07 (1147) Tuhukuun 27. päivy 2013

Transkriptio

1 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 07 (1147) Tuhukuun 27. päivy 2013 ÔÔ Karjalazen Sanan roindupäivy s. 4 Vuvvennu 1998, 21. tuhukuudu Petroskoil Kirjuttajen pertis Puškinskaja pihal kerävyttih karjalan kielel kirjuttajat. Kačottavannu oli yksi kyzymys: kui teriämbi da parembi elvyttiä da livuttua karjalankieline kauniskirjutus? ÔÔ Kirjutukset yhteh s. 4 Karjalan kielen seuras piästettih ilmah uuzi kniigu, kudamah on kerätty Zinaida Dubininan kirjutuksii kahten vuozikymmenen aijal, mustelendua ennevoinallizis aijois nygyaigassah. Muamankielen kaunehuttu da tärgevytty voibi ozuttua pajon avul, a omua etnisty ainavoluaduzuttu perindöllizes tansis. Kuva: Jelena Filippova, Oma Mua Muamankieli pajon kauti»»kanzoinvälizenny Muamankielen päivänny 21. tuhukuudu Karjalan Rahvahan Liitto keräi rahvastu Kanzallizien kul tuuroin keskukseh Pajatammo yhtes -illaččuh. Valentina Mironova Pivon vedäjinny oli Karjalan Rahvahan liiton johtokunnan piälikkö Jelena Migunova da liiton halličukseh kuului, Paginkanzu-kluuban emändy Natalja Vorobei. Oma Pajo -horan, Iloine- da Karjala-joukon ohjuajat L ubov Nikitina, Emma Jolina da Andrei Anisimov, nämmien joukkoloin pajattajat da tansijat tuldih pidoh opastamah rahvastu perindöllizeh pajatandah da tansindah. Emma Jolina omien kazvattiloinke saneltih, kui pidäy oigieh hengittiä pajattajes, ozutettih kui hyö iče harjoitellah. Lapsi jo pahuospienyössäh maltau pajattua, saimmo tiijustua Emmal. Hänen iäni kehittyy, konzu hai itköy, möngyy, burbettau midägi. Kyläläzil lapsil iäni da köyhköt ollah kehitynnyöt parembi, ku hyö paistah korgiembal iänel, puaksumbah ollah pihal, kižates mängytäh da iänetäh. Sendähgi pajatandah heil on enämbi neruo. ÎÎ Jatkuu 3. sivul ÔÔ Pajo avvuttau voimattomuos s. 6 Kolmen päivän aloh, leikkavuksien da päivyhoidoloin jälles illal kaheksal ozaston foijees kerävyttih patsientat pajattamah pajoloi karjalan, suomen da ven an kielel. Tulgua KRL:n vuozikerähmöh! Karjalan Rahvahan Liitto pidäy vuoronmugazen vuo zi kerähmön 17. kevätkuudu čuasun aigah Suomelas-ugrilazen školan zualas (Maksin Gor koin piha, 2 ) Kerähmön ruado-ohjelmu: ÎÎ KRL: n johtokunnan pagin vuvven 2012 ruavos; ÎÎ KRL:n pluanat vuvvekse 2013; ÎÎ Segežan alaozaston oman ruavon ezittely; ÎÎ Tavan mugah vuozikerähmön aigah suau kuulta Oma Pajo horan ezitysty, ostua karjalankielisty literatuurua, kirjuttuakseh liittolazekse, juvva čuajuu piirualoinke. Karjalan Rahvahan Liiton johtokundu

2 2 «Oma Mua»»» tazavaldu Suammogo opastajua ško»»muamankielen päivy Priäžäs yhtisti opastajii Ol ga Kuzmina Karjalan tazavallan opastusministerstvan tiedoloin mugah ruadopaikkoi nuoril muamankielen opastajil ei ole, hos i kieldy opastujien miäry vai kazvau. Kuva: Ol ga Smotrova, Oma Mua Kanzoinvälizenny muamankielen päivänny suurimannu da tärgevimänny tapahtumannu Priäžäs rodih Karjalan opastusalan kehitysnevvoston sego karjalan, suomen da vepsän kielien valdivon kannattamistu koskijan koordinoičusnevvoston istundo. Se yhtisti muamankielen opastajii kogo piirispäi, Karjalan korgieloin školien, jatko-opastuksen instituutan sego yhteiskunnallizien järjestölöin edustajii. Paginan piäaihiennu oli karjalan, suomen da vepsän kielien opastajien valmistamine. Jälgi vuozien aigah Petroskoin valdivonyliopistos äijäl väheni rahvahallizih kielih opastujien miäry. Sen periä tänävuon Itämerensuomelazien kielien da kul tuuran tiedokundu liitetäh filolougizeh tiedokundah. Sama ongelmu on Karjalan pedagouguakadiemiesgi. Jälgimäine kerdu opastumah karjalan kieleh školien loppenuot piästih sinne vuonnu Tänäpäi suomen kielen laitoksel kaikkiedah opastuu 91 nuordu, lapsien kazvatuksen da psiholougien tiedokunnas opastuu kolme hengie, kuduat tuliel roitahes vie karjalan kielen opastajinnu. Opastujien lugumiäry rippuu sit, tarvitahgo tazavallan piirit rahvahallizien kielien opastajii vai ei. Nygöi Karjalan opastusministerstvan tiedoloin mugah ruadopaikkoi nuoril opastajil ei ole, sanelou Karjalan pedagouguakadiemien suomen kielen laitoksen johtai Jelena Bogdanova. Istundoh yhtynyzien mieles on piettävy aktiivizembua ruaduo školien Tärgei päivy suomelasugrilazes školas»»tuhukuun 21. päivänny on kanzoinväline muamankielen päivy opastujienke, pidäy kuhkuttua heidy opastumah rahvahallizii kielii. Voi olla, piäainehennu opastua karjalan kieleh, sivuainehennu - mihtahto toizeh vierahah kieleh. Sen lizäkse pidäy ottua nuorii yliopistoh tarkoitusbumuagan mugah, ku heile ennepäi jo olis valmis ruadokohtu. Yhtelläh täs roih toine ongelmu: yliopiston loppijoil on vaigei löydiä ruaduo, kus vois Karjalan Kongresan piämies Anatolii Grigorjev muamankielen päivänny suomelas-ugrilazes školas. Kuva: Jelena Filippova, Oma Mua»»Opastus Jelena Filippova Sinäpiän Petroskoin suomelas-ugrilazes školas pruazniekku tundui kerras. Väliaigua školas ruadoi oma raadivo, mua mankielen päivänny opastujat sit paistih karjalakse, suomekse da vepsäkse. Kaiken päivän aigua karjalan kielen opastujat juattih toizile opastujile lippuzet, kudamis oli tieduo karjalazis da karjalan kieles. Školas urokatgi oldih muamankielih nähte. Kymmenenden kluasan suomen kielen opastujile gostih tuli Karjalan Kongresan piämies Anatolii Grigorjev, kudai saneli karjalazien histouries, kanzallizes poliitiekas. Yhtes Anatolii Grigorjevanke da karjalan kielen opastajan Svet lana Kondratjevanke paistih karjalan da vepsän kielen nygytilua da niilöin pädevytty da tärgevytty täl aigua. Päivy jatkui. Kahtele iellizele urokale suomelas-ugrilazen školan opastujile gostih tuldih vienankarjalaine Galina Lettijeva da livgiläine kirjuttai P otr Sem onov. P otr Mihailovič saneli nuorile omas elokses da ruavos. Nuoret lugiettih kirjuttajan erähii kerdomuksii. Muamankielen päivy täh ei loppunuh. Suomelas-ugrilazes školas sen hantuzis roih vie äijy muudu tapahtumua da piduo.

3 lih?»»muamankielen päiväkse «Oma Mua» 3»»Fakta Karjalan tazavallan opastusministerstvan mugah karjalan kielen livvin murrehtu Karjalas opastuu 1790 lastu : ÎÎ Priäžy 59 ÎÎ Veškelys 66 ÎÎ Vieljärvi 67 ÎÎ Jessoilu 160 ÎÎ Pyhärvi 5 ÎÎ Nuožarvi 13 ÎÎ Ylä-agju 2 ÎÎ Kuujärvi 17 ÎÎ Riipuškalu 20 ÎÎ Munjärvenlahten kylä 37 ÎÎ Tuuksi 142 ÎÎ Alavoine 237 ÎÎ Videl 85 ÎÎ Anuksen škola n: ÎÎ Anuksen škola n:o2 238 ÎÎ Kotkatjärvi 101 ÎÎ Mägry 111 ÎÎ Melirativnoi 26 ÎÎ Petroskoin školan n:o ÎÎ Suomelas-ugrilaine škola 50 Kaikil lapsil ollah karjalazet juuret, yhtelläh perehis vähä ken nuoris vahnembis pagizou karjalakse, kieldy tietäh vai buabat da died oit. da tansineroloi da suaja lahjua Neroniemi-kilvas. Kengo sanoi runuo, kengo pajatti, kengo častuškoi hol aitti. Tämänmoizii vastavuksii kui tämä Pajatammo yhtes -illačču, kus suau ei vaiku pajattua da tansie, ga tiijustua midägi uuttu da mieldykiinnittäjiä omas kul tuuras da kieles, kačommo pidiä iellehgi, toizekse vastavukseksehäi L ubov Nikolajevna käski kaikile panna mustoh Ruskei neičyt -pajon sanat muheloittau pivon järjestäi Karjalan Rahvahan Liiton piälikkö Jelena Migunova. Mikäyttiä karjalan libo vepsän kieldy. Karjalan opastusministerstvan tiedoloin mugah meijän tazavallas vähitellen kazvau školien miäry, kudualois lapsii harjaitetah karjalan kieleh, sendähgi luajitah uuzii ruadopaikkoi nuoril opastajil. Äijy midä rippuu vahnembis, tahtotahgo hyö, gu lapsi opastus karjalan kieleh. Gu nengomii vahnembii roinnehes enämbi, sitgi enämbis školis ruvetah opastamah karjalan kieleh, lujoittau Karjalan opastusministran sijahine Tatjana Vasiljeva. Täs hyvänny ezimerkinny on Priäžän keskiškola, kus joga vuottu karjalan kieleh opastujien miäry vai kazvau. Tänäpäi školas karjalan kieleh opastuu 59 lastu, vie kolme vuottu tagaperin oli vai seiččie. Myö urokoil lapsienke äijän pajatammo da tansimmo, opastummo karjalazii neroloi. Lapset yhtytäh eri pruazniekkoih, kerätäh tiedomaterjualua, kävväh kodiloi myö, tiijustetah, kui enne elettih karjalazet, mittumii pruazniekkoi piettih, tutkitah sugunimilöi da paikoinnimilöi, sanelou karjalan kielen opastai Nina Barmina. Kaikil lapsil ollah karjalazet juuret, yhtelläh perehis vähä ken nuoris vahnembis pagizou karjalakse, kieldy tietäh vai buabat da died'oit. Paiči karjalua Priäžän školas 142 lastu opastuu suomen kieleh. Školal on yhtehisty ruaduo paikallizen kirjaston, kul'tuurutaloin, nuorižo keskuksen, Meijän pajo-joukon sego kandelehel soittajienke. Yhtes myö tuttavutammo lapsii rahvahallizih perindölöih da taboih, sanelou suomen kielen opastai Tatjana Uljanova. Omii neroloi lapset ozutettih Pajo-ojaine festivualin aigah. Enne kaikkie tämä on hyvä kieliharjoittelu, sen lizäkse lapset tuttavutah meijän tazavallan daigi Priäžän tundiettuloih ristikanzoih, niilöin joukos ollah pajattajat, muzikantat, runoniekat sego pajoloin keskijät, sanelou suomen kielen opastai da festivualin vedäi Tatjana Uljanova. Festivualin aigah lapset yhtyttih eri kižoih, soitettih kandelehel, tuttavuttih pillih, pajatettih pajoloi karjalan da suomen kielil, niilöin joukos oldih tundietun priäžäläzen Aleksandr Saveljevan da Alisa Gubarevan keksityt pajot. Tämä festivuali oli jo toine, järjestäjät uskotah, gu se tulou hyväkse perindökse. Omii mielii kirjutakkua club Kaikin tulluot opittih omii neroloi Oma Pajo -horan ohjelmistoh kuulujien pajoloi hol atandas. Yhtes horalazienke pajatettih Kuitin koivu, Tietto Karjalaspäi, Petroskoi. Muamankieli pajon kauti ÍÍAlgu 1. sivul L ubov Nikitina on varmu ku karjalan kieli on pajokieli, sidä voibi panna italielazen kielenke rinnal. Hänes tiijustettih, pajatetahgo karjalazet omah erinomazeh luaduh da eruougo pajatandu omal kie lel ven akse pajatandas. Karjalan kieles on äijy pitkiä vokalii, diftongua, triftongua. Joga sana, virkeh voibi pajattua helposti, kerdoi Oma Pajo -horan ohjai. Pidoh yhtynyöt Nikitinan ohjuandal opittih kirguo iänel muga, buiteku hyö ollah mečäs da kučutah toine tostu. Sidä kirguandua, joigundua, L ubov Nikolajevnan sanoin mugah, jo voibi sanuo pajokse. Kaikin tulluot opittih omii neroloi Oma Pajo -horan ohjelmistoh kuulujien pajoloi hol aitandas. Yhtes horalazienke pajatettih Kuitin koivu, Tietto Karjalaspäi, Petroskoi. Mittuine illačču tansittah. Täh neroh opasti Karjala-joukon ižändy Andrei Anisimov. Häi saneli, kui bes odois ennevahnas pidi maltua oigieh kuččuo neidisty tansimah, ku häi ei kieldävys. Ku neidine rubieu vai jogahizele otkuažimah, sit mugai neidizis jiäy ijäkse, nikonzu miehel ei mene, nagrau Andrei. Bes odois pidi tansie monien brihoinke, ku ei vai- ku sinuu vallittas da sinä voizit vallita parastu vastinehtu. Sendäh oligi äijy mostu tansii, kus muutettih partn ourua, ku ehtie tansie monienke, opasti mies nygyaigazii nuorii. Andrei Anisimov saneli sih näh, midä suvaittih tansie anukselazet, kui tansittih Priäžän čupul, mil karjalaine kruugu eruou ven an horovoudas. Kui oigieh kumarduakseh da astuo tansus. Rahvas mielihyväl yhtyttih tansiloih Karjalan neidizien da brihoinke, piettih iluo kižois. Lopul piduo kaikil oli mahto ozuttua omii pajo- Pieni L oša Ognev pajatti Neroniemi-kilvas pajozen Minul on kanaine da sai lahjakse čoman miäčyn. Kuva: Jelena Filippova, Oma Mua Karjalan kieles on äijy pitkiä vokalii, diftongua, triftongua. Joga sana, virkeh voibi pajattua helposti. nun mieles, muamankielen kaunehuttu da tärgevytty voibi ozuttua pajon avul, a omua etnisty ainavoluaduzuttu tansis. Sehäi avvuttau nostua karjalazien omaničentunduo. Voibi olla sit karjalan kieli rubieu kuulumah ei vaiku muamankielen, ga argipäivinnygi.

4 4 «Oma Mua»»» literatuuru Kirjutukset yhteh Martti Penttonen Karjalan kielen seuras piästettih ilmah uuzi kniigu Kirjutukset-kirjah on kerätty Zinaida Dubininan kirjutuksii kahten vuozikymmenen aijal, mustelendua ennevoinallizis aijois nygyaigassah. Voinanaigaine lapsus, vuvvet evakos, muutokset voinan jälgeh, jälgivuozien kiänälmykset, kai net ollah mieldykiinnittäjät. Enimät kirjutukset jo ollah piästy ilmah Oma Mua -lehtes libo kirjois, ga on enne julguamattomiigi kirjutuksii. Kirju sellittäy paiči yhten ristikanzan Zinaida Dubininan, da yhten kylän Kotkatjärven, yhten kanzangi karjalazien ozan jälgimäzien seiččemen vuozikymmenen aigua. Kirjan piähengil on karjalan kieli da piäteemu karjalan kielen kova oza. Niken ei Zinaida Dubininua parembi ezitä kiistämätä niidy argumentua karjalan kielen puoles: Olemmo karjalazet, meijän kieli on karjalan kieli. Libo: Myö karjalazet emmo ole pahembat muidu. Tämä kirju on karjalan kielen puolistajan kazvandukerdomus. Mugai kirjutukset kehitytäh: anna kirjutus algavuu kuitahto, loppuu kohti se piädyy karjalan kielen ozah, oman kielen puolistamizeh. Kirjutukset on kirjutettu eri aigah eri tilandehis eri lugijoile. Samat azietgi toiči toistutah. Tiettäväine, kirjuttamal da toimittamal moneh kerdah olis roinnuh siliembi kaunehkirjalline tuoteh. Ga sih ei olluh mahtuo, da silendämäl da hivomal tekstu toinah menetännys tovestusväin. Jiägäh se karhiekse, kui se aiganah lähti kirjuttajan käzis. Karjalazen Sanan roindupäivy»»tuhukuus Karjalaine sana -yhtevys taytti 15 vuottu Vuvvennu 1998, 21. tuhukuudu Petroskoil Kirjuttajen pertih Puškinskaja pihale kerävyttih karjalan kielel kirjuttajat: Akilan Iivan, Zinaida Dubinina, Anatolii Koppalov, Iivan Kudel nikov (Riipuškala), Miitrii Lažijev, Nikolai Nazarov, Zoja Saveljeva, P otr Sem onov, Iivan Savin, Aleksandr Volkov, Aleksandra Juppijeva. Kerähmös oli kirjuttai Armas Mišin. Kačottavannu oli yksi kyzymys: kui teriämbi da parembi elvyttiä da livuttua karjalankieline kauniskirjutus? Paginoin jälgeh kaikin tuldih yhteh mieleh: pidäy yhtistiä väit da nerot, luadie kirjuttajien yhtevys. Nimi sil annettih: Karjalaine sana. Piätettih hyväksyö tarittu ruavon ohjelmu. Piälikökse vallitin Aleksandr Volkov, kudual käskiettih varustua tulieh istundossah Ustuavu. Vie käskiettin oraskuun aigah kerätä karjalankielizii kirjuttajii da pidiä opastusseminuaru. Kai piätökset oli tarkah täytetty. Sen seminuaran ruavos pidäs kirjuttua eriže, sendäh gu nygöi mostu päivästy seminuarua niken ei pie. Kerähmön avates minä sanoin, ku meile pidäy yhtevys ei vai nuorien opastandah niškoi, a ku rodies abuu kaikil neron vajehtukses, dai vallan avun s u aje s. Enin oza perustajis oli jo vahnembua puoldu, heijän kirjutuksii lugijat jo tiettih: Zinaida Dubininal jo oli kniigu Silmykaivoine (1995), Aleksandr Volkoval ven ankieline Malen kaja Dessoila (1993) da Pieni Dessoilu (1997), P otr Sem onoval Ruadajat (1998). Kirjutuksil oli hyvä pohju: Aleksandr Kirillovan kerdomukset da kiännökset, F odor Isakovan da Aleksandr Slojevan Petroskois 2006 vuvvennu piimmö Muailman suomi-ugrilazien kirjuttajien kongressan, kudai ozutti: karjalankieline kauniskirjutus oli, on, dai sil on oigevus dai mahto ielleh. runot, F odor Ivačevan Jauhinkivi da toizet, Krisun Miikulan pajorunot da suarnoin kiännökset ( ) da sit Paavo Lukinan da Vladimir Brendojevan pienet kniigat. Gazietois 1991 vuvvennu alluspäi oli Vas a Veikin, Suavan Iivanan, Anatolii Koppalovan, Nikolai Nazarovan, Vera Sidorovan, Paraskovja F odorovan, Zoja Saveljevan, Irina Kudel nikovan da erähien toizien kirjutustu, kuului Aleksandr Saveljevan da Ivan L ovkinan pajuo. Ezmäine pieni voitto rodih, kos nägi ilman kerävökniigu Omil pordahil (1999). Sie miän flavun ual yhtistytyt 25:n kirjuttajan tevokset. Kaikil, ken silloi ei žiälöinnyh ni aigua, ni syväindy yldyi kirjuttamah muamankielel da puolistamah oman kanzan kul tuurua tänäpäi. Suuren pruazniekan pordahil sanon: Suuri passibo, vellet da sizäret! Pidäy mustua niidy, ken ruadoi kielen alal da lähti toizel ilmal. Aleksandr Volkov, Zinaida Dubinina, Vas a Veikki, P otr Sem onov da Ol ga Mišina piästih Karjalazes Sanaspäi Ven an Kirjuttajien Liittoh, kaikil heile on jo ei yksi oma kniigu. Kniigat ollahgi Suavanan Iivanal, Aleksandr Saveljeval, Tamara Ščerbakoval da Anatolii Koppaloval. Rodih uuttu kirjuttajua. Heijän kirjutukset puututtih Taivalah : L ubov Tuttujeva, Aleksandr Kräkkijev, Valentina Libertsova, Ol ga Ogneva, Natalja Sinitskaja, Nikolai Zaitsev, Aleksandr Jeremejev, Anna Usova, Natalja Antonova, kirjutuksien tiedäi Natalja Čikina da kymmenii toizii. Taival on meijän suuri voitto, ga pidäy puaksumbah piäzii žurnualu Taistelu vie iel päi. Petroskois 2006 vuvvennu piimmö Muailman suomelasugrilazien kirjuttajien kongressan, kudai ozutti: karjalankieline kauniskirjutus oli, on, dai sil on oigevus dai mahto ielleh. Tänäpäi passibon sanon jogahizele, ken meidy lugou, puolistau omua kieldy, omii järvii, meččii dai kallivoloi. Aleksandr Volkov, Karjalazen Sanan piämies Omale Belomorskale omistettu Svetlana Koškina tutki omua kodirandua, kirjutti kudamidä oučerkua da bibliogruafien kogomustu vahnois pomoralazis kylis.»»uuttu kirjua Valerii Sidorkin Belomorskas eläi Svetlana Koškina loppi kolme Petroskoin opastuslaitostu: opastajien da kul tuuruopiston, pedagouguakadeemien. Erähäl aigua inehmine ruadoi Belomorskan piirin kirjaston kadirannan ozaston emändänny. Tänäpäi on ruavos Pomoroin keskukses tiijollis-kadirannan ozastos. Svetlana tutki omua kodirandua, sit kirjutti kudamidä oučerkua da bibliogruafien kogomustu vahnois pomoralazis kylis Virmas, Šujeretskoje da Sosnovets-kylis, oman rannan kuulužis ristikanzois da Vienanmeren rannikon elostu Ižänmuallizen voinan aigua. Vuvven 2012 lopus piäzi ilmah hänen kirju Soroka Belomorsk: Kirju on piästetty ilmah Karjalan kul tuuruministerstvan kannatuksel da nägi päivänvalgien petroskoilazes Jelena Barbašinan julguamos BAREA. Kirju on sit puoles hyvä, ku lugii tiijustau enne tiedämättömiä Belomorskan linnan histouries. Materjualua kirjah niškoi Svetlana Koškina keräi Piiterin, Petroskoin, Arhangelin, Belomorskan da Karhumäin arhiivois, kirjastolois dai muzeilois. Kirjuttajal meni kaksi vuottu kirjan valmistamizeh. A sithäi on enämbi migu viizisadahine histourien taibaleh. Enzimäzeh kirjan ozah kuuluu Belomorskan histourielline tutkimus. Sit on sanottu kallivopiirustuksis, vahnois kirikkölöis, enzimäzis meččyzavodois, Murmanskan raudodorogan rakendamizes, vuozien poliittizis repressielois. Toine kirjan oza on omistettu pomoralazile kylile, erähii niilöis jo ei ni ole olemas. Mainitah tiä myös Šujejärven, Voijärven da Tunguon kylii. Nämmis kylishäi paistah vienankarjalakse. Uvven kirjan prezentatsii piettih kirjulaukas Bukvojed. Sille tulluot pandih merkile se, ku kirju roih mieleh ei vai histourien tutkijoile da tiedäjile, ga myös tavallizele rahvahale. Iče kirjuttai, Svetlana Koškina, jo rubei valmistamah uuttu kirjua Suhoje-kyläh nähte.

5 »»kandurahvas «Oma Mua» 5 Alavozen Kummažet Kummažet täs sanas on vägi äijy iluo da ihastustu. Ihalmo igiä jatkau. Täl ihalmol sanal on nimitetty Alavozen naizien folklourujoukko. Meijän Alavozen naizien Kum mažet-pajojoukko pidäy suurdu abuu karjalan kielen säilyttämizes. Nämmä yhteh kerävynnyöt naizet omil syväindykoskijoil pajoloil veseldetäh rahvastu. Toinahgi avvutetah eliä suuris tuskis da huolilois. Kummažen johtai on Valentina Trofimova. Joukos on yksitostu naistu. Yhtet ollah penziel, toizet vie ruatah. Soittajinnu oldih Anatolii Arhipov Tuulokselpäi da Ol ga F odorova. Nygöi akkardional soittajannu on L ubov Lipkina. Joukol on omat ruutat. Ezmäzet puarat da čepčät ommeltih ičeväil. Net oldih tilkuzis ommeltut puarat. Ommella avvutettih Anastasija Korobočkina da Alevtina Jakovleva. Nygöizet ruutat on ombelutettu. Čepčii joukole ombeli Tatjana Jušina. Dengan puoles joukkuo kannattau OOO Družba, piälikkö Inga Gurilova. Kummažet-pajojoukko algoi oman ruavon 1999 vuvvel. Sit päiväs proijittih menetiijä min kul tuurutroppazii myö. Voit sanuo, kaikkih Anuksen pruazniekkoih kučutah pajojoukkuo. Ei jiädy bokkahgi suures talvipruazniekas pakkasukkoloin Kummažet pietäh toimipidoloigi Alavozen školan opastujien kel, työnytetäh lapsii tiedämäh karjalan kieldy. Alavozen Kummazet pajatetah karjalakse da tansitah. kel. Eihäi ni Hanhien pruazniekku heijättäh proidi. Yhtellähgi pravoslaunoloin pruazniekonnu Kummažet ollah rahvahan kel. Ajellah pajattajat hieruloi myö, vastatah pajoloil turistoi. Oldih pajattamas toizis piirilöis, linnois Lodienoin puoles. Mondu kerdua ajeltih Suomeh. Mulloi Kummažet ajettih Suomi-ugrilazien kanzoin festivualih Tverih. Kui sanoi johtai, ylen hyvin Tverin rahvas vastattih joukkuo. Muga rakkahasti Tverin rahvas otettih vastah karjalazii pajoloi, ga ni sanuo ei sua maltua. Kummažet pajatetah pajoloi enimyöte karjalakse, ga viegi hyö pläšitäh, vietäh kruugua, tansiloi. Tämä dielo miellyttäy kaikkii, Kummažet pietäh toimipidoloigi Alavozen školan opastujien kel, työnytetäh lapsii tiedämäh karjalan kieldy. Ei ammui oli yhtehine käziruavon pruazniekku, kuduas Kummažet pajatettih, pläšittih yhtes lapsien kel, tartuttih ozutteluloih. Ičegi naizet ollah nerokkahat: kengo kudou, kengo nieglou, kengo risuiččou. Eräs mieldyi kukan da ouvošin kazvatandah. Omua tervehytty vardoijah liikunduruavon vuoh. Jogahine Kummažen pajattai on tulluh omua troppastu myö täh meijän muan kanzan suureh dorogah, kudai vedäy vaigu edehpäi, ei kebjieh, suureh ruadoh karjalan kiele da kul tuuran nostandah. Anna vai kuulutah pajot meijän Karjalas. Anna vai eläy karjalan kieli. Kaikkie hyviä, tervehytty, ozua teile, Kummažet. Vera Larionova, Alavoine Valdukunnallizet susiedat Suomen prezidentu Kekkonen kuolendua vaste paginoijes ylen vagavah muaničči iččeh rahvahale heijän susiedah suureh muah Ven ah näh: Päivännouzuspäi meijän susiedannu on ylen suuri da bohattu Ven an mua, ičehäi tiijättö parembi minuu, kuduan muan viizahat herrat yhty tottu kaikelleh painettih meijän muan rahvahan elaigua, vie kielahuu vuvvennu , kaikele muailmale työttih viesti, gu kaččuot, vaiku Suomi rohkeni hyökätä Ven an piäle talvipakkazien aigua, ga minuu myöte, meijän rahvas ainos suuren tirpandan kel kesti kaikis jugieloisgi, toiči tirpamattomisgi, aijois, ylen ristikanzallizestigi otti net kai pahuot aijat vastah da staraiččihes ielleh tirpandal jatkua elaigua kahten valdukunnallizien susiedoin kel, dai nygöigi minä uskon teih, gu työ hyvin ellendättö sen, gu susiedu olgah mittuinetahto, pidäy staraijakseh joga susiedan kel eliä ristikanzallizesti sobuh. Minul puutui piäle 10 vuottu ruadua kiändäjänny suomelazien da ven alazien susiedoinnu eläjien keskel, sit yhtelläh puutui ylen hyvin ellendiä mollembien susiedoin hengilökohtazet tavat, heijän kul tuurukrugozoras, kui yhtet dai toizet ollah keskenäh eläjes. Mollembil susiedoil on omat muat, omat bohatat elaiguhistouriet. Bokaspäi kaččojen erikseh niilöin mualoin rahvahien elaigua rodieu moine kuva, kudai nägyy prostoile ristittyzelegi, kudamal tulou kyzyö ičelleh: musbo se kai muga elaigu rippunou? Suomi piäzi Ven as Leninan piätökses iččenäzekse, sit rubei oman rahvahan vägilöile srojimah omua rahvahan valdivuo. Kaččokkuattos kaikin, ken Suomes liennöy käynnyh, ga sit iče nägöy rajas poikki ajettuu, kui Suomes eletäh, se nägyy jo mašinas ajajes ikkunas, hos myö tiijämmö, gu Suomes ei ole počti nimittumii luonnon rikkahuksii paiči suoloi, järvilöi, jogiloi da kukkii, a elaigu on muga suadu korgiele kannale, ku duas myö jäimmö heispäi vuvvele jällespäi, a Suomen rahvashäi, mennyön voinan aigua gor ua nähtih kaikis enämbäl, yksikai, teriämbäh muidu mualoi, ku muurahazet, nengoine elaigu luajittih ičelleh, kai Ven ale tuou tavarua, a ku mittuine sie on rauhus: niken sinuu ei kielasta, eigo varrasta. Pädöyhäi Suomen muan dorogoi myöte mašinoile ajua vai ei, istut ku laival mašinan rattahat muga iänettäh šihistäh, pyöritäh ku steklua myö, dorogoin varrel on azetettu kaikenmoizet merkit, kudamien mugah voit tiediä kyzymättäh kus ajat da kunne pidäy ajua. Väzyhyy voit huogavuo dorogupieles rakendettuloil azetanduostanouhkil. Dorogua myö ajajes kačot Suomen luonduo ku televiizoras: joga kohtas nägyy ristikanzan ruado: čomasti hoijetut pellot, puhtahat mečät, kaikkiel seizotah putilleh rakendetut kruasitut strojieniet da ylen miellyttävy on niilöis ymbäri por adnu. Žiivatatgi ollah Suomen kul tuurah harjaitet- Suomi piäzi Ven as Leninan piätökses iččenäzekse, sit rubei oman rahvahan vägilöile srojimah omua rahvahan valdivuo. tu: žiivatoile on annettu hyvät eländy, syöndykohtat, kudamii ainos pietäh por andas. Yhten kerran minä yhtele ven an činouniekale paginois sanelin elaigua Suomes, häi minule kelahutti: Ja bi ne stal v Finljandii žit! Minä sih ližäin: Suomes vargahii ei suvaija! Nikolai Feklistov

6 6 «Oma Mua»»» rahvaskundu»»toimitukseh kirjutetah Pajo avvuttau voimattomuos Suomelazien aigah umbikarjalaine neičykky opastui suomelazes školas suomekse kaksipuolenke vuottu. Tuvvah laukkah puolibitonastu kannatestu, kalbassuu viizi palua. Kuni seizot vuoros, ga sini tavarat loputah, nimidä ei jiä. Emmo nimidä nähnyh. Kuulužat ollah kuujärveläzet inehmizet meil dai rajan tagua. Heijän pajot läbi sydämes mennäh. Anatolii Koppalov Tazavallan Baranovan nimizen bol ničan oftal - molougiiozastoh puuttuu rahvastu joga Karjalan čupuspäi, kudamil enimyölleh on mostu silmyvoimattomustu, kui kataraktu da glaukoumu. Kolmen päivän aloh, leikkavuksien da päivyhoidoloin jälles illal kaheksal ozaston foijees kerävyttih patsientat pajattamah pajoloi karjalan, suomen da ven an kielel. Pienen konsertan järjestäjänny oli Kemin enziabumašinan šouferi Nikolai Kulešov. Häi pajatti kaksi pajuo suomen kielel da kiändi net ven akse. Löydyy petties soitto, sil soitti Nikolai Filippov Koikuran kyläspäi. Hos i on miehel piäl 80 vuottu, ga vie tännesäh iče valmistau halgoloi talvekse, iče piluau da halguau. Ennevahnallizii ven alazii pajoloi hol aitti Kostamuksen Jumaldoman kirikön tyves toimijan kandelehen soittajien joukon muuzikkujohtai Minina Valentina. Heityi viijendes kerroksespäi da yhtyi meijän konsertah Ivan Trifanov. Hämmästyksis kyzyin: Misbo häi tiedäy Brendojevan, Dubininan, Volkovan runoloih kirjutettuloi pajoloi. Ei mies pajatannuh nimittumas horas, sanoi, ku puaksuh kuuli nämmii pajoloi TV:s da raadivos dai pani mustoh. Ivan Timofejevič sežo on jo ijäs. Ei ammui häi täytti 81 vuottu. Mučoinke kazvatettih kaksi lastu, opastettih heidy liäkärikse. Gu Kaksi tiähtiä -TV:n ohjelmas rouno pajatti puaras endizen Tepličnii-souhozan juristan Ivan Mironovanke Severnie uzori -horan pajattai Tatjana Popkova Belomorskaspäi. Šuojulaine Anna Pervova pajatti valgoven an kielel. Kaikin mielihyväl kuundelimmo händy. Kolme ildua aktiivizennu pajattajannu oli ozaston nuorin patsientu nellitostuvuodehine Kristina Pekšujeva Kemispäi. Meijän illaččuloin piätiähtenny oli kuulužu Jevgenija Ivanova Munjärvenlahtespäi. Häi mondu vuottu pajatti Petrovskois horas. Yhtes Seesjärven horanke vuvvennu 1957 ezitettih Karjalua Moskovas Kogomuailman nuorižon da studentoin festivualil. Naine pajatti kuulužii pajoloi Itköy neičyt, Pitkän kuuzen ladvas, Ruskei neičyt. Voinuveteruanu Nikolai Morozov oli kaččojien joukos. Kerdoi minule, ku lähti voinale 16-igäzenny, sluužii voitossah da ni kerdua ei olluh ruanittu. Se sendäh, ku artilleries sluužin, muheloittau 87-igäine veteruanu. Kaikel ozastol kaimaimmo Nikolai Stepa novičua, konzu händy piästettih bol ničaspäi kodih. Oftal molougiiozaston piälimäzen Tamara P atovskajan sanoin mugah leikkavuksien tulokset ei ainos olla hyvät, ga net ei riputa hirurgoin kazis, ga voimattomuon vaigevukses. Ga konzu ristikanzal on hyviä mieldy da optimizmua, se avvuttau piästä läbi voimattomuos. Joga päiviä Tazavallan Baranovan nimizen bol ničan oftal molougiiozastoh puuttuu rahvastu joga Karjalan čupuspäi. Kuujärveläzet inehmizet Roza Jeršova (hur.) da Svetlana Nikolajeva yhtes Martti Penttozenke. Mollembat naizet yhtyttih Karjalan Kielen Seuran kirjutuskilbah, Martti sit kävyy tuomah naizile kilvan jälles ilmah piästettyy kirjua. Kuva: Ol ga Smotrova, Oma Mua Oza eigo čomua, eigo mieleviä valliče»»kaikil voinan lapsil on sama oza, puutui heil kylläl gor ua nähtä da higie valuttua»»lyydiläzet Jelena Filippova Kuujärveläine Svetlana Nikolajeva rodihes enne voinua. Voinuvuozii inehmine hyvin mustau. Rubieu sanelemah niilöis dai kyynäldyy. Jygei oli eliä. Tuatal da muamal oli nelli poigua da viizi tytärdy. Arteli lastu kazvattua da sovittua, voinan aigah semmite se oli jygei ruadua. Konzu tuldih suomelazet, myö mečäs elimmö kolme päiviä. Ga sit järilleh tulimmo, algau paginan Svetlana Nikolajeva. Buito ei olluh nälgiä. Oli jo. Šiiloin lehtie keräimmö. Kevät ku tulou, kolhoznoidu muadu kävyimmö kiändämäh, kartohkua mullostu keräimmö. Buolah kävyimmö sygyzyl, kävyndäl kävyimmö, ga ei olluh midä ni jalgah panna. Kengättäh meččäh juoksimmo. A lapsiihäi meijän moizii kyläs oli äijy, joga pertis, joga talois sen verran kui meil oli. Jälles voinua Svetan tuatto otettih dai ei piästetty järilleh. Midä hänele ruattih, ni sanottu ei omahizile. Ga on nämmien miehien oza tietty. Oli sidä joga kyläs da menetiijämi lastu silloi jäi orboikse. Muamat sit yksinäh työnnytettih omii lapsii. Ruadua sendäh puutui. Ijän kaiken Svetlanan muamah kui häi toine ruattih kolhozas da sit souhozas. Opastuo nikudamal liijakse ei puuttunuh. Svetlana loppi kuuzi kluassua kaikkiedah. Suomelazien aigah umbikarjalaine neičykky opastui suomelazes školas suomekse kaksipuolenke vuottu. Konzu suomelazet lähtiettih järilleh, händy pandih kolmandeh kluassah, ga sie ellendi vähä midä. Sendäh uvvessah händy työttih enzimäzeh kluassah. Nygöi, kačo, hyvä on eliä. Menet laukkah ostat, midä pidäy. Kallis olgah, ga on midä ostua. A enne kuibo elimmö? Tuvvah laukkah puolibitonastu kannatestu, kalbassuu viizi palkua. Kuni seizot vuoros, ga sini tavarat loputah, nimidä ei jiä. Emmo nimidä nähnyh. Vuažnoih ajelimmo ostoksile. Sobuagi ei olluh putillistu. Yksi pluat t u piettävänny oli monii vuozii, mustelou inehmine. Opastuttih iče ombelemah, kudomah. Svetlana tämän ruavon ylen hyvin maltau. Hänen kois ollahgo hurstit omat kuvotut, ollahgo tulkuod d ualat iččeh ommeltut. Kangaspuu olisgi inehmizel. Muamah hänen kudoi dai lapsii harjaitti. Loškuttua helpo oli, loškutat vai. Luvva jongoi jygei oli. Ga opastuimmo sendäh. Kuvon nygöigi. Nieglongi noskii, kouhtii. Lammastu ku enne piimmö, ga villua oli. Lapsile omile kai iče niegloin. Tänäpäi, konzu jo omat lapset on kazvatettu, nieglomine da kudomine ollah inehmizen mieliruavot. Suvaiččou häi ogrodasgi ruadua da marjutuhjuo hoidua. Ga kaikis mielevin ruado smietin on pajatandu. Svetlana Nikolajeva pajattau kylän Pit k randaane -joukos. Kuulužat ollah kuujärveläzet inehmizet meil dai rajan tagua. Heijän pajot läbi sydämes mennäh. Onhäi heijän pajatandutaba perindölline karjalaine. Dai kuulet heis puhtastu karjalan kieldy. Omii mielii kirjutakkua club

7 »»sanasuari «Oma Mua» 7»»lugijat runoillah»»kerdomuksii Eva Alm Mustu perti Muamo, kusbo minun toine ruskei villusukku on? Minna kirgai piä sobakomeros. Kuulehäi Minna, tänäpäi panemmo komerot kundoh. Minä kabrastan sobapertizen da sinä omassas komeron, mugai sukat lövvytäh. Voi, emmo muamo. Ku ni ainavuo komeruo ei ollusgi. Eläzimmögi mustas pertis, duumaičči Minna, kudai vaste vai oli käynnyh muzein mustah pertih. Ei olluh hyvä eliä mustas pertis. Konzu perti lämmitettih, savvu nouzi yläh lagie vaste. Trubua ei ni olluh. Vaste ku suuri kivipäčči oli tarbehekse räkki, savvu tuuletettih iäre. Silloi kai rahvas pertis viettih karvuhatut korvile da kindahat kädeh da mendih pihale. Mugai buaban kui dieďoingi silmis valui vezi da hyö odvavai ei pututtu suureh vesipuččih, gu savvu da pertin pimevys oldih suadu heis läs sogieloi. Pertis ei olluh ikkunua, vai pikkaraine sumiel kalvol katettu savvuloukko. Pertis oli muga hämy, muamo ei suannuh ni pujoitella niittii nieglah, hos häi meni ihan palajan pärien viereh. Ku ehtäl viertih muate, perti oli lämmy, da ni savvuu jo ei olluh. Ollet levitettih lattiele. Kai lapset da diädät muattih lattiel olgiloin piäl lämmien vällylöin al. Mugai lambahat da kanat oldih čupus. Yön aigah sovat riputtih orrel da vuarnakos kuivamas. Komeroloi ei olluh, eigo niidy pidänyhgi. Vähät sovat lövvyttih orrelpäi. Ruskieloi sukkiigi ei olluh, nagroi Minna da kabrasti omassah komeron. Lapset suadih kol asku Päivykois lapset n uristih, ku Leena-ťoutan koľaskah syndyi kerras vai kaksi lastu. Yhtelläh kai kuuzi lastu tahtottih istuo koľaskas. Nygöi heil puutui pidiä vuoroloi. Puaksuh hyö kiistettih omassah vuoros. Kävelemine nikel ei ole pahakse, ga olishäi parembi, ku kai synnyttäs yhtelkerdua koľaskah, Leena-ťouta sanoi. Leenan paistes sizärekset Kaisa da Annika seizottih hänen bokas. Hyö oldih päivykois jongoi mondu vuottu. Nygöi heil on kuuzi vuottu da hyö mendih školah sygyzyl. Kodih Kaisal rodih duumu. Tule, Annika, häi kirgai. Häi piälleh juoksi karzinah. A vot. Sit nenne nygöi ollah, häi kiľľui da ozutti kaksiezien koľaskua, kudamas hyö oldih muattu pikkarazinnu. Annika ellendi terväzeh. Viemmögo tämän päivykodih? häi kyzyi. Mugai ruammo, Kaisa vastai. Hyö juostih kodih da kyzyttih muamal, midä häi duumaičči. Takihäi ellendät, muamo, ku kai pikkarazet lapset ei kerras synnytä tavallizeh pieneh koľaskah. Tuliel huondeksel hyö suadih kaksiezien koľasku karzinaspäi. Kaisa da Annika vuoroi työnnettih sidä päivykodih. Vähäine matkua hyögi istuttih koľaskas, konzu muamo työndi heidy. Ku pikkarazet lapset nähtih koľasku, jogahine pakičči Leena-ťoutua seičas nostamah heidy sih. Opis duumaija. Jogahizele löydyi tilua, jogahizele kuvvele. Tämä on putin ajonevvo, Leena-ťouta passiboičči. Nygöi ei enämbiä sua väčkiä, ken konzugi suas istavuo kyydih. Kaikin muattih linnas Oli huondes suarnumečäs. Leena da Veera, kuduat oldih muattu kuuzen al, havačuttih. Veera ryydi iäres kuuzen alpäi. Kačo vai tuonne, häi kirgai. Leena kačoi. Mečän tagua kohoi suuri mägi. Suurel mäil seizoi linnu. Oh, suarnulinnu, sanoi Leena. Käzikkäi tytöt kulgiettih mečän kauti. Terväh hyö oldih suuren mäin piäl. Hyö oldih nostu yläh da perretty kulguhodu piidoikkahien rouzutuhjoloin kauti, kudamii kazvoi linnas ymbäri. Veräi oli ragozelleh. Tytöt hiivottih varovazeh pertih. Mi hil l ažus tiä ongi, čuhkai Veera. Tämä hibjan kauhieu, vastai Leena. Hyö astuttih kuhn ah, da nähtih midä lienne ylen varaittavua. Kuhn u oli täyzi rahvastu, kudamat oldih šuorivuttu diivittävih vahnanaigazih sobih. Kai oldih jämpistytty kohtalleh. Silkeskie kuului askelii, da nuori mužikku astui kuhn ah. Neče on toven prinsu, čuhkai Leena. Mužikal oli piäs kuldukoronu. Olettogo tiä nähnyh prinsessu Rouzustu? prinsu kyzyi. Emmo, tytöt vastattih. Hyö yhtes ruvettih eččimäh prinsessu Rouzustu. Prinsu saneli, ku ammui ilgei tiedoiniekku oli kolduinnuh kai linnan ristityt uneh. A ku hyö ollah muattu sada vuottu, hyö havačutah, häi sanoi. Gu prinsessu Rouzune havaččuu, tahton vastavuo hänenke, ku duumaičen ottua hänet mučoikse. Läkkiä yläh nämmii pordahii da eččikkiämmö, Veera sanoi. Ylähän oli ylen pimei, a ku prinsu avai erähän uksen, sie tungiekseh päiväzensugahii. Sie magai prinsessu Rouzune. Prinsu oli hyväs mieles da juoksi seičas prinsesalluo da ukkaili händy keskele suudu. Silloi, ku maagieniskus, Rouzune havačui. Mugai toizetgi linnas havačuttih. Opis duumaija, ku jälgimäi lövvin sinuu, prinsu sanoi. Leena da Veera nähtih, ku prinsu da prinsessu oldih ylen ozakkahat. Karjalakse on kiändänyh Kerttu Rajala Kylypäivy Suovatan puhtas päiväine. Läpettäy joga kohtaine. Kylyssäh kujoine suomittu, Tarkasti teloissah kuavittu. Veriällyö kivokses labjaine, Pordahil varuksis vastaine. Kattien ual pyhkitty lauččaine. Älä vai tuskua, vaččaine! Levon piäl hiilavu höyryine Magei roih enzi löylyine! Ikkunas tuli keldaine, Lendelöy lumi kuldaine. Joves jäi kylmätöi virdaine Syvä sit, vikse, on vongaine... Kylyn sydämes lämmäine, Puhtas puččizes vedoine, Seinäl vastazet riputah, Päčis kybenet läikytäh. Lattiel kuvotut hurstit, Huonukset toizet pertit! Kattilas vezi burhuau, Rengilöis jiähyöt suletah, Hiilavu ihalmo sebiäy, Tuskat čuppuloih kuavutah. Korvoih navedin vetty, Lykkiän kauhazen kivile. Mi täs on tieduo pietty, Malittuu lugiettu seinile. Kylvendy paras parandus, Rungan dai sydämen uvvistus, Pruazniekoin iel näbevys, Lapsile terveh kazvatus. Puhtas suovatan päiväine. Kajožu tiähti ehtäine. Armas roindumuan kyläine. Lämbiey sie myöstin meil kylyine. Valentina Libertsova Alavoine Omii mielii kirjutakkua club

8 8 «Oma Mua» Muhahtai! Naimattomat miehet ei ellendetä, kui hyvä on olla naizis. Naizis olijat, tottu sanuo, sežo ei hyvin sidä ellendetä.»»joudoaigu Goroskoppu kevätkuukse Kevätpäiväine jo rubei lämmittämäh muadu. Älgiä vai heittäkkiä lämbii talvisobii, kevätpäiväinehäi on muanittai. Boššiloile pidäy mustua, ku ruado ei suvaiče kiirehtändiä: ruadakkua kai edehpäi, älgiä unohtakkua tärgielöi veššilöi koispäi lähtijes. On hyvä aigu lähtie matkah ulgomuale kogo perehel. Häkit menetetäh jengua tyhjäh, sanommo, maksatto sit, mi, teijän mieles, oli ilmai. Älgiä vai pahelzukkua sendäh, tuliel kerdua oletto jo peril moizis dielolois. Kaksozile ei pie tartuo moizeh ruadoh, kudamua hyö ei voija loppie. Hyväs ruavoshäi suatto mintahto palkindon. Pihale lähtijes šuorivukkua hyvin, eiga voimatutto kylmättyy. Ruakoile pidäy olla päivilleh kaikis dielolois, kudamat heidy ei koskieta. Ruakoile toinah tulou harjavuo ruadamah uuzii kodiruadoloi. Teijän mielespiettävy voi kielastua teidy. Leijonat ei voija pyzyö bokas hoppulois, ku ainos tahtotah ozuttua, ku ollah oigies. Täs kuus oppikkua olla riidelemättäh. Dengudieloloi sellitäkkiä parembi kuun lopus. Neidizet suajah luadie se, mi jo ammui oli mieles luadie. Neidizil toinah rubeiu vaččua kivistämäh syömizien periä. Älgiä syögiä liijakse suolattuu syömisty. Viesoile ei pie abevuo šuutkoin periä, anna iloniekat nagretah hyväkse mieldy. Huolehtikkua omua tervehytty täs kuus: voimistelkua libo jouksendelkua pihal joga huondestu. Skorpionoile ei pidäs viizastua täs kuus. Ku kielastannetto kedätahto, sit teijän kielastandat terväh tullah nägövih. Niilöile, kel on pienembi virgu, lykystäy ruavos, kel on korgiembi ruado rodieu jygiettävy. Piššalimiehile olis hyvä lähtie matkah, huogavuo. Teijän lapsilegi tulou mieleh tämä matku. Ku piädy ei kivistäs, syögiä aijalleh. Syögiä myös hernehty da muarjua. Vuorikozil voi roita probliemua sendäh, ku hyö unohtettih mistahto, sanommo, uskaldettih ruadua midätahto, ga ei ruattu. Täs kuus etto suita dengua, etto ni pie jo suitettuloi dengoi. Vezimiehile toinah tulou avvuttua omii ruadodovariššoi libo ičeväil spruavie kai ruavot. Ku tervehys pahennou, käygiä vračah, älgiä iče parandakkua omua tervehytty. Kalat toinah suajah lahju libo mitahto palkindo omas ruavos. Älgiä oppikkua olla hyvänny kaikkih niškoi, mugahäi ei voi olla. Kaloile rodieu jygiettävy sobie omien dovarišoinke. Valmisti Ol ga Smotrova Hierulois mužikat kelle pidi suaja ruaduo, kiirehel mendih sinne, kus pidi niittäjiä. Ruavonandai ainos otti niittäjii niityl, kačoi kui ken maltau niittiä, heijän niitändän mugah valličči niittäjätgi. Kuva: Jelena Migunova, Oma Mua Hyviä ainos mustellah Nikolai Feklistov Ijän kaiken karjalazien kul tuurah kuului vai hyvät yhtevykset toine toizeh. Nikel ei olluh mostu moudua, gu kentahto duumaiččis, kui vai vois kedätahto muanittua libo smutildua, toine tostu kielastua, gu kelletahto rodies tozi abevus elaijas. Kaikkien karjalazien sydämes oli rauhus, usko, mieli vai avvuttua toine toizele. Elaijas jogahine oppi vai ruavol da dielol kehittiä omii neroloi da masterstvua, joga sijas kohizemattah. Ruavonandajal da ruavonottajal ei olluh nikonzu ni kudual pahua mieldy heijän keskel, kaikil dielot mendih pruaznuičendan stat t ah. Ruavonandai nikonzu ei haukkunuh ruadajua, jesli ruadajal ei vuidinuh muga, kui pideli ruavon andajale. Heinarren aigua karjalazil oli ylen kiirehine kaikis zobotambi ruadoaigu, hyvil siälöil lyhyöl aijal pidi suaja žiivatoile talvekse heinät suabroih. Hierulois mužikat kelle pidi suaja ruaduo, kiirehel mendih sinne, kus pidi niittäjiä. Ruavonandai ainos otti niittäjii niityl, kačoi kui ken maltau niittiä, heijän niitändän mugah valličči niittäjätgi. Niittäjän niitettylöile jälgilöile lykkäili pätäčkähizen jengan, kudai hyvin puhtahasti niitetyl niityl läpetti ku zirkaloine, net niittäjät otti ruadoh, a kudual niittäjäl pätäčky ei čirkotannuh, niile sanoi, gu voitto mennä kodih, teile annan tänne tulendua nedälin palkan. Kaikin oldih ylen hyväs mieles toine toizeh näh, a nygöi kui ollah keskenäh ruadai da ruatuttai iče hyvin tiijättö.»»midä? konzu? kus? 28/ Kanzalline teatru Karl Marksan piha, Kantele-jouku Vapsän noidus -ohjelmu 28/ 02 Kanzalline muzei Leninan lagevo, Tarkoitus säilyttiä -ozuttelun avajazet 29/ 01 28/ 02 Tatjana Kalininan Tytin taloi -taidogallerei La Rošel -randupiha, Boris Konanovan Mustelmat kezäs -kuvaozuttelu»»hyvittelemmö! Hyvittelen Raisa Taistovna Bogdanovua šyntymäpäivän kera! Toivon kaikkie hyvyä, tervehyttä, onnie, hyvyä mieltä!!! Olkua aina šemmosena aktiivisena ta nerokkahana ihmisenä! Tat t ana Dembitskaja Terväh tulou šyntymäpäivä miun ystävällä Fedulina Annilla. Hyvyä šyntymäpäivyä!!! Toivon šiula šuurta lykkyö! Anna šiun elämäššä kaikki on hyvin! Ole aina šemmosena yštävällisenä tyttönä! Pisy tervehenä! Tat t ana Dembitskaja»»Siänennustus Petroskoi Anus Priäžy Suojärvi Sortavala Pitkyrandu yö päivy yö päivy yö päivy yö päivy yö päivy yö päivy 28 / / / / / / / On otettu: haldivoiččijat: Karjalan rahvahan lehti Alustettu kezäkuus 1990 Karjalan tazavallan Zakonoinhyväksyndykerähmö, Karjalan tazavallan halličus, Karjalan Rahvahan Liitto da Julguamo Periodika Piätoimittai Natalja Sinitskaja Julguamon da toimituksen adressi: Titovan piha 3, Petroskoi, Karjalan Tazavaldu ÎÎ Tel: (814-2) ÎÎ omamua@mail.ru Internet: ilmahpiästäi: ÎÎ Valdivolline Periodika-laitos ÎÎ Painettu Verso-painamos Petroskoi, Varkauksen randu-uuličču, 1a ÎÎ Kirjoile pani Ven an Federatsien kirjupainoalan komitiettu ÎÎ Registrunoumeru Indeksu ÎÎ Painettavakse 07 (1147) on allekirjutettu čuasu ÎÎ Painandulugumiäry 700 ÎÎ Tiluandu 147 ÎÎ Hindu 10 rubl ua Redizainu Fenomen-mediajoukko (Piiteri)