Sanondoi. Aaro Mensonen

Transkriptio

1 Sanondoi Aaro Mensonen

2 2017 Aaro Mensonen da Karjalan Kielen Seura ry Tuottai: Pertti Lampi Taittai da kannen kuva: Armi Jaloniemi ISBN

3 Sanondoi Aaro Mensonen

4 Alguh Frazeolougii on opastus kielen sanondois da sanondutavois. Karjalazien kansannerovus sanelou ristikanzan eloksenmenos n äbielöil sanondoil tolkuttomis, nerois, laškois, uuraškois, köyhis, rikkahis, ylbielöis, ahnehis, pettäjis da kaikenjyttymis tavois, ennustehis dai luonnonilmivöis. Nämis rahvahan keskes paistuis sanomisis on aigoinah pietty kišuagi da starinoi on pandu mustoh da vie tänäpäigi net ollah takoiskoit da pättävät nygyzih ristikanzoih da elokseh nähte. Karjalazii sanondoi voi hos omakse l ystikse verdailla suomalazih vastuavih sanomizih. Mollembis on sama merkičys hos sanat oldaski eriluaduzet. Voibi sanuo, sto sanondois ollah tavallizet ristikanzat ozattu nuaglan kandah. Täs kirjazes kiännökset karjalas-suomeh ollah vabuamuodozii, ei ainos sanas-sanah. Sanondat on kovottu karjalankielen eri murrehaluvehil da kohendeltu liygin karjalakse. Jovensuus keviäl 2018 Aaro Mensonen Käytettyi lähtielöi ezimerkikse: -Karjalankielen sanakirja Suomalais-ugrilainen seura -Rahvahan kandeleh E.V. Ahtia -Salmin murteen sanakirja Pekka Pohjanvalo -Karjalankielen lyhyt fraseologinen sanakirja V.P.Fedotova -Karjalazet sananpolvet da sananpiät V.G.Makarov 4

5 Aluksi Fraseologia on oppi kielen sanonnoista ja sanontatavoista. Karjalainen kansannerous sanelee elämänmenoista osuvilla sanonnoilla tyhmistä, viisaista, laiskoista, ahkerista, köyhistä, rikkaista, ylpeistä, ahneista, pettäjistä sekä kaikenlaisista tavoista, ennustuksista ja luonnonilmiöistä. Näistä kansan keskuudessa puhutuista sanonnoista on aikoinaan pidetty kilpailukin ja tarinoita on pantu muistiin ja vielä tänäänkin ne ovat kelvolliset ja sopivat nykyisiin ihmisiin ja elämiseen nähden. Karjalaisia sanontoja voi vaikka omaksi ilokseen vertailla suomalaisiin vastaaviin sanontoihin. Molemmissa on sama merkitys vaikka sanat olisivatkin erilaisia. Voi sanoa, että sanonnoissa ovat tavalliset ihmiset osuneet naulan kantaan. Tässä kirjasessa käännökset karjalasta suomeksi ovat vapaamuotoisia, eivät aina sanasta-sanaan. Sanonnat on koottu karjalankielen eri murrealueilta ja muokattu livvinkarjalaksi. 5

6 A A -A häi sie tunnottomannu viruu puolen čuassuu. Hän makaa siellä tunnottomana puoli tuntia. -A kuldastu jäiččiä ei ole, gu bohatoil on vai. Köyhillä ei ole kultamunaa, vain rikkailla on. -A midä vel'l'i kaupičet? Mitäpä kauppaat? -A pelvossiemendy näin syömäz da kartohkan kuordu. Pellavansiementä näin syötävän ja perunankuoria. (nälkäaikana) -A se jo turbehen ual magua nygöi. Hän makaa jo turpeen alla. -A se on pyhäpäivy, rahvas mennäh kirikköh. Sunnuntaina ihmiset menevät kirkkoon. -A sissai ei tietty hyö toine toizen voimii. Siihen asti he eivät tienneet toistensa voimia. -A venehvalgamoloih tulgah ken tulgah, sit ei kieldiä sua. Venevalkamaan voi tulla kukatahansa, ei sitä voi kieltää. -A vie rodn'u olettelin, ala-agjah pandih syömäh. Luulin olevani sukulainen, mutta pöydän alapäähän pantiin syömään. -Abevuin kai itkemäh erotes. Aloin ihan itkeä erotessa. -Adamantiähtet; päiväine min menöy, sen händy kiänäh zorah. Minkä verran aurinko kulkee, sen verran otavan häntä kääntyy aamuruskoon päin. -Ad'voih ottamah tuldih. Tulivat hakemaan vieraisille. -Afitsieru saldattoi komanduččou. Upseeri komentaa sotilaita. -Agu kibei hammas unis lähtöy, armas kuolou. Jos unessa lähtee kipeä hammas, rakas kuolee. -Agu koilline vähäzen tuulou, ga se välttäy, agu äijän vai tuulou, ga se erottau kai kalat iäre rannois. Kun koillisesta 6

7 A tuulee vain vähän, se ei haittaa, mutta kun tuulee kovasti, se karkoittaa kaikki kalat rannoilta. -Agu oksah on loukko hapannuh, se on dabašnoi oksu. Jos oksaan on tullut reikä, se oksa on laho. -Agu puutut vai vedäjäl regeh, kandajal takkah, sit suat kaikkennu olla. Jos satut vetäjälle rekeen, kantajalle taakkaan, sitten saat kaikkena olla. (huonon miehen vaimoksi joutunutta lohdutetaan) -Agu roih kyl'l'äl sit vai sano; davolno roih kyl'l'äl. Kun saat tarpeeksesi sano vain, että on jo kylliksi. -Agu suadih mustie sorzie kezäl, se pandih taldeh, agu sattuu kylmämäh. Kun saatiin mustia sorsia kesällä, rasva pantiin talteen talven varalle. (sorsan rasvalla parannettiin paleltumia) -Ahmoi jällen ribavuttau. Ahma tekee laahaavan jäljen. -Ahtahas ähkitähes. Ahtaassa tyrkitään. -Ahti padinam brihačču. Voi poika pahus. -Ahtibo brihačču midä ruavoit. Voi poika mitä teit. -Ahven argu, perze märgy, kezät kuivil kudou, sygyzyt syvillä veillä. Ahven arka, perse märkä, kesät kuivilla kutee, syksyt syvillä vesillä. (hokema) -Ahven argu, perze märgy, ota ongi, viällä vägä koppua kovera rauda. Ahven arka, perse märkä, ota onki, vetäise väkä, koppaa kovera rauta. (onkimiehen loitsu) -Ahvenkala syvvä on hyvä, ga ylen on lomukas. Ahven on maukas mutta ruodokas. -Aidah valliče kadajine seiväs, huabaine aijas, sidä lujembua ei ole. Aitaan valitse katajainen seiväs, haapainen aidas, sitä lujempaa ei ole. -Aidutyyppilöi: kurrelline, lagiaidu, lažaidu, rizuaidu. Aitatyyppejä: kurrellinen (aidakset vinot), lakiaita (aidakset pitkällään harvassa), risuaita. (saloaita, oksikas) -Aiga bolvan olet. 7

8 A Aika tolvana olet. -Aiga lepoškua olet luadinuh. Aika kakkaran olet tehnyt. (sanotaan liian paksuista piirakan kuorista) -Aiga mötti tua on. Melko pullukka on koiranpentu. -Aiga ribučči on, viego ollou muijal ribuu vai kai ollou hänez ymbäri. Aika ryysyläinen on, onkohan vielä muualla ryysyjä vai ovatkohan kaikki hänen päällänsä. -Aiganah pidäs eliä, ku vanhenet, sit et eniä sua hot kui tahtonet. Aikanaan pitäisi elää, kun vanhenet niin et enää saa, vaikka kuinka tahtoisit. -Aigazeh jalgavuin, en voinuh enämbiä muata. Aikaisin nousin, en osannut enää nukkua. -Aigazeh kägi kukkuu, ga vilu kezä tulou. Jos käki kukkuu aikaisin, tulee kylmä kesä. -Aigu lugou, sentäh on järei. Aika rientää, on jo vanha. -Aigu lyhymbäzeh menöy skuaskatez. Aika kuluu nopeammin tarinoitaessa. -Aigu meni dai arvo langei. Aika kului sekä arvo laski. -Aigu pitkistyy igävänalaizel. Ikävöivällä on aika pitkä. -Aigu vai välttykkäh, elä vai toko. Aika kulukoon, kunhan vain siinä elelet. -Aigu vieri lyhyöh. Aika meni nopeasti. -Aijal ukko halliččou, toizel aijal akku. Joskus hallitsee mies, toisinaan nainen. -Aijemba vie etto čuhka. Ettepä vielä aikaisemmin käpsehdi. -Aijoi akastat ga myöhä mučostat. Aikaisin menet naimisiin, mutta myöhään teet vaimon tehtäviä. (vaikka nuorena synnytät lapsia avuksesi, niin vanhana teet taas työtä yksinäsi, kun tyttäret menevät naimisiin) -Aijoi kukoi laulat, kaži piän syöy. Aikaisin kukko laulat, kissa syö pään. (älä pyri johtajaksi liian aikaisin) -Aijouttua pidäs kabaleh, 8

9 A anna häi ei piäzis lahnuamah sinne žiivattu. Peltosarka pitäisi aidata, etteivät elukat pääse sinne temmeltämään. -Ainos häi moittii vierahii, omii rägänenii ei näi. Aina hän moittii vieraita ihmisiä, omia räkänokkiaan ei näe. -Ainos händy hyvitti, andoi konzu midägi. Aina häntä palkitsi, antoi milloin mitäkin. -Ainos hörkistelläkseh neče, eigo hänes paista. Hän yrittää aina kuulla puhutaanko hänestä. -Ainos kävelöy hierul, ei kois pysy ni kodvastu. Aina kuljeskelee kylillä, ei pysy kotona hetkeäkään. -Ainos lapset keskenäh kiičketäh, ei synnytä. Aina lapset kiistelevät keskenään, eivät sovi. -Ainos marizou, čakkuau. Aina nalkuttaa, toruu. -Ainos meččuiččou, sygyzyt, talvet, keviät ainos meččiä ajau. Aina tekee metsätöitä, syksyt, talvet, keväät aina tekee metsätöitä. -Ainos on koivikko avvoin. Aina on koivikko auki. (hampaat näkyvissä nauraa) -Ainos on magavulleh, mene konzutahto. Aina makailee, mene milloin tahansa kylään. -Ainos on silmy vajua, ei muul täyty gu mual. Aina on jotain vailla, ei saa kylliksi kuin kuoltuaan. (ahneesta) -Ainos pidäy hänen pagin paikan. Hänen sanansa pitää aina paikkansa. -Ainos pidäy olla pomičču jälles. Aina pitää olla lapsi mukana. -Ainos puristau ruadoh. Aina kovistelee työhön. -Ainos päččie paimendau tuhkumukki. Aina paimentaa uunia tuhkamukki. (siivottoman soimaussana) -Ainos sinä minuu paimendat. Aina sinä paimennat minua. -Ainos vai käit kormanis herrastelet. Aina vain kädet taskussa herrastelet. 9

10 A -Ainos vedäy minuu kočkah. Aina kiusoittelee minua. -Aittu kiškottih hänel. Häneltä ryövättiin aitallinen omaisuutta. -Aiven midä puuttuu, kaikiči manuau. Mitä sattuu, hän kiroilee kaikin tavoin. -Aiven olet tostu irvistämäs. Aina olet muita ivaamassa. -Aiven paikku on piäs, et heitä ni pertis olles. Aina on huivi päässäsi, et ota pois edes tuvassa ollessa. -Aiven älizöy, ei voi olla hil'l'embä. Aina mölisee, ei voi olla hiljaa. -Aivin gor'al pidiäy händy verššie. Aina pitää sairasta käännellä. -Aja vai tädä dorogua myö. Aja vain tätä tietä pitkin. -Ajalline tila hänel on Sordavalas. Hänellä on työpaikka Sortavalassa. -Ajattelematoi gost'u tuli. Odottamaton vieras tuli. -Ajelemmo vai piiruat värttinäzel. Kauliamme vain piirakat kaulimella. -Ajoi rein murendahsah. Ajoi reen rikki. -Ajoimmo vai täh kujon suuh dai ratas mureni. Ajoimme vain tähän kujan suulle, niin kärrynpyörä särkyi. -Ajoin pattiel hevol. Ajoin laiskalla hevosella. -Ajoittau sellän istujes. Istuessa kangistuu selkä. -Akal ei ole sanavaldua ukospäi. Vaimolla ei ole sananvaltaa mieheltään. -Akal vai anna povolku, ga otah yldyy. Jos annat vaimolle myöten, niin hän äityy pahatapaiseksi. -Akan kyyneleh da hevon higeh ei pie kaččuo. Vaimon kyyneliin ja hevosen hikeen ei pidä katsoa. (välittää) -Akan otti ku atamuolan hyvän. Vaimon otti kuin atamuolan hyvän. (soimaussana) 10

11 A -Akat rudikkahie pastettih. Naiset paistoivat rypytettyjä piirakoita. -Akat sriäpitäh. Naiset leipovat. -Akattomuttu kai elos mendih imminkummin. Vaimotta koko elämä meni huonosti. -Akkiloiče lastu, älä laske yksin loitos. Pidä huolta lapsesta, älä laske yksin kauas. -Akkoin iäni kuuluu gu korbiraččoloin. Naisten ääni kuulostaa räkättirastaalta. -Akkoin kassat korvujuuril pletitäh, nuoril punaldetah tuakse. Naisten letit letitetään korvanjuurelle, nuorilla kietaistaan taakse. (neidoilla on tavallisesti yksi letti, naiduilla naisilla kaksi palmikkoa) -Akku ainos korkettau nuorembii. Vaimo nalkuttaa aina nuoremmille. -Akku itköy ukkuodah: ukko olit hyvä, olit i paha; mennyöl nedälil nel'l'änpiän vie läkšytit, nygöi jo laučan piäs, ohohhoo. Vaimo itkee miestään: hyvä mies olit, olit pahakin, viime viikon torstaina vielä läksytit, nyt olet jo vainaja, voi, voi. -Akku jo valmehekse oli piiruat luadinuh da kai hyvyöt azunnuh. Vaimo oli tehnyt jo valmiiksi piirakat sekä muut hyvät syötävät. -Akku odva šlöihäy mahan kele. Nainen kulkee vaivalloisesti mahansa kanssa. -Akku oli sarviz viättännyh bokkii. Nainen oli taluttanut pässiä sarvista. -Akku on täyves lentas. Vaimo on suutuksissaan. -Akku pani terväseh čainiekan tulel da juodih yhtes hyviz mielis. Vaimo pani kahvipannun nopeasti kiehumaan ja he joivat yhdessä hyvällä mielellä. -Akku pengou ukkuodah. Vaimo soimaa miestään. -Akku rašku on moine, häi ruadas yöt dai päivät. Vaimoparka tekisi työtä yötä päivää. -Akku sie veruo luadii plakkahuu. Vaimo kolistelee 11

12 A siellä ruuan kanssa. -Akku turizou zakkuau. Vaimo motkottaa. -Akoil on proštimatoi riähky pajattua, tulisugahat suus lähtöy akoil pajattajes, a neidizil ei ole riähky. Naisilla on anteeksiantamaton synti laulaa, tulisäteet lähtevät naisilta suusta laulaessa, mutta neitosilla laulaminen ei ole synti. (uskomus) -Alači airos mukin kiändäy, kuivannu mual nouzou. Airon alitse tekee kuperkeikan, kuivana maihin nousee. (sanotaan petkuttajasta) -Alahakkali gu linduparvi lendäy, sit roih pitky sygyzy. Kun lintuparvi lentää alhaalla, tulee pitkä syksy. -Alahan on juuret, juurien piäl on šuarat, šuaroin piäl on pačas. Alhaalla on juuret, juurien päällä on oksat, oksien päällä on patsas. (arvoitus=ihminen) -Alakyläs altin, Yläkyläs poltin, Slugovas rublu, Komaskas kaksi. Alakylässä kolme kopeikkaa, Yläkylässä viisikymmentä kopeikkaa, Slugovassa rupla, Komaskassa kaksi ruplaa. (eri kylissä asia on eriarvoinen) -Alalleh häi kihkuttau. Yhtenään hän yskii. -Alalline tila hänel on Sordavalas. Hänellä on vakituinen asunto Sortavalassa. -Alamiäräne kala puutui. Tuli alamittainen kala. -Alaniekaldi čökkäin suappuat jalgah, hattarua en kierittännyh. Panin saappaat paljaisiin jalkoihin, en laittanut hattaroita. -Alavaččaine roih gu etto lapsen suanduu käzipaikal kriepi. Riippuvavatsainen tulee, jos ette lapsen synnyttyä kapaloi häntä pyyhkeellä. -Alavahkon on oravu, gu voinet ammu nygöi. Alhaalla on orava, jos voit niin ammu nyt. -Alazet on minul koukkuzel nieglotut. Minun lapaset on kinnasneulalla neulotut. -Alevukkua nygöi telmändäs. Lopettakaa nyt tuo telmintä. -Algukieli on lapsel vie, 12

13 A jygei on paista. Vähäistä puhetta on lapsella vielä, on vaikea oppia puhumaan. -Alguvero on ahvenkalas, keskivero keitinpiiruas, loppuvero kiisselis. Alkuruokana on ahvenia, keskiruokana keitinpiirakoita, jälkiruokana kiisseliä. -Alusjupkat kuvottih helmoikkahat. Alushameen helmaan kudottiin viirut poikkipäin. -Ambuo räčkäi. Ampua pamautti. -Ambuzin linnun ga loittohkon on. Ampuisin linnun mutta on melko kaukana. -Ammuin yksin elän. Jo kauan olen asunut yksin. -Ammunnan pačkeh kuuluu, muata ei anneta. Ammunnan pauke kuuluu, eivät anna nukkua. -Andakkah Jumal lykkyy. Jumala suokoon onnea. -Andakkua midätahto särvindy da leibiä kan'n'ikkon'e. Antakaa jotain särvintä ja leivänkannikka. -Andasit emändy rukku minulleni maiduo. Antaisit emäntä hyvä minulle maitoa. -Andau hänellä puhien gu ei muudu annettavua ole. Hän antaa neuvon kun ei muuta annettavaa ole. -Andau kimakan sinul emändy. Emäntä toruu sinua. -Andazit bezmenii minul, viesattavua olis. Antaisit minulle puntarin, olisi punnittavaa. -Andazit velli kodvasekse astavua. Antaisitkohan hetkeksi risukarhia lainaksi. -Andilas on hot kui hyvä, ongo boikoi, ongo nerokas, dai ruadamah on ravei, moine puhtasverine da čoma, on sil i rungua, moine zdorovoi on da verevy, tukat pitkät, tyttyö sidä parembua ei pie. Morsian vaikka kuinka hyvä, on reipas, on viisas, myös nopea työtä tekemään, sellainen puhdasverinen ja kaunis, on hänellä hyvä vartalokin, sellainen terve ja verevä, pitkähiuksinen, sitä parempaa tyttöä ei ole. -Andilas venčan alle valmistui. 13

14 A Morsian valmistautui häihin. -Andoi hyvät očkat sinul. Hän löi silmäsi mustaksi. -Andoi ryskyn piäh kulakal. Hän antoi iskun nyrkillä päähän. -Andoigo meččy meččojah, korbi koppalaisijah. Antoiko metsä metsojaan, korpi koppeloitaan. (laulu) -Andoigo äijän piälisty hevos? Antoiko paljon kaupanpäällistä hevosesta? -Anna akku podžuo=anna vaimo pusu -Anna duumaiččuaigu minul toizeh päiväh. Anna minulle miettimisaikaa. -Anna hot kaksi kuorehtu mujua. Anna edes kaksi kuoretta maistiaisiksi. -Anna kajon nuorukkaiset kananimyöni kaksien kallehien armosieni kaksilla laučan katkauksilla kajol luajittelen. Tämägö se on minun kajoni nuorukkaisien kananimysieni kavottelija kajon omattomih kannettuih kajol liikahteluaigoina. Anna laittelen otsahuivini, tyttöyteni tunnusmerkin kahden kallehen armaani lavitsan katkaisen. Tämäkö se on minun nuoruuteni, tyttöyteni menoksi, miehelään lähtemiseksi. (itkuvirsi, kajo=täytesana) -Anna kappu maimua. Anna kappa kuivattua kuoretta. (kuivan tavaran vetomitta) -Anna kedomatoi proskennu, enämbiä älä mainiče. Anna kertakaikkisesti anteeksi, enää älä mainitse siitä. -Anna nuaglu voidu. Anna naula voita. (painomitta) -Anna n'än'n'ii lapsel. Anna rintaa lapselle. -Anna rauneuduu, vie emmo lähte kylyh. Antaa saunan siintyä, emme lähde vielä kylpemään. -Anna suolastu kalua zakuskakse. Anna suolakalaa pikku purtavaksi. -Anna surguččii, panen pečatin. Anna lakkaa, teen sinetin. 14

15 A -Anna udra undu vedäy. Anna poloisen nukkua. -Anna vai nenä yläh nouzou, ga heittäy sanondan. Katso vain, kun kuolee, niin loppuu sanominen. -Anna vel'l'i butilku viinua. Anna veikkonen pullo viinaa. -Anna vel'l'i sierua kirvesty hivuo. Anna kovasinta kirveen terotusta varten. -Anna ynnälleh, älä jo katkua. Anna kokonaisena, älä katkaa. -Annahai izändy suau tiediä, ga kuivuou kannikko, kovendou kuori grommazes. Odotahan kun isäntä saa tietää, niin leipä loppuu, annetaan lopputili. -Annan sinul puaksut pruazniekat. Annan sinulle lukuisat pyhät. -Annan suolet soutajalla, kouhkot kourih nousijalla. Annan suolet soutajalle, keuhkot kouraan nousijalle. (runo) -Annango blikun oččah? Annanko luunapin otsaan? -Annas lyön kurikal, eigö sit halgie. Annappas lyön nuijalla, eiköhän halkea. -Annas vičan rangu. Annappa vitsan ranka. -Annelgua kergiet armazet kieroizel ičelleni hot kezämättähäzien turbevuot turkkisobazet, istovukkua da gostikkua nygöi korgiet armohoizeni, nuoril igäzil rubeitto vieramuttelemah, onehtimuttu iččiedäni omilleni ozazil ollottelemah. Antakaa kaikkein armaiseni, tuskissani olevaiselle itselleni, vaikkapa kesäisten mättäiden pehmeät turkispuvut, istukaa vieraiksi nyt korkeat armaani, iloiset rakkaani, nuorella iällä aloitte vieroittamaan, onnetonta itseäni oppimaan omille osilleni. (miehellemeno virsi) -Annettih selgynahkah hänel. Hänelle annettiin selkäsauna. -Anni-rukku sanotah ei voi. Sanotaan, että Anni-raukka on sairas. -Annoin korvurengahat hyvät. Annoin hyvän korvapuustin. -Annoinba henttul kundo luigozet, ku suudu luiskahutin. 15

16 A Annoinpa heilalle kunnon pusun, kun suuta suikkasin. -Annoit ga mene sit jällespäi haravoiče. Annoit niin mene sitten jälkeenpäin ja etsi. -Anukselaiset kui siukkau, ga niidy sanotah šammalkielikse. Aunukselaisten puhetapaa sanotaan sammalkieleksi. -Anukselasii korlakkoi tuttih joga sijas. Aunukselaisia karjalaisia tiedettiin olevan joka paikassa. -Anukses päi pietäh zemčugoi. Aunuksessa pidetään simpukan helmiä. -Appennu on mučoin tuatto, ukon tuatto on buatušku. Appena on vaimon isä, miehen isä on appi. -Arbua diädinky, mih neče uni menöy. Arvaa täti mitä se uni tietää. (sedän tai enon vaimo) -Argehistu ei syödy, ei lihua, ei maiduo, ei voidu. Arkiruokaa ei syöty, ei lihaa, ei maitoa, ei voita. (paastoaikana) -Arheilen helmat ei kirikön lattiedu pyyhki. Viitan helmoja kannatellaan, etteivät pyyhkisi kirkon lattiaa. -Arhijepiskoppu on pappiloil piällikky. Arkkipiispa on pappien päällikkö. -Armas tyttäryöni, armas ardehut muaman. Armas on ukko minul. Tolko täs oli vai armas kyly. Omua kodii armahembua nimidä ei ole. Armahal on liigu nimi. Armas tyttäreni, armas äidin aarre. Armas on mieheni minulla. Mutta tässä oli vain armas sauna. Omaa kotia armaampaa ei ole mitään. Armaalla on liikaa nimiä. (rakkaalla lapsella on monta nimeä) -Armottomah joga tuuli kohti tuulou, joga ahavu ahavoiččou. Huono-osaiselle tuulee vastaan kaikki tuulet ja ahavot. -Arvoittelemmos kui neče dielo menöy. Arvoitellanpa miten tuo asia menee. -Arvotoi on ristikanzu, ei pie luottukseh häneh. Halpamainen on ihminen, ei pidä luottaa häneen. -Astu alguh alakrinčazil. 16

17 A Astu alkuun alatasanteelle. -Astu jalgupuudu myöte. Astu pitkospuita pitkin. -Astu piälleh, älä kačahta ni mih. Astu suoraa päätä, älä katso mihinkään. -Astu taputa! Ala polkea! -Astui koukistelih muga pahah luaduh. Käveli mutkitellen pahannäköisesti. -Astui lyöčäi lumes. Rämpi lumessa. -Astui, astui meččiä myö, viimizel i tuli augei kohtu vastah. Kulki, kulki metsää myöten, viimein tulikin aukea vastaan. -Astukkua rutombah! Kävelkää nopeammin! -Astuo tupittau, ravieh matkuau. Astuu tupittaa sivuilleen katsomatta. -Astuu siiriči akkane se. Astuu ohi nainen. (sanan jäljessä se-sana) -Atkal on vuottajes. Ikävä on odottaa. -Atkalan azui minule. Ikävän aiheutti minulle. -Avoi mi on hiilavu rokku, ni särbiä ei sua. Voi miten on kuuma keitto, ei voi edes hörpätä. -Avoi mi on nygöi siä suuri. Voi millainen sää on nyt. -Avoi midä hyviä puudu ku roššu seizou. Voi miten hyviä mäntyjä ja paljon. -Avoi min olet huigietoi perzienroža- paginoilles. Voi miten olet häpeämätön takapuoli-puheinesi. -Avoiperzeim maguau, et kattai, röyhiškö olet hyvä! Takapuoli paljaana nukut häpeämätön! -Avoi voi, häi on blahoi lapsi. Voi kuinka kiltti lapsi. -Avoi voi, min kibei oli gu iškit. Voi voi kuinka sattui, kun iskit. -Avua fortočku, anna tulou viluu vähäne. Avaa tuuletusikkuna, että tulee vähän viileätä. -Avua verčiekku, anna lämmä perttih tulou. Avaa uuninluukku, että lämpö tulisi tupaan. 17

18 B -Azeta hebo, täs kurimmo sinun kel ehki. Pysäytä hevonen, tupakoimme edes tässä. -Azeta stuulu tiloilleh. Laita tuoli paikalleen. -Azettukkua jo nygöi toruamas. Lopettakaa nyt jo tappelu. -Azie tietostui. Asia tuli ilmi. -Aziedu vadvou. Hän vatvoo asiaa. -Aziet on takus. Asiat ovat huonosti. -Aznabo hevon sait, vie pidäy olla vaihtus. Mokoma hevosen sait, vielä pitää olla vaihtokauppa. -Azraimel pystin, yhten hauvin sain. Asraimella tökkäsin ja sain hauen. B -Babkah kižatah. Pelaavat babkaa. (pelissä käytetään eläimen nilkkaluita keiloina) Bačku tulizit muaman piäl. Tulisitko pappi äidin haudalle lukemaan esirukouksia. (varsinkin pappia puhuteltaessa) -Baiju, baiju piendy lastu, l'uul'i, l'uul'i pikkarastu. Tuudita, tuudita pientä lasta, luulita, luulita pikkaraista. (kehtolaulu) -Bajari on vačas. Paise on vatsassa. -Bakral ähkätäh parttu. Uittokeksillä työnnetään tukkeja. -Balberehtau silmät. Silmät muljahtelevat. -Balkonua on linnas. Kaupungissa on parvekkeita taloissa. -Barčois ollah lapset. Lapset 18

19 B ovat keräämässä suolaheinää. -Berogoiče poigani d'engoi da pie tarkkazeh. Pidä huolta poikani rahoista ja ole tarkkana. -Bestol'koovoi on mužikku, ni midä ei rua hyvin. Kelvoton on mies, ei mitään tee hyvin. -Bezodas karguu pietäh, kabjat loškau. Iltamissa tanssitaan riehakkaasti, kannat paukkuvat. -Bielemiä bohatat pandih čomenduksekse. Rikkaat panivat puuteria kaunistukseksi. -Blahosloven'n'an pakičči muamal da tuatal miehel mennes. Hän pyysi äidiltään ja isältään siunausta mennessään naimisiin. -Bličkuttau soudau hil'l'ah ylen. Soutaa räpsyttää oikein hiljakseen. -Bobran nahkahine kaglus on hänel turkis. Majavannahka kaulus on hänen turkissaan. -Bodro kävelöy. Hän kulkee hienosti pukeutuneena. -Bohatoil oli šulkuzet kušakat. Rikkailla oli silkkiset vyöt. (villakankaasta kudottu pitkä ja leveä vyö, jolla miehet vyöttivät päällysvaatteensa) -Boju piettih pruazniekas. Praasniekassa tapeltiin. -Bokakkah seizotah. He seisovat rinnakkain. -Bokalleh viruu. Hän lepää kyljellään. -Bokkah pystäy. Kylkeen pistää. -Bokku muurehtuu muates yhtel bokal. Kylki puutuu yhdellä kyljellä nukkuessa. -Bombu viškattih keskel joukkuo, kaksi saldattua kuoli. Pommi viskattiin keskelle joukkoa, kaksi sotilasta kuoli. -Bordimoil on hambahat terävät, kui kažinpoijjal. Kärpällä on hampaat terävät kuin kissanpojalla. -Bosoviekat kylys käyves pietäh mužikat. Miehet pitävät tohveleita jalassaan käydessään saunassa. -Boššiloil on kai očat 19

20 B veres, muga ollah puskoil. Pässeillä on ihan otsat veressä, niin kovasti puskevat. -Botiinit šnurkil sivotah, toizet n'yblil. Patiinit sidotaan nauhoilla, jotkut napeilla. -Bradanah hyvin sanou suarnua. Hän kertoo hyvin tarinaa serkusta. -Bradanakse lain hänen. Sain hänestä ystävän. -Briha lugou lähtiez: kui voizin piästä tiettoizen luo peräči peldoiziz, siiriči sizäriz, kylliči kyl'l'äiziz, alači aidaiziz. Nuori mies sanelee lähtiessään: kuinka voisin päästä kultani luo peltojen yli, sisarien ohi, ohitse lihavista, alitse aidoista. -Briha neizisty kargaittau. Nuori mies kutkuttaa neitosta. -Briha tulou pyrrittämäh plässimäh. Nuorukainen tulee hakemaan tanssiin. -Brihačču jo školua käybi. Poika käy jo koulua. -Brihačču juosta vinttai. Poika juoksi mutkitellen. -Brihačču karahačču kaššalivačču, kiiseliočču. Poikaviikari pussivatsa, kiiseliotsa. -Brihačču meni vedeh. Poika hukkui. -Brihačču moine luikiško, šuutkelikas, nagračču. Poika on sellainen irvileuka, sutkauttelija. -Brihačču opastau urokkoi. Poika lukee läksyjä. -Brihačču ozavui školas, tartui häneh učen'n'u. Poika menestyi koulussa, hän omaksui opetuksen. -Brihaččukulu on väl'l'illine. Poika on vallaton. -Brihaččurašku on moine prokluatoi, ei kuule, sano hos midä. Poika pahalainen on niin hävytön, ei kuuntele, sanoitpa mitätahansa. -Brihačut kišatah kartih d'engoih. Pojat pelaavat korttia rahasta. -Brihan da ubehen roža on yhtenmoine. Nuori mies ja ori ovat yhtä häpeämättömiä toista sukupuolta kohtaan. 20

21 B -Brihan muamo itköy nainduvirren poijal. Nuoren miehen äiti itkee naimavirren pojalleen. (itku, jonka äiti itkee pojan lähtiessä kosimaan) -Brihat kišatah kruukkah. Pojat pelaavat kyykkää. -Brihat yöjallazis kävelläh bezodoi myö. Pojat kulkevat yöjalassa. -Bringua jallat regeh. Keikauta jalat rekeen. -Brizninnyh on vähäizen viinua. Hän on juonut vähän viinaa. -Bräyzähtih vedeh. Polskahti veteen. -Buabo andau päppiä. Mummi antaa leipää. -Buaboloikse mennes pidäy olla kottu jallas, toine käis. Synnyttämään mennessä pitää olla kenkä jalassa, toinen kädessä. (lapsenpäästäjällä on kiire) -Buitogu sinä et tiedäs. Kuinka sinä et tiedä? -Bul'kku höyhenii riibai. Luoti hipaisi höyheniä. -Bul'kku puutui parahikse oččah. Luoti sattui juuri otsaan. -Bul'kku ylisti, piäliči meni linnus. Luoti meni liian ylös, ohi linnusta. -Bumaažnoi, räččinähine, villaine rubašku. Pumpulinen alushame, villainen paita. -Bumazniekas ollah d'engat. Rahat ovat lompakossa. -Buolat majetah hallan panduu, sienet lahostutah. Puolukat tulevat makeiksi hallan tultua, sienet lahostuvat. -Burbettau pagizou ainos. Puhuu epäselvästi jatkuvasti. -Burlakku ei imeiče kodii ni konduu. Kulkuri ei omista kotia eikä kontua. -Butilku lohkei pakkazes. Pullo halkesi pakkasessa. -Buukku on ylähiči leviembi, alahan on loukko. Pyykkipalju on yläpäästään leveämpi ja pohjassa on reikä. 21

22 C -Buukus sovat tačmavuttih, tuhkat levittih. Pyykkipadassa vaatteet tahriintuivat, kun tuhka levisi. -Buuriško mittuine on, ei ole hyvä ni kenen kel. Millainen murjottaja oletkaan, ei ole hyvä kenenkään kanssa. C -Čagarin suurus puutui kalane. Pikkusormenkokoinen kala tuli. -Čahotkaz läžiy. Hän sairastaa keuhkotautia. -Čahottu on hänel. Hänellä on keuhkotauti. -Čaikat tuldih hieruh, vilustau ilman. Lokit tulivat kylään, ilma kylmenee. -Čakat nygöi kupatah. Itikat purevat nyt kovasti. -Čakkai kai silmät ullos. Hän torui kovasti. -Čakkai mäl'l'istytti. Torui ja sai noloksi. -Čakkau rabrottau. Hän toruu herkeämättä. -Čakki noiduu, suolazih puhuu. Loitsija noituu, suolaan puhaltaa. -Čakku gu purou, čahlou sen paikan. Kun mäkärä puree, se kirvelee. -Čardakas kuivatah sobii. Ullakkohuoneessa kuivataan vaatteita. -Čauruu levitetäh dorogal. Soraa levitetään tielle. -Čazounan luo gu menet, sit ristit silmät. Kun menet rukoushuoneen luo, pitää tehdä ristinmerkki. -Čazounan pihas iškiettih valgei häkki da pandih saimah. Tšazounan pihassa tapettiin valkea härkä ja pantiin laivaan. -Čerih eläy se mužikku. Kunniallisesti elää se mies. 22

23 C -Čestin ozottau n'evesky muatuškal. Miniä kunnioittaa anoppiaan. -Čidžiliuskoi sie vai juoksou l'igerehtäy. Sisilisko vain juosta luikertelee. -Čidžoi anna minul syvvä. Täti anna minulle ruokaa. -Čiepis on koiru vihane. Koira on vihainen kytkettynä. -Čigan hänel karttih gadaičči. Mustalainen ennusti hänelle kortista -Čiganat tullah, pangua veräi salbah. Mustalaiset tulevat, pankaa portti kiinni. -Čiganoil on ainos kirjavat sovat. Mustalaisilla on aina kirjavat vaatteet. -Čihvua taki puutui, piädy kivistäy. Häkää taisi olla, päätä särkee. -Čiiloidu kuivattih da kurittih. Nokkosia kuivattiin ja poltettiin tupakkana. (paremman puutteessa) -Čiinu nostettih hänel ylembä. Hän pääsi ylempään virkaan. -Čiisto brihačču patteni. Poika kerrassaan laiskistui. -Čini minul karandiššu. Teroita minun lyijykynä. -Čirppipiirualoil kučuttih. Sirppipiirakoille kutsuivat. (leikkuun lopettajaisiin tehdyt piirakat) -Čoivastus tuli muijal, pidi jieloh mennä, tosa škoriin. Odottamaton lähtö tuli, pitää mennä toisaanne. -Čokkua n'okkaistu. Hierotaan nenää. (lapselle hierotaan nenää vastakkain) -Čoliet lienet pahoi heittännyh, ga syvväh koirat. Kalansisälmykset olet heittänyt huonosti, mutta syöväthän koirat ne. -Čomaine vaza on, valgei pilkane očas. Vasikka on kaunis, valkea pilkku otsassa. -Čomendustu pannah sobih, morfuo, gruuzivuo. Vaatteisiin pannaan koristeeksi rimpsuja ja väriä. 23

24 C -Čotis on bobat. Helmitaulussa on nappulat. -Čoukun suaret, čoukun niemet, kallivot niemen nenissä. Tsoukan saaret, tsoukan niemet, kalliot niemen nenissä. (arvoitus=sormet ja kynnet) -Čuajuh libo koufih pannah päččimaiduo ketun kel. Teehen tai kahviin pannaan hauvottua maitoa ketun kanssa. -Čuajuheinän juurdu, galganua keitetäh vačan kivistykseh. Teeheinän juurta keitetään vatsatautiin. (hanhikki, rätvänä) -Čuajun juoduu syväin lämbiey. Teen juotua tuntuu lämpöiseltä. -Čuasku kallatah juoduu. Kuppi kumotaan juonnin jälkeen. -Čuassut plikutetah. Kello tikittää. -Čuastiloi myö juammo, mi tulou. Osinkoja myöten jaamme, mikä kullekin kuuluu. -Čuasut ei kohti kävvä. Kello ei käy oikein ajassa. -Čuazut kävväh čiketetäh. Kello käydä tikittää. -Čuazut omua ruatah. Kello käy väärässä. -Čuhmuri oli čurkkas laittu. Juntta oli tehty pölkystä. -Čuhnat čubilois kävelläh da ruočiks paistah. Suomalaiset kävelevät lapikkaissa ja puhuvat ruotsiksi. (suomalaisista, luterilaisista) -Čumu čukkelin vakan pani kagrua. Täpötäyden vakan pani kauraa. -Čumu čuokkoi, täyzi roboi muaččoi. Marjaan lähtiessä toivotaan kukkura rove marjoja. -Čupukku on hiilavalleh hyvä, hengästyy, jöngöi ei ole moine hyvä. Tšupukka on kuumana hyvä, mutta kun jäähtyy niin ei enää ole niin hyvä. -Čupukkua pastau. Hän heittää voileipiä. (heittää kiven veden pintaa pitkin) (tsupukka on piirakka kaura-tai ohrataikinasta, paistinpannussa hiilloksen päällä kypsennetylle kuorelle levitetään ohra- tai muusta suurimosta tehtyä 24

25 D puuroa, taitellaan syötäväksi) -Čupus seizou vakkaine, sydämes on pakkaine. Nurkassa seisoo laatikko, sisällä on pakkanen. (arvoitus=jääkaappi) -Čusvaz ei ole tävves. Hän ei ole täysin tajuissaan. -Čuudinnu kävelläh. Nuuttipukkina kulkevat. -Čuurukivi hablistuu, vie murendau päčin. Rapakivi pehmenee, vielä rikkoo uunin. -Čuurukivi habristuu, vie murendau päčin. Rapakivi hauristuu, rikkoo vielä uunin. -Čuuruu on vezi lietostannuh alduloil. Vesi on ajanut tuulella hiekan rantaan. -Čuuruu pietäh lat't'ien pestes. Hiekkaa kylvetään lattialle kuuratessa. -Čämiembi on kaččuo. Kauniimpi on katsoa. -Čökkiä käit hot šižälih. Pane kädet vaikka takin sisään. -Čökkiäle hot skuapin piäle kodvazekse, järgieh kabrastan. Pistäydy vaikka kaapin päälle hetkeksi, pian siivoan. D -Da siih narut vai pandih siitä nenuššause tuoh. Narut pantiin vain suosuksiin näystimiksi. -Da vie pannah jengua kindahah anna gu menöy ženihän kodih ga pidäy niidy jengoi heittiä pihal da šenčoin lattiel dai perttihgi vie lahjakse, anna ei igävöiččis gu jengal ostetah eloskohtu. Ja vielä pannaan rahaa kintaaseen, jotta kun menee sulhasen kotiin niin pitää niitä rahoja heittää pihalle ja eteisen lattialle ja tupaankin viedä lahjaksi, jottei ikävöisi, kun rahalla ostetaan asunto. -Daa, mugahai minägi sanon. Niinhän minäkin sanon. 25

26 D -Dabakan kurijal toizel ilmal savu loppematoi roih. Tupakoijalla on tuonilmaisissa loputonta savua. (uskomus) -Dabakkua tubrutetah. Tupakkaa polttaa tupruttavat. -Dai hambahan lähtendy lähtöy kentah, libo kuolou, libo miehel menöy. Myös hampaan lähteminen tietää unessa jonkun lähtöä, kuolemaa, tai naimisiinmenoa. -Dai kukki sen kolmanden kerran lauloi hänel kiellon peräz. Niin kukko lauloi hänelle kolmannen kerran kiellon jälkeen. -Dai nenän burčisti tyttökulu. Vielä nyrpisti nenänsä tyttöparka. -Dai venččah hyö mennäh i svuad'bu pietäh. He menevät naimisiin ja pitävät häät. -Darja pani lautasellisen kauratahdasta ja sitoi omaan liinaansa ja antoi tuomisiksi. -Davai juoksemmo kiistah, kudai raviemba juoksou. Juoskaamme kilpaa, kumpi on nopeampi. -Davai kustah kižuamah! Alkakaamme kisata! -D'ed'iinöidy ei pin'aha čakkaistu. Ei yksikään hyttynen inahda. -Dengat kai humalas kaimai kormanis, otettih vai liene kirvotannuh, vai liene kunne jättännyh, ei musta. Kaikki rahat hukkasi humalassa taskustaan, varastettiin vai liekö pudottanut, vai lieneekö jättänyt johonkin, ei muista. -D'engatta syötti, ei ottannuh ni d'ed'inöi, opin tarita. Ilman maksua tarjosi ruokaa, ei ottanut korvausta vaikka tarjosin. -D'engoin ottahuu ženihy roih. Rahojen saannin jälkeen hänestä tulee sulhanen. -D'engu on gu vezi, tulou da lähtöy. Raha on kuin vesi, tulee ja menee. -D'iedusku on jo vahnu, terväh kuolou. Ukki on jo vanha, kohta kuolee. -D'iekka papin kel ajoi lastu ristimäh. Kanttori ajoi papin kanssa lasta ristimään. 26

27 D -Dielo kiivastui, tiettoih lähti, ruvettih pagizemah. Asia mutkistui, tuli tunnetuksi, alettiin puhua. -Dielot lähtiettih suurembih kelloloih. Asiat lähtivät suurempiin kelloihin. (asia tuli ilmi tai joutui oikeuden käsiteltäväksi) -Dielot on ylähpäi. Asiat ovat paranemaan päin. -Dieluo en tiijä ni silmie ristie, a karhistelettos. Asiasta en tiedä, vaikka ristinmerkin tekisin, mutta olet vihainen. -Dieluo olis sylgie vai. Asia on aivan mitätön. -Dinamiital kandoi räjäitetäh. Dynamiitillä räjäytetään kantoja. -D'iä rudžizou, hoikku on vie. Jää rutisee, on vielä ohutta. -D'ogo olet käynyh Anuksen linnah? Joko olet käynyt Aunuksen kaupungissa? -D'ogo postu tuli? Joko posti tuli? -Donskoi hevon selläs ajelou. Donin kasakka ratsastaa. -Dorogal on tiešuaru huruah kädeh. Tiessä on tienhaara vasemmalle. -Dorogalleh näin händy matkuamas. Matkoillani näin häntä. -Dorogu menöy sit ihan lähiči kiven. Tie menee siinä kohtaa ihan kiven läheltä. -Dorogu on tänne pahaččaine. Tie tänne on kelvoton. -Dorogu vigelöittäy. Tie mutkittelee. -Dorovoikse annan, en kyzy täs ni midä. Ilmaiseksi annan, en ota tästä maksua. -Dragunat hevon selläs ajellah. Rakuunat ratsastavat. -Druuguiččou hänen kel, akkannu pidäy händy, ei voija nägemättäh olla toinetoizen. Hän elää avioliiton ulkopuolisessa suhteessa. -Druugukaz rikkavui. Ystävyys särkyi. 27

28 E -Duarju pani juvvallizen kagrastu tahtastu, paikkah sidoi omassah da työnzi tuomazikse. -Dubakkun'äpil risti silmii, ei ristinnyh Jumalan ristal, tävvellizel ristal. Tupakkanäpillä teki ristinmerkin, ei tehnyt Jumalan ristillä, täydellisellä ristillä. (vanhauskoisten tekemällä ristinmerkillä) -Duboovois koivus on laitut veičenpiät. Visakoivusta on tehty puukonpäät. -Durakaz älä vuota ni midä hyvytty. Tyhmyriltä älä odota mitään hyvää. -Duumaičin pidiäbi pličkuttua. Luulin, että pitää napsuttaa. -Duumua kyzyy toizel. Hän kysyy neuvoa muilta. -Duumuo myö ajatteleh. Hän ajattelee perinpohjin. E -E mi olet bohaterskoi. Oletpa väkevä. (riideltäessä) -Eči souvandun'evvot. Etsi airot. -Eči tilahine dieloh, sit piäzet. Etsi sijainen työhösi, sitten pääset lähtemään. -Eči toukkua da läkkä ongel. Etsi toukkia ja lähde ongelle. -Ečis minun batinkat. Etsipä minun lyhytvartiset kengät. -Ečitteleh gu n'älgähine koiru. Etsii syötävää kuin nälkäinen koira. -Edenöi bledenöi ozuta minul sarvet, minä annan voidu leibiä. Etana, etana, näytä sarvet, minä annan voileipää. -Edo šuapkan olet ostannuh. Melkoisen hatun olet ostannut. 28

29 E -Egläi huondeksel vihmui. Eilen aamulla satoi. -Egläi vaste näin händy. Vasta eilen näin häntä. -Ehkis syön kyl'läl. Edes syön kylliksi. -Ehtäl minä kodih tulin. Illalla tulin kotiin. -Ei annettu sil n'edälil kovažimel hivuo veiččie da ni kirvesty da ni midä tahkota srašnoin n'edälil. Piinaviikolla ei saanut teroittaa veistä, kirvestä eikä mitään. -Ei hyvän iele rottu leiko jauhosäkkilöi, eigo villoi. Ei rotta revi hyvän edellä jauhosäkkejä eikä villoja. (uskomus) -Ei jiänyt joukolla veruo varusta. Ei jäänyt mitään. -Ei kahtu hyviä seivästy panna rinnakkah. Toinen aviopuoliso on aina huonompi. -Ei kaikil ole yhtenmostu mustuo. Ei kaikilla ole samanlaista muistia. -Ei kandu katkennuh, vie jäi rodu mual. Ei kanta katkennut, vielä jäi rotua maan päälle. (suvusta jäi lapsenlapsia) -Ei kylä kuvetta kiellä kymmenel kyynäräl. Naapurit auttavat. (kyynärä=pituusmitta 59,38cm) -Ei luadinuh kartohkahistu, talkunahistu laittih, talkunsyväinkokkoi. Ei tehty perunaista, talkkunaista laitettiin syväinkokkosia. (pyöröjä) -Ei maksa suorua tiedy soudua, pidäy vinohuttu viuhkuttua. Ei voi soutaa suoraan, vaan vinoon pitää viuhkata. -Ei malta ni pyyn torua minun iel. Hän on joka suhteessa alakynnessä minuun nähden. -Ei mattie sih kaperra -ei siihen kirota kaperra. (nopeasta tekemisestä) -Ei meil liene reslan peräh istutettavua. Ei meillä liene rekeen istutettavaa. (annetaan rukkaset) -Ei mieli mettä keitä. On paha mieli. -Ei minun mustih ole nenga hyviä linduvuottu. Minun 29

30 E muistaakseni ei ole ollut näin hyvää lintuvuotta. -Ei musta kuh pani. Ei muista mihin pani. -Ei muudu ruata gu illaččuu kävelläh. Eivät muuta tee kuin illatsuissa kulkevat. -Ei nagra häi vie, a vähäzel muhoittelou. Hän ei naura vielä, mutta myhäilee vähän. -Ei ni olis talvikala kallis. Talvikala ei olisi kallis. -Ei ni ven'alazel jiä koufi pohjah laskeudumah. Kyllä venäläisetkin mielellään juovat kahvia. -Ei niidy päidy riihillänä. Asia ei ole sinnepäinkään. -Ei niken yllyttännyh, iče meni. Ei kukaan yllyttänyt, itse meni. -Ei novvata minuu. Ei tottele minua. -Ei nävy ni kedä ni kus. Ei näy ketään missään. -Ei ole hengenazies perimis nimidä. Ei ole hengen asiassa mitään tutkimista. -Ei ole hänel raden'n'ua ruadamah. Hänellä ei ole intoa työhön. -Ei ole kaikiči sanan raččahil. Ei ole ensimmäisenä vastaan panemassa. -Ei ole meile dediinöidy jäiččiä. Ei ole meillä ainoatakaan kananmunaa. -Ei ole ni liebeil kogo. Ei ole sinnepäinkään. -Ei ole piälais piettäviä sinul. Ei ole sinulla päähän pantavaa. -Ei ole poigučurua d'ed'iinöi. Ei ole poikalapsia ensinkään. -Ei ole raukku dengua, en voi panna hammastu, kasvakkah lujembat hambahat. Ei ole raukka rahaa, en voi laittaa hammasta, kasvakoot lujemmat hampaat. -Ei ole regikelie eigo d'elegykelie. Ei ole rekikeliä eikä kärrykeliä. -Ei ole ročottua. Ei kannata. -Ei ole tozini, lipakko on, 30

31 E älä händy usko. Ei ole luotettava, epäluotettava on, älä häntä usko. -Ei ole tämänkieline neče mučoi, suomelaine on. Tuo vaimo ei ole meidänkielinen, suomalainen on. -Ei ole täs riijantiluo, vaikastukkua akat. Ei ole tässä riidan paikka, vaietkaa naiset! -Ei ole voimizilleh, se tabai läžimäh. Hän ei ole terve, alkoi sairastaa. -Ei ole zakonua piäliči rajas kävvä. Ei ole lupaa käydä rajan toisella puolella. -Ei ota mučoikse, vai riäzittäy sinuu. Ei ota vaimokseen, kiusaa vain sinua. -Ei pidäs händy virkkua pahoi. Ei pitäisi moittia häntä kovasti. -Ei pidäs kaikel tyhjäl selgäh ryöpsähtiäkseh. Ei pitäisi turhan perään rynnätä. -Ei pidäs obiidie tostu ni mis. Ei pitäisi loukata toista mistään. -Ei pidäs työndiä nuorie toizien keskeh ildukečoloih, kaikkih kuduloih. Ei pitäisi laskea nuoria keskenään illanistujaisiin, kaikenlaisiin kutemisiin. -Ei pie astivuo vediä pihua myö, sit kondii tulou šiivattoih. Ei pidä vetää haraa pihaa pitkin ettei karhu puuttuisi eläimiin. -Ei pie harjavuo kurimah. Ei pidä opetella tupakoimaan. -Ei pie huondeksel syvvä ni juvva, suuruksettah pidäy mennä pyhil. Kun mennään ehtoolliselle niin sitä ennen ei saa syödä eikä juoda mitään. -Ei pie kastie kalmoisuurukzii kuni et juodah pane, eroita iäres, kastittuloi velli ei pie viijä. Ei pidä maistella haudalle tuotavia ruokia ennenkuin ei niitä panna haudalla olevalle vadille, eikä maisteltuja ruokia pidä tietenkään edes viedä haudalle. -Ei pie leikata sormi- eigö varvaskynzii, hammastu gu roih sit äske. Kapalolapselta ei pidä leikata kynsiä sormista eikä varpaista ennen hampaiden tuloa. -Ei pie mennä riiheh, riihen buabo tabuau. Ei 31

32 E pidä mennä riiheen, riihen haltija tulee vastaan. -Ei pie n'äblie sormil sydämii. Ei saa nuoleksia piirakoiden täytteitä. -Ei pie sinun muga äijiä ruadua. Sinun ei tarvitse tehdä töitä niin paljon. -Ei pie vorošie pahua toizel. Ei pidä loitsia pahaa toiselle. -Ei piä enämbi rua. Ajatus ei enää kulje. -Ei puuttunnuh randah ni toizeh. Lähti asiolle muttei kehdannutkaan hoitaa. -Ei pyys kahtel jagua, koppelos kolmel miehel. Ei ole pyystä kahdelle jakaa, koppelosta kolmelle miehelle. -Ei rodinuh ni tuuččupäivän turvazii, ahavupäivän armozii. Ei tullut tuiskupäivän turvaa eikä tuulisen päivän armoa. (itkuvirsi) -Ei sano terveh, suutuksis on. Ei tervehdi, on suutuksissa. -Ei se kiirehtyksel hyvä tule. Kiireellä ei hyvä tule. -Ei se kuulluh sanua, iäre työnnimmö, gu muga ugruamoi oli. Hän ei kuunnellut sanomista, pois laitoimme hänet, kun oli niin itsepäinen. -Ei sinul pie frenčikkua gu et ole saldattu. Ei sinulle pidä päällyspaitaa, kun et ole sotilas. -Ei sinus rodei sinne käyjiä. Ei sinusta ole siellä kävijäksi. -Ei sinuu unohtuksis pietä. Ei sinua unohdeta. -Ei sovi suopedäi korbikuusen kumppanikse. Ei sovi suopetäjä korpikuusen kumppaniksi. -Ei sua dorogal liikkuo, muga on l'ibei. Ei voi liikkua tiellä, niin on liukasta. -Ei sua händy täyttiä, äijän menettäy. Ei voi täyttää hänen tarpeitaan, kaikki panee menemään. -Ei sua kehtata eliä sinne sai. Ei voi haluta elää niin kauan. -Ei sua prähkiä. Ei saa ähkiä. 32

33 E -Ei sua tarreta lähtie, huono on jiä. Ei voi lähteä, niin huono on jää. -Ei sua tundie sinuu, ken olet. En voi tuntea sinua, kuka lienet. -Ei suvaiče omuadah akkua. Hän ei pidä vaimostaan. -Ei syndynnyh ni uksis kävelemäh, moisekse rodei. Hän lihoi niin, ettei ovesta mahtunut. -Ei synny ni kenen ker, moine on paha ristikanzu. Ei tule toimeen kenenkään kanssa, niin pahatapainen ihminen on. -Ei taki šuutkua tovekse ota. Ei kai hän ota leikkiä todeksi. -Ei tiijä miäriä syöndäs ni juondas. Ei tiedä syönnin eikä juonnin määrää. -Ei tiijä ni tämän taivahallistu. Ei tiedä mitään. -Ei tuas puaras pitkyigästy rodie, vieröy. Ei tuosta pariskunnasta tule pitkäkestoista, väri lähtee. -Ei tule ližiä pagizemizes. Ei tule tolkkua puheesta. -Ei tulluh agjua eigo piädy dielos. Ei tullut päätä eikä häntää touhusta. -Ei tunnu rystyzii, muga käit ollah puhalduksis. Ei tunnu rystyset, niin turvoksissa ovat kädet. -Ei uskota min minä n'älgiä näin. Ei voi uskoa miten olin nälissäni. -Ei varua tuldu ni tervua. Ei pelkää tulta eikä tervaa. -Ei vel'l'i sid ole ni midä periä. Eihän siinä ole mitään perää. -Ei voi brihaččukulu. Poikaparka sairastui. -Ei vävvy perttih sovi, uksen orren ottamatta, kamain korottamatta. Ei vävy mahdu tupaan oven orteen sattumatta, kamanan korottamatta. -Ei yhtes kives koskie, eigo yhtes kannos kaskie. Ei yhdestä kivestä koskea, eikä yhdestä kannosta kaskea. (kun mies ja vaimo ovat erimielisiä, niin työt eivät menesty) -Eigo ole kodine korgei, eigo 33

34 E ole levone levei. Ei ole koti korkea, eikä katto leveä. (laulu) -Eigo sinuu vičoittua pie vähäzel. Pitääköhän sinulle antaa piiskaa. -Eigo tuulen tuodu, eigo ahavan ajettu, tuttavaine, tiettäväine, iččeh mieles piettäväine. Ei tuulen tuoma, eikä ahavan ajama, tuttava, tiettävä, omassa mielessä piettävä. (on vaimo) -Eigö ole midä kalahistu, maimua libo midä, muga himoittas kalahistu. Eikö ole jotain kalaa, kuivattua kuoretta tai jotain muuta, tekisi niin mieli kalaa. -Eigö piäze jänöi alači, eigö lindune piäliči, moine on gluhoi korbi. Ei pääse jänis alitse, eikä lintu ylitse, sellainen on synkkä korpi. -Eigö voi perehekse sen verdua paista? Eikö voi perheen kesken sen vertaa puhua? -Eihäi ne päivät kirjal olla, eigä kiirehyksellä äijiä eistä. Eihän ne päivät kirjoilla ole, eikä kiire paljon edistä. -Eihäi nengozel tuučal sua ni čurata. Eihän tälläisellä lumisateella voi edes laskea mäkeä. -Eihäi ni kalmoil oteta kartohkua, eigo panna jumaloin edeh kartokahistu. Eihän haudoillekaan oteta mukaan perunoita, eikä panna jumalien eteen perunaista. -Eihäi ole suuri nenä jygei, eigo pieni silmy sogei, eigö ruvenjälgi kibei. Ei ole suuri nenä raskas, eikä pieni silmä sokea, eikä ruvenjälki kipeä. -Eihäi piänäh papikse piäze. Eihän yhtäpäätä papiksi pääse. -Eihäi poikkitoimistu panna pie. Eihän sopimatonta juttua pidä kirjoittaa. -Eihäi sua suittua minun ainoz andua. Minun on ihan mahdotonta olla aina antamassa. -Elaigu myödysugah menöy. Elämä menee sopuisasti. -Elettäväs pertis on mustu lagi. Pirtissä on musta katto. -Eletäh gu kaži da koiru. Elävät kuin kissa ja koira. (riidellen) 34

35 E -Eletäh ku n'äppie lyvväh. Elävät hyvin. -Eli, eli, ga Jumalah kiändih jälgimäi. Eli, eli, ja viimein kääntyi Jumalan puoleen. -Eliässeh saldatakse palkattih, niidy palkkalasekse sanottih. Elinajaksi palkattiin sotilaaksi, niitä sanottiin palkkalaisiksi. -Elo eččimättä ei tule. Rikkaus ei tule etsimättä. -Elokset tupištuttih, ku ei kaččojua vahnembua ni kedä. Toimeentulo köyhtyi, kun ei ollut ketään vanhempaa huolehtimassa. -Elovähät varat häi seičas tuulettau. Vähäisetkin varat hän panee nopeasti menemään. -Eluo rigenöy sih taloih joga sijas päi. Vaurautta karttuu siihen taloon joka paikasta. -Eluo tupehtui ylen äijäl hänel. Hänelle kertyi paljon vaurautta. -Elä ehki sinne raukku yökse rubie, eläviä on ylen äijy. Älä vain sinne jää yöksi, siellä on paljon syöpäläisiä. -Elä mečäs pahoi pagize, puut kuullah, kois seinät kuullah. Älä puhu rumia metsässä, puut kuulevat, kotona seinät kuulevat. (uskomus) -Elä riko ritilöjä, elägä kačo kablahija. Älä riko ritilöitä, äläkä katso kaplaksia. -Elä tiijä tulijasta, elä tiijä läksijästä. Älä tiedä tulijasta äläkä lähtijästä. (loitsu lapselle) -Elä venehty souva lepikköh. Älä souda venettä lepikkoon. (älä valehtele) -Eläjät meččäh levitettih. Isossa jaossa asukkaat hajotettiin metsiin. -Elän kui viluu kylyy kylven. Elän kuin kylpisin kylmää saunaa. (suuressa ahdingossa) -Elän vaiku kädehizeh, en toizenpäivästy soboti. Elän vain nykyhetkessä, en välitä toissapäiväisestä. -Eländy ei ole poikki pellos proijindu, se on pitkembi. Elämä ei ole läpikulkua pellon poikki, se on pitempi. 35

36 E -Eländy on elostu. Elämä on elämää. (elämä on leikkiä) -Elät, elät dai vanhenet. Elät, elät ja vanhenet. -Eläväl lihal lähti varvaššuarat kai. Ihan vereslihalle menivät varpaanvälit. -Eläväl lihal on varvasšuarat. Varpaanvälit ovat hiertyneet. -Elävän akan piäle tuli toine akku. Entisen vaimon lisäksi tuli toinen vaimo. -Eläy röyhöttäy kyllykäil. Hän elää röyhistelee varakkaana. -Eläy tuhizou vai muijen keskes, hos eluo vähä on. Elää tuhlaillen, vaikka on köyhä. -Emmo jo lai pyhitespiän piiruadu. Emme tee paastopäivänä piirakoita. -Emmo suannuh selviä midä sie buristih. Emme saaneet selvää mitä siellä mutisivat. -Emä erotes kiroi poigua: puzu puurnukse, pada taiginakse, suoluvakku kattilakse, elgäh Jumal sinul ni midä andakkah. Äiti kirosi poikaansa erotessa: kori laariksi, pata taikinaksi, suolavakka kattilaksi, älköön Jumala antako sinulle mitään. -Emä ryndähän avai da rubei n'än'n'ii imettämäh. Äiti aukaisi rintansa ja alkoi imettää lasta. -Emäpyy pitpettäy pit', pit', pit'. Naaraspyy viheltää pit, pit, pit. -En jo kirjaista rubie kirjuttamah, sano suusanal. En rupea kirjoittamaan kirjettä, sano asia puhuen. -En jo työnnä kunnivoimatta. En kyllä laske kestittämättä. -En malta mahokse sanuo, engä tiijä tiinehekse. En voi sanoa mahoksi, enkä tiedä tiineeksi. -En mie siul tullutkana murkinaisekse murukse, kamusikse atrivoikse. En minä sinulle tullutkaan murkinaiseksi muruksi, riitaiseksi atriaksi. -En minä sidä linnas olendua tiijä, oldaheze hyvin libo pahoi. En tiedä sitä kaupungissa elämistä, olkootpa hyvin tai huonosti. 36

37 E -En minä torielkan kel rubie syömäh, enhäi herru ole. En minä lautaselta rupea syömään, enhän ole herra. -En musta ken häi pohodii. En muista kenen näköinen hän on. -En musta minä, juohattele sinä! Minä en muista, muistuttele sinä! -En n'evvo hyväl ni pahal. En neuvo hyvällä enkä pahalla. -En ni konzu ozutannuh ristua tiedoiniekoil. En koskaan näyttänyt ristiä tietäjille. -En ole n'eronniemes rodinnuh, sanansuarez olen kazvannuh. En ole neronniemessä syntynyt, sanasaaressa olen kasvanut. (sanavalmiutta tarkoittava) -En piäze ažies toimeh. En pääse asiasta selville. -En puutu pudroloih, engä tartu talkkunoih. En puutu työhön, enkä tartu talkkunoihin. -En ruohti lyvvä, žiäli on. En raaski lyödä, on sääli. -En sua sanotukse. En sanotuksi saa. -En suudelukseh näh sano minun kielel keitinpiiruadu. En vahingoittamiseksi kiitä. (näin sanoen ei kiittäminen aiheuta asianomaiselle vahinkoa) -En tahto ni tundie, muga olet harmušikse mennyh. En voinut edes tuntea, niin olet harmaantunut. -En tiijä lujah sanuo. En tiedä sanoa varmasti. -En tiijä mi jumaloin mielen kiännytti, heityin hänel. En tiedä mikä käänsi jumalten mielen, antauduin hänelle vaimoksi. -En tiijä miitus tyttö on, muite sanotah taloi on ravei. En tiedä minkälainen tyttö on, mutta talon sanotaan olevan varakas. -En toivonnuh ni minä, sto roimmoh nengozekse ruppiožakse. En minäkään luullut, että tulisimme tälläisiksi ryppyotsiksi. -En varua muudu, omuadani karuhuttu varuan, ku kuule en. En pelkää muuta kuin omaa huonouttani kun en kuule. 37

38 E -En voi ni korvis kuulla sinun pračetuksie. En voi edes kuunnella sinun nalkutusta. -En voi sinulles ni midä ostua, kaikkie myöt kallehesti. En voi ostaa sinulta mitään, kaikki on kallista. -En voinuh ni pyyn torua pidiä. En voinut pitää puoliani. -Endizel aigua eihäi annettu igenii irvistiä toine toizeh eigo tyhjiä ni midä šlohista ildazen syvves. Ennenhän ei annettu illallisen aikana ilveillä eikä puhua turhia. -Endizenjytys olet, et vanhene. Entisellään olet, et vanhene. -Endizet huonukset vanhettih, ga pidäy uuvet salvua. Entinen rakennus vanheni niin, että pitää rakentaa uusi. -Endizih aigoih nygöizii aigoi ei rinnal sua panna. Entisiä aikoja ei voi verratakaan nykyisiin. -Endžimen ajetah tulivago ymbäri kaskie, sentäh stobi ei lähte tuli meččäh. Ensimmäiseksi ajetaan tulivako kasken ympärille siksi ettei tuli leviä metsään. -Enembi lainuo, dai i rynnässyt. Jos nielaiset enemmän, läkähdyt. -Engä torua, engä varua. En tappele, enkä pelkää. -Enhäi nualoi kažinkuldii midä ota. Enhän noita katinkultia ota. -Enhäi olis tuulen tuodu, engo rannan ajettu. Olenhan sukulainen ja minua olisi kohdeltava paremmin. -Enhäi syöndän täh tulluh. Enhän syömisen tähden tullut. (kursialeva vieras) -Enne joga talois kuvottih sargua. Ennen kudottiin joka talossa täysvillaista sarka- tai verkakangasta. -Enne kerrattih kerdainvärttinäl, nygöi rataskuožalil. Ennen kierrettiin lankaa värttinällä, nyt rukilla. -Enne meil oli elostelles žestii vakkazii. Ennen meillä oli leikkiessä peltirasioita. -Enne piettih ogalikkahii hiemansuuloi. Ennen pidettiin 38

39 E pykälikkäitä hiemansuita. -Enne piettih ruppiselgii pl'uat't'oi. Ennen pidettiin ryppyselkäisiä leninkejä. -Enne piettih tyttövägi pruazniekois kosinkua. Ennen piti tyttöväki praasniekoissa kolmikulmaisia, usein kirjailtuja silkkihuiveja. -Enne vahnas enämbän käveltih, kandeleh oli melgi joga talois. Ennenvanhaan enemmän käveltiin, kantele oli melkein joka talossa. (kanteleensoittajat kulkivat soittamassa) -Ennen kai mužikat oldih pitkytukat. Ennen aikaan kaikilla miehillä oli pitkä tukka. -Ennen kuvottih mostu hyviä pellahistu käzipaikkua. Ennen kudottiin oikein hyvää pellavaista pyyhettä. -Ennen kynil kirjutettih. Entisaikaan kirjoitettiin sulkakynillä. -Ennen käimmö kai regyzil toimmo lietetty. Ennen toimme pienillä rekisillä hiekkaa. -Ennen käimmö vierahikse, nygöi tulimmo sulhazikse. Ennen kävimme vieraissa, nyt tulimme kosimaan. -Ennen meil oli peräpertiz leivänpastettavu päčči. Ennen meillä oli vierashuoneessa leivinuuni. -Ennen n'el'l'änpiän illal piettih besodua. Entisaikaan pidettiin torstai-iltaisin illatsuja. -Ennen niidy räččinäh kaglukzii rupitettih, čopotettih hienosesti. Ennen niihin hameisiin tehtiin ryppyjä ja hypisteltiin hienoiksi. -Ennen pastettih äijänpäivän yöl kyrziä, nygöi n'edälinpäivin huondeksel syvväh. Ennen paistettiin kyrsää pääsiäisyönä, nykyisin syödään arkiaamuisin. (piimästä tai happamesta maidosta ja ohra- tai kauraryynistä tehty pannulla paistettu pannukakku) -Ennen surmua kuolet, moine toračču olet. Sinä kuolet väkivaltaisesti, niin kova olet tappelemaan. -Ennen vanhas ei riisuu ni tietty. Ennenvanhaan 39