Oma Mua. ÔÔ Ruado menöy s. 10. ÔÔ Taitaja šoittaja ta monipuolini ihmini s. 7. ÔÔ Kniigua liženi, ga opastujua väheni s. 2.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Oma Mua. ÔÔ Ruado menöy s. 10. ÔÔ Taitaja šoittaja ta monipuolini ihmini s. 7. ÔÔ Kniigua liženi, ga opastujua väheni s. 2."

Transkriptio

1 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 05 (1195) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Kniigua liženi, ga opastujua väheni s. 2 Petroskoin administratsien opastusozaston voimil oli pietty lapsien päivykodiloin kazvattiloin vahnembien kyzely, kudaman mugah tahtottih tiijustua, tahtottasgo vahnembat, ku heijän lapsile opastettas kanzallizii kielii. ÔÔ Käykyä opaštumašša karjalan kieltä Helsinkissä! s. 5 Helsinkissä šula- ta oraškuušša Kalliolan kanšalaisopisto ta Uhtua-Seura järješšetäh karjalan kielen kuukauven keštävät kurššit. Opaštajana on karjalaini aktivisti Olga Karlova. ÔÔ Taitaja šoittaja ta monipuolini ihmini s. 7 Piäjärven karjalaisien šeuran jäšen Jekaterina Kuranova Piäjärveštä on Karjalan 2013 vuuvven laureatti. ÔÔ Ruado menöy s. 10 täytty vägie Veškelykses tahtotah luadie videofil mu kylän vahnimis eläjis. Kyläs on äijy rahvastu, kudamil on piäle 80 vuvven. Heidy on 38 hengie. Ies on suuri ruado, kudamua johtamah rubieu Sergei Kn azev. Tunnetun piiteriläisen Loiko-ryhmän romanilaini musiikki šytytti koko šalin. Kuva: Natalja Jermolina Folk-musiikki etulinjalla»»myllärit-ryhmän peruštajan Aleksandr-Deda Bikadorovin muissolla omissettu DedaFEST-folkmarafoni keräsi 9. tuiskukuuta Karjalan filarmonijašša parahie venäläis-karjalaisie muusikkoja. Sivu 3.

2 2 «Oma Mua» 12. tuhukuudu 2014»»tazavaldu»»KHM ilmottau Kalaštajien parvi Oleg Mošnikov Karjalan Hädätilojen ministerstvu kuhkuttau rahvastu noudamah varuamattomuon siändölöi talvijärvilöil da jogiloil olles. Talvi on hyvä aika kalaštajalla. Vereš järvikala murkinakši on paraš ruoka karjalaisella. Ka järvi on še kohta, missä voipi tapahtuo šuuri hätäki, kuin kešällä, niin ni talvella. Vuuvven 2013 aikah Karjalan vesistöillä šattu 70 tapahušta, kumpasissa 63 ihmistä uppo ta 35 hätäh joutunutta šuatih pelaštua. Hukkunehien luvušta 30 ihmistä oltih humalašša. Karjalan Hätätilojen ministerijö pyytäy kaikkie talvikalaššušta harraštajie käyttäytymäh pakollisien šiäntöjen mukah: ÎÎ Ei šua männä jiällä pimieššä taikka konša on paha näkyvyyš (lumimyršky, vihuri, purku). ÎÎ Konša aššutta joven poikki käyttäkkyä jiäkulkuvälinehie. ÎÎ Ei šua tarkistua jiän keštävyyttä lyömällä jalkua. ÎÎ Još pitäy aštuo järven taikka joven jiätä myöten, eččikkyä polku taikka šukšien jälet. ÎÎ Još aššutta vesistön jiätä myöten joukolla, niin pitäy aštuo niin, jotta ihmisien välillä ois 5 6 metrie. ÎÎ Jiätä myöten on parempi kulkie šukšilla, ka niistä pitäy avata kiini tykšet, jotta äkkihätä tilaš ša ne šais ruttoh heittyä ja lašta. Šukšikepit niise pitäkkyä niin, jotta tarvitešša ne vois helpošti työntyä pois. ÎÎ Još teilä on reppu matašša, niin kantakkua še yhellä olkapiällä näin šuatta šen helpommin pois hätätilašša. ÎÎ Jiävesistöllä pitäy olla matašša metrin pitkä, kepie nuora, kumpasen avulla voit vetyä jiän alla joutunutta. ÎÎ Ei šua laškie lapšie vesistön jiällä ilman šilmälläpituo. ÎÎ Ei šua männä jiällä humalašša. Opastusvuvvennu Suomelasugrilazeh školah tulou 108 enzimäzen kluasan opastujua. Äijätgo heis vallitah karjalan? Kuva: Ol ga Smotrova, Oma Mua Kniigua liženi, ga opastujua väheni»»mennyöl nedälil Karjalan opastusministerstvu järjesti kaksi suurdu piduo, kudamat koskiettih kanzalliskielien opastamistu meijän tazavallas. Ol ga Kuzmina Viime netälillä Karjalan opaššuš ministerijö järješti kakši šuurta pituo, kumpaset košettih kanšallis kielien opaštamista meijän tašavallašša. Enzimäzen pivon aigah palkittih opastajii da lapsienkazvattajii, kudamat valmistettih parahat karjalan-, suomen- da vepsänkielizet opastusmaterjualat. Tänävuon kilbah yhtyttih opas tajat da lapsienkazvattajat Anuksen, Priäžän, Onieganrannikon da Kalevalan piirilöis sego Petroskois da Kostamuksespäi. Voittajat vallittih eri nominatsielois. Parahat etno kul tuuruopas tusmaterju alat lapsien päi vy kodiloih niškoi valmisti Anuk sen päivykodi n:o 13. Meijän piäruavonnu on tuttavuttua lapsii karjalan kieleh sego säilyttiä rahvahallizii perindölöi. Myö lapsienke kižuammo, opastummo pajoloi da runoloi. Tärgei on se, gu lapset kuultah eläviä karjalan kieldy, sanelou päivykoin piälimäine Natalja Terentjeva. Parahakse opastuspertikse rodih Petroskoin suomelas-ugrilazen školan karjalaine gorničču. Paras muamankielen opastusymbäristö on Petroskoin Lumikello-nimizes päivykois. Kaikis suurin kilvas oli Parahat suomen-, karjalan- da vepsänkielizet opastusmaterjua latnominatsii. Täs voittajikse piästih Jessoilan školan suomen kielen opastai L udmila Pupulainen, Petroskoin Lumikello-nimizen päivykoin lapsienkazvattajat Marija Volhonova da Mirja Hotejeva sego Riipuškalan školan karjalan kielen opastai Nadežda Zorina. Myöhembi voittajien da laureatoin materjualat pannah Karjalan Etnokul tuurine opastus -internetsivule, gu niilöi voidas käyttiä omas ruavos opastajat. Opastuskniigua liženi Sit, kui vie voibi parandua karjalan, suomen da vepsän kielien opastamistu meijän tazavallan školis, paistih koordinoičusnevvoston istundol, kudai piettih Petroskoin suomelas-ugrilazes školas. Tämä nevvosto perustettih vuozi tagaperin, sih kuulutah Karjalan opastuksen, kul tuuran da»»suomen kieli enzisijal rahvahallizen poliitiekan ministerstvoin, yhteiskundujärjestölöin, Petroskoin haldivon edustajat, karjalan, suomen da vepsän kielien opastajat sego Karjalan opastajien jatko-opastuksen instituutan metodistat. Nevvostol ezitettih uuzii opastuskniigoi. Karjalan opastusministerstvan piäspetsialistan Natalja Vasiljevan sanoin mugah täkse päiväkse on piästetty ilmah kai karjalan, suomen da vepsän kielen opastuskniigat da ruadotetratit alguškolaniekkoih näh. Tuliekse vuottu tahtotah valmistua opastuskniigat viijendeh kluassah niškoi. Enzi kerdua piästettih ilmah materjualat valdivon loppututkindoh valmistumizekse. Karjalan kielen opastajat kodvan vuotettih sidä, ku meijän tazavallan monis školis Petroskoin administratsien opastusozaston johtajan Jelena Gerasimovan mugah tänäpäi Petroskoin školis 249 lastu opastuu karjalan, 1796 školaniekkua suomen da 34 vepsän kieleh. Petroskoin administratsien opastusozaston voimil oli pietty lapsien päivykodiloin kazvattiloin vahnembien kyzely, kudaman mugah tahtottih tiijustua, tahtottasgo vahnembat, ku heijän lapsile opastettas kanzallizii kielii. Oli kyzelty 2688 hengie. Läs puolet heis (1041 hengie) vastattih kyzymykseh myödäh. Niilöis 140 hengie tahtotah, ku heijän lapsile opastettas karjalua, 10 vepsän kieldy, da 891 suomen kieldy. Tuliekse vuottu Petroskoin yheksä školua ollah valmehet ottamah vastah suomen kieleh opastujii, karjalan kieleh tavan mugah opastetah kahtes školas, vepsän kieleh vaiku yhtes. yheksänden kluasan opastujat vallitah karjalan kielen loppututkindokse. Nämmis opastuskniigois on 20 tekstua, dialogua sego tostu tehtäviä, niilöin avul školaniekat voijah valmistuo loppututkindoloih, sanelou Karjalan opastajien jatko-opastuksen instituutan metodistu L udmila R appijeva. Internettu abuh Opastajien avukse on luajittu Karjalan etnokul tuurine opastus- internetportualu, kudai on edu-rk.ru -saital. Nevvostol pietih sen prezentatsii. Uvvel portualal voibi lugie uudizii, tiijustua kanzalliskielih opastajis školis, löydiä metoudiekkumaterjualoi, opastusohjelmii, sanakniigoi sego pidiä yhtevytty toizien opastajienke.

3 »»in memoriam «Oma Mua» 12. tuiskukuuta Hiän halusi keritä äijän ta olla ajan tašalla»»kanšallisien kulttuurien keškukšen ruatajat hyvällä šanalla muissellah omua entistä johtajua Lana Migunovua, kumpani šiirty tuonilmasih vuuvven 2013 lopušša. Ksenija Veretennikova Kanzallizen kul tuuran keskuksen ruadajat hyväl sanal mustellah omua endisty johtajua Lana Vadimovna Migunovua, kudai siirdyi tuonilmale vuvven 2013 lopus Kanzallizen poliitiekan ministrannu olles. Lanan lähiset ihmiset ta yštävät nytki ei tahota uškuo šiih. Ennein ministerivirkah aštumista Lana Vadimovna yhekšän vuotta oli ruatan Karjalan Kanšallisien kulttuurien keškukšešša. Näin entiset työtovarissat kerrotah Lana Migunovašta. Tatjana Čapligina, Karjalan Kanšallisien kulttuu rien keš kukšen ruataja: Ruavoin Lanan kera Teleta radijoyhtivöššä. En voi šanuo, jotta myö ušeičči näkeytymä. Häneštä aina tuli erikoista lämpyö ta hyvyä tunnelmua. Lanalta aina oli voinun kyšyö apuo tai höyvyllistä neuvuo. Hiän tykkäsi tutuštuo uuših ihmisih. Kerran Lana kerto, jotta hänet kučuttih ruatamah Kanšallisien kulttuurien keškukšeh ta lisäsi, jotta hänen toivo toteutu. Tatjana Temniševa, keškukšen johtaja: Tunsin Lanua jo ammuin, vielä šiitä ajašta, konša iče ruavoin Kanšallisešša filarmonijašša. Jo šilloin huomasin, jotta Lana oli ihmehellisen toimelijana ta nerokkahana johtajana. Hänen piäpiirtehenä oli še, jotta hiän aina piti šanah. Oli erilaisie tapahtumie, onnakko, još Lana lupasi mitänih, niin hiän šen luati. Kuni iče elän, Ennein ministerivirkah aštumista Lana Vadimovna yhekšän vuotta oli ruatan Karjalan Kanšallisien kulttuurien keškukšešša. Kuvašša yheššä Karjala-yhtyvehen johtajan Andrei Anisimovin kera. Kuva on otettu Kanšallisien kulttuurien keškukšen arhiivašta aina rupien muistamah häntä. Konša tulin keškukšen johtajan paikalla, niin nävin, jotta näissä šeinissä eläy šuuri, nerokaš kollektiivi. Tämän kollektiivin muovošti Lana. Ajatelkua vain, yhen katon alla eletäh šovušša ta toimitah ihan erilaiset ryhmät, rahvahat. Ta jokahisella on oma mieli ta luonto. Lana ymmärti heitä kaikkie. Hänen anšijošta Petroskoissa toimiu šemmoni keškuš. Vet kollektiivi on aina johtajan peilikuvana. Tatjana Ledn ova, keškukšen johtajan šijahini: Lanašta mie voin kertuo äijän. Tutuštumini hänen kera oli tovella onni. Tunsin häntä noin 12 vuotta. Miula Lana ei ollun vain keškukšen johtajana. Hiän oli miun opaštajana ta voin šanuo, jotta hiän oli miula niin kuin čikko. Aina oikein himotti, jotta miula olis šemmoni čikko. Lana ruato monissa paikoissa, onnakko hänen šielu ta šyväin aina oltih keškukšešša. Hiän aina kerto keškukšešta, kuin omašta lapšešta. Hiän šuojeli šitä. Aina staraičči kekšie ta toteuttua mitänih uutta. Lana oli ainutluatini ihmini. Ei ollun päivyä, konša Lana oli pahalla tuulella. Lana aina oli valmis auttamah ta kuuntelomah kaikkie propleemoja. Mi koškou hänen ruatuo keškukšešša, niin še oli korkietašoista. Aina ihmettelimä Lanan tarmuo. Hiän halusi keritä luatie monta asieta ta aina kulkie ajan tašalla. Šemmosie ihmisie miun elämäššä ei ole. Natalja Golubovskaja, Čičiliuš ku-kuklateatterin johtaja: Miun tutuštumini Lana Migunovan kera oli yhekšän vuotta takaperin. Hiän šoitti miula ta kerto karjalankielisen teatterin peruštamisen ajatukšešta. Enšin mie en šuoštun. Onnakko Lana kučču milma vaštaukšeh ta kuitenki vaikutti miun piätökšeh. Nyt meijän teatteri täyttäy jo yhekšän vuotta. Kevyällä tulou kuuvvennen näytelmän enšiilta. Šilloin en voinun kuvitella- Hiän šuojeli šitä. Aina staraičči kekšie ta toteuttua mitänih uutta. kana, jotta šiitä ajatukšešta tulou šemmoni tuloš. Lana aina oli teatterin tukena ta uško meijän männeššykšeh. Suali, jotta hiän ei niä uutta näytelmyä. Lana oli oikein rohkie ihmini. Vet hiän keräsi yhteh keškukšeh erilaiset kollektiivit ta yritti kehittyä niitä, a še vuatiu äijän voimie, šuurta toivuo ta käršivällisyyttä. L udmila Dubinskaja, keškuk šen ruataja: Tutuššuin Lanah, konša hiän vašta tuli ruatamah keškukšeh ta tuli šen johtajakši. Nellä vuotta kovašti ruatoma Lanan kera. Još šanuo työštä, niin Lana oli oikein ammatillini ihmini. Hiän aina yritti vahvistua tietojah ta šuaha tietyä mitänih uutta. Kunnivoitin Lanan šemmoista piirrehtä. Hiän šuvaičči rahvahankulttuurija. Lana arvošti joka kollektiivie ta ministerijöššäki ruataen, hiän aina tiijušteli joka kollektiivin toiminnašta ta mäneššykšistä. Lana staraičči auttua ei yksistäh šanoilla, ka aseillaki, još oli šemmoni mahollisuuš. Suali, jotta Lana ei kerinnyn näyttyä voimieh ta nerojah uuvvešša virašša. Vielä haluon muistua Lanan kommunikatiivisuutta. Hiän oli voinun löytyä šopivat šanat jokahisen ihmisen kera. Lana ei varannun kokeilla uutta ta hänen kekšimät uutuukšet eletäh nytki keškukšešša. Folk-musiikki etulinjalla Maikki Spitsina Deda-FEST -marafon, kudai piettih jo tostu kerdua, festivualin järjestäjat tahtotah luadie jogavuodizekse. Viime tuiskukuušša Karjalan filarmonijašša piettih enšimmäini folk-rock-festivaali, kumpani oli omissettu 55-vuotispäivällä Bikadorovin šyntymäštä. Nyt festivaalin järještäjät, laulun ta tanššin Kantele-yhtyveh ta nuorison alottehien Myllärit-keškuš, tahotah luatie DedaFEST jokavuotisekši tapahtumakši. Niin folk-musiikin harraštajat yhen illan aikana šuahah šyventyö kyläpruasniekan ilmapiirih. Kantele-yhtyvehen johtaja Lilija Stepanova on varma, jotta nyt folkloori on kuin konšana ennein aktualini. Šitä hyvin otetah vaštah ta tykätäh eri ikäryhmien ihmiset. Festivaalin järještäjän mieleštä Petroskoista voit tulla folk-liikkehen keškuš. Festivaalin järještäjä, nuorison alottehien Mylläritkeškukšen johtaja Sergei Zobnev šano festivaalin uattona: Himottais, jotta kaččojat ymmärrettäis, jotta hyö niise ollah festivaalin järještäjie ta ošatoverija. Joka ihmini auttau elävyttyä rahvahan kulttuurie, kumpasen pitäy elyä ta kumpaista pitäy propagoija nuorison kešen. Folk-festivaali kešti šeiččemen tuntie. Vielä ennein konsertin alkuo filarmonijan etušalissa šai kuulla Toive-kollektiivin musiikkie ta lauluja. Šamoin festivaalih ošallissuttih Kantele-, keškiajan musiikin Drollsta Kruuga -yhtyvehet, Asketies-, Sattuma-, Noid-, Lenka-, Koromislo- ta Muka-Vereja -ryhmät, kellonšoittajat Igor Arhipov ta Igor Hutter. Lopušša iče Myllärit, kumpaset ei enyä esiinnytä yhtyvehenä, keräyvyttih ta laulettih kaikin yheššä. Paha, jotta ihmiset vain issuttih ta kačottih, ei ollun paikkua, missä tanššie. Še muissutti tovellista konserttie, eikä folk-marafonie, kerto omie vaikutelmie Rita Kemppainen konsertin jälkeh. Milma eniten kiinnošti piiteriläisen Loikoryhmän romanilaini musiikki. Še ihan šytytti koko šalin. Niise miellytti Kantele-yhtyvehen esityš. Aleksandr Bikadorov oli oikein mahtava ta tunnettu ihmini musiikkimuajilmašša. Hänen muissolla omissettu festivaali on hyvä ideja, ka joka konsertissa pitäy olla mitänih uutta, jotta ei olis toistamisie. Kaččojie oli täyši šali. Ihmiset vihellettih, karjuttih ta räpytettih kaikkie miellytti hyvä folk-musiikki. DedaFESTfestivaali onnistu.»»aleksandr Bikadorov ÎÎ Šynty Kuibiševkaupunkissa, vuotena 1980 muutti Petroskoih. ÎÎ Lopetti Petroskoin konservatorijan, šiitä ruato Sortavalan Kulttuuritalošša. ÎÎ Vuuvvešta 1987 ruato Kantele-yhtyveheššä kuoron artistana, orkesterin johtajana, Aino-vokaaliryhmän ohjuajana, šäveltäjänä, taitehjohtajana. ÎÎ Bikadorovin kekšimät šuomen, karjalan ta pohjoisvenäjän laulut ta tanššit kuulutah Kantele-yhtyvehen kultafondih. ÎÎ Vuotena 1992 yštävien kera perušti Myllärit-ryhmän. ÎÎ Bikadorovie šanottih deda (ukko) kunnivoittaen ta vielä šentähki, jotta miehellä oli tuuhie parta.

4 4 «Oma Mua» 12. tuhukuudu 2014»» kodikižat Hyväh lykkyh!»»olimpiiskoloin kižoin avajazis, enzimäzis voittajis da voitettulois, enzimäzis pettymyksis dai vuottamattomuksis Jelena Filippova Olimpijakisojen avajaisista, enšimmäisistä voittajista ta vuottamattomukšista. Viime piätinčänä Sočissa piettih Talviolimpijalaisien avajaiset. Kai on algavunnuh! Mennyt piätteniččän Sočis oldih Olimpiiskoloin kižoin avajazet. Nämmä avajazet, kudamih kuulutah suuri ozutus, sportumiehien kulgu, Olimpiiskoin lipun nostamine da gimnan pajatandu, Olimpiiskoin tulen virittämine da virrallizet tervehtyssanat, ollah joga kižoin algaju. Vihjuan, iče kačoitto niilöi, sendäh kirjuttua tarkah, kui kai oli, ei maksa. Olen oman muan patriottu. Ga onnuako nikonzu tyhjiä engo kiittämäh, engo čakkuamah rubie. Voinnuzin toinah löydiä sidä, mih tartuo, midä čakata, ga sidä, kaččokkua, ei ole. Tottu ei ole. Avajazet oldih ylen hyvät, čomat, kirjavat, mahtavat. Se kai ozutus, kudamas saneltu oli meijän muas, liikutti hengie. Se kogonah oli meis da kaikile toizile tietoih. Sit ozutukses ei olluh nimidä liigua, eigo liijakse. Sidä tahtoit kaččuo da kaččozit vie kerran, uvvessah. Algu Olimpiiskoloile kižoile pandu. Olemmo tostu kerdua Moskovan kižoin jälles järjestämäs niidy. Ga nämä ollah enzimäzet talvikižat Ven al, oigevuon pidiä niilöi olemmo suannuh seiččie vuottu tagaperin. Seiččie vuottu tagaperin jo tiezimmö: Olimpiiskoit kižat tullah meile. En sanos, ku sendäh vuotin niilöi. Vuotin kui vuottanuzin toizii kižoi toizes muas piettävii, sendäh ku olen sportan suvaiččii da kannattai, kačon sidä ainos televiizoras. Ga jo avajazien alguaijas piäs pyöri vai yksi mieli, ku kai menis hyvin, semmite järjeständäs. Yhtelläh Olimpiiskoit kižat ollah, oldih da roitah olemah ainos enne kaikkie sportumiehien kilbailendu, ennustamatoi da iččeh puoleh vedäi. Sendäh kačotgi sidä. Nämmien kižoin enzimäzih kilboih jo et pettynyh, oli niilöis kaikkie: vačan tuskuandua, hyviä dai pahua mieldy, vuottamattomustu dai pettymysty. Enzimäine kuldumedali, kudai suadih meigäläzet sportumiehet, oli taidoluistelijoin joukon medali. Nämmii joukkokilboi, konzu kilbailtah miehet, naizet, sportupuarat da tansijat, piettih enzi kerdua. Eigo niilöi Olimpiiskolois kižois, eigo Mua ilman kilvois pietty, sendäh ebäiltäviä mennöygo kai hyvin piendäs kuulužil sportumiehil oli. Ei ebäilty hyö vai yhty, ku nämmis kilvois meigäläzet oldih parahat. Tatjana Volosožar da Maksim Tran kov tuldih jiäle da ozutettih kaikile, mittuine pidäy olla tämän päivän taido- Ven an taidoluistelijoin joukon kuldumedali on enzimäine Ven an medali kodikižois. Meigäläzet oldih kaikis parahat. Olimpiiskoi tuli viritettih kuulužat taidoluistelii Irina Rodnina da jiäkur oih kižuaju Vladislav Tretjak. Mollembat kolme kerdua oldih Olimpiiskoloin kižoin voittajat. luistelendu. Vaigei, čoma, ravei, artističnoi, tarku liikkehis, da kai se muuzikan myödäh. Heijän tansus et voinnuh silmii ottua. Viizitostu vuodine Julija Lipnitskaja, nuorin meijän joukos nerokkahembua da maltavembua ni ole, ni lövvä et. Jevgenii Pl uščenko häneh niškoi nämä ollah jo nelländet kižat. Häi, kudamal jälgivuozinnu tuli äijän kestiä, ni yhty ei jiännyh jällele toizis kilbailijois miehis. Toinah enämbän vuotimmo meigäläzien miehien voittuo hiihtoammundas da kon kitandas, ga voittajien joukos oldih naizet. Niken onnuako ni smiettinyh ei, ku meigäläine Ol ga Gaft suau bronzumedalin metrii kon kitandas da se rodieu enzimäine Ven an medali kodikižois. Hiihtoambujan Ol ga Viluhinan hobjumedali ei olluh toinah moine vuottamatoi, ga sendäh vähembi hyviä mieldy niken ei pidänyh. Tässäh silmien ies pyöriy Anton Šipulinan jälgimäine ammundukerdu sprintas. Anton ei ozannuh, sendäh jäi vaiku nelländele sijale, kudamas kolmandessah hänele ei täydynyh vähembi sekundua. Samat dielot oldih hiihtändäs. Maksim Vilegžanin kui Šipulin toine jäi nelländele sijale, bronzuvoittajas jäi jällele vähembi sekundua. Ies vie on kižoin kaksi nedälii. Kaikkiedahhäi Sočis kilbailtah 88 medalikompektas.»»fakta Olimpiiskoit kižat Sočis ÎÎ Nämmih kižoih yhtyy enin kaikkie muadu: 88. ÎÎ Kižois rubieu kilbailemah läs sportumiesty. Sočin kižois heidy enzi kerdua on puolekkai: naistu da miesty. ÎÎ Ven an joukos on 225 sportumiesty. Suomelasugrilazis mualois Suomespäi kižoih yhtyy enämbi sadua hengie, Eestis läs 30 sportumiesty, Vengries vähästy piäle 15. ÎÎ Sočin kižoin programmas on 13 uuttu sportulajii. Sanommo, taidoluistelijoin joukkokilvat, naizien da miehien yhtehine kilbujuoksu hiihtoammundas, sloupstail da äijät muut. ÎÎ Kižois ruvetah sanelemah da kirjuttamah 13 tuhattu žurnalistua. Karjalaspäi toimittajakse lähti Karelija -valdivollizen TV: n da raadivon toimituksen ruadai Anastasija Kapustina. Häi rubieu sanelemah k orlingas. ÎÎ Sočis ruadau 25 tuhattu volont ourua. Karjalaspäi Sočih lähti 18 hengie, vie kaksi lähtöy Paralimpiiskoih kižoih. Ezmäinargi Ven a ÎÎ kuldumedalii 1 ÎÎ hobjumedalii 2 ÎÎ bronzumedalii 3

5 »»heimovellet «Oma Mua» 12. tuiskukuuta »»muisto Karjalan kielen kurššit pietäh Helsinkin Kalliolan kanšalaisopistošša. Käykyä opaštumašša karjalan kieltä Helsinkissä! Alina Čuburova Šuomen piäkaupunkissa, Helsinkissä šula- ta oraškuušša Kalliolan kanšalaisopisto ta Uhtua- Seura järješšetäh karjalan kielen kuukauven keštävät kurššit. Opaštajana on Petroskoin valtijonyliopiston entini opaštaja ta karjalaini aktivisti Olga Karlova. Täštä kiinnoštavašta projektista mie pakasin Uhtua-Seuran piälikön Kari Kemppisen kera. Kari, kenen ideja oli järještyä tämmöset kurššit? Tämä oli miun ideja. Viime 2013 vuotena šain tietyä, jotta karjalan kielen opaštaja Olga Karlova tulou Helsinkih elämäh ta opaštumah. Mie otin häneh yhteyttä ta kyšyin oisko hiän kiinnoštun šemmoseh opetušruatoh. Olga šuoštu. Šiitä esittelin idejani Uhtua-Seuran hallitukšella, kumpani hyväkšy asien. Šeuruavana aškelehena piti löytyä paikka, missä pityä karjalan kielen kurššit ta pakasin Kalliolan kanšalaisopiston rehtorin kera ta hiän niise šuoštu. Mintäh juuri Kalliolan kanšalaisopisto? Onko šen rehtorilla karjalaisie šukujuurija? Ei. Rehtorilla eikä muillakana opiston opaštajilla ei ole karjalaisjuurija. Mie vain tunnen opiston rehtorin. Heijän opistolla on ylen hyvä eri kielijen opetuškokemuš, vain karjalan kieltä šielä ei ole opaššettu konšana. Nyt Uhtua-Seura ta Kalliolan kanšalaisopisto hoijetah yheššä kurššijen markkinointie. Ymmärsinkö mie oikein, jotta kielikurššit pietäh kerran netälissä, joka toiniarki? Kyllä, näin olemma šopin kurššin ošalta. Olemma niise šopin opiston ta Olgan kera jatkošta: šyyškauvella 2014 ta kevätkauvella 2015 tulou kakši kurššie rinnakkah (ne, kumpaset alotetah ta ne, kumpaset jatetah) esimerkiksi toisarkisin ta nelläšpäivin šamalla netälillä. Tuumaičen, jotta näistä kurššiloista kerromma vielä»»piälinnan pihoilla lisäyty karjalankielistä rahvašta Olga Karlova: Tahtosin, jotta tieto karjalan kielen olomašša ološta levieis tiäläki Šuomen piälinnan perukalla. Ta, jotta karjalan kielen opaššukšen kautti inehmiset šuatais lisyä tietuo miän Karjalan kuin entiseštä niin ni nykyelokšešta. Ta šamalla ruvettais pakajamah ta i pagizomah čomah luaduh, KARJALAKŠI. Šehän ni ois VESMA DIIVO, kuin šanotah tverinkarjalaiset, kun piälinnan pihoilla lisäytyis karjalankielistä rahvašta. Kurššien opaštajana on Petroskoin valtijonyliopiston entini opaštaja ta karjalaini aktivisti Olga Karlova. Kuva: Galina Lettijeva etukäteh, jo kevyällä. Mitä hyvyä ta hyövyllistä šuahah opaštujat kurššilla? Enšimmäisellä kurššilla Olga käyttäy alukši omie monisteita, Oma Mua -lehen vienalaisie šivuja ta kirjoja. Onnakko olemma jo paissun Olgan kera, jotta pitäy luatie karjalan kielen oppikirja šuomelaisilla. Ka tämä asie on vielä ieššä. Onko jo tullun anomukšie ihmisiltä, kumpaset tahottais opaštuo karjalan kieltä? Tämän päivän tieto on, jotta jo viisi henkie on ilmottautun. Tämä on jo tuloš, šentäh kun mainošprosessi ei vielä alkan. Äijänkö rahvašta pitäy olla ryhmäššä, jotta kurššit toteutettais? Minimumi viisi henkie. Maksimumi noin 20 henkie. Još halukkahie tulou enemmän, niin keškuštelemma Olgan ta opiston kera rinnakkaiskurššien»»kielen kuršši ÎÎ Paikka: Heilsinki, Kalliolan kanšalaisopisto, Sturenkatu 11 ÎÎ , toisarkisin (15 h), 64 euroa ÎÎ Opaštaja: Olga Karlova, FL ÎÎ Ilmoittautumini viim ÎÎ tai puh ÎÎ Kurššilla käyväh läpi vienankarjalan kielen perušrakenteita, luvetah tekstijä ta keškuštellah. Šamalla tutuššutah karjalan kielen murtehih ta karjalaiseh kulttuurih. Kurššin pohjana on opaštajan materiaali. järještämiseštä jo tänä kevyänä. Mitä iče Uhtua-Seuran piälikkönä vuotat täštä hankkehešta? Toivomma, jotta karjalan kielen opiskelu ta kuršši kiinnoštau helsinkiläisie. Totta šanuon Helsinkissä ei ole vielä järješšetty kaikilla avoimie karjalan kielen kurššija, vaikka tarve on olomašša. Tämä on meijän šeuran toimintua šiäntöjen mukah, šentäh kun olemma kiinnoštuneita tulevaisuuvvešta. Toivottavašti Uhtua-Seuran toiminta šamoin herättäy kiinnoššušta. Ainaki nettišivujen kävijämiärät on hyvin kašvettu ta pari uutta jäšenhakemušta on tullun, šamoin meijän Seuran Facebook-ryhmäh on liittyn äijän uušie ihmisie. Hannu Raulo kuollun Uhtua-Seura ry:n hallitukšen jäšen Hannu Raulo mänehty lyhyön, agressiivisen tauvin murtamana Helsinkissä. Hannu Raulo šynty Somerolla. Hiän valmistu Someron yhteiskoulušta ta šuoritti ekonomin tutkinnon Helsinkin Kauppakorkie kou lušša. Monta vuotta Hannu Raulo oli toimin KOP:n monien konttorien esimiehenä ta johtajana Helsinkissä. Hannu Raulo erosi pankin palve luk šešta 1993 kun täytti 50 vuotta. Somerolta kotosin ollehella Hannu Raulolla ei ollun karjalaisjuurija, kuitenki hiän kiinnoštu Uhtuon šeuvun elämäštä, kun enšimmäistä kertua vuotena 1993 vieraili Vienan Karjalašša. Hänen yštävä Panu Haapala ečči juurieh ta löysi šukulaismiehen, šamalla matalla Uhtuo otti Hannun omakšeh. Hannu Raulošta tuli Uhtua- Seuran hallitukšen jäšen ta rahaštonhoitaja. Panu Haapala halusi rakentua uhtuolaisilla ortodoksikirikön. Onnakko kohtalo kiänty toisin, Panu kuoli yllättäen. Hannu Raulo jatko yštävän unelman toteuttamista. Kaunis ortodoksikirikkö valmistu vuotena 1998, lapšienneuvola vuotena Hannu oli mukana monissa Uhtuon projektiloissa. Vuotena 2002 valmistu Uhtuošša Kalevalan piirin šynnytyšlaitoš, vuotena 2003 Uhut-šeuralla luotih paremmat toimintatilat. Hannu Raulo autto yksityisie uhtuolaisie perehie ta vanhukšie. Häneltä löyty aina henkistä tukie erilaisih vaikeih tilantehih. Hiän tuki kokemukšellah ta toiminnallah paikallisie matkailualan yrittäjie. Ortodoksikirikön šuunnittelijan Jari Helmisaaren šanoin: Hannu Raulo oli toi minnaššah luotettava auttaja, kumpani ašetti etušijalla heikommašša ašemašša olijan ihmisen ta ymmärti elämyä hänen näkökulmaštah. Hannun oma työ, elämän kokemuš ta ihmisarvon kunnivoituš luajittih häneštä ihmislähisen humanistin, kumpasie muajilma tarviččou šelviytyökšeh huomisen haašteista. Kari Kemppinen Uhtua-Seura ry, johtaja Hannu Raulon muistuo voipi kunnivoittua tukemalla Uhtua-Seura ry:tä, tili FI / Hannu Raulo.

6 6 «Oma Mua» 12. tuhukuudu 2014»» kylän elämä»»kalevalatalon uutisie Kalevalatalo-etnokul tuurukeskukses pietäh ekskursieloi, master-kluassoi, opastetah tansimah da ombelemah. Virkamiehet tanššimah Pakkaiskuun lopušša Kalevala otti vaštah Karjalan pohjoispiirien johtajie. Vierailun aikana virkamiehet käytih tutuštu mašša Kalevalataloetnokulttuuri keškuk šeš ša. Keš kuk šen ruatajat näytettih tilojah ta kerrottih Kalevalatalon toiminnašta. Šiitä vierahilla oli järješ šetty koristemualaukšen muasteri-opit. Lopulla kaikkie kučuttih tanššimah. Yheššä keš kukšen ruatajien kera piirien johtajat opittih tanššimah Talonpojan tanššie. Jyškyjärveläiset retkellä Puanajärven kanšallispuistošša. Kuva: Raisa Ribakova Karjalan pohjoispiirien johtajat ošallissuttih muasterioppih Kalevalatalo-keškukšešša. Kaunehet kiät muasterilla Uhtuon näkijäiset -pyhänpäivän klubi alko toimie Kalevalatalošša. Jo tuiskukuun enšimmäisenä pyhänäpiänä työ klubissa piäsi šuureh vauhtih. Klubin ošallistujat ruvettih ompelomah rahvahan pukuo. Marina Mattinen ta Tat t ana Ivanova opaššettih ta neuvottih naisie. Jo šamana päivänä ompelijat šuatih räččinät valmehiksi. Kovan työn jälkeh voit ni levähtyä, kaikin juotih čäijyö piirakkojen kera, kumpaset oli paistan klubin emäntä Valentina Gasnikova. Oman šeuvun nuoret tutkijat»»karjalan kielen ta kulttuurin vuuvven puittehissa Jyškyjärven koulušša oli järješšetty äijän mukavie tapahtumie. Uhtuon näkijäiset -klubin ošallistujat ruvettih ompelomah rahvahan pukuo. Leikki paraš ajanvietto Lapšilla tarkotettu Kalevalan huvit -nimini etnoohjelma piettih 2. tuiskukuuta Ujut-kahvilašša. Pivon järještämini oli Kalevalatalon ruatajien alotehta. Pitoh keräyty niin äijä lapšie, jotta ei kaikilla riittän tilua. Lapšet mielelläh tanššittih, kisattih ta kilpailtih keškenäh, a heijän vanhemmat ta ämmöt hyvällä mielin šeurattih näitä huvija. Lapšet mielelläh kisattih ta kilpailtih Kalevalan huvit -ohjelmašša. Raisa Ribakova Jyškyjärven školaniekat mielihyväl yhtytäh etnokul tuurizih projektoih. Vuuvven aikana piettih kakši kielileirie viijennen, kuuvvennen ta yhek šännen luokan opaštujilla. Koululaiset käytih tutuštumismatalla Kalevalan etnokulttuuri keškukšeh, opaššuttih luatimah kuatanččoja ta tanš šimah šiputuš -tanššie. Yhekšännen luokan opaštujat tutkittih omua šeutuo. Opaštujilla oli järješšetty matka Puanajärven kanšallispuistoh. Jyškyjärven koululaiset ošallissutah erilaisien projektien toteuttamiseh. Viime vuotena šeiččemennen ta kahekšannen luokkien opaštujat yhyttih Kyykkäprojektih, a kymmenennen luokan opaštujat oli kerätty ainehistuo Lapšien folkoori- ta Jyškyjärven paikannimistö -projektien mukah. Näijen projektien tulokšet jyškyjärveläiset esitettih tašavallan Karjalan kielen tilantehešta ta kehitykšeštä -konferenššissa. Esitettyjen tutkimuštöijen kilpailušša Näytehainehiston kera on mukavampi opaštuo, uuvvet šanatki rutompah painutah mieleh. parahakši oli valittu Aleksandra Pekšujevan tutkimuš Jyškyjärven lap - šien folkloorista ta Zahar Lar kin piäsi kolmannella šijalla Jyškyjärvi ta Jyšky järven paikat -aihien tutkimisešta. Šaje-pimiekuušša koululaiset Raisa Ribakovan ta Valentina Tarasovan joholla toteutettih projektin Jyškyjärven uiton istorija. Jyškyjärven koululla oli järješšetty tapuamiset entisien uittomiehien kera. Projektin aikana lapšet šuatih äijän uušie tietoja jokien, järvien, koškien ta vanhojen kylien nimilöistä šekä uittotyön erikoisuukšista: mitein meččyä uitettih, mimmosie työvälinehie uittomiehet käytettih. Talvikuušša Kale valašša oli järješšetty Tiälä on miun kotimuan alku -piirikilpailu, kumpani oli omissettu Karjalan kirjailijien ta runoilijien luomistyöllä. Karjalan kielen ta kulttuurin vuuvven merkeissä kilpailušša oli avattu Karjalankieliset runot -nominatijo. Šiih ošallissuttih kuuši tyttyö Jyškyjärven koulušta. Tytöt luvettih Valentina Saburovan, Galina Lettijevan, Valentina Karakinan karjalankielisie runoja. Parahina omissa ikä-ryhmissä oltih Polina Nikitina, Aleksandra Pekšujeva, Maija Ametova, Tatjana Kemiläinen ta Tatjana Bumbul. Alkeisluokan opaštujat otettih ošua lapšien festivaalih, missä esitettih karjalaisie runoja, častuškoja ta lauluja, näytettih rahvahantanššija ta piirileikkijä. Valentina Saburova piti lapšilla ohjuajan muasteri-oppija, luki omie runoja ta opašti tanššimah piirileikkijä. Projektin aikana lapšet šuatih äijän uušie tietoja uittotyön erikoisuukšista: mitein meččyä uitettih, mimmosie työvälinehie uittomiehet käytettih.

7 »»muanmiehet Taitaja šoittaja «Oma Mua» 12. tuiskukuuta ta monipuolini ihmini»»jekaterina Kuranova Piäjärveštä on Karjalan 2013 vuuvven laureatti. Jekaterina Kuranova Piäjärves sanottih mennyt 2013 vuvven laureatakse. Inehmine on muuzikan opastai päivykois da ylen aktiivine Piäjärven karjalazien yhtistyksen ruadai. Anni Vlasova On hyvin merkillistä, jotta viime vuotena, kumpani oli omissettu karjalan kielellä ta kulttuurilla Karjalašša, vuuvven parahien ihmisien joukošša oli monta karjalaista. Yksi niistä on Louhen piirin kylissä hyvin tunnettu Jekaterina Kuranova Piäjärveštä. Jekaterina on päiväkojin musiikin ohjuaja ta šen lisäkši ylen aktiivini Piäjärven karjalaisien šeuran jäšen ihan šeuran peruš tamisešta vuuvvešta 1995 alkuan. Juuret Oulankašta Katerina on šyntyn vuotena 1962 karjalaisešša pereheššä, vanhašša Oulankan kyläššä, kumpasen väki on joutun keštämäh äijän pahoja aikoja. Viimesenä pistehenä oli Kuma-voimalaitokšen rakentamini 1960-luvulla. Oulanka, niin kuin ni toiset kylät Piäjärven rannoilta, joutu vejen alla. Rahvaš šiirrettih Louhen piirin eri kylih. Katerinan šuuri pereh, missä oli šeiččemen lašta, mäni Tungojärveh. Hänen tuatto oli Arvi Iivanan poika Arhipov Vartiolammešta, muamon oma šukunimi niise oli Arhipova, hiän oli Tsipringan kyläštä. Katilla oli vašta kakši vuotta kun heijän pereheh tuli šuru, kuoli muamo. Tyttö otettih kašvatettavakši lähiheimolaiset Kiestinkistä Vikulinit Helmi Karlovna (oma šukunimi Nikitina, iče Oulankašta) ta Timo Vasselein poika, šyntysin Kuorilahešta. Näin tämä pereh tuli Katilla omakši, missä hiän kašvo ta imi karjalankielistä kulttuurie. Ajan piäštä Katti šuoritti keški- ta musiikkikoulut Kiestinkissä. Hiän šuvaičči luontuo, šen takie koulun lopetettuo läksi»»anšaittu palkinto Hanuri Jekaterina Kuranovan ainasena tovarissana. opaštumah Petroskoin yliopiston meččätalouven ošaštolla. Yliopiston jälkeh Katerina oli työššä Valamon šuarella, šiitä myöšty kotipaikoilla, ruato Puanajärven kanšallispuistošša Piäjärveššä. Musiikki elämän šeuruajana Rakkahuš musiikkih vei hänet töih kulttuuritaloh. Šamalla Katerina ruato lapšien päiväkojissa musiikin ohjuajana. Kulttuuritalošša naini oli veteraanien Taljanka-kuoron ta karjalaisen laulun Laine-ryhmän johtajana. Katerinan hyvä karjalan ta šuomen kielen taito aina oli apuna ohjelmiston valinnašša ta laulajien opaštamisešša. Nämä joukot oltih hyvin šuosittuja piirissä, a Laine kävi esiintymäššä Jekaterina on päiväkojin musiikin ohjuaja ta šen lisäkši ylen aktiivini Piäjärven karjalaisien šeuran jäšen. Šuomeššaki. Katerina šäještiki hanurilla tanšširyhmillä ta yksityisillä laulajilla. Pensijaikäh piäštyön Katerinan piti jättyä työ kulttuuritalošša, šentäh kun oli vaikie ruatua kahešša paikašša. Kuitenki hiän ei jättän karjalan joukkuo, vain jatko ohjuamah šitä ihan ilmasekši. Ta vielä ompeli puolella joukkuo kanšallispuvut. Nyt meijän laulujoukolla ollah uuvvet puvut. Šanomma passipot vielä Ape Niemisellä Kesselistä, kun hänen avulla šaima oštua pukujen kankahat. Viime Roštuon pruasniekašša oli mukava nähä, kun laulujoukon artistojen lisäkši hyvin monet tultih kan šallispuvuissa, tuntu erikoini karjalan kulttuurin ilmapiiri. Mielehini työ Nyt päiväkoti on Katerinalla lempityöpaikka, missä hiän käyttäy kaikkie taitojah. Lapšet tykätäh häntä ta mielelläh lauletah (vielä i karjalan kielellä) ta tanššitah kaikissa pruasniekoissa, näin lapšet tutuššutah karjalaiseh kulttuurih. Arkipäivinäki pitäy kekšie eri ohjelmie, no še on hänellä mielehini työ. Työtoverit ta johtajat šanotah häneštä vain hyvie šanoja, ei tyhjäh hänet oli valittu Karjalan parahimpien ihmisien joukkoh. Katerina ruatau päiväkojissa 11 vuotta, hänella on myönnetty korkein ammattitaijon luokka. Katerina on ošallistun monih piirin ta tašavallan šivissyškilpailuih ta ušeičči piäššyn voittajakši. Pereh ta harraššukšet Katerinan pereh vois olla esimerkkinä kaikilla. Leonid-miehen kera hyö ollah yheššä jo 30 vuotta. Hyö tuttavuššuttih vielä yliopistošša. Leonid oli töissä meččäalalla, nyt mieš on eläkkehellä. Heilä on kolme lašta Mirja, Timo ta Il l a. Lapšet ollah vanhempien ylpeyš. Hyö lopetettih keški- ta musiikkikoulut Piäjärveššä. Kaikin on šuatu hyvän koulutukšen Piiterissä, šielä ruatahki. Mirja on šuorittan korkien koulutukšen ta nyt vielä on väitellyn kandidatiksi genetikan alalla. Timolla on jo pereh. Kuranovien pariskunnalla on monta harraššušta, hyö tykätäh yheššä kävellä luonnošša, otetah kaunehie valokuvie. Kešällä kotipiha ilahuttau šilmie erilaisilla kukilla, kašviloilla ta harvinaisilla puilla, on vesiallaški. Niitä hoitau enemmän Leonid. Talošša on äijän omin käsin luajittuja esinehie. Leonid on iče laittan melkein kaikki huonekalut, Katerina tykkyäy ommella ta tikuttua. Vielä hiän kirjuttau runojaki, višših vois kiäntyä niitä karjalakši. Katerinan hyvä karjalan ta šuomen kielen taito aina oli apuna ohjelmiston valinnašša ta laulajien opaštamisešša. Karjalaisien šeuran puolešta pitäy šanuo, jotta Katerinan rooli meijän ruavošša on oikein huomattava. Paičči laulujoukon ohjuamista, hiän on aina oman hanurin kera šäještämäššä meijän kokoukšissa, konša myö laulamma yhtehisie lauluja. Ta muutenki hiän on auttan valmistua eri ohjelmie, ei yksistäh karjalan šeuralla. Esimerkiksi, Katerina aina on ottan ošua Puanajärven kanšallispuiston karjalaisih pruasniekkoih Vartiolammen kyläššä ta omalla hanurinšoitolla on tuonun äijän iluo vierahilla. Karjalaisien šeuran puolešta onnittelemma Katerinua merkilliseštä palkinnošta, kiitämmä häntä šuurešta työštä karjalan kielen ta kulttuurin hyväkši ta toivotamma hänellä ta hänen perehellä tervehyttä, onnie ta mäneššyštä. Katerinan hyvä karjalan ta šuomen kielen taito aina on apuna Piäjärven vokaaliryhmän ohjelmiston valin našša ta laulajien opaštamisešša.

8 8 «Oma Mua» 12. tuhukuudu 2014»» perintehet Juuret vejetäh puoleheš»»marija Ignašova oppiu karjalan kieltä, harjottelou Karjala-yhtyveheššä ta harraštau kanšanpuvun ompelomista. Olga Melentjeva Marija Ignašova opastuu karjalan kieldy, harjoittelou Karjalaansamblis da opastuu ombelemah kanzallizii ruuttii. Kuulin Marijašta eryähältä tutulta. Vuotena 2012 neičyt oli lopettan Petroskoin yliopiston filologisen tietokunnan kreikan kielen ta kirjallisuuvven asientuntijana ta nyt rupesi oppimah karjalan kieltä. Tämä šeikka šai miut kiinnoštumah: mi vaikutti šiih, jotta aivan toista alua harraštaja ihmini innoštu karjalan kielen oppimisešta? Tapasin Marijan eryähänä päivänä ta kyšelin häneltä šiitä. Marija on šyntyn ta kašvan Segežašša. Koulun lopetettuo tyttö piätti jatkua opaššukšen. Mietiskelin ušiempie vaihtoehtoja, minne läksisin opaštumah ta piätin antua dokumentit Petroskoin yliopiston klassisen filologijan tietokunnalla, kerto Marija, Itämerenšuomelaisien kielien ta kulttuurin tietokuntua šilloin mie en vovse ottan huomijoh, šen takie, kun meilä koulušša ei opaššettu šuomen eikä karjalan kieltä, mie opin enklantie. Eikä meijän pereheššä konšana paistu karjalakši. Marijalla on kuitenki karjalaisie juurija. Hänen ämmö muamon puolelta on Rukajärven karjalaisie. Onnakko hiän ei paissun lapšieh kera karjalakši. Višših šentäh kun ämmö mäni miehellä ukrainalaisella ta hyö ukon kera keškenäh ta lapšieh kera aina paistih venäjän kieltä, mietiskelöy Marija. Mintäh juuri kreikan kieli? tiijuštelin mie. Vet še on niin erikoista alua ta arvelen, jotta Ämmö oikein ihmetteli, kun šai tietyä, jotta hänen punukat ruvettih oppimah karjalan kieltä. hyvin vaikieta on löytyä työtä tämän ammatin mukah. Niin on. Tuškin Petroskoista löytyy monta paikkua, missä tarvitah kreikan kielen asientuntijie. Ka šilloin mie en ko- Karjalaiset perintehet ta elintavat ollah Marijalla lähisie. Kuva Margarita Kemppainen»»Oppien šeppijä tulou vin ajatellun perspektiivilöistä. Oli mukava opaštuo. Kävin Kreikaššaki. Meijän ryhmä ei ollun šuuri, lopulla jäi opaštumah vain viisi henkie. Nyt Marijan entiset opaššuštovarissat ruatah ken missäki, kuiteki kenkänä heistä ei ole šiton elämäh kreikan kielen kera. Iče Marija opaššukšen jälkeh oli ruatan myöjänä-neuvonantajana Petroskoin kaupoissa. Mistä tuli tuo kiinnoššuš karjalan kieleh? Alušta mie rupesin opaštumah šuomen kieltä. Šiitä šain tietyä, jotta Petroskoissa Kanšallisien kulttuurien keškukšešša avatah karjalan kielen kurššit ta piätin lähtie opaštumah. Miun veikkoki kävi viime vuotena karjalan kielen kurššiloilla. Hiän opaštuu aspirantuurissa. Tänä vuotena hänellä ei riitä aikua opintojen takie, kuitenki enši vuotena hiän meinuau jatkua kielen oppimisen. Paičči kielikurššija Marija harjottelou Karjala-yhtyveheššä ta harraštau karjalaisen kanšanpuvun ompelomista. Tykkyän täštä kovašti. Še tuntuu niin tutulta ta lähiseltä, višših šen takie kun miuššaki on karjalaista vertä. Olen tutuštun monih mukavih ihmisih, jatko Marija. Yksi niistä on Margarita Kemp- Marija kerto, jotta tulevaisuuvvešša hiän tahtois toimie kielialalla. Voit olla, jotta hiän lähtöy opaštumah karjalan ta šuomen kieltä yliopistoh. No a toistaisekši neičyt jatkau opaššušta kielikurššiloilla, harjottelou Karjala-yhtyveheššä ta meinuau ommella ičelläh karjalaisen muinoispuvun. Aikua ei ole kovin äijän, vet oraškuušša Lipetskin alovehella pietäh istorijallini Rusborg-festivaali, mih Marija tahtois ošallistuo jo omašša muinoispuvuššah. Meilä koulušša ei opaššettu šuomen eikä karjalan kieltä, eikä pereheššä konšana paistu karjalakši. painen, kumpani on ylen taitaja ta erikoini ihmini. Hiän virittäy innollah kaikkie lähellä olijie. Himottais ottua ošua kaikkeh šiih, mistä hiän kertou. Margarita kerto miula Artsloboda -käsityökeškukšešta. Näin piäsin kanšallispuvun ompelomiskurššiloih, kumpasie pitäy Natalja Denisova. Nyt jo šain ommella ičelläni karjalaisen koššon. Meinuan käyvä vielä muinoispuvun kurššiloilla. Mitä vanhemmat šanotah šiun harraššukšešta? Vanhemmat kannatetah meitä veikon kera. Ämmö oikein ihmetteli, kun šai tietyä, jotta hänen punukat ruvettih oppimah karjalan kieltä. Myö veikon kera tiluamma Oma Mua -lehtie ta aina pruasniekkoina oššamma ta lähetämmä vanhemmilla karjalankielisie korttija. Kuuntelin Marijua ta ajattelin kuinka merkitykšelliset toičči tapuamiset ollah ta kuin tärkie on tavata šemmosie ihmisie, kumpaset viritetäh meissä innon ta halun oppimah, toimimah, kekšimäh, luomah. Tuškinpa Marija iče niin kovašti kiinnoštuis karjalan kulttuurista, kun ei ois tavannun taitajie muasterija Margarita Kemppaista, Natalja Denisovua tai muita innoštunehie ihmisie, kumpasien energija ta šuuri into tarttu hänehki. Turkki piällä, kuatančat jalašša»»paginkanzu Natto Varpuni Paginkanzu-kluubah yhtynyöt vastavutah ei vaiku Kanzallizen kul tuuran keskuksen seinis, ga internetasgi vkontakte-saital. Karjalan Rahvahan Liiton Paginkanzu-projektin idejana on antua rahvahalla mahollisuuš paissa karjalakši. Kyšely on hyvä keino šuaha rahvašta pakinah. Yhen kyšelyn teemakši oli valittu kyšymyš: «Onko šiula kuatančat?» Kyšelyh otti ošua 82 henkie. 37 ihmistä (45,1%) vaššattih, jotta heilä on kuatančat. 33 henkie (40,2%) vaššattih, jotta heilä kuatanččoja ei ole. Viisi henkie (6,1%) šanottih, jotta hyö ei pietä kuatanččoja. A šeiččemen henkie (8,5%) tunnuššettih, jotta heilä kuatančat ollah jalašša kešälläki. Monet ristikanšat kerrottih omie mielijä kommentiloissa kirjutettih šiitä, mintäh hyö tykätäh kuatančoista. Mie oššin ičelläni kuatančat kakši vuotta takaperin, kerto Kurkijoven kylän eläjä Vera Kovalenko, ne ollah pienet lyhytvaršiset toššut, koissa niitä pien, en pihalla. Omahiset kačeltih ta kajeheltih, kyšeltih mistä vois šamanmoiset oštua, a mie en voi enyä mistänä šemmosie löytyä! Miula kun jalat vaivutah, niin panen kuatančat. Kuatančat ollah oikein hyvät talvella tai kešällä! Kuatančat ollah hyvät jalačit, šanou Čalnan Tuomietnokulttuurikeškukšen johtaja Galina Hanenko, Niissä ei jalka kylmä, eikä luiskaha jiällä. Valitettavašti nyt meijän kulttuurikeškukšešša vain kakši muasterie vanutetah kuatanččoja. Hyö luajitah vain pienikokosie kuatanččoja lapšie varoin. Kuni šuat kuatančat valmehekši, mänöy äijä aikua. Käsityönerojen lisäkši tarviččou äijä energijua ta kuumua vettä. Huopua vet vanutetah ta lämpimäh veteh kaššetah ta pyöritelläh kaikeh luatuh. Še on jykie miešruato, a meilä šitä naiset luajitah. Meilä šuunnitelmissa on vanuttua naiskoruja, kaklaliinoja ta kotitoššuja.še on helpompi työ! Kaččokkua ta lukekkua meitä intenetissä paginkanzu Myö keräyvymmä kakši kertua kuukauvešša Kanšallisien kulttuurien keškukšešša, huonehešša 11. Tulkua tervehenä! Lisätietoja kerhošta šuat Oma Mua -lehtitoimitukšešta! Monet ristikanšat kerrottih omie mielijä kuatančat-teemašta tai kirjutettih šiitä, mintäh hyö tykätäh kuatančoista.

9 »»oma kieli, oma mieli «Oma Mua» 12. tuiskukuuta aigah. Karjalan Kielen Kodi kaččou tulieh Karjalan Kielen Koin tavoittehennu on kazvattua kylän rahvastu uskomah omah ruadoh. Karjalan Kielen Kois kielien roulit kiännetäh toizin päin. Pane mustoh Консультативный комитет Konsultativini komitietta Konsul tatiivine komitiettu Закон о поддержке карельского, вепсского и финского языков Laki karjalan, vepšän ta šuomen kielen valtijollisešta tuvešta Karjalan, vepsän da suomen kieldy tugii zakon Информационные технологии Tietotehnologijat Tiedotehnolougiet Госучреждение Valtijovirašto Valdivonvirasto Прожиточный минимум Toimehtulominimumi Toimehtulominimumu Пенсионный фонд Eläkehfondi Eläkehfondu Интернет Internetti Internettu Karjalan kielen kodi pidäs olla valmis jo täl kezäl. Kuva: Snežana Jegorova Kodi karjalan kielele»»ilmai tovellistu kielen akkiloičendua kieli rubieu häviemäh da senke muugi kul tuuru. Karjalan Kielen Kojin tarkotukšena on kašvattua kylän rahvašta uškomah omah ruatoh. Kotiprojektie vetäy Karjalan kielen kodi -yhissyš. Martti Penttonen Äijät voijah diivuija, mindäh Europan Nevvosto on erikseh luadinuh sobimukset vähembistörahvahien suojelemizekse da vähembistökielien suojelemizekse. Eigo rahvahan suojelemine suojele kieldygi? Ei! Ilmai eričystoimehii kanzallisvaldivos vähembistö puuttuu tilandeheh, kus sanotah: Ku tahtonetto suaha ruaduo, kazvatustu, yhteiskunnan palveluloi, kul tuurua, opastukkua valdivonkieli. Moizes tilandehes kieli jiä tarbehettomakse, bokkah. Vačču sanelou, hos pruazniekkuaijal kul tuuran häviendiä voi itketellägi. Europan Nevvoston filosoufien mugah jogahine kielen menetys on Europale vahingo. Moni kul tuurižus da monikieližys ollah bohatus. Pakotettu mono kul tuu rižus ližiäy konfliktoin varavuo valdivolois da valdivoloin välil, toizii kunnivoččii moni kul tuurižus parandau sobuu. Mi pädöy Europan tazol, se pädöy kylängi tazol. Konzu assimil atsien paineh on kova, kul tuurutaloin libo etnokul tuurizen kes kuksen srojindu karjalazile ei avvuta karjalan kieldy. Voi olla ku sie piettäsgi perindöllizii pruazniekkoi, ezitettäs pajoloi karjalakse da pläšittäs kirjavis sovis. Toinah sie olis muzeigi da suvenierulaukku. A nengomas karjalazien keskukses karjalažuttu kačotah ve n a lazes (libo suomelazes) kul tuuraspäi, kui elättii elättitarhas. Se kai pädöy vaiku karjalažuon surman kebjendämizeh. Ilmai tovellistu kielen akkiloičendua kieli rubieu häviemäh da senke muugi kul tuuru. Karjalan Kielen Kois kielien roulit kiännetäh toizin päin. Sie karjalan kieli on kois. Muunkielizii gostii vastatah kui hyvii gostii kois vastatah. Gost ale voijah paista da ezitellä koin elaigua gost an kielel, a kodi eläy omal kielel, karjalakse. Karjalan Kielen Koin tarkoituksennu on olla koin jyttyine tila, kus voi hyvin viettiä aigua: harjoittua fiskul tuurua, lugie lehtie da kirjua, juvva čuajuu, livata internettua, ruadua tiedokonehel,»»laučat-fourumu ruadua käziruaduo, paista tuttavienke, kai karjalakse. Ohjelmah kuulutah monenjyttymät kursatgi, kielikursoin lizäkse. Karjalan Kielen Kodi kaččou tulieh aigah. Karjalan kielen koin tavoittehennu on, paiči iče kodii, kazvattua kylän rahvastu uskomah omah ruadoh. Kodiprojektua vedäy Karjalan kielen kodi -yhtistys. Srojindu da ylläpidosubbotniekat ollah enzimäine etuappu koin toimindua. Net kerätäh yhteh rahvastu da lujitetah uskuo yhtes ruadamizeh. Karjalan Kielen Koin vägi on kyläläzis. Kuni hyö uskotah omih käzih da toine toizeh, sini karjalan kielelgi on tulii aigu da aktiivižus voi levitä muitegi parandamah kyläläzien elaigua, toizisgi kylis. Kezäl Kinnermäl pietäh Laučat-fourumu, kudaman tarkoituksennu on avvuttua Karjalan Kielen Koin toimindua Foorumin tarkotukšena on tukie Vieljärven kylän Karjalan kielen kojin ta šen ruatajien toiminnan kehittämistä. Foorumin järještäjät ajatellah yhistyä nuorie ihmisie kulttuurin avulla nellällä luovalla kentällä. Nuorilla avukši tullah kanšainväliset ekspertit Karjalašta ta šen ulkopuoleltaki. Hakemukšet voit työntyä 1. kevätkuun ašti šähköpoštilla: laucat2014@gmail.com Î Î Päivämiärät: 29. kešäkuuta 4. heinäkuuta 2014 ÎÎ Paikka: Kinnermäki ta Vieljärvi. Priäžän kanšallini piiri, Karjalan Tašavalta, Venäjä ÎÎ Luovat kentät: Etnini tyyli Kulttuurijohtamini Alovehellisie brändijä ta tuottehien eistämini Varojen hankinta ÎÎ Ken voit ošallistuo: Šuomelais-ugrilaisien kanšojen taiteh-etuštajat Venyäheltä, Šuomešta ta Virošta. ÎÎ Ikä: 16-vuotiset ta vanhempi ÎÎ Työkielet: englanti, venäjä ÎÎ Kontaktit: laucat2014@gmail.com vkontakte: Сайт Internet-šivu, nettišivu, saitti Internet-sivu, saitu Веб-страница www-šivu www-sivu Социальные сети Sosiaaliset nettišivut Sotsiualuverkot Собака в электронном адресе Ät-merkki Ät-merki Электронная почта Šähköpošti Sähköpoštu Электронный адрес Šähköadressi Sähköadressi Мобильный телефон Mopikka, matkatelefoni Mobil niekku, matkutelefon СМС Mopikkaviesti sms-viesti, tekstuviesti Денежный перевод Rahalähetyš dengan siirdo Скорая медицинская помощь Enšiapu Enziabu Полиция Poliisi Politsii Пожарная охрана Palovartijo Palokundu Межнациональный конфликт Kanšallisuukšien välini konflikti Kanzoinväline konfliktu Перепись населения Väjenlašenta Rahvahan lugu, rahvahan lugemine ÎÎ Jatkuu

10 10 «Oma Mua» 12. tuhukuudu 2014»» piirit Ruado menöy täytty vägie L ubov Prisoškova Veškelykšen kirjaštošta on tullun kylän tiijotuškeškuš, missä järjesšetäh erilaisie tapahtumie. Tuanoin Oma tulehmo- ta Omamualazet -yhissykšet piettih šiinä omat kerähmöt. Kirjastos ainos on äijy rahvastu: hyö tullah ottamah kniigoi, pagizemah lugietus, lugemah lehtilöi da tiijustamah uudizii. Vuvven allus täs piettih Oma tulehmo- da Omamualazet-yhtistyksien kerähmöt. Alguh oli pandu perindölline kodirannan tiedäjien kilbu Veškelyksen tiedäjät. Rahvas kerryttih Tat t anan päivän illačule. Kyläläzile saneltih tämän päivän karjalazes literatuuras, lapsile luajittih ekskursii Kirjan kodi da vie äijy midä muudu. Kirjaston tilois rubei ruadamah tansukerho lapsile, kudamas opastajannu on Anna Dekunova. Tuhukuun 2. päivänny Omamualazet-yhtistys keräi rahvastu vastavuksele, kudamas paginkanzannu oli Leningruadan ymbäröičyksen kestä nyh Anna Mariševa. Inehmine jo hätken aigua eläy Veškelykses. Händy hyviteltih Veteruanoin nevvostolazet da Yhtesikunnallizen nevvoston rahvas, lahjoitettih inehmizele omat lahjat. Kyläläine Natalja Klementejva lugi omii runoloi, kudamat omisti kaikile sillozes Leningruadas olluzile. Anna Mariševal tämä vastavus ylen äijäl lämmitti syväindy. Häi kiitti kaikkii, semmite kylän feršalii Vera Iljinua da kylän kaikkien eläkkehelolijoin poigua, kui iče sanoi, Lev Vorobjovua. Samannu piän kyläläzet paistih tuliedu projektua. Omamualazet tahtotah luadie videofil mu kylän vahnimis eläjis. Veškelykses on äijy rahvastu, kudamil on piäle 80 vuvven. Heidy on 38 hengie. Ies on suuri ruado, kudamua johtamah rubieu Sergei Kn azev. Tuliel meil on Muamankielen päivy, kudamah varustamahes myö jo rubeimmo. Leningruadan ymbäröičyksen kestänyh Anna Mariševa jo hätken aigua eläy Veškelykses. Kuva: L ubov Prisoškova Vierahat tanššittih piirileikkijä karjalaisen kulttuurin piäkannattajien ta šäilyttäjien Hete ta Karjalaini gorničča -folkloorikollektiivien kera. Kuva: Olga Remšu Viena keräsi yštävieh»»karjalaiseh illaččuh Koštamukšešša keräyty yli 70 ihmistä.»»illačču Olga Remšu Kostamukses piettyh karjalazeh illaččuh kerdyi enämbi 70 hengie. Illačun järještäjänä oli Koštamuk šešša toimija karjalaisen kulttuurin Viena-järještö. Pivon avattih karjalaisen kulttuurin piäkannattajat ta šäilyttäjät Hete- ta Karjalaini gorničča -folkloorikollektiivit. Heijän kera vierahat tanššittih piirileikkijä, laulettih ta kuunneltih Juakko Rugojevin runoja. Illačun koristehena oli Raisa Zaprudskajan esityš. Hiän esitti joijun ta kučču kaikkie kyläpruasniekkah. Illačušša oli pietty asiellini oša. Vienajärještön johtaja Valentina Patsukevič kerto vierahilla järještön ruavošta ta etnokulttuurin kehittämiseštä Koštamukšešša. Kaupunkissa toimiu monta kanteleryhmyä, lapšien ta aikuhisien folkloorikollektiivie. On olomašša oma musejo, missä on avoinna vakituisie näyttelyjä ta missä järješšetäh lapšien ohjelmie, kumpasien avulla lapšet voijah tutuštuo karjalaisien elintapoih ta kulttuurih. Koštamukšešša toimiu Juakko Rugojevin musejo, kaupunkin kirjaštošša on pohatta kotišeutukirjallisuuvven fondi. Karjalaisen kulttuurin juhlien ta festivaalijen pitämini on tullun hyväkši perintehekši. Kyläpruasniekatki vuosi vuuv velta kerätäh yhä enemmän rahvašta. Kaupunkissa on avattu Heteetnokulttuurini keškuš, missä kaikki halukkahat voijah opaštuo karjalan kieltä. Ta tärkeimpänä on še, jotta on olomašša ihmisie, kumpaset paissah karjalan kielellä, kumpaset käytetäh šitä. Viena-järještön johtaja kučču kaikkie yhtymäh järještöh ta toimimah karjalan kielen ta kulttuurin tukemisen ta šäilyttämisen hyväkši. Johtajan kertomuš šuo melais-ugr ilaisien rah vahien šäilyttämisen liikkeheštä ta Viena-järješ tön ošal listumisešta kan šain välisih kong ressiloih, festivaaliloih ta Karjalan kerähmöih, anto kaikilla lisyä toiveita ta varmuutta. Illačun aikana oli pietty Miun karjalaiset juuret -kyšely. Še näytti, jotta monet tulijista haluttih liittyö Viena-šeurah, oppie kieltä, tilata karjalankielisie lehtijä ta elävyttyä Vienan Karjala -kotišeutuklubin työtä. Viena-järještö šai vielä enemmän yštävie ta kaikin toivottih, jotta karjalaisen rahvahan juuret šäilytäh. Illačču näytti, jotta ihmiset muissetah ta šäilytetäh tapoja ta perintehie ta monella on šuuri halu paissa muamonkielellä. Karjalan pakina kuuluu yhä rikenempäh ta kuni eläy kieli šini eläy kanšaki. Kuundele Syndyy tiešuaral da kylyn ikkoin ual Tatjana Kirilkina Karjalankielisen Ildukečoipakinaklubin tapuamini piettih Uuvvešša Vilgašša. Kui piettih Uuttu Vuottu meijän ezi-ižät? Mindäh Suomes Rastavua pietäh 25. talvikuudu, Ven al 7. pakkaskuudu? Sidä da tostu paistih Uvven Vilgan karjalankielizen paginkluuban Ildukečoin rahvas. Suomelas-ugrilazen školan karjalan kielen opastai Anastasija Skutar saneli, ku aijan aloh muutui Uvven vuvven da Rastavan piendyaigu. Liygiläzet Marija Jakovlevna Sotnikova da Tatjana F odorovna Betehtina saneltih, kui neidizet käydih kuundelemah Syndyy avandolluo da tiešuarale, kui ennustettih ozua pärien tules, kui nuoret neidizet käydih ad voih, ajeltih regilöil, piettih iluo bes odois da muudu. Musteltih, kui brihat riäziteltih neidizii sih aigah. Inehmizet musteltih, ku kaiken Synnynmuan aigah ennustettih tuliedu elaigua: mittuine rodieu uudine, ken nuoris menöy venčale, ken lähtöy pitkäh matkah. Enne uskottih, ku midä enämbi syömisty on Rastavan aigah stolal, sidä parembi rodieu uudine, enämbi kazvau leibiä da heiniä. Tuliedu hyviä sai muanitellagi : lehmäle syötettih enzimäine Rastavan priazniekan lettu, sit häi kandas vazazen. Rastavan aigah jälles kirikkösluužbua lapset käydih taloloi myöte Hristosua sluavimah, pajatettih pajoloi. Rastavakse vältämättäh pastettih brossu- da ruahtokosoidu. Obrazoin edeh pandih pieni rugehine leibäine, sie sidä piettih keviässäh. Konzu ruvettih kylvemäh kagrua, leiby otettih kerale pellole da syötettih žiivatoile. Synnynmuanaigah taloloi myöte käveltih smuutat, pajatettih da pläšittih kadrielii soiton mugah. Smuutoile tarittih čuajuu da gostitettih hyvin. Rastavas Vieristässäh piettih iluo. Vieristän piän čukeldettihes avandoh. Huondekses paikalline pappi pidi sluužban kirikös, astui avandolluo da pyhitti viet: kastoi vedeh ristan da lugi malittuu. Sit jordanas kylbiettihes uskovazet, ket tahtottih pestä kai riähkät da vuvvekse suaja tervehytty. Žiäli on, ku lapsennu minä en nossuh aijoi, ku voizin nähtä karvakas olendo jiäpuikkolois, kudai, kui saneli minule buabo, vuotti pordahien al, kuni hänele tuvvah palavu lettu.

Tämä vuosi on Uhut-šeura istorijassa juhlavuosi pakkaiskuušša 2000 šeura rekisteröitih iččenäisekši kanšalaisjärještökši.

Tämä vuosi on Uhut-šeura istorijassa juhlavuosi pakkaiskuušša 2000 šeura rekisteröitih iččenäisekši kanšalaisjärještökši. Tämä vuosi on Uhut-šeura istorijassa juhlavuosi pakkaiskuušša 2000 šeura rekisteröitih iččenäisekši kanšalaisjärještökši. Vain još laškie vuuvvet ihan alušta šuati, niin voi juhlie šeuran 25-vuotispäivyäki,

Lisätiedot

Oma Mua. 19 (1209) Kolmaspäivy Serota 21.05.2014. ÔÔ Yö musejokylyššä S. 7

Oma Mua. 19 (1209) Kolmaspäivy Serota 21.05.2014. ÔÔ Yö musejokylyššä S. 7 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 19 (1209) Kolmaspäivy Serota 21.05.2014 Ô Ô S. 4-5 Midä? Konzu? Kus? Kanzallizien kul tuuroin keskukses karjalan kielen kursiloin salbajazet oldih mennyt

Lisätiedot

45 (1185) Kylmykuun 20. päivy 2013. kylän kulttuurikeškuš s. 5

45 (1185) Kylmykuun 20. päivy 2013. kylän kulttuurikeškuš s. 5 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 45 (1185) Kylmykuun 20. päivy 2013 ÔÔ Suuri eloksenruado kielen hyväkse s. 2 Karjalan Kielen Seura andoi 11. kylmykuudu Helsingis Edvard Ahtian mugah nimitetyn

Lisätiedot

Modernu & perindö»» Kantelen uvven eksperimentuprogramman tarkoitus on kiinnostuttua nuorižuo kanzallizeh muuzikkah da kul tuurah.

Modernu & perindö»» Kantelen uvven eksperimentuprogramman tarkoitus on kiinnostuttua nuorižuo kanzallizeh muuzikkah da kul tuurah. K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 48 (1188) Talvikuun 11. päivy 2013 ÔÔ Pilkovundu meijät hävittäy s. 2 Hyvä olis, ku uvves Omas Muas suas siännöllizesti lugie suvikarjalastu, tverinkarjalastu

Lisätiedot

Kierdomal l u viettih Vieljärven kyläh

Kierdomal l u viettih Vieljärven kyläh K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 41 (1181) Ligakuun 23. päivy 2013 ÔÔ Älgiä andakkua tuldu, agu syttyy. s. 2 ÔÔ Nigo mahtuo, nigo tahtuo s. 3 ÔÔ Kieleh opastumine tulou syväimes s. 4 ÔÔ Konzu

Lisätiedot

Oma Mua. 13 (1203) Kolmaspäivy Serota 09.04.2014. ÔÔ Brendojevan jälgeläzet s.4 5

Oma Mua. 13 (1203) Kolmaspäivy Serota 09.04.2014. ÔÔ Brendojevan jälgeläzet s.4 5 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 13 (1203) Kolmaspäivy Serota 09.04.2014 ÔÔ Kielioppi kynnyksenny s.3 Petroskoil jo kaheksattutostu kerdua piettih Karjalan, vepsän da suomen kielen kilbua,

Lisätiedot

Mennyön vuvven parahat kniigat

Mennyön vuvven parahat kniigat K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 15 (1155) Sulakuun 24. päivy 2013 ÔÔ Oman kielen akkiloiččijat s. 2 Sulakuun 20. päivänny on karjalan da vepsän kirjukielen päivy. Sidä vaste Petroskoin valdivonyliopistos

Lisätiedot

Karjalazien VIII Kerähmö Petroskoi Veškelys, 4-5.3.2016. Terveh, arvokkahat Kerähmön rahvas!

Karjalazien VIII Kerähmö Petroskoi Veškelys, 4-5.3.2016. Terveh, arvokkahat Kerähmön rahvas! Karjalazien VIII Kerähmö Petroskoi Veškelys, 4-5.3.2016 Karjalan tazavallan karjalazien kielelline da yhteskunnalline aktivižus. Opastus da kul`tuuru kanzallizen kehityksen piälimizii azieloi. Natalja

Lisätiedot

Oma koti on kaiken alku

Oma koti on kaiken alku yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 10 (362) 22. ORAŠKUUTA, 2013 2 Karjalaisien onnistu šäilyttyä omaperäisyyvven 4 Olen ylpie koko elämäštäni 6 Kuoroja

Lisätiedot

Oma Mua. 24(1214) Kolmaspäivy Serota 25.06.2014. ÔÔ Ikä elyä, aika muistua s. 6

Oma Mua. 24(1214) Kolmaspäivy Serota 25.06.2014. ÔÔ Ikä elyä, aika muistua s. 6 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i Kolmaspäivy Serota 25.06.2014 ÔÔ Levendiä sanasto, kehittiä kaunehkirjutusmalli s. 3 Mennyt nedälil Periodika-julguamon seinih kerryttih karjalan da vepsän

Lisätiedot

02 (1192) Kolmaspäivy Serota 22.01.2014. s.6

02 (1192) Kolmaspäivy Serota 22.01.2014. s.6 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 02 (1192) Kolmaspäivy Serota 22.01.2014 ÔÔ Uutisie Pohjosen rannoilta s.2 ÔÔ Vanhat paikannimet tutukši s.4 ÔÔ s.6 Hyvä pruazniekku ÔÔ Opastusaigu on kaikes paras

Lisätiedot

37 (1177) Syvyskuun 25. päivy 2013. ÔÔ Tervata yhty venehty s. 4

37 (1177) Syvyskuun 25. päivy 2013. ÔÔ Tervata yhty venehty s. 4 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 37 (1177) Syvyskuun 25. päivy 2013 ÔÔ Duumaija tuliedu ruaduo s. 2 ÔÔ Tervata yhty venehty s. 4 ÔÔ Ruado libuu s. 5 ÔÔ Pidäy tahtuo eliä hyväl mielel s. 6 Karjalazien

Lisätiedot

Nelidov Kižin johtajakši

Nelidov Kižin johtajakši yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 2 (354) 30. PAKKAISKUUTA, 2013 2 Jyškyjärven kylän ylpeyš 3 Kiinnoššuš koiravaljakkokilpailuih kašvau 4 Oššokšilla

Lisätiedot

Niin viisumin hinta kašvau

Niin viisumin hinta kašvau yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 32 (347) 10. ŠAJEKUUTA, 2012 2 Teatterin juhlavuosi 3 Čičiliuškulaiset Aunukšen šeuvuilla 4 Pistojärven ikkunoissa

Lisätiedot

7 Hiihtourheilušta tuli elämäntyö

7 Hiihtourheilušta tuli elämäntyö yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 8 (360) 24. šulakuuta, 2013 2 Vienan karjalan kieliopin uuši versijo 4 Laulan tätä lauluo Kalevalan mualla 7 Hiihtourheilušta

Lisätiedot

Oma Mua. 09 (1199) Kolmaspäivy Serota 12.03.2014. ÔÔ Unohtumatoin kokemuš s. 9. Venäjällä volont oriliikeh šai alun 1980-luvun lopušša.

Oma Mua. 09 (1199) Kolmaspäivy Serota 12.03.2014. ÔÔ Unohtumatoin kokemuš s. 9. Venäjällä volont oriliikeh šai alun 1980-luvun lopušša. Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 09 (1199) Kolmaspäivy Serota 12.03.2014 ÔÔ Arvatut kirjutekset s. 3 Enzimäzen vuozisuan XVII aigazen karjal-ven a sanakirjan luadijannu oli Afonan arhimadrittu

Lisätiedot

Nuoret kačotah huomispäiväh

Nuoret kačotah huomispäiväh yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 3 (355) 13. TUISKUKUUTA, 2013 2 Mitä myö jätämmä muajilmah 3 Yhteistyö antau toivuo hyväh 4 Joikujen kaunis muajilma

Lisätiedot

Oma Mua. 22 (1212) Kolmaspäivy Serota 11.06.2014. Terveh tulgua Kondupohjan piirih

Oma Mua. 22 (1212) Kolmaspäivy Serota 11.06.2014. Terveh tulgua Kondupohjan piirih Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 22 (1212) Kolmaspäivy Serota 11.06.2014 ÔÔ Luojien ta kaunehuon talo s. 8 ÔÔ DNA testauš šukututkimukšen apuna s. 5 ÔÔ Pag i na s a r g ipä i väine s.

Lisätiedot

12 (1152) Sulakuun 3. päivy 2013

12 (1152) Sulakuun 3. päivy 2013 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 12 (1152) Sulakuun 3. päivy 2013 ÔÔ Kielen kehittäjät projektat suajah kannatustu s. 2 Kanzallizen poliitiekan ministerstvu ilmoitti projektoin kilvan tuloksii.

Lisätiedot

Viena da liygi: erikseh vai yhteh

Viena da liygi: erikseh vai yhteh K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 30 (1170) Elokuun 7. päivy 2013 ÔÔ Karjalan eläjät tahtotah, ku salvattas kai eläinpuustot s. 2 Kolme kondiedu -zookompleksas tapahtunnuh ozattomus huolestutti

Lisätiedot

19 (1159) Oraskuun 22. päivy 2013. Kävy omamua.ru

19 (1159) Oraskuun 22. päivy 2013. Kävy omamua.ru K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 19 (1159) Oraskuun 22. päivy 2013 ÔÔ Kuadunuzii vezii stauččah et keriä s. 3 Karjalan da vepsän kielen laitos da suomen kielen laitos yhtistettih yhteh laitokseh.

Lisätiedot

ÔÔ Olis kalua, leibiä rodieu s. 6. ÔÔ Hiän löysi šuomen šuvun kojin s. 3. muzeih s. 5. myö elämmö s. 5. 46 (1186) Kylmykuun 27.

ÔÔ Olis kalua, leibiä rodieu s. 6. ÔÔ Hiän löysi šuomen šuvun kojin s. 3. muzeih s. 5. myö elämmö s. 5. 46 (1186) Kylmykuun 27. K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 46 (1186) Kylmykuun 27. päivy 2013 ÔÔ Hiän löysi šuomen šuvun kojin s. 3 Talvikuussa täyttyy 200 vuotta Matias Castrénin šyntymäštä. Šuomen kielen ta šuomelais-ugrilaisien

Lisätiedot

18 (1158) Oraskuun 15. päivy 2013

18 (1158) Oraskuun 15. päivy 2013 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 18 (1158) Oraskuun 15. päivy 2013 ÔÔ Opastuo pidäy nuorete s. 3 Marjane-lapsien päivykoin kazvattiiloi mondu vuottu harjaitti karjalan kieleh Alisa Petrovna Gubareva.

Lisätiedot

Vuokkiniemen koulu on kylän kulttuurikeškuš

Vuokkiniemen koulu on kylän kulttuurikeškuš yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 21 (373) 13. PIMIEKUUTA, 2013 3 Laučat-illačušša laučoilla ei issuttu 4 Pelaštua kieli šammumašta 6 Karjalan uuši

Lisätiedot

Oma Mua. 10 (1200) Kolmaspäivy Serota 19.03.2014. ÔÔ Mitä šäilyy kirjan kanšiloissa? s. 4

Oma Mua. 10 (1200) Kolmaspäivy Serota 19.03.2014. ÔÔ Mitä šäilyy kirjan kanšiloissa? s. 4 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 10 (1200) Kolmaspäivy Serota 19.03.2014 s. 2 ÔÔ Leuto šiä ei ollun eštienä V kanšainväliset koiravaljakkokilpailut piettih Kalevalašša. Netälin ajakši

Lisätiedot

Karjalaisien istorijua ta elämän tapoja

Karjalaisien istorijua ta elämän tapoja yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 24 (376) 25. TALVIKUUTA, 2013 2 Karjalaiset olemma: šie ta mie 3 Kyykkyä ympäri vuuvven 4 Hänen runoissa on karjalaisien

Lisätiedot

Merkkipäivä: Kalevalan piiri täytti 85 vuotta. Kalevalan piirin istorija

Merkkipäivä: Kalevalan piiri täytti 85 vuotta. Kalevalan piirin istorija yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 31 (346) 26. šyyškuuta, 2012 2 Tutuštumini karjalaisien muinaismuajilmah 4 Kalevalan kaunis ta ihana šeutu 6 Tekstiilin

Lisätiedot

Oma Mua. 03 (1193) Kolmaspäivy Serota 29.01.2014. ajatuštakana kaupunkin luovuttamisešta s. 5

Oma Mua. 03 (1193) Kolmaspäivy Serota 29.01.2014. ajatuštakana kaupunkin luovuttamisešta s. 5 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 03 (1193) Kolmaspäivy Serota 29.01.2014 ÔÔ Valjakot kilpailtih Petroskoissa s. 3 Sammon muata myöte -valjakkokilpailut piettih Karjalan piäkaupunkissa

Lisätiedot

Oma Mua. Kyykkyä pelattih Priäžän kyläššä»»enšimmäistä kertua Priäžäššä piettih šuuri kyykkäkilpailu. Sivu 2.

Oma Mua. Kyykkyä pelattih Priäžän kyläššä»»enšimmäistä kertua Priäžäššä piettih šuuri kyykkäkilpailu. Sivu 2. Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 17 (1207) Kolmaspäivy Serota 07.05.2014 ÔÔ Elä ainos, Joguine s. 4 Kotkatjärven Joguine-pajojoukko täytti kaksikymmenviizi vuottu. Tälle merkipäiväle omistettu

Lisätiedot

Tašavalta: Vuosi 2013 on ilmotettu Karjalan kielen vuuvvekši

Tašavalta: Vuosi 2013 on ilmotettu Karjalan kielen vuuvvekši yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 37 (352) 26. TalviKUUTA, 2012 2 Kielen kehityššuuntua ennuštaen 3 Uuši näkökulma perehen arkielämäštä 4 Tuttu ta

Lisätiedot

Karjalan piämieš Aleksandr Hudilainen ta Periodikan johtaja Lidija Rämenen. KuvaT: Julija Veselova. Tärkie ruato

Karjalan piämieš Aleksandr Hudilainen ta Periodikan johtaja Lidija Rämenen. KuvaT: Julija Veselova. Tärkie ruato yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 1 (353) 16. PAKKAISKUUTA, 2013 2 Karjalua leikkiessä 3 Ihmisien tervehyön hyväkši 4 Uuši tovellisuuš 5 Vuuvven kaunehin

Lisätiedot

Urheilun ta tervehyön vuosi

Urheilun ta tervehyön vuosi yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 28 (343) 8. ELOKUUTA, 2012 3 Tähtisien kakšosien karjalaiset tiet 4 Jäkälän mallija kupolilta 5 Kaikista makein ošašto

Lisätiedot

Perintehellini talouš. 3 Kyykkäkilpailut. 4 Karjalan kielen kakši murrehta yhteh. 6 Tervehen elämän tavat. 7 Opaššu švuuvvet.

Perintehellini talouš. 3 Kyykkäkilpailut. 4 Karjalan kielen kakši murrehta yhteh. 6 Tervehen elämän tavat. 7 Opaššu švuuvvet. yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 20 (372) 23. ŠAJEKUUTA, 2013 3 Kyykkäkilpailut 4 Karjalan kielen kakši murrehta yhteh 6 Tervehen elämän tavat 7 Opaššu

Lisätiedot

2 Uušie šuunnitelmie. 3 Hämäräštä päivänvaloh. 4 Miun lapšuuvven Rantakatu. 6 Kum totem tuli Karjalah. 7 Boršči ta terveyšmuta FOTO 9

2 Uušie šuunnitelmie. 3 Hämäräštä päivänvaloh. 4 Miun lapšuuvven Rantakatu. 6 Kum totem tuli Karjalah. 7 Boršči ta terveyšmuta FOTO 9 yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 18 (370) 25. ŠyyŠKUUTA, 2013 2 Uušie šuunnitelmie 3 Hämäräštä päivänvaloh 4 Miun lapšuuvven Rantakatu 6 Kum totem

Lisätiedot

KARJALAN KIELI ŠUOMEŠŠA

KARJALAN KIELI ŠUOMEŠŠA Studies in European Language Diversity 27.4 KARJALAN KIELI ŠUOMEŠŠA ELDIA-projektin tulokšie Anneli SARHIMAA Lyhennykšen šuomenkieliseštä raportista vienakši kiänti Valentina KARAKINA Mainz Wien Helsinki

Lisätiedot

Oma Mua. 20 (1210) Kolmaspäivy Serota 28.05.2014. kannatušta rajan takuata s. 6. johtaja s. 7

Oma Mua. 20 (1210) Kolmaspäivy Serota 28.05.2014. kannatušta rajan takuata s. 6. johtaja s. 7 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 20 (1210) Kolmaspäivy Serota 28.05.2014 ÔÔ Hätken vuotettu kirju s. 3 Vastevai ilmah piässyöh Vladimir Brendojevan kirjah on kerätty runolijan kai runot

Lisätiedot

Hiihtolatuo myöten tulevaisuutta kohti

Hiihtolatuo myöten tulevaisuutta kohti yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 22 (373) 27. PIMIEKUUTA, 2013 3 Lapšet esitetäh karjalaisie starinoja 4 Kielen šäilyttämisen hyväkši 5 Innoššuš oli

Lisätiedot

Urheilu: Kanšainväliset koiravaljakkokilpailut startattih viime pyhinä Kalevalašša. 2 Kanteletar kulttuuripäivien. huippuna. 3 Kalevalan päivät.

Urheilu: Kanšainväliset koiravaljakkokilpailut startattih viime pyhinä Kalevalašša. 2 Kanteletar kulttuuripäivien. huippuna. 3 Kalevalan päivät. yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 5 (357) 13. KEVÄTKUUTA, 2013 2 Kanteletar kulttuuripäivien huippuna 3 Kalevalan päivät. 4 Emmä hävie, kun ollemma

Lisätiedot

Kilpailu kyläläisillä

Kilpailu kyläläisillä yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 15 (367) 14. ELOKUUTA, 2013 2 Kinnermäjen pruasniekka 3 Istorijašša ei voi olla valkeita šivuja 4 5 Luonnon kešellä

Lisätiedot

TIIJOITUS VUVVEN 2017 KUNNALLISVALLIČENDOIH NÄH

TIIJOITUS VUVVEN 2017 KUNNALLISVALLIČENDOIH NÄH TIIJOITUS VUVVEN 2017 KUNNALLISVALLIČENDOIH NÄH Suomi jagavuu kundih, kudamil konstitutsien mugah on autonoumii. Kunnat ollah vastuollizet monis kunnan eläjii koskijois dielois. Kunnan korgevin piättäi

Lisätiedot

04 (1144) Tuhukuun 6. päivy ÔÔ Midä vuotan vuvves s. 3

04 (1144) Tuhukuun 6. päivy ÔÔ Midä vuotan vuvves s. 3 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 04 (1144) Tuhukuun 6. päivy 2013 ÔÔ Kehityksen algu. s. 2 Meijän tazavallas Mägriän žiivatoin kazvatussouhozu kuuluu parahien muatalovuslaitoksien joukkoh. Pakkaskuul

Lisätiedot

Pyhät da arret yksih kanzih

Pyhät da arret yksih kanzih черный K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 02 (1040) Pakkaskuun 19. päivy 2011 ÔÔ Joga ruadoh on neruo s. 3 ÔÔ Pajo hengen hoivendau s. 4 ÔÔ Juurettah ni kargei heinäine ei kazva s. 5 Synnynmuanaigua

Lisätiedot

Ollah vie mustos hierut

Ollah vie mustos hierut K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 04 (1093) Tuhukuun 1. päivy 2012 Ei pie žiälöičellä, pidäy ruadua Ol ga Ogneva Mennyt nedälil Petroskoil oli käymäs rahvastu Karjalan Kielen Seuraspäi. Hyö čökeldettihes

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

16 (1156) Oraskuun 1. päivy 2013

16 (1156) Oraskuun 1. päivy 2013 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 16 (1156) Oraskuun 1. päivy 2013 ÔÔ Kielioppi mollembil puolil rajua opastujile s. 2 Suomes on piästetty ilmah Pekka Zaikovan uuzi Vienankarjalan kielioppi. Uvves

Lisätiedot

50 (1190) Talvikuun 25. päivy tapahtumat karjalazien elokses vuvvennu 2013 s. 5

50 (1190) Talvikuun 25. päivy tapahtumat karjalazien elokses vuvvennu 2013 s. 5 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 50 (1190) Talvikuun 25. päivy 2013 ÔÔ Karjalaine Volkov sai korgien arvonimen s. 2 Vuvven 2013 Ristikanzakse on sanottu Aleksandr Volkov, runoilii, Ven an Kirjuttajien

Lisätiedot

Kirjastoloin yönny et sua undu»»enzimäzeh Ven an jogavuodizeh Kirjastoloin yö -aktsieh yhtyi Petroskoigi

Kirjastoloin yönny et sua undu»»enzimäzeh Ven an jogavuodizeh Kirjastoloin yö -aktsieh yhtyi Petroskoigi K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 16 (1105) Sulakuun 25. päivy 2012 ÔÔ Heboine vedäy, korjaine kestäy s. 2 ÔÔ Midä tiijät kandurahvahis? s. 3 ÔÔ Veškelyksen kuulumizii s. 4 Läs 100 nuordu da vahnua

Lisätiedot

Vuozi kielen hyväkse

Vuozi kielen hyväkse K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 14 (1103) Sulakuun 11. päivy 2012 ÔÔ Karjalan Sivistysseuru sai uvven piälikön s. 2 ÔÔ Ahtian kieliopin toine oza Internetas s. 3 ÔÔ Aleksandr Kaštanov: Se oli

Lisätiedot

Petroskoin suomalais-ugrilainen koulu

Petroskoin suomalais-ugrilainen koulu Petroskoin suomalais-ugrilainen koulu Koulun historiasta Avattu 1.syyskuuta 1994 106 oppilasta lähti uuteen kouluun Lukuvuosi 2013-2014 920 oppilasta 889 opiskelee suomen kieltä, 34 vepsän kieltä, 130

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

KARJALAN KIELI SUOMES

KARJALAN KIELI SUOMES Studies in European Language Diversity 27.2 KARJALAN KIELI SUOMES ELDIA-projektan tuloksii Anneli SARHIMAA Lyhendetys suomenkielizes raportas livvikse kiändi Martti PENTTONEN Mainz Wien Helsinki Tartu

Lisätiedot

Oma Mua. 08 (1198) Kolmaspäivy Serota Karjalan Kanzallizen teatran ozuttelijua Vieno Kettustu näimmö Luadoga-fil man epizouduroulis.

Oma Mua. 08 (1198) Kolmaspäivy Serota Karjalan Kanzallizen teatran ozuttelijua Vieno Kettustu näimmö Luadoga-fil man epizouduroulis. Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 08 (1198) Kolmaspäivy Serota 05.03.2014 ÔÔ Vienalaisen runonlaulun viimeni okša s. 4 Kalevalan päivän juhla Kuhmošša oli omissettu Uuvven Kalevalan 165-

Lisätiedot

MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN?

MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN? MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN? 1. MILLOIN? KOSKA? 2. MIHIN AIKAAN? 3. MINÄ PÄIVÄNÄ? 4. MILLÄ VIIKOLLA? 5. MISSÄ KUUSSA? 6. MINÄ VUONNA? 7. MILLÄ VUOSIKYMMENELLÄ? 8. MILLÄ

Lisätiedot

40 (1180) Ligakuun 16. päivy 2013

40 (1180) Ligakuun 16. päivy 2013 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 40 (1180) Ligakuun 16. päivy 2013 ÔÔ Piäkaupunkissa pilkotah, kylih laššut lennetäh. s. 4 Min päivän elät, šen kummua kuulet näin šanois vanha karjalaini, konša

Lisätiedot

Studies in European Language Diversity 26.1 KARJALAN KIELI. ELDIA Lyhendetty raportu

Studies in European Language Diversity 26.1 KARJALAN KIELI. ELDIA Lyhendetty raportu Studies in European Language Diversity 26.1 KARJALAN KIELI ELDIA Lyhendetty raportu Heini KARJALAINEN, Ulriikka PUURA, Riho GRÜNTHAL, Svetlana KOVALEVA Livvikse kiändi Jelena FILIPPOVA Mainz Wien Helsinki

Lisätiedot

Oma Mua. Oma Sampo-melliččy

Oma Mua. Oma Sampo-melliččy Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 07 (1197) Kolmaspäivy Serota 26.02.2014 s. 2 ÔÔ Meidy tavata ei! Kodikižois Sočis Ven an joukko oli paras. Myö voitimmo ei-virrallizes joukkokilvas. Ven

Lisätiedot

43 (1183) Kylmykuun 6. päivy vuozipäiväkse s. 3

43 (1183) Kylmykuun 6. päivy vuozipäiväkse s. 3 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 43 (1183) Kylmykuun 6. päivy 2013 s. 3 ÔÔ Igä elä, igä opastu Opastajien jatkoopastuksen instituutas pietäh tiedokonehkursit eläkkehel olijoile rahvahile. ÔÔ Komsomolan

Lisätiedot

Oma Mua. 20 (1260) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Uuši peli paraš lahja kalevalalaisilla. s. 7

Oma Mua. 20 (1260) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Uuši peli paraš lahja kalevalalaisilla. s. 7 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 20 (1260) Kolmaspäivy Serota 27.05.2015 s. 2 ÔÔ Kyykkä kouluh. Priäžäššä piettih kyykkä-seminari, minne ku čut tih koulujen opaštajat Karjalan kanšallispiirilöistä

Lisätiedot

Nuorten erofoorumi Sopukka

Nuorten erofoorumi Sopukka 1 Nuorten erofoorumi Sopukka 15.-17.2.2019 IDEA: nuorten ääni mukaan Erofoorumiin! Keitä, mistä, miten? 13 nuorta Pääkaupunkiseudulta ja Oulusta 13 19 -vuotiaita tyttöjä Kasper ry:n, Yhden vanhemman perheiden

Lisätiedot

07 (1147) Tuhukuun 27. päivy 2013

07 (1147) Tuhukuun 27. päivy 2013 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 07 (1147) Tuhukuun 27. päivy 2013 ÔÔ Karjalazen Sanan roindupäivy s. 4 Vuvvennu 1998, 21. tuhukuudu Petroskoil Kirjuttajen pertis Puškinskaja pihal kerävyttih

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa

Lisätiedot

TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena

TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena Turun alueen koordinaattori Karoliina Kallio KM ja Salon ja Paimion koordinaattori Sirpa Stenström sosiaaliohjaaja Miten nuori ohjautuu toimintaan? Kunnan ammattilainen

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Oma Mua. Karjalaini pirtti Piäjärveššä. Pane tallele Oma Mua

Oma Mua. Karjalaini pirtti Piäjärveššä. Pane tallele Oma Mua Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 05 (1245) Kolmaspäivy Serota 11.02.2015 Pane tallele Oma Mua Hyvät lugijat! Mustoitammo teile, ku omamua.ru -saitalpäi voibi panna tallele lehten ilmaine

Lisätiedot

Oma Mua. Karjalan tašavalta täytti 95 vuotta. Ô Ruočis olles käygiä Skansenah. 22 (1262) Kolmaspäivy Serota

Oma Mua. Karjalan tašavalta täytti 95 vuotta. Ô Ruočis olles käygiä Skansenah. 22 (1262) Kolmaspäivy Serota Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 22 (1262) Kolmaspäivy Serota 10.06.2015 s. 2 ÔÔ Karjalan tašavalta täytti 95 vuotta Ô Ruočis olles käygiä Skansenah Jo kolmatta vuotta Karjalan eläjät

Lisätiedot

KIRJASTO. Lämmittely. Selitä sana. lainata varata kaukolaina palauttaa maksaa sakkoa. myöhästymismaksu. printata tulostaa.

KIRJASTO. Lämmittely. Selitä sana. lainata varata kaukolaina palauttaa maksaa sakkoa. myöhästymismaksu. printata tulostaa. Lämmittely KIRJASTO Puhutaan kirjastosta! 1. Käytkö sinä usein kirjastossa? Miksi / miksi et? 2. Mitä mieltä olet suomalaisesta kirjastosta? 3. Onko kirjasto sinulle tärkeä paikka? Miksi / miksi ei? 4.

Lisätiedot

4.1 Samirin uusi puhelin

4.1 Samirin uusi puhelin 4. kappale (neljäs kappale) VÄRI T JA VAATTEET 4.1 Samirin uusi puhelin Samir: Tänään on minun syntymäpäivä. Katso, minun lahja on uusi kännykkä. Se on sedän vanha. Mohamed: Se on hieno. Sinun valkoinen

Lisätiedot

Oma Mua. 06 (1196) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Olimpialaispäivät karjalaisissa kylissä s. 6. Pienet olimpialaiskisat piettih Jyškyjärven,

Oma Mua. 06 (1196) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Olimpialaispäivät karjalaisissa kylissä s. 6. Pienet olimpialaiskisat piettih Jyškyjärven, Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 06 (1196) Kolmaspäivy Serota 19.02.2014 ÔÔ Tulolaine kieliniekku s. 3 ÔÔ Karjalazii puolistamas 25 vuottu s. 4 ÔÔ Olimpialaispäivät karjalaisissa kylissä

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

KAPPALE 3 RADEK TUTUSTUU JUSSIIN. Tunnetko jo Jussin?

KAPPALE 3 RADEK TUTUSTUU JUSSIIN. Tunnetko jo Jussin? KAPPALE 3 RADEK TUTUSTUU JUSSIIN. Moi Radek! Moi! Tunnetko jo Jussin? En tunne. Hän on Jussi, meidän työkaveri. Hauska tutustua. Mä oon Radek. Ootko sä se uus puolalainen? Joo, kyllä olen. Hauska tutustua

Lisätiedot

Oma Mua. ÔÔ Kaupunki karjalaisittain s.4. ÔÔ Pitkän taibalehen enziaskelet s.7. tunnon kera s (1263) Kolmaspäivy Serota

Oma Mua. ÔÔ Kaupunki karjalaisittain s.4. ÔÔ Pitkän taibalehen enziaskelet s.7. tunnon kera s (1263) Kolmaspäivy Serota Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i Kolmaspäivy Serota 17.06.2015 ÔÔ Kaupunki karjalaisittain s.4 Karjalan Rahvahan Liitto rupesi toteuttamah uutta Kaupunki karjalaisittain -projektie. Projekti

Lisätiedot

Oma Mua. ÔÔ Nuoret partisaanit S. 10. ÔÔ Santra innošti lauluilla ta starinoilla S. 3. ÔÔ Sanakniigat Internetan kauti S. 9.

Oma Mua. ÔÔ Nuoret partisaanit S. 10. ÔÔ Santra innošti lauluilla ta starinoilla S. 3. ÔÔ Sanakniigat Internetan kauti S. 9. Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 18 (1208) Kolmaspäivy Serota 14.05.2014 ÔÔ Santra innošti lauluilla ta starinoilla S. 3 Tunnetun vienalaisen runonlaulajan ta starinojenkertojan Santra

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Oma Mua. ÔÔ Kielen ta kulttuurin šäilyttämini tutkijien kannalta s. 4. ÔÔ Šanašta šana tulou s. 5

Oma Mua. ÔÔ Kielen ta kulttuurin šäilyttämini tutkijien kannalta s. 4. ÔÔ Šanašta šana tulou s. 5 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 25 (1215) Kolmaspäivy Serota 02.07.2014 ÔÔ Kielen ta kulttuurin šäilyttämini tutkijien kannalta s. 4 V Yleisvenäläiseh šuomelais-ugrilaisien Konfe renš

Lisätiedot

Minun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017

Minun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017 Minun elämäni Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, Nid Minä olen syntynyt Buriramissa Thaimaassa. Minun perheeni oli iskä äiskä 2 veljeä ja 2 siskoa. Minun

Lisätiedot

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Ennakkokäsityksiä Mitä sisarussuhteelta ylipäätään odotetaan

Lisätiedot

Oma Mua. ÔÔ Mistä kanšanpuku kertou? s.3. ÔÔ Čičiliuškun kymmenvuodizet šeikkailut s (1254) Kolmaspäivy Serota

Oma Mua. ÔÔ Mistä kanšanpuku kertou? s.3. ÔÔ Čičiliuškun kymmenvuodizet šeikkailut s (1254) Kolmaspäivy Serota Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 14 (1254) Kolmaspäivy Serota 15.04.2015 ÔÔ Mistä kanšanpuku kertou? s.3 Petroskoissa järješšetyn kanšainvälisen seminarin ošanottajat tutkittih inkeriläisen

Lisätiedot

Oma Mua. 4 (1244) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Joga tansi panou nagroh s.7

Oma Mua. 4 (1244) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Joga tansi panou nagroh s.7 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 4 (1244) Kolmaspäivy Serota 04.02.2015 ÔÔ Kalevala. Uuši kačahuš eepossah s.5 Karjalan taitehmusejošša avautu näyttely Kalevala. Uuši näky, kumpani on

Lisätiedot

Sulakuun 20. päivänny on karjalan da vepsän kirjukielen päivy

Sulakuun 20. päivänny on karjalan da vepsän kirjukielen päivy K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 15 (1053) Sulakuun 20. päivy 2011 Sulakuun 20. päivänny on karjalan da vepsän kirjukielen päivy ÔÔ Rezervuatsii: + vai? s.2 ÔÔ Kirjuttai karjalazekse s.3 ÔÔ Olen

Lisätiedot

Koulun keinot haastavaan käyttäytymiseen

Koulun keinot haastavaan käyttäytymiseen Koulun keinot haastavaan käyttäytymiseen häiriökäyttäytymistä ehkäisemään Huomio pitää kohdistaa kasvatukseen, nuorten heitteillejättöön, rajojen asettamiseen, koveneviin arvoihin, ydinperheiden pirstoutumiseen,

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Minäkö evakko? Surun kasvot ovat samanlaiset

Minäkö evakko? Surun kasvot ovat samanlaiset Minäkö evakko? Surun kasvot ovat samanlaiset Kaikkialta, missä on ollut sota, löytyy surullisia kuvia, joissa ihmiset pakenevat. Surun kasvot ovat aina samanlaiset, kokosi kirjailija Imbi Paju. Hän puhui

Lisätiedot

Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille

Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille 1. Sukupuoli Vastaajien määrä: 113 2. Syntymävuosi Vastaajien määrä: 113 Vastaukset s.1999-2003 3. Oletko ollut mukana nuorisopalveluiden toiminnassa?

Lisätiedot

Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit. duration ca. 23

Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit. duration ca. 23 Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit duration ca. 23 Työskentelimme Henriikka Tavin kanssa löyhässä symbioosissa, keskustelimme ja

Lisätiedot

Oma Mua. 48 (1238) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Rakaš puoliso Viena ta armaš lapši Vepšänmua s.5

Oma Mua. 48 (1238) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Rakaš puoliso Viena ta armaš lapši Vepšänmua s.5 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 48 (1238) Kolmaspäivy Serota 17.12.2014 ÔÔ Pereheššä on elämän tarkotuš s.3 Tänä vuotena heti kakši perehtä Kalevalan piiristä tultih jokavuotisen Priznanije-palkinnon

Lisätiedot

OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA

OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA Oulunseudun metsätilanomistajien perinteinen kesäretki suuntautui tänä vuonna Venäjän Karjalaan. Oululaisittain sanottuna onnikallinen (bussilastillinen) jäseniä suuntasi kesäkuun

Lisätiedot

Opittavia asioita. Mikä on rumpalin ammattitauti? Rytmihäiriö.

Opittavia asioita. Mikä on rumpalin ammattitauti? Rytmihäiriö. 1. Rytinää! Opittavia asioita Tiedän, millainen on hyvä lauluasento Opin säätelemään ääneni voimakkuutta. Tiedän, mitä tarkoittavat π, P, F a ƒ. Opettelen beat-komppea kehorytmeinä. Tutustun lyömäsoittimiin

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

HARRASTUKSET. Selitä sana. kiinnostunut+ mistä? pitää + mistä? mitä tehdä? tykätä + mistä? mitä tehdä? harrastaa + mitä? harrastus

HARRASTUKSET. Selitä sana. kiinnostunut+ mistä? pitää + mistä? mitä tehdä? tykätä + mistä? mitä tehdä? harrastaa + mitä? harrastus HARRASTUKSET Selitä sana. harrastus harrastaa + mitä? kiinnostunut+ mistä? tykätä + mistä? mitä tehdä? pitää + mistä? mitä tehdä? säännöllisesti joka viikko päivittäin joka toinen päivä soittaa + mitä

Lisätiedot

MUSIIKKI. Lämmittely. Sanastoa

MUSIIKKI. Lämmittely. Sanastoa Lämmittely Millaista musiikkia vanhassa kotimaassasi kuunnellaan paljon? Nimeä lempiartistisi ja kerro, millaista hänen musiikkinsa on. Missä tilanteessa vanhassa kotimaassasi kuunnellaan musiikkia (kotona,

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot