Nuori Kajala jatkau omua ruaduo

Transkriptio

1 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 50 (1088) Talvikuun 21. päivy 2011 ÔÔ Prezidentan valličendois karjalakse s. 2 ÔÔ Karjalazet da vepsäläzet voittajien joukos s. 2 ÔÔ Heijän Ropivo ei sammu s. 3 ÔÔ Minor vai mažor lapsile s. 5 Liittolaine Antonovan Natoi vedäy kruugua illačun gostienke. Kuva: Jekaterina Sergejeva da Mihail Meškov Nuori Kajala jatkau omua ruaduo ÔÔ Kieliopin jälles tulou vie harjoituskogomus s. 5»»Kylmykuun 16. päivänny Nuori Karjala -liitto pidi Ropivo-illačun Ol ga Smotrova Täl kerdua Nuori Karjala -liiton Ropivo-etnoillaččuh kerdyi läs sadua viittykymmendy hengie. Niilöin joukos on liittoh kuulujua rahvastu da liiton ystäviä, niidy, ket suvaijah omua kieldy da kul tuurua. Vuozi vuottu Ropivoh tulou enämbi rahvastu, kudamat sellitäh kaikenmoizih kost umoih illaččuh niškoi. Täl kerdua illaččuzualas sai nähtä čigananakkua, Zorro-miesty, karjalastu emändiä da muudu personuažua. Sarvikas meččypedru (liittolaine Antonovan Natoi) gostitti rahvastu magieloil juomizil, Magei jäiččy lapsile, Merirozvo, Tuhkimus da Kikimouru (liittolazet Tatjana Jakovleva, Ksenija Buravova, Al ona Jegorova da Galina Baburova) sytytettih pienen robl on lavan tyves da ilaškoitettih rahvastu, piettih kižoi illačun Suomelaine lehtimies Matti Siippainen sai Nuoren Karjalan jäsenkirjan. Kuva: Jekaterina Sergejeva da Mihail Meškov aigua. Oli personuažoin joukos tundemattomuagi Nuoren Karjalan piälikkö Alina Čuburova sanoi omua iččie naine-ukokse. Hänen sobien mugah tottu et ellendä, ollahgo net naizen vai miehen. Karjalaisen naisen, kumpani on kanšalaisjärještön aktiivini jäšen, pitäy olla aina kuin naisena, niin ni miehenä luatie naisruatoja ta miešruatoja, sellitti Alina oman personuažan. Ruaduo Alinal da liittolazil tänä vuon oli tottu äijy. Nuori Karjala iellehgi piästäy ilmah muuzikku- da videodiskoi, kannattau Čičiliušku-tyttiteatrua, pidäy silmäl Kielipezä-projektua, luadiu äijy yhteiskunnallistu ruaduo Karjalan kandurahvahien kul tuuran hyväkse. Liittolazet yhtytäh kaikenmoizih projektoih, kudamis suajah pättäviä tieduo omah tulieh ruadoh niškoi. Pidäy sanuo, ku illačun aigua Nuoreh Karjalah yhtyi vie kaheksatostu hengie, niilöin joukos on lastu dai aigustu rahvastu. Kaikin suadih liiton piälikön käzis Nuoren Karjalan jäsenkirjat da hyviä mieldy, ku ielleh hyögi ruvetah auttamah liittuo sen suures ruavos. ÎÎ Jatkuu 3. sivul Tulgua Oma kodi -kilbah! Kylmykuun 25. päivänny Priäžän piiris Pyhärven kyläs aigah pietäh karjalazien perehien kilbu Oma kodi. Joga vuottu kilbah tulou rahvastu piirin joga kyläspäi. Kilbua pietäh sih niškoi, ku karjalazet voidas tuttavuo toine toizenke, ku paistas omal muamankielel da ei unohtettas omii perindölöi. Tänävuon kilvan aihiennu on karjalazet suarnat da tarinat. Kilbuniekoile pidäy valmistua kois suarnu ozutettavakse. Tulgua pruazniekkah!

2 2»» suomelas-ugrilazet»»lyhyösti Aigu muuttuu. Suomelas-ugrilazien kanzoin VI mua ilman kongresan piendyaigu on muuttunuh, sendäh ku kongresale uskaldettih tulla Ven an, Suomen, Vengrien da Eestin prezidentat. Kongressu pietäh syvyskuudu Sen enzimäzenny piän ruvetah pidämäh paginua prezidentat. Rajantagaine Karjal. Samannimizen kirjan prezentatsii piettih Petroskois Kanzallizes teatras. Sen kirjuttajannu on suomelaine rock-pajattai Kauko Röyhkä, kudai vuvvennu 2010 kezäl yhtes fotokuvuajan Juha Metson kel matkusteltih Karjalas. Matkan tuloksennu rodih uuzi kirju. Prezidentan valličendois karjalakse Jelena Filippova Suomes tulien vuvven allus 22. pakkaskuudu ollah prezidentan valličendat. Ku valličendoin enzimäzenny piän niken kandiduatois ei sua enämbi 50% iändy, sit toine kerdu suomelazet lähtietäh iänestämäh 5. tuhukuudu. Silloi jongoi kahtes kandiduatas, ket suajah enin iändy valličendoin enzi piän, pidäy vallita prezidentu. Kui pietäh prezidentan valličendoi da midä rahvahale pidäy mustua valličendoih mennes, sit kaikes suau lugie Suomen Oigev usministerst van saital Nämä tiijot ollah monil kielil, oman muan da ulgomuan kielil. Suomen da ruočin kielel net pidäy vältämättäh olla. Sit vie on saamen, anglien, ven an, viron, germuanien, kiinan, espanien, arabien dai toizil kielil. Nygöi prezidentan valličendois suau lugie karjalaksegi. Ennepäi sil samazel saital oli vai parluamentan valličendois kirjutettu karjalakse, livvikse. Mollembat kiännökset tänävuon luadi Suomen puolen karjalaine Martti Penttonen. Hänen mugah, Suomen karjalazet sidä, ku nenne tiijot ollah karjalakse, pietäh komplimentannu valdivolpäi. Pohjaine tiähti Talvikuun allus Permis piettih Pohjaine tiähti 2011-kilbu. Sen voittajakse rodih udmurtielaine Ksenija Vorontsova. Meigälästy rahvastu tämän vuvven kilvas pahakse mieldy ei olluh.»»tapahtumat Suuren ruavon hyvä tunnustus Tunguon karjalaine Jelena Karpova ruadau Karjalan raadivon kanzalliskielizes toimitukses enämbi viittytostu vuottu. Kuva: nikolai ABRAMOV Jelena Filippova Tänävuon Karjalan raadivo täytti 85 vuottu. Tämän vuozipäivän hantuzis palkittih raadivon parahii toimittajii. Raadivon kanzalliskielizen toimituksen ruadai, karjalaine Jelena Karpova on suan nuh Karjalan kul tuurualan arvostettu ruadai -arvonimen. Tunguon karjalaine Jelena Karpova jo hätken aigua ruadau raadivos toimittajannu. Kuundelet raadivuo dai kerras tunnet toimittajua iänes da paginluavus, raadivolähetyksiihäi Jelena Karpova luadiu omal tunguon murdehel. Se on hänen muamankieli, kudamua häi suvaiččou da kudamal pagizou huijustelemattah omienke da karjalazienke. Toimittajan muistinpäivy Valerii Sidorkin Šoltarves piettih vepsäläzen toimittajan Alevtina Andrejevan mustole omistettu vastavus. Vepsäläzeh etnogruaffizeh muzeih kerryttih naizen omahizet da vepsäläzet aktivistat. Petroskoilpäi Šoltarveh tuli myös Vepsäläzen kul tuuruseuran rahvastu, Randaine-pajojoukon pajattajua. Alevtina Andrejeva ruadoi Karjalan raadivon kanzalliskielizes toimitukses. Kirjutti runuo vepsän kielel omas muas, omas rahvahas da luonnos. Erähih hänen runoloih on kirjutettu muuzikkugi. Vastavukses Alevtina Andrejevan runuo lugiettih aiguzet dai opastujat, pajatettih hänen pajuogi. Filolougien douhturi, vepsäläine Nina Zaitseva kuuluu kilvan Tiedomiehet da tiijonandajat -nominatsien parahih. Kuva: Mikko Ollikainen Karjalazet da vepsäläzet voittajien joukos»»on sanottu Suomelas-ugrilazen muailman nimi -kilvan voittajat Jekaterina Sem onova Suomelas-ugrilazien rahvahien tiijoituskeskus tämän vuvven oraskuuntalvikuun aigah pidi Suomelas-ugrilazen muailman nimi -kilbua. Sen aigah pidi vallita parahat suomelas-ugrilazet, ket ollah äijän ruattu oman rahvahan hyväkse. Parahat kehitettih vallita kaheksas nominatsies. Kilvas oli kolme ozua. Enzikse suomelas-ugrilazil pidi kehittiä omua rahvastu parahien joukkoh. Sit internetan kauti da sms-viestilöin vuoh vallittih kuulužimat. Sit niilöis, ken sai enin kaikkie rahvahan iänii, pidi vallita seiččie parastu suomelas-ugrilastu joga nominatsies. Sikse sežo pidi työndiä viesti telefonas libo iänestiä internetas. Iänestettih Ven al da ulgomual: Vengries, Eestis da Suomes. Talvikuun 7. päivänny kilvan tulokset jongoi oldih tietois. Hyviä mieldy on sendäh ku meigäläzet rahvasgi, karjalazet da vepsäläzet, puututtih voittajien joukkoh. Histourielline persounu -nominatsies Ven an kirikön pyhä ristikanzu, vepsäläine Aleksandr Svirskii on kolmandel sijal. Yhteiskunnallis-poliittizen da uskondollizen alan kuulužat ruadajat -nominatsies toizele sijale piäzi karjalazen nuorižon aktivistu Aleksei Tsikarev. Vuozinnu häi oli MAFUN:an piälikönny. Tiedomiehet da tiijonandajat -nominatsien kuu lu žimien joukos on filolougien douhturi, vepsäläine Nina Zaitseva. Omas ruavos da sanas pyzyi ristikanzu -nominatsies kolmandele sijale piäzi vepsäläine Svetlana Pas ukova. Inehmine on äijän ruadanuh vepsän da karjalan kielen elävyttämizekse da kehittämizek- se, on nämmis ruadolois ihan allus algajen. Kuulužien sportumiehien joukkoh puutui myös Olimpiiskoloin da muailman kižoin voittai Larisa Lazutina Karjalaspäi. Suomelas-ugrilazien ystävy -nominatsies parahien joukos on tundiettu meigäläine suomen da vepsän kielen tutkii da opastai Marija Mullonen. Mustoitammo, ku mennyt vuon Suomelas-ugrilazien rahvahien tiijoituskeskus pidi Suomelas-ugrilazet kummat -kilvan. Sen voittajien joukos oli igivahnu karjalaine kylä Kinnermy. Omii mielii kirjutakkua

3 »»Nuori Karjala 3 Heijän Ropivo ei sammu»» Nuoren Karjalan johtokunnas on seiččie hengie. Nuoret aktivistat ollah endizet libo nygözet Petroskoin valdivonyliposton itämerensuomelazien kielien da kul tuuran tiedokunnan opastujat, kaikin hyvin maltetah karjalan kieldy. Yhtes nuoret ruatah suurdu ruaduo Karjalan peridöllizen kul tuuran säilyttämizekse. Kyzyin liittolastu sanelta heijän ruavos Nuores Karjalas täs vuvves. Antonovan Natoi, endine Nuoren Karjalan piälikkö, suomelas-ugrilazen Kielipezä- projektan johtai: Olin Nuoren Karjalan piälikönny vajai viitty vuottu. Hyvöindellemmös, ku olen jättänyh organizatsien johtamistu aktiivizien da äijäl kiinnostuzien nuorien ristittyzien käzih. Tiettäväine, jäin olemah Nuoren Karjalan johtokundah da pidämäh yhteiskunnallistu ruaduo. Jälgiaijal liittoh oli suadu enämbi kahtusadua hengie, sil roittih omat čomat tilat da suurehko kirjasto, sydämes on raviedu toimistolaitehtu. En tahto, ku dostalit tolkukkahat rahvas pajettas Suomeh. Meidy, Karjalan kandurahvastu, muite jo vähä jäi. Nuori Karjala on kuulužu tazavallangi ulgopuolel. Minuu myöte ga tämä on hyvä suavutus, kudai pädöy liiton iellizesgi ruavos. Nuoren Karjalan kehitykses Karjalas avattih nelli kielipeziä kaksi Petroskoil, yksi Tuuksel da yksi Šoltarvel. Tulien vuon minä tahtozin perustua oma iččenäine järjestö, kudaman hantuzis rubien iellehgi kehittämäh Kielipezä-projektua. Minul on mieleh tämä ruado. Järjestön ruavos sit vältämättäh sanelen Oman Muan lugijoile. Kieli eläy vai paistes. Ku paista emmo voi juuri hyvin, ga sit hos ellendiä pidäy joga kieldy, joga meigävellen murrehtu, opastuo lugemah da kirjuttamah. Minul on ylen žiäli meijän Karjalua. Sidä vai juatah jo peittelemättäh da tyhjendetäh. En tahto, ku dostalit tolkukkahat rahvas pajettas Suomeh. Meidy, Karjalan kandurahvastu, muite jo vähä jäi. Toiči ozuttahes, ku meijän kielet da hommat jälgimäzii vuozii eletäh. Ei himoittas, ku nenga rodies, himoittau eliä da ruadua omal mual, olla lekkehel da parembas mieles! Alina Čuburova, Nuoren Karjalan piälikkö vuvves Liitos Alina on jo kaheksa vuottu. Vuvves 2006 algajen, konzu Natalja Antonova rubei liiton piälikökse, myö liittolazienke rubeimmo luadimah projektoi, ajelemah matkoih, vastavumah rahvahienke, pidämäh illaččuloi da prezentatsieloi. Mieles oli ainos uuttu ruaduo. Minuh niškoi tämä vuozi ei eronnuh toizis äijäl, ku jatkammo iellehgi nämmii ruadoloi. En sano, ku liiton piälikönny minä rubein luadimah uuttu da tundemattomua minule ruaduo. Liittolazien joukos minä olen vuvves 2003, vuvves 2006 olin Natalja Antonovan sijahizennu. Minä ainos yhtyin kaikenmoizih projektoih da pidoloih, sendäh olin peril liiton ruavos. En maltanuh vai luadie otčottoi, kudamii valdivollizet laitokset kyzytäh liitos, vai tämä ruado rodih minule uvvekse. Yhtelläh tämä vuozi oli tärgei minule. Vuvvennu 2009 minä sain Ford-fondan stipendien Smol nii-taido- da tiedoinstituutas opastumizeh niškoi. Vuv ven 2011 keviäl minä puolistin magistran dissertatsien. Täs ruavos minule äijän avvutti Nuori Karjala -liitto, kudai andoi minule pättävii tiedoloi. Natalja Pellinen, nuori tutkii, Čičiliušku-tyttiteatran artistu. Nuores Karjalas Natalja on kaheksa vuottu. Minuu ylen miellytti, ku tänävuon Čičiliušku-teatranke ajelimmo Kondupohjah da Suomeh, Turku-linnah. Ezityimmö Petroskoilgi. Nygöi luajimmo uuttu spektaklii Koirien Kalevalua. Jengua uvven spektaklin tyttilöin ombelemizeh saimmo Karjalan kanzallizen poliitiekan komitietaspäi. Pidäy sanuo, Čičiliušku-tyttiteatru on kiini Nuores Karjalas : enzimäzekse, enimät tyttiteatran artistat kuulutah liittoh, toizekse, Nuori Karjala yhtyy kaikenmoizih projektoih, erähät kudamis autetah suaja kuda-midä jengua teatran kehittämizekse. Jälgivuozinnu minä ei muga aktiivizesti yhty liiton ruadoh kui minul himoittas. Toiči ei täv vy aigua, ku kois on oma projektu lapsi-nimel. Yhtelläh minä ainos tulen liiton kerähmölöih, avvutan Alinua ruavos, yhtes liittolazienke olen pidämäs illaččuloi. Pahakse mieldy, en vie ehtinyh todevuttua erähii omii muamankieldy koskijoi projektoi, kudamat ammui jo ollah mieles. Tänävuon suurimii tapahtumii minuh niškoi oli ven alassuomelaine projektu suomelasugrilazien liittoloin rahvahien opastamizeh näh. Opastusseminuaroi piettih kaksi kerdua lyydiläzes Kentjärven kyläs da suomelazes Tampere-linnas. Sie myö opastuimmo projekturuadoh, meile saneltih suomelas-ugrilazien rahvahien oigevuksis. Myö tiijustimmo, mittumii yhteiskunnallizii liittoloi on Karjalas, tutkimmo kahtu kieldy maltajien lapsien paginluaduu. Luvendoloinpidäjät puaksuh mainittih meile sidä, ku rahvas, kudamat maltetah kahtu da enämbi kieldy, ollah rikkahembat sydämeči, ku monikieližys da monikul tuuružus kehitetäh rahvaskundua. Opastunduaigah sellitimmö, ku ei sua perustua rahvaskundua ilmai yhteiskunnallizien liittoloin abuu. Minä uskon, ku Karjalan kanzallizet liitot ruvetah iellehgi ruadamah da kehittymäh. Aleksei Tsikarev, liiton projektusekretari, liittolazien joukos on kuuzi vuottu. Tänävuon lopimmo Tulevažuon paja -projektan, kudai kesti kolme vuottu. Ylen hyvä on, ku projektan hantuzis nuoret luajittih suomelas-ugrilazen nuorižon gimnu. Tämä gimnu on kuvvel kielel karjalan, suomen, komin, udmurtoin, hantoin da ižoran, tuliel aijal gimnas suau kuulta toiziigi suomelas-ugrilazii kielii. Projektan hantuzis piästettih ilmah enzimäine fil mu karjalan perindöllizis soittimis. Pahakse mieldy, vuvven lopus meile ilmoitettih, ku ei ruveta pidämäh rahvahienvälisty suomelas-ugrilazien rahvahien sotsiuallis-ekonoumiellistu fourumua, kudai kačottih pidiä kylmykuudu Kudimkar-linnas. Täh suureh fourumah kučuttih ekspertua Suomes, Vengries, Eestis, Saksas da Ven an eri alovehilpäi. Nuoren Karjalan puoles fourumah lähtiettys Alina Čuburova, Natalja Antonova, Tatjana Dembitskaja da minä. Fourumah myö varustimmokseh hyväzesti vuvven aigua. Onnuako tämä fourumu rodih valličuksile tiel. Tatjana Dembitskaja, Petroskoin valdivonyliopiston itämerensuomelazien kielien da kul tuuran tiedokunnan opastui. Nuores Karjalas Tatjana on viizi vuottu. Minule tämä vuozi Nuores Karjalas toi äijän hyödyy. Minä yhtyin ven alas-suomelazen projektan opastusseminuaroih, kus opastettih suomelas-ugrilazien liittoloin rahvastu projekturuadoh. Opastundan aigua minä äijän midä tiijustin, nämä tiijot pätäh minule tulies ruavos. Elokuus minuu lykysti tuttavuo MAFUN:ah. Minä ennegi tiezin, ku on olemas moine liitto, ga MAFUN:an X kongresas, kudai piettih Saranskas elokuus, minä tiijustin, midä ruaduo ruadau tämä liitto. Kylmykuus minä käin pohjazen Jevroupan da Ven an yhteiskunnallizien liittoloin fourumah, kudamas sain äijän uuttu tieduo. Tänävuon tuttavuin äijih mielužih ristikanzoih Ven an eri alovehilpäi da Suomespäi. Minul on hyviä mieldy, ku Nuori Karjala iellehgi jatkau omii perindölöi da tavan mugah Uuttu vuottu vaste pidäy Ropivoillaččuu. Tatjana Jakovleva, kanzalliskielizen raadivon toimittai. Nuores Karjalas Tatjana on nelli vuottu. Liiton johtokunnas minä olen vai kaksi kuudu. Minä ainos mielihyväl kävyn Nuoren Karjalan illaččuloih. Tänävuon enzi kerdua iče autoin Ropivon pidämizes. Pahakse mieldy, enimät rahvas ei tietä nämmis illaččulois, ku sie suau kuulta perindöllisty dai nygyaigastu pajuo karjalan, vepsän da suomen kielel. Sendäh vuozi vuottu illaččulois näet vai tuttavua rahvastu, niidy, ket ruatah kielialal. Ku liiton b udžiettu olis suurembi, sit myö voizimmo äijiä enämbi ruadua oman kul tuuran säilyttämizekse. Yhtel entuziazmalhäi et rua äijiä. Ksenija Buravova, Vienan Karjala -lehten toimittai, liitos on viizi vuottu. Viijen vuvven aigah minä aktiivizesti ruavoin liiton hyväkse, autoin illaččuloin pidämizes da toizis Nuoren Karjalan projektois. Autoin tämänvuodizengi Ropivon pidämizes. Illačun programmua pidäy ainos hyvin miettie, ku rahvahal se olis mieldy myö, ku tulielgi hyö käydäs illaččuh. Pidäy maltua kiinnostuttua nuorižuo liiton ruadoh da sen pidoloih. Eihäi karjalaine da vepsäläine kul tuuru da muuzikku oldu vai meijän buaboloin da died oloin aigah, se nygöigi eläy, eläy uuzis formois. On pahua mieldy, ku tozidielos ei kai muga hyvin ole, kui ozuttahes. Meil on liitto, on nuorii, kudamat tahtotah ruadua karjalazien da vepsäläzien kul tuuran hyväkse, ga ei ole hyviä kannatustu valdivon puoles. Nuorikarjalazii pagizutti Ol ga Smotrova

4 4»» rahvaskundu Hieruloi myö ei ylen pitky matku Zinaida Dubinina Tänävuon oraskuus minä da Biblien kiännändyinstituutan ruadai, Jumalan sanan toimittai Inka Pekkanen, ajelimmo Anuksen da Vieljärven čupun hierulois jagamas uuttu, karjalankielisty Moisein I -kniigua. Piätimmö mennä hieruloih da vastavua vahnemban rahvahanke. Enzimäi tulimmo Anukseh. Anuksen rahvahallizes kirjastos meidy vastai sen emändy Galina Fedulova. Rahvastu kirjastoh kerävyi ylen äijy. Kaikin oldih tuttavat. Vastavuksel oldih Nikolai Zaitsev, Valentina Kondratjeva, Zoja Bogdanova, L udmila Zabolotskaja da Zoja Karpenko. Pagizimmo da pajatimmo. Anuksen kirjasto puaksuh keriäy meidy, hyö ruatah hyviä ruaduo. Karjalan dai Anuksen piirin valdumiehil pidäs nähtä heijän ruado da avvuttua sidä hengellizesti da jengallizesti. Petroskoil luajittuu karjalan kielen kehittämizen ohjelmua myö näimmö ylen äijän, vai kus oldaneh heijän ruavot meijän kul tuuran hyväkse. Yksi hengi livvin kielel loppi suomi-ugrilazen školan, nelli hengie yliopiston karjalan kielen alal. Net ollah heijän ruavot. Kuulin pačketah: kačo, ei tulla karjalazet opastumah. Ei rodei ruadajua. A ruadajat jo valmehet yliopiston loppenuot karjalan kielen alal ollah hierulois ruavottominnu, kolme mostu on Kotkatjärves. Sanokkua: ei päijä karjalazet, pidäy muudu. Da, myö olemmo tirpačut, pidäy muuttuo, pidäy harjavuo puolistamah iččie karjalazennu olles, moine usko, moine moraali pidäy olla meil. Meijän matku jatkuu Kuujärveh, sinne mennes kävymmö Mägriäle, Kuittizeh. Dorogu Kuujärveh kiändeleh, kiemurdeleh, se nouzou mägeh, se orgoh heittyy. Kuujärvi on jo lähäl Piiterin alovehen rajua, tiä eletäh lyydiläzet. Meil sanotah: kuujärvizekse pagizou, hos myö ihan hyvin ellendämmö dai pagizemmo heijänke. A nygöi tiä on äijy livgilästy. Naine, kudamalluo tulin, on meijän čupun Keskijärven kyläspäi. Meččy vältyi, järvi suuri da čoma läpettäy päiväzes. Jo nävytäh hierun taloit. Naine ruadau telmäy taloin pihas. Mustu mua, höštötukku, pihas kukat. Ruaduo kylläl. Minä kačon kadehtijen: pädöy, kel on kodi hierus, muadu, ruaduo. Minä sežo suvaičin ruadua keviäl, kuni oli kodi hierus. Pädi sit kezäl kaččuo kukkijua pihastu, kerätä uudistu omas pihas. Azetuimmo, luajimmo tervehyön. Terveh, Anna F odorovna. Minä, minä. Terveh tulgua, tulgua pertih. Pagizemmo, juommo čuajuu čupukoinke. Mies pagizou lyydin kielel, kačo gu sidä nygöi ruvettih eroittamah livvis. Ga yksi kielihäi se on. Myö vie tahtommo kaččuo hieruu da lyydiläzien taloidu. Hyvin on luajittu, suomelazet avvutettih. Voibi tiä kerävyö, voibi lugie, voibi juvva-syvvä dai yödy olla. Sie oli tukku Lyydilainelehtie, otin erähän. Lehtes on ven akse dai karjalakse kirjutuksii, luvin, kai ellendin. Vie oli pieni sanasto: päčči päč. Sanat kui livvis, vähäzil lyhendetyt. Ajoimmo lähembä järvie, kävelimmö rannal. Tozi čoma on se järvi da kohtu. Ei sudre rahvas konzulienne ammui tuldu tänne elämäh. Nengozis kohtis pidäs eliä rahvahil, toinah vähembi olis pahua muailmas. Luondo luadii meidy rahvahikse, luondo pidäy meidy ristikanzannu. Luondo andau meile ruavon dai elotuksen, luondo vaikuttau äijäl meijän hengellizeh elaigah. Jatkuu Huomivo! Ô Ô Kevätkuun 4. päivänny 2011 Ven al pietäh prezidentan valličendat. Maksolline poliittine rekluamu lehtes: 1 neliösenti syväinsuvul on 50 rubl ua, hindu on pandu ilmai arvoližäveruo. Dorogoin ižändy Natalja Judina Maikki Spitsina Karjalazet-videokogomus on toine Karjalan Rahvahan Liiton projektu, kudai sai Kanzallizen poliitiekan komitietan jengukannatustu. Diskah yksih kanzih pandih vuozinnu luajitut fil mat, kudamat saneltah karjalazien perindölöih da kul tuurah näh. Myö olemmo karjalazet-, Karjalazet pruazniekat-, Perehen tarinat-, Karjalaini stolaliina- fil moin ohjuajannu on L ubov Nikitina. Kuvai fil mat Gennadii Komissarov. Galina Lettijeva autoi kielikyzymyksis. Diskan prezentatsien avattih Oma Pajo -horan pajattajat. Juuri tämän horan naizet kehitettih horan ohjuajua L ubov Nikitinua luadimah fil mua karjalazih näh. Karjalaini stolaliina -fil man tarkoituksennu on ozuttua kui karjalazet valmistetah perindöllisty syömisty. Fil mu oli luajittu vuvvennu Vuvven 2008 Perehen tarinat -fil mas Oman Pajon horaniekat kerrotah omien perehien miedykiinnittävii histourieloi. Vuvvennu 2011 kuvatut Myö olemmo karjala- Kes libo mis rippuu joga laitoksen hyvä ruado? Erähät sanotah ruadajis. Ku ei ole vai putillistu da tolkukastu johtajua, ga sit ei ni laitos rubie putilleh ruadamah, vastatah toizet. Yhtet dai toizethäi ollah oigiet. Tänäpäi, konzu aijat on muututtu, johtajal pidäy olla hyvänny menedžerannu, tiedäjänny ekonomistannu da hyvänny psihoulogannu. Semmite hyvä johtai on se, kudai omas laitokses ruadoi kaikis virrois, tavallizes ruadajas algajen. Hyvä ezimerki sille on Anuksen Olonetsavtodorlaitoksen johtai Aleksandr Ivanov. Aleksandr Mihailovič on roinnuhes vahnas karjalazes Paloniemen kyläs, sen on Kuujärven lähäl. Školas opastujes nuori briha tahtoi roita geoulogakse, ga kai toizin rodih. Školan loppiettuu Aleksandr piäzi opastumah Anuksen opistoh, sai sie šouferin pravat. Silloi ellendi: ku et ruvenne ruadamah da opastumah, sit tolkuu ruavos ei rodei. Vuvvennu 1973 miesty otettih ruadoh tielaitokseh šouferikse. Yhtel aigua ruadoi da opastui. Piäzi opastumah Petroskoin avtotransportan tehnikumah. Mies terväh piäzi suurih virgoih, ga sih niškoi häi äijän ruadoigi, opastui. Aleksandr Mihailovič oli muasterinnu, ruavonohjuajannu, hätken aigua piäinženierannu da jälgiagua on johtajannu. Kaiken aigua häi ruadoi yhtes kohtas tielaitokses. Sen nimi äijän kerdua muutui, ga ei muuttunuh meijän omamualazen ruadoala. Kai piirin dorogat, suuret da pienet, häi tiedäy hyvin. Ruadajes oli hyviä dai pahua päiviä. Aleksandr Mihailovič nikonzu ei kielastannuh eigo peitellyh ruadajis laitoksen jygiedy tilua, ainos uskoi parembah. Ei vai yhtel uskol elänyh, ruadoigi äijän, ku laitos pyzys jalloilleh. Tänäpäi voibi sanuo, ku Olonetsavtodor-laitokses rahvas pyzytäh omas ruavos. Ruatah sie ylen hyvät tolkukkahat ruadajat. Johtai mustau hyvittiä ruadajii, ammattipruazniekakse heile juatah kunnivokirjazii da jengupalkindoloi. Aleksandr Ivanov on aktiivine ristikanzu. Omamualazet kunnivoijah händy, äijän kerdua vallittih miesty Piirin nevvoston deputuatakse, deputuatannu häi on nygöigi. Sidä paiči tänäpäi mies on piirin yhteiskunnallizen komissien piälikkö. Äijän kerdua Aleksandr Mihailovič autoi kaikenmoizien pidoloin da pruazniekoin pidämizes. Häi on hyvä Risk-motokluban abuniekku. Autoi meigälästy pajattajua Nikolai Kunil skoidu piästiä ilmah pajodiskat. Vie miehel on äijy mieliruaduo. Häi soittau soitol da gitaral, harjoittelou pistoletas bul kuammundua, tiedäy kai tehniekäs da fotokuvuandas. Hos on mies äijän vuottu suures virras, ga nikonzu ei hyväkse mene, maltau ellendiä da kannattua ristikanzua, midä toiči ruavon kamus ei malteta luadie toizes johtajat. Se on tärgevin. Karjalazien nygösty elaigua uudeh diskah»»karjalazet-videokogomuksen prezentatsii piettih Kanzallizien kul tuuroin keskukses 12. talvikuudu Ivan Savin da tuatto Puavil Myö olemmo karjalazet -fil mas, toizien karjalazien joukos, vastattih kyzymykseh Ketbo ollah karjalazet? Kuva: Ol ga Smotrova, Oma Mua zet- da Karjalazet pruazniekat -fil moin tarkoituksennu oli ozuttua, ku joga karjalazes kyläs eläy nerokastu rahvastu. Äijy materjualua fil moih niškoi luajittih syvyskuul Brendojevan festivualin aigah Sammatuksen kyläs. Emmo pannuh tarkoituksekse ozuttua kogo Karjalua. Kuvaimmo kylii, kus olimmo da rahvastu, kudamah tuttavuimmo konsertumatkois, sanoi L ubov Nikitina diskan prezentatsies. Karjalazet-diskan fil - mat ollah karjalan kielen eri murdehil, fil moin titrat ollah ven akse. Projektan todevuttajat ollah varmat, ku kerätty materjualu avvuttau ellendiä tulieloile sugupolvile ket ollah karjalazet. Konzu vuozien mendyy tuaste kačommo tämän diskan da näemmö, kui karjalazet elettih vuvvel 2011, mi heidy huolestutti silloi. Sit voimmo verrata, mi on muuttunuh, mainičči L ubov Nikitina. Omii mielii kirjutakkua

5 »»oma kieli, oma mieli Minor vai mažor lapsile?»»on piästetty ilmah Ol ga Muhorovan da Irina Semakovan kirju lapsile L ošan päivy 5 Santtu Karhu Ken ei tiedäne, ga minor on muuzikas frantsien kielespäi otettu sana, kudai on moine igävähkö kuulendalleh, mažor on vessel sanommo, marš on yksi nengomis mieldy korrottajis muuzikan luadulois. Tuandoi piävyin šelailemah L ošan päivy -kirjua pajozet pikkarazile lapsile. Kerras tostavuin, kenen kirjuttamua neče on, ku ylähän on nimekse pandu Ol ga Muhorova. En rubie kielastamah olemmo sevoittarekset kirjuttajan kel, emmo ole sit yhtel päivypastol hattaroi kuivannuzii, da sendäh on jygiettävy andua mittystytahto retsenziedy sih hänen kirjah. Yksi šeikkaine on vai mainittavu moizien kirjoin kohtu on detsadulois da on oldavu sie ainos käin ual kazvattajil. Uinottajes da nostattajes lapsii. Ku niilöi lapsii ollou kus... Kniigu on piästetty ilmah Periodikajulguamos, čomazet sih niškoi piirusti Anastasija Trifanova. Petroskoin karjalankielizen kielipezän lapsetgi suadih uuzi kirju. Kuvas ollah Milana Smirnova da Arsenii Rubl ov. Kuva: Jelena Migunova, Oma Mua Yksi šeikkaine vai on mainittavu moizien kirjoin kohtu on detsadulois da on oldavu sie ainos käin ual kazvattajil. Uinottajes da nostattajes lapsii. ta (muata), panna papuh, (panna muate), sit čulletusnimie tieguine, maksaine... Minus, ga voinnus ližätä vie niilöi d ud u (vezi), manni (maido) da muga ielleh... Lapset, näitgös, suvaijah, konzu heile sanotah omal viäräl nimel vetty, syömisty libo juomistu... En tiijä mindäh. Ičellenigi oli yhtenmoine riähkäine olluh, luajin kerran Kurret-nimizen kassietan lapsih niškoi kaksitostu vuottu tagaperin joute olles. Ga en vai tiijä, pideligo se kelle silloi. Suomen karjalazet vai priižmitäh uvvessah luadie da uskaldetah jullata se, meijän omat herrat ga ei. Hyvä ku Ol al rodih oma poigu da komitiettu andoi taguzespäi jengastu sen julguandah. Enzimäine askel on astuttu da porras on harpattu, ei sit muudu, ku vai hyviä lykkyy da lapsiližiä kirjuttajale. Ei himoittas kirjuttua täs liijan pitkii stat t oi omah sevoittareh näh, häi on televiizoraspäi kaikile tuttavu... Meijän linnu kniigannu Pajozien tekstois on lapsien kielen sanua, mostu kui papa- Anuksen Itämerensuomelazien kanzoin Korelakeskus pani alguh uvven projektan. Sen nimekse pandih Lapset karjalazen perehen tiijonandajinnu. Projektan hantuzis nuori histourien opastai Andrei Ponurovskii valmisti painettavakse materjualat Anuksenlinnan histouries. Niilöi livvikse kiändi Itämerensuomelazien kanzoin liigan piälikkö Ol ga Žarinova. Tuondoi vaste materjualu jullattih kniigannu. Sen nimi on Meijän linnu. Kniigas paiči Andrei Ponurovskoin kirjutuksii, on arhiivumaterjualua da Anuksenlinnan tämän päivän kuvua. Konzu kirju oli painettu, linnan školis piettih vastavuksii, kudamis ezitettih uuttu kniigua da paistih sih nähte, ku lapsil da nuoril pidäy ičel ruveta kehittämäh rahvastu opastumah karjalan kieldy, täs ruavos heis voidas tulla hyvät tiijonandajat. Kieliopin jälles tulou vie harjoituskogomus»»jovensuus piettih Raija Pyölin suomenkielizen Livvinkarjalan kieliopin prezentatsii Il l u Mošnikov Pien omis käzis Suomi-karjal sanakniigan nuorembua sizärdy, muga Raija Pyöli sanoi vaste ilmah piästettyy suomenkielisty livvinkarjalan kielioppii sen prezentatsiel 14. talvikuudu Jovensuus. Kieliopin kannes kerras nägyygi, mittuzen perindön jatkajannu on uuzi kniigu: mustal kannel hyvin ollah lugiettavannu ruskei da valgei väri kui ei ammui piässyös Suomi-karjala sanakniigasgi. Täl kieliopil on oma ainavoluaduine merkičys karjalan kielen kehittämizekse da säilyttämizekse Suomen puolel, sendäh gu tämä on enzimäine suomen kielel kirjutettu nygyaigazen livvinkarjalan kielioppi. Sen pohjannu on käytetty L udmila Markianovan livvikse kirjutettuu Karjalan kielioppii, kudai piäzi ilmah vuvvennu 2002 Petroskois. L udmila F odorovna oli suomenkielizen kieliopin kirjuttamizen eri vaihieloin aigua kielen aziitundijannu. Kniigan valmistamizes omat väit pandih vie tutkijat Sanna-Riikka Knuuttila da Natalia Gilojeva, Tuovi Laine toimitti kieliopin da suunnitteli kniigan kanzikuvan. Suomenkielizes kieliopis on abuu suomelazile karjalan kielen opastujile. Tämä on tärgei juuri nygöi, konzu karjalua opastetah ei vaigu karjalazien juurienke olijoile, a vie niilöilegi, kelle karjal voit olla vieras kieli. Suomenkielizet kieliopin siändölöin sellitykset avvutetah ellendiä jygiembätgi kieliopillizet šeikat kui kursiloil, mugagi yliopistos libo školas opastujile, a monipuolizet ezimerkit nygyaigazes elaijas opastuo uuzii sanoi. Raija Pyölin suomenkielizes kieliopis rodieu abuu suomelazile karjalan kielen opastujile. Kuva: Il l u Mošnikov Prezentatsiel Raija Pyöli sanoi, gu pluanois on piästiä ilmah tulien vuon erilline harjoituskogomus. Opastettuu keskinäzet iäni-, sana- da virkehopillizet siännöt opastujal rodieu mahto luadie harjoitustugi kui iččenäzesti, mugagi opastajanke. Kielioppi on piästetty ilmah Karjalazen Kul tuuran Edistämissäätiön da Karjalan Säätiön avul, kieliopin on jullannuh Karjalan Kielen Seura, kudai rubieu myömäh Livvinkarjalan kielioppii omis toimistolois dai internetan kauti. Karjalan kielel, kudai sai vuv vennu 2009 virallizen vähembistökielen stuatusan Suomes, pidäy kehittyö, a jogahizen kielen perustehennu on painettu kielioppi.

6 6 Muhahtai! Miehet ongittamas:»» joudoaigu Etgo tostu pullostu varakse ottanuh? Miksebo se sinule pidäy? Minun pulloine on paha, ainos uppuou.»»toimitukseh kirjutetah Lehti kehittäy pagizemah muamankielel Ainos vuotan sidä päiviä, konzu poštankandai tuou Oman Muan. Luven lehten kogonah. Suuret passibot lehten luadijoile, ku maltetah sidä luadie. Luven teijän lehtie da näin, ku iče rubien puaksumbah pagizemah omal muamankielel. Ga pahakse mieldy kyläs karjalakse pagizijua on vähä jiännyh. Enzimäi oli jygei lugie, ga sit harjavuin. Olis kusgi sanakniigu suaja, sit olis äijiä kebjiembi lugie. Äijät sanathäi da sanondat minul jo ollah unohtuttu. Konzu luven lehtes vahnua elostu, ga mieleh tulou Okul oi-buabo, kudai kazvatti minuu da minun vellii. Muamal da tuatalhäi ainos pidi ruavos olla. Buabo oli ylen vagavu, hyväntahtoine. Elos hänen ei olluh kebjei, pidi voinat da evakuatsiet kestiä. Buabo minuu nimelleh sanoi harvah, ainos sanoi kuldaine libo linduine. Iče olen roinnuhes kyläs, ruavoin Petroskoil. Jo kolme vuottu elän sit samazes talois, kus olen roinnuhes. Konzu luven lehtie, tiijustan äijän uuttu da juohtuu mieleh vahnu elos. Tahtozin sanuo suuret passibot Ol ga Ognevale Karjalazes rahvahankalendaris da L udmila Ivanovale kirjutukses Meččy on korvu, vezi on silmy. Nämmii kirjutuksii on mieleh lugie, joga virkehes on lämmiä da hyväntahtozuttu. Tatjana Guseva, Lahten kylä Runot ollah mieldy myöte Minä hätken aigua jongoi tiluan Omua Muadu da vie kuda-midä ven ankielisty lehtie. Omua Muadu on mieleh lugie. En ihan kaikkie ellendä, kusgi ellendän, kusgi arbuan. Enimäl kaikkie suvaičen lugie tuttuloin rahvahien runuo da kirjutustu: P otr Sem onovan, Nikolai Nazarovan, Aleksandr Volkovan, Zinaida Dubininan. Tiijän äijän heijän runuo. Minä elän yksin. Autan tyttärele kazvattua lapsii. Nelli lastu hyö otettih lapsienkoispäi. Emmo itkettelei nikonzu, abuu emmo vuota da emmogo kyzy nikel. Lapsii harjaitammo ruadamah. Yhtes vahnembien kel lapset kazvatetah kartohkua, ouveššii, valellah, kytkietäh. Koisgi äijän ruatah, ruokitah pertilöi, nieglotah. Enne piimmö žiivattua: lehmiä, poččii, kanua. Nygöi vai koirat da kažit ollah. Elos on muuttunuh, ga eibo kyläläzien hyväkse. Eihäi ole kyliä rahvahattah, žiivatattah, karjalazittah. Kezäl on rahvastu, duaččuniekkua, talvel kylät ollah tyhjät. Oigei oli Vladimir Brendojev, konzu kirjutti: Kuolou Karjal kylättäh, häviey rahvas kielettäh. Tatjana Uljanova, Jessoilu Kun talvi on pakkani, kešä tulou povvempi ta lämpimämpi. Kuva on otettu Kiži-muzein saital Karjalaine rahvahankalendari»»pyhät da arret Ol ga Ogneva Vilu talvi kežä ägie. Talvi pakkaine kezä lämmin. Kun talvi on pakkani, kešä tulou povvempi ta lämpimämpi. Kun purkusa ta lämmin on talvi i kešällä siitä ei niin ole lämmin. (Oulanka). Zor a koitattau, talvel roih lumenpano, kezäl vihmu. Tikku ku plikuttau halgopinos libo puus pihal, sit siän jumal muuttau, tuučan luadiu. Suvi suuresta lumesta, purku pakkasen perästä. (Suistamo). Ei lumi talvel sula. (Impilahti). Pakkaine paukuttau, kova emo kolkuttau. (Impilahti). Ken talvet ajau tukkie, sen kesäl pellot kasvau kukkie. (Suistamo). Talvi tullou tappau lapset, kesä tulloo antaa kengät. (Suojärvi). Jatkuu rastavanpyhän nelläs nedäli. Elämmö vuvven kaikis pimiembiä aigua päivän seizonduaigu, povorotat. Päivy da yö ollah yhty pitkät. Povorotoina päivä liženöy, a yö lyhenöy. Terväh päivy rubieu pitkenemäh. Rastavan aigua se roih jo päčin lämbiendän aijan pitkembi. Päivy kezäh, ilmu talveh. (Salmi). Ilmu talveh, päivy kezäh. (Tulemjärvi). Povorotoina kačottih šiädä kežäkši. Päivän kun pesäh kylmäy, ka kesä tuloubi lämmin. (Korpiselkä). Päivy ku seizou, eigo häi jatku, eigo lyhene, sit on päivy pezäs. (Rastavan da Iivanan aigua). (Salmi). Kuudamankalendarin mugah 23. päivässäh talvikuudu on alakuu. Alakuu on huondeksespäi valgei, illas pimei. Uvvelkuul puuttuu huondekses parembi kalua, alakuul ehtäl talvikuudu on kuun kado, ala- da uvvenkuun väline kuunmuute, konzu kuudu ei nävy taivahal. Pimeni nygöi, kuun kado on. (Kulu kuu on, ei nävy nimidä) 26. talvikuudu syndyy uuzi kuu. Kuu rubieu kazvamah 9. päivässäh pakkaskuudu. Terveh uvvel kuul! Kuu kulistumah, mie nuoristumah, anna, Jumal, rauhua da tervehytty! Kus tuuli on kuun syndyjes, sie se on kogo kuun aijan. Kuunkiänälmykses siä muutah. Kuunkiänälmykses povvistah. Sellälleh on kuudam, kannikot kyherät, vilu roih tämä kuu. Naizil kävyy pezokset kuunkiänälmyksen aigah. Kumeheksi kuun kehikkö, sadeheksi päivän sappi. (Suistamo). Se on ilmaks sappi (kuus libo päiväzes ymbäri) (Tulemjärvi).»»midä? konzu? kus? 21 /12 15 / Kanzalline muzei Kuuzes tulou mandarinoil -ozuttelu, kudamas on saneltu kui piettih Uvven vuvven pruazniekkua Nevvosto-Karjalas. Ozuttelun ruadoaigah lapsii opastetah luadimah kuuzen čomendustu. 21 /12 29 /01 Kiži-muzei (Kirovan lagevo, 10a) Argipäiväzet vehkehet -ozuttelu lapsile. Kačottavakse on pandu vahnua dai tämän päivän argipäivästy vehkehty. 21 /12 19 /01 Kiži-muzei (Fedosovan piha, 19) Uvvele vuvvele da Rastavale omistettu ozuttelu. Tiijustatto, kui nämmii pruazniekkoi pietäh Ven al.»»hyvittelemmö! Ksenija Mimmijeval 28. talvikuudu on roindupäivy. Häi on rahmannoi emändy, hyväntahtoine čoma naine. Hänen kel rinnal on jogahizele hyvä olla. Hyvittelemmö Ksenija Vasiljevnua roindupäiväl! Kuni igiä, sini tervehytty! Omapajolazet»»Hyvittelemmö!»»Siänennustus Petroskoi Anus Priäžy Suojärvi Sortavala Pitkyrandu yö päivy yö päivy yö päivy yö päivy yö päivy yö päivy 21 / / / / / / / On otettu: Hyvittelemmö omapajolastu Jelena Fokinua roindupäiväl. Tälle mieleväle naizele, hyväle ystäväle da nerokkahale ruadajale, erinomazele ristikanzale toivotammo vägie hänen hyvien ruadoloin ruadajes. Omapajolazet haldivoiččijat: Karjalan rahvahan lehti Alustettu kezäkuus 1990 Karjalan tazavallan Zakonoinhyväksyndykerähmö, Karjalan tazavallan halličus, Karjalan Rahvahan Liitto da Julguamo Periodika Piätoimittai Jelena Migunova Julguamon da toimituksen adressi: Titovan piha 3, Petroskoi, Karjalan Tazavaldu ÎÎ Tel: (814-2) ÎÎ omamua@mail.ru Internet: ilmahpiästäi: ÎÎ Valdivolline Periodika-laitos ÎÎ Painettu Verso-painamos Petroskoi, Varkauksen randu-uuličču, 1a ÎÎ Kirjoile pani Ven an Federatsien kirjupainoalan komitiettu Indeksu ÎÎ Registrunoumeru ÎÎ Painettavakse on allekirjutettu ÎÎ Painandulugumiäry 700 ÎÎ Tiluandu 1123 ÎÎ Hindu 10 rubl ua Redizainu Fenomen-mediajoukko (Piiteri)

7 »»TV:n programmu 26. talvikuudu 1. pakkaskuudu 7 Ezmäinargi 26/ 12 Toinargi 27/ 12 Kolmaspäivy 28/ 12 Nelläspäivy 29/ 12 Piätteniččy 30/ 12 Suovattu 31/ 12 Pyhäpäivy 01/ , 09.00, 12.00, 15.00, 18.00, 00.25, Новости Хочу знать с Михаилом Свобода и справедливость с Андреем Макаровым Давай поженимся! Т/с ЗАБЫТЫЙ Т/с СУДЬБА НА ВЫБОР Д/ф Большая американская дырка Д/ф Как стать здоровым и богатым 01.40, Х/ф КАК ГРИНЧ УКРАЛ РОЖДЕСТВО Д/ф Михаил Боярский. Усы и шляпа - вот мои документы С новым домом! О самом главном Т/с ТАЙНЫ СЛЕДСТВИЯ 14.50, Дежурная часть Т/с ЕФРОСИНЬЯ. ПРО- ДОЛЖЕНИЕ Т/с ЗДРАВСТВУЙ, МАМА! Прямой эфир Т/с СВАТЫ Дежурный по стране Т/с ИСАЕВ Вести Профилактика Х/ф ЛЮДИ И МАНЕКЕ- НЫ, 1 серия Т/с ДЕВУШКА- СПЛЕТНИЦА Канал Евроньюс Наблюдатель Х/ф ЧУЖАЯ ЖЕНА И МУЖ ПОД КРОВАТЬЮ 12.25, Д/ф Фес. Лабиринт и рай Линия жизни Д/с История произведений искусства Телеспектакль Как важно быть серьёзным 15.40, 19.30, Новости Т/с ГОСТИ ИЗ ПРО- ШЛОГО Д/с Рассказы о природе События года. Operalia Пласидо Доминго в Москве. Гала-концерт лауреатов конкурса Вечер Вениамина Смехова От Серебряного века до золотого 20.00, Д/ф Ольга Яковлева. Тихим голосом Д/с Великая тайна воды Концерт звезд мировой сцены в Кремле. Благотворительная акция Белая роза Красота скрытого. История нижнего платья с Ренатой Литвиновой Х/ф ОГНИ БОЛЬШОГО ГОРОДА П.И.Чайковский. Фортепианные пьесы. Исполняет М.Култышев 05.00, 09.00, 12.00, 15.00, 18.00, 00.25, Новости Хочу знать с Михаилом Свобода и справедливость с Андреем Макаровым Давай поженимся! Т/с ЗАБЫТЫЙ Д/ф Сергей Бодров. Где ты, брат? Д/ф Большая американская дырка Х/ф НА САМОМ ДНЕ ОКЕАНА 02.50, Х/ф ГЛАДИА- ТОР С новым домом! О самом главном Т/с ТАЙНЫ СЛЕДСТВИЯ 14.50, Дежурная часть Т/с ЕФРОСИНЬЯ. ПРО- ДОЛЖЕНИЕ Праздничный концерт ко Дню спасателя Российской Федерации. Прямая трансляция Т/с СВАТЫ Д/ф Сваты. Жизнь без грима: Федор Добронравов Т/с ИСАЕВ Вести Профилактика Х/ф ЛЮДИ И МАНЕКЕ- НЫ, 2 серия Т/с ДЕВУШКА- СПЛЕТНИЦА Наблюдатель Х/ф ОГНИ БОЛЬШОГО ГОРОДА Д/ф Евгений Весник. Курьезы, театр, кино, жизнь 13.15, Д/ф Великая тайна воды Х/ф ДУШЕЧКА Д/ф Великая Китайская стена 15.40, 19.30, Новости Т/с ГОСТИ ИЗ ПРО- ШЛОГО Д/с Рассказы о природе События года. Зубин Мета и оркестр фестиваля Флорентийский музыкальный май в Москве. Солист Д.Мацуев В гостях у. Вечер Аллы Демидовой Д/ф Эффект Пигмалиона Концерт Вивальдиоркестр, Унесенные ветром Красота скрытого. История нижнего платья с Ренатой Литвиновой Х/ф ЦИРК Концерт Российского национального оркестра. Дирижер Кент Нагано Д/ф Райхенау. Остров церквей на Боденском озере Д/ф Сергей Колосов. Эффект Пигмалиона Д/ф Вайль Мюстер, где Карла Великого считают святым 05.00, 09.00, 12.00, 15.00, 18.00, 00.25, Новости 15.25, Хочу знать с Михаилом Свобода и справедливость с Андреем Макаровым Давай поженимся! Т/с ЗАБЫТЫЙ Д/ф Среда обитания. Достаточно нажать на кнопку Д/ф Большая американская дырка Х/ф ИНОСТРАНЕЦ 02.40, Х/ф КОГДА ЗВОНИТ НЕЗНАКОМЕЦ С новым домом! О самом главном Т/с ТАЙНЫ СЛЕДСТВИЯ Дежурная часть Т/с ЕФРОСИНЬЯ. ПРО- ДОЛЖЕНИЕ Т/с ЗДРАВСТВУЙ, МАМА! Прямой эфир Т/с СВАТЫ Д/ф Сваты. Жизнь без грима: Татьяна Кравченко Т/с ИСАЕВ Вести Профилактика Честный детектив Х/ф ЛЮДИ И МАНЕКЕ- НЫ, 3 серия Т/с ДЕВУШКА- СПЛЕТНИЦА Наблюдатель Х/ф ЦИРК Д/ф Остров Фрейзер. Спящая богиня Д/ф Евгений Весник. Курьезы, театр, кино, жизнь 13.15, Д/ф Великая тайна воды Х/ф МАРИЦА Д/ф Германия. Замок Розенштайн 15.40, 19.30, Новости Т/с ГОСТИ ИЗ ПРО- ШЛОГО Мультфильм События года. Ольга Бородина - лауреат премии Грэмми-2011 на Пасхальном фестивале Валерия Гергиева Д/ф Занзибар. Жемчужина султана В гостях у... Творческий вечер Алексея Петренко 20.00, Д/ф Раймонд Паулс. Сыграй, маэстро, жизнь свою Владимир Зельдин. Творческий вечер в Центральном академическом театре Российской Армии Красота скрытого. История нижнего платья с Ренатой Литвиновой Х/ф НОВЫЕ ВРЕМЕ- НА Балет Жар-птица, Вальс Д/ф Пуэбла. Город церквей и жуков 05.00, 09.00, 12.00, 15.00, 18.00, 00.25, Новости 15.25, Хочу знать с Михаилом Свобода и справедливость с Андреем Макаровым Давай поженимся! Т/с ЗАБЫТЫЙ Человек и закон Д/ф Большая американская дырка Х/ф МОЛОДОЖЕНЫ 02.40, Х/ф ТРИСТРАМ ШЕНДИ: ИСТОРИЯ ПЕ- ТУШКА И БЫЧКА Свой взгляд О самом главном Т/с ТАЙНЫ СЛЕДСТВИЯ 14.50, Дежурная часть Т/с ЕФРОСИНЬЯ. ПРО- ДОЛЖЕНИЕ Т/с ЗДРАВСТВУЙ, МАМА! Прямой эфир Т/с СВАТЫ Д/ф Сваты. Жизнь без грима: Олеся Железняк Т/с ИСАЕВ Вести Профилактика Горячая десятка Х/ф ЛЮДИ И МАНЕКЕ- НЫ, 4 серия Наблюдатель Х/ф НОВЫЕ ВРЕМЕНА Д/ф Евгений Весник. Курьезы, театр, кино, жизнь Д/с Великая тайна воды Х/ф ИДЕАЛЬНЫЙ МУЖ 15.40, 19.30, Новости Т/с ГОСТИ ИЗ ПРО- ШЛОГО Мультфильм События года. Владимир Федосеев и БСО им.п.и.чайковского. Открытие юбилейного сезона Musikverein в Вене Д/ф Монастыри северной Молдавии. Оплот веры Творческий вечер Людмилы Чурсиной в Государственном театре киноактера 20.00, Д/ф Галина Вишневская Д/ф Удивительная вселенная Хаббла Татьяна и Сергей Никитины в кругу друзей Красота скрытого. История нижнего платья с Ренатой Литвиновой Х/ф МСЬЕ ВЕРДУ Д/ф Дельфы. Могущество оракула 05.00, 09.00, 12.00, 15.00, Новости 15.25, Хочу знать с Михаилом Жди меня. Новогодний выпуск Поле чудес. Новогодний выпуск Клуб Веселых и Находчивых. Высшая лига. Финал Х/ф СНОВА ТЫ Х/ф ГОЛУБОГЛАЗЫЙ МИККИ Х/ф ШАЛУН Мусульмане С новым домом! О самом главном Мой серебряный шар Дежурная часть Т/с ЗДРАВСТВУЙ, МАМА! Прямой эфир Юбилейный вечер Юрия Антонова на Новой волне Х/ф ОХОТА НА ПИРА- НЬЮ Х/ф ЧАСТНЫЙ ДЕТЕК- ТИВ, ИЛИ ОПЕРАЦИЯ КООПЕРАЦИЯ Городок 10.00, 15.40, 19.30, Новости Х/ф МСЬЕ ВЕРДУ Д/ф Игорь Ильинский. Жизнь артиста Д/ф Удивительная вселенная Хаббла Х/ф АХ, ВОДЕВИЛЬ, ВОДЕВИЛЬ Аттракционы Юрия Дурова Мультфильм События года. Даниил Трифонов - гран-при и лауреат I премии Международного конкурса им.п.и.чайковского Вечер в Театре Музыки и Поэзии под руководством Елены Камбуровой Юлий Ким и его друзья 20.00, Д/ф Простой непростой Гала-концерт Большая опера Д/ф Юрий Никулин. Избранное Х/ф ЗОЛОТАЯ ЛИХО- РАДКА Джаз-бэнд Джима Каллума Д/ф Монастыри северной Молдавии. Оплот веры 06.00, 09.00, 12.00, Новости Сезон охоты Х/ф ОСОБЕННОСТИ НАЦИОНАЛЬНОЙ ОХО- ТЫ В ЗИМНИЙ ПЕ- РИОД Мультфильм Х/ф КАРНАВАЛЬНАЯ НОЧЬ Х/ф ЗОЛУШКА Ералаш Д/ф Ирония судьбы. Рождение легенды 13.00, Ледниковый период Х/ф ДЖЕНТЛЬМЕНЫ УДАЧИ 16.15, Х/ф ИРОНИЯ СУДЬБЫ, ИЛИ С ЛЕГ- КИМ ПАРОМ!, 1, 2 серии Большой новогодний концерт Две звезды 22.20, Оливье-шоу. Новогодняя ночь 2012 на Первом Новогоднее обращение Президента Российской Федерации Д. А. Медведева Дискотека 80-х Х/ф ЧАРОДЕИ Х/ф СТИЛЯГИ Праздничный концерт из Государственного Кремлевского дворца Лучшие песни , Юмор года Вести Х/ф ОПЕРАЦИЯ Ы И ДРУГИЕ ПРИКЛЮЧЕ- НИЯ ШУРИКА Х/ф БРИЛЛИАНТОВАЯ РУКА Х/ф ИВАН ВАСИЛЬЕ- ВИЧ МЕНЯЕТ ПРОФЕС- СИЮ Х/ф НОВЫЕ ПРИКЛЮ- ЧЕНИЯ АЛАДДИНА Новогодний парад звезд Новогоднее обращение Президента Российской Федерации Д.А. Медведева Новогодний голубой огонек Большая новогодняя дискотека Обыкновенный концерт с Эдуардом Эфировым Х/ф ЗОЛОТАЯ ЛИХО- РАДКА Легенды мирового кино Мультфильм Д/ф Год ежа Д/ф Юрий Никулин. Избранное Концерт Николая Баскова в Золотом зале Musikverein 16.40, Чему смеётесь? или Классики жанра Большая семья. Иосиф Кобзон Х/ф ЖЕНИТЬБА БАЛЬ- ЗАМИНОВА Эльдар Рязанов представляет... Музыка кино 22.40, Новый год в компании с Владимиром Спиваковым Новогоднее обращение президента российской федерации Д.А. Медведева Тина Тернер. Юбилейный концерт Две звезды. Лучшее Х/ф ОПЕРАЦИЯ С НО- ВЫМ ГОДОМ! 09.00, 12.00, Новости Анимационный фильм Про Федота-Стрельца, удалого молодца Х/ф ДЖЕНТЛЬМЕНЫ УДАЧИ Х/ф ИРОНИЯ СУДЬ- БЫ, ИЛИ С ЛЕГКИМ ПА- РОМ! Х/ф МОРОЗКО Анимационный фильм Шрэк навсегда Х/ф ИРОНИЯ СУДЬБЫ. ПРОДОЛЖЕНИЕ Х/ф ЕЛКИ Большая разница. Новогодний выпуск Красная звезда представляет 20 лучших песен года Х/ф НОЧЬ В МУЗЕЕ Х/ф ПЛЯЖ Супердискотека 90-х Праздничный концерт из Государственного Кремлевского дворца Лучшие песни Х/ф ДЕВУШКА БЕЗ АДРЕСА Мультфильм Х/ф САМОГОНЩИКИ. ПЕС БАРБОС И НЕО- БЫЧНЫЙ КРОСС Х/ф НЕ МОЖЕТ БЫТЬ! Х/ф ОПЕРАЦИЯ Ы И ДРУГИЕ ПРИКЛЮЧЕ- НИЯ ШУРИКА Вести Х/ф БРИЛЛИАНТОВАЯ РУКА Х/ф ИВАН ВАСИЛЬЕ- ВИЧ МЕНЯЕТ ПРОФЕС- СИЮ Песня года. Часть первая Юмор года Первый Новогодний вечер с Максимом Галкиным и Николаем Басковым Новогодние Сваты Х/ф ШИРЛИ-МЫРЛИ Х/ф ЛЕТУЧАЯ МЫШЬ 10.00, Мультфильм Международный фестиваль Х Цирк Массимо Обыкновенный концерт с Эдуардом Эфировым 12.45, Х/ф ЗИГЗАГ УДАЧИ Мировая новогодний концерт Венского Филармонического Оркестра Прямая трансляция из Вены Сергей Шакуров: Анджело 17.30, Д/ф Чудесные творения природы. Восхитительная планета Вся Россия Х/ф МАРШ ДЛЯ ИМ- ПЕРАТОРА Гала-концерт 25 лет Залу славы рок-нролла Huomivo! Ô Ô Musta kaččuo Karjalan TV:n kanzalliskielizen toimituksen Omin silmin -ozutustu nellänpiän 29. talvikuudu Rossija 1 -kanualal aigah. Ô Ô Joga päiviä paiči suovattua da pyhiäpäiviä samal kanualal aigah ollah uudizet karjalan, vepsän da suomen kielel.

8 8»» sanasuari»»uuttu runuo Poluudittu syväin Vladimir Visotskii En suvaiče Ma suvaiče en kalmužimoi, ristoi, Ei elos minuu väzytä ni kos. En suvaiče ni kivoksii, ni durmii, Ku pajattua en voinne omas kois. En suvaiče, kos huigiel eula tugie, Se julgevuu da nostau rännesiän, Kos vieras minun kirjastu voi lugie Da kačahteleh yli olgupiän. En suvaiče, kos pagin keskel sambuu, Kos puoleh menöy libo petlah viey. En suvaiče, kos rozvo selgäh ambuu, Dai oččah ambuo, minuu myö, ei pie. En suvaiče, ken tyhjiä kieldy tagou, Ni moitindua, ni kiittämisty sen, Vie ainos vastah sugiu villuvaguo Da raudulomal st oklua pergau ken.»»kerdomus Valentina Kondratjeva Dun a da Saša elettih Bol šakkalan hierus, elettih hyvin da l ubovah, vai lastu heile jumal ei andanuh. Dun oi pačkoi: sentäh ei ole lastu, gu tuatan blahoslovimattah meni miehele. Sit heile rodih lastu, ga hyö kuoltih jälles suandua hos oldih kaččuo tervehet. Hyö kai käydih jallai muamanke Tihvinän manasterin kirikköh molimahes sen periä. Dun a Sašanke ylen hyvin otettih vastah Hil dua. Hyö oldih hyväs sovus neveskänke da Miša-vellenke. Sizär Šuura Fed a-ukonke elettih Tuuksen hierus. Heile oli viizi poigua da yksi tytär. Pešavellel Pašanke oli yksi tytär da kolme poigua, hyö elettih seinän tagua. Aijat oldih jugiet, elettih ken kui voi, ga kaikil oli himo parandua elostu, kazvattua lapset. Issolan hieru oli ylen čoma, Anuksen jogirannal. Rinnal, jovel oli koski, suaret. Hieru ei olluh suuri, taloidu: Aht oin taloi, kolme Čogan taloidu, kaksi Čubrin, yksi Janoin, kaksi St opanan da kaksi Rikin. Keski hieruu oli levei piha, keski pihua seizoi kolhozan ambari. Ambarin krinčoil levon al oli tahko. Sih hierulazet käydih tahkuomah kengo kirvesty, kengo stoikkua. Sil pihal suvaittih elostua da juoksendella lapset. Piha oli puhtas, heinäine kazvoi lyčykkäine da pehmei. Ambarin levon rajal ripui sangei raudupala, sih perrettih, gu pidi kerduo, gu mitah tapahtui. Hierun tagua kazvoi huaburoššu. Vastalpiädy joves poikki oldih hierut: Suarentagavoine, Kapšoilu da Kopkel, a rinnal yhtes čuras Immal, a toizes Päččil. Rahvas elettih rauhasti, ruattih, kazvatettih lapsii. Lastu oli enimis perehis äijy. Pruazniekkupäivin oldih gul ankat konzu mittuzes hierus. Rahvas sellittih parembazih sobih, pastettih, keitettih magiembua piiruadu da syömisty. Pruazniekku oli vahnoil, nuoril dai lapsil. Soitettih soitot, rahvas pläšittih, pajatettih, liedžuttih. A tossupiän kaikin astuttih ruadoh. Ruttoh läževyi da elokuul 1948 vuvvel kuoli kallis Rikin perehele ristikanzu, Mišan muamo Duarja Petrovna. Hil dal rodih suuri permen, kai emändän ruavot viertih hänen olgupiälöile. Hänel pidi jättiä ruado. Hil da piänneh čukeldihes kodiruadoloih, lapsien kazvattamizeh. Ga niken ei voinnuh ni smiettie, mittuine vie hädä hiivou Rikin pereheh. Yhteh vuodeh surmu otti kolme Hil dan lastu. Kuoli 7-vuodine Gal oi, kaksivuodine Tan oi da puolivuodine poigaine Van oi. Viijes lapses hengih jiädih kahtei Val oi da Tan oi. Jälles lapsien kuolendua pandih muah i tuatto Timoi Nikoluajeu. Vikse ei voinnuh vahnu ristikanzu kestiä lapsien kuolendua, häi ylen äijäl suvaičči vunukkazii. Gal oi-tytär oli ylen viizas, rohkei, nerokas tyttö. Häi jo 5-vuodizennu saneli runoloi pruazniekkukonsertois kluubas, a školah otettih 6-vuodizennu. Oli hel l y da armas kaikil. Tan oi oli kidžerpiä, čoma vagavu lapsi. Van oi jo iče sai nosta istumah, lujasti ripui koikkazen keppizis. Ga muga oli lepitty, gu kolme armastu lastu, kudamii suvaittih, akkiloitih, Miša da Hil da kaimattih, kaimattih ainavo poigaine Van oi. Tuatal se meni läbi vačas. Hil da odva hiiveli, käveli, ripui seinis. Midä sil ruat? Kätty vastah et pane. Vuvvel 1955 tuli viesti, gu Van a tapettih voinal. Gor a oli kaikil. Rikin pereh myös pieneni. Ga pidi eliä ielleh. Vuvvel 1957 Hil da sai tyttären. Konzu tuatto lähti linnah ottamah tytöl nimie, kyzyi: Val oi, Man oi, mittuzen nimen otammo tytöl? Sizäret yhteh iäneh sanottih: Gal oi, Gal oi! Vuvvel 1958 pereheh rodih Nad oi, vuvvel 1962 Hil da sai Tol a-poijan. Hyviä mieldy oli kaikil! Mišal oigei käzi hos i oli niistii, ga hänel joga ruado käis lähti. Häi oli korgei kazvol, vägevy mies. Oli miehis miesty olemas, ga Mišah ei ni ken ruohtinuh tartuo. Häi oli rohkei, sulavu, hyväsydämelline ristikanzu. Ylen äijäl suvaičči lapsii, lapset händy. Häi ainos sanoi: Lastu nikonzu ei pie pergua! Lastu pidäy nevvuo! Nevvuo rauhasti, hyväl sanal. Sit häi ellendäy. Ruadoi häi spluaval, kolhozas kladovšiekannu, souhozas rakendajannu. Mišal pyzyi käis kirves dai stoikku, pila dai hango, ongiruagu dai oraine. Häi suvaičči jogirannal ongittua. A oraine käis ainos oli, mi pidi pohjittua kuatančua lapsiartelii kazvattajes. Ga oli birbii vietty! Häi ei kaččonuh leboaigah, häi ruadoi gu suaja liigu kopeikku lapsien kazvattajes. Hil da Mišanke elettih 40 vuottu. Miša läževyi da kuoli 1987 vuvvel. Oraskuun 9. päivy Kuibo elät, Hil da Petrovna? Hyvin elän, vai vahnus tuli, jo 83 vuottu on. Viizi lastu kazvatettu, opastettu. Kaheksa on vunukkua, kaheksa pruavo vunukkua. Midä vie pidäy?! Kaikkie oli elokses, nygöi vai mustele! Musteletto, ga sit itkettögo? En itke! Minä vikse kai kyynälet itkin pitkän ijän eläjes. Syväin on poluudittu! Elos hyväzesti sen poluudi! A mittuine sinul olis piätahto? Gu ei olis voinua, gu kai rahvas elettäs rauhasti! Kai oldas tervehen! P.S. Tämä on meijän mamin igälangan pala, nelläs da nellähkymmenessäh. Puolendua pidi, a ližätty ei ole ni näppii, ni yhty tippastu. Loppuoza. Algu n:lois 20 26, 28 34, 36 38, 40 42, En suvaiče, kos varmuksen on kyllys, Kus pidäs panna suiččih liijat kai. On abei, konzu česti ollou hyllys, A kielitys da valeh čestis vai. Kos katkennuzii siibii silmät nähtäh, En žiälöiče, hot prostie riähky voi. En suvaiče, kos vägehes da väittäh, Ma kiruon vai, ken Hristan nuagloih loi. Kos varuan, sit en suvaiče ni iččie. Ei viärättömäh kätty nostua sua. En suvaiče, ken kärziä hengeh liččuau, Vie enämbäl ken šlöttiäy hengen ual. En suvače ni areenoi, ni tsirkoi: Sie miljon rublih vajehtetah kai. Roih äijy muuttuo, en nimidä virka, En suvaiččemah niidy rubie vai. Karjalakse on kiändänyh Aleksandr Volkov Omii mielii kirjutakkua Kuiik-ka, kuiik-ka! Aleksandr Kräkkijev Järven piäl silmien nägövil lendeli kaksi tundemattomua meile linduu. Tobjembat sorzii. Olendot punoiltihes ymbäri, vikkelästi räpyttäjen siibii, da sit jyrkästi liidettih alah. Piästyy vien pinnale, net oijendettih jallat da čuiluttih loppumatkan, sundozen vedoin läiskijes kahteh puoleh. Löyhäten siivet, kouhakkazilleh, kodvan vie kičkoiltih, näveldeltihes. Sen jälgeh, vikse hyväl mielel, pannen čopakosti kiindieh siivet da sulgazet, kubluttih loitombakse, ruopastu ymmärdäjen. Kahamielettäh net ollah vies eläjät suurehkot linnut, kudamil on virduviivaine rungu, ylen lyhyt pyrstö da oiginaine terävyn okkaine n uokku. Jallat ollah tuanpäi mugaže, kui toizilgi kovil uidajil. Selgypuoli mustuvalgei, nelličuppuine, piä da nišku muzavan harmuat, kaglutačmu mustu. No vikse hiäntundo pakotti linduloi siepäi oikota kirkahan sinizele taivahale kogonah nossuoh päiväzen tulizeh kerähpäi. Lendoh piästih ezmäi juosten pitkiä matkua vienpindua myöte, mi vai käbälis piäzi, gu niilöin siivet ollah rungah näh pienet. Nosten siivile linnut livuttih liikkumah suurel vauhtil. Lumovuttai nägy! Houkutus suaja tieduo sit lindulajis ei kavonnuh, näiverdi syväindy. Tokovai muates muar jat ei tulla. Randu soudajan edeh tulou. Ga muan rajah ei pidänyh mennä eččimäh. Kerran, kiändäjen karjalankielizen päivykirjan sulakuu 2011 sivuu toizeh kuuh, olin ällistynnyh, nähtes sen saman linnun kuvan oraskuu 2011 sivul. Ga sehäi on kuikku! karahtih mieleh. Eri kohtis suadulois tiedolois pal l astui kuda-midä uuttu elättimuailmas, uvvistustu bauhujan aijan ellendykseh, sen vaikutukseh elävih olendoloih. Linnun rodujuuren igälangan piduhus on enäm 40 miljounua vuottu. No jälgivuozinnu linduparvi vägi tukul harveni da on läs häviendypardahal pezindyrauhan rikkomizen täh. Tundui, abevuttai kodomus! Kuikat pietäh parembannu eloipaikannu korven selgeivezijärvilöi. Nämmä argulinnut ollah iänes enimyölleh pezindyaigah, kuulu- tah kodisija-i puaru-uskollizien kategourieh. Yhty samua pezindysijua voijah käyttiä ei vai kerran. Talvehtiu suven rannikkovezil. Kuikil on luulois lujuttu: täydyy neruo rapsakosti uidua muga syväl, gu vai piä da nišku čokotetah vienpinnan yläpuolel. Maltetah čukeldua muga nägymättömästi, jälgie jättämättäh, ni čubuine ei čubahtai. Einehty eččijes voijah pyzyö, vien ual enimilleh minuutan verran. Ahtistus käsköy olla vien ual pitkembähgi, čuglua ylen syväle, vajoten suurile syvyksile. Čukeldajes net elävät olendot uijah jalloil, siibilöin ohjates kulguo. Pohjolan kirgujan loitoskuulujua, verduamattomua arguiändy kuiik-ka, kuiik-ka on vaigei unohtua. Norjalazen kanzanuskomuksen mugah lennos iändäjät kuikat ollah kaimuamas taivahah menijöi hengilöi. Loppuoza. Algu n:s 48