Oma Mua. 29 (1219) Kolmaspäivy Serota

Transkriptio

1 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 29 (1219) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Kantele kuului Kuujärves s. 2 ÔÔ Oman šeuvun kantarahvaš s. 4 ÔÔ Piämieš pyöri piirileikissä s. 7 ÔÔ Kezäl vezi muanittau s. 9 Kantele-ansamblin artistat ezityttih Kuujärven kylän pruazniekal. Jo enämbi 450 vuottu on olemas Kuujärven kylä. Kyläs eläy lyydilästy, monet heis tänäpäigi paistah lyydikse. Paiči muamankieldy kuujärveläzet säilytetäh oman rannan perindölöigi, sendäh Kantelen ezitys rodih heile tozi hyväkse lahjakse. Karjalan Rahvahan Liiton valokuvanäyttely Myö karjalaiset. 25 vuotta yheššä läksi matkuštamah Karjalan piirijä pitin. Näyttelyn avajaisih tuli äijän rahvašta: kirjašton lukijoja, karjalan kielen kurššijen ošallistujie, piirihallinnon etuštajie. Karjalan Rahvahan Liiton piälikkö Natalia Vorobei kommentoi näyttelyn valokuvie, šekä lyhyöšti kerto Liiton toiminnašta ta istorijašta. Heinäkuun 24. päivänä alko Aleksandr Hudilaisen kakšipäiväni työmatka tašavallan Kalevalan ta Louhen piirilöih. Kahen vuuvven aikana Karjalan tašavallan piämieš järješti jo yli 60 šemmoista työmatkua eri piirilöih. Hiän staraiččou auttua pienien elinpaikkojen propleemojen ratkaisomista. Šentäh tämä työmatka alko Kalevalan piirin Borovoin ta Jyškyjärven kylistä. Kui kylbie kezoidu räkel siäl da auttua vedeh menijiä, kui ajua venehel da olla kalastamas. Karjalah lopun lopukse tuli kezä da vezi rubei muanittamah rahvastu vie enämbäl. Dai kylbie kezoidu meil on kus 60 tuhattu järvie da 27 tuhattu jogie vuotetah kezoiniekkua da kalastajua. Vaigu vezi meil pohjazes muas on viluttavu. Vieljärven kyläs ainos löydyy uuttu Karjalan Kielen Koin kannattajua. Maksim Makarov da Sofja Gokkojeva yhtyttih tiedokilbah Molodoit-joukos. Kuva: Ol ga Gokkojeva Pienen kiven igä»»vuozi tagaperin Vieljärven aktivistat piettih enzimäine subbotniekku Karjalan Kielen Kois. Vuvven mendyy nägyy suuren ruavon tuloksii. Sivu 3.

2 2 «Oma Mua» 30. heinykuudu 2014»» tazavaldu»»uudizii Tulemjärven endine zavodu nägevih Nina Jakovleva Elokuun 3. päivänny avatah Tulemjärvi-rudaparku, kudai avuau Priäžän piirin meččih kavonnuon zavodan peittokohtan. Priäžän piirin Kolatsellän kylän lähevil on olemas Karjalan ainavoluaduine tevollizusmustomerki endine Tulemjärven čugunzavodu. Tulemjärven zavodal on oma merkilline histourii. Se oli nostettu vuvvennu 1897 da päiväs andoi 2 tonnua čugunua. Yhtelläh ruadoi se vaigu viizi vuottu. Vuvves 1904 salvattu zavodu oli leviemäs, nygöi sit jiädih vaigu kiviseinät. Kanzoinvälizen projektan Mining Road, kuduaudu kannatetah Karelia ENPI CBC programman mugah, Jevroupan Liiton, Ven an Federatsien da Suomen varoil piätettih luadie Tulemjärven kivijiännöksien paikale uuzi turistukohtu Tulemjärven rudaparku. Elokuun 3. päivänny čusuan aigah pietäh parkan avajazet da ekskursiet. Čuassuu myöhembä rodieu konsertu, kuduah tulou Karjalan da Suomen pajattajua. Kaččojih da kuundelijoih niškoi varustetah mašinoin azetuskohtu, parkan avajazis ruvetah myömäh mustomerkilöi da gostittamah kuulužil Kolatsellän šipainiekoil. Elokuun loppussah parkah suau tulla ilmai. Jällespäi kaikil tulou ostua liput. Yhtelläh Priäžän piirin haldivon kul tuuruozaston piälikkö Julija Tolmačova uskoitti, ku net roitah huogehembat, migu Ruskealas. Kinnermän endizet da nygözet eläjät hyväl mielel kačottih Raimo Ahozen heijän kyläs luajittuloi kuvii. Kuva: Margarita Kemppainen, Oma Mua Sellainen elämä on Karjalas»»Mennyt nedälil Petroskoin Taidomuzeis piettih Raimo Ahozen fotokuvakirjan Sellainen elämä on Karjalas prezentatsii. Natalja Sinitskaja Tulemjärven zavodu oli nostettu vuvvennu 1897, ga ruadoi vaigu viizi vuottu. Vuvves 1904 salvattu zavodu oli leviemäs, nygöi sit jiädih vaigu kiviseinät. Tule Oniegantagazeh svuad bah Galina Klimova Kižin muzei ilmoitti Svuad bu Kižin suarel -kilvan voittajat. Elokuun päivinny Kižin suarel pietäh Preobraženije-festivuali, kudai roih omistettu Preobraženskoin kirikön 300-vuozipäiväle. Onnuako parahii festivualin pidoloi roihes Oniegantagaine svuad bu. Tämä svud bu roihes luajittu XIX luvun Oniegantagazen svud buperindön mugah. Sulhazekse da andilahakse roitah Kižin muzein pietyn kilvan voittajat. Sih kilbah nähte oli ilmoitettu sotsiualuverkos, yhtyö kilbah voidih kui vastevai miehele mennyöt, mugai jo yhteh elänyöt molodoit. Svuad bu Kižin suarel -kilbah oli kaikkiedah nelli puarua pyrgijiä: Jekaterina da Jevgenii Šendrikovien pereh, Kuznetsovien pereh, Anna da Arsenii Uljanovien pereh da Jekaterina Jäskeläzen da Sergei Javtuhan pereh. Kaikkien nämmien kilbuniekoin elaigu on kiini Kižin suares. Yhtet molodoit työttih kilbah omien vahnembien kuvua, vahnembathäi ruattih Kižin muzeis da 25 vuottu tagaperin iče piettih svuad bu Kižin suarel. Toizel perehel eläy omahistu Bojarščinan kyläs, kudai on suaren vastalpäi, dai hyö joga keziä kävväh sinne huogavumah. Vallita voittajii muzein ruadajil oli vaigei, sendäh voittajikse roittih kaikin. Raimo Ahonen on Suomes da ulgomual aiga hyvin tundiettu fotokuvuaju. Miesty tundietah da arvostetah mustu-valgieloin kuvien luadijannu. Täsgi verekses fotoal bomas enimät kuvat ollah mustu-valgiet. Enzimäi tahtoin, ku kai kuvat oldas moizet. Yhtelläh, ellendin, ku Petroskoin linnua en voi kuvata vaigu mustu-valgiekse, sih pidi väriigi, sellittäy Raimo Ahonen. Oulun linnah rodivunnuh Raimo Ahonen opasti arhitektuuran histouriedu da fotokuvaneruo Oulun yliopistos. Ahozen nimi on hyvin tuttu Karjalasgi. Vuvvennu 2003 Karjalan Taidomuzeis piettih hänen kuvien ozuttelu, kuduas sai nähtä Kinnermän da erähän Frantsien muan kylän kuvua. Raimo Ahonen sanou, ku al bomas olijat kuvat ollah hänen iččeh kogemus, iččeh nägemys Karjalah, sen linnoih da kylih, luondoh da rahvahah. Ahonen piätti, ku ei ota al bomah digitalikuvii. Allus algajen kuvua oli nelli tuhattu, kudamis häi valličči 800, sit puolendi 250. Uvves al bomas suau nähtä vaigu 148 niilöis kuvis. Al boman enimät ku- Raimo Ahonen on ammuine Kuznetsovien sizäreksien Nadeždan da Ol gan tuttavu, ku enzimästy kerdua tuli Kinnermäle 16 vuottu tagaperin. Kuva: Margarita Kemppainen, Oma Mua vat on otettu Kinnermän kyläs, kuduah Ahonen tuli enzimästy kerdua vuvvennu Suomelaine fotokuvuaju sellittäy, mindäh Karjal muga vedäy händy omah puoleh: Tiä suau nähtä ainavoluadustu puuarhitektuurua, perindöllizii karjalazii taloloi, kuduat ei olla mualattu. Nu kolmas viga tänne tulles on Ol ga, sanou Ahonen vieres seizojah Ol ga Gokkojevah ozuttajen. Ol ga Gokkojeva, kuduadu tutah Suomen da meijän puolen karjalazet, paiči monii toizii omii ruadoloi on Kinnermän ystävät -liiton sekretari. Häi muanittigi tänne suomelazii, kuduat autetah da kannatetah Kinnermän kyliä, da nygöi vie Vieljärven Karjalan Kielen Koin nostandua. Liitos, kudai on perustettu vuvvennu 2001, tänäpäi on lähes 100 hengie. Liiton piätavoittehii on Anuksen Karjalan puuhizen arhitektuuran, karjalazen kul tuuran da kielen säilyttämine. Raimo Ahozen fotokuva-al boman myöndäs suavut den gat sežo mennäh Karjalan Kielen Koin rakendamizeh. Kinnermän ystävät liiton piämies Kari Niskasaari, kudai kirjutti algusanat Raimo Ahozen al bomah, kiitti miesty, ku se nikonzu ei perävynnyh omas unelmas luadie moine kirju. Kirjan nimi on moine suomen da karjalan kielen sevoitus, sellittäy Ol ga Gokkojeva. Muga sanou eräs Kinnermän eläi Ivan Jeršov. Suomelazien kel paistes, Iivan-diädö aiven sanou: Sellainen elämä on Karjalas.

3 »»Karjalan Kielen Kodi Pienen kiven igä «Oma Mua» 30. heinäkuuta »»Mennyt pyhänpiän vuvven täyttänyh Karjalan Kielen Kodi vastai gostii. Jelena Migunova Enzimäzekse roindupäiväkse yhtistyksen aktivistat valmistettih Avvonazien uksien päivy -pruazniekku. Pivon tavoittehennu on ozuttua karjalazile, midä on ruattu Kois vuvves. Vuvves vahnu taloi riičittih da sen sijah nostettih uvven taloin salbamo da katettih levo. Kui meni tämä ruado, kui piettih subbotniekkoi, kui valettih koin allus da katettih levo, rahvas suadih nähtä fotokuvaozuttelus, kudaman pruazniekakse valmisti Martti Penttonen, eräs piälimäzis Koin kannattajis da avvuttajis. Pruazniekan gostii kerättih koin salbamos. Rahvas omin silmin suadih nähtä Koin tuliet huonukset, polgie vaste vai luajittuu mustua latettu myö. Joga huonuksen seinäl oli kuva, kudamal oli mualattu midä tuliel roih täs pertis: päččiperti, pruazniekku- da voimisteluzualu, senčoi, lapsien perti, pezendyhuonukset. Enzimäzekse tahtozin vie kerran kiittiä kaikkii, ket avvutettih Koin nostandas, algoi Koin prezentatsien Ol ga Gokkojeva, Karjalan Kielen Kodiyhtistyksen piälikkö da lugi läs kaikkii, ket tässäh avvutettih täs suures dielos. Terväh Kodih tuvvah ikkunat da veriät. Tämä abu tuli Karjalan Kul tuuruministerstvaspäi ECHO-projektan hantuzis. Kul tuuran ministru Jelena Bogdanova tuli pruazniekkah hyvittelemäh Kodii roindupäivänke da uskaldi iellehgi avvuttua Koin nostamizes. Skype:n mugah Suomespäi Karjalan Kielen Kodii roindupäivänke hyvitteli Marija Kähäri. Suurel ekruanal nastu da Omat-joukko tuli tiedokilvan voittajakse. Kuva: Jelena Migunova, Oma Mua Rahvas omin silmin suadih nähtä Koin tuliet huonukset, polgie vaste vai luajittuu mustua latettu myö. Tiedokilvan vedäi Natalja Antonova ezitti videokyzymysty kilbuniekoile. Kuva: Jelena Migunova, Oma Mua Ol ga Gokkojeva: Yhtes myö luajimmo muga, ku Karjalan Kielen Kodi tuos hyödyy kaikile karjalazile. hänen Juulii-tytärdy nähtih da kuultih zualas istujat vieljärveläzet. Muga, skype:n mugah tulies karjalan Kielen Kois suau pidiä seminuaroi, konferensieloi da paginoi rajantagalazien da Ven al eläjien karjalazienke. Pruazniekan piätapahtumannu oldih tiedokilvat Ižändäzet-emändäzet. Kolme joukkuo Molodoit, Omat, Nelli mučoidu da akku kudamah kuului vieljärvelästy da kylän gost ua ozutettih omii tiedoneroloi: vastattih kyzymyksih, arbailtih arbaituksii. Tiedokilvan kyzymykset koskiettih jogapäivästy kylän elostu, perindöllisty kul - tuu rua da karjalan kieldy. Kolme arvostajua vieljärveläine Valerii Ivanov, kul tuuran ministru Jelena Bogdanova da Karjalan Rahvahan Liiton johtai Natalja Vorobei tarkah kačottih kižuajih da vallittih kilvan paras joukko, kudamakse rodih Oma valdu. Voittajat suadih lahjakse leivänpastajan päčin da pruazniekal lahjoitettih se Karjalan Kielen Kodile. Pihal sinäpiän oli ylen räkki, läs 30 gruadussii, ga Koin salbamos oli viluččaine, sendäh rahvas mielihyväl oldih täs da ei tahtottu lähtiä iäres. Enzimäine Karjalan Kielen Koin pido on pietty. Ies on vie äijy ruaduo: panna ikkunat, luadie päčči, obšivoija seinät, panna kundoh pertit. Karjalan Kielen Koin aktivistat vuotetah karjalazilpäi ei vaiku denguabuu, hos se on ylen tärgei, ga vie nevvuo sih näh, midä ruaduo suau pidiä täs Kois. Joga mieli on kallis meile, nevvokkua meidy, työndäkkiä omii projektoi, metoudiekkoi, sanoi pruazniekal Ol ga Gokkojeva. Yhtes myö luajimmo muga, ku Karjalan Kielen Kodi tuos hyödyy kaikile karjalazile, on varmu yhtistyksen piälikkö. Kantele kuului Kuujärves Tamara Sidorova Kantele-ansamblin artistat ezityttih Kuujärven kylän pruazniekal. Jo enämbi 450 vuottu on olemas Kuujärven kylä. Kyläs eläy lyydilästy, monet heis tänäpäigi paistah lyydikse. Paiči muamankieldy kuujärveläzet säilytetäh oman rannan perindölöigi, sendäh Kantelen ezitys rodih heile tozi hyväkse lahjakse. Ansamblin konsertu kesti puolitostu čuassuu, kaččomah sidä tuli lähes 200 hengie. Monet tuldih perehinneh, pajatettih tuttavii pajoloi ansamblin pajattajienke yhtes, lapset piettih iluo da tansittih perindöllizen muuzikan mugah. Kuujärven kylän piämies Aleksandr Sudnikov, kudai kučuigi Kantelen pajattajii pruazniekkah, passiboičči artistoi tulendas da kehitti heidy iellizeh yhteisruadoh. Silmänlipahtus: Ven an patriottu eläy Kinnermäl Karjalan Kielen kodi -liiton enzimäzes vuozipäivypruazniekas karjalan tazavallan kul tuuruministru Jelena Bogdanova palkičči Nadežda Kalmikovan mustomedalil Ven an patriottu. Nadežda Kalmikovua tutah Kinnermän kylän elavuttajannu, karjalazien perindöllizen kul tuuran kannattajannu. Medalil Ven an patriottu palkitah joga vuottu vuvves 2007 algajen. Seiččemes vuvves sen suadih enämbän 10 tuhattu hengie. Medalil palkitah niilöi, ket äijän ruattih oman muan hyväkse, nuores polves oman muan suvaičuksen kazvattamizekse. Kuva: Jelena Migunova, Oma Mua

4 4 «Oma Mua» 30. heinykuudu 2014»» kiertomatkoja Oman šeuvun kantarahvaš»»karjalan Rahvahan Liiton valokuvanäyttely Myö karjalaiset. 25 vuotta yheššä läksi matkuštamah Karjalan piirijä pitin. Natto Varpuni Matan enšimmäisekši pyšähyšpaikakši oli valittu Kontupohjan piirikirjašto. Šen tiloissa näyttely oli avattu 23. heinäkuuta. Näyttelyn avajaisih tuli äijän rahvašta: kirjašton lukijoja, karjalan kielen kurššijen ošallistujie, piirihallinnon etuštajie. Vierahat heti čukel luttih karjalaiseh ilmapiirih, mitä lahjotti kantelehen šoitto: Kontupohjan lapšien musiikkikoulun opaštaja Olga Guškalova šoitti karjalaisie šävelmie kantelehella. Šiitä kaikki lähettih kaččomah valokuvija. Karjalan Rahvahan Liiton piälikkö Natalia Vorobei kommentoi näyttelyn valokuvie, šekä lyhyöšti kerto Liiton toiminnašta ta istorijašta. Monet valokuvanäyttelyh tullehet jo hyvin tiijettih Karjalan Rahvahan Liitošta ta karjalaisista: kellä lapši opaštu yliopiston karjalan ta vepšän kielen laitokšella, kellä šukulaiset lauletah karjalaisissa folklooriryhmissä. Kaikin oltih šitä mieltä, jotta monikulttuurisešša taša vallašša tai kaupunkissa elyäs s ä on tärkietä tietyä oman šeuvun kantarahvahašta karjalaisista, heijän kulttuurista ta kieleštä. Ihmisillä erittäin miellyttih valokuvat Heinäfestivaalista, kumpani oli pietty Kontupohjan piirin Munjärvenlahen kyläššä. Monet löyvettih kuvista omie heimolaisie ta tuttavie. Kontupohjan piirillä ei ole kanšallisen piirin statussie. Onnakko kaikin myö tiijämmä, jotta täššä piirissä niise eläy äijän karjalaista, korošti Natalia Vorobei. Piirissä pietäh karjalaisie tapahtumie ta pruasniekkoja. Monet kontupohjalaiset ta- Myö karjalaiset -näyttelyn 60 kuvua esitetäh karjalaisen liikkehen aktivistija, kielen ta perintehien šäilyttäjie, nuoren polven etuštajie. Kuva: Natto Varpuni, Oma Mua hotah opaštuo karjalan kieltä. Myö karjalaiset. 25 vuotta yheššä -valokuvanäyttelyn matka on šuunniteltu juuri niin, jotta še piäsis Karjalan ei-kanšallisien piirijen kylih ta kaupunkiloih. Kanšallisissa piirilöissä karjalaistoimintua kutakuinki ruatah ta Karjalan Rahvahan Liitošta šielä tiijetäh. Näyttelyn matkuštamisen idejana on näyttyä muuvvallaki Karjalašša, jotta karjalaista rahvašta on äijän, jotta myö ruamma ta tahomma šäilyttyä ta kehittyä karjalaista kulttuurie ta kielta, kerto Vorobei. Myö toivomma, jotta tämä näyttely pakottau ihmisie ajatella šiitä, ken hiän on, mitä kieltä pakajau. Näin pienillä aškelilla monet tullah šuureh karjalaisliikkeheh. Myö karjalaiset -näyttely on esillä Kontupohjan piirikirjaštošša šyyškuun loppuh šuaten, šiitä še jatkau omua matkua ta šiirtyy Karhumäjen kaupunkih. Ei ni se pahendannuh meijän hyviä mieldy, ku ajonev vo oli pahaččaine. Tuliekse pidäy vallita parembaine, ku matku Novgorodassah on pitky. Ylen äijäl miellytti meidy puhtas da čoma Uuzi linnu Novgorod. Kahten čuasun aloh linnan histouriedu meile saneli ekskursienvedäi, kudai oli šuorivunnuh kuningahan kengih da sobolin turkih, a bajarinakat viettih meidy kruugah da saneltih ven alazien perindölöis da tavois, opastettih akkoi ylbeillä omua čomuttu, kuduadu nuorete sanottih muur oikse, nuorusaijas višn uamarjakse, ruavahas ijäs garbalokse. Yhtes meijän kel ekskursiel oli meijän ammuine tuttavu L udmila Petrova, Novgorodan Kreml an kirjaston paras ekskursienvedäi. Häi kučui meidy sygyzyl Ven an konferensiele Ižänmuansuvaičuksen opastamine. Valokuvanäyttelyn matka on šuunniteltu juuri niin, jotta še piäsis Karjalan eikanšallisien piirijen kylih ta kaupunkiloih. Matku Novgorodan linnah Galina Vasiljeva Siämärvi muinazis aijois oli suurien juamoin ristevyksel. Tänne käydih torrule, tägäläzetgi käydih myömäs loitokse. Käi konzulienne meijän mualoile novgorodilastugi. Kerävyimmö myögi, 47 d essoil čua, viippaimmo käil Novgorodan Sofian kirikkö on nostettu vuozinnu da on Ven an muan vahnimii kirikkölöi. meijän viluh kezäh da lähtimmö Novgorodah käymäh. Emmogi nareko lähtenyh, meijän tulduu Novgorodan alovehel rodih lämmin poudu siä. Novgorodas olles meil puutui kävvä Kreml ah, Sofian kirikköh, kačoimmo linnua da olimmo Vitoslavitsi-kyläs puutaijon muzeis da Jurjevan manasteris. Novgorodas olles puutui kävvä Kreml ah, Sofian kirikköh, kačoimmo linnua da olimmo Vitoslavitsikyläs puutaijon muzeis da Jurjevan manasteris. Zoja Ponomar ova da Nina Gorškova otetah pyhiä vetty Važjärven manasteris. Kuva: Tatjana Bolujeva Pyhä kohtu Tatjana Bolujeva Lämmäl kezäpäiväl Niistielöin liitto, kuduadu enämbän 20 vuottu johtau Ol ga Osipova, käi Važjärven miesmanasterih. Interposolkan kyläh lähti 46 hengie. Suan kilometrin palal Petroskoilpäi olii manasteri seizou čoman Važjärven rannal. Manuahat pietäh omua manasterii hyväs kunnos, kaikkiel on puhtas da istutettu kukkua. Manasteris pietäh lehmiä, kozua, mehilästy, kazvatetah kartohkua. Manasteri oli perustettu luvul. Jälles vallankumovustu, vuvvennu 1923 manasteri oli salvattu da vaste vuvvennu 1991 elavutettu. Nygöi Vazjärven manasteris joga päiviä pietäh liturgii. Päivy oli lämmin da poudu, myö čukeldimmokseh vedeh, otimmo kerale pyhiä vetty da suurustu suuh manasteris yhtessyöndykohtas.

5 »»istourii «Oma Mua» 30. heinäkuuta Traktorzavodan igävuvvet»»kui algavui Petroskoin Oniegan traktorzavodan istourii da kui sit kuvastuu ristikanzan elaigu. P otr Sem onov Petroskoin Aleksandrovskoi zavodu algoi ruadua heinykuul 1774 vuvvel da vähilleh puolentostu sadua vuottu oli kaikis tärgevin vojennoi laitos kogo Ven al, kudai azui puuškii da snar uadoi armieh da laivastoh niškoi. Vuvven 1956 Ven an valdukunnan piätöksen mugah Oniegan konehzavodu muutui Oniegan traktorzavodakse. Jo sinävuon kezäkuun 29. päiväl zavodas piäzi enzimäine traktor. Uvven zavodan enzimäzenny piämiehenny oli Ivan Vasiljevič Gračov, kudai loppi Leningruadan meččytehniellizen akadeemien. Rahvas kunnivoittih da uskottih händy. Zavodan piämies huondeksil kuvven čuasun aigah jo oli ruavos. Vähäs aijas muutui zavodan nägö. Oli uvvistettu vahnat da azuttu uvvet ozastot. Kaikkeh pättävät ravvan leikkuajat laittehet muututtih vaikuttavembih erillizih automuattizih da puoliautomuattizih laittehih. Nygöi nevvondoin da istundoloin aigu lyheni. Vuottamatoi oza Parahite 1956 vuvvel minä lopin Mončegorskan tehnikuman da metallurgannu minuu työttäs ruadoh Kazahstanah Balhašan vaskimetallurguzavodah. Sinne minä nikui en voinnuh ajua, ku minun Rodinjärvi-kyläzeh jiädih elämäh vaiku kahtei minun mama da viizivuodine sizär Lid a. Petroskoile tulduu minä kerras rubein eččimäh ruaduo, ga nikus en löydänyh. Lopukse minule n evvottih mennä Onieguzavodah da minä puutuin sinne vahniman metallurgan ozastoh, kus minuu vastah otti Lev Markovič Pevzner. Häi tarkah kačoi minun dokumentat, pidi paginua minun kel da lopukse sanoi: Otammo sinuu ruadoh meijän ozastoh. Minule tämä rodih smiettimätöi ihastus, ku opastundan jälles vaiku kuun mendyy puutuin ruadoh uudeh Oniegan traktorzavodah inženierakse! Zavodu minule ei andanuh eländysijua. Elämäh minuu otti maman Mihail-velli. Häi ruadoi Opastajien opistos da eli puuhizes kodizes Neglinka-joven rannal. Tiettäväine, minä kerras ajoin Rodinjärveh sanelemah mamale ihastustu, a iče rubein lujah varustumah ottamah mamua Petroskoile. Minul himoitti opastuo ielleh da sinävuon sygyzyl rubein opastumah kursiloil, ku tulien vuon piästä opastumah Petroskoin yliopistoh. Vuvvennu 1957 minä piäzin opastumah ilduozastol yliopiston meččyinženieroin tiedokunnale, kuduan lopin 1963 vuvvel da sain inžener-mehaniekan ammatin. Ruadua jatkoin piämetallurgan ozastos. Petroskois seizou enzimäine TDT-40-traktoru. Sen ual on kirjutettu: Täs traktoras algavui traktoroin luajindu Karjalas. Suuren zavodan suuret ruavot Vuvvennu 1957 heinykuun 25. päiväl zavodu piästi tuhatluguzen traktoran. Minskan traktorzavodu azui da työndi Onieguzavodale traktoroin detualiloi, vedi niilöi Petroskoile, avvutti kerätä da panna ruadamah. Joga kuudu ruavon ohjelmu rubei kazvamah läs kymmendy protsentua. Zavodal nostettih uuzii ozastoloi da azuttih tevollizuksii. Vuvvennu 1962 syvyskuun 5. päiväl Moskovu ilmoitti, ku Petroskoin traktorzavodas piäzi viijes tuhatluguine traktor TDT-40, kuduan valmistus algavui vajai vuozi tagaperin. Zavodu jatkoi ottua käyttöh traktoroin azundua da vähitellen rubei ruadamah toizeh luaduh. Gu lienne kavonnuh hos yksi traktoran detuali, azetui kai suuri zavodan ruadajien joukko. Uuzi traktor TDT-55 rodih gu enzimäine kogo mual telačieppine alus, kudamale pandih kaikenmoizii tehnolougiellizii dorogattomil kohtil ruadajii konehii. Konzu jogii myö heitettih parziloin uitto, sit azuttih uidelii traktor TP-90, net ruattih moizil rannoil, kus ei olluh pristaniloi da P otr Sem onov ruadotaibalehen allus. Kuva on otettu Sem onovien perehen arhiivaspäi. laččupohjuvenehii, kudamien vuoh suas vediä da nostua painoloi rannale. Traktorzavodas 1960-luvun allus valmistettih da opittih ruavos kolme ratastraktoroin mallii. Traktoroin TDT-55 muvvot XX vuozisuan jälgipuolel Ven al valmistettih puolet kaikis puulois. Zavodan pinduala leveni vähilleh kaksi kerdua, tevollizustuoteh kazvoi puoli kolmattu kerdua, piästettylöin traktoroin yhtehine vägevys nouzi vähilleh kuuzi kerdua. Zavodal ruadajua rodih puoldutostu kerdua enämbi, ruavon tulos kazvoi kolme kerdua. Vuvvennu 1962 zavodale kävähtih Nikita Hruščov. Traktoruzavodan kul tuurutaloin vieres Nikita Hruščov vastavui zavodan ruadajien kel. Zavodan piämies Boris Odlis ozutti valdukunnan piämiehele uvven traktoran da lahjoitti al boman fotokuvienke. Rodinjärvespäi Petroskoile Vuvvennu 1957 minä endizelleh ruavoin traktorzavodas da opastuin Petroskoin yliopistos. Elaigu meni hyvin, vaiku olin huoles, ku Rodinjärveh jiädih mama Marija Ivanovna, hullattu Marpu-buabo da kuuzivuodine sizäryt Lid a. Nygöi minä vie enämbäl rubein pakiččemah eländykohtua, ku talvekse Rodinjärveh jättiä heidy ei suannuh. Kävyin kaikkien herroin luo. Lopukse menin zavodan piämiehen sijahizen luo, kudai andoi zavodan ruadajile eländykohtii. Häi yksinäh istui iččeh ruadopertis da lugi gaziettua. Hänele minä sanelin kai iččeni huolet da ylen äijäl pakičin abuu. Häi pani gazietan stolale, punaldih minuhpäi da rauhasti sellitti: Sinule eländykohtua andua en voi. Sinä gu löydänet ruavon, kus annetah eländykohtu, sit minä avvutan sinule piästä meijän zavodaspäi Nengoine abu vaigu ližäi minule pahua mieldy. Kodih tulduu minä sanelin kai Miša-diädäle. Häi kerras ottihes avvuttamah. Tossupiän huondeksel gruzoviekal jo ajoimmo Rodinjärveh. Sie keräimmö mašinah kai pättävät vehkehet, kartohkat da lehmän vazanke, kuduan Petroskoil annoimmo lihakombinuattah. Maman da Lid an Miša-diädö otti elämäh iččeh fatierah da piästi ruadamah Opastusopistoh pertilöin vardoiččijakse. Kuun peräs häi löydi meile eländysijan Opiston luondalas. Tiettäväine, luondalas eliä oli ahtas, pimei, ga myö olimmo ihastuksis gu rodih, kus eliä. Vie Lid agi puutui sygyzyl 1957 vuvvel enzimäzeh kluassah kuvvendeh školah, kudai ei olluh muga loitton Pervomaiskoil pihal. Vuvvennu 1958 pakkaskuun allus Traktorzavodu andoi minule pertin vaste nostetus kaheksafatierahizes puuhizes kois. Sen fatieran pienembäs pertis eli nuori naine pienen lapsen kel. Tiettäväine, yhtes pertis nelläl oli ahtahattavu, ga parembi migu luondalas. Nygöi Traktorzavodu oli loitottaval, sinne piästä sai vaiku autobusal, ga olimmo ihastuksis, gu saimmo elosijan da piäzimmö kaikin yhteh. Mamal igiä vie oli 46 vuottu da häi kerras rubei ruadamah pihanpyhkijänny. Huondeksel minä menin ruadoh zavodale, a jälles ruaduo kerras yliopistoh opastumah da vaiku kahtendeltostu čuasul yödy kiänyin kodih. ÎÎ Jatkuu

6 6 «Oma Mua» 30. heinykuudu 2014»» oma kieli, oma mieli Tanššija Kuusamon ulkomusejošša. Kuva: Anni Vlasova Kielikurššit vahvissetah karjalaisien ičetuntuo»»ajatukšie karjalan kielen opaštajien kurššien jälkeh. Anni Vlasova Šattu miunki ošallistuo karjalan kielen opaštajien kurššiloih, kumpasie piettih kešäkuušša Kuusamošša, kun ei kaikin opettajat keritty šuaha viisumija. Tahon kirjuttua omista vaikutelmista. Ka enšin vähäsen istorijua. Karjalan kieli miun elämäššä En ole karjalan kielen opaštaja, no käytän kieltä Piäjärven karjalaisien šeuran toiminnašša. Muissan, kun alušta, a še oli jo melkein 20 vuotta takaperin, oli vaikie šanuo muutoma virkeh puhtahalla karjalalla, kun kieli oli melkein unohtun. Passipo šuomelaisilla, kumpaset ruvettih käymäh Piäjärveh. Meilä ilmešty mahollisuuš pityä heijän kera yhteyttä ta šilloin karjalan kieli niin kuin purkautu muissista. Muissan kun vielä lapšuušvuosina meijan Sohjananšuun kyläššä kaikin puajittih karjalakši. No tiijettih ni venäjyäki. Mie iče jo kuušivuotisena kävin pyrkiytymäh kouluh, kun šuatoin jo lukie venyähekši. Vielä hyvin muissan, jotta miun oikein himotti hyvin puajie venäjäkši. Mie aina vaštasin venyähekši, konša miulta mitänih kyšyttih karjalakši. En muissa, jotta meitä kiellettäis karjalan pakinašta, ka še ei ollun šuosittu kieli. Totta še oli šemmoni politiikka, jotta kaikilla piti olla venäläisinä. Šiitä kun miun piti lähtie opaštumah internaattih jo viijenteh luokkah ta koko kylä šiirrettih Sohjanankošen kyläh, niin venäjän kieli lopullisešti voitti yleisön käytännöššä. Šitä ruvettih käyttämäh juuri perehissä, ka miun omašša pereheššä miehen muamo käytti karjalua, konša pakasi punukkojen kera. Näin miun lapšet vähäsen omakšuttih karjalan kieltä. Täštä esimerkistä voin tovistua, jotta on mahollista oppie kahta kieltä yhteh aikah. Ka pereheššä pitäis olla šemmoni ilmapiiri, jotta kaikin käytettäis karjalua, ei vain lapšien kera. Näin myöki: pakasima punukan kera karjalakši, a keškenäh vain venyähekši, niin šiitä ei tullun tolkkuo. Niin kuin mi lienöy lukku olis meijän šuušša. Paiska karjalakši Kuiteski aika vähäsen kohentau tilannehta. Tuntuu, jotta karjalaisilla viime vuosina on noššun iččetunto, juštih nämä kielikurššit ollah hyvänä tovissukšena šiitä. Karjalan kielen kurššijen opaštajat Valentina Karakina ta Olga Karlova kurššijen alušša juattih meilä rintamerkit, kumpasih oli kirjutettu: Paiska karjalakši. Ta kaikin myö käyttimä juuri karjalua, kuin opaštuos s a, niin ni joutoaikana. Še oli tovellini kielikyly, pitäis šamoin ruatuo koissaki. Kurššiloih tuli muutoma henki, kumpaset opittih karjalua yliopistošša. Mie enšin ajattelin, mitä varoin heijän piti tulla näih kurššiloih? Ka nyt olen varma, jotta hyö juštih vahvissetah omua ičetuntuo ta karjalan kielen opaššukšen tarpehellisuutta kuin lapšilla, niin ni ruavahilla. Muutomat kurššilaiset ei oltu opaštajina, no mie olen varma, jotta hyöki nyt ruvetah ruatamah karjalan kulttuurin eri aloilla šuuremmalla innolla. Mukava ohjelma Milma miellytti, jotta kurššijen ohjelmašša oli järješšetty äijan erilaisie tapahtumie. Enšiksi, joka päivä huomenekšella myö lauloma karjalaisie lauluja. Muutomie niistä olima jo kuullun lauluna taikka luken runona. Esimerkiksi, Valentina Saburovan Kotitaloni-laulun aikana monilla ilmeššyttih kyynälet šilmih, šentäh kun kaikilla laulun šanat oltih lähiset. Meitä opašti laulamah opettaja Jyškyjärveštä Raisa Rybakova, a oikein taitavašti šävelti Katti Kuranova Piäjärveštä. Katti niise oli enšimmäistä kertua»»runoilijan muissolla kielikurššiloissa ta enšimmäistä kertua oli šäveltäjanäki šielä. Šamoin milma miellytti, kun myö kolmešša päiväšša opaštuma tanššimah kakši karjalaista tanššie ta šiitä esittimä niitä yhteistilaisuuvešša Kuusamo-Viena-šeuran kera. Petroskoin lapšien luomistyön keškukšen taitava ruataja Natalja Kaširina šuurella innolla opašti meitä tanššimah. Oli mukava, jotta kaikin myö olima kanšallispuvuissa. Meijän kurššiloih kävi Pohjois- Viena-šeuran jäšen Anja Suvanto Oulušta. Hiän on meijan hyvä monivuotini tuttava. Anja mielenkiintosešti kerto kanšallispuvun istorijašta. A hänen čikko Kerttu Nurmela, nykyni Pohjois-Viena-šeuran johtaja, oli kielikurššiloissa ainut šuomelaini opaštuja. Hyvin mukava oli tavata häntä. Myö melkein koko ajan olima Kuusamo-opiston luona, missä oltih järješšetty kurššit, šeisou Marina Takalon (oma šukunimi Nikitina) muistomerkki. Takalo oli vienankarjalaini runonlaulaja ihan meijan kotišeuvuilta, Oulangan kyläštä. Jevgeni Karakin kerto meilä runonlaulajan mutkikkahašta pakolaiskohtalošta. Marina Takalo jo 40 vuotta eli Šuomešša, konša hänet šattumalla tapasi nuori tutkija Juha Penttikäinen. Šanotah, jotta Takalošta on kerätty enemmän runoja, mitä toisista Vienan runonlaulajista. Kiestinkissä eli Marinan tytär Stepanie Kemova, kumpaista šamoina pakolaisvuošina kohtalo oli erottan muamošta ta hiän oli myöštyn Karjalah ämmön kera. Stepanieki oli taitaja runonlaulaja. Häneltä on tallennettu monta lauluo ta muisselmie. Kielikurššijen lopušša kaikilla lahjotettih levyjä eri runonlaulajien laulujen kera. Onnekši miula šattu levy juštih Stepanie Kemovan laulujen kera. Mielelläh kuuntelin šitä ta nyt miula on mitä kertuo meijän karjalaisien šeuran kokoukšešša. yheššä ta šeki oli lisäkokemušta kielipraktikašša kuin meilä, niin ni hänellä. Hyötyö kielikurššiloista Karjalan kielen kurššijen viimesenä päivänä kaikin tuaš kerrottih, missä hyö ruatah, millä tavalla käytetäh karjalan kieltä ta mitä hyötyö šuatih kurššiloista. Meilä Louhen piirissä niin vähän opaššetah karjalan kieltä: vähäsen kerhošša Kiestinkissä ta vielä vähempi Sohjanankošen kyläšša. Mie šuoššuin vetämäh kielikerhuo vaikkapa omašša karjalaisešša šeurašša. Onhan nyt äijän materiaalie. Mie rupien muistelomah kurššitovarissoja, kun oli niin mukava tutuštuo heijän kaikkien kera. Passipo meijän opaštajilla Valentina Karakinalla ta Olga Karlovalla. Voimua ta tervehyttä teilä!

7 »»Kalevalan piiri «Oma Mua» 30. heinäkuuta Piämieš pyöri piirileikissä»»kalevalan piirissä Karjalan tašavallan piämieš tapasi Jyškyjärven eläjien kera. Jyškyjärveššä piämieštä otettih vaštah leivällä ta šuolalla. Nadežda Vasiljeva Heinäkuun 24. päivänä alko Aleksandr Hudilaisen kakšipäiväni työmatka taša vallan Kalevalan ta Louhen piirilöih. Kahen vuuvven aikana Karjalan tašavallan piämieš järješti jo yli 60 šemmoista työmatkua eri piirilöih. Ennein hiän rikenempäh kävi piirikeškukših, a nyt staraiččou auttua pienien elinpaikkojen propleemojen ratkaisomista. Šentäh tämä työmatka alko Kalevalan piirin Borovoin ta Jyškyjärven kylistä. Vanhašša karjalaisešša Jyš ky järven kyläššä piämieštä hyvin otettih vaštah leivällä ta šuolalla. A paikallini Tuomifolklooriryhmä kučču kaikkie vierahie kanšalliseh kruugatanšših. Näin milma otettih vaštah enšimmäistä kertua, muhahti Aleksandr Hudilainen. Jyškyjärven kulttuuri taloš ša oli pietty tapuamini kyläläisien kera. Paičči kule tušpropleemoja, kyläläiset kerrotih toisistaki hommista ta propleemoista. Paikallisen koulun varajohtaja Nadežda Pavlova hätyäli koulun kohtalošta. Nyt koulušša opaštuu vain 68 koululaista, šentäh koululla on propleemoja rahotukšen normatiivijen kera. Šanokkua vanhemmilla ta opaštajilla, jotta myö rupiemma šäilyttämäh kyläkouluja, vaštasi Aleksandr Hudilainen. Myö annamma mahollisuuv ven koululaisien opaštuo, a opaštajien ruatua. Karjalan tašavallan piämiehen kaikkien ašetukšien toteuttamista Jyškyjärven tapuamisien tulokšien mukah ruvetah tarkaštamah KT:n hallinnošša. Pitäy lisätä, jotta piämiehen työmatkah ošallissuttih Kalevalan piirin piälikkö Gennadi Filippov, Kalevalan piirihallinnon johtaja Valentina Bulavceva, šekä monien ministerijöjen johtajat. Heinäkuun 25. päivänä Karjalan tašavallan piämieš oli työmatalla Louhen piirissä ta kävi Piäjärven pos olkah. Omii mielii kirjutakkua Kavotetun ečinnöššä»»kalevalašša vieraili Afanasjevin šuvun jälkiläisie. Nadežda Vasiljeva Heinäkuun alušša Uhut-šeura -kanšalaisjärještö otti vaštah vierahie Šuomešta. Delegaatijošša oli 40 ihmistä, hyö tultih Kalevalah, jotta tuttavuštuo pos olkah, šen istorijah ta kantaeläjih. Tapuamini oli järješšetty Kalevalan keškikoulušša. Hyvyä yštävällistä ilmapiirie lahjotti kaunehešti katettu čäijystola, kumpani oli korissettu kalevalalaisien kulinaarisien perintehien mukah. Stolašša oli marjapiiraita, šulččinoja, keitettyö maijon kera šokerie ta tietyšti kanarvočäijyö meččämanšikan kera. Onnakko enšin vierahilla tarittih šieluruokua. Tapuamisen avajaisissa oli Veikko Pällisen nimisen Kalevala-folkloorijoukon esintymini, kumpani laulo muamonkielisie lauluja. Uhut-šeuran johtaja Valentina Kovalenko kerto vähäsen šuomelaisilla vierahilla kanšalaisjärještön toiminnašta ta tarkotukšista. Šiitä presentaatijon avulla oli mukava ekskurssi istorijah. Presentaatijošša oli käytetty tunnetun šuomelaisen valokuvuajan Inhan valokuvie, kumpani valokuvasi Uhtuon kylyä yli šata vuotta takaperin. Paavo Ahavan jälkiläisie Šiitä kalevalalaiset šuatih tietyä, jotta šuomelaisen delegaatijon joka jäšen on Paavo Ahavan šuuren šuvun etuštaja. Paavo Ahava monta kymmentä vuotta takaperin jätti oman Untuon kotimuan. Vierahat kerrottih, jotta jo monta vuotta tutkitah omua šukupuuta ta joka vuosi keräyvytäh yheššä Šuomen eri kaupunkiloissa. Tänä vuotena tapuamiseh keräyty Paavo Ahavan 350 jälkiläistä. Šukujuurien eččimisen teema toiki šuuren Afanasjevin perehen 40 etuštajua Kalevalah (Afanasjev on Ahava-šukunimien venäjänkielini variantti). Šuurella kiinnoššukšella kaikin kuunneltih Venla Sobolevan šukuistorijua ta hänen muisselmie lapšuuvvešta. Venla Soboleva on kotosin Jyvälahešta. Hiän koko elämän on elän Kalevalan piirissä ta hyvin tietäy šen istorijua ta ihmisie. Šentäh Venlan kertomuš oli oikein mukava ta kuuntelijoilla šynty äijän kyšymyštä, kumpasih hyö šuatih tyhjentävie vaštaukšie. Kanarvočäijy Uhut-šeuran jäšen Jelena Kračkovskaja kerto uhtuolaisen vanhan kanarvočäijyn perenteheštä ta šiitä, mimmosista heinistä šitä čäijyö keitetäh. Uhut-šeuran aktivistit jo monta vuotta takaperin elävytettih tervehellisen kanarvočäijyn rešeptin. Mukavan kertomukšen kum- Paavo Ahava petunkisonnašša Uhtuolla, 1920 vuosi. Kuva otettu Karjalan Sivistysseuran arhiivašta. malliseštä juonnista jälkeh karjalaisen perintehen mukah joka vieraš šai maissella aromattista kanarvočäijyö piirakkojen kera. Tavan mukah čäijystolašša isännät paistin eri aseista vierahien kera. Dialogijen avulla Afanasjevin perehen jäšenet šuatih vielä äijän mukavie ta tarpehellisie tietoja omašta šuvušta Kalevalan kantaeläjiltä Tamara Jegorovalta, Marija Lukašovalta ta Venla Sobolevalta. Šeuruavana päivänä Uhutšeuran hallinnon etuštaja, istorikko ta kotišeuvuntutkija Galina Gerasimova järješti vierahilla joukkomatan Kalevalua pitin. Paavo Ahava monta kymmentä vuotta takaperin jätti oman Untuon kotimuan.

8 8 «Oma Mua» 30. heinykuudu 2014»» rahvaskundu Kezäl vezi muanittau»»kui kylbie kezoidu räkel siäl da auttua vedeh menijiä, kui ajua venehel da olla kalastamas. Ol eg Mošnikov Karjalah lopun lopukse tuli kezä da vezi rubei muanittamah rahvastu vie enämbäl. Dai kylbie kezoidu meil on kus 60 tuhattu järvie da 27 tuhattu jogie vuotetah kezoiniekkua da kalastajua. Vaigu vezi meil pohjazes muas on viluttavu. Oniegas da Luadogas räkel siäl vien piälyspindu lämbiey vaigu 15 sentii. Kezoidugi kylbie voibi vaigu silloi, konzu vezi lämbiey 18 gruadusissah, silloigi voibi kezoittua vaigu 6-8 minuuttua. Muite voibi olla kaikkie hengen tabuau, suonet vedäy. Vaigu mennyt nedälil Karjalas meni vedeh kolme nuordu miesty. Siämärvel 8. heinykuudu uppoi mies 1976 vuottu. Tossupiän Videles meni kezoile da sai surman paikalline eläi 1983 vuottu. Suojärven kylmäh vedeh 12. heinykuudu meni nuori mies 1991 vuottu. Karjalan MČS mustoittau Kezoidu kylbijes pidäy mustua, ku uijelta tundemattomas kohtas pidäy varavozeh. Ei sua čukelduakseh, hypätä vedeh, ku kezoitandukohtu voibi olla madal libo pohjas voibi olla kivie da haguo. Karjalan MČS mustoittau, ku ei sua kezoittua kiellettylöis da tundemattomis kohtis, ei sua mennä kezoittamah kerras syödyy libo väzyttyy, ei sua liijakse telmie vies da kezoittua humalas, jyryn aigah. Ei sua jättiä lapsii kaččomata järvilöin da jogiloin rannoile. Ku uijitto loitokse, kačoitto randah da pöllästyittö, oppikkua rauhoittuo da huogavuo. Sikse vierkiä sellälleh, oijendakkua käit da jal- Kezoidugi kylbie voibi vaigu silloi, konzu vezi lämbiey 18 gruadusissah, silloigi voibi kezoittua vaigu 6-8 minuuttua. Pienien laivoin valdivoinspektsii tarkastau siändölöin novvandua. Kuva: Ol eg Mošnikov Abu tulou. Kuva: Ol eg Mošnikov lat, huogavukkua 2-3 minuuttua vaigu vähäzel lekuttajen käzii da jalgoi, ku rungu olis vien piäl. Ku vies olles vedäy suondu, pidäy sekundakse čukelduakseh vedeh, oijendua jalgu, kuduas suondu vedäy da ruttoh riuhtaldua jalgu iččehpäi suures varbahas. MČS alalleh pidäy silmäl, mittumas kunnos ollah kalastajien venehet. Konzu ristikanzu on uppuomas Midä ruadua, konzu ristikanzu on uppuomas, ga teil käin ual ei ole ni nuorua, nigo pellastusžiliettiä? Kirrakkua hänele, ku tuletto abuh da mengiä uidamah. Uppojan luokse tulduu pidäy čukelduakseh hänen alle, tavata tukis da mennä uidamah yhtes randahpäi. Ku lienne pöllästyksis ristikanzu oppiu tavata teidy kaglas, käzis, jallois, čukelduattokseh vedeh: omaničenkaičusvainun käskys»»venehel ajajes mustakkua ristikanzu piästäy teijät. Vieljärvel 21. kezäkuudu humalas olijat miehet lähtiettih kalah da otettih kerale 10-vuodehine brihačču. Seiččeikymmen metrin palas rannaspäi veneh Venehel ajajes mustakkua, ku venehes ei sua olla äijiä vetty pohjas, venehes ei voi olla loukkuo da hallelmustu vienpindua ylembägi, vältämättäh pidäy olla liuhu, airot pidäy olla lujat, yhty piduhuttu da airoloin lavat yhty levevytty, hangulois airot ku pyzyttäs lujah. Konzu kerävyttö kalah libo muite huogavumah järven libo joven rannale, tiijustakkua, kui oigieh on sen nimi. Tarkastakkua oma veneh, motor, matkutelefon, ku net oldas hyväs kunnos. Jogahizeh ristikanzah niškoi pidäy olla pellastusžilietty. Tiijustakkua, mittuine siä rodieu lähipäivin da sanokkua omile da tuttavile, kunne šuorietto da konzu tuletto järilleh. Yöksynyzii kalatajii kaksi päiviä ečittih MČS:n 20 ruadajua, Vieljärven tulipalomiehet, politsiimiehet da kymmenäine paikallistu eläjiä. mukeldih da viizi hengie sorruttih vedeh. Lapsi joudui venehen alle, hyvä ku hänel piäl oli pellastusžilietty da järvi sit kohtas ei ole syvä puolitostu metrii. Kalastajat kiännettih veneh, piästettih lapsi da tuldih randah. Rannas olles hyö yöksyttih, vaigu tossupiän hyö piästih meččydorogale Kinelahten kylän lähäl. Siepäi heidy tuodih Vieljärveh. Yöksynyzii kalatajii kaksi päiviä ečittih MČS:n 20 ruadajua, Vieljärven tulipalomiehet, politsiimiehet da kymmenäine paikallistu eläjiä. Avukse heil oldih seiččei mašinua da nelli venehty. Enämbäl lykysti moskovalazile, kuduat kalastettih Oniegan järvel Iivanan suariloil. Heinykuun 9. päivänny moskovalaine venehen ižändy ovvosti, ku venehen pohjas on hallelmus da veneheh tulou vetty. Illal, čuasun aigah häi soitti MČS:ah da kyzyi abuu. Kuuzi vahnembua da kaheksavuodehine lapsi otettih pellastusveneheh čuasun aigah da Regata-veneh ehätettih randah.

9 »»vanhoja kylie Segeža-kylän koškematoin hilleyš «Oma Mua» 30. heinäkuuta »»Segeža-joven oikiella rannalla kahekšašša kilometrissä alahakši nykyseštä Popov porog -kyläštä šijaiččou pieni Segeža-kylä. Galina Petrova Enšimmäistä kertua täštä kyläštä kirjutti Sergei Nikolajevič Sokolov vuotena Hiän tutki paikallisie järvijä ta vesistöjä, luati Povenecki-ujezdin karttoja. Šamoin hiän tarkkah kuvasi elinpaikkoja, kumpaset oltih järvien ta jokien rannoilla, toisien lisäkši Segeža-kylyäki. Sokolov kirjutti: Täššä kyläššä, još šitä voit niin šanuo, on yksi talo, šen isäntänä on karjalaini mieš Iuda perehen kera. Talo šijaiččou hyvällä paikalla šuuren uittojoven rannalla, šentäh aina on riittäväšti kalua, lintuja ta meččäeläimie, ta perehellä ei ole niistä puutetta. Kylällä on vain yksi propleema melkein ei ole ajoteitä. Kylän istorijua Segežan kylän kantaeläjillä on šemmoni legenda, jotta heijän šuvun alkuhpanijana oli Danila (suali, ka kenkänä ei tiijä hänen šukunimie). Hiän oli kotosin Puolašta. Danila oli reipaš ta mellakoiččija mieš, rikeneh pakasi čuarie vaštah. Šentäh hänen pereh oli karkotettu muašta. Še tapahtu XIX vuosišuan 60- vuosina. Danilan Iuda-poika niise oli šamaluontoni, ta vallankumoukšellisista mielistä hänet karkotettih meijän alovehella. Karkotukšen aikana kolme nelläštä vankista kuoli lavantauteh. Eloh jäi vain Iuda. Žandarmit heitettih hänet ykšinäh ta mäntih pois. Iuda joutu Segeža-jovella ta piätti jiähä elämäh tiälä ihmisie loitompana. Hiän tutki alovehta, käveli toisih kylih, opaštu pakajamah karjalaisien kera. Vuotena 1876 Pel navolok-kyläššä hiän löysi ičelläh naisen. Anastasija Ivanovna oli oikein uškovaini karjalaini naini. Joven rannan uušie eläjie ruvettih šanomah Segežski-nimellä. Näin ni ilmešty heijän šukunimi. Nykyset Segeža-kylän eläjät vanhan Makein talon luo. Segežan elämä ennein vallankumoušta Segeža-kylä oli mainittu Aunukšen gubernijan elinpaikkojen luvettelošša vuotena Šiih aikah kyläššä oli ykši talo ta šiinä eli yksi pereh. Pereheššä oli viisi mieštä ta kolme naista, kaikin oltih talonpoikie. Perehen isäntänä oli Iuda Danilovič Segežski. Hänellä oli nellä poikua: Makei, Sem on, Ivan ta Karp, kaikin oltih ruatajie. Pojat kašvettih ta heilä ilmeššyttih omat perehet. Makei oman perehen kera jäi tuaton taloh. Sem on ta Karp rakennettih omie taloja, ka Sem onin talo palo vuotena Šiitä palo tua tonki talo. Vuotena 1929 Makei rakenti oman šuuren talon. Še šeisou nykyjähki. Ennein vallankumoušta Belomorskissa oli Bel ajev-kupčan tehtahie. Segeža-joven koškija myöten miehet uitettih puita tehtahie varoin. Šiih työh piti olla neroja, šentäh kun Seesjärvelta Lindjärveh šuaten oli kahekšan koškie peräkkäh. Segežan eläjät oltih kalaštajie. Kaikin hyvin kuvottih verkkoja, onnakko kaikista parahin verkkojen kutoja oli Karpin naini Praskovja Pavlovna. Sem on oli hyvänä venehmuasterina. Hiän luati venehie kuin perehtä varoin, niin ni myötäväkši. Makei hyvin luati počkoja. Onnakko talonpoikien piähommana oli karjanhoito ta peltoviljely. Kyläläiset iče luajittih vuatteita ta jalaččija. Naiset piettih karjalaismallisie pellavapaitoja, koštoja. Miehien piällä oltih paijat ta tavalliset pukšut. Segeža-kylä oli mainittu Aunukšen gubernijan elinpaikkojen luvettelošša vuotena Kylän elämä Neuvoštovallan aikana Vuuvven 1926 väjenlašennan mukah kyläššä eli 24 ihmistä, kaikin oltih karjalaisie luvun lopušša kylän vierellä rakennettih parakkija. Niissä elettih nuorisoliittolaiset, kumpaset tultih työh Puatanen lespromhoosih. Joukon piälikkönä oli Mihail Šumilov, kumpani šiitä akottu Polina Makejevna Segežskajalla. Vuotena 1930 meččälaitoš pantih kiini ta ruatajat muutettih Segežah, missä oli avattu uittopaikka. Nuoret ihmiset rakennettih kyläššä monta parakkitaluo, leipomon, klubin, uittokontorin ta liäkintäašeman. Vuotena 1932 Karkijärveššä oli peruššettu Volna-kolhoosi. Šegeža-kylän paikalliseläjistä oli järješšetty kolhoosin prikaati. Segeža-kylä tänäpiänä Ennein vallankumoušta Segeža kuulu Aunukšen gubernijah. Neuvoštoliiton aikana kylän adressi rikeneh muuttu. Segeža kuulu Seesjärven, Karhumäjen, Rukajärven, Segežan piirilöih. Nykyjäh Segeža on Segežan piirin Popov porog -kylän ošana. Tänäpiänä Segeža on dačapos olkana. Šiinä on kahekšan uutta taluo ta yksi vanha Makein talo. Kešällä kyläššä on äijän rahvašta, ka talvekši kylä tyhjenöy. Segežašša ei ole šähkyö. Ympärillä on meččä, luonto ta koškematoin hilleyš.»»paikannimen ilmeštymini Ennein segežalaiset hyvin luajittih počkoja. Mitä merkiččöy Segeža-šana? Karjalan paikannimistön arvautukšie -kirjašša voit löytyä šemmosen kuvaukšen: Oman alkuperän Segežapaikannimi ottau karjalaisešta sees-šanašta (genetiivissä sekehen), še merkiččöy puhaš, kirkaš. Iänijen muutoš hyvin šopiu karjalaisen ta venäläisen iänehopin puittehih (sekehen sekešen sekežen). Vygovci-ečintäjoukon jäšenet kyšeltih monie seesjärven karjalaisie Puatanešša ta Segežašša, ka kenkänä niistä ei tunten täššä šanašša karjalaisie juurija. Šemmoista šanua ei ole ni karjalan kielen šanakirjašša. Ka šuomelais-venäläiseššä šanakirjašša, kumpasen luatijina ollah Vahros ta Ščerbakov, šekä Kuusisen šanakirjašša on olomašša sees-šana. Tätä šanua harvoin käytetäh ta še merkiččöy valkie tai pouta. Šentäh voipi luatie šemmosen piätökšen, jotta joven nimi pohjautuu šuomelaiseh šanah, eikä karjalaiseh.

10 10 «Oma Mua» 30. heinykuudu 2014»» matkuštamini Kaukasin vesijä ta vuaroja»»ihmiset šanotah: Jotta malttua, mi on Kaukasi, pitäy hoti kerran käyvä šinne. Natalia Siikoni Tänä vuotena miun onnistu käyvä Kaukasilla. Mie ajoin Moskovan kautti Pohjois-Kaukasin Mineraalivesijen alovehella. Moskovalaiset šuutkien šanottih miula: Ajat pohjosešta pohjoseh, martsialivejistä mineraalivesih. Kaukasin mineraalivesijä Kaukasin Mineraalivesijen piirissä on viisi kaupunkie: P atigorsk, Kislovodsk, Železnovodsk, Jessentuki ta Mineral nije Vody. Kaukasin Mineraalivesijen kurorttiloilla on monta erikoista mineraalihetettä ta mutakylpylyä. Kaukasin kurorttiloih joka vuosi käyt tuhanšie lomailijie, šentäh kun šielä on hyvä ta tervehellini ilmašto. Narzan- ta Jessentuki -mineraalivesijen lisäkši Kaukasissa on vielä Slav anovskaja- ta Smirnovskaja -vejet. Ne šuatih omie nimijä tietomiehien mukah, kumpaset löyvettih niitä vesijä. Slav anovskaja-mineraalivettä pumpatah reijäštä, kumpasen šyvyš on tuhat metrie. Vejen lämpötila on +57 aštetta. Kaukasin piänähtävyykšenä tietyšti ollah vuarat. Luonto, vesi ta tuuli luajitah omua työtä, ta konša mielikuvitukšellisešti kačot vuaramaiselmah voipi nähä äijän mukavua. Päiväsen kaupunki Vuarojen lähellä šijaiččou Kislovodsk-kaupunki, kumpaista pietäh päiväsen ta narzanin kaupunkina. Kislovodsk oli peruššettu 1803 vuotena. Kaupunkin nähtävyykšinä ollah Krepost -kotišeutumusejo, kiriköt, kurorttipuisto, narzanin näyttelyšali, kolonnadi. Šanotah, jotta Kislovodskissa 360 päivyä vuuvvešša paistau päiväni. Ka pitäy muistua, jotta tietomiehet šanotah päivyä päivänpaistosekši, još päiväni oli hoti 20 minuuttie vuorokauvešša. Paikalliseläjät kerrotah, jotta ennein Kislovodsk oli toveštah päiväsen kaupunkina, ka konša Čegemskoje uščelje -paikašša kuatu Sergei Bodrovin kuvaušryhmä, niin ilmašto äkkie muuttu. Ilmešty vilu koillistuuli, kumpani tuou matašša vihmoja. Viisi vuarua Mašuk-vuaran lähellä olijua P atigorsk-kaupunkie voipi šanuo Mihail Lermontovin kaupunkiksi. Šen melkein kaikki nähtävyykšet on šivottu runoilijan nimeh: musejo, muistopačaš, Lermontovin näyttelyšali, Lermontovin kylvyt, Lermontovin luola, šekä Lermontovin šurmapaikka. Vuotena 1878 valokuvuajat Engel ta Rajev pantih kivi aukijolla, missä kantaeläjien šanojen mukah tapahtu duelli. A kešäkuušša 1901 šillä paikal- Kaukasin piänähtävyykšenä ollah vuarat, kumpasie luonto, vesi ta tuuli muutetah kummallisiski olennoiksi. Kuva: Natalia Siikoni Kaukasin Mineraalivesijen kurorttiloilla on monta erikoista mineraalihetettä ta mutakylpylyä. la oli ašetettu muistopačaš arhitektorin Ivan Baikovin projektin mukah. P atigorsk vanhan nartien kanšan kielellä on Beštau, šanoista beš viisi ta tau vuara. Konša ajatta junalla Mineral nije Vody kaupunkista P atigorskih, niin šuatta nähä Mašuk-vuaran kaikki viisi huippuo. Kaukasin vierahanvaraisuuš Jessentuki-kaupunkissa on F odor Šal apinilla nimetty konserttišali. Juuri šillä kentällä pietäh erilaisie kuin sinfonija-, niin ni estradikonserttija. Mineral nije Vody -kaupunki on šuuri rautatieašema ta kanšainvälini lentoašema. Kaupunki šijaiččou Kumajoven luakšošša Zmeika-vuaran lähellä. Lepo Železnovodskissa lahjottau tervehyttä ta kaunehutta. Tiheissä tammi-, garpinuškoivu- ta pyökkimečissä Džeimukta Kučukjokien luakšoissa eläy poroja, meččäpukkija, fasanija. Kaukasin vierahanvaraisuuteh kuuluu kuin tunnettu kaukasilaini keittijö šašlikki, Lepo Kaukasilla lahjottau tervehyttä ta kaunehutta. Kuva: Natalia Siikoni l ul a-kebab, ossetijalaiset piiruat ta monta muuta, niin ni kohtelijaiset kulettajat. Ka miula ei riittän Kaukasissa meijän karjalaista kolorittie. Ei ollun kenen kera paissa šuomekši taikka karjalakši. Višših juuri šentäh milma niin ilahutti ta kummekši Mööpeli Šuomešta -nimi yhellä kaupoista.»»vuarojen legenda Mašuk-vuaran jokasella huipulla on oma nimi: Beštau, Zmeika, Mohnataja, Železnaja, Razvalka. Vuarojen ilmeštymiseštä kertou mukava legenda. Vanha El brus-ukko rakaštu Mašuk-neiččyöh, ka neičyttä tykkäsi ni nuori Beštau-poika. Beštau lahjotti Mašukilla šormukšen ta tahto akottuo. Konša El brus šai tietyä šiitä, hiän šiänty, kisko šormukšen neiččyön kiäštä ta vinnasi šen pois. Niin ilmešty Kol co (šormuš) -vuara Kislovodskin lähellä. Nuoren Beštau-pojan El brus tappo ta pilkko viiteh palah. A iče vanhuš jähmetty ta muuttu El brusvuarakši. El brus on čirču vuara ta rikeneh peittäytyy pilvissä. Monet turistit ei šuaha šitä nähä.

11 »»pei, pei, pezästy «Oma Mua» 30. heinäkuuta »»Leiby-suolu syöjile Magiedu čuajule Sidä magiedu ruliettua ei pie pastua. Se on ylen helpo luadie. Ruliettah niškoi sinule pidäy: 1 hoikku lavaššupala 1 banku sajendettuu maiduo Gretskoidu libo mindal noidu oriehua 1. Pane lavaššupala laudazele da voija se sajendetul maijol (ei vältämättäh pie panna kogo bankua). 2. Piälepäi ripoita oriehua. 3. Kiäri lavaššupala ruliettah. 4. Pane ruliettu tselofanpakiettah da pane jiäškuappah kahtekse čuassuu. 5. Leikkua ruliettu palazikse. Das Park -hotelli on luajittu kanalizatsien truvois. Trubahotelli matkustajile»»gretsies on erinomaine hotelli trubahotelli. Se on kuulužu turizmukohtugi muanittau omah puoleh matkustajii.»»tiijätgo? Muinazes Gretsies eli tundiettu filousoffu Diogen. Häi oli mielevy mies, ga kuulužuttu hänele toi segi, ku häi eli suures, ristikanzan suuruos pučis. Se oli lähes 400 vuottu enne Iisusan roindua. Vuvvennu 2004 Avstrien arhitektorat lähtiettih Diogenale peräh da luajittih hotelli kanalizatsien betonsilindrois (jogahine painau 9,5 tonnua). Yksi silindru on hotellin perti, kudamah syndyy kahten hengen magovosija, tumbočku da lampu, on vähäine tilua čamodanoihgi niškoi. Yhtehine pertin pinduala ei ole enämbiä kahtu nellikkömetrii. Betonpertih on suadu sähkö, harmuat seinät on čomendettu kirjavil piirustuksil. Eliä moizes hotellis voibi oraskuus algajen ligakuussah. Kezäl betonseinät puolistetah eläjii räkes, sygyzyl vilus, puolistetah net eläjii pihan hälysgi. Varata Das Park -ho- Muailman tundiettu filousoffu Diogen eli kukšinas. tellin perti voibi hotellin saital, vaiku hindu ei ole miärätty: jogahine maksau sen verran, min maksau. Tavan mugah turistat maksetah 50 jevruo päiväs, eletäh sie ei enämbiä kolmie päiviä. Ku lähtenet sih hotellih, musta, ku sie ei ole nimittumua pezevyndykohtua. Kylbypertih da basseinah voibi kävvä toizeh hotellih, kudai on rinnal, ga sit tulou maksua. Myös trubahotellin rinnal on kahvilua da buarua. Valmisti Ol ga Smotrova Hotellin pertih syndyy kahten hengen magovosija, tumbočku da lampu, on vähäine tilua čamodanoihgi niškoi.»»huomivo! Pie varavostu, suuributki! Suuributki on ylen čoma kaččuo! Sen lehtet ollah suuren suuret, orzi on järei, kukat ku zontiekku rouno! Yhtelläh pie varavostu sen rinnal olles! Täs heinäs on erinomaine aineh furanokumarin. Ristikanzan nahkale puuttuhuu se poltau sen. Semmite, ku ollet päivypastos räkel siäl. Suuributki on viizas pahanruadai. Sen luajitut palamukset ei kerras tunnuta niidy ei kupeta, ei čahlo. Vaigu kodvazen peräs nahkah nouzou rokkuo, kuduat hätken ei lähtietä. Niilöin lähtiettyy nahkah voibi jiäjä syviä jälgie. Suuributki on pakkazen kestäi heiny. Se ei varua ni 9 gruadussii pakkastu. Suuributki rubieu kukkimah 2-7-vuodehizennu, andau siemendy da kuolou. Suurdubutkie ei sua hävittiä nikui toizin, vaigu kytkijen da jällespäi poltajen. Ku nähnet suurenbutken, voit ihailla sidä loittonpäi, älä vai koske käzil nikonzu!

12 12 «Oma Mua» 30. heinykuudu 2014 Muhahtai! Kuomaseni, voitko antua velakši tuhat rupl ua? A mintäh en vois? Ei ole propleema! Kun Pariisista tulen, tai annanki. Kuomaseni, Ranškahko šie šuoriet? Vielä mitä!»»joutoaika»»mitä? Konša? Missä? Käsityöammattien keškuš. Karjalan kuvijot: Uuši rivi š u a t e n Näyttelyššä on esitetty eri aikojen juhla- ta t o i n i a r k i-p i ä t i n č č ä arkipukuja. Kaččojat voijah tutuštuo pukujen luatimisen prosessih, kaččuo kutamotehtahien arhiivadokumenttija ta valokuvie. enšiarki ta šuovatta ÎÎ Adressi: Kirovinkatu, 13 ÎÎ Telefoni: Karjalan taitehmusejo. Iänisniemen helmi š u a t e n Näyttely on omissettu Hristossan t o i n i a r k i-p y h ä pä i v ä kirkaštumisen kirikön 300-merkkipäivällä ÎÎ Adressi: Karl Marxin katu, 8 ÎÎ Telefoni: »»anonssi Kaččokkua «Omin silmin» nellänpiän, 31. heinykuudu, 9.00 aigua Rossija-Karelija -kanualal Vedäjänny Marija Filatova Ô Ô «Lähtin minä L akkoil ah». Mis on roinnuh Kižisuaren nimi. Luadinuh Ol ga Ogneva. Karjalan da suomen kielel. Ô Ô «Kansanmusiikkia jokaiseen makuun». Rahvahanmuuzikan Sommelo-festivualih näh, kudai piettih heinykuun allus Kuhmos. Luadinuh Ol ga Ogneva. Suomen kielel. Programmois on ven ankieline tekstukiännös. Kaččokkua «Omin silmin» nellänpiän, 07. elokuudu, 9.00 aigua Rossija-Karelija -kanualal Vedäjänny Marija Filatova Ô Ô Pagin stuudies Žiivatad vepsläižiden elos -fil man luadijanke Larisa Smolinanke da fil mah yhtynyönke Irina Sotnikovanke. Vepsän kielel. Ô Ô «Žiivatad vepsläižiden elos». Fil mu vepsän kielel. Ô Ô «New Melodeon Melodies». Markku Lepistö Trion konsertu. Suomen kielel. Ô Ô «Pimpula, pampula. Mul tfil mu karjalan kielel» Lapsih näh. Programmois on ven ankieline tekstukiännös. Horoskoppi elokuukši Karjalaiset šanotah: Mitä elokuušša keryät, šitä talvella šyöt. Käykyä meččäh marjah ta šieneh, enemmän aikua viettäkkyä luonnon helmašša. Oinaš ( ) Oinakšella on hyvä aika alottua remontti koissa ta lykätä pois kaikki vanha kluamu. Ole enämmän aikua omien lapšien kera: käy heijän kera urheilušalih taikka oššokšilla, vet kohta alkau uuši kouluvuosi. Härkä ( ) Härällä elokuu on paraš kuukauši opaštumista varoin. Šiula tulou äijän matkoja ta tehtävie, ta pereheh jiäy vähän aikua. Muissa, jotta enšin pitäy ajatella, šiitä vašta šanuo. Kaikki šiun šanat voijah šiitä tulla šiula vaštah. Kakšoset ( ) Kakšosilla onnistuu joka asie. Ken ei rua, še ei ni šyö tämä šananpolvi ei ole šiušta. Šiun ei ole pakko antua äijän voimua ruatoh, ka pitäy vain ajatella vähäsen etukäteh. Kiinitä enemmän huomijota pereheh, jotta et jiä yksin. Rapu ( ) Rapu šuau lahjan taikka palkinnon omašta ruavošta. Olet aktiivini ta ahkera, šiun on helppo miellyttyä toisie ihmisie. Staraičet joka hommašša eččie positiivie. Hyvä mieli antau voimua vuuvven loppuh šuaten. Leijona ( ) Vuota šuurie muutokšie, ainaški positiivisie. Liiku työn ta levon, virkahimon ta perehen šointuh. Vietä enemmän aikua koissa, elä unoha lähisistä. Raha-asiet ollah hyvällä tašolla. Neičyt ( ) Neiččyön pitäy olla šovušša omien työtovarissojen kera, hyö šiitä neuvotah šilma ruavošša. Olet täyši energijua täššä kuukauvešša. Još šuunnitelmissa on työmatka, niin tähet autetah šilma. Viessat ( ) Arretki tunnutah šiušta mukavilta, olet tyytyväini elämäntilantehešta. Ka staraiče enemmän kuunnella toisie ta elyä ilmain riitelyjä. Raha-asiet on parempi šelittyä kuukauven lopušša. Skorpioni ( ) Elokuušša šie šuat luatie še, mi jo ammuin oli šuunnitelmissa. Elä alota uutta asieta, još et ole varma šiitä. On riski, jotta jouvut epämukavah tilanteheh. Šiun kannattau pityä työ ta huvi erikseh. Jousimieš ( ) Jousimiehen ei pie šyvvä kaikkie šyömisie peräkkäh lomalla ollešša, muissa, jotta ei kaikki ruuvvat olla tervehellisie. Ole piättäväini työelämäššä. Rua šitä, mi šiun mieleštä on oikieta ta kaikki mäneštyy. Kauris ( ) Kaurehen on hyvä lähtie lomalla toiseh muah. Matka onnistuu ta jiäy muistih. Jotta šäilyttyä hyvävointi, šiun pitäy vuorotella työtä levon kera. Staraiče rikenempäh kävellä verekšeššä ilmašša. Vesimieš ( ) Vesimiehet vaššatah tuttavie, kumpasie jo ammuin ei nähty ta käyväh paikkoih, kumpasih jo ammuin ei käyty. Još tahot ruveta elämäh uutta elämyä, niin nyt šiih on paraš aika. Još lähet lomalla, niin työtovarissojen tulou jykie ruatua ilmain šilma. Kalat ( ) Tuntuu, jotta nyt elämäššä on kaikki hyvin. Muissa, jotta ruato ei tykkyä kiirehtämistä. Rua kaikki etehpäin, elä unoha tärkiet dokumentit koista lähtiessä. Pienen levon jälkeh šiula tulou uutta voimua ta kaikki onnistuu. Valmisti Maikki Spitsina»»Hyvittelyt Biblien da Kalevalan kiändäjiä, runoniekkua da prouzan kirjuttajua kotkatjärvelästy Zinaida Dubininua hyvittelemmö roindupäiväl. Toivotammo lujua tervehytty, uuttu kirjutustu da kaikkie hyviä. Oma Mua Kotkatjärvelästy brihua Il l u Mošnikovua hyvittelemmö roindupäiväl da toivotammo parastu ozua, uuttu mieldykiinnittäjiä matkua da tervehytty! Lämbie kezäl lämmis mualois! Dovarišat Kiestinkin karjalaista Oles a Kanevua onnittelemma šyntymäpäivällä. Toivotamma mäneššyštä, lykkyö, tervehyttä ta hyvyä mieltä! Yštävät»»Siänennustus Petroskoi Anuksenlinnu Priäžy Koštamuš Kalevala Louhi yö päivy yö päivy yö päivy yö päivy yö päivy yö päivy 31 / / / / / / / Peruštajat: Oma Mua Karjalan rahvahan lehti Peruššettu kešäkuušša 1990 Karjalan tašavallan Lakijenhyväkšymiskokouš, Karjalan tašavallan hallituš, Karjalan Rahvahan Liitto ta kuštantamo Periodika Piätoimittaja Natalja Anatoljevna Sinitskaja Julkaisijan ta toimitukšen ošoite: Titovinkatu 3, Petroskoi, Karjalan tašavalta ÎÎ Tel: (814-2) , ÎÎ omamua@mail.ru Internet: Julkaisija: ÎÎ Karjalan tašavallan autonomini laitoš Periodika-kuštantamo ÎÎ Painettu Verso-kirjapainošša, , Petroskoi, Varkaukšen rantakatu, 1a ÎÎ Lehen on rekisteröinyn Venäjän Federatijon Kirjapainoalan komitietta ÎÎ Rekisterinumero Indeksi ÎÎ Allakirjutettu painettavakši čuasu ÎÎ Painoš 500 ÎÎ Tilauš 537 ÎÎ Hinta 20 rpl Redizaini Fenomen-mediajoukko (Piiteri) On otettu: