Kirjutan dai lauhtun

Transkriptio

1 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 02 (1091) Pakkaskuun 18. päivy 2012 Erähii mennyön vuvven tuloksii»»anatolii Grigorjev vuvven 2011 valličuksis da karjalan kielen tilas ÔÔ Elaigu, kudamas ei vaiku runuo s. 5 Allan sit, ku minä iče olen aktiivizesti yhtynyh Karjalan da Ven an poliitiekkah jo piäl 20 vuvven. Nygözis poliitiekois tämänmoine kogemus on vikse vaigu Viktor Stepanoval, Zakonoinhyväksyndykerähmön deputuatal Spravedlivaja Rossija puolovehen puoles. Minul taguzes on vie vuvven 1990 raadivopaginan kirjutus. Silloi minä enzimästy kerdua ravieh sanoin karjalazien probliemois. Sen jälles oli mondu sadua ezitysty Karjalas, Ven al da kanzoinvälizes laval. Karjalan Konstitutsies on minun, Karjalan Kongresan piälikön kehitetyt stat t at. Sendäh vikse minul on oigevus sanuo oma mieli sih nähte, mittuzet dielot ollah meijän mual. Karjalazet ainos vai ven alastutah Vuvven 2011 lopus piettih valličukset Ven an Duumah da Karjalan Zakonoinhyväksyndykerähmöh. Se oli suurin poliittine tapahtumu. Valličuksien tulokset ollah tietois. Net vie enämbäl lujoitettih karjalazien ven alastuttamistu. Tänäpäi myö olemmo kaikis enimäl ven alastutettu tazavaldu Ven an Federatsies. ÎÎ Jatkuu 2. sivul ÔÔ Minun Volod a Visotskii s. 4 ÔÔ Luve, kuundele da opastu s. 3 Rastavan tarin -suarnua Ilona Veikkolainen suvaiččou enämbäl toizii. Sendäh gu se on leppeisydämelline, kirjutettu omas kažis, sit on pellastettu hengi. Kuva: Ol ga Smotrova, Oma Mua Kirjutan dai lauhtun Ol ga Ogneva Nägi päiväzen valgien Ilona Veikkolazen suarnukniigaine Satuja/Suarnua-vuarnua. Kniigazes on seiččei elättisuarnua čomazienke kahtel kielel: suomekse da karjalakse. Enzimäi anglien kielel Oman enzimäzen suarnan Rastavan tarin Ilona Veikkolainen kirjutti... anglien kielel Karjalan pedagougu-universitietas 2. vuozikursal opastujes. Anglien kielen opastai Natalja Korol ova andoi opastujile sanaluvettelon da käski kirjuttua suarnan, kus oldas sanat: rastavu, yö, mies, kaži da kuda-midä muudu sanua. Sain net sanat da kodih tulduu rubein miettimäh, mih näh kirjutan. Parahite sil aigua myö lövvimmö pihal kažin da otimmo meile elämäh, minä sidä ylen äijäl suvaičin. Dai kirjutin suarnan kažih näh. Opastai sen lugiettuu sanoi: Ilona, nevvozin sinuu ruveta kirjuttamah, sanelou Ilona Veikkolainen. Universitietas opastujes Ilona kirjutti vie sentämän suarnan anglien kielel, tuaste opastajan käskys. Konzu universitietan loppiettuu vuvvennu neidine tuli ruadoh Karjalan Sanomih toimittajakse, rubei kyzymäh lubua lapsiensivun luajindah. Nellän vuvven mendyy häi rubei valmistamah sidä suomenkielizes lehtes. Materjualua painettavakse pidi eččie ičel. Sit Ilona kiändigi suomekse sen anglienkielizen Rastavan tarinan. Monii lugijoi suarnu miellytti. Sit lähtijen Ilona rubei silloi-toiči kirjuttelemah suarnoi suomen kielel. Suarnoi painettih ezmäi Karjalan Sanomis, jällespäi Omas Muas, tiettäväine, karjalakse. Toiči suarnu rodih hyvä, toiči ei, ga minä en jättänyh kirjuttamistu, sanoi Ilona. ÎÎ Jatkuu 2. sivul»»ilona Veikkolainen ÎÎ Loppi Karjalan pedagouguuniversitietan vierahien kielien tiedokunnan 2000 (sai suomen da anglien kielen opastajan diploman). Samazennu vuonnu tuli Karjalan Sanomih toimittajakse. ÎÎ Vuvves 2004 luadiu lapsien sivuu Karjalan Sanomis da kirjuttau suarnoi suomen kielel. Jälgivuozinnu on libunuh luadimah lapsien sivuu čomazienke Omas Muas. ÎÎ Satuja/Suarnua-vuarnua on Ilonan enzimäine kniigu. Hyllättylöin kylien eläjien kluubu Karjalan tazavallan Kanzallizien kul tuuroin keskukses (Leninan lagevo, 2) pakkaskuun 26. päivänny čuasun aigah Karjalan Rahvahan Liiton kannatuksel pietäh Hyllättylöin kylien eläjät -kluuban avajazet. Kluuban tarkoituksennu on kerätä yhteh Karjalan hävitettylöin da hyllättylöin kylien eläjii, ku ei unohtua omua roindumuadu, omii juurii, omua suguu. Kluuban avajazien aigah ozutetah Karjalaine svuad bu Kuikkiniemen kyläs -fil mu. Tulgua iče, kuččukkua toizii.

2 2»» tazavaldu Erähii mennyön vuvven tuloksii ÍÍAlgu 1. sivul Rutostunnuttu ven alastuttamistu tovendetah rahvahan lugemizen tulokset. Sen mugah vuvves 2002 ven alazien lugu Karjalas on nossuh 76,6% kai 82,2%. Nimidä mostu ei ole nikuduas toizes rahvahallizes tazavallas. Sen jälles vie igävembät luvut. Karjalas kaheksas vuvves rodiihes karjalastu vähembä. Nygöi meidy on hengie, vaigu 7,4% kaikis Karjalan eläjis. Hirvei rodieu! Tottu sanuo, karjalazet ollah kaikis pengottavin kanzu Ven al! Kel pidäs vastata nämmis dielolois? Tiettäväine, tazavallan valdivol. Se on heijän ruado. Federualuvaldivo vastukavai ainos auttau karjalazii. Sanakse hos tämä. Mennyzien valličendoin aigah karjalan da suomen kieldy nikui ei käytetty. Minä, Zakonoinhyväksyndykerähmön deputuatannu olles 27. ligakuudu 2011 kirjutin Vladimir Putinale da kerroin karjalazien probliemois. Vastavus tuli ylen terväh. Yhtehine Ven a -puolovehen Karjalan ispolko- mah soitettih Moskovaspäi da jyrkäh kyzyttih, mindähbo meil karjalan kieli on pengottavannu. Midä tahtou Yhtehine Ven a lugiekkua karjalakse Ylen terväh sen jälles minule soitettih Karjalan ispolkomaspäi da kyzyttih abuu: pidäy la kiändiä karjalakse Yhtehine Ven a -puolovehen programmu. Minä, tiettäväine, autoin. Lövvin, ken kiändäy. Kolmes päiväs se ruado oli ruattu, programmu kiännetty karjalak- Lahdenpohjan, Sortavalan da Suojärven piirilöin školis ei opasteta suomen kieldy. Hos niilöin eläjät tahtottas, ku lapsii opastettas kieleh, semmite vuodessah 1940 niilöil mualoil sadoi vuozii eli enimite suomelastu da karjalastu. Karjalan Konstitutsies on Karjalan Kongresan piälikön Anatolii Grigorjevan kehitetyt stat t at. se da suomekse. Enzimästy kerdua histouries muan suuriman puolovehen programmu on karjalan kielel. Passibo suuri Puutinale! Ga ei vai tazavallan valdivole, kudai ainos vai lugou, ku karjalan kieli ei ole kaikkiele pädii! Jo sen jälles Karjalan Zakonoinhyväksyndykerähmös oli vastustettu minun kehoitus, ku karjalan kieldy enämbän käytettäs karjalazien eländykohtis. Vikse Moskovu parembi tiedäy, midä karjalazile pidäy! Mennyt vuon oli salvattu karjalan da vepsän kielen laitos Petroskoin pedagougizes akadeemis. Muga pietäh huoldu kanzallizis kielis! Semmoine poliitiekku rikkou Karjalan tazavallan zakonua karjalan, vepsän da suomen kielien valdivollizes kannattamizes. Vikse enimät Karjalan virgumiehet ei ni avattu tädä zakonua. Sen allus on kirjutettu: Karjalan, vepsän da suomen kielet ollah Karjalan tazavallan rahvahalline omažus Pidäygo vie midä ližätä sih? Vai lienne sen, ku Lahdenpohjan, Sortavalan da Suojärven piirilöin školis ei opasteta suomen kieldy. Hos niilöin eläjät tahtottas, ku lapsii opastettas kieleh, semmite vuodessah 1940 niilöil mualoil sadoi vuozii eli enimite suomelastu da karjalastu. Karjalas eläjile ainos vai korvih puhutah, ku meil on gubernuattoru, a ei tazavallan piämies. Minä sidägi ainos vastustin. Työnin kirjazet Ven an da Karjalan Prokuroroile, kiänyin Karjalan tazavallan Pälimäzen Suvvon puoleh. Kohendettu sie, kus pidi kohendua Vikse ei oldu minun ruavot tyhjät, ku Ven an prezidentu ezittyjes 22. talvikuudu 2011 ni kerdua ei sanonuh sanua gubernuattoru, ainos vai sanoi Ven an Federatsien subjektoin piäliköt. Se oli suuri ero vuvves Vuvven 2011 valličuksien jälles minä työnin kirjazet Ven an Keskusvalličuskomitiettah, ku Karjalas rikottih valličusoigevuksii. Vaste ei ammui olen suannuh vastavuksen, ku minun kirjaine on työtty Prezidentan administratsieh da FSB:h. Da vie ližäkse Zakonoinhyväksyndykerähmön deputuatakse puutui karjalaine da karjalakse pagizii Antonina Žerebtsova. Ga vaigu sen jälles, konzu kirjutimmo Moskovah. Enzimäi deputuatakse oli miärätty karjalan kieldy tiedämätöi Valentina Ulič. Mostu elaigua. Anatolii Grigorjev, Karjalan zakonoinhyväksyndykerähmön endine deputuattu, Karjalan Kongresan piämies Kirjutan dai lauhtun ÍÍAlgu 1. sivul Piähengen ezikuvannu on ristikanzu Ilona Veikkolainen kirjuttau piädykauti ylen helpol kielel. Kirjuttajan mieles hänen suarnat enne kaikkie on kirjutettu igähizile lapsile, kudamat jo iče maltetah lugie libo niile nuorile dai ruavahembile, ket opastutah kieldy. Yhty hyvin suarnoi voijah lugie vahnembat pienembile lapsilegi. Ilonan suarnat ollah meččyda kodielättilöih näh: Ylbei hiiri, Nenänsydii kana, Kaži da varoi. Ga yhtelläh en sanos niidy vai lapsien lugemizekse. Suarnois erähil piähengil ezikuvannu on ristikanzu. Minä toiči kirjutan ristikanzois, kudamat konzutahto luajittih minule midätahto pahua, miltahto abeittih. Moine ristikanzu ku nostattauhäi minus pahua mieldy, minul kerras tulou himo kirjuttua hänes. Kirjutan, dai jo lauhtun. Kirjutan myös silloigi, konzu kedätah on ylen žiäli, sanou Ilona. Ilona on tarkusilmy, häi nägöy ristikanzoin luondehellizii ominažuksii da sit andau niilöi iččeh suarnoin piähengile. Minus, ga häi ylen hyvin ellendi kolmevuodizien lapsien luondehen. Lugiekkua vai Vällilline löpšöi suarnu, kus pieni löpšöi ei tahto viertä muate talvekse, ku tahtoi nähtä, mi se on talvi. Ylen puaksuh Ilonan suar- nois on igävy loppu. Sanommo, nenänsydii kana häviey meččäh, ylbei hiiri jiäy yksinäh kodih, kudai riičitäh. Eigo sinul ole žiäli heidy? kyzyin Ilonal. Ei ole. Tahton ozuttua, midä rodieu, konzu ristikanzu luadiu pahua. Pahan luajittuu ičel roih paha, oli hänen vastavus. Hädä keinon keksiy Čomazet omah kniigah kirjuttai luadi iče. Net ollah mustuvalgiet, graafizet. Vai kanzikuva on värilline. Minä en malta piirrustua, en pie iččiedäni taidoilijannu. Školasgi opastujes piirrustuksen urokoil sain vain kolmozii. Ga konzu saimmo kniigan luajindah vähembän jengua, mi oli kyzytty, ga pakosgi pidi ottua kädeh piirdin da oppie piirrustua. Taidoilijua en voinnuh T Jänis ja tyttö yttö nimeltään Hanna asui pienessä mökissä mummonsa kanssa. Mummo oli vanha ja sen takia Hanna hoiti kaikki kotiaskareet. Tyttö kantoi vettä kaivolta, laittoi ruokaa ja 13»»Satuja/Suarnua-vuarnua ÎÎ Ilona Veikkolazen kniigu on painettu petroskoilazes Verso-julguamos. ÎÎ Painangulugumiäry on 300 palua. ÎÎ Kniigu jullattih M.A. Castrénan seuran jengukannatuksel. ÎÎ Kniigu on myödävänny Oma Mua -lehten toimitukses, hindu on 150 rubl ua. palkata, ku ei olluh mil maksua. Ga čomazet lapsienkniigah pidi suaja vältämätä. Ylen äijäl suvaičen Kaarle Merikosken Eläinsatuja. Sie sežo ollah mustuvalgiet čomazet. Tämä knii- H Jänöi da tyttö anna eli buabahke pienes kois kylän agjas. Buabo oli vahnu, sendäh Hanna ruadoi kaikkii kodiruadoloi. Tyttö toi vetty kaivospäi, varusti syömisty da 39 gu oli ezikuvannu, konzu luajin čomazii iččeni suarnoih, sellittäy Ilona. Joga suarnah niškoi Ilona luadi kaksi kuvua. Yhten suomenkielizeh, toizen karjalankielizeh tekstah. Joga čomazes on päiväine. Tarku kniigan lugii nägöy: se ei ole yhtenmoine. Erähis kuvis se on vessel da hyväntahtoine, erähis tuaste suuttunuh da vihažu libo mielih syvendynyh. Sen piirustai on luadinuh piädykauti. Päiväine ozuttau jogahizen suarnan tunnon, emotsien. Prouzan kiändäi sežo voibi olla kilbailijannu Olen niilöi lugijoi, ket tuttavuttih Ilona Veikkolazen suarnoih karjalan kielel. Livvikse net kiändi Jelena Filippova. Enzimäi erähät Oma Mua lehteh pandavakse, sit jo dostalit piädykauti kniigah niškoi. Sanakse, tämä kniigu on jo toine Ilonan da Jelenan yhtehine ruado. Ezmäine oli Omamualazet nimine disku, kunne on pandu kaheksa perehen tarinua livvikse da lyydikse. Net toimittajat kirjutettih ruadomatkoin aigua. Prouzutekstoin kiändäjiä sanotah orjakse, ku hänel pidäy tarkah noudua kiättäviä tekstua, runoloin kiändäjiä kilbailijakse. Voibigo prouzan kiändäi kilbaillla alguperäzen tekstan kirjuttajanke? kyzyin Jelenal. Tiettäväine, kiändiä pidäy muga, kui on kirjutettu. Minä mugai ruavoin. Ga konzu luvin suarnat karjalakse, vähäzen vai čomendelin. Muite kiännös pidäy olla oigei. Jelenan sanoin mugah tämä suarnukniigu hyvin pädöy kaikile, ken opastuu karjalan kieldy školas dai universitietas. Niile harvoile lapsilegi, ket maltetah karjalua. Ylen hyväs mieles kniigan luadijat ollah sitgi, ku kniigu on kovakanzine, hyväluaduzel, järiel valgiel bumuagal painettu. Mollembat kiitetäh avus Ol ga Makarovua. Häi pani yhteh kai tekstat da čomazet enne painamistu, verstaičči kniigan. Nouziel nedälil suarnoin kirjuttai Ilona Veikkolainen šuorieu taidoilijoin kursiloile suamah ližiä neruo. Nygöi häi tahtou opastuo piirustamah mualoil. Toinah konzutah näem mö sit hänen uuttu lapsiensuarnua libo muudu lugemistu čomazienke?

3 »»opastus 3 Luve, kuundele da opastu»»on piästetty ilmah Ol ga Karlovan Vienankarjalan alkeiskuršši. Enzi kerdua karjalankieline opastuskirju on luajittu yhtes cd-diskanke»»ol ga Karlova Jelena Filippova Tädä uuttu opastuskirjua myöte sanozin, ku tahtonet da kehtannet vai, voit opastuo karjalan kieldy ičeväilgi. Paiči sidä ku nygöi karjalan kieldy opastujat voijah cd-diskas kuulta oigien karjalan kielen, ellendiä fonetiekan da paginluavun eričykset, kniigan opastusmaterjualu vie on muga hyvin kai sellitetty, sendäh vaigevustu kieldy opastujes nikel ei pidäs roita. Kirjan prezentatsien jälles pagizimmo sen luadijan, Petroskoin valdivonyliopiston dotsentan, karjalan kielen opastajan Ol ga Karlovan kel, kyzyimmö opastajua sellittelemäh omua ruaduo. Neruo sit ruavos hänelhäi on vägi tukku. Ol ga, oligo se sinun oma kehoitus luadie tämä opastuskniigu vai sinuu kentah kehoitti sih ruadoh? Ajatuš šemmosen kirjan luatimisešta on pyörin piäššäni jo pitän aikua. Šanaštokomissijan issunnoissa monta kertua oli tullun tämä meininki pakinakši ta näin Karjalan kanšallisaseita hoitava komitietta luati tilaukšen, ta mie aloin kerätä ainehistuo tukkuh elikkä yhen kirjan kanšiloih. Karjalan kielen nykytila ei ole šuorah šanottuna kehuttava. Nuoret tai vanhempi rahvaš ei šuateta lukie, kirjuttua eikä paissa karjalakši. Vielä 20 vuotta takaperin enämpäisen oli šemmosie inehmisie, ket ei mahettu kirjaimie karjalan bukvie, ka käytettih omua rotnoita karjalua jokapäiväseššä pakinaššah. Šilloin ei kirjakieltä kehitetty, ka kaunis karjala oli elän rahvahan šuušša. Nykyjäh pitäy karjalua opaštua ihan niinkuin vierašta kieltä. No šeki hyvä jotta halukkahie on. Heitä varoin tämä opaššuškirja on šuatuki aikah. Konzubo alloit tämän ruavon da menigo hätki si- Uuzi Vienankarjalan alkeiskuršši on karjalan kielen opastajan Ol ga Karlovan monivuodizen ruavon tulos. Kuva: Mikko Ollikainen»»Vienankarjalan alkeiskuršši nul sidä luadijes? Karjalan kielen opaštajana olleššani jouvun aina keryälömäh kaikenmoista opaššušainehistuo ta kekšimäh mitänih uutta ta mukavua. Kaikki harjotukšet, dialogit, tekstit, kumpaset ollah mainittavan kirjan šiämeššä, olen hivutellun karjalan kielen tuntiloilla yliopistošša ta kešäkurššiloilla karjalan kielen kouluopaštajien kešen. Niin jotta tämä on monivuotini ruato. Uuzi opastuskniigu on juattu eri luguloih, niidy on kaikkiedah kaksitostu. Jogahizes sellitetäh kieliopin šeikkoi, on oma paginteemu da sih liittyi sanasto. Paginteemat kai ollah pädijät meijän nygözeh elokseh nähte. Lugii opastuu tervehtimäh, tiijustelemah kuulumizii, sanelemah omas ičes da perehes, omas talois da kodipaikas, vuvvenaijois da siäs, rubieu käyttämäh sanondoi, kudamii rahvas tarvitah linnas, ostoksil da restoranas olles, aigua kyzyjes, voimattujesgi. Kaikkie tädä opastut dialogoin da tekstoin lugemal da kuundelemal, harjoituksii luadijesgi. Harjoitustu sih niškoi on kaikenmostu da monenlastu. Kirjas ližäkse on termistö kahtel kielel: karjalakse da ven akse, pieni sanakirjugi. Opastusmaterjualuhäi kai on karjalan kielel, sendäh nämä jälgimäzekse mainitut ozat kebjendetäh vai opastustu. Sinulhäi on jo luajittu algukursan opastuskirju yliopiston opastujile, milbo tämä uuzi kirju eruou sit kirjas? Opaštukka vienankarjalakši -nimini kirja näki päivänvalon 2008 vuotena. Še on tarkotettu yliopiston opaštujilla, tulijilla kielentietäjillä. Šiinä on tarkemmin esillä kieliopin asiet, uuvvešša opaššuškirjašša on enämmän pakinateemoja. Uvven opastuskirjan tarkoitushäi paiči sen tiettyy opastustarkoitustu oli myös tuvva ezile karjalazien elostu da kul tuurua. Se hyvin nägyy kniigua lugijes. Kirjaššani olen käyttän ihan tarkotukšella vienankarjalaisien ristimä- ta šukunimijä, kuin Muarie Lešoni, Vasselei Remšu, Pekka Pekšujev, šamoin ni elukkojen: Vahti, Mučči, Mul l u, Ruško, Voima, Polle. Nämähän niisi unohtuu. Opaššuškirjaštani löytyy karjalaisie šananpolvie, arvautukšie, rahvahan runoja. On šekä uutta elošta ta šiih liittyjyä šanaštuo jotta vanhua: šuau harjotella karjalakši ravintolašša käyntie ta šamalla ni tuttavuštuo karjalaiseh pirttih. Tämä on enzimäine karjalankieline opastuskirju, kudai on luajittu cd-diskanke. Nygöi karjalan kielen Opaššuškirjaš tani löytyy karjalaisie šananpolvie, arvautukšie, rahvahan runoja. On šekä uutta elošta ta šiih liittyjyä šanaštuo jotta vanhua. opastujat voijah opastuo kieldy lugemal dai kuundelemal. Se on aiga hyvä. Cd-diskan luatimisen tarveh oli päivänšelvä asie ihan alušta šuaten. Harvah šuat kuulla missä karjalua. Diskan luatimisešša ei ollun šen vaikiempua asieta, kun vain löytyä pakasijat-iänittäjät. Ymmärrin šen, jotta hyvä ois olla miehen ta naisen iänet. Ta niin myö Kanšallisen teatterin näyttelijän Šanteri Kuikan kera musikantti Jevgeni Mihailovan joholla pakasima šuuna tyhjäkši, šynnyttimä kolmen šen diskan. Ni yhty en ebäile ku kirjal roih lugijua, sidä tänäpäi tarvitah meijän opastajat da opastujatgi, kaikin, ket tahtotah harjavuo karjalan kieleh. Miun šuurin toiveh on še, jotta kirjan šais jokahini, ken šitä tarviččou. Šepä šei onki piäproplema šuaha kirja luki- ÎÎ Petroskoin valdivonyliopiston dotsentu, filolougien tiijon kandiduattu. ÎÎ Vuvvennu 1999 kerras Petroskoin valdivonyliopiston karjalan da vepsän kielen laitoksen loppiettuu Ol ga Karlova rubei ruadamah sil samazel laitoksel. ÎÎ Vuvvennu 2004 puolisti kandiduatan dissertatsien. Hänen tutkimuksen teemannu oli Karjalan paikannimistö. ÎÎ Tänäpäi opastau yliopistos kielioppii, pidäy pagin- da kiännösurokkoi toizel, kolmandel da viijendel kursal. ÎÎ Ol ga Karloval on piästetty ilmah opastuskirjat: Opaštukka vienankarjalua vuvvennu 2008 da Vienankarjalan alkeiskuršši vuvvennu Opastai on myös monien kirjoin da opastuskirjoin redaktorannu. ÎÎ Ol ga jo monien vuozien aigah opastau karjalan kieldy kanzoinvälizis karjalan kielen kursilois, kudamii joga keziä pidäy Karjalan Sivistysseura yhtes Karjalan Rahvahan Liiton kel. Vuvvennu 2000 vienankarjalan kursit piettih Kiestinkis, silloi Ol ga oli enzi kerdua niilöis opastamas, tämän jälles joga keziä on olluh kursiloin opastajannu. ÎÎ Ol ga on aktiivine Karjalan Rahvahan Liiton da Nuoren Karjalan liittolaine da Čičiliušku-tyttiteatran artistu, teatrah niškoi Ol ga on kiändänyh vienakse kai ozutukset. jan käteheh. Opaššuškirjani on luajittu valtijon rahoilla, šentäh šitä sakonan mukah ei šua myyv vä. Kirjakaupašta kirjua et šua. Kyšynnän mukah tarvehta ois. Monet jo on kyšytty, mistä šitä šais oštua, mie en tiijä mitä i vaššata. Eklein tuli kirjani Piiteristä, šielä ois karjalan kielen kerho, tarvitah opaššusmaterijalie. Miula nyt piätä vaivuau, kun šaisin tarvittavan miärän kirjoja šinne... Varmah jatkat omua ruaduo dai tulou uuttu opastuskirjua, onhäi sinul äijän neruo da maltuo opastajan ruavos. Ka kun on alkeiskuršši šuatu aikah, tottaš on järkevyä luatie ni jatkokuršši. Täššä himottais passipoija kaikkie miun kollegoja, karjalan kielen opaštajie, šanaštokommissijan ruatajie, ket autettih milma kirjua valmistuas s a. Šuuret passipot teilä, vienalaiset kieliniekat, hyvistä n euvoloista ta juohatukšista. Omii mielii kirjutakkua

4 4»» rahvaskundu»»toimitukseh kirjutetah Hieruloi myö ei ylen pitky matku Zinaida Dubinina Ajammo ielleh. Piäzimmö Kinnermäle. En smiettinyh, ku puutun tänne, ihastuin, ammui tahtoin nähtä. Tovengi, hieruh tulduu oli moine tundo, buito puutuimmo vahnah aigah: pystyi jiännyöt taloit ollah moizet suuret, sangies parres luajitut, kuuzet časounan rinnal moizet korgiet da turbiet. Nadeždan kodi on suuri. Nengoine kodi oli minun buabal da died oil Kanzoin hierus. Avuan veriän pertih dai ezmäzikse näin Nadeždan, häi kačahtih minuh dai kerras tunnusti, jouksi sebiämäh. Emändy saneli meile omas ruavos, omis huolis, a minä duumaičin: mikse häi on yksin nämis suuris hommis. Tämähäi pidäs olla kaikkien karjalazien huoli. Tiettäväine, ei kaikkii hyllättylöi hieruloi sua muuttua muzeiloikse, ga pidäs meil olla hos yksi moine ulgomuzei, kui minä näin Estounies: vahnu karjalane kylä. Kylälhäi oli suuri merkičys karjalazien elaijas, se oli meijän kul tuuran luadii da kandai. Matku jatkuu Vieljärveh. Oli jo ehtypäivy, ga čoma kirikkö oli avvoi, nägyi loittonsah. Sie nuori mies pagizi meijänke, otti kniigat, kiitti ylen hyvin. Ajammo Nuožarveh. Tämä hieru tuou minule mieleh voinuaigua. Evakos olles Urualal yhtes meijänke barakas eli pereh Nuožarvespäi, ukko, akku da kaksi tytärdy, nuorembi oli minun igähine Liiza, seiččie vuottu meile oli. Tämä pieni naine ylen hyvin saneli karjalazii suarnoi. Myö, lapset, vuotimmo ehtiä, konzu kerävyimmö yhteh kammarih. Naizet kezrätäh, nieglotah alazii da sukkii saldatoile. Meilgi oli ruado, näpitimmö villoi. I sit oli suarnu. Čomat kuvat sit suarnas nygöigi tullah mieleh. I myö uskoimmo, rodieu meilgi toine hyvä elos Nuožarves meil on tuttavu opastai Lidija Jevsejeva. Minä tiijän händy hyvänny karjalan kielen kannattajannu, opastajannu, puolistajannu. Yhtes ruavoimmo silloi 90-luvul. Jätimmö kniigat, tiijän: tiä on lugijua. Tämä oli jälgimäine kohtu, kunne toimmo kniigua, jälgimäzet jätimmö. Äijän kaikenjyttymiä mieldy nostatti minus tämä kahten päivän matku karjalazien muadu myö. Suuris dielolois paistah TV:s, suurii miehii ozutetah, suurel bohattuol mennäh hyväkse, a ristikanzale pidäy tämä pieni oma mua, sen ilot, sen čomus, sen omus. Sen huolet da abiet tullah kohti meijän sydämih. Hyvä mieli on nähtä, kui karjalazet opitah pidiä elos omii kylii, omua kieldy. Abei on nähtä hyllätyt hierut, pahat dorogat, pengottu, alendettu kieli! Mis on meijän viärys? Minä en rubie ohkamah da prähkämäh, minä tahton täs kyzymykses löydiä toven. Se tozi on meijän mielis, se tozi on karjalazien paginois. No sidä ei pie sille, kel on valdu. Sen toven minä lövvin Carelia-žurnualan erähäs vuvven 2001 noumeras. Kirjutus ole Jevgenii Klementjevan. Häi on hyvä karjalaine, ga kirjutti suomen kielel. Mikse? Vastuan, ellendin: gu karjalazet ei lugiettas. Sen nimi on Haluammeko kuunnella ja ymmärtää toisiamme? Minä kannatan tämän kirjutuksen joga sanastu, se on karjalazis, karjalan pieles, karjalan rahvahan ongelmis da kirjuttau karjalaine, a kirjutus on suomen kielel. En rubie riuhtomah tiä eri sanondoi, tahtozin lugie tämän kirjutuksen karjalan kielel karjalankielizes lehtes. Myö, karjalazet, jo maltammo lugie omal kielel dai ellendiä kuda-midä maltammo. Ei pie muanitella meidy suomi-ugrilazel školal, kuduan tänävuon loppi vai yksi livgiläine. Täs teijän ruavot karjalan kielen hyväkse: yhtet tyhjät sanat. Mugai himoittas sanuo niile, ket luajitah meile nengozii lehtii, nengozii paginoi TV:s: passibo teile avus, ga myö, karjalazet, iče voimmo luadie lehtet dai paginat, vai piästäkkiä teijän sijale karjalazii. Sanotto: ei ole moizii karjalazii. On. Syy on toizis: pidäy olla zakon, kudai käskis karjalan kielen alal ruadajale tiediä karjalan kieli, a ei peitelläkseh suomi-ugrilazien kielen tuakse. Mostu kieldy ei ole, se on joukko kieldy. Jatkuu. Algu n:lois (2011 v.) Minun Volod a Visotskii»»Pakkaskuun 25. päivänny Vladimir Visotskii täyttäs 74 vuottu Meččyministersvan alal ruadajes 28 vuvves minä mondu kymmendy kerdua ajelin Moskovah. Joga ajelukses staraičimmos hos yhten illan olla teatras. Kačoin Maija Plisetskoidu ( Jouččenien järvi Odetta-Odillija) Suures teatras, Mihail Zaharovua, Igor Iljinskoidu ( Revizor ) Pienes. Maksim Gor koin teatras yhtes ozutukses Jegor Buličev da toizet oli yheksä kanzallistu artistua: Livanov, Prudkin, Anastasija Zujeva da toizet. Biliettiä suaha avvutti hyvä tuttavu, ministersvan ozaston piälikkö, kuduan akku ruadoi Suuren teatran administratorannu. Yhten kerran Leonid (se tuttavu) kyzyi: Lukič, etgo tahto Tagankah? Sie tänäpäi on Volod a Visotskii Gamlietas. Vastain: Ihastuksis. Silloi minul oli jo Moskovas suadu peitoči luajittu Visotskoin kassiettu Štrafnije bataljoni, Bratskije mogili da muut. Bron as otetut bilietät oldih enzimäzel riävyl, Visotskii oli počti kaiken aijan laval. Toizen kerran puutuin spektaklih Galilein elaigu. Säilyi programmu dai bilietty: 4 riädy, 1 paiku ( ). Spektaklis paiči Volod ua ezityttih Leonid Filatov, Valerii Zolotuhin. Tagankas minä kačoingi L ubimovan johtol luajitun A zori zdes tihije. Net spektaklit jiädih ijäkse syväimeh. Erähän kerran Leonid soitti: Aleksandr, ku voin-»»eloksen ratas Vladimir Porojev Taganka-teatran Gamlet-spektaklin enzi-ildu oli 29. kylmykuudu vuvvennu Yheksä teatrukauttu Gamletan roulii ezitti Vladimir Visotskii. Kuva on otettu wday.ru-saital Bron as otetut bilietät oldih enzimäzel riävyl, Visotskii oli poč ti kaiken aijan laval. net tulla Moskovah, suovattan meile gostih tulou Tagankan administrator da Visotskii. Minä hedi puutuin pojezdah. Abuniekakse otin ruadajan Islam Alijevan, kaksi štofua Petrovskoidu da kaksi suurdu pakiettua buolan da garbalonke. Istummo, stola valmis, pyhkimel syödäviä da juodavua. Meni aigu, Visotskoidu ei nävy. Puolen čuasun mendyy emändy da Tagankan administrator soitetah Visotskoile, trubkan otti Marina Vladi: Emmo voi tulla Volod a on jo norman juonnuh. Pahasmieles yhten Petrovskoin joimmo. Toizen štofan da buolat minä käskin kuitahto viijä Visotskoile. Meni kodvu aigua. Sit soitin da kyzyin, sanottih: Veimmö, Volod a käski sanuo suuret passibot työndäjäle. Minä kiänin Vladimir Visotskoin runon Vellik oin kalmat, se on painettu Oma Mua -lehtes dai minun antolougijes Vellen syväin. Amerikas eläi Mark Tsibol skii pani sen antolougieh Planeta Vladimir Visotskii (63 sivul on kirjutettu istourii, kui häi löydi stat t an Severnii Kurjer -lehtes Vellen syväimeh näh da minul kiitossanua kiännöksis Deržavinan da Puškinanpäi Voznesenskoin, Jevtušenkoin da Bella Ahmadulinah sah. Kanzalline kirjasto työndi Vellen syväimen Lamboin kylän dovarišat Tämä kuva on otettu kezäl vuvvennu 1976 Priäžän piirin Lamboin kyläs Kimppeläzen taloin pihas. Keskel, miäččy käis, olen minä, Puoroin Voloud a. Rinnal seizotah minun školadovarišat Aleksejevan Van a (hur.) da Vit a Ladoda. Opastuimmo samas kluasas Sissoizien školas. Kuvai meidy Priäžän fotoateljen kuvailii. En musta hänen nimie, ga se oli vahnu mies. Händy, ammattikuvailijua puak suh kučuttih školih da lapsien päivykodiloih kuvuamah lapsii. Pol šah, kus Rašalin linnas on Visotskoin muzei, kuspäi tuldih suuret kiitokset. Myöhembi minä kiänin runon Ban ka po belomu Savutoi kylyine. Kinon Visotskoih näh kačondan jälles kiänin yhten runon Ja ne l ubl u (En suvaiče). Opin kiändiä Hukkien mečästys (Ohota na volkov). Hukat myö, hyvä elaigu miän, A työ, koirat, i töllyöttö koirannu Minun seinäl on kanzallizen kniigutaloin kunnivolistu: Волкову Александру Лукичу за активное участие в работе Клуба любителей творчества Владимира Высотского. Vladimir Visotskii on kaiken rahvahan runoniekku, sendäh minungi. Aleksandr Volkov, livvin runoniekku

5 »»suomelas-ugrilazet 5 Suomelazien kukkaro tulien vuon hoikkenou Suomen autonomistajat, viinanjuojat da magiensuvaiččijat Uvves vuvves ruvetah maksamah enämbi. Suomes roihes kallehembi ajelta mašinal. Uvves vuvves algajen nostetah hinnat benzinäh kolmel eurol litras. Dizel -poltoaineh kallistui 13% litras. Uvvet mašinat kallistutah vuvven 2012 sulakuus, sendäh uvven vuvven allus enzimäzen kolmen kuun aloh vikse ostetah enämbi uuttu mašinua. Autovero suurendetah vuvvennu 2013, yhtelläh sendäh, ku vero maksetah edukädeh, suurennuh vero tulou maksua jo sulakuus Tänä vuon nostetah hinnat alkogolih da magieh. Viinat kallistutah 4,5%: Koskenkorva Elaigu, kudamas ei vaiku runuo kallistuu 80 tsental, viinu 20 tsental. Kilos magiedu da jiämaiduo tulou maksua 23 tsentua enämbi. Otettu finugor.ru»»periodika-julguamos piäzi ilmah enzimäine almanakku vepsän kielel Verez tullei-almanakan toimittajat Marina Ginijatullina (keskel) da Irina Sotnikova yhtes almanuakan kirjuttajan, runoilijan Oleg Mošnikovanke kačotah vastevai painettuu kogomustu. Kuva: Ol ga Smotrova, Oma Mua»»Vepsäläzet Ol ga Smotrova Vepsänkieline literatuuru rubei kehittymäh vaiku 1990-luvul, konzu luajittih yhtehine vepsän kirjukieli da Vepsäläzen kul tuuruseuran kehitykses ruvettih pidämäh literatuurukilboi, perustettih Kodima-lehti vepsän kielel. Silloigi Karjalan dai toizien alovehien vepsäläzet tiijustettih, mittumua nerokastu kirjuttajua da runoilijua eläy heijän keskes. Vepsänkielizen literatuuran alguhpanijoin joukkoh kuulutah Viktor Jašov, Nikolai Abramov, Alevtina Andrejeva, R urik Lonin, Viktor Jeršov. Vuozi vuottu liženi lugiettavua vepsän kielel lapsile dai aiguzile. Piästih ilmah suarnat, kudamat Elias L onnrotan keräi tutkimusmatkois vuvvennu 1842 da On kiännetty vepsäkse Biblii da Kalevala lapsile. Jo vuvvennu 2002 vepsäläzet suadih enzimäine romua nu Kalarand omal kielel. Ruado vepsän kielen kehittämizekse jatkuu nygöigi. Ei mennyh ni kuudu sit aijas, konzu nägi päivän valgien enzimäine vepsänkieline almanakku Verez tullei. Tämä on jo toine kogomus, kudai piäzi ilmah moizel nimel, enzimäzeh oli kerätty vaiku runuo. Äijiä aijembi, vuvvel 1996, piäzi ilmah Kodirandaine-kogomus, kudamas on runuo dai prouzua. Kielentutkii Nina Zaitseva da Kodima-lehten piätoimittai Marina Ginijatullina ruattih almanakan ilmah piästämizekse viijen kuun aigua. Autettih täs suures ruavos almanakan toimittajat Ol ga Žukova, Irina Sotnikova, Jelizaveta Haritonova, Larisa Čirkova, Zinaida Strogalščikova. Verez tullei -almanakas on ozutettu vepsäläzien nygöine dai endine elaigu, kudamas ei vaiku runuo. Myö tahtoimmo ozuttua, ku vepsän kielel suau kirjuttua eri aihielois, dai minun mieles tämä almanakku hyvä rodih, sanou Nina Zaitseva. Verez tullei rodih tottu hyvä da monipuoline. Paiči ker- Suurin merkičys almanakan luadijoin mieles on Valentina Lebedevan novellal Kodivaihiden hobed heläiduz. domustu da runuo sie löydyy lugiettavua vepsäläzien kirjuttajien elaijas, perindölöis, pajojoukkolois, kaikis dielolois kudamat tapahtutah kieli- da kul tuurualal. Tuli almanakkah i vepsäläzien paginklubas kirjutettuloi paginoi, kyläs eläjien rahvahien mustelmii. Ylen hyvä rodih Ol ga Sobolenkon kirjutus. Neidine kirjutti diplomuruavon vepsän kielen sanakniigoih näh, myö lyhendimmö tämän diplomuruavon, min tuloksennu rodih hyvä materjualu. Mieldykiinnittäi rodih Kodima-lehten toimittajan Al ona Jegorovan kirjutus vepsäläzeh taidoilijah Aleksei Maksimovah näh, sanelou Nina Zaitseva. Yhtelläh suurin merkičys almanakan luadijoin mieles on Valentina Lebedevan novellal Kodivaihiden hobed heläiduz. Myö duumaičemmo, ku juuri tämä uuzi novellu kiinnostuttau lugijoi, se on mieldykiinnittäi da helpo lugie. Enne sidä vie ei painettu nikus, sellittäy Marina Ginijatullina. Nina Zaitseva sanoin mugah, almanakan luadimine ei ole helpo ruado. Ei kaikin suostuta kerras, ku heijän kirjutukset painettas almanakas, varatah, ku rubiemmo kohendelemah kieldy, ku heijän murdehien eričykset hävitäh tekstas. Ga yhtelläh toimittajat puututtih sobuh kirjuttajienke, sellitettih, kui olis parembi painua se libo tämä kirjutus. Almanakan algusanois Vepsäläzen kul tuuruseuaran piälikkö Zinaida Strogalščikova sanou sih nähte, ku sanat kanzallizien kielien da kul tuuroin kehittämizeh näh, kudamat kuulimmo enne dai nygöigi kuulemmo tribunoispäi, ollah vaiku sanat. Vähembistörahvahil on jygei elävyttiä da kehittiä omua kul tuurua ilmai valdivon kannatustu. Vuvven 2010 rahvahan lugemizen tuloksien mugah vepsälästy jäi vajai kuuzi tuhattu hengie. Se on kahtu tuhattu vähembi migu vuvven 2002 rahvahanluvun mugah. Kniigoin piästämine on yksi keinolois säilyttiä muamankieldy, mustoittua rahvahale heijän perindöllizes kul tuuras. Almanakkua luadijes pyzyttih Careliažurnualan formattua.»»lyhyösti Pro rock fil mah yhtyi Jekaterinburgan pajojoukko H-Ural, kudai pajattau etno-rockua. Fil mu roihes omistettu Urualan uvven polven muuzikkumiehile. Fil mah niškoi H-Ural pajatti ven ankielizen pajon Bitva za Čulmandor. Virites sen pajon luajindah on suadu Aleksei Ivanovan Serdtse Parmi romuanas, kudai kerdou, kui yhtehine komi-perm akoin da mansiloin joukko voitti mongoloi. Miss Eesti-2011 Madli Vilsar uskaldi Uvvekse Vuvvekse opastuo ven ah. Kaunottaren sanoin mugah hänele kehoitettih opastus Ven an Teatruakadeemies, kuduah voibi piästä vaigu hyvin ven an kieldy tiedäjes. Suomen saamelazet suadih nygyaigaine kul tuu rukeskus. Suomen saamelazien parluamentu muutti nygyaigazih tiloih Lapin Inaris. Sajos ku ltuurukeskus avavui 2. pakkaskuudu Se rubieu auttamah saamelazii kehittämäh kieldy da kultuurua, biznessua da paikallistu valdivuo. Inarin lähäl ollah sežo Saamelazien muzei da Lapin ozutuszualu Siida. Sajoskeskuksen nostandah meni viizi miljonua euruo, kuduat suadih Jevroupan alovehellizen kehityksen fondaspäi. Otettu funugor.ru»»tapahtumat Eestis algavui rahvahan lugemine Eestis 31. talvikuudu algavui yhtestostu rahvahan lugemine, kudai kestäy kevätkuun 31. päivässäh. Sih pietäh lähes 20 miljonua euruo. Lugemizeh yhtymine on vältämätöi. Ken kieldävynnöy, maksau štruafun euruo. Ainavo kyzymys, kuduah voibi olla vastuamata, koskou uskonduo. Enzimästy kerdua rahvas voijah yhtyö lugemizeh internetan kauti libo vuottua lugijan tulendua kodih. Rahvahan lugemizen enzimäzis tuloksis sanotah tulien vuvven oraskuus. Juuri lugemizeh niškoi on valmistettu mul tfil mu Juss-jänöi, kuduas se eestikse, ven akse da vörokielel sanelou lugemizeh nähte. Otettu finugor.ru

6 6 Muhahtai! Tuliedu arbailtes tiedäi akku kačahtihes kartiloih, kai pöllästyi:»» joudoaigu Minun kartit sanotah, ku sinuu jo kaksi vuottu ei ole hengis! Goroskoppu päivännouzunpuolen Tämä vuozi on Drakonan vuozi päivännouzunpuolen goroskopan mugah. Drakonan vuozi on hälyaigu. Oppikkua ruadua parembi toizii, ku kaikin ruvettas kunnivoimah teidy. Olgua rohkiet da astukkua vai edehpäi. Mustakkua, ku tänävuon kentahto voittau, a kentahto vältämättäh jiäy voitetukse. Ku tänävun työ suatto lapsen, älgiä huolehtikkua sidä liigua, hänenke kai rodieu hyvin. Mustelkua, ket työ oletto päivännouzupuolen goroskopan mugah, da lugekkua oma goroskoppu Drakonan vuvvekse. Rotan vuvvennu rodivunnuoh niškoi tämä vuozi on hyvä. Rotat ruvetah ruadamah hyvii da pättävii ruadoloi. Vuvven aigua rotat ollah rauhas. Häkile ozutahes, ku tuldih järilleh ammuzet aijat, konzu sai olla joute. Ga se ei ole muga, tänävuon häkkilöile tulou ruadua täytty vägie. Tigrale tämä vuozi rodieu jygei. Sih kaččomattah tigrale tulou mieleh drakonan vuozi, ku täs vuvves on läpetysty, kudamua tigrat suvaijah. Kaži ei rubie sydimäh omua neniä vierahih dieloloih. Omas kois Kaži rubieu hommuamah omii armahii ruadoloi. Drakon rodieu ozakas kui kala vies, sehäi hänen vuozi on. Vuvven toizes puoliškos drakonua lykystäy kaikis dielolois, häi suau uuttu hyviä dovariššua. Mado omua mielevytty ei rubie sydimähes vierahih dieloloih. Vuvven aigua Mado on rauhas, nimidä pahua hänenke ei rodei. Heboh niškoi tämä vuozi rodieu hyvä. Hebo suvaiččou paruadupruazniekkoi, kudamua Drakonan vuvves rodieu kylläl. Koza ehtiy kaikkiel täs vuvves, ozuttau omua iččie. Sendäh kozal rodieu hyviä mieldy. Koza maltau ruadua kai hyvin, sendäh rahvas ruvetah kuundeleman hänen nevvoloi. Oblezjan rubieu pidämäh iluo kogo vuvven aigua. Oblezjan on piälimäine täs vuvves, ilmai händy olis igävy tänävuon. Kukoi on pehmeisanaine tänävuon. Kukoile tuli aigu naija libo mennä miehele. Drakon auttau kukoidu kaikis dielolois. Koirale ei ole mieleh tämän vuvven häly, sendäh häi ei seguo nimih dieloh. Koirale pidäy olla tarku: tänävuon häi voi menettiä kai, mi oli suadu omal väil. Počči ei tahto pidiä aigua yhtes omien dovarišoinke tänävuon. Počil rodieu kylläl magiedu syömisty, kudamua häi rubieu syömäh täyzi vačču. On valmistannuh Ol ga Smotrova Vuvvennu 1999 Kalevalan päiväkse Viola Mal min valmisti suuren spektaklin Svuad bu Pohjolas, kudai ozutettih Suomes dai Karjalas. Kuva on otettu kalevala.ru -saital Kalevalan päivy»»karjalan tazavaldu valmistuu Kalevalan päiväh Larisa Krasavtseva Karjalan tazavallas 28. tuhukuudu 2012 perindön mugah pietäh Kanzoinvälisty Kalevalan päiviä. Karjalan kul tuuruministerstvu kehoittau tazavallan da paikallizii valduelimii, kul tuuran da opastuksen laitoksii, kultuurujoukkoloi, yhteiskunnallizii liittoloi yhtymäh tämän merkittävän pivon varustamizeh. Suurimat Kalevalan päivän pivot pietäh tuhukuun 20. da 29. päivien välis. Ga vie sidä enne da sen jälles roiteh äijy kaikenmostu viettuo. Karjalan tazavallan taidomuzeis jo 5. tuhukuudu algavutah Kalevalan muailmas -kursat lapsih da vahnembih niškoi. Tiedokilbu Tiijätgo sinä Kalevalua algavuu joukkoviestimis 13. tuhukuudu. Karjalan tazavallan Kanzallizes muzeis 21. tuhukuudu avavuu ozuttelu Runoloin mua. Kevätkuun 1. päivänny pietäh konferensii Kalevalan muuzikkumerki: aktualizet probliemat da kehityksen perspektiivat, kandelehel soitandu. Sih yhtytäh Petroskoin valdivollizen konservatourien, Kanteleansamblin, muuzikkukouledžan da Eräs suurimis Kalevalan päivän tapahtumis roihes filarmounien orkestran ezitys. muuzikkuškolien ruadajat, Karjalan Tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da histourien instituutan da Suomen puolen spetsialistat. Kanzallizien kultuuroin keskukses kevätkuun aigah suau nähtä Vepsän rahvahallizen horan programmu Vepsänkieline Kalevala. Tazavallan ekoulogo-biolougine keskus sulakuus valmistau interaktiivizen kilvan Matku Kalevalan muailmah keskiškolien opastujih niškoi. Pietäh tutkindo-opastukselline konferensii Elias Lönnrot da itämerensuomelazien kanzoin kultuuruperindö, kudai rodieu omistettu L onnrotan 210-vuozipäiväle. Eräs suurimis Kalevalan päivän tapahtumis roihes filarmounien orkestran ezitys, kuduah yhtyy Suomen akkordeonal soittai Timo Kinnunen. Kantele-ansambl u ozuttau etnomuzikaalizen kompozitsien Kahten jouččenen kallivo.»»midä? konzu? kus? 11 /01 29 /01 Kiži-muzei (Kirovan lagevo, 10a) Argipäiväzet vehkehet -ozuttelu lapsile. Kačottavakse on pandu vahnua dai tämän päivän argipäivästy vehkehty. 11 /01 19 /01 Kiži-muzei (Fedosovan piha, 19) Uvvele vuvvele da Rastavale omistettu ozuttelu. Tiijustatto, kui nämmii pruazniekkoi pietäh Ven al.»»hyvittelemmö! H y v i t t e l e m m ö Anna Ivanovna Kuznetsovua roindupäival! Toivotammo hänele lujua tervehytty, ozua da menestysty. Tyttäret, vävyt, bunukat»»hyvittelemmö! Natalja Anatoljevna! Hyvyä šyntymäpäivyä! Toivomma teilä onnie, tehvehyttä, hyvyä mieltä ta elämäniluo! Jotta kaikki, mitä oli šuunniteltu onnistuis! Čičiliuškulaiset»»Hyvittelemmö!»»Siänennustus Petroskoi Anus Priäžy Suojärvi Sortavala Pitkyrandu yö päivy yö päivy yö päivy yö päivy yö päivy yö päivy 18 / / / / / / / On otettu: Kuldaine meijän tytär da sizär Ol aine! Hyvittelemmö sinuu roindupäivän kel! Toivotammo sinule lykkyy, rakkahuttu, ozua da kaikkie parastu, midä vai on meijän elaijas! Kuz minoin pereh: muamo, tuatto da velli haldivoiččijat: Karjalan rahvahan lehti Alustettu kezäkuus 1990 Karjalan tazavallan Zakonoinhyväksyndykerähmö, Karjalan tazavallan halličus, Karjalan Rahvahan Liitto da Julguamo Periodika Piätoimittai Natalja Sinitskaja Julguamon da toimituksen adressi: Titovan piha 3, Petroskoi, Karjalan Tazavaldu ÎÎ Tel: (814-2) ÎÎ omamua@mail.ru Internet: ilmahpiästäi: ÎÎ Valdivolline Periodika-laitos ÎÎ Painettu Verso-painamos Petroskoi, Varkauksen randu-uuličču, 1a ÎÎ Kirjoile pani Ven an Federatsien kirjupainoalan komitiettu Indeksu ÎÎ Registrunoumeru ÎÎ Painettavakse on allekirjutettu ÎÎ Painandulugumiäry 700 ÎÎ Tiluandu 020 ÎÎ Hindu 10 rubl ua Redizainu Fenomen-mediajoukko (Piiteri)

7 »»TV:n programmu pakkaskuudu 7 Ezmäinargi 23/ 01 Toinargi 24/ 01 Kolmaspäivy 25/ 01 Nelläspäivy 26/ 01 Piätteniččy 27/ 01 Suovattu 28/ 01 Pyhäpäivy 29/ , 09.00, 12.00, 15.00, 18.00, 00.30, Новости 14.20, Хочу знать с Михаилом Свобода и справедливость с Андреем Макаровым Давай поженимся! Т/с "ЖУКОВ" Д/ф "Звезда" на час" Познер На ночь глядя 01.40, Х/ф "ГОЛУБОЙ ГРОМ" С новым домом! О самом главном Т/с "ТАЙНЫ СЛЕДСТВИЯ" Дежурная часть Россия от первого лица Д/ф "Майя. Пророки Апокалипсиса" Вести Профилактика Х/ф "НЕВЕСТА ЗЭНДИ" Т/с "ЧАК - 2" Канал "Евроньюс" Наблюдатель Х/ф "ПОЛЕТЫ ВО СНЕ И НАЯВУ" Линия жизни Д/с "История произведений искусства" Спектакль "Ваша дочь Александра" 15.40, 19.30, Новости Мультфильм Т/с "ЗАГАДОЧНЫЕ ИСТО РИИ ЭНИД БЛАЙТОН" 16.40, Д/с "Обезьяныворишки" 17.05, Монолог в 4-х частях. Владимир Хотиненко Мировые звезды фортепианного искусства. Рафал Блехач Д/ф "Иоганн Кеплер" Д/ф "Будда на Шелковом пути" Главная роль Сати. Нескучная классика Полиглот Д/ф "Великий консерватор" Тем временем Д/с "Сталин и писатели. Алексей Толстой" Д/ф "Эвакуационный роман" Документальная камера К.Сен-Санс. Вариации на тему Бетховена Д/ф "Епископская резиденция в Вюрцбурге" 05.00, 09.00, 12.00, 15.00, 18.00, 23.30, Новости Хочу знать с Михаилом Свобода и справедливость с Андреем Макаровым Давай поженимся! Т/с "ЖУКОВ" Д/ф "Валерий Ободзинский. Украденная жизнь" Т/с "СЛЕДСТВИЕ ПО ТЕЛУ" Х/ф "ПРОБУЖДЕНИЕ" Х/ф "КАПИТАН ЗУМ: АКАДЕМИЯ СУПЕРГЕ- РОЕВ" С новым домом! О самом главном Т/с "ТАЙНЫ СЛЕДСТВИЯ" 14.50, Дежурная часть Россия от первого лица Д/ф "Целители. Расплата за невежество" Вести Профилактика Честный детектив Горячая десятка Т/с "ЧАК - 2" Наблюдатель 11.15, Х/ф "БЕРЕГА", 5 серия 12.25, Полиглот Д/ф "Будда на Шелковом пути" Мой Эрмитаж Х/ф "ШОФЕР НА ОДИН РЕЙС", 1 серия 15.40, 19.30, Новости Мультфильм Т/с "ЗАГАДОЧНЫЕ ИСТО РИИ ЭНИД БЛАЙТОН" 16.40, Д/с "Обезьяныворишки" 17.05, Монолог в 4-х частях. Владимир Хотиненко Мировые звезды фортепианного искусства. Евгений Кисин Д/с "Секретный код египетских пирамид" Главная роль Власть факта Больше, чем любовь Игра в бисер Д/с "Сталин и писатели. Алексей Толстой" Д/ф "Джазмен из ГУ ЛАГа" 05.00, 09.00, 12.00, 15.00, 18.00, 23.30, Новости Хочу знать с Михаилом Свобода и справедливость с Андреем Макаровым Давай поженимся! Т/с "ЖУКОВ" Среда обитания. "Цена красоты" Т/с "УБИЙСТВО" Х/ф "МЭРИ РЕЙЛИ" Х/ф "ДОКТОР ДУ- ЛИТТЛ: СОБАЧЬЯ ЖИЗНЬ" С новым домом! О самом главном Т/с "ТАЙНЫ СЛЕДСТВИЯ" 14.50, Дежурная часть Россия от первого лица Исторический процесс Вести Профилактика Т/с "ЧАК - 2" Городок Наблюдатель 11.15, Х/ф "БЕРЕГА", 6 серия 12.25, Полиглот 13.10, Д/с "Секретный код египетских пирамид" Красуйся, град Петров! Зодчий Джакомо Кваренги Х/ф "ШОФЕР НА ОДИН РЕЙС", 2 серия 15.40, 19.30, Новости Мультфильм Т/с "ЗАГАДОЧНЫЕ ИСТО РИИ ЭНИД БЛАЙТОН" 16.40, Д/с "Обезьяныворишки" 17.05, Монолог в 4-х частях. Владимир Хотиненко Мировые звезды фортепианного искусства. Аркадий Володось Д/ф "Панама. Пятьсот лет удачных сделок" Д/ф "Камиль Коро" Главная роль Абсолютный слух Д/ф "Другая жена Высоцкого" Магия кино Д/с "Сталин и писатели. Борис Пильняк" Д/ф "Орсон Уэллс" Д/ф "Каркасная церковь в Урнесе. Мировое дерево Иггдрасиль" 05.00, 09.00, 12.00, 15.00, 18.00, 23.30, Новости Хочу знать с Михаилом Свобода и справедливость с Андреем Макаровым Давай поженимся! Т/с "ЖУКОВ" Человек и закон с Алексеем Пимановым Контекст Х/ф "СЛЕПАЯ ЯРОСТЬ" 02.20, Х/ф "ЛЕТО НА БАЛКОНЕ" Свой взгляд О самом главном Т/с "ТАЙНЫ СЛЕДСТВИЯ" 14.50, Дежурная часть Поединок Россия от первого лица Вести Профилактика Т/с "ЧАК - 2" Комната смеха Наблюдатель 11.15, Х/ф "БЕРЕГА", 7 серия 12.25, Полиглот 13.10, Д/с "Секретный код египетских пирамид" Провинциальные музеи Х/ф "ПОЗДНИЙ РЕБЕ- НОК" 15.40, 19.30, Новости Мультфильм Т/с "ЗАГАДОЧНЫЕ ИСТО РИИ ЭНИД БЛАЙТОН" 16.40, Д/с "Обезьяныворишки" 17.05, Монолог в 4-х частях. Владимир Хотиненко Мировые звезды фортепианного искусства. Фредерик Кемпф Д/ф "Леся Украинка" Главная роль Черные дыры, белые пятна Гении и злодеи. Альфред Брем Д/ф "Баальбек. Столпы Юпитера" Культурная революция Д/с "Сталин и писатели. Борис Пильняк" Д/ф "Мир после Освенцима" Музыкальный момент 05.00, 09.00, 12.00, 15.00, Новости Хочу знать с Михаилом Жди меня Поле чудес ДОстояние РЕспублики: Роберт Рождественский Х/ф "САМКА" Х/ф "К СЕВЕРУ ОТ АЛЯ- СКИ" Анимационный фильм "Любопытный Джордж" Мусульмане С новым домом! О самом главном Мой серебряный шар Дежурная часть X Торжественная церемония вручения Национальной кинематографической премии "Золотой Орел". Прямая трансляция Х/ф "ПРЯЧЬСЯ" Т/с "ЧАК - 2" 10.00, 15.40, 19.30, Новости Х/ф "ПЯТЫЙ ОКЕАН" Тринадцать плюс Полиглот Д/с "Секретный код египетских пирамид" Письма из провинции Х/ф "ВРЕМЯ ДЛЯ РАЗ- МЫШЛЕНИЙ" 15.50, Мультфильм 16.15, Д/с "Обезьяныворишки" Д/ф "Баальбек. Столпы Юпитера" Билет в Большой лет со дня рождения Риммы казаковой. Вечер-посвящение в ЦДЛ "Мы все в этой жизни кому-то нужны" Смехоностальгия Искатели. "Последний полет Леваневского" Х/ф "ШЕРЛОК ХОЛМС. КОМНАТЫ СМЕРТИ", 1 серия Линия жизни Д/ф "Фаунтейнское аббатство" Спектакль "Разговор перед лицом молчания" Кто там Музыкальный момент 06.00, 10.00, 12.00, Новости Х/ф "ВЕРТИКАЛЬ" Играй, гармонь любимая! Мультфильм Умницы и умники Слово пастыря Смак Д/ф "Валерий Ободзинский. Украденная жизнь" Среда обитания. "Золотая лихорадка" Т/с "ВЕРБНОЕ ВОСКРЕ СЕНЬЕ" Кто хочет стать миллионером? В черной-черной комнате Кубок профессионалов Первый класс с Иваном Охлобыстиным Большая разница Х/ф "ВСЕ О СТИВЕ" Х/ф "ЗАКАТ" Х/ф "ВОЗВРАЩЕНИЕ СКАКУНА" Хочу знать с Михаилом Х/ф "ЭТО СЛУЧИЛОСЬ В МИЛИЦИИ" Сельское утро Диалоги о животных 08.00, 11.00, Вести 08.10, 11.10, Вести- Москва Военная программа Субботник 09.30, Городок Национальный интерес Честный детектив 12.25, Т/с "БЛУДНЫЕ ДЕТИ" Субботний вечер Десять миллионов с Максимом Галкиным 19.00, Х/ф "НЕ ЖА- ЛЕЮ, НЕ ЗОВУ, НЕ ПЛА- ЧУ" Вести в субботу Девчата Х/ф "БЕЗ ИЗЪЯНА" Х/ф "СОТНЯ ВОРОВ" Библейский сюжет Х/ф "ДОБРОЕ УТРО" Красуйся, град Петров! Зодчий Росси 12.30, Личное время. Александр Журбин Х/ф "ВОРОБЕЙ НА ЛЬДУ" Очевидноеневероятное Вокзал мечты Спектакль "Мещанин во дворянстве" Д/с "Планета людей" Большая семья. Эмиль Верник Романтика романса Величайшее шоу на Земле. Франсуа Рабле Х/ф "ЧАЙКА" Д/ф "Монастырь" Эл Джарро и Лариса Долина. Концерт в Москве Мультфильм Заметки натуралиста с Александром Хабургаевым Д/ф "Кацусика Хокусай" 06.00, 10.00, Новости Х/ф "ТЫ ЕСТЬ..." Армейский магазин Мультфильм Здоровье Непутевые заметки Пока все дома Фазенда День Владимира Высоцкого на Первом канале Минута славы Клан Кеннеди Х/ф "БЕЛЫЙ ПЛЕН" Т/с "ДЕТРОЙТ 1-8-7" Хочу знать с Михаилом Х/ф "ЗЕМЛЯ САННИ- КОВА" Вся Россия Сам себе режиссер Смехопанорама Утренняя почта Сто к одному , Вести С новым домом! 11.25, Т/с "БЛУДНЫЕ ДЕТИ" Вести-Москва Смеяться разрешается Х/ф "ТОЛЬКО ЛЮ- БОВЬ" Вести недели Х/ф "ЛЕСНОЕ ОЗЕРО" Х/ф "ЖИЗНЬ ВЗАЙМЫ" Х/ф "ОДИННАДЦАТЬ ДРУЗЕЙ ОУШЕНА" Комната смеха Городок 10.00, Обыкновенный концерт с Эдуардом Эфировым Х/ф "МОРЕ СТУДЕНОЕ" 12.05, Легенды мирового кино 12.30, Мультфильм Д/с "Дикая природа" Что делать? Д/ф "Юрий Григорович" Юрий Григорович. Юбилейный вечер в Большом театре Контекст Х/ф "ЛЮБИТЬ..." Искатели. "Тайна ханской казны" Хрустальный бал "Хрустальной Турандот" в честь Марии Ароновой Х/ф "ТАЙНЫ И ЛОЖЬ" Джем Д/ф "Елена Блаватская" Huomivo! Ô Ô Musta kaččuo Karjalan TV:n kanzalliskielizen toimituksen Omin silmin -ozutustu nellänpiän 26. pakkaskuudu Rossija 1 -kanualal aigah. Ô Ô Joga päiviä paiči suovattua da pyhiäpäiviä samal kanualal aigah ollah uudizet karjalan, vepsän da suomen kielel.

8 8»» sanasuari»»lugijat runoillah»» suarnua-vuarnua Lev Tolstoi Laivan rikkovus Vera Larionova Talvi Meijän talvi havačui, Avai omat silmät. Tuučču lundu muale toi, Katoi joga kohtat. Tuuli luadi kivoksii Astut jalgu upponou. Rakkažen huolekses Meijän meččy čomenou. Ei ni jogi virdaile Kattavunnuh keviässäh. Lundu lykkiäy labjal naine Luadiu troppua lähtiessäh. On dai lapsil hyviä mieldy: Suksil mäispäi čurnitah. Lämmitäh, sit märräs lumes Lumiukkuo luajitah. Linnut hagaražis puulois Pakkas päivän säristäh. Lämmäl ilmal kyläspäi Meččähpäi lennetäh. Talvi vuvven vierokse Ollah talven huolehet. Päivät terväh lennetäh, Kevätty sit vuottelet. Nikolai Rubtsov * * * Minä kuolen rastau-pakkas aigua Kuudampyöröi konzu yölöi valguau. A sit keviäl roihes kauhei tozi Konzu roššah nouzou suuri veri. Minun ruuhen nostau kalman piäle Levittelöy lavvat leviel viele. Kuolluon palat lennetäh yön pimieh Ei jiä minun mustuo kalman viereh. Minä ičegi en tiijä mis on dielo... Ongo Täl mual kuolematoi olo! Karjalakse on kiändänyh Ivan Savin Roza Kr akkieva * * * Kezäl päivöi armastelou, Talvel kuudam loškottau. Toiči meidü vierastelou, Toiči meidü nagrattau. Tähtüöt taivual kimaldellah Hobjal lumi čilkettäü. Rubei luondo mallostumah Sidä äijäl nukuttau. Synnynaigah nuorižo kaveli smuutannu. Neidizet da brihat šuorivuttih nenga, ku heidy ei suas tuta. Kuva: Mikko Ollikainen Synnynmuanaigu Galina Ol kina A synnynmuanaigu oli kaikis paras aigu. Päivil mäin očas bauhimmo, ehtil kävelemmö joukolleh pitkin hieruu smuutannu. Kudamah taloih ei laskieta pläššimäh, sen taloin veriän ulgonpäi salbuammo. Huondeksel ižändil pidäy lähtie tahnutveriälöispäi, libo vuottua susiedoi avuamah. Kerran suuren joukonke smuutannu menemmö taloih. Enzimäine agju jo on pertis, a dostali agju vie on pihal. Pertih uksi ei salbah kävy tulijoin vallal. Pertis piädyi kudžukoiraine, se meidy varavui, rubei haukkumah, babi pöllästyi, rubei vongumah, mi tämä hälylöi rodih. Emändy rubei pokoroimahes: Lapsirukat, mengiä, rauku, pihale, meijän koiraine mindäh lienne teidy varavui. Ni babirašku ei magua pöl kistä päčin peräs vaikkani. Mengiä, pläššikkiä pihal. Pertis olijat ruvettih myöstymäh järilleh. A minul oli piäliči šuntis peredniekky da se oli pitky. Pihal käveltes peredniekän čuppuu minä piin käis, gu ei puuttus jallan alle. A täs hälymiäräs čuppu käis n ulehtui. Minä piävyin kynnyksellyö pertin puolespäi. Enzimäine agju ku painaldettihhäi järilleh, ken lienne polgi minun peredniekäle, minä ni kunnepäi en piäze, pakuin kynnykses piäliči senčoih sellälleh. Dostalit minus piäliči. Sit rodih tozi kučamala, a kodvan emmo voi nosta nagron periä. Pihale ku tulimmo, sit vie kodvan nagroimmo. Erähiči lähtimmö kaččomah, eigo kus sua halgopinuo kohendua da lähte salvata. Kus pinot oldih pahoi lad d atut, sie halgozet kuavoimmo da niis azuimmo troppazen. A kus lähte oli pahoi katettu, gu pakkazel ei äijäl kylmiäs, sinne panimmo lähtieh lomuu da lumel katoimmo. Kaikis vahnembi joukos pripivoičči: Kačo, tytöt, älgiä puuttukkua lähtieh, täs on lähte. Kaikin ymbäri proijimmo, a yksi huarisko, suu avvoi, tiähtii primietti da kohti lähtieh harpai. Sen lähtiespäi nostimmo da sen ehtän meil loppih hälyt, kiirehel kodiloi myö levimmö, gu kezoinkylbijiä ei kylmätä. Pidäy mustella, kui jälgikerran minä kävyin smuutannu. Se oli, konzu minä olin täyzi neidine. Podruuganke ehtäl tulimmo kluubas kinospäi, istummo, midä lienne bärbätämmö. Buaboi sanou: Tytöt, midäbo nečis tyhjiä istutto, aigua vietättö, synnynmuanaigu on jo lopus, huomei jo on Vieristy. Gadaikkua sulhazii libo mengiä smuutannu. Gadaija myö emmo suvainnuh, smietimmö, yksikäi puutummo miehele. Podruugu sanou: Gal a, läkkäs smuutakse. A misbo on dielo, minä sanon, mustelemmo hot lapsien aigua. Sanottu dai azuttu, lähtimmö pihale, a sie moine ehty hyvä. Kuudamoine pastau, a pilvet matkatah kuudaman ies, se ku rouno kuudamoine kunne ajau. Tuuli oli vägi luja, lundu kandeli, ga ei vie suurii kivoksii azunuh. Astummo da ajattelemmo, kudamas talois brihat voijah olla tyttölöillyö. Net taloitgi salbuammo, puarastettahes huondeksessah. Sih luaduh tulimmo hierun agjah. Yhtes talois, kačommo, lukkuine rippuu veriän pielizes nuaglazes, se ku rouno vuottau, konzu ken riputtau sen probojoih. Sen myö ruavoimmogi. Lukkuzen avaimel salbaimmo, avaimen riputimmo nuaglazeh lukkuzen sijah. Enämbiä smuutittavua ei olluh nikedä da lähtimmö järilleh kodihpäi. A sit talois elettih buabo poijan da neveskänke. Poigu mučoinke sil aigua oldih suutuksis i mučoi eli omassah tuatan kois, ei loitton ukospäi. Moni vuottu on mennyh sit aijas, jo minä olin miehel dai lapset oli jo suavut. Ruavoin minä souhozas. Yhtes briguadas ruadoi naine, kudamanke lapsennu yhtes paluo perrimmö. Rubeimmo mustelemah, mittuot olimmo rozvot. Minä sanelin, kui jälgikerran kävelin smuutannu. A se naine miehele meni sen babin poijal, vaiku vahnembale i elettih hyö erikseh muamas omas nostetus kois. Häi ylen hyvin musti sen slučain. Poigu oli hierus bes odal, konzu myö salbaimmo veriän. Oli min oli, tulou kodih, ga lukku veriäl. Ohoh, kunne ollou muamo lähtenyh, pidäy lähtie eččimäh, vikse on susiedois. Menöy yksien susiedoilluo, toizielluo, nikus muamua ei ole. Jo kaččou, tuldu vähä kes palau. Kunne neče muamo tartui. Nu, duumaiččou, vikse, vellellyö meni da sinnegi yökse jäi. Olgah, muakkah. Lähten minägi kodih, vieren muate, huondeksel tulou kodih. Tuli kodih, avai lukun, menöy pertih, ga muamah lämmäl ležankal maguau čupettau, vai keroi karkettau. Nostattamah ei ruvennuh, a huondeksel sanoi muamalleh, kui käveli eččimäs händy. Ei ken muu, sanou muamah, se Anni (mučoi) käi, sinuu riäzittäy, anna tulet kodih ottamah. Muga sen poigu ruadoigi. Ehtäl ruavospäi tulduu meni mučoidu kodih ottamah da sit aijas elettih hyö yhtes piäle 50 vuottu. Surmu vai heidy eroitti. Mučoi vie nygöigi on hengis, a ukko ei ammui kuoli. Vot meijän smutindu meni hyväkse. Kalastajat uijettih venehel. Nouzi myrsky. Heile rodih hirvei. Hyö lykättih airot da ruvettih kyzymäh Jumalua, ku häi piästäs heidy. Jogie myö venehty vedi ainos loitomba rannaspäi. Sit vahnin kalastai sanoi: Miksebo lykkäittö airot? Jumalal molei, a sovva randahpäi. Järennyh hiiri Hiiri jyvi lat ettu da rodih rago. Hiiri meni ragoh da löydi äijän syömisty. Hiiri oli ahnas da söi muga äijän, ga ylen äijäl järeni. Rubei hiiri iäres lähtemäh, ga maha oli moine järei, häi ei syndynyh ragoh. Hiiri da löpšöi Hiiri tuli löpšöin luo gostih. Löpšöi vastai hiiren rannal da rubei kuččumah händy iččeh suurih huonuksih vien uale. Hiiri meni sinne, vetty ryyppäi muga äijän, ga odva elävänny nouzi iäres. Nikonzu, sanoi hiiri, vierahan rahvahan luo en rubie kävymäh gostih. Peldohiiri da linnan hiiri Tuli arvokas hiiri linnaspäi tavallizen hiiren luo. Se hiiri eli pellol da andoi iččeh gost ale midä hänel oli: hernehty da nižuu. Arvokas hiiri puretteli da sanoi: Sinä sentäh olet laihu, ku sinun elaigu on köyhy. Tule minun luo da kačo kui myö elämmö. Peldohiiri tuli gostih, karzinas vuotettih yödy. Rahvas syödih da lähtiettih iäres. Arvokas hiiri vietti iččeh gost an ravospäi gorniččah da mollei nostih stolale. Peldohiiri nikonzu ei nähnyh nengostu syömisty da ei tiedänyh mih ottuakseh. Häi sanoi: Sinä toven sanot. Meijän elaigu on paha. Minägi tulen linnah elämäh. Vaiku sanoi häi sen, stola rubei särizemäh, ukseh tuli ristikanzu tuohuksenke da rubei tabailemah hiirilöi. Net odva ehtittih ragoh. Ei, sanoi peldohiiri, minun elaigu pellol on parembi. Hos minul ei ole magiedu syömisty, ga minul ei pie muga varata. Karjalakse on kiändänyh P otr Sem onov