Viena da liygi: erikseh vai yhteh

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Viena da liygi: erikseh vai yhteh"

Transkriptio

1 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 30 (1170) Elokuun 7. päivy 2013 ÔÔ Karjalan eläjät tahtotah, ku salvattas kai eläinpuustot s. 2 Kolme kondiedu -zookompleksas tapahtunnuh ozattomus huolestutti Karjalan eläjii. Mustoitammo, ku sie aijaspäi piäzi välläle emäkondii. Häi hyppäi puustos olijoih mieheh da hänen poigah. Mollembat jovvuttih bol niččah. ÔÔ Eliä kui kehitynnyzis Jevroupan mualois s. 3 Karjal on meijän oma kodi. Sit, mittumas kunnos da por adnas pidäy omua kodii ižändy, nägyy, ongo kodi puhtas, tervehen da hyvingo ollah sen koin eläjät. Tänäpäi näemmö, ku meijän elaigu ylen äijäl eruou Suomen muan elaijas. ÔÔ Ei lapsi rovus kaduo s. 6 Lapset ainos suvaittih elostua da kižata. Heil on hyvä kuvittelemine, hyö elävytetäh joga vehkehty. Keppi libo stuulu lapsien silmis voi olla miekannu da hevonnu. Jogahizel lapsel on oma kuvittelu, mi avvuttau keksie erilazii kižoi. Nenga roittih uvvet kižat. Karjalas lapsien kižoi kirjutettih jo ammui. Vuvvennu 1863 Petrov K. kirjutti 18 lapsien kižua. Astahova A.M. kirjutti niidy 1930-luvul. ÔÔ Il l an päivy Vahjärves s. 7 Rahvas ei voidu ellendiä, kui suau eliä hierus Jumalata da Pyhä Il l ata. Uskohäi on lujah sivottu muanruadoloih, žiivattoih da kaikkeh kyläelaigah. Rahvas pandih kois malittuu obrazan ies, Il l an piän piätteniččän opittih kartohkua da toizii kazviloi, keitettih niis maijol kezäkeitto. Aijoi huondekses pastettih piiruat, työttih lehmät karjah da juostih kiirehel Il l an pogostu -kyläh. Vienan Karjalan enzimäine noumeru piäzi ilmah 17. kylmykuudu Kuva: Ol ga Smotrova, Oma Mua Viena da liygi: erikseh vai yhteh»»vuvves 2014 algajen Oma Mua da Vienan Karjala -lehtet pannah yhteh. Uvvistettuh lehteh nähte saneltah Oman Muan da Vienan Karjalan piätoimittajat Natalja Sinitskaja da Ol ga Melentjeva. Sivu 5.

2 2 «Oma Mua»»» tazavaldu»»palkindo Kiini olles meččyelätit muokatahes da voimatutah. Elättilöi käytettih meččykoirii opastajes. Direktoru sanoi, ku ruadajat oldas vaikkani pajennuzis kondies da hukas. Jelena Bogdanova sai Suojärven Pitäjäseuran Bomban medalin. Ministru sai medalin Karjalan tazavallan kul tuuran ministru Jelena Bogdanova on palkittu medalil suures panokses karjalan kielen da meijän rahvahan kul tuuran säilyttämizeh da kehittämizeh. Suomen Nurmeksen linnas karjalazes Bomba-kyläs pietys pruazniekas Karjalaiset Juhlapäivätpruaznikkah, kuduadu piettih heinykuudu, Karjalan tazavallan kul tuuran ministru Jelena Bogdanova on suannuh Suojärven Pitäjäseuran Bomban medalin. Tädä karjalazien pruazniekkua pietäh Suomes joga vuottu Suojärven pitäjäseuran väil. Tämänvuodehine pruazniekku oli jo kuvveskymmeneskolmas. Suuren pivon aigah piettih kyykkä-kilbailut, ozutettih karjalankielisty ouperua Eigu, kuduadu kezäkuun allus Eepillizen fouruman aigah ozutettih Petroskoilgi. Paiči sidä Suomen puolen karjalazet paistih Karjalan tazavallan kul tuuran ministran kel yhtehisty ruaduo karjalan kielen da kul tuuran säilyttämizen da kehittämizen alal. Pruazniekan lopus kai pidoh tulluot kačottih da kuunneltih Suomen puolel tundiettuu pajattajua Kristina Olantuo da Lekkujad-joukkuo. Rajas poikki ruttoh Karelavtotrans-firmu työndi enzimäzen autobusan Petroskoilpäi Jovensuuh. Rajas poikki täs autobusas ajajat piästäh ruttoh, heil ei pie seizuo pitkäs vuoros. Autobusat Jovensuuh lähtietäh Petroskoin autovokzualalpäi nellänpiän, piätteniččän da suovattan puoli kuuzi huondeksel da tullah Jovensuuh čuasul Suomen aigua. Kuvven čuasun peräs autobusat lähtietäh järilleh. Karjalan piälinnah autobusat tullah yöl. Petroskoile tulduu ajajile azetetah tahton mugah Okt abrskii-prospektal, Zarekal, Kukoinmäil, Drevl ankal da Perevalkal. Niiralassah ajajile tulou maksua 650 rub ua (15 jevruo), Tohmajärvessäh 700 rubl ua libo 16 jevruo, Jovensuussah 870 rubl ua libo 20 jevruo. Yliopastujile da 12 vuottu nuorembile lapsile (rinnal vältämättäh pidäy olla vahnembi) ollah huogehembat liput. Lipun voibi ostua vaigu se, kel on ulgomuanpasportu da Šengenan viizu. Jovensuuh tulduu rahvas voijah istavuo toizih autobussoih Linja-Karjala Oy, kuduat matkatah Helsingih Varkauden, Mikkelin, Heinolan da Lahten kauti, Kuopioh, Varkaudeh da Jyväskyläh Pieksämäen kauti. Liput sinnepäi voibi ostua edukädeh, Petroskoin autovokzualal. Enzimäzet autobusat Petroskoilpäi Jovensuussah lähtiettih matkah elokuun 2. da 3. päivinny. Virrallizesti reissu avatah nellänpiän 8. elokuudu. Zookompleksas pietäh kymmenii meččyelättilöi ilveksii, hukkii, kondieloi, reboloi da äijii toizii. Karjalan eläjät tahtotah, ku salvattas kai eläinpuustot»»kolme kondiedu -zookompleksas tapahtunnuh ozattomus huolestutti kaikkii Karjalan eläjii Mustoitammo, ku sie aijaspäi piäzi välläle emäkondii. Häi hyppäi puustos olijoih mieheh da hänen poigah. Mollembat jovvuttih bol niččah. Elokuun 1. päivänny Internetan kauti huolestunnuot rahvas kiännyttih kaikkien Karjalas eläjien puoleh, ku hyö allekirjutettas zajavleenii prokuratuurah, Zakonoinhyväksyndykerähmöh da Karjalan tazavallan piämiehele. Elättilöin puolistajat prižmitäh kieldämäh ebägumuanizet da ristikanzoile varattavat iloitukset, kudamis käytetäh elättilöi. Täh kehoitukseh äijät vastattih, monet allekirjutettih zajavleenii. Rahvas ollah sidä mieldy, ku pidiä elättilöi kiini on ebägumuanine da ilgei tego. Kolme kondiedu -zookompleksu on olemas vuvves Sie pietäh kymmenii meččyelättilöi ilveksii, hukkii, kondieloi, reboloi da äijii toizii. Kiini olles meččyelätit muokatahes da voimatutah. Ahtahat aijat da liegat, paha pidämine luajitah meččyelättilöi hirvielöikse da agressiivizikse. Moizet zookompleksat, tsirkat da toizet semmoizet ollah vaigu niilöin ižändöin hyövyndämizekse, elätithäi kiduijah da joute olijat rahvas, kuduat tullah kaččomah niilöi muokattavii elättilöi, toiči maksetah ylen kallehen hinnan kovah sattavutah libo kai suajah surmangi. Sen ližäkse on tietois, ku Kolme kondiedu -zookompleksas elättilöi käytettih meččykoirii opastajes da us uttajes: meččyelätti on kiini, koirat kaikis puolis puretellah sidä. Eihäi ni pie hämmästyö, ku zookompleksan kazvatit tazatah omile muokkuajile. Sen, ku zookompleksan elättilöi muokatah da pahoi pietäh, tovendetah sen endizet ruadajat. Pavel Begeza, kudai ruadoi Kolmes kondies sygyzyl 2012 sanou: Ku ruavoin sie sygyzyl mennyt vuon, voin sanuo, ku elättilöi sie pietäh muga pahoi, ga sidä on vaigei kuvitellagi. Yhty kondiedu sie piettih kiini loitomba toizii da syötettih kerran kahtes päiväs, vuotettih, anna se muga huononis, ku vois sidä valmistettuh haučikkoh panna. Mägriä sie pietäh razvakse, konzu net kazvetah, iškietäh, mugai meččypoččiloi, toziigi elättilöi. Kerran huondeksel pajettih kondii da hukku, vähästy myöhembä zookompleksah tuldih lapset. Direktoru Popov, ku ei tahtonuh menettiä omii tuloloi, sanoi, ku zookompleksan ruadajat oldas vaikkani pajennuzis kondies da hukas. Hänel niyhty ei olluh žiäli lapsii Elätit, ku harjavuttih omih kohtih, loitokse ei mendy, lähäl pyzyttih. Myöhembä, konzu lapset lähtiettih iäres, elätit löyttih da ammuttih. A nethäi voidus hypätä huolettomih rahvahih, lapsih. Duumaičen, ku mostu oli äijän kerdua. Konzutahto loppu olis ylen paha. Vasilii Popov on kovasydämelline ristikanzu, kui pahoi häi pidäy elättilöi, sidä vois sanella hätken. Darja Ollikainen

3 »»VII Karjalazien Kerähmön jälles Eliä kui kehitynnyzis Jevroupan mualois «Oma Mua» 3 Aleksandr Titov Kunnivoittavat deleguatat! Karjal on meijän oma kodi. Sit, mittumas kunnos da por adnas pidäy omua kodii ižändy, nägyy, ongo kodi puhtas, tervehen da hyvingo ollah sen koin eläjät. Vuvvennu 1940 kevätkuun 31. päivänny Nevvostoliiton Korgeviman nevvoston istun dos oli piätetty muuttua Karjalan avtonoumine tazavaldu Karjalsuomelazekse liittotazavaldakse. Nevvoston istundos paginua pidänyh Andrei Ždanov sanoi: suomen da karjalan rahvahil ollah yhtehizet peräjuuret. Karjalan avtonoumizen tazavallan muuttamine liittotazavaldakse livuttau tämän kahten rahvahan talovuon da kul tuuran kehittämisty da niilöin vellesyhtevytty. Vuvvennu 1956 meidy, paikallizii eläjii, kyzymätä Karjal tuaste luajittih avtonoumizekse tazavaldakse. Yhtelläh, Karjal on jiän nyh Ven an erinomazekse alovehekse: myö elämmö Jevroupan muan Suomen rajal. Tänäpäi, ku ruvennemmo pagizemah, kui eletäh nämmä kaksi susiedumuadu, näemmö, ku meijän elaigu ylen äijäl eruou Suomen muan elaijas. Suomes nuorižoh niškoi on nostettu läs 160 basseinua, kymmenet akvaparkat, enämbi kahtu sadua jiädvorčua, suat jalgumiäččypellot. Midäbo meil? Jälgi aigua Suomeh Ven alpäi muutti enämbi 50 tuhattu hengie. Kolmekymmen tuhattu heis jo ollah Suomen kanzalazet. Heijän joukos on endisty Karjalan eläjiä. Meijän tazavallan eläjien lugu väheni sit aijas 72 tuhandel hengie. Minun mieles se hyvin ozuttau, ku meijän monikanzalline pereh on voimatoi. Meijän tazavallas on monenmostu muan rikkavustu, meččiä, lihavua muadu da muudu. En rubie sanomah, min enne andoi Karjalan tazavalndu Ven ale, kui enne ruadoi meijän meččyala kaikin sen hyvin tiijättö. Elaigua muuttajes konzulienne meijän tazavallan piämiehet da Ven angi piälimäzet herrat ei smeknitty kaččuo vähästy loitomba, ovvostua, kui ielleh rubieu kehittymäh meijän tazavallan da kogo muan talovus. Midä hyviä sit rodieu tiä eläjile? Piälimäzii herroigi muuteltih sinne-tänne. Täl aigua ohjakset ollah bohatoin käzis, heil ei ole nimit- tumua dieluo tazavallizih rahvahih. Mua menettäy suuren suurii dengoi MČS:h, puolistukseh, Olimpiadah, toizien mualoin piämiehii vastah otandah da muga ielleh. Sidägi pidäy ruadua, en rubie kiistämäh. Ga viehäi pidäy pidiä jalloilleh Kul tuurutaloloi, kirjastoloi, školii da lapsien päivykodiloi, bol niččoi, nostua kylih da pienih linnoih sportukompleksoi. Meile sih vastatah ei ole den gua. Ku meijän mua eläy n eftil, meil on täyzi oigevus kyzyö Aleksandr Titov kuului Karjalazien VI Kerähmön vallittuloin nevvostoh. Kuva: Ol ga Smotrova, Oma Mua sidä, ku vähembistörahvahii akkiloittas da huolittas enämbäl. Ku tazavallan piämies ei käynnys Moskovah kui pakiččii. Omal aigua Karjalan tazavaldu andoi ylen äijän meijän muan kehitykseh. Konzu myö valmistimmo enämbi 15 miljounua kubometrii meččiä, meččylaitokset ruattih, Kondupohju valmisti 50% muan kaikes lehtibumuagas. Kostamuksen zavodua da linnua nostettih meijän mečäs lunnastettuh den gah, a nygöi veroloi se maksau toizele alovehele, myö menetimmö sen periä kaksi miljardua rubl ua. Kuibo nämmii dieloloi sellitetäh meijän edustajat Valdivon Duumas da Federualunevvostos. A ku mielevät ollah akat meijän muan herroil: Igo r Šuvalovan, vitse-premjeran akku sai vuvves 222 miljounua rubl ua, erähän federualunevvostolazen akku sidä enämbi 700 miljounua rubl ua. Moizii mielevii akkoi pidäy panna meijän muadu ohjuamah, toinah sit myögi rubiemmo elämäh kui kehitynnyzis Jevroupan mualois. Duumat jälles kerähmyö»»mielenvaldu Zinaida Dubinina VII Karjalazien kerähmö on jälles. Enzimäzes kerähmös on mennyh 22 vuottu. Sidä aigua da niidy vuozii myö emmo unohta. Silloi Karjalan hieruloin školis oli äijy karjalastu opastajua. Myö olimmo ylbiet omil vahnembil, gu hyö piettih elos, annettih meile oman rahvahan kielen da kul tuuran, jygiel aijalgi piettih elos hierut dai karjalazien elaijan. Myö hyväl mielel otimmokseh nostamah karjalan kieldy, smietimmö, se ei rodei jygei ruado, gu rahvas hyvin paistah omal kielel. Lapsetgi hyväl mielel opastuttih silloi oman rahvahan pajoloi, kižoi. Hierut hävittih, riävyt harvettih Täs VII Karjalan rahvahan kerähmös myö jo emmo olluh moizet vesselät da huolettomat. Äijät hierut hävittih, meijän riävyt harvettih. Ylen on žiäli niilöi karjalazii opastajii, kuduat pandih sih omat väit, no ei nähty karjalan kielen nouzuu. Muga nygöi lähtemmö. No myö uskommo: nouzou uuzi polvi. Nygöi jo on enämbi nuordu karjalazien joukos, no huolestuttau se polvi, kudai nygöi opastuu školas. Ruaduo olis äijy, a ruadajua vähä ihan kui Biblies. Hyvä on Nina Barminan kehoitus luadie karjalan kielen kehittämizen programmu. No ken rodieu sen luadijannu? Ministerstvat meile jo äijän bumuagua luajittih nämien vuozien aigua. Eigo parembi olis meil nygöi kerätä omua vägie: KRL, Nuori Karjala, kielen opastajien joukko, kirjuttajien joukko. Kellebo myö kirjutammo, gu lapset ei lugieta? Ei avvuteta meile valmehekse luajitut bumuagat, gu myö viluverizesti kačommo oman kielen probliemah, gu meile ollou yksikai, kunne astuu karjalan kieli da myö sen kielenke. Tahtougo da voibigo avvuttua meile se, ken iče ei tiijä karjalan kieldy da kelle on yksikai eläygo se vai kuolou? Myögo huolitammo, vai meidy huolitetah Joga ruavos, joga matkas pidäy ainos pyrgiekseh ielleh. A myö jälgivuozin emmo luadinuh karjalan kielen kehitykses ni piendy askeldu edehpäi. Myö menetimmö äijiä enämbän, migu saimmo. Midä meil nygöi ruadua? Uskuo da ruadua karjalan kielen hyväkse. Kai on meijän mielis. Gu myö, karjalazet yhtyzimmö, yhteh iäneh rubiezimmo puolistamah omua kieldy, niken ei vois ottua meil sidä. Myö emmo torua, emmo luaji pahua nikelle. Myö elämmö muan zako noi myö, a iče olemmo buito zakonan ulgopuolel. Meijän kieldy ei puolista zakon, gu ei ole opastustu omal kielel. Ei ole školis, ei rodei ni yliopistos, ei rodei yliopistos ei rodei školis opastajua. Školas se algau, kai on sivottu yhteh. Kaikin sen ellendetäh dai myö, karjalazet, ellendämmö - kelletahto pidäy, gu nenga olis. Kerähmöl kuulin kyzymyksen: Kunne huolitatto karjalazet? Se meijän häviendäs. Myögo huolitammo, vai meidy huolitetah? Puutuimmo pyörijäle. Kui piästä? Myö kirjutammo, myö kirrummo, a meidy buitegu ei kuulta. Kel on valdu muuttua, kohendua karjalan kielen sija Karjalas, se ei luve meijän kirjutuksii, ei malta lugie, ei tiijä kieldy. Meile hierus vahnembat rahvas nygöi lugietah da ellendetäh kolmel kielel kirjutuksii. A nuoret da virguniekat? Karjalua ei kuulu nikus Vie yhtes tahtozin kirjuttua. Jo kirjutettuugi mugah karjalazet eletäh tiä läs tuhat vuottu, toinah enämbän. Midä myö tiijämmö heijän histouries? Kirjutetah vai ven alazis da vai ven akse libo suomelazis suomekse. Emmogo myö päi sih riädyh? Luvin Sever-žurnualas Jurii Linnikan pitkän kirjutuksen Vyborg (Viipuri). Kai nämä alovehet ollah karjalazien elinkohtat. Minä olen kiitolline hänele, häi ei unohtannuh, ei lykännyh sie karjalazii. Erähät kohtat hyvä olis lugie karjalazile karjalan kielel. Toinah nengozet kirjutukset nostettas karjalazien omatunduo, ylbevytty. Kalevala, tiettäväine sežo, no sidä on muga vähä, ei ole karjalazis perehis. Ni rahvahallizet pajot ei ole pandu kniigoih. Meil on moine mieli, buito myö elämmö ylen köyhäs muas, i nikel ei ole nimittumua dieluo karjalazih. Iče sana Karjal kuuluu ylen harvah. Myö emmo hävie Da, pruazniekkua tänäkezän oli äijy, joga Omas Muas on kuvua, pajot, ferezit, šipainiekat. Kai tyhjäs Mačarven hierus oli pruazniekku. Itkie himoittau kuvii kaččojes. Da, rahvahan musto ei kuole, himoittau omah hieruh, toizien hävinnyzien hieruloin eläjile sežo himoittau omah hieruh. Rahvahal on musto, a vie on usko da toivo elavuttua net hierut. Sikse pidäy oma kieli da kul tuuru pidiä hengis, kehittiä niidy. Ymbäri on elävy luondo, segi mustau karjalazii. Joga kohtazel on karjalaine nimi. Kui enne sanottih: sija suvaiččou meidy. Karjalazile pidäy kai oigevuot, kudamat ollah joga rahvahal omal mual. Ei vai ferezit da pruazniekat, a elaijan joga kohtas pidäy kuuluo oma kieli. Kielettäh ei ole rahvastu. A ken vuottau meijän häviendiä, sille myö sanommo: Myö emmo hävie! Myö kestämmö tämängi aijan. Myö mustammo kai, emmo unohta ni omii ezi-tuattoloi da -muamoi, kudamien luut ollah täs muas. Myö mustammo kai hieruzien nimet, kai pellot, kus juoksendelimmo pal l ahin jalloin, kai mečät da suot, kus keräimmö guarbaluo. Net oldih parahat muailmas. Myö mustammo pahatgi aijat, sen suuren voinan. No Karjal ei olluh viäry sit voinas, se avvutti omale rahvahale kestiä. Meijän tuatat annettih omat henget täs muas. Meile ei rodei prosken n ua, gu myö hyllännemmö tämän muan. P.S. Himoittas tiediä niilöin Karjalan parluamentan karjalazis deputuatois, nähtä da kuulta heidy, midä duumajah hyö. Aleksandr Hudilazen sanoin mugah heidy on kaheksa, joga kuvves deputuattu.

4 4 «Oma Mua»»» ELDIA»» yhtehine lehti Varavonalazekse puuttumizen syyt voi identifiiruija da säilymisty tugie»»kezäkuun 28. päivänny Brysseläs ELDIA-projektan hantuzis pietyn vastavundan jälgeh sain pagizuttua ELDIAn johtajua, professoru Anneli Sarhimaadu Martti Penttonen Viena da li Ol ga Smotrova Oma Mua -lehti sai allun vuvvennu 1990, konzu ruvettih elävyttämäh karjalan kieldy. Se oli yhten rahvahan yhtenäine lehti. Sinne painettih materjualoi kui livvikse, mugai vienakse. Eri karjalazis kylispäi rahvas opittih kirjuttua lehteh omal kielel, kielel, kudamal hyö paistah omas kois, omas kyläs, hos ei ni oldu opastettu kirjuttamah muamankielel. Muga yhten lehten kanzis rinnakkai elettih da kehityttih yhten kielen kaksi murrehtu. Kolmenpuolenvuodizen projektah nähte oli saneltu Oman Muan n:s 27 Kielel pidäy kuuluo yhteiskunnas -kirjutukses. Pidäy mustoittua, ku ELDIA-projektan ydinjoukkoh kuuluu kymmene tutkijua: Elina Kangas, Anna-Kaisa Räsänen, Hajnalka Berenyi-Kiss, Reetta Toivanen, Eva Kühhirt, Riho Grünthal, Sia Spiliopoulou-Åkermark, Sylvie Rohanova, Anneli Sarhimaa da Johanna Laakso. Kuibo sai allun ELDIA -tutkimus? Erähien kolliegoin ker piätimmö yhtistiä väit suomelas-ugrilazien kielien douhturiopastukses. Sit huomaimmo, ku vähembistökielitutkimus on keskitynnyh päivänlaskujevrouppalazih indojevrouppalazih kielih. Suomelas-ugrilazii kielii vähä tundietah, a niilöisgi suuri vuitti ollah varavonalazet. Ezmäi duumaičimmo ku voi luadie mustolistan kritierois, kuduat ozutetah varavonalazuttu. Ga sit tuttavuimmo UNESCOn varavonalazuskritieroih. Da vähä vähäl se kehityi ELDIAn tutkimuspluanakse. Kui lövvyttih tutkijat? Piäkritieru oli vallita suomelas-ugrilazien kielien professoroi, kel on jatko-opastujua, kuduat ollah pädevät, mugavat da voijah ruadua yhtes. Vaigiembi oli löydiä juriidiekan da sotsiualutiijon tutkijoi, ga lövvimmö Sian da Reetan da sit hyö lövvettih ičele abuniekkoi. Ruadajua projektas enimilläh oli nenga sada. Kui barometru sai muvvon? Ezmäi oli paginua vaiku mustolistas. Sit saimmo tiediä, ku suomenruočile oli luajittu barometru da se tundui hyväle. Tärgei vaihe oli kyzelendylistan luadimine, silloi pidi piättiä, mittustu tieduo kyzelläh. Vaigei kohtu oli sellittiä, kui muuttua vastavukset 0-4 skualah barometras ozutettavakse. Barometran kolme segmentua malto, mahto da tahto perustutah Šveitsaarielazen kieliekonomistan Francois Grin:än teorieh kielen säilymizes. Nelläs segmentu kielituottehet on katalounielazen Miquel Stru- ELDIA -tutkimusprojektan johtai professoru Anneli Sarhimaa. Kuva: Martti Penttonen bellan teoriespäi. Hänen mugah kielituottehet kazvatetah tarvettu uuzih kielituottehih. Mindäh rahvas hylgiäy oman kielen? Kielen da yhteiskunnan suhteh on dialougine. Ku mua ilmu muuttuu, kieli voi jouduo bokkah. Kieli iče ei ole vahnanaigaine libo nygyaigaine, se kehittyy tarbehen mugah, sen mugah kui sidä käytetäh. A ku ei olle mahtuo käyttiä kieldy, ku sen käyttö ollou kielletty, aijoin aloh tahtogi kielen käyttöh vähenöy. Kui ELDIA-tutkimus hyövyttäy vähembistökielen säilymisty? Tutkimus avvuttau tunnustamah varavoloi. Vähembistörahvas voi iče piättiä, kui vaikuttua oman kielen säilymizeh. Poliitiekan korgevimal tazol voi muuttua zakonoi. Ga piätöksii luajitah yhteiskunnan kaikil tazoloil, meedies, školas, perehes. Ku on tieduo, voi parembi piättiä da tugie kielen säilyndiä. Ga voishäi luadie käytändön ohjehii perehile, kudamil on tahtuo, ga ket ei tietä, kui siirdiä kieldy. Mindäh kahtes muas on suadu erilazet tulokset karjalan kielen säilymizes? Ven al karjalan kieli on parembi säilynyh. Heil on säilynyh yhtevys perindöllizih eloisijoih, hos ollahgi muutettu linnah. Suomen karjalazet ollah menetetty yhtevys perindöllizih eloisijoih da vie ollah levitty ymbäri muadu. Suomelaine yhteiskundu ei ole ellendän nyh karjalazien omaluadužuttu da ei ole tugenuh karjalan kielen säilymisty. Kui vois lujendua karjalan kielen azemua nygyaijas? Lapsii da nuorii vois vediä kižoih da himoruadoloih, kudamien ker kieli tulis ičekseh opastamattah. Hos raadivon da televiidenien uudizet ollah tärgiet, vie tärgiembät oldas lapsien ohjelmat. Eigo vois ezimerkikse dubata Muumifil moi karjalakse? Niilöi suomelazetgi kačottas da kuda-midä ellendettäs. Sithäi hos tiettäs, ku on karjalan kieli. Lopukse, yhtel kyzymyksel kyzyjen, tämän ELDIAtutkimuksen jälgeh, midä väität? Väitän, ku kielen säilyndiä libo varavonalazuttu voi kudakui objektiivizesti miärätä. Kielen häviendy ei ole sattuman varas, sih on syyt. Häviendän syyt voi identifiiruija da sen mugah voi vallita toimehet kielen säilyttämizekse. Vuvven 1999 lopus oli piätetty eroittua murdehet da luadie eriže lehti vienankarjalakse. Muga rodih Vienen Karjala -lehti. Oma Mua rodih čiisto livvinkielizekse da jatkoi ilmah piäzemisty endizel nimel. Tänävuon Periodika-julguamo, kudaman levon ual piästähgi ilmah Oma Mua da Vienan Karjala, eläy reorganizatsien aigua. Se koski Careliažurnualua da karjalankielizien lehtilöin yhtehisty toimitustu. Muga tulies vuvves algajen Vienan Karjala da Oma Mua tuaste roitah yhtenny lehtenny, kudai rodieu sangiembi 12-sivuhine, kazvau lehten painandulugumiärygi. Pidäy sanuo, ku tänäpäi mollembien lehtien painandulugumiäry on vai 700 palua jogahizel. Mi koskou yhtehisty lehtisaitua, se rubieu ruadamah endizelleh: kirjutustu vienankarjalakse voibi lugie vienankarjala. ru -internetadresil, livvikse omamua.ru -adresil. Yhtelläh, pidäy sanuo, ku lehtien yhtistämine ei ole yhten ristikanzan himo, on sil yhtistämizel kannattajua da vastustajua. Erähät tahtotah lugie vaiku omal kielel da maksua vaiku omakielizes informatsies, toizethäi mielihyväl lugiettas tostugi murrehtu. Kyzymmö nygöi, midä mieldy lehtien yhtistämizes ollah Vienan Karjalan piätoimittai Ol ga Melentjeva da Oman Muan da Vienan Karjalan yhtehizen toimituksen piätoimittai Natalja Sinitskaja. Opimmo sellittiä myös, mittuine se lehti rodieu. Midä hyödyy da midä varavuo on sit, ku kahten lehten sijah tulou yksi, yhtehine? Lehtien yhtistämine ei ole yhten ristikanzan himo, on sil yhtistämizel kannattajua da vastustajua. Varaittau se, ku yhtehine lehti, tiettäväine, rodieu suurembi da sen periä kallehembigi. Äijängo se rubieu maksamah myö vie tarkah emmo tiijä. Toizekse, piemmö varavostu, ku on meijän lugijoin da kirjutta jien keskes mostu, ket jyrkäh ollah vastah mostu yhtehisty lehtie, kus kirjutukset kaikil karjalan kielen murdehil oldas yhtes. Heil, näitkös, himoittau lugie vaigu omal kielel kirjutettuu. Kolmas dielo on se, ku yhteh mendyy, meil rodieu vaigu 12 sivuu uvves lehtes. Juammo net puolekkai, ku olis yhten verdu lugiettavua vienakse dai livvikse. Sen periä meijän lugijoil nedälih rodieu vähästy vähembä livvinkielisty lugemistu, migu oli silloi, konzu Oma Mua piäzi ilmah joga nedälii kaheksal sivul. Hyvä on se, minun mieles, ku lehti rodieu suurembi. Se rodieu äijiä pädevembi kaččuo da ozuttua. Ei mittuinelienne hendovoine liuskaine, vai toventovelline lehti. Kaikis suurin hyvä dielo on se, ku sen vuoh myö yhtistämmö kaiken karjalan rahvahan, harjaitammo, toiči vägehesgi, lugemah toizil murdehil. Ruvennemmohäi iellehgi eruo-

5 «Oma Mua» 5 ygi: erikseh vai yhteh Uuvvella lehellä pitäy epyälömättä kekšie uuši hyvä nimi. Vois ilmottua vaikkapa kilpailu lehen parahašta nimeštä. oli yhtehine lehti da se oli Oma Mua -nimel. Ielleh voibi duumaija da paista sidä nimie, ga tiijän, ku roinnouhäi ihan uuzi nimi, se pidäy panna kirjoile da maksua sit. Niin Oma Mua ta Vienan Karjala on hyvin tutut nimet ta kumpiki niistä viittuau omah lehteh, Oma Mua-lehtie on totuttu pitämäh livvinkielisenä lehtenä ta Vienan Karjala on vienalaisien lehti. Miun mieleštä uuvvella lehellä pitäy epyälömättä kekšie uuši hyvä nimi. Vois ilmottua vaikkapa kilpailu lehen parahašta nimeštä. Kuibo lugijat otetah vastah uuzi lehti? Suurenougo heijän joukko da roinnougo heil kiinnostustu vierahal murdehel kirjutettuh? Uskon, ku enimät lugijat hyvin otetah vastah yhtehisty lehtie. Rodieu, tiettäväine, sen vastustajuagi. Allus algajen voibi olla lugijoin joukko pienenöygi, ga aijan aloh, himoittau uskuo, kai alevuu. mah da toine toizen ies hyvästelemähes, tolkuu ei rodei. Muitegi meidy jo eigo nävy, eigo kuulu nikus. Ušeiččihan muutokšet ta uuvvissukšet herätetäh meissä kaikenlaisie epäilyjä. Varottau, jotta toteuvutahko ne niin kuin himottais, piäsöykö asie kehittymäh, mimmosie šeuraukšie nämä muutokšet tuuvvah. Kuitenki myö toivomma, jotta nämä muutokšet ollah parempah päin ta meijän lukijat hyväkšytäh ne. Uuši lehti rupieu ilmešty mäh pakšumpana, 12-šivusena netä lilehtenä, šiinä tulou lukomista kuin vie nakši šamoin livviksi. Toisualta tämä kaikki aiheuttau šen, jotta lehen hintaki noušou huomattavašti ta enši šijah huoleššuttau še, jotta mitein ihmiset šiih šuhtauvutah. Kuibo ruvetah jagavumah kirjutukset eri murdehil lehten sivuloil? Duumaičemmo muga, ku yhtel sivul rodieu livvikse dai vienakse kirjutettuu. Sanommo, kul tuurah näh libo kylän elaigah nähte yhtel sivul rodieu kirjutuksii kahtel murdehel. Sit juammo ei kielen mugah, vai aihieloi myöte. Olemma jo tätä miettin, jotta šelvyä rajotušta murtehien mukah leheššä ei tule. Ainehistoja ruvetah niin kuin enneinki jakamah teemojen ta rubrikkijen mukah. Šamalla šivulla voi olla kuin livvinkielisie šamoin vienankielisie kirjutukšie. Tärkienä on kuitenki še, jotta prosenttiošuuš šäilyis, jotta ainehistoja molommilla murtehilla olis melkein šaman verran. Uudizet, kudamat kuulutah Pohjais-Karjalah, roitah vienakse, kudamat kuulutah Suvi-Karjalah livvikse. Kuibo sit roitah painettu uudizet, kudamat kuulutah kui livvikkölöih, mugai vienankarjalazih? Opimmo pyzyö sit, ku olis yhtenverdu lugiettavua jogahizel murdehel. Še varmašti rupieu vaihtelomah leheštä lehteh, toičči kirjutamma livviksi, toičči vienakši. Jo piäl 20 vuottu karjalazet lehtet piästäh ilmah vaiku kahtel murdehel. Tuastego lyydin murreh jiäy bokkah, vai roinnougo lugiettavua lyydiläzilegi? Ku lyydiläzet kehtatanneh kirjuttua da ruvetah työndämäh meile omii kirjutuksii, mielihyväl otammo niidy vastah. Myö olemmo sil kannal, ku lyydiläzet ollah karjalazii rahvahii, meijän heimovellet. Yhtehine lehti on enzimäine da suuri askel yhtehizeh kieleh. No kun lyydiläiset iče ruvettaneh kirjuttamah ta työntämäh kirjutukšie lyydiksi, niin ne varmašti painetah leheššä. Esimerkiksi Vienan Karjala -leheššä oli toičči tverinkarjalaisie kirjutukšie, panima ne lehteh muuttamatta. Oma Mua da Vienan Karjala ollah jo hyvin tundietut lehtien nimet. Mittumalbo nimel rubieu piäzemäh ilmah uvvistettu karjalaine lehti? Allus algajen uuzi yhtehine lehti rodieu endizel nimel Oma Mua. Olihäi aigu, konzu meil Tietenki on šelvä, jotta meijän lukijat eri tavoin šuhtauvutah näihi muutokših, monet hyvin varoten ta epäillen otetah vaštah šemmosie uutuukšie, onnakko ajattelemma, jotta ajan piäštä ne ruvetah pikkuhil l ua tottumah ta uuši lehti löytäy omat lukijat. Ongo yhtehine lehti askel yhtehizeh karjalan kieleh? Yhtehine lehti on enzimäine da suuri askel yhtehizeh kieleh. En rubie väittämäh, ku se rodieu terväh. Ga se rodieu yksikai. Se pidäs roita. Miun mieleštä yhtehisen kirjakielen luomini on pitkäaikani ta monimutkani prosessi. Še ei ole yhen päivän, eikä vuuvven eikä kymmenen vuuvven homma eikä šitä šua pelkäštäh lehtien yhistämällä. Hyvät lugijat, kirjutakkua omat mielet yhtehizeh lehteh nähte Omah Muah. Teijän mielih niškoi roidieu uuzi rubrikku Yhtehine lehti. Omii mielii kirjutakkua

6 6 «Oma Mua»»» kandurahvas»»nuorien mielii Kenenny piet iččie? Äijät kižat kehitettih lapsien tervehytty, sendäh gu hyö liikuttih kižates. Lapsile toiči luajittih liedžylöi, ga harvah net luajittih pihah. Sukset luajittih luadazis. Anna Fedulina Minä hätken duumaičin misbo olis kirjuttua, da lopul piätin kirjuttua sih näh, mis oli kirjutettu jo äijy. Kanzalližuos. Puaksuh kyzytäh sih näh, mittumah kanzah kuulut da kenenny iččie piet? Mustan enne, lapsennu olles, sanoin iččie karjalazekse, sit keskiigäzenny jo monet sanottih iččie ven alaizikse, se oli kunnivos, sit minägi rubein sanomah iččie ven alazekse. Myöhembi, konzu uvvessah kyzyttih, kenenny iččie pien, vastain, gu ičegi en tiijä. Opastujes yliopistos, tiettäväine, sanottih, gu pidäs vediä iččie karjalazien puoleh, sendäh gu meidy on vähembi da pidäs säilyttiä oma kul tuuru da perindöt. Ga toizes puoles, gu ottua kačeltavakse kogo Ven an ei ni ven alastu ole muga äijy. Dai sendähgo pidäs liittiä iččie mihtahto kanzah, gu sih kuuluu vähembi ristikanzua, migu toizeh? Minun mieles ei se ole oigei. Puaksuh rahvas, kudamil rovus on karjalazii da ven alastu, karjalastu da suomelazien keskes sanotah iččie karjalakse, a ven alazien keskes ven akse. Minulgi puaksuh sanottih: Konzu ajat Suomeh, libo mittumihtahto toizih mualoih, parembi sano iččie karjalazekse libo suomelazekse. Ei suvaija toizis mualois ven alazii. Ga midä enämbi minul sidä sanottih, sidä enämbi Suomes da toizis paikois sanoin iččie ven alazekse. Siksego pidäs sanuo iččie karjalazekse libo ven alazekse, gu se tuou hyödyy sinul ičel? Eibo ni se minun mieles ole oigei. Muga, pitkäh aigah duumaičin, kenbo iče minä olen, minä piätin, gu en voi sanuo iččie nigo tovellizekse karjalazekse, nigo ven alazekse. Minun rovus on kui ven alastu, mugai karjalastu. Sit kuibo minä voizin kiändyö vai yhteh puoleh, se on rouno ku kieldävyö puoles ičes. Olen sego karjalazii, sego ven alazii. En minä voi kieldävyö Ven an suures kuul tuuras, liiteratuuras, kudual kazvoin, fil mois, muuzikas, pravoslavnois uskondos da pošti kaikes, midä minus ymbäri on. Enbo voi ni karjalazis eruo sehäi on kieli, kuduadu kuulin lapsusaijas, toiči enämbi ven an kieldygi. Se tottu on muamankieli, minun muamo pagizou karjalua, karjalazien perindöt da uskomukset täh päivässäh eletäh minus. A ku čoma on meijän Karjalan luondo! No, kenenny pidäs sanuo iččie en minä tiijä. Piättäkkäh jogahine iče. Dai minägi piätin olen puolel ven alaine, puolel karjalaine da ei sua sidä nikui eroittua. Se on yksi sama, ku olis ristikanzal kiškuo käzi libo jalgu, ei muga sua luadie, sehäi on hengen oza dai puoligi, voi sanuo. Karjalazet lapset puaksumbah kižattih pihal. Ei lapsi rovus kaduo»»lapsien kižat Maikki Bobina Lapset ainos suvaittih elostua da kižata. Heil on hyvä kuvittelemine, hyö elävytetäh joga vehkehty. Keppi libo stuulu lapsien silmis voi olla miekannu da hevonnu. Jogahizel lapsel on oma kuvittelu, mi avvuttau keksie erilazii kižoi. Nenga roittih uvvet kižat. Net säilytäh da tullah polvi polveh. Kižois, kui ritualoisgi, on oma jatko, perindölline stsenuarii. Niilöis on äijy kanzanrunohuon luaduu: kižaluvut, kielilorut, pajot da muga ielleh. Äijis kižois on vie tansit, kruugukižat. Kižois oli esteetiekalline da morualline merkičykset, net opastettih lapsele kurii, järjestelmiä, taidotunduo, sendäh gu niilöis kaikil ozanottajil on oma sija da yhtenmoizet olot. Äijät niilöis kehitettih lapsien tervehytty, sendäh gu hyö liikuttih kižates. Karjalas lapsien kižoi kirjutettih jo ammui. Vuvvennu 1863 Petrov K. kirjutti 18 lapsien kižua. Astahova A.M. kirjutti niidy luvul luvul Viola Malmi keräi lapsien kižoi da käytti niidy omas ansamblis Karjala. Hänen kogomukses on erilazii kižoi: Olla peitol, Olla čokkozil, Hanhitjouččenet da muga ielleh. Erähien kižoin ezimerkit: Juoksemine. Kižuajat seizotah puarois. Ohjuaju vedäy viivua sih kohtah, kunne lapsil pidäy juosta. Häi išköy käzii, enzimäine puaru juoksou viivassah, sit lapset juostah eri puolih. Gu ohjuaju tabuau kenentahto, häi tulou jälgimäzeh puarah, a ken jiäy yksin tulou ohjuajakse. Peldovaroit. Vallitah pellon ižändy. Mual piirretäh kvadruattu. Se on peldo, kudamua ižändäl pidäy vardoija. Toizet kižuajat ollah varoit. Hyö tullah pellole da kirrutah: Pelduo polletammo, jyvii n okimmo! Ižändy tembuau varoloi. Gu hyö ollah kvadruatan ulgopuolel, ižändy ei voi heidy tabailla. Gu häi tabuau varoin, sit se varoi tulou ižändäkse, a ižändy varoikse. Kukkoloin boju. Kižattih vaiku brihačut. Kaksi brihaččuu seizotah vastakkai yhtel jallal da opitah ähkätä toine tostu. Ken pakui libo seizatui mollembile jalloile, jiäy voitetukse. Sit tulou uuzi kukoi da sežo toruau. Voittajale annetah palkindo. Karjalazet puaksuh kižattih pihal. Lapsile toiči luajittih liedžuloi, ga harvah net luajittih pihah. Enimyölleh liedžut luajittih sarualoil. Liedžujes, lapset, tavan mugah, pajatettih pajoloi. Toiči liedžuttih kahtei: yksi liedžuu, toine ähkiäy. Kezäl kižattih laptuh, kui ven alazetgi. Talvel lapset hiihtettih suksil, vaigu enne heil ei olluh suksii, hyö iče luajittih net laudazis da muga ajeltih. Sit myöhembi, konzu sukset tuldih käyttöh, karjalazil net oldih omaluaduzet leviembät, migu ven alazil. Pruazniekoin aigah lapset yhtes vahnembienke käveltih pihua myö, pajatettih pajoloi da kižattih, ezimerkikse, Il l an piän da Maidopyhälaskun aigua. Vie vähästy vahnembat lapset kižattih poltimeh. Seizottih puaroil, yksi ohjuaju kazak, seizoi lapsien ies. Lapset juostih eri puolih, kazak tembai kenentahto da sit iče seizatui puarah. Talvel, konzu pihal oli ylen vilu, lapset elostettih da kižattih kois. Puaksumbi oldih čokkozil: ohjuajale pandih paikku silmile, toizet juostih rinnal, da hänel pidi tabailla lapsii. ÎÎ Loppuoza. Algu n:lois 23, 24,26, 29

7 »»sanasuari «Oma Mua» 7 Il l an päivy Vahjärves»»Kyläpruazniekku Valentina Libertsova Kaunehet lämmät kezän päiväzet juostozil nel l utah ruadajes da huogavujes, et ehti kačahtuakseh ga jo elokuu taivahan rajas tundumah zavodiu: valau kebjielöih kezäpilvih muzavua värie, työnäldäy tuuliviehkurii puuloin ladvoih da vezien aldoloih, keldavuttau erähät nuorien koivuloin lehtet, a toičigi viippuau viluu vihmupizardu räkkevynnyöle muale. Yksisama oppiu ristikanzu hätkestyttiä keziä, vie jyryy vuottau, pokoroiččou Pyhiä Il l ua siirättiä omal käril taivahua myöte, ihaškoittua räšketyksil, valattua lämmäl viel kazvokset, andua hyvät tulokset. Sithäi kunnivoittih sidä pruazniekkua hierulois, käydih Il l an pogostoih sitgi, konzu kirikkölöi jo ei olluh dai uskomas kiellettih. Rahvas ei voidu ellendiä, kui suau eliä hierus Jumalata da Pyhä Il l ata. Uskohäi ammuzes aijas on lujah sivottu muanruadoloih, žiivattoih da kaikkeh kyläelaigah. Rahvas pandih kois malittuu obrazan ies, Il l an piän piätteniččän opittih kartohkua da toizii kazviloi, keitettih niis maijol kezäkeitto, juodih ennembä panduloi vuassoi mullozis ruskeijuurikkolois da muijotetus tahtahas azutus leiväs. Aijoi huondekses pastettih piiruat, työttih lehmät karjah, vazat da lambahat aidah libo hierun nurmele da juostih kiirehel Il l an pogostu -kyläh. Kanat sinäpiän jiädih tahnuoloih, gu kotku ei tabuas. Meil, mačarvilazil, Il l an pogostu oli Vahjärves. Meijän buabal se oli gu oma kylä, sendäh gu sinne häi oli annettu miehele ihan jälles Vallankumovustu, ylen nuorennu (voinnus vie neijistiä, ga vahnembat varattih: tyttö vedoh työtäh, tervehys jugiel ruavol rikotah). Buabo puutui miehele Petrovien suureh pereheh, kus emändänny oli ei oma muamo, a muamindam, ruadai da tolkukas. Vai ei ylen äijäl häi suvainnuh vierahii lapsii da vierahii nevesköi, toiči pahakse mielekse konzu milgi soimai. Elettih hyö kaksikerroksizes kois galdarinke, alahazes pertis nuorete eli baba ukon Valasin da tyttären Šuuran kel, meijän muamanke. Valassidied oidu myö emmo tiedänyh, mama musteli, häi enimytteh eli Petroskois, gu oli komsomol tsu da krasnoarmeitsu, oli repressiiruittu, sit reabilitiiruittu, jälles kadoi Ižänmuan voinal, tässäh emmo voi puuttuo jällile, hos pohoronku buabale jälličel kodvan peräs työttih. Baba kävyi sih taloih tiijustamah muatkoidu, nadoloi, kuduat elettih linnois, käydih kezäl kodirannale, gostitettih meidy Vahjärves, lahjoitettih minule da Zojasizärele midägi linnaspäi tuoduu kumman tyttii da muudu Kuva: Aleksandr Jakovlev elostustu, käydihgi toiči gostih meile, rodn astettih, kirjutettih kirjazii, työttih kortiloi. Yhtelläh piädykauti buabo meni ei heillyö, a oman In a-sizärellyö, se oli nuorembi dai raviembi babua. Häi vähäzen ehtii kävvä vedoh, ga vahnembat myöstin potakoittih mennä teriämbi miehele, sit myöhembi häigi tuli sinne elämäh Juakoin Iivanan taloih. Ukko hänen tapettih Ižänmuan voinal, tytär Man a da poigu Van a jälles opastundoi jiädih Petroskoile. In a-t outa eli vahnemban Mišapoijanke čomas kohtas järven rannas kois, kudai oli salvettu puolekkai kahtele perehele, hänen čura oli päivännouzupuoles. Kaiken talovuon, žiivatat, kodiruavot se naine kandoi omil olgupiälöil, vie joga keziä azui kuuzin tonnin heiniä Kotkatjärven souhozah, oli parahien ruada jien joukos ihan eläkkehessäh. Meijän buabo Vahjärven kolhozas oli parahannu ouveššiloin kazvattajannu, kai herrat diivittihes, kui nengozel hoiskiel madalal naizel kazvetah nengozet karjat ruskeijuurikoit da kapustat. Yhtelläh palkua sit ruavos äijiä ei tulluh, vai trudodn ukeppizet. Nalogoin maksandudengoi pidi suaha ombelendal. Sithäi konzu tytär loppi opastundan da puutui opastajan leibih Mačarveh, buabo-rukku ihastuksis muutui sinne. Minun vahnembat, konzu minul oli nelli vuottu, nostettih kodi Mačarven toizele puolele (muga sanottih järvie myö) Lökinselläle. Siepäi meččykujuo myöte kävyimmö Vahjärveh. Perehelleh sai kävvä pruazniekkah vai lebopäivin, tuatal kezäl lomua meččyruadokeskukses ei annettu, häi mamanke matkai kodvazekse illal, sit yhtes tulimmo kodih, gu ei lienne lapsii jätetty ad voih. Mamua sežo en musta huondeksel menemäs, hänel sil aigua oli loma, da ni ruadua ei suannuh heiniä da ligaruadoloi sil päiväl, vikse varai ozuttuakseh uskojakse, sidä sil aigua opastajil tarkah novvettih, čakattih dai voidih työndiä ruavospäi libo muuttua toizeh školah. Lökinsellälpäi Vahjärvessah oli viizi kilometrii, kolme Kel l uniemessäh oldih ylen vesselät da tuttavat: puoles-toizes levittih muarjužikot ihan kujon rinnal, vagoidu, voibi sanuo, dorogal keräimmö, lapsii lähäzih kohtih työttih yksinäh, vai nev vottih, ku ei yöksyttäs meččäh da pöllästyttäs. Sil päiväl buabo ei andanuh huaristellakseh muar jutuhjoloih, kiirehti, uskaldi työndiä kodih tulduu muarjah, gu moine himo ollou. Vaigu erähät mandžoimuarjazet tabailimmo juostozil, sendäh gu myöhäine mandžoimuarju piettih ozan tuojannu, enimyte neidizil. Karjat grivat da sienet leikaimmo gostinčakse In a-t outale, baba sanoi: Räkel päiväl da jyryl hapatah, a hänel meččy loitton on, pätäh pruazniekas. Pienii ei ole aigua ečitelläkseh, anna vai kazvetah, lövvämmö järilleh astujes. Kel l uniemes tavan mugah azetuimmo kodvazekse huogavumah Romanovan koin laučazele. Sie oldih korgiet krinču da pordahat, valgei ikkun avvoi, piirualoin duuhu. Hyvämieline emändy pagizutti buabua, puašitti pertih čuajule, toiči kandoi piiruadu pihale, koin rinnal puaksuh virui heinylaineh, tytöt sidä šelottih. Hyö myöhembi sežo livuttih Vahjärven pruazniekkah. Jälles Kel l uniemie muarjikot terväh syvettih meččäh, zavodiihes kuuzi-, a sit pedäimägyriččäzet, myö vuotimmo kivijoven da plotinan iändy, kudai kuului loitos. Myö toven tiezimmö: terväh tulemmo hieruh. Ga enne baba azetui kalmoilluo, sit oli pandu ei suurikkaine ristu levozen ual da kaksi-kolme obrazastu, vie čomenduksekse bumuagukukkua. Buabo risti silmät, nevvoi meile malittuu, jätti sih pudrošipainiekan da nižupiiruan palazen, dostalin lohkai da käski syvvä meile. Sit pripivöčči tarkembah kaččuo jalloin ual zavodittihes Vahjärven vagoižikot, kudamis oli ylen äijy maduo. Iče hierulazet ei suvaittu jovelluo kerätä muarjua, käydih Horošoihpäi. Hierun rajal buabo myös risti silmät da pakičči prošken n ua, sanoi: Mustakkua, lapset, täs hurual käil oli korgei da čoma Il l an kirikköine, moizel hyväl kohtal. Mikse kehnoloil lienne pidänyh se hävittiä, eigo muijal olluh sijua tahnuoloil da kon uššiloil. Vahjärvi vastai vällyksel, räšköttäjäl päivypastol, järvien läpetyksel, kudai nägyi joga pihakohtaspäi, čomendi kaiken muailman. Rannal korgieloin koivuloin keskes seizoi korgei taivahankarvah mualattu huonus, se oli endine uuzi kirikkö, kuduah nevvostovallan aigah pandih kluubu. Sen tagan seizoi madalaine, ga pitky škola, enne sie opastuttih kaheksa vuottu rinnal olijois hierulois eläjät lapset, sit jätettih vai algukluasat kodvazekse dai salvattih iäres. Sinne alahpäi vedi savikujo juamu enimytteh vahnoin parzikodiloin keskes, erottih kaksikerroksizet kaunehet koit mägyriččäzil. Kai koit oldih hyväs kunnos, joga pihas tabai levuo turbei tuomi mustien vaste kypsennyzien muarjoinke, niilöi jo čongittih lapset omat dai gost at. Kaikin šuorittu čomih ruuttih, brihat da mužikat valgielois paidazis, neičykät da naizet šulkus da štuapelis ommeltulois tatjanku-pluat ois, uuzis kebjielöis paikkazis. A gu hyviä mieldy on vastavuo omien da tuttavienke, paista omal kielel omii hommii. Sit dai tiä jo kuulutah pajot, enne patefonas, a sit soittoloin iänet, častuškat. Lapset juoksendellah pihoi myö, opitah liedžuloi, kylbietäh kezoidu, kerätäh peldoloil sinizii ruiskukkazii. Kodilois emändät pannah stolale pruazniekkumurginat - liharokat, kurniekat, piiruat, vuasat, sul činat, samvuarat kiehutah, ižändät-emändät kehitetäh gostii stolah. Meijän In a-t outa pastoi erinomastu piiruadu: šipainiekkoih pani brossupudruo da ruahtuo, nižuruahtopiirualoih vähäzen keldujuurikoidu čomakse, kurniekat luadi möykynke. Vuasantäh hyö buabanke kai kiistettih: In a-t outa pani vähäzen garbaluo azujes, sit juomine rodih muigiembi da muzavembi, a baba gu oli hyvä kazviloin kazvattai pani päčis pastettuu ruskeijuurikoidu, sit juomine oli valgiembi da magei. Ehtässäh rahvas gul aittih, jälles ruaduo rahvastu liženi, mendih kluubah da rannale tansih, pl äšittih, pajatettih, nagrettih, mendih puaroih, kerran kai Kubanskije kazaki -kinuo ozutettih, vikse ugodih moine päivy, konzu tuodih se Kotkatjärvespäi dai ozutettih aijoi. Kel pidi huondeksel ruadoh, punalduttih kodih, elokuul pimenöy aijembah, valgiet yöt mennäh loppuh, a pimiedy meččiä myöte astuo ei himoitannuh. Nuoret jiädih ad voih, pidihäi neijistiä da brihastua. Kieldäjiä herrua sil aigua ei nägynyh, vikse oldih rahvahienkanzoin roduu, ellendettih ristittyzii. Nygöi on hyvä, kus säilyttih libo nostettih uvvet kiriköt, voibi varavota pidiä Il l an päivän pruazniekkua, mustella parastu endizis aijois. Mustelin gu sinne kävyin. A toiči täl aigua kai In a-t outua unis näin da sidä korgiedu Vahjärven kirikkyö kuldazien kupoliloinke, kuulen kelloloin soitandua da koivikon lehtien šupetustu, näin järven aldoloin läpetysty. Pyhä Il l aine-rukku, kačo da vardoiče meidy!

8 8 «Oma Mua» Muhahtai! Leijonu keräi meččyelätit da sanou: Tänäpäi syömmö sen, kudai kaikis enimäl varuau! Jänöi hyppäi edeh da kirguu: Kondiedu syvvä en anna!»»joudoaigu»»uuttu kniigua Sygyzylahjat lapsile Valerii Sidorkin Uvvel kniigal on kaksi kirjuttajua petroskoilaine kirjuttai Tamara Ščerbakova da Helsinkin žurnalistu Marjukka Patrakka. Kniigan kanzih on kerätty Tamara Ščerbakovan suarnoi da Marjukka Patrakan kerdomuksii lapsile, kerdomuksien kiändäjänny suomen kielespäi karjalakse on myös Tamara Ščerbakova. Ma r ju k k a Patrakan kerdomukset ollah linnalazeh tyttözeh nähte, kudai yhtes omien vahnembienke tuli huogavumah kyläh kezäkse. Kyläs häi joga päiviä tiijustau midägi uuttu, sidä, midä ei ole linnan elokses. Tyttözele avavuu suuri kylän muailmu. Häi tiijustau, kui kazvatetah ouveššiloi, kui pastetah leibiä, pietäh kodižiivattoi, niitetäh heiniä, kävväh muarjah, gribah, kalastetah da kui käytetäh kaikenmoizii ruadobrujii. Kylän elokseh nähte sanelou tytöle hänen susiedu, karjalaine ukko. Tyttö enzi kerdua kuulou kandelehen heliedy iändy. Kandelehel soittau se samaine karjalaine ukko, kudai iče azuigi tämän perindöllizen soittimen. Kui sanoi tundiettu runoilii, Suarnu on kielastus, ga sit on vihjavus, mugai Tamara Ščerbakovangi suarnois on kerrottu eloksen eri šeikkoih nähte. Sanommo, ei muga ammui kirjuttai enzi kerdua nägi čilkehböbökän heinikös ehtäl. Täs šeikas häi saneli kniigan erähäs suarnas. Omis suarnois da kerdomuksis kniigan kirjuttajat ozutetah kylän luonnon čomevuttu, kylän rauhažua elostu, kirjuttajat nevvotah pienii lugijoi hyväh. Nygöi Tamara Ščerbakova da Marjukka Patrakka valmistetah jo tostu kniigua. Se sežo rodieu kylän elokseh nähte, vaiku talven aigua. Siirupiiruan syväimekse voibi panna siirua libo galbassuu libo keitellä syväimettäh. Vois keiteltyt siirupiiruat»»leiby-suolu Nämmä piiruat ollah hyvät sendäh, ku sih ei pie nimidä kallistu erinomastu produktua Ottakkua kuppi t orkattuu siirua (ei pie kallistu), kuppi kefiirua libo hapainmaiduo, kaksi kuppii nižustu jauhuo, puolin luzikkazin suolua, soudua da zuaharipeskuu. Sevoitakkua tahtas. Vualikkua se stolal pitkähkökse vual uškakse, veičel leikakkua se pienikse palazikse. Luadikkua lačču vual ušku da pangua keskeh t orkattuu siirua libo galbassuu. Voibi muitegi vois keitellä. Keitelkiä piiruat korgies riehtiläs kiehujas pyhävois da syögiä hiilavalleh libo vilustetunnu.»»midä? konzu? kus? 05/ 07 06/ 10 Kiži-muzei Kirovan lagevo, 10a Ven an XIX da XX vuozisuan allun siitsupaikoin ozuttelu. 19/ 06 31/ 08 Media-keskus Vihod Karl Marxan piha, Karjalan muasteriloin ozuttelu-jarmanku: Karelian Craft: interjieru da lahjat. 10/ 08 Kinnermän kylä Kylän 450-vuozipäiväle omistettu pruazniekku. Ozua da lykkyy! Onnie ta lykkyö! Roindupäivyniekale voit työndiä poštukartočku karjalan kielel. Mustoitammo, ku Oman Muan toimitukses voibi ostua poštukartočkoi roindupäiväkse, Uvvekse Vuottu da Rastavan pruazniekakse. Roindupäiväkse poštukartočkat on luajittu erikseh livgiläzile da vienalazile. Kuvat poštukartočkoih niškoi piirusti tundiettu Karjalan taidoilii Anastasija Trifanova. Poštukartočku karjalan kielel rodieu hyvänny lahjannu omile, dovarišoile da kaikile tuttavile, kelle karjalan kieli on oma. ÎÎ Adressi: Titovan piha, 3, pertit 102, 109 Ližiä telefonas , »»Siänennustus Petroskoi Anus Priäžy Suojärvi Sortavala Pitkyrandu yö päivy yö päivy yö päivy yö päivy yö päivy yö päivy 08 / / / / / / / On otettu: haldivoiččijat: Karjalan rahvahan lehti Alustettu kezäkuus 1990 Karjalan tazavallan Zakonoinhyväksyndykerähmö, Karjalan tazavallan halličus, Karjalan Rahvahan Liitto da Julguamo Periodika Piätoimittai Natalja Sinitskaja Julguamon da toimituksen adressi: Titovan piha 3, Petroskoi, Karjalan Tazavaldu ÎÎ Tel: (814-2) ÎÎ Internet: ilmahpiästäi: ÎÎ Valdivolline Periodika-b udžettulaitos ÎÎ Painettu Verso-painamos Petroskoi, Varkauksen randu-uuličču, 1a ÎÎ Kirjoile pani Ven an Federatsien kirjupainoalan komitiettu ÎÎ Registrunoumeru Indeksu ÎÎ Painettavakse on allekirjutettu čuasu ÎÎ Painandulugumiäry 700 ÎÎ Tiluandu 634 ÎÎ Hindu 15 rubl ua Redizainu Fenomen-mediajoukko (Piiteri)

Karjalazien VIII Kerähmö Petroskoi Veškelys, 4-5.3.2016. Terveh, arvokkahat Kerähmön rahvas!

Karjalazien VIII Kerähmö Petroskoi Veškelys, 4-5.3.2016. Terveh, arvokkahat Kerähmön rahvas! Karjalazien VIII Kerähmö Petroskoi Veškelys, 4-5.3.2016 Karjalan tazavallan karjalazien kielelline da yhteskunnalline aktivižus. Opastus da kul`tuuru kanzallizen kehityksen piälimizii azieloi. Natalja

Lisätiedot

Kierdomal l u viettih Vieljärven kyläh

Kierdomal l u viettih Vieljärven kyläh K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 41 (1181) Ligakuun 23. päivy 2013 ÔÔ Älgiä andakkua tuldu, agu syttyy. s. 2 ÔÔ Nigo mahtuo, nigo tahtuo s. 3 ÔÔ Kieleh opastumine tulou syväimes s. 4 ÔÔ Konzu

Lisätiedot

Mennyön vuvven parahat kniigat

Mennyön vuvven parahat kniigat K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 15 (1155) Sulakuun 24. päivy 2013 ÔÔ Oman kielen akkiloiččijat s. 2 Sulakuun 20. päivänny on karjalan da vepsän kirjukielen päivy. Sidä vaste Petroskoin valdivonyliopistos

Lisätiedot

18 (1158) Oraskuun 15. päivy 2013

18 (1158) Oraskuun 15. päivy 2013 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 18 (1158) Oraskuun 15. päivy 2013 ÔÔ Opastuo pidäy nuorete s. 3 Marjane-lapsien päivykoin kazvattiiloi mondu vuottu harjaitti karjalan kieleh Alisa Petrovna Gubareva.

Lisätiedot

Modernu & perindö»» Kantelen uvven eksperimentuprogramman tarkoitus on kiinnostuttua nuorižuo kanzallizeh muuzikkah da kul tuurah.

Modernu & perindö»» Kantelen uvven eksperimentuprogramman tarkoitus on kiinnostuttua nuorižuo kanzallizeh muuzikkah da kul tuurah. K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 48 (1188) Talvikuun 11. päivy 2013 ÔÔ Pilkovundu meijät hävittäy s. 2 Hyvä olis, ku uvves Omas Muas suas siännöllizesti lugie suvikarjalastu, tverinkarjalastu

Lisätiedot

19 (1159) Oraskuun 22. päivy 2013. Kävy omamua.ru

19 (1159) Oraskuun 22. päivy 2013. Kävy omamua.ru K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 19 (1159) Oraskuun 22. päivy 2013 ÔÔ Kuadunuzii vezii stauččah et keriä s. 3 Karjalan da vepsän kielen laitos da suomen kielen laitos yhtistettih yhteh laitokseh.

Lisätiedot

ÔÔ Olis kalua, leibiä rodieu s. 6. ÔÔ Hiän löysi šuomen šuvun kojin s. 3. muzeih s. 5. myö elämmö s. 5. 46 (1186) Kylmykuun 27.

ÔÔ Olis kalua, leibiä rodieu s. 6. ÔÔ Hiän löysi šuomen šuvun kojin s. 3. muzeih s. 5. myö elämmö s. 5. 46 (1186) Kylmykuun 27. K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 46 (1186) Kylmykuun 27. päivy 2013 ÔÔ Hiän löysi šuomen šuvun kojin s. 3 Talvikuussa täyttyy 200 vuotta Matias Castrénin šyntymäštä. Šuomen kielen ta šuomelais-ugrilaisien

Lisätiedot

37 (1177) Syvyskuun 25. päivy 2013. ÔÔ Tervata yhty venehty s. 4

37 (1177) Syvyskuun 25. päivy 2013. ÔÔ Tervata yhty venehty s. 4 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 37 (1177) Syvyskuun 25. päivy 2013 ÔÔ Duumaija tuliedu ruaduo s. 2 ÔÔ Tervata yhty venehty s. 4 ÔÔ Ruado libuu s. 5 ÔÔ Pidäy tahtuo eliä hyväl mielel s. 6 Karjalazien

Lisätiedot

45 (1185) Kylmykuun 20. päivy 2013. kylän kulttuurikeškuš s. 5

45 (1185) Kylmykuun 20. päivy 2013. kylän kulttuurikeškuš s. 5 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 45 (1185) Kylmykuun 20. päivy 2013 ÔÔ Suuri eloksenruado kielen hyväkse s. 2 Karjalan Kielen Seura andoi 11. kylmykuudu Helsingis Edvard Ahtian mugah nimitetyn

Lisätiedot

12 (1152) Sulakuun 3. päivy 2013

12 (1152) Sulakuun 3. päivy 2013 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 12 (1152) Sulakuun 3. päivy 2013 ÔÔ Kielen kehittäjät projektat suajah kannatustu s. 2 Kanzallizen poliitiekan ministerstvu ilmoitti projektoin kilvan tuloksii.

Lisätiedot

Oma Mua. 19 (1209) Kolmaspäivy Serota 21.05.2014. ÔÔ Yö musejokylyššä S. 7

Oma Mua. 19 (1209) Kolmaspäivy Serota 21.05.2014. ÔÔ Yö musejokylyššä S. 7 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 19 (1209) Kolmaspäivy Serota 21.05.2014 Ô Ô S. 4-5 Midä? Konzu? Kus? Kanzallizien kul tuuroin keskukses karjalan kielen kursiloin salbajazet oldih mennyt

Lisätiedot

TIIJOITUS VUVVEN 2017 KUNNALLISVALLIČENDOIH NÄH

TIIJOITUS VUVVEN 2017 KUNNALLISVALLIČENDOIH NÄH TIIJOITUS VUVVEN 2017 KUNNALLISVALLIČENDOIH NÄH Suomi jagavuu kundih, kudamil konstitutsien mugah on autonoumii. Kunnat ollah vastuollizet monis kunnan eläjii koskijois dielois. Kunnan korgevin piättäi

Lisätiedot

Oma Mua. Kyykkyä pelattih Priäžän kyläššä»»enšimmäistä kertua Priäžäššä piettih šuuri kyykkäkilpailu. Sivu 2.

Oma Mua. Kyykkyä pelattih Priäžän kyläššä»»enšimmäistä kertua Priäžäššä piettih šuuri kyykkäkilpailu. Sivu 2. Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 17 (1207) Kolmaspäivy Serota 07.05.2014 ÔÔ Elä ainos, Joguine s. 4 Kotkatjärven Joguine-pajojoukko täytti kaksikymmenviizi vuottu. Tälle merkipäiväle omistettu

Lisätiedot

02 (1192) Kolmaspäivy Serota 22.01.2014. s.6

02 (1192) Kolmaspäivy Serota 22.01.2014. s.6 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 02 (1192) Kolmaspäivy Serota 22.01.2014 ÔÔ Uutisie Pohjosen rannoilta s.2 ÔÔ Vanhat paikannimet tutukši s.4 ÔÔ s.6 Hyvä pruazniekku ÔÔ Opastusaigu on kaikes paras

Lisätiedot

Oma Mua. 24(1214) Kolmaspäivy Serota 25.06.2014. ÔÔ Ikä elyä, aika muistua s. 6

Oma Mua. 24(1214) Kolmaspäivy Serota 25.06.2014. ÔÔ Ikä elyä, aika muistua s. 6 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i Kolmaspäivy Serota 25.06.2014 ÔÔ Levendiä sanasto, kehittiä kaunehkirjutusmalli s. 3 Mennyt nedälil Periodika-julguamon seinih kerryttih karjalan da vepsän

Lisätiedot

Oma Mua. 22 (1212) Kolmaspäivy Serota 11.06.2014. Terveh tulgua Kondupohjan piirih

Oma Mua. 22 (1212) Kolmaspäivy Serota 11.06.2014. Terveh tulgua Kondupohjan piirih Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 22 (1212) Kolmaspäivy Serota 11.06.2014 ÔÔ Luojien ta kaunehuon talo s. 8 ÔÔ DNA testauš šukututkimukšen apuna s. 5 ÔÔ Pag i na s a r g ipä i väine s.

Lisätiedot

Oma Mua. 13 (1203) Kolmaspäivy Serota 09.04.2014. ÔÔ Brendojevan jälgeläzet s.4 5

Oma Mua. 13 (1203) Kolmaspäivy Serota 09.04.2014. ÔÔ Brendojevan jälgeläzet s.4 5 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 13 (1203) Kolmaspäivy Serota 09.04.2014 ÔÔ Kielioppi kynnyksenny s.3 Petroskoil jo kaheksattutostu kerdua piettih Karjalan, vepsän da suomen kielen kilbua,

Lisätiedot

KARJALAN KIELI SUOMES

KARJALAN KIELI SUOMES Studies in European Language Diversity 27.2 KARJALAN KIELI SUOMES ELDIA-projektan tuloksii Anneli SARHIMAA Lyhendetys suomenkielizes raportas livvikse kiändi Martti PENTTONEN Mainz Wien Helsinki Tartu

Lisätiedot

Oma Mua. 09 (1199) Kolmaspäivy Serota 12.03.2014. ÔÔ Unohtumatoin kokemuš s. 9. Venäjällä volont oriliikeh šai alun 1980-luvun lopušša.

Oma Mua. 09 (1199) Kolmaspäivy Serota 12.03.2014. ÔÔ Unohtumatoin kokemuš s. 9. Venäjällä volont oriliikeh šai alun 1980-luvun lopušša. Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 09 (1199) Kolmaspäivy Serota 12.03.2014 ÔÔ Arvatut kirjutekset s. 3 Enzimäzen vuozisuan XVII aigazen karjal-ven a sanakirjan luadijannu oli Afonan arhimadrittu

Lisätiedot

Oma Mua. ÔÔ Ruado menöy s. 10. ÔÔ Taitaja šoittaja ta monipuolini ihmini s. 7. ÔÔ Kniigua liženi, ga opastujua väheni s. 2.

Oma Mua. ÔÔ Ruado menöy s. 10. ÔÔ Taitaja šoittaja ta monipuolini ihmini s. 7. ÔÔ Kniigua liženi, ga opastujua väheni s. 2. Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 05 (1195) Kolmaspäivy Serota 12.05.2014 ÔÔ Kniigua liženi, ga opastujua väheni s. 2 Petroskoin administratsien opastusozaston voimil oli pietty lapsien

Lisätiedot

Oma Mua. 10 (1200) Kolmaspäivy Serota 19.03.2014. ÔÔ Mitä šäilyy kirjan kanšiloissa? s. 4

Oma Mua. 10 (1200) Kolmaspäivy Serota 19.03.2014. ÔÔ Mitä šäilyy kirjan kanšiloissa? s. 4 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 10 (1200) Kolmaspäivy Serota 19.03.2014 s. 2 ÔÔ Leuto šiä ei ollun eštienä V kanšainväliset koiravaljakkokilpailut piettih Kalevalašša. Netälin ajakši

Lisätiedot

Oma Mua. 03 (1193) Kolmaspäivy Serota 29.01.2014. ajatuštakana kaupunkin luovuttamisešta s. 5

Oma Mua. 03 (1193) Kolmaspäivy Serota 29.01.2014. ajatuštakana kaupunkin luovuttamisešta s. 5 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 03 (1193) Kolmaspäivy Serota 29.01.2014 ÔÔ Valjakot kilpailtih Petroskoissa s. 3 Sammon muata myöte -valjakkokilpailut piettih Karjalan piäkaupunkissa

Lisätiedot

Oma Mua. 20 (1210) Kolmaspäivy Serota 28.05.2014. kannatušta rajan takuata s. 6. johtaja s. 7

Oma Mua. 20 (1210) Kolmaspäivy Serota 28.05.2014. kannatušta rajan takuata s. 6. johtaja s. 7 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 20 (1210) Kolmaspäivy Serota 28.05.2014 ÔÔ Hätken vuotettu kirju s. 3 Vastevai ilmah piässyöh Vladimir Brendojevan kirjah on kerätty runolijan kai runot

Lisätiedot

Ollah vie mustos hierut

Ollah vie mustos hierut K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 04 (1093) Tuhukuun 1. päivy 2012 Ei pie žiälöičellä, pidäy ruadua Ol ga Ogneva Mennyt nedälil Petroskoil oli käymäs rahvastu Karjalan Kielen Seuraspäi. Hyö čökeldettihes

Lisätiedot

Vuozi kielen hyväkse

Vuozi kielen hyväkse K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 14 (1103) Sulakuun 11. päivy 2012 ÔÔ Karjalan Sivistysseuru sai uvven piälikön s. 2 ÔÔ Ahtian kieliopin toine oza Internetas s. 3 ÔÔ Aleksandr Kaštanov: Se oli

Lisätiedot

Perintehellini talouš. 3 Kyykkäkilpailut. 4 Karjalan kielen kakši murrehta yhteh. 6 Tervehen elämän tavat. 7 Opaššu švuuvvet.

Perintehellini talouš. 3 Kyykkäkilpailut. 4 Karjalan kielen kakši murrehta yhteh. 6 Tervehen elämän tavat. 7 Opaššu švuuvvet. yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 20 (372) 23. ŠAJEKUUTA, 2013 3 Kyykkäkilpailut 4 Karjalan kielen kakši murrehta yhteh 6 Tervehen elämän tavat 7 Opaššu

Lisätiedot

Pyhät da arret yksih kanzih

Pyhät da arret yksih kanzih черный K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 02 (1040) Pakkaskuun 19. päivy 2011 ÔÔ Joga ruadoh on neruo s. 3 ÔÔ Pajo hengen hoivendau s. 4 ÔÔ Juurettah ni kargei heinäine ei kazva s. 5 Synnynmuanaigua

Lisätiedot

Karjalaisien istorijua ta elämän tapoja

Karjalaisien istorijua ta elämän tapoja yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 24 (376) 25. TALVIKUUTA, 2013 2 Karjalaiset olemma: šie ta mie 3 Kyykkyä ympäri vuuvven 4 Hänen runoissa on karjalaisien

Lisätiedot

04 (1144) Tuhukuun 6. päivy ÔÔ Midä vuotan vuvves s. 3

04 (1144) Tuhukuun 6. päivy ÔÔ Midä vuotan vuvves s. 3 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 04 (1144) Tuhukuun 6. päivy 2013 ÔÔ Kehityksen algu. s. 2 Meijän tazavallas Mägriän žiivatoin kazvatussouhozu kuuluu parahien muatalovuslaitoksien joukkoh. Pakkaskuul

Lisätiedot

Luento 2. KARJALANKIELINEN (NYKY)KULTTUURI SUOMESSA

Luento 2. KARJALANKIELINEN (NYKY)KULTTUURI SUOMESSA Luento 2. KARJALANKIELINEN (NYKY)KULTTUURI SUOMESSA KARJALAN KIELI SUOMESSA 29.9.2015 2.10.2015, Itä-Suomen yliopisto Anneli Sarhimaa, Johannes Gutenberg Universität Mainz (sarhimaa@uni-mainz.de) Karjalainen

Lisätiedot

Kirjastoloin yönny et sua undu»»enzimäzeh Ven an jogavuodizeh Kirjastoloin yö -aktsieh yhtyi Petroskoigi

Kirjastoloin yönny et sua undu»»enzimäzeh Ven an jogavuodizeh Kirjastoloin yö -aktsieh yhtyi Petroskoigi K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 16 (1105) Sulakuun 25. päivy 2012 ÔÔ Heboine vedäy, korjaine kestäy s. 2 ÔÔ Midä tiijät kandurahvahis? s. 3 ÔÔ Veškelyksen kuulumizii s. 4 Läs 100 nuordu da vahnua

Lisätiedot

07 (1147) Tuhukuun 27. päivy 2013

07 (1147) Tuhukuun 27. päivy 2013 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 07 (1147) Tuhukuun 27. päivy 2013 ÔÔ Karjalazen Sanan roindupäivy s. 4 Vuvvennu 1998, 21. tuhukuudu Petroskoil Kirjuttajen pertis Puškinskaja pihal kerävyttih

Lisätiedot

Tämä vuosi on Uhut-šeura istorijassa juhlavuosi pakkaiskuušša 2000 šeura rekisteröitih iččenäisekši kanšalaisjärještökši.

Tämä vuosi on Uhut-šeura istorijassa juhlavuosi pakkaiskuušša 2000 šeura rekisteröitih iččenäisekši kanšalaisjärještökši. Tämä vuosi on Uhut-šeura istorijassa juhlavuosi pakkaiskuušša 2000 šeura rekisteröitih iččenäisekši kanšalaisjärještökši. Vain još laškie vuuvvet ihan alušta šuati, niin voi juhlie šeuran 25-vuotispäivyäki,

Lisätiedot

43 (1183) Kylmykuun 6. päivy vuozipäiväkse s. 3

43 (1183) Kylmykuun 6. päivy vuozipäiväkse s. 3 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 43 (1183) Kylmykuun 6. päivy 2013 s. 3 ÔÔ Igä elä, igä opastu Opastajien jatkoopastuksen instituutas pietäh tiedokonehkursit eläkkehel olijoile rahvahile. ÔÔ Komsomolan

Lisätiedot

Nelidov Kižin johtajakši

Nelidov Kižin johtajakši yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 2 (354) 30. PAKKAISKUUTA, 2013 2 Jyškyjärven kylän ylpeyš 3 Kiinnoššuš koiravaljakkokilpailuih kašvau 4 Oššokšilla

Lisätiedot

40 (1180) Ligakuun 16. päivy 2013

40 (1180) Ligakuun 16. päivy 2013 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 40 (1180) Ligakuun 16. päivy 2013 ÔÔ Piäkaupunkissa pilkotah, kylih laššut lennetäh. s. 4 Min päivän elät, šen kummua kuulet näin šanois vanha karjalaini, konša

Lisätiedot

Niin viisumin hinta kašvau

Niin viisumin hinta kašvau yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 32 (347) 10. ŠAJEKUUTA, 2012 2 Teatterin juhlavuosi 3 Čičiliuškulaiset Aunukšen šeuvuilla 4 Pistojärven ikkunoissa

Lisätiedot

Karjalan piämieš Aleksandr Hudilainen ta Periodikan johtaja Lidija Rämenen. KuvaT: Julija Veselova. Tärkie ruato

Karjalan piämieš Aleksandr Hudilainen ta Periodikan johtaja Lidija Rämenen. KuvaT: Julija Veselova. Tärkie ruato yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 1 (353) 16. PAKKAISKUUTA, 2013 2 Karjalua leikkiessä 3 Ihmisien tervehyön hyväkši 4 Uuši tovellisuuš 5 Vuuvven kaunehin

Lisätiedot

Vuokkiniemen koulu on kylän kulttuurikeškuš

Vuokkiniemen koulu on kylän kulttuurikeškuš yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 21 (373) 13. PIMIEKUUTA, 2013 3 Laučat-illačušša laučoilla ei issuttu 4 Pelaštua kieli šammumašta 6 Karjalan uuši

Lisätiedot

Tašavalta: Vuosi 2013 on ilmotettu Karjalan kielen vuuvvekši

Tašavalta: Vuosi 2013 on ilmotettu Karjalan kielen vuuvvekši yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 37 (352) 26. TalviKUUTA, 2012 2 Kielen kehityššuuntua ennuštaen 3 Uuši näkökulma perehen arkielämäštä 4 Tuttu ta

Lisätiedot

Oma koti on kaiken alku

Oma koti on kaiken alku yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 10 (362) 22. ORAŠKUUTA, 2013 2 Karjalaisien onnistu šäilyttyä omaperäisyyvven 4 Olen ylpie koko elämäštäni 6 Kuoroja

Lisätiedot

Nuoret kačotah huomispäiväh

Nuoret kačotah huomispäiväh yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 3 (355) 13. TUISKUKUUTA, 2013 2 Mitä myö jätämmä muajilmah 3 Yhteistyö antau toivuo hyväh 4 Joikujen kaunis muajilma

Lisätiedot

KARJALAN KIELI ŠUOMEŠŠA

KARJALAN KIELI ŠUOMEŠŠA Studies in European Language Diversity 27.4 KARJALAN KIELI ŠUOMEŠŠA ELDIA-projektin tulokšie Anneli SARHIMAA Lyhennykšen šuomenkieliseštä raportista vienakši kiänti Valentina KARAKINA Mainz Wien Helsinki

Lisätiedot

Merkkipäivä: Kalevalan piiri täytti 85 vuotta. Kalevalan piirin istorija

Merkkipäivä: Kalevalan piiri täytti 85 vuotta. Kalevalan piirin istorija yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 31 (346) 26. šyyškuuta, 2012 2 Tutuštumini karjalaisien muinaismuajilmah 4 Kalevalan kaunis ta ihana šeutu 6 Tekstiilin

Lisätiedot

Heinyfestivuali otti vastah gostii

Heinyfestivuali otti vastah gostii K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 27 (1167) Heinykuun 17. päivy 2013 Ô Ô Martti Penttonen: Kielel pidäy kuuluo yhteiskunnas s. 3 Kolmepuolenkevuodine ELDIA-tutkimusprojektu on loppusuoral. Jälgimäine

Lisätiedot

Karjalazien huolii. ÔÔ Tämän päivän muamankieli s. 2. ÔÔ Uuttu da endisty ystäviä Ropivos s. 3. Võruspäi Vieljärvele

Karjalazien huolii. ÔÔ Tämän päivän muamankieli s. 2. ÔÔ Uuttu da endisty ystäviä Ropivos s. 3. Võruspäi Vieljärvele K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 49 (1189) Talvikuun 18. päivy 2013 ÔÔ Tämän päivän muamankieli s. 2 Karjalan kielen opastajat tuaste kerryttih yhteh pagizemah karjalan kielen tilas konferensies

Lisätiedot

Urheilun ta tervehyön vuosi

Urheilun ta tervehyön vuosi yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 28 (343) 8. ELOKUUTA, 2012 3 Tähtisien kakšosien karjalaiset tiet 4 Jäkälän mallija kupolilta 5 Kaikista makein ošašto

Lisätiedot

Kilpailu kyläläisillä

Kilpailu kyläläisillä yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 15 (367) 14. ELOKUUTA, 2013 2 Kinnermäjen pruasniekka 3 Istorijašša ei voi olla valkeita šivuja 4 5 Luonnon kešellä

Lisätiedot

33 (1173) Elokuun 28. päivy näh s. 6

33 (1173) Elokuun 28. päivy näh s. 6 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 33 (1173) Elokuun 28. päivy 2013 ÔÔ Samat hommat kaikkiel s. 2 Karjalan tazavallan piämies Aleksandr Hudilainen mennyt nedälil oli ruadomatkois Priäžän da Anuksen

Lisätiedot

Urheilu: Kanšainväliset koiravaljakkokilpailut startattih viime pyhinä Kalevalašša. 2 Kanteletar kulttuuripäivien. huippuna. 3 Kalevalan päivät.

Urheilu: Kanšainväliset koiravaljakkokilpailut startattih viime pyhinä Kalevalašša. 2 Kanteletar kulttuuripäivien. huippuna. 3 Kalevalan päivät. yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 5 (357) 13. KEVÄTKUUTA, 2013 2 Kanteletar kulttuuripäivien huippuna 3 Kalevalan päivät. 4 Emmä hävie, kun ollemma

Lisätiedot

Oma Mua. Karjalan tašavalta täytti 95 vuotta. Ô Ruočis olles käygiä Skansenah. 22 (1262) Kolmaspäivy Serota

Oma Mua. Karjalan tašavalta täytti 95 vuotta. Ô Ruočis olles käygiä Skansenah. 22 (1262) Kolmaspäivy Serota Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 22 (1262) Kolmaspäivy Serota 10.06.2015 s. 2 ÔÔ Karjalan tašavalta täytti 95 vuotta Ô Ruočis olles käygiä Skansenah Jo kolmatta vuotta Karjalan eläjät

Lisätiedot

Oma Mua. ÔÔ Nuoret partisaanit S. 10. ÔÔ Santra innošti lauluilla ta starinoilla S. 3. ÔÔ Sanakniigat Internetan kauti S. 9.

Oma Mua. ÔÔ Nuoret partisaanit S. 10. ÔÔ Santra innošti lauluilla ta starinoilla S. 3. ÔÔ Sanakniigat Internetan kauti S. 9. Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 18 (1208) Kolmaspäivy Serota 14.05.2014 ÔÔ Santra innošti lauluilla ta starinoilla S. 3 Tunnetun vienalaisen runonlaulajan ta starinojenkertojan Santra

Lisätiedot

Oma Mua. 48 (1238) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Rakaš puoliso Viena ta armaš lapši Vepšänmua s.5

Oma Mua. 48 (1238) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Rakaš puoliso Viena ta armaš lapši Vepšänmua s.5 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 48 (1238) Kolmaspäivy Serota 17.12.2014 ÔÔ Pereheššä on elämän tarkotuš s.3 Tänä vuotena heti kakši perehtä Kalevalan piiristä tultih jokavuotisen Priznanije-palkinnon

Lisätiedot

Oma Mua. Oma Sampo-melliččy

Oma Mua. Oma Sampo-melliččy Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 07 (1197) Kolmaspäivy Serota 26.02.2014 s. 2 ÔÔ Meidy tavata ei! Kodikižois Sočis Ven an joukko oli paras. Myö voitimmo ei-virrallizes joukkokilvas. Ven

Lisätiedot

Oma Mua. 06 (1196) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Olimpialaispäivät karjalaisissa kylissä s. 6. Pienet olimpialaiskisat piettih Jyškyjärven,

Oma Mua. 06 (1196) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Olimpialaispäivät karjalaisissa kylissä s. 6. Pienet olimpialaiskisat piettih Jyškyjärven, Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 06 (1196) Kolmaspäivy Serota 19.02.2014 ÔÔ Tulolaine kieliniekku s. 3 ÔÔ Karjalazii puolistamas 25 vuottu s. 4 ÔÔ Olimpialaispäivät karjalaisissa kylissä

Lisätiedot

Hiihtolatuo myöten tulevaisuutta kohti

Hiihtolatuo myöten tulevaisuutta kohti yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 22 (373) 27. PIMIEKUUTA, 2013 3 Lapšet esitetäh karjalaisie starinoja 4 Kielen šäilyttämisen hyväkši 5 Innoššuš oli

Lisätiedot

7 Hiihtourheilušta tuli elämäntyö

7 Hiihtourheilušta tuli elämäntyö yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 8 (360) 24. šulakuuta, 2013 2 Vienan karjalan kieliopin uuši versijo 4 Laulan tätä lauluo Kalevalan mualla 7 Hiihtourheilušta

Lisätiedot

Hodari on nygözeh aigah näh»»oraskuun 11. päivänny piettih Hodari-spektaklin enzi-ildu ven an kielel

Hodari on nygözeh aigah näh»»oraskuun 11. päivänny piettih Hodari-spektaklin enzi-ildu ven an kielel K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 19 (1108) Oraskuun 16. päivy 2012 ÔÔ Olemmo voinan lapset, nevvostovallan vangit s. 3 ÔÔ Opastumal neruo vai liženöy. s. 4 ÔÔ Meis tuači niken ei rubie ruadamah

Lisätiedot

2 Uušie šuunnitelmie. 3 Hämäräštä päivänvaloh. 4 Miun lapšuuvven Rantakatu. 6 Kum totem tuli Karjalah. 7 Boršči ta terveyšmuta FOTO 9

2 Uušie šuunnitelmie. 3 Hämäräštä päivänvaloh. 4 Miun lapšuuvven Rantakatu. 6 Kum totem tuli Karjalah. 7 Boršči ta terveyšmuta FOTO 9 yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 18 (370) 25. ŠyyŠKUUTA, 2013 2 Uušie šuunnitelmie 3 Hämäräštä päivänvaloh 4 Miun lapšuuvven Rantakatu 6 Kum totem

Lisätiedot

Sulakuun 20. päivänny on karjalan da vepsän kirjukielen päivy

Sulakuun 20. päivänny on karjalan da vepsän kirjukielen päivy K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 15 (1053) Sulakuun 20. päivy 2011 Sulakuun 20. päivänny on karjalan da vepsän kirjukielen päivy ÔÔ Rezervuatsii: + vai? s.2 ÔÔ Kirjuttai karjalazekse s.3 ÔÔ Olen

Lisätiedot

Oma Mua. 20 (1260) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Uuši peli paraš lahja kalevalalaisilla. s. 7

Oma Mua. 20 (1260) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Uuši peli paraš lahja kalevalalaisilla. s. 7 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 20 (1260) Kolmaspäivy Serota 27.05.2015 s. 2 ÔÔ Kyykkä kouluh. Priäžäššä piettih kyykkä-seminari, minne ku čut tih koulujen opaštajat Karjalan kanšallispiirilöistä

Lisätiedot

AUNUKSELAZEN LAULU (J. H. Erkko: Kansalaislaulu.)

AUNUKSELAZEN LAULU (J. H. Erkko: Kansalaislaulu.) AUNUKSELAZEN LAULU (J. H. Erkko: Kansalaislaulu.) Olet mua, oma armas, ah, Aunuksen mua, comin, kaunehin kaikis mais joga n'iemykkäzeh, joga suarukkazeh kod'i kuldane tänne kui sais! Kod'ikuldazen ymbäril

Lisätiedot

Muamankielen opastajan ammatti nägövih

Muamankielen opastajan ammatti nägövih K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 20 (1109) Oraskuun 23. päivy 2012 ÔÔ Opastajii kannatetah s. 2 ÔÔ Segežan karjalazet ruatah kielen kehittämizekse s. 2 ÔÔ Hyväs dielos ei voi olla huigei s. 3

Lisätiedot

Voittajien keskes vieljärvelästy rahvastu

Voittajien keskes vieljärvelästy rahvastu K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 01 (1039) Pakkaskuun 12. päivy 2011 ÔÔ Kyzymys karjalan kieles Suomen parluamentas s. 2 ÔÔ Älä, Maikki, vähättelei, älägo suurendelei s. 3 Liza Spitsina sežo sai

Lisätiedot

Karjalan kielioppi III lauseoppi

Karjalan kielioppi III lauseoppi Karjalan kielioppi III (lauseoppi) E. V. Ahtian karjalan kielen lauseopin käsikirjoitus on säilytteillä Kotimaisten kielten keskuksessa. Karjalan Kielen Seura on saattanut sen konekirjoitettuun muotoon

Lisätiedot

11 (1049) Kevätkuun 23. päivy »»Mennyt pyhänpiän Karjalan Rahvahan Liitto pidi vuoronmugazen kerähmön

11 (1049) Kevätkuun 23. päivy »»Mennyt pyhänpiän Karjalan Rahvahan Liitto pidi vuoronmugazen kerähmön K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 11 (1049) Kevätkuun 23. päivy 2011 ÔÔ Igäine perindö s. 3 ÔÔ Mittumat aijat, moizet i eländät s. 4 ÔÔ Lapsien oigei kazvatus s. 5 Ilmari Homanen (hurualpäi oigiele),

Lisätiedot

Oma Mua. ÔÔ Kielen ta kulttuurin šäilyttämini tutkijien kannalta s. 4. ÔÔ Šanašta šana tulou s. 5

Oma Mua. ÔÔ Kielen ta kulttuurin šäilyttämini tutkijien kannalta s. 4. ÔÔ Šanašta šana tulou s. 5 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 25 (1215) Kolmaspäivy Serota 02.07.2014 ÔÔ Kielen ta kulttuurin šäilyttämini tutkijien kannalta s. 4 V Yleisvenäläiseh šuomelais-ugrilaisien Konfe renš

Lisätiedot

Kirjutan dai lauhtun

Kirjutan dai lauhtun K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 02 (1091) Pakkaskuun 18. päivy 2012 Erähii mennyön vuvven tuloksii»»anatolii Grigorjev vuvven 2011 valličuksis da karjalan kielen tilas ÔÔ Elaigu, kudamas ei vaiku

Lisätiedot

Oma Mua. 2 (1242) Kolmaspäivy Serota Uuzi kniigu lapsile. s.5

Oma Mua. 2 (1242) Kolmaspäivy Serota Uuzi kniigu lapsile. s.5 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 2 (1242) Kolmaspäivy Serota 21.01.2015 ÔÔ Radikalizman vai demokruatien čotil? s.4 Karjalas on nouzemas jällečel kyzymys karjalan kielen stuatusan suandah

Lisätiedot

Uuttu Vuottu vastuamas

Uuttu Vuottu vastuamas K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i (0) Talvikuun. päivy ÔÔ zykkiä karjalazinnu s. ÔÔ Mennyt vuvven tapahtumat s. ÔÔ Kieli da kul tuuru ainos ollah syväimes s. ÔÔ Ruočin karjalazilluogostih s. Paginkanzan

Lisätiedot

Oma Mua. 36 (1226) Kolmaspäivy Serota

Oma Mua. 36 (1226) Kolmaspäivy Serota Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 36 (1226) Kolmaspäivy Serota 17.09.2014 ÔÔ Hos pieni, ga pippurinjyväine s. 3 Opastumah karjalan da vepsän kieldy tänävuon Petroskoin valdivonyliopistoh

Lisätiedot

Paras tunnustus kirjuttajal on lugijoin suvaičus

Paras tunnustus kirjuttajal on lugijoin suvaičus K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 44 (1082) Kylmykuun 9. päivy 2011 ÔÔ Ogorodat vai kazvinmuat? s.4 Panin kniigah suarnan Nor ak, kudaman lapseššu olen kuulluh omas pruavobuabaspäi. ÔÔ Kielipezän

Lisätiedot

Oma Mua. 33 (1223) Kolmaspäivy Serota Saveljevien vellekset. s. 5

Oma Mua. 33 (1223) Kolmaspäivy Serota Saveljevien vellekset. s. 5 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 33 (1223) Kolmaspäivy Serota 27.08.2014 ÔÔ Yrittäkkyä löytyä uuši hahmo omašša luonnošša s 3 Čičiliušku-kuklateatteri avasi uuvven kymmenennen teatterikauven

Lisätiedot

TUOTANDO: Eettisesti Innovatiiviset Kulttuurin Uudistajat EIKU ry www.eikury.com

TUOTANDO: Eettisesti Innovatiiviset Kulttuurin Uudistajat EIKU ry www.eikury.com TUOTANDO: Eettisesti Innovatiiviset Kulttuurin Uudistajat EIKU ry www.eikury.com EIGU LAPSIEN OUPPERA KOGO PEREHEL Käzikirjutes da sävellännät...paavo Joensalo Kiännös karjalan kielel...paavo Harakka Orkestrasovitannat...Auvo

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

48 (1137) Talvikuun 5. päivy 2012

48 (1137) Talvikuun 5. päivy 2012 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 48 (1137) Talvikuun 5. päivy 2012 ÔÔ Piirilöin ško lil rodih etnokul tuurine keskus s. 2 ÔÔ Suavut tiijot ilmetäh praktiekal. s. 3 ÔÔ Suomelasugrilazet Keskuksen

Lisätiedot

Oma Mua. 29 (1219) Kolmaspäivy Serota

Oma Mua. 29 (1219) Kolmaspäivy Serota Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 29 (1219) Kolmaspäivy Serota 30.07.2014 ÔÔ Kantele kuului Kuujärves s. 2 ÔÔ Oman šeuvun kantarahvaš s. 4 ÔÔ Piämieš pyöri piirileikissä s. 7 ÔÔ Kezäl vezi

Lisätiedot

Oma Mua. 21 (1261) Kolmaspäivy Serota

Oma Mua. 21 (1261) Kolmaspäivy Serota Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i Kolmaspäivy Serota 03.06.2015 ÔÔ Kusgi väheni, kusgi liženi s.2 Oraskuun 25. päivänny Karjalan piämies Aleksandr Hudilainen pidi vuoronmugazen press-konferensien.

Lisätiedot

Jyškyjärveläine opastai parahien rahvahien joukos

Jyškyjärveläine opastai parahien rahvahien joukos K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 03 (1041) Pakkaskuun 26. päivy 2011 ÔÔ Oigevuot da vellallizuot s. 3 ÔÔ Niina Nieglikon sygyzy kielipezien lapsile s. 3 ÔÔ Midä rodih Muumipeigoile Iivananpäivän

Lisätiedot

Oma Mua. ÔÔ Kaupunki karjalaisittain s.4. ÔÔ Pitkän taibalehen enziaskelet s.7. tunnon kera s (1263) Kolmaspäivy Serota

Oma Mua. ÔÔ Kaupunki karjalaisittain s.4. ÔÔ Pitkän taibalehen enziaskelet s.7. tunnon kera s (1263) Kolmaspäivy Serota Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i Kolmaspäivy Serota 17.06.2015 ÔÔ Kaupunki karjalaisittain s.4 Karjalan Rahvahan Liitto rupesi toteuttamah uutta Kaupunki karjalaisittain -projektie. Projekti

Lisätiedot

Lennettih linduzet-runot kaunehen Siämärven piäl

Lennettih linduzet-runot kaunehen Siämärven piäl K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 34 (1072) Elokuun 31. päivy 2011 ÔÔ Muanruadajien pruazniekku Anuksen mual s. 2 ÔÔ Karjalan kirjuttajat nygöi internetas s. 3 ÔÔ Čidžoitkielileirin s. 3-4 päivykniigu

Lisätiedot

Oma Mua. 04 (1194) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Yštävät musiis. kin kautti

Oma Mua. 04 (1194) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Yštävät musiis. kin kautti Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 04 (1194) Kolmaspäivy Serota 05.02.2014 ÔÔ Muutokset muutoksien piäl s. 2 Petroskoin valdivonyliopistos tuliekse opastusvuottu annetah kaikkiedah 21 b

Lisätiedot

Pääkirjoitus muistin ääriltä

Pääkirjoitus muistin ääriltä Helsingin yliopiston Karjalaisen osakunnan äänenkannattaja Pieni Puukell 3/2006 Teemana muisti ja muistot Pääkirjoitus muistin ääriltä Matti Nykänen Kolmas lokakuuta 2006 Tänäkin viikonloppuna tuli muisteltua.

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

N:o 9 10 2013 Hinta 7. Uusi tsasouna nousi nopeasti Vuonniseen Pekka Zaikov työssä viimeistä lukuvuotta Itä-Suomen yliopistossa

N:o 9 10 2013 Hinta 7. Uusi tsasouna nousi nopeasti Vuonniseen Pekka Zaikov työssä viimeistä lukuvuotta Itä-Suomen yliopistossa N:o 9 10 2013 Hinta 7 Uusi tsasouna nousi nopeasti Vuonniseen Pekka Zaikov työssä viimeistä lukuvuotta Itä-Suomen yliopistossa N:o 9 10 130 S I S Ä L T Ö Kannen kuva: Vuonniseen on rakennettu uusi tsasouna.

Lisätiedot

KARJALAN KIELI SUOMES

KARJALAN KIELI SUOMES Studies in European Language Diversity 27.3 KARJALAN KIELI SUOMES ELDIA-projektan tuloksie Anneli SARHIMAA Suomenkielizes lyhennelmäs varzinkarjalaksi kiändännyh Paavo HARAKKA Mainz Wien Helsinki Tartu

Lisätiedot

KARJALAN KIELI SUOMES

KARJALAN KIELI SUOMES Studies in European Language Diversity 27.3 KARJALAN KIELI SUOMES ELDIA-projektan tuloksie Anneli SARHIMAA Suomenkielizes lyhennelmäs varzinkarjalaksi kiändännyh Paavo HARAKKA Mainz Wien Helsinki Tartu

Lisätiedot

Oma Mua. 08 (1198) Kolmaspäivy Serota Karjalan Kanzallizen teatran ozuttelijua Vieno Kettustu näimmö Luadoga-fil man epizouduroulis.

Oma Mua. 08 (1198) Kolmaspäivy Serota Karjalan Kanzallizen teatran ozuttelijua Vieno Kettustu näimmö Luadoga-fil man epizouduroulis. Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 08 (1198) Kolmaspäivy Serota 05.03.2014 ÔÔ Vienalaisen runonlaulun viimeni okša s. 4 Kalevalan päivän juhla Kuhmošša oli omissettu Uuvven Kalevalan 165-

Lisätiedot

Oma Mua. 31 (1221) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Troičanšuari on pyhä paikka Tunguol l a s. 4

Oma Mua. 31 (1221) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Troičanšuari on pyhä paikka Tunguol l a s. 4 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 31 (1221) Kolmaspäivy Serota 13.08.2014 ÔÔ Šielä linnut ei lauleta s. 3 Vuuvvešta 1999 alkuan joka vuosi 5. elo kuuta Karhumäjen piirin Sandarmoh-pai kašša

Lisätiedot

Rahvahallizel poliitiekal pidäy olla suuri merkičys

Rahvahallizel poliitiekal pidäy olla suuri merkičys K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 07 (1045) Tuhukuun 23. päivy 2011 ÔÔ Vuozipäivy jatkuu. s. 3 ÔÔ Oletgo kaččonuh Kalevalan? s. 4 ÔÔ Rubei soitin helevästi soittamah s. 5 Nevvoston istundoh kerdyy

Lisätiedot

Чайкина Ульяна Николаевна РОЛЬ ЗНАХАРЯ В ЛЕЧЕБНЫХ ОБРЯДАХ У КАРЕЛ. выпускная квалификационная работа студента 4 курса очной формы обучения

Чайкина Ульяна Николаевна РОЛЬ ЗНАХАРЯ В ЛЕЧЕБНЫХ ОБРЯДАХ У КАРЕЛ. выпускная квалификационная работа студента 4 курса очной формы обучения Министерство образования и науки Российской Федерации Федеральное государственное бюджетное образовательное учреждение высшего образования «ПЕТРОЗАВОДСКИЙ ГОСУДАРСТВЕННЫЙ УНИВЕРСИТЕТ» (ПетрГУ) Филологический

Lisätiedot

Oma Mua. 38 (1228) Kolmaspäivy Serota Tove Jansson

Oma Mua. 38 (1228) Kolmaspäivy Serota Tove Jansson Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 38 (1228) Kolmaspäivy Serota 01.10.2014 ÔÔ Urheilu, kumpasešša myö elämmä s. 3 ÔÔ Rahvahan tähet s. 4 5 ÔÔ Muumiloin muamo s. 6 7 Tove Jansson ÔÔ Kotkatjärven

Lisätiedot

Perehen kattil sagiembah kiehuu

Perehen kattil sagiembah kiehuu K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 01 (1090) Pakkaskuun 11. päivy 2012 Kaksikymmen vuottu vägii yhtistämäs Jelena Migunova Vuozien 1980 lopus Nevvostovallas rubei aktiivizesti kehittymäh kanzalline

Lisätiedot

Oma Mua. 15 (1255) Kolmaspäivy Serota

Oma Mua. 15 (1255) Kolmaspäivy Serota Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i Kolmaspäivy Serota 22.04.2015 ÔÔ Kerähmön kynnykšellä s. 5 Karjalaisešša kyläššä valmistauvutah VIII karjalaisien kerähmöh. Šulakuun alušša Šuojärven piirin

Lisätiedot

Kičči-kočči kižattih lapset Kukoinmäil»»Karjalan Rahvahan Liitto elostutti petroskoilazii lapsii

Kičči-kočči kižattih lapset Kukoinmäil»»Karjalan Rahvahan Liitto elostutti petroskoilazii lapsii K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 17 (1106) Oraskuun 2. päivy 2012 ÔÔ Anuksespäi Kitaissah s. 3 ÔÔ Oma sana armas on s. 4 ÔÔ Kielen kehitändy on joga karjalazen ruado s. 5 Lapset keksittih nimilöi

Lisätiedot

Oma Mua. 03 (1243) Kolmaspäivy Serota Tulgua tutkimah omua suguu

Oma Mua. 03 (1243) Kolmaspäivy Serota Tulgua tutkimah omua suguu Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 03 (1243) Kolmaspäivy Serota 28.01.2015 ÔÔ Tukie restaurointitöih s. 3 Kanšallisen teatterin uuv - ven Ko ti- näy telmän hyvänluajintaesityš 13. tuis ku

Lisätiedot

Oma Mua. 12 (1202) Kolmaspäivy Serota Kuuma kešäkuu 1944

Oma Mua. 12 (1202) Kolmaspäivy Serota Kuuma kešäkuu 1944 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 12 (1202) Kolmaspäivy Serota 02.04.2014 ÔÔ Suomelas-ugrilazet kerävytäh Petroskoil syvyskuus s. 3 Vuvvennu 2012 Vengries pietyl VI Kogo muailman Suomelas-ugrilazien

Lisätiedot

Oma Mua. ÔÔ Mistä kanšanpuku kertou? s.3. ÔÔ Čičiliuškun kymmenvuodizet šeikkailut s (1254) Kolmaspäivy Serota

Oma Mua. ÔÔ Mistä kanšanpuku kertou? s.3. ÔÔ Čičiliuškun kymmenvuodizet šeikkailut s (1254) Kolmaspäivy Serota Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 14 (1254) Kolmaspäivy Serota 15.04.2015 ÔÔ Mistä kanšanpuku kertou? s.3 Petroskoissa järješšetyn kanšainvälisen seminarin ošanottajat tutkittih inkeriläisen

Lisätiedot