11 (1049) Kevätkuun 23. päivy »»Mennyt pyhänpiän Karjalan Rahvahan Liitto pidi vuoronmugazen kerähmön

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "11 (1049) Kevätkuun 23. päivy »»Mennyt pyhänpiän Karjalan Rahvahan Liitto pidi vuoronmugazen kerähmön"

Transkriptio

1 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 11 (1049) Kevätkuun 23. päivy 2011 ÔÔ Igäine perindö s. 3 ÔÔ Mittumat aijat, moizet i eländät s. 4 ÔÔ Lapsien oigei kazvatus s. 5 Ilmari Homanen (hurualpäi oigiele), Vieno Kettunen da Anna Vlasova ollah nygöi Karjalan Rahvahan Liiton kunnivojäsenet. Vieno Kettuzen sanoin mugah oman muamankielen säilyttämine ei ole jygei ruado, oma takku ei painahäi. Kuva: Mikko Ollikainen Oma takku ei paina»»mennyt pyhänpiän Karjalan Rahvahan Liitto pidi vuoronmugazen kerähmön Tatjana Vasiljeva Mennyt pyhänpiän Karjalan Rahvahan Liitto keräi rahvastu vuoronmugazeh vuozikerähmöh. Hyväkse tavakse tulluh kerähmön allus Karjalan gimnan pajatandu luadi pivon pruaz niekallizekse. Kerähmön rahvastu tuldih tervehtimäh Kultuuruministru Jelena Bogdanova da Rahvahallizen poliitiekan komitietan piämies Andrei Manin. Jo tostu vuottu kerähmöl oman liiton kunnivojäsenikse kučutah rahvastu, kudamat äijän luajitah karjalan kielen da kultuuran kehittämizekse. Tänävuon moizen arvon suadih jessoilču, karjalan kielen livuttai Zoja Saveljeva, muamankielen opastai L udmila Markianova, Oma Pajo -horan alguhpanii Vieno Kettunen, Louhen piirin KRL:n ozaston piälikkö Anna Vlasova. Kunnivojäsenekse kučuttih sežo Karjalan Sivistysseuran ammuine ruadai Ilmari Homanen, kudai tänävuon jättäy oman virran seuras. Kerähmöl Karjalan Rahvahan Liiton piälikkö Natalja Sinitskaja kiitti miesty monivuodizes ruavos Liiton kerähmöle ozuttamah omua kielineruo tuldih kielipezän lapset. Kuva: Natalja Snopova karjalazen kultuuran alal. Oli kerähmöl Karjalan Sivistysseuran piämiesgi Kari Kemppinen. Rajatagazien heimovellilöin puoles häi tervehti kerähmöläzii da lahjoitti Karjalan Rahvahan Liitole vuvven 2010 talvikuus ilmah piästetyn Koirien Kalevala -kniigan, kudai oli kiännetty vienakse Avvuta lasta oppimah -projektan hantuzis. Jo tostu vuottu kerähmöl omua ruaduo sanelou ei vaiku KRL:n johtokunnan piälikkö, ga järjestön piiriozastotgi. Tänävuon sih näh midä on ruattu karjalan kielen da kultuuran säilyttämizekse Louhen piiris kerdoi Anna Vlasova. Piiris järjestetäh karjalan kielen kursit, aiguzile da lapsile opastetah perindöllizii käziruadoloi. Ei am- mui Piäjärveh luajittih uuzi yhteiskunnalline järjestö Vienan Virta, kudai kaččou puolistua paikallizien kalastajien da mečästäjien oigevuksii, ku äijät piirin muat on myödy tulolazile. Mulloi kerähmöl livvinkielizen kielipezän ruavos saneli Petroskoin päivykoin n:o 20 kazvattai Mirja Hotejeva. Tänävuon kerähmöläzet omil silmil nähtih, mittumih tuloksih on tuldu kielipezän kazvatit kahtes vuvves. Lapset nostih lavale rahvahallizis ruutis, rohkiesti hol aitettih pajoloi, tansittih da saneltih runoloi karjalakse. Tänävuon Karjalan Rahvahan Liitol pidi vallita uuzi piälikkö. Natalja Sinitskaja pyrgihes omas piälikön virras, ku kaksi kuudu tagaperin häi sai kolmanden lapsen da ei nygöi voi tävvelleh ruadua piälikön ruaduo, ga sentäh jiäy halličukseh. Kerähmöl oli vallittu uuzi Karjalan Rahvahan Liiton piälikkö. Järjestyö rubieu johtamah KRL:n johtokundah kuului Jelena Migunova. KRL:n uuzi piälikkö kiitti rahvastu täs suures kunnivos da sanoi, ku kai väit panou karjalan kielen da karjalazen kultuuran säilyttämizekse. Paha sobu olis taki parembi hoppuu Jelena Migunova Kruuga-joukkuo ei laskieta matkah Iževskah, lapsien opastajii tahtotah työndiä iäres ruavospäi, ku joukko lähtenöy sinne, sanoi minule telefonas Kruuga-joukon johtai Svetlana Gretskaja. Se Lapsien taidotaloin n:o 2 administratsii kieldäy lähtemäs Iževskah. Svetlana Jakovlevna kučui minuu Kruuga-joukon lap sien vahnembien kerähmöle, kus šeikuittih tädä ongelmua. Vastavus piettih Petroskoin keskiškolas n:o 42, kus Kruuga harjoittelou. Rahvas tahtottih tiediä, mindäh joukole ei anneta lähtie Iževskah kanzoinvälizeh festivualih, kudai pietäh kevätkuudu. Kerähmöle kučuttih myös Lapsien taidotaloin n:o 2 administratsii, Petroskoin linnan opastus ozaston spetsialistua. ÎÎ Jatkuu 2. sivul

2 2»» tazavaldu»»uudizii Natalja Judina Piirustua oman rannan luonduo. Anuksen taidoškolas on avavunnuh Doroga vpečatlenii -ozuttelu. Tämä on jo nelläs taidoškolan opastajan Natalja Čanžinan ozuttelu. Sen avajazet Natalja Čanžina pidi omua vuozipäiviä vaste. Ozuttelus on kaikkiedah seiččiekymmen kuvua. Niilöi Natalja piirusti kahten vuvven aigah. Inehmine piirustau oman rannan luonduo, sen čomevuttu eri vuvven aigua. Nämmä kuvat äijäl miellytetäh kaččojii, niilöi kaččojes rouno ku piäzet juuri sih kohtah, kudai on piirustettu kuvas. Natalja Čanžina sanou, ku tämä ei ole jälgimäine hänen ozuttelu, ku häi iellehgi rubieu jatkamah tädä ruaduo. Kuittizen škola pidi vuozipäivän. Tänävuon Kuittizen kylän škola täytti 80 vuottu. Täkse vuozipäiväkse varustettih suuri pruazniekku, kadai piettih 5. kevätkuudu. Kuittizen školal on bohattu histourii. Tänäpäi škola kuuluu Anuksen piirin parahien školien joukkoh. Školan opastujat äijy kerdua voitettih karjalan kielen kilvois, ozutettih kui hyvin maltetah lugie runoloi omal muamankielel. Joga vuottu školas pietäh tansuillaččuloi, kudamih yhtytäh opastujat da opastajat. Kuittizen školua vuozipäivän kel hyviteltih Kuittizen kylän piämies Sergei Tsvetkov da Rahvahallizen poliitekan komitietan enzimäine sijahine Viktor Krasnožon. Tuldih hyvittelemäh omua školua sen endizet opastujatgi.»»valličendat Anuksen linnal on uuzi piälikkö Natalja Judina Anukses 13. kevätkuudu piettih Anuksen linnan poseleenien piämiehen valličendat. Endizen piämiehen Gennadii Stepanovan ruadoaigu on loppunuh, sit ruavos häi oli nelli vuottu. Enziallus sih virgah pyrgihes kaheksa hengie, seiččie hengie niilöis kehitettih iče omua iččie, yksi oli Yhtenäine Ven a -puoloveheh kuului, ga valličendoi vaste kolme sanottih, ku ei ruveta pyrgivymäh. Jäi viizi kandiduattua: nelli miesty da yksi naine. Valličuskampuanien aigah kandiduatat vastavuttih anukselazien kel pihoil da eri laitoksis, kirjutettih paikallizeh lehteh. Anuksen rahvahallizes kirjastos oldih kandiduatoin mielienvaihtot, pahakse mieldy vai ei jogahine kondiduattu sinne tulluh. Rahvas äijän kyzyttih heil, anukselazii huolestutti elinolonhoido, probliemua linnas sen kel on. Rahvas duumaittih, ku kolme hengie: paikallizet biznesmiehet Sergei Kohov da Sergei Romanov da Olonetskoje domoupravlenije -laitoksen piämiehen sijahine Anatolii Jeroškin voijah valličendois suaha enin rahvahien iändy. Muga rodihgi. Valličuksien piän joga valličuspaikas da valličuksien jällesgi, konzu lugiettih iänii, oldih tarkastajat da kolmen kandiduatan edustajat. Pidäy sanuo, ku suurii rikoksii valličuksien piän ei olluh. Enzimäzien tuloksien mugah valličendoih yhtyi hengie, se on 24,5% kaikis valliččijois. Enin iändy on Sergei Kohoval, hänes iänesti 848 hengie 34%. Sergei Romanovas iänesti 769 hengie 30,9%, Anatolii Jeroškinas 558 hengie 22,1%. Uuzi piälikkö algau oman ruavon jälles Valličuskomissien virallistu piätösty. Paha sobu olis taki parembi hoppuu ÍÍAlgu 1. sivul Ei ole himuo auttua Lapsien Taidotaloin n:o 2 johtai L udmila Kulakova oppi sellittiä, mindäh häi on tädä matkua vastah. Kulakovan sanoin mugah Taidotaloi ei kuulu täh Iževskan projektah da se festivuali ei olluh nigo Taidotaloin, nigo Petroskoin Opastusozaston pluanois, sendäh linnan b udžietas varua täh matkah ei ole. Toine syy on sit, ku tämän matkan täh Taidotaloin oma opastusprogrammu ei rodie täytetty, ku ei rodie kel ruadua Iževskah lähtenyzien opastajien sijas. Vie Taidotaloin johtajua huolestuttau se, ku tämän matkan täh lapsil ei rodie harjoitteluloi da urokkoi. Sežo L udmila Kulakova on varmu lapsien turvallizus roih rikottu, ku hyö lähtietäh pitkäh matkah junal (lapsil pidäy olla hiilavu syömine, liäkäri keral), sobimustu raududorogan halličuksenke da Rospotrebnadzor-laitoksenke ei ole. L udmila Kulakovan sanoin mugah kai vastuollizus lapsis on hänen hardieloil. Lopus häi ližäi, ku hänen tiedämäl Iževskah kučuttih vaiku opastajii da lapsien joukkoloin ohjuajii pidämäh master-kluassoi. Vahnembien mieles Kulakoval ei olluh himuo auttua nigo heidy, nigo lapsii, nigo opastajii. Dorogas Udmurtieh vahnembat maksetah iče, a Iževskas eländy da syömine lapsile roih ilmaine. Löyttih liäkärigi, kudai pidäy olla matkas. Sobimukset raududoroganke da Rospotrebnadzor-laitoksenke on luajittavu Taidotaloin administratsiel, ku joukon johtajal da opastajil ei ole sih juriidistu oigevustu. Midä koskou lapsien opastustu, ga opastajat dai vahnembat kyzytäh: eigo joukon gastroulit da festivualiloih yhtymine kuuluta opastusprogrammah. Svetlana Gretskaja sellitti, kedä kučuttih Iževskah Kruugan lapsii vai joukon opastaji: Iževskaspäi oli kaksi kuččuu, enzimäzes kučus oli kirjutettu joukon lapset, a toizes joukon opastajat. Mulloi Iževskas oldih Kruugan opastajat, hyö piettih master-kluassoi, yhtyttih konferensieloin da seminuaroin Kerähmöle tulluh Priäžän taidotaloin ruadai Vera Ivanova (taganpäi) on Svetlana Gretskajan (ielpäi) sizär. Häi on Folklouran teatru Kruuga -yhteiskunnallizen liiton perustajii. Vera Jakovlevnan mieles Taidotaloin da Kruuga-liiton sobimus yhtehizes ruavos vois avvuttua piästä läbi kaikis vaigevuksis. ruadoh, saneltih omas ruavos Kruugas, sanoi Gretskaja. Tänävuon projektan järjestäjät tahtottih nähtä jo meijän lapsii, sendäh kučuttihgi heidy. A konzu Taidotaloin administratsii kyzyi heil: ollahgo kučuttu opastajatgi, vastavukses oli kirjutettu niilöi opastajien sugunimet, kudamii tahtotah nähtä festivualis. Svetlana Jakovlevnan sanoin mugah Taidotaloin johtai Kulakova nikonzu ei tahtonuh ottua vastuollizuttu omile hardieloile, häi parembi kieldäy, migu avvuttau. A ku myö, opastajat, lähtemmö matkah ilmai virrallistu ruavonandajan käskyy, meidy hedi työtäh iäres ruavospäi. Sidägi onnuako tahtou Taidotaloin johtai L udmila Kulakova, on varmu Kruugan ohjuaju. Gretskajan mugah joukko nellin-viizin kerroin vuvves on matkois, nikonzu ei olluh ongelmua nigo sobimuksienke, nigo liäkärilöinke, nigo opastusprogramman täyttämizenke. Kannatti Kruugan lapsien vahnembii da opastajii Litsein n:o 1 johtai Emilija Slabunova. Ken ei tahto, se eččiy syydy, ken tahtou eččiy keinoloi, algoi häi oman paginan päivännouzupuolen sananlaskul. Kaikis nämis ongelmis ylen hyvin voibi piästä läbi, pidäy vai puuttuo sobuh toine toizenke, maltua kuulta da avvuttua toine tostu, sanoi Emilija Edgardovna. Lapsien mielenkiinnot enzisijale Moizis matkois Kruuga ezittäy ei vaiku Taidotaloidu n:o 2, se ezittäy Karjalan tazavaldua. Mi vägie pidäy panna sih, ku kiinnostuttua nygösty lastu folklourah, konzu ymbäri on rep, pop, tehno. Taidotaloin administratsiel ei pidäs olla moizii matkoi vastah, ga kai väit panna sih, ku joukko piäzis kaikis vaigevuksis läbi. Hyöhäi harjoitellahgi sih niškoi, ku ajella da ezittyö kaikkiel, sanoi eräs vahnembis Irina Papušai. Myö emmo tahto, ku meijän lapset briiluttas pihoi myö, juodas viinua, kurittas, myö tahtommo, ku heis tuldas hyvät ristikanzat, ku heis olis hyödyy yhteiskunnale da iluo vahnembile. Pidäy sanuo suuri passibo Svetlana Jakovlevnale sit, ku lapset joga päiviä juostol tullah tänne harjoittelemah. Mi vägie inehmizel pidäy panna sih, ku kiinnostuttua nygösty lastu folklourah, konzu ymbäri on rep, pop, tehno. Dai meil kaikil pidäy ottua huomivoh lap sien mielenkiinnot, löydiä kompromissu da työndä lapset täh matkah. Kai vahnembat ollah Gretskajan puoles. Heijän mieles Taidotaloin administratsiel pidäy puuttuo sobuh Kruugan johtajan da opastajinke. Ku joukko suas lähtie Iževskah, pidäy ku oldas novvettu kai vuadimukset da allekirjutettu kai sobimukset. Opastajatgi voijah lähtie lapsienke moizeh matkah vaiku sit, ku heidy ruadomatkah työndäy ruavonandai virrallizen käskyn kirjuttamal. Vaiku sit opastajat voijah ottua vastuollizus lapsis. Ongo mahtuo täyttiä kai nämmä ehoitukset? Ga onnuako on, ku Kruuga lähti taki ezittämäh Karjalan Tazavaldua Udmurtieh miärättyh aigah. Pidigo mollembile puolile tämä hoppu vai olisgo parembi olla pahas sovus, sen anna piätetäh aiguzet. Lapsile onnuako parahannu olis olla bokas kaikis nämis hommis da ongelmis. Omii mielii kirjutakkua

3 »»kultuuru 3 Muamankielen muuzikku L ubov Nikitina Viola Malmi äijän luadi rahvahallizien pruazniekoin säilyttämizekse, iče ajeli kylih pidämäh niilöi da kehitti rahvastu mustamah omii juurii da perindölöi. Igäine perindö»»petroskoin Kanzallizes teatras mennyt ezmässargen, 14. kevätkuudu piettih Viola Malmin mustole omistettu illačču. Sinäpiän Ven an da Karjalan kultuurualan arvostettu ruadai olis täyttänyh 79 vuottu Ol ga Smotrova Ven an da Karjalan kultuurualan arvostettu ruadai, Karjalan folklouran da etnogruafien tutkii, pajo- da tansujoukkoloin ohjuaju, balietan mua steri Viola Malmi jätti suuren perindön Karjalan rahvahale. Händy hyvin tundietah Ven al da ulgomual. Inehmine äijän vägie pani Karjalan kandurahvahien perindöllizen kultuuran säilyttämizekse. Läs nelliäkymmendy vuottu tagaperin häi rubei käymäh Karjalan eri kylih da keriämäh karjalazien, vepsäläzien, suomelazien da ven alazien folklourua. Tämän materjualan pohjale Malmi piästi ilmah mondu tutki-»»viola Malmi ( ) muskniigua tansukultuuras. Net nähtih päivänvalgien Ven al da Suomes. Net ollah tozi uardehennu folklouran tutkijoile. Täs suures ruavos Malmii ei nareko kučuttu Karjalan L onnrotakse. Äijän vuottu Viola Malmi opasti nuordu polvie perindöllizih tansuloih da kižoih. Karjala- da Karjalaine gorničču -ansamblit oldih hänen kazvatinnu. Ku ei ollus Viola Malmii, ei olis minuugi mostu, kudamannu minuu rahvas tietäh, sanou Malmin opastui, Karjala-ansamblin nygöine johtai Andrei Anisimov. Viola harjaitti minuu tansuh, hänes opastuin suvaimah perindöllisty kultuurua. Karjala-a n s a mbl i s ÎÎ Viola Malmi rodivui vuvvennu 1932 Kondupohjan linnas. ÎÎ Vuvvel 1957 Malmi loppi Leningruadan Ostrovskoin nimizen valdivollizen teatruinstituutan. ÎÎ Vuvvel 1965 Viola jätti opastundan Leningruadan Rimskoin-Korsakovan konservatouries, kudamas opastui balietan muasterikse. ÎÎ Vuozinnu Malmi ezityi Petroskoin muuzikkuteatran laval. ÎÎ Vuozinnu Malmi ruadoi opastajannu Karjalan kultuuruopistos. ÎÎ Vuozinnu Malmi ohjai Karjala-ansamblii, kudaman alguhpanijannu oli hänen muamah, Helmi Malmi. ÎÎ Vuvves 1994 Viola Malmi luadi spektaklin Kalevalaeeposan pohjale. ÎÎ Malmi kirjutti läs kymmendy kniigua folklourah nähte. Net kniigat piästih ilmah Ven an da Suomen puolel. ÎÎ Vuvvel 2008 omas ruavos Viola Malmi sai Duša Rossii -palkindon. Viola Malmin opastui, Karjalaansamblin johtai Andrei Anisimov, jatkau oman opastajan Viola Malmin ruaduo. Kuva on otettu Oman Muan arhiivas ruadajes Viola Malmi enzimästy kerdua pani lavale karjalazien da vepsäläzien kylien tansukižoi da pajoloi. Oldihgi hänen väil pietyt kogonazet kyläpruazniekat. Minä tahton säilyttiä kai rahvahallizet pruazniekat da kirikköpruazniekat, ku rahvas niidy mustettas da piettäs, sanoi erähiči Viola Malmi. Täh ruadoh Viola harjaitti myös Karjalan kultuuruopiston etnogruafizen kursan opastujii. Rouno endizelleh laval Kevätkuun 14. päivänny Viola Malmi olis täyttänyh 79 vuottu. On mennyh jo vuozi hänen kuolendan jälles. Sinäpiän, 14. kevätkuudu, Kanzallizes teatras piettih Malmin mustole omistettu illačču. Teatran zualah kerävyi äijy rahvastu: net, ket tietäh da mustetah tädä nerokastu naistu, hänen dovarišat da omahizet. Rahvas tuldih tänne mustoittamah, kui piettih pruazniekkoi Malmin aigah, mittumannu ilokkahannu da avvonazennu ristikanzannu häi oli, sanoi Andrei Anisimov. Kižuamah da pajattamah illaččuh tuldih Malmin opastujat, Karjalazen gorničan da Karjalan tansijat da pajattajat da Sozvezdije-ansamblin nuoret. Illačun aigah suurel ekruanal sai nähtä videomaterjualua Viola Malmin konsertois da ezityksis, kuulta sydämiä lähästy iändy, ruono ku häi endizelleh oli laval opasti, ohjai, ezityi. Tänäpäi Viola Malmin alguh panduu ruaduo jatketah hänen opastujat, heidy, kudamua häi nevvoi da kehitti sih ruadoh, on äijy. Konzu oldih hengis minun buabo da died oi, kudamat elettih Heččulas, minä puaksuh ajelin heile gostih. Mustan, konzu Priäžäs autobussah nostih meijän čupun akat, hedi rubei kuulumah ainavoluaduine karjalankieline pagin: se oli ku pajo rouno, kudai kerdoi ristikanzan elokses. Nygöi minä puaksuh duumaičen: midä on mostu erinomastu karjalazes paginas. Ga oppikkua sanuo iäneh nämmä sanat da kuunnelkua iččiedäh: Kuldaizenke istuimmo järven rannalla, Aldozii luvimmo kivel rinnalla. Ei ollus kirjutannuh Anna Jefremova-Kolmik muuzikkua täh runoh, yksikai himoittas pajattua nämmii sanoi. Kajalan kielen paginan erinomazuosgi myö pagizimmo Kirjuttajan pajon kehitys -seminuaras, kudai piettih tuhukuun lopul VI Kanzoinvälizen Veikko Pällizen pajofestivualin hantuzis Kostamukses. Meijän karjalan kielen livvin murreh on ylen muzikaaline, sidä suau verrata italien kieleh, kudamal pajattau kogo Jevrouppu. Karjalan kieles on äijy vokalii, pitkiä vokalii, diftongua da triftongua. Moizen kielen eričyksen hyvyös karjalan kielel on kebjei pajattua. Sežo livvin murdehes on äijy heleviä konsonantua: b, d, g, v, r, m, kudamat annetah kielele vägie. Nämmien konsonantoin hyvyös pajoloin sanat kuulutah heleväh da avvonazesti. Täh luaduh paistah Heččulas, Nuožarves, Anukses, Vieljärves. Mustattohäi, kui kyläläzet karjalazet paistah laukas libo autobussua vuottajes: rouno ku kirrutah toine toizele. Pajattajes nämmä helevät konsonantat on sanottavu selgieh, ku suas säilyttiä oigei pajon luadu: Nouzen minä mäelle Lähten järven rannalle Pehmiekse karjalan kieli rodieu eduvokaliloin ä, ö, y da keskivokaliloin i da e hyvyös: Kyzyin, sano, kukku hyvä Mielestäygo armahaine? Karjalan kielel pajattajil pidäy ottua huomivoh kai nämmä iäniopin eričykset. Ku emmo ruvenne noudamah foneetiekan siändölöi, sit sanan merkičysgi voi muuttuo. Eri merkičyksethäi ollah verkehis: En voi tulla minä sinul, Toine äijäl l ubiu minuu, En voi tulla minä sinul, Toine äijäl l ubiu minuu Karjalan kielen livvin murdeheh on tulluh laihinsanua ven an kieles, ga karjalazet nämmä sanatgi sanotah omah tabah: muamo, died oi, l ubiu, zobottiu. Muga kieli säilyttäy oman muzikaalizuon. Karjalan kieli kehityi tuhanzii vuozii. Eepillizien pajot da runot oldih tutkittu kielen spetsialistoil. Hyö tuldih sih mieleh, ku nämmien runoloin luadijes oldih omat zakonat da siännöt. Net ollah kalevalanmittazet, niilöis on algusoindu, tavunormat, puolisoindu, muuzikkuritmu. Tämänmoizet ollah karjalaine eepossu, itkuvirret, ritualupajot. Uuzien pajoloin kirjuttajil vältämättäh pidäy ottua huomivoh kai nämmä kielen eričykset. Tuliel sežo on luajittavu moine žanru kui pajorunot, eihäi kaikis runolois sua luadie pajuo. Pajorunoloi pidäy kirjuttua ihan pajoloih niškoi. Hyviä mieldy on ku rodieu uuttu pajuo karjalan kielel, opitah kiändiä suomen- da ven ankielizii pajoloi karjalakse Oma Pajo -horan pajattajatgi: Alisa Gubareva, Svetlana Kondratjeva, Galina Lettijeva, Polina Belousova, Anna Usova. Omii uuzii karjalazii pajoloi Oma Pajo -hora pajattau illačus, kudai pietäh 17.sulakuudu Rahvahallizien kultuuroin keskukses. Omii mielii kirjutakkua

4 4»» rahvaskundu Mittumat aijat, moizet i eländät»»jessoilčal Mämmin Zojal gor ua eläjes puutui lainota Jelena Filippova Voinan aigua puolet perehii liikutettih uuzih sijoih. Kedä kunne karkoitettih. Ga ei ni enne voinua elos olluh parembaine. Rahvastu muga sanottuloi rahvahan vihaniekkoi otettih kiini, kedägo kerras ammuttih, kedägo työttih loittozih tiedämättömih kohtih. Tädä kaikkie oli Mämmin Zojan perehesgi. Zoja sih aigah oli vie alaigäine lapsi. Gor ua puutui nähtä dai oli nuorel neidizel onnuako kai Ven an muat da manderet kulgiettu, konzu kunnehäi käskiettih. Orboi-rukku Zoja on roinnuhes vuvvennu 1924 Ala-Salmen kyläh, se on Rubčoispäi vähästy ielleh. Pereh ei olluh suuri, tuatal da muamal oli kaksi tyttölastu. Muamo kuoli minulleni, minä jäin vuodehine mamis, algau paginan Zoja, tati uvvessah nai, minun muamo oli Agaša, muamindam Irin n i. Vuvvennu 1935 pereh käskiettih omas kyläspäi iäres. Kunne työtäh ei sanottu. Äijängo keräle otat, šalguzet vai yhtet. Kai jiädih sih: lehmät, počit, lambahat, vazat. Työttih pereh Siberih, Stalinsk-linnah. Pandih elämäh barakkah, eigo olluh omua pertii, eigo nimidä, kai oli yhtehine. Sit elimmö kai rahvas, täs kuolluh on dai sv ati bože kirrutah, tuas naine lastu suau. Kačo, mittumas elaijas elin, itkusilmis jatkau paginua naine. Sit annettih heijän da vie toizele perehele perti da kuhn u, mugai nennis tilois kahtel perehel elettih. Tuatto da muamindam ruattih šahtas, muan al. Zojalgi pidi hyllätä škola da lähtie ruadoh, eliä kuitahto pidihäi. Mämmin Zoja eläy tänäpäi tyttären da vävynke. Kuva: Ilona Veikkolainen Kolhozas ruadajes ni yödy, ni päiviä, ni pimiedy, ni valgiedu ei tiedänyh nuori neičykky. Ga ei ni Siberis annettu eliä, Zojan tuattah tuhukuul 1938 vuvvel otettih kiini, sulakuul ammuttih, hänel ni 50 vuottu igiä ei olluh. Tyttözen buabah, muaman muamah, oli Karjalas. Žiäli hänel rodih bunukku-rukkua: vierahal mual on, nigo tuattua, nigo muamua, kävyi sit ottamah lastu. Kahtei tuldih järilleh Karjalah. Ga silkeskie, kačo, voinu zavedih. Tuaste pidi kerätä kamsut da lähtie omas muaspäi iäre. Dorogas, ei ehtitty ni Mämmin taloi on juuri Siämärven rannas. Kalua omua talois on ymbäri vuvven. Kuva: Ilona Veikkolainen Petroskoissah ajua, buabo kuoli. Se mašin, kudamas häi ajoi puutui poujezdan alle. Bunukan kel eri mašinois ajettih. Zoja löydi Petroskois sevoittaren, sit hänen kel da hänen lapsien kel lähtiettih evakkoh Permin muale. Sevoittarel oli kolme lastu, nelläs mahas. Šokšassah hevol ajoimmo, sit häi sinne kylyh lapsen sai. Taloloih meidy nikunne yökse ei laskiettu, kylys lapsen suaduu kolme yödy olimmo. Sit Kalajogeh tulimmo, sie meidy Igiä oli 18 vuottu, olin ku staruuhu, yksi luu da nahku. Odva kävelin savakkozen vuoh. baržoih pandih. Ajoimmo, oli syvyskuun loppu, vilu, baržas levuo ei ole, sit oli tämänmostu täidy, ozuttau naine, lapsel vastesuavul ei olluh ripakkoloi vaihtua, sit yhten polvile panemmo, hiilutammo vähäzel, sit lapsen kiäritämmö. Evakos Zoja rubei ruadamah kolhozas, ni yödy, ni päiviä, ni pimiedy, ni valgiedu ei tiedänyh nuori neičykky. Iče muadu kyndi, spluaval ruadoi, keviäl ku jogi avavumah rubieu, sinne työttih. Vie jiäpalat matkatah, a häi yksis virzulois polvessah vies parziloi työndäy. Nuorete niistiekse Ehti vai Zojale täydyö 18 vuottu, tuli povestku vojenkomuataspäi. Duumaičči silloi neidine: nygöi taki työtäh Karjalah oboronnoloile. Ga eibo stuanivunnuh. Käskiettih Solekamskah, sinne, ku voinu oli, pidi šahtoih ruadajii. Kaheksa kuudu ruadoi Zoja muan al. Sit voimatui äijäl, jallat puhalduttih, kivettih, ei voinnuh ni käveltä. Se kai jugien ruavon täh, ezmäi spluaval, sit šahtas. Ruavos sorruin, bolniččah tuodih. Ezmäi ni sijua ei olluh, iäre kodih työttih. Sit äski rodih sija. Bolničas kyzyn: hätkigo minul tiä viruo pidäy, hos kuolizin jo. Vrača sanou: et kuole, rubiet elämäh. Sanon: kuibo minä elän, eigo ole tuattua, eigo ole muamua, engo rua, virun, kenbo minuu syöttämäh rubieu. Penzii sanou sinule annetah, jatkau paginua inehmine. Kolme kuudu Zoja virui bolničas. Siepäi piästettih da annettih kerras invalidnosti, ei olluh gor al sih aigah ni 19 vuottu igiä. Midä minä täs voin, kuibo elän. A minun, kačo, mamin toine sevoitar F oklu, minun rist oi, eli Kungur-linnas, sinne lähtingi poujezdal. Olin ku staruuhu, yksi luu da nahku. Odva kävelin savakkozen vuoh. Kungurah tulduu Zoja kerras lähti sel soviettah leibykartočkua suamah. Sie sanottih: kus invalidnostin saitto, siegi kartočku suagua. Mugai ni annettu ei. Kaksi kuudu eli Zoja rist oilluo. Minä sinun leibii syömäh en rubie, sinul vie omat lapset ollah. Minä lähten, sanon. Kunnebo sinä lähtet, kyzyy tädi. Minä ku puutun Malaja pjanka -kyläh kolhozah, ga sit minus vie roih ristikanzu. Dorogal kuollen, ga kentahto panou muah, libo lykättähes suoh. Ga ei työndänyh minuu yksinäh, tytär hänen Anni lähti dovarišakse, mustelou Zoja. Ezmäi poujezdal ajettih, sit mašinal pidi ajua, a mašin vie dorogan pieles pidi tavata. Sanon Annile: nosta käzi. mašin azetui. Istuimmos šouferin rinnale, šouferi ajau dai ainos minuh kaččou. Minä sanon: sinä midäbo ainos minuh kačot vai minä novesgo olen? Savakkozen kel astut, sanou, ga sinä et ole babuška, minä sinuu babuškakse sanoin, sinä olet nuori. Minä sanon: minul ei ole ni 19 vuottu, nuori olen, elos moine on. Piästih paikale, löyttih čidžin kodi. Pertih tullah, kyzytäh: voibigo yödy olla, olgua la, vastattih taloin emändät. Zoja yhty vai duumaiččou: tundenougo čidži vai ei. Muatušku hänen sanou: nevesky, pluat t u on ku Zojan pluat t u, eigo händy tapettu, sovat kiškottu. A myö nimidä emmo virka. Piän kiändäy, sanou: mostu tavarua on äijän, tyhjiä pagizet, jatkau Zoja. Ga ovvostettih, ruvettih Zojua auttamah da hoidamah. Joga päiviä kylyh talutettih, kaikenmoizil heinil jalgoi kylvettih, parani vähäzel neičykky. Lapses naizele ihastus Voinan jälles Zoja tuli järilleh roindumuale, Jessoilah. Hätken aigua ruadoi raududorogal. Meni miehele, ga miehel oli kaikkiedah viizi kuudu. Yksinäh sit kazvatti tyttären. Eläy tänäpäi naine tyttären da vävyn kel, on naizel kaksi bunukkua da kaksi pruavobunukkua. Pereh on ylen hyvä. Kaikin ruatah, toine tostu autetah. Kodi heil on vägi suuri nostettu, kaikile tilua on. Pihas ogorodat, tagaveriäl Siämärven randu, kehtannet, ga kalua omua särvät, kehtatahgi. Nygöi pädöy eliä. Tyttären perehes Zojale rodih vahnan päivän vara.

5 »»Vieljärven randu 5»»Uudizii Kävy kaččomah Vieljärven uudizii Ku etto vie tiedäne, ga Vieljärven poseleeniel on oma saitu internetas. Se ruadau jo vuvves 2008 algajen, piäzet saitale adresis: Saital on Priäžän piirin da Vieljärven čupungi uudistu. Sie on tieduo Vieljärven čupun kaikis kylis da rahvahas. Vieljärveläzet kirjutetah saitale, midä heidy vaivuau da huolestuttau. Sinägi, meijän lugii, voit tulla saitan käyttäjäkse. Registriiruijakseh voit ru/component/user/register.html -ozuttehes. Tämän luajittuu suat kirjuttua omii mielii saital olijois kirjutuksis, voit ližätä kuvii da pidiä paginua fourumal, kehittiä rahvastu miettimäh sidä libo tädä dieluo. Joga saitan käyttäi voi suaha uvven -adresingi: kirjutetah Pillin nuoret artistat hyvin ozutettih karjalazii tansuloi da hol aitettih pajoloi. Kuva: Mihail Jolin Lapsien oigei kazvatus»»kevätkuun 10. päivänny Vieljäven školas piettih Karjalan kielen päivy Ol ga Gokkojeva Sinnypiän školaniekat da opastajat školah tulduu kerras nähtih plakuattu, kus oli kirjutettu Terveh teile!. Algukluasoin opastai Al ona Ignatjeva pastoi šipainiekkua, gostitti niilöil opastajii da yhteltiel opasti heile karjalazii sanoi. Ol ga Stanislavova pidi sinnypiän kolme karjalan kielen urokkua algukluasois. Minulgi lykysti olla nämmil urokoil: mielihyväl kačoin, kui ruadau tämä nuori da nerokas opastai. Omil urokoil häi harjaittau lapsii karjalazeh kultuurahgi. Sinnypiän lapset tiijustettih äijän uuttu sanuo, paistih keviäh näh dai luajittih kevätkuun tyttii. Školan syöndypertis vieljärveläine Galina Toppareva opasti vahnembien kluasoin neidizii pastamah keitinpiirualoi. Syöndypertin ruadajatgi mielihyväl avvutettih nuorile pastajile. Viijenden kluasan brihačut tuttavuttih karjalazien miehien perindöllizih ruadoloih. Neičykkäzii silaigua opasti kirjuttamah käzipaikkoi Lilija Norkko. Karjalan kielen päivän järjestäjät L ubov Nesterova da Ol ga Stanislavova yhtes lapsienke kirjutettih karjalakse syöndylistan da urokoin aiguluvettelon. Školalehten kolmas noumeru piäzi ilmah karjalan kielel. Sie sai lugie endizien da nygözien Vieljärven školan opastujien kirjutustu da runuo. Mieldy myö rodih Nadežda Stafejevan kirjutus Konzu uni ei tule, kudamua varmah voibi sanuo nygyaigazekse prouzukirjutuksekse. Aleksandr Petrovan runot Karjalah näh ollah tävvet suvaičustu omah muah. Hänen Kirves-runon sanat hyvin painuttih mieleh. Oli sinnypiän školas gost uagi priäžäläine folklourujoukko Pilli. Joukon johtajua Julija Tolmačovua hyvin tundietah omas piiris. Pajattajan da soittajan ezitykset ainos tuvvah iluo kaččojile. Vieljärveläzile školaniekoile rodih mieldy myö priäžäläzien artistoin ezitys. Segi on rahvahallizien perindölöin paras rekluamu, konzu lapset nähtäh samanigäzien ezityksii. Tahtozin kiittiä kaikkii opastajii da opastujii, ket yhtyttih tämän pruazniekan järjestämizeh da pidämizeh. Muamankielen säilyttämizele on tärgei kui rahvahan himo opastuo sih, mugai se, kui toizet rahvas kačotah kielen säilyttäjih da ellendetäh heidy. Karjalan kielen käyttämine školis on eräs variantois kazvattua sidä oigiedu tolerantnostii lapsis. Hyväkse mielekse loppih se aigu, konzu školas kieltih toizii kielii pagizemas, paiči ven ua. Rahvaskundu kehittäy omua tazuo sil, ku on tirpavaine da kunnivoiččou vahembistyö, kaččomattah sih, mittumal kielel se pagizou, mih uskoh kuuluu da mittuine on sen tervehyön olo. Roman Gokkojev opasti brihaččuloi luadimah suoluvakkastu tuohes. Kuva: Mihail Jolin Neičykkäzet opastuttih kirjuttamah käzipaikkoi. Kuva: L ubov Nesterova Tytöt terväzeh ajeltih kuoret, pandih syväindy da keiteltih piiruat riehtilöil. Kuva: L ubov Nesterova Minä suvaičen sinuu, Vieljärvi Minä ylen suvaičen omua kyliä. Vieljärvi on vahnu karjalaine kylä, kudai seizou čoman järven rannal. Järven nimi sežo on Vieljärvi. On olemas nengoine tarin. Ylen äijy vuottu tagaperin yksi kauppumies ajoi siiriči kyläs, nägi järven da sanoi: Vie järvi!. Sen jälles rahvas ruvettih sanomah kui kyliä, mugai järvie Vieljärvekse. Vieljärvi on minun roindupaikku. Minä ylen suvaičen buaban kodii, kudai on joven rannal. Jogi laskehes järveh. Vezi joves on puhtas da vilu kezälgi. Joven rannal, buaban kois, minä olen viettänyh kogo lapsusaijan. Mustan kui pienenny lapsennu aijoi huondeksel pidi nosta maguamas da vediä lehmy meččäh. Se on ylen suuri ihastus, konzu näet, kui päivy nouzou taivahanrannale kezähuondeksel. Ihastustu tuou heinargi. Se on ylen jygei ruado, ga sen jälles tullah suuret tulokset, sit olet ylbei, gu sinägi olet luadinuh sidä ruaduo. Ei linnalaine sidä voi ellendiä, ei häi tiijä, mittuine on vaste niitetyn heinän duuhu. Kezägi on minun armas vuvvenaigu, sendäh gu olen rodivunnuhes juuri kezäl. Tahtozin sanella meijän kyläläzis. Kylä on moine paikku, kus kaikin tietäh dai tundietah toine tostu. Kaikin sanotah tervehytty toine toizele. Vieljärveläzet ollah hyväntahtojat da auttavazet rahvas. Enimät eläjis ollah karjalazet. Karjalazet naizet pastetah piiruadu joga pyhiäpäiviä. Enne pyhänpiän murginakse ainos oli kalarokku da šipainiekat. Armas buabo opasti minuu pastamah. Händy jo ei ole täl ilmal, ga myö muamanke jatkammo karjalazii perindölöi. Joga kerdua, konzu on mahto, minä suvaičen kävvä kylyh. Hyvä daigi hyvin lämmitetty kyly pitkendäy elostu, andau tervehytty da piästäy kaikis voimattomuksis. Vie lapsusaijas minä mustan, kui buabo talui meidy kylyh. Kylvetti koivuzel vastazel da lugi luguu. Buaban kylvetändy da kylyh käyndy oli ylen mieldy myö. Terväh jo omii lapsii rubien kylyh talumah. Kylän eläjil elos ei ole kebjei. Se ainos on täyzi huoldu da hommua. Ruadopaikkua on ylen vähä. Onnuako sendäh nuoret tytöt da brihat muutetah elämäh linnah. Nygöi minä opastun Petroskoin valdivonyliopistos. Minul ylen äijäl tuskuau vaččua omas kyläs, omas perehes, minä igävöičen sidä gu olen loitton. Olen varmu, gu opastundan jälles tulen uvvessah omah kodoilah, sendäh gu minun syväin on Vieljärves. Minä en varua tulla omah kyläh. Minä ajattelen ku lövvän ruavon da rubien nostattamah omua kyliä. Anna vai rahvas enämbi paistah karjalakse da eläy minun armas Vieljärvi. Julija Ponomar ova, Petroskoin valdivonyliopiston 2. vuozikursan opastui

6 6 Muhahtai! Halguo halguau. Taloin ižändy nuori mies istuu da soittau soitol. Pertih tulou susiedu dai kyzyy: Sildy, gu häi ei malta soittua. Kuibo neče, mikse halguau häi, konzu sinä soitat?»» joudoaigu Kusbo on emändäs? Tečin Šura, Videl Brendojevan festivuali on algavunnuh Anuksen rahvahallizen kirjaston ruadajat jo ruvettih varustamahes XI karjalazen literatuuran Täs synnynrannan minun algu -festivualikse. Tämän vuvven festivuali on omistettu tundietun karjalazen runoilijan Vladimir Brendojevan 80- vuozipäiväle. Kevätkuun 20. päivänny festivualin hantuzis jo piettih Pidäs tarattua livvikse -vastavus, kudamah tuli karjalan kieldy suvaiččijua rahvastu. Sulakuun 20. päivänny festivualin hantuzis pietäh X On hengis kieli tuattoloin - lugijoin kilbu. Kilbu pietäh Anuksen lapsien kirjastos aigah. Kirjaston ruadajat kehoitetah yhtymäh kilbah kaikkii, ket maltetah lugie muamankielel. Tänävuon 6. syvyskuudu Vladimir Brendojev olis täyttänyh 80 vuottu. Sinäpiängi jo tavan mugah runoilijan roindukyläs, Sammatukses, rodieu suuri pruazniekku. Myö kučummo pruazniekkah kaikkii karjalazen kultuuran suvaiččijoi da niilöi, ket tahtotah ozuttua omii neroloi. Meijän telefonoin numerot: ( ) ; ; sähköpoštu: library_olonets@onego.ru Galina Fedulova, Anuksen kirjaston ruadai Muasteriloin liittoh kuului Aleksei Medvedev luadiu čomii pruazniekkupluat t oi. Kuva: Mikko Ollikainen Kevätty vastuamas, keväthuolii pidämäs Ol ga Smotrova»»midä? konzu? kus? 26 / Kanzalline teatru Veresok-folklouruansamblin vuozipäivy. Liput suau ostua Kanzallizes teatras. Joukko pajattau karjalakse, suomekse da ven akse. 23 /03 29 /03 Kodirannan muzei Ozuttelu Matku lyydiläzeh muah 23 /03 26 /03 Kiži-muzein luvenduzualu (Fedosovan piha, 19) Ozuttelu Anuksen gubernien kudomine XIX vuozisuan lopus XX vuozisuan allus»»kanzalliskielizet programmat Kodirandaine-kanualan raadivo-ohjelmat 28. kevätkuudu, ezmäinargi 12:20 Nikolai Nazarovan ohjelmu livvikse Galina Baburovan ohjelmu vepsäkse 29. kevätkuudu, toinargi 12:20 Anna Usovan literatuuruohjelmu 30. kevätkuudu, kolmaspäivy 12:20 Lena Karpovan ohjelmu varzinkarjalakse 31. kevätkuudu, nelläspäivy 12:20 Tatjana Jakovlevan ohjelmu varzinkarjalakse Galina Baburovan ohjelmu vepsäkse. 1. sulakuudu, piätteniččy 12:20 Arto Rinnen muuzikkuohjelmu suomen kielel Uudizet kanzallizil kielil (joga päiviä paiči suovattua da pyhiäpäiviä) Joga päiviä paiči suovattua da pyhiäpäiviä Rossija 1 -kanualal aigah ollah uudizet karjalan, suomen da vepsän kielel. Kevätkuun 16. päivänny Rahvahallizien kultuuroin keskukses avavui Keväthuolet-ozuttelu. Sinäpiän ozuttelun avajazis Karjalan kultuuruministru Jelena Bogdanova tehvehti ozuttelun muasteriloi da kaikkii, ket tuldih sen avajazih. Häi huomai, ku tänäpäi pidäy kehittiä perindöllizii ruadoloi da kannattua ristikanzoi, kudamil on neruo nämmih ruadoloih. Ozuttelus suau nähtä kahtenkymmenen kuvven muasterin käziruaduo. Nämmä muasterit ollah Petroskois, Anuksen, Kemin, Belomorskan da Murmanskan piirilöispäi. Kaikkiedah ozutelus on läs sadua ozutteluvehkehty, kudamien joukos on kaikenmostu kuvua, naizien pluat t ua da čomendustu, kirjavua hurstii, ravvas tavottuu da st oklas luajittuu vehkehty. Omii ruadoloi luadijes neroniekat ozutettih, mittuine on kevät heih niškoi, midä hyö tundietah tämän vuv ven aigah. Sanakse, ozutteluh tulluot suahah kirjuttua bumuagah, mittuine on kevät heih niškoi da lugie toizien mieliigi sih nähte. Tämän ozuttelun hantuzis nero- Petroskoilaine Natalja Rtiševa val aiččou kuatančoi, ombelou sumčoi, kirjoindau da čomendau niidy biiseral. Kuva: Mikko Ollikainen niekat opastetah rahvastugi käziruadoloih. Mennyt piätteniččän, 18. kevätkuudu, Rahvahallizien kultuuroin keskukses Nadežda Teluk Murmanskan linnaspäi opasti rahvastu luadimah azuteksii voilokas. 23 /03 07 /04 Rahvahallizien kultuuroin keskus Ozuttelu Keväthuolet. Kačottavakse on pandu meigäläzien neroniekoin luajilmustu, taidoilijoin kuvua.»»huomivo Ô Ô Oman Muan toimitus ottau vastah hyvittelylöi. Mustakkua hyvitellä roindupäiväl libo pruazniekal omahizii, ystävii da kollegoi. Hyvittelyt ollah ilmazet.»»siänennustus Petroskoi Anus Priäžy Suojärvi Sortavala Pitkyrandu yö päivy yö päivy yö päivy yö päivy yö päivy yö päivy 23 / / / / / / / On otettu: Suurimägiläzel Jelizaveta Klementjeval 22. kevätkuudu on vuozipäivy, inehmine täyttäy 70 vuottu. Hyvittelen händy roindupäiväl. Hyviä ozua sinule, tervehytty, pitkiä igiä. Kaččokkah da vardoikkah Jumal sinuu. Jelena Bogdanova haldivoiččijat: Karjalan rahvahan lehti Alustettu kezäkuus 1990 Karjalan tazavallan Zakonoinhyväksyndykerähmö, Karjalan tazavallan hallitus, Karjalan Rahvahan Liitto da Julguamo Periodika Piätoimittai Jelena Migunova julguamon da toimituksen adressi: Titovan piha 3, Petroskoi, Karjalan Tazavaldu ÎÎ Tel: (814-2) ÎÎ omamua@mail.ru Internet: ilmahpiästäi: ÎÎ Valdivolline Periodika-laitos ÎÎ Painettu Anohinale-nimizes painamos, Petroskoi, Pravdan piha 4 ÎÎ Kirjoile pani Ven an Federatsien kirjupainoalan komitiettu Indeksu ÎÎ Registrunoumeru ÎÎ Painettavakse on allekirjutettu ÎÎ Painandulugumiäry 700 ÎÎ Tiluandu 263 ÎÎ Hindu 10 rubl ua Redizainu Fenomen-mediajoukko (Piiteri)

7 »»TV:n programmu 28. kevätkuudu 3. sulakuudu 7 Ezmäinargi 28/ 03 Toinargi 29/ 03 Kolmaspäivy 30/ 03 Nelläspäivy 31/ 03 Piätteniččy 01/ 04 Suovattu 02/ 04 Pyhäpäivy 03/ , 09.00, 12.00, 15.00, 18.00, 23.30, Новости Т/с СЛЕД Давай поженимся! Жди меня Т/с ВОЗМЕЗДИЕ Свидетели Т/с СЛЕДСТВИЕ ПО ТЕЛУ Х/ф ДЕЖУРНЫЙ ПАПА 02.30, Х/ф ДЖО И МАКС Д/ф Безответная любовь. Римма Казакова О самом главном 13.45, Дежурная часть Т/с КУЛАГИН И ПАР- ТНЕРЫ Т/с ЕФРОСИНЬЯ. ПРО- ДОЛЖЕНИЕ Т/с ИНСТИТУТ БЛАГО- РОДНЫХ ДЕВИЦ Спокойной ночи, малыши! Т/с ВСЕГДА ГОВОРИ ВСЕГДА Вести Х/ф ЧЕЛОВЕК, КОТО- РЫЙ МОЛЧАЛ Х/ф МЫ, НИЖЕПОД- ПИСАВШИЕСЯ Канал Евроньюс 10.00, 15.30, 19.30, Новости культуры Кто там , 01.35, Программа передач Х/ф УСПЕХ Линия жизни Цитаты из жизни Д/с История произведений искусства Телеспектакль Телеспектакль Лекарь поневоле 15.40, Мультфильм Т/с ДЕВОЧКА ИЗ ОКЕ- АНА Д/с Обезьяныворишки Д/ф Надежда Казанцева. Парадоксы судьбы Последние шедевры великих композиторов. Л.Бетховен. Симфония Д/с Варвары Главная роль Сати. Нескучная классика Острова 21.25, Academia Тем временем Кто мы? Кинескоп с Петром Шепотинником Д/ф Причины для жизни. Юрий Клепиков Д/ф Арль. Наследие Рима и родина Винсента ван Гога Балет Балет Ромео и Джульетта 05.00, 09.00, 12.00, 15.00, 18.00, 23.30, Новости Т/с СЛЕД Давай поженимся! Пусть говорят Т/с ВОЗМЕЗДИЕ Д/ф Управление сном На ночь глядя Х/ф ДЕЖУРНЫЙ ПАПА: ЛЕТНИЙ ЛА- ГЕРЬ 02.40, Х/ф ЗАЗУБРЕН- НОЕ ЛЕЗВИЕ Д/ф Смерть Монте- Кристо. Виктор Авилов О самом главном 13.45, Дежурная часть Т/с КУЛАГИН И ПАР- ТНЕРЫ Т/с ЕФРОСИНЬЯ. ПРО- ДОЛЖЕНИЕ Т/с ИНСТИТУТ БЛАГО- РОДНЫХ ДЕВИЦ Спокойной ночи, малыши! Т/с ВСЕГДА ГОВОРИ ВСЕГДА Вести Х/ф ДУБЛЕРЫ Горячая десятка Т/с ЗАКОН И ПОРЯДОК 10.00, 15.30, 19.30, Новости культуры 10.15, Главная роль 10.30, Программа передач Х/ф ГРАНИЦА НА ЗАМКЕ 12.10, Д/ф Мехико. От ацтеков до испанцев Д/ф Причины для жизни. Юрий Клепиков 13.05, Д/с Варвары Пятое измерение Х/ф МОРСКИЕ РАС- СКАЗЫ 15.40, Мультфильм Т/с ДЕВОЧКА ИЗ ОКЕ- АНА Д/с Обезьяныворишки Корифеи российской медицины Последние шедевры великих композиторов. П.И.Чайковский. Симфония 6 Патетическая Д/ф Поль Сезанн Власть факта Больше, чем любовь 21.25, Academia Апокриф Монолог в 4-х частях Х/ф МОЙ МЛАДШИЙ БРАТ Д/ф Лалибэла. Новый Иерусалим в Африке 05.00, 09.00, 12.00, 15.00, 18.00, 23.30, Новости Т/с СЛЕД Давай поженимся! Пусть говорят Т/с ВОЗМЕЗДИЕ Среда обитания Т/с БЕЛЫЙ ВОРОТНИ- ЧОК Х/ф МАРИЯ- АНТУАНЕТТА Х/ф РОМАНТИЧЕСКОЕ ПРЕСТУПЛЕНИЕ Д/ф Проклятие фараонов О самом главном 13.45, Дежурная часть Т/с КУЛАГИН И ПАР- ТНЕРЫ Т/с ЕФРОСИНЬЯ. ПРО- ДОЛЖЕНИЕ Т/с ИНСТИТУТ БЛАГО- РОДНЫХ ДЕВИЦ Спокойной ночи, малыши! Т/с ВСЕГДА ГОВОРИ ВСЕГДА Д/ф Старший сын Сталина Вести Х/ф ИМПЕРИЯ СОЛН- ЦА Честный детектив Т/с ЗАКОН И ПОРЯДОК 10.00, 15.30, 19.30, Новости культуры 10.15, Главная роль 10.30, Программа передач Х/ф МОЙ МЛАДШИЙ БРАТ 12.25, Д/ф Монастырь Рила Филолог. Николай Либан 13.05, Д/с Варвары Легенды царского села Х/ф ТАЙНА ЗОЛОТОЙ ГОРЫ 15.40, Мультфильм Т/с ДЕВОЧКА ИЗ ОКЕ- АНА Д/с Обезьяныворишки Корифеи российской медицины Последние шедевры великих композиторов. Д.Шостакович. Симфония Д/ф Лалибэла. Новый Иерусалим в Африке Абсолютный слух Генералы в штатском Д/ф Скеллиг-Майкл - пограничный камень мира 21.25, Academia Магия кино Монолог в 4-х частях Х/ф ЛИЧНАЯ ЖИЗНЬ КУЗЯЕВА ВАЛЕНТИНА Д/ф Смертельная нагота 05.00, 09.00, 12.00, 15.00, 18.00, 23.30, Новости Т/с СЛЕД Давай поженимся! Пусть говорят Т/с ВОЗМЕЗДИЕ Человек и закон Судите сами Х/ф НИКОГДА НЕ РАЗ- ГОВАРИВАЙ С НЕЗНА- КОМЦАМИ 02.20, Х/ф ЛЮБОВЬ ВО ВРЕМЯ ХОЛЕРЫ Д/ф В огнедышащей лаве любви. Светлана Светличная О самом главном Дежурная часть Т/с КУЛАГИН И ПАР- ТНЕРЫ Т/с ЕФРОСИНЬЯ. ПРО- ДОЛЖЕНИЕ Т/с ИНСТИТУТ БЛАГО- РОДНЫХ ДЕВИЦ Спокойной ночи, малыши! Т/с ВСЕГДА ГОВОРИ ВСЕГДА Поединок Д/ф Свидетели: Тайны кремлевских протоколов. Валентин Фалин Х/ф МЕЧТАТЕЛЬ Т/с ЗАКОН И ПОРЯДОК Городок 10.00, 15.30, 19.30, Новости культуры 10.15, Главная роль 10.30, Программа передач Х/ф ЛИЧНАЯ ЖИЗНЬ КУЗЯЕВА ВАЛЕНТИНА 11.50, Д/ф Босра. Бастион на Востоке Д/ф Тень застывшего исполина. Владимир Стасов 12.45, Д/с Варвары Век Русского музея Х/ф ПЯТЬДЕСЯТ НА ПЯТЬДЕСЯТ 15.40, Мультфильм Т/с ДЕВОЧКА ИЗ ОКЕ- АНА Д/с Обезьяныворишки Корифеи российской медицины Симфонические танцы Д/ф Скеллиг-Майкл - пограничный камень мира Черные дыры, белые пятна Д/ф Неизвестный АэС 21.25, Academia Культурная революция Монолог в 4-х частях Х/ф 9 ДНЕЙ ОДНОГО ГОДА Л.Грёндаль. Концерт для тромбона с оркестром 05.00, 09.00, 12.00, 15.00, Новости Поле чудес Пусть говорят Х/ф КАНИКУЛЫ СТРОГОГО РЕЖИМА Х/ф СКАЗКА ПРО ТЕМНОТУ Х/ф...И ПРАВОСУДИЕ ДЛЯ ВСЕХ Т/с ВСПОМНИ, ЧТО БУДЕТ Мусульмане 09.15, Мой серебряный шар О самом главном Дежурная часть Т/с КУЛАГИН И ПАРТНЕРЫ Т/с ЕФРОСИНЬЯ. ПРОДОЛЖЕНИЕ Т/с ИНСТИТУТ БЛАГОРОДНЫХ ДЕВИЦ Спокойной ночи, малыши! Фактор А Юрмала Х/ф БЕЗУМНО ВЛЮБЛЕННЫЙ Х/ф МИЛЛИОН ЛЕТ ДО НАШЕЙ ЭРЫ 10.00, 15.30, 19.30, Новости культуры Главная роль 10.30, Программа передач Х/ф 9 ДНЕЙ ОДНОГО ГОДА Д/с Варвары Письма из провинции Х/ф ДОРОГА В музей - без поводка Мультфильм За семью печатями Д/с Обезьяныворишки Кто мы? Царская ложа Д/ф Каркасная церковь в Урнесе. Мировое дерево Иггдрасиль 18.35, Д/ф Музыка в странах бамбука Т/с ВЕК МОПАССАНА. ПОВЕСТИ И РАССКАЗЫ XIX СТОЛЕТИЯ Линия жизни Д/ф Беллинцона. Ворота в Италию Монолог в 4-х частях Х/ф КОЛЛЕГИ Кто там , Х/ф АМНИ- СТИЯ 06.00, 10.00, Новости Играй, гармонь любимая! Мультфильм Умницы и умники Слово пастыря Смак Д/ф Станислав Говорухин. Место встречи Х/ф ПАССАЖИРКА Т/с БЛАГОСЛОВИТЕ ЖЕН- ЩИНУ Х/ф ВОРОШИЛОВ- СКИЙ СТРЕЛОК 20.00, Фабрика звезд. Возвращение Прожекторперисхилтон Что? Где? Когда? Х/ф МИЛЛИОНЕР ПО- НЕВОЛЕ Д/с Дикие штучки Х/ф СНАЙПЕР Х/ф НЕИСПРАВИМЫЙ ЛГУН Вся Россия Сельское утро Диалоги о животных 08.00, 11.00, Вести 08.10, 11.10, Вести- Москва Военная программа Субботник Городок Национальный интерес Честный детектив 12.20, Т/с КРУЖЕВА Субботний вечер Шоу Десять миллионов 19.10, Х/ф ПУСТЬ ГО- ВОРЯТ Вести в субботу Девчата Х/ф ПИКАП. СЪЕМ БЕЗ ПРАВИЛ Х/ф ПЛОХАЯ РЕПУ- ТАЦИЯ Комната смеха 10.00, 01.50, Программа передач Библейский сюжет Х/ф КОЛЛЕГИ 12.20, Личное время Х/ф ПРОДЕЛКИ СО- РВАНЦА 13.55, Мультфильм Заметки натуралиста с Александром Хабургаевым Очевидноеневероятное Вокзал мечты Д/ф И один в поле воин. Елена Чуковская Спектакли Мещане Романтика романса Вечер-посвящение Василию Аксенову Легенда поколения Х/ф ЗАСТАВА ИЛЬИ- ЧА Концерт оркестра джазовой музыки Обыкновенный концерт с Эдуардом Эфировым 06.00, 10.00, Новости Х/ф СЕДЬМАЯ ПУЛЯ Служу Отчизне! Мультфильм Здоровье Непутевые заметки Пока все дома Фазенда Х/ф НЕПОДДАЮЩИ- ЕСЯ Анимационный фильм Бэмби Х/ф ТИТАНИК Жестокие игры Мульт личности Yesterday live Познер Х/ф ПОЛУНОЧНЫЙ ЭКСПРЕСС Х/ф ДУРДОМ НА КО- ЛЕСАХ Х/ф СИЦИЛИАНСКАЯ ЗАЩИТА Сам себе режиссер Смехопанорама Утренняя почта Сто к одному Города и Веси , Вести 11.10, Т/с ИНДУС Вести-Москва Золотой патефон Танцы со Звездами Вести недели Х/ф ЛЮБОВЬ ПРИХО- ДИТ НЕ ОДНА Специальный корреспондент Геннадий Хазанов. Повторение пройденного Х/ф ПЕРЕЛОМ Х/ф ЯДОВИТЫЙ ПЛЮЩ , 01.50, Программа передач Обыкновенный концерт с Эдуардом Эфировым Х/ф ДОБРОЕ УТРО Легенды мирового кино 12.35, 14.15, Мультфильм 14.25, Д/с Дикая природа Что делать? Звездные портреты Х/ф ДЕВУШКА СПЕ- ШИТ НА СВИДАНИЕ Балет Балет В честь Джерома Роббинса Х/ф БУМАЖНЫЙ СОЛ- ДАТ Контекст Х/ф ТОМ УАЙТ Джем-5 Huomivo! Ô Ô Musta kaččuo Karjalan TV:n kanzalliskielizen toimituksen Omin silmin -ozutustu nellänpiän 24. kevätkuudu Rossija 1 -kanualal aigah. Programmas: Inna Bogdanovan ozutus suomelazen taidoilijan Akseli Gallen-Kallelan ruavos da Reino Rugojevan ozutus endizes Karjalan Nevvostotazavallan prokuroras Aapo Virolazes.

8 8»» sanasuari»»starinoičendu Suarnu karjalazis Martti Penttonen Puutui minule kädeh J. Fortunatovan Luvenda knijga vuvvel Se on yksi moneskymmenes 1930-luvul yhtehizel karjalan kielel, kirillizel kirjaimikol jullattulois školakniigois. Erähis kohtis himoittas vaihtua j i:kse, ga translitteroičen tekstan täh kudakui tarkah kirjain kirjaimel. Tutkijat sanotah, ku Bubrihan kieli oli pädemätöi, karjalazile ellendämätöi tegokieli. Lugii iče omas piäs duumaikkah, mugago on vai ei. Joučen, haugi i rakka Ku tovarišojs, eule sobuo dieloh nähte, nijn hejen dielo tolkuh päjn ej lähte, i lienöy sijd, ej dielo, a vajn muokka. Kerran joučen, rakka da haugi rukka vediä regi ottavuttih, i yhteh kolmen valljastuttih. Kolmekymmen seiččemendel vuvvel»»kerdomus P otr Sem onov Mihailan vahnin nellikymmenvuodine poigu Miitrii mučoin Natoin, anopin da kymmenevuodizen tyttäryön Annizen kel elettih Natoin kodoilas Mišši-nimizes kyläs viiziseinäzes yksikerroksellizes kois, kudai seizoi dorogaspäi vägipalua loitombi toizii kodiloi suvehpäi ezin. Kois ymbäri vihandoičči levei, šuorei da kuivu piha, kudai Miit riel äijäl mustoitti Rodinjärven oman taloin pihua, vai oli vie leviembi da šuoriembi. Pertilöin, senčoloin da saruan lattiet oldih yhtel tazal. Sarualpäi pordahat heityttih tahnuoh, a senčoin pihaveräi piästi pihan leviel lattiel, kudamalpäi pordahat heityttih muale. Kui kaikil kolhozniekoil, Miitrien perehel oli yksi lehmy da puolikymmen lammastu. Suurenpertin uksičupus kanoih niškoi stolan ual oli pikkaraine kodaine. Voibi sanuo, muudu eluo ei olluh. Vaiku tahnuos seizoi kolhozan hebo. Mišin kylä Alasalmen kylän kel oldih yhtes kolhozas, kudaman piälikökse pandih kirjah maltajua da muanruadoloin tiedäjiä nuordu miesty Miitriedy. Alasalmi-kyläh, kudai seizoi ihan Šuoju-joven rannal, Mišin kyläspäi oli vajai viizi kilometrii. Mollembat kylät oldih parahite Siämärven da Anuksen välizel dorogal. Kahtes kyläs kerävyi kaikkiedah läs kahtukymmendy perehty. Mollembis kylis oldih brigadierat, a kolhozan piälikkö Miitrii ajeli tiijustamah kui mennäh ruavot da nevvomah. Iččeh tahnuos olijal kolhozan hevol Miitrii ainos ajeli yksinäh kezäl käril da talvel korjal. Vähilleh joga kerdua kentahto tariččih hänen kel matkah. Ainos enimyölleh tarittihes miehel olijat naizet. Miitrii ei voinnuh puččiekseh otandas, gu vähilleh joga kerdua ajoi yksinäh. Konzu puašittihes Miitrien kel ajamah miehel olijat naizet da häi otti heidy, se heijän ukkoloil ylen äijäl ei mennyh mieldy myö. Hyö tabavuksis čakattih Miitriedy: Sinä miksebo ajelutat meijän akkoi iččes kel toizih kylih?! Miitrii hyväzil heile sellitti: Kuibo yhteltiel en ota naistu toizeh kyläh, gu olen ajamas sinne yksinäh da tyhjilleh? Sit työ tuskevuzitto minun piäle da vie kielittäzittö mindäh ajelen yksinäh tyhjilleh, a omii kolhozniekkoi en ota. Jatkuu. Algu n:s 10 Tolkuttomal tolkuttomat ruavot Krähketäh, a regi ej vajn mäne edeh... Regi hejl i olis kebie, da joučen pilvih tahtou vediä, rakka myöstyy tagah päjn, a haugi vedäy vedeh. Ken oigie hejst, ken viärä mäne toko suudi viel dai regi vajn on nyt gi siel. P.S. Suarnan kirjuttai huijustelih mainita elättilöin nimet. Selgei dielo: livvi, tverinkarjala da vienankarjala kieliregie vietäh. Tunnusvirkehet heil ollah: Anna toizet kuollah, livvi jiäy, Valdivo käskekkäh kaikkii tverikse pagizemah, da Hos kaikin kuoltahes, ga vienan piemmö.»»lugijat runoillah Eläjeshäi kai nägyy Putin Huuhkaja Ozatoi meijän oma rodiimoi randaine, Kus abevutettu, alendettu karjalaine, Kus karjalazet eletäh mielimuutuksis, Kus jogahizel murjottih mielen huigevus. Maksanougo sit hot niidy kaikkii mustella. Kehno viekkäh net kai moizet vluastelijat, Torguiččijat, kaikelleh muanitellen herrat, Rahvahan puhtahakse vägilöin imijät, Kogo ijän magiezeh pläššijen eläjät. Viego kedä moine elaigaine miellyttäs Vai kaikkien vägilöile parembakse luadis. Ku karjalaine vai Jumalan vuoh kestänet, Sit ielleh hot ryydäjen, ga piäzet eläjes. Ammuzih aigoih eli-oli pienes kyläs eräs pereh. Ukol da akal oli vai yksi poigu. Ei pahoi eletty nämmä rahvas, ga oli yksi vigaine. Pahus oli sit, gu vahnembil oli nero varrastua. Aiven otettih hyö päčin lämmittäjes susiedan pihal olijois pinoloispäi halgoloi. Tämän dielon susiedu smekni, konzu hänen pino madaldui muassah, a iče ei oldu otettu siepäi. Midä ruadua, žiäli on omii ruadoloi? Pidäs varmah tiediä ken otti hallot? Kodvu duumaijah dai jälgimäi tulou piäh heile mieli panna porohua halgozen sydämeh. Otetanneh gu vie, sit tiijustuu kel räjähtäh päčin sydämes lämmäh panduu. Kuduat oldih harjavunnuot ottamah sidä vai ruatah ielleh, valmehel hallol on hyvä lämmiä pidiä. Varrastajil tuligi jälgikerdu sih. Räjähtih muga päčis, kai päčinsuu levii. Susiedat prostittih laškoi, a omassah poigu suutui äijäl vahnembien piäle. Lähten iäre nygöi teispäi. Muailmas kävelen, toizii kačon rahvahii. Gu enhäi vastavunne teijän jyttymien tolkuttomien eläjienke, sit en ni tule kodih. Hätkengo vai vähän menöy brihaine dorogoi myö dai nägöy mužikan da akan, kudamat opitah nostua häkkivazastu vahnan saruan levole. Voija ei nostua, vägie ei tävvy. Muokkuatto mikse žiivattua, eihäi sua sinne nostua?! kyzyy briha. Heinii syömäh nostammo, vastatah hänele. Nuori heinäine oli vahnan levon alapuolel kazvanuh. Oli kerävyn nyh muldua tuulel, a sitgi heinän siemenet puututtih dai kazvoitui levo. Toiči laudulevol sai nähtägi sammaldu. Briha sanou: Parembi on heinät ottua alah dai syöttiä mual olles vazua. Nos- Čomaine: Ilona Veikkolainen kua yläh nygöi iče ottamah. Muga ruattihgi nämmä kahtei da kiitettih nevvondas. Lähti ielleh nuori mies astumah. Azetui erähäh kohtah miehihpäi kaččomah, ei voi ellendiä mikse kannetah parzii olgupiäl. Korgiel mäel otetah dai alah rannal vietäh suurii parzii kandajen. Tuaste kyzyy briha: Midäbo työ ruatto? Kylyy nostamah rubiemmo vezirandah nämmis parzis, vastatah hänele. Voibihäi niidy alamägeh vierettiä, kebjiembi rodieu, nevvoi briha. Nygöi vai kodihpäi gu olis kiändiä. Suures muailmas äijy vie on tolkuttomua rahvastu, duumaiččou mies. Väzyi häi käveltes, nälgävyi. Ildupimei on rinnal. Kus suannou huogavuo, hörkötteleh mies. Suuri taloi seizou kaksikerrokselline. Vikse sie on äijy eläjiä. Vakkinastu eihäi laskieta yökse, tolkuiččou mies ičekseh. Kuibo nygöi? Seizou pellon piäs suuri riihi. Voi olla sie lämmin, menen sinne vaigu piässen sydämeh, miehele tuli moine mieli piäh. Ozakse veräi ei olluh lukus dai briha meni sinne. Nouzi yläh, kus oldih kuivamas žirdizil piäl liyhtehet puidavakse. Ei ehtinyh uinota, gu kuulou kento tulou paginan kel riihen sydämeh. Peityi briha loitomba seinähpäi, ei nähtä voija händy. Iče hyvin nägöy tulijat. Oldih net puaru neidine da briha. Pandih pyhkin lattiele, briha sen piäle kaikenmostu hyviä syömisty da viinua. Istutah syvväh, juvvah da nagretah. Vessel on heil. Kuule, kuldoi, sanou tyttö, a kenbo nämmis kaikis rubieu maksamah? Älä huoli, syö mi syndyy vaččah da juo. Tiettäväine on, maksua rodieu ylähäzel. Sil aigua nouzou seizomah matkustai dai tävvel iänel kirguau: Minuh näh älgiä piruikkua, minun puoles ei rodie sidä maksdandua! Ozutan teile kiirehen! Pöllästyi puaru, ellendiä ei kerritty dai pajettih iäre. A brihal jiädih syömizet da juomizet. Häi huogavui, keräi vägie da huondeksel lähti kodih menemäh. Aleksandra Tetčijeva, Videl

Karjalazien VIII Kerähmö Petroskoi Veškelys, 4-5.3.2016. Terveh, arvokkahat Kerähmön rahvas!

Karjalazien VIII Kerähmö Petroskoi Veškelys, 4-5.3.2016. Terveh, arvokkahat Kerähmön rahvas! Karjalazien VIII Kerähmö Petroskoi Veškelys, 4-5.3.2016 Karjalan tazavallan karjalazien kielelline da yhteskunnalline aktivižus. Opastus da kul`tuuru kanzallizen kehityksen piälimizii azieloi. Natalja

Lisätiedot

Mennyön vuvven parahat kniigat

Mennyön vuvven parahat kniigat K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 15 (1155) Sulakuun 24. päivy 2013 ÔÔ Oman kielen akkiloiččijat s. 2 Sulakuun 20. päivänny on karjalan da vepsän kirjukielen päivy. Sidä vaste Petroskoin valdivonyliopistos

Lisätiedot

18 (1158) Oraskuun 15. päivy 2013

18 (1158) Oraskuun 15. päivy 2013 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 18 (1158) Oraskuun 15. päivy 2013 ÔÔ Opastuo pidäy nuorete s. 3 Marjane-lapsien päivykoin kazvattiiloi mondu vuottu harjaitti karjalan kieleh Alisa Petrovna Gubareva.

Lisätiedot

TIIJOITUS VUVVEN 2017 KUNNALLISVALLIČENDOIH NÄH

TIIJOITUS VUVVEN 2017 KUNNALLISVALLIČENDOIH NÄH TIIJOITUS VUVVEN 2017 KUNNALLISVALLIČENDOIH NÄH Suomi jagavuu kundih, kudamil konstitutsien mugah on autonoumii. Kunnat ollah vastuollizet monis kunnan eläjii koskijois dielois. Kunnan korgevin piättäi

Lisätiedot

Modernu & perindö»» Kantelen uvven eksperimentuprogramman tarkoitus on kiinnostuttua nuorižuo kanzallizeh muuzikkah da kul tuurah.

Modernu & perindö»» Kantelen uvven eksperimentuprogramman tarkoitus on kiinnostuttua nuorižuo kanzallizeh muuzikkah da kul tuurah. K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 48 (1188) Talvikuun 11. päivy 2013 ÔÔ Pilkovundu meijät hävittäy s. 2 Hyvä olis, ku uvves Omas Muas suas siännöllizesti lugie suvikarjalastu, tverinkarjalastu

Lisätiedot

37 (1177) Syvyskuun 25. päivy 2013. ÔÔ Tervata yhty venehty s. 4

37 (1177) Syvyskuun 25. päivy 2013. ÔÔ Tervata yhty venehty s. 4 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 37 (1177) Syvyskuun 25. päivy 2013 ÔÔ Duumaija tuliedu ruaduo s. 2 ÔÔ Tervata yhty venehty s. 4 ÔÔ Ruado libuu s. 5 ÔÔ Pidäy tahtuo eliä hyväl mielel s. 6 Karjalazien

Lisätiedot

Kierdomal l u viettih Vieljärven kyläh

Kierdomal l u viettih Vieljärven kyläh K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 41 (1181) Ligakuun 23. päivy 2013 ÔÔ Älgiä andakkua tuldu, agu syttyy. s. 2 ÔÔ Nigo mahtuo, nigo tahtuo s. 3 ÔÔ Kieleh opastumine tulou syväimes s. 4 ÔÔ Konzu

Lisätiedot

19 (1159) Oraskuun 22. päivy 2013. Kävy omamua.ru

19 (1159) Oraskuun 22. päivy 2013. Kävy omamua.ru K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 19 (1159) Oraskuun 22. päivy 2013 ÔÔ Kuadunuzii vezii stauččah et keriä s. 3 Karjalan da vepsän kielen laitos da suomen kielen laitos yhtistettih yhteh laitokseh.

Lisätiedot

12 (1152) Sulakuun 3. päivy 2013

12 (1152) Sulakuun 3. päivy 2013 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 12 (1152) Sulakuun 3. päivy 2013 ÔÔ Kielen kehittäjät projektat suajah kannatustu s. 2 Kanzallizen poliitiekan ministerstvu ilmoitti projektoin kilvan tuloksii.

Lisätiedot

45 (1185) Kylmykuun 20. päivy 2013. kylän kulttuurikeškuš s. 5

45 (1185) Kylmykuun 20. päivy 2013. kylän kulttuurikeškuš s. 5 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 45 (1185) Kylmykuun 20. päivy 2013 ÔÔ Suuri eloksenruado kielen hyväkse s. 2 Karjalan Kielen Seura andoi 11. kylmykuudu Helsingis Edvard Ahtian mugah nimitetyn

Lisätiedot

Viena da liygi: erikseh vai yhteh

Viena da liygi: erikseh vai yhteh K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 30 (1170) Elokuun 7. päivy 2013 ÔÔ Karjalan eläjät tahtotah, ku salvattas kai eläinpuustot s. 2 Kolme kondiedu -zookompleksas tapahtunnuh ozattomus huolestutti

Lisätiedot

ÔÔ Olis kalua, leibiä rodieu s. 6. ÔÔ Hiän löysi šuomen šuvun kojin s. 3. muzeih s. 5. myö elämmö s. 5. 46 (1186) Kylmykuun 27.

ÔÔ Olis kalua, leibiä rodieu s. 6. ÔÔ Hiän löysi šuomen šuvun kojin s. 3. muzeih s. 5. myö elämmö s. 5. 46 (1186) Kylmykuun 27. K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 46 (1186) Kylmykuun 27. päivy 2013 ÔÔ Hiän löysi šuomen šuvun kojin s. 3 Talvikuussa täyttyy 200 vuotta Matias Castrénin šyntymäštä. Šuomen kielen ta šuomelais-ugrilaisien

Lisätiedot

Pyhät da arret yksih kanzih

Pyhät da arret yksih kanzih черный K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 02 (1040) Pakkaskuun 19. päivy 2011 ÔÔ Joga ruadoh on neruo s. 3 ÔÔ Pajo hengen hoivendau s. 4 ÔÔ Juurettah ni kargei heinäine ei kazva s. 5 Synnynmuanaigua

Lisätiedot

Oma Mua. 19 (1209) Kolmaspäivy Serota 21.05.2014. ÔÔ Yö musejokylyššä S. 7

Oma Mua. 19 (1209) Kolmaspäivy Serota 21.05.2014. ÔÔ Yö musejokylyššä S. 7 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 19 (1209) Kolmaspäivy Serota 21.05.2014 Ô Ô S. 4-5 Midä? Konzu? Kus? Kanzallizien kul tuuroin keskukses karjalan kielen kursiloin salbajazet oldih mennyt

Lisätiedot

Ollah vie mustos hierut

Ollah vie mustos hierut K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 04 (1093) Tuhukuun 1. päivy 2012 Ei pie žiälöičellä, pidäy ruadua Ol ga Ogneva Mennyt nedälil Petroskoil oli käymäs rahvastu Karjalan Kielen Seuraspäi. Hyö čökeldettihes

Lisätiedot

Sulakuun 20. päivänny on karjalan da vepsän kirjukielen päivy

Sulakuun 20. päivänny on karjalan da vepsän kirjukielen päivy K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 15 (1053) Sulakuun 20. päivy 2011 Sulakuun 20. päivänny on karjalan da vepsän kirjukielen päivy ÔÔ Rezervuatsii: + vai? s.2 ÔÔ Kirjuttai karjalazekse s.3 ÔÔ Olen

Lisätiedot

Kirjastoloin yönny et sua undu»»enzimäzeh Ven an jogavuodizeh Kirjastoloin yö -aktsieh yhtyi Petroskoigi

Kirjastoloin yönny et sua undu»»enzimäzeh Ven an jogavuodizeh Kirjastoloin yö -aktsieh yhtyi Petroskoigi K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 16 (1105) Sulakuun 25. päivy 2012 ÔÔ Heboine vedäy, korjaine kestäy s. 2 ÔÔ Midä tiijät kandurahvahis? s. 3 ÔÔ Veškelyksen kuulumizii s. 4 Läs 100 nuordu da vahnua

Lisätiedot

Oma Mua. 22 (1212) Kolmaspäivy Serota 11.06.2014. Terveh tulgua Kondupohjan piirih

Oma Mua. 22 (1212) Kolmaspäivy Serota 11.06.2014. Terveh tulgua Kondupohjan piirih Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 22 (1212) Kolmaspäivy Serota 11.06.2014 ÔÔ Luojien ta kaunehuon talo s. 8 ÔÔ DNA testauš šukututkimukšen apuna s. 5 ÔÔ Pag i na s a r g ipä i väine s.

Lisätiedot

Oma Mua. 13 (1203) Kolmaspäivy Serota 09.04.2014. ÔÔ Brendojevan jälgeläzet s.4 5

Oma Mua. 13 (1203) Kolmaspäivy Serota 09.04.2014. ÔÔ Brendojevan jälgeläzet s.4 5 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 13 (1203) Kolmaspäivy Serota 09.04.2014 ÔÔ Kielioppi kynnyksenny s.3 Petroskoil jo kaheksattutostu kerdua piettih Karjalan, vepsän da suomen kielen kilbua,

Lisätiedot

Vuozi kielen hyväkse

Vuozi kielen hyväkse K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 14 (1103) Sulakuun 11. päivy 2012 ÔÔ Karjalan Sivistysseuru sai uvven piälikön s. 2 ÔÔ Ahtian kieliopin toine oza Internetas s. 3 ÔÔ Aleksandr Kaštanov: Se oli

Lisätiedot

02 (1192) Kolmaspäivy Serota 22.01.2014. s.6

02 (1192) Kolmaspäivy Serota 22.01.2014. s.6 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 02 (1192) Kolmaspäivy Serota 22.01.2014 ÔÔ Uutisie Pohjosen rannoilta s.2 ÔÔ Vanhat paikannimet tutukši s.4 ÔÔ s.6 Hyvä pruazniekku ÔÔ Opastusaigu on kaikes paras

Lisätiedot

04 (1144) Tuhukuun 6. päivy ÔÔ Midä vuotan vuvves s. 3

04 (1144) Tuhukuun 6. päivy ÔÔ Midä vuotan vuvves s. 3 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 04 (1144) Tuhukuun 6. päivy 2013 ÔÔ Kehityksen algu. s. 2 Meijän tazavallas Mägriän žiivatoin kazvatussouhozu kuuluu parahien muatalovuslaitoksien joukkoh. Pakkaskuul

Lisätiedot

50 (1190) Talvikuun 25. päivy tapahtumat karjalazien elokses vuvvennu 2013 s. 5

50 (1190) Talvikuun 25. päivy tapahtumat karjalazien elokses vuvvennu 2013 s. 5 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 50 (1190) Talvikuun 25. päivy 2013 ÔÔ Karjalaine Volkov sai korgien arvonimen s. 2 Vuvven 2013 Ristikanzakse on sanottu Aleksandr Volkov, runoilii, Ven an Kirjuttajien

Lisätiedot

43 (1183) Kylmykuun 6. päivy vuozipäiväkse s. 3

43 (1183) Kylmykuun 6. päivy vuozipäiväkse s. 3 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 43 (1183) Kylmykuun 6. päivy 2013 s. 3 ÔÔ Igä elä, igä opastu Opastajien jatkoopastuksen instituutas pietäh tiedokonehkursit eläkkehel olijoile rahvahile. ÔÔ Komsomolan

Lisätiedot

16 (1156) Oraskuun 1. päivy 2013

16 (1156) Oraskuun 1. päivy 2013 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 16 (1156) Oraskuun 1. päivy 2013 ÔÔ Kielioppi mollembil puolil rajua opastujile s. 2 Suomes on piästetty ilmah Pekka Zaikovan uuzi Vienankarjalan kielioppi. Uvves

Lisätiedot

07 (1147) Tuhukuun 27. päivy 2013

07 (1147) Tuhukuun 27. päivy 2013 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 07 (1147) Tuhukuun 27. päivy 2013 ÔÔ Karjalazen Sanan roindupäivy s. 4 Vuvvennu 1998, 21. tuhukuudu Petroskoil Kirjuttajen pertis Puškinskaja pihal kerävyttih

Lisätiedot

Jyškyjärveläine opastai parahien rahvahien joukos

Jyškyjärveläine opastai parahien rahvahien joukos K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 03 (1041) Pakkaskuun 26. päivy 2011 ÔÔ Oigevuot da vellallizuot s. 3 ÔÔ Niina Nieglikon sygyzy kielipezien lapsile s. 3 ÔÔ Midä rodih Muumipeigoile Iivananpäivän

Lisätiedot

Oma Mua. 24(1214) Kolmaspäivy Serota 25.06.2014. ÔÔ Ikä elyä, aika muistua s. 6

Oma Mua. 24(1214) Kolmaspäivy Serota 25.06.2014. ÔÔ Ikä elyä, aika muistua s. 6 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i Kolmaspäivy Serota 25.06.2014 ÔÔ Levendiä sanasto, kehittiä kaunehkirjutusmalli s. 3 Mennyt nedälil Periodika-julguamon seinih kerryttih karjalan da vepsän

Lisätiedot

40 (1180) Ligakuun 16. päivy 2013

40 (1180) Ligakuun 16. päivy 2013 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 40 (1180) Ligakuun 16. päivy 2013 ÔÔ Piäkaupunkissa pilkotah, kylih laššut lennetäh. s. 4 Min päivän elät, šen kummua kuulet näin šanois vanha karjalaini, konša

Lisätiedot

Voittajien keskes vieljärvelästy rahvastu

Voittajien keskes vieljärvelästy rahvastu K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 01 (1039) Pakkaskuun 12. päivy 2011 ÔÔ Kyzymys karjalan kieles Suomen parluamentas s. 2 ÔÔ Älä, Maikki, vähättelei, älägo suurendelei s. 3 Liza Spitsina sežo sai

Lisätiedot

Muamankielen opastajan ammatti nägövih

Muamankielen opastajan ammatti nägövih K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 20 (1109) Oraskuun 23. päivy 2012 ÔÔ Opastajii kannatetah s. 2 ÔÔ Segežan karjalazet ruatah kielen kehittämizekse s. 2 ÔÔ Hyväs dielos ei voi olla huigei s. 3

Lisätiedot

Perehen kattil sagiembah kiehuu

Perehen kattil sagiembah kiehuu K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 01 (1090) Pakkaskuun 11. päivy 2012 Kaksikymmen vuottu vägii yhtistämäs Jelena Migunova Vuozien 1980 lopus Nevvostovallas rubei aktiivizesti kehittymäh kanzalline

Lisätiedot

Hodari on nygözeh aigah näh»»oraskuun 11. päivänny piettih Hodari-spektaklin enzi-ildu ven an kielel

Hodari on nygözeh aigah näh»»oraskuun 11. päivänny piettih Hodari-spektaklin enzi-ildu ven an kielel K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 19 (1108) Oraskuun 16. päivy 2012 ÔÔ Olemmo voinan lapset, nevvostovallan vangit s. 3 ÔÔ Opastumal neruo vai liženöy. s. 4 ÔÔ Meis tuači niken ei rubie ruadamah

Lisätiedot

46 (1084) Kylmykuun 23. päivy 2011

46 (1084) Kylmykuun 23. päivy 2011 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 46 (1084) Kylmykuun 23. päivy 2011 ÔÔ Kuni on vägie, sini kuuluu vepsäläine pajo s. 4 s. 5 ÔÔ Nuoren veri hiilavembi ÔÔ Suvaija elostu da auttua lähimäzii s. 5

Lisätiedot

Karjalazien huolii. ÔÔ Tämän päivän muamankieli s. 2. ÔÔ Uuttu da endisty ystäviä Ropivos s. 3. Võruspäi Vieljärvele

Karjalazien huolii. ÔÔ Tämän päivän muamankieli s. 2. ÔÔ Uuttu da endisty ystäviä Ropivos s. 3. Võruspäi Vieljärvele K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 49 (1189) Talvikuun 18. päivy 2013 ÔÔ Tämän päivän muamankieli s. 2 Karjalan kielen opastajat tuaste kerryttih yhteh pagizemah karjalan kielen tilas konferensies

Lisätiedot

Oma Mua. Kyykkyä pelattih Priäžän kyläššä»»enšimmäistä kertua Priäžäššä piettih šuuri kyykkäkilpailu. Sivu 2.

Oma Mua. Kyykkyä pelattih Priäžän kyläššä»»enšimmäistä kertua Priäžäššä piettih šuuri kyykkäkilpailu. Sivu 2. Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 17 (1207) Kolmaspäivy Serota 07.05.2014 ÔÔ Elä ainos, Joguine s. 4 Kotkatjärven Joguine-pajojoukko täytti kaksikymmenviizi vuottu. Tälle merkipäiväle omistettu

Lisätiedot

Nuori Kajala jatkau omua ruaduo

Nuori Kajala jatkau omua ruaduo K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 50 (1088) Talvikuun 21. päivy 2011 ÔÔ Prezidentan valličendois karjalakse s. 2 ÔÔ Karjalazet da vepsäläzet voittajien joukos s. 2 ÔÔ Heijän Ropivo ei sammu s.

Lisätiedot

Pokrovan nedäli -festivuali Priäžäs»»Priäžän kyläs jo kymmenes kerdu piettih Pokrovan nedäli -pravosluavine festivuali

Pokrovan nedäli -festivuali Priäžäs»»Priäžän kyläs jo kymmenes kerdu piettih Pokrovan nedäli -pravosluavine festivuali K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 04 (1042) Tuhukuun 2. päivy 2011 ÔÔ Hyväh sobuh leppygi lämbyy s. 2 ÔÔ Minun Karjal joga školaniekan reppuh s. 3 ÔÔ Algu ruavon kaunistau, lopus passibo seizou

Lisätiedot

Rahvahallizel poliitiekal pidäy olla suuri merkičys

Rahvahallizel poliitiekal pidäy olla suuri merkičys K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 07 (1045) Tuhukuun 23. päivy 2011 ÔÔ Vuozipäivy jatkuu. s. 3 ÔÔ Oletgo kaččonuh Kalevalan? s. 4 ÔÔ Rubei soitin helevästi soittamah s. 5 Nevvoston istundoh kerdyy

Lisätiedot

48 (1137) Talvikuun 5. päivy 2012

48 (1137) Talvikuun 5. päivy 2012 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 48 (1137) Talvikuun 5. päivy 2012 ÔÔ Piirilöin ško lil rodih etnokul tuurine keskus s. 2 ÔÔ Suavut tiijot ilmetäh praktiekal. s. 3 ÔÔ Suomelasugrilazet Keskuksen

Lisätiedot

Oma Mua. 20 (1210) Kolmaspäivy Serota 28.05.2014. kannatušta rajan takuata s. 6. johtaja s. 7

Oma Mua. 20 (1210) Kolmaspäivy Serota 28.05.2014. kannatušta rajan takuata s. 6. johtaja s. 7 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 20 (1210) Kolmaspäivy Serota 28.05.2014 ÔÔ Hätken vuotettu kirju s. 3 Vastevai ilmah piässyöh Vladimir Brendojevan kirjah on kerätty runolijan kai runot

Lisätiedot

Lennettih linduzet-runot kaunehen Siämärven piäl

Lennettih linduzet-runot kaunehen Siämärven piäl K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 34 (1072) Elokuun 31. päivy 2011 ÔÔ Muanruadajien pruazniekku Anuksen mual s. 2 ÔÔ Karjalan kirjuttajat nygöi internetas s. 3 ÔÔ Čidžoitkielileirin s. 3-4 päivykniigu

Lisätiedot

Oma Mua. 06 (1196) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Olimpialaispäivät karjalaisissa kylissä s. 6. Pienet olimpialaiskisat piettih Jyškyjärven,

Oma Mua. 06 (1196) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Olimpialaispäivät karjalaisissa kylissä s. 6. Pienet olimpialaiskisat piettih Jyškyjärven, Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 06 (1196) Kolmaspäivy Serota 19.02.2014 ÔÔ Tulolaine kieliniekku s. 3 ÔÔ Karjalazii puolistamas 25 vuottu s. 4 ÔÔ Olimpialaispäivät karjalaisissa kylissä

Lisätiedot

HARJOITUSKNIIGAINE EZIŠKOLAH DA ALGUKLUASSOIH NÄH

HARJOITUSKNIIGAINE EZIŠKOLAH DA ALGUKLUASSOIH NÄH HARJOITUSKNIIGAINE EZIŠKOLAH DA ALGUKLUASSOIH NÄH Kniigan on kirjutannuh da kuvitannuh Maria Kähäri. Tevos on piässyh ilmah Karjalaisen Kulttuurin edistämissäätiön, Suomen kulttuurirahaston da Suomi-Venäjä

Lisätiedot

Oma Mua. 03 (1193) Kolmaspäivy Serota 29.01.2014. ajatuštakana kaupunkin luovuttamisešta s. 5

Oma Mua. 03 (1193) Kolmaspäivy Serota 29.01.2014. ajatuštakana kaupunkin luovuttamisešta s. 5 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 03 (1193) Kolmaspäivy Serota 29.01.2014 ÔÔ Valjakot kilpailtih Petroskoissa s. 3 Sammon muata myöte -valjakkokilpailut piettih Karjalan piäkaupunkissa

Lisätiedot

Oma Mua. 09 (1199) Kolmaspäivy Serota 12.03.2014. ÔÔ Unohtumatoin kokemuš s. 9. Venäjällä volont oriliikeh šai alun 1980-luvun lopušša.

Oma Mua. 09 (1199) Kolmaspäivy Serota 12.03.2014. ÔÔ Unohtumatoin kokemuš s. 9. Venäjällä volont oriliikeh šai alun 1980-luvun lopušša. Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 09 (1199) Kolmaspäivy Serota 12.03.2014 ÔÔ Arvatut kirjutekset s. 3 Enzimäzen vuozisuan XVII aigazen karjal-ven a sanakirjan luadijannu oli Afonan arhimadrittu

Lisätiedot

Paras tunnustus kirjuttajal on lugijoin suvaičus

Paras tunnustus kirjuttajal on lugijoin suvaičus K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 44 (1082) Kylmykuun 9. päivy 2011 ÔÔ Ogorodat vai kazvinmuat? s.4 Panin kniigah suarnan Nor ak, kudaman lapseššu olen kuulluh omas pruavobuabaspäi. ÔÔ Kielipezän

Lisätiedot

Oma Mua. 10 (1200) Kolmaspäivy Serota 19.03.2014. ÔÔ Mitä šäilyy kirjan kanšiloissa? s. 4

Oma Mua. 10 (1200) Kolmaspäivy Serota 19.03.2014. ÔÔ Mitä šäilyy kirjan kanšiloissa? s. 4 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 10 (1200) Kolmaspäivy Serota 19.03.2014 s. 2 ÔÔ Leuto šiä ei ollun eštienä V kanšainväliset koiravaljakkokilpailut piettih Kalevalašša. Netälin ajakši

Lisätiedot

45 (1134) Kylmykuun 14. päivy »»Karjalan piämies Aleksandr Hudilainen vastavui Ven an prezidentan Vladimir Putinanke

45 (1134) Kylmykuun 14. päivy »»Karjalan piämies Aleksandr Hudilainen vastavui Ven an prezidentan Vladimir Putinanke K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 45 (1134) Kylmykuun 14. päivy 2012 Prezidentan uskaldukset»»karjalan piämies Aleksandr Hudilainen vastavui Ven an prezidentan Vladimir Putinanke ÔÔ Petroskoispäi

Lisätiedot

33 (1173) Elokuun 28. päivy näh s. 6

33 (1173) Elokuun 28. päivy näh s. 6 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 33 (1173) Elokuun 28. päivy 2013 ÔÔ Samat hommat kaikkiel s. 2 Karjalan tazavallan piämies Aleksandr Hudilainen mennyt nedälil oli ruadomatkois Priäžän da Anuksen

Lisätiedot

Oma Mua. ÔÔ Ruado menöy s. 10. ÔÔ Taitaja šoittaja ta monipuolini ihmini s. 7. ÔÔ Kniigua liženi, ga opastujua väheni s. 2.

Oma Mua. ÔÔ Ruado menöy s. 10. ÔÔ Taitaja šoittaja ta monipuolini ihmini s. 7. ÔÔ Kniigua liženi, ga opastujua väheni s. 2. Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 05 (1195) Kolmaspäivy Serota 12.05.2014 ÔÔ Kniigua liženi, ga opastujua väheni s. 2 Petroskoin administratsien opastusozaston voimil oli pietty lapsien

Lisätiedot

Kirjutan dai lauhtun

Kirjutan dai lauhtun K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 02 (1091) Pakkaskuun 18. päivy 2012 Erähii mennyön vuvven tuloksii»»anatolii Grigorjev vuvven 2011 valličuksis da karjalan kielen tilas ÔÔ Elaigu, kudamas ei vaiku

Lisätiedot

pajoloi karjalakse Zinaida Dubinina

pajoloi karjalakse Zinaida Dubinina pajoloi karjalakse Toimittai Zinaida Dubinina pajoloi karjalakse 2018 Zinaida Dubinina da Karjalan Kielen Seura ry Toimittai: Zinaida Dubinina Tuottai: Pertti Lampi Taittai da piirrokset: Armi Jaloniemi

Lisätiedot

Uuttu Vuottu vastuamas

Uuttu Vuottu vastuamas K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i (0) Talvikuun. päivy ÔÔ zykkiä karjalazinnu s. ÔÔ Mennyt vuvven tapahtumat s. ÔÔ Kieli da kul tuuru ainos ollah syväimes s. ÔÔ Ruočin karjalazilluogostih s. Paginkanzan

Lisätiedot

Studies in European Language Diversity 26.1 KARJALAN KIELI. ELDIA Lyhendetty raportu

Studies in European Language Diversity 26.1 KARJALAN KIELI. ELDIA Lyhendetty raportu Studies in European Language Diversity 26.1 KARJALAN KIELI ELDIA Lyhendetty raportu Heini KARJALAINEN, Ulriikka PUURA, Riho GRÜNTHAL, Svetlana KOVALEVA Livvikse kiändi Jelena FILIPPOVA Mainz Wien Helsinki

Lisätiedot

Pagizemmo livvikse a maltammogo kirjuttua? (Puhumme livviä entä osaammeko kirjoittaa?)

Pagizemmo livvikse a maltammogo kirjuttua? (Puhumme livviä entä osaammeko kirjoittaa?) Raija Pyöli Juhlaseminaari "Karjalan kieli ja kulttuuri" Nurmes-talo 23.7.2010 Pagizemmo livvikse a maltammogo kirjuttua? (Puhumme livviä entä osaammeko kirjoittaa?) Hos minul paginan rubriekku on moine,

Lisätiedot

Heinyfestivuali otti vastah gostii

Heinyfestivuali otti vastah gostii K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 27 (1167) Heinykuun 17. päivy 2013 Ô Ô Martti Penttonen: Kielel pidäy kuuluo yhteiskunnas s. 3 Kolmepuolenkevuodine ELDIA-tutkimusprojektu on loppusuoral. Jälgimäine

Lisätiedot

Oma Mua. ÔÔ Nuoret partisaanit S. 10. ÔÔ Santra innošti lauluilla ta starinoilla S. 3. ÔÔ Sanakniigat Internetan kauti S. 9.

Oma Mua. ÔÔ Nuoret partisaanit S. 10. ÔÔ Santra innošti lauluilla ta starinoilla S. 3. ÔÔ Sanakniigat Internetan kauti S. 9. Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 18 (1208) Kolmaspäivy Serota 14.05.2014 ÔÔ Santra innošti lauluilla ta starinoilla S. 3 Tunnetun vienalaisen runonlaulajan ta starinojenkertojan Santra

Lisätiedot

Kičči-kočči kižattih lapset Kukoinmäil»»Karjalan Rahvahan Liitto elostutti petroskoilazii lapsii

Kičči-kočči kižattih lapset Kukoinmäil»»Karjalan Rahvahan Liitto elostutti petroskoilazii lapsii K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 17 (1106) Oraskuun 2. päivy 2012 ÔÔ Anuksespäi Kitaissah s. 3 ÔÔ Oma sana armas on s. 4 ÔÔ Kielen kehitändy on joga karjalazen ruado s. 5 Lapset keksittih nimilöi

Lisätiedot

Oma Mua. ÔÔ Kielen ta kulttuurin šäilyttämini tutkijien kannalta s. 4. ÔÔ Šanašta šana tulou s. 5

Oma Mua. ÔÔ Kielen ta kulttuurin šäilyttämini tutkijien kannalta s. 4. ÔÔ Šanašta šana tulou s. 5 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 25 (1215) Kolmaspäivy Serota 02.07.2014 ÔÔ Kielen ta kulttuurin šäilyttämini tutkijien kannalta s. 4 V Yleisvenäläiseh šuomelais-ugrilaisien Konfe renš

Lisätiedot

Oma Mua. Oma Sampo-melliččy

Oma Mua. Oma Sampo-melliččy Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 07 (1197) Kolmaspäivy Serota 26.02.2014 s. 2 ÔÔ Meidy tavata ei! Kodikižois Sočis Ven an joukko oli paras. Myö voitimmo ei-virrallizes joukkokilvas. Ven

Lisätiedot

Oma Mua. 01 (1341) Kolmaspäivy Serota Vähembistökielien elavuttamine ei ole pessimistoin ruado s.4

Oma Mua. 01 (1341) Kolmaspäivy Serota Vähembistökielien elavuttamine ei ole pessimistoin ruado s.4 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 01 (1341) Kolmaspäivy Serota 11.01.2017 ÔÔ Karjalan kieldy tihieh -kilpailu piätty š.3 Vieljärven Karjalan Kielen Koissa ilmotettih Melliččy-šiätijön Karjalan

Lisätiedot

Oma Mua. Šuomelaisen kulttuurin marafoni

Oma Mua. Šuomelaisen kulttuurin marafoni Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 43 (1333) Kolmaspäivy Serota 09.11.2016 Punasešta Uhtuošta Kalevalan Uutisih š.4 Punainen Uhtua, Kalevalan Bolševikki, Kalevalan Kommunisti ta Novosti

Lisätiedot

Oma Mua. ÔÔ Uušie muotoja kulttuuriperinnön šäilyttämiseššä s. 7. enšimmäini kulta s. 9. pitky taival s (1201) Kolmaspäivy Serota

Oma Mua. ÔÔ Uušie muotoja kulttuuriperinnön šäilyttämiseššä s. 7. enšimmäini kulta s. 9. pitky taival s (1201) Kolmaspäivy Serota Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 11 (1201) Kolmaspäivy Serota 26.03.2014 ÔÔ Tveriläzet kerävyttih Helsinkis s. 2 Mennyt nedälil Helsinkis Kodimaizien kielien keskuksen Kotuszualas piettih

Lisätiedot

Tämä vuosi on Uhut-šeura istorijassa juhlavuosi pakkaiskuušša 2000 šeura rekisteröitih iččenäisekši kanšalaisjärještökši.

Tämä vuosi on Uhut-šeura istorijassa juhlavuosi pakkaiskuušša 2000 šeura rekisteröitih iččenäisekši kanšalaisjärještökši. Tämä vuosi on Uhut-šeura istorijassa juhlavuosi pakkaiskuušša 2000 šeura rekisteröitih iččenäisekši kanšalaisjärještökši. Vain još laškie vuuvvet ihan alušta šuati, niin voi juhlie šeuran 25-vuotispäivyäki,

Lisätiedot

Oma Mua. ÔÔ Konša šyväimeššä s. 10. ÔÔ Ypäyššuo rauhotuš alovehekši s. 6. ÔÔ Tulieh Kongressah s eläy rakkahuš. valmistujes

Oma Mua. ÔÔ Konša šyväimeššä s. 10. ÔÔ Ypäyššuo rauhotuš alovehekši s. 6. ÔÔ Tulieh Kongressah s eläy rakkahuš. valmistujes Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 35 (1225) Kolmaspäivy Serota 10.09.2014 ÔÔ Tulieh Kongressah s. 2 3 valmistujes Suomelas-ugrilazien rahvahien kongresoin välisty konferensiedu piettih

Lisätiedot

Oma Mua. 20 (1260) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Uuši peli paraš lahja kalevalalaisilla. s. 7

Oma Mua. 20 (1260) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Uuši peli paraš lahja kalevalalaisilla. s. 7 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 20 (1260) Kolmaspäivy Serota 27.05.2015 s. 2 ÔÔ Kyykkä kouluh. Priäžäššä piettih kyykkä-seminari, minne ku čut tih koulujen opaštajat Karjalan kanšallispiirilöistä

Lisätiedot

Oma Mua. 48 (1238) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Rakaš puoliso Viena ta armaš lapši Vepšänmua s.5

Oma Mua. 48 (1238) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Rakaš puoliso Viena ta armaš lapši Vepšänmua s.5 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 48 (1238) Kolmaspäivy Serota 17.12.2014 ÔÔ Pereheššä on elämän tarkotuš s.3 Tänä vuotena heti kakši perehtä Kalevalan piiristä tultih jokavuotisen Priznanije-palkinnon

Lisätiedot

Oma Mua. 33 (1223) Kolmaspäivy Serota Saveljevien vellekset. s. 5

Oma Mua. 33 (1223) Kolmaspäivy Serota Saveljevien vellekset. s. 5 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 33 (1223) Kolmaspäivy Serota 27.08.2014 ÔÔ Yrittäkkyä löytyä uuši hahmo omašša luonnošša s 3 Čičiliušku-kuklateatteri avasi uuvven kymmenennen teatterikauven

Lisätiedot

Runoloi karjalakse. Zinaida Dubinina

Runoloi karjalakse. Zinaida Dubinina Runoloi karjalakse Toimittai Zinaida Dubinina Runoloi karjalakse 2018 Zinaida Dubinina da Karjalan Kielen Seura ry Toimittai: Zinaida Dubinina Tuottai: Pertti Lampi Taittai da piirrokset: Armi Jaloniemi

Lisätiedot

Oma Mua. 08 (1198) Kolmaspäivy Serota Karjalan Kanzallizen teatran ozuttelijua Vieno Kettustu näimmö Luadoga-fil man epizouduroulis.

Oma Mua. 08 (1198) Kolmaspäivy Serota Karjalan Kanzallizen teatran ozuttelijua Vieno Kettustu näimmö Luadoga-fil man epizouduroulis. Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 08 (1198) Kolmaspäivy Serota 05.03.2014 ÔÔ Vienalaisen runonlaulun viimeni okša s. 4 Kalevalan päivän juhla Kuhmošša oli omissettu Uuvven Kalevalan 165-

Lisätiedot

Oma Mua. 04 (1194) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Yštävät musiis. kin kautti

Oma Mua. 04 (1194) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Yštävät musiis. kin kautti Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 04 (1194) Kolmaspäivy Serota 05.02.2014 ÔÔ Muutokset muutoksien piäl s. 2 Petroskoin valdivonyliopistos tuliekse opastusvuottu annetah kaikkiedah 21 b

Lisätiedot

Ristikanzan oigevuksien yhtehine deklaratsii

Ristikanzan oigevuksien yhtehine deklaratsii Межрегиональная общественная организация Информационно-образовательная Сеть коренных народов «Льыоравэтльан» Ristikanzan oigevuksien yhtehine deklaratsii Hyväksytty da sanottu julgi Ylehizen Assamblein

Lisätiedot

Oma Mua. Karjalan tašavalta täytti 95 vuotta. Ô Ruočis olles käygiä Skansenah. 22 (1262) Kolmaspäivy Serota

Oma Mua. Karjalan tašavalta täytti 95 vuotta. Ô Ruočis olles käygiä Skansenah. 22 (1262) Kolmaspäivy Serota Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 22 (1262) Kolmaspäivy Serota 10.06.2015 s. 2 ÔÔ Karjalan tašavalta täytti 95 vuotta Ô Ruočis olles käygiä Skansenah Jo kolmatta vuotta Karjalan eläjät

Lisätiedot

Sanondoi. Aaro Mensonen

Sanondoi. Aaro Mensonen Sanondoi Aaro Mensonen 2017 Aaro Mensonen da Karjalan Kielen Seura ry Tuottai: Pertti Lampi Taittai da kannen kuva: Armi Jaloniemi ISBN 978-952 - 5790 69-6 Sanondoi Aaro Mensonen Alguh Frazeolougii on

Lisätiedot

Karjalan digitualine hengihjiämisp akkavus DLDP-rekomendatsiet karjalan kielen digitualizen elinvoimazuon kohendamizeh

Karjalan digitualine hengihjiämisp akkavus DLDP-rekomendatsiet karjalan kielen digitualizen elinvoimazuon kohendamizeh The Digital Language Diversity Project Karjalan digitualine hengihjiämisp akkavus DLDP-rekomendatsiet karjalan kielen digitualizen elinvoimazuon kohendamizeh Imprint Karjalan digitualine hengihjiämispakkavus

Lisätiedot

Oma Mua. 46 (1386) Kolmaspäivy Serota

Oma Mua. 46 (1386) Kolmaspäivy Serota Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 46 (1386) Kolmaspäivy Serota 29.11.2017 ÔÔ Kalevala piirrošfilminä Š. 3 Tatjana Torvinen. Karjalan 100-vuotispäivän kynnykšel lä ruvetah luatimah piir

Lisätiedot

Oma Mua. 29 (1219) Kolmaspäivy Serota

Oma Mua. 29 (1219) Kolmaspäivy Serota Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 29 (1219) Kolmaspäivy Serota 30.07.2014 ÔÔ Kantele kuului Kuujärves s. 2 ÔÔ Oman šeuvun kantarahvaš s. 4 ÔÔ Piämieš pyöri piirileikissä s. 7 ÔÔ Kezäl vezi

Lisätiedot

Oma Mua. 12 (1202) Kolmaspäivy Serota Kuuma kešäkuu 1944

Oma Mua. 12 (1202) Kolmaspäivy Serota Kuuma kešäkuu 1944 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 12 (1202) Kolmaspäivy Serota 02.04.2014 ÔÔ Suomelas-ugrilazet kerävytäh Petroskoil syvyskuus s. 3 Vuvvennu 2012 Vengries pietyl VI Kogo muailman Suomelas-ugrilazien

Lisätiedot

Oma Mua. 15 (1255) Kolmaspäivy Serota

Oma Mua. 15 (1255) Kolmaspäivy Serota Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i Kolmaspäivy Serota 22.04.2015 ÔÔ Kerähmön kynnykšellä s. 5 Karjalaisešša kyläššä valmistauvutah VIII karjalaisien kerähmöh. Šulakuun alušša Šuojärven piirin

Lisätiedot

Kuudaman muadu myöte

Kuudaman muadu myöte K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 50 (1139) Talvikuun 19. päivy 2012 ÔÔ Karjalan kielen vuozi 2013 s. 2 ÔÔ Ennustua kielen kehityksen suundua s. 3 ÔÔ Uvvet ruutat da kalenduaru s. 3 Aleksandr Hudilainen

Lisätiedot

KARJALAN KIELI SUOMES

KARJALAN KIELI SUOMES Studies in European Language Diversity 27.2 KARJALAN KIELI SUOMES ELDIA-projektan tuloksii Anneli SARHIMAA Lyhendetys suomenkielizes raportas livvikse kiändi Martti PENTTONEN Mainz Wien Helsinki Tartu

Lisätiedot

Seinäkomiksoin luajindaopas

Seinäkomiksoin luajindaopas Seinäkomiksoin luajindaopas Kiändäjien algusanat Tämä seinäkomiksoin luajindaopas on kiännetty karjalakse. Karjalan kielen murdehii on äijän. Erähät erotah toine toizesta ylen äijäldi, toizet tuasten ollah

Lisätiedot

Oma Mua. Karjalaini pirtti Piäjärveššä. Pane tallele Oma Mua

Oma Mua. Karjalaini pirtti Piäjärveššä. Pane tallele Oma Mua Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 05 (1245) Kolmaspäivy Serota 11.02.2015 Pane tallele Oma Mua Hyvät lugijat! Mustoitammo teile, ku omamua.ru -saitalpäi voibi panna tallele lehten ilmaine

Lisätiedot

Oma Mua. 4 (1244) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Joga tansi panou nagroh s.7

Oma Mua. 4 (1244) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Joga tansi panou nagroh s.7 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 4 (1244) Kolmaspäivy Serota 04.02.2015 ÔÔ Kalevala. Uuši kačahuš eepossah s.5 Karjalan taitehmusejošša avautu näyttely Kalevala. Uuši näky, kumpani on

Lisätiedot

Oma Mua. 36 (1226) Kolmaspäivy Serota

Oma Mua. 36 (1226) Kolmaspäivy Serota Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 36 (1226) Kolmaspäivy Serota 17.09.2014 ÔÔ Hos pieni, ga pippurinjyväine s. 3 Opastumah karjalan da vepsän kieldy tänävuon Petroskoin valdivonyliopistoh

Lisätiedot

Oma Mua. 02 (1342) Kolmaspäivy Serota lyydin pagin. Koval čukas.

Oma Mua. 02 (1342) Kolmaspäivy Serota lyydin pagin. Koval čukas. Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 02 (1342) Kolmaspäivy Serota 18.01.2017 ÔÔ Karjalan kielen šanelu -aktijo noušou uuvvella tašolla Š. 3 Tavan mukah, Karjalan Rahvahan Liiton järještämyä

Lisätiedot

Oma Mua. 21 (1261) Kolmaspäivy Serota

Oma Mua. 21 (1261) Kolmaspäivy Serota Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i Kolmaspäivy Serota 03.06.2015 ÔÔ Kusgi väheni, kusgi liženi s.2 Oraskuun 25. päivänny Karjalan piämies Aleksandr Hudilainen pidi vuoronmugazen press-konferensien.

Lisätiedot

Oma Mua. ÔÔ Kaupunki karjalaisittain s.4. ÔÔ Pitkän taibalehen enziaskelet s.7. tunnon kera s (1263) Kolmaspäivy Serota

Oma Mua. ÔÔ Kaupunki karjalaisittain s.4. ÔÔ Pitkän taibalehen enziaskelet s.7. tunnon kera s (1263) Kolmaspäivy Serota Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i Kolmaspäivy Serota 17.06.2015 ÔÔ Kaupunki karjalaisittain s.4 Karjalan Rahvahan Liitto rupesi toteuttamah uutta Kaupunki karjalaisittain -projektie. Projekti

Lisätiedot

Oma Mua. ÔÔ Mistä kanšanpuku kertou? s.3. ÔÔ Čičiliuškun kymmenvuodizet šeikkailut s (1254) Kolmaspäivy Serota

Oma Mua. ÔÔ Mistä kanšanpuku kertou? s.3. ÔÔ Čičiliuškun kymmenvuodizet šeikkailut s (1254) Kolmaspäivy Serota Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 14 (1254) Kolmaspäivy Serota 15.04.2015 ÔÔ Mistä kanšanpuku kertou? s.3 Petroskoissa järješšetyn kanšainvälisen seminarin ošanottajat tutkittih inkeriläisen

Lisätiedot

Luento 2. KARJALANKIELINEN (NYKY)KULTTUURI SUOMESSA

Luento 2. KARJALANKIELINEN (NYKY)KULTTUURI SUOMESSA Luento 2. KARJALANKIELINEN (NYKY)KULTTUURI SUOMESSA KARJALAN KIELI SUOMESSA 29.9.2015 2.10.2015, Itä-Suomen yliopisto Anneli Sarhimaa, Johannes Gutenberg Universität Mainz (sarhimaa@uni-mainz.de) Karjalainen

Lisätiedot

Karjalaisien istorijua ta elämän tapoja

Karjalaisien istorijua ta elämän tapoja yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 24 (376) 25. TALVIKUUTA, 2013 2 Karjalaiset olemma: šie ta mie 3 Kyykkyä ympäri vuuvven 4 Hänen runoissa on karjalaisien

Lisätiedot

Oma Mua. 31 (1221) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Troičanšuari on pyhä paikka Tunguol l a s. 4

Oma Mua. 31 (1221) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Troičanšuari on pyhä paikka Tunguol l a s. 4 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 31 (1221) Kolmaspäivy Serota 13.08.2014 ÔÔ Šielä linnut ei lauleta s. 3 Vuuvvešta 1999 alkuan joka vuosi 5. elo kuuta Karhumäjen piirin Sandarmoh-pai kašša

Lisätiedot

27 (1317) Kolmaspäivy Serota Muinosen muan uuvvet perintehet s. 3

27 (1317) Kolmaspäivy Serota Muinosen muan uuvvet perintehet s. 3 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 27 (1317) Kolmaspäivy Serota 20.07.2016 Karjalan kielen statussikyšymyš ei šuanun deputattien kannatušta s. 2 Jo monie vuosie karjalan kielen statussikyšymyštä

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Julkaissut: Karjalan Sivistysseura, 2017 Julkaisupaikka: Helsinki Kannen kuva: Riina Ylönen

Sisällysluettelo. Julkaissut: Karjalan Sivistysseura, 2017 Julkaisupaikka: Helsinki Kannen kuva: Riina Ylönen Sisällysluettelo Pirkko Nuolijärvi: Esipuhe Johanna Laakso: Karpalona kakussa Anneli Sarhimaa: Vaietut, vaiennetut, voimaantuvat Riina Ylönen: Puutunougo minun poigu kielen täh muahmuuttajain kategourieh?

Lisätiedot

Merkkipäivä: Kalevalan piiri täytti 85 vuotta. Kalevalan piirin istorija

Merkkipäivä: Kalevalan piiri täytti 85 vuotta. Kalevalan piirin istorija yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 31 (346) 26. šyyškuuta, 2012 2 Tutuštumini karjalaisien muinaismuajilmah 4 Kalevalan kaunis ta ihana šeutu 6 Tekstiilin

Lisätiedot

Oma Mua. 2 (1242) Kolmaspäivy Serota Uuzi kniigu lapsile. s.5

Oma Mua. 2 (1242) Kolmaspäivy Serota Uuzi kniigu lapsile. s.5 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 2 (1242) Kolmaspäivy Serota 21.01.2015 ÔÔ Radikalizman vai demokruatien čotil? s.4 Karjalas on nouzemas jällečel kyzymys karjalan kielen stuatusan suandah

Lisätiedot

Sananpolvii da sanoi. Aaro Mensonen

Sananpolvii da sanoi. Aaro Mensonen Sananpolvii da sanoi Aaro Mensonen 2017 Aaro Mensonen da Karjalan Kielen Seura ry Tuottai Pertti Lampi Taittai da kannen kuva: Armi Jaloniemi ISBN 978-952 - 5790 68-9 Sananpolvii da sanoi Aaro Mensonen

Lisätiedot

06 (1396) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Repol a. Elämyä ta ihmisie kahella puolella rajua Š. 6

06 (1396) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Repol a. Elämyä ta ihmisie kahella puolella rajua Š. 6 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 06 (1396) Kolmaspäivy Serota 14.02.2018 ÔÔ Ruado eistyy edeh sovus olles S. 3 Natalja Antonova. Joga vuvven allus Karjalan tazavallan kanzallizen da alovehellizen

Lisätiedot

Olisbo kalaine hyvä, ga syvälbo eläy

Olisbo kalaine hyvä, ga syvälbo eläy K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 25 (1114) Kezäkuun 27. päivy 2012 ÔÔ Mene, kalaine, ruakkukatiskazeh särvämmö kaksinastu rokkua. s. 3 ÔÔ Yhtehine ruado ozuttau parembii tuloksii s. 4 ÔÔ Sakari

Lisätiedot