Kirjastoloin yönny et sua undu»»enzimäzeh Ven an jogavuodizeh Kirjastoloin yö -aktsieh yhtyi Petroskoigi

Transkriptio

1 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 16 (1105) Sulakuun 25. päivy 2012 ÔÔ Heboine vedäy, korjaine kestäy s. 2 ÔÔ Midä tiijät kandurahvahis? s. 3 ÔÔ Veškelyksen kuulumizii s. 4 Läs 100 nuordu da vahnua petroskoilastu tiijusti, midä merkitäh Uhtuan karjalazien flavun värit. Kuvat: Mikko Ollikainen Kirjastoloin yönny et sua undu»»enzimäzeh Ven an jogavuodizeh Kirjastoloin yö -aktsieh yhtyi Petroskoigi Tatjana Vasiljeva Kirjastoloin yönny omii ohjelmii ezitettih Tyttiteatru, Kanzalline da lapsien kirjasto, Kanzalline teatru, Vihod-mediakeskus, Kanzallizien kul tuuroin keskus, Begemot-kahvila. Kirjastoloin ruadajat, julguamot, kirjuttajat, akt ourat, ohjuajat, taidoilijat, runoilijat, muuzikot kai väit pandih sih nähte, ku kiinnostuttua petroskoilastu kniigoin lugemizeh. Kanzallizeh kirjastoh seiččemes čuasus (muga hätken piettih aktsii) käi läs hengie. Täs sai nähtä kirjaston fondoin harvoi kniigoi, kuulta Marina Tsvetajevan da Iosif Brodskin runoloi, kaččuo Hobjaine aigukauzi literatuuru-muuzikuallistu ezitysty, oppie glögi, nostua lembie, yhtyö eriluaduzih master-kluassoih da kilboih. Omua ohjelmua Kanzallizen kirjaston seinis ezitti Periodika-julguamogi. Periodikan ruadajat saneltih omis tänävuon painettulois kniigois, Jelena Migunova lemmen nostajes lugi ennevahnallistu luguu. sellitettih kui voibi tilata lehtii da žurnualoi kanzallizil kielil. Kirjastoh tulluot suadih kaččuo Čičiliušku-teatran spektaklii Koirien Kalevala, jälles sidä mielihyväl otettih kuvua spektaklin tyttilöis. Karjalan Sanomat -lehten toimittajat opastettih valmistamah kanzallistu glögii -juomistu. Nuoret dai vahnat mielihyväl yhtyttih kilboih, kudamii valmistettih suomenkielizen lehten luadijat. Kipinä-žurnualan ruadajat opastettih lapsii nieglomah yhtel nieglal da piirdämäh elättilöi. Kodima-lehti ozutti kui suau harjaittua lapsii omah perindöllizeh kul tuurah interaktiivizien kižoin da planšet-tiedokonehien vuoh. Oma Mua da Vienan Karjala paiči omien lehtien ezitysty saneltih kaikile mittuine on Uhtuan karjalazien lippu. Rahvas iče suadih luadie pieni lippuine bumuagas da ottua se kerale lahjakse. Läs 100 nuordu da vahnemban polven petroskoilastu tiijusti, midä merkitäh karjalazien flavun värit. Kui da konzu karjalazet piettih paikkoi piäs sai tiijustua Rita Kemppazes, kudai paiči sidä saneli rahvahale karjalazien mouduperindölöis. Äijäl lykysti niile neidizile, kuduat ugodittihes Kanzallizeh kirjastoh sinä illan. Heil kaikil nostettih lembie da saneltih karjalazien suvaičustiedovoičendas. Jogahizele neidizele käzih oli annettu Lemmentodistus, kunne oli kirjutettu hänen nimi. ÔÔ Karjalan kielel on elinkygyy s. 5 Nevond pidäy seminuaroi kandurahvahih niškoih Vuvvennu 2012 Karjalan tazavallas Nevod-informatsii-oigevukselline keskus pdäy nelli treningua: ÎÎ Kandurahvasnaizien oigevukset. ÎÎ AIDS-voimatuksen profilaktiekku. ÎÎ Kandurahvasnuo ri žon ak tualizet kyzymykset. ÎÎ Projektutoimindan perustehet. Veškelyksen kyläs sulakuudu pietäh Sotsiualukeinoloin muodoilu, kudamien vuoh nuorižo yhtyy paikallizien kyzymyksien sellitändäh -seminuaru. Alavozen kyläs oraskuudu pietäh Nygyaigazen nuorižon sotsiualustereotiipat da omaničen viendy -seminuaru. Vuvven 2012 toizel puoliškol Nevond-keskus ilmoittau sotsiualuprojektoin kilvas vuvvekse Ližätieduo telefonas:

2 2»» tazavaldu»»vuvven kniigu Lapsien Kalevala on vuvven 2011 paras kniigu»»piätenčän, 20. sulakuudu, Petroskoil Tyttiteatras ilmoitettih da palkittih Vuvven paras kniigu -kilvan voittajii Ol ga Ogneva Vuvven parahii kniigoi Karjalas tänävuon vallittih jo 12. kerdu. Tavan mugah kilvan tulokset ilmoitettih rahvahienvälizen kniigan da luadijan oigevuksien päiviä vaste, kudamua pietäh 23. sulakuudu. Kilvas vallittih parahat kniigat nelläs nominatsies: Paras kniigu karjalan, vepsän libo suomen kielel, Paras lapsien kniigu, Paras kniigu painanduluavun puoles, Paras kniigan čomendus. Kanzallizen kirjaston lugijat kniiguozuttelun aigua vallittih vie rahvahan mieles paras kniigu. Joga nominatsies arvostelijat vallittih kolme parastu kniigua, ga vai yksi kolmes piäzi voittajakse. Mennyt vuvven paras kniigu karjalan, vepsän libo suomen kielel on Verso-julguamos painettu Ol ga Karlovan Vienankarjalan alkeiskuršši, toizele da kolmandele sijale piästih Tatjana Boikon da L udmila Markianovan Suuri ven a-karjalaine sanakniigu, kudai sežo jullattih Versos da Periodika-julguamos valmistetut Karjalazet sananpolvet da sananpiät. Verso piäzi voittajakse paras kniigu lapsih näh -nominatsiesgi. Täs parahimakse vallittih opastundukniigoin serii Minun Karjal algu- da keskikluassoih niškoi. Toizele da kolmandele sijale piästih Ostrova-julguamos painetut Pellastua kuningas da Jelena Harlamovan Suarnat ombelijaspäi. Vie kaksi täs julguamos luajittuu kniigua puututtih parahien joukkoh: Sem on Maistermanan Histourien objektiivu da Viktor Pladovan Pladovat: ozat da meččy ollah toizel da kolmandel sijal paras painanduluadu -nominatsies. Paras kniigu lugijoin mieles on Aleksandr Kučkon Karjalazen koskemattoman mečän muailmu. Tavan mugah vuvven parahimakse kniigakse roih se, kudai suau enin iändy nominatsielois. Täl kerdua vuvven kniigakse tuli Forever-julguamos luajittu Kalevala. Kalevala ja Pohjola. Sen luadijoi ollah kirjuttai Armas Mišin, dizaineru Vladimir Lobanov da taidoilii Anastasija Trifanova. Tämä kniigu voitti kahtes nominatsies: se on paras painanduluavun da čomenduksen puoles. Sidä paiči Kalevala-projektan keksii Mihail Skripkin sai palkindon Karjalan kniigoinsuvaiččijoin yhtymyksespäi, a kniigan čomendai Anastasija Trifanova sai lahjan kniigulaukoispäi, kus hobjaine Kalevala on myödävänny. Rahvahallizen poliitiekan komitiettu andoi hänele vie kiitändykirjazen lapsienkniigoin karjalan, vepsän da suomen kielel čomendamizes. Kilvan pidäjät ollah sidä mieldy, ku elektronkniigat ei voija kogonah tulla tavallizien bumuagukniigoin tilah. Mieldykiinittäi, čo ma, hyväh luaduh painettu kniigu vältämättäh löydäy oman lugijan. Mennyt vuvven paras kniigu karjalan, vepsän libo suomen kielel on Verso-julguamos painettu Ol ga Karlovan Vienankarjalan alkeiskuršši. Kuva: Mikko Ollikainen Meijän Pajon 20-vuozipäiväkse Kul tuuruministerstvan avul meijänpajolazile ombelutettih uvvet čomat ruutat. Heboine vedäy, korjaine kestäy»»priäžän Meijän Pajo -joukko on täyttänyh 20 vuottu»»priäžän kylä Natalja Sinitskaja Heboine vedäy, korjaine kestäy, advoizeh ajammo myö, kuului Priäžän kul tuurutaloin lavalpäi. Sidä pajuo yhtes hol aitettih endizet da nygözet Meijän Pajo -joukon pajattajat. Solistannu oli Aleksandr Saveljev, kudai oli sidä pajojoukkuo alguh panemas. On mennyh jo kaksikymmen vuottu sit päiväs, konzu priäžäläzet meijänpajolazet enzimästy kerdua pajatettih konsertas, ga sentäh iänet heil tässäh ollah vie heliet da muga vesselästi hyö omua pajuo vieldetäh, ga heidy kuunneltes himoillehes jalgoi taputella pajon myödäh. Meijän Pajo oli luajittu silloi, konzu 1990-luvun allus ruttoh otettihes karjalazen omaperäzen pajokul tuuran elavuttamizeh. Silloi jo oldih ole- Julija Tolmačova kiitti kaikkii oman joukon pajattajii, jogahizes saneli da jogahizele andoi pienen lahjan. mas kuulužu Vieljärven hora, Pyhärven da suomen horat. Kerran minulluo tuli Marija Matrosova, häi silloi jäi ruavottah da kyzyi minul hos mittustutahto ruaduo. Kyzyn, midäbo maltat ruadua. Häi vastuau, ga pajattua, da rubei karjalakse pajattamah. Hänes sit rodihgi enzimäine Meijän Pajon johtai. Da yheksän päivän peräs sen jälles, konzu kerävyimmö enzimäzele repetitsiele, jo olimmo Vieljärves pajattamas, kerdou Vera Ivanova. Vera Jakovlevna mondu vuottu oli Meijän Pajon johtajannu. Häi lähes 40 vuottu on ruadanuh kul tuurualal da nygöi on hyväs mieles, ku silloi, 1990-luvun allus rodivunnuot pajojoukot ollah olemas tässäh, ku ainos vai enämbi karjalastu ottavuu pajuo da runuo kirjuttamah. Meijän Pajon hyvänny perindönny oli da on se, ku pajojoukos pajatetah perehinneh. Konzu enne kerävyimmö pajattamah, ga vai pidi soittua akale. Tulettogo tänäpäi pajattamah? Ga, tulemmo, vastatah. Matkois, ga sidä parembi. Eigo pidänyh miehii äijäl vardoija, ku akat keral oldih, mustelou hyväs mieles Vera Ivanova. Tänäpäigi se hyvä perindö jatkuu. Meijän Pajos pajatetah muamo da tytär Ivanovat, muamo da tytär Ignatenkovat. Ukko da akku Dmitrii Muhorin da Julija Tolmačova ollah Meijän Pajon soittajannu da johtajannu. Heijän poigu Danil enzimästy kerdua oli laval puolivuodehizennu. Händy vuorotellen nänkytettih meijänpajolazet. Meijän Pajon 20-vuodehizes pruazniekas Julija Tolmačova kiitti kaikkii oman joukon pajattajii, jogahizes saneli da jogahizele andoi pienen lahjan. Oli pivos suurdugi herrua. Priäžän kylän piälikkö L udmila Il utkina. ylbeilihes, ku heijän kyläs on moine pajojoukko, kehui heijän ruaduo karjalan kul tuuran hyväkse. Priäžän Rahvahallizen piirin piälikkö Konstantin Gusev andoi lahjakse sertifikatan, kuduan vuoh meijänpajolazet ostetah ičelleh iänenkirjuttajat laittehet. Karjalan kul tuuruministru Jelena Bogdanovan käzis meijänpajolazet suadih ministerstvan kiitändykirjazet. Jelena Viktorovna erikseh kiittii pajattajii uuzis pajolois da endizien perindölöin säilyttämizes. Meijän Pajon 20-vuozipäiväkse kul tuuruministerstvan Yheksän päivän peräs sen jälles, konzu kerävyimmö enzimäzele repetitsiele, jo olimmo Vieljärves pajattamas. avul meijänpajolazile ombelutettih uvvet čomat ruutat. Net luadi Irina Porošina. Rahvahallizien kul tuuroin keskuksen emändy Lana Migunova lämmästi kiitti priäžäläzii da jagoi oman keskuksen kiitändykirjazii. Karjalan Rahvahan Liiton piälikkö Jelena Migunova korgiesti arvosti priäžäläzien ruaduo oman rahvahan kul tuuran hyväkse da andoi Meijän Pajole liiton kiitändykirjazen. Aleksandr Saveljev karjalazen pajokul tuuran kehittäjänny da karjalan kielen akkiloiččijannu sai KRL:n kunnivojäsen -nimen. Priäžäläzii hyvittelemäh tuldih Nuožarven Koivuine, Jessoilan Aldozet da petroskoilaine Oma Pajo. Sinäpiän Priäžän kul tuurutaloin lavalpäi kuului heliedy karjalastu pajuo da puhtastu karjalan kieldy.

3 »»kandurahvas 3 Midä tiijät kandurahvahis?»» Nuoren Karjalan samannimizen aktsien aigah on kyzytty kandurahvahis. Kyzelyt piettih Petroskoin pihoil da internetas. Jelena Filippova, Alina Čuburova Internetan kauti äijät rahvas vastattih karjalakse livvikse da vienakse da suomekse. Luvekkua erähii vastavuksii da iče duumaikkua, mittuine tulii aigu on meijän kanzoil. Vienakse da suomekse kirjutettuloi vastavuksii piädykauti emmo kiändänyh livvikse. Midä karjalazien libo vepsäläzien perindyö sinä tiijät? Buabo saneli, gu karjalastu pidäy kolme kerdua käskie, vaste sit stolan tuakse tulou čuajuu juomah libo harvembah syömäh. Kalah libo meččäh lähtiettih peitoči, nikelle sih niškoi nimidä ei virkettu. Käydih ad voih. Annettih n okkua. Perindyö on äijy. Sanommo enne, konzu karjalaine pereh muutti elämäh uudeh taloih, perehen emändy jätti lahjat koin ižändäle da enzimäzen yön uvves kois pereh ei muannuh. Karjalazet uskottih, ku pidi ezmäi andua koin ižändäle da sen perehele muata uvves kois. Pastetah šipainiekkua, luajitah gribasiendy, syvväh kevätkalua, ollah kalamuagarit. Nostettih lembie. Piettih Kegrinpäiviä. Suvaijah kylyh kävvä, lämmitetäh mustua kylyy. Svuad buperindöt ollah aiga mieldykiinnittäjät: kozičendu, neiskyly, itkuvirret, svuad bu ženihän talois. Karjalas on petroglifat, magiet šipainiekat, hyvä Karjalaine gorničču, mielevy Aleksei Tsikarev, ainavoluaduine Kiži-muzei. Kylyvaššat pidäy varustua Pedrunpäiväh šuati da vaššat pidäy olla rauvukoivušta. Kyläs nikonzu ei pandu lukkuu veriäle, keppi vai. Jälles päiväzenlaskuu maiduo ei myvvä. Jyrrinpiän žiivatat enzi kerdua työtäh pihale. Vainajan hauvalla šivotah tuulipaikka. Kuolluzii ei sua solmienke muah panna. Karjalaini mieš otti harvoin kalalla naisen, kalaššuš ei onnistun. Joka kevät ajetah tervua ta tervatah veneh. Isä oli isäntä ja sitä piti totella. Molempia vanhempia piti kunnioittaa ja totella. Joijut. Karjalazet ollah hyvät rahvas. Karjalaisella naisella on aina lämpimät kädet. Tiijätgo karjalastu anekdottua? Mieš da naini oldih mečäššä. Vaštah tuli kondie. Nouštih puuh, mieš ieššä, naini alempana. Kondie nousi jälkeh, da naista jalašta koittelou šuaha kiini, še karjuu! Mieš šanou naisella: No šano nyt kondiella, jotta šiula kivistäy piätä... Meijän elaigu täl mual on splošnoi anekdottu. Karjalas ei ole virrallistu karjalan kieldy. Kedä karjalastu da vepsälästy kirjuttajua sinä tiijät? Jaakko Rugojev, Ortjo Stepanov, Nikolai Jaakkola, Vladimir Brendojev, Aleksandr Volkov, Nikolai Abramov, Armas Mišin, Nikolai Laine, Antti Timonen, Pekka Perttu, Paavo Leontjev, Zinaida Dubinina, Tamara Ščerbakova, Ol ga Mišina, Nina Zaitseva, Alevtina Andrejeva, Ol ga Žukova, Il l u Mošnikov, Miikul Pahomov, Valentina Saburova, Paavo Voutilainen, Meeri Tuisku. Mieleh tulou vai Elias Lönnrot, onnuako häi oli karjalaine. Väinämöinen? Nygyaigazii ei ole. Ongo heidy? Kedä karjalankielisty da vepsänkielisty pajattajua sinä tiijät? Helmi Rekina, Vieno Morozova, Santtu Karhu, Sattuma, Anna tulla, Noid, Myllärit, Skylark, d AIROT, Eila da Elin Pöllänen, Kantele, Leo Sevets, Timoi Pedri Munne, Oma Pajo, Olli Nannula, Ivan Kieleväinen, Jyškyjärven Tuomi, Toive, Aino, Vesläžed, Vepsäläine hora, Andrei Habonen, Varpuset. Tiijän, ga en kuule raadivos pajattamas. Vahnat rahvas mustetah da pajatetah karjalazii pajoloi. Sano uuzin uudine karjalazien libo vepsäläzien elokses? Čičiliušku ozutti Koirien Kalevala -spektaklin karjalakse. Deleguatoin valličendu Muailman suomelas-ugrilazien kanzoin kongresale. Runoilijua Aleksandr Volkovua ei vallittu deleguatakse Muailman suomelas-ugrilazien kanzoin kongresale. Piettih Karjalan Rahvahan Liiton vuozikerähmö. Toinah vuozi 2013 sanotah Karjalas karjalan kielen vuvvekse. Nuori Karjala tahtou pidiä Karjalan kandurahvahien päivät Yhtevynnyzien kanzukundien liitos (OON:s). Suomes ruvetah Imatral, Lappeenrannal da Jovensuus školis opastamah karjalan kieldy, se on hyvä uudine. Jyškyjärvel oldih suksittajien kilvat, kudamat oli omistettu tundietule suksittajale L udmila Lukinale. Kalevalan päivät. Noid kävyi pienien kanzoin Jevroviidenieh. Folk to Folk -konsertu. Sulakuul Kiži-muzeih avatah komilazien taidoilijoin ozuttelu. Vepsäläzien paginkluubu ruadau jo vuvven. Terväh rodieu Lembi-illačču. Ven a-karjalazen sanakniigan ilmahpiäständy. Jyškyjärveh tullah Vuokkiniemen artistat. Putin on vepsäläine. Vuokkiniemeššä tänä vuotena ruvettih opaštamah karjalan kieltä. Nuoren Karjalan aktsii. Pahakse mieldy hyvii uudizii ei ole, a pahoi en tahto sanella. Voin vai Koirien Kalevalan mustoittua. Pahat dorogat, vallasolijat ei kehtata ruadua. Karjalan kielen laitoksel ei ole ni yhty opastujua enzimäzel kursal. Karjalan tazavaldu -tiemerkit karjalan kielel. On piästetty ilmah Hobjaine Kalevala lapsile. Mittuine tulii aigu on karjalazil da vepsäläzil? Ilmai kieldy ei ole tuliedu aigua. Himoittas tulla omah Jyškyjärveh da paista omamualazienke karjalakse. Pidäs ku karjalazii olis enämbi Zakonoinhyväksykerähmös, pidäy suaja heile pyzyvät paikat sie. Pidäy kehittiä nämmien kanzoin sotsiualu- da talohusalua, ku karjalazet oldas yhtel tazol toizien kanzoinke. Minun tiedämäl, kaikis suomelasugrilazis tazavallois Karjalas dielot kielialal ollah pahimat. Ku ruttoh ei ottavuta kielien elavutandah, karjalazet da vepsäläzet ven avutah dostalikse. Tänäpäi perehis karjalakse lapsienke ei paista, huononou kielen opastus školis, rahvas ven avutah, ku tila muuttunou, sit tolkuu rodieu. Potensiualu muutandah on: on yhteiskunnallistu liittuo, zakonat, on yhteisruaduo Suomen, Tverin karjalazienke, on opastannuttu rahvastu dai opastajua korgies školas. Tulii aigu on hämär. Ku Anuksen, Priäžän da Kalevalan piirilöis ei rodei rahvahale ruaduo, ku ei ruveta kehittämäh kul tuurua, XXI vuozisuan loppussah karjalazet dostalikse ven avutah. Karjalazii rubieu vähenemäh, ga kieldy, kul tuurua da perindölöi ruvetah kannattamah. Kai rippuu iče karjalazis da vepsäläzis. Ku hyö roitah ylbiet omis juuris, omas kieles, sit silloigi konzu ei rodei nimittumua valdivonkannatustu, se ei rodei tiel heijän kul tuuran kehittämizele. Älgiä vuottakkua, konzu virgumiehet teis tuači kai piätetäh, tartukkua iče ruadoh! Vai entuziastoin suurel ruavol suau säilyttiä tämä kul tuuru. Tuliedu aigua kielil ei ole, onnuako parembi on opastua suomen kieldy školis. Ku nämmien kielien säilytändäh niškoi ruvetah vai painamah kniigoi da pidämäh pruazniekkoi, tolkuu ei rodei. Ei pie kirjuttua, pidäy jo lagevol plakuatoinke seizuo. Himoittas uskuo, ku nämmil kanzoil on tulii aigu, ga kuito en usko. Iče min voin kielen säilytändäh niškoi luadie, ga rubien luadimah. Ku jogahine ellendäs, ku meis rippuu kielen tulii aigu, ku kehtuas paista, ku valdivos suazimmo KANNATUSTU hyviä, ga sit kai toizin olis. Muite tolkuu ei rodei. Ei še riipu vain rahvahašta, još valtijo ei taho šäilyttyä, oikein vaikie on... Pitäis šielä missä vielä on šäilyn kieli kaikella tapua auttua rahvahalla... Kouluissa, tarhoissa niitä ket paissah omalla kielellä kehuo. Miän rahvaš on šemmoni, jotta oikein uškou. TV:ššä pitäy kertuo karjalaisista, istorijašta, karjalaisista tavoista, ta niin jotta olis nuorisolla mukava. Vanhat rahvaš männäh männäh ni tavat ta kieli... šiitä tulou myöhäistä paissa. Ei še ole yksipäiväni työ. Tuonela. Duumaičen, gu pagizijoin miäry rubieu iellehgi vähenemäh. Kieli säilyy vaigu erähis perehis, kudamis vahnembat ruvetah nareko pagizemah lapsienke karjalakse (aktivistoin perehet). Kieldy niken ei malta, tiedokundu salvatah, rahvas juvvah, tuliedu aigua ei ole. Jos koulussa ei rupee opettamaan karjalan kieltä toisena äidinkielenä, niin en näe tulevaisuutta, ja jos ihmiset (äidit ja isät) eivät itse haluu sitä opiskella ja antaa opiskella lapsille niin ei se kielellä ookaa tulevaisuutta. Ku tahtonemmo kai säilyttiä, pidäy erota Ven as. Karjalazil pidäy kirjukielekse ottua suomen kieli, muite ei ole perspektiivua.

4 4»» rahvaskundu»»alavozen kylä Tuatto da poigu Natalja Judina Veškelyksen kuulumizii»»suojärven piiri Alavozen souhozas, kudai on Karjalan tazavallan suurimii muatalovuslaitoksii, ruadau äijy hyviä agronomua, mehanizuatorua, žiivatoinhoidajua, pellonruadajua. Heijän yhtehine ruado andaugi hyvii tuloksii. On ruadajien keskes ammattisuguloigi, se vaiku tovendau muatalovusruavon prestiižua. Kuibo suau lapsil da bunukoil ruadua pahoi, konzu iel astutah heijän tuatat, muamat, buabat. Ezimerkinny täs voibi olla Nikitinoin pereh. Ivan Filippovičua da hänen poigua Aleksandrua Alavozes tundou joga toine kyläläine. Ga se ei sentäh, ku kyläs kaikin ollah nägövis, ga enzimäzekse sentäh, ku hyö ollah hyvät traktoristat. Ivan Nikitin nuorennu olles ei ni smiettinyh, ku hänen elos roih sivoksis muatalovuonke ruadoi kinomehaniekannu. Konzu pereheh rodih enzimäine poigu, lähti ruadoh souhozah. Enzimäi ruadoi sroindubriguadas, sit opastui traktoristakse mugai ruadoi penziessäh. Da kaiken aijan kartohkupeldoloil. Agronomat kunnivoittih Iivanua, kyzyttin hänel nevvuo joga dielos: kus da konzubo on parembi istuttua kartohkua, konzu ruveta väittämäh da muokkuamah muadu. Mehanizuatoru ei yhteh kerdah on ajelluh traktoral miärätyt hänele gektuarat. Omua aigua ei tiedänyh ajoi peldoloile konzu kyzytäh, muatalovuoshäi äijy rippuu siäs, ei ruadoaijas. Konzu Ivan Filippovič lähti penziele, oman MTZ-80-traktoran andoi omale poijale. Aleksandr sai traktoristan todistuksen vie školas opastujes. Tuatto puaksuh otti kerale ruadoh piendy poigastu. Istuttau brihaččustu omile polvile traktoras da vie rulie andaugi. Muga Aleksandran lapsuskiinnostus kazvoi ammattih. Jälles armiedu briha tuli ruadoh souhozah. Aleksandr, yhtesruadajien sanoin mugah, kui tuattogi ei ole ylen pagizii, ga ruadai da vastuolline mies. Nygöi Aleksandr Nikitin ruadau nygyaigazel tehniekäl. John Deere -traktorua sanotah universuallizekse: kezäl sidä käytetäh siilossua varustajes, talvel peldoloin väittämizes, keviäl muan muokkuamizes da heinän istuttajes. Tiettäväine, Alavozen souhozu on kuulužu sil, ku ostau uuttu nygyaigastu tehniekkiä. Ga moizen tehniekän avul voibi suavuttua hyvii tuloksii vaiku sit, konzu se on hyvien mehanizuatoroin käzis. Tilavushinnat Karjalas vuvvekse 2012 Lehten nimi 6 kuukse poštan kauti toimitukses 190,62 125,00 Jelena Filippova Počinpoigu da sulhaine Veškelyksen artistat ruvettih valmistumah Kinnermän teatrufestivualih, kudai pietäh kezäl. Hyö vallittih ozutettavakse Anatolii Grigorjevan ozutelmu Počinpoigu da sulhaine. Kirjuttai on udmurtielaine, hänen ozutelmu veškelčät löyttih uvves suomelas-ugrilazen dramaturgien kogomukses, kudamas sanakse on meigäläzengi Seppo Kantervon Laukkurit. Kiännettih Grigorjevan ozutelmu karjalakse. Kiändäjes hyvin kačottih, ku tekstu olis pädii karjalazile da sit olis argipäivän elostu da sanastuo. Paheksitah kyläläzet vai, ku miesty heijän teatras on vähä, a naizil miehien roulii ozuttua ei ole hyvä. Vuotettas artistat omah teatrah uuttu rahvastu. Veškelyksen tiedosanakniigu Täl aigua veškelčät luajitah oman kylän tiedosanakniigua. Erähäs Veškelyksen tiedäjät -kilvas kyläläzii kyzyttih kirjuttamah kirjaimien mugah kylän elokses da rahvahas. Kilvan jälles tuli mieleh luadie tiedosanakniigu. Sit rodieu kirjutettu kylän histouries da elokses, paikannimilöis, tundiettulois rahvahis, nerokkahis rahvahan perindölöin maltajis. Meil joga ven an kirjaimeh on sanuo, ё:h da й:h, enzimäzeh pa- Kirjaston emändy L ubov Prisoškova saneli, midä uuttu täh aigah on ruattu kyläläzet. Kuva: Martti Penttonen nemmo joršin, toizeh Joučenjärven. Meijän rahvas ollah ylen aktiivizet, puaksuh kerävymmö da mietimmö yhtes kniigua. Kerran suovattan kuuzi čuassuu yhteh palah istuimmo, sellittäy ruaduo kirjaston emändy L ubov Prisoškova. Mennyt Kinnermän festivualis veškelčät ozutettih Varoispektakli, tänävuon tahtotah ozuttua Počinpoigu da sulhaine. Kuva: Jelena Filippova, Oma Mua Veškelčät kirjan painatutandah niškoi kirjutettih projektu, kudai työttih Kanzallizes poliitiekan komitietan kilbah. Kannatetahgo heijän projektu vai ei, tiijustetah tämän kuun lopus, konzu ilmoitetah kilvan tulokset. Vuotettas artistat omah teatrah uuttu rahvastu. Veškelyksen tiedäjät Veškelyksen kylän kirjasto ilmoittau uvves kilvas Veškelyksen tiedäjät Sen nimekse tänävuon on pandu Pienen kodoimuan suuri histourii. Kilvas on mondu teemua: Täs synnynrannan minun algu. Konzu olimmo nuorinnu. Kui meijän muan histourii koskih perehen histourieh. Perehen tarinat. Hyvät veškelčät da Veškelyksen muan tiedäjät, yhtykkiä kilbah da tuogua libo työndäkkiä omat kirjutukset kylän kirjastoh. Tartukkua vai kirjutandah. Tilua Oma Mua vuv ven 2012 toizele puoliškole da sua arbajazis lahjua. (karj.) 132,12 104,90 95,00 85,00 Nimi, sugunimi _ Adressi, tel. Tämä lippu työnä libo tuo toimitukseh: Petroskoi, Titovan piha, 3, Oma Mua -lehti, pertit 102, 109. Silmänlipahtus: Passibo hyväs huoles Istoki-sotsiualukeskukses voijah lujendua omua tervehytty eläkkehelolijat. Meijän joukko oli keskukses kaksi nedälii. Jälles huondesvoimisteluu da huondesveruo myö käimmö muzeiloih, ozutteluloih, kävelimmö keppilöinke pihal. Meih niškoi järjestettih vastavuksii Sotsiualuruavon keskuksen, Eläkehfondan spetsialistoinke. Petroskoin lapsien päivykoin n:o 70 kazvatit da Niistielöinseuran hora ilaškoitettih meidy pajoloil. Himoittas sanuo suuret passibot Istoki-keskuksen johtajale Ol gale Stankevič, keskuksen spetsialistoile Ol ga Ananjinale, Svetlana Romanovale, L udmila Rogozinale hyväntahtožuos, huoles, huomivos da tirpačukses. Kuva: Ol ga Ananjina

5 »»oma kieli, oma mieli 5 Karjalan kielel on elinkygyy Ol ga Ogneva Sulakuun allus Petroskoil oldih käymäs kielentutkijat Alain Viaut Fransiespäi da Svetlana Moskvičova Moskovaspäi. Vajuan nedälin hyö tuttavuttih tiä karjalan kieleh, tiijusteltih, mittumas tilas se on Karjalas: äijygo rahvastu sih pagizou, midä mieldy karjalazet ollah omas kieles, pidäygo se heil vai ei, pietähgo hyö sidä arvos vai ei, ongo karjalan kieli elinkygyine. Ruavon välis ičegi jovvuttih Oman Muan pagizuteltavakse. Ainoshäi on mieleh tiijustua, midä mieldy meijän dielolois ollah ulgopuolizet rahvas. Fransielaine Alain Viaut on tutkinuh Jeuroupan pieniluguzien rahvahien kielii läs 20 vuottu. Häi kaččelou kielien elostu da käytändiä, niilöin normittamistu sotsiolingvistiekan kannalpäi. Nygöi tuli karjalan kielen vuoro. Iččeh tutkimusmatkan tarkoituksen Alain Viaut sellitti nenga: On ylen interesno tutkie karjalan kieldy, pieniluguzen rahvahan kieldy, kudai eläy raja-alovehel, valdivonrajan mollembin puolin. Himoittas tiediä, minny karjalakse pagizijat pietäh iččiedäh, konzu pagin on ven an da suomen kieles, kui kačotah pieniluguzeh karjalan kieleh. On interesno suaha selvile, kus lopeh yksi kieli da algau toine, tiähäi rinnal eletäh karjala da suomi. Rubien verduamah karjalan kieldy toizih Jeuroupan pieniluguzih kielih, kudamat sežo eletäh raja-alovehel. Moizii kielii on Frantsies olii el zasskoi, germua nien kielen murreh. Nygöi ei ole olemas yhtehisty karjalan kirjukieldy. Ongo se Kielentutkijat Alain Viaut da Svetlana Moskvičova suahah selvile, mittumas tilas on nygöi karjalan kieli. Kuva: Ol ga Ogneva, Oma Mua hyvä vai paha kielen da kul tuuran kaiččemizen kannalpäi kaččojen? Pidäygo olla yhtehine kirjukieli, ku rahvas ei hävies? Opastukses voibi olla yksi yhtehine kirjukieli, ga jo virallizes käyttämizes se on jygei. Mi koskou kul tuuran kaiččemistu, ga ei pidäs olla muga, ku kirjukieli hävittäs murdehet. Murdehethäi ollah kul tuuran kaiččijat. Voibi kirjuttua erinomastu literatuurutevostu miltahto rajoitetul murdehel. Tämä pädöy pieniluguzilegi rahvahile. Meil kirjukieldy kehitetäh livvin da varzinkarjalan murdehel, kirjutetah lyydiksegi. Tveris kirjutetah omal murdehel, tverinkarjalakse. Olisgo midä Ei ole nimittumua probleemua kielen standartizatsies, on probleemua kielen käyttämizes.»»pidäygo karjalazil oma kieli? Moskovalaine kielentutkii Svetlana Moskvičova Rahvahien keskinäzen sovun Ven an universitietaspäi on ruadamas Kielitarveh nimizes projektas. Sen hantuzis tahtotah suaha selvile, pidäygo karjalazil oma kieli, midä hyö ajatellah sih näh, mittumannu pietäh, hyvänny vai pahannu, kui otetah vastah, miksebo paistah da opastutah. Nämmien da erähien toizien pieniluguzen rahvahan kieldy koskijoin šeikoin sellittämizekse tutkii jagoi rahvahale kyzelylistoi da ližäkse pagizutti karjalazii. Kezäl Svetlana Moskvičova huavuau tulla Karjalah uvvessah jatkamah tutkimuksii. muudu kirjukielen kehittämizen tiedy? Nygöi on olemas yksi karjalan kieli, kus on kolme murrehtu. Minun ellendämiä voibi olla kolme tulien kehityksen variantua. Enzimäine, konzu luajitah yksi kirjukieli, yksi standartu. Toine, konzu roih yhtehine kieli, ga kolme eri standartua, samat kirjaimet, ga kolme kirjutuskieldy, oma jogahizel murdehel. Kolmas variantu konzu roih kolme eri kirjukieldy da vie ližäkse nelläs. Da nelläs variantu, konzu Suomen suomelazet da prosuomelazet karjalazet voijah pidiä karjalan kieldy suomen kirjukielen jatkonnu. Täs verduazin karjalan kielen galisien kieleh Ispaanies. Se on yksi virallizis kielis, eläy Ispaanies, ga on portugaalien kielen jatkonnu. Kehityn nyh portugaalien kieli painau galisien kieldy. Galisies nygöi kiistetäh, opitah tovestua, ongo gali sien kieli iččenäine kieli vai sil pidäy kuuluo portugaalien kieleh. Kudaibo variantu nämis karjalazil on kaikis tovellizin? Minun mieles, toine. Kielen elinkyvyn kannalpäi kaččojen, kaikis tovellizin on toine variantu yhtehine kieli da kolme normua, kirjutuskieldy. On ylen hyvä, ku jo nygöi on harjavuttu käyttämäh kolmie normua. Ga nengomannu murrehyhtymiä ei sua käyttiä kaikkiel rahvaskunnan elokses. Ongo kus muijal muailmas olemas pienilu- On interesno suaha selvile, kus lopeh yksi kieli da algau toine, tiähäi rinnal eletäh karjala da suomi. guzii kielii, kudamil on moni kirjukieldy? Šveitsaries on olemas retoromanskoi kieli. Vot sit olis ku idealine tila. Retoromanskois kieles on kolme standartua opastukses, literatuuras da haldivos. Nämmien kielien piäl on vie nelläs, tegokieli. Tämä standartu on käytös vuvves Se on viralline kieli, kudamua käytetäh Šveitsarien konfederatsien tazol. Sidä käytetäh vai silloi, konzu Grischunkantonan halličus kirjuttau midätahto Šveitsarien halličukseh. Pidäy mainita, tädä kieldy opastetahgi. Vuvvennu 2000 pietyn kyzelyn mugah sie jo oli ristittysty, kudamat ruvettih kirjuttamah runozii täl kielel. Ongo sinun mieles karjalan kieli elinkygyine? Tännesäh, midä olen nähnyh, ga kačon karjalan kielen elokseh pozitiivizesti, kielel on elinkygyy. Tila ei ole ihan paha, on kielii äijiä huonombas kunnos. Ei ole nimittumua probleemua kielen standartizatsies, on probleemua kielen käyttämizes. Omii mielii kirjutakkua club Ižielpäi peritys heimohenges on meijän elinvoimu»»erähii smietindöi karjalazien valmistumizes suomelas-ugrilazien rahvahien fourumah Akilan Iivan On pahuokse, gu meijän valdukunnas syndypaikal, sugu- da syndyperäl ei ole merkitysty kanzallizen identitiettua miäritelles, hos niilöin pidäs olla identitietan arvon perustannu. Ven an valdukunnas yhtehizen kanzukunnan rakendamizen, libo kui enne nevvostoristikanzan Homo sovietičus-mallizen olemukseltah täyziven alazen a nygöi Homo russianičus-ristikanzan (rossijanan) kazvattamizen da etnisllizuon välil on selvy risturiidu. Tämä šeikku vuozi vuvvel ližiäy vauhtii karjalazen rahvahan omaperäzen kanzallizen tunnon kaduomizel, a selvembäh sanotunnu karjalazien ven alastuttamizel. Ylähänpäi ozutettuloin rahvahanlaskendan luguloin perustehel voibi piätellä, ga Karjalan tazavallan kandukanzan karjalazien tulien eloksen nägymät ollah katastroufallizet. Erähien Suomen puolen karjalazien mieles Karjalan tazavaldu on omaluaduine karjalazuon säilymizen da kehittymizen reviiru. Tämänmoizien toivehien mielespiendy andau viärän kuvan. Minun mugah ei pidäs idealiziiruija tägäläzien karjalazien eloksenololoi vaiku pindupuolizesti niilöi nähtyy. Täh tabah ebäazienmugazen kuvan suandu karjalazien nygytilas da sen levittelemine muailmal vaigu syvendäy tämän rahvahan kärzimyksii. Karjalazuttamizen perustehet Jälgimäzien nenga kahtenkymmenen vuvven aigua on verestetty karjalazien liikkehii rajan mollembil puolil. Muga, Karjalan tazavallas sen azienmugaine raviekas algu ennusti tämän muan kandukanzal hyviä tuliedu elostu. No, liikkehen erähät kanzallizet vastukavazet vaikutusvaldazet n okkumiehet valdivovallan tuvel suatettih karjalazuon hengen elavuttamis- da kehittämistoimehet viäräl raiživol. Tänäpäivänny sen hyvin huomuat sit, gu kerran karjalazet ollah jovvuttu mua mankielen opastamizes da kul tuuran toimehis tagatalveh, konzu liikkehen algupuolel piästih nämis toimehis reheväl orahazel. Näitgo, kehittämisruavon sijah on ottavuttu vaiku čomendamah karjalazen kul tuuran pindupuoldu, a syväin on jätetty ondokse, kudai, kui ozuttihes, raviehkoh täyttyy ven alashengizel kul tuural. Myö karjalazet pieniluguine kanzu olemmo joudunuh kahten kul tuurumuailman välih, yksielpäi muailmal kuulužu sluavilaine da toizielpäi ylehiseurouppalaine kul tuuru, kudualois yhtehizil juuriltah on meih näh lähin suomelaine heimokul tuuru. Ilmai niilöi, kudamantahto vaikutustu karjalazen rahvahan elokseh ei voi kehittiä vaiku puhtastu karjalastu identitiettua. Kymmenizen vuottu tagaperin otin käyttöh Markku Kangaspuron kirjas Nevvosto-Karjalan taistelu itsehallinnosta (julk. Helsingissä, v. 2000) kaksi kansallispoliittistu terminiä: suomalaskarjalastuttamine da ven alaskarjalastut tamine. Minun mieles net parahite kuvaillah karjalazuon kehityksen kaksi eri liiniedy, kudamih vältämättäh liittyy libo suomelazus, libo ven alazus. Myö emmo olis joudunuh nygyzeh vaigieh tilandeheh, gu olizimmo kanzallizen liikkehen alguaijal ottanuh opastustu vuozinnu valdivohalličukses olluzien suomelazien emigrantoin suomelas-karjalastuttamizen kanzallizes poliitiekas. Tämän karjalastuttamizen lohkon aigua suadih perustua suomen kielen pohjal karjalaine kanzalline kul tuuru. Tämän päivän kanzalline teatru, kaunokirjallizus, nygyaigaine media da muu kanzalline sivistystoimindu ollah perivytty niilöil aijoilpäi. ÎÎ Jatkuu. Algu 14 15

6 6 Muhahtai! Piluottu astuu lendokonehes parašuuttu selläs, matkustajat rahvas kyzytäh hänel:»» joudoaigu Mibo rodih? Olgua rauhas. Minul on kuda-midä probliemua ruavos. Goroskoppu oraskuukse Oraskuus kaikil rodieu äijy matkua. Erähät muite ruvetah ajelemah omil mašinoil, toizet lähtietäh loittozih mualoih.»»midä? konzu? kus? 12 /04 12 /05 Kanzalline muzei Ozuttelu Karjalazen frontan liäkärit Bošit ruvetah hyväzesti ruadamah täs kuus. Teil rodieu vägii myöte ruadua äijän, toinah rubietto todevuttamah uuttu projektua. Kuun allus käygiä matkah, ei loitokse vai. Häkkilöile kuun enzimäine puoliško rodieu hyvä: ozutatto omua iččie nerokkahan ristikanzan puoles, teil ei rodei jenguhädiä. Kuun lopus rubietto ajattelemah omua elostu. Kaksozet ruvetah hommuamah kodiruadoloi. Perehes terväh sellitättö kai probliemat. On hyvä aigu muuttua midägi omas ulgonävös. Kuun toizes puoliškos rubietto ajattelemah omah ičenviendäh näh da sidä, kui rahvas ollah teijänke. 28 / Kantele-taloi Karjalan tazavallan arvostetun artistan Tatjana Peron konsertu da pajodiskan prezentatzii. Ruakoile pidäy olla avvoimielizinny. Älgiä kielastakkua nikedä, sanokkua omii mielii kohti kaččomattah sih, ollahgo net mielet toizile mieldy myöte vai ei. Älgiä nimidä ruadakkua ajattelemattah: ku tahtonetto mennä iäres ruavospäi, älgiä mengiä, vuottakkua. Leijonat suajah suuremban palkan täs kuus, sendäh pietäh enämbän jengua. Kuun allus oletto hyväs sovus omien dovarišoinke. Toinah suatto dovarišoikse rahvastu, kudamat ollah samua mieldy teijänke äijis dielolois. Neidizet ollah rohkiet da aktiivizet oraskuus. Työ terväzeh spruavitto kai omat ruavot, rahvas kai ruvetah diivimähes, kuibo työ ehtittö kaikkiel. Ku tahtonetto laihtuo enne kezän tulendua, voimistelkua. Veisat ku piästäh lomale oraskuus, sit heile olis hyvä kävvä ulgomuale, sie puututto hyväh sobuh ulgomualazienke. Kuun lopus vastavukkua omien endizien opastundudovarišoinke. Skorpionoile rahvas ruvetah avvuttamah. Hyö suajah uuttu dovariššua, erähät vastatah oman mielespiettävän. Suvaičusdielolois kai rodieu hyvin. Syögiä vaiku tervehellisty syömisty: lihua, jäiččiä, maiduo, pudruo da pabuu. Piššalimiehile ei pie varata sanelta toizile omii pluanoi. Teile pidäy olla rohkiembi, sit vai suatto sen, midä tahtotto suaja. Piššalimiehet luotetah omah mielespiettäväh, sendäh ollah hyväs sovus hänenke. Vuorikozat tiijustetah äijy midä filosoufies, uskondolois, myös toizien rahvahien perindölöis. Teile olis hyvä lähtie opastumah libo kunnetahto matkah, sinne, kus etto vie olluh. Kuun allus voitto puuttuo hyväh ruadoh. Vezimiehet ruvetah elämäh uudeh luaduh. Kuun allus puuttukkua sobuh omien lapsienke. Ruadakkua enämbi taidoalal, sie ozutatto omua iččie, omii neroloi. Kalat luajitah oman koin mielužembakse kuun allus. Suvaičusdielolois da ruavos voi roita kiistua. Syögiä vai tervehellisty syömisty da miärättyh aigah vai. Kuun lopus älgiä tartukkua uudeh ruadoh. On valmistannuh Ol ga Smotrova»»Siänennustus Enimät ruadobruajat suadih Šoutjärvespäi. Kuvat: Ol ga Smotrova, Oma Mua Vepsäläzien luo gostis»»karjalan kodirannan muzeis avavui vepsäläzile omistettu ozuttelu Adivoiš Ol ga Smotrova Ozuttelu luajittih Tervhen tulda vepsän male -suuren projektan hantuzis. Enziallus nigo projektan todevuttai Anna Anhimova, nigo toizet muzein ruadajat ei huavattu luadie tädä ozutteluu. Sen luadimine tuli mieleh vai pohjais-vepsäläzien luo tutkimusmatkan jälles, kudai oli mennyt vuon elokuus. Projektan todevuttajile puutui kerätä vägi tukku materjualua vepsäläzih näh, pagizuttua Šokšan, Šoutjärven, Kalag en, Kaskezen da toizien Oniegan rannikon vepsäläzien kylien rahvastu. Ozuttelu rodih ylen bohattu, vahnat vešit ollah tiä, ei vie unohtettu meijän kul tuurua. Myö, vepsäläzet, olemmo ruadajat rahvas, segi nägyy ozuttelus, sanoi šoutjärveläine Polina Polikarpovna L ovkina, Anna Anhimovan buabo. Iče Polina Polikarpovnagi yhtyi projektan luadimizeh, ozuttelus on hänen arhiivan vahnoi fotokuvii, tutkimusmatkan aigah Šoutjarveläine Polina Polikarpovna L ovkina äijän ruadoi Tervhen tulda vepsän male -projektan hyväkse. häi opasti nuorii pastamah vepsäläzii šipainiekkoi. Sanakse, Anna Anhimovan da hänen muaman pastettuloi šipainiekkoi sai oppie ozuttelun avajazisgi, kuibo on niilöittäh vepsäläzillyö gostis. Paiči vahnoi vepsäläzes pertis da pihal olijoi ruadobrujii da vehkehii, ozuttelus on ezitetty myös kuda-midä rahvahan runohuttu, sananpolvie da arbaitustu vepsäkse da ven akse. Terveh tulda vepsän male -projektan hantuzis ostettih suuri televiizoru, kudamal ozutetah fil moi vepsäläzih näh, lapsile on luajittu interaktivnoit kižat. Muga ozuttelu tuli mieldy myöte lapsilegi. Petroskoi Anus Priäžy Suojärvi Sortavala Pitkyrandu yö päivy yö päivy yö päivy yö päivy yö päivy yö päivy 26 / / / / / / / On otettu: 26 / Huomivo! Muuzikkuteatru Kantele-ansambli ezittäy Vepsäläine noidus-programman. ÔÔ Karjalan pedagouguakadeemii Karjalan tazavallan halličuksen kannatuksel ilmoittau, ku vuozinnu ruvetah ottamah opastujii ulgomuankielien tiedokunnale uvvele opastusalale: Suomen kieli da omakieli (ei-ven a) da literatuuru. Tutkindot: ulgomuan kieli (valdivon yhtehine tutkindo), ven an kieli (valdivon yhtehine tutkindo) da yhteiskunnantiedo (valdivon yhtehine tutkindo). Ližätieduo: Karjalan pedagou guakadeemii, suomen kie len laitos, Leninan prospektu, 29, p. 109, tel , tel , suomi@kspu. karelia.ru, languages/finnish/ ÔÔ Petroskoin valdivonyliopiston karjalan da vepsän kielen laitos kuččuu školan loppijo opastumah bakalavrakse moizil aloil: suomen da karjalan kieli da literatuuru, sumen da vepän kieli da literatuuru. Bakalavriatan programmu kestäy nelli vuottu. Meijän opastujat suajah hyvät tiijot mainittulois kielis, literatuuras, folklouras da etnogruafies. Laitoksen loppenuzii nuorii vuotetah kul tuuran, opastundan, turizman aloil. Dokumentoi otetah vastah kezäkuun 20. Päiväs algajen adresil: Petroskoi, Leninan prospektu, 33. Ližätieduo: karelia.ru/abit/ haldivoiččijat: Karjalan rahvahan lehti Alustettu kezäkuus 1990 Karjalan tazavallan Zakonoinhyväksyndykerähmö, Karjalan tazavallan halličus, Karjalan Rahvahan Liitto da Julguamo Periodika Piätoimittai Natalja Sinitskaja Julguamon da toimituksen adressi: Titovan piha 3, Petroskoi, Karjalan Tazavaldu ÎÎ Tel: (814-2) ÎÎ omamua@mail.ru Internet: ilmahpiästäi: ÎÎ Valdivolline Periodika-laitos ÎÎ Painettu Verso-painamos Petroskoi, Varkauksen randu-uuličču, 1a ÎÎ Kirjoile pani Ven an Federatsien kirjupainoalan komitiettu Indeksu ÎÎ Registrunoumeru ÎÎ Painettavakse on allekirjutettu ÎÎ Painandulugumiäry 700 ÎÎ Tiluandu 358 ÎÎ Hindu 10 rubl ua Redizainu Fenomen-mediajoukko (Piiteri)

7 »»TV:n programmu 30. sulakuudu 6. oraskuudu 7 Ezmäinargi 30/ 04 Toinargi 01/ 05 Kolmaspäivy 02/ 05 Nelläspäivy 03/ 05 Piätteniččy 04/ 05 Suovattu 05/ 05 Pyhäpäivy 06/ , 10.00, Новости Анимационный фильм «Вольт» Служу Отчизне! 08.35, Мультфильм Здоровье Непутевые заметки Пока все дома Фазенда Х/ф «ПЕС БАРБОС И НЕ- ОБЫЧНЫЙ КРОСС. СА- МОГОНЩИКИ» Филипп Киркоров: «Другой» Д/ф «Филипп Киркоров. «Я себе придумал эту жизнь» Х/ф «МОЙ КАПИТАН» Жестокие игры Х/ф «ЛАРГО ВИНЧ: ЗА- ГОВОР В БИРМЕ» Х/ф «НИЧЕГО НЕ ВИЖУ, НИЧЕГО НЕ СЛЫШУ» Х/ф «ТОТ, КТО МЕНЯ БЕРЕЖЕТ» Криминальные хроники Х/ф «О БЕДНОМ ГУСА- РЕ ЗАМОЛВИТЕ СЛО- ВО» Х/ф «ПО СЕМЕЙНЫМ ОБСТОЯТЕЛЬСТВАМ» Х/ф «НЕВЕРОЯТНЫЕ ПРИКЛЮЧЕНИЯ ИТА- ЛЬЯНЦЕВ В РОССИИ» 14.00, Вести Праздничный концерт «Цветы и песни весны» Смеяться разрешается Х/ф «КАВКАЗСКАЯ ПЛЕННИЦА, ИЛИ НО- ВЫЕ ПРИКЛЮЧЕНИЯ ШУРИКА» Х/ф «НАЙДЕНЫШ - 3» Х/ф «СВАДЬБА» Х/ф «АРТИСТКА ИЗ ГРИБОВА» Комната смеха Канал «Евроньюс» Обыкновенный концерт с Эдуардом Эфировым Х/ф «СИЛЬВА» Д/ф «Сергей Мартинсон» Гала-концерт «Щелкунчик» Мультфильм 14.05, Д/с «Сила жизни. Австралия» Д/ф «Незнаменитый режиссер знаменитых комедий» Х/ф «УРОК ЛИТЕРА- ТУРЫ» Золотой зал Musikverein. Концерт Венского филармонического оркестра. Дирижер Марис Янсонс Линия жизни Х/ф «ТИХИЙ ДОН», 2 серия Юбилейный вечер «Табакерке - 25!» Спектакль «Волки и овцы» Пир на весь мир 06.00, 10.00, Новости Х/ф «ДЕВУШКА БЕЗ АДРЕСА» Х/ф «СВАДЬБА В МА- ЛИНОВКЕ» Х/ф «ВЫСОТА» Праздничный канал Х/ф «ПЯТЬ НЕВЕСТ» Юбилейный концерт Льва Лещенко Т/с «ЯЛТА-45» Х/ф «ШОПОГОЛИК» Х/ф «КОКО ШАНЕЛЬ И ИГОРЬ СТРАВИНСКИЙ» Х/ф «РАЗРУШЕННЫЙ ДВОРЕЦ» Криминальные хроники Х/ф «КУБАНСКИЕ КА- ЗАКИ» Х/ф «НЕВЕРОЯТНЫЕ ПРИКЛЮЧЕНИЯ ИТА- ЛЬЯНЦЕВ В РОССИИ» Х/ф «АФОНЯ» Х/ф «КАВКАЗСКАЯ ПЛЕННИЦА, ИЛИ НО- ВЫЕ ПРИКЛЮЧЕНИЯ ШУРИКА» 14.00, Вести Весенний концерт «Disco дача» 16.35, Х/ф «ЧЕТЫРЕ ВРЕМЕНИ ЛЕТА» Х/ф «БЛЕФ» Х/ф «ФОРМУЛА ЛЮБ- ВИ» Городок Обыкновенный концерт с Эдуардом Эфировым Х/ф «МИСТЕР ИКС» Д/ф «Божественная Гликерия. Г.Богданова- Чеснокова» 12.45, Мультфильм 13.55, Д/с «Сила жизни. Бразильское серрадо» Цирк Массимо Фольклорный фестиваль «Вся Россия». Лучшее Х/ф «Я ШАГАЮ ПО МО- СКВЕ» Романтика романса Линия жизни Х/ф «ТИХИЙ ДОН», 3 серия Больше, чем любовь Спектакль «Женитьба» Н.Рота. «Прогулка с Феллини» Huomivo! Ô Ô Musta kaččuo Karjalan TV:n kanzalliskielizen toimituksen Omin silmin -ozutustu nellänpiän 3. oraskuudu Rossija 1 -kanualal aigah. Ô Ô Joga päiviä paiči suovattua da pyhiäpäiviä samal kanualal aigah ollah uudizet karjalan, vepsän da suomen kielel , 09.00, 12.00, 15.00, 18.00, 00.00, Новости Доброе утро Контрольная закупка Жить здорово! Модный приговор Добрый день 13.25, Криминальные хроники Другие новости Понять. Простить Т/с «ОБРУЧАЛЬНОЕ КОЛЬЦО» Между нами, девочками Среда обитания. «Крашеная рыба» Давай поженимся! Пусть говорят с Андреем Малаховым Т/с «ЯЛТА-45» Среда обитания. «Как построить дачу» Вечерний Ургант Т/с «СЛЕДСТВИЕ ПО ТЕЛУ» Непутевые заметки 01.35, Х/ф «ДЖЕРРИ МАГУАЙР» Утро России С новым домом! О самом главном 11.00, 14.00, 17.00, Вести 11.30, 14.30, 17.30, Вести-Карелия 11.50, Дежурная часть Т/с «КУЛАГИН И ПАР- ТНЕРЫ» 13.00, Т/с «ТАЙНЫ СЛЕДСТВИЯ» Т/с «ЕФРОСИНЬЯ. ТАЁЖ- НАЯ ЛЮБОВЬ» Т/с «КРОВИНУШКА» Брачное агентство Николая Баскова Прямой эфир Спокойной ночи, малыши! Т/с «ЛЕКТОР» 23.55, Профилактика Вести Х/ф «ПОДПОЛЬНЫЙ ОБКОМ ДЕЙСТВУЕТ», 1 и 2 серии Городок Наблюдатель 11.15, Т/с «ПЕРРИ МЭЙ- СОН» Д/ф «Твое Величество - Политехнический!» Д/ф «Преодоление» Красуйся, град петров! Архитектор Максимилиан Месмахер Х/ф «ФОТОГРАФИИ НА СТЕНЕ» Д/ф «Фенимор Купер» 15.40, 19.30, Новости культуры Мультфильм Д/с «Поместье сурикат» Говорящие камни. «На великом волжском пути. История Волжской Булгарии» 17.30, Д/ф «Тутс Тилеманс» Д/ф «Франсиско Гойя» Д/с «Метрополии. Афины. Правление народа» Главная роль Абсолютный слух Д/ф «Ксения, дочь Куприна» По следам тайны. «Конец света отменяется?» Магия кино Д/с «Исторические путешествия Ивана Толстого. Литературные мистификации» Х/ф «ЛЮДВИГ», 1 серия Балет «Спартак» 05.00, 09.00, 12.00, 15.00, 18.00, 00.00, Новости Доброе утро Контрольная закупка Жить здорово! Модный приговор Добрый день Криминальные хроники Другие новости Понять. Простить Т/с «ОБРУЧАЛЬНОЕ КОЛЬЦО» Между нами, девочками Среда обитания. «Кому достанется на орехи» Давай поженимся! Пусть говорят с Андреем Малаховым Т/с «ЯЛТА-45» Угоны Вечерний Ургант Х/ф «УМНИЦА УИЛЛ ХАНТИНГ» 02.50, Х/ф «ДЖОШУА» Утро России Свой взгляд О самом главном 11.00, 14.00, 17.00, Вести 11.30, 14.30, 17.30, Вести-Карелия 11.50, Дежурная часть Т/с «КУЛАГИН И ПАР- ТНЕРЫ» 13.00, Т/с «ТАЙНЫ СЛЕДСТВИЯ» Т/с «ЕФРОСИНЬЯ. ТАЁЖ- НАЯ ЛЮБОВЬ» Т/с «КРОВИНУШКА» Брачное агентство Николая Баскова Прямой эфир Спокойной ночи, малыши! 22.55, Характер и болезни. Кто кого? 23.55, Профилактика Вести Х/ф «ПОДПОЛЬНЫЙ ОБКОМ ДЕЙСТВУЕТ», 3 серия Т/с «ЗАКОН И ПОРЯДОК» Наблюдатель 11.15, Т/с «ПЕРРИ МЭЙ- СОН» Вспоминая дирижера. «Самосожжение. Евгений Светланов» Д/с «Метрополии. Афины. Правление народа» Третьяковка - дар бесценный! Х/ф «ФОТОГРАФИИ НА СТЕНЕ» 15.40, 19.30, Новости культуры Мультфильм Д/с «Поместье сурикат» Говорящие камни. «Лесной народ. Вепсы» МУЗЫКАНТЫ ШУТЯТ. Виктор Борге. Необыкновенный концерт в Миннеаполисе Д/с «Метрополии. Карфаген. Город моряков» Главная роль Черные дыры, белые пятна Д/ф «Николай Луганский. Жизнь не по нотам» По следам тайны. «Вселенная: случайность или чудо?» Культурная революция Д/с «Исторические путешествия Ивана Толстого. Литературные мистификации» Х/ф «ЛЮДВИГ», 2 серия Виктор Борге. Необыкновенный концерт в Миннеаполисе Д/ф «Фенимор Купер» 05.00, 09.00, 12.00, 15.00, 18.00, 00.00, Новости Доброе утро Контрольная закупка Жить здорово! Модный приговор Добрый день Криминальные хроники Другие новости Понять. Простить Т/с «ОБРУЧАЛЬНОЕ КОЛЬЦО» Между нами, девочками Среда обитания. «Кто вешает лапшу» Давай поженимся! Пусть говорят с Андреем Малаховым Т/с «ЯЛТА-45» Человек и закон с Алексеем Пимановым Вечерний Ургант Х/ф «КОММАНДО» 02.05, Х/ф «НАС ПРИ- НЯЛИ!» Д/ф «Юрий Сенкевич. Вечный странник» Утро России Мусульмане С новым домом! О самом главном 11.00, 14.00, 17.00, Вести 11.30, 14.30, 17.30, Вести-Карелия 11.50, Дежурная часть Т/с «КУЛАГИН И ПАР- ТНЕРЫ» 13.00, Т/с «ТАЙНЫ СЛЕДСТВИЯ» Т/с «ЕФРОСИНЬЯ. ТАЁЖ- НАЯ ЛЮБОВЬ» Т/с «КРОВИНУШКА» Брачное агентство Николая Баскова Прямой эфир Спокойной ночи, малыши! 22.55, Д/ф «Роза с шипами для Мирей. Русская француженка» 23.55, Профилактика Вести Х/ф «ПОДПОЛЬНЫЙ ОБКОМ ДЕЙСТВУЕТ», 4 серия Т/с «ЗАКОН И ПОРЯДОК» Наблюдатель 11.15, Т/с «ПЕРРИ МЭЙ- СОН» Д/ф «Война Жозефа Котина» Д/с «Метрополии. Карфаген. Город моряков» Письма из провинции Спектакль «Степной король Лир» 15.40, 19.30, Новости культуры Мультфильм Д/с «Поместье сурикат» Говорящие камни. «Поле половецкое» 17.30, Д/ф «Всё, что вы хотели знать о классической музыке, но боялись спросить...» Д/с «Метрополии. Александрия. Центр знаний» Главная роль Гении и злодеи Д/ф «Дротнингхольм. Остров королев» Д/ф «Мотылёк. Люсьена Овчинникова» По следам тайны. «Города великанов» Линия жизни Д/с «Исторические путешествия Ивана Толстого. Литературные мистификации» Х/ф «ЛЮДВИГ», 3 серия Д/ф «Лао-цзы» И.Брамс. Адажио си минор 05.00, 09.00, 12.00, 15.00, Новости Доброе утро Контрольная закупка Жить здорово! Модный приговор Добрый день Криминальные хроники Другие новости Понять. Простить Т/с «ОБРУЧАЛЬНОЕ КОЛЬЦО» Между нами, девочками Жди меня Поле чудес Пусть говорят с Андреем Малаховым Две звезды. Постскриптум Х/ф «МИШЕНЬ» Х/ф «ФЛИКА» Утро России С новым домом! О самом главном 11.00, 14.00, 17.00, Вести 11.30, 14.30, 17.30, Вести-Карелия 11.50, Дежурная часть Субботник Т/с «КУЛАГИН И ПАР- ТНЕРЫ» Т/с «ТАЙНЫ СЛЕДСТВИЯ» Т/с «ЕФРОСИНЬЯ. ТАЁЖ- НАЯ ЛЮБОВЬ» Т/с «КРОВИНУШКА» Субботний вечер Спокойной ночи, малыши! Юбилейный вечер Давида Тухманова на «Новой волне» Вечерний квартал Х/ф «ВДОВИЙ ПАРО- ХОД» Девчата Х/ф «АРТУР» Горячая десятка 10.00, 15.40, 19.30, Новости культуры Х/ф «ЧЛЕН ПРАВИ- ТЕЛЬСТВА» 12.20, Д/ф «Венеция и ее лагуна» Д/с «Метрополии. Александрия. Центр знаний» Д/ф «Юрий Назаров» Х/ф «КАВКАЗСКИЙ ПЛЕННИК» Важные вещи. «Одеяло Екатерины Первой» Мультфильм Д/с «Поместье сурикат» Царская ложа Говорящие камни. «Империя монголов» Шенбруннский дворец. Концерт Венского филармонического оркестра под управлением Валерия Гергиева Смехоностальгия 19.50, Искатели. «Русский след чаши Грааля» Д/ф «Алексей Баталов» Х/ф «9 ДНЕЙ ОДНОГО ГОДА» Д/с «Исторические путешествия Ивана Толстого. Литературные мистификации» Х/ф «ЛЮДВИГ», 4 и 5 серии Кто там , Х/ф «ТРЕВОЖ- НОЕ ВОСКРЕСЕНЬЕ» 06.00, 10.00, 12.00, Новости Играй, гармонь любимая! 08.20, Мультфильм Умницы и умники Слово пастыря Смак Д/ф «Владимир Этуш. «Все, что нажито непосильным трудом» Х/ф «НЕБЕСНЫЙ ТИ- ХОХОД» Т/с «ЖУКОВ» Кто хочет стать миллионером? Минута славы. Мечты сбываются! Х/ф «В СТИЛЕ JAZZ» Т/с «СВЯЗЬ» Х/ф «КАЗАНОВА» Х/ф «СИЦИЛИЙСКИЙ КЛАН» Криминальные хроники Х/ф «КРЕПКИЙ ОРЕ- ШЕК» Вся Россия Сам себе режиссер Смехопанорама Утренняя почта Сто к одному Вести-Карелия 11.00, 14.00, Вести 11.10, Т/с «1942» Вести-Москва Десять миллионов с Максимом Галкиным Смеяться разрешается Фактор А Рассмеши комика Х/ф «ЦВЕТЫ ОТ ЛИЗЫ» Х/ф «ОТЕЦ» Х/ф «БЫЛ МЕСЯЦ МАЙ» Городок Обыкновенный концерт с Эдуардом Эфировым Х/ф «ЛЕТЯТ ЖУРАВЛИ» Легенды мирового кино Х/ф «КОРОЛЬ ДРОЗДО- БОРОД» 13.50, Д/с «Сила жизни. Озера Африканской рифтовой долины» Что делать? Легендарные постановки Рудольфа Нуреева. «Спящая красавица». Парижская национальная опера Большая семья. Алла Сурикова Контекст Д/ф «Я хочу добра. Микаэл Таривердиев» Творческий вечер Юрия Стоянова в Доме актера Спектакли «Юнона» и «Авось» Белая студия. Марк Захаров Д/ф «Соблазны большого города. Зарождение шопинга» Х/ф «ГОВАРДС-ЭНД» Мультфильм Д/ф «Абулькасим Фирдоуси»