HARJOITUSKNIIGAINE EZIŠKOLAH DA ALGUKLUASSOIH NÄH

Transkriptio

1 HARJOITUSKNIIGAINE EZIŠKOLAH DA ALGUKLUASSOIH NÄH

2 Kniigan on kirjutannuh da kuvitannuh Maria Kähäri. Tevos on piässyh ilmah Karjalaisen Kulttuurin edistämissäätiön, Suomen kulttuurirahaston da Suomi-Venäjä Seuran kielipezäprojektan denguavul. Maria Kähäri da Karjalan Kielen Seura r.y. Tuottai: Pertti Lampi Ulkomuodo: Tuovi Laine Kopijyvä Oy Jyväskylä 2014 ISBN

3 Maria Kähäri HARJOITUSKNIIGAINE EZIŠKOLAH DA ALGUKLUASSOIH NÄH KARJALAN KIELEN SEURA HELSINKI

4 Opastajale Nämmä eziškolah da alkukluassoih näh luajitut harjoitukset kehitetäh luvendu- da kirjutanduvalmihuksii. On ezimerkikse moizii harjoituksii, kuduat harjavutetah lastu dogadimah yhteläzytty da erilazuttu, mi on tärgei nero lugemah opastujes, kirjaimii tunnistajes. Tehtäviä luajides pidäy mustua ku ideju ei ole ravieh luadie harjoitustu harjoituksen jälles. Kuvan ja puaran ečindäs ei opita ravieh löydiä kuvua, vaigu verratah kuva kuval hural oigiele päi, kačotah midäbo yhten jyttysty da midä erilastu kuvua (vai kuvas) on. Erästy azutestu voi tutkie nimilöi käyttäjen, a erästy kirjaindu mustuttajua muoduo ei allus vältämättäh pie nimittiä kirjaimen mugah, net ollah vaiku erilazii muodoloi. Idejannu on harjavuo hahmottamah midä erilastu da midä yhtenjyttysty muvvois on. I välisivuloil viivulabirintat da riviharjoitukset (välisivuloin alareunas eri muodolois da kirjainsivuloil kirjaimis) luajitah hil'l'akkazin. Ideju ei ole luadie harjoitustu ravieh, no suaha ritmu, kudai avvuttau myöhembäh kirjuttajes. Muodoi piirdäjes voi aiguine ezmäzekse opastua lapsii piirdämäh muvvon käil ilmah, allus kogo käil da sen jälles vaiku rannehtu liikuttajen. Sen jälles lapsi voi piirdiä muoduo da labirintan reittii sormel, sen jälles kirjuttimen tylčäl piäl da sen jälles normualih (= tavallizeh) tabah kynäl piirdäjen. Sivuloin rakendeh on yhtenjyttyne jogahizel sivupuaral, no vähäine on erilastu tehtäviä, kniigazen allus kebjiembiä, lopus mostu, kudamih vähäzeh enämbi neruo pidäy. Kirjainsivupuaral on ainos enzimäizenny kirjain da runoine kirjaimeh näh. Se avuttau kirjaimen muštohpainandua. Uvven kirjainsivun allus i piirretäh kirjaimen muodo ilmah da sen jälles sormel kirjaimen piäliči, da kirjuttimen tylčäl piäl da vaste sen jälles voi ruveta oppimah piirdiä kirjaindu kirjazeh. Kirjaimen iännehty opastujes zirkalonke tutkitah suun muoduo (enne kaikkie vokalien kel), kus kieli on (ezim. L, R), ilman virduamistu suuspäi (ezim. M, N, H, V), duumaijah midä eruo on, konzu sanotah eri kirjainpuarua (ezim. P da B) i mi. Lapsienke sežo voijah duumaija min jyttyne iäni on (Š šuhizou rouno vezi, Z on amburaizen jyttyine, mibo pidäy iändy R:n jyttyöh, mi humajau rouno H). Kirjuta sanan loppuk irjain. kuvan ečindy puaran ečindy diftongu libo pitky vokali loppukirjainharjoitus tavuharjoitus algu/lopputavun ečindy riviharjoitus Välisivuloin rakendeh on tämän jyttyine 4

5 Kirjainsivul kirjainharjoituksen jälles ollah algukirjainharjoitukset, kuvat da kodazet kuvan algukirjaimeh näh. Niilöis enzimäizenny duumaijah algaugo sana sivun kirjaimel. Ku ei algane, voijah duumaija, mil jo tuttaval kirjaimel sana algau. A kirjaimen kohtal on eriluaduine (da kebjiembi) harjoitus sendäh, ku ei ole vie muudu kirjaindu opastuttu, ku alletah opastundu A-kirjaimes. Konzu lugietah opastuttuh kirjaimeh näh, lugietah sana sežo peittäjen opastuttu kirjain (MIÄČČY IÄČČY, MAIDO MADO) da paistah iänettähgi, opitah suun liikkehien mugah huomata, mi kirjain sanas on (avvuttau vokaliloih harjavutes). Harjoitussivut on luajittu muga, što net kirjaimet kudamat kirjutetah, ainos ollah moizet, kudamat jo ollah opastutut (paiči kirjansivuloin verbitehtävii, a niillöinke voijah ruadua sen jälles, konzu kai kirjaimet jo tuttavat ollah). Da muudugi mostu tehtäviä on, kudamien kai kirjaimet ollah jo opastuttu, net on merkitty pienen päiväzenke ( ). Tehtävät kudamis samua algu/lopputavuu ečitäh, algu/lopputavun kai kirjaimet ollah jo aijembah opastuttu. Net voi ruadua muga, gu ezmäi harjavutetah lapset käzil/jalloil taputtamah sanua tavuloikse, sen jälles ečitäh sanan algu/lopputavu, da opitah kuulta mit kirjaimet sille pidäy. Välisivul da kudakus kirjainsivul olijat tehtävät, kus pidäy oigei diftongu libo pitky vokali sanah ližätä, voijah enzimäzikse jagua sana tavuloih da ottua iäreh se tavu, kudamale kirjaimet pidäy. Sen jälles voibi olla kebjiembi kuulta lizättävät kirjaimet. Kniigazen lopus lövvät ližäidejua kniigazenke ruattavakse. Tärgei on mustua, gu lapset erilazet ollah, eigo lastu pie verrata sižärenke, vellenke libo kluassudovarišoinke kai harjavutah lugemah da kirjuttamah omal aigua. Lapsen oma motivačii on paras opastai. Luvendas da kirjutandas kiinostunnuh lapsi kebjiembäh harjavuu migu lapsi, kudamua aiguine väinvägeh pyrrittäy opastumah. Lapsessah kirjua yhtes lugiemal tovennägöizembäh roih lapsi kirjoih rakkahakse da lapsen kiinnostunnuttu seuruamal näit, konzu oigei aigu lapzele ozuttua kirjaimien mieldykiinittäi muailmu. kirjain da runoine riviharjoitukset algukirjainharjoitus harjoitus sivun kirjaimeh näh labirintu verbiharjoitus Kirjainsivuloin rakendeh on tämän jyttyine 5

6 Eči yhtenjyttyine kui kodazes. Eči puarat. 6

7 Kenen ollah bobazet? Eči net kaksi sanua, kudamat samal iändehel alletah. Piirrä valmehekse. 7

8 Akkiloiččou Muamo omassah lastu, eigo lapsel käit talvel kastus. Muaman vähäzeh avvuttua anna, kindahih sinule alazet panna. Da jalgah musta villusukat, eigo kylmettäs jalgurukat. Paha on olla konzu kastut, a kuival jallal kebjieh astut. Kirjuta a-kirjain. BEI K L K ŽI SUG Algaugo sana a-kirjaimel? Kirjuta kirjain kodazeh, gu alganou. 8

9 Eči tie A-kirjaimelluo. A-kirjaimel algajat sana avvutetah tien ečindäs. Yhtistä tavut da kirjuta sana. AS AL A AH GUA MIE TUO JUA 9

10 Eči yhtenjyttyine kui kodazes. Eči puarat. Piirrä valmehekse 10

11 Kunne mennäh lindu, oravu i sorzu? Yhtistä riimipuarat. AIDU KUKKU SUKKU PILVES ILVES PAIDU 11

12 Ikkunas Iivan istui, oli viizi vuottu. Kukkahii kummii, mi egläi rodih. Hiiret riičittih kengii i didin nuottu. Kai dielot imminkummin mendih, dai murčin märčin. Nimi ei olluh endizelleh. Kondii lekahutti siibii, siiriči kois lendi, žiivatatgi hiihtettih ielleh-järilleh. Oligo ilmizin vai unis, ei smiettinyh, tiezi. Algaugo sana I- vai A-kirjaimel? Kirjuta algaikirjain kodazeh. Kirjuta I libo II. KUKK H LAVU V HMU 12

13 Eči tie I-kirjaimelluo. I-kirjaimel algajat sanat avvutetah tien ečindäs. Yhtistä tavut da kirjuta sana. 13

14 Kirjuta loppukirjain. TUL JUN KUPP SORM Eči yhtenjyttyine kui kodazes. Eči puarat. 14

15 Kus rahvas eletäh? Eči net kaksi sanua, kudamat samal tavul alletah. 15

16 Nenäh tulou ylen hyväle. - Na! sanou Anni Nastile. Ičen pastettuu oijendau, jälgimäzet voikoinnu voijaldau. Nasti oppiu, magiele andau. Syödyy, Anni ližiä kandau. - Nerokas da näbei olet moine, sanelou da n oppuau Annii toine. Algaugo sana N-kirjaimel? Kirjuta algukirjain. Kirjuta N libo NN. KA A VA U VE EH JU A 16

17 Eči tie N-kirjaimelluo. N-kirjaimel algajat sanat avvutetah tien ečindäs. Yhtistä tavut da kirjuta sana. 17

18 Kirjuta sanan loppukirjain. N AB NEDÄL N UATT Eči yhtenjyttyine kui kodazes. Eči puarat. Piirrä valmehekse. 18

19 Eči yhtenjyttyine kui kodazes. Mi on kenengi ilmumiäččy? 19

20 Maido magein on maman oman, kos pienele pun ule rodieu nälgy. Syödyy anday muhahtuksen čoman, oli sit lapsi, kut tine libo sälgy. Algaugo M- vai N-kirjaimel? Kirjuta kodazeh. Kirjuta M libo MM. LA AS HIE AI KÄ EN KA ERU 20

21 Eči tie M-kirjaimelluo. M-kirjaimel algajat sanat avvutetah tien ečindäs. Yhtistä tavut da kirjuta sana. 21

22 Kirjuta M libo MM. IKKUN KUUDA SYVÄI STOKA AL'BO VIIVATI Eči yhtenjyttyine kui kodazes. Eči puarat. 22

23 Eči samat kui enzimäzes kodazes. Min noumeranke on niitti nieglas? 23

24 Edenöi-pedenöi ičekseh eli, suures pertis voivotteli. Tänne enämbigi syndys eläjiä, ga ei ole kenen kel eliä Erähänny ehtän kenlienne veriäh plikutti Se oli elefantu, ičelleh fatierua ečči Hätken astuin, jallat kai hellettih. Elostu iellehpäi net kahtei elettih. Algaugo E-kirjaimel? Kirjuta kodazeh sanan algai kirjain. Kirjuta sanat valmehekse. K ZÄ K ZA L NTU L NTU 24

25 Eči tie E-kirjaimelluo. E-kirjaimel algajat sanat avvutetah tien ečindäs. Yhtistä tavut da kirjuta sana. 25

26 Ustu ken koputtau, kenel pertih tulla himoittau. Uksi avakkua, tiä on usatoi hukku. Astuu pertih, gor arukku. Huijustelou, ku usoi ei ole. Istoi stuulale, dielot kai sanele. Istavui hukku, juustuo otti. Olen abevunnuh, tuli usat poltti. Hukkua urostan: Aigu uvvet usat kazvattau. Hukku jo muhizou, aigu händy avvuttau. Algaugo U-kirjaimel? Kirjuta kodazeh sanan algai kirjain. Kirjuta U libo UU. ST LU K KKU K DAM T LI 26

27 Eči tie U-kirjaimelluo. U-kirjaimel algajat sanat avvutetah tien ečindäs. Yhtistä tavut da kirjuta sana. 27

28 Kirjuta loppukirjain. LEHT ALAN N'OKK KAN Eči yhtenjyttyine kui kodazes. Eči puarat. Eči net kaksi sanua, kudamat samal tavul loppietahes. 28

29 Eči sanan tavut. Valliče oigiet kirjaimet kodazes da ližiä net sanah. UU AU UA M LIN L ČČU GR ŠŠU UU AU UA V CCI L PUKKU P LUS UU AU UA M LU K ZI V LU 29

30 Emon selläs sorzanpoijat matkatah. Azettuo tahtotah, syvvä pakitah. Sorzujoukko suuri viespäi nouzou, seiččie poigastu rannal seizou. Kusbo syömisty, nälgähizet olemmo. Opastan da ozutan, sit maltatto. Algaugo S-kirjaimel? Kirjuta kodazeh sanan algai kirjain. Kirjuta S libo SS. APEL' IINU NARSI U U AT 30

31 Eči tie S-kirjaimelluo. S-kirjaimel algajat sanat avvutetah tien ečindäs. Yhtistä tavut da kirjuta sana. 31

32 Školniekku kodih astuu školaspäi. Poštujuaššiekal seizattuu tiešuaras. Minuh niškoi ollougo midätah kenelgipäi. Nimipäivän dogadi jo kois kalenduaras. Šokoluaduplitkan on buabo työndänyh minule. Plieššipiän lämmäkse tuatto šuapkan omassah muamal sai. Da muatušku kaikkie hyviä toivottau muamale. Ellendi školniekku, što yhtel ristikanzalpäi oldih poštat kai. Algaugo š-kirjaimel? Kirjuta kodazeh sanan algai kirjain. Kirjuta Š libo ŠŠ. BO I GRUU U PO TUMARKKU 32

33 Eči tie Š-kirjaimelluo. Š-kirjaimel algajat sanat avvutetah tien ečindäs. Yhtistä tavut da kirjuta sana. 33

34 Kirjuta sanan loppukirjain. N AM LAMMA MUALI Eči yhtenjyttyine kui kodazes. Eči puarat. Valliče oigei tavu, kirjuta. 34

35 Eči sanan tavut. Kirjuta ylähän olijat sanat. Valliče oigiet kirjaimet kodazes da ližiä net sanah. S RI L KKU P DU Eči net kaksi sanua, kudamat samal tavul loppietahes. 35

36 Oravanpoigu oppiu piästä pagoh, juoksou hyppiäy kunnetah ragoh. Tahtou kavota korgieh puuh, eiga puuttus krokodiilale suuh. Koivun oksale nouzou odvavai. Havaččuu, silmii hierou, undu oli kai. Algaugo O-kirjaimel? Kirjuta kodazeh sanan algai kirjain. Kirjuta sanat valmehekse. H RA H RA PEDR PUDR 36

37 Eči tie O-kirjaimelluo. O-kirjaimel algajat sanat avvutetah tien ečindäs. Yhtistä tavut da kirjuta sana. 37

38 Äijiä eibo puuttunuh, ku egläi kalah käin. Hos enneglästy samas kohtas äijy kalua näin. Ga tänäpäi mitbo oldih net pitkäččäzet, rouno mavot, yksikai oli šaglat, evähäzet. Hätken diivuičin, sit sanottih buito ollah ängerjähät. Parembi migu huaristelet yksinäh, kyzy, tietäh mielevembät. Kirjuta sanat valmehekse. S LGY S LKY K BU K BY Yhtistä tavut da kirjuta sana. 38

39 Höstöböröi pieni istuu itköy pimies yös. Öblöi olen. Puutuigi öntästyö myös. Mitah valgei lähenöy. Mibo neče kummu on. Sattavunnuhesgo oletto? kyzyy iäni jo loitton. Nygöi toine toizenke astuo pädöy, ku čilkehböbökän valgien ker kulgie nägöy. Kirjuta sanat valmehekse. T PPY T PPU M KKI M KKI Yhtistä tavut da kirjuta sana. 39

40 Hebo hirnakoiččou, heinikös astuu. Harmanou vihmakse taivahan randu. Hiemaizilleh briha hevonke harpiu, kastuu, rodieu vihman periä hirnundu. Ehtäl tuatto hänele rohtuo tuou. Huomenenjälles rodieu terveh. Briha rohtoheinis laittuu rohtuo juou, da piäčakko hävvinnyh piänneh. Algaugo H-kirjaimel? Kirjuta kodazeh sanan algai kirjain. Kirjuta sanat valmihikse. LE MY LE BY EINY EINY 40

41 Eči tie H-kirjaimelluo. H-kirjaimel algajat sanat avvutetah tien ečindäs. Yhtistä tavut da kirjuta sana. 41

42 Kirjuta sanan loppukirjain. LEV TYTT NEN KUOPP Eči yhtenjyttyine kui kodazes. Eči puarat. Piirrä valmehekse. Valliče oigei tavu, kirjuta. 42

43 Eči sanan tavut. Kirjuta ylähän olijat sanat. Valliče oigiet kirjaimet kodazes da ližiä net sanah. UO OI OU GEI S LU T KKU IÄ ÄI ÄY T ZI M ČČY JY ÖI ÖY YÖ NIMET V H HEN 43

44 L Liijan ravieh dorogal ajannet, hillendä! Et ole sie vaiku sinä, etgo la ellendä. On tostugi kulgijua, kymmene, seiččie libo nelli, keral kenentahto buabo, lapsi libo velli. Algaugo L-kirjaimel? Kirjuta kodazeh sanan algai kirjain. Kirjuta L, LL libo L'L'. VI LU VI LU VI LU 44

45 Eči tie L-kirjaimelluo. L-kirjaimel algajat sanat avvutetah tien ečindäs. Yhtistä tavut da kirjuta sana. 45

46 Reboi proidiu mečäs troppazel. Čomendus revol rippuu korvanlehtel. Siiriči revos harakku lendäy hačattau, ga järilleh kiändyy, čomenduksen varrastau. Revol jälles perilline astuu ripettäy. Ravieh ruokkoh pane kai mi läpettäy eiga harakku näpistäy, voruiččou. Harakku on čilkeheh rakas, himoiččou. Algaugo R-kirjaimel? Kirjuta kodazeh sanan algai kirjain. Kirjuta L, LL libo L'L'. PE EH VE EH PA DU PA DU 46

47 Eči tie R-kirjaimelluo. R-kirjaimel algajat sanat avvutetah tien ečindäs. Yhtistä tavut da kirjuta sana. 47

48 Zirkalos nägyy penziel eläjän starikan roža väzynyh. Silkeskie zooparkas ruadai tytär telefonal zvoniu. Tyttärel abuu ukko puaksuh on kyzynyh. Zuaharii panou čuaskah da käzi tukkii sugiu. Zooparkas on zebrua dai žirafua, zvierilöi monenmostu, zerkua, riižua, buurua, muzavua i valpahua hebostu. Algaugo Z-kirjaimel? Kirjuta algukirjain. Kirjuta Z libo S. TELEVII ORU APEL' IINU KO A 48

49 Eči tie Z-kirjaimelluo. Z-kirjaimel algajat sanat avvutetah tien ečindäs. Yhtistä tavut da kirjuta sana. 49

50 Žuaru rodih kažile, a-voi voi, nenä hiilavu, toven on voimatoi Ni lekahta ei kissin händy žiälöiččöy kissii ižändy Kerras sinule žuarin kalan, terväzeh suat mageipalan. Algaugo Ž-kirjaimel? Kirjuta algukirjain. Kirjuta Ž libo Š. KA I PO TU PI AMU SRAR U 50

51 Eči tie Ž-kirjaimelluo. Ž-kirjaimel algajat sanat avvutetah tien ečindäs. Yhtistä tavut da kirjuta sana. 51

52 Kirjuta sanan loppukirjain. OMME ROUZ LUM Eči net kaksi sanua, kudamat samal tavul loppietah. Valliče oigei tavu, kirjuta. Eči net kaksi sanua, kudamat samal tavul loppietah. Piirrä valmehekse. 52

53 Eči sanan tavut. Kirjuta ylähän olijat sanat. Valliče oigiet kirjaimet kodazes da liziä net sanah. IE EI EU S NY K LI L KU Yhtistä sanat, kudamis samat algutavut ollah. 53

54 Yböyksin mägry eläy, oman taloin emändy, yksikai yhtytottu tiijustau ystävy händy. Mägry ei ole ystävättäh: myös kuni ei yllätä yö, kuččumattah käskemättäh puuttuu ystävy hänellyö. Kyzyy mägry ystäviä: Mindäh yksin elämmö, yskäs nikedä, yksinäh kylyy lämmitämmö? Mielevy on mägrän duumu, yhty mieldy ollah mollei. Nygöi hyö yhtes eletäh, ysky tyhjy ole jo ei. Algaugo Y-kirjaimel? Kirjuta algukirjain. Kirjuta Y libo YY. REG T S GYZY H BII S VÄIN 54

55 Eči tie Y-kirjaimelluo. Y-kirjaimel algajat sanat avvutetah tien ečindäs. Yhtistä tavut da kirjuta sana. 55

56 Tetrattih tyttö kirjutti mielet omat, lehteh tahtoi net työndiä. Oldih tekstat kai moizet čomat. ga ni duumaija ei voinnuh syöndiä. Tossu piän vuottau lehtie, huttuu keittäy. Poštuniekal vastah kettiäy, kai ruavot heittäy, ei voi tirpua, hos nälgy nävizöy vačas. Rubieu lugemah virujes al kattien, ga huttu kiehuu piäliči reunas. Tačmu jäi hutun periä, hos pezi lattien. Algaugo T-kirjaimel? Kirjuta algukirjain. Kirjuta T libo TT. MA O FLEI U PLI A TOR U 56

57 Eči tie T-kirjaimelluo. T-kirjaimel algajat sanat avvutetah tien ečindäs. Yhtistä tavut da kirjuta sana. 57

58 Died oi tiedäy moizen dielon: dročon buabale mieldy myö on. Kerras peredniekkah šuorieu, dročontahtahan magien luadiu. Terväh duuhu pertih rodih, vastuau buabua, konzu tulou kodih. Algaugo D-kirjaimel? Kirjuta algaikirjain. Kirjuta D libo TT. MA O MA O AI U AI U 58

59 Eči tie D-kirjaimelluo. D-kirjaimel algajat sanat avvutetah tien ečindäs. Yhtistä tavut da kirjuta sana. 59

60 Kirjuta sanan loppukirjain. TIÄHT ROTT EHT Eči net kaksi sanua, kudamat samal tavul loppietah. Valliče oigei tavu, kirjuta. Piirrä valmehekse. 60

61 Eči sanan tavut. Kirjuta ylähän olijat sanat. Valliče oigiet kirjaimet kodazes da liziä net sanah. YÖ YI YY K NÄL C TTÖ KYZ Yhtistä sanat, kudamis samat algutavut ollah. 61

62 Čainiekku čuhizou päčil. Čikko ikkunaspäi kaččelou. Haikostelou häi toiči, uničču on, da duumaiččou. Čiyčettäy čiučoi da tuukkai tuukkau, ga čakku poigiidah čakkuaugo? Čuajuu čuaškah čikko valau. Vastavuksen nečih suanougo. Algaugo Č-kirjaimel? Kirjuta algukirjain. Kirjuta Č libo ČČ. JÄI Y JOU EN LAU U MIÄ Y ME OI OGUR U 62

63 Eči tie C-kirjaimelluo. Č-kirjaimel algajat sanat avvutetah tien ečindäs. Yhtistä tavut da kirjuta sana. 63

64 Dogadiu čidžoi: pienettävy on džudoruuttu, kazvanuh on, eigo ole dengua ostua uuttu. Mibo edeh, sportah džinzat eihäi päi. Čöndžöibazaril hyvä ruuttu löydyi jälgimäi. Kirjuta algukirjain. INZAT AKKU UDO Kirjuta Č libo DŽ. LIE U KU OI JOU EN MAN OI 64

65 Kirjuta Č libo DŽ. LIE UIHEBO NOZNI AT KYN ÄTES Valliče kodazespäi sanah pättävy vokali. Voit käyttiä yhty vokalii vaiku yhten kerran. K N D M Ö MY S N H N H S K I A E I O U Y Ä Ö Yhtistä tavut da kirjuta sana. 65

66 Čuurus kylböy kaheksa valgiedu kanua. Kakatetah yhtes, toistetah yhty sanua. Kukki kulgijes kaččou vaiku omah n okkah, kiirehel juoksou, ähkähtäh kanan bokkah. Kana kiändäy mukkii. Čakkuau kana kukkii. Algaugo K-kirjaimel? Kirjuta kodazeh sanan algai kirjain. Kirjuta K libo KK. LII U N'O U STO AN YS Y 66

67 Eči tie K-kirjaimelluo. K-kirjaimel algajat sanat avvutetah tien ečindäs. Yhtistä tavut da kirjuta sana. 67

68 Gribua, garbaluo kerätä voin. ga luadie pidäy vagoloi ogurčoin. Gruuššua sygyzyl kazvau puulois. Net magiet ollah lapsien suulois. Randah astun ongiruagu olgupiäl. Vägisuurdu kiiškoidu, haugie suan poudusiäl. Rugehet, grečut i kagrat pellol suammo. Andimet mečän, puun, kai sualehet keskenäh juammo. Algaugo G-kirjaimel? Kirjuta algukirjain. Kirjuta G libo K. VA OI T'OR U SU A POI U 68

69 Eči tie G-kirjaimelluo. G-kirjaimel algajat sanat avvutetah tien ečindäs. Yhtistä tavut da kirjuta sana. 69

70 Juoksou jänöi ristuhuuli, jalgu nouzou, puhuu tuuli. Kebjieh hyppiy hoikal jiäl, valgei talviruuttu jo piäl. Algaugo J-kirjaimel? Kirjuta algukirjain. Kirjuta J libo G. MA AI KA OI VA OI KÄ ÖI 70

71 Eči tie J-kirjaimelluo. J-kirjaimel algajat sanat avvutetah tien ečindäs. Yhtistä tavut da kirjuta sana. 71

72 Kirjuta sanan loppukirjain. KORMAN T'ORK CAGAR Yhtistä tavut da yhtistä sana kuvanke. Eči net kaksi sanua, kudamat samal tavul algau. Valliče oigei tavu, kirjuta. 72

73 Eči sanan tavut. Yhtistä sanat, kudamis samat algutavut ollah. Yhtistä tavut da sana yhtyssanakse. 73

74 Päivypastol päiväine pastau, vihmal vezi meidy kastau. Pädöy muata, pilvii kaččuo, pilveksizel oppie päivästy kuččuo. Puaksuh talvel lundu panou, pakkaine toiči rožat kai purou. Lämmy da vilu, monenmostu siädy, ga putin šuapkaine lämmittäy piädy. Algaugo P-kirjaimel? Kirjuta algukirjain. Kirjuta P libo PP. KU I ŠKUA U LII UKKU RE U 74

75 Eči tie P-kirjaimelluo. P-kirjaimel algajat sanat avvutetah tien ečindäs. Yhtistä tavut da kirjuta sana. 75

76 Bunukat pertis bauhitah, bobazienke elostetah. Yksi bunukku elostandan heittäy, pal l ahin varbahin buaballuo bisbettäy. Pakiččou ku buabo baijuttas, yskäs pun ustu liedžuttas. Sebäi lastu, yskäh nostau, bunukkaine silmät umbuau. Algaugo B-kirjaimel? Kirjuta algukirjain. Kirjuta B libo P. N'A A ŠUA KAINE RE OI AL' OM 76

77 Eči tie B-kirjaimelluo. B-kirjaimel algajat sanat avvutetah tien ečindäs. Yhtistä tavut da kirjuta sana. 77

78 Varoi ladvas koivun istuu, vuottau konzu vihmu loppuu. Hibjas vilu kahmeloittau, nälgy, syvvä himoittau Vie pastau päiväine siivet kuivattau. Syömizen eččoh varoi lehahtau. Vačan tävven suau veresty lihua, eigo pie varoi vihmale vihua. Algaugo V-kirjaimel? Kirjuta algukirjain. Kirjuta V libo VV. HA U KOI U SY ÄIN YÖLII OI 78

79 Eči tie V-kirjaimelluo. V-kirjaimel algajat sanat avvutetah tien ečindäs. Yhtistä tavut da kirjuta sana. 79

80 Koufin himo Fed an veikilluo toi. Kai veikin valetut koufit joi. Ei olluh pimei, ku oli fonarin valgei. Kuppii toine toizen peräh valoi. Fonari viegi stolal paloi. Äijy puutui juvva, vačču läs halgei. Algaugo F-kirjaimel? Kirjuta algukirjain. Kirjuta F libo V. ŽIRA U KRA ATTI ELE ANTU DEL IINU 80

81 Eči tie F-kirjaimelluo. F-kirjaimel algajat sanat avvutetah tien ečindäs. Yhtistä tavut da kirjuta sana. 81

82 Kirjuta sanan loppukirjain. NYBL T'UL'PA PISAR SPIČK Eči sanan tavut. Kirjuta ylläolijat sanat. Valliče oigei tavu, kirjuta. Yhtistä tavut da sana yhtyssanakse. 82

83 Yhtistä tavut da sana yhtyssanakse. Yhtistä sanat, kudamis samat lopputavut ollah. Eči sanan tavut. Kirjuta ylähän olijat sanat. Valliče oigei tavu, kirjuta. 83

84 Yhtistä sanat yhtyssanakse da yhtyssana oigien kuvanke. 84

85 Valliče da kirjuta oigei sana. Emma JUOU JUOKSOU Aleksi Irina SOUDAU SOITTAU Emil Jani da Martta PURTAH PHUTAH Lotte da Olga 85

86 KIZA- DA MUUDU IDEJUA Kižaidejua jälgimäzel sivul olijah kirjaimikkoh näh. Kirjaimikos ollah kai kirjaimet täs kniigazes olijas jällestykses. Kirjaimikos voi peittiä net kirjaimet, kudamii ei vie olla opastuttu. Opastujat juatah pienih joukkoloih, kudamis hyö kižatah. Opastujil on jogahizel tukku kižamerkii, sanommo nybliä. Kižan vedäi sanou vihjavon, ezim. midätah täs pertis da kižuaju oppiu keksie midätah vihjavon mugah niilöil kirjaimil algajua, midä hänel on ies. Vihjavoloi voi olla ezimerkikse kukku, keldaine kukku, elätti, soba, midätah školas, pertilomu, midätah harmuadu, midätah kylbypertis, i m.i. Ku vihjavonnu ollou midätah täs pertis da keksinöy häi sanan stuulu, häi voi panna nyblän s-kirjaimen piäle. Ken suau enzimäzekse nyblän jogahizen kirjaimen piäle, se on voittai. Konzu lapset harjavutah kirjaimih da opastutah i lugemah, voi monenmostu harjoitustu kirjazenke luadie sen ližäkse gu kirjazen harjoituksienke ruatah. Täs vähäine erilastu idejua: Opastujile on hyvä luadie kartočkukomplektat kirjaimienke. Niilöinke voijah luadie ainos uuttu sanua, konzu vastavutah moizen sananke, kudamah kai kirjaimet jo ollah opastuttu. Opastai rubieu kirjuttamah kudamidä sivun sanua taulule (libo on kirjutannuh sanua suurele bumuagale da kirjain kirjaimel ozuttau ližiä kirjaindu sanas), opastujat opitah lugie kudamua sivun sanua opastai rubieu kirjuttamah. Opastai valličou sanan da kirjuttau sen taulule kirjaimet viäräh jällestykseh, opastujat opitah tundie sanan. Kirjazen ližäkse voi lapsil olla tetratit, kunne voi aiguine ližiä harjoitustu andua sen mugah, mittuzet lapsen nerot ollah. Ezimerkilöi: kirjuta sivun sanat (libo mondugo sanua opastai tahtou kerale ottua) tetrattih pättävän adektiivanke kirjuta ližiä sivun kirjaimel algajua sanua, libo muudu sanua kirjaimenke (kirjain sanan keskel libo jälgimäzenny kirjaimennu) kirjuta tetrattih virkehet sivun sanoinke (ks. aijembat kohtat), luaji sanoinke virkehet kudamis ollah i numerualu/adverbi/numerualu da adverbi, i m.i. taivuta nominat eri sijamuodolois (libo sih sijamuvvos kudai kuuluu urokkah) taivuta sivun verbit eri persounu/aigu/tabamudolois(sežo kieldomuvvonke) kirjuta lyhyt runo/kirjutus/dialougu sanoinke (libo valliče sivul kaksi/kolme/ nelli sanua) sanele kudakuh sanan näh, a älä toizile sanua kerro, toizet opitah sanan arvata luaji kysymysty kydamah sivun sanat ollah vastavuksennu 86

87 87

88 Karjalan Kielen Seuran julgavot 1. Martti Penttonen: Tiedotehniekkua karjalakse, 2005, 30 s. 2. L udmila Markianova, AaroMensonen: Opastummo karjalakse: Lugemistu aiguzile, 2006, 228 s. 3. Martti Penttonen: Karjal-Suomi-Karjal sanakniigu, 2006, 402 s. 4. Toim. Martti Penttonen: Ruado karjalazet mustellah, 2007, 104 s. 5. Toim. Galina Fedulova, Martti Penttonen: Anuksen silmykaivozet, 2008, 134 s. 6. AaroMensonen: Taratammo karjalakse, 2008, 52 s. 7. Jukka-Pekka Wuorikoski: Kirjuta kaunehesti karjalakse luojan kirjuttamizen alguopastai, 2008, 80 s. 8. Toim. Martti Penttonen: Pruazniekku karjalazet mustellah, 2009, 102 s. 9. Toim. Pertti Lampi: Perinteisiä karjalaisia etunimiä lyhyt nimiopas, 2009, 30 s. 10. Toim. Jukka-Pekka Wuorikoski: Nalle Karhu Meččyrunoloi lapsile, 2009, 47 s. 11. E.V. Ahtia: Karjalan kielioppi. Nägöispainos, 2009, 144 s. 12. Tove Jansson: Tiedoiniekan hattu, 2009, 159 s. 13. Martti Penttonen: Tiedotehniekku, 2009, 122 s. 14. Elias Lönnrot: Kalevala, 2009, 520 s. 15. Toim. Martti Penttonen: Kiännä luojen-luo kiändäjen, 2009, 74 s. 16. Martti Penttonen, Tatjana Kuznetsova: Kuvasanakniigaine, 2010, 70 s. 17. Toim. Aaro Mensonen: Nenga enne elettih Endizii ruadoloi da taboi Karjalas, 2010, 118 s. 18. Paavo Harakka: Paavon Paginat Karjalankielizie paginoi, 2010, 116 s. 19. Toim. Martti Penttonen: Kukastu kummua karjalazet kirjutetah, 2010, 146 s. 20. Juhani Aho: Juha, 2010, 160 s. 21. Mikko Kuismin, Maria Kähäri: Niina Nieglikon sygyzy, 2010, 34s. 22. Tove Jansson: Varattavu Iivananpäivy, 2010, 154 s. 23. Maria Kähäri: Fed a kažii eččiy, 2011, 24 s. 24. Maria Kähäri: Fed an roindupäivy, 2011, 24 s. 88

89 25. Maria Kähäri: Ostandukižakartit, Feda-kartit, 2011, 2 pakiettua 26. Jelena Filippova, Sanna-Riikka Knuuttila: Käytännön karjalaa-sanastoa arkipäivän tilanteisiin, 2011, 99 s. 27. Raija Pyöli: Livvinkarjalan kielioppi, 2011, 200 s. 28. Toim. Martti Penttonen: Kondien ker marjas karjalazet kirjutetah, 2012, 205 s. 29. Saara Tuovinen: Saaran kuaskut da starinat, 2012, 100 s. 30. Selma Eskelinen: Uksen raosta kuultua-kertomuksia Ilomantsin karjalasta, 2012, 208 s. 31. Tove Jansson: Muumitatan mustelmat, 2012, 171 s. 32. Maria Kähäri: Milan perehen päivy, 2012, 39 s. 33. Raija Pyöli: Livvinkarjalan harjoituskirja, 2012, 111 s. 34. Zinaida Dubinina: Kirjutukset, 2013, 288 s. 35. Pentti Saarikoski: Kuikan peldo, 2013, 48 s. 36. Juhani Aho: Raudutie, 2013, 111 s. 37. Juhani Aho: Lastuloi, 2013, 383 s. 38. Tove Jansson: Muumipeigoi da händytiähti, 2013, 154 s. 39. Martti Penttonen: Karjalazil očkil, 2014, 195 s. 40. E.V. Ahtia: Karjalan kielioppi III. Lauseoppi, 2014, 157 s. 41. Arkkipiispa Leo: Mustelmat, 2014, 251 s. 42. E. V. Ahtia: Karjalan kielioppi II. Johto-oppi, 2014, 109 s. Julgavoloi voi tilata internetači ozuttehes libo kyzellä Karjalan Kielen Seuran toimistolois: Pohjoiskatu 6, Joensuu, tel , da Korvatunturintie 2, Helsinki, tel