Oma Mua. 09 (1199) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Unohtumatoin kokemuš s. 9. Venäjällä volont oriliikeh šai alun 1980-luvun lopušša.

Transkriptio

1 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 09 (1199) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Arvatut kirjutekset s. 3 Enzimäzen vuozisuan XVII aigazen karjal-ven a sanakirjan luadijannu oli Afonan arhimadrittu Feofan. Se tovestettih tutkijat Irma Mullonen da Oleg Pančenko. Sanakirjas iččenäh da sen luadijas voibi lugie tutkijoin vaste ilmah piässyös kirjas. ÔÔ Oma nägemys karjalan kielen histourieh da nygypäiväh s. 8 Lähiaigua karjalan kielel kirjuttajien miäry on kazvanuh. Meijän tazavallan ližäkse karjalakse kirjutetah Suomesgi. Päivänvalgien nägi Martti Penttozen Karjalazil očkil -nimine kniigu. ÔÔ Unohtumatoin kokemuš s. 9 Venäjällä volont oriliikeh šai alun 1980-luvun lopušša. Vuosi vuuvvelta volont orien joukko kašvo ta ošallistu ihan erilaisih tapahtumih. Soči olimpijakisoih ošallistu volont orie. Yksi niistä oli liäkehtiijon opiston opaštuja Olga Kul abina. ÔÔ Teatteri on eläs. 10 män kaunehuš Kanšallisen teatterin näyttelijän Darja Karpovan šyntymäštä täytty 100 vuotta. Kanšallisen teatterin elämäkerta on šen näyttelijien elämäkerroissa. Niijen luvušša Darja Karpova on yksi enšimmäisistä ta arvokkahista. Hiän ruato teatterissa melkein 60 vuotta. Työryhmän etuštajat käytih Louhen OOO Karavai-leipomoissa ta korkiešti arvoššettih leipätuottehien luatuo. Piirin proplemoista peittelömättä»»valtijon komissio, kumpaseh kuuluu eri ministerijöjen ta viraštojen etuštajie Petroskoista ta Moskovašta kävi tutuštumah Louhen piirin elämäh. Sivu 2.

2 2 «Oma Mua» 12. kevätkuudu 2014»» tazavaldu Toteuvutahko hyv»»kuuvvešša vuuvvešša on tarkotuš noštua kylien elintašuo ta muuttua»»kylänelämä Anni Vlasova Svetl ačok-päivykoin kazvatinke Astahov piirusti kukkazen Naizien päiväkse. Kuva: Andrei Rajev Abuu da kannatustu lapsile»»ven an prezidentan tyves toimii lapsien oigevuksii valvoi edustai Pavel Astahov kävyi Petroskoile Valentina Mirinova Kevätkuun allus Karjalas ruadomatkas oli Ven an prezidentan tyves toimii lapsien oigevuksii valvoi edustai Pavel Astahov. Korgei virguniekku kävyi tazavallan lapsien kodiloih da tervehysalan laitoksih. Astahovan ruadomatku algavui Petroskoin školas n:o 21, kus opastutah lapset, kudamil on liikunduvoimattomuksii. Škola-internuatan piälikkö Irina Nerovn a saneli, kui eletäh da opastutah školan 116 opastujua. Školas opastujih niistielöih lapsih niškoi on luajittu moine opastus, ku lapsi kois olles tiedokonehen avul nägöy da kuulou opastajua da yhtes kluasas olijoin lapsien kel ruadau opastajan käskiettyy. Pavel Astahov käi Petroskoin linnan polikliiniekkah n:o 2. Sie kačotah lapsii, kudamil on hermo- da liikunduvoimattomuksii. Joga vuottu täs suajah abuu 600 lastu. Karjalan tazavallan tervehyönministru Valentina Ulič da polikliiniekan piälimäine liäkäri Jelena Tarasenko paheksittih, ku sie ei rua basseinu. Sidä kohendannuh firmu, kuduan ruaduo paheksittih, hävii. Nygöi basseinan kohendamisruadoloih pyrritetäh rinnal olijan kauppukeskuksen rakendusmiehii. Lapsien kois, kus eletäh mielenluavun puoles voimattomat lapset, Astahov tiijusteli, ken puaksumbah ottau perehih moizii lapsii paikallizet vai ulgomualazet rahvas. Lapsien koin piälikön Jelena Kriščenkon sanoin mugah vuvvennu 2013 heijän kazvattilois 24 otettih omih perehih, 23 ottolapsikse. Ven ale ottolapsikse puutui 14 lastu, ulgomuale vaigu nelli. Pavel Astahovan mieles Karjalan tazavallas vältämättäh pidäs olla alovehelline sotsiualu-reabilitatsiikeskus. Hänen mieles se vois luadie tazavallan 100-vuozipäiväkse. Karjalah ruadomatkan lopus Astahov kävyi Svetl ačok-päivykodih, kus opastutah pahoi nägijät lapset. Sih päivykodih käyjän tyttözen kel Astahov piirusti kukkazen Naizien päiväkse da kačoi päivykoin kazvattiloin tansuu, kuduadu hyö valmistetah pruazniekakse muamoloile da buaboloile. Valdivon komissii, kudamah kuuluu eri ministerstvoin da virastoloin ruadajua Petroskois da Moskovaspäi, kävyi 4. kevätkuudu Louhen piirih kaččomah kuibo sie ollah dielot. Oli Louhen piirinki piälikköja. Vierahat kerittih käyvä Louhešša ta Piäjärveššä. Šitä ennein kylissä kävi Lakijenhy väkšy mis kokouk šen valtuutettu Artur Mäki, kumpani on Louhen piirin kuraattorina. Louhen piiri on nykyjäh kaikkein köyhin piiri Karjalašša. Ennein tiälä oli kolme meččäkombinaattie, nyt kaikki on hävitetty. Čuupašša oli šuuri vuorikombinaatti, nyt on jälellä vain pieni yrityš. Kylissä on työttömyyš, toimitah vain bydžettilaitokšet, niissäki aina vähennetäh väkie. Valtijon komissijo vaštuau valmistamisešta Karjalan 100-vuotispäiväh 2020 vuotena. Šuuret rahat federalibydžetistä on annettu, jotta näijen kuuvven vuuvven aikana luatie ihmisien elämä paremmakši tämä teema kuulu vierahien pakinoista. Komissijon johtaja Venäjän tur vallisuušneuvošton vara šihteeri Rašid Nur- Työttömien miärä on kašvan huomattavašti, monet on mänty eččimäh työtä kaupunkih. Piäjärveššä työryhmä kävi Kordon -yhtijön teollisuuškentällä ta tapasi šen ruatajien kera. galijev hyvin tietäy Karjalua, kun on elän tiälä. Kombinaatti konkuršših, rahvaš ilmain työtä Komissijon joukkuo hämmäššytti tilanneh, kumpaseh on joutun Piäjärven kylä. Šuomela isra kentaijen voimilla 40 vuotta takaperin rakennetut meččäkombinaatti ta kylä oltih etumaisena koko Venäjällä. Meččyä hakattih uušien tehnologijien mukah, ihmiset elettih niin kuin paratiisissa vanhah elämäh verrattuna. Mitäpä nyt? Meččäkombinaatti 2012 vuotena mäni konkuršših, melkein kaikki tehniikka oli myöty halvalla ta vielä i metalliromukši. Työttömien miärä on kašvan huomattavašti, monet on mänty eččimäh työtä kaupunkih. Kyläššä ruatau vain pieni šahayrityš, on»»katto vuotau, šali kiinni muutomie matkailufirmoja. Paremmašša tilašša on vain tulli ta Puanajärven kanšallispuisto. Onnekši on bydžettilaitokšie, missä ruatah eniten naiset koulu, päiväkoti, lapšienkoti, pošti, pankki, apteekki. Vielä on äijä kauppoja. Šuurin oša kylän eläjistä ollah eläkeläiset. Kaikista enin ihmiset valitettih šairahien hoijošta, kun pitäy ajua šuan kilometrin piäh Tapuamiseh keräyty äijän rahvašta, vaikka ei ollun ilmotuštakana. Ei kaikin ni šovittu, kun ei kyläššä löytyn šuurempua paikkua, kun entini meččäkombinaatin konttuurin pieni šali. Mintäh niin? kyšyttä työ. Ka kulttuuritalošša, missä ennen piettih tämmosie šuurie pitoja, jo kymmenie vuosie vuotau katto, tänäki noin lämpimänä talvena šama juttu! Šali piti panna kiini, rahua remonttih on mukamaš luvattu, no miän tilantehešša luvattuo tavallah yli kolme vuotta vuotetah. Karjalan kulttuuriministeri Jelena Bogdanova oli šokissa, kun näki meijän kulttuuritalon kuntuo. Muut šinne ei ole i käyty, niin vähän aikua oli aina varattu, jotta ei keritty hot i kerran käyvä Piäjärveh. Omii mielii kirjutakkua Šuuri lätäkkö kešellä kulttuuritalon šalie, ei ole ihmettä, jotta tämmösissä oloissa ei voi toimie. Kuva: Anni Vlasova, Oma Mua

3 »»Vienan Karjala ät lupaukšet? kyläläisien elämä parempah päin. Vuotamma turistija, ka ken tämmösie teitä enši kertua ajau, šiitä vielä monta kertua ajattelou, lähtiekö tuaš vai ei. «Oma Mua» 12. kevätkuuta Korttieriloissa ei ole kuumua vettä koko kešän aikana, a korttierimakšut vain nouššah. Louheh tahi Čuupah. Piäjärven polničča aikoinah oli hyvin varuššettu, toimittih ruavahien, lapšien ta šynnytyšošaštot. Nyt ruatau vain enšiapu ta liäkärin vaštahotto. Šuuri propleema kyläššä on še, jotta joka kešä meilä korjatah šähkötolppie, šen takie melkein joka šuovatta toičči pyhäpäivän huomenekšeh šuate Piäjärveššä ei ole šähkyö. Taššä šamašša pitäy mainita, jotta monilla miän kyläššä ollah šähkökiukuat. Jo monta vuotta Piäjärveššä ei ole yleiskylyö, toimiu vain pieni šauna yhellä yrittäjällä. No šiitä huolimatta korttieriloissa ei ole kuu- mua vettä koko kešän aikana, a korttierimakšut vain nouššah. Tuntuu, jotta elämä päivä päivältä pahenou. Paratisista joutuma helvettih! Voi, näitä meijän teitä! Teijen kunto ei kai ole yksistäh meijän piirin proplema. Ka on kumma, kun jo monta vuotta takaperin EU on luvannun 6 miljonie euruo, Piäjärven ta Šuomen rajan välisen tien korjuamiseh. Viime kešänä oli pietty kilpailu ta tenderin oli voittan tuntematoin Respekt- firma Petroskoista. Še lupasi korjata tien pienemmällä šummalla rahua. Mimmoset tulokšet? Kakši kuukautta oli noššettu hiekkua tien reunoista ta šiinä kaikki. 15 miljonie rupl ua on jo käytetty, EU:n tarkaššuškomissijo on kieltän firmalta työn jatkamisen. Nyt tuaš ruvetah pitämäh kilpailuo ta mäne tiijä, ken ottautuu tähä työh. Hullujen hommat! Piäjärven ta Louhen välini tie niise on pahašša kunnošša. Oša šiitä oli aikoinah asfaltoitu, još šitä voit šanuo asfaltiksi. Autot männäh rikki, šattuu kolarijaki. Vuotamma turistija, ka ken tämmösie teitä enši kertua ajau, šiitä vielä monta kertua ajattelou, lähtiekö tuaš vai ei. Šuomelaisethan heitettih käynnin, vuotetah, kuni tie korjatah. Mitä tulevaisuuvešša? Kuitenki vielä hyvin monet asiet jiätih käsittelömättä, kun ei riittän aikua. Herrat šanottih, jotta heilä on tarkotuš paissa paikallisrahvahan kera, jotta yheššä löytyä matka parempah elämäh, noštua korkiemmalla kylän elämän tašo. Tuntuis, jotta olis pitän aikasempah tätä tutkie, vaikka šilloin kun meččäkombinaatti oli elošša. No yhtä hyvie lupaukšie ihmiset kuitenki kuultih. Pari vuotta on jo luvattu, jotta Koštamukšen Finteklaitoš rupieu hakkuamah meččyä ta šahuamah lautua meččäkombinatin ieštä. Nyt kuulima, jotta virkapaperit ollah melkein valmehet ta kešällä tulou työtä henkellä. Otetah käyttöh meččätehaš ta uuši meččäjätteillä toimija lämpölaitoš. Piirin toisissaki kylissä järješšetäh hakkauštyöt ta meččyä ruvetah kulettamah Piäjärveh. Tervehyšhoijon ministeri vaštasi monih kyšymykših ta anto toivuo ihmisillä, jotta tervehyön huolto tulevaisuuvešša parenou, pitäy enämmän käyttyä internetyhteyttä šairalojen välillä. Viimekši oli šanottu, jotta Karjala pitäy panna hyväh kuntoh, kun še on raja-aloveh ta Venäjän visittikortti. Eikö myöhäh ole havaččauvuttu ta voisimmako uškuo näih lupaukših? Aika näyttäy. Matkailušta on tullun Kalevalan piirin talouven tärkeimpie kehityššuuntoja. Valtijokommissijon työryhmä tapasi Welt Karjalaiset matat -yritykšen etuštajie. Meččäpos olkat ei jätetä huomijotta»»venäjän Federatijon turvallisuušneuvošton varašihteerin Rašid Nurgalijevin johtama työryhmä tutki Kalevalan piirin tilannehta. Moskovalazien virguniekoin suuri ruadojoukko käi Kalevalan piirih. Inšinööri Mobergin talo oli enšimmäisie kohtehie, kunne Valtijon komissijon ryhmä kävi vierailun aikana Kalevalan piirissä. Vuotena 1906 noššettu kakšikerrokšini talo on istorijallis-arhitektuuselta kannalta arvokkahie XX vuosišuan alun kaupunkirakennukšie. Moobergin talo šeisou Kalevalan piäkatujen risteykšeššä, kumpasen kautti kuletah kaikki tärkeimmät turistireitit. Tämän talon tiloissa on tarkotuš šijottua Kalevalan etnokulttuurini keškuš, lapšien musiikkikoulu, käsityöpajat ta kotišeutumusejo. Onnakko rakennukšen rekonstruointityöt on jatuttu jo monie vuosie eikä šiitä vielä loppuo nävy. Šeuruavakši vierahat käytih tutuštumašša Lapšien luomistyön taloh. Šen tiloissa järješšetäh erilaisie urheilukilpailuja, muasteri-oppija, näyt telyjä, toimiu pyhänpäivän klubi ta muita kerhoja. Luomistyön talo ši jou tuu rajavartijo-ošašton entisen klubin tiloissa. Turismin kehittämini on Kalevalan piirin talouven tärkeimpie kehityššuuntoja. OOO Welt Karjalaiset matat -matkailuyrityš on jo 15 vuotta toimin turismialalla Kalevalan piirissä. Nykyjäh še on piirin tärkein matkailuoperaattori. Yritykšen etuštajat kerrottih vierahilla, jotta yritykšen toimintavuosien aikana on kehittyn šuuri sisteemi, kumpani tarjuou moniluatusie turismipalveluja piirissä. Šamoin yrittäjät kerrottih lukusista propleemoista, kumpaset jarrutetah turismitoiminnan kehityštä. Pakina jatku Kalevalan piirin ičehallinnošša, missä työryhmä yheššä paikallishallinnon etuštajien, laitokšien ta järještöjen johtajien, yrittäjien ta yhteiskunnan etuštajien kera käsiteltih Kalevalan piirin sosiaali-talouvellisen tilan propleemoja. Paikallishallinnon varajohtaja Irina Kuzmina kerto, jotta piirissä on luotu työryhmä, kumpani rupieu hoitamah valmistautumista Karjalan tašavallan 100-vuotispäiväh. Kalevalan pos olkan johtaja Zoja Pekšujeva ehotti liittyä valmistamisšuunnitelmah teijen ta puhissušlaittehien šekä Borovoin kattilahuonehen rakentamisen. Muamonkielen šäilyttämini, koulujen remontti, šähkötariiffien noštamini ta sosiaalinormit, uuvven paiväkojin rakentamini Kalevalašša, piirin nuorisoneuvošton toiminta näitä ta muita ajankohtasie kyšymykšie oli noššettu tapuamisešša. Tapuamisen lopušša Rašid Nurgalijev korošti, jotta pienissä meččäpos olkoissa eläjät ihmiset ei voija jiähä huomijotta ta pitäy kiinnoššuttua investorija näijen kylien potentiaalista. Issunnon jälkeh työryhmä jatko matkuah Borovoin kyläh. Ainehisto otettu Kalevalan uutiset -leheštä Omii mielii kirjutakkua

4 4 «Oma Mua» 12. kevätkuudu 2014»» rahvaskundu Oma škola Tatjana Bolujeva Lapsien da nuorižon Taidotalois 28. tuhukuudu piettih illačču, kudai oli omistettu Petroskoin školan n:o 8 vuozipäiväle. Pruazniekkah kerävyi školan endisty opastajua da opastujua, kuduat eri aigah opastuttih da ruattih školas. Školan histouries saneli sen nygöine piälikkö Tatjana Čerkavskaja. Školan loppenuzien puoles kaikkii hyvitteli Galina Razbivnaja. Škola on yhtehine kodi, kuduadu jo 75 vuottu yhtes pietäh kunnos opastujat dai vahnembat. Kaikin yhtes hyö tahtotah, ku lapset kazvettas tervehet da ozakkahat, ruattas hyvin da eläjes oldas ristittyzinny. Školan 75 vuvves loppi lähes kuuttu tuhattu opastujua. Heijän joukos oli 25 kuldumedalin da saman verran hobjazen medalin suannuttu. Nygöi školas on 460 opastujua da 59 ruadajua. Mennyt vuon školan opastajat yhtyttih linnan kilbah Vuvven 2013 opastai da puututtih laureatoikse. Školan kunnivuo tovendetah sen loppenuot. Äijät heis ollah kuulužat da tundietut rahvas ei vaigu Karjalas, ga sen ulgopuolelgi. Ol ga Mihailovna Žarinovua (keskel) tundietah myös karjalan kielen kursiloin pidäjänny. Kuva: Margarita Kemppainen, Oma Mua Vuvvennu 1955 školan loppenuot: Alevtina Račuginas (hur.) rodih farmatsevtu, Larisa Sribnaja 40 vuottu ruadoi liäkärinny. Kuva: Tatjana Bolujeva Oza on ezin Tatjana Bolujeva Valentina Dorohova enämbi 30 vuottu ruadoi ven an kielen da literatuuran opastajannu omas kyläs, Suojärven piirin Porojärves. Naine jo ammui on eläkkehel, ga joute ei istu. Valentina Petrovna valmistau Porojärven školan loppenuzii lapsii korgieloih školih opastumah. Ei ammui inehmine kučui kaikkii himoniekkoi sportujoukkoh hyö harjoitellah Skandinaavien astundua, käveltäh keppilöin kel. Vaste ei ammui Valentina Dorohova huogavui da parandi tervehytty Mihail Lomonosovan parandolas Gelendžikan linnas. Händy ylen äijäl miellytti sie olendu da liečindy. Valentina eli da oli parandolas ilmai, sen hommai Karjalan tazavallan sotsiualline kaičus. Valentina Dorohova Mustan meren rannal Opastunnuh kaži mustopaččahan tyves. Kuva: Tatjana Bolujeva Elän linnas, ga mielel ainos olen kyläs»»ol ga Mihailovna Žarinova 12. kevätkuudu pidäy omua merkittäviä vuozipäiviä.»»vuozipäivy Ol ga Kuzmina Karjalan kanšallisen arhiivan nykyni johtaja Olga Žarinova on hyvin tuttu monella karjalaisella. Olga oli monta vuotta ruatan karjalan kielen opaštajana ta ylen aktiivisešti toimin Karjalan kanšalaisalalla. Ol ga Mihailovnua tundietah Karjalan kanzallizen arhiivan johtajannu, karjalan kielen opastajannu, opastundukniigoin luadijannu, karjalan kielen kursiloin pidäjänny sego karjalan kielen da rahvahallizen kul tuuran puolistajannu. Rodinuhes häi on Šuojun rannal olijah Joven kyläh. Silloi monet tytöt tahtottih roita opastajikse, muga Ol ga Mihailovnagi školan jälles lähti opastumah Petroskoin yliopiston filolougizeh tiedokundah. Yliopiston loppiettuu häi viizi vuottu ruadoi ven an kielen opastajannu enzimäi Lahdenpohjan piirin Lippalan kyläs, sit Suojärves. Vuozinnu 1990, konzu aktiivizesti ruvettih nostamah da elvyttämäh karjalan kieldy, Ol ga Mihailovnan tuttavu työndi händy toizeh pitkäh matkah, kudai rodih kogo elaijan piäruavokse. Tuttavan nevvol Ol ga Mihailovna piäzi aspirantuurah, kus opastui kolme vuottu. Aspirantuuras häi tuttavui monih hyvih ristikanzoih: L udmila Markianovah, Pekka Zaikovah, Georgii Kertah da toizih. Opastundan loppiettuu Ol ga Mihailovna jäi ruadamah Kielen, literatuuran da histourien instituutan kielisektorah. Hyväl sanal mustelen instituutan ruadajii: Vieno Fedotovua, Tatjana Boikuo, Vladimir R agojevua, kaikis heis minä sain äijän uuttu tieduo, nygöigi opastun heis, sanelou Ol ga Mihailovna. Instituutas ruadajes häi rubei käymäh yliopistoh kuundelemah L udmila Markianovan karjalan kielen luvendoloi. Kahten vuvven peräs L udmila F odorovna avai laitoksen Karjalan pedagouguinstituuttah da kučui Ol ga Mihailovnan sinne ruadoh. Sie häi ruadoi kuuzitostu vuottu, enzimäi karjalan kielen opastajannu, sit laitoksen johtajannu. Ruavon allus oldih suuret opastujien joukot, nuoret tuldih hyvien kielineroloinke. Vuozi vuottu joukot ruvettih vähenemäh da jälgivuozinnu opastimmo jo umbi ven alazii libo nuorii karjalazii, kuduat ei paistu omal kielel, hyvä oli, konzu tiettih erähii sanoi. Olen hyväs mieles, gu monet minun opastujis tuldih karjalan kielen opastajikse da kielialan spetsialistoikse. Nuorienke ainos oli hyvä ruaduo, et ni huomua, äijygo vuottu sinul on, jatkau Ol ga Mihailovna. Nygöi jo nellätty vuottu Ol ga Žarinova johtau Karjalan kanzallizen arhiivan ruaduo. Sanou, gu opastajan nerot autetah händy hyvin sobie ruadajienke, kudualoi arhiivas on piäle suan hengie. Arhiivas on äijy dokumentua, kuduat sanellah karjalazien endizes elaijas, minä iče mielihyväl tutkin niilöi. Myö piemmö Pereharhiivu-kilbua, mennyt vuon saimmo ruadoloi karjalan, suomen, ven an da ukrainan kielil. On hyvä, gu liženi rahvastu, kuduat tiijustellah omii sugujuurii, voi olla, tuliel minägi rohkenen täh ruadoh, sanelou Ol ga Mihailovna. Ol ga Žarinoval löy- Opastajan nerot autetah händy hyvin sobie ruadajienke, kudualoi arhiivas on piäle suan hengie. dyy vie aigua da vägie yhteiskunduruadohgi. Nelli vuottu häi oli Karjalazien kerähmön nevvoston johtajannu. Sil aigua oli lua jittu äijy midä karjalazien hyväkse. Suurimakse ruavokse voibi sanuo kahten kumardusristan azettamistu Krasnii bor- da Sandarmoh-kohtih, kunne on havvattu äijy karjalastu. Huolimattah sih, gu Ol ga Mihailovna jo mondu vuottu eläy linnas, häi pidäy iččie kyläläzenny, ainos vuottau kevätty, konzu lähtöy kodoilah da ottahes peldoruadoloih. Pluanois tuliekse aigua Ol ga Mihailovnal on luadie kniigu omas kyläs, gu hänen poigu da tu liet sugupolvet tiettäs omii juurii da oman perehen histouriedu.

5 »»tiedo «Oma Mua» 12. kevätkuuta Arvatut kirjutekset»»enzimäzen vuozisuan XVII aigazen karjal-ven a sanakirjan luadijannu oli Afonan arhimadrittu Feofan. Se tovestettih tutkijat Irma Mullonen da Oleg Pančenko. Sanakirjas iččenäh da sen luadijas voibi lugie tutkijoin vaste ilmah piässyös kirjas.»»sanakirjat Jelena Filippova Enšimmäisen karjalais-venäläisen šanakirjan luatijana oli Afonin arhimadritti Feofan XVII vuosišualla. Šen tovissettih tutkijat Irma Mullonen ta Oleg Pančenko. Karjalaksehäi vahnin kirjutus on XII-XIII vuozisuan aigaine tuohikirjutus, kudamas luvet luvun tuleniškus da on kaikkiedah nelli rivii tekstua. Se kirjutus löyttih Novgorodas vuvvennu Luadie karjalan kieles kirjukieli opittih vie XVI vuozisual da enzimäzet kirjutekset oldih kirikkökirjuteksii. Vuvvennu 1544 oli painettu Ižä meijän taivahalline -malittu karjalakse. Vähästy myöhembi vuvvennu 1804 piäzi ilmah Erähien malittuloin da lyhendetyn katehizisan kiännös karjalakse, vuvvennu 1820 Matvein Jevangelii. Ga paiči nämmii hengellizii kirjuteksii löydyigi tostu kirjutestu. Eräs nengomii on XVII vuozisuan aigaine pikkaraine karjal-ven a sanakirju, kudai löyttih Solovetskoin manasterin kirjaston kirikkökirjas. Tämä kirju on nygöi ruokos Kazanis, ku XIX vuozisuan keskipuolel manasterin kirjasto oli vietty sinne. Loppussah tutkittu Mibo sanakirjoi se on? Sen kirjutekset on luajittu kirikkökirjan reunoile da rivilöin välih. Net löydi 1880-luvul professoru Ivan Porfirjev. Jällespäi niidy opittih arvata da sellittiä suomelaine tutkii J. Mikkola (vuvvennu 1901) da meigäläine N. Meščerskii (vuvvennu 1960). Ga hyö ei kaikkie maltettu lugie da eigo ni tiijustettu, kenenbo da konzubo se sanakirju luajittu on. Nämmien kirjuteksien tutkindah sit uvvessah ottavuttih tutkijat: meigäläine Irma Mullonen da piiteriläine Oleg Pančenko. Hyö löyttihgi vastavukset nämmih kyzymyksih. Oleg Pančenko ruadau Piiteris Puškinan talois. Hänen käin uale kerran puututtih nämä kirjutekset da häi kiändyi minun puoleh, kyzyi sellittämäh kieldy. Konzu rubein kaččomah, ga ellendin, gu jo luvin niilöis. Ga ken da konzu kirjutti, mugai oli sellittämättäh. Pančenko on hyvä käil kirjutettuloin kirjoin spetsialistu. Häi löydi kirjas arhimandrit Feofanan nimen da vihjai, ku hänen kirjutustaba on sama kui karjal-ven a sanakirjan kirjuttajalgi, sellittäy filolougien douhtoru, Kielen, li- Irma Mullonen tutki da sellitti Feofanan sanakirjan kieldy. Kuva: Jelena Filippova, Oma Mua Kirjan lugiettuu suatto tarkembua tieduo sanakirjas da sen luadijas. teratuuran da histourien instituutan piälikkö Irma Mullonen. Kieli pellastau Kenbo oli Feofan, kuibo häi puutui Solovetskoin manasterih da mi pani händy kirjuttamah sanakirjua? Tutkijat tarkah kirjutetah sit omassah kirjas Enzimäine karjal-ven a sanakirju da sen luadii Afonan arhimadriittu Feofan. Kirju nägi päivän valgien Petroskois tuhukuun lopul. Kanzua myöte Feofan oli moloross, čerkesskoin kazakoin roduu. Hengellizen opastuksen sai liennego Ukrainas, liennego Moldavies. Moldaviesgi vihjatah algoi oman kirikköruavon. Sit Kirjan luadijat arvattih, ku Feofanan kirjutekset on luajittu vienankarjalan siirdymä- da suvimurdehien pohjal, niidy paistah Užmanas, Puan arves, Tunguol. Endizis tutkimuksishäi vihjattih, ku sanakirjas on sanua eri murdehis. hänes tuli Afonan arhimandriittu. Moskovah häi tuli heinykuul 1663 da rubei elämäh Nikol skois manasteris. Aigu silloi kirikködielolois oli paha. Feofan viäritettih sit, ku Ven al häi tiijustelou vierahien mualoin hyväkse, meijän muan pahakse. Työttih mies ezmäi Kirillovan manasterih, kuspäi häi kahten vuvven mendyy pagei. Dorogas händy tavattih da työttih sit Solovetskoloile suariloile. Ga se mies nikonzu ei olluh tottelijannu. Suariloilgi, kus häi eli vuozinnu, yhtytottu duumaičči pagenendua. Häi ellendi vikse: konzu piäzöy meres poikki rannale, hänele tulou paista sigäläzien rahvahienke, kudamat ollah karjalazet. Sendäh manasteris Feofan opastui karjalan kieleh da luadi vie kirjutekset kirjah. Pajeta puutui, ga veneh pagenijoinke yhtes uppoi mereh. Hyvä kieliniekku Feofanan sanakirjas on kaikkiedah 80 sanua. Iče tutkijat sanotah sidä pienekse paginsanakirjakse, ku sit on sanoi da erillizii frazoi da net on juattu teemoin mugah. On sobua, elättilöi, astieloi, elättilöi, linduloi, karjalan kielen opastukseh, tyrmäh dai pagenendah kuulujua sanua. Feofan oli hyvä kieliniekku, opastui latinan da grečeskoin»»karjalan kielen sanakirjat ÎÎ XVII aigaine Feofanan luajittu karjal-ven a sanakirju. ÎÎ Vuvvennu 1887 tveriläzien kehoitukses A. Tolmačevskaja luadi karjal-ven alazen sanakirjan sikse ku karjalazet lapset parembi opastuttus ven an kieleh. ÎÎ Vuvvennu 1908 Pyhäjärven školan opastai M. Georgijevskii valmisti Ven a-karjal sanakirjan, kudamas on 53 sivuu da algusanat kudamah niškoi kirjutti akademiekku F. Fortunatov. ÎÎ Vuvvennu 1913 nägi päivän valgien 74-sivuine Ven a-karjal sanakirju, kudaman luadi Videlen školan opastai V. Korol ov. ÎÎ Vuvvennu 1944 piäzi ilmah Juho Kujolan Lyydiläismurdehien sanakirju. ÎÎ Vuvvennu 1947 Suomes piäzi ilmah Pekka Pohjanvalon Salmin murdehen sanakirju. ÎÎ Kuuziozazen Karjalan Kielen Sanakirjan painanduvuvvet ollah Se on suurin sanakirju karjalakse olemas olluzis. Sanakirju on internetasgi: -saital. ÎÎ Vuvvennu 1975 painettih Grigorii Makarovan Ven alas-karjalaine sanakirju, kudamas on läs 10 tuhattu sanua. Se on kirjutettu kirillitsan pohjal. ÎÎ Vuvvennu 1990 piästettih ilmah Grigorii Makarovan Karjalan kielen sanakirju, kudamas on läs 20 tuhattu sanua. ÎÎ Vuvvennu 1994 nägi päivän valgien Aleksandra Punžinan Karjalan kielen sanakirju, kudaman pohjannu ollah tveriläzet murdehet. ÎÎ Vuvvennu 1996 painettih L udmila Markianovan da Tatjana Boikon Karjal-ven alaine sanakniigu, kudamas on läs 8000 sanua. ÎÎ Vuvvennu 1999 nägi päivän valgien Pekka Zaikovan da Larisa Rugojevan Karjalais-venäläini sanakirja, sit on läs 9 tuhattu sanua. ÎÎ Vuvvennu 2006 Martti Penttonen luadi Karjal-suomi-karjal sanakirjan. ÎÎ Vuvvennu 2008 Suomes painettih L udmila Markianovan da Raija Pyölin Suomi-karjal sanakirju. ÎÎ Vuvvennu 2010 nägi päivän valgien Tatjana Boikon da L udmila Markianovan Suuri ven akarjalaine sanakniigu, kudamas on enämbi 20 tuhattu sanua. Sanakirju voibi löydiä internetasgi Tiedoakadeemien Kielen, literatuuran da histourien instituutan saital.»»kuda-midä Feofanan sanakirjas terveh jumala apuh avuttau iellä anna šyyvä viritä tuli pyyhi perti kirjuta nošša šule kieleh, hyvin maltoi turetskoin, moldavien da pol šan kielii. Sendäh opastuo vie yhteh kieleh da ruveta kirjuttamah sil hänel ei olluh vaigei. Häi tarkah eroitti kai karjalan kielen iänet, hänel jogahizeh oli oma kirjutus, oma kirjain (toim. mies kirjutti kirillitsan pohjal). Häi oigieh kirjutti kai, yhtes kohtas vaiku hänel oli hairahtus. Vikse pete vedi, segoi verbin muodolois, opaštat hänel oli kiänetty kui uču. Meile puutui sellittiä kai sanat, sendäh ku saimmo käzikirjutuksen parembah kundoh. Tämän päivän tehnolougiet autettih, sanou Irma Mullonen.

6 6 «Oma Mua» 12. kevätkuudu 2014»» teatteri ta elokuva»»priäžän piiri Karjalašša kuvatah šarjakinuo Marina Tolstih Šarjaelokuva Tan a-työnimellä kuvatah nyt tašavallašša. Elokuva kertou venäläisen naisen vaikiešta kohtalošta luvulla. Lapšienhoitaja-šarjaelo kuva Tan a-työnimellä ku vatah Kinnermäjen ta Hii denšelän kylissä šekä Pitkä rannašša. Ošallistujie joukkokoh taukših ečittih Vkontakte-saitilla. Karšintah ilmottautu yli 400 ihmistä, kumpasista šuurin oša eläy Pitkärannašša. Istorijallisen šarja elokuvan enšimmäini kuvauš päivä kävi tunnetušša karjalaisešša Kinner mäki-kyläššä. Petroskoista ta Vieljärveštä joukkokohtaukših kučutut eläjät esitettih männyttä arkielämyä. Kinnermäjen kyläššä eläjä ta etnistä kulttuurimatkailuo kehittäjä Nadežda Kalmikova šano, jotta elokuvan kuvauš kiin nošti niise šakšalaisie matkailijie, kumpaset piet tih šilloin lomua Kalmi kovin luona. Nyt kuvaušta jatetah Pitkärannan piirin Hiiden šelän kyläššä. Kinnermäkeh kuvaušryhmä myöštyy vain kešäkuušša. Ku - vauš luajitah vain ulkona. Vieljärveštä joukkokohtaukših kučutut neitiset esitettih männyttä arkielämyä. Kuva: Snežana Jegorova»»Fakta ÎÎ Lapšienhoitajaelokuvašša on 16 šarjua. ÎÎ Piäšankari on venäläini naini Tan a. ÎÎ Šankarin elämä on täyši šurullisie tapahtumie. Hiän eruou mieheštä ta hänen tuatto kuolou. Naini kašvattau vierahie lapšie, hänet lähetetäh Siperih, hiän käršiy šovašta ta näläštä. ÎÎ Filmi kuvuau elämyä vuosina ÎÎ Šarjafilmin ohjuaja on Sergei Pikalov. Teatteri on elämän kaunehuš»»kanšallisen teatterin näyttelijän Darja Karpovan šyntymäštä täytty 100 vuotta.»»merkkipäivä Maikki Spitsina Kanzallizen teatran ozuttelijan Darja Karpovan roindupäiväs 18. kevätkuudu täyttyy 100 vuottu. Kanšallini teatteri on yksi tärkeimmistä šivuista meijän šeuvun istorijašša. Teatterin elämäkerta on šen näyttelijien elämäkerroissa. Niijen luvušša Darja Karpova on yksi enšimmäisistä ta arvokkahista. Darja Kuzminična tuli Kanšalliseh teatterih vuotena 1932 ta ruato šielä melkein 60 vuotta. Hänellä oli yli šata roolie. Enši kerran Darja aštu lavalla 18-vuotisena tyttönä. Šiitä alkuan Karpova aina piti ammattilaisuuvven lippuo korkiella. Teatterin alku Karjalan ASNT:n Kanšallisen teatterin viralliset avajaiset piettih 15. šajekuuta Enšimmäisen teatterikauven avasi Boris Lavren ovin Murto-näytelmä, kumpasen ohjuajana oli teatterin taitehjohtaja, runoilija ta näytelmäkirjailija Ragnar Nyström. Vuuvvet oltih miula tulokšelliset. Tatjana Bersenevan (Murto-näytelmä) jälkeh miula oli monta roolie. Niijen luvušša Komissaari Višnevskin Optimistisešša tragedijašša, Oksana Korneičukin Eskaaderin hävijöššä, Anna Andrejevna Gogolin Reviisorissa, kirjutti Darja Kuzminična omašša elämäkerrašša. Istorijan šivuja Vuuvven 1937 loppu ta 1938 alku oltih traagiset meijän teat terilla. Taiteilijaryhmän miešjoukošta puolet oli vankittu. Taitehjohtaja Ragnar Nyström oli erotettu virašta ta arestoitu. Karjalankielisien Čehovin vodevillien jälkeh teatteri pantih kiini, jatko Karpova. Talvišovan aikana Kanšallisen teatterin artistat työnnettih Leningradih. Näyttelijät elettih ta harjoteltih Terijoki-kaupunkissa (nykyni Zelenogorsk). Lisäkši hyö esitettih näytelmie šotamiehillä ta huavotetuilla šotilašpol ničoissa. Vuotena 1940 Kanšallini»»Teatteri šukšilla Kohtauš Kalaštajan poika -näytelmäštä. Kuvašša Darja Karpova ta Jouko Routtu, 1954 v. Kuva on otettu Kanšallisen teatterin arhiivašta. teatteri jatko toimintuah. Šen johtajakši tuli Stepan Kotsolainen. Šuuren Isänmuallisen šovan aikana teatteri ruato evakošša Arhankelin alovehen Vel skissa. En voi laškiekana, kuin monta roolie miula oli ollun vuosikymmenien mittah. Kaikki ne ollah miun ošana. Ka niijen luvušša on šemmosie roolija, kumpaset ollah kallehet miula taitehlöytölöillä, kumpasie esittyässä mie šain šuurta luomistyytyväisyyttä. Mie tarkotan Anitua Lācisin Kalaštajan pojašša, Liisua Lassilan Akkojen kešäššä, Ämmyö Casonan Puut kuollah šeisuol l ah -näytelmäššä ta toisie roolija, muisteli Darja Karpova. Vuotena 1936 Karpova oli yksi nuorista näyttelijistä, kumpaset ošallissuttih ainutluatuseh Teatteri šukšilla -esiintymismatkah. Darja Karpova, Eeva Myyryläinen, Irja Takala, Jukka Kahi, Toivo Lankinen, Sulo Mäki, Olavi Siikki ta Sulo Tuorila hiihettih 36 päiväššä 1200 kilometrie Karjalan kylie ta meččätyömaita. Artistat kuletettih matašša kaiken teatterirekvisiitin. Hyö esitettih 43 konserttiohjelmua ta näytelmyä, ta autettih järještyä taitehkerhojen työtä, julkaissa šeinälehtijä ta levittyä kirjallisuutta. Kaččuon tulevaisuuteh Darja Karpovašta tuli Neu voštoliiton korkeimman neu vošton jäšen ta Venäjän teatteriyhissykšen (nykysen Venäjän teatteriruatajien liiton) Karjalan ošašton enšimmäini piämieš. Hiän šai Venäjän kan šantaiteilijan ta Petroskoin kunnivokanšalaisen kunnivonimet. Darja Karpova (vaš.) ta Marta L ubovina, Akkojen kešä, 1963 v. Kuva on otettu Kanšallisen teatterin arhiivašta.»»darja Karpova ÎÎ Šynty 18. kevätkuuta 1914 Aunukšen gubernijan Petrovin ujezdin (nykyni Šuojärven piiri) Sovdozero-kyläššä talonpojan pereheššä. ÎÎ Opaštu talonpoikaisnuorison koulušša Puatanešša. ÎÎ Piäsi Leningradin teatteriteknikumin Karjalan teatteristudijoh opaštumah artistakši 15-vuotisena tyttönä. Näyttelijäntyön opaštajana oli Leningradin Šuuren draamateatterin piäohjuaja Konstantin Tverskoi. En voi laškiekana, kuin monta roolie miula oli ollun vuosikymmenien mittah. Darja Karpova kerkisi juhlie oman teatterin kera šen 70-vuotispäivyä. Darja Kuzminična šiirty tuonilmasih 1. pakkaiskuuta 2003 vuotena. A vuuvven 2005 šyyškuušša hänen hauvalla oli ašetettu muistopačaš. Paččahan luatimista hoijettih kaupunkinhallituš ta Kanšallisen teatterin artistat, kumpaset korkiešti arvoššettih Darja Karpovan näyttelijän ta ihmisen lahjoja. Artistan šyntymäpäivänä, 18. kevätkuuta, Kanšallisešša teatterissa avautuu Karpovan 100-vuotispäivällä omissettu näyttely. Teatteri on elämä. Šen šuuri kaunehuš ta šalaisuuš. Teatterilla aina on tulevaisuuš, vaikka kuin vaikielta näyttäis nykyni päivä, vaštasi Darja Karpova yheššä pakauttelušša, konša Kanšallini teatteri juhli 60-vuotispäivyä.

7 »»Kalevala ta karjalaisuuš Viey šinne miun «Oma Mua» 12. kevätkuuta kaihoni pohjatoin»»karjalaisuuvven ta Kalevalanpäivän juhla piettih Šuomen Laukaašša 1. kevätkuuta Olga Melentjeva Karjalažuon da Kalevalan päivän pruazniekku piettih Suomes Laukaas 1. kevätkuudu. Avoimet, vierahanvaraiset, aktiiviset näin luonnehitah karjalaisie, eikä ole välie, mistä päin ne karjalaiset ollah, eletähkö hyö Vienašša vai Aunukšen Karjalašša, Tverin, Kalinin alovehella vai Šuomešša. Šain vielä kerran šen toveta kun šatuin käymäh Karjalaisuuvven ta Kalevalanpäivän juhlašša, mi järješšettih Keški-Šuomen Laukaašša 1. kevätkuuta, enkä ieš voinun kuvitella kuinka aktiivista toimintua meijän heimovellet pietäh. Kačahuš istorijah Šuomešša toimijalla Karjalan Lii tolla on jo yli 70 vuuvven pitkä istorija. Toisen muajilmašovan šeuraukšena Šuomi joutu luovuttamah piäošan Karjalaštah. Šotien tulokšena yksi tärkeimmistä muakunnista, kymmenešoša koko Šuomen muaš - ta lohkaistih. Noin kar ja laista luovutetuilta alovehilta oli šiirretty muan eri puolilla. Karjalan Liitto oli peruššettu heti talvišovan jälkeh ta šen piätarkotukšena oli valvuo kotijah mänettänehien šiirtolaiskarjalaisien oikeukšie ta etuja. Liiton peruštamisešša oli šuu ri tarve. Alkuvuosina jär ještö oli hoitan šiirtoväjen uušilla paikoilla šijoittamisen šekä mänetetyn omaisuuvven korvauškyšymykšie. Vuosien mittah karjalaisen šiirtoväjen talouvelliset kyšymykšet oli ratkaistu. Šiirtolaiset pikkuhil l ua totuttih elämäh uušilla elinpaikoillah. Ajan piäštä Karjalan Liiton toimintatarkotukšet muututtih. Etu- ta painoššušjärještönä toimimini ei enyä niinkänä ollun šen peruštehtävänä. Karjalan Liiton peruštamisen jälkeh Šuomen eri paikkakunnilla ruvettih peruštamah šen jäšenšeuroja, kumpaset ruvettih toimimah karjalaisen kulttuurin ta perintehien ylläpitämisen ta šeuruavilla šukupolvilla šiirtämisen hyväkši. Laukaan karjalaiset ry on yksi niistä monilukusista karjalaisšeuroista. Vanhempien kokemuš ta nuorien into Laukaan karjalaisien ušiemman nykypolven juuret ollah Sortavalan mualais kunnašša, nykyni šeuran johtaja Juhani Anttonen kerto. Talvišovan jälkeh Laukaan perukoilla oli šiirtyn noin karjalaista Karjalan 27 kunnašta.»»karjalan Liitto ÎÎ Karjalan Liitto on peruššettu 20. šulakuuta 1940 vuotena. ÎÎ Karjalaisen kulttuurin šäilyttämini ta nuorilla polvilla šiirtämini on liiton peruštehtävie. ÎÎ Liittoh kuuluu 15 piirie Karjalaisien pitäjäyhissykšen Liitto ta Karjalaisien šukuyhteisöjen liitto šekä noin 450 jäšenšeurua eri puolilla Šuomie ta ulkomailla. ÎÎ Karjalan Liitošša lašetah olovan noin jäšentä. ÎÎ Laukaan Karjalaiset ry on peruššettu Karjalan Liiton jäšenšeurana 3. tuiskukuuta 1946 vuotena. ÎÎ Nykyjäh šeurah kuuluu noin 180 jäšentä.»»elämä Karjalašša muistuu Šuurin oša niistä jatkošovan alovehvaltaukšien myötä myöšty kotikunnoillah, kuitenki vuuvven 1944 männeššä kak ši tuhatta uutta šiirtolaista tuli Laukaaseh juuri Sortavalan šeuvuilta. Nämä šiirtolaiset pe ruššettih Laukaan karjalaisien šeuran tuiskukuušša 1946 vuotena. Viime vuosikymmenien aikana Šeuran jäšenluku on melkein kolmikertaistun. Jäšenien joukkoh on liittyn äijän nuorie ihmisie, kumpaset on enimmäkšeh kiinnoššuttu karja laisešta kulttuurista ta ruokailuperintehistä. Ympäri vuuvven aikana šeura järještäy erilaisie pitoja ta tilaisuukšie: perinnehruoka- ta käsityökurššija, piirakkameštaruuškilpailuja, Tohmajärvellä šyntynyt Vatasien šukuo olija Elvi Häkkinen 7-vuotisena šiirty vanhempieh kera Harlun kyläh. Tyttö kerkisi elyä Harlušša vain kolme vuotta, kun piti lähtie evakkoh. Välirauhan aikana pereh myöšty kyläh onnakko vähän ajan piäštä heijän piti tuaš jättyä kotipaikat. Šiitä Harluštahan Karjalan perinneh on kulken miun mukana aina, Elvi šanou. Elvi on 45 vuotta šoittan kanšanmusiikkie. Naini on kirjuttan pitkie evakkotarinoita kirjah. Hänen muisselmie on julkaistu Karjala-leheššäki. Elvillä on ikyä 85 vuotta, kuitenki hiän voimieh mukah yrittäy aina ottua ošua karjalaisih tapahtumih: Erittäin hyvä, kun meilä karjalaisilla on šemmoni mahollisuuš keräytyö yhteh. Naini oli käynyn muutoman kerran entisillä kotipaikoillah. Aina tulou šemmoni vaikie, ikävä olo, kun käyn šielä. Šilloin kun myöštymä heti talvišovan jälkeh, kyläššä oli yhekšän taluo pissyššä. Nyt ei ole yhtäkänä, kaikki paikat on heiniköllä umpeh kašvettu. Kuuntelin Elvin ta muijen šiirtolaiskarjalaisien muisselmie ta mieleheni muissuttih monien vienalaisienki kohtalot, kumpaset niisi šovan aikana jouvuttih lähtömäh evakkoh omista kylistäh eikä enyä piäšty kotipaikoillah. myöntimarkkinoita, retkijä, kyykkä opetušta ta muuta toimintua. Tavan mukah kešällä järješšetäh matkoja Sortavalan šeuvuilla ta Vienan kylih. Juuret Karjalašša Kalevalanpäivä on Šuomen valtakunnallini juhla, kuitenki karjalaiset on lisätty šiih omua erikoista šävyö. Karjalaisuuš on šiinä vahvana esillä. Kevätkuun 1. päivänä Laukaan Tupaswillan pirtin šuuret tilat oltih täpötäynnä rahvašta. Miun juureni ollah Kurkijovella, muamo oli syntysin Sortavalan muakunnalta, tuatto oli kotosin Viipurin šeuvuilta tuli kuultuo pruasniekan aikana. Juhlah keräyty eri-ikäsie, Šuojärveltä peräsin olija tuttu ompeli Elvillä karjalaisen kanšan arkipuvun. Kuva: Olga Melentjeva Erkki Kauppisen ohjuama Karjalaiset häät -näytelmä šiirtäy kaččojat luvun loppupuolella. Kuva: Juhani Anttonen eri paikoissa eläjie ta eri aloilla toimijie ihmisie, kuitenki kaikkie heitä yhistäy heijän oma tai vanhempieh koti-karjala, šen istorija, kulttuuri, perintehet. Karjalaisuuš yhistäy šuurta joukkuo. Toisilla karja lai suuš tarkottau piirakoita ta hyvyä ruokua, toisilla istori jua, šotaistorijua, toisilla perintehie. Kuitenki avoimuuš, šosiaalini vilkkauš ta yhteisöllisyyš ollah ominaisie kaikilla karjalaisjuurisilla, Karjalan Liiton toiminnan johtaja Satu Kallenberg totesi. Satu Kallenberg korošti šamoin Kalevala-eepossan ta Kan te lettaren šuurta merkityš tä, kumpaset luotih pohjan Šuomen kanšallisen kirjaillisuuvven kehitykšellä. Nytki Kalevala on melko šuosittuo. Tuntuu šiltä, jotta še on uuvveštah löyvetty. Juhlaohjelmašša oli esillä Erkki Kauppisen ohjuama Karjalaiset hiät -näytelmä Liisa Valtosen käsikirjutukšen mukah, kumpani pohjautuu Kantelettaren ta Kalevala-eepossan runoih. Ylen lämmin ta mukava tunnelma jäi täštä pruasniekašta. Kuulu kaunista musiikkie, kuorolauluja, pakinoja, muisselmie. Keškuštelu jatku kahvistolašša. Karjalaiseh tapah tarjolla oli kaikenmoista piirakoita ta leivokšie. Tuttuja laulujaki kuulu illačušša, Karjalan kunnailla ta Sinisiä, punasia ruusunkukkia näitä olen moničči kuullun Vienanki puolella. Olemma myö kuitenki yhtä heimokanšua karjalaiset vaikka elämmäki eri puolilla rajua.

8 8 «Oma Mua» 12. kevätkuudu 2014»» oma kieli, oma mieli Oma nägemys karjalan kielen histourieh da nygypäiväh Rouliekku on luajitettu Maršrut-TV-firmas, sidä ruvetah ozuttamah linnan kolmeskymmenes viijes autobusas. Karjalazih näh linnan autobusois»»krl»»martti Penttonen tahtou kaččuo karjalazien elaigua, histouriedu, kieldy, zakonoi karjalazien silmin. Ol ga Kuzmina Martti Penttonen tahtou kaččuo elämyä, istorijua, kieltä, lakija karjalaisien šilmin. Tatjana Vasiljeva Kohta petroskoilaiset šuahah nähä autobuššien TV-ruuvvuilla pieni filmi karjalaisista, kumpasen luati Karjalan Rahvahan Liitto. Petroskoilazet, kudamat puututah huondeksil ruadoh, da illal mennäh kodih maršrutkoil kezässäh suajah nähtä sie ekruanoil pieni rouliekku karjalazis. Tämän rouliekan oman suuren Myö karjalazet -projektan hantuzis luadi Karjalan Rahvahan Liitto. Puoliminuuttahizes rekluamurouliekas voibi tiijustua äijygo karjalastu eläy Karjalas, kuspäi tuli Karjal-nimi, kui sanuo livvikse, lyydikse da vienakse terveh, passibo da jiä tervehekse. Mulloi liitto luadi da jagoi flajeroi, kus oli tieduo karjalazis. Hos net oli luajittu enne kaikkie niilöile, ket vähän tietäh karjalazis, iče karjalazilegi net roittih pättävät. Tämä rouliekkugi, kuigi mulloine flajeru, on ven an kielel, ku enimät petroskoilazet ei malteta karjalua, sellittäy Karjalan Rahvahan Liiton piälikkö. Olen varmu, ku tämänmostu rouliekkua karjalazih näh maršrutkois tässäh vie niken ei ozutannuh. Minun mieles, hos se ongi lyhyt da kestäy vaiku puoli minuuttua, ga se ližiäy da levittäy tieduo karjalazis ven alazien keskes, sanou Jelena Migunova.»»Fakta Rouliekku voibi nähtä kolmeskymmenes viijes linnua myö ajelijas autobusas: ÎÎ autobusas n:o 3 ( matku: Kemskaja piha Suoluzmägi) ÎÎ autobusas n:o 25 ( matku: Korabelov DSK) ÎÎ autobusas n:o 17 ( matku: Kemskaja piha Popovan piha) Lähiaigua karjalan kielel kirjuttajien miäry on kazvanuh. Meijän tazavallan ližäkse karjalakse kirjutetah Suomesgi. Ei muga ammui päivänvalgien nägi Suomen puolen karjalazen Martti Penttozen Karjalazil očkil -nimine kniigu. Sen ilmahpiästäjänny on Karjalan Kielen Seura. Martti Penttonen on Suistamon karjalaine, händy tundietah Karjalsuomi-karjal -sanakniigan, Kuvasanakniigan da Tiedotehniekkua karjalakse -nimizen kniigan luadijannu, sen ližäkse häi toimitti da valmisti painettavakse piäl kymmenen kniigua da kogomustu. Omah uudeh kniigah häi keräi iččeh jälgimäzen kymmenen vuvven aigah kirjutetut kirjutukset. Niilöin piätiemannu ollah karjalazet da karjalan kieli kul tuuran kandajannu. Kirjutuksis Martti Penttonen kaččelou tärgielöi histouriellizii tapahtumii, sanommo, valdivoloin da karjalazien roindua sego toruandua Karjalas ymbäri. Kniigan kielipoliittizen tieman pohjakse tuldih karjalan kielen löydämi- Martti Penttonen luadi jo omua nelli kniigua da on monien toizien kniigoin toimittajannu. Kuva: Jelena Filippova, Oma Mua ne, sen kehittämine, tiijot tärgevimis karjalan kielen da rahvahanrunohuon tutkijois sego ajatukset kielen virrallizes stuatusas, kirjukieles, sanoinluajindas, rahvahan oigevuksis, peruszako nas da kielen tulies aijas. Kaččuo kaikkih nämmih ongelmih Martti Penttonen oppi karjalazien silmin. Konzu internetas ečit tiedoloi karjalazis da karjalan kieles, voit löydiä kymmenii tuhanzii kirjutuksii, ga yhtet niilöis ollah ven alazien kirjutetut, toizet suomelazien. Minä tahtoin kaččuo karjalazien elaigua, histouriedu, kieldy, zakonoi karjalazien silmin. Kielizakonua koskijua kirjutustu kirjutin puolivuottu, enzimäi luvin luguzii lehtikirjutuksii da kniigoi, sanelou Martti Penttonen. Martti Penttozen mugah nygöi karjalazet pahoi tietäh oman rahvahan histouriedu, syyt sih ollah erilazet: valdivon vaikutus, opastusstandartat sego toizet. Tämän kniigan avul rahvas tiijustetah äijän uuttu tieduo omien ezi-ižien elaijas. Sen ližäkse Martti Penttonen on varmu, gu karjalazet ei olla toizii rahvahii pahembat da karjalan kielel voibi paista joga kohtas, se kaikkeh pädöy. Kniigan liittehes voibi löydiä ristikanzan oigevuksien deklaratsii, vähembistökielien peruskirju sego sanakniigu, kuduas Martti Penttonen sellittäy erähii poliittizes paginas käytettävii sanoi. Kniigan painosmiäry on kaksisadua palua, puolet niilöis mennäh myödäväkse Vieljärven karjalan kielen koin hyväkse. Oman Pajon mužikat»»eloksen ratas Ivan Savin Jogo sit tulien vuon Oma Pajo -hora täyttäy vuozisuan nelländeksen? Vuvvet vai viyhketäh Olen ylbei, gu minulgi kymmene vuottu puutui olla tämän karjalazien omaluaduzen kollektiivan keskes! Elos muuttuu, karjalažus on sambumas, mustoh jiäjäh net ilohetket, konzu ajelimmo kylih, pos olkoih, karjalazih linnoih! Täs livailin omii fotokuvii, edeh puutui tämä minun luajittu mustuvalgei miehien kuva, mikseliennöy ei puututtu kuvah naizet? Ainoshäi yhtes ajelimmo....keskikuval seizotah kaksi Tol ua Kr akkijev da Koppalov. Reunimaine hurualpäi seizou tundiettu karjalaine muužikkumies Jevgenii Išanin, häi vie nygöigi andau konsertoi. Tol a Kr akkijev jo ammui on toizel ilmal. Dostaliloi kolmie en musta, hos i tunnen, hyö oldih ven alazet, ga ylen äijäl tahtottih pajattua karjalakse, a kodvazen peräs kunneliennöy hävittih... Kuva on otettu enämbi 20 vuottu tagaperin, se on meijän enzimäzii matkoi Petroskoin ulgopuolele. Minun mustamah se on otettu Priäžän piirin Pyhärven kluuban pihal. Gu ollou kel midä ližiä tieduo, kirjutakkua vai!

9 »»urheilu «Oma Mua» 12. kevätkuuta Unohtumatoin kokemuš»»soči olimpijakisoih ošallistu volont orie. Yksi niistä oli Liäkehtiijon opiston opaštuja Olga Kul abina. Ksenija Veretennikova Mistä šait tietyä volont orien liikkeheš tä ta mistä tuli ajatuš ošallistuo olimpijakisoih aivain toisešša roolissa, ei kaččojana, kuin avuštajana? Vielä kakši vuotta takaperin nävin televisorista ilmotukšen šiitä, jotta alko volont orien valinta olimpijakisoih. Mie kävin virallisilla nettišivuilla ta täytin lomakkehen. Šen jäl keh miun šähköpoštih ruvettih työntämäh erilaisie ky šelyjä. Skypen kautti milma kyšeltih ošallistumisen tarkotukšešta, yh teiskunnallisen elämän koke mukšešta, miun kiinnoššukšista. Oliko volont oriloilla jär ješšetty mitänih ope tušta? Tietyšti oli. Vuosi ennein kisoja meijät kučuttih Moskovan volont orikeškukšeh. Kolmen päivän aikana meilä kerrottih täštä liikkeheštä, šen ruavošta, funktijoista. Meilä näytettih konkreettisie tapahtumie, esimerkiksi, ihmisellä on paha vointi tahikka pieni lapši ekšy ihmisjoukošša. Volont orien piti ratkaissa nämä propleemat. Šen lisäkši oli enklannin kielen tuntija. Šiitä vuuvven aikana opaššuš jatku netin kautti. Piti kirjuttua erilaisie testijä. Ne oli voitu olla olimpijakisojen istorijašta, simvoliikašta, luvin tietoja, kačoin videoita, šiitä vaštasin testien kyšymykših ta piäsin šeuruavah vaihieh. Näitä vaiheita oli äijän. Mitein volont ori valičči objektin ta alan, missä hänen piti ruatua? Meijän piti valita oman mavun mukah funktijot ta paikat, missä haluomma ruatua, piti vain kirjuttua šen ilmo tukšešša. Miula oli kakši vaihtoehtuo työ kaččojien kera tai seremonija. Valičin enšimmäisen variantin, šentäh kuin seremonijah ošallistujien vo lont orien piti tulla Sočin äijyä aikasempah. Haluon šanuo, jotta työ volont orien kera oli järješšetty korkiella tašolla, meitä koko ajan tiijotettih ta kerrottih uutisista. Volont ori Olga Kul abina on kotosin Louhešta. Mitä volont orin piti ruatua? Oliko äijän työtä? Meilä oli kakši vuoruo. Enšimmäini vuoro alko viijeltä huomenek šella, toini vuoro loppu kahelta yöllä. Mie ruavoin Olimpijapuistošša kaččojien kera. Piti kertuo erilaisista aseista, vaššata kyšymykših, näyttyä tietä, šelittyä ihmisillä mitein piäššä šinne tai šinne, eččie ekšynyttä lašta. Aina piti olla tapahtumien kešeššä. Mistä päin volont orit oli tultu kisoih? Aivan eri paikoista, eri puolilta meijän muata: Vladivostokista ta Petropavlosk- Kamčatskista alkuan paikallisih šuate. Ikä niise oli aivain erilaini. Kuitenki enimmäkšeh oli nuorie, yliopistojen opaštujie. Volont orien kešen oli šuuri joukko niitä, kumpaset jo monta vuotta on ošallissuttu erilaisih kisoih, muajiman kilpailuih. Miun kera šamašša huonehešša elettih nuori liäkäri Tveristä ta jo eläkkehellä olija naini. Šaitko šie ošallistuo ta nähä Olimpijakisojen avajaisie? Miula veteli, nävin avajaiset omin šilmin. Enšimmäistä kertua olin noin šuurella urheilukentällä, missä oli ihmistä. Vaikutelmat oltih niin šuuret, jotta monet ihmiset itettih onnešta. Še oli tosi pruasniekka. Tietyšti, kaikin nouštih, konša uhreilukentällä aštu meijän joukko. Konša kuulu Meitä ei tavota -laulu, kaikin ymmärrettih, jotta meilä lahjotettih toivon, jotta olemma parahat näissä kisoissa. Ihmiset oikein kovašti räpytettih, konša kulettih urheilijat vähälukusista maista. Mitä šanottih, konša viiješ renkaš ei piäššyn alušta avautumah? Še renkaš ei ni avautun. Televisijošša kerittih tietokonehien avulla luatie niin, jotta kaikki renkahat nävyttih. Onnakko uhreilukentällä ta toisien maijen lähetykšissä še viiješ niin jäiki avuamatta. Enšin rahvaš vähän hämmäššyttih. Šiitä Sočissa ruvettih myömäh t-paitoja ilman viijettä renkašta ta kaikin haluttih oštua niitä. Oliko aikua šeurata kilpailuja? Kačoin jiäkiekkuo, Tiijän, jotta volont oriloilla ta monilla kaččojilla on olomašša perinneh vaihtua omie takkija ta muita vuatteita. Oliko šama Sočissa? Enimmäkšeh vaihettih rintamerkkijä. Monet ulkomualaiset volont orit järješšettih pihalla rintamerkkimarkkinat, missä mielelläh vaihettih toini toisien kera. Šen lisäkši oli muotissa vaihtua lakkija. Kaikin haluttih šuaha Venäjän tai Kanadan lakkija, kun ne ollah kaunehempie. taitoluisteluo, alppihiihtuo ta curling-kilpailuo. Oikein miellytti taitoluistelu, šilloin meijän urheilijat oltih voittajina. Mimmoni simvoli Kontie, Jänis vai Leopardi oli šuosituin? Kaikista šuosituin oli Kontie. Še oli kaččojien lemmikki. Kaikin haluttih männä kuvah šuuren Kontie-kuvijon kera. Oikein tykättih lakkija kontien kera. Toini oli Jänis ta šiitä Leopardi. Varmašti, lopettajaisissa oli vähän šurullista, mimmoni oli vaikutelma? Hyväštä ruavošta mie šain lahjakši lipun lopettajaisih. Myö itkimä, kaikin šepyältih ta passipoitih toini toisieh. Še oli unohtumatoin show. Urheilun pruasniekan jälkeh volont orien luokši tuli ihmisie, hyö haluttih ottua valokuvie ta kiittyä avušta. Še oli paraš arvošana meijän ruavošta. Pane mustoh Спорт Urheilu Sportu Спортсмен Urheilija Sportumies, sportuiččii Тренер Valmistaja Treener, harjaittai Соревнования Kilpailut Kilbu, kilvat Чемпионат мира Muajilmanmeštaruuš Muailman kilvat Олимпиада Olimpijalaiset, Olimpijakisat Olimpiiskoit kižat Сборная страны, сборная России Muajoukkoveh, Venäjän joukko Muan joukko, Ven an joukko Зимние (летние) виды спорта Talviurheilu, kešäurheilu; talvi- ta kešäurheilulajit Talvisportu, kezäsportu; talvi- da kezäsportan lajit Биатлон Hiihtoammunta Hiihtoammundu Лыжный спорт Hiihtourheilu Hiihtändy Эстафета Vuorojuokšu Joukkokilbu, vuorojuoksu Фигурное катание Taitoluistelu Taidoluistelendu Конькобежный спорт Luistelu Kon kitandu Хоккей Jiäkiekko Jiäkur oi Сноуборд Lumilautailu Lumilavval hiihtändy Бобслей Bobslei, rattikelkkailu Bobslei Скелетон Skeletonkelkkailu Skeleton, regihiihtändy Играть в хоккей Pelata jiäkiekkuo Kižata jiäkur oih Стадион Stadioni Stadion Каток Luistelurata, luissinrata Luistelendukohtu, luistelikko Ледовый дворец Jiätvorčča Jiädvorču Победа Voitto Voitto Победитель Voittaja Voittai Олимпийский чемпион Olimpijavoittaja Olimpiiskoloin kižoin voittai ÎÎ Jatkuu

10 10 «Oma Mua» 12. kevätkuudu 2014»» kotiranta Kotikunnan tarinan jatkajat»»paginkanzu Natto Varpuni Aina olen vähän huolissani, konša aššun Kanšallisien kulttuurien keškukšeh Paginkanzu-klupin tapuamisih. En ni konša tiijä tarkkah, kuin äijän rahvašta tulou ta mitein pakina mänöy, miellyttäykö kučuttu vieraš rahvahalla. Haikol an isäntä Tällä kertua gost akši oli kučuttu Haikol an isäntä, Miihkali Stepanov. Miihkali tuli tapuamiseh Olga-akkah kera. Kešällä Stepanovit aina ollah Haikol ašša, heilä šielä on äijän työtä pihalla, kašvismualla, Kirjallisuušmusejošša ta muutaki. Talvella Stepanovit toičči käyväh Petroskoissa, kerätäh tiälä tietoja Ort t o Stepanovista ta muista Vienan kirjailijista, issutah arhiivašša ta jatketah tutkimušruatuo eri projektien yhteyveššä. Rahvašta eri puolilta Karjalua tuli kuuntelomah ta kaččomah Stepanovie. Niijen joukošša oli yksi lyydiläini, yksi livviläini, yksi Tunkuon karjalaini, yksi venäläini, muut oltih vienalaiset. Monet ei nikonša ole käyty Haikol ašša, šentäh kyšyttih vierahilta šiitä, mitein Haikol ah voit piäššä, kuin šuuri še Haikol an šuari on, onko šielä petoeläimie, onko šuarella kiärmehie, mitä kalua Kotijärveššä on ta šen šemmoista. Miihkali vaštasi kaikkih kyšymykših. Kuulin ilmotukšen täštä klupista ta šen tämänkertasešta vierahašta ratijošta, šano Aunukšen karjalaini Raisa Mošnikova, nyt kun olen Petroskoissa, ni piätin tulla tänne Miihkalie kuuntelomah. Iče en ole konšana käynyn Haikol ašša, ka nyt Miihkalin valokuvista ta videjošta šain šelväkši, mimmoni še kylä on. Mie rikeneh käyn Šuomešša. Šielä Haikol ua tunnetah. Miulta šuomalaiset rikeneh kyšytäh, jotta voimmako myö piäššä Haikol ah, kun mänemmä Solovetskih? Nyt mie voin heilä enämmän kertuo täštä mukavašta kyläštä. Miula on mukava kaččuo, mitein teijän pakinaklupi ruatau, kun myö olemma kollegat, kertou kalevalalaini Valentina Gasnikova, mie vet olen Uhtuan näkijäiset -klupin emäntä. Miihkalin mie tunnen jo pitän aikua. Ort t o Stepanovin niisi tunšin hyvin ta nävin. A näin on mukava käyvä ta kuunnella karjalan kieltä. Emäntä Olga Stepanova ei pakaja karjalakši. Ka näytti šiltä, jotta hiän malttau kaiken, mitä Miihkali šanou. Olga täyventi mieheh vaštaukšie ta kerto aseista naisen näkökulmalta. Haikol ašša myö Miihkalin kera tulima toini toista lähemmäkši, Olga tunnuštau, olemma šuarella kahen, šielä ei ole niketä muuta. Päi- Olga Stepanova (keš.): Haikol ašša olemma oppin paremmin tuntemah toini toistana. Kuvat: Natto Varpuni Kaikki, mitä nyt Haikol ašša ruam ma, kaikki liittyy Kotikunnan tarinah ta Ort t o Stepanovin elämäh. Haikol an isäntä Miihkali Stepanov. vät yheššä ruamma ta elämmä, niin, kyllä, šanoittaki maltamma toini toista. Meilä on kakši poikua, yksi eläy Šuomešša, šuomelaisen tytön otti akakši. Toini poika eläy Petroskoissa. Pojat käyväh Haikol ašša meitä auttamašša. Mie ajattelen, jotta hyö tullah kotirannalla elämäh, kun vanhakši tullah. Ka nyt myö Miihkalin kera enemmän aikua olemma šielä kahen. Ilmain mieštä naini kyläššä ei pärjyä! Kyläššä on äijän jykietä työtä, mitä naini ei jakša ruatua yksin. Monet naiset käyväh Haikol ašša turistiloina ta ihaillah: Kuin hyvä kylä on! Mielelläni eläisin tiälä! Ka hyö ei ajatella šitä, jotta meilä vejet ollah järveššä, halot mečäššä, a šähkyö ei ole vovse. Miihkali miula on kaikki. Miihkali Stepanov näytti klupilaisilla videjota, mi oli kuvattu Haikol ašša ta kerto niise Ort t o Stepanovin šiätijön toiminnašta. Tänä talvena Miihkali Olgan kera käytih Pyhäjärven kyläššä, missä vuotena 1938 Ort t o Stepanov ruato matematiikan opaštajana koulušša. Šielä Stepanov kirjutti oman enšimmäisen Коза сойттау -kertomukšen. Tämä kertomuš oli julkaistu Karelija-leheššä vuotena Kylän koulušša Stepanovit kerrottih nykysillä koululaisilla Ort t o Stepanovin tuotannošta ta elämäštä šekä näytettih heilä videjota, missä oli iče Ort t o. Pyhärveššä meilä näytettih še paikka, missä šeiso talo, kumpasešša eli miun tuatto, kerto Miihkali Stepanov, ne elämykšet, mit myö šaima Pyhärveššä, oltih ylen voimakkahat, a tiijot ylen tärkiet. Kotikunnan tarina on Karjalan proosakirjallisuuvven klassikkoteokšie.»»kotikunnan tarina Alušta alkuan meijän ruavon keškimmäisekši ta šuurimmakši ošakši on tullun Vienan kirjailijien elämä ta tuotanto. Kaikki, mitä nyt Haikol ašša ruamma, kaikki liittyy Kotikunnan tarinah ta Ort t o Stepanovin elämäh. Rahvaš käyväh Haikol ašša ta tunnetah karjalaisen kulttuurin ta henken läheisyyttä. Monet niistä jälešti ruvetah lukomah Ort t o Stepanovin Kotikunnan tarinua ta muuta Karjalan kirjallisuutta. Illačun lopušša Miihkali lahjotti ta allakirjutti Ort t o Stepanovin kirjoja Karjalan Rahvahan liiton kirjaštoh. Miihkali iče luki Kotikunnan tarinan kannešta kanteh. Hiän kerto, jotta šiinä kirjašša on yli karjalaista šananlaškuo ta šananpolvie. Kotikunnan tarina on Karjalan proosakirjallisuuvven klassikkoteokšie. Jokahini, ken käyt Kanšallisien kulttuurien keškukšešša, voit ottua še luvettavakši. Kun luvetta, niin muistakkua tuuvva kirjat jälelläh, muijen käyttöh! Miihkalin lahjottamat kirjat ollah meijän huonehešša 11 keškihyllyllä. ÎÎ Kaččokkua ta lukekkua meitä internetissä