Kičči-kočči kižattih lapset Kukoinmäil»»Karjalan Rahvahan Liitto elostutti petroskoilazii lapsii

Transkriptio

1 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 17 (1106) Oraskuun 2. päivy 2012 ÔÔ Anuksespäi Kitaissah s. 3 ÔÔ Oma sana armas on s. 4 ÔÔ Kielen kehitändy on joga karjalazen ruado s. 5 Lapset keksittih nimilöi lehmile nedälinpäivän da karvan mugah. Kuva: Ol ga Smotrova, Oma Mua Kičči-kočči kižattih lapset Kukoinmäil»»Karjalan Rahvahan Liitto elostutti petroskoilazii lapsii Natalja Sinitskaja Karjalan Rahvahan Liitto 27. sulakuudu pidi Kičči-kočči kižuamah projektua Petroskoin Kukoinmäin školas n:o 2. Lastu täh pidoh kerdyi kudakui suuri joukko lähes 70. Kilbuniekoinnu oldih enzimäzen, toizen, kolmanden da nelländen kluasoin opastujat. Kukoinmäin školas n:o 2 karjalan da suomen kieldy lapset opastutah muamankielenny enzimäzes kluasas algajen. Karjalah opastujii lapsii on 90 hengie. Urokoil äijäh lapsii et opasta, ku vähä on urokkua. Sendäh Lapset opittih ennittiä toine tostu kyzymyksih vastates, ga gu oldih školien seinis, nostettih käzi yläh. Kuva: Ol ga Smotrova, Oma Mua ylen äijäl ihastuimmo, konzu Karjalan Rahvahan Liitto kehoitti pidiä moizet karjalazet kižat meijän školas. Lapsien vahnembat mielihyväl sih suostuttih, kerdou karjalan kielen opastai Nadežda Kauranen. Kičči-kočči kižuamah -pro- jektu sai allun mennyt vuon sygyzyl. Varua sih suadih Kanzallizen poliitiekan komitietaspäi. Enzimäzet moizet kižat KRL pidi Suomelas-ugrilazes školas. Sen jälles KRL:n alaozastot Priäžän kyläs da Vieljärves piettih kižat omih kyläläzih lapsih niškoi. Nelländekse rodih tuaste Petroskoin školan vuoro. Täl kerdua Kukoinmäin školas endizien kižoin ližäkse oli uuttugi. ÎÎ Jatkuu 2. sivul Oligo lapsile hyviä mieldy, konzu hyö omin käzin luajittih pikkaraine vihandu flaguine da otettih sen kerale lahjakse. Kaikin lähtiettih iäres Natalja Judina Alavozen kylän piämies da deputuatoin n evvosto ilmoitettih, ku erotah omis virrois. Moizen kirjazen sai Anuksen piirin piämies. Kirjazes, kuduan allekirjutti Alavozen kylän deputuatoin n evvoton piälikkö Veledejeva oli kirjutettu, ku kaikin erotah omis virrois sentäh, ku heil ei ole varua täyttiä kaikkii paikallizen vallan täyzivaldazuksii. Paiči sidä varoin vähyön periä hyö ei voija maksua kaikkii palomiehien, prokuratuuran da toizien valdivovirastoloin štruafuloi da Alavozen administratsies ei ole tarvittavii spetsialistoi. Meijän ruavos ei ole nimidä tolkuu, ku paikalline ičevaldazus ei kehity, vai maksau struafuloi valdivon valvonduvirastoloile.

2 2»» tazavaldu Kičči-kočči kižattih lapset Kukoinmäil ÍÍAlgu 1. sivul Edukädeh tiezimmö, ku tänne meijän pidoh tullah pienembät lapset, kluasoin opastujat, sendäh vähäzel muutimmo programmua, sellittäy KRL:n piälikkö Jelena Migunova. Täl kerdua meil ei olluh gr uuhua da emmo kižannuh pezäzil. Niilöin sijah myö luajimmo lapsienke Uh tuan lippuu, sanelimmo Kipinä-lapsien lehteh näh. Oligo lapsile hyviä mieldy, konzu hyö omin käzin luajittih pikkaraine vihandu flaguine da otettih se kerale lahjakse. Tiettäväine, sellitimmö heile, mi lippuloi se on, midä merkitäh vihandu, mustu da ruskei värit. Nämmi kižoi pidäjen opimmo säilyttiä ennevahnazii karjalazien kižoi, keksie midägi uuttu kižua, ku se olis karjalan kielel, meijän perindölöin mugah. Paisten da elostajen opimmo livuttua lapsii pagizemah karjalakse. Lopul kižoi kaikin kerävyttih suureh zualah. Kukoinmäin školan n:o 2 johtai Svetlana Makarenko kiitti Karjalan Rahvahan Liittuo piettylöis kižois da andoi kiitändykirjazet erähile liittolazile. Jelena Migunova sen jälles rubei jagamah lahjoi. Erähile lapsile, kuduat ennitettih omii dovariššoi da teriämbäh täytettih käskylöi kižates, rutombah vastattih kyzymyksih da parembi piirrettih, annettih mustokse diplomat da pienet lahjat. Kai lapset suadih n amuu da hyviä mieldy elostajes. Opastunduvuozi on loppumas, ga tulien vuvven allus KRL lähtöy toizih školih.»»huomivo Tilakkua Oma Mua -lehti huogehembal hinnal! Oraskuun päivinny Ven an poštu pidäy Tiluajan dekuadu aktsiedu. Sih aigah Ven an joga poštuozastos suau tilata lehtii da žurnualoi 20% huogehembah. Tilavushinnat Karjalas dekuadan aigah Lehten nimi Tilua Oma Mua vuv ven 2012 toizele puoliškole da sua arbajazis lahjua. indeksu: B1894 indeksu: B4593 (karj.) indeksu: B3919 indeksu: B02040 indeksu: B3315 poštan kauti 171,42 118,62 95,20 241,44 249,45 6 kuukse toimitukses 125,00 95,00 85,00 160,00 190,00 Nimi, sugunimi _ Adressi, tel. Tämä lippu työnä libo tuo toimitukseh: Petroskoi, Titovan piha, 3, Oma Mua -lehti, pertit 102, 109. Parahat on vallittu»»kanzallizen poliitiekan komitiettu ilmoitti Karjal meijän kodi -programman projektoin kilvan voittajat Jelena Migunova Kilbah yhtyttih Karjalan kanzallizet, yhteiskunnallizet liitot da järjestöt, uskondollizet yhtevykset. Tänävuon kilvan jengufondu kazvoi läs kahteh kerdah. Se on rubl ua (mulloi projektoih annettih vaiku rubl ua). Kaikkiedah kilbah oli työtty 42 projektua, kudamis vaiku 31 sua jah Kanzallizen poliitiekan komitietan jengukannatustu. Nominatsieloin lugu kazvoi kolmes viidessäh Projektoi kačottih ekspertukomissien spetsialistat da vallittih parahat. Kilbu piettih viijes nominatsies. Mulloi niidy oli vaiku kolme. Ekspertukomissien spetsialistat tarkah kačottih, ku projektois oigieh oldas kirjutettu tavoittehet, ku olis sellitetty, midä järjestö tahtou suavuttua projektan vuoh. Kanzallizen komitietan yhteiskunnalline nevvostogi kačoi da hyväksyi kai projektat, kudamii valličči parahikse Ekspertukomissii. Karjal meijän kodi -nominatsies voitti yheksä projektua, niilöin todevuttamizekse annetah rubl ua. Roindumuan hengizys -nomi- Veškelyksen Oma tulehmo -järjestö suau rubl ua Veškelyksen tiedosanakniigan ilmah piästamizeh. natsien fondu on rubl ua da nelli projektua-voittajua, Vienanmeres Oniegassah -nominatsies suau kannatustu vaiku kaksi projektua, kudamien todevuttamizeh annetah kaikkiedah rubl ua. Karjal - sovun aloveh -nominatsieh puutui viizi projektua, tämän nominatsien fondu on rubl ua. Fol klouruteatru Kruuga -yhteiskunnallizele järjestöle annetah rubl ua oman diskan ilmah piästämizeh. Vepsäläine pajo rubieu kuulumah Kalevalan mual Meijän ezi-ižien mua -nominatsieh oli työtty 18 projektua. Niilöis vallittih yksitostu, kudamatgi suajah jengukannatustu. Tämän nominatsien fondu on rubl ua. Suomelas-ugrilazien kanzoin liigu oman projektan vuoh rubieu opastamah suomen da karjalan kieleh internetah kauti. Projektan todevuttamizeh liigu suau rubl ua. Elävy kylä -yhtymy rubieu järjestämäh Karjalazen kul tuuran kyläškolii ruavahih näh, omah projektah se suau rubl ua. Fol klouruteatru Kruuga -yhteiskunnallizele järjestöle sežo annetah oman diskan ilmah piästämizeh. Sen verran jengukannatustu suau Arhippa Pertuzen Oman tulehmon naizet da yhtevyksen yksi ainavo mies Lev Vorobjov (kuvas) mennyt vuon ommeltih ičelleh ruutat, tänä vuon luajitah Veškelykšen tiedosanakniigan. Kuva: Ol ga Vlasova fondugi, kudai oman projektan vuoh tahtou ozuttua nuorižole kanzan peitettylöi bohatuksii. Vepsäläzen kul tuuran seuru kyzyi oman Paginkluuban kehitykseh rubl ua da Vepsäläine pajo Kalevalan mual -projektah rubl ua. Karjalan Rahvahan Liiton Vieljärven ozasto rubieu todevuttamah Karjalazet ruutat omin käzin -projektua. Sih näh järjestöle on sovittu andua rubl ua. Nuori Karjala Čičiliuškuteatran matkoih näh Karjalua myö suau rubl ua. Anuksen karjalazet -järjestö kyzyi jengukannatustu oman Etnokul tuurine avtopoujezdu Elävy Brendojevan sana -projektan jatkamizeh Silmänlipahtus: Vieno Kettuzen benefissu Karjalan Rahvahan Liiton Vieljärven ozasto rubieu todevuttamah Karjalazet ruutat omin käzin -projektua rubl ua. Veškelyksen Oma tulehmo -järjestö suau rubl ua Veškelyksen tiedosanakniigan ilmah piästamizeh. Projektoin todevuttamizen aigu on tarkah miärätty: 1. oraskuudu 30. kylmykuudu. Lehten sivuloil rubiemmo sanelemah sih näh, kui kanzallizet järjestöt ruvetah todevuttamah omii projektoi. Sulakuun 24. päivänny Kanzallizes teatras piettih Ven an arvostetun da Karjalan rahvahan artistan Vieno Kettuzen benefissu. Benefissu piettih aktriisan vuozipäiväkse. Sinä illan teatras ezitettih Pyhäžy dielo-spektakli, kuduas piäroulilois ollah Vieno Kettunen da Pekka Mikšijev. Hyvittelemäh Vieno Kettustu tuldih Kul tuuruministru Jelena Bogdanova, Kanzallizen poliitiekan piämiehen sijahine Jelizaveta Haritonova, Kanzallizien yhteiskunnallizien järjestölöin piäliköt, endizet da nygözet ruadodovarišat, omahizet da tuttavat. Kuva: Elli Närjä

3 »»Voiton Päiväkse 3 Anuksespäi Kitaissah»»Vuozi vuottu voinuveteruanoin lugumiäry vähenöy vai. Ylen vaigei oli eliä heile voinuvuozinnu, ga sih kaččomattah, net rahvas nygöigi ollah hyvät dovarišat, ainos ollah valmehet tulemah abuh. Hyö ollah hyvät paginkanzat, paistuu heijänke ellendät, ku hyö ollah lähäzet sinuu, omat. Natalja Judina Moizii ristikanzoi on anukselaine Georgii Vasiljevič Anisimov. Vastavut hänenke, häi ainos kyzyy, kuibo dielot ollah, kuibo ruado Hänen kois siiriči astujes ainos näet händy ruadamas: talvel suomiu lundu, kezäl pyhkiy troppastu pihal, konzugo garažas hommuau midätahto, ainos on dielos. Georgii Vasiljevič on ruadai, vastuolline da čodrei mies, sanakse, tuandoi häi täytti 85 vuottu. Omah igäh kaččomattah Georgii Vasiljevič on kirmei da hoiskei. Georgii Anisimovua otettih armieh 17-vuodizennu brihannu vuvvel 1944, konzu Anuksen piiri jo oli piästetty vihaniekois. Sil aigua hänen tuattah, Vasilii Andrejevič, da vahnembi velli, Mihail, jo oldih voinal. Pahakse mieldy, niken heis ei tulluh järilleh kodih: tuatto kadoi tiedämättömih, velli tapettih kahtu kuudu enne Voiton päiviä. Georgii Anisimov oli sluužimas Ruskies armies, 238. vara-ambujien joukos, kudai kuuli silloi Nevvostoliiton toimijah armieh. Saldatat opastuttih voinudieloh Kem -linnan lähäl. Sit heidy työttih opastumah Voulogdah. Vuvvel 1945 heidy tahtottih työndiä päivänlaskun puolehpäi meigäläzile joukko- Georgii Anisimovua (hur.) otettih armieh 17-vuodizennu brihannu vuvvel 1944, konzu Anuksen piiri jo oli piästetty vihaniekois. Kuva: Natalja Judina, Oma Mua loile abuh, kai annettih formusovat, ga ei ehtitty Germuanii oli voitettu. Sana Voitto! silloi kuului joga kohtas. Rahvas piettih iluo, sebäiltihes, nygöigi mustetah sidä suurdu ihastustu. Ga saldatan ruado ei loppunuh sih. Erähän päivän peräs saldattoi työttih päivännouzun puolehpäi, Georgii Vasiljevič puutui Mongoulieh, erähän kilometrin piäs Kitain rajalpäi. Händy työttih Baikalantagazen frontan VI tankujoukkoh. Ki- tain rajassah oli jugei piästiä, oli ylen räkki, piäl 40 gruadussii, vetty oli vähä, kai šinelit oldih valgiet hies da čiirottih suolan periä. Erähil oli olluh vägie astuo, ga Georgii Vasiljevič mustelou, ku hyö nikedä ei jätetty virumah tiele, iče kannettih heidy. Veteruanu tässähgi mustau Kitain linnoin nimilöi. Eihäi mies pannuh niidy mustoh kartan mugah, iče sie oli omien voinudovarišoinke. Linnoin välimatkua häi miäräi omil askelil. Georgii Vasiljevič tässäh pidäy ruokos omua kallehimua palkinduo, jo vahnuttu keldastu bumuagua kiitändykirjastu Nevvostoliiton piälimäzes komandieras, Iosif Vissarionovič Stalinas rohkevuos, neros, kudamat autettih Man čžurien piästämizes japounielazis. Tänäpäi veteruanan pindžak kuo čomendau äijy medalii. Niilöih kaččojes miitingan aigua lapset kummeksitah: Ohoh! Armien jälles Georgii Anisimov ruadoi Anuksen avtotransportulaitokses avtoubusan šouferinnu. Miehen ruaduo 40 vuvven aigah nikonzu ei moitittu, kiitettih vai. Sendäh händy kunnivoijah kui voinuveteruanua, mugai rauhan aijan ruadajua. Olemmo voinan lapset, nevvostovallan vangit Anastasija Mošnikova Enne Ižänmuallistu voinua rahvas elettih hyvin, jengua oli dai kolhouzat oldih bohatat, kehityttih vai. Konzu algavui voinu, Suomen armii kerras lähti Karjalan puoleh vojuimah. Karjalazien kylien eläjii yhtes heijän kodižiivatoinke leh mien, vazoin, lambahienke työttih evakuatsieh, ku suomelazet ei otettas kiini heidy. Karjalazii työttih Lodienoin puolehpäi, raududorogahpäi. Rahvahale annettih kolhouzoin heboloi, ku hyö piästettäs niilöil Karjalaspäi Ven an puoleh. Meidy oli yheksä perehes (seiččie lastu da muamo tuatanke) da vie meijän t outa viijen lapsenke. Viijele perehele silloi annettih vai yksi hebo delegänke. Äijängo lomuu panet yhteh delegäh da viehäi pienet lapset oldih, kudamat ei voija astuo jallai kodvua, väzytäh. Meijängi perehes oli mostu: kaksi yheksävuodehistu, minä, kolmevuodehine, da minun puolitostuvuodehine sizär. Kandamizet ei synnytty delegäh, kuda-midä jäi kodih, erähät rahvas pandih omii eloloi kartohkukuoppih, kudamat oldih pellol, mäel. Kyläläzet uskottih, ku hyö lähtietäh omis kodilois kodvazekse vai, ku terväh tullah järilleh omah kyläh. Meijän buabo jäi kodih, itkusilmis seizoi koin pordahil. Äijät lähtiettih yödymäh meččäh, myö lähtimmö yökse Kuujärveh. Suomelazet joukot ruttoh astuttih Karjalah, hyö ajeltih pyöril mečäči, opittih teriämbäh azettua pagolazii žiivatoinke. Orožat käis suomelazet pöllätettih kyläh jiännyzii lapsii, minun vahnembua Vaslei-vellie da t outan kahtu vahnembua tytärdy, ku hyö sanottas kunnepäi rahvas pajettih. Ga lapset ei sanottu heile nimidä. Minun velli muanitti suomelazii da tabai meidy matkas, a kaksi t outan tytärdy jiädih kogo voinan aijakse okupatsieh. Vähä ken ehti silloi lähtie Karjalaspäi evakuatsieh, suomelazet azetettih rahvastu da viettih järilleh heijän kylih. Myö ehtimmö piästä Lodienoile. Meijän tuatto oppi kaikelleh piästiä suomelazis, häi oli kommunistu da sanoi, ku nikonzu ei tule suomelazien valdah, hos polvillehgi tulou piästä Karjalaspäi. Konzu ajoimmo Muamo iče kuivai meijän kabaloloi, kiäri ičes ymbäri, mugai kuivai, hos i vilu oli. Sviris poikki, a meidy pagolastu oli suuri joukko, suomelazet ruvettih bombittamah meidy, erähät ehtittih peittyö meččäh. Myö, lapset, muamoloinke delegöih jäimmö, ga bombat ei puututtu meijän puoleh, piäzimmö hengih. Myö tulimmo Podporožjah, meidy istutettih gruuzubaržoih, sie myö kylmimmö, ku tuulatti äijäl ajajes. Baržois myö ajoimmo raududorogassah, sit ajoimmo vagonois Vologdan linnassah. Vologdas kävyimmö kylyh, meidy syötettih da puhtastettih meijän sovat täilöis. Mustan, annettih magiedu galbassuu, tännesäh mustan sen mavun, nygöihäi ei ole mostu. Muamo iče kuivai meijän kabaloloi, kiäri ičes ymbäri, mugai kuivai, hos i vilu oli. Matkas myö sizärenke kylmimmö, ruskičču tartui. Sizär kuoli, hänen Vologdah jätettihgi. Vologdaspäi meidy työttih Kiirovskoin alovehele, Oparino-piirikeskukseh, siepäi pidi ajua vie Kyläläzet uskottih, ku hyö lähtietäh omis kodilois kodvazekse vai, ku terväh tullah järilleh omah kyläh. 75 kilometrii hevol Komarovokylässäh. Paikal olimmo vai kylmykuun 7. päivänny. Äijänhäi aigua matkas olimmo, kylmimmö ainos. Minä, nellivuodehine, da minun yheksävuodehine velli muga kylmimmö, kai astuo emmo voinnuh, jallat muurehtuttih. Talvel, minä päčil olin, lämbiin. Ga jalgoi tänäpäigi kivistäy, a kuibo ei kivistäs! T outa kolmen lapsenke (toizet kahtet okupatsies oldih) piäzi toizeh kyläh. Kyläs, kudamah myö puutuimmo, rahvas ylen hyvät oldih, avvutettih meidy äijäl. Heil joga perehel oli kaksi taloidu, yhtes talvel elettih, toizes kezäl. Meilegi annettih oma taloi. Tuattua da vahnembua vellie otettih voinale, a myö viijei da muamo jäimmö yksinäh. Sit tostugi vellie, kudamale vie ei olluh ni kaheksuatostu vuottu, työttih Kitain rajale sluužimah. ÎÎ Jatkuu

4 4»» oma kieli, oma mieli Tellervole 75 vuottu Tänävuon Lapsien da nuorižon taidodvorču täytti 75 vuottu. Enzimäzenny joukonnu, kudai rubei toimimah Taidodvorčan seinis rodih Tellervo-tyttöhora. Hora kai on vahnembi Dvorčua, ku se on perustettu puoldu vuottu enne sidä, kui oli avattu Taidodvorču. Horan perustajannu da enzimäzenny ohjuajannu oli Piiterin konservatourien opastui, Petroskoin muuzikkuopiston opastai Tsetsilija Kasjan. Nygöi horua ohjuau Karjalan kul tuuran arvostettu ruadai Irina Belkovskaja. Hänen aigah hora sai Ven an paras joukko -arvon, mondu kerdua rodih kanzoinvälizien kilvoin voittajakse. Horan vuozipäiväkse 25. sulakuudu oli järjestetty suuri konsertu, kudamal hora ezitti oma- da ulgomualazien klassiekoin da nygyaigazien säveldäjien tevoksii. Valerii Sidorkin Minä olen sivottu pohjazeh Begemot-kahvilas 23. sulakuudu piettih Hengel ijäkse olen sivottu pohjazeh -runoloin lugijoin kilvan loppuoza. Sih yhtyi Karjalan pedagouguakadeemien da Petroskoin školien opastujua. Kilbuniekkua oli 14 hengie: puolekkai školaniekkua da yliopastujua. Arvostajien joukos oldih filolougien douhturi Aleksandr Pigin, filolougien kandiduattu Ol ga Žurina, kirjuttai Dmitrii Novikov, toimittai Jevgenija Veleva, ven an kielen opastai Jekaterina Sedova, Begemot-kahvilan art-direktoru Aleksandra Suhova. Kai kilbuniekat suadih diplomat da lahjat, školaniekat suadih luba kuunnelta luvendoloi histouriellis-filolougizel tiedokunnal. Voittajakse rodih histouriellis-filolougizen tiedokunnan nelländen vuozikursan opastui Anastasija Nesmačnih. Oma sana armas on...»»anuksen linnas 25. sulakuudu Lapsien kirjaston seinis Täs synnynrannan minun algu -festivualin hantuzis piettih runoloin lugijoin kilbu Kostamukselazet kandelehel soittajat neidizet uskaldettih tulien vuon yhtyö kilbah. Kuva: Natalja Judina, Oma Mua Natalja Judina Kilbah yhtyttih piirikilvoin voittajat Videles, Alavozes, Kotkatjärves, Tuuksen, Mägriän da Riipuškalan kyläs, Videles, Meliorativnois, Vieljärves, Jessoilaspäi. Arvostelujoukkoh kuuluttih karjalan kielen tiedäjät: Anuksen karjalazet -yhtymän piälikkö Vladimir Lukin, L ubov Kokovurova, Anuksen kirjaston piälikkö Galina Fedulova, lapsien kirjuttai Tamara Ščerbakova da Valentina Kondratjeva. Kielinero kazvau Anuksen kilvas lapset lugiettih Zinaida Dubininan, Ivan Savinan, L ubov Tuttujevan, Alevtina Šidarevan, Aleksandr Volkovan runoloi luonnos, omas muas da muamankieles. Kilbu pietäh jo yhtestostu kerdu da varmah voibi sanuo, ku lapsien kielinero vuozi vuottu vai kazvau, sanoi jälles kilbua Galina Fedulova. Himoittas eriže sanuo Mägriän da Tuuksel kazvattiloih da školaniekkoih näh. Joga vuottu hyö hyvin valmistutah täh kilbah. Tiettäväine, kaikin oldih hyvät, ga kerras tunduu kudamal lapsel karjal on muamankieli. Erähät lapset varattih sanella runoloi, erähät rohkiesti nostih lavale, nerokkahat artistat rouno. Arvostelujoukol oli jugei vallita parahii. Pienembien lugijoin joukos voittajinnu roittihes anukselaine Karina Čern akova, tuuksilaine Uljana Kondratjeva, kotkatjärveläine Veronika Košeleva. Keski-igäzes joukos enzimäzele sijale puutui Valerija Grafova, toizele vieljärveläine Ivan Kalmikov, kolmandele Jekaterina Jefimova Meliorativnoispäi. Vieljärveläine Ivan Kalmikov hos enzimästy kerdua yhtyi täh kilbah, ga ei varannuh nosta lavale. Brihačču opastuu toizes kluasas. Kilvas häi lugi L ubov Tuttujevan Kodirandaine-runon. Vahnembien lapsien joukos Anuksen Tiähtytpäivykoin kazvatit Ira Jašenina da Jegor Arefjev oman kazvattajan Valentina Karpovanke. Kuva: Natalja Judina, Oma Mua voittajakse rodih Nikolai Andrejev Mägriän kyläspäi, toizekse rodih videleläine Aleksei Gavrilov, kolmandekse jessoilču Maksim Jevsejev. Kilvan voittajat suadih kiitändykirjazet da kniigat lahjakse. Oma mua piirustuksis Enne runoloin lugijoin kilbua lapsien kirjastos iel mainitun festivualin hantuzis piettih Täs synnynrannan minun algu -lapsien piirustuksien kilbu. Lapsien päivykodiloin kazvatit da školaniekat kuvattih omua kodirandua, kyliä, pihua, karjalazien suarnoin piähengilöi. Pikkarazien taidoilijoin joukos voittajakse rodih kotkatjärveläine Daša Zemtsova. Keski-igäzien lapsien joukos enzimäzele sijale piäzi Anukselazen lapsien koin kazvatti Ilja Pančujev. Vahnembien lapsien joukos voitti Ksenija Prohorova Riipuškalaspäi. Hukkuseni, kusbo olet? Tyttiteatru Čičiliušku ezitti Kui hukku vazazele muamannu oli -spektaklin äijis Petroskoin päivykodilois. Tämä spektakli onnuako jogahizel lapsel on mieldy myöte, niilöilegi, ket ei malteta Spektaklin jälles lapset iče piettih käzis čomii tyttilöi. Kuva: Ol ga Smotrova, Oma Mua karjalakse. Mennyt nedälil čičiliuškulazet käydih tämän spektaklinke Petroskoin kielipezäh, kudai on päivykois n:o 20. Sie harjaitetah lapsii karjalan da suomen kieleh. Karjalan- da suomenkielizet lapset ilmai kiännösty ven akse hyvin ellendettih, mis on tämä spektakli. Ven ankielizile lapsile roittih abuh teatran ohjuajan Natalja Golubovskajan pienet sellitykset ven akse spektaklin aigua. Spektaklin jälles lapset iče piettih käzis čomii tyttilöi, eräs liygiläine tyttöine tuli širman tuakse, artistoilluo, da virki vienankarjalazien luaduh: Hukkusee-eni! Oraskuul čičiliušku la zet lähtietäh ozuttamah omii spektakliloi Suomeh. Hyviä matkua heile da hyvii kaččojii!

5 »»kandurahvas 5 Ižielpäi peritys heimohenges on meijän elinvoimu»»erähii smietindöi karjalazien valmistumizes suomelas-ugrilazien rahvahien fourumah Akilan Iivan Karjalazuttamizen perustehet Täl kerdua meigäläzele Arto Rinne autettih soittua Tiina Ynnilä da Alina Čuburova. Kuva: Jelena Filippova, Oma Mua Kielen kehitändy on joga karjalazen ruado»»suomes Kiteel sulakuudu Suomi-Venäjä-Seuran Itä-Suomen piirijärjestön vuozikerähmön aigah piettih seminuaru, kudaman aihiekse oli sanottu Karjala tänäpäi. Jelena Filippova Iče liittolazet kehitettih paista karjalan kieles da karjalazien dielolois dai meilhäi tänäpäi on suurdu yhteisruaduo karjalazien yhteiskunnallizien liittoloinke, mindäh sit emmo paissus tarkembah heijän ruavosgi, sellittäy seminuaran piendiä Suomi-Venäjä-Seuran Itä-Suomen piirijärjestöh kuului Tiina Ynnilä. Karjalan kielen tilua Suomes da Karjalas tuli sellittelemäh Karjalan Kielen Seuran ruadai Timoi Pedri Munne. Liittolaine pani merkile sen, ku ei pie duumaija, ku Karjal da karjalan kieli ollah kuslienne loitton, ra- jan tagan, net ollah lähäl Suomes, kus eläy karjalastu, kus karjalan kieli on iččenäine kieli da alguperäskieli. Viehäi tänäpäi Suomes äijät duumaijah ku karjalan kieli on vai suomen kielen murreh da karjalazet ollah vai eräs heimo, ei kanzu. Karjalan kieli Karjalas on varaittavas tilas, Suomes vie enämbäl. Hyvä kielen elavutandu da kehitändy vai voi auttua täs. Pidäy vai ellendiä, ku se ruado kielen kehitändy on jogahizen ristikanzan da rahvasjoukon ruado, lujoitti Timoi Munne. Timoi ei vai paissuh karjalan kielen tilas, häi ozutti kielen elävänny, häi vähäzen opasti sih Suomi-Venäjä-Seuran rahvastu. Timoi sanoi da kirjutti, kui karjalazet tervehtitäh toine tostu, midä sanotah iäre lähtijes da kui tiijustetah kuulumizii. Vie enämbäl painui mieleh rahvahale se, konzu Timoi luvetteli nennii sanoi da sanondoi, kudamil karjalan da suomen kieles ollah eri merkičykset. Ollahhäi moizii: syndyö da laukku-sanat. Karjalaine sanou: Synnytgo sinä täh mašinah?, suomelaine ellendäy, ku oletgo roinnuhes sih mašinah. Tämägi virkeh karjalan kielel voi nagratuttua: minun akku ruadau laukas. Suomen kieleshäi laukku on sumču, sumku. Tämän jälgeh rahvahal»»suomi-venäjä-seuran Itä-Suomen piirijärjestö ÎÎ Järjestö ruadau Pohjas-Savon, Suvi-Savon, Pohjas-Karjalan da Keski-Suomen muakunnis. ÎÎ Liittolastu on läs hengie. ÎÎ Järjestö sanoi vuvven 2011 ven an kielen vuvvekse, sen hantuzis opittih ližätä ven an kielen opastustu Itä-Suomes. ÎÎ Sil on mondu projektua. Vuvvennu 2010 ruvettih piästämäh ilmah suomelas-ven alastu Mosaiikki-lehtie. Lehti piäzöy ilmah nelli kerdua vuvves da sen painomiäry on 730. Kai kirjutukset ollah suomen da ven an kielel. ÎÎ Vuvvennu 2012 ruvetah todevuttamah uuttu suomelas-ugrilastu raadivo-projektua. Sen hantuzis tahtotah opastua raadivoalah kiinnostunnuzii suomelazii da Ven an suomelas-ugrilazii nuorii. Samal aigua roih yhteisruaduo Suomen da Ven an raadivotoimituksien kel. Nuoret ruvetah luadimah omua ohjelmua, kudamas sanellah suomelas-ugrilazii uudizii da soitetah suomelas-ugrilastu muuzikkua. Tädä projektua ruvetah todevuttamah yhtes Nuoren Karjalanke. ÎÎ Iellehpäi jatkuu ven ankielizien Suomeh muuttanuzien tuttavundu suomelazih yhteiskunnallizih liittoloih. rodih kiinnostustu karjalan kieleh. Äijät ostettih kolmekieline paginsanakirju, kudaman mulloi piästi ilmah Karjalan Kielen Seuru. Kirjan yksis kanzis on sanondua da sanuo suomen, karjalan da ven an kielel. Seminuaras paistih myös Ven an puolel ruadajien liittoloin ruavos. Nuoren Karjalan ruavos saneli sen piälikkö Alina Čuburova. Liitolhäi jälgivuozinnu oli suurdu yhteisruaduo Suomi-Venäjä- Seuranke, yhtes todevutettih Suomelas-ugrilazen nuorižon tulevažuon paja -projektua da ollah todevuttamas kielipezä-projektua. Karjala-Suomiystävysseuran ruavos saneli sen liittolaine Jelena Barbašina. Seminuaru loppih karjalazeh illaččuh, kudamah pajattamah tuli meigäläine muzikantu Arto Rinne. Arto pajatti karjalakse dai suomekse. Suomi-Venäjä-Seuran Itä-Suomen piirin piälikkö Juha Koivula da Karjala-Suomi-ystävysseurah kuului Jelena Barbašina. Jälgimäzen 20 vuvven aigua ven alastuttamistu palvelii ven alaskarjalastuttamine poliitiekku ei ole voinnuh luadie nimidä kobrah tundujua uuttu kanzallizen kul tuuran alovehel paiči vaigevuksis vaigerdelijua karjalan kielen opastamistu da ainovon tovehellizen karjalas-hengizen Oma Pajo -horan perustamistu. Meijän lähihistourii tovestau, ku Karjalan tazavallan karjalazen rahvahan elinvoimazennu pyzymizen garantiennu on suomelaskarjalastuttamizen printsippah nojavui kanzalline poliitiekku. Tämän printsipan vastustajat niidy olen huomannuh on rajan mollembil puolil voibi olla ei ellendetä azien ydindy, libo tiedozesti pöllätelläh karjalastu rahvastu sil, buitegu karjalan kielen sijah tulou suomen kieli. Tämänmoizet väittehet olla perättömät. Karjalastu identitiettua ei voi olla ilmai karjalan kieldy. Karjalan kielel suomelaskarjalastuttamizen kanzallizes toimehes pidäy olla hyvin nägyvis olii rouli. Pidäy ellendiä, gu kyzymykses on karjalazen rahvahan karjalazuon hengeh suattamizes. Piäzöy rahvas hengizesti karjalastundoh, algau ylbeillä sil da tulou oman muamankielen tarbehuon tundoh. Karjalazil on piästävy yhtehizeh ellendykseh sit, kudai meil on hyödyh kahtes eriluondehizes karjalastuttamizen printsipas: Ven al ven alaskarjalastuttaminego, mi merkiččöy karjalazien peittoven alastuttamistu sego kielen kuigi hengizen eloksen kohtal, vaigo suomelaskarjalastuttamine sego Suomes kuigi Ven al, konzu voijah kehittiä muamankieldy da omaperästy karjalashengisty elämisty alguperältäh yhtehizen karjalassuomalazen kul tuuran varah. Meijän yhtehine kaunis Karjal Karjala tämän sanan kuultuu, olen varmu, gu jogahizen oman heimon syväin sykähtäh da mieleh juolahtah kodi-igävy. Se on meil iguzesti olii ižielpäi peritty kulduagi kallehembi roindumua. Karjala on meil karjalazil ainavo pyhänny piettävy emämua. Korvah heleväh kuulujan Karjala-nimeh liittyy eroittamattah sen kaunisgi ulgonägö: alovehymbäristö maizemu. Täs on huomattavu se šeikku, ku maizeman ellendykseh liittyy paiči alovehellizus mugaže nägymys da nägöala čuvsviekkahalline nägökandu. Maizemal on tärgei merkičys kanzallizen identiteetan miärittelemizes. Omaluaduzet kanzallizen muantijon, histourien da perindehien kannal kačotunnu revaltnoit maizemat ollah jogahizen rahvahan oman kul tuuran elementannu. No, tokovai ei muga Ven alazes kul tuuras. Ven alazes kul tuuras toimehien motivatsiennu pietäh virguvallan ylähänpäi työttylöi rekomendatsieloi, kudamien mugah roindupaikan, suvun roinduperän, perindehien stuatusoil ei ole merkčysty. Meil karjalazil, kuigi kaikil kanzallizustundozil rahvahil, on oma muulois eruoju roindurandu i meil karjalazil on säilytettävy da kazvatettavu kui suvun mugai roindupaikan kunnivuo. ÎÎ Jatkuu. Algu n:lois Omii mielii kirjutakkua club

6 6 Muhahtai! Tata, kenbo on humalniekku?»» joudoaigu Näitgo, sie on nelli koivuu. Humalniekku sanonnus, ku niidy on kaheksa. Ellenditgo? Ellendin. Ga, tata, siehäi on kaksi koivuu!»»kodirandaine Topasjärven kylänagjat P otr Sem onov Zavodanagjat F oudoran Iivanan taloin vastaspäi päivänlaskuh ezin seizoi velleksien Mišan da Vas an suuri yhtehine taloi. Enzimäi sit talois oli škola, a jälles ruvettih elämäh iče vellekset. Hyö oldih F oudoran Iivanan nuorembat vellet. Mišal oli akku Anni, viizi tytärdy Nastoi, Pol a, Anni, Katti da Man a. Brihaččuine kuoli pienete. Pereh eli köyhästi, ruadua ei kiirehtännyh. Kyläspäi se lähti kaikis enzimäizenny. Toizes puoles elettih hänen velli Vas a da akku Oksen n u. Heil oli tytär Man a da kaksi poigua Il l u da Iivan. Hyö oldih elokkahat, vikse parembi ruattih. Sen taloin rinnal joven vieres seizoi Samoilovan Miikulan taloi, kudaman Miikul nosti omil käzil. Hänen akku oli pikkaraine inehmine Natoi. Händy enne nimitettih Markovan Matoi. Enne se kodi eli ylen köyhästi. Konzu Miikul tuli kodavävykse, hyö ruvettih elämäh hyvin, a enne Miikulan tulendua talois ei olluh eluo ni suolua ostua. Miikul oli n erokas puččiloin muasteri. Heil oli nelli tytärdy: Anni, Outti, Paša, Anni da nelli poigua: Iivan, Oleksii, Juakoi da Miša. Vähästy loitombi päivännouzuhpäi ezin seizoi pieni kodine, kudamua nimitettih Petrovan akan kodizekse. Petrovan akal oli yksi poigu Ondrii. Iče Petrovan akku oli jo ylen vahnu. Häi ainos tungihes päččih maguamah. Tähgi loppih Zavodanagju, kudamal oli kuuzi taloidu, a kaikkie Topasjärves oli kaksikymmen yksi taloi. ÍÍLoppuoza. Algu n:s 7, 9 11, 13, 15 Huomivo! Ô Ô Karjalan pedagougu akadeemii Karjalan tazavallan halličuksen kannatuksel ilmoittau, ku vuozinnu ruvetah ottamah opastujii ulgomuankielien tiedokunnale uvvele opastusalale: Suomen kieli da omakieli (ei-ven a) da literatuuru. Tutkindot: ulgomuan kieli (valdivon yhtehine tutkindo), ven an kieli (valdivon yhtehine tutkindo) da yhteiskunnantiedo (valdivon yhtehine tutkindo). Ližätieduo: Karjalan peda gou guakadeemii, suomen kielen laitos, Leninan prospektu, 29, p. 109, tel , tel , suomi@kspu.karelia.ru, ru/ru/structure/faculties/languages/finnish/ Anukselaine Karjalan koivu -hora joga vuottu yhtyy festivualih. Festivualile kymmene vuottu»»munjärvenlahtes 22. sulakuudu piettih Ivan L ovkinan festivuli Karjalazien mändylöin pajot Tämä festivuali on jogavuodehine, tänävuon sidä piettih jo kymmenetty kerdua. Munjärvenlahteh sinäpiän tuli kul tuuruministru Jelena Bogdanova. Häi kiitti festivualin luadijoi kanzallizen kul tuuran kehittämizes dai hyväs pruazniekas, kudaman luajittih munjärvenlahtelazet kyläläzile da gostile. Ivan L ovkin luadi suuren ruavon, pani merkile Jelena Bogdanova. On hyviä mieldy, ku on hänen ruavon jatkajua. Festivuali ainos rodieu parembakse, tulou uuttu pajuo da pajoloin kirjuttajua, se on suuri ruado Karjalan kanzallizen kul tuuran kehittämizeh niškoi. Munjärvenlahteh sinäpiän tuldih Karjalan koivu da Terveh, briha! Anuksespäi, Pajurid Jyrkmäes, Pikkurilli Kondupohjaspäi, Seesjärvi Puadenelpäi, Sudaruška Hirvahan kyläspäi dai Petrovskoi hora. Ga onnuako kaikis paras oli petroskoilazen Karjalan ezitys, konzu tansijat kerättih rahvastu kižuamah rahvahallistu Pukki-kižua. Ivan L ovkin luadi suuren ruavon. Sulakuun 20. päivänny täyttyi 100 vuottu Ivan L ovkinan roindas.»»midä? konzu? kus? 12 /04 12 /05 Kanzalline muzei Ozuttelu Karjalazen frontan liäkärit / Videlen kylä Kanzallizen teatran gastroulit. Hädä hellän syväimen periä.»»kiitämmö! šulakuuta Šuomelais -ugrilaisien kanšo jen nuo risoassosiati jon (MA- FUN) hallin non jäšenet Venäjän eri taša valloista, Šuomešta ta Virošta ruatih Karjalašša. Sen vuokši Petroskoissa oli järješšetty äijän kokoukšie, tapuamisie muijen järještöjen kera, issunto Karjalan Taša vallan Lakijen hyväkšymis kokoukšeš ša, šamalla mafunilaiset ošallissuttih Karjalan TV ta ratijo-ohjelmih, kerrottih assosiatijon ruavošta ta tulovista projektiloista. Toisekši ruatopaikakši mafunilaisilla oli tarjottu karjalaini Kinnermäki-kylä, kumpasen emäntänä on ensimmäini Nuori Karjala -järještön piällikkö Na dežda Kalmikova luvun alušša juuri Nadežda rupesi kehittämäh šuomelaisugrilaista toimintua nuorijen kešen Karjalašša. Nuori Karjala ta MAFUN kiittetäh Nadežda Kalmikovua ta hänen perehtä vaštahotošta ta hyvin järješšetyštä MAFUN:n ruatoissunnošta Kinnermäjen kyläššä! Huomivo!»»Siänennustus Petroskoi Anus Priäžy Suojärvi Sortavala Pitkyrandu yö päivy yö päivy yö päivy yö päivy yö päivy yö päivy 03 / / / / / / / On otettu: Ô Ô Oman Muan toimitus ottau vastah hyvittelylöi. Mustakkua hyvitellä roindupäiväl libo pruazniekal omahizii, ystävii da kolleegoi. Hyvittelyt ollah ilmazet.»»ečin vastinehtu Ô Ô Olen 36-vuodehine Suistamon briha Mika Kääriäinen, elän Suomes. Himoittas äijäl tuttavuo karjalazeh naizeh libo neidizeh, kudai maltas karjalan kieldy. Vuotan viestii adresile: pyorittaja@luukku.com haldivoiččijat: Karjalan rahvahan lehti Alustettu kezäkuus 1990 Karjalan tazavallan Zakonoinhyväksyndykerähmö, Karjalan tazavallan halličus, Karjalan Rahvahan Liitto da Julguamo Periodika Piätoimittai Natalja Sinitskaja Julguamon da toimituksen adressi: Titovan piha 3, Petroskoi, Karjalan Tazavaldu ÎÎ Tel: (814-2) ÎÎ omamua@mail.ru Internet: ilmahpiästäi: ÎÎ Valdivolline Periodika-laitos ÎÎ Painettu Verso-painamos Petroskoi, Varkauksen randu-uuličču, 1a ÎÎ Kirjoile pani Ven an Federatsien kirjupainoalan komitiettu Indeksu ÎÎ Registrunoumeru ÎÎ Painettavakse on allekirjutettu ÎÎ Painandulugumiäry 700 ÎÎ Tiluandu 388 ÎÎ Hindu 10 rubl ua Redizainu Fenomen-mediajoukko (Piiteri)

7 »»TV:n programmu oraskuudu 7 Ezmäinargi 07/ 05 Toinargi 08/ 05 Kolmaspäivy 09/ 05 Nelläspäivy 10/ 05 Piätteniččy 11/ 05 Suovattu 12/ 05 Pyhäpäivy 13/ , Х/ф «ЛЮБОВЬ ЗЕМНАЯ» 06.00, 09.00, 12.30, Новости Армейский магазин 08.25, Мультфильм Информационный канал Торжественная церемония вступления в должность Президента Российской Федерации В.В. Путина Х/ф «ОФИЦЕРЫ» 14.40, Т/с «ЖУКОВ» Т/с «ДИВЕРСАНТ» Клуб Веселых и Находчивых. Высшая лига Д/с «Великая война. «Агентурная разведка» Х/ф «МЕРСЕДЕС» УХО- ДИТ ОТ ПОГОНИ» Х/ф «СВЕТ ВО ТЬМЕ» Х/ф «БАТАЛЬОНЫ ПРОСЯТ ОГНЯ» Т/с «ЭШЕЛОН» Торжественная церемония вступления в должность Президента Российской Федерации В. В. Путина 12.30, Т/с «1942» 14.00, Вести Кривое зеркало Х/ф «ВОЕННАЯ РАЗ- ВЕДКА. ПЕРВЫЙ УДАР» Х/ф «ДАЛЬШЕ ЛЮ- БОВЬ» Х/ф «Я ДОЖДУСЬ...» Х/ф «В ЛЕСАХ ПОД КО- ВЕЛЕМ», 1 серия Городок Канал «Евроньюс» Новости культуры Х/ф «ШУМНЫЙ ДЕНЬ» Д/ф «Пароль - Валентина Сперантова» Х/ф «САДКО» Мультфильм Государственный академический русский народный хор им.м.е. Пятницкого и Государственный академический ансамбль народного танца им. Игоря Моисеева. Концерт в КЗЧ Д/ф «Возрожденный шедевр. Из истории Константиновского дворца» В гостях у... Вечер Петра Тодоровского Х/ф «ВРЕМЯ ОТДЫХА С СУББОТЫ ДО ПОНЕ- ДЕЛЬНИКА» Олег Погудин. Концерт в Московском международном Доме музыки IХ церемония награждения лауреатов Премии «Кумир» 21.10, Искатели. «Подводная блокада Ленинграда» Концерт «Унесенные ветром» Х/ф «ДУЭТ ДЛЯ СО- ЛИСТКИ» Д/ф «Родос. Рыцарский замок и госпиталь» Р.Штраус. Cюита вальсов из оперы «Кавалер розы». Дирижер М. Янсонс 05.10, Х/ф «ОДИН ШАНС ИЗ ТЫСЯЧИ» 06.00, 10.00, 12.00, Новости Х/ф «СУДЬБА» Песни Весны и Победы Х/ф «ПОП» 14.40, Т/с «ЖУКОВ» Т/с «ДИВЕРСАНТ» Мульт личности Хоккей. Чемпионат мира. Сборная России - сборная Германии. Прямой эфир из Швеции Д/с «Великая война. «Война на море» Х/ф «ВЕСНА НА ОДЕРЕ» Д/ф «Маршал Рокоссовский. Любовь на линии огня» Х/ф «БАТАЛЬОНЫ ПРОСЯТ ОГНЯ» Т/с «ЭШЕЛОН» 12.35, Т/с «1942» 14.00, Вести Большой юмористический концерт «Измайловский парк» Х/ф «ВОЕННАЯ РАЗ- ВЕДКА. ПЕРВЫЙ УДАР» Х/ф «ЖЕНА ГЕНЕРАЛА» Х/ф «ПРИКАЗАНО УНИ- ЧТОЖИТЬ. ОПЕРАЦИЯ «КИТАЙСКАЯ ШКА- ТУЛКА» Х/ф «В ЛЕСАХ ПОД КО- ВЕЛЕМ», 2 серия Новости культуры Х/ф «ЛИВЕНЬ» Д/с «Моя великая война. Александр Пыльцын» Иван Козловский,. Песни и романсы Х/ф «СКАЗКА О ЦАРЕ САЛТАНЕ» Мультфильм Д/с «Моя великая война. Григорий Шишкин» Благотворительный концерт в Московском международном Доме музыки «Признание в любви» Д/с «Моя великая война. Игорь Николаев» Х/ф «ВЫЛЕТ ЗАДЕР- ЖИВАЕТСЯ» Д/с «Моя великая война. Галина Короткевич» Романтика романса Хрустальный бал «Хрустальной Турандот» в честь Владимира Этуша 21.15, Искатели. «Битва панфиловцев» Концерт из Домамузея Б.Окуджавы «Переделкино-2012» Х/ф «ИЮЛЬСКИЙ ДОЖДЬ» Д/ф «Юрий Визбор» Пьесы для скрипки исполняет Н.Борисоглебский Huomivo! Ô Ô Musta kaččuo Karjalan TV:n kanzalliskielizen toimituksen Omin silmin -ozutustu nellänpiän 10. oraskuudu Rossija 1 -kanualal aigah. Ô Ô Joga päiviä paiči suovattua da pyhiäpäiviä samal kanualal aigah ollah uudizet karjalan, vepsän da suomen kielel , 09.50, 11.00, 15.00, Новости День Победы. Праздничный канал Москва. Красная площадь. Парад, посвященный Дню Победы 11.10, 15.15, 18.15, Т/с «ДИВЕРСАНТ. КОНЕЦ ВО- ЙНЫ» Светлой памяти павших в борьбе против фашизма. Минута молчания Х/ф «СНАЙПЕР - 2. ТУН- ГУС» Время Х/ф «В БОЙ ИДУТ ОДНИ СТАРИКИ» Д/с «Великая война. «Битва за воздух» Х/ф «ЖИВЫЕ И МЕРТ- ВЫЕ» Д/ф «Марк Бернес. «И надеюсь, что это взаимно» Х/ф «ОНИ СРАЖАЛИСЬ ЗА РОДИНУ» Бенефис Элины Быстрицкой 09.30, 14.00, Вести Москва. Красная площадь. Военный парад, посвященный 67 годовщине победы в Великой Отечественной войне гг Д/ф «Пост 1. Неизвестный солдат» 11.50, Т/с «1942» Парад звезд. Праздничный выпуск 18.00, Х/ф «ВОЕННАЯ РАЗВЕДКА. ПЕРВЫЙ УДАР» Светлой памяти павших в борьбе против фашизма. Минута молчания Х/ф «ТРИ ДНЯ ЛЕЙТЕ- НАНТА КРАВЦОВА» Х/ф «ЖАЖДА» Х/ф «ПРИВЕТ С ФРОН- ТА» Х/ф «В ЛЕСАХ ПОД КО- ВЕЛЕМ», 3 серия Мгновения Победы Х/ф «МАШЕНЬКА» Юрий Соломин читает стихотворение Константина Симонова «Ты помнишь, Алеша, дороги Смоленщины...» Евгений Дятлов. «Песни войны» Юрий Любимов читает стихотворение Семёна Гудзенко «Когда на смерть идут - поют...» Х/ф «АКТРИСА» Концерт Центрального военного оркестра Министерства обороны Российской Федерации Андрей Ташков читает стихотворение Константина Симонова «Ты говорила мне «люблю»...» Х/ф «ПАРЕНЬ ИЗ НАШЕ- ГО ГОРОДА» Читает стихотворение Александра Межирова «Просыпаюсь и курю...» 15.40, Линия жизни Песни войны Александр Домогаров читает стихотворение Юрия Левитанского «Ну что с того, что я там был...» Х/ф «БЕСПОКОЙНОЕ ХО- ЗЯЙСТВО» 18.25, Любимые песни Василий Лановой читает стихотворения Александра Твардовского «Я знаю, никакой моей вины...» и Сергея Орлова «Его зарыли в шар земной...» Светлой памяти павших в борьбе против фашизма. Минута молчания Алексей Петренко читает стихотворение Александра Твардовского «Я убит подо Ржевом» Леонид Утесов. Любимые песни Гоша Куценко читает стихотворение Константина Ваншенкина «Земли потрескавшейся корка...» Х/ф «В 6 ЧАСОВ ВЕЧЕРА ПОСЛЕ ВОЙНЫ» Вечер в Государственном академическом театре имени Евг.Вахтангова «Михаилу Ульянову посвящается...» Константин Симонов читает стихотворение «Жди меня, и я вернусь...» Х/ф «ЖДИ МЕНЯ» Роман Виктюк читает фрагмент повести Булата Окуджавы «Будь здоров, школяр» Д/ф «Булат Окуджава. Целый век играет музыка» Х/ф «СЕРДЦА ЧЕТЫ- РЕХ» Ф.Шопен. Мазурка. Исполняет А.Коробейников 05.00, 09.00, 12.00, 15.00, 18.00, 23.40, Новости Доброе утро Контрольная закупка Жить здорово! Модный приговор Добрый день Криминальные хроники Другие новости Понять. Простить Т/с «ОБРУЧАЛЬНОЕ КОЛЬЦО» Между нами, девочками Среда обитания. «Аромат соблазна» Давай поженимся! Пусть говорят с Андреем Малаховым Т/с «МОЯ ВТОРАЯ ПОЛО- ВИНКА» Вечерний Ургант Д/с «Великая война. «Битва за Германию» Д/ф «Тайные дороги войны» 01.45, Х/ф «В ОТКРЫ- ТОМ МОРЕ» Д/ф «Мадонна маршала Конева» Утро России Свой взгляд О самом главном 11.00, 14.00, 17.00, Вести 11.30, 14.30, 17.30, Вести-Карелия 11.50, Дежурная часть Т/с «КУЛАГИН И ПАР- ТНЕРЫ» 13.00, Т/с «ТАЙНЫ СЛЕДСТВИЯ» Т/с «ЕФРОСИНЬЯ. ТАЁЖ- НАЯ ЛЮБОВЬ» Т/с «КРОВИНУШКА» Брачное агентство Николая Баскова Прямой эфир Спокойной ночи, малыши! Т/с «ЛЕКТОР» 23.50, Профилактика Вести Х/ф «ПИВНОЙ БУМ» Т/с «ЗАКОН И ПОРЯДОК» Наблюдатель 11.15, Т/с «ПЕРРИ МЭЙ- СОН» 12.10, Д/ф «Троя. Археологические раскопки на Судьбоносной горе» Д/ф «Радиоволна» Д/с «История произведений искусства. Купель Людовика Святого» Х/ф «ГЕРОЙ НАШЕГО ВРЕМЕНИ. КНЯЖНА МЕРИ» Д/ф «Гиппократ» 15.40, 19.30, Новости культуры Мультфильм Д/с «Поместье сурикат» Говорящие камни. «Великороссы» Концерт Бориса Березовского и Алексея Уткина «Только Моцарт» Д/с «Метрополии. Рим. Сердце империи» Главная роль Черные дыры, белые пятна Гении и злодеи. Георгий Седов Academia Д/ф «Модернизация порусски» Культурная революция Х/ф «А ВОТ И ГОСТИ» Д/с «История произведений искусства. Обнаженный Вольтер» 05.00, 09.00, 12.00, 15.00, 18.00, 23.40, Новости Доброе утро Контрольная закупка Жить здорово! Модный приговор Добрый день Криминальные хроники Другие новости Понять. Простить Т/с «ОБРУЧАЛЬНОЕ КОЛЬЦО» Между нами, девочками Среда обитания. «Берегись автомобиля» Давай поженимся! Пусть говорят с Андреем Малаховым Т/с «МОЯ ВТОРАЯ ПОЛО- ВИНКА» Вечерний Ургант Д/с «Великая война. «Война с Японией» 01.05, Х/ф «БЕЗ ПО- ЩАДЫ» Х/ф «СУПЕРАГЕНТ САЙ- МОН» Утро России Мусульмане С новым домом! О самом главном 11.00, 14.00, 17.00, Вести 11.30, 14.30, 17.30, Вести-Карелия 11.50, Дежурная часть Т/с «КУЛАГИН И ПАР- ТНЕРЫ» 13.00, Т/с «ТАЙНЫ СЛЕДСТВИЯ» Т/с «ЕФРОСИНЬЯ. ТАЁЖ- НАЯ ЛЮБОВЬ» Т/с «КРОВИНУШКА» Брачное агентство Николая Баскова Прямой эфир Спокойной ночи, малыши! Т/с «ЛЕКТОР» 23.50, Профилактика Вести Горячая десятка Х/ф «САНИТАРЫ- ХУЛИГАНЫ» Т/с «ЗАКОН И ПОРЯДОК» Наблюдатель 11.15, Т/с «ПЕРРИ МЭЙ- СОН» Секреты старых мастеров. Абрамцево Д/с «Метрополии. Рим. Сердце империи» Письма из провинции Х/ф «ГЕРОЙ НАШЕГО ВРЕМЕНИ. БЭЛА» 15.40, 19.30, Новости культуры 15.50, Мультфильм Д/с «Поместье сурикат» Говорящие камни. «Культура - пути и перекрестки» Лучано Паваротти посвящается Д/с «Метрополии. Миссия в Константинополь» Главная роль Искатели. «Загадка русских сфинксов» Д/ф «Собор в Дареме» Academia Д/ф «Модернизация порусски» Линия жизни Х/ф «ПИРОСМАНИ» Трио Мариана Петреску. Концерт в Москве 05.00, 09.00, 12.00, 15.00, Новости Доброе утро Контрольная закупка Жить здорово! Модный приговор Добрый день Криминальные хроники Другие новости Понять. Простить Т/с «ОБРУЧАЛЬНОЕ КОЛЬЦО» Между нами, девочками Жди меня Поле чудес Пусть говорят с Андреем Малаховым ДОстояние РЕспублики: Илья Резник Что? Где? Когда? Х/ф «КРИМИНАЛЬНАЯ ФИШКА ОТ ГЕНРИ» Х/ф «ГЛАВНАЯ МИ- ШЕНЬ» Д/ф «Алексей Мишин. Между звездами» Утро России С новым домом! Национальный интерес 11.00, 14.00, Вести 11.30, 14.30, Вести- Карелия 11.50, Дежурная часть Субботник 13.05, Т/с «ТАЙНЫ СЛЕДСТВИЯ» Т/с «ЕФРОСИНЬЯ. ТАЁЖ- НАЯ ЛЮБОВЬ» Т/с «КРОВИНУШКА» Субботний вечер Вести в субботу Вечерний квартал Х/ф «ПИКАП. СЪЕМ БЕЗ ПРАВИЛ» Х/ф «АРТУР - 2: НА МЕЛИ» Т/с «ЗАКОН И ПОРЯДОК» 10.00, 15.40, 19.30, Новости культуры Х/ф «ОДНАЖДЫ ЛЕ- ТОМ» Д/ф «Алгоритм Берга» Д/с «Метрополии. Миссия в Константинополь» Церемония вручения межгосударственной премии «Звезды Содружества-2011» Х/ф «ГЕРОЙ НАШЕГО ВРЕМЕНИ. МАКСИМ МАКСИМЫЧ. ТАМАНЬ» Левон Лазарев: «Шаг в вечность» 15.50, Мультфильм Д/с «Поместье сурикат» Билет в Большой Концерт мастеров искусств Северо- Кавказского федерального округа в Государственном Кремлевском дворце Смехоностальгия Д/ф «Одни ли мы во Вселенной?» Х/ф «АННА И ПРИНЦ» Д/ф «Пуэбла. Город церквей и «жуков» Кто там Спектакль «Времена... Года...» Д/с «Сила жизни. Мадагаскар» Д/ф «Христиан Гюйгенс» 06.00, 10.00, 12.00, Новости Х/ф «ЕВДОКИЯ» Служу Отчизне! Мультфильм Здоровье Непутевые заметки Пока все дома Фазенда Х/ф «ЧАСТНЫЙ СЫСК ПОЛКОВНИКА В ОТ- СТАВКЕ» Х/ф «РЕАЛЬНАЯ СКАЗ- КА» Хоккей. Чемпионат мира. Сборная России - сборная Чехии. Прямой эфир из Швеции Мульт личности Воскресное Время Прожекторперисхилтон Yesterday live Т/с «СВЯЗЬ» Х/ф «ДОННИ БРАСКО» Х/ф «ЛУЧШИЕ ПЛАНЫ» Х/ф «ИСПЫТАТЕЛЬ- НЫЙ СРОК» Вся Россия Сам себе режиссер Смехопанорама Утренняя почта Сто к одному Вести-Карелия 11.00, Вести 11.10, Х/ф «ЧЕРНАЯ МЕТКА» Вести-Москва Десять миллионов с Максимом Галкиным Смеяться разрешается Фактор А Рассмеши комика Вести недели Х/ф «ДОЧЬ БАЯНИСТА» Х/ф «МОЛЧУН» Х/ф «ЕСТЬ О ЧЕМ ПО- ГОВОРИТЬ» Комната смеха Городок Обыкновенный концерт с Эдуардом Эфировым Х/ф «БОЛЬШАЯ РУДА» Легенды мирового кино Х/ф «ОХ, УЖ ЭТА НА- СТЯ!» Сказки с оркестром. «Обыкновенное чудо». Читает Евгения Симонова Д/с «Сила жизни. Мадагаскар» Что делать? Опера «Ромео и Джульетта». Парижская национальная опера Контекст 18.40, Искатели. «По следам сихиртя» Творческий вечер Сергея Юрского в Доме актера Х/ф «ЗИМНИЙ ВЕЧЕР В ГАГРАХ» Белая студия. Карен Шахназаров Х/ф «400 УДАРОВ» Джем Мультфильм Пьесы для гитары

8 8»» sanasuari»»rahvas mustellah Nuorižon ilot Galina Ol kina Joga polvel lapsestandan da nuorel aigua meni ilozeh ei yhten jyttyöh. Meijän tuattoloin da died oloin kazvandan aigah lapsii aijoi harjaitettih kodiruadoloih. Tyttölapsil pikoi pikkarazennu pidi kätkytty liikuttua pienembien sizärien da vellien kel, ku perehis oli äijy lastu. A čut vähästy korgiembah stolua kazvettih, jo annettih astieloi pestä da lattieloi pyhkie pertilöis da ulgohuonuksis. Net ruavot oldih vägie myö, jo buabat piästih muuh ruadoh. Muamal sežo oli muudu ruaduo suuren perehenke. N anniniekan lapsen vai imetti da pani kuivale muate, a dostali kačondu oli lapsien vuoh. Min tyttözet kazvettih, sen ruaduo liženi, ei jovvettu bauhiemah pihatanderele, sitgi pidi lapsi ottua käzivarrele. Yksikai lövvettih aigua hot kodvazekse skočahtuakseh joukkoh iluo vestämäh. Kodiruavot enzisijal Rodniekku»»Kerdomus Nikolai Zaitsev A vot tämä sana rodniekku. Minä ammussah primietin tämän sanan da puaksuh duumaičen sen tarkoitustu. Tämä sana, arbailen, rodih sit, gu täs vezi rodieu iče, lähtöy kulgemah rodnoidu muadu myöte, menöy jogeh jogi Luadogan järveh, ielleh mereh. Se buitogu, yhtistäy karjalazien roduu. Sit lövvin äijän sanua, kuduat ruvettih lad d avumah keskenäh rodiimoi, rodiitel at, rodoveh, rodn astua, meijän rodukundu... muhahtih Jura. Vot nengomat prostoit sanat toiči avatah syvät karjalankielen juuret. Aigu muuttuu muuttuu kieligi, jatkoi Jura, vaibujen omih mielih. On olemas vahnoi sanoi, kudamii mielelläh lainuot; on endizii, kudamii mielihyväl opittelet; on uuzii, kudamii pidäy puretella, ga konzu virkehes olijat sanat ollah kuvannollizes yhtehyös, pureteltu sana suau oigevuksen eliä. Huogavunnuot, myö jatkoimmo matkua märgiä meččiä myöte. Päiväine kižai puuloin märril rungoloil da lehtil, kuvastajen mečän ilmah pehmiedy miellyttäviä valguo da se ližäi meile hyviä mieldy. Meijän Karjalan mečis on äijy čomuttu, vai tolkulleh piettäs sen bohatustu. Tänäpäi tiijät iče, sanoi svuattu huolissah minule, ristikanzu rubei äijäl tal l uamah da kiškomah meččiä. Mečän kaunehus on meijän Karjalan muan čomus, a muan čomus on pyhä, tärgei prinsippu meijän yhteiskunnallizes elokses. Olimmo jo lähenemäs hieruu. Must oipoimičun pangu painoi selgypiidy. Olin duumissah jälles kaikii svuatun paginoi. Matkas tulduu, myö huogavuimmo, ehtäl kylvimmö kylyn, söimmö ildazen. Istuimmo pordahil. Svuattu taratti omua elostu da ruaduo, avaten minule oman syväimen. Kui minä eläzin, sanommo, gu olluzin ruavos teijän Linnas? Minä en voinnus avata ičele luonduo, sua ha sidä, midä minul tänäpäi on. Minä olen luonnon perehes. Kävelet meččiä myöte, kačot kezäpäivän ylellizeh kaunehuoh da syväimeh nouzou ilon trevougu, kudai jällespäi puhtistau hengen. Minule kai nägymät: tuorehet vihmazet, tuulet, yötaivas, talvipakkaine, kevätvezi kaikes on čomuttu, kai mennäh syväimeh da kogo ijäkse jiähäh sinne. Tiettäväine, pidäy olla rakkahus luondoh, interessu, tarku silmy. Minuu ei kiinnosta päivyndähine valmehekse azuttu elos linnas, minuu kiinnostau oma ruado, luondo, kudai otti minuu, sanozin, kiini, kus suau eliä sobusuhtehes luonnonke dai oman hengenke. Olen tyydyväine täh elokseh, hot ei tiä hyllätys Kinelahten kyläs ole kebjei elos. Myö vie kodvan pagizimmo, istujen pordahil. Meijän paginoin välil tundui ero. Minä staraičimmos paista oigiesti da duumaičin enämbäl kielioppii. Juran paginois oli enämbi värikästy eläviä sanua da ozuttih, gu hänen sanat alistettih kielioppi. Minä diivuičimmos pidäyhäi olla moine hengi svuatul, gu ristikanzu kieldävyy kaikes nygözes elokses, kudai tariččou äijän valmistu, hyvytty, a rubieu elämäh oman syväimen tahton mugah. Ristikanzu, kudai eläy oman syväimen mugah da sovus oman hengenke, ainos on ozavu. Sain tämän ellendiä tävvelleh täl muarjumatkal. Aigu meni jo myöhäh. Lähtemmögo huogavumah? hengästih svuattu. Päiväine laskeh luodeheh da parahite rodih elotuli. Minä järgieh hämmästyin. Sana elotuli oli minule ihan vieras. Midä se tarkoittau? kyzyin, ga tunzin, sit on runolline syväindö, buitogu, se ičessäh heijastau runollizuttu. Elotulet ollah vie elokuulgi, jatkoi svuattu. On rahvahan uskondu, gu elotulet kazvatetah eluo, gu yöt ollah vie valgiet sualištuu vil l u, kypsetäh muarjat, ruvetah nouzemah sienet. Erähät karjalazetgi sevoitetah ehtyzor an elotulenke. Elotuli konzu päiväine istuldahes taivahan rannan tuakse, a taivahan kumun ruskeikuldu vaihtuu bir uzovoikse, da hil l akkazeh hämäri vaihtuu yökse. Ehtyzor a ei piästä hätkekse yödy taivahan kumule. Päiväine vai kodvazekse istuldahes, kiirehtäjen vastata huondeszor an. Sikse kezäl sanotah päiväine istuldih, ei sanota laskih. Oli jo myöhä, konzu lähtimmö yöpuule. Vie Linnah tulduu, svuatun muuzikualline paginluadu eli minun henges, ihaškoitti minuu da duumaičin: Jura on gu kielirodniekku, hänen jytyi pidäs paista, kirjuttua!... Sain kuulla svuatun paginois äijät karjalazet sanat ičessäh ollah omas henges ylen kaunehet da muuzikualizet. Nämmis paginois ei olluh jugei tostuakseh mielis meijän kielen kaunehuttu. Silmynähtäväh, sanat kuulostetah runollizikse, konzu net avavutah prostois rahvahan bohatas kieles. Välttämättäh, enimät runollizet sanat tullah luonnospäi. Kai nämmä minule avavunnuot mielet tuldih (igävy, gu vaste täs ijäs), Kinelahten must oimatkal. Minuu tabai kargei paha mieli eloksen nägemättömyös. Äijän kudamidä nuorembaite voinnuzin löydiä hyvii veššilöi mi mieldykiinnittäjiä meni silmis siiriči, niidy et kiänä tuaksepäi. Ga, olgah, myöhäzis urokois yksikai olin ozavu. Olihäi minul kalakeitto keral, takku täyzi must oidu, toine armahembi henges. Prostikkua, armahat lugijat, minuu karjalastu, gu tässäh en kačahtannuhes oman kielen hengeh, hot iče joga päiviä pagizen karjalakse. Ga ei ni nygöi ole myöhä. ÎÎ Loppuoza. Algu n:lois Jällespäi harjaitettih kezriämäh villoi, ku joga talois piettih lammastu da pelvastu kylvettih. A pelvahis oli äijy ruaduo. Kylvähyy pidi kytkie, leikattuu, kuni net tuldih kezrättäväkse, menetiijämi oli niilöin pedveniä. Kezrättyy pandih kangastu, kuvottih postel niekkua, hurstii, pyhkindy, od d ualua. Hienos kangahas ommeltih alussobua, käzipaikkua. Niih enimih ruadoloih pättih tyttözien hoikat sormuot, brihaččuzii sežo mužikan ruadoh opastettih da harjaitettih pahuos pienyössäh. Tyttölapsil priduanoidu varustua zavodittih aijoi, ku pidi andua miehele aijoinaijal, ei jovvuttua vahnakse, igäneidizekse. Pidi pujoittua hyväh taloih, ruadajah pereheh. L ubovua myö harvah konzu annettih miehele, bohattoigi neidizii annettih vahnoile starikoile, ollus vai bohattu. Äijiä luaduu oli kižua, vähä niilöis tuldih meissäh. Hypittih lavval, liedžul liedžuttih pajonke, hypittih nuoras piäliči, kižattih gr uuhah, kižattih peitoil Meijän polves, ken rodiimmokseh Nevvostovallan aigah da voinua vaste oli toizeh luaduh lapsusaigu. Meile osnovnoi oli opastundu, a muut ruavot oldih sezonua myö. Keviäl, ku lumet suletah, mua zavodiu kuivua, sit lapsii enne päivänlaskuu kodih et sua. Jyrrinpäivypruazniekku on 6. oraskuul. Mua vie on märgy, dorogat ligahizet, vie ei sua ni čerih kižata, ni nuoral hyppie, ni lattuh kižata. Jiäy vai liedžul liedžuo da peitoil kižata. Ga yhteh samazeh kižah terväh terstavut, ečimmö midätahto muudu zabavua. Ečimmö dai lövvämmö. Pruazniekkupäivän on äijy humalniekkua, pidäy niidy opastua. Humalniekkoi eččimäs Jälles voinua meijän uuličal jäi vähä kodii, ga lastu joga perehes oli äijy. Meijän joukos oli kymmenäine lastu. Katkaimmo pitkän vičan da lähtimmö pitkin hieruu humalniekkoi eččimäh. Vai kenen näimmö virumas pihal, lähenemmö da ku vičal vieldämmö pitkin selgiä, iče jouksemmo palazen da kačommo, piäzöygo neče toimeh. Ei piäze, sit vie toizen kerran vieldämmö. Kačommo, nouzemah rubei, myö pagoh. Yksi briha oli pakkunuh mašinan raiživoh. A se raiživo oli vägi syvä, mašinan rattahat puolessah upottih. A raiživo täyzi ligavetty, ku kiiseli rouno. A briha se oli nuori, vie ni armies ei olluh. Hyvis kost umois viruu, a ligaojaine suuh valuu čurčettau. Myö joukolleh lähenimmö da ku pitkin selgiä vieldimmöhäi vičal da iče kačommo palan peräs, midä ielleh rodieu. A se piän nosti, midä lienne mormetti da uvvessah piän sordi ojah. Myö lähenimmö da uvvessah annoimmo šoijun da kačommo. Sit häi nouzi nellänkyydäzilleh, piäzi raiživon reunale. Jätimmö myö hänen sih, anna dostalin tuuli ahavoiččou. Omii mielii kirjutakkua club