Paras tunnustus kirjuttajal on lugijoin suvaičus

Transkriptio

1 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 44 (1082) Kylmykuun 9. päivy 2011 ÔÔ Ogorodat vai kazvinmuat? s.4 Panin kniigah suarnan Nor ak, kudaman lapseššu olen kuulluh omas pruavobuabaspäi. ÔÔ Kielipezän pyhät da arret s.3 ÔÔ Ičeväil jatkua opastustu s.5 80 vuottu opastajii kazvattamas Ol ga Žukova: Opin kirjuttua pienile lapsile, ku heil on vähä lugemistu vepsän kielel. Kuva: Ol ga Ogneva, Oma Mua Paras tunnustus kirjuttajal on lugijoin suvaičus»»uuttu kniigua Ol ga Ogneva Tänä sygyzyn päiväzen valgien nägi kerras kaksi čomua monivärillisty lapsien kniigua vepsän kielel: Mäthudel ( Mättähäzel ) nimine runozien da pajozien kogomus da suarnukniigu Iče kulin, iče nägin. Mollemban kniigan luadijannu on Petroskoin valdivonyliopiston vepsän kielen opastai, Vepsäläzen kul tuuruseuran aktivistu Ol ga Žukova. Iče kulin, iče nägin vepsäläzet suarnat lapsile Iče kulin, iče nägin on vepsäläzien rahvahan suarnoin kogomus. Sit on 11 suarnua vepsän da ven an kielel. Tämä on enzimäine lapsile lugiettavakse luajittu vepsäläzien rahvahan suarnoin KODIŽIVATOIDEN PAGIN Näugub kaži: näu, näu, Kužu haukub: hau, hau, Aidal išttes kukoi launub, Kot, kot kirjav kana sanub. Kažinpoigad pinguba, Redus sigad röhkiba, Vastha lambaz bäläidab, Tanhal vaza märaidab. LEHMÄN MAID Aigašti nitüle Lehmäižed astuba, Ehtkoižel kanzale maidošt hö kandaba. Valase astjaha Maidoine maged. Ližadub lapsile Tervhut da väged. Mäthudel, runo- da pajokniigaine lapsile jullattih Periodika-julguamos. kniigu. Tässäh vepsän rahvahan suarnoi sai lugie vai erilazis tiedo- da folklourukniigois. Niis tuorehin ollou viizitostu vuottu tagaperin painettu Vepsläžed sarnad kogomus. Minul rodih toizenmoine NÄRITUZ La ta ta, la ta ta, Ala mindai manita, Lu-tu-tu, lu-tu-tu, Ika kazvab nenal pu. Lo-to-to, lo-to-to, Om-ik nece sinun tö, Le-te-te, le-te-te, Ičeiž nena kaiče. MARJAINE Mäthal kazvab marjaine, Ühtes poles vauktaine. Lenda sinä lehteine, Punouda-ške bokaine, Paštaškandeb päiväine, Küpsneškandeb marjaine. kniigu, juuri lapsih niškoi. Tavoitin vallita täh eriluadustu suarnua, kudamis on vepsäläine kanzalline koloriittu, lyhytty dai pitkembiä, eri s užiettoih. Täs on suarnua elättilöih da ristikanzoih näh. Suarnoi valličin 3 Ven al da Suomes jullattulois vepsän kielen pagin- da folklourukogomuksis. Monet tekstat oldih vähäl tundietut. Da vie panin kniigah yhten suarnan Nor ak, kudaman lapseššu olen kuulluh omas pruavobuabaspäi. Tädä suarnua ei olluh niis kniigois, kudamis ečin tekstoi, saneli kniigan luajindua Ol ga Žukova. Vallitut suarnat oldih vepsän kielen eri murdehil: suvi-, keski da pohjasvepsäkse. Ol ga kai tekstat kohendeli nygyzen vepsän kirjukielen normoin mugah. ÎÎ Jatkuu 2. sivul Vie vuonnu 1917 Ligakuun vallankumovuksen aigah Ven al oli ylen vähä kirjahmaltajua rahvastu. Školaniekan igästy lastu oli silloi 22 %, niilöis vai 4,7 % käydih opastumah. Dostalil lapsil ei olluh mahtuo opastuo. Anuksen gubernies oli silloi vai 21, 68 % kirjahmaltajua (ku otammo čottah igästy rahvastu). Sendäh ei sudre enzimäine Nevvostovallan dekriettu oli dekriettu ilmazeh opastamizeh nähte. Tiettäväine, oli jygei paista ilmazes opastamizes nälgyvuozien aigua, ga pidi opastua rahvastu, ku heis tuldas hyvät opastajat tuliele polvele. Muga vuozinnu puutui opastua kirjah vie 8 % rahvastu. Sanakse, kirjahmaltajannu piettih niidy, ket hos tavuloin mugah, ga maltettih lugie sana da kirjuttua oma sugunimi. Tuli aigu, buaboi, lugemah aberii! luvul nuoret opastajat käydih kylih opastamah rahvastu talvida kezäloman aigua. Heijän deviizu oli: Tuli aigu, buaboi, lugemah aberii! Vuonnu 1926 Karjalas oli jo 49 % kirjahmaltajua rahvastu. ÎÎ Jatkuu 4. sivul

2 2»» tazavaldu»»uuttu kniigua Paras tunnustus kirjuttajal on lugijoin suvaičus ÍÍAlgu 1. sivul»»valličukset Valdivollizeh Duumah Toven puoles! Rahvahan puoles! Oigienmugažuon puoles! Allus suarnat oldih vai vepsän kielel, gu niidy valmistettih iänitettäväkse diskale. Se disku iänitettih Kanzallizes teatras da jullattihgi kaksi vuottu tagaperin Kanzallizen poliitiekan komitietan avul. Suarnoi sie lugietah Juri Mugačev da Marina Ginijatullina. Konzu tänävuon Vepsäläine kul tuuruseuru keksi pidiä Vepsäläzet suarnat festivualin, ga sen hantuzis tuli mieleh jullata suarnukniigugi lapsile. Jo täh niškoi Ol ga Žukova kiändigi kai suarnat ven akse. Kniigan čomazet nerokkahasti luadi Anastasija Trifanova. Händy Ol ga kiittäy erikseh: Oli ylen hyvä ruadua yhtes Nast anke. Hänen čomazet ollah toven ylen kaunehet da elävät. Mäthudel kaikis pienimile Myö kaikin olemmo ižänmuansuvaiččijat! Ižänmuansuvaičustu, Oigienmugažuttu, Ozua joga perehele! En uskonuh, gu Mäthudel on Ol ga Žukovan enzimäine oma kniigu, häihäi kirjuttau runoloi lapsile jo kymmene vuottu. Niidy sai lugie Kipinä-žurnualas dai Kodima-lehtes. Kirjuttamah lapsih niškoi Ol ga rubei sildy gu vähä midä lugemistu oli vepsän kielel kaikis pienimile. Kirjutti da suitteli, suitui kniigaine. Nimen Mäthudel Ol ga pani kniigale sikse, gu mättähäzel voijah marjat kazvua, elätit kävelta dai lapset elostua: Se on rouno kui oman muan da lapsusvuozien palaine, sellittäy kirjuttai. Omah enzimäzeh kniigah Ol ga valličči lyhyzet runozet elättilöis, talves da luonnos, marjois, pajozet kaikis pienimile lapsukkazile. Muuzikan Ol gan sanoih kirjutti Irina Semakova. Ylen suuret passibot sanon Irina Borisovnale. Konzu kirjutin runozii, ga näin, erähät vois panna pajokse. Duumaičn, anna la konzutahto kentahto kirjuttas muuzikan. Tänä kezän Kanzallizen poliitiekan komitiettu kehitti minuu luadimah lapsien kniigastu dai hyö kyzyttih Irina Semakovua auttamah muuzikan puoles. Dai häi ylen terväh kirjutti sävelet, sanoi, kebjei oli kirjuttua, sanelou hyväs mieles Ol ga. Älä ni novva, Ol ga maltau kirjuttua putin runoloi da pajoloi lapsile, niidy suvaijah da pajatetah ei vai vepsäläzet. Kuulužu, vessel Minul on kanaine jo hätken on monen lapsien pajojoukon repertuaras. Rusked bolaine ( Ruskei buolaine ) on petroskoilazen Marjane lapsien päivykoin gimnu. Pajozen Ol ga kirjutti vie kuvvendes kluasas opastujes. Muuzikan puoles händy autoi muamah, Svetlana Jeršova. Pajoine oli painetti 1980-vuozil Kipinäs, siepäi sen otti Marjazen kazvattai Alisa Gubareva da kiändi karjalakse. Tiijustin, gu tädä minun pajostu ylen äijäl suvaijah Marjazes da puaksuh pajatetah, dai panin täh kniigah. Konzu lapset suvaijah da pajatetah, ga kirjuttajal ei voi olla parembua tunnustustu!»» Iče kulin, iče nägin Iče kulin, iče nägin, vepsäläine suarnukniigu, Verso-julguamo (Petroskoi), 2011, painandulugumiäry 300 palua. Kniigan painamizeh on suadu kannatustu Ven an Federatsien alovehkehityksen ministerstvaspäi.»» Mäthudel Mäthudel, runo- da pajokniigaine lapsile, Ol ga Žukova, muuzikan kirjuttai Irina Semakova, taidoilii L udmila Grigorjeva, kniigan toimittai Nina Zaitseva, Periodika-julguamo (Petroskoi), 2011, painandulugumiäry 550 palua. Kniigan painamizes maksoi Kanzallizen poliitiekan komitiettu.»»ol ga Žukova ÎÎ Ol ga Žukova rodivui Leningruadan alovehel vepsäläzes Kurban kyläs. ÎÎ 2001 loppi Petroskoin valdivonyliopiston vepsän kielen ozaston. ÎÎ 2009 puolisti filolougien kandiduatan dissertatsien Vepsäläzien itkuvirzilöin kielen eričykset. ÎÎ Rubei kirjuttamah runoloi vepsän kielel školas opastujes.»»valličukset Karjalan tazavallan zakonoinhyväksyndykerähmöh Ribalova Olga pozdn akov pavel Silmänlipahtus: Suuri arvonimi Vaiku LDPR! kerimov akif Mrihin Mihail suvorova Lidija Karjalan tazavallan halličukses 1. kylmykuudu juattih Ven an da Karjalan valdivollizii palkindoloi. Pruazniekkupidoh Kerähmözualah kerryttih net, kenen kunnolline ruado on arvokas panos Karjalan tazavallan kehittymizeh. Heijän joukos on opastajua, eri laitoksien, liäkäri- da kul tuurualan ruadajua. Karjalan tazavallan piämiehen käskyn mugah Ven an kirjuttajien liiton Karjalan ozastoh kuuluju, runoilii da kiändäi Armas Mišin sai Karjalan tazavallan Rahvahan kirjuttai -arvonimen. Kuva: Ivan Stepanov

3 »»kandurahvas 3»»vuozipäivy Syvyspruazniekal kielipezän lapset yhtes omien vahnembien da kazvattajienke kižattih da piettih iluo. Kuvat: Ol ga Smotrova, Oma Mua Ruskies Uhtuas Kalevalan uudizih sah»»kalevalan piirilehti täytti 80 vuottu Natto Varpuni Kielipezän pyhät da arret»»jo kolmattu vuottu ruadau Petroskoin kielipezä Jelena Migunova Mennyt nedälil puutui olla lapsien syvyspruazniekal Petroskoin livvinkielizes kielipezäs, kus kazvatit hol aitettih karjalazii dai ven alazii pajozii, tansittih, saneltih runoloi, piettih iluo. Yhteltiel tiijustin, kuibo ollah dielot kielipezäs, midä uuttu tulou lapsile, kui koheni heijän kielimalto kahtes vuvves. Kezän aigua kielipezän lapset huogavuttih, enämbi kahtu kuudu ei käydy omah detsaduh, ga kazvattajien mieles sentäh ei kaimattu omua kielineruo. Olin varmu, ku kezäs lapsil ei unohtu karjalan kieli, sanou Mirja Hotejeva. Mugai rodih, konzu lapset tuldih syvyskuul päivykodih, hyö kahtes päiväs mustoitettih kai midä maltettih. Monethäi kois kezän aigua paistih karjalakse kengo buaboloinke, kengo vahnembienke. Kielinero kehittyy Mirja Ivanovnan sanoin mugah lapsien kielinero kehittyy vai. Hänel jo ei pie avvuttua lapsile ellendiä, midä sanou, intonatsiel libo käzil. Kaiken, midä sanou kazvattai, hyö hyvin ellendetäh. Voin sanuo lapsile toizes pertispäi: Lapset, lähtemmö pihale. Tulgua šuorivumah!, hedi tullah. Libo konzu kentahto ei tahto muata päivyundu, vai sanon: Ummista silmät!, kerras ummistau. Toizekse, nygöi lapset kuultah da paistah karjalan kieldy enämbi puoldu päiviä, ku toine kazvattaigi, vienankarjalaine Marija Volhonova, rubei pagizemah lapsienke livvikse. Kahtes vuvves muga harjavuin livvin kieleh, onnuako sidä jo parembi vienankarjalua maltan, nagrau kazvattai. Voibi sanuo, ku nygöi kielipezä on jo 70% karjalankieline. Lapset kižatesgi puaksumbah käytetäh karjalan kieldy dai voijah kazvattajale sanuo midägi karjalakse. Meijän joukkoh nygöi kävyy kaksi lastu toizes joukos, ku heijän on salvattu remontan aijakse, jatkau paginua Mirja Ivanovna. Ga eräs tyttöine Saša Demjanova kahtes kuus muga hyvin opastui pajozih da rubei ellendämäh karjalankielisty paginua, ku jo kois vahnembii rubei opastamah kieleh. Häi sai täs tovellizen kielikylyn. Uuzi vuozi ven akse, kevätpruazniekku karjalakse Talvikuun allus kielipezän kazvattajat kačotah pidiä erähäle talvipruazniekale omistettu päivykečoi. Se ei rodei tavalline pruazniekku, lapsien vahnembat roitah ei vaiku kaččojinnu, ga iče ruvetah pajattamah da pläššimäh lapsienke yhtes. Lapset da vahnembat ruvetah pastamah šipainiekkua libo keitinpiiraidu, sanou Mirja Hotejeva. Uvven vuvven pruazniekku kačotah pidiä ven an kielel, ku kučutah Pakkasukkuo kahtele joukole. Toizielpäi, päivykoin tarkoituksennu on kehittiä ven an kieldygi da valmistua lapsii školah. Keviäl roih kaksi täyzin karjalankielisty piduo. Muga iellehpäigi kielipezän kazvattajat huavatah järjestiä pidoloi kui karjalan mugai ven an kielel. Petroskoin kielipezän jyttyöh tahtotah ruadua jo Petroskoin päivykois n:o 56, Pyhärves da Priäžän kyläs, algoi ruavon kielipezä Tuuksel. Petroskoin päivykoin n:o 20 metodistat da kazvattajat Opastusministerstvan da Jatko-opastusinstituutan spetsialistoinke kačotah pidiä seminuaroi da pyöryžii stolii, kus ruvetah šeikuimah kielipezän ruaduo koskijoi kyzymyksii. Tulien vuon Ven al kačotah hyväksyö uvvet Federuallizet valdivollizet vuadimukset päivkodiloih niškoi. Seminuarois paginale otetah sežo se, kui nämmä vuadimukset ruvetah vaikuttamah kielipezien ruadoh, roitahgo net tiel vai tuvvah hyödyy kielipezien kehittymizele Karjalas. Petroskoin kielipezän jyttyöh tahtotah ruadua Petroskoin päivykois n:o 56, Pyhärves da Priäžän kyläs. Kalevalan kylän keskučas seizou yksikerroksine taloi. Kai paikallizet eläjät tietäh, ku enne täs oli kirjupainamo. Nygöi tämä taloi kuuluu paikallizeh kodirandumuzeih. Yhtelläh kirjupainamon konehet ollah vie endizil paikoil. Seinäl on vuvven 2004 kalendari. Silloi kirjupainamo, kudai piästi ilmah Kalevalan piirilehtie, salvattih. Vladimir Denisov ruadoi kirjupainamos 16 vuottu. Linotip-konehel häi keräi tekstoi rauduplastinkoil. Päivät pidi istuo da naputella tekstoi, mustelou mies. Meidy oli enämbi kymmendy ruadajua, yhtelläh ruaduo täydyi kaikile. Sil aigua piirilehti ilmestyi kolme kerdua nedälis, sen painosmiäry oli 3000 kappalehtu. Lehten nelli sivuu oli ven an kielel, kaksi suomen. Eri aijal Kalevalan piirilehtie jullattih eri nimil: oligo se Ruskei Uhtua, oligo Kalevalan bol ševiekku, oligo Kalevalan kommunistu. Lehten enzimäine noumeru piäzi ilmah 30. ligakuudu vuvvennu 1931 Ruskei Uhtua -nimel. Lehti oli suomenkieline. Nygöi sil on Novosti Kalevali -nimi. Se ilmestyy vaiku ven an kielel. Lehten piätoimittai L ubov Gorohova on sidä mieldy, ku kuni suvaičet omua ruaduo, sinigi ruado hyvin menöy. Rahvas puaksuh kirjutetah meijän lehteh, sanou L ubov Gorohova. Monet tahtotah lehten sivuloil pidiä paginua sih näh, mi heidy huolestuttau, kirjutetah omii mielii meijängi kirjutuksih näh. Toimittajale se on suurin tunnustus, konzu lugii tulou paginale hänenke, on varmu piirilehten piätoimittai. Lehti ilmestyy kerran nedälis, sen painosmiäry on 1300 kappalehtu. Joga kolmas Kalevalan piirin eläi lugou lehtie. Kaheksal sivul lugii suau tiijustua piirin uudizis da ongelmis, lugie Kalevalan čupun tavallizis eläjis da laitoksien toimindas. Viktor Melentjev ruadoi piirilehtes 29 vuottu. Pitkän aigua häi oli talohusozaston toimittajannu, sit lehten piätoimittajannu. Mies paheksiu sidä, ku piirilehti ei ole nygöi kaksikieline, kui enne. Žiäli on, ku kanzallizes piiris ei ole omakielisty lehtie. Meijän lehteh kirjutettih moizet kuulužat ristikanzat, kui Juakko Rugojev, Antti Timonen, Pekka Perttu, Ort t o Stepanov, Matti Pirhonen, Veikko Pällinen. Vuvvennu 1998 ilmoitettih, ku suomenkieline lehti salvatah. Nygöi, tiettäväine, ei ole mahtuo elvyttiä suomenkielisty lehtie, eigo ole sih d engua, eigo mostu toimittajua, ken hyvin maltas suomen kieldy. Novosti Kalevali -lehten tuorehtu noumerua suau lugie joga nellänpiän. Hos monet sanotahgi, ku 2000-vuoziluvul bumuagulehti kuuluu egläzeh päiväh, ga Kalevalan piirin eläjät omua lehtie suvaijah, lugietah da tilatah. Vladimir Denisov ruadoi kirjupainamos 16 vuottu. Kuva: Natto Varpuni

4 4»» opastus»»mielenvaldu Ogorodat vai kazvinmuat? Santtu Karhu Kirjahmaltajannu piettih niidy, ket hos tavuloin mugah, ga maltettih lugie sana da kirjuttua oma sugunimi. Äijät instituutan opastujat ollah nygöi Karjalan da Ven an kunnivoitettavat opastajat. Kattil kiehuu karjalakse, rokku ruočikse ropottau... Erähät vahnat sanat kebjieh lövvytäh Suomes painetus Karjalan kielen sanakirjas, ga niilöi vai harvat ket nygöi mustetah. Suurin vuitti sanois, näitgös, oli kerätty silloi, konzu karjalan rahvas oldih vie yksikielizet. Minul on moine hobbi šelailla sidä sanakirjua joudaval aijal da panna tiähtele moizet vastinehet, kudamat ollah nygöi ven an kielespäi otetut. Niilöi kerdyigi vägi tukkuine. Täs vai erähät. Nygöi sanotah zavodie enne oli huavata libo allottua. Toiči on jygei löydiä soglassiekseh-sanale (suomekse suostua ) puarua, ga on olemas oma sana myvvistyö, panna soglassimahes (suomekse suostuttaa ) on myvvistiä. Dubiinuagi sanottih astalakse, tumanua haurukse. Muite suomen sanale tutkia on sie oma vessel vastineh järrittiä, stuarostan virgu on parranmies. Olla ahtelmukses on eliä keyhästi yhtes talois. Ylen vessel on sana näppäimet läbyzet. Sit vie moine sana kui taiten on kiännetty suomekse varmasti, tulou sanas taittua lyvvä, iškie. Tarkoitus olis livvikse tiähtelmö, ellendin tiähtelmön. Minulleni rodih yksi sluučei olis karjalakse sanakirjan mugah minulleni kerran aigavui. Ruanat ollah vahnal kielel verijuormiet libo verivanat, masennus on typistys. Kaiken lopukse ihan tuliliipoit nostih silmih, ku löydyi toven harvu vastineh st oklahine sanale, jiädiehine! Sie on äijy midä vie, kerrostua on toistaa, ogoroduagi sanottih kazvinmuakse. Sanakse, ga tämä sanakirju on nygöi internetasgi adresil Emmo vai toiči mielen laškuttu kačahtai sih kirjuttajes. Toizielpäi ken ku lugis vai kirjutettuu... Nygöi Karjalan pedagouguakadeemies opastuu läs kolmie tuhattu opastujua. Kuva: Ol ga Smotrova, Oma Mua 80 vuottu opastajii kazvattamas»»kylmykuun 8. päivänny Karjalan pedagouguakadeemii täytti 80 vuottu Tilua Oma Mua vuv ven 2012 enzimäzele puoliškole da sua arbajazis lahjua. Nimi, sugunimi _ Adressi, tel. Tämä lippu työnä libo tuo toimitukseh: Petroskoi, Titovan piha, 3, Oma Mua -lehti, pertit 102, 109. Tilavushinnat Karjalas vuvvekse 2012 Lehten nimi (karj.) poštan kauti 187,86 144,72 104,90 261,42 279,70 6 kuukse toimitukses 125,00 95,00 85,00 160,00 190,00 ÍÍAlgu 1. sivul Kaikkih opastundualal piettylöih ruadoloih kaččomattah, opastajua Karjalas oli vähä. Karjalan nevvostoloin yheksändes kerähmös piätettih perustua Karjalah pedagouguinstituuttu. Instituutan johtajakse pandih opastustiedoloin kandiduattu, dotsentu Ivan Andrejevič Vihko. Opastus instituutas algavui jo 1. kylmykuudu vuonnu Instituutan avajazet piettih 8. kylmykuudu. Ylen jygei oli ruadua silloi: eigo täydynyh opastajii, eigo opastundukniigoi, eigo opastundupertilöi. Kai net pidi eččie Ivan Andrejevičal, hänelgi pidi luadie opastunduprogrammat. Enziallus perustettih vai fiiziekan da matematiekan ozasto, kus opastui vai 48 hengie. Vuvves 1932 algajen Ivan Vihko rubei opastumah narkomakse, samal aigua mies lugi vie luvendoloi instituutas. Ivan Andrejevičan hyvyös vuvven aigah Karjalas avavui 97 seiččievuodistu školua da kuuzi keskiškolua. Vuozinnu školis opastui hengie, Karjalas rodih 87 % kirjahmaltajua. Vuvves 1932 Karjalan pedagouguinstituutan johtajannu oli P otr Jefimovič Saveljev Priä žän piirispäi. Hänen aigah instituutas avavui luonnontiijon tiedokundu da vie ozasto, kudamas valmistettih opastajua seiččievuodizih školih niškoi. Opastettih silloi instituutas ven an da suomen kielel. Terväh instituuttah perustettih enzimäzet laitokset: pedagougiekan psiholougien, matematiekan, fiiziekan da zoolougien. Rubei ruadamah istourielline ozasto. Instituuttu, yliopisto, akadeemii Vuonnu 1935 Karjalan pedagouguinstituutan hantuzis rubei ruadamah instituuttu seiččievodizien školien opastajih niškoi, muga sanottu opastajien instituuttu. P otr Saveljev kučui ruadamah instituuttah nerokkahii školien da opistoloin opastajii, myös valdivollizien laitoksien johtajii. Muga opastajien joukos oli P otr Lupanov, Nikolai Kučepatov, Valentin Parf onov, Edvard G ulling da toizet. Erähien opastajien nimil nimitettih Petroskoin pihat. Vuonnu 1940 Karjalan valdivolline pedagouguinstituuttu muutettih Karjalas-Suomelazekse valdivollizekse pedagouguyliopistokse. Ižänmuallizen voinan aigah yliopisto muutti Siktivkarah evakuatsieh, kus jatkoi omua ruaduo. Instituuttu seiččievodizien školien opastajih niškoi rubei ruadamah iččenäzesti Kemin linnas. Sygyzyl, vuonnu 1944, konzu Karjal piästettih valloittajis, tämä opastajien instituuttu, kudai oli Kemis, uvvessah rubei ruadamah Petroskoil, Leninan piha, 29. -adresil. Vaiku silloi instituutan taloi oli pienembi, nygözen taloin vai kolmas vuitti. Vuonnu 1951 Korgeiopastuksen ministerstvan käskyn mugah opastajien instituuttu muutettih Karjalas-Suomelazekse pedagouguinstituutakse. Samal vuvvel instituuttu sai Karjalan valdivolline pedagouguinstituuttu -nimen vuozil instituuttu rubei suurenemah, juuri silloi avavuttih äijät tiedokunnat. Kanzallizien kielien laitos perustettih instituuttah vuvvel Vuvvel 1996 Karjalan valdivolline pedagouguinstituuttu sai yliopiston stuatusan, vuvvel 2009 yliopisto rodih akadeemiekse. Karjalan pedagouguinstituutan loppi hengie, kudamat opastettih lapsii karjalazis hierulois da linnois. Äijät instituutan opastujat ollah nygöi Karjalan da Ven an kunnivoitettavat opastajat. Nygöine Karjalan pedagouguakadeemien rektorugi on instituutan endine opastui, muantiedoloin kandiduattu Sergei Grippa. Tänäpäi akadeemies on yheksä tiedokundua da 38 laitostu. Emilija Stepanova, endine pedagouguinstituutan opastui, Karjalan kunnivoitettavu opastai

5 »»oma kieli, oma mieli 5 Ičeväil jatkua opastustu»»tukholmas piettylöin kursiloin jälles kursilazet ruvettih opastumah karjalan kieldy ičeväil Jelena Filippova Uskaldandal uskaldettih kursilazet kerävymäh yhteh dai ičeväil opastumah karjalan kieldy, sit mugai ruattih. Vaste oraskuul Tukholmas kahten päivän aigah piettih karjalan kielen liv vin murdehen kursit, kezä huškahtih dai syvyskuun allus Ruočin piälinnan karjalazet tua ste kerryttih yhteh. Nygöi vai iče, opastajattah, opitah opastuo karjalan kieldy. Enzi kerdua ku sygyzyl kerryttih, ga rahvastu ei muga äijiä tulluh. Oli viizi hengie. Ei vie kaikin tietty da kerritty kezän jälles. Jongoi kahten nedälin peräs, toine kerdu konzu oli, rahvastu tuli enämbi. Oraskuun kursiloilhäi oli kai enämbi kymmendy hengie eri-igästy rahvastu. Enimil ollah karjalazet juuret, sendäh tahtotahgi opastuo omien buaboloin da died oloin kieldy. Nygöi sovittih joga toine nedäli kerävyö yhteh da opastuo. Ni yhty en ebäilei, roinnougo tolkuu moizes opastundas. Rodieu. Onhäi täh päiväh suate piästetty ilmah äijy kirjua, opastuskirjua, sanakirjua, piäzöy ilmah lehtie. Ruaduo tädä ruatah kahtel puolel rajua: Karjalas dai Suomes. Sidä kaikkie ku vai maltanet da kehtannet käyttiä hyväkse, ga sit ičeväil voit opastuo kieleh. Semmite suomelazel se on äijiä helpombi luadie, ollahhäi meijän kielet sugukielii. Kaiken tämän ellendetäh kursilazetgi. Dai konzu tahtuo on, ruado aiven rubieu menemäh. Kui se tänäpäi menöy, kyzyin kursilazii iččenäh. Alguihastus on kaikis paras Kursilaine Antti Pylkkänen sanou: Minä tahtozin, ku meijän opastus olis puolekse bes odu, puolekse kursu iččenäh. Ken tahtou perinpohjastu, tovellistu opastustu, ga voi lähtie opastumah Petroskoin valdivonyliopistoh. Konzu kerrymmö yhteh, luvemmo iäneh Oma Mua -lehtie, kengi palazen. Ku puuttuu sana, kudamua lugii ei tiijä, sit sanou se, kudai tiedäy. Ku niken ei tiijä, ga sit kačommo sanakirjua. Ga ei ni sanakirjas ainos ole kaikkie midä pidäy, sendäh juuri kaikkie toiči emmo ellendä. Niilöil, ket maltetah ven an kieldygi, ga on helpombi, livvishäi on ven an kielespäi tulluttu sanua. Ga toizielpäi karjalan kieli on muga lähäl suomen kieldy, ga ei sit opastumine muga jygei ole. Äijiä helpombi kiinan kielen opastundua. Kirjaimet ollah tuttavat da ei ni uvvet olla vaigiet. Aiga mieldy myöte on tämäopastundu. Kaikin suvaičemmo karjalan kieldy ylen äijäl. Iče luven lehtes net kirjutukset, kudamat ollah helpom- Mirka Kettunen (hur.) da Tapio Pulkkinen ruvettih opastumah karjalan kieldy vie oraskuul kursilois. Tänäpäi, konzu iče opastajattah opastutah, ga rahvastu kursiloile joga kerdua tulou uuttu. Kuva: Antti Pylkkänen bat ellendiä. Etnogruafizet kirjutukset ollah vaigiembat lugie. On myös sananmaltajua kui Santtu Karhu, kudamua toiči on vaigei ellendiä. Uudizii ellendän ainos. Enimän ellendän, Karjalan dielolois piäzen perile. Yhtes luvemmo vie lehten lapsien sivuu, luajimmo tehtävät. Luvemmogi runoloi, karjalankielisty Wikipediedy. Luvemmo niilöi koupieloi, kudamii saimmo kursiloil, vuoropaginat sie ollah aiga hyvät. Pagizemmogi. Sirpa kerdoi omas suvus, hänen juuret ollah Vienan Karjalas. Heil oli runonpajattajua suvus. Raimo saneli Antti Timozes. Kačoimmo videot livvin kursilois Vieljärves. Olli oli kezäl sie. Tahtommo lugie lapsien kerdomuksii da suarnoi. Tamara Ščerbakovan kirju Kačo da vardoiče on meil kirjulaukas. Kerdomuksii lapsih niškoi on hyvä lugie niilöile, ket vaste vai ruvetah opastumah kieldy. Muite opastukses kaikis paras on algu, konzu sinule kai on suuri da diivittävy kui lapsele. Tämä alguihastus on kaikis paras. Tämän ainos tunnet, konzu rubiet opastumah kieldy. Iče maltan viizi kieldy, Mirka sanoi maltau enämbi kymmendy. Opastundah niškoi tilaimmo uvven suomi-livvi-ven an paginsanakirjan Käytännön karjalaa da muudu kirjuagi. Kačommo sit niilöi yhtes. Hyviä materjualua löydyy kylläl. Algu opastundale on nygöi pandu, tulou jatkuogi meijän hyväle ruavole. Mučoi on letut pastanuh Olli Hörkkö, kursilaine: Tuommostu paginkluuban jyttysty opastustu jo ammui olen toivonuh. Minul Tukholmas ei ole muudu mahtuo alalleh paista»»löytty kuva pani opastumah karjalan kieldy Minun buabo Ol ga Jaronen pienenny jäi orboikse. Hänen vahnembat upottih. Se tapahtui jovel Salmin kylän keskel. Veneh, kudamas hyö oldih, uppoi. Minä duumaičen, ku hyö sovvettih ruavospäi. Silloi kuoli muudugi salmilastu rahvastu. Konzu olin lapsennu, minun muamo saneli minule, ku hänen vahnembat upottih. Minä ainos duumaičin, ku hyö oldih Luadogal da silloi vikse oli suuri bauhu. Ga se kai tapahtui keskikyliä. Se oli moine suuri ozattomus, sit kai kirjutettih erähäs kirjas, kudamas on saneltu Salmin histouries. Oli sie kuvuagi. Mulloi kezäl kävyin enzi kerran minun muaman sevoittarelluo gostih Helsinkih. Hänen nimi on Silja Rummukainen, hänel nygöi on vajai 88 vuottu. Hänel on kerätty ylen äijy kirjua da tieduo Karjalas. Silja-t outa ozutti minule kirjan, kus oli vahnu kartočku. Kartočkas oli mondu ruuhtu, oldih muahpanijazet, rahvas, kudamii pandih muah, upottih. Fotokartočkan keskel, ruuhien tagan seizoi kaksi piendy tyttösty. Hyö oldih minun buabo, livvikse. Tottu sanuo suomelaskarjalazes pravoslaunois prihodas on vähäine vahnua rahvastu da eräs keski-igäine, kudamat kengo parembi, kengo pahembi maltetah livvikse. Ga siegi enimite paistah suomekse da vie enämbän ruočikse. En heijän livvinkielizes paginas ellendä kaikkie, vastuamah jov vun suomekse, karjalakse allettu pagin kiändyy sit suomenkielizekse. Vaste vai rubeimmo muga opastumah, mietimmö vie kui se pidäs parembi luadie. Joukon vedäi Antti on ylen aktiivine. Pahakse mieldy vai meijän joukos ei ole ristikanzua, kudai pagizis vaiku livvikse. Ruammo muga: luvemmo Oman Muan, pagizemmo lugietus, sanois da niilöin merkičykses. Toiči jovvummo käyttämäh 80-prosentizesti suomen kieldy. Yhtelläh olen sidä mieldy ku paginnero joga kerdua paranou vai. Iče ku suas kehittiä omua sanavarastuo, kiinitin kois pertilomuloih da vehkehih lappuzet, kudamis on vehkehen nimi liv vikse. Jääkaapin piäl on kirjutettu jiäškuappu, seinäkellot ollah čuasut. Mučoi ezmäi vädžizi, ku kois lappuzet kaikkiel ollah. Ga lauhtui, konzu mikropäččih kiinitin: mučoi on letut pastanuh. Vie tahtozin sanuo sen, konzu ozutin enzimäzen minule tulluon Oman Muan muamale, kudamal ollah karjalazet juuret, häi kai itkemäh rubei. Häi sanoi: Minä ellendän tädä kieldy, minä en tiedänyh, ku ellendän liygii, minä kuulin sen äijän lapsennu, ga en musta. Muamo voinan aigah pikkulapsennu työttih pagoh Ruoččih. Siepäi lähtiettyy häi maltoi sit vai ruočin kieldy. Hänen perehes sit ruvettih pagizemah suomekse, hos liygi oli hänen tuatan dai muaman muamankieli. Häi mustau, ku Suomes karjalazii voinan jälles kirruttih ryssikse, sendäh nuoret vieravuttih muaman muamah da hänen vahnembi sizär, häi oli vai vähästy vahnembi minun buabua. Buabal silloi duumaičen oli viizi libo kuuzi vuottu igiä. Ei suannuh ni smiettie, ku konzutah näen kuvan sit, mis olin kuulluh vie lapsusaijas. Tänäpäi hyvin ellendän, mittumua gor ua pidi nähtä buabal, ku pikoi pienenny jäi muamattah da tuatattah. Konzu häi jäi orboikse, händy pandih elämäh monuahoin kel Konevitsan manasterih. Konzu jongoi kazvoi suurekse, sit muutti elämäh Lappeenrannale, Suomeh, kus meni miehele Unto Piirozele. Hos oli jygei elos Oili-buabal, ga häi ainos oli iloine da hyväntahtoju. Häi ainos kačoi, ku lapset ei lähtiettäs stolaspäi nälläs. Vie tänäpäi mustammo hänen paginoi, vesselii sanondoi da sananpiälöi. Ainos hyväl sanal mustelemmo omua buabua. Tänäpäi minä opastun karjalan kieldy enne kaikkie minun perehen histourien täh. Tälle histouriele fotokartočkanke tuli hyvä jatko. Mirka Kettunen kieles, tahtottih olla kui heijän samanigäzet, oma karjalan kieli 50-luvul ei olluh kannatettavannu. Karjalan kieli on mavukkahembi, migu suomi Mirka Kettunen, kursilaine: Minun mieles se on hyvä, ku meil, ket opastutah karjalan kieldy joudoaigua, ei ole kodiruaduo. Sidähäi emmo ainos jovva luadie. Opastummo silloi vai, konzu olemmo kursiloil, emmogo tahto kodiruaduo, emmogo kielioppii. Lugemal Oma Mua -lehtie voibi opastuo äijän kieliopis, konzu pagizemmo eri sanois da lugietus. Oma Mua on hyvä opastuskirju, sendäh ku sen vuoh opastut ylen äijän nygydieloloi. Minuu kummatteli, mittuine yhtenjyttyine karjalan da suomen kielen orfogruafii on. Karjalan kieles on ž- da č-iänet, tämä andau paginale iluo! Karjalan kieli ozutahes mavukkahembakse migu suomen kieli. Ku ruvennemmo verduamah, ga voibi sanuo: ero suomen da karjalan kielen välil on kui saksan da jevreilöin kielen välil. Saksan da suomen kielet ollah vähän terstavuttajat da virrallizet, ga karjal da jevreilöin kieli ollah pehmiet, jumoristizet da ristikanzanlähäzet. Konzu luven Omua Muadu, voin kuulla kielen lugietunnugi. Minä olen opastunnuh enämbi kymmendy kieldy, ga en sanos ku kaikkii maltan yhtenjytyi hyvin. Minun mieles on vaigei sanuo, mibo se on kielen maltandu. Minä maltan ruočin, suomen da anglien kieldy, toizil kielil, kui saksan, frantsien da arabiloin kielel, tulen toimeh. Espanien da italien kielel voin sellittiä dieloloi linnas, ga en voi paista syvembis dielolois. Minun portugalien kieli da muut ollah passiivizet kielet, karjalan kieligi tuommoine on. Maltan lugie da ellendiä niilöis 75-85%, ga en malta putilleh paista.

6 6 Muhahtai! Mindähbo sinä revität sivuloi opastundukniigas?»» joudoaigu Enhäi minä kaikkii sivuloi revitännyh. Vai net, kudamat olen jo lugenuh! Buolupiirai Tämä retseptu kirjutettih da buolupiirai pastettih Varkauksen kursilazet, karjalan kielen opastujat Piiraih niškoi pidäy: 100 grammua voidu 100 grammua zuaharipeskuu 1 jäiččy 200 grammua nižujauhuo 2 čuajuluzikkua koriččuu 1 čuajuluzikku tahtahannostatusjauhettu 300 grammua buolua 2 suurdu luzikkua zuaharipeskuu Piäle 50 grammua sliuhkua libo kannatestu 50 grammua zuaharipeskuu libo farinzuaharii 100 grammua kokossuhiudalehtu Pieksä pehmei voi da zuahari vuahtekse. Ližiä jäiččy da pieksä ielleh. Sevoita tahtahah jauhot, kudamih on sevoitettu koričču da nostatusjauhe. Levitä tahtas piiraiforman pohjale da reunoile. Hiiluta päčči 200 gruadusissah. Pasta piiraipohjua 15 minuuttua. Kiehahuta kattilas piäle tulijat ainehet: buolat da zuaharipeskut. Levitä syväimet piirain piäle. Tariče piirai jiämaijon libo vaniilisousan ker. Vaniilisoussu 300 grammua maiduo 2 jäičän keldastu 2 čuajuluzikkua kartohkujauhuo 3 suurdu luzikkua zuaharipeskuu 1 vaniilipuikkoine 100 grammua sliuhkua Sevoita kattilas maido, keldazet, kartohkujauho da zuahari. Pane kattil tulele. Ližiä vaniilipuikkoine. Sevoita. Ota kattil tulelpäi enne kiehundua. Ota vaniilipuikkoine kattilaspäi. Viluškoita soussu. Pieksä sliuhkat vuah tekse. Ližiä viluškoitettuh soussah.»»siänennustus Kavainon kylä»»kodirandaine Unohtumata minun mieleh jäi Kavainon kylä, kus elin vuvves 1944 algajen da 1954 vuodessah. Kylän nimi on rodinuhes vikse sanas kovaine. Kylä seizoi korgiel kohtal. Jallantie da juamu oldih aivei kuivat. Ligua ei olluh, mua kova käveltävy, kai astujan askelet kuuluttih. Voibi ollagi, ku moine kylän nimi oli tulluh sanas kaivoine, gu nigo jogie nigo järvie tiä ei olluh vaigu kaivot. Kavaino on ylen ammuine kylä. Minun buabo sanoi: Musteltih vahnat rahvas, gu Kavaino omas ijäs oli kolme kerdua palanuh. Ga rahvas uvvessah endizele kohtale nostettih koit. Kavaino kuului Anuksen piirih 1955 vuodessah, a nygöi kuuluu Pitkänrannan piirih. Kavainoh Rajakonnun kyläspäi on kaksi virstua. Ei loitton Kavainos korgiel kohtal oldih suuret pellot, niityt, marjukohtat da mečikkö. Sanottih sidä kohtua D ääköintula. Tämä nimi kohtale tuli erähäs kavainolazes D aakoi-miehes, kudai oli enzimäine nostanuh koin, kudamua sanottih D aakoin taloikse. Meni äijy aigua da eläjil pidi siepäi siirdyö Kavainoh. Muutos moine rahvahil rodih sildy, gu pienet hierut kogo ymbäristöl Suomen rajan lähyön täh hävitettih. Hil l akkazin muutui aigu, kazvoi nuori polvi da paikannimi muutui D ääköintulakse. Senmoine aigu tuli olemah toiziengi pienien kylien rahvahale kasesmägiläzile, haabusuarilazile da hongimägiläzile. Honginmägi on virstan piäs Kavainospäi Konduh mennes. Suuret hongat täl mäil oli seizottu da nimi lähti niispäi. Kavainospäi toizielpäi on Kaugoid ärvi, sama nimi on järvel dai kyläl. Se Kavainospäi on kahten virstan peräs. Sen periä gu rinnal elettih suomelazet, ozuttihes heile tämä järvi loittozekse. Voi olla, ku hyö sanottih: kaukana on järvi da segi juuroitui nimeh. Ihan rinnal Kaugoid ärvie oli pikkaraine kyläine Kukoinmägi. Korgei kohtu, taloit mäinoččua myö seizottih. Kui kanat da kukit yöpuuloil. Kylä saigi nimen Kukoinmägi. Pimiel polkazilleh taloloin tulet nävyttih, a valgiel taloit. Kaugoid ärves lähtijen viijen virstan piäs Suurenmägii (kudai on 12 virstan piäs) oli Kasesmägi. Sie oli viizi kodii. Kai eläjät Vahroilazet oldih, minun tuatan sevoittaretgi Kaugoid ärvelpäi. Nimi kylän ičessäh sanou kases (nämmä vellekset meččäh oldih nostettu omassah koit) da mägi samoin oli. Paikan nimi vai jäi da meččy nygöi. Olen minä rodinuhes Kaugoid ärven kyläs. Tata oli Vahroin roduu Vahramejevan Peša. Rodu oli suuri, miehii eroitettih toine toizes vai vahnoin nimilöin mugah. Minun died oin velli eli Kaugoid ärvel ei loitton rannaspäi mägyriččäzel, kudamal oli Mandžoimägi-nimi. Died oin poijal oli lastu: yksi poigu da kuuzi tytärdy. Tyttölöi vahnassah ainos sanottih Mandžoinmäjen tyttölöikse. Parahat kezoinkylvendykohtat oldih järvirannal Mandžoinmäen kohtas. Minun omahizet elettih moizel čomannimizel kohtal, sildy Mand žoimägi-nimie kuultesgi lämmittäy minun syväindy. Haabusuarel elettih Kavainolazet, Pomozen rahvas. Konzu pereh suureni lähtiettih toizile mualoile. Kuattih meččiä, nostettih koit da piettih kunnos pellot da niityt. Spraunoikse eläjikse sanottih Pomozilazii, ylen ruadajat oldih rahvas. Vil l oi leikkuamah otettih abulazii ken tahtoi, syötettih dai hyvä palku maksettih ruadolois. Hyö oldih minun omat buaban puoles, a nygöi ei ole nikedä elos. Erähii kaugoid ärviläzii eläjii oli Haabusuarelgi. Ei loitton oli kaidaine Änäjogi, ga rahvas nimitettih sidä Alajovekse, gu ylen suuren mäen alle kiemurdeli. Vie loitomba Haabusuares oli Rajaselgy, kudamua sanottih Rääselgy. Tämä oli suurembi kylä da kuului endizeh Suomen puoleh. Puolen vistan piäs virdai Meli-oja, kudai otti allun Hongisuos da oli rajannu Suomen puolen kel. Keväzil ojas oli äijy vetty, suuri virdu kivilöis poikki matkai da tyynel siäl kuului vien melu Kavainossah. Toizel puolel ojua oli pieni meččäine Mišin korbi. Sinne käimmö pienete must oih da vähäzel varaimmo kondiedu (Miššii). Konzu allettih ajella Manšilan endizet eläjät Suomespäi, sit yksi mies ozutti sen kohtan ihan korbie vaste, kus oli hänen vahnembien kodi. Hänel oli sugunimi Mišin. Meijän buabat mustettih da tiettih kaikkii ken eli Manšilas. Kavainolazil oli äijy omahizii da nygöigi endizii juurii vois löydiä Suomen puolel. Tečin Šura, Videlen kylä Petroskoi Anus Priäžy Suojärvi Sortavala Pitkyrandu yö päivy yö päivy yö päivy yö päivy yö päivy yö päivy 09 / / / / / / / On otettu: konzu? kus? 09 / Kanzalline teatru Pyhäžy dielo -spektakli livvikse. Spektaklis ezitytäh Karjalan tundietut artistat Pekka Mikšijev da Vieno Kettunen. 09 /11 15 /11 Karjalan kodirannan muzei Jättiä tulieloile polvile -ozuttelu on omistettu muzein 140-vuoziäiväle. 09 /11 04 /12 Kižin luvendu-ozutteluzualu (Fedosovan piha, 19) Tundietun soittimien luadijan Anatolii Meškon ozuttelu. 09 /11 13 /11 Karjalan kodirannan muzei Pedru Suuren linnu -ozuttelu. 09 /11 28 /11 Kanzallizien kul tuuroin keskus Jurii Lumpijevan fotokuvien ozuttelu Kačommo yhtes. 16 / Karjalan filarmounii Armahat pajot -konsertu. Konsertas ezitetäh Kanteleansamblin pajattajat Tatjana Peron da Irina Popova. Huomivo! Ô Ô Tulgua Anuksen kanzallizeh muzeih kaččo - mah Adras da traktorassah -ozutteluu. Ozutteluh on pandu karjalazien ruadobrujat. Muzein arhiivukuvat da -dokumentat sanellah kui rahvas ruattih Anuksen mual. Ozuttelu on avvoi kevätkuussah. Ližiä tieduo telefonas: Ô Ô 15. kylmykuudu Anuksen taidokeskukseh tullah ezittämäh Karjalan kanzallizen teatran artistat Ukonkuari-spektakli lapsile Pyhäžy dielo -spektakli karjalan kielel. Ližiä tieduo telefonas: »»Hyvittelemmö! Anukselastu Jekaterina Borisovua hyvittelemmö roindupäivänke! Hyviä ozua teile da tervehytty. Anna kai ruavot mennäh hyvin. Omamualazet haldivoiččijat: Karjalan rahvahan lehti Alustettu kezäkuus 1990 Karjalan tazavallan Zakonoinhyväksyndykerähmö, Karjalan tazavallan halličus, Karjalan Rahvahan Liitto da Julguamo Periodika Piätoimittai Jelena Migunova Julguamon da toimituksen adressi: Titovan piha 3, Petroskoi, Karjalan Tazavaldu ÎÎ Tel: (814-2) ÎÎ omamua@mail.ru Internet: ilmahpiästäi: ÎÎ Valdivolline Periodika-laitos ÎÎ Painettu Verso-painamos Petroskoi, Varkauksen randu-uuličču, 1a ÎÎ Kirjoile pani Ven an Federatsien kirjupainoalan komitiettu Indeksu ÎÎ Registrunoumeru ÎÎ Painettavakse on allekirjutettu ÎÎ Painandulugumiäry 700 ÎÎ Tiluandu 888 ÎÎ Hindu 10 rubl ua Redizainu Fenomen-mediajoukko (Piiteri)

7 »»TV:n programmu kylmykuudu 7 Ezmäinargi 14/ 11 Toinargi 15/ 11 Kolmaspäivy 16/ 11 Nelläspäivy 17/ 11 Piätteniččy 18/ 11 Suovattu 19/ 11 Pyhäpäivy 20/ , 09.00, 12.00, 15.00, 18.00, 00.30, Новости 13.20, Участковый детектив Хочу знать Федеральный судья Давай поженимся! Т/с ФУРЦЕВА Т/с СУДЬБА НА ВЫБОР Познер Т/с ФОРС-МАЖОРЫ 01.35, Х/ф БРАТЬЯ БЛЮЗ С новым домом! О самом главном 13.00, Т/с ТАЙНЫ СЛЕД- СТВИЯ 14.50, Дежурная часть Т/с ЛИКВИДАЦИЯ Вести Профилактика Х/ф СИРОТЫ Канал Евроньюс Наблюдатель 11.15, Т/с ДОСТОЕВ- СКИЙ Д/ф Матушка Георгия 12.45, Д/ф Порто - раздумья о строптивом городе Линия жизни Д/с История произведений искусства НОСОВ, 1 серия 15.40, 19.30, Новости Мультфильм Т/с ПРИНЦЕССА ИЗ МАН- ДЖИПУРА Д/с Полосатые братья - банда мангустов Звёзды скрипичного искусства. Виктор Третьяков. Юбилейный концерт Д/с Казни египетские, Схватка на Ниле Главная роль Сати. Нескучная классика... с Гинтарасом Ринкявичюсом и Святославом Бэлзой 20.45, Academia Тем временем Д/с Ломоносов. 300 лет одиночества, Питомец диссидентов Документальная камера Паваротти, Каррерас, Доминго. Три тенора и друзья Д/с История произведений искусства Пир Ирода Донателло 05.00, 09.00, 12.00, 15.00, 18.00, 23.30, Новости Выборы По окончании: Доброе утро Участковый детектив Хочу знать Федеральный судья Выборы Давай поженимся! Т/с ФУРЦЕВА Д/ф По ту сторону света Т/с ТЭРРА НОВА 00.50, Х/ф ПОСЛЕД- НИЙ ГЕРОЙ БОЕВИКА Х/ф ТУННЕЛЬ СМЕР- ТИ С новым домом! О самом главном 13.00, Т/с ТАЙНЫ СЛЕД- СТВИЯ Дежурная часть Т/с ЛИКВИДАЦИЯ Вести Профилактика Честный детектив Горячая десятка Комната смеха Наблюдатель 11.15, Т/с ДОСТОЕВ- СКИЙ Д/ф Роберт Бернс Документальная камера 13.00, Д/с Казни египетские Мой Эрмитаж НОСОВ, 2 серия 15.40, 19.30, Новости Мультфильм Т/с ПРИНЦЕССА ИЗ МАН- ДЖИПУРА Д/с Полосатые братья - банда мангустов Звёзды скрипичного искусства. Гидон Кремер 18.15, Д/ф Сигишоара. Место, где живет вечность Главная роль Власть факта 20.45, Academia Игра в бисер c Игорем Волгиным Д/с Ломоносов. 300 лет одиночества Х/ф ЛЕДИ ЧАТТЕР- ЛЕЙ Д/ф Поль Гоген 05.00, 09.00, 12.00, 15.00, 18.00, 23.30, Новости Выборы По окончании: Доброе утро Участковый детектив Хочу знать Федеральный судья Выборы Давай поженимся! Т/с ФУРЦЕВА Среда обитания Т/с УБИЙСТВО Х/ф ГОРОД ПРИЗРА- КОВ Х/ф ЖАЖДА СКОРО- СТИ С новым домом! О самом главном 13.00, Т/с ТАЙНЫ СЛЕД- СТВИЯ Дежурная часть Т/с ЛИКВИДАЦИЯ Вести Профилактика Х/ф ДЕНЬ ЖИВОТ- НЫХ Комната смеха Наблюдатель 11.15, Т/с ДОСТОЕВ- СКИЙ Д/ф Эрнест Резерфорд Д/ф По коням! Вениамин Радомысленский 13.00, Д/с Казни египетские Красуйся, град петров! НОСОВ, 3 серия 15.40, 19.30, Новости Мультфильм Т/с ПРИНЦЕССА ИЗ МАН- ДЖИПУРА Д/с Полосатые братья - банда мангустов Звёзды скрипичного искусства. Вадим Репин 18.20, Д/ф Пиза. Прорыв в новое время Главная роль Абсолютный слух 20.45, Academia Магия кино Д/с Ломоносов. 300 лет одиночества Х/ф ЛЕДИ ЧАТТЕР- ЛЕЙ Д/ф О Генри 05.00, 09.00, 12.00, 15.00, 18.00, 23.30, Новости Участковый детектив Хочу знать Федеральный судья Давай поженимся! Т/с ФУРЦЕВА Человек и закон Т/с ПОДПОЛЬНАЯ ИМ- ПЕРИЯ Х/ф РУИНЫ 02.40, Х/ф ВЫБОРЫ Свой взгляд О самом главном 13.00, Т/с ТАЙНЫ СЛЕД- СТВИЯ Дежурная часть Т/с ЛИКВИДАЦИЯ Вести Профилактика Х/ф КОМАНДА Комната смеха Наблюдатель 11.15, Т/с ДОСТОЕВ- СКИЙ Д/ф Франц Фердинанд Д/ф Я всегда хотел играть в квартете. В.Берлинский Д/с Казни египетские Третьяковка - дар бесценный! НОСОВ, 4 серия 15.40, 19.30, Новости Мультфильм Т/с ПРИНЦЕССА ИЗ МАН- ДЖИПУРА Д/с Полосатые братья - банда мангустов В вашем доме 18.20, Д/ф Париж. Великолепие в зеркале Сены Д/ф Коран - к истокам книги Главная роль Черные дыры, белые пятна 20.45, Academia Культурная революция Д/с Ломоносов. 300 лет одиночества Х/ф ДЕЛО ЧАТТЕР- ЛЕЙ Р.Щедрин. Сюита из оперы Не только любовь 05.00, 09.00, 12.00, 15.00, Новости Участковый детектив 15.25, Хочу знать Жди меня Поле чудес Х/ф КОРОЛЬ ГОВО- РИТ! Д/ф Настоящая речь короля Х/ф АМЕРИКАНЕЦ Х/ф НИАГАРА Т/с ВРАТА Мусульмане С новым домом! О самом главном 13.00, Мой серебряный шар Дежурная часть Юрмала Х/ф ПРЕВРАТНОСТИ СУДЬБЫ Х/ф ДОКТОР ГОЛЛИ- ВУД Городок 10.00, 15.40, 19.30, Новости Х/ф ЗАКОН ЖИЗНИ Д/ф Юрий Кувалдин. Жизнь в тексте Д/ф Коран - к истокам книги Письма из провинции НОСОВ, 5 серия 15.50, Мультфильм За семью печатями Заметки натуралиста с Александром Хабургаевым Билет в Большой 18.05, Д/с Планета людей Партитуры не горят Искатели Х/ф ИДИОТ Линия жизни Кто там Роковая ночь с Александром Ф.Скляром Д/ф Австрия. Зальцбург. Дворец Альтенау Д/ф Лао-цзы 05.45, Анимационный фильм Сказки Андерсена 06.00, 10.00, 12.00, Новости Играй, гармонь любимая! Мультфильм Умницы и умники Слово пастыря Смак Д/ф Андрей Мягков. И никакой иронии судьбы Среда обитания Розыгрыш Х/ф ПРОСТАЯ ИСТО- РИЯ Кто хочет стать миллионером? Большие гонки Болеро Прожекторперисхилтон Х/ф ПОСЛЕЗАВТРА Х/ф АКВАРИУМ Т/с ВРАТА Участковый детектив Х/ф РАССЛЕДОВАНИЕ Сельское утро Диалоги о животных 08.00, 11.00, Вести 08.10, 11.10, Вести- Москва Военная программа Субботник 09.30, Городок Национальный интерес Честный детектив Подари себе жизнь Д/ф Михайло Ломоносов. Десять новелл из жизни гения Т/с СВАТЫ Субботний вечер Десять миллионов с Максимом Галкиным Вести в субботу Х/ф БАБЬЕ ЛЕТО Девчата Х/ф ОПАСНЫЙ БАНГ- КОК Х/ф ИСТОРИЯ О ГАР- РИ Библейский сюжет Х/ф ДАЧА Личное время 12.30, Мультфильм Очевидноеневероятное Игры классиков с Романом виктюком Спектакли Самоубийца Д/ф Австрия. Зальцбург. Дворец Альтенау Большая семья Романтика романса Величайшее шоу на Земле. Фридрих Ницше Х/ф ПОЕЗДКИ НА СТА- РОМ АВТОМОБИЛЕ Д/ф Чешская мечта Д/с Стадионный рок Легенды мирового кино Заметки натуралиста с Александром Хабургаевым Д/ф Навои 05.30, Х/ф ИСПЫТА- НИЕ ВЕРНОСТИ 06.00, 10.00, Новости Армейский магазин Мультфильм Здоровье Д/ф Жизнь в служении Пока все дома Специальное задание Минута славы Х/ф КУПЛЮ ДРУГА Большая разница в Одессе Х/ф СУМЕРКИ. САГА. ЗАТМЕНИЕ Х/ф ПОЛИЦИЯ МАЙА- МИ: ОТДЕЛ НРАВОВ Т/с ОБМАНИ МЕНЯ Хочу знать Х/ф СЛАДКАЯ ЖЕН- ЩИНА Вся Россия Сам себе режиссер Смехопанорама Утренняя почта Сто к одному , Вести С новым домом! 11.25, Т/с СВАТЫ Вести-Москва Смеяться разрешается Стиляги-шоу с Максимом Галкиным Вести недели Х/ф НОЧНОЙ ГОСТЬ Д/ф Путь пастыря Х/ф САЙД-СТЕП Х/ф КАК ТОЛЬКО СМО- ЖЕШЬ Обыкновенный концерт с Эдуардом Эфировым 10.35, Х/ф У САМОГО СИНЕГО МОРЯ Легенды мирового кино Мультфильм 14.00, Д/с Дикая природа Что делать? Х/ф БЕЗУМНЫЙ ДЕНЬ ИНЖЕНЕРА БАРКА- СОВА Ночь в музее Искатели Большая опера. Конкурс молодых исполнителей Контекст Светлана Захарова и Дэвид Холберг в постановке Юрия Григоровича Спящая красавица. Трансляция из Большого театра России Д/ф Стоунхендж. Загадка из древних времен Huomivo! Ô Ô Musta kaččuo Karjalan TV:n kanzalliskielizen toimituksen Omin silmin -ozutustu nellänpiän 17. kylmykuudu Rossija 1 -kanualal aigah. Ô Ô Joga päiviä paiči suovattua da pyhiäpäiviä samal kanualal aigah ollah uudizet karjalan, vepsän da suomen kielel.

8 8»» sanasuari Poluudittu syväin»»kerdomus Valentina Kondratjeva Hil da huondeksel jo oli piirin komsomolan komitietas. Händy työttih NKVD:h. Sie händy kyzyttih, kai kirjutettih da sanottih: Voit mennä järilleh komitiettah, sie jo roih valmis uuzi bilietty. Erähän tansiehtän, se briha, kudai pyöritti neijisty Voiton päivänny, tuli tuaste ottamah Hil dua tansimah. Tansii hyvin dai čoma oli, näbei, korgei kazvol, valpahat aldozil tukat. Briha puaššihes Hil dua kaimuamah. Tyttö ičekseh ajatteli: Eigo vai, duumaiččou pyöritti da tansii, dai minä jo hänen olen? Hil da peitoči pagei tansilois. Erähih tansiloih podruugakset lähtiettih Yllözen kluubah. Hil da, midä sinä pageilet brihaspäi? Hyvähäi briha on, kyzeltih podruugat. A mis minä tiijän hyvä vai paha. Pidäy tiijustua ken häi on da kuspäi. Myö omat brihat jo tiijämmö! A minä hänen tiijän! sanoi Ol okan Ziina. Rikin Miša, Jessoilaspäi. Kenbo? Rikingo? Sežo Rikin. Myös Rikkizekse? En lähte enämbi Anukseh tansiloih, lähten Tuuksele. A kedä sinul Tuuksel on? kyzyttih tytöt. Tuuksen hierus on ylen hyvät tuttavat, Kričkan t outa da hänen tytär El a, häi on minun igäine. Heile kodvan eli Maikki lapsienke, konzu ruadoi Tuuksen školas. Jälles Videldy kaikin kodvazen elimmö heil. T outa ruadoh lähtöy, kirguau meile El anke: Maidopada päčil, kringelit päčin ies! Nouzetto, syögiä! Sarai pyhkikkiä. Nygöi on kezä, lämmin, voimmo aitas muata! Tytöt, lähtemmögo Tuuksele? Voibi lähtie! sanoi Ziina. A sit Yllöžeh! hyväs mieles virki An a. Hyvä aigu oli, nuorusaigu, voinan jällel. Vai oli tusku Rikkizil nimittustu viestii ni Son as, ni Van as. Ga mis hyö voijah tiediä, kus myö olemmo? reknattih naizet. Pidäy meile hommata, piästä omale muale, sanoi muamo. Kunne lähtemmö? Eigo kodii, eigo hieruu ole! Mammi, sinä omil silmil näit, kui hieru paloi. A kuibo Van a meidy löydäy, Son a? Työ jiägiä, a minä lähten. Minä lähten omale muale, sinne on hav vattu ukko, Kat a, Matti. Sie Hannulas eletäh Son a da Adam. Kodi heil on suuri, annetah minule pieni čuppu. A sit teile kirjutan, midä sie on olemas. Tossupiän muamo kävyi NKVD:h, ga tuli ylen pahas mieles, gu sie sanottih: Ajella voitto, a elämäh lähtie ei sua, on Stalinan dokumentu. Muamo ei ruohtinuh enämbi nimidä virkua, gu heidy Hil danke ei yksi kerdu sinne kučuttih paginal jälles Videles tulendua. Mammi, davais myö kirjutammo kirjazen Son ale da Adamale, gu myö olemmo tiä. Nygöi suau kirjuttua. Toven, kirjutammo! Van a da Son a kodih tullah, mennäh Hannulah! Moločču Hilku! Da pidäy kirjuttua Son ale Kotlassah! Vot, vot! Kirjutakkua Maikilegi. Aigu meni, a viestii nikuspäi ei tulluh. Neidizet loppiettih kursit kolmei: Hil da, Ziina da Mari. Heidy työttih ruadoh Riipuškalan školah, a An a Žil čoin alguškolah. Riipuškalan školas neidizet tuttavuttih Tenne Irah. Häi jo ruadoi opastajannu. A mittuzet oldih silaigua hyvät lapset, kuundelijat, luaskavat, sulavat: Ul l oin Vas a, Sitkovan Vera, Veledin Vas a, Bullin Vova, Andrejevan Nina, Jelisein Vit a, Bruusun Kat a da äijät toizet. Bruusun Kat a jälgimäi iče rodih opastajakse, monii vuozii ruadoi školas. Hänel puutui opastua jo Hil da Petrovnan lapsii. Jatkuu. Algu n:lois 20 26, 28 34, 36 38, Karjalaine rahvahankalendari»»pyhät da arret Ol ga Ogneva Elämmö syystalvie. Se algavui kazanskoinnu, 4. kylmykuudu, da jatkuu talvi-miikulassah, kudamua pietäh 19. talvikuudu. Syvyszor a gu ruskottau illaspäi, sit roih pitkät lämmät. Šyyšrusko lämbimiksi, sanotah Jyškyjärves. Tunguon karjalazet primietittih: šyyšruško suliksi, kevädruško kylmiksi. Porajärveläzet oldih samua mieldy: šyyšruškad ränniksi, kevädruškat keliksi. Sygyzyl yö on kui mustu kaži, päivy ku harmai hiiri. Vuvven yhtestostu kuu on pimein kogo vuvves. Ei sudre vienankarjalazet sanota sidä pimeikuukse, meil, livgiläzil, se on kylmykuu. Pimiel siäl himoittas valgiedu, eiga syvyspimielhäi ei nävy nimidä, hot silmäh sydiä. Yöt valletah äski lumen panduu. Syyslumen kylmäh muah ku pannou, sit hätken kestäy. Suvi ku lumen panou, pohjaine kiinittäy, sit vaste roih talvi. 10. kylmykuudu on täyzi kuu kuudaman kalendarin mugah. Kuudam Alakuun piätenčän perti avatah, viluks jätetäh, anna brusakat kylmäy, sit ei žiilei toizin vuozin. Kuva: Jelena Migunova, Oma Mua on täydemyölleh. Kuudamas on akku lypsinrengin kel. Kelilöiksi kuu kehii, sateiksi päivä siärii (Korpiselkä) kylmykuudu on kulu libo alakuu. Alakuul ku synnytäh miespuoli da naspuoli, sit ku yhteh mennäh, niil ei rodei lastu. Kuudam vajavuu kulul kuul. Kuu kuluu, i siä kuluu. Alakuun piätenčän perti avatah, viluks jätetäh, anna brusakat kylmäy, sit ei žiilei toizin vuozin. 14. kylmykuudu on Kuz moin päivy. Kuz moinnu työlöi ei ruata, eigo kezrätä, eigo perretä, eigo midä, eiga työlykky lähtöy. Toiči Kuz moloissah lehmii pietäh ilmal. Kuz moi on sygyzyl jälles Pokrovua. Kuz moi oli Korzan kylän pruazniekku. Sinä piän roššah, kus oli Kuz moin časounu, kerryttih kižoih nuorižot lähikylispäi. Kižoih tulles pidi vältämätä panna piäle uvvet sovat. Pyhä Kuz moi vardoičči ristikanzan da žiivatoin tervehytty, sendäh Kuz moin časounah kannettih tuohustu, jengua, villastu da pelvaslangua, käzipakkua da uuttu sobua.»»kirjukaššali Sanasuarelazet Nikovai Zaitsev Taganpäi istui inehmine käit ryndähil ristai Mekkozen St oppi kyskiihes paginah: Ei, Peša sinnepäi, Lenskoin rinnal roih pun ukse, ližäkse pidäy piäs olla plokkuu. Myös nagro. Jälgimäzen kerran niidy piin! Syvväh, kehnot, jallat poikki. Tännepäi vägigi väzyy kehnoloi kazvattua, huolitti sanuo Peša Viäräzele. Pešan yskäs oli reppu, pystäldi Vaslen silmih. Viäräine järgieh kyzyi: Ajatgo torrule? Pidäy suappuat vediä Gavroile, työnin jo kaksi viestii, ga ei, kehno, tulluh ottamah. Kudamale Gavroile, heidy vet on kaksi, kudamal on pitky nenä? kyzyi Vaslei. Sil, ga hänel nygöi nenä on lyhembi, muhahtih Peša. Kuibo muga? Ga, vot, muga. Mennyt talven humalikos magai hanges, nenän okan tabai, leikkavus luajittih. Taganpäi kuului naizen žiälehys: Eihäi Gavroi moine humal niekku olluh, ga toiči muga vedelöy. Havačunnuh nukutukses da himos kyskiekseh paginah, Mekkozen St oppi vönytti: E-ei nygöi naizet ruveta kaččomah Gavroih! Ga ei sentäh hänen juuri lyhennyh! ihan nagrajen sanoi Peša, kaččojen tuaksepäi naizih. Trihkajen naizet kačottih toine toizeh. Avtobusas kuului nagruo. Uvvel seizondukohtal Duanila Mašan nouzendu avtobussah toi uvven tuulahtuksen Pešan paginoih. Tarkal silmävyksel Peša nägi ristikanzan huolettomuon. Jälgimäzikse avtobussah hyppiäldi nuori korgiehko mies mustu pal to piäl, hoikkaine valgei šarfaine kaglas, mustat tuuhiet tukat suvittu tuaksepäi, intelligentnoi šalguine käis. Mišoi, sinägo olet, ammussah en nähnyh? kyzyi Peša. Terveh, Peša-diädö! Kusbo olet nygöi? Petroskoil, Petroskoil... opastumas. Peša kačoi tuaksepäi, suattajen silmil nuordu miesty, sit sanoi: Mišoi, vaziččei, älä hiero pal tostu, näitgo, naizel žikietky on koiran karvas. Prohodal seizoi veseldynnyh sangei naine arbai, gu pagin kuului hänele, kiänäldi piän kohti Pešah: Halešku! Tokoi kehtuat šokkii pestä! On sinus karun roduu, nenga huiguat rahvahis! Kaččozit ezmäi omua iččie. Sinun levvas razvu tippuu mahale, se blezniu gu karun nahku. Nagruo... Ehkei vihmu tartu! muheloitti Peša. Minä sinuu, kuldu ristikanzu, en huigua, muga otin sanakse. En tiijä, koiraziigo magaitat žikietkäl, vai iče mennyt yön magait koirazien keskes. Avtobusas kuului horhotus. Opi, Peša, vie kerdu huijata rahvahis! Olet ravei, ga opi, kičči-kočči! Sit!... Pidäy siirdyö tuaksepäi, eiga et piäze tuas koiras, sanoi Maša suuttunuol kielel. Avtobuusas oli nagrettu da šuutittu. Jungan hierun azetundukohtal avtobussu otti keski-igäzen čomaluaduzen naizen, Hodarin Mat oin. Häi račkusuappazis proijaldi tervehtijen prohodua myöte tuaksepäi. Eigo olla näbiet suappuat Mat oil. Minun ommeltut suappuat muhistah, kohahtih Peša Vasleile, suattajen silmil Mat on jalgoi. Äläs, Peša, ylen kiitä iččes ruaduo, algoi paginan Mat oi, gu oli suannuh istuokseh tuaksepäi. Mustatgo, sinähäi ombelit minule nämmä suap puat? Kuibo sinuu en mustas, näbei Mat oi, muheloitti Peša. Ga vot, kastutah jallat! Älä luhtah mene! Midäbo, armas ristikanzu, luhtah tungettos? Ajajat puhkettih nagroh. Jatkuu. Algu n:s 41 42