Oma Mua. 38 (1228) Kolmaspäivy Serota Tove Jansson

Transkriptio

1 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 38 (1228) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Urheilu, kumpasešša myö elämmä s. 3 ÔÔ Rahvahan tähet s. 4 5 ÔÔ Muumiloin muamo s. 6 7 Tove Jansson ÔÔ Kotkatjärven nuori neičoi s. 8 Šyyškuušša Kalevalašša oli heti kakši merkillistä urheilutapahtumua. Piirikeškukšen eläjillä heti kahen uuvven urheilukentän avuamini oli pitälti vuotettuna juhlana.kenttä pihakuntoilulaittehien kera ta kykkä-pelie varoin avattih jiäkiekkokentän ta stadionin vierellä. Anttu Koistisen nimie šain tietyä viime vuuvven talvikušša yheltä työkaverilta, kumpani rupesi valmistelomah Kantele-festivaalie. Hiän kerto miula, jotta Šuomešša eläy yksi šuku, kumpasen miehien puoli jo kymmenijä vuosijä luajitah kantelehie, kuotellah ta kehitetäh šen šoittuo. Suomes pietäh kuulužan kirjuttajan da taidoilijan Tove Janssonan 100-vuozipäiviä. Hänen tuattah oli kivenvestäi, muamah taidoilii-gruafiekku. Tyttäres rodih Muumiloin muamo. Tatjana Nikolajeval, kui toizil karjalakse maltajil nuoril, kai lähti perehes. Pienyös pahuossah tyttöine kuulou kois vahnembis da buabolois vaiku karjalan kieldy. Tan an kai omat ollah umbikarjalazet, karjalazis kylis rodivunnuot. Karjalan tazavallan neroniekoin ozuttelu oli sanottu festivualin parahakse da sai kilvan Gran-pri. Tatjana Vajan suurdu lahjua suamas. Kuva: Jurii Surin, Tverin sanomat Kaikin yhtes myö olemmo Ven a»»tverin linnas lopul syvyskuudu piettin Kaikin yhtes myö olemmo Ven a-kanzallizen taidofestivualin valličusetuappu. Sih yhtyi 26 joukkuo Ven an keski- da luodehpuolen alovehilpäi. Karjalan tazavaldua festivualis edustettih Kezräjäine-joukko, Šoltarven hora da Karjala-ansambl u. Ližiä lugiekkua tulies noumeras.

2 2 «Oma Mua» 1. ligakuudu 2014»» tazavaldu Tapuamini ylätašolla»»venäjän hallitukšen piämieš Dmitri Medvedev tapasi Karjalan piämiehen Aleksandr Hudilaisen kera. Šyyškuun 25. päivänä Moskovašša oli pietty Dmitri Medvedevin ta Aleksandr Hudilaisen työtapuamini. Kokoukšešša keškuššeltih maholli suuvvešta vahvistua federaalini Karjalan tašavallan sosiaalis-talouvellisen kehitykšen kompleksini tavoitehohjelma vuoteh 2020 šuaten. Šamoin Venäjän hallitukšen piämieš Medvedev ta Karjalan piämieš Hudilainen käsiteltih kyšy mykšie, kumpaset košettih tašavallan talouven eri ošaštojen toimintua. Niin, pakina koški karjalaisien kivimurutuottajien tehokkuutta, Karjalan šähkövoimatalouven tilannehta, kaivoš teollisuuvven ruatuo. Omii mielii kirjutakkua Anuksenlinnan merkivuozi»»tänävuon Anuksenlinnu, kudai on vahnin kogo Karjalas, täytti 365 vuottu. Pruazniekkua piettih nelli päiviä. Ol ga Kuzmina Niilöin aigah pandih kukkii da venkoi mustomerkilöin tyveh, piettih erilazii konsertoi, käziruadoloin jarmankoi, sportukilboi da kižoi lapsile. Linnan eri kul'tuurulaitoksis avattih uvvet ozuttelut, kirjastos ilmoitettih literatuurukilvan tuloksis. Jo kolmas vuozi peräkkäi linnan perustamizen päivänny Anukses piettih Sinule pajatammo -nimine hengellizen muuzikan festivuali. Blahosloven n an sih andoi Petroskoin da Karjalan mitropoliittu Manuil. Festivuali algavui malitul histouriellizes kohtas, kus 365 vuottu tagaperin oli perustettu Anuksen linnoitus, silloi sen piätavoittehennu oli vardoija meijän muadu roččilazis. Vuvvennu 1668 puuhine linnu paloi kogonah, sen sijah nostettih uuzi jo kivine linnu, sil oli yheksätostu tornii da piduhus jogirandoi pitkin oli piäl puoldutostu kilometrii. Kivine linnu seizoi vuodessah Kolme vuottu tagaperin yhteiskunnallizien aktivistoin ehoituksel linnan päiviä ruvettih pidämäh syvyskuun lopus. Pruazniekanke linnalazii sego gostii hyviteltih Anuksen piirin da linnan haldivoloin johtajat sego Karjalan rahvahallizen poliitiekan varaministru Viktor Krasnožon. Malitun jälles kai pruazniekale tulluot lähtiettih Anuksen Smolenskoin Jumaldoman obrazan kirikköh, kudai seizou Mariam-suarel. Enzimäzinny astuttih voinuhistouriellizien kluubien edustajat Petroskois, Piiteris, Viipuris, Latvies Voinuhistouriellizien kluubien edustajat Petroskois, Piiteris, Viipuris, Latvies da Estouniespäi oldih pohjoisvoinah yhtynyzien ruoččilazien da ven alazien saldatoin sovis. Kuva: Ol ga Kuzmina, Oma Mua da Estouniespäi. Hyö oldih Pohjoisvoinah yhtynyzien ruoččilazien da ven alazien saldatoin sovis. Heijän jälgeh astuttih uskovazet obrazat käis. Kai gost at odva synnyttih Smolenskoih kirikköh, tyhjiä paikkua ei olluh niyhty. Kuului pajuo Mariam-suarel Festivualih tuli nellitostu kollektiivua Anukses, piirin monis kylis sego Petroskois da Priäžäspäi. Omii pajoneroloi ozutettih aiguzet daigi lapset Anuksen da Alavozen muuzikkuškolispäi. Kai pajojoukot ylen hyvin pajatettih, en voi ni sanuo, kudai niilöis on parembi. Konzu istuin kirikös da kuundelin pajoloi, kai kyynälet nostih silmih, sanelou Galina Jurčenko. Pajojoukot da horat pajatettih D. Bortn anskoin, С. K uin, P. Čaikovskoin da G. Zavolokian tevoksii. Erähien pajoloin pohjannu oldih Ven an tundiettuloin kirjuttajien: S. Jeseninan, M. Lermontovan sego A. Fetan runot. Pajuo kuului kui ven an mugai karjalan kielil. Hora Priäžäspäi pajatti muinaisslav uanoin kielel, heijän ezitys rodih mieldy myöte kaikile. Myö kerras, konzu vai tiijustimmo täs festivualis, rubeimmo varustumah sih. Valličimmo pajatettavakse kaksi pajuo, repetitsieloil erähät itkiettih, moizet čomat ollah pajot. Kai syväin avavuu niilöi pajattajes, näin, gu monet kaččojatgi itkiettih, sanelou Valentina Prohorova, Tuuksen Kiuruizen pajattai. Monet horat da pajojoukot Hengellizen muuzikan festivualih yhtyttih jo kolmattu kerdua. Täs aijas festivuali hyvin kazvoi da kehityi. Vuozi vuottu yhtymäh sih tulou enämbi rahvastu, pajatandutazogi paranou. Ohjelmas rahvahallizien pajoloin sijah tuli enämbi kirikköllisty pajuo. Täs Anuksen Smolenskoin kirikön johtai Mihail Teren ak kiitti festivualin järjestyskomitiettua. Enne festivualin pidämisty hyö ruattih suuren ruavon. Festivuali on yhteiskunnallizien aktivistoin, kirikön sego vallasolijoin ruavon tulos. yhtehizen Uuttu Jumalan kodii Tänävuon enzikerdua Rahvahallizen poliitiekan ministerstvan avul oli painettu festivualin ohjelmu. Pajattamah festivualih tullah kollektiivat Karjalan eri piirilöispäi, nämmä rahvas aktiivizesti yhtytäh kirikköllizeh elaigah, monet heis pajatetah omis kirikkölöisgi, nenga hyö kehitetäh pravoslavnoloi perindölöi omis kylis. Festivualin avul Anuksen piiris nostettih kaksi časounua. Rahvas käydih meile kuundelemah hengellizii pajoloi da piätettih nostua omih kylih časounat, sendäh gu heile ei olluh kus panna malit Rahvahallizien pajoloin sijah tuli enämbi kirikköllisty pajuo. tuu. Nygöi uvvet časounat ollah Keskijärven da Niinisellän kylis, sanou kirikön johtai Mihail. Smolenskoi kirikkö Anuksen linnas on hyvin vahnu. Se nostettih yheksändeltostu vuozisual. Revol utsien jälles kirikös enzimäi oli kinoteatru, sit muzei. Mennyöl vuozisual lopus kirikkö oli annettu järilleh uskovazile. Se pyhitettih uvvistusruadoloin jälles syvyskuun jälgimäzenny suovatannu vuvvennu Sendäh Hengellizen muuzikan festivuali kerras yhtistäy kaksi pruaz niekkua: linnan päiviä sego nelli vuottu meni kirikön pyhittämizes. Tänävuon Anuksenlinnan merkivuvvennu löyttih ennevahnalline kivi, kudai jäi endizen kirikön kellojalloispäi. Tämä kivi pannah uvven časounan alustah. Časounu suau Sergii Radonežskoin nimen, tänävuonhäi meni seiččiesadua vuottu hänen roindupäiväs. Festivualin jälles kirikön johtai Mihail kučui kaikkii murginale, kudai oli varustettu nellähsadah hengeh niškoi, vie gos tat voidih kävvä Anuksen rahvahallizeh muzieh tuttavumah uudeh ozutteluh sego kaččomah voinuhistouriellizien kluubien ezitysty. Hyö ozutettih Pohjoisvoinan aigah olluzii ven alazien bojuloi ruoččilazii vastah.

3 »»urheilu Urheilu, kumpasešša myö elämmä»»šyyškuušša Kalevalašša avattih kakši urheilukenttyä. «Oma Mua» 1. šajekuuta Nadežda Vasiljeva Šyyškuušša Kalevalašša oli heti kakši merkillistä urheilutapahtumua. Moušot eryähillä ne näytetäh vähämerkitykšellisiltä, ka pii rikeškukšen eläjillä heti kahen uuvven urheilukentän avuamini oli pitälti vuotettuna juhlana. Kenttä pihakuntoilulaittehien kera ta kyykkä-pelie varoin avattih jiäkiekkokentän ta stadionin vierellä. Nyt šiinä paikašša tuli šemmoni pieni urheilukompleksi, kumpasešša jokahini voit löytyä homman mieleh mukah. Kuntoilulaittehet oli työnnetty Kalevalan piirih tašavallan Urheilupihaprojektin toteuttamisen puittehissa. Kalevalan piirin bytžetin rahoilla koko kompleksi, kumpasešša on yhekšän kuntoilulaitehta, oli ašetettu kentällä. Kyykkä-pelin istorija Kalevalašša enneinki oli kenttä kyykkä-pelie varoin. Muitein ei vois ni olla, vet juuri kalevalalaiset viime vuosišuan 90- vuosien alušša en šim mäisinä meijän taša vallašša alettih propagoija šitä mukavua karjalaista pelie. Šilloin Viktor Melentjev ta Vladimir Denisov käytih Šuomeh, ošallissuttih šielä muasteri-oppiloih ta opittih pelin Juuri kalevalalaiset en šim mäisinä meijän taša val lašša alettih propagoija šitä mukavua karjalaista pelie. kaikki šiännöt. Kalevalah hyö tuotih ei vain kyykkäpelin taijon, ka i tarvittavat urheiluvälinehet pelie varoin: mailoja ta pelipalikkoja. Ruttoh oli peruššettu enšimmäini joukko ta šiitä järješšettih enšimmäiset kilpailut. Vuosi vuuvvelta kyykkä-pelih ošallistu enemmän ihmisie. Peluajat šuatih oppie. Kahen vuuvven piäštä kalevalalaiset kyykkärit hyvin esiinnyttih jo kanšainvälisissä kilpailuissaki ta rikeneh tuotih kotih voittopaikkoja. Miehih kaččoen naisetki ruvettih peluamah kyykkyä. Žanna Tikkanen, Vera Ivanova, Nadežda Basalajeva, Nina Aleksejeva, Marina Lesonen tämä legendaarini joukko tuli kyykkä-pelin piäpropagandistiksi. Žanna Tikkasella on erikoini rooli joukošša. Naini monta kertua piti kyykkä-pelin muasterioppija kuin omašša piirissä, niin ni Karjalan toisissa paikoissa. Tänäpiänä Žanna on ammattitaitosena tuomarina erilaisissa kyykkäkilpailuissa. Tämän vuuvven elokuušša hiän karjalaisen joukon luvušša puolušti tašavallan urhei lukunnivuo Muajilman venäläisen gorodki-pelin meštaruuškilpailuissa, kumpaset piettih Mos kovašša, Kolomen skoje-šuojelu a loveh mu s e jo š š a. Šuunnitelmien realisointi Nyt Kalevalan piirissä kyykkyä pelatah kuin nuoret, niin ni aikuhiset. Šentäh iče elämä vuati vanhan pelikentän hyvyä rekonstruointie. Ka mitein še järještyä, kun piirin bytžetti ei ole pohatta? Kalevalan piirin nuorisoliikkehen aktivistiloilla tuli ajatuš ošallistuo projektien Aktiivini šukupolvi -kilpailuh. Projekti oli valmissettu ta šai šata tuhatta rupl ua granttitukie. Niillä rahoilla järješšettih korjauštyöt ta oššettih tarvittavie urheiluvälinehie. Hyvä, jotta uuvvet urheilukentät Kalevalašša ei šeisota tyhjinä. Kyykkärit keräyvytäh harjotteluih iltoina ta lepopäivinä. A pihakuntoilulaittehet tultih lempipaikakši nuorilla urheilijilla. Omii mielii kirjutakkua Vladimir Denisov avasi kentän kyykkä-pelie varoin. Kuva: Nadežda Vasiljeva, Oma Mua Šilmänlipahuš: Kanšakunnan juokšu Venäjän Juokšun päiväh ošallistu ni Koštamuš. Venäjän Kanšakunnan juokšu on Venäjän šuurin urheilutoimehpito: vuosi vuuvvelta šiih ošallistuu aina enemmän ihmisie ta alovehie. Juokšuo järješšetäh joka šyyškuu vuuvvešta 2004 alkuan. Šen järještäjinä ollah Venäjän Federaatijon urheilun, turismin ta nuorisopolitiikan ministerijö, Venäjän yleisurheilun federaatijo, šekä paikalliset urheilualan valtijovallan elimet. Venäjän Kanšakunnan juokšuh voit ošallistuo joka ihmini ikäh ta šukupuoleh kaččomatta. Juokšun devisinä on olimpijalaini prinsippi: Tärkietä on ošallistumini, eikä voitto! Koštamukšešša Venäjän Juokšun päivänä Družba-kulttuuritalon luona keräyty äijän urheilun harraštajie. Aikuhiset pienien lapšien kera voitih juošša 120 metrie, a vähäistä vanhemmat lapšet 250 metrie. Voimakkahat juoksijat juoštih 2100 metrin matan. A kellä himotti, šuatih kilpua juošša kakši kilometrie. Koštamukšelaisilla kulettajilla, kumpaset mintäh lienöy kirkkahana pyhänäpäivänä ajettih autolla, eikä ošallissuttih juokšuh, piti eččie kiertoteitä, jotta ei häiritä urheilijie. Onnakko, pitäy šanuo, jotta aktijo oli järješšetty hyvin asientuntevašti: tiet ta tienristeykšet pantih kiini vain šiksi ajakši, kuni oli tarvis. Konša juoksijat mäntih loitommakši, autot tuaš vallattih teitä. Kuva: Marija Kirillova

4 4 «Oma Mua» 1. ligakuudu 2014»» nuoriso Rahvahan tähet»»šuomelaini 21-vuotini Anttu Koistinen virtuoosimaisešti šoittau šähkökannelta šeisuol l ah. Alina Čuburova Abba vs Myllärit Tulou niin, jotta muajilmašša tähet šynnytäh vain pop-, jazz-, rock-musiikissa. Alla Pugačova, Elvis Presley, Modern Talking, Abba, Bob Marley, Michael Jackson šukupuolešta, ijäštä ta kanšalaisuuvvešta riippumatta kaikki ihmiset tunnetah heitä. Ka vot mieleh ei tullun yksikänä folk-tähti. Montako ihmisie ymmärtäy, keneštä mie pakajan, još kirjutan šemmosie nimijä kuin Värttinä ta Myllärit? Tietyšti, karjalais-šuomelaini kulttuuri on äijyä pienempi, mitä venäläini tahi amerikkalaini. Jo toista vuotta Karjalan Tašavallašša tapahtuu šuurie kanšainvälisie musiikkitilaisuukšie. Vuotena 2013 Petroskoi otti vaštah Laulujuhlat, tänä 2014 vuotena Kantele-festivaalin. Petroskoin Kanšallisien kulttuurien keškukšen ruatajana ta šuomen kielen malttajana miut pantih ulkomualaisien (šuomelaisien) muusikkojen kuraattoriksi. Viime vuotena meilä kävi Värttinä-ryhmä, tänä vuotena ottima vaštah Anttu Koistista. Tähä pitäy liittyä, jotta šekä Värttinä, jotta Anttu oltih headlinerina eli piäesiintyjinä näissä tilaisuukšissa. Šuomelais-ugrilaiset aktivistit ta muusikot hyvin tunnetah naisien Värttinä-folkmusiikkiryhmyä, kumpani oli peruššettu vuotena 1983 ta esiintyy näinäki päivinä. Anttu Koistisen nimen kuulin viime vuuvven talvikuušša yheltä työkaverilta, kumpani rupesi valmistelomah Kantelefestivaalie. Hiän kerto miula, jotta Šuomešša eläy yksi šuku, kumpasen miehet jo kymmenie vuosie luajitah kantelehie, kuotellah ta kehitetäh šen šoittuo. Nuorin Koistinen vs Väinämöini Tulin Petroskoin Maski-hotellih tapuamah Anttu Koistista. Aulašša šeiso nuori mieš, kumpani kuunteli musiikkie pleijerissä ta muhi. Myö tervehtimä ta Anttu helpošti tuli kontak»»yli tuhat kannelta elämäššä Antun ukko Otto Koistinen oli še enšimmäini mieš šuvušša, kumpani alko luatie kantelehie. Enšimmäisen šoittimen hiän luati 32-vuotisena miehenä. Täštä alko kantelehmuasterin virkahimo. Nyt miehellä on 89 vuotta ta hiän luati jo yli tuhat kannelta. Šen lisäkši Otto Koistinen lahjotti oman lahjakkuuvven omalla Hannu-pojalla, Ritva-tyttärellä ta Anttu-punukalla hyö niise luajitah kantelehie ta modernisoijah niitä vuosi vuuvvelta. Yheššä hyö peruššettih Koistinen Kantele -firman. Kuvat: Alina Čuburova, Anttu Koistisen internet-šivun ta www. koistinenkantele.com-šivun arhiivašta Anttu šoittau omua šiipennäköistä wing-kantelehta, kumpasen iäni muissuttau kitarua. Otto Koistinen luati jo yli tuhat kannelta. Alotin šoittua kannelta vielä pienenä poikana. Kakši vuotta šoitin tavallista kannelta, šiitä otin käteh miun tuaton Hannu Koistisen luatiman šähkösen šiipi-kantelehen. tih ta koko ajan lahjotti kaikilla omua muheluo. Tulima Antun kera Karjalan Kanšalliseh teatterih soundcheck:ih (harjotukšeh), missä avattih Kantele-festivaali. Meilä vaštah tuli ohjuaja Oleg Lipovetski ta ihmetteli: Festivaalin järještäjät pari kuukautta kerrottih miula, jotta tulou šuomelaini folk-tähti... Missä hiän on? Mie näytin Antun. Lipovetski kaččo miuh, kaččo Koistiseh: A mie vähintäh vuotin, jotta lavalla tulou šuomelaini Väinämöini Anttu nousi lavalla, otti oman šiipennäkösen wingkantelen ta rupesi šoittamah. Šalissa ruvettih keškuštelomah: šähkökantele šoitti niin kuin kitara, šen kieli lahjotti kuuntelijoilla tunnetun Nightwish-

5 »»perintö «Oma Mua» 1. šajekuuta »»Mitä on tapahtun?»»anttu Koistinen ÎÎ 21-vuotini šuomelaini mieš ÎÎ Šynty 17. tuiskukuuta 1993 ÎÎ Koti- ta elinpaikka: Joenšuu, Šuomi ÎÎ Ei ole naimisissa ÎÎ Koistinen Kantele firman kantelehien myöjä ÎÎ Šähkökantelehkouluttaja ta work-shopija lapšilla pitäjä Festivaalin aikana kuulin äijän mielipitehie Antun šoittamašta musiikista toiset ylen tykättih, toiset šanottih, jotta ei šua kanšanšoittimešta kantelehešta luatie kitarua. yhtyvehen Nemo-laulun, Carlos Santanan Black Magic Woman -laulun ta toisie lauluja. Šali pitälti räpytti Antulla. Totta šanoen festivaalin aikana kuulin äijän mielipitehie Antun šoittamašta musiikista toiset ylen tykättih, toiset šanottih, jotta ei šua kanšanšoittimešta kantelehešta luatie kitarua. Kirjutin omalla vkontakte-šivulla Anttu Koistisen soolo-konsertin jälkeh: Onko yleisö jo kylläštyn? Tuliko kulttuurimanagerilla paha kulttuurimaku? Mitä? Mitä on tapahtun? Kirovin aukijo, kumpasella vuotena 2013 šytytti legendaarini karjalais-šuomelaini Värttinä-folk-musiikkiryhmä, oli puolekši tyhjä; Amsterdam-klubi, kumpasešša vuotena 2014 šoitti 21-vuotini šähkökannelta šeisomalla šoittaja virtuoosi Anttu Koistinen niise ei pullistun šaumoista. Kaččomatta šiih, jotta piäšy konserttiloih oli ilmani. Suali! Jotta mua, kumpani on šynnyttän Myllärit-, Sattuma-, Drolls-, Olemba-, D airot-, Skylark- ta toisie ryhmie on niin välinpitämätöin šiih, jotta tänne tullah ihmiset, kumpasie tovella šuuteli Jumala ta anto heilä lahjakkuutta. Ilmeisešti muašša, kumpasešša väještö imiey kulttuurie TV:štä ta šansonin kautti, konserttišalit, kumpasissa šoitetah kannelta ta jouhikkuo, ollah tyhjät, onnakko ne ollah täyvet, konša niissä šoitetah mihailovit ta lauletah kutuzka-lauluja.»»pikakyšely tähen kera Olet šoittan kannelta jo yli 15 vuotta. Mistä še alko? Kyllä, alotin šoittua kannelta vielä pienenä poikana. Kakši vuotta šoitin tavallista kannelta, šiitä kun täytin kahekšan vuotta, niin tulin enšimmäisekši ken otti käteh miun tuaton Hannu Koistisen luatiman šähkösen šiipi-kantelehen. Puolen vuuvven aikana šoitin tavallista kannelta. Šilloin mie šoitin vielä viuluo, ka en ollun tyytyväini, tahoin šoittua hyvin rytmistä musiikkie ta rupesin eččimäh uutta, omua musiikkityylie. Miula on oma esiintymistapa mie šeison šoitannan aikana. Mie vot kuulin, jotta ei kaikki rahvaš festivaalissa ymmärrä šiun musiikkie. Mitä ajattelet täštä? Šuomi aina hyväkšyy eksperimenttijä. Miun musiikki šähkökantelehella Šuomešša on ylen hyvin otettu vaštah. Še milma miellyttäy. Missä maissa kävit esiintymäššä? Euroopašša olen käynyn monešša muašša ta paikašša, olin kolme kertua Amerikašša ta Dubain kapunkissa. Venäjällä esiinnyn jo viijettä kertua olin nellä kertua Piiterissä ta nyt tulin Petroskoih. Mi mua šilma eniten miellytti? Tietyšti kotimua! Vielä miellytti Amerikan California-kaupunki. Tahtosin elyä šielä. Olin šielä Grand Finn Fest -tapahtuman (www. finnfestusa.org) puittehissa. Ta pitäy šanuo, jotta še oli yksi parahimmista tilaisuukšista, missä mie olen ollun. Piiteri milma niise miellytti. Joka kerta kun käyn šielä, aina löyvän mitänih uutta ičellä. Niän, jotta Petroskoissaki kulttuurie pietäh yllä. Tahtosin vielä käyvä karjalaisešša kyläššä. Šiula on kuin soolo-konserttija, niin ni duettija tahi bändijä. Mistä tykkyät enemmän? Mie alotin oman virkahimon soolo-esitykšistä. Vuotеna 2008 meilä ilmešty KEHO-bändi, kumpasešša nellä poikua šoitetah omua musiikkišoitinta. Ta viime vuosina ruavon Ol ga Šiškinan kera, kumpani niise šoittau kannelta. Kyllä mie tykkyän eksperimenttiloista. Rupesin matkuštamah yksin, konša täytin 15 vuotta ta aika näyttäy, jotta konserttimatkoja on helpompi järještyä yhellä ta miula on meininki esiintyö yksin. Kenen kera muajilman tähtilöistä tahtosit esiintyö? Britannijan Jamiroquai-bändin kera. Mistä tykkyät vielä paičči musiikkie? Tietotekniikašta, autoloista, extreme-urheilušta. Još musiikki loppuis kokonah, mitä šie rupesit luatimah? Musiikki ei lopu konšana! (Muhiu) Totta kait löytäisin ičellä ruavon media- tahi tekniikka-alalta. (Nakrau) Anttu Koistinen harjottelou lapšien kera. Kačahuš kautta vuosišatojen Valeri Sidorkin Šuomi ta Venäjä: yhtehisen männeisyyvven hahmoja - kanšainvälini tietehellini seminaari tällä teemalla piettih Petroskoin valtijon yliopistošša. Šen järještäjinä oltih Petroskoin valtijonyliopiston Pohjois-Euroopan maijen laitokšella peruššetut FENNICA-tietokeškuš ta Skandinavisien maijen ta Šuomen propleemoja tutkija laboratorija. Seminaarin tarkotukšena oli näyttyä Venäjän ta Šuomen välisie yhteykšie istorijan, politiikan ta kulttuurin kannalta XVIII vuosišualta alkuan nykypäivih šuate. Erikoista huomijuo šiinä kiinitetäh Karjalah, šentäh kun monet kahen maijen valtijonväliset tapahtumat šatuttih juuri meijän šeuvun alovehella. Seminaarin työh Venäjän puolešta ošallissuttih Petroskoin yliopiston, Karjalan Tietokeškukšen Piiterin yliopiston ta Arhankelin Pohjoisyliopiston tutkijat. Šuomen puolelta seminaarih yhyttih tutkijat Helsinkin, Turun, Joensuun yliopistoista ta Kanšallisešta arhiivašta. Seminaarissa käsiteltih šemmosie kyšymykšie kuin Venäjän ta Šuomen väliset šuhtehet Jekaterina II ta ruoččilaisen kuninkahan Gustav III aikana, XIX vuosišuan Krimin šovan kautena, mitein kahen muan šuhtehet kehityttih ennein Talvišotua ta toista muajilmanšotua šekä niijen jälkeh. Yksi esitelmistä oli omissettu Karjalan Šuomelaisella draamateatterilla (nyk. Kanšallini teatteri). Višših ei kaikki tiijetä, jotta vuotena 1963 Šuomelaini teatteri oli yhissetty Musiikki- ta draamateatterin kera. Tämä tapahtuma šai kulttuurisen yhteiskunnan kuohukših. Vet Šuomelaisella draamateatterilla oli erikoini rooli Petroskoin teatterielämäššä. Šen lavalla esitettih näytelmie Antti Timosen, Uljas Vikströmin, Juakko Rugojevin ta monien muijen Karjalan kirjailijien teokšien mukah. Kirjailijat yheššä teatterin näyttelijien kera kiännyttih Kulttuuriministerijön ta kirjailijaliiton puoleh vuatimukšella palauttua teatterilla entisen statussin. Onnekši Moskovašša kuultih heijän mielen ta teatteri tuaš šai luovan iččenäisyyvven. Seminaarin ošal lis tujien esitelmih voit tutuš tuo tietokokoel maš ša, kumpani näki päivänvalon pivon uattona.

6 6 «Oma Mua» 1. ligakuudu 2014»» rajan tagua Muumiloin muamo Tov»»Suomes pietäh kuulužan kirjuttajan da taidoilijan Tove Janssonan 100-vuozipäiviä. Meijän muan toimittajii kučuttih Natalja Sinitskaja Vihažu matemaatiekku Hänen tuattah oli kivenvestäi, muamah taidoilii-gruafiekku. Tyttäres rodih Muumiloin muamo. Hos ijän kaiken häi uneksi taidoilijan kuulužuttu, muailmas händy tundietah lapsien kniigoin kirjuttajannu. Lapseššu Tove kaikis enimäl suvaičči piirustua da jo 10- vuodehizennu luadi čomazii ruočinkielizeh lapsien lehteh. Tove nivouse ei suvainnuh školua, häi pidi sidä tyrmänny, kaikis enimäl vihai matemaatiekkua. Hänen muamalleh kai pidi pokoroijakseh, ku tytärdy ei käskiettäs kävvä matemaatiekan urokoile. Viizitostuvuodehizennu Tove jätti školan da piäzi opastumah Ruočin Taidokolledžah, kuduas omal aijal opastui hänen muamah. Vähästy myöhembä häi ajeli kaiken Jevroupan, yksinäh. Da se oli rohkiesti ruattu, ku silloi naizet yksinäh ei ruohtittu ajelta loitton. Ga se oli Toven mugaine ruado, häi ijän kaiken ruadoi sidä, midä mieli käski da Tove piätti, ku nikonzu ei rubie suamah lastu moizeh mieroh, kus heidy tapetah. igänäh ei ruadanuh sidä, midä ei himoitannuh. Voinu da rauhus Tovel on äijy oman ičen kuvua. Enzimäine on luajittu 14-vuodehizennu, jälgimäine, konzu häi oli jo piäl 60 vuvven. Da se on hänen jälgimäine luajittu kuva, sen jälles häi ei piirustannuh, vai kirjutti Muumi-kirjoi. Eräs hänen kuulužimis kuvis, kuduadu žiälöimättäh čakattih kriitiekat, on oman perehen kuva. Toven velli Per-Olov lähti omas voinah. Perehen kuvas ollah kaikin Tove, muamo Signe, tuatto Viktor, vellekset Per-Olov da Lars. Iče Tove seizou kuvan keskel, häi on mustissah. Tuatto on kuvan tagaperäl, hänel käis on fašistine lehti (Toven tuatto kannatti heijän uattehii da vihai jevreilöi, sendäh tytär da tuatto pahoi sovittih, ku Tovel oli äijy dovariššua jevreilöin keskes). Muamo istuu vastupuoles, poltau dabakkua da on tuskissah, ku poigu lähtöy voinale. Toven vellet kižatah šahmattoih, kuduat ollah kahtu värii: pystöi seizotah valgiet, da voitetut ollah veren ruskiedu värii, kui voinan žertvat. Tove ainos pyzyi loitton poliitiekas, ga voinu hänen mieles, olgah se mittuinetahto, hos mittuman hyvän idejan puoles, oli pahan ruado, ristikanzan tapandua da vihua. Tove kai piätti, ku nikonzu ei rubie suamah lastu moizeh mieroh, kus heidy tapetah. Tove ei voinnuh hyväksyö sidä, ku händy tundiettih enämbäl da piettih lapsien kirjoin kirjuttajannu.»»janssonan perehen omažus Helsingin keskučas on Tove Janssonan atelje. Sidä meile ozutti Toven nuoriman vellen Larsan tytär Sofia. Ateljes Tove eli da ruadoi vuvves 1944 ihan jälgimäzih päivissäh. Toiči pakkazien aigah ateljes ruadopertis oli yksi gruadussi lämmiä, maguandupertis kuuzi. Sofia hyvin mustau tädin, ku hänen oma muamo aijoi kuoli da tuatto Lars ainos otti tyttären sizärellyö kävves. Tove da Lars ainos oldih lähäzet. Lars lähes 20 vuottu jatkoi Muumi-komiksoi piirustustu, konzu iče Tove kyllästyi niilöih. Toven atelje on Janssonien perehen omažus. Käyjiä sinne ei ole äijiä, ku atelje on kerroskois, kus alallizesti eläy rahvastu. Sofijan sanoin mugah hyö otetah vastah kolmin joukkoloin keviäl da sygyzyl. Oigevukset Muumiloih ollah Janssonien perehel, kuduah nygöi kuulutah Toven velli Per- Olav, Sofia, kaksi hänen sevoitardu da heijän lapset. Sofia Jansson ruadau Janssonien perehfondas, kudai valvou kaikkii julgavo- da kiännösoigevuksii. Kuva: Ilona Rum antseva Oman perehen tytär Kai Tove Janssonan elaijan da taijon tutkijat ollah yhty mieldy, ku oma pereh oli hänele ylen tärgei. Omas kniigas Kivenvestäjän tytär häi kirjutti, kui lapsennu uinoi vahnembien illaččulois. Myöhembä häi iče oli rakas iluo pidämäh. Erähiči hänen kel ei tahtottu jatkua Helsingin fatieran vuogran sobimustu sen periä, ku susiedat ei tahottu mostu ilopiädy rinnale. Ei ni pie hämmästyö sit, ku Monii omii Muumi-kirjoin urholoi häi kuvai omahizis da tuttavis.»»tiijätgo sinä? monii omii Muumi-kirjoin urholoi häi kuvai omahizis da tuttavis. Muumitata on Toven Viktor-tuattahpäi, lahjakas kivenvestäi, kudai oli vajai kuulužuttu da tunnustustu. Muumimami on Toven muamas kirjutettu: hyväntahtoine da luaskavu, huolekas da vessel. Tuulikki Pietilä, monivuodehine Toven dovariššu da rakastajatar, mustoittau ylen äijäl Tuutikkii. Aatos Virtanen, kuduadu Tove ylen äijäl suvaičči da tahtoi mennä hänele miehele, oli Muikkuzen kuvannu. Tovel äijän kerdua kyzyttih, kudaibo Muumilois on häi iče. Häi tuskevui jo jälgimäi täh kyzymykseh da sanoi ainos, ku jogahizes Muumis on vähäine hänes otettuu. Muumi-kirjoi on kiännetty äijile kielile. Sanommo, Tiedoiniekan hattu on kiännetty 35 kielele, niilöin joukos on livvin karjal. Livvikse suau lugie nelli Muumi-kirjua: Tiedoiniekan hattu, Varattavu Iivananpäivy, Muumitatan mustelmat, Muumipeigoi da händytiähti. Terväh piäzöy ilmah viijes karjalankieline Muumi-kirju - Kumman talvi. Kai net on painannuh Karjalan Kielen Seura. Vie eläjes Tove Jansson andoi luvan kirjuttua muumi-kirjoi toizile kirjuttajile. Suomes da Ruočis niidy on lähes kymmendy. Kaikis tunnetuin on Harald Sonesson, kudai Toven mugah iče luadiu čomaziigi omih kniigoih.

7 »»literatuuru da taido e Jansson yhtyö sen kunnivokse luajittuloih pidoloih. Janssonan enzimäine muumikirju Muumit da suuri viennouzu oli kirjutettu vie 1930-luvun lopus, ga piäzi ilmah vuvvennu «Oma Mua» 1. šajekuuta Muumiloin muamo Muailman kuulužuttu Tove sai juuri Muumiloin vuoh. Tutkijat ollah sidä mieldy, ku enzimäzen muumin kummallizen pitkynenäzen olendon Tove piirusti Porvoon lähäzel suarel olles, kus pereh huogavui kezän aigua. Sit se Muumi-tarin algavui. Myöhembä, juuri enzimäzen muailman voinan aigah rodivuttih toizet muumit. Toven keksitty ozakas da rauhažu Muuminotko autoi händy vaigielois voinuvuozis. Se oli hänen voinan vastustus, vastavus muailmale, kuduas tapettih. Toven keksityt muumit ollah kumman olendot, kuduat maltetah vastustua pahua da suvaijah matkustua,»»mindän Ruočči tuskevui? ga ainos kiännytäh omah lämmäh kodih Muuminotkoh. Heijän elostu kirjuttajes häi musteli omua ozakastu lapsusaigua da suarel oman perehen tyves vietettylöi kezäpäivii. Janssonan enzimäine muumi-kirju Muumit da suuri viennouzu oli kirjutettu vie luvun lopus, ga piäzi ilmah vuvvennu Sen jälles oli vie kaheksa muumi-kirjua, Associated Press agentstvah niškoi luajitut komiksat, muailman kuulužus da uruan suuret palkat. Yhtelläh Tove mugai ei ni voinnuh nikonzu hyväksyö sidä, ku händy tundiettih enämbäl da piettih lapsien kirjoin kirjuttajannu, ei taidoilijannu. Kuibo iče Tove oli omien muumiloin kel, suvaiččigo heidy? Se on vaigei kyzymys. Erähäs omas mustu-valgies piirustukses Tove da hänen silloine rakastajatar Vivika Balander seizotah hotellin resepsion tyves. Vivika korgeikazvoine da harjeikas naine seizou ies, hänen tagan on Tove, da Toven sellän tagan pilčistetäh kai muumit. Tove ei suannuh heis rauhua da välliä nikonzu: nigo ruavos, nigo joudaval. Oli aigu, konzu häi tahtoi heittiä Muumi-kirjoin kirjutandan, ga silloi jo hänel oli dovariššu da rakastajatar Tuulikki Pietilä, kudai ylen äijäl suvaičči Muumiloi da häi potakoičči jatkua ruaduo. Tove Jansson kuoli vuvvennu Silloine Suomen prezidentu Halonen sanoi muahpanendas, ku Janssonan tuotando on Suomen kaikis suurin panos muailman kul tuuru-uardehih Kalevalan da Sibeliusan jälgeh. Omii mielii kirjutakkua Ateneum-muzein Toven Janssonan ozutteluh puoles vuvves käi 200 tuhattu hengie. Sie oli ozutettu lähes 600 ozutteluezinehty čomastu, mualavustu, vestostu, kirjastu. Tuula Karjalazen, ozuttelun luadijan sanoin mugah, kerätä kai yhteh da vallita suuren-suures tukus parahimat (lähes puolet oldih jätetty bokkah) oli ylen vaigei. Enimät ozutteluh puuttunuot ezinehet da mualavukset ollah yksittäzis kogomuksis. Ozutteluu valmistettih kolme vuottu da ozutettih vaigu puolen vuottu, ku mualavuksile pahakse on päivänvalgei. Ateneuman jälles Tove Janssonan ozuttelu lähtöy Japounieh, kus Tuula Karjalazen sanoin mugah Muumiloi suvaijah vie enämbäl, migu heijän roindumual Suomes. Karjalazen sanoin mugah, Ruočči da Anglii kai tuskevuttih sen periä. Nerokkahien sloboda -jarmankal opastetah rahvahan neroloih dai myvväh kaikkie, midä myvväh nygöi kaikkiel matr oškoi, luzikkoi, astieloi, tyttilöi, hurstiloi, kuvii da kaikkie muudu. Kuva: Valentina Libertsova Mandroga turistoin hieru»»matkustamine Valentina Libertsova Kerran yhtesruadajat ozutettih minule kuvii, kudamat kiinnitettih minun mieldy: tundemattomat ennevahnallizet pohjazet koit, nägemättömät elätit, kumman puuvestokset. Kusbo nämmä ollah? kyzyin Mandrogas, ei loitton Lodeinois, vastattih. Mandrogah omil mašinoil huogovopäivinny puaksuh ajellah minun tuttavat, školan algukluassoin lapset vahnembienke. Tänävuon Vera L ahova puašitti minuu sinne. Otin kerale nellivuodizen T oma-vunukkazen da hänen kolmetostuvuodizen sevoittaren Pal an. Konzu enne kuulin täs kummallizes paikkunimes, minun mieles pyörii se Darrellan suarnu Mandragoranjuuri-kuvanke. Internetas tiijustin, gu Mandroga on hyllätty vepsäläine hieru, murendettu voinan aigah, Lodeinoin da Podporožjan keskes. Paikannimi vepsän kieles merkiččöy koski, sentäh gu täs kohtas on kuuzi korgiedu Sviri-joven koskie. Enne hierun nimi oli Ylähäzet kosket (Verhne-Mandroga). Vuvvennu 1996 erähäl biznesmiehel tuli mieleh azuo täh ylen čomah kohtah matkustajien hieru. Vahnois kodilois, kuduat vie pyzytäh kunnos, voibi tiijustua, kui elettih ennevahnas Ven an pohjazen rahvas. Rinnal on nostettu uvvet stilizoitut koit-hotellit, kudamis voibi eliä, gu ken tahtou jiähä hätkembäkse, sanommo, loman aijakse. On täs Nerokkahien sloboda -jarmanku, kus voijah opastua rahvahan neroloih dai myvvä kaikkie, midä myvväh nygöi kaikkiel matr oškoi, luzikkoi, astieloi, tyttilöi, hurstiloi, kuvii da kaikkie muudu. Vähäzel toimittajal eriluaduzis rahvahan nerolois moine kirjavus ei äijäl miellytä. Syöndykohtis pohjazet perindöt tunnuttih enämbäl: poččivoittih kaikenjyttyzil magieloil piirualoil. Sai ostua vaste kerätys šl ubois pastettugi piirai. En tiijä, suaugo kus Petroskoil libo muijal Karjalas mostu löydiä? Kai koit, melliččy, laukat seizotah puoles-toizes keskidorogua, kui oligi ennevahnazis pohjazis hierulois. Sidä myöte sai ajella hebozil onnuako bričkal. Juohtuttih mieleh Vladimir Brendojevan runot, kudamii ainos ovvostin, mindäh runoilii nenga paheksiu, gu hävii se ajandunevvo: Uvvet on nygözet ajot Hebuo da bričkua et näi Sanakse, Armas Mišin runuo kiändäjes muutti sen sanan delegäkse, se ei ole ni lähäl istut ylähän, dai toven on ylen mieleh nähtä ilmua, lekkujen puulauččazel da kuunedelet, kui hebo keb jieh kapsuttau kabjazil. Astujat viuhkutettih käzil ajajil da muheloitettih. Erähis kohtis avavuttih kaunehet Sviri-joven rannat, pienet lambizet, sih on varustettu lautat kezoidu kylbie libo ongittua kalua. Erähäl suarel on luajittu lapsien kylä Lukomorje. Täs Puškinan Ruslan da L udmila -poeman da suarnoin piähengilöin puuvestokset. Ielleh astut kaikenjyttymät elätit da linnut kodazis da kožinolois, nimilaudazis suau lugie, ken da kuspäi ollah. Kodih tulles tundui samal aigua huogavundu dai väzymys, mielet sežo oldih vastukohtazet. Alevutti vai mieli, gu ristittyöt, kuduat kai nämmä keksittih, ollah ruadajat da viizahat, suadih löydiä ičele pahal aijal ruado, a toizile ilo. Jällečel lövvingi heijän rekluamusaital ičenpuolistandusanat: Emmo tavoittele histourien tovelližuttu, piemmö iččie turistoin hierunnu. En tiijä, toinah mostugi nygöi pidäy väzynyzil linnoin eläjil, ku kävyjiä Mandrogah on ylen äijy: ulgomualastu dai meigälästygi, hos olemmo harjavunnuh sellittämäh, kus on tovelline taido, kus viärendetty. Löyhkettih, gu iče Putin käi Mandrogah, meil ozutettih se madalaine kodine pihl aituhjoloin tagan, kuduah häi azettelih. Minul, tiettäväine, himoittas eri matkoil kävvä Puškinalluo, a lapsii taluo hänen meččäh libo puustoh. Erikseh olis kävvä elättilöin luokse. Erikseh vepsäläzeh hieruh, kus suau kižata sen rahvahan kižoih. Ga yksisama Mandrogah kävvä maksau: on midä nähtä, on midä opastuo, on mil parandua omat pahat mielet. Eihäi se ole loitton: Anuksespäi čuassu matkua. Nengostu matkustajien da huogavujien hieruu vois keksie meilgi. Konzu kezän aigua rubein kohendamah omua fatierua, lapset sanottih: Sinun huonukset ollah gu perestroikan muzei. Vie vois löydiä Karjalas hyllättyy turkifermua, kylyy, piha-aittua, kudamih suau avata hos kodielättilöin, muarjoin, piirualoin, kirvehien, suoloin muzeidu.

8 8 «Oma Mua» 1. ligakuudu 2014»» rahvas Kotkatjärven nuori neičoi»» Oman Muan sivuloil jatkammo paginua nuoris karjalazis, kudamien perehis paistah muamankielel. Anukselazien nuorien jälles paginale kučuimmo Kotkatjärven neidizen Tatjana Nikolajevan.»»Muamankieli Jelena Filippova Tatjanal, kui toizil karjalakse maltajil nuoril, kai lähti perehes. Pienyös pahuossah tyttöine kuulou kois vahnembis da buabolois vaiku karjalan kieldy. Tan an kai omat ollah umbikarjalazet, karjalazis kylis rodivunnuot. Pienenny tyttöine rubei käymäh Anukseh runoloin lugijoin kilbah. Liennego viizi vuottu igiä olluh, konzu enzi kerdua tuli kilbah. Silloi pikkarastu tyttösty vie varaitti sanuo runuo suuren rahvasjoukon ies, ga terväh harjavui. Mikse la varuamah rubien, sanou häi, ku kai ollah tuttavat, tuttavas kohtas olen. Joga vuottu Tan a lugi runoloi kilvas. Moni kerdua oli voittajannugi. Mennyt kilvas neidine rohkeni ottua lugiettavakse runon suvaičukses, vähä ken nuoris lugou niilöi kilvas. Se oli Vladimir Brendojevan runo. Muitegi Tan ua miellytettäs anukselazen runoilijan, klassiekan runot. Semmite mieli palau Iivan da Nastoi -runoh. Luvet sidä dai muhahtus ičessäh tulou, kummuahäi on lugie Nastis, kudai vigaine ei suuri: tyttö oli kuuriš. Se Iivan naindua duumaičči, a Nastil maimua himoitti. Joga vuottu Tan a školas opastujes kävyi Petroskoilegi karjalan kielen opastujien kilbah. Kävyi yhtes oman opastajan Ol ga Nikitinanke, kudai enzimäzes seiččemendeh kluassassah oli Tan an karjalan kielen opastajannu. Tatjanan kielineroh voibi sanuo pandih vägie kahtes puolespäi: kois perehes da školas. Sendäh tytöl on kehitynnyh kui pagin-, mugai kirjukieli. Karjalan kielen kilvois Tatjana oli voittajannu. Parahan Nygöi Tatjana Nikolajeva opastuu Petroskois. Kodih Kotkatjärveh kävyy huogavopäivinny. Kuva: Jelena Filippova, Oma Mua nu muamankielen maltajannu kävyi huogavumah Suomeh, kilvan voittajathäi palkittih nenga. Voibi sanuo, Tatjana oli joga kilvas, joga opastujien konferensies, kudai vai oli luajittu karjalazis da karjalan kieles. Da ainos oman opastajanke. Pahua mieldy Tatjanal on sendäh, ku školas karjalan kieli oli vaiku seiččemendeh kluassassah, muite yheksänden loppiettuu häi hyväl mielel piässys karjalan kielen tutkindos läbi. Karjalan kielen urokku oli häneh niškoi paras. Häi hyväl mielel opastui sidä da Voibi sanuo, Tatjana oli joga kilvas, joga opastujien konferensies, kudai vai oli luajittu karjalazis da karjalan kieles. Da ainos oman opastajanke. muite kielien opastundu ylen äijäl miellyttäs neijisty. Tuliel aigua häi tahtos opastuo suomen kielehgi. Tatjana sanou, kyläs ei hänen igähizet kai malteta karjalan kieldy, yhtelläh heidy on.»»tatjana Nikolajeva, 15 vuottu ÎÎ On rodivunnuh Kotkatjärvel. ÎÎ Loppi Kotkatjärven školas 9 kluassua, nygöi opastuu Petroskoil kolledžas keittäjäkse da pastajakse. Juuri täl alal tahtosgi ruadua. ÎÎ Karjalazis syömizis suvaiččou šipainiekkua, semmite brossusuurimanke. ÎÎ On kalamuagari, suvaiččou žuarittuu kalua. Iče kävyy ongele. ÎÎ Kezäl suvaiččou kylbie kezoidu da kävvä meččäh. ÎÎ Joudoaijal kuundelou muuzikkua. ÎÎ Karjalan kieli hänen mieles on ylen čoma, a karjalazet hyväntahtozet, rahmannoit, vesselät, pagizijat da ruadajat. Paiči sidä, ku omienke Tan a voi paista karjalakse, hänel on dovariššuagi, kudamat maltetah liygii. Školas konzu pidi midägi peitoči sanuo, ku toizet ei ellendettäs, ga siirryimmö karjalan kieleh, nagrau neidine. Siirdiä kieli tuliele sugupolvele se on neidizen mieles suurin ruado. Se, ku kieli Tan al ičel on perehes tulluh, nägyy hyvin hänen paginluavus, tyttöine pagizou selgiel kotkatjärven murdehel. Karjalazet oldih kovat eläjes Nikolai Feklistov Putillizen Omel an hieru vuozi vuvvel kazvoi ylen kaunehen meččyjärven randoile sendäh, gu karjalazil oli pättävät elaigah niškoi tavat. Perehis, poijile ku täydyi nainduijät, vahnembat tottumuksien mugah annettih hyväs mieles nevvo opis ottua da zavodie duumaija oman perehen luadimistu, ku sinun harjiet jo kehityttih tävven mužikan hardieloikse. Poigu, tovellizesti vahnembii kuulten, rubei hyväs mieles ihastuksis duumaimah omua elaigua. Gerasimovien seiččemen lapsen perehes vahnembale poijale Johorale tuli ezmäine oza oppie omua iččie, ičekseh zavodie iččeh elaigua. Johor čomannu brihannu rubei tovellizesti brihastamah, näbiembäh selgei da ni yhty hierun bes odua ei pidänyh unohtuksis. Ei mennyh hätkie aigua, ku neidizet bes odois nähtih Johoran nameriniet dai kai neidizet ruvettih tansilois duumaiččemah sidä, midä duumaičči Johor. Terväh Johor nägi, kudai neičykky hänele pädöy vastinehekse, sit rubei terävästi kaččomah händy kaikin puolin da lähenemäh händy lähembäkse. Varvoi-neičykän silmät läpetettih, ku kaivon pohjas läpettäjät almuazat, kuduat viritettih Johoran kaikkielepäi kaččojii viizahii silmii. Kaikin ellendettih, kui Johoran da Varvoin syväimet keständän kel toine toizeh lähestytäh, kai muutgi hyväs mieles kačottih heijän palavih toine toizen silmih, kui kehityi heijän rakkahus toine toizeh. Hierus piettih kuulužu Johoran da Varvoin svuad bu, kuduadu nygöigi mustellah, kui svuad bas ammuttih orožois, viškottih ozrua ozakse, obrazoi kandajen astuttih ymbäri molodoloin endizii eländytaloloi ylen kaunehesti pajattajen itkuvirzilöi. Svuad ban jälles, kaunehel järven rannal nouzi kaksi kerroksine huonuksien kel taloi molodoloile elettäväkse. Elaigu lähti, ku metty keittäjen. Hyvän elaijan ilokse vuozi vuvvel pereheh tuli lastu. Johor dai Varvoi oldih ylen lujat tervehyön puolel, tervehytty piettih lujannu kovasti ruadajen. Heile oli tahnut täyzi žiivattua, kaksi hebuo, kudamien vuoh piettih kunnos omua talohuttu. Talvizin Piiterispäi tuli hieruh mečänostai, kudai otti heidy mečän vedoh ruadoh kahtel hevol, kudamil pidi vediä parzii Anus-jogessah. Se ruado oli heile mieldy myö. Kerran ajetah hyö kahtel hevol parzien kel meččiä myö, sit Varvoi kirgai Johorale: Azeta heboine, minul pidäy ruveta lastu suamah. Johor hyppäi kuuzen juurele sijua luadimah lapsen suajale. Varvoi meni suamah lastu. Johor muaničči midäbo hätkestyit. Varvoi: Vuota, vie toine lapsi on tulendal. Varvoi kahten lapsen kel ajoi joven rannale parret da kiirehel lähti ajamah kodihpäi. Emmogo nygöi voi sanuo mittuot oldih net endizet karjalazet tozi kovat elaijas ruadajat. Omii mielii kirjutakkua

9 »»matkuštamini «Oma Mua» 1. šajekuuta Kellojen ta krinkelien kaupunki»»valdai on Novgorodin alovehen yksi rauhallisimmista ta hil l asista paikoista. Valdain vaštapiätä olijalla šuarella XVII vuosišuan puolivälissä patriarkka Nikon perušti Iverski-manasterin. Kuva: Maikki Spitsina, Oma Mua»»Valdai ÎÎ Valdai on Valdain piirin keškukšena. ÎÎ Kaupunkissa eläy 17,2 tuhatta ihmistä. ÎÎ Valdaista Moskovah šuaten on 400 km, Piiterih 310 km, Novgorodih 140 km. ÎÎ Valdain yštävyyš kaupunki loina ollah Venäjän Toržok, Pavlovsk, Puškin, Valko- Venäjän Vileika ta Amerikan Yhyšvaltojen Colorado valtijon Canyon City. Maikki Spitsina Kešä on paraš aika matkušt a mista varoin. Aina on mukava tuttavuštuo uuših paikkoih ta ihmisih. Elokuun lopušša miun onnistu vierailla Valdai-kaupunkissa. Näillä šeuvuilla ennein-muinoin elettih šuomelaisugrilaiset heimot. Valdain piiri šijaiččou Luoteis-Venäjällä. Šen tunnettu Valdainjärvi on paraš lepopaikka kuin lapšilla, niin ni aikuhisilla. Valdainjärven rannoilla šijaiččou vain yksi kaupunki Valdai. Kaupunkin vaštapiätä olijalla šuarella on rakennettu kuulusa Iverski-manasteri. Valdai muanittau turistija luonnon kaunehuolla, hil l aisuuvvella ta verekšellä ilmalla. Istorijan šivuja Enšimmäistä kertua Valdaikylä on mainittu aikakirjoissa 1495 vuotena. Šielä oli kirjutettu, jotta kyläššä on kakši taluo, kumpasissa eläy talonpoika Jakov Demehov ta hänen Klimpoika perehien kera. Valdai oli rakennettu Novgorodin lähellä, ka kehitty äijyä hil l asemmin, šentäh kun oli loittuona piäkauppateistä. Onnakko kaikki onnettomukšet, kumpasie kärši Novgorodi, košettih ni Valdaita. Niin, vuotena 1569 Iivana Julma poltti Valdain, a XVII vuosišuan alušša ruoččilaiset hävitettih šen. Valdain muantietehellini merkityš vahvistu Piiterin peruštamisen jälkeh: šen kautti rakennettih tie, kumpani yhisti Venäjän vanhan ta uuvven piäkaupunkin. Kaupunkin statussin Valdai šai 1770 vuotena Jekaterina II käšyllä. Valdaissa pahoin kehitty teollisuuš. XX vuosišuan alušša Valdain ujezdi oli Venäjän köyhimpie paikkoja. Neuvoštovallan aikana kaupunkissa oli pieni teollisuušnoušu, ka kuiteski še jäi pienekši muakunnan kaupunkiksi. Iverski-manasteri XVII vuosišuan puolivälissä čuari Aleksei Mihailovičin hyväkšymisellä patriarkka Nikon perušti Valdainjärven šuarella Iverski-manasterin. Manasterin rakentamini on Valdain istorijan yksi tärkeimmistä šivuista. Manasterin muakuntah kuu lu Valdainjärvi, šen šuaret ta lähimuat. Iverski-manasterissa toimi Venäjän enšimmäini ei-piäkaupunkillini kirjapaino. Šielä painettih henkellisie kirjoja. Neuvoštoaikoina manasteri oli pantu kiini. Šen tiloissa eri vuosina oltih musejo, verštahat, invaliidien talo, tuberkuloosilapšien meččä koulu, parantola. Manasterin restaurointityöt alettih 1991 vuotena. Nyt Iverski-manasteri toimiu. Šiinä on partiarkka Nikonilla ta manasterin istorijalla omissettu musejo. Manasterih voit piäššä kuin venehellä, niin ni autolla, šentäh kun šuari on yhissetty manteren kera. Kellojen musejo Valdai on tunnettu omilla kelloilla ta krinkelilöillä. Kelloteollisuuvven alušta kertou legenda. XV vuosišualla, konša Iivana III vei Novgorodin večekellon, kumpani oli Novgorodin tašavallan iččenäisyyvven simvolina, čuarin ihmiset vinnattih»»valdai-paikannimen merkityš kellon puolitiellä, Valdaissa, rikottih šen ta mäntih pois. Niistä šuuren kellon kappalehista šynnyttihki Valdain kellot. Valdain mukavin paikka on Kellojen musejo. Še toimiu XVIII vuosišuan Pyhän Jekaterinan kiriköššä, kumpani ičeki muovoltah muissuttau kelluo. Musejošša on kerätty venäläiset ta ulkomualaiset erikokoset ta eri-iäniset kellot. Kello jo aikoja tuli Valdain simvoliksi ta toi kaupunkilla mainehta. Ennein kuin näillä šeuvuilla tultih slaavilaiset heimot, tällä alovehella elettih šuomelais-ugrilaiset šuvut. Šuomen kieleššä on valta-šana, niin jotta paikallisen järven nimie voit kiäntyä kuin Čuari-järvi. A meriläisien kieleššä (nyt jo kuollut šuomelais-ugrilaini kieli) valdaišana tarkottau puhtahuš, valo. Valdai paikannimen ilmeštymiseštä kertou monta legendua. Yksi niistä starinoiččou, jotta aikoja šitten paikallisen järven rannoilla eli kaunis Valda-šeppä. Konša huomenekšella mieš mäni järvellä pešeytymäh, niin järvi kuvaštaen hänen kaunista näkyö alko ualtoilla ta čuhutella: Valda! Valda! Niin järvi ta myöhemmin ni elinpaikka, kumpani nousi rannalla, šuatih Valdai-nimen. Toisen tarinan mukah paikannimen ilmeštymini on šivottu šiih, jotta ennein šiinä oli makšujen keräyšpaikka matašta Novgorodi Moskova -muantietä myöten. Vanhoina aikoina makšuna oli šiivatta. Tullimieš karju: Vola dai! Vola dai (Anna härkä!) täštä tuliki nimityš.

10 10 «Oma Mua» 1. ligakuudu 2014»» kul tuuru Projektien jarmankan uušie šuuntie ta muotoja Ksenija Veretennikova 26. šyyškuuta Kanšallisešša teatterissa oli pietty Projektien jarmankka, kumpani toimiu ENPI CBC Karelia -rajayhteyštöijen ohjelman mukah. Toimehpivon tarkotuš on tietojen levittämini Karjalan Tašavallan ta Šuomen yhteistyöštä ta yhtehisistä projektiloista. Šuomen ta Venäjän rajapiirien projektien ohjelma toimiu jo nellä vuotta. Še šuuntautuu rajapiirien hyvinvoinnin parentamiseh. Viime vuotena järještäjillä oli šamanmoista kokemušta ta jarmankka onnistu. Ošallistujien halun mukah projektien jarmankkua piettih uuvveštah. Šen lisäkši tänä vuotena on olomašša vielä yksi šyy tavata projektien ošallistujie, vet juuri 2014 vuuvven lopušša kaikki projektit loputah ta pitäy nähä tulokšie. Projektien realisoinnin aika on vuuvvet. Kaikieštah ošallistu 66 projektie. Onnittelen kaikkie, ket ošallissuttih projektiloih ta kekšitäh yhteistyön uušie muotoja. Olen hyvällä mielin, šentäh kun šuurin oša projektiloista liittyy turismih. Turismin alah aina liittyy monta šuuntua, niijen joukošša on kulttuuri, talouš, kanšainvälini yhteistyö, liikenneh ta telefoniyhteyš, kerto Karjalan Tašavallan turismikomitietan johtaja Valeri Kirjanov. Jarmankašša esitettih projektija kulttuurin, turismin, tien rakentamisen, terveyšhoijon ta sosiaalikehitykšen, meččätalouven, energetikan ta luonnon resurssien kehittämisen aloilta. Yksi projektiloista on Karelia Ticket. Šen tarkotuš on yhtehisen kulttuuri-alovehen levittämini online-palvelujen kautti teatterien ta konserttien kaččojie varoin Venäjällä ta Šuomešša. Projektin piätulokšena 2014 vuotena tulou kulttuuriportaali ta lippujen myönti. Luajitun portaalin avulla kävijät voijah oštua lippuja kulttuurin toimehpitoloih Venäjällä ta Šuomeššaki. Näin portaalin käyttäjät šuahah tietyä kulttuurin tapahtumista molommin puolin rajua. Šen lisäkši tiäläki jokahini voit luatie portaalissa nettihuonehen ta tilata kulttuuriuutisie. Projektin partn oriloiksi tullah Karjalan Tašavallan tunnetut teatterit ta kulttuurilaitokšet, KT:n kulttuuriministerijö, Šuomen puolešta Kajaanin kaupunkin teatteri. Luajitun portaalin avulla kävijät voijah oštua lippuja kulttuurin toimehpitoloih Venäjällä ta Šuomeššaki. Projektien jarmankka antau hyvän mahollisuuvven löytyä uusie partn oorija. Kuva: Ksenija Veretennikova, Oma Mua Tatjana Tkačenkon uuzi muuzikkuprojektu on Ilmu-nimel. Pajoloin sanat karjalan kielel häi kirjuttau iče. Kuva: Jelena Filippova, Oma Mua Karjalastu kul tuurua Petroskoin kahvilas»»mennyt nellänpiän, 25. syvyskuudu, Begemot-kahvilas Karjalan Rahvahan Liitto ezitti karjalazii da karjalastu kul tuurua.»»krl Jelena Filippova Begemot-kahvilas, kudai on Petroskoin keskučas, alalleh pietäh Matkustajien kluubua. Täl kerdua kluubas paginale oli otettu oma mua, oma tazavaldu. Vastavuksele tulluot rahvas suadih tiijustua karjalazis da karjalan kieles. Karjalan Rahvahan Liiton piälikkö Natalja Vorobei vastavuksen allus lyhyösti saneli liiton ruavos, mainičči suurimii projektoi. Tarkembah ildukečoin gost at tiijustettih kyykäs-kriukus, ku oli ozutettu liiton luajittu mainosvideo kižah nähte. Vie liittolazet opastettih rahvastu luadimah karjalazien lippuu, arbaitettih arbaituksii, kudamat nägyy ei karjalazel rahvahal rodih vaigei arvata. Ozutettih sinä piän karjalazii ruuttii. Tundiettu meigäläine perindöllizien sobien tiedäi da ombelii Natalja Denisova tuaste šuoritti naizii da miehii meijän rahvahan sobih da tarkah saneli, mittumat net oldih da kui niidy luajittih. Karjalazien muuzikku da tansukul tuuru Vastavuksele tulluzile ozutettih, mittumat ollah perindöllizet karjalazet ruutat, naizien da miehien. Šuoritettulois roittih muinai karjalazet. Kuva: Jelena Filippova, Oma Mua sinä piän sežo tuli nägövih. Illačus tansittih nuoret Kantele-ansamblin tansijat, kandelehel soitti Unelma-joukko. Enzi kerdua kuulimmo Ilmuprojektan pajattajan Tatjana Tkačenkon. Neidine pajattau karjalakse, ven akse, angliekse. Pajoloin sanat kirjuttau iče. Enimät net ollah Karjalan pohjazes luonnos da sen čomuos. Muuzikasgi kuuluu samua. Ilman muuzikku on omaluaduine, se soittau trip-hop- tabah. Ildukečois sai oppie sežo kuda-midä karjalastu syömisty. Enzi kerdua kuulimmo Ilmu-projektan pa jattajan Tatjana Tkačenkon. Neidine pajattau karjalakse, ven akse, angliekse.

11 »»pei, pei, pezästy «Oma Mua» 1. šajekuuta »»runohuavoine Edenöin matku»»suarnua-vuarnua»»leiby-suolu syöjile N amuu čuajukse N amuloih niškoi sinule pidäy: 3 suurdu luzikkua kannatestu 3 suurdu luzikkua kakaon jauhuo 3 vaflii 1-2 banuanua Kobraine oriehua mindal noidu libo fundukkua Zinaida Dubinina Zontiekku Ei suvaiče päivästy Zontiekkaine minun. Konzu pastau päiväine Ainos peittoh menöy. Pilvii ei nävy, Atkal on sille. Jogi ei tahto Matkata ielleh. Rahvasgi kävelläh Tyhjin kai käzin: Suojustu ei pie, Poudu on kezä. Istuo on škuapas Zontiekal atkal: Minägi tahtozin Kävellä matkoi! Tyhjäh kai kezä Tiä minul menöy. Kusbo on vihmu? Kusbo on vezi? Päiväine kaikkiel Räkki on Allal: Peittyö voin vaiku Zontiekan alle! Eli-oli korbimečäs pieni edenöi. Hänel ylen äijäl himoitti matkustua suurdu meččiä myöte da tuttavuo mečän eläjih. Ga edenöi tiezi oman edenöin ozan: häi voi puuttuo vai rinnal olijan hongan tyveh da tuttavuo sie kudžoloih. Erähän kerran edenöi ruohti taki lähtie pitkäh matkah. Häi nouzi aijoi huondeksel, söi kuda-midä heiniä, joi kastepizarehen da lähti matkah. Häi tahtoi nosta lähimäzen hongan ladvah da nähtä siepäi kogo meččy. Edenöi azettelemattah da huogavumattah nouzi taivahahpäi, hänen mieleh juohtuttih muaman kerdomukset taivahan tiähtilöis. Edenöil himoitti toivuo midägi, konzu tiähti rubieu pakkumah. Dielo oli jo yöhpäi, konzu pikkaraine edenöi piäzi taki hongan ladvah. Häi nägi sinizen taivahan da läpettäjät tiähtet. Se oli tozi ozakas yö! Lykysti nähtä edenöile pakkujan tiähtengi, ga häi ei ehtinyh iäneh sanuo omua tahtuo loppussah, ku sana mat-kus-tua on pitkähkö. Muga puolel sanal edenöi ičegi rubei pakkumah hongan ladvaspäi. Häi pakui alahazele oksale da peitti omat sarvuot pöllästyksis, jällespäi kačoi ičes ymbäri da duumaičči: Väzyin ylen äijäl tänäpäi, piäzen täspäi huomei. Peitti sarvuot da uinoi. Huondestu myöte, vie unimielis edenöi kuuli linduloin pajatandan. Häi havačui da kummastui: häi rounoku lendi ylähäh da lähti ajamah täytty vauhtii. Matkustua moizel vauhtil häi ei voinnuh ni unis. Tottu mama sanoi, ku tiähtet täytetäh tahtot! Pieni edenöi ellendi: ken midä eččiy, se sidä suau! 1. Survo vaflipalat jauhokse da pane mal l ah. 2. Survo banuanat da ližiä mal l ah. 3. Pieksä hyväzesti kannatekset kakaon jauhonke. 4. Ližiä pieksetty kakao-kannates mal l ah. Sevoita kai hyvin. 5. Pane sevoitus jiäškuappah čuasukse. 6. Ota sevoitus jiäškuapaspäi da ajele sit pyöryžiä n amuu. 7. Survo oriehat da ripoita net n amuloin piäle. Magiedu čuajuu!»»arbua Lövvä sananpolvih 10 pättäviä sanua da pane net oigieh sijamuodoh. 1. Kuuzeh... ei kazva. 2. Kunne... sinne jallai. 3. Maguajal... suuh hiiri ei tule. 4. Hukku... kel ei sovita. 5. Kus on puhtahus, sie on i Midä kezäl keriät, sidä... tabuat elä,... opastu. 8. Mi on..., sih kačotah, mi on..., sille hindu azutah ei ole selläs kannettavu. 10. Ostoleiväs on leiby, andomieles ei ole.... j u u y k a l i t k o a j i k ž i m p i r b k u k s e i g i a l o k k u l e s r v t a l v i g l i e u č o m u s y p h h t e r v e h y s p m k a š š n e u r i ž i i d e k r n j ä ö k o n l i o i i g ä Kirjuta sananpolvet oigieh 1. Ken ruaduo varuau, se ravieh i ruadau. 2. Ken ravieh syöy, a kedä i ruado. 3. Köyhän taloih i čakku lähtöy. 4. Kunne muut, siepäi kezäine tulou. 5. Ken grivan syöy, sil ni rubl u ei pyzy. 6. Vaikastui, kui oma kieli. 7. Ken midä suau, se sidä suau. 8. Ken ei vardoiče kopeikkua, segi i madozen syöy. 9. Niken sen verdua pahuttu ei azu, ku kala kurniekas. 10. Äijän tiijät, ga maltogi roih. 11. Olgah vai tahto, nuorembannu kuolet. 12. Ken midä eččiy, se sidä i pidäy. 13. Kunne tuuli, sinne i avvoisuut. 14. Kiärbäine tulou dai hiiret kuoltah. 1. Ken ruaduo varuau, a kedä i ruado

12 12 «Oma Mua» 1. ligakuudu 2014 Muhahtai! Professori, miušta tuntuu, jotta huomena miun poika ei šuorita tenttie. Kiičkekkä viijellä tuhannella rupl alla, jotta hiän šuorittau še!»»joutoaika»»mitä? Konša? Missä? Kanšallini teatteri. Hyppelihiiri Myökki- Pyökkimečäššä Egner. Koko perehen näytelmä, šuositeltava t o i n i a r k i yli 6-vuotisilla, pieni näyttämö ÎÎ Adressi: Karl Marxin katu, 19 ÎÎ Telefoni: Kuklatalo-näyttelyšali. Improvisatijot š u a t e n Batik-studijon e n š i a r k i š u o v a t t a (Kontupohja) ošallistujien batikki-töitä. ÎÎ Adressi: La Rochellen katu, 13 ÎÎ Telefoni: Karjalan kanšallini musejo. Ruskeala: šyvyten šala š u a t e n Tunnettujen tutkijien, speleologi-kuvuajien t o i n i a r k i p y h ä pä i v ä Anton Juškon ta Oleg Minnikovin (Piiteri) vakokuvanäyttely Ruskeala-vuarapuiston muanalasista objektiloista ÎÎ Adressi: Lenininaukijo, 1 ÎÎ Telefoni: »»anonssi Kaččokkua «Omin silmin» nellänpiän, 2. ligakuudu, 9.00 aigua Rossija-Karelija -kanualal Ô Ô «Värttinä. Paluu juurille». Suomen kuulužin nygykanzanmuuzikan joukko «Värttinä» enzi kerdua kävyi Vienan Karjalah da Sommelofestivualih. Luadinuh Ol'ga Ogneva. Suomen kielel. Ô Ô «Ei ole azjad - keita olut». Kui vepsäläzet keitetäh oluttu. Luadinuh Marija Filatova. Vepsän kielel. Ô Ô «Valgien vesin starinad». Runoloin kirjuttai Valentina Lebedeva. Luadinuh Marija Filatova. Vepsän kielel. Ô Ô «Kotosalla. Tammenlehtiriipus». Luajikkua sygyzyčomendustu yhtes lapsienke. Vedäjänny Maarit Sallinen-Uusoksa. Suomen kielel. Programmois on ven'ankieline tekstukiännös. Horoskoppi šajekuukši Aikuhisilla ihmisillä šajekuu on työmatkojen aika. Pitkäh matkah šuoriutuas s a muissa, jotta šajekuušša šiä muuttuu šeiččemen kertua. Oinaš ( ) Šajekuušša Oinakšella tulou äijän tapahtumie kuin plus-, niin ni minus-merkin kera. Kuukauven alušša pitäy mopilisoija kaikki voimat, ka jo kohta šiula tulou helpompi ta šuat ratkaissa työpropleemoja. Nyt šiula tärkiempi on kultakeškikohta. Härkä ( ) Šajekuušša Härällä kaikki onnistuu. Ka šiula voit tulla propleemoja, još et šua yhistyä perehtä työn kera. Olkah nyt šiula työ enšipaikalla, a koissa kaikki pikkuhil l ua tulou kuntoh. Tämä kuukauši on hyvä uušie tuttavuštumisie, matkuštamisie, opaššušta varoin. Kakšoset ( ) Šajekuušša Kakšoset šeuruššellah ihmisien kera ta kerätäh uušie tietoja. Kuukauši on hyvä ruatuo varoin. Pereheššäki kaikki on rauhallista, ka šiun pitäy olla käršivällisenä ta heinotunteisena. Rapu ( ) Šajekuušša Rapu tahtou olla yksin ta ajatella omašta elämäštä. Staraiče kuiteski, jotta šiun aikua riittäis lähisihki. Täššä kuukauvešša ruato voit näyttyä epämukavalta, ka elä šiänny šiitä, kohta kaikki onnistuu. Nyt ei pie eččie uušie yštävie. Leijona ( ) Šajekuušša Leijonalla voit tulla meininki kirjuttautuo ulkomuakielisih kurššiloih taikka šuaha uuši ammatti. Elä kummekšu nyt on paraš aika opaštumista varoin. Staraiče olla myöntyväisenä kuin töissä, niin ni koissa ta kuukauši loppuu hyvin. Neičyt ( ) Šajekuušša Neiččyön yštävät ta tuttavat tahotah kiinittyä šiun huomijuo omih propleemoih. Još liijan pitälti rupiet kuuntelomah heitä, niin voit kavottua omie voimie ta šuaha pahua mieltä. Staraiče olla optimistina! Viessat ( ) Šajekuušša Viessat ollah täynnä energijua. Kuukauši on hyvä virkauran noššolla. Nyt on paraš aika riskeerata ta kuotella iččie uuvvella alalla. Perehelämäššä voit tulla propleemoja puolison kera. Skorpioni ( ) Šajekuu ei ole paraš kuukauši Skorpionilla. Šie et ole kovin aktiivini työššä, šentäh kun šilma enemmän huoleššetah šyväinasiet. Voit šuaha vähemmän rahua täššä kuukauvešša, šentäh kun et valmissa ajoissa tärkie dokumentti. Jousimieš ( ) Šajekuušša Jousimiehellä onnissutah työasiet. Šajekuu on paraš kuukauši, jotta luatie tärkiet piätökšet. Tähet ollah šiun puolella: voit riskeerata ta voittua. Staraiče rikenempäh kävellä verekšeššä ilmašša. Kauris ( ) Kauriksella onnissutah kaikki šyväinasiet. Još šiun pereheššä oli riitoja, niin on paraš aika ratkaissa kaikki ne propleemat ta alkua elyä šovušša. Elä šaleiče rahua lahjoih ta kotitarpehih. Staraiče enemmän kuunnella toisie. Vesimieš ( ) Šajekuu on paraš aika Vesimiehellä, jotta ajatella lisäkoulutukšešta. Muissa, jotta Vesimieš voit opaštuo vaikka missä ijäššä. Ei tule rahapuutetta, još tulou tarvis, niin šiula helpošti annetah krediitti. Kalat ( ) Kalojen ei pie lähtie matalla loitoš koista. Šiula tulou enämpi ruatuo täššä kuukauvešša, šentäh voit šuaha lisyä rahuaki. Elä vain kerro omilla työtovarissoilla omista peittoneroista, kumpaset autetah šilma ruavošša. Valmisti Maikki Spitsina»»Hyvittelemmä! Armašta Raisa Remšujevua lämpimäšti onnittelemma šyntymäpäivällä! Ole tervehenä ta onnellisena! Mänkäh kaikki šurut ta ikävät ohičči ta tuokah joka päivä šiula omahisien lämpyö ta hyvyä mieltä. Varjelkah Jumala šilma kaikešta pahašta, antakkah voimie ta pitkyä ikyä. Aili, Maikki ta Jeli Karjalaista Olga Karlovua onnittelemma šyntymäpäivällä! Toivotamma šiula onnie, rakkahutta, hyvyä mieltä ta elämäniluo! Jotta kaikki, mitä on šuunniteltu, onnistuis! Tovarissat Lämpimät šyn tymäpäivä onnit te lut kaunehella vuokkiniemeläisellä neiččyöllä Inna Martinovalla! Toivotamma šiula mäneššyštä, lykkyö, rakkahutta ta hyvyä mieltä! Kaikkie hyvyä šiula elämäššä! Kat a ta Maša»»Siänennustus Petroskoi Anuksenlinnu Priäžy Koštamuš Kalevala +6Louhi yö päivy yö päivy yö päivy yö päivy yö päivy yö päivy 02 / / / / / / / Peruštajat: Oma Mua Karjalan rahvahan lehti Peruššettu kešäkuušša 1990 Karjalan tašavallan Lakijenhyväkšymiskokouš, Karjalan tašavallan hallituš, Karjalan Rahvahan Liitto ta kuštantamo Periodika Piätoimittaja Natalja Anatoljevna Sinitskaja Julkaisijan ta toimitukšen ošoite: Titovinkatu 3, Petroskoi, Karjalan tašavalta ÎÎ Tel: (814-2) , ÎÎ omamua@mail.ru Internet: Julkaisija: ÎÎ Karjalan tašavallan autonomini laitoš Periodika-kuštantamo ÎÎ Painettu Verso-kirjapainošša, , Petroskoi, Varkaukšen rantakatu, 1a ÎÎ Lehen on rekisteröinyn Venäjän Federatijon Kirjapainoalan komitietta ÎÎ Rekisterinumero Indeksi ÎÎ Allakirjutettu painettavakši čuasu ÎÎ Painoš 500 ÎÎ Tilauš 735 ÎÎ Hinta 20 rpl Redizaini Fenomen-mediajoukko (Piiteri) On otettu: