04 (1144) Tuhukuun 6. päivy ÔÔ Midä vuotan vuvves s. 3

Transkriptio

1 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 04 (1144) Tuhukuun 6. päivy 2013 ÔÔ Kehityksen algu. s. 2 Meijän tazavallas Mägriän žiivatoin kazvatussouhozu kuuluu parahien muatalovuslaitoksien joukkoh. Pakkaskuul se täytti 45 vuottu. ÔÔ Midä vuotan vuvves s. 3 Himoittas tiijustua karjalazil, midä mieldy hyö ollah täs vuv ves da midä ruaduo vuotetah valdivos oman kielen da kul tuuran kehittämizekse. ÔÔ Kirjuttajien Liittoh liženi karjalastu. s. 3 Karjalazet da vepsäläzet kirjuttajat vallittih Ven an Kirjuttajen Liiton karjalan ozaston pravlienieh. ÔÔ Nuori vägi: ruadai, kuulužu, nerokas. s. 3 5 Tuhukuul Nuori Karjala liitto täyttäy 20 vuottu. Kui on eletty da ruattu nämmien vuozien aigah opimmo juohattua teile, hyvät lugijat. Petroskoin školas n:o 2 on paras muamankielen opastusperti. Karjalan kieleh lapsii harjaittau Nadežda Kauranen. Kuva: Margarita Kemppainen, Oma Mua Liygiläzet tuaste parahien joukos»»karjalan tazavallan Opastusministerstvu ilmoitti kilvoin tulokset»»opastus Jelena Migunova Vie mennyt vuvven lopus Karjalan tazavallan Opastusministerstvu pidi nelli kilbua, kudamien tarkoitus on kannattua muamankielen opastamistu školis da lapsien päivykodilois. Kilvan hantuzis vallittih parahat muamankielen pertit, opastus-metoudiekkumaterjualat, DG-opastusresursat, etnokul tuurizen opastuksen materjualat. Voittajat palkittih dengal vie mennyt vuvven talvikuul, ga pruazniekalline palkičendu diplomoil da kiitändykirjazil piettih 31. pakkaskuudu Opastusministerstvan tilois, kunne sinnypiän kerdyi muamankielen opastajua da kazvattajua. Hyviä mieldy toi se, ku parahien keskes enimät oldih karjalankielen livvin murdehen opastajat. Paras muamankielen perti -kilbah yhtyi viizi školua. Parahakse arvostuskomissii sanoi Petroskoin školan n:o 2 karjalan kielen pertin. Školan johtajan Svetlana Makarenkon mieles kilbah yhtyndy da voitto andau potkastuksen iellizeh kehitykseh. Školas karjalan kieldy opastuu 114 lastu, suomen kieldy 120 lastu. ÎÎ Jatkuu 2. sivul Školan johtajan Svetlana Makarenkon mieles kilbah yhtyndy da voitto andau potkastuksen iellizeh kehitykseh.

2 2 «Oma Mua»»» tazavaldu Liygilazet tuaste parahimien joukos ÍÍAlgu 1. sivul Pidäy, ku opastusymbäristö olis hyvä kui opastajale mugai opastujile, on varmu Makarenko. Tämä voitto on karjalan kielen opastajangi suuren ruavon tulos, lujoitti johtai. Karjalan kielen liv vin murdeheh täs školas lapsii harjaittau nuori da nerokas opastai Nadežda Kauranen. Tämän kilvan laureatoikse roittih Anuksen piirin Kotkatjärven školan da Petroskoin suomelas-ugrilazen školan karjalan da suomen kielen opastuspertit. Etnokul tuurine opastus -kilbah yhtyi 11 lapsien päivykodii. Voittajakse rodih Jessoilan Teremok-päivykodi, toizele da kolmandele sijale piästih Priäžän Ukonkuari-päivykodi da Petroskoin päivykodi n:o 107. Parahat opastusnevvot muamankielel -kilbua piettih eri nominatsielois. Parahakse opastusnevvokse sanottih Pedagouguakadeemien opastajien joukon yhtehizen ruavon tulostu. Joukkuo ohjai Jelena Bogdanova. Toizele sijale puututtih Lumikello-päivykoin karjalankielizen kielipezän kazvattajat Mirja Hotejeva da Marija Volhonova. Kolmandekse rodih suomelas-ugrilazen školan karjalan kielen opastai Svetlana Kondratjeva. Ližäopastusnevvot -nominatsies enzimäzen sijan arvostelujoukko andoi karjalan kielen opastajale Anuksespäi Elina Gorjevale. Suomelas-ugrilazen školan suomen kielen opastai Jelena Rodionova rodih toizekse, Kalajoven vepsänkielen opastai Marija Mironova kolmandekse. DG-opastustehnolougien -nominatsies voitti opastajien joukko Kostamuksespäi, toizekse rodih suomelas-ugrilazen školan vepsän kielen opastai Nadežda Petrova. Kolmandele sijale täs nominatsien piäzi Alavozen školan karjalan kielen opastai Valentina Libertsova. Eri nominatsii koskih urokoin jälles piettävii pidoloi. Täs voitti Riipuškalan školan karjalan da suomen kielen opastai Natalja Zorina, toizele da kolmandele sijale piästih školan n:o 2 opastai Nadežda Kauranen da suomelas-ugrilazen školan suomen kielen opastai Jelena Rodionova. Mostu kilbua kačotah pidiä joga vuottu. Opastusministerstvan opastuksen modernizatsien ozaston johtai Natalja Vasiljevan sanoin mugah, kilbu on ei vaiku muamankielen opastajien kannattamistu, da heijän bohatan ruadokogemuksen levittämisty. Monet opastusnevvot jo kevätkuul suau nähtä Jatko-opastusinstituutan saital. Kotkatjärven školan karjalan kielen opastai Ol ga Nikitina sai laureatan diploman Paras muamankielen opastusperti -kilvas. Kuva: Ol ga Smotrova, Oma Mua Vuonnu 2009 avattih uuzi fermu 240 lehmäle. Kehityksen algu»»meijän tazavallas Mägriän žiivatoin kazvatussouhozu kuuluu parahien muatalovuslaitoksien joukkoh. Pakkaskuul se täytti 45 vuottu. Ol ga Kuzmina Souhozan roindupäiväl omistettu pruazniekku piettih Anuksenlinnan kul tuurutalois. Sih kerävyi äijy rahvastu, niilöin keskes oli nygösty da endisty ruadajua, tazavallan da piirin valloin sego toizien muatalovuslaitoksien edustajua, mugaigi Mägriän eläjiä. Parahii ruadajii sego kogo perehii palkittih kunnivo- da kiitändykirjazil. Pruazniekan aigah saneltih souhozan histouries, nygözes elaijas sego ruadajis. Souhozu perustettih 1. pakkaskuudu 1968, sih otettih Jyrgilän, Pižin, Mägriän, Suarimäin da Sammatuksen briguadat. Piäruavonnu oli lehmien pidämine sego kartohkan da toizien ouveššiloin kazvattamine. Sil aigua souhozan omažuos oli gektuarua muadu da sarvipiädy. Kunnollizes ruavos laitos mondu kerdua sai Ruskien lipun, kudai siirdyi yhtes parahas laitokses toizeh. Ruadajat ollah palkitut luguzil ordenoil da medaliloil, niilöin joukos on Kunnivomerki. Mägriän souhozan lypsäjät oldih perustamas kluubua, sih otettih naizii, kuduat lypsettih yhtes lehmäs vuvves kiluo maiduo. Eri vaigevuksih da Kaikkiedah souhozas pietäh läs piädy, niilöis piäl ollah lehmät. Vuvves lypsetäh tonnua maiduo, yksi lehmy andau piäl kiluo vuvves. dengoin vähyöh huolimattah kai nämmä 45 vuottu souhozu pyzyi jalloilleh. Tänäpäi se on hyvin kehitynnyh muatalovuslaitos. Vuvvennu 2008 loppiettih uvven žiivatoin kompleksan rakendusruavot. Täh kompleksah syndyy 800 piädy žiivattua, vie on lypsändyozasto. Uuzi kompleksu andau äijän nygyaigastu mahtuo: lehmii syötetäh, juotetah, lypsetäh da pietäh puhtahuos konehien avul. Voibi sanuo, gu kai ruado on avtomatizoittu. Midä enämbän lehmy andau maiduo, sidä enämbän syömistygi suau. Lehmii syötämmö nelli kerdua päiväs. Sen jälles, konzu käyttöh otimmo syötändykonehet, maiduo rubeimmo suamah 600 litrua enämbän, sanelou souhozan ruadai Natalja Morozova. Kaikkiedah souhozas pietäh läs piädy, niilöis piäl ollah lehmät. Vuvves lypsetäh tonnua maiduo, yksi lehmy andau piäl kiluo vuvves. Mägriän maiduo hyvin ostetah suuret laitokset, niilöin joukos ollah Anuksen maidozavodu da Petroskoin Slavmo-maidokombinuattu. Vuvvennu 2009 avattih uuzi fermu 240 lehmäle. Vuvvennu 2011 käyttöh otettih kannanduozasto sego ozasto ferman pienimile eläjile vazoile. Keskenäh vazoin ozastuo ruadajat sanotah lapsien päivykoikse. Vastevai kannettu vazaine päivän kuivau kannanduozastos, sit se tuvvah meile, myö hyvin piemmö niilöis huoldu: syötämmö da juotammo aigoinah. Vazazii myö eroitammo, jogahizel on taba, sanelou ozaston ruadai Nadežda Malahina. Sanakse, žiivatoin kazvattamizes häi ruadau piäl 20 vuottu, tänävuon sai Karjalan muatalovusalan kunnivoitun ruadajan arvonimen. Žiivatoin piendän ližäkse Mägriän souhozas kazvatetah ouveššii: kartohkua, keldo- da ruskeijuurikoidu. Peldoruadolois rahvahal abuh on aijanmugaine tehnikku. Tänäpäi souhozas ruadau 270 hengie. Meil ruatah hyvät rahvas, myö kaikin kunnivoičemmo toine tostu, hyvin sovimmo keskenäh. Monil on suuri ruadostuažu, ongi nuordu ruadajua. Ruadua on vaigei, päiväs lypsämmö kaheksatostu tonnua maiduo, konzu enämbän, konzu vähembän, sanelou souhozan lypsäi Nina Tihonova. Huolimattah sih, gu kai ruado on avtomatizoittu, joute niken ei istu, toizin muatalovusalal ei voi olla. Hyvät karjalazet! Joga rahvasjoukole on oma kieli. Karjalazil se čoma da helei. Kuibo voibi kieldy pidiä hengis da kehittiä? Ga vaigu kirjutetun sanan vuoh da paistes, ei nikui toizin. Eigo teil syväin särähtäh, konzu mieleh juohtuu oman kielen oza? Eigo ni bul ku kulkuh nouze, konzu duumaičetto oman rahvahan tuliedu elaigua. Karjalastu jiäy ainos vai vähembä, myö ven avummo, unohtammo oman kielen. Muga eläjes keskele kaduommo emmogo ole ven alazet, emmogo karjalazet. Myö petämmö omii ezi-ižii, kuduat vuozisadoi ruattih tädä muadu da paistih tädä kieldy. Neušto čiisto unohtammo, mikse olemmo rodivunnuot karjalazikse da mikse meile on annettu oma kieli paistavakse da kuunneltavakse? Oppikkuattos mustoittua omat sugujuuret, tartuo oman kieleh da pyzyö pystöi. Tilakkua Oma Mua -lehtie, ku kerran teil on kallis oma mua! Kirjutakkua omah lehteh da luvekkua sidä! Tilavushindu vuvven 2013 enzimäzele puoliškole on 196, 92 rubl ua.

3 »»oma kieli, oma mieli «Oma Mua» 3 Nuori vägi: ruadai, kuulužu, nerokas»»tuhukuul Nuori Karjala liitto täyttäy 20 vuottu. Kui on eletty da ruattu nämmien vuozien aigah opimmo juohattua teile, hyvät lugijat. Karjalaine sana -liittoh kuului P otr Sem onov vallittih Ven an Kirjuttajen Liiton karjalan ozaston pravlienieh. Kuva: Julija Veselova Kirjuttajien Liittoh liženi karjalastu»»karjalazet da vepsäläzet kirjuttajat vallittih Ven an Kirjuttajen Liiton karjalan ozaston pravlienieh. Nuoren Karjalan alguhpanijal Nadežda Kalmikoval oli hyviä mieldy, ku Karjalan Rahvahan Liitto da sen silloine piälikkö Pekka Zaikov kannatettih nuorii. Kuva on otettu karjalan sanomien arhiivaspäi Aleksandr Volkov Pakkaskuun 25. päiväl Petroskois piettih kirjuttajien kerähmö. Pravlienien piäpaginas ei ole sanottu nimidä karjalazeh kauniskirjutukseh näh. Se pidi sanuo minul Karjalazen Sanan nimespäi, lyhyös sananvuoros: Zinaida Dubininan livvikse kiännetty Kalevala, Vas a Veikin kirjutukset da runot, P otr Sem onovan kiännöskniigat, Aleksandr Volkovan Kieli meijän (107 kirjutustu karjalan kielen puolistuksen da livutukseh näh) da äijy tostu. Pidi sanuogi yli 20:n toizen kirjuttajan, kuduat vie ei ole otettu liittoh, tevoksih näh: Tamara Ščerbakova, Nikolai Zaitsev, Valentina Libertsova, Aleksandr Saveljev, Galina Lettijevan Midä vuotan vuvves 2013»»Mielenvaldu Ol ga Smotrova Jo kirjutimmo Omas Muas sih nähte, ku tämä vuozi 2013 on sanottu Karjalas Karjalan kielen da karjalazen kul tuuran vuvvekse. Vuozi on algavunnuh, ga meijän tiedämäl vie ei ole hyväksytty nimittumua programmua kieli- da kul tuurualal, paiči sidä, ku iellehgi ruvetah pidämäh jogavuodizii kilboi da festivualiloi. Sendäh himoittas tiijustua karjalazil, midä mieldy hyö ollah täs vuvves da midä ruaduo vuotetah valdivos oman kielen da kul tuuran kehittämizekse. Kyzelyh kehitin vai niilöi karjalazii, kudamat ei ruata kielialal. Karjalazien aktivistoinhäi mielet kieleh da kul tuurah nähte ollah jo tutut enimile meijän lugijoile. Himoittas tiijustua uvvet mielet sih nähte. Aleksandr Volkovan vienankarjalakse kiännetyt Livvin virret da toizet, sanoingi nellätty Taival-almanakkua. Lopukse oli vallittu uuzi ozaston pravlienii. Čurah jiädih endizeh pravlienieh kuulujat Jelena Markova, Oleg Mošnikov da Sergei Pronin. Heijän sijah vallittih Karjalazen sanan taričuksen mugah P otr Sem onov, Geor gii Černobrovkin, Anuksen kanzallizen kirjaston piälikkö da vepsäläine Natalja Silakova. Enzikerdua pravlienii rodih oigevuksen mugah: kolme ven alastu, kaksi karjalastu, yksi vepsäläine da yksi suomelaine Robert Kolomainen. Toinah voibi parembi puolistua kandurahvahien kirjutuksien kyzymyksii. Galina Seničeva, anuksenkarjalaine, Paginkanzu -kluubah kuului: Oli aigu, konzu meile ei annettu paista karjalakse. Nygöi annetah, ga jo ei ole kenenke paista. Annetahgi opastuo kieldy, on lehtet, TV- da raadivo-ohjelmat karjalan kielel, ga, sanommo, Omua Muadu vähä rahvastu lugou, ohjelmii ozutetah argipäivin, sih aigah, konzu rahvas ollah ruavos. Sendäh minä tahtozin, ku tänävuon ruvettas pidämäh TV-ohjelmii pädevembäh aigah, da ku niidy suas kaččuo joga päiviä. Ei ole meil ni putin sanakniigua. ÎÎ Jatkuu 6. sivul»»vuozipäivy Jelena Filippova Kaksikymmen vuottu tagaperin Nuoren Karjalan ruavon pani alguh kinnermäläine Nadežda Kalmikova. Sanozin tostu ristikanzua yhtistysty perustamas iče en voinnus ni smiettie. Nadeždal sih ruadoh oli kai. Lujua tahtuo, neruo rahvahien kel ruadajes, vägie. Dai ei ole tämä inehmine harjavunnuh päččii paimendamah. Aktivistannu oli ainos. Oli Junii komissar -yhtistykses, Karjalan Rahvahan Liitos, sit perusti Nuoren Karjalan, nygöi Kinnermäl johtau omua liittuo da vie auttau vieljärveläzii Karjalan Kielen Koin dielolois. NK kolmen kanzan yhtistäi Kuibo kai lähti Nuoren Karjalanke, sidä kyzyimmö Nadežda Kalmikoval: Iževskas piettih MAFUN:an kongressu, kučut tih sinne karjalazii. Omua yhtistysty meil sih aigah ei olluh olemas. Lähtimmö sinne nelläi: minä, Jelena Bogdanova, Irina Fomina da Roman Gokkojev. Sie näimmö, monis tazavallois ollah omat nuorižon yhtistykset. Mugai meile duumaičimmo pidäy. Pidäy erota aiguzis. Kerras ellendimmö, ku erikseh luadie omat yhtistykset karjalazile, vepsäläzile da suomelazile ei pie, meidy muite on vähä. Jaguakseh ei maksa. Olimmo enzimäzet, ken yhtisti nämä kanzat, vahnembat liitothäi kai meil oldih erikseh. Karjalan Rahvahan Liitto kan natti meidy. Enzimäzes ke räh mös Kanzallizien kul tuu roin keskukses, kus iäneh sanoimmo omas olemas olendas, rahvastu oli äijy, meidy ylen hyvin otettih vastah. Sendäh oli hyviä mieldy da se andoi potkastuksen ruadoh. Oligo jygei algua? Voin sanuo: olen ozakas ristikanzu. Ku tahtonen midä, ga kai luajin. Ičele kynnysty nikonzu en azu. Pidäy luadie yhtistys luajin, on hälizemisty dokumentoinke, kymmene kerdua rubien luadimah, ga luajin kai. Ollou gu tahtuo, ga kai stuanivuu da ruavot ruadavutah. On tahtuo, rodieugi dengua. Hyväh dieloh dengat ainos lövvytäh, ei pie vai joute istuo. Kaččokkua, kui nygöi Karjalan Kielen Koinke ruammo. Ol ga, minun sizär Suomes pastau šipainiekkua, myöy niilöi. Dengat panou ruokkoh, ku suas ostua sit koin kohendamizeh materjualua. Tuolleh vai. Kuibo ruavoimmo enzimäzet vuvvet? Voin sanuo ku suuri da meijän iččeh kehitetty da azuttu ruado oli paikoinnimilöin kilbu. Se piettih kogo tazavallas monien vuozien aigah da kilvoin jälles oli luajittu kirjuagi. Oli muudugi ruaduo, ajelustu, vastavustu, illaččuu, ga tämä oli suurin. Kerras ellendimmö, erikseh luadie omat yhtistykset karjalazile, vepsäläzile, suomelazile ei pie, meidy muite on vähä. Jaguakseh ei maksa. Olimmo enzimäzet, ken yhtisti nämä kanzat. Nygöi sanozin NK ruadau äijiä rutombah migu myö silloi. Ga toinah silloi aigugi oli toine da emmo vie tiedänyh, kui pidäy ruadua. Nygöi, konzu äijän vuottu olen jo ruadanuh yhteiskunnallizel alal, ga voin sanuo, ku silloi täs kohtas muga azunuzin, sit kohtas toizin jongoi. Ga vastehäi algamas olimmo. Oli joukko rahvastu, kudamil oldih samat interiesat, kudamat tahtottih kehittiä meijän kielii da kul tuuroi da kudamat opittih min voidih sih niškoi ruadua. Ristikanzal pidäy tiediä, midä kanzua häi on. Meile ku puutui hos kahten libo kolmen ristikanzan omaničentundo nosta korgiembale, ga toinah sit emmo sudre ruadanuh. Tämän päivän Nuoren Karjalan ruado minuu ylen äijäl miellyttäy. Hyö ollah moločat, ruatah muga kui sidä kösköy tämä päivy. Ruadakkua vai ielleh, kaččokkua edehpäi, tuaksepäi kaččuo ei pie! ÎÎ Jatkuu sivul

4 4 «Oma Mua»»» Nuori Karjala Nuori vägi: ruadai, kuulu»»tuhukuul Nuori Karjala liitto täyttäy 20 vuottu. Kui on eletty da ruattu nämmien vuozien aigah opimmo juohattua Sugupolvien jatkuvus Nuori Karjala on vähästy nuorembi meigäläzii suurii yhtistyksii kui Karjalan Rahvahan Liitto da Vepsän kul tursebr. Kuibo vahnembat sil aigua otettih vastah nuorii, kannatettihgo heijän mieli suaja oma yhtistys vai ei. Sidä kyzyimmö endizel Karjalan Rahvahan Liiton piämiehel Pekka Zaikoval. Nadežda Kalmikovan jälles vaihtuttih Nuoren Karjalan piäliköt. Hänele jälgeh tuli Maksim Turenkov, sit piälikönny oldih Ol ga Ogneva, Tatjana Timofejeva, Jekaterina Maksimova, Natalja Antonova. Tänäpäi yhtistysty johtamas on Alina Čuburova. Tatjana Timofejeva oli Nuoren Karjalan piälikönny, konzu opastui Petroskoin valdivonyliopistos kolmandel, nelländel, viijendel vuozikursal. Tatjana opastui karjalan da vepsän kielen ozastol. Tänäpäi neidine eläy Helsinkis, ruadau erähäs ruoččilas-suomelazes firmas da opastau suomen kieldy ulgomualazile. Ruaduo omua suvaiččou da ei opastunduagi hylgiä, setämä nedäli tagaperin rubei opastumah fransien kieldy. Kuibo Tatjanan aigua ruattih nuorikarjalazet? Heijän ruavos suau äijän lugie lehtilöis. Nuoret luajittih ynnällizet sivut Karjalan Sanomih, Omah Muah da Vienan Karjalah. Oli nuoril oma Väkkeli-ohjelmu meigäläzes TV:sgi. A vuvven 2003 pakkas- Pekka Zaikov: Tiettäväine, myö kannatimmo silloi nuorii, ku hyö iče voidas ruadua sidä, midä heile mieles on. Ga meijän ruadoloisgi hyö ei nikonzu oldu bokas, ainos oldih meijänke oligo kyzymys illačus, oligo vuozikerähmös, oligo tyttiteatran ruavos. Nuoren Karjalan piäliköt ainos oldih Karjalan Rahvahan Liiton halličukses. Hyö tuldih sanelemah omas ruavos da myö migäli voimmo, sigäli avvutimmo heidy. Enziallus toinah heile jygei oli ruadua yksinäh, meilehäi oli jo enämbi neruo yhteiskunnallizes ruavos. Minuu myöte ga Nuori Karjala ruadau ylen hyvin, mindäh sendäh sih ainos tulou uuttu nuordu rahvastu. Natalja Antonovan tulduu vie enämbäl kirmevyttih da yllyttih ruadoh. Yhtes hyö luajitah illaččuloi, piästetäh ilmah diskoi, ollah yhteisruavos Karjalan Sivistysseuran, Karjalan Kielen Seuranke. Ajeltah karjalazih kylih, ollah Čičiliuškun hyvät artistat. Hyviä mieldy on, ku nuoril nygöi on oma perti da kirjasto, kus hyö voijah kunnolleh ruadua. Ehki moločat! Toivotan heile kaikkie hyviä suures da tärgies ruavos, kudamua hyö luajitah. Ruadakkua iellehgi muga, ku kuulus Nuoren Karjalan iäni. Kuibo tänäpäi ruatah nuorien da vahnembien yhtistykset, ollahgo kingies yhteisruavos, duumaijahgo jäl gimäzet iččeh jälgipolves? Natalja Sinitskaja: Sidä, ku myö emmo huoli aigoinaijal ičelleh jälgelästy, nägyy kaikkiel. Rounoku ruadazimmo yhty da rinnakkai, rounoku sobuh olizimmo, enimät meis kuulutah yhteh dai toizeh (KRL da NK) liittoh, ga yksikai pyzymmö eriže. Konzu Pekka Zaikovan jälles ečittih liittoh piälikkyö ei onnuako äijiä himoniekkua olluh eigo ruavahien, eigo nuorembien keskes. Nuoren Karjalan, kuigi Karjalan Rahvahan Liiton tuliedu aigua da tulieloi ruadajii da piälikkölöi pidäy jo ennepäi kazvattua da duumaija. Sit yhtehine ruadogi rodieu kingiembi da leviembi. Jelena Migunova: Iče olen kazvanuh Nuores Karjalas. Sit tulin Karjalan Vahnoi lehtii šelailemas kuun Carelia-žurnualan noumeru enzi kerdua oli omistettu nuorižole dai oli nuorižon luajittu. Tatjana Timofejeva kirjutti sih nuorikarjalazien argilois da pruazniekois. Luvekkua ielleh kirjutuksen erähii kohtii, smietimmö teilegi rodieu mieleh juohattua sidä aigua. Kevätkuul Karjalas piettih MAFUN:an istundo. Petroskoih Rahvahan Liittoh. Mostu ristikanzua, kui minä karjalastu, suomelastu, vepsälästy silloi 1990-luvul oli NK:s äijy, kudamat sit kazvahuu yhtyttih Inkeri-liittoh, Vepsäläzeh kul tuuruseurah da KRL:h. Joga KRL:n vuozikerähmöl meile tulou uuttu liittolastu, ruavastu dai nuordu. Myö KRL:s emmo kačo nuorigo tulou meijän liittolazekse vai vahnembua polvie karjalaine. Kaikkii otammo vastah hyväl mielel. Ei sua sanuo, ku meidy ei kiinnosteta nuorižon hommat. Huolimmohäi lapsien, nuo rien dai ruavahien hommii. Paginkanzu-kluubah joga kerdua tulou nuordu, Kyykkä-projektan seminuarah yhtyi nuorižo. Meil puaksuh avvutetah, pietäh meijänke yhtehisty ruaduo NK:ngi nuoret dai vepsäläine nuorižo dai net nuoretgi, kudamat ei kuuluta nimittumah yhtistykseh, ga kudamil on aktiivine eloksennägemys. Minun mieles, voibi puhuo yhteh hiileh eri taval da eri puolispäi, palas vai meijän tuli. Tulieloi ruadajii da piälikkölöi pidäy jo ennepäi kazvattua da duumaija. Sit yhtehine ruadogi rodieu kingiembi da leviembi. tuli suomelas-ugrilastu nuordu Viros, Suomes da eri puolil Ven ua. Nuoret ruattih da piettih iluo illaččulois. Marraskuun Jam illačus kaikin tansittih D airot, Santtu Karhu da Talvisovat, Karjala- da Toive-joukkoloi kuunneltes. Nuori Karjala on suannuh omat ruadopertit da oman kiraston, kudamas on enämbi kirjua Sulakuul yliopistos vastavuimmo tundiettuloin Kalevalan kiändäjien Eino Kiurun da Armas Mišinanke. Paginale tuli myös yliopiston opastai, runoilii da muuzikko Enska Jakobson. Pagizimmo Kalevalas da Karjalan nygyliteratuuras. Oraskuus meigäläzet brihat yhtyttih jalgumiäčyn kilbah, kudamas kilpaili eri kanzoin joukkovehtu. Kävyimmö kannattamah heidy. Opastusvuvven lopus ajelimmo Siämärven rannale kižuamah. Meijänke yhtes oli yliopiston opastajua. Javoimmokseh kahteh joukkoh: mollembas oli opastujua da opastajua segai. Kižois oli estejuoksuu, kävelendiä partu myöte da muudu. Oli hyvä mieles kilbailla rinnakkai opastajienke da tundie iččie taza-arvozinnu heijänke hos kižates. Elokuu toi unohtumattomii päivii Kinnermäl luageris. Sih nähte luajimmo Karjalan Sanomih B- studio-sivun. Nuoret kirjutettih: Päivät huškettih terväh, sendäh ku meil oli mieldykiinnittäi ohjelmu. Joga päivy toi jogahizele iluo da midägi uuttu Pastoimmo šipainiekkua, mustukylygi oli mieleh. Luageris opastuimmo, meil oli Ruskien Ristan urokkua. Syvyskuun päivinny Helsinkis oli XVIII kanzoinväline suomelas-ugrilaine opastujien konferensii. Sinne kävyin minä da vie Anna Sidorova da Jevgenija Svaikina. Sanelin histouriellizen Kinnermän kylän elävyttämizes. Kylmykuul päivinny Helsinkis piettih nuorižon seminuaru, enzi kerdua näin suomelazii Avstraalies, Kanuadas, Germuaniespäi Toinah ollah hyö eloksensuvaiččijat. Midäbo nuori polvi tahtou sanella iččeh nähte? Myö olemmo nuoret. Tahtommo ruadua oman kodoimuan hyväkse. Olemmo ylbiet omas kul tuuras da sanommo suuret passibot vahnembale polvele kul tuuran säilyttämizes. Meil on omua pluanua. Tahtommo yhteisruaduo suomelas-ugrilazienke. Tahtommo luadie nuorile žurnalistiekan kursat, perustua muuzikku- da literatuurukerhot,

5 «Oma Mua» 5 žu, nerokas teile, hyvät lugijat. Nuori Karjala da Čičiliušku ainos yhtes Sen ičegi näettö. Čičiliuškun kai artistat kuulutah Nuoreh Karjalah. Nuori Karjala omas puoles luadiu kai, ku teatru olis semmozennu, mittumannu myö sen tiijämmö da suvaičemmo. Kuibo menöy se ruado nuorikarjalazil čičiliuškulazil, kyzyimmö rahvahan Čičiliušku-tyttiteatran ohjuajal Natalja Golubovskajal. Läs kaheksa vuottu tagaperin myö enzi kerdua kerryimmö čičiliuškulazienke yhteh. Tänäpäi voin kohti sanuo, ku rahvahan Čičiliušku-tyttieatru on ainavoluaduine ilmivö ei vaigu karjalazes kul tuuras, ga kaikes teatrumuailmas. Nikus muijal tytit ei paista karjalakse. Meijän teatranhäi suurin ruado on karjalan kielen propagandu. Pidäy sanuo, ku enzi päiväs algajen täh päivässäh myö kingiesti ruavoimmo Nuoren Karjalanke, mindäh sendäh kai čičiliuškalazet, endizet da nygözet, ollah Nuoren Karjalan liittolazet, paiči minuu da Pekka Zaikovua. Nuordu Karjalua da Čičiliuškuu nikui ei sua eroittua, mindäh sendäh kai meijän ajelukset, kai meijän tapahtumat, kudamii oli da uskon rodieu tuliel, ollah kiini Nuoreh Karjalah. Meijän enzimäzet matkat hommai omah ruadoh huolevunnuh Nuoren Karjalan silloine piälikkö Natalja Antonova. Ujostelemattah pidäy sanuo, ku hänen hyvyös viijen vuvven aigah meijän teatru ajeli Karjalan ristin-rästin. Nareko enne meijän vastavundua, tiezinhäi mis rodieu pagin, kačoin kartua. Tiettäväine, on vie sil kohtua, kunne emmo kerrinnyh. Ga enimät čuput, Anuksen rannas Louhen da Kalevelan piirissäh ajelimmo. Ainos sanon nuorile: teatran tarkoitus on kaččojienke vastavundu. Työ voitto hos kui hyvii spektakliloi luadie, ga kerran ku teil ei ole kaččojua, sit se ei ole teatru. Teatru on vai silloi teatrannu, konzu se kuulou kaččojien käzien räškytändiä. Natalja ellendi minuu kerras, sendäh ylen äijäl passiboičen händy. Mindäh pagizen Nataljas? Ku ei ollus vai häi teatras, kui ruadanuzimmo en tiijä. Ruadanuzimmo tiettäväine, ga toinah tämä pagin olis jo vähästy toizenmoine. Nataljan lujas tahtos, a tänäpäi ku sidä ei olle vai, olgah hos dengua, hos kannatustu, nimidä ruadua ei puutu. Midä on nygöi? Nuoren Karjalan piälikönny jo enämbi puoldutostu vuottu on Alina Čuburova. Minul on hyvä mieles, ku Alina jatkau sidä ruaduo da teatru iellehpäi kehittyy kui sil pidäygi kehittyö ajelendal da ozutandal. Se kai on Nuoren Karjalan hyvyös. Juuri Alina kehitti teatrale ozutettavakse Koirien Kalevalan, sidä mieldy on Natalja Anatoljevna. Koirien Kalevalan enzi-illan jälles kenlienne kirjutti Natalja Anatoljevnale: karjalazile teijänke lykysti. A gu minuuhäi lykysti! vastai ohjuaju. Nygöi häi ei voi ni smiettie omua elostu Čičiliuškuttah. Sanou ei ellendä, mikse häi konzu karjalazet kučuttih händy ohjuajakse, vie kaksi nedälii duumaičči, tullago vai ei. Kerras pidi suostuo, sanou, kaksi nedälii on sežo aigu, sit aijas jo voibi äijän luadie da pitkembäle piästä. Hyvittelen nuorikarjalazii vuozipäivänke! Älgiä nikonzu pidäkkiä pahua mieldy. Anna kai teijän tahtomizet da pluanat täytytäh! toivottau teatran ohjuaju. da diskua. Kuva: Ol ga Smotrova, Oma Mua jatkua omien sivuloin luajindua lehtilöih, luadie fil mua, yhtyö pruazniekkoih da piirustua seinylehtie. Opimmo myös auttua nuorii ruadopaikoin eččimizes, sehäi on suuri probliemu. Tatjana Timofejeva hyväl mielel mustelou sidä ruaduo, ga ei ni tänäpäi kogonah sit ruavos bokkah jiä. Nuoren Karjalan uudizii kačon da luven ainos internetas da TV:s. Ainos himoittau tiediä, midä da kui ruatah, vaččuahäi tuskuau karjalan kielen periä. Hyviä mieldy on ku, nuorikarjalazet vai kehitetäh omua ruaduo, sanelou Tatjana. Toivottazin heile iellisty kehitysty, uuttu projektua. Ylen äijäl miellyttäy heijän tyttiteatru, ku hyö voijah ajelta karjalazih kylih. Olgua ainos kirkiet jallale da eloksensuvaiččijat. Kaččokkua piä pystyi tulieh aigah. Omii mielii kirjutakkua club Nuoren Karjalan jyttysty yhtistysty tiä vihjuan ei ole ni yksil nuoril, paiči meigäläzii. NK:s suau opastuo mihtahto uudeh dai ozuttua omua iččie. Nuoren Karjalan jyttysty yhtistysty tiä vihjuan ei ole ni yksil nuoril, paiči meigäläzii. Net, ket tullah opastumah itämerensuomelazien kielien da kul tuuran tiedokunnale, toinah ennepäi ni tietä ei yhtistykses. Ga opastujes jongoi enimät ollah Nuoren Karjalan liittolazet. Yhtistys tottu yhtistäy, opastau da lujoittau sinuu. Ku et ellendännyh enne, oletgo karjalaine, vepsäläine libo suomelaine, Suurimii Nuoren Karjalan projektoi on kielipezä da tyttiteatru Čičiliušku, netgi ruatah yhtes. Nuoret äijän kerdua käydih kielipezän lapsilluo ozuttamah spektakliloi. Kuva: Ol ga Smotrova, Oma Mua Opastujat Nuores Karjalas Nuores Karjalas ruadahuu jo ellendät sen. Kerran ku ellendännet, ga se jiäy sinunke da pyzyy sinus ijän kaiken. Oma kanzu, omat juuret da oma kieli silloi ollah sinule suuri arvo. Il l u Mošnikov, endine yliopiston opastui: Minun mieles opastundu yliopistos ei ole yhty opastundua. Joudaval aigua kai opastujat ymbäri muailmua pyöritäh kaikenjyttymis yhtistyksis da projektois. Se andau ližiä kogemustu da abuu suurembas, tovellizes ruadoelokses yliopiston loppiettuu. Nuori Karjala on meijän moine järjestö, kus suau opastuo mihtahto uudeh dai ozuttua omua iččie. Oman opastundan aijas parahat mustot jiädih Čičiliušku-tyttiteatran matkois, ezimerkikse, Tverin Karjalah da Suomen Kuusamoh vienankarjalan kursiloile. Gu olizin nygöi vie opastumas, todevuttazin, ezimerkikse, iče oman projektan. Kehoittazin nygözii opastujii aktiivizembah olemah Nuoren Karjalan toimindas, se andau ainavoluadustu kogemustu.

6 6 «Oma Mua»»»karjalan kielen da kul tuuran vuozi Midä vuotan vuvves 2013»»mielenvaldu ÍÍAlgu 3. sivul Sidä Makarovan sangiehkuo sanakniigua opi vie löydiä, ei ole sidä ni myödävänny. Olis hyvä, ku tämän sanakniigan elektronnoi versii olis internetas, ku olis kebjei eččie sanoi. Dai bumuagusanakniiguagi voibi painua ližäkse, ku se olis kniigulaukois. Sanakse, kerran kyzyin lugiettavua karjalakse Anuksen kniigulaukas, sie myöjy vedi minuu laukan loittozeh čuppuh da ozutti minule kolme kniigua Vladimir Brendojevan erähän kogomuksen, kudai oli piästetty ilmah 90-luvul, suarnua lapsile kolmessuas rubl as da vie minlienne kniigazen. Ližiän vie, ku ainos ti luan ven ankieliziigi lehtilöi, en musta, štobi niilöis olis kirjutustu karjalan kieleh da karjalazih nähte. A himoittas, ku ven ankielizetgi lugijat oldas peril nämmis dielolois. Aleksei Šalajev, Petroskoi, Karjalan kul tuuruopiston režissuuruozaston piälimäine: Tottu sanuo, minuu nagratuttau, ku KARJALAS ilmoitetah KARJALAN kielen da kul tuuran vuozi. Midäbo sit oli enne sidä vuottu da midäbo jällespäi rodieu? Minun mieles, ga kanzallizes tazavallas ei pidäs olla mostu kanzallizen kielen da kul tuuran ellendysty kui vuozi, kuibo voi kieli libo kul tuuru olla rajoitettu aijal? Ku tahtonemmo säilyttiä oma kieli da kul tuuru, sit enne kaikkie sih pidäy kiinnostuttua lapsii. Heile pidäy sanelta da ozuttua mieldykiinnittävimät kul tuuran puolet a kuibo sidä luadie, se jo rippuu opastujien nerolois Midä koskou kanzallizen kul tuuran kehittämisty linnas, sit minul himoittas nähtä Pet- Ei pidäs olla mostu kanzallizen kielen da kul tuuran ellendysty kui vuozi, kuibo voi kieli libo kul tuuru olla rajoitettu aijal? Meijän kyläh ylen harvah tulou ezittymäh artistua libo pajattajua, kudamat paistas libo pajatettas karjalakse. roskoil kul tuurua uuzis omaluaduzis muodolois. Tavallizeh tansu- libo pajojoukon konsertah minä en lähtis. Pidäy maltua ozuttua meijän kul tuuran uardehii. Julija Baidarova, Šuojun kylä, ven an kielen opastai: Minä tiijän, ku tämä vuozi on sanottu Karjalas karjalan kielen da kul tuuran vuvvekse. Minun pereh eläy Šuojus, karjalakse emmo pagize, hos minul da minun lapsilgi on karjalazet juuret. Minul himoittas, ku nuoremban polven rahvas tiettäs oman roindumuan kul tuurua. Meijän školas pietäh Mua, kudamal minä elän -valličusurokkua algukluassoih niškoi, keskikluasois on Minun Karjal -urokku. Nämmien urokoin hyvyös lapset tiijustetah karjalazien elaijas eri aigoih, ga sidähäi on vähä. Kylän kirjastos toiči pietäh karjalazile kirjuttajile omistettuloi illaččuloi, muga lapset tiijustetah omamualazih kirjuttajih nähte. Myö puaksuh kävymmö muzeiloih, Kanzallizeh teatrah, kačommo sie suomen kielespäi ven akse kiännettylöi spektakliloi, midähäi koskou karjalan kieldy, sidä lapset ei ni kuulta. Pahakse mieldy, meijän kyläh ylen harvah tulou ezittymäh artistua libo pajattajua, kudamat paistas libo pajatettas karjalakse. Paiči Kantele-ansamblii, myö nikedä emmo nähnyh. Olis ylen-ylen hyvä, ku školis, päivykodilois da kul tuurutalolois lapsil olis»»omat mielet mahto opastuo karjalan kieldy da kul tuurua perindölöi, taboi da rahvahan uskomuksii, ku lapset mustettas omis ezi-ižis. Minä uskon, ku meijän tazavallan poliitiekku rubieu ruadamah sen hyväkse, mi kuuluu Karjalah da karjalazih eiga sen hävittämizekse. Ol ga Potahina, Petroskoi, Kipinä-žurnualan taidoilii: Se on tozi hyvä, ku tämä vuozi ilmoitettih karjalan kielen vuvvekse. Nygöi pidäy kehittiä da kannattua kanzallistu kieldy da kul tuurua jo valdivon tazol. Minun mieles, kehittiä sidä pidäy TV:n, raadivon da internetan kauti, se tottu rodieu hyväkse vai. Karjalan kielen vuvves vuotan äijy kul tuurupiduo Karjalas, hyvii uuzii projektoi, toinah interaktivnoloi, ku rahvas kiinnostuttas karjalan kieleh da kul tuurah. Karjalan kielen vuvves vuotan äijy kul tuurupiduo Karjalas, hyvii uuzii projektoi. Moizet ollah vuotandat täs vuvves. Omas puoles mustoitan da sanelen erähän šeikan. Konzu vai piäzin opastumah yliopistoh školan jälles, erähän minun dovarišan sizär, kudai opastui sil aigua yliopistos juristakse, kyzyi minul, mittumah la tiedokundah piäzin opastumah. Minä sanoin meijän tiedokunnan pitkän nimen. Kuulin moizeh nähte, ga tottu sanuo, se on tyhjevimis tyhjin tiedokundu, muga kaikin sanotah, miksebo se pidäy, häi vastai. Silloi oli tozi abei, a ku tottu sanou juristalhäi on kebjiembi löydiä ruado, migu karjalan libo vepsän kielen spetsialistal, dai palku hänen ruavos onnuako rodieu suurembi. Nygöi tiedokundu salvattih, se toimiu filolougien tiedokunnan ozastonnu, a karjalan da vepsän kielen laitoksen opastujii jo voibi sormii myö lugie. Sormii myö voibi lugie niidygi, ket suadih ruado ammatin mugah. Opi nygöi sellittiä miksebo pidäy tämä tiedokundu Kellebo pidäy opastuo kieldy, kudai eläy vie kudakui vaiku vahnois kylis da kanzalliskielizis lehtilöis, kudamien tilavusmiäry on ylen pieni. Pidäs, ku rahvas kiinnostuttas kieleh, a sih niškoih pidäy, ku kieli tulis nägövih. Tundiettulois raadivostantsielois mil kielil vai ei pajateta, paiči kanzallizii kielii, Petroskoin kniigulaukois et osta lugiettavua karjalakse, muuzikkulaukas et osta kuunneltavua karjalakse, a laukas syömizienke vaiku Slavmo-zavodan jiämaijol on kirjutettu karjalakse: Karjalan jiämaido Olis hyvä, ku lapset opastuttuu školas libo päivykois uuttu sanua karjalakse, suajas jällespäi lugie sidä ei vaiku sanakniigas i kuulta sidä ei vaiku opastajas.

7 »»sanasuari «Oma Mua» 7»»Kuultuu-nähtyy Galina Ol kina Oma kodi»»kerdomus Nikolai Zaitsev Koin žiälehys da omažuon tundo kydi Miikulan henges. Oligo se tulluh hänele kallehekse kolhouzan huogehel ruavol? Ruadopäivät kirjutettih, ga ei maksettu. Oligo se tungenuhes elokseh kus muijalpäi, vai rovun geenat kihišti hänen veres? Tuligo se muas vai taivahaspäi? Vai on se pezoitunnuh jo rodihuu yskyniekan hengeh, vai suau sen ristikanzu ruavastundan aigah? Tädä Miikul ei tarkah tiedänyh. Häi varmah tiezi ristikanzal pidäy olla kodi, pereh, lapset, ruado... Oldih kodvaine vaikkani. Sit Miikul sanoi: Minä en anna omua kodii nikelle! En anna!.. Ellendä, Veera, kai on otettu. Andua oma kodi kolhozale, se merkiččöy myvvä iččie viäryöle. Midä tahtot ruadua, sano, Miikul? pokoroijen kyzyi Veera. Miikulan oččah nouzi higi. Häi särähtelih gu jälles pöllästyndiä. Huomei kävyn suudoh. Agu sie ei nimidä... Sit suan tiediä, midä ruadua. Hyö viertih muate. Uinottih huondesyös. Ehtypäiväl Miikul oli kois. Häi rauhoitteli omua iččie. Hänen syväimes kiehui viha, varavo dai varmus. Häi tiezi, midä ruadua. Kuibo dielot? Midä herralisto sanoi? kyzyi Veera gu Mikul tuli kodih. Nikui! Ei sie meigävellie ellendetä! Midä rubiemmo ruadamah, midä sinä piätit, sano? Älä muokkua minun hengie, pokoroiččih Veera. Se on hirvei piätös, sanoi Miikul abevunnuol iänel, gu varavossah. En minä sidä tahto luadie. En tahto!.. Nikui en tahto!.. Meile roih lähtö. Yksi kai pidäy jättiä, pidäy jättiä oma kodi! varmembal iänel sanoi Miikul. En suvvos nimidä voinnuh suaha. Pagin oli rauhatoi, vihaine. Miikul vaivanke panetteli sanoi omah paginah. Silmät kiiralleh Veera kačoi mieheh. * * * Huondesyös tulipalon korgei rusko täytti Leskelän hierun agjan. Ezmäzikse palole juoksi Griiššu. Sit rengilöinke tuldih hierun miehet. Rahvas pöllästynnyönny da toivottomannu, hädävynnyöt kačottih tulen valduamah kodih. Kolhozan kon ušilpäi kuului hädäkello. Miikulal se iäni ei olluh mieldymyöte. Polvilleh kyynälis seizoi Miikul palajan taloin ies. Poltajannu räkenny tulespäi nostih mieleh, gu elävät died oin, buaban, tuatan, muaman mielikuvat. Iče pieni heijän rinnal. Miikul ristii vettynyöt silmät, kumardih koile muassah i supetti prosken n ua vahnembile da taloile. Häi nouzi seizoi, heitti lämmän hal l akon tyttären olgupiälöile. Veera sammunuzil silmil kačahtih Miikulah. Häi kyynälissäh häilähtelih, sanoi: Miikul!.. Miikul!.. Midä myö ruavoimmo? Miikul piädy kiändämättäh sebäi mučoin da tyttären. Olgah, olgah nenga, gu vai hänel rodies zel l akse, ku vai paranis voimattomuos, staraiččih Veera tyynyttiä iččie da häi, rounoku muutui ilmielöis. Tuulisviehkurinnu pläšii tuli koin piäl. Korgiele nouzi taivahah. Ruskiet tulen välkehet kižattih Anus-joven mustas vies. Kui puuttuu kiirehel sellinnyöt rahvas, unehizet seizottih juamal palon ies. Pimies heijän kuvahazet tansittih gu muas nossuot kummitukset. Taloin randah ajoi kolhouzan tulipalopumpu. Miehet kiirehel hypättih palobutkenke taloin edeh. Erähät opittih rengilöil heittiä vetty. Poltai tuli läiskytti miehien rožii. Goriničmavon suuttunuh tuline hengi riehui talois ymbäri tävvel väil. Ei olluh mahtuo mennä sen rinnale. Sil aigua levo lomunke pakui alah. Seinät kuavuttih. Tuhandet kybenet nostih mustah taivahah. Pellastua Miikulan taloidu ei olluh mahtuo, eigo tarkoitustu. Mustu päččilöin truba igävänny kokotti palanuon taloin keskel. Miikul kačoi koin tuliviehkurih, rounoku rauhoitunnuh. Tuli puhtistau kai... Ei ole kodii ei ole sih näh duumua. Ei rodei läžimisty. Se roih minule lekarsvakse läžimizel. Se lieččiu täs voimattomuos, minä tiijän, minä tervehtyn. Tuliet tiedämättömät zobotat niis piäzemmö piäliči, höpötti rauhažal iänel Miikul. Sanat oli sanottu varmah, buitogu mielihyväl. Veera nosti silmät i kačoi mieheh. Häi ei kuulluh Miikulan sanoi. Huondes rubei jo valgenemah. Rahvas ruvettih leviemäh kodiloih. Miikul keritti lehmän kytkyön toizen taloin aijaspäi. Hurual käil häi vedi kytkyöl lehmiä. Oigiel sebäi tyttären da Veeran. Nenga hyö lähtiettih omas Leskelän hieruspäi kohti nouzijua uuttu päiviä mielih syvendynnyöt da hyllätyt. Päiväine oli nouzemas. Sen sädehet luaskavasti lämmitettih heijän ilmielöi. ÎÎ Loppuoza. Algu n:lois:1 3 Luttu-šuapku Kerran mamua da tuattua ei olluh kois, oli yksin died o. Tuli meile paimoi Nastoi humalas da rubei died oi dengua pakiččemah. Diedöi sanou: Ižändittäh minä nimidä en tiijä, minä olen vai gost u. Nastoi riäčistelihes, riäčistelihes, iäre lähtenyh ei, stolan tagan istui da sih stolan piäh uinoi. Mama Man oinke tuldih kodih. Mama hänen nostatti da käski mennä iäre. Se havačui da rubei mamas pakiččemah dengua. Mama dengat andoi, hos vie ei olluh aigu paimendukses andua, vai mengäh raviembah iäres. Häi lähti, ga pihal mendyy tostih, gu šuapku jäi pertih. Mama Man oile käski eččie Nastoin luttu-šuapkan. Se oli pakkunuh stolan alle. Man oi toi šuapkan, lykkäi Nastoihpäi da iče järilleh pertih huškahtih. Nastoi rubei mamas ymbäri riäčistelemähes, kunne mama šuapkan pani. Mama kaččou, aijalluo mito mustoittau. Se la Nastoin luttu-šuapku on. Meni, koppai sen kahtel käil, ga sormet mendih šuapkas läbi. Avoi-voi, sanoi Mama, eihäi tämä ole luttušuapku, on lehmän šittutukku. Sit Nastoi iče löydi omassah jallois sen luttušuapkan. Selgiä kupettamas Man oi suvaičči kävvä bes odale zauhozan t outoilluo. Hyö elettih kolme kodii välii meijän koispäi. Heil oli yksi tytär lapsis dai se oli opastumas jo instituutas. Se t outoi suvaičči kuunnella meijän Man oidu. Peitoči hänes nagrau, nagrau da vie podvodoiččou händy. Sanou: Myö konzu olimmo pienet kui sinä, kävyimmö vahnoil died oloil selgiä kupettamah. Died oit sidä äijäl suvaijah. Voizithäi kävvä Dešoin-died oil selgiä kupettamah. Sit Jumal prostiu kai riähkät. A mibo se on riähky? kyzyi Man oi. Se on se, konzu midä pahua ruat, sanoi t outa. Dai Man oi sen otti nevvon piäh, tuli kerran Deššoih dai kyzyi died oil: Pidäygo sinule kupettua selgiä, toinah eigo sinul kupeta selgiä? Toiči, velli, kupettau, sanoi died oi. Ga sit minä kupetan, sanoi Man oi. Kupeta vai, kupeta, died oi oli rakas. Dai Man oi rubei käymäh Deššoih died oil selgiä kupettamah. Šipainiekat suun siiriči Dešoin died oin nevesky Tan a-t outa kävyi meijän mamalluo bes odale. Kerran pačkau mamua vaste, ku ylen äijäl himoittau šipainiekkua, a pastajes ylen äijäl väzyttäy. Mama kuččuu tulla toiči pyhänpiän bes odale. Sanou, vähä pyhäpäivy vältäy pastamattah. Dai mama pastau šipainiekkua da vuottau Tan a-t outua, ga se ei tule, murginanaigu jällele jäi. Mama työndäy Man oin vedemäh šipainiekkua Deššoih. Man oi vedäy da šipainiekat andau died oile. Se sanoi passibon da vie andoi Man oile kanfietan. Menöy kaksi-kolme päiviä, tulou mamalluo Tan a-t outa bes odale. Mama kyzyy, mieldyigo šipainiekkoih. En, raukku, ni opitelluh, Man oi toi da andoi died oile. Näin, oli vägi tukkuine. Pakinnuh en, duumaičin, taki andau hos yhten piiruan, ga kai yksin söi! Sit vai dostalin päivän mahua painoi da pierdy pöräitti.

8 8 «Oma Mua» Muhahtai! Van oi, miksebo iškit mužikkua piädy vaste? Minä enämbiä en rubie. Ga hänel enämbiä ei ni pie.»»joudoaigu Goroskoppu tuhukuukse Luistelkua da suksitakkua kylläl talven lopus. Käygiä ostoksile kevätty vaste. Boššiloile pidäs puaksumabah olla rahvahan keskes, sanommo, olla yhteisruavos kenenketahto libo lähtie opastumah. Muga erähät vastatah oma mielespiettävy.»»midä? konzu? kus? 18/ 01 17/ 02 Kanzalline muzei Leninan lagevo, Kivikavven kallivopiirustuksen histourii: Saharan petroglifois Karjalan petroglifoih -ozuttelu Häkkilöile lykystäy ruavos. Ruadakkua vai muga, ku teijän ruado olis kaikile mieldy myöte. Tuhukuus rubietto puaksumbah vastavumah niilöin dovarišoinke, kudamii jo ammui etto nähnyh. Kaksozile himoittau lähtie matkah. Matku tulou mieleh, ku lähtenettö sih kuun enzimäzes puoliškos. Ruavos olgua rohkiet da oppikkua olla peril kaikis dielolois. Ruakat tahtotah suaja uuzii tiedoloi, sendäh mielihyväl lähtietäh opastumah kunnetahto. Kuun lopus käytättö uuzii tiedoloi jo ruavos. Tuhukuus on hyvä aigu lähtie matkah. Leijonat toinah miellytäh kenehtahto. Miehel libo naizis olijat Leijonat ruvetah vie enämbäl suvaimah omua vastinehtu. Ruavos älgiä ruadakkua nimidä kiirehel. Neidizile lykystäy kaikis ruadodielolois: suatto uuttu klientua, oletto sovus omien ruadodovarišoinke, suatto ruadoh hyviä spetsialistua. Mustakkua huolehtie omua tervehytty. Viesat ruvetah huogavumah da pidämäh iluo. Teile rodieu mieleh viettiä aigua yhtes lapsienke. Ruavos olgua kirmiet jallale, ku jiäs joudoaigua. Skorpionat ruvetah hommuamah kodiruadoloi. Toinah muutatto midägi omas fatieras, ostatto uvvet pertilomut. Tuhukuus teile pidäy kuččuo gostih dovariššoi da omahizii. Piššalimiehile olis hyvä huogavuo ruavos, lähtie lomale. Huolehtikkua omua tervehytty, älgiä vai ottakkua rohtuo liijakse. Älgiä čakakkua liijakse omii. Vuorikozat suajah ližiä jengua, toinah suajahgi midätahto lahjakse. Täs kuus ostetut vešit roitah teile mieldy myöte, sendäh käygiä ostoksile. Älgiä kielastakkua nikedä, sanokkua vai tottu. Yhtymän enimät vuozipäivypivot pietäh Kanzallizien kul tuuroin keskukses. Nuori Karjala kuččuu vuozipäiväle»»vuozipäivyohjelmu 15. tuhukuudu Paginperti (Karjalan Kanzalline teatru, K. Marksan piha,19) Nuorien Karjal -fotokuvaozuttelun avajazet (Kanzallizien kul tuuroin keskus, Leninan lagevo, 2) Pruazniekalline kerähmö (Kanzallizien kul tuuroin keskus, Leninan lagevo, 2)»»Hyvittelemmö! 16. tuhukuudu Projektoin prezentatsii (Kanzallizien kul tuuroin keskus, Leninan lagevo, 2) Pohjasmualoin tiekartu -projektan loppuseminuaru Lembi-illačču (Das Kapital -kluubu, Karl Marksan piha, 1A) 29/ 01 28/ 02 Tatjana Kalininan Tytin taloi -taidogallerei La Rošel -randupiha, Boris Konanovan Mustelmat kezäs -kuvaozuttelu 09/ Karjalan filarmounii Aleksandr Bikadorovan mustokse omistettu Deda- FEST -konsertu Viezimiehil on hyvä aigu muuttua oma ulgonägö, myös ostua uuttu sobua. Kuun lopus olgua tarkat midägi ostajes: ostos voi roita pädemätöi teile libo sit voi olla vigua. Kalat roitah kirkiembät kuun allus, ruvetah teriämbi ruadamah. Käygiä sportuzualah, voimistelles suatto parandua omua tervehytty. Kuu ei päi suvaičusdieloloih. Valmisti Ol ga Smotrova Jessoilčua, Karjalan Rahvahan Liiton kunnivojäsendy, Oma Mua -lehten alallistu lugijua da kannattajua Zoja Lukinična Saveljevua hyvittelemmö roindupäivänke! Toivotammo hänele pitkiä igiä, perehozua, lujua tervehytty! Kunnivoičemmo teidy karjalan kielen akkiloiččijannu da oman kul tuuran kannattajannu. Oman Muan toimitus 10/ Vieljärven kylän keskiškola Škol naja piha, 2 Karjalazien perehien kilbu»»siänennustus Petroskoi Anus Priäžy Suojärvi Sortavala Pitkyrandu yö päivy yö päivy yö päivy yö päivy yö päivy yö päivy 07 / / / / / / / On otettu: haldivoiččijat: Karjalan rahvahan lehti Alustettu kezäkuus 1990 Karjalan tazavallan Zakonoinhyväksyndykerähmö, Karjalan tazavallan halličus, Karjalan Rahvahan Liitto da Julguamo Periodika Piätoimittai Natalja Sinitskaja Julguamon da toimituksen adressi: Titovan piha 3, Petroskoi, Karjalan Tazavaldu ÎÎ Tel: (814-2) ÎÎ omamua@mail.ru Internet: ilmahpiästäi: ÎÎ Valdivolline Periodika-laitos ÎÎ Painettu Verso-painamos Petroskoi, Varkauksen randu-uuličču, 1a ÎÎ Kirjoile pani Ven an Federatsien kirjupainoalan komitiettu ÎÎ Registrunoumeru Indeksu ÎÎ Painettavakse on allekirjutettu čuasu ÎÎ Painandulugumiäry 700 ÎÎ Tiluandu 064 ÎÎ Hindu 10 rubl ua Redizainu Fenomen-mediajoukko (Piiteri)