Oma Mua. ÔÔ Nuoret partisaanit S. 10. ÔÔ Santra innošti lauluilla ta starinoilla S. 3. ÔÔ Sanakniigat Internetan kauti S. 9.

Transkriptio

1 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 18 (1208) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Santra innošti lauluilla ta starinoilla S. 3 Tunnetun vienalaisen runonlaulajan ta starinojenkertojan Santra Remšujevan 100-vuotispruasniekka piettih Vuokki niemeššä. Vuokkiniemen Kyyröläššä šyntynyt ta 96-vuotisena tuonilmasih šiirtynyt Santra kuulu viime vuosišuan merkittävimpih vienalaisen šuullisen perintehen taitajih. ÔÔ Sanakniigat Internetan kauti S. 9 Pahakse mielekse, karjalan kielen sanakniigoi jo ammui et lövvä kniigulaukois. Sendäh tuli mieli luadie erähien sanakniigoin elektronnoi versii. Täh ruadoh otettihes Kielen, literatuuran da histourien instituutan ruadajat. Myö valličimmo kaksi painostu: Grigorii Makarovan livvin murdehen sanakniigu da Pekka Zaikovan da Larisa Rugojevan vienanmurdehen sanakniigu. ÔÔ Nuoret partisaanit S. 10 Marija ta Anna Marija Melentjevan ta Anna Lisitsinan kavut Petroskoissa kuletah šamanšuuntasešti ihan rinnakkah. Niin kuin ni iče portuškat, nuoret neiččyset Marija Melentjeva ta Anna Lisitsina kulettih aikoinah yheššä šotateitä myöte ta avuššettih toini toistah Hyö oltih vielä niin nuoret, konša alko šota, yksi täytti vašta 17, toini 19 vuotta. Kerran meijän hierus -spektakli on jo Tilkuzet-teatran viijes spektakli. Kuva: Ol ga Smotrova, Oma Mua Kerran meijän hierus»»videleläzet ozutettih jo oma viijes spektakli, sen nimi on Kerran meijän hierus. Sen enzi-ildu oli kyläs mennyt nellänpiän, 8. oraskuudu, Voiton päiviä vaste. Sivu 5.

2 2 «Oma Mua» 14. oraskuudu 2014»» tazavaldu»»kielitutkimus FINKA:n tutkijat Petroskois Jelena Filippova Täl nedälil Petroskoin valdivonyliopistos itämerensuomelazien kielien laitoksel luvendoloi piettih Itä-Suomen yliopiston tutkijat da opastajat. Kaikin hyö ollah FINKA-projektas ruadajat. Ližä stipendiihäi rodieu hyväkse potkukse opastumah muamankieldy. Ližiä stipendiedu ruvetah maksamah vaiku niilöile, ket tutkindolois suajah viidozet da nelozet. Mieli ruveta todevuttamah FINKA-projektua Itä- Suomen yliopistos tuli vuvvennu 2008 da ei mennyh ni äijiä aigua kui tämä projektu pandih liikkehele. Sen tarkoituksennu on kaččuo da tutkie Raja-Karjalan murdehii, kudamii on paistu Ilomantsin päivännouzukylis, Korpiselläs, Suistamos, Suojärves, Impilahtes da Salmis. Niilöihäi ei äijiä tutkittu, hos kielimaterjualua nämmil alovehil on kerätty kudakui äijy. FINKA-projektas iččenäh Petroskoin valdivonyliopiston luvendoloil saneli Itä-Suomen yliopiston professoru Marjatta Palander. Häi pani merkile sen, ku projektu on Itä-Suomen yliopiston da meijän yliopiston yhtehine ruado. Tänäpäi projektas paiči Suomen puolen tutkijoi on meigälästy rahvastugi, heijän joukos Natalja Gilojeva, Il l u Mošnikov da Pekka Zaikov, kudai ruadau nygöi Itä-Suomen yliopistos karjalan kielen professorannu. FINKA-projektan aigah tutkitah Raja-Karjalan iänioppii, morfolougiedu, vierkehoppii da kielikontaktoi. Projektan hantuzis on jo kirjutettu kolme diplomuruaduo raja-karjalazis murdehis. Erähän niilöis kirjutti Il l u Mošnikov, kudai sit samazes yliopistos tuli magistrakse. Nämä kolme diplomuruavon kirjutannuot jatketah omua tutkimustu iellehpäigi. Viizi hengie valmistetah douhturiväitöskirjoi projektan hantuzis. Erähien tutkimuksien tulokset jo oli ezitetty luvendoloin aigah. Paginua pidämäs oldih Vesa Koivisto, Maria Kok, Milla Uusitupa, Henna Massinen, Marjatta Palander da Pekka Zaikov. Hyö saneltih Raja-Karjalan murdehis iččenäh, johdoksis da sanastos, kielikontaktois. FINKA:n aigah on kirjutettu kolme diplomuaruaduo rajakarjalasmurdehis da viizi hengie valmistetah douhturiväitöskirjoi. Marjatta Palander seneli sežo Itä-Suomen yliopiston ruavos da FINKA-projektas, kudamas häi iče tutkiu kielikontaktoi. Kuva: Jelena Filippova, Oma Mua Omii mielii kirjutakkua Abiturientois dokumentoi otetah vastah kezäkuun 20. päiväs algajen. Kuva: Ol ga Smotrova, Oma Mua Ližiä stipendiedu kieldy opastujile»»petroskoin valdivonyliopiston karjalan da vepsän kielen opastujat roitah rikkahembi toizii opastujii kolmel tuhandel rubl al kuus.»»opastus Ol ga Smotrova Uvves opastusvuvves algajen Petroskoin valdivonyliopiston filolougien tiedokunnan opastujile, kudamat opastutah karjalan libo vepsän kieldy, ruvetah maksamah ližiä stipendiedu. Paiči perusstipendiedu muamankielen opastujile ruvetah maksamah vie ližiä stipendiedugi rubl ua kuus. Tämä idei hyväksyttih Petroskoin yliopiston Tiedonevvostos. Yliopiston ammattivalličus ruavon prorektoru Anatolii Lopuha on sidä mieldy, ku pidäy säilyttiä da kehittiä oman rannan kielii da kul tuurua. Ližä stipendiihäi rodieu hyväkse potkukse školan loppenuzile lähtemäh opastumah muamankieldy, dai opastumah hyvin. Sidä ližiä stipendiedu ruvetah maksamah kui perusstipendiedugi vaiku niilöile, ket tutkindolois suajah viidozet da nelozet. Mustoitammo, ku filolougizen tiedokunnan karjalan da vepsän kielen ozastole piäzemizekse pidäy suorittua iellizet tutkindot: literatuuru, ven an kieli da istourii. Opastusaigu yliopistos on nelli vuottu. Dokumentoi otetah vastah kezäkuun 20. päiväs algajen. Yliopistoh vuotetah kaikkii, ket suvaijah omua kieldy. Akadeemizen perusstipendien ližäkse karjalan da vepsän kieldy opastujat ruvetah suamah vie rubl ua joga kuudu.»»opastujua vähenöy»»fakta ÎÎ Valdivollizen akadeemizen perusstipendien suurus on täs opastusvuvves rubl ua kuus. ÎÎ Niilöile, ket suajah semestras vaiku viidozet, maksetah korgiembua perusstipendiedu rubl ua kuus. ÎÎ Muga voibi lugie, ku hyvin opastujes voibi suaja korgiembua stipendiedu da ližiä stipendiedu muamankieldy opastumizes, yhtes libo rubl ua kuus. Sidä paiči vie voibi suaja sotsiuallistu stipendiedu, kudai on rubl ua. Vuozi vuottu Petroskoin yliopistos vähenöy karjalan da vepsän kielen opastujua. Vie viizi vuottu tagaperin joukot oldih suuret, kymmenin kaksinkymmenin hengin joukos opastui. Muamankieldy opastui niidy, ket opastuttih ilmai da suadih stipendiedu dai niidy, ket iče maksettih muamankielen opastamizes. Nygöi joukkolois kieldy opastutah yksin-kolmin hengin.

3 »»merkkipäivä «Oma Mua» 14. oraškuuta Santra innošti lauluilla ta starinoilla»»tunnetun vienalaisen runonlaulajan ta starinankertojan Santra Remšujevan 100-vuotispruasniekka piettih Vuokkiniemeššä. Maikki Spitsina Vuokkiniemi on vanha vienankarjalaini kylä. Enšimmäistä kertua šitä mainitah aikakirjoissa vuotena Elias Lönnrot moničči kävi Vuokkiniemen volostih XIX vuosišuan alkupuolella ta tapasi šielä laukunkantajie ta runonlaulajie. Tällä šeuvulla Lönnrot kirjutti Kalevalan piärunoja Arhippa ta Miihkali Perttusilta, Vaassila Kieleväiseltä ta toisilta tunnetuilta runonlaulajilta, kumpasien nimet kunnivoittaen šäilytäh ihmisien muississa. Karjalan folkloorin perinneh eläy Vuokkiniemeššä nytki. Tänä vuotena tunnettu runonlaulaja Santra Remšujeva ois täyttän 100 vuotta. Oraškuun 6. päivänä 1914 Vuokkiniemen Kyyröläššä šyntynyt ta 96-vuotisena tuonilmasih šiirtynyt Santra kuulu viime vuosišuan merkittävimpih vienalaisen šuullisen perintehen taitajih. Jo lapšena Santra oppi valtavan miärän lauluja enimmäkšeh ämmöltäh Naštolta, kumpani hänen kertomukšien mukah aina laulo. Starinoja hiän peri piäošin ukoltah Kyyrö-Matilta. Missä šeinät, šiinä koti Omašša talošša Vuokkiniemen čärkällä Santra eli vuuvvešta 1973 loppuikäh. Karjalaisen perintehen tietäjän 100-vuotisjuhlan puittehissa Karjalan Sivistysseura ašetti hänen talon šeinällä muistolauvan Santran kunnivokši. Še avattih Santran punukat Iro ta Timo. Muistolautah on kirjutettu karjalakši: Missä šeinät, šiinä koti. Nämä šanat tauluo varoin ehotti Santran tytär folkloristi Raisa Remšujeva, kumpani on tallentan muamon monie lauluja, starinoja ta kertomukšie. Elämäššäh Santra joutu ušein muuttamah paikašta toiseh: oltih pakoreissut Šuomeh ta Arhankelin alovehella. Šiitä 1968 vuotena meijän pereh šiirty Tollonjovelta Vuokkinemeh, Raisa Remšujeva kerto muisselmieh. Enšin viisi kuuši vuotta elimä kuulusan Ončin talon huonehissa. Šiitä šykyšyllä 1973 muuttima Santran viimeseh taloh, kumpasešša hiän eli vuoteh 2010 šuaten. Še oli lämmin ta kotosa šuoja ta šinne aina veti. Kotih Santra tahto aina viimeseh šuate, još šattu toičči kuukauvenki ajan olla tyttärien luona šamašša kyläššä. Muissan, hiän šano: Missä šeinät, šiinä koti! Še tarkottau, jotta on tärkietä olla optimistina, eikä šurra šeinijä. Santra Remšujeva kuulu viime vuosišuan merkittävimpih vienalaisen šuullisen perintehen taitajih. Pereh ta omahiset on kallehin elämän arvo. Oman muan patriotti Santran merkkipäivällä omissettuh pruasniekkah keräyty hänen šukulaisie, yštävie ta tuttavie Karjalan eri puolilta ta Šuomešta. Äijän hyvie šanoja oli šanottu, äijän Santran lauluja oli laulettu. Pruasniekan ohjelma oli monipuolini. Santra Remšujevan muistelujuhla alko Vuokkiniemen kalmismualla. Šiinä Koštamukšen tuatto Innokenti piti šiunaukšen Santran hauvalla, šentäh kun malittu on kaikista tärkein ihmisen henkellä. Juminkeko-šiätijön toiminnanjohtaja Sirpa Nieminen šyväimellisešti ta lämpimäšti šano: Šiun kera mäni aikakauši manan majoilla. Kenkänä ei enyä tule korvuamah niitä tietoja, taitoja ta kykyjä, kumpasie šie kannoit. Onnakko kaikki perinneh, kumpaista šie annoit, eläy aina ta niillä eväillä juhlimma tänäpiänä. Šiun laulut ta starinat eletäh eri muovošša tiälä muan piällä. Santran šukulaiset ta pruasniekan vierahat šanottih monta hyvyä šanua tunnetušta runonlaulajašta. Hiän oli oikiena ahkerana karjalaisena naisena, kumpani tykkäsi omua muata, kieltä ta kulttuurie, ta jätti šuuren perinnön tulovilla šukupolvilla. Santra kašvatti kahekšan lašta, hänellä oli 14 punukkua ta 22 pravopunukkua, oli pravopravopunukkojaki. Hiän oli oikiena ahkerana karjalaisena naisena, kumpani tykkäsi omua muata, kieltä ta kulttuurie. Tunnettu petroskoilaini muusikko Arto Rinne (vaš.) ta folkloristi Markku Nieminen paissah Santrašta. Kuva: Natto Varpuni»»Santra-DVD Vuokkiniemen Kylätalošša Juminkeko-šiätijön johtaja Markku Nieminen esitti uuvven vašta ilmeštynehen Santra Remšujeva -levyn. Tämä Santran šyntymän 100-vuotisjuhlan kunnivokši julkaistu DVD on levie näyteh hänen valtavašta muistitiijošta. Levy šisältäy Santran ainutluatuista muistitietuo Juminkeon arhiivašta. Šiih on kirjutettu yksi versijo jokahisešta häneltä tallennetušta laulušta ta starinašta: 201 lauluo ta 27 starinua. Šamoin levyššä on Santran muistitietoja kylän vanhoista tavoista ta ruokaperinteheštä. Šentäh kun Santra oli šuullisen perintehen taitajana, niin levyn julkaisumuuvvokši on valittu audiovisuaalini formaatti. Perinnehainehiston rinnalla DVDlevyllä on kakši Miia Tervon ohjuamua elokuvua Santrašta: Santra ja puhuvat puut (2013) ta Sielulintu (2014). Juhlah tuotih levyn muutoma kappaleh, kumpaset juattih Santran šukulaisilla. Myöhemmin kaikki halukkahat šuahah tilata tämä levy Jumineko-šiätijöštä. Santra oli luvun merkittävin perintehentaitaja, runonlaulaja ta starinankertoja. Santran šielulintu Vuokkiniemen Kylätalon musejošša avattih Santra Remšujevalla omissettu ekspositijo, kumpaseh on kerätty valokuvie, dokumenttija, tikutukšie. Šamoin šielä šuau kuunnella Santran starinoja ta lauluja CD-levyllä. Näyttely toimiu musejošša ainaški šykyšyh šuaten. Kylätalošša folkloristi Markku Nieminen kerto Santrašta ta hänen panokšešta karjalaiseh kulttuurih. Markku on tovellini Santra Remšujevan asientuntija. Hiän nauhotti Santran lauluja ta starinoja melkein 30 vuotta ta niin tallenti tämän arvokkahan uartehiston tulovilla polvilla. Nieminen on varma, jotta Santra ei ole viimeni kanšanrunouven tietäjä, niitä löytyy aina, ka šemmoista kuin Santra ei enyä voi tulla. Santra oli 1900-luvun merkittävin perintehentaitaja, runonlaulaja ta starinankertoja. Hänen vertaista karjalaisen perintehentaitajua ei enyä ole eikä voi tulla, korošti Nieminen. Juhlašša oli näytetty Miia Tervon Sielulintu-elokuva, kumpani hyvin miellytti kaikkie. Šiitä Vuokkiniemen Martat esitettih vesselän ta mukavan Kupčan starina -näytelmän Santran starinan mukah. Iltakonsertissa paikalliset folklooriryhmät ta vierahat artistat laulettih Santran lauluja. Vuokkiniemen lapšet šoitettih kannelta. Lopušša kaikki juhlaväki pyöri yhtehiseššä piirileikissä. Omii mielii kirjutakkua

4 4 «Oma Mua» 14. oraskuudu 2014»» teatru Kerr»»Artistat Jelena Filippova Vitelen Tilkuine-teatteri esitti jo viijettä omua spektaklie. Kerran meijän kyläššä -näytelmän enši-ilta piettih 8. oraškuuta, Voiton päivän uattona. Piäroulilois ezitytäh Ven an kunnivoitettu ozuttelii Vieno Kettunen da Karjalan kunnivoitettu artistu Santeri Kuikka. Ebätavalline rakkahus»»karjalan kanzalline teatru valmisti uvven Ol ga-ozutelman. Samvuaru, Vieras koin ižändy, Kyyhköit da suvaičus, Videlen kadrieli nämmii Videlen Tilkuzet-teatran spektakliloi olemmo jo kaččonuh dai niilöih mieldynyh. Kerran meijän hierus on teatran jo viijes spektakli. Teatru ruadau jo kaheksattu vuottu da nämmis vuozis viizi hyviäluadustu spektaklii karjalan kielel eigo ole hyvä sualis. Rahvastu kylän školan seinih spektaklin enzi-illale kerdyi äijy. Laval hyvät dekoratsiet da pertilomut, ihan sen aigazet, kudamii pidäy olla ozutettavas spektaklis: stola, sundugu, stuulat, kattiet da hurstit. Pajonke zualah tullah foklourujoukon pajattajat, kudamat ollah joga Tilkuzien spektaklis. Ozutus algavuu. Se on luajittu monien ven alazien da karjalazien suarnoin pohjale. Sen käzikirjutuksen, kui kaikkien toizien Tilkuzien spektakliloin, kirjutti teat ran ohjuaju Raisa Kudžijeva. Häi iče ainos ozuttelou spektaklilois. Täl kerdua inehmizel oli baarin an rouli. Toinah oli se viizas da vädžizii! Kui akalegi pidäy. Pidi sit ukol hänen roulis Vladimir Osipov»»Enzi-ildu Ol ga Kuzmina Karjalan kanšallini teatteri valmisti uuvven Ol ga-näytelmän, kumpasen pohjana on dramaturgin Laura Ruohosen teoš. Piärooliloissa esiinnytäh Vieno Kettunen ta Šanteri Kuikka. Suureh igäeroh huolimattah Ol ga da Rundis miellytäh toine toizeh. Vuottamatoi rakkahus muuttau heijän elaigua. Sen pohjannu on Suomen tundietun ozutelmukirjuttajan Laura Ruohozen vuonnu 1995 kirjutettu tevos, kuduadu pietäh yhtenny parahis Suomen nygyaigazes literatuuras. Tevos kiännettih monile kielile sego ozutettih Anglies, Amerikas, Ven al, Germuanies, Bolguaries, Frantsies, Irlandies, Slovenies sego Litvas. Petroskois Ol ga-ozutelmu valmistettih läs puolestostu kuus. Piäroulilois ezitytäh Ven an kunnivoitettu ozuttelii Vieno Kettunen sego Karjalan kunnivoitettu artistu Santeri Kuikka. Ruan teatras viizitostu vuottu, ga tämä on enzimäine spektakli, kuduas myö Vienonke olemmo piäroulilois, sanelou Santeri Kuikka. Ozutelmu sanelou, kui vahnan naizen 150-vuodehizeh taloih, kuduas häi eläy yksin, tulou imminkummalline 30-vuodehine mies. Suureh igäeroh huolimattah Ol ga da Rundis miellytäh toine toizeh. Vuottamatoi rakkahus äijäl muuttau heijän mollembien elaigua. Meijän ohjuajan idein mugah tämä ei ole puhtas druamu, s užiettah on ližätty äijy midä nagrettavuagi. Täs hyvin autettih sivuroulilois ezittyjät ozuttelijat, kaikkiedah heidy on viizi. Minun mieles Ol gaozutelmu miellyttäy kui nuorii, mugai aiguzii ristikanzoigi, jatkau Santeri Kuikka. Ozutelman ohjuajannu on Linas Zaikauskas. Häi on rodinuhes Litvan Panevežislinnah. Kogo ijäs Linas Zaikauskas ohjai piäl 70 eri ozutelmua, ruadoi eri mualois. Karjalan kanzallizen teatran ozuttelijoinke häi ruadau enzikerdua. Omas tulendas häi sovi meigäläzen teatran piäohjuajan Andrei Dežonovanke. Pari vuottu tagaperin hyö vastavuttih da vallittih ozutettavakse Ol ga-ozutelmu, se on läheine kui ohjuajale, mugai Karjalan ozuttelijoile. Meigäläzien artistoin mugah hyö suadih äijy hyviä yhtehizes ruavos uvven ohjuajanke, tuttavuttih hänen ruadotaboih. Teil on hyvä teatru sego ylen nerokkahat ozuttelijat, erähii spektakliloi voibi ozuttua Moskovan da Piiterin lavoil. Ol ga-ozutelmas myö ozutammo elaigua. Hos harvah, ga elaijas tapahtuu, konzu eriigähizet ristikanzat miellytäh toine toizeh. Kerdomukset rakkahuos ainos kiinnitetäh huomivuo da enämbäl kaikkie miellytetäh kaččojii. Tämän ozutelman myö opimmo luadie moizekse, gu sen lopus kaččojien silmih nostas kyynälet, sanelou ohjuaju Linas Zaikauskas. Ozutelman enzi-ildu pietäh oraskuudu. Uskommo, gu tämä spektakli suau kunnivosijan Karjalan kanzallizen teatran ohjelmistos. Nai taki Šišu (hänen roulis V ačeslav Voinskii) baarin an da baarinan tyttäres (hänen roulis Tatjana Četčujeva), opastigi händy ruadamah. Kuva: Ol ga Smotrova, Oma Mua

5 »»teatru an meijän hierus «Oma Mua» 14. oraškuuta pokoroijakseh hänen ies. Heijän tytär muamas ni vähästy ei jiännyh, vie se vidžukaššali oli da kehtannuh ei nimidä ruadua. Hänen roulii ozutti Tatjana Četčujeva, häi, sanakse, enzi kerdua ozutteli Tilkuzien spektaklis. Midä rodih perehele, kuibo heidy nenäs vedeltih da opastettih erähii laškoi ruadamah, tiijustatto iče spektaklin kačottuu. Jo lähi aigua spektakli ozutetah Videlen vahnoin kois. Sanommo vai sen, ku täh kaikkeh sydiihes Šišu, häi, omapäine, maltoi muanittua nämmii rahvahii dai vie naijagi heijän tyttäres. Šišuu ozuttau kaččojile jo hyvin tuttu V ačeslav Voinskii. Kaikkien artistoin neruo voibi kiittiä vaiku, ylen hyvin hyö maltetah ozuttua omii rouliloi. Yhty tottu nagrat heidy kaččojes. Dai iče spektakli on luajittu muga, ku sen joga sanas jo rubiet nagramah. Dai joga sanas olet ylbei, kui tarkah da pädevästi se on vallittu meijän kielel. Semmostu karjalan kieldy himoittau kuulta da tulla Videleh vie kerran. Täs uvves spektaklis paiči iče ozutustu oli karjalazen jarmankan šohuu, pajuo da tansuu. Yhtes aiguzienke lavale nostih nuoret artistatgi: kymmenenden kluasan opastujat da seiččemenden kluasan nuori tyttöine Polina Komissarova. Äijät heis enzi kerdua oldih laval, äijät iče tarittihesgi. Sanottih: miksebo la meidy etto Karjalazen jarmankan šohuu. Joga Tilkuzen spektaklis auttau kylän foklourujoukko, kudaman artistat pajatetah da tansitah. Joukon ohjuajannu on Jelena Melojeva. Kuva: Ol ga Smotrova, Oma Mua ota, sežo tahtozimmo. Otettihgi. Moločatgi oldih nuoret. Heidy spektaklin jälles enimite kiitettih Tilkuzien artistat. A iče teatru da sen ohjuaju Raisa Kudžijeva erikseh suadih kiitändykirjazet Karjalan zakonoinhyväksyndykerähmös karjalan kielen da karjalazen kul tuuran säilyttämizes. Teatran joga sanas olet ylbei, kui tarkah da pädevästi se on vallittu meijän kielel. Toinah suvaičči muata huogavuo Šišu. Kuva: Ol ga Smotrova, Oma Mua Nygöi Tilkuzil on oma soittaigi Juuri Kuznetsov. Mies on Tuulokselpäi. Kuva: Ol ga Smotrova, Oma Mua Kaččomah spektaklii kerdyi äijy rahvastu. Školan opastujat (kuvas enzi riävys) sežo ozutettih omua neruo uvves spektaklis. Kuva: Ol ga Smotrova, Oma Mua

6 6 «Oma Mua» 14. oraskuudu 2014 KRL:n jäšenet näytettih spektaklie karjalan kielellä pyhäpäivän kielipešäššä. Kuva: Ol ga Ogneva Liittolaiset kuvattih mainošfilmin Kyykkä-pelistä. Šitä voipi löytyä netissä. Kuva: Ol ga Smotrova, Oma Mua Yhtehini ruato on etulinjalla Ksenija Veretennikova Karjalan Rahvahan Liittoh kuulujat da Liiton ruadodovarišat hyvitelläh Liittuo 25-vuozipäivänke. Karjalan Rahvahan Liitto aina pitäy yhteistyötä ta ošallistuu monih projektiloih erilaisien järještöjen kera. Liitto kiinittäy erikoista huomijuo nuorih, antau tukie kylissä toimijilla KRL:n ošaštoilla, auttau Čičiliušku-teatterin vierailumatkojen järještämistä. Še on vain pieni oša KRL:n työštä. Liiton yštävät, työtoverit, kollegat onnitellah järještyö merkkipäivällä ta muissellah yhteistyötä. Alina Čuburova, Nuori Karjalajärještön johtaja: Kun kerromma Nuoren Karjalan peruštamisešta, aina muistelemma, jotta nuorisojärještö oli peruššettu (v. 1993) mm. Karjalan Rahvahan Liiton aktivistien eli vanhempien tovarissojen avulla. Eryähičči šanotah vielä, jotta Nuori Karjala on ollun Karjalan Rahvahan Liiton šiiven alla. Monet Nuoren Karjalan aktivistit kun tullah vanhemmiksi automaattisešti tullah KRL:n jäšeniksi. Eli KRL ta NK aina toimitah rinnalla. Meijän projektit ta koko ruato on omissettu šamalla asiella ruamma karjalan kielen ta kulttuurin šäilyttämisen hyväkši. Toivotamma kaikilla KRL:n jäšenillä ta hallitukšella aktiivisuutta ta voimua täššä ei helpošša työššä! Anna kaikki teijän projektit miellytetäh jäšenie ta šynnytetäh kiinnoššušta ympärillä olijilla! Tatjana Ledn ova, Kanšallisien kulttuurien keškukšen johtajan šijahini: Enšin haluon šanuo šuuret passipot KRL:lla keškukšen peruštamisešta. Liiton jäšenet šuatih šelittyä meijän virkamiehillä, jotta Karjalan Tašavallašša pitäy olla šemmoni keškuš. Tietyšti, KRL on šuuri meijän yštävä ta auttaja. Aina auttau toimehpitojen pitämiseššä. Šen lisäkši, Liitto on niin kuin ammattilaisien paja. Vet monet šen jäšenet oltih ta nytki ollah keškukšen ruatajina. Passipo työštä, kumpaista KRL pitäy iččenäisešti. Aina kekšitäh uušie projektija. Toivon järještöllä uušie ajatukšie ta aktiivisie jäšenie. Tatjana Temniševa, Kanšallisien kulttuurien keškukšen johtaja: KRL šeisou keškukšen peruštamisen alušša. Šen järještön halun ta innon anši jošta rupesi ruatamah meijän keškuš. Tietyšti, piemmä šuurta yhteistyötä. Toičči äšen emmä kerkie Liiton ajatukšien, uušien projektien peräh. KRL:n jäšenet aina yllätetäh. Rohkenen šanuo, jotta KRL on meijän kekšukšen kaikista järještöistä aktiivisin. Šen työ on tulokšellisin. Tärkie on še, jotta järještön ruavošša ei ole mitänä formalista. Šen jäšenet ruatah tosi työtä ta heilä kaikilla on šuuri halu kehittyä karjalaisien kulttuurie. Irina Petrova, Kanšallisuušpolitiikan ministerijön ruataja: Myö kaikin tiijämmä, jotta tänä vuotena KRL täyttäy 25 vuotta. Še on šuuri merkkipäivä ta järještö on hyvin valmistautun täh tapahtumah. Miun mieleštä tämä järještö on oikein aktiivini ta myö hyvin ruamma Liiton kera. Liiton jäšenet luajitah erilaisie projektija, kumpasien tarkotuš on karjalan kielen ta kanšallisen kulttuurin šäilyttämini ta kehittämini. Himottais huomauttua, jotta Liiton avulla nyt kaikki karjalaiset eri piirilöistä pelatah Kyykkyä. Liitto auttau Oma pajo-kuoron ta Čičiliušku-teatterin matkojen pitämiseššä. Viime vuosina ruvettih aktiivisešti ruatamah KRL:n piirien ošaštot. Oikein hyvä projekti oli pienien lapšien kera, konša pyhinäpäivinä hyö vanhempien kera paistih karjalakši. Toivon Liitolla männeššyštä, lykkyö ta voimie tämän vaikien, ka kuitenki hyvin tärkien työn jatkamiseh. Aleksandr Jeremejev, Karjalan Kanšalliškielisen TV- ta radijotoimitukšen johtaja: Yhteistyö Liiton kera meilä on ollun jo monie vuosie. Pari toimitukšen ruatajua ollah KRL:n johtokunnan jäšenie. Aina luajimma lähetykšie Liiton vuosikokoukšešta, staraičemma ajua KRL:n kera piirilöih. Radijošša ta televisijošša oli kerrottu liiton aktiivisista jäšenis tä, Oma pajo-kuorošta, Čičiliuškuteatterista. Kaikista KRL:n ilmotukšista aina kerromma omissa uutislähetykšissä. Yritämmä innoštua ihmisie järještön erilaisih toimehpitoloih. Liitošta monet tiijetäh, himottais, jotta tukieki olis enemmän. Vet projektih tai toimehpitoloih aina pitäy olla rahua ta ihmisvoimie. Toivon, jotta niitä voimie ta varoja aina olis riittäväšti. Tietyšti, olis hyvä, jotta Liiton ošaštot ruattais šamoin aktiivisešti piirilöissä ta ihmiset kiinnoššuttais täh toimintah. Natalja Golubovskaja, Čičiliuškuteatterin johtaja: KRL ta Čičiliušku-teatteri on šivottu toisihis. Vet ajatuš teatterin järještämiseštä šynty Liiton jäšenillä. Yhekšän vuuvven aikana oli äijän mukavie tapahtumie. Viimesistä oli vierailumatka Kalevalan piirih, kumpasen KRL autto järještyä. Čičiliuškulaiset toivotah Liitolla uušie ajatukšie, mukavie idejoja ta niijen toteuttamista. Še on tärkie. Monet voijah kekšie mitänih uutta, onnakko vain muutomat voijah toteuttua ajatukšie elämäh. Ajattelen, jotta KRL on hyvänä esimerkkinä täššä. Anna Vlasova, KRL:n Piäjärven kylän ošašton jäšen: Kyläššä aina luvemma leheštä Liiton projektiloista. Nyt Liiton avulla šaima Kyykkä-pelin vehkehet. Meinuamma pelata Kyykkyä meijän kyläššä ta järještyä oma joukko. Toivotamma Liitolla kaikkie hyvyä ta haluomma, jotta kaupunkissa ei unohettais loittosista kylistä. Gennadi Amosov, KRL:n Jessoilan kylän ošašton piälikkö: Olemma KRL:n ošašto Jessoilašša. Yritämmä ošašton avulla tukie paikallisie kyläläisie, järještyä erilaisie pruasniekkoja, keräyvymmä kokoukših ta tietyšti pakajamma karjalakši. Še on hyvä ajatuš ošaštojen perustamisešta erilaisissa piirilöissä. Rahvaš voijah paissa omista propleemoista ta šäilyttyä omua kulttuurie. Ajattelen, jotta pitäy ruatua šamašša šuunnašša. Omii mielii kirjutakkua

7 »»Karjalan Rahvahan Liitto Tuli aigu muuttuo «Oma Mua» 14. oraškuuta »»Karjalan Rahvahan Liiton johtokunnan ruavos vuvvennu 2013 (kevätkuu 2013-oraskuu 2014). Jelena Migunova Vuozi 2013 Karjalas oli ilmoitettu Karjalan kielen da Kanzallizen kul tuuran vuvvekse. KRL yhtyi tämän merkittävän vuvven pidoloih, hos pidäy sanuo, ku meile 25 vuottu joga vuozi on karjalan kielen vuvvennu. Kai midä oli ruattu vuvvennu 2013 sit suau lugie Oma Mua -lehten sivuloil. Läs joga Oma Mua -lehten noumeras KRLrubriekas myö sanelimmo liittolazil omas ruavos. Tärgevimien vuvven tapahtumien joukos on Karjalan Rahvahan Liiton uvven ustuavan registratsii. Jogahine karjalazis voi lugie sidä sotsiuallizel Vkontakte-saital karjalanrahvahanliitto-joukos paginat (obsuždenija) -rubriekas. Oma Mua suurin suavutus Oma Mua -lehti, kudaman haldivoiččijoin joukkoh kuuluu Liitto, sai kehitysty vuvvennu : uuzi saitu rodih lehtele oraskuus Lehten suurimakse da tärgevimäkse missiekse täs vuvves algajen rodih kaikkien karjalazien yhtistämine, ku Omas Muas suau lugie kirjutustu kaikil karjalan kielen murdehil. Oma Mua -lehten toimituksen voimil da Karjalan Sivistysseuran kannatuksel KRL pidi lugemiskursat Karjalan kylis. Nämmien kursiloin tuloksennu rodih se, ku enämbi 50 hengie opastui lugemah karjalakse latinalazil kirjaimil. Oma Mua -lehten toimittajat liygiläzet dai vienalazet ollah enzimäzinny abuniekoinnu kaikis KRL:n projektois. Tulien vuon piemmö lehten 25- vuozipäivän. Voin ebäilemättäh sanuo, ku lehti on suurin karjalazien suavutus, kudai vuozi vuottu vai kehittyy. Oppikkuas duumaija, ku vie viizi vuottu tagaperin lehti oli nellisivuhine, nygöi sit on jo 12 sivuu, uuzi dizainu, toimitukses ruatah nuoret hyvin opastunnuot toimittajat. Meigälästy Karjalazien kerähmös Liittolazet aktiivizesti yhtyttih Karjalazien VII kerähmön valmistamizeh. Piiriozastoloih da johtokundah kuulujat piettih paginoi täl suurel fourumal da yhtyttih Kerähmön rezol utsien valmistamizeh. Pidäy mainita, ku KRL:n johtokundah kuului Tatjana Klejerova rodih VII Kerähmön vallittuloin nevvoston piälikökse. Se andau uskuo, ku Karjalan Rahvahan Liiton da VII Kerähmön nevvoston yhtehine ruado kehittyy. Päiviä enne suurdu karjalazien kerähmyö Vieljärven kyläs Karjalan Kielen Koin luo paikallizen administratsien avul azetimmo mustolavvan runonpajattajale Paraskovja Ivano- Minä pagizen karjalakse -aksien aigah käimmö eri virrastoloih da ministerstvoih tarkistamah virguniekoin karjalan kielen neruo. Kuva: Ol ga Smotrova, Oma Mua»»Fakta ÎÎ Vuvvennu 2013 KRL:n johtokunnas ruadoi ruadoi 10 hengie: Jelena Migunova, Natalja Sinitskaja, Natalja Vorobei,Valentina Karakina, Svetlana Kondratjeva, Tatjana Klejerova, Aleksandr Jeremejev, Nadežda Kalmikova, Tamara Ščerbakova, Margarita Kemppainen. Pidäy maltua eliä da ruadua nygyaigazis poliittizis da ekonoumiellizis ololois. vale. Täs suures ruavos meidy avvutettih Devlethan Alihanov, Kvartsit-laitoksen johtai Valerii Bikov, Paraskovja Ivanovan bunukku Tatjana Izotova. Mustolavvan azettamine on yhteiskunnan, biznesan, paikallizen haldivon da Karjalan tazavallan halličuksen yhtehizen ruavon hyvä ezimerki. Kyykkä leviey Karjalas Erikseh pidäy mainita Kyykkäkriukka-kižas. Tämä kanzalline sportu jälgivuozinnu rubei elävymäh, kehittymäh da leviemäh Karjalua myö Karjalan Rahvahan Liiton hyvyös. Vuvvennu 2013 oli pietty äijy master-kluassua da kilbua kui Petroskois mugai Karjalan piirilöis, kyläläzet dai linnalazet mielihyväl kižatah dai jo opastetah toizii. Tänävuon on jo luajittu Kyykkä-kižan mainosvideo, kudaman suau nähtä internetas. Sygyzyl rodieu valmis kižan paginsanakniigaine, kunne roih pandu kižan terminua da fol klourumaterjualua. Kiinnostustu kižah rodih Karjalan virguniekoilegi. Elokuus, Kandurahvahien päivänny oli pietty suuri kilbu, kudamah yhtyttih eri ministerstvoin da virrastoloin ruadajat. Suattua mielet vallas olijoin korvih Virguniekkoi emmo vaiku ilaškoita joudoaijal, ga nyrvimmö ruadoaijalgi. Minä pagizen karjalakse -aksien aigah käimmö eri virrastoloih da ministerstvoih tarkistamah virguniekoin karjalan kielen neruo. Pahakse mielekse lövvimmö vaiku läs 30 ministerstvoin ruadajua, kudamat kuda-kui paistah karjalakse. KLR:n johtokundah kuulujat tavan mugah yhtyttih eriluaduzih istundoloih, kus puolistettih oman rahvahan interessoi, oigevuksii, omua kieldy: Konsul tatiivizen komitietan da Sanastokomissien ruadoh, Karjalan piämiehen tyves toimijan nevvoston istundoloih da VI Karjalazien kerähmön vallittuloin nevvoston ruadoh, Karjalan kielen da kul tuuran vuvven da VII Karjalazien kerähmön valmistamizen ruadojoukkoloih. Jatkammo yhtehisty ruaduo Kanzallizen poliitiekan da Opastusministerstvanke. Opimmo eččie samanmielizii da kannattajii Zakonoinhyväksyndykerähmös da Karjalan tazavallan halličukses. Ga ku iče myö, karjalazet, ruvennemmo riidelemäh, ku ruvennemmo jagamahes, ket ollah parembi lyydiläzet, liygiläzet vai vienankarjalazet sit emmo voi suattua meijän mielii virguniekoin korvih. Paras aigu muuttuo Vuvvet hušketah. Aigu muuttuu, muututah zakonat, elokseh tullah uvvet ilmivöt, uvvet tehnolougiet. Muutostu tulou opastus- da kul tuurulaitoksien ruadoh. Tulou selvih, ku yhteiskunnallizel järjestölgi ei sua ruadua endizeh tabah. Hil l akkazin muuttuu da kehittyy uudeh tabah meijängi järjestö. Hos ollou vastustajua meijän uvvele ruavole, sentäh pidäy astuo iellehpäi. Ku tahtonemmo muuttua kielen tilua, tahtonemmo kiinnostuttua nuordu polvie karjalan kielen da kul tuuran kehittymizen ruadoh, pidäy enzimäi muuttuo ičel. Pidäy maltua eliä da ruaduo nygyaigazis poliittizis da ekonoumiellizis ololois. Myö ainos ečimmö uuzii keinoloi karjalan kielen da kul tuuran säilyttämizekse da kehittymizekse. Opimmo keksie midägi uuttu. Täs meil abuh ollah nygyaigazet tehnolougiet, uvvet ruadopartn ourat. Mulloi Välly Karjala -yhtymänke opimmo järjestiä Iivanan päivän pruazniekkua, tänävuon Karjalan TV:n kanzalliskielizen»»fakta Vuvven projektat, kudamat suadih kannatustu Kanzallizen poliitiekan da Kul tuuran ministerstvois ÎÎ Kyykkä-kilvat Karjalan piirilöis ÎÎ Minä pagizen karjalakse -aksii ÎÎ Midä tiijät karjalazis? -aksii ÎÎ Lugemiskursat Karjalan piirilöis ÎÎ Karjalazen muuzikan pagin-seminuaru da pajo-aksiet ÎÎ Pyhänpäivän kielipezä lapsih näh ÎÎ Oma Pajo-horan matkat Segežah, Veškelyksen kyläh ÎÎ Čičiliušku-teatran matku Kalevalan piirih ÎÎ Tieduo karjalazih näh linnan avtobusois (Maršrut-TV) ÎÎ Kyykkä-mainosvideo da sanakniigu toimituksenke liittolazet piettih yhtehine sanelu karjalan kielel. Projekturuado on sežo hyvänny avvuttajannu kielen kehittämizen dielos. Opastummo kirjuttamah niidy, voitammo projektoin kilvois. Onnuako jogahine tiedäy jo, ku vaiku projektoin vuoh voibi suaja varua omah kehitykseh. Valdivo avvuttau yhteiskunnallizii järjestölöi vaiku moizel taval. Erikseh himoittas kiittiä yhtehizes ruavos Karjalan Sivistysseurua. Segi ruadau nygöi uudeh tabah. Ei pie ni meil jiähä jällele, ku hyö ollah meijän kannattajat da abuniekat. Himoittas uskuo, ku iellehpäi meijän yhtehine ruado vai kehittyy. Karjalan Rahvahan johtokunnan puoles da omas ičes hyvitellä karjazii, liittolazii Liiton 25-vuozipäivänke. Toivottua teile olla tovellizinnu karjalazinnu, kynzin-hambahin pyzyö omis juuris da omas kieles. Mustakkua, ku ilmai karjalastu da karjalan kieldy ei rodie ni Karjalan tazavaldua. Mulloi Välly Karjala -yhtymänke opimmo järjestiä Iivanan päivän pruazniekkua.

8 8 «Oma Mua» 14. oraskuudu 2014»» muisto Nuoret partisaanit Marija ta Anna»»Marija Melentjevan ta Anna Lisitsinan kavut Petroskoissa kuletah šamanšuuntasešti ihan rinnakkah. Niin kuin ni iče portuškat, nuoret neiččyset Marija Melentjeva ta Anna Lisitsina kulettih aikoinah yheššä šotateitä myöte ta avuššettih toini toistah Olga Pekšujeva Hyö oltih vielä niin nuoret, konša alko šota, yksi täytti vašta 17, toini 19 vuotta. Marija Melentjeva oli Priäžän karjalaisie, Anna Lisitsina vepšäläini, kotosin Vepšän volostin Kalajoven kyläštä. Hyö tavattih ta tutuššuttih šovalla. Kešällä 1942 vuotena partisaanit, yhteyšihmiset Melentjeva ta Lisitsina šuatih taistelutehtävän piäššä miehitetyn Šoutjärven piirin alovehella. Heijän piti šituo yhteyvet paikallisrahvahan kera, valmistua šalaset korttierit muanalasie puoluveh- ta nuo risoliittolaisruatajie varoin, šuaha šuomelaiset šiviilidokumentit, poimie tietoja vihollisien šotajoukkojen, esikuntojen ta puoluššušlinjojen šijouttumisešta. 15. kešäkuuta 1942 Marija ta Anna ylitettih rintamalinjan Leningradin alovehen Voznesenien tienoilla. Anna Koulušša Anna ei ollun parahien ta kurinalasien opaštujien joukošša. Partisaanijoukon johtaja, Anna Lisitsinan entini koulunopaštaja Ivan Vlasovič kotvan aikua epyäli, kannattauko lähettyä nuorie neiččysie šemmoseh matkah, šuahahko hyö šuorittua noin vaikien tehtävän. Kuitenki lopulta hiän hyväkšy tytöt tehtävän šuorittamiseh. Neiččyöt oltih miehitetyššä piirissä melkein kuukauven, hyö šuatih täyšin täyttyä tehtävän ta kerättih kaikki tarpehelliset tiijot. Myöštymismatalla Anna ajatteli kuin kertou šuoritetušta työštä partisaanijoukon johtajalla. Neiččyöllä oli hyvä mieleštä, jotta hiän ei pettän opaštajuah. Nyt Ivan Vlasovič voit olla aivan varma häneštä. Kotvan ajan piäštä neiččyöt Marija Melentjeva oli Priäžän karjalaisie. tultih Šyvärinjoven rannalla, nyt heijän piti piäššä joven toisella puolella. Hyö luajittih lautan rannalla olijista kuivista honkista, šivottih ne yhteh šillä, mi oli šuatavissa. Vaštarannalla näky liikuntua, palettih ropivot šiinä oltih vihollisen joukot. Marija ta Anna vuotettih kuni pimenöy ta lähettih lautalla joven poikki, onnakko kiireheššä ta kömpelöšti luajittu lautta hajosi melkein heti ta tytöt jouvuttih ylittämäh joven uimalla. Anna šito dokumentit piähä ta tytöt lähettih uimah. Vesi jovešša oli oikein vilu. Ranta oli vielä loittona, kun Anna tunši, jotta hänen jalkoja veti šuonella eikä hiän jakša enyä uija. Neiččyöllä oli kakši vaihtoehtuo: karjeutuo ta šilloin vihollissaltatat joven toiselta puolelta šouvettais apuh ta pelaššettais»»šankarin arvot hänet (šilloin hyö molommat jouvuttais vankiksi ta tehtävä olis pilattu) tahikka oman elämän hinnalla pelaštua tärkiet dokumentit ta antua Marijan viijä ne omalla puolella. Annan mieleh tuaš tuli Ivan Vlasovič, mitä šanou opaštaja još hyö pilatah tehtävän. Tytöštä valinta oli ihan šelvä. Kaikista eniten hiän varasi, jotta karjeutuu. Läkäštyen hiän šano Marijalla, jotta ei piäše rantah. Anna kerkisi antua dokumentit Marijalla, puri lujašti kiäštä, jotta vain ei karjeutuo ta kato vejen alla. Marija ei šuanun pelaštua potruškah. Marija Vaivalla, ihan viimesistä voimista Marija piäsi rantah. Hänen vuattiet upottih lautan hajottuo. Ieššä oli vielä 23 kilometrie SNTL:n Korkeimman Neuvošton Johtokunnan ašetukšella 25. šyyškuuta 1943 Marija Melentjevalla ta Anna Lisitsinalla kuoloman jälkeh oli myönnetty Neuvoštoliiton šankarin arvot. Kotimua muistau omie šankarieh. Neiččysien kotikylissä ta Petroskoissa on ašetettu muistopaččahie šekä nimitetty katuja heijän kunnivokši. Marija Melentjevan nimie kantau hänen kotikylän Priäžän koulu, neuvoštoaikoina Melentjevan nimi oli annettu monella pioneeriošaštolla. Anna Lisitsinan nimellä on nimitetty Karjalan kulttuuriopisto šekä Merilavaštoministerijön laiva. Juuriltah vepšäläini Anna Lisitsina šynty Kalajoven kyläššä. matkua vihollisšotajoukkojen täyttämyä alovehta myöte. Viisi vuorokautta melkein alačči ta ilmain ruokua Marija kulki meččie ta šoita myöten. Yöllä oli ylen vilu, tyttö kaivautu šammaleheh tahi hyppeli, jotta hoti vähäsen piäššä lämpiemäh. Šuuret čakkaparvet šeurattih häntä koko ajan ta purtih sualimatta. Viijen päivän piäštä kokonah voimattomana nečyt piäsi 7. erillisen armeijan 272. t a r k k a - a m p u j a d i v i s i o n i n šijoitumispaikalla ta šelošti tehtävän täyttämiseštä. Piäštyön vähän toipumah Marija muisti Šyvärijoven tumman vejen, Annin ta hänen viimeset šanat. Marija purškahti itkuh. Vähän ajan piäštä neiččysien šuamien tietojen mukah partisaanit tuhottih vihollisien Tytöštä valinta oli ihan šelvä. Kaikista eniten hiän varasi, jotta karjeutuu. varuškunnat ta patterit. Še oli Marijalla parahana liäkkienä. Mieleh tuaš tuli potruška Anna. Ei hiän tyhjäh pannun henkeh alttiiksi. Hoitokauven jälkeh Marija rupesi tuaš pyrkiytymäh tiijušteluretkeh. Kešällä 1943 Melentjeva tiijuštelijajoukon kera läksi tehtävällä Seesjärven piirih. Še oli vaikie reitti vihollisjoukkojen šeluštašša. Monta vuorokautta tiijuštelijajoukko kulki meččie ta šoita myöten. 1. heinäkuuta 1943 vuotena joukko piäsi Koškeženkylän tienoilla. Tiijuštelijilta loputtih evähät ta oša joukošta piätti peitočči piäššä kyläh, eikö šais mitä šyötävyä kyläläisiltä, toiset jatettih matkua. Marija ošasi hyvin karjalan ta šuomen kieltä ta läksi kyläh muijen kera. Kuitenki eryähän kyläläisen pettämisen takie Marija tiijuštelijien kera joutu valkošuomelaisien piiritykšeh. Šyttyneheššä laukkaušvaihošša tiijuštelijat oli tapettu. Marija viimeseh šuate puoluštautu ampumalla, kuitenki viholliset otettih hänet kiini. Miehittäjät ei šuatu puristua häneltä mimmosiekana tietoja ta šeuruavana päivänä, 2. heinäkuuta 1943 Melentjeva ammuttih. Kyläläiset hauvattih Marijan ta hänen šotatovarissat Koškeženkylän lähellä. Tiijuštelijajoukon taistelutehtävä ei ollun pilattu, tiijuštelijat, kumpaset jatettih matkua, šuatih mäneššykšellä täyttyä šen. Kirjutuš on valmissettu palkintolistatietojen, eri lehtikirjutukšien šekä Gennadi Fišin Karjalaiset neiččyset -kuvaukšen pohjalla.

9 »»lukomista Loma kirjan šeurašša «Oma Mua» 14. oraškuuta »»Tykkyättäkö työ lukie ta mimmosie kirjoja luvetta?»»10 kirjua Tunguon karjalaine Sergei Zaikov sanelou kniigois, kudamat miellytetäh händy enämbi toizii. Natto Varpuni Kešä on tulošša. Kešällä monilla alkau loma, tulou enemmän juotavua aikua tai valkiet yöt. Mitäpä työ ruatta, kun kaikki työt on ruattu? Mie šuvaičen lukie. Täššä rubrikissa mie rupien kyšymäh rahvahalta, mitä hyö luvetah ta mimmosista kirjoista tykätäh. Lupuan lukie šiitä luvettelošta vaikkapa yhen kirjan ta teiläki neuvon luatie šamoin. Tällä kertua ribrikin vierahana on istorikko, Tunkuon karjalaini Sergei Zaikov. Enšimmäini kirja, min mie muissan, on venäjänkielini Topeliuksen «Сампо-лопарёнок». Vaikka mie läksin kouluh 6-vuotisena, niin kirjan tämän miula luki muamo. Šiinä kirjašša oli äijä kuvie. Ei meijän kylän klubissa šiih aikah ollun muita kirjoja, kuin venäjänkielisie. Ei šuomen, eikä karjalan kielillä. Šiitä vain yöllä en voinun uinota, kun še Hiisi aina tuli mieleh. Še oli kaunis tarina šiitä pieneštä lappalaisešta pojašta. Oli še šiih aikah miun ikäni. Lappi muitenki on kaunis mua. Olen mie luken niitä muitaki kirjoja, ei vain ni ainut mieleh jiänyn. Šitä piti lähtie Sorokkah opaštumah, kun kyläššä ei ollun šitä keškikouluo. En mie i Sorokašša luken niitä kirjoja liikua, kun še venäjän kieli on niin kiemuraini miula, keškenäh myö pakasima karjalan kieltä, koulušša piti tiettäväini paissa venäjyä. Oli meijän kylän klubissa Kalevala-kirjojaki. Muissan L ubarskajan Kalevalan. Še ei ollun runo- Kalevala, vaikka šiinä oli niitä runoja vähän. Kuvat oltih Kočerginin. Še miula mielty. Olen kerännyn niitä Kalevaloja koko ijän. Monella kymmenellä kielellä, monien kuvittamina, vanhoja ta uušie, kaikenmoisie. Ei šiih aikah kirjat oltu niitä, mit vejettih puoleheš. No piti šitä venäjän kieltä opaštuo lukomah ta kirjuttamah. Luvin mie varmašti niitä muitaki kirjoja opaššuškirjojen lisäkši, no ei niistä moni mieleh jiänyn. 16-vuotisena piäsin Petroskoin yliopistoh opaštumah. Šiinä še lukemini vašta alkoki. Oli luvettava kaikenmoisie kirjoja. Kun olin lukemašša pohjoiseurooppalaisie kielijä, niin miun piti lukie niijen maijen kirjailijien kirjoja, venäjän kielellä tiettäväini. Mieleh jäi vain Henrik Pontoppidanin kirjuttama «Счастливчик Пер». Še on nuorešta pojašta, kumpani iče omua elošta oli ašettamašša, liikua vuotti, tyhjyä toivo. Oikein tykkäsin šuomelaisen Väinö Linnan Tuntematon sotilas Olen kerännyn niitä Kalevaloja koko ijän. Monella kymmenellä kielellä, monien kuvittamina, vanhoja ta uušie, kaikenmoisie. -kirjašta. Vašta monen vuuvven peräštä šain tietyä, jotta še painettu kirja ei ollun ihan še, min Linna kirjutti. Hänen kirjuttamua kirjua ei annettu painua, piti monta kohtua ottua kirjašta pois, šiitä vašta še painettih. Ei ni šen nimi ollun Tuntematon sotilas, še oli Sotaromaani-nimini kirja. Vuotena 2000 Šuomešša oli painettu šen oikie versijo. Linnan kirjašša on kerrottu kaunistelomatta ihmisien oikiešta elokšešta rauhan ta šovan aikana. Hyvä kirja. Šiitä kun olin armeijašša, miun kera oli eräš poika Vilnašta. Hiän ošasi kolmie kieltä: puolan kieltä, valkovenäjän ta venäjän kieltä. Hiän opašti milma lukomah puolan kielellä. Kyllä še on helppo opaššuttavakši, še puolan kieli. Välillä myö hänen kera kävimä Murmanskissa, niin šielä oli eräš kirjakauppa, mistä šai oštua halvemmalla hinnalla eivenäjänkielisie kirjoja. Mie oššin šieltä lappalaisista kertovan kirjan, nyt vain en muissa ken šen kirjutti. Še oli hyvä kirja, vanhoja kuvija lappalaisista oli ihan joka šivulla. Miula niin miellytti še kirja, jotta Enšimmäini Sergei Zaikovin kirja, min hiän muistau, oli venäjänkielini Topeliuksen «Сампо-лопарёнок». mie myöhemmin kiännin šen venäjän kielellä ta iče šivoin šen kirjakši. Šamašta paikašta oššin čekin kielellä Miloslav Stingl. Indiáni včera. Tämä kirjuttaja on tunnettu ympäri muajilmua, hänellä on monta kymmentä kirjua Amerikan alkueläjistä. Mie vain en heitä taho šanuo intiaaneiksi, še on kekšitty nimi. Heilä on omat nimet. Še intiaanit-šana on vähä šamantapani kuin čuudit, mi venäjän kieleššä tarkottau kaikkie ei-venäläisie Venäjällä eläjie ihmisie. Näillä intiaaneilla on äijä šemmoista mitä on karjalaisillaki. Luonto on heilä oikie jumala, hyö otettih luonnošta vain še, mi piti piätä elätettäväkši, ei otettu liikua, ei tuhottu luontuo, kunnivoitettih šitä. Ei ni čekin kieli ole vaikie kieli opaštuo. Kun hyvin ošannet venäjän kieltä, niin puolan ta čekin kielet ihan hyvin voit omin voimin oppie. Šuomenkielisistä kirjoista miula miellytti Kaisa Häkkisen Suomalaisten esihistoria kielitieteen valossa. Tämä kirja kiinnošti milma, kun šiinä on šemmoista karjalaisella hyvyä tietuo karjalaisista ta savolaisista, karjalan ta savon kielistä. Kun kielien mukah Šuomen mua juattais, nin šuurin oša tulisi karjalaisilla ta savolaisilla, vieläi Ruočista ta Norjašta šuuret palat. Še kirja pitäis kiäntyä venäjän kielellä ta antua karjalaisilla luvettavakši. Nykyset karjalaiset kun ei šuomekši voija lukie, eikä karjalakši, vaikka še kirja kiännettäiski karjalakši. Parempi olis kiäntyä venäjäkši, šiinä i venäläiset šuatais lisyä tietuo mi on mi. Mitä kirjoja teilä jäi mieleh? Mimmosie kirjoja šuosittelisija rahvahalla lukie? Šoittakkua Oma mua -lehen toimitukšeh ta tulkua tämän rubrikin gost akši. Sanakniigat Internetan kauti Valentina Mironova Mennyt vuozien aigua kazvoi kiinnostus karjalan kieleh, ylen äijy rahvastu tuli opastumah omua muamankieldy Petroskoil. Urokkoi pietäh kerran nedälis Kanzallizien kul tuuroin keskukses. Ga kieldyhäi pidäs käyttiä joga päiviä, ku se teriämbi tartus piäh. Tänäpäi on meile kuda-midä lugemistu, sen vuoh olis kebjiembi harjavuo kieleh. Ezmäzenny abuniekannu täs dielos oldas sanakniigat. Pahakse mielekse, karjalan kielen sanakniigoi jo ammui et lövvä kniigulaukois. Sendäh tuli mieli luadie erähien sanakniigoin elektronnoi versii. Täh ruadoh otettihes Kielen, literatuuran da histourien instituutan ruadajat. Myö valličimmo kaksi painostu: ezmäzekse Grigorii Makarovan livvin murdehen sanakniigu, kudai piäzi ilmah 1990 vuvvel da kuduas löydyy enämbi sanua ezimerkilöinke. Toizekse on otettu Pekka Zaikovan da Larisa Rugojevan vienanmurdehen sanakniigu. Se nägi päivänvalgien 1999 vuvvel, sih on kerätty läs sanua. Nygöi mollembien kniigoin elektronnoit versiet ollah Kielen, literatuuran da histourien instituutan saital illhportal.krc. karelia.ru Harvat kniigat (Redkije kniigi) joukos. Kannatustu täh projektah näh saimmo Karjalan Sivistysseuralpäi, passibo heile. Uskozimmo, gu rajan mollembien puolien kielen suvaiččijat suahah abuu nämmis sanakniigois. Meile, Kielen, literatuuran da histourien instituutan ruadajile, tämän ruavon parembannu palkannu on käyttäjien lugu, sengi myö näemmö Internetas.

10 10 «Oma Mua» 14. oraskuudu 2014»» matkustamine Midä toit Pariižas?»»Muailmu on moine suuri da eriluavulline, vai rahvas ollah kaikkiel vai rahvas, hos paistah eri kielil. Zinaida Dubinina Muajilma on šuuri ta eriluatuni, ka ihmiset joka paikašša ollah vain ihmisinä, hoti paissahki eri kielillä. Midä toit Pariižas? kyzyi minul yksi tuttavu. Rubein duumaimah: midä toin. Minä olin ainos äijäs muas, ga ei ole minul nimidä suitettuu, eigo ozuteltavua. Minä toin matkois vai mielet, kuduat käskietäh minule kirjuttua. Minä tiijustin äijän rahvahien elaijas, heijän istouries, uskos, kul tuuras, sen kul tuuran luadijois, kirjuttajis, taidoilijois. Biblien kiändäjänny minul pidi nähtä net kohtat, kudamis tapahtui se kai, mi on kirjutettu Biblies. Tiettäväine, se tapahtui kaikes muas, no kaiken, keskustamu oli Jevrouppu. Olin Izrail as, Gretsies, Turtsies, Italies, Ruočis, a nygöi piäzin, minun elaijan matkoin lopus, Pariižah. Se oli gu lahju minule. Ken ei tahtos Pariižah? En ni minä voinnuh kieldävyö. Frantsies da Pariižas on äijy kirjutettu, minägi luvin äijän, tiijän, mittuine jygei oli tämängi rahvahien elaigu eri aijoil. Olen lugenuh heijän kirjuttajien kniigoi, äijy on kiännetty ven an dai suomen kielele. Kniigua en vaihta ni mih Erikseh täs tahtozin sanella yhtes suures Frantsien kirjuttajas Viktor G ugos da hänen kniigas Kurjat (Отверженные), kui se on kiännetty suomen kielele. Häi kirjutti Pariižan kurjis, köyhis gor ua tirpajis rahvahis. Erähii heis myö tunzimmo jo školas opastujes, brihaččuine Gavroš, kuduadu tapettih barrikuadoile, tyttöine Koretta, kudai oli armoitoi da eli vierahis rahvahis. Minä kerras mustin heidy, konzu sain Viktor G ugon kniigan kädeh. Se oli suuri kniigu, no minä en piästänyh sidä loitokse käzis, kuni en lugenuh loppussah. A luvin minä sen jo Petroskoil opastujes. Sidä ei olluh meijän opiston kirjastos i minul pidi kävvä sidä lugemah yleizeh kirjastoh. Joga ehtiä juoksin sinne. Olimmohäi myögi kurjat hierun tyttözet, kudamil äijäl ei olluh ni putin sobua, ni jallaččii. Se oli jälles sidä suurdu voinua, kudual tapettih meijän tuattoloi. Oli talvi, minun polvet vie nygöi mustetah sen pakkazen, konzu minä juoksin Kirovan lagevol Pervomaiskoile uuličale, kus oli meijän eloisija. En mustele nälgiä, hos ildazekse oli toiči vai hiilavua vetty, a mustelen, kui se oli minule mieldy myö, konzu sain käzih hyvän kniigan. Puaksumbah pidäs kirjuttua kurjis da abeittulois Yhty vai žiälöičen, gu en voinnuh, ei olluh mahtuo opastuo Minul himoitti Pariižas omal jallal astuo sih kirikköh, kudamas häi kirjutti Notrdam de Paris -kniigan, moliekseh sit kirikös, kudamas molittihes sen aijan rahvas. kielii. Hos sidä anglien kieldy, kudai nygöi pidäs tiediä ylen äijäl muailmas matkustajes. Mustelen puaksuh da kiitän muamua, kudai andoi meil oman karjalan kielen, hos iče oli kirjatoi, eigo tiedänyh tostu kieldy paiči karjalua. Oma kieli avvutti minule opastuo hyvin suomen kielen. Kui puaksuh školas ruadajes dai nygöi minä opin sanuo lapsien vahnembile, kui pidäs lapsil tiediä oma kieli, ezmäzikse oma, a sit toizet. No tämä kielipoliitiekku, kudai on nygöi meijän muas, se on prostoidu rahvastu vastah, sanotah: mikse pidäy. A rahvas viipattih käil: mengäh kui menöy. Vikse olemmo myögi kurjat, gu emmo ellendä omua hyvytty. Puaksumbah pidäs kirjuttua kurjis da abeittulois. Heidy on äijy muailmas. No ken suvaiččou, ken žiälöiččöy, ken avvuttau heile? Juuri sit kirjutti Viktor G ugo omas kniigas. Häi suvaičči kurjii, niidy, kel on tusku da gor a. No bohatat da kylläzet ei ellendetä toizen tuskua. Mieleh ijäkse jiädih Viktor G ugon sanat: Heil on gor an tirpandan varavo, kudai toiči kazvau gor ua tirpajien vihuandassah Midä nygöi sanos Viktor G ugo, gu nägis, kui jengan vuoh nygöi luajitah mual viärytty. Biblien kiändäjänny minul pidi nähtä net kohtat, kudamis tapahtui se kai, mi on kirjutettu Biblies. Notrdam de Paris Enne Pariižua ruadonedälii lopus myö olimmo Tamperen teat ras da sie oli spektakli-muuzikaline ozutelmu. Minule oli kummua, gu se oli juuri se Viktor G ugon Kurjat kirjan mugah. Se oli minule moine pruazniekku, musto toi minule edeh sen aijan, konzu minä olin sen kniigan vallas. Se kniigu opasti minuu duumaimah kogo muailman elaijas. Kui loitton minus oli se tundematoi Pariižu silloi. Minä mustin kaikkii sen ozutelman rahvahii, nimetgi mustin, hyö oldih minule gu omat. Sikse minul himoitti Pariižah, nähtä hos sen kirjuttajan kalmu, omal jallal astuo sih kirikköh, kudamas häi kirjutti Notrdam de Paris -kniigan, moliekseh sit kirikös, kudamas molittihes sen aijan rahvas. 850 vuottu eläy se kirikkö, eläy da vai čomenou rahvahien suvaičendal. Se on kaikis kuulužin kirikkö muailmas. Sinne tulduu ristikanzu hillenöy, himoittau vai kuunnella sidä ylen hil l astu kirikön elaigua. On sit midälienne kuultavua: se hil l aine pagin kuuluu, se pajatandu. Vai kuulunougo se meis ičes? Midä voit istuo, duumaija, mustella hos kui kodvan. Kačon nygöi sih kartočkah, kudamal myö Riitanke seizommo se kirikön ies, a alahan kirjutus: Kurjat Notr dam de Paris ies. (Myös Viktor G ugo mieles). ÎÎ Jatkuu.»»Kiitändysanat Minul nygöi on aigua mustella, duumaija. Kai tämä tuli minule mieleh, konzu minä enne Pariižan matkua olin Suomes, Tamperel ruadamas minun Biblien kiännöksien piäl yhtes minun toimittajan Inka Pekkazenke. Nedälin ruavoimmo ylen hyvin, oli kačottavua, kohendettavua, lugiettavua algutekstois da kiännöksis, kudamis Inka lugi minule anglien dai jevrein kielel. Minähäi luven vai ven an, suomen da karjalan kielel. Täs pidäy sanuo ylen hyvät sanat sit talois da emändöis, kudamienke minä elin da ruavoin äijän vuottu. Tiä minä ainos olin gu omahizien keskes. Passibot suuret Inka Pekkazele da hänen sizärele Riitta Silk. Passibo täs Pariižan matkasgi. Hyö minuu otettih Pariižah. Midä minä kielen da muan tiedämätöi voinnuzin nähtä da tiijustua nengozes suures linnas kui Pariižu. Passibo suuri Anika Laaksole, Biblien kiännändyinstituutan johtajale, kudai ylen hyvin vastai minun omahizii, kuduat tuldih Helsinkih ottamah minuu kodih da andoi meile kolmekse päiviä hyvän fatieran Helsinkis. Matku oli hyvä. A Ks uša-vunukku ozutti hyvän anglien kielen, Helsinkis händy ellendettih. Kurjat-kniigas Viktor G ugo kirjutti Pariižan kurjis, köyhis gor ua tirpajis rahvahis. Erähii heis myö tunzimmo jo školas opastujes, brihaččuine Gavroš, kuduadu tapettih barrikuadoile, tyttöine Koretta, kudai oli armoitoi da eli vierahis rahvahis.

11 »»oma kieli «Oma Mua» 14. oraškuuta Tulolaine kieliniekku s. 3 Erik Engberg opastuu nygöi Petroskoil ven an, suomen, karjalan da pol šan kielii. Londonan yliopistos opastui briha tuli Karjalah vuvvekse. Hyvät lehen tiluajat! Oma Mua -lehen toimituš ilmottau aktijon Tilua lehti ta šua lahja. Tilua lehti, työnnä tahikka tuo kuitti Oma Mua -lehen toimitukšeh, yhty arpajaisih ta šua lahja. Arpajaisien šuurin lahja on leivänpaissin. Uutta! Oma Mua ainut karjalankielini lehti Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i Karjalazii puolistamas 25 vuottu s. 4 Tänä vuon Karjalan Rahvahan Liitto pidäy omassah 25-vuozipäivän. Liiton piälikkö Jelena Migunova saneli, midä hommua on Liitol tänäpäi, da kui liittolazet valmistutah täkse karjalazien pruazniekakse. 06 (1196) Kolmaspäivy Serota Olimpialaispäivät karjalaisissa kylissä s. 6 Pienet olimpialaiskisat piettih Jyškyjärven, Kalevalan ta Veš ke lykšen kylissä. Kyläläiset näytettih nerojah hiihošša, kelkkailušša, jiäkiekošša ta muissa talviurheilulajiloissa. Koštamukšen Karjalan gorničan rinnalla toimijan lapširyhmän artistat ei varata yleisyö. KUVA: NATTO VARPUNI Hommua Oma Mua -lehen kymmenen tilaušta (poštin kauti) tuttavilla, omahisilla ta tovarissoilla, ta šua Oma Mua-lehen ilmani tilauš puolekši vuuvvekši ta šen lisäkši šähkölihamylly. Hommua Oma Mua -lehen 20 tilaušta (poštin kauti) ta šua lahjakši lehen ilmani tilauš puolekši vuuvvekši, šen lisäkši kešälevon vehkehistö: stola, nellä stuulua ta zontikka. Toini lahja 20 tilaukšešta on mul tikeitin. Muistakkua, jotta lahjat šuahah poikkoimmat. Vieljärveläisien folkloori tutukši s. 10 Valentina Mironovan Vieljärven šeuvun folklooriperintehie -kokoelma ilmešty Petroskoissa viime vuuvven lopušša. Kuin vain šais nuoret okšat kotipihah juurtumah» Kanšainvälini Talvi-Sommelo musiikkifestivaali piettih Vuokkiniemeššä ta Koštamukšešša tuiskukuuta. Šivu 8. Luve Omua Muata internetissä: Tilua Oma Mua! Poštin kautti kotih 374,88 rupl ua puolekši vuuvvekši Poštin kautti poštilaitokšelta 280,98 rupl ua puolekši vuuvvekši Lehen PDF-versijo 160 rupl ua puolekši vuuvvekši Toimitukšešta 160 rupl ua puolekši vuuvvekši Kun tahtonnet šuaha lahja, työnnä tahikka tuo Oma Mua -lehen tilauškuitit vuuvven 2014 toisella puoliskolla toimitukšeh. Tilua Oma Mua! Hyvät Oma Mua -lehen lukijat ta tiluajat! Venäjän pošti on ainut laitoš, kumpasen avulla teilä on mahollisuuš tilata Oma Mua -lehtie omah kotih. Pahakši mielekši, še etukäteh ilmoittamatta nošti lehtien tilaušhinnat vuuvven 2014 toisella vuosipuoliskolla. Tämä propleema koški kaikkie lehtijä, kumpasie painetah ta levitetäh Venäjällä. Myöki puuttuma täh. Nykyjäh Oma Mua -lehen tilaušhinta poštin kautti puolekši vuuvvekši on 374,88 rupl ua. Tiijämmä, hyvät lukijat ta tiluajat, jotta še on ylen šuuri šumma teilä. Periodika-kuštantamo, Oma Mua -lehen toimituš ta Karjalan Rahvahan Liitto mietitäh, kuin vois pienentyä še šumma lehen poštin kautti tiluajilla. Täkši päiväkši ehottaisima teilä lehen eri tilauštapoja. ÎÎ Pitäy šanuo, jotta niillä, ket tilatah Oma Mua -lehtie šuorah toimitukšešta hinta on entini: 160 rupl ua puolešša vuuvvešša ta 290 rupl ua, kun tilannetta lehen koko vuuvvekši. Još teilä on mahollisuuš hakie lehti Petroskoista, voitta tilata šen toimitukšešta. ÎÎ Toini vaihtoehto on tilata lehti omah kyläh ta ičen käyvä še poštilta. Šemmoni lenen tiluamisvaihtoehto do vostrebovanija tulou makšamah 280,98 rupl ua puolekši vuuvvekši. ÎÎ Kolmaš variantti on tilata lehen PDF-versijo šähköpoštin kautti. Še keino on hyvä niillä, kellä on koissa internetti. Lehen šähköversijo makšau 160 rupl ua puolekši vuuvvekši ta 300 rupl ua vuuvvekši. Lehen PDF-versijon voipi tilata Periodikan nettišivuilta tahikka meilä toimitukšešša. Hyvät lehen tiluajat! Olemma kiitolliset teilä, jotta tähä šuate oletta ollun meijän kera. Himottais uškuo, jotta täh hintašeikkah kaččomatta työ iellähki jiättä meijän Oma Mua -lehen tiluajien joukošša. Myöki, toimitukšen ruatajat, omašta puolešta rupiemma kaikin keinoin avuštamah teitä. Terveh tulla meijän toimitukšeh, šoittakkua, kun teilä lienöy kyšymykšie lehen tiluamisešta. Yritämmä yheššä piäššä läpi näistä propleemoista. Muistakkua, jotta myö ruamma teitä varoin, meistä ta teistä riippuu pisyykö kieli elošša. Kun ei tulle lehen tiluajie ta lukijie, niin kielellä ei tule tulevaisuutta. Oma Mua -lehen toimituš Himottais uškuo, jotta täh hintašeikkah kaččomatta työ iellähki jiättä meijän Oma Mua -lehen tiluajien joukošša.

12 12 «Oma Mua» 14. oraskuudu 2014 Tulgua kerähmöle!»»karjalan Rahvahan Liiton vuozipäivynedälin tapahtumua (kolmaspäivy) ÎÎ Karjalan kielen kursiloin salbajaizet. Midä? Konzu? Kus? -kiža. Kanzallizien kul tuuroin keskus, Leninan lagevo, (nelläspäivy) ÎÎ KRL:n 25 vuottu yhtes -fotokuvan ozuttelun avajazet. Kanzallizien kul tuuroin keskus, Leninan lagevo, 2. Ozuttelu rubieu ruadamah 31. päivässäh oraskuudu (pyhäpäivy) ÎÎ KLR:n alaozastoloin piälikkölöin pyöryžy stola 25 vuottu yhtes Kanzallizien kul tuuroin keskus, Leninan lagevo, 2) ÎÎ KRL:n pruazniekalline vuozikerähmö. Karl Raution nimizen muuzikkukolledžan zualu, Sverdlovan piha, 25 Karjalan Rahvahan Liiton pruazniekallizen vuozikerähmön ohjelmu ÎÎ Karjalan Rahvahan Liittoh yhtynyzien da Kerähmön gostien registratsii ÎÎ Periodika -julguamon da KRL:n tuottehien myöndy. ÎÎ Aldoine- da Oma Pajo -joukkoloin ezitys ÎÎ Karjalan gimnu ÎÎ Oma Pajo -horan ezitys ÎÎ KRL:n piälikön tervehtyssanat ÎÎ Kerähmön suurien gostien tervehtyssanat ÎÎ Karjalan Rahvahan Liiton johtokunnan ruavos vuvvennu 2013 (kevätkuu 2013 oraskuu 2014) ÎÎ Karjalan Rahvahan Liiton johtokunnan piälikön valličukset ÎÎ Karjalan Rahvahan Liiton johtokundah kuulujien ližävalličukset ÎÎ Aldoine-joukon ezitys ÎÎ Pyhänpäivän kielipezä -projektan prezentatsii ÎÎ Hyvittelyt ÎÎ Loppusanat (KRL:n piälikkö) Muhahtai! Pappa, mintäh šiula ei ole autuo? kyšy Pekka. Ei ole rahua. Vot šie elä laiskottele, opaššu hyvin, tulet hyväkši ammattimiehekši ta oššat ičelläš auton. Pappa, mintähpä šie laiskottelit koulušša? Poštukartočkoin taidoilijannu on Anastasija Trifanova. Kuva: Ol ga Smotrova, Oma Mua Poštuvakkazeh tuaste liženi»»karjalazeh poštuvakkazeh liženi poštukartočkua livvikse. On luajitettu myös enzimäzet poštukartočkat vepsäksegi.»»uudizet Ol ga Smotrova Täl kerdua on luajitutettu poštukartočkat livvikse da vepsäkse. Karjalazet voijah toivottua omile da tuttavile merkipäivänny Hyviä ozua, vepsäläzet Ozad da tervhut. Voibi hyvitellä omii Roindupäivänkegi libo Sϋndundpäivänke. Sanakse, nämä vepsänkielizet poštukartočkat ollah enzimäzet vepsäläzil. Poštukartočkoin taidoilijannu tuas te on meigäläine Anastasija Trifanova. Keziä vaste kyzyimmö taidoilijua piirustamah moizii čomazii poštukartočkoih niškoi, ku niilöis tundus kezän lämmy. Nast al moine idei sežo rodih mieleh. Kummakkahat böbökät da kukat puuhizel ikkunpielizel ollah roinoku tovellizet, tuvvah hyviä mieldy. Ostua uvvet poštukartočkat voibi Oman Muan toimitukses. Juohatammo, toimitukses myödävänny on muudu poštukartočkua livvikse da vienankarjalakse da magniettua. ÎÎ Oman Muan adressi: Petroskoi, Titovan piha, 3 Pertit 102, 109 Ližiä telefonas: »»joudoaigu»»Huomivo Kaččokkua «Omin silmin» nellänpiän, 15. oraskuudu, 9.00 aigua. Vedäjänny Inna Bogdanova. Ô Ô «Kieldy da kul'tuurua vuvves 1989». Karjalan Rahvahan Liiton v u o z i p ä i v ä k s e. Luadinuh Natto Varpuni. Karjalan kielel. Ô Ô «Gu synnyit karjalazekse...». 15. oraskuudu on kanzoinväline perehen päivy. Demibitskoin perehes Puadanen Sellis kaikin paistah karjalakse da tahtotah eliä kyläs. Luadinuh Ol'ga Ogneva. Karjalan kielel. Ô Ô «Kiristiuskon ABC. Kui pidäy olla da kui ei pie olla kosketuksis toizien ristikanzoinke». Vedäjänny on l'uterilaine pastoru Suomespäi Pentti Smeds. Suomen kielel. Programmois on ven'ankieline tekstukiännös. Kaččokkua «Omin silmin» nellänpiän, 22. oraskuudu, 9.00 aigua. Vedäjänny Ol'ga Ogneva. ÔÔ «Sel'gi. Taga- Pohd'apee». Kui on muuttunuh karjalazen Dembitskoin perehen elos. Pyzytähgo hyö endizelleh karjalan kieles da omas kyläs. Luadinuh Ol'ga Ogneva, ohjuaju Anžela Morozova. Karjalan kielel (seesjärven murdehel) Ô Ô «Kodimal minun sydäin». Vepsäläzen raadivotoimittajan, runoilijan Alevtina Andrejevan mustokse. Luadinuh Larisa Smolina. Vepsän kielel. Programmois on ven'ankieline tekstukiännös.»»siänennustus Petroskoi Anuksenlinnu Priäžy Koštamuš Kalevala Louhi yö päivy yö päivy yö päivy yö päivy yö päivy yö päivy 15 / / / / / / / Peruštajat: Oma Mua Karjalan rahvahan lehti Peruššettu kešäkuušša 1990 Karjalan tašavallan Lakijenhyväkšymiskokouš, Karjalan tašavallan hallituš, Karjalan Rahvahan Liitto ta kuštantamo Periodika Piätoimittaja Natalja Anatoljevna Sinitskaja Julkaisijan ta toimitukšen ošoite: Titovinkatu 3, Petroskoi, Karjalan tašavalta ÎÎ Tel: (814-2) , ÎÎ omamua@mail.ru Internet: Julkaisija: ÎÎ Karjalan tašavallan autonomini laitoš Periodika-kuštantamo ÎÎ Painettu Verso-kirjapainošša, , Petroskoi, Varkaukšen rantakatu, 1a ÎÎ Lehen on rekisteröinyn Venäjän Federatijon Kirjapainoalan komitietta ÎÎ Rekisterinumero Indeksi ÎÎ Allakirjutettu painettavakši čuasu ÎÎ Painoš 500 ÎÎ Tilauš 343 ÎÎ Hinta 20 rpl Redizaini Fenomen-mediajoukko (Piiteri) On otettu: