Oma Mua. 20 (1210) Kolmaspäivy Serota kannatušta rajan takuata s. 6. johtaja s. 7

Transkriptio

1 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 20 (1210) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Hätken vuotettu kirju s. 3 Vastevai ilmah piässyöh Vladimir Brendojevan kirjah on kerätty runolijan kai runot da kerdomukset. Parembua ei ole ozua -kirjan prezentatsii oli runoilijan roindumual, Anukses. ÔÔ Apuo ta kannatušta rajan takuata s. 6 Kuusamo Viena -šeura oli peruššettu 1994 vuotena, kešäkuušša še täyttäy 20 vuotta. Näinä vuosina tämäki šeura on luatin šuurta työtä karjalan kulttuurin hyväkši molommin puolin rajua. ÔÔ Nerokaš johtaja s. 7 Musejoyönä Karjalan Kanšallisešša musejošša avattih Grigori Grigorjevin muistolauta. Šen avajaisissa Karjalan Kanšallisešša musejošša oltih Kanšallisuušpolitiikan ministeri Juri Šabanov ta musejon johtaja Mihail Gol denberg. ÔÔ Karielan kieli on kulda s. 9 Karielan kielen tiedomieš Aleksandra Punžinalla täydyi 80 vuotta. Karielan kieli on kulda! A kuin myö emmä rubie vardeimah šidä kuldua i kavotamma, niin ženmuost a kuldua enämbi meilä ei lie... šano Aleksandra Vasiljevna Punžina karielan kielen opaštujilla Tverin universitetašša. Časounan pyhittämizeh kerävyi muga äijy rahvastu, ga ei synnytty kaikin časounan sydämeh. Sendäh sluužbu oli pihal. Kuva: Kirill Ognev Kolmen vuvven ruado»»uuzi časounu sai oman kohtan Jyrgiläs. Sivu 4.

2 2 28. oraskuudu 2014»»tazavaldu»»uudizi Kyläläini pohja Natto Varpuni Kanšallisen teatterissa piettih Kyläläini pohja -nimini konsertti. Laulajana oli Jevgeni Šorohov, runoja kirjutti Aleksandr Volkov. Ohjelmašša oli 15 venäjänkielistä lauluo. Ne oltih laulut Karjalašta ta karjalaisista, kotikyläštä, pereheštä. Välillä Jevgeni Šorohov vieläi kerto omašta yštäväštä, Aleksandr Lukič Volkovista, hänen pereheštä ta šiitä, mitä hänellä tulou mieleh, kun hiän lukou Volkovin runoja. Iče runoilija niise esiinty lavalta muutoma runo, mm. karjalan kielellä. Salissa oli kost ua Priäžäštä ta Volkovin kotikyläštä Jessoilašta, oltin niise runoilijan omie heimolaisie - tytär, čikko ta punukkoja. Karjalan tazavallan Zakonoinhyväksyndykerähmö 17. oraskuudu täytti 20 vuottu. Ozuttua oma pädevys Laulojen välillä Jevgeni Šorohov vieläi kerto omašta yštäväštä, Aleksandr Lukič Volkovista ta hänen pereheštä. Tove Janssonan 2 euruo Valentina mironova Suomen kirjuttajan Tove Janssonan kunnivokse luajitah 2 euron den gat. Suomen den gupaja piästäy ilmah uvven den gan 16. kezäkuudu. Kaikkiedah rodieu luajittu puolitostu miljounua moniettua, kudamii rubieu čomendah Muumimamin Tove Janssonan kuva. Ennepäi vuozinnu 2004 da 2014 Janssonan kunnivokse jo luajittih hobjazii kollektsiimoniettoi. Merkipäivän monietan dizainerannu on taidoilii Jari Lepistö. Uvven 2 euron monietan yhtes puoles rodieu Janssonan kuva, toizes puoles päivänlaskupuolen Jevroupan. Tänävuon elokuus täydyy 100 vuottu Tove Janssonan roindupäiväs. Sidä ruvetah pidämäh Suomes dai toizis mualois. Suomes merkipäiväkse on valmistettu äijy piduo, niilöin luvus suuri Toven Janssonan kuvien ozuttelu Ateneum-muzeis. Uvven 2 euron monietan yhtes puoles rodieu Janssonan kuva, toizes puoles päivänlaskupuolen Jevroupan.»»Karjalan Zakonoinhyväksyndykerähmöle - 20 vuottu. Karjalan tazavallan Zakonoinhyväksyndykerähmö 17. oraskuudu täytti 20 vuottu.midä muutostu on tapahtunnuh 20 vuvves, sih nähte opin kirjuttua. Tiettäväine, 20 vuottu ei ole suuri vuozipala. Yhtelläh se ozuttau, ku Karjalan tazavallan Zakonoinhyväksyndykerähmö nämmis vuozis ozutti oman pädevyön. Kahteskymmenes vuvves tazavallas da Ven al on tapahtunnuh äijy muutostu ekonoumiekan da poliitiekan alal, on muuttunuh tazavallan valdivoelimien struktuuru. Vuvvennu 1994 kaikis korgevimis virrois oldih nevvostovallan aigazet, kommunistupuolovehen kazvatit. Nennil rahvahil oli korgei poliittine, ammatilline opastustazo da suuris virrois ruadokogemus. Paiči sidä net oldih omat paikallizet rahvas. Heijän joukos voizin mainita karjalazen Karjalan halličuksen piämiehen Viktor Stepanovan da ven alazen Ivan Aleksandrovan, kudai johti Zakonoinhyväksyndykerähmyö. Mollembil heil oli suitettu suuri ruadokogemus Kommunistupuolovehes olles. Valentina Pivnenko, kudai sežo oli Zakonoinhyväksyndykerähmön herroin joukos, enne oli ammattiliitos ruavos. Heijän joukkoh oldih pädijät toizetgi rahvas, kudamii vallittih Zakonoinhyväksyndykerähmöh Sergei Katanandov, Aleksei Štikov, Jevgenii Morozov Vuvvennu 1994 vallittuloin deputuatoin keskes oli äijy karjalastu da suomelastu Viktor Bogdanov, Aleksandr Lekkerev, Mihail Goškijev Kieldy maltajua meigävellie silloi oli äijiä enämbi nygösty. Vuvvennu 1994 tazavallas äijät kohtat oldih toizin. Nevvostovallan aijan perindönny oldih suuret laitokset Onieguzavodu, Avangard, Petroskoin stankuzavodu Tänäpäi äijii niilöis jo ei ole ni olemas. Kostamuksen GOK:an dieloloi ainos pietäh paginal. Se maksau veroloi Voulogdah. Se terstavuttau, huolestuttau, sen periä pietäh pahua mieldy, ga muutostu parembahpäi ei ole. Kylät loputah. Sen peräh häviey kylän eloksen taba. Karjalas lähes ei jiännyh suurii muatalovuslaitoksii. Zvierisouhozois on jiännyh ainavo Priäžän. Sih äijän vägie panou sen direktoru Valerii Kolouškin, Zako noinhy vä k sy ndykerä hmön am muine deputuattu. Vuvven 1994 jälles Zakonoinhyväksyndykerähmön struktuuru äijän kerdua muutui. Kahten paluatan sijah luajittih yksi. Enne deputuattoi vallittih nelläkse vuvvekse, nygöi viijekse. Sen peräh, kui muututtih federuallizet zakonat, muututtih tazavallangi zakonat. Parluamentu hyväksyy zakonoi, kudamien mugah eläy tazavaldu da tiä eläjät. Eri sijal on kaikis piälivin zakon Karjalan Karjalan Zakonoinhyväksyndykerähmö ruadoi ylen äijän tazavallan kehittämizekse. tazavallan Konstitutsii, kudai oli hyväksytty vuvvennu Minun mieles Karjalan Konstitutsii on eräs parahii semmoizii dokumentoi Ven an federatsies. Minuu, karjalazennu olles, ihastuttau, ku Konstistutsies oigieh on sanottu Karjalan itämerensuomelazien kanzoin oigevuksis niilöin kanzoin oigevuksis, kudamien hyvyös Karjal sai kanzallizen tazavallan stuatusan. Karjalan Konstitutsien 11. stat t ah on kirjutettu: Karjalan tazavallas tiä eläjil rahvahil on uskaldettu oigevus oman kielen säilyttämizeh da oman kielen opastundah da kehittämizeh. Sih ližiäzin, ku vuvvennu 2004 Karjalan Zakonoinhyväksyndykerähmö hyväksyi zakonan Karjalan, vepsän da suomen kielen valdivollizes kannattamizes. Se on ylen hyvä zakonu. Suuri passibo meijän deputuatoile tazavallan kandurahvahien oigevuk sien puolistamizes. Ga kuibo sit sih sobiu Karelia-žurnualan vähendämine? Tänäpäi Karjalas on ylen vähä paikallistu herrua. Milbo suas sen sellittiä? Vai lienne federualline valdu ei usko paikallizii poliitiekkoi da tiä eläjii? Karjalan tazavallan Konstitutsieh 1. stat t ah on kirjutettu: Karjalan tazavaldu on tazavaldu (valdivo) Ven an Federatsien sydämes da sit on tazavallan johtomuodo. Valdivos rahvas piätetäh, kedä panna piälikökse. Se on oigieh, sen tovendau elaigu. Jälgimäzes 20 vuvves tazavallan eläjien lugu pieneni. Vuvvennu 1994 Karjalas eli 778 tuhattu hengie, vuvvennu 2012 vaigu 639 tuhattu. Se on vähembä, migu vuvvennu 1959! Itämerensuomelazien lugu Karjalas pieneni sissäh, ga tazavaldah tulijat ei tietä, ku tiä meidy on. Suuret zavodat maksetah veroloi tazavallan ulgopuolele, parahat mečät ollah vakkinazien käzis. Meččiägi kuatah ei paikallizet rahvas, ga loittonpäi tulluot. Dorogoi kohendetah tulolazet, autobusoin šouferinnu sežo ollah ei paikallizet eläjät. Karjalan Zakonoinhyväksyndykerähmö ruadoi ylen äijän tazavallan kehittämizekse. Sit nägyy jogahizen deputuatan ruado. Tahtozin toivottua menestysty ruavos Karjalan tazavallan Zakonoinhyväksyndykerähmöle. Anatolii Grigorjev, Karjalan Kongresan piämies, Karjalan tazavallan Zakonoinhyväksyndykerähmön deputuattu (4. kogohpano)

3 »»rahvas Karjalan hengi 28. oraškuuta Oma Pajo -horan da Kezräjäine- fol lklourujoukon ohjuaju L ubov Nikitina sai Duša Karelii -palkindon. Korgieh palkindoh näh L ubov Nikitinale Karjalan kul tuuran ministru Jelena Bogdanova ilmoitti Karjalan Rahvahan Liiton vuozikerähmöl. Oma Pajo-hora on eräs Karjalan Rahvahan Liiton suavutuksis. Vuvvennu 2015 hora täyttäy 25 vuottu. Vuvves 1997 sidä ohjuau Kul tuurualan arvostettu ruadai L ubov Nikitina. Allus algajen hora toimiu Kanzallizien kul tuuroin keskuksen ty- ves. Tämä palkindo on annettu Nikitinale korgielois suavutuksis rahvahan perindön säilyttämizen da kehittämizen alal. L ubov Nikitina sai Duša Karelii -palkindon. L ubov Nikitina sai palkindon 26. oraskuudu, Kul tuurualan ruadajan päivänny. Kuva: ol gza smotrova, Oma Mua Hätken vuotettu kirju»»vastevai ilmah piässyöh Vladimir Brendojevan kirjah on kerätty runoilijan kai runot da kerdomukset. Parembua ei ole ozua -kirjan prezentatsii oli runoilijan roindumual, Anukses, mennyt nedälil 21. oraskuudu.»»muamankieli Jelena Filippova Meil jälgimäzekse karjalazen runoilijan da kirjuttajan Vladimir Brendojevan kirjua oli painettu vie vuottu viizitostu tagaperin. Jättie hyvä jälgi muale -kogomus nägi päivän valgien vuvvennu Sidä vie kudakui sai suaja da ostua. Ga aijembazii kirjoi Kylmil da Kadajikko, sanommo, ei joga toizel olluh. Enzimäzes on Brendojevan kai kirjutetut kerdomukset, toizes suuri runoelmu voinah nähte. Nygöihäi kai Brendojevan tuotando, kai runot da kerdomukset, kiännöksetgi on kerätty yksih kanzih. Tämän uvven kirjan nimekse rodih Parembua ei ole ozua. Nämä sanat kuulutah runoilijan erähäs runos. Uuzi kirju on kahten muan, Suomen da Ven an, yhtehine ruado. Sidä luadimas oldih Suomen Juminkeko-fondu, meigäläine Kanzallizen poliitiekan ministerstvu da Periodika-julguamo. Juminkeko jälgimäzien vuozien aigah on luadinuh Karjalan literatuuran klassikot -kirjusarjua. Tämän ruavon hantuzis on jo piästetty ilmah Juakko Rugojevan, Nikolai Jaakkolan, Antti Timozen, Pekka Pertun, Nikolan Lainen, Taisto Summazen kirjat. Tuliel aigua sidä ruaduo jatketah. Tänävuon nähtäh päivän valgien vepsäläzien kirjat: Nina Zaitsevan Virantanaz-eepossu runoilijan da Nikolai Abramovan runot. Tulien vuon on mieles luadie Armas Hiirin runokogomus. Tämä vuozihäi täs suures ruavos oli Vladimir Brendojevan vuozi, ku nenga vai suannou sanuo. Kuulužua liygilästy runoilijua da kirjuttajua hyvin tietäh da arvostetah ei vaiku iče liygiläzet, ga vienalazet da rajan Markku Nieminen: Vladimir Brendojev ollus ku vai vähästy enämbän elänyh, ga kirjutannusgi enämbän da suannus Nobelin palkindon. Kuva: Jelena Filippova, Oma Mua tagan eläjät. Meigäläzen runuo on kiännetty eestikse. Hänen runoloin kirju Sa oled armas eestin kielel nägi päivän valgien vuvvennu On Brendojevan runoloin kiännösty sežo suomekse da ven akse. Hänen runoloih on luajittu pajuogi. Ku Vladimir Brendojev ollus vai vähästy enämbän elänyh, ga häi kirjutannusgi enämbän da suannus Nobelin palkindon, sit on varmu Juminkekofondan piälikkö, kirjan toimittai Markku Nieminen. Vladimir Brendojev rubei kirjuttamah sil aigua, konzu ei olluh juurdunuh karjalan kirjukieli, eigo olluh sanakirjoi, eigo nimittumii opastuskirjoi. Ga ei tämä nikonzu olluh tiel miehele. Hänen karjalan kieli oli moittimatoi, sit on joga sana omal kohtua da pädevästi vallittu. Hänen kieles hyvin nägyy meijän kielen rikkahus da čomus. Vladimir Brendojev tarkah valličči kai sanat. Ku pidi vai mitah uuzi sana runoh libo kerdomukseh, häi ei ruvennuh sidä ottamah nigo suomen kieles, nigo ven an. Häi oppi löydiä oma karjalaine sana libo luadie se oman kielen mugah, arvostau runoilijan kieldy Markku Nieminen.»»Fakta Vladimir Brendojev ( ), liygiläine runoilii da kirjuttai, klassikko ÎÎ Rodivui Sammatuksen kyläs. ÎÎ Äijän vuottu kulgi merdy. ÎÎ Vuvves 1983 ruadoi Kielen, literatuuran da histourien instituutas. ÎÎ Hänen enzimäine kirju Anusrandaine nägi päivänvalgien ÎÎ Tämän jälles oli painettu Hiilau huoli vuvvennu 1983, Kadajikko vuvvennu 1986, Kylmil vuvvennu 1988, Sa olet armas vuvvennu ÎÎ Jellembäzis kogomuksis pidäy mainita Runoja, kudai piäzi ilmah vuvvennu 1991, Sana, kuultu muaman suus, se nägi päivän valgien vuvvennu 1991, Jättie hyvä jälgi muale, kudai painettih vuvvennu ÎÎ Suomekse kiännettylöis on mainittavu vuvven 1986 Aunusrantaseni. Runoloi kiändi suomekse Aku-Kimmo Ripatti. ÎÎ Ven akse Vladimir Brendojevan runoloi kiändi Armas Hiiri, eestikse Jaan Öispuu. Brendojev kirjutti omal nekkulanmurdehel. Murdehen eričyksii uuttu kirjua luadijes ei muutettu. Kui oli Brendojeval kirjutettu, mugai se on uvves kirjas. Tämä kieli kuului uvven kirjan prezentatsies iče anukselazis, kudamat lugiettih kuulužiman karjalazen kirjuttajan runuo.

4 4 28. oraskuudu 2014»» pruazniekat Kolmen vuvven ruado»»uuzi časounu sai oman kohtan Jyrgiläs. Ol ga Kuzmina Joga karjalazes kyläs on oma perindölline pruazniekku. Priäžän piirin Jyrgiläs kylän pruazniekannu on Kevätmiikul. Rahvahan kalenduaran mugah Kevämiikul kezän algau. Tädä pyhiä pietäh kaikkien kalastajien, merel kulgijoin da mečästäjien vardoiččijannu. Tänävuon kylän pruazniekannu Jyrgiläs pyhitettih uuzi časounu, kudai sai Pyhän Miikulan nimen. Časounan pyhittämizeh kerävyi muga äijy rahvastu, ga ei synnytty kaikin časounan sydämeh. Sendäh sluužbu oli pihal. Sen pidi pappi Viktor Nuožarvespäi. Enne Jyrgiläs kuuzikos vahnal kalmistol jo oli Pyhän Miikulan časounu, ga se paloi voinan aigua. Uuzi časounu pandih hyväh kohtah - kahten endizen časounan välih. Kogo ijän karjalazis kylis časounat pandih kalmiston rinnale. Kalmoile mennes rahvas voijah kävähtiäkseh časounah da kumarduakseh Pyhäle Miikulale, se on sydämes kaikil. Miikulan päivy meijän kyläs on ylen kallis pruazniekku, kudaman aigua rahvas ei ruata jygielöi ruadoloi. Perindö pidiä perindöllisty pruazniekkua kogo kyläl meil elavui kymmene vuottu tagaperin, sanelou Jyrgilän eläi Vera Goškijeva. Uuzi časounu suadih valmehekse kolmes vuvves, enzimäi pidi hommata muadu, vuonnu 2012 valettih alustu, mennytvuon oli valmis salvo. Časounan nostettih nerokkahat Voronovan vellekset Vieljärvespäi. Dengua rakendusruadoloih kerättih kogo mierol. Eläkkeheläzet daigi ruadajat rahvas annettih ken min voi. Časounan pyhittämizen jälles endizen kluuban pihas piettih Kuisma Lippozen da Timo Munnen konsertu. Kuva: Kirill Ognev Salvon hyö luajittih Vieljärves da tuodih Jyrgiläh jo valmehennu, sit kai dostalit ruavot ruattih jo tiä. Myö, kylän mužikat, kerävyimmö subbotniekoile, panimmo časounas ymbäri olijan alovehen kundoh. Pidäy kiittiä Ognevan Ol ua, ilmai händy mostu časounua meil ei ollus, häi oli ruavon alguhpanijannu, sellittäy P otr Iljin. Dengua rakendusruadoloih kerättih kogo mierol. Eläkkeheläzet daigi ruadajat rahvas annettih ken min voi. Nähtä časounan srojindua sai fotoozuttelus, kudai ruadoi Jyrgilän kluuban pihas. Časounan nostamine hyvin yhtisti muan eri puolis eläjii jyrgil čöi. Časounu rodih čoma kui ulgopuoles mugai sydämesgi. Konzu Jyrgiläh käydih turistat Suomespäi, hyö sanottih, gu mostu čomua časounua ei nähty nikus, a käydih hyö monih paikkoih. Sydämes časounua čomendau kolmekerroksine ikonostuassu. Jyrgiläs rodivunnuh Jevgenii Stafejev toi meripihkas luajitun obrazan Kaliningruadaspäi, časounas se sai kunnivopaikan. Jo piäle 20 vuottu elän Kaliningruadas, 17-vuodehizennu lähtin omas roindukyläspäi, sidä en unohta nikonzu, ainos Paikallizet eläjät ollah varmat, gu časounan nostettuu kylän elaigu paranou da Jumal iellehgi rubieu vardoiččemah heijän kyliä kaikes pahas. mustelen, Jyrgiläh minul jiädih muamo da velli, kerran vuvves kävyn tiijustamah heidy. Mennytvuon ozutin lapsile da bunukoile, kui tiä nostetah časounua. Miikulan päivän pruazniekkah tulin enzikerdua. On hyvä mieli nähtä tuttavii da paista heijänke karjalakse, Jyrgiläs hengel huogavun, sanelou Jevgenii Aleksandrovič. Ymbäri vuvven Jyrgiläs eläy vähä rahvastu, monet tullah vaigu kezäkse. Paikallizet eläjät ollah varmat, gu časounan nostettuu kylän elaigu paranou da Jumal iellehgi rubieu vardoiččemah heijän kyliä kaikes pahas. Časounan pyhittämizen jälles endizen kluuban pihas piettih Kuisma Lippozen da Timo Munnen konsertu. Pruazniekan gost at voidih tansie sego ozuttua omii pajoneroloigi. Silmänlipahtus: Miikulan päivy Inžuniemel Omamualazet-veškelčoin kluubah kuulujat pandih rattahile uuzi taba hyväkse perindökse heile rodih Miikulan päivän pidämine Inžuniemel, Siämärven rannal. Moni vuottu tagaperin sie pandih kundoh vahnu Miikulan časounu, kudai oli jo levinnyh. Sit aijas časounas pietäh sluužboi, pidämäh niilöi tullah Inžumiemele Suojärven jeparhien papit. Oraskuun 22. päivänny meidy kummastutti se, ku ylen äijy mašinua ajoi Siämärvehpäi ei vaiku Omamualazet-kluuban rahvastu tuli časoun ah, ga vie äijy veškelčua, Särgilahten da Padroilan eläjiä. Kaikin sluužbale tulluot kävehteltihes vahnale kalmužimalegi, luajittih sie kuvua mustokse. Sluužbu piettih Vladislav-pappi oman abuniekanke. kuva: L ubov Prisoškova

5 »»lyydiläiset 28. oraškuuta Kanšalaisjärještöt oli valmissettu mukavie esittelyjä omista kylistä šekä kerrottih šiitä, mitä työtä lyydiläisien kulttuurin ta kielen hyväkši on ruattu. Lyydiläiset keräyvyttih yhteh»»lyydiläisien päivä piettih Petroskoissa. Ol ga Melentjeva Lyydiläisen kulttuurin ta kielen hyväkši toimijien kanšalaisjärještöjen etuštajat keräyvyttih Petroskoih 23. oraškuuta. Aloteh tä män pivon järještämiseštä juuri Petroskoissa šynty Karjalan lyydiläiset -kanšalaisjärještön johtajalla Lidija Konovalovalla. Tätä ennein lyydiläisillä omissettuja pruasniekkapitoja oli järješšetty Kuujärven kyläššä. Pitoh yhyttih kanšalaisjärještöt Petroskoista, Kent - järveštä, Pyhäjärveštä ta Kuujärveštä. Kanša laisjärještöjen etuštajat oli valmissettu mukavie esittelyjä omista kylistä šekä kerrottih šiitä, mitä työtä lyydiläisien kulttuurin ta kielen hyväkši on ruattu. Kylien folkloorikollektiivit niise ošallissuttih pruasniekkah. Lapšien folklooriryhmä Lahju Kentjärveštä, Karjalaisen laulun Oma randaine -yhtyveh Pyhäjärveštä ta Pitk randaine-folklooriyhtyveh Kuujärveštä esitettih kaččojilla omie ohjelmie. Šamoin kuččuvierahina pruasniekašša oltih Petrovski rahvahan kuoro Munjärvenlahešta, Zoren katanššijoukko Kontupohjašta, šekä Tilkkuelämä-klubi. Lyydiläiset tutukši Petroskoissa jo vuuvven ajan on toimin Karjalan lyydiläiset -kanšalaisjärještö. Šen peruštajana ta johtajana on Lidija Konovalova. Lidija Konovalova on kantalyydiläini, hänen juuret ollah Kontupohjan piirin Käppäšelän kyläštä. Olen hyvin huolissani, kun meijän kanšašta ta kulttuurista ei tiijetä mitänä. Olen pensijalla, Kuujärveššä 2012 vuotena oli järješšetty lyydiläini Ilmori-kielileiri. kuitenki mitä voimie miula on, toimin šen hyväkši, jotta lyydiläisistä kuultais ta lyydiläisistä tiijettäis, Lidija Konovalova kerto. Toissa vuotena Lidija oli myönyn entisen šuuremman korttierin ta ošti ičelläh pienemmän. Korttierin myönnistä šuatuilla rahoilla naini ošti talon Petroskoin Solomannilähijöššä. Nyt talošša jatutah kunnoštamistyöt. Konovalova toivou, jotta tämän talon tiloissa lähitulevaisuuvvešša rupieu toimimah lyydiläisien etnokulttuurini keškuš. Jo enši šykyšynä talon enšimmäiseššä kerrokšešša Lidija Konovalova meinuau avata lyydiläisien musejon.»»lyydikse kirjutettuu nuoren runuo Karjalan tazavallan Kul tuuran, Opastuksen, Kanzallizen poliitiekan ministerstvat, yhteiskunnalline liitto Russkii Sever da Katanandovan hyvyönluadii fondu Karjalan lapsile jo mondu vuottu peräkkäi pietäh runokilbua Toivomus, kuduah yhtytäh lapset da nuoret. Runokilbu on omistettu runoilijan Vladimir Morozovan mustole. Enimät kilbah yhtynyöt kirjutetah runuo ven akse, ga silloi-toiči kilbuniekoin keskes on suomen- da karjalankielisty nuordu. Tänävuon voittajien keskes on Anuksen piiris eläi, yksitostuvuodehine Ksenija Mel nikova. Pit kad därved myöti Pit kad därved myöti Venehudel ajan Mecc da vezi, taivaz, Heinikuužed randal. Puhtas vedes hyptaze Meiden därven kalaažed. Lykkin ongibarban, Vuotan hil l aažes. Čomas paštab päivääne, Hänen lämmän tabadan. Pit kad därved myöti Venehudel ajaadan.»»lyydiläiset ÎÎ Lyydiläiset ollah Karjalan tašavallan alkueläjie. Lyydiläiset on eletty monešša kymmeneššä kyläššä Iänisjärven länširannikolla Svir-jovelta Karhumäkeh šuate. Šuurin oša näistä kylistä on tyhjennyn. ÎÎ Karjalan kielen lyydin murreh kuuluu šammuvih šuomelais-ugrilaisih kielih. Šyntyperäsien lyydiläisien miärä on noin henkie, ka niistä lyydin murrehta pakasijie on vain muutoma šata. ÎÎ Aunukšen piirin Kuujärvi on kaikista šuurin lyydiläiskylä. Kuujärvellä eläy noin 600 ihmistä, kumpasista nelläšoša on lyydiläisie. ÎÎ Lyydi jakautuu kolmeh piämurteheh: pohjoislyydi (Kontupohja); keškilyydi (Priäžä); Kuujärven lyydi (Kuujärvi). ÎÎ Šuomešša jo monta vuotta toimiu Lyydiläinenšeura, kumpasen toiminnan tarkotukšena on lyydiläisien kulttuurin ta kielen tukemini ta kannattamini. Tämän šeuran alottehešta viisi vuotta takaperin 23. oraškuuta oli ilmotettu Kanšainvälisekši lyydiläisien päiväkši. Pitoh yhyttih kanšalais järještöt Petroskoista, Kentjärveštä, Pyhäjärveštä ta Kuujärveštä.

6 6 28. oraskuudu 2014»» heimovellet Apuo ta kannatušta rajan takuata»»kuusamo Viena -šeura täyttäy kešäkuušša 20 vuotta. Anni Vlasova Heimošovan jälkeh Karjalašta Šuomeh šiirty pakolaisina yli 11 tuhatta karjalaista, puolet niistä oli tultu jälelläh. Toini puoli jäi, melkein kaikki niistä oli vaihettu omat šukunimet, kun varattih vainoja Venäjän puolelta. Monet šilloin šiirryttih vielä i Ruoččih. Neuvoštoliiton hajuomisen jälkeh rajat avauvuttih ta pakolaisien jälkeläisillä tuli mahollisuuš käyvä omilla juurilla. Šilloin molommin puolin rajua yhteistyötä varoin ruvettih peruštamah karjalaisšeuroja. Olen kerton jo Pohjois- Viena -šeuran karjalaisista Oulušta, nyt tuli vuoro kertuo kuusamolaisista. Alkuaškelehet Kuusamo Viena -šeura oli peruššettu 1994 vuotena, kešäkuušša še täyttäy 20 vuotta. Näinä vuosina tämäki šeura on luatin šuurta työtä karjalan kulttuurin hyväkši molommin puolin rajua. Yheššä Pohjois-Vienašeuran kera vuotena 1994 oli järješšetty kielileiri Louhen piirin koululaisilla. Šeuran jäšenet on moničči käyty meijän karjalaisih pruasniekkoih. Kuusamo-kaupunki on lähempi meitä ta šen takie on tullun enämpi käytyö toini toisien luokše. Melkein joka Roštuon ta Kalevalan pruasniekat olemma pitän yheššä kolmen šeuran etuštajien kera Piäjärveštä, Kiestinkistä ta Kuusamošta. Še antau mahollisuutta vaihtua tietoja šuomen ta karjalan kulttuuriloista ta tietyšti lujittau meijän ičetuntuo šekä kielitaituo, kun kielet ollah melko lähiset. Meilä on mielenkiintoista ošallistuo Tie Vienaan -simposiumih Kuusamošša, kumpaista pietäh joka toini vuosi 1998 vuuvvešta alkuan. Šiitä šuamma äijä uutta tietuo karjalan kulttuurista ta istorijašta. Kuusamolaiset aina hoijetah meilä majoitušpaikat perehissä, missä lähempäh voima tutuštuo toini toisen kera. Kurššija, muasteri-oppija, talkootöitä Omaššaki šeurašša hyö ri- Anni Vlasova, Ville Rohkimainen ta Eino Niemelä Šuvannon lähellä ašetetun Matkamiehen rissin viereššä, v keneh keräyvytäh ta käyväh tutuštumašša Šuomen nähtävyykših, esimerkiksi Kierikkin arheologiseh keškukšeh Yli-Iissa. Pietäh erilaisie kurššija kutomista tuohešta, tikutuštaituo, kuklojen luatimista ta muuta. Ennein Roštuota leivotah, valmissetah erilaisie käsitöitä ta šiitä myyvväh niitä markkinoilla tahikka tuuvvah pruasniekkojen arpajaisih, šillä tienatah rahua šeuralla. Šeuran alottehešta on ašetettu matkamiehen ristijä Karjalan Pistojärven kyläššä ta Kuusamošša. K u u s a m o V i e n a -šeura on luatin huomattavampuaki työtä Louhen piirin hyväkši. Niistä merkittävin oli kylyn rakentamini lapšienkojin tarpehih Kiestinkissä. Äijän voimie oli pantu šiih monet kuusamolaiset, talkootyön lisäkši hyö tuotih rakennuštarvikkehie Erkki Homanen tykkäy käsitöistä, veissokšista, kivijen hivonnašta. Kuvašša hiän esittäy omin käsin luatimua Šeiččemen velleštä -työtä. Kuva on otettu Anni Vlasovan kuva-arhiivašta. ta muita materiaalija, ka, valitettavašti, kiitoššanojen ieštä šuatih moničči käršie meijän valtijon byrokratijašta, varšinaisešti tullissa. Vuosina hyö oli järješšetty Piäjärven ta Kiestinkin koululaisilla opaštamisen Kuusamon lukijošša ta monella tavalla autettu tyttöjä perehtymäh šiih. Hyvä kielitaito anto mahollisuuvven tytöillä jatkua opaštamista Karjalašša ta löytyä hyvä työpaikka. Esimerkiksi, Katri Isakova lopetti Petroskoin yliopiston ta nyt on työššä Karjalan radijošša šuomen kielen ošaštošša. Yhteistyön uuši vaihe Vuuvvešta 2008 alko uuši vaihe Kuusamo Viena -šeuran jäšenet lahjotettih meijän Piäjärven karjalaisien šeuralla kolmet kankašpuut (niitä myö iče kulettima rajan yli). Kolme naista kävi opaštamah kuvontua, kakši niistä oltih Taitehkeškukšen ruatajat Aija Jaakkola ta Liisa Hämäläinen, kolmaš šeuran jäšen Irma Leinonen, heijän šohverina oli Juha Kaarttinen. Šiitä šuahen meilä on alkan šuuri urakka monet meijän naiset on opaššuttu kutomah ta jatkuvašti käyväh kutomašša mielenkiintosie räšymattoja. Vaikka on meilä šen kutomistuvan ylläpivon kera äijä propleemoja. Kuitenki tuntuu, jotta tämä homma vanhojen kanšatapojen elävyttämini on kaikkih muih projektiloih verrattuna läheštän meitä. Šeuran jäšenet on lahjotettu kutomislankua, tuotu vuatteita kuteiksi. Kiestinkissäki Juha ta Irma oli kovottu kankašpuut, ennein kun oululaiset käytih pitämäššä šielä käsityökurššija. Juha rikeneh käyt meijän pruasniekkoih, järještäy kulttuuri- ta kiriköllisie matkoja vielä Kalevalah, kun hänen šukujuuret ollah šieltä. Johtokunta ta šeuran aktivistit Kuusamo Viena -šeuran enšimmäisenä puheenjohtajana oli Ali Pesonen, hänen juuret ollah Šuvannošta (nykysen Louhen piirin alovehta). Hänen muamo oli Olga Rohkimainen, kumpasen pereh oli tullun Šuomeh vuotena 1922, no Olgan čikko Vera oli myöštyn kotipaikoillah. Šen takie Alilla tällä puolella rajua on šukulaisie, kumpasien luokše hiän rikeneh käyt ativoih. Piäjärven karjalaisien šeuralla Ali on äijän auttan neuvoilla, ičeki šain šuomen kieltä harjotella kirjasien vaiholla, mistä olen kiitollini hänellä. Ali šuurešti autto kankašpuijen projektissa. Toisena, pitkäaikasena šeuran johtajana oli Pauli Keränen, šynt Hänen juuret ollah Pistojärveštä, Gerasimovien šukuo. Pauli oli taitaja akkordeonišoittaja, hiän kirjutti laulujaki, esimerkiksi, Pistojärven valssi ta Oulanka, ušeičči pruasniekoissa hiän šäješti esittäjillä. Hänen äkkie kuoloma vuotena 2009 toi äijä šuruo kaikilla. Šeuravakši šeuran johtajakši valittih Martti Määttälä, kumpani oli näissä tehtävissä vuosina. Martin juuret ollah Pistojärveštä Potapovien šukuo. Šen jälkeh kuuši vuotta šeurua johti Erkki Homanen. Arhipovien šukuo olijan Erkki Homasen juuret ollah Vartijolammešta, nykysen Puanajärven puiston alovehelta. Hyvin tuttu meilä on Erkin naini Saara, kumpani šeurašša on rahaštonhoitajana. Homasien pereheššä on yksi čikko ta kuuši veikkuo, yksi niistä on hyvin tunnettu Ilmari Homanen, kumpani oli monta vuotta Karjalan Sivistysseuran hallinnošša rahaštonhoitajana. Hiän on käynyn meijänki šeurah ta luovuttan KSS štandartin. Ilmari lopetti urah šilloin, kun täytti 80 vuotta. šamoin tänä vuotena Erkki Homanen 80-vuotisena kieltäyty Kuusamo Vienanšeuran johtajan tehtävistä, hänen ieštä tuaš valittih Martti Määttälä. Monet ihmiset otetah aktiivista ošua šeuran työh, niijen luvušša yllä mainittujen lisäkši ollah hyvät tutut Raili ta Matti Tyynelät, Helena Palosaari, Veikko ta Ulla Kaakiset, Jussi ta Liisa Kinnuset, Maija ta Veikko Korpelat, Kyllikki Riekki ta monet muut. Louhen kar jalais šeurojen puolešta onnittelemma Kuusamo Vienašeu rua 20-vuotispäivä n yhteyveššä, kiitämmä heitä yhteistyöštä ta avuštamisešta, toivomma kaikilla šeuran jäšenillä lujua tervehyttä! Toivomma vielä pitkyä yhteistyötä karjalan kielen ta kulttuurin hyväkši!

7 »»istorija 28. oraškuuta 2014 Musejoyö kalevala i- sittain Tatjana Torvinen 7 Muistolauvan avajaisissa Karjalan Kanšallisešša musejošša Kanšallisuušpolitiikan ministeri Juri Šabanov (vaš.) ta musejon johtaja Mihail Gol denberg. Nerokaš johtaja»»musejoyönä Karjalan Kanšallisešša musejošša avattih Grigori Grigorjevin muistolauta. Olga Pekšujeva Varmašti kaikki tunnetun Orlov-šuvun tittelit ta arvot šiirryttäis Grigori-tuatolta Grigori-nuoremmalla, kun poika ois šyntyn avioliitošša. Onnakko Grigori oli äpäreh ili aviotoin lapši ta tuo takka kulki hänen peräššäh koko elämäh. Hänen muamona oli puolalaini Marija Kos. Grigori ei konšana nähnyn oikieta muamuoh ta vaikka poika kašvo tuattoh hoijošša, kuitenki hiän ei perinnyn mimmosiekana šuvun arvoja, etuja eikä rahoja. Kuulusan šukunimen ieštä pojalla oli annettu Grigorjevšukunimi. Grigorin tuatto kuoli, konša poika oli vähällä vailla šeiččemenvuotini. Pojašta kuitenki piettih huolta ta makšettih hänen koulutukšešta. Vuotena 1844 Grigorjev piätti Liäketietehellis-hirurgisen akatemijan Piiterissä, kumpasen jälkeh nuori mieš joutu iče raivuamah elämäntietäh. Alušta hiän ruato Mariinski šairalašša köyhie varoin. Kuitenki liäkärin ura ei häntä oikein kiinnoštan. Vuotena 1847 Grigorjev šiirrettih Šotaministerijön toimistoh, a vuuvvešta 1850 hiän rupesi ruatamah Šisäaseijen ministerijöššä taloušdepartamentin virkamiehenä, šiitä erikoistehtävien virkamiehenä. Grigorjev šuurella innolla ruato hallintoalalla ta hyvin ruttoh yleni virkauralla. Vuosina hiän oli toimin Penzan varagubernattorina ta šen jälkeh oli Vladimirin varagubernattorina.»»grigori Grigorjev ÎÎ Šynty 14. šyyškuuta 1819 vuotena Florentsijašša. ÎÎ Kreivi Grigori Orlovin äpäreh (aviotoin lapši). Kreivi Grigori Orlov oli kuulusan Orlovien šuvun viimeni etuštaja. ÎÎ Palkinnot: Valkien Kotkan, Pyhän Annan 1. ta 2. aštehen, Pyhän Stanislavin 1. aštehen ta Pyhän Vladimirin 2. ta 3. aštehen kunnivomerkit. ÎÎ Venäjän muantietehen yhissykšen ta Mineralogisien šeurojen jäšen. Petroskoin kaupunkin ta Aunukšen gubernijan piäkaupunkien kunnivokanšalaini. Grigori Grigorjev johti Aunukšen gubernijua vuosina vuotta gubernattorin virašša Aunukšen gubernijan gubernattorin virkah Grigorjev aštu vuotena Uutta gubernattorie vuotti melko kylmä vaštahotto, paikalliset virkamiehet šuhtauvuttih häneh epyällen. Kuitenki uuši gubernattori melko ruttoh šai työn kehittymäh oikieh šuuntah, pani asiet kuntoh meččätalouven, muankäytön ta poliisin toimistoissa. Enšitehtävänä gubernattori kierti koko gubernijan, kävi äšen loitosimmissa šyrjäkylissä. Šuurta huomijuo hiän kiinitti kanšan šivissykšeh ta sosiaalitilah. Grigorjevin aikana gubernijašša oli peruššettu yli 100 semstvon kouluo, avattu lapšien- ta vanhojenkotija, apteekkija ta kirjaštoja, meteoašemie ta pol niččoja Povenčašša, Puudožissa, Vitegrašša, rakennettu Poventsa-Sumski posad välini tie šekä telegrafilinjat Aunukšeh, Povenččah, Puudožih ta Sumski Posadih. Musejo Juuri Aunukšen gubernattorin Grigori Grigorjevin alottehešta 1871 vuotena oli peruššettu Aunukšen teollisuuš- ta istorijallis-etnografini musejo (nyk. Karjalan Kanšallini musejo). Šäilyttyäkšeh šeuvun rikkahuš tulovie polvie varoin näin Grigorjev luonnehti musejon tehtävän. Grigorjev oli luovuttan musejuo varoin huonehen tilat omašta talošta ta käški virkamiehien kerätä musejoainehistuo. Täh päiväh šuate, jo melkein 143 vuotta, musejo on šeurannun šitä peruštehtävyä. Nykyjä h Karjalan Kanšallini musejo on Venäjän Luo teisošan vanhimpie mu sejolaitokšie. Šen fondiloissa šäilyy yli 200 tuhatta musejoesinehtä. Vuosien mittah musejošta on tullun tašavallan kan šallisen omaisuuvven šäilytyšpaikka, missä šäilyy pohatta ainehisto šeuvun luonnošta, arheologijašta, istorijašta, kantarahvahien perintehelliseštä kulttuurista. Kalevalatalo-etnokultt uu r i ke š k u k šen jä r je š t ä- mäštä Musejoyö-aktijošta on tullun jo hyvä perinneh. Šuovattailtana 17. oraškuuta melkein 60 henkie keräyty Kalevalan Runonlaulajien musejoh. Tullehet šuatih ošallistuo interaktiiviseh pelih ta leventyä tietojah omašta kotišeuvuštah. Kuuši joukkuo joukot piiripolničašta, Aurinkososiaalikeškukšešta, raipoš ta, lapšien päiväkojista 2 (kakši joukkuo) ta pos olkan etuššušjoukko šuatih matkalistat ta lähettih tutuštumismatalla ilta-kalevalua myöte. Moobergin talošša aktijon ošallistujat kuultih mukavan kertomukšen tämän istorijallisen rakennukšen istorijašta, šuatih tietyä mitein enneinvanhah karjalaiset nimitettih pirtin ošie ta muita perintehellisen talon elementtijä, kovottih rakennuššarjašta karjalaisen talon mallin. Painotalon musejon latomošša jokahini halukaš iče oli voinun latuo oman nimen kaštissa olijista kirjaimista ta luatie oman visiittikortin vetokšen. Interaktiivisen ohjelman ošallistujat opittih karjalaisie kanšantanššija ta Kalevalan runonlaulajien perinnehtä jatkaen kuoteltih voimieh nykyaikasien runojen šepittämiseššä. Mielihyvin kaikin ošallissuttih mukavah hommah, kisottih pärettä musejokiukuan virityštä varoin. Palakkah ušeičči tuli musejokiukuašša ta keräkkäh ympärillä meijän šeuvun vierahie ta yštävie! Tämän erinomaisen yö n muis sokši jokahisella ošallistujalla jäi omin käsin luajittu pikkaraini Matkakukla. Še on šuojelukukla, kumpani varjelou matkailijie kaikešta pahašta ta tuou onnie. Pelin jälkeh kaikki ošallistujat tuaš tavattih Runoilijien musejošša, missä karjalaisen perintehen mukah juotih samovuaračäijyö sriäpnien kera ta tanššittih rahvahantanššija. Tutuštumismatalla painotalon musejošša.

8 8 28. oraskuudu 2014»» Petroskoi Luonnon kirjavuutta šuojellen»»uuši kirja kertou lapšilla Karjalan uhanalaisista lajiloista. Maikki Spitsina UNESCO:n tietojen mukah Muajilmašša joka päivä katou yksi eläinlaji ta joka netäli yksi kašvilaji. Uhanalaisien kašvien ta eläimien šuojeluo varoin Kanšainvälini luonnon šuojeluliitto vuotena 1966 perušti Ruškien kirjan. Šen lisäkši monissa maissa ta tašavalloissa on peruššettu Valtijon Ruškiet kirjat, kumpasih kuulutah ne lajit, kumpaset ollah harvinaisie tämän muan alovehella. Karjalan Ruškie kirja harvinaisien ta uhanalaisien eläimien, kašvien ta šienien luvettelo enšimmäistä kertua ilmešty vuotena Šen julkaisomisella oli tärkie rooli luonnon šuojelušša. Kirjašša oli tietoja noin 250 harvinaisešta eläin- ta kašvilajista. Ruškien kirjan viimeni lisätty ta korjattu painoš oli julkaistu vuotena Še kerto noin 800 harvinaisešta lajista. Eläimet, linnut ta kašvit Nyt Karjalašša enšimmäistä kertua ilmešty Karjalan Ruškie kirja lapšilla -kirja. Šen esittely piettih Lapšien ta nuorison kirjaštošša 26. oraškuuta. Kirja on julkaistu Karjalan kanšallisen kirjašton Kirjaštot muututah -projektin puittehissa Severnoje sijanije -kuštantamošša. Šen taitehtoimittajana on Karjalan tunnettu taiteilija Vitali Nakonečni. Kirjan painoš on pieni, vain 300 kappalehta. Kaikki kirjat levitetäh Karjalan kirjaštoih. Kirjan šivuilla on eläimien ta kašvien piiruššukšet, kumpaset valmissettih Jessoilan Domik sveta -studijon opaštujat Oleg Obnosovin joholla. Tämän vuuvven šulakuušša lapšien piiruššukšet oli esitetty Karjalan uhanalaiset kašvit ta eläimet -kilpailušša. Šen tarkotukšena oli lapšien ekologini šivissyš, rakkahuš omah šeutuh ta multimediaresursin peruštamini. Meijän studijošša harjotellah 9 12-vuotiset lapšet, kerto Oleg Obnosov kirjan esittelyššä. Hyö luajittih eläimien piiruššukšie opaššušohjelman mukah. Enšin myö tutkima eläimie ta kašvija, ta šiitä piiruštima niitä. Kirjailija Jana Žemoitelite kirjutti piiruššukših runoja šuomen ta venäjän kielillä. Kirja on erikoini šillä, jotta enšin myö šaima piiruššukšet ta šiitä miun piti kekšie niih runoja, kerto kirjailija. Mieli kirjuttua pieni runo lapšilla eläimeštä, linnušta taikka kašvista, miun piti enšin tiijuštua kaiken šen elämäštä, tavoista ta erikoisuukšista. Niin mie iče šain tietyä äijän uutta. Karjalan Ruškie kirja lapšilla -kirjan šivuilla löytyy 8 eläintä, 13 lintuo ta 19 kašvie, kumpaset kuulutah Karjalan uhanalaisien lajien luvetteloh. Šivujen kainalošša on eläimen valokuva ta tärkeitä tietoja šiitä. Še, jotta juuri lapšet valmissettih piiruššukšie, luatiu kirjan lämpimäkši, mukavakši ta lapšellisekši, šitä himottau kaččuo ta lukie.»»karjalan Ruškie kirja Viime tietojen mukah Karjalašša kašvau 1200 kašvilajie, niistä 300 on Ruškiešša kirjašša. 426 šammalen lajista 86 on pantu Kirjah. On vaikie šanuo, kuin äijän jäkälän lajie on Karjalašša, ka harvinaisih kuuluu 77 jäkälyä. 272 šienilajista 23 on Ruškiešša kirjašša. 56 nisäkkähän lajista 26 on harvinaisien ta vähälukusien luvettelošša. 280 lintulajista 130 kuuluu vähälukusih. Karjalašša eläy kolme čičiliuškulajie ta kolme kiärmislajie, niistä yksi čičiliušku ta kaikki kiärmehet kuulutah Kirjah. 57 kalalajista 28 on harvinaisien joukošša. Karjalašša on riittämättömäšti tutkittu itikköjen joukko, šuojeluo tarvitah 255 lajie. 100 nivijäisien ta 10 äyrijäisien lajiloista nellä kuuluu Ruškieh kirjah. Lapšien lehen šivuilla Lukkonen tuttavušti nuorie lukijie Karjalan kanšallisteemoih kuvataitehen avulla. Yksi šemmosista teemoista on Elias Lönnrotin Kalevala-eepossa Näyttely taiteilijan merkkipäiväkši»»oraškuun 19. päivänä Vladimir Lukkonen täytti 55 vuotta. Merkkipäiväkši taiteilija valmisti persoonalisen näyttelyn. Valeri Sidorkin Petroskoilaini taiteilija Vladimir Lukkonen on tunnettu kirjagrafikkipiiruštaja. Yli 20 vuotta hiän ruato Karelijakuštantamošša. Yheššä taitehtoimittajien Lev Degt ar ovin ta Zinaida Kartin kera hiän šomisti monta kirjua kuin aikuhisilla, niin ni lapšilla, muun muašša šuomen ta karjalan kielilläki. Myöhemmin taiteilija ruato Periodika-kuštantamon Kipinä-kuukaušilehen taitehtoimittajana. Vuosien mittah Vladimirilla keräyty šuuri kokemuš lapšien psykologijan ymmärtämiseššä. Lapšien lehen šivuilla Lukkonen tuttavušti nuorie lukijie Karjalan kanšallisteemoih kuvataitehen avulla. Yksi šemmosista teemoista on Elias Lönnrotin Kalevala-eepossa. Enši kerran Kalevalateemah Vladimir Lukkonen kiänty jo 1980-luvun lopušša 1990-luvun alušša. Še oli komiksien šarja Kalevalan lyhennetyn, lapšilla tarkotetun versijon mukah. Pitäy mainita, jotta šilloin tätä idejua kannatti tunnettu karjalaini kirjailija Jaakko Rugojev, a kirjailija Terttu Vikström kiänti kuvatekstit. Kuuvven vuuvven piäštä Lukkonen tuaš kiänty Kalevalan teemah ta jatko eepossan kuvuamista. Še oli niise lapšilla tarkotettu variantti, ka ei kirjua, kun CD-levyö varoin, kumpaseh oli kirjutettu musiikki-eeppini Kielien taikašointu -runoelma. Šiinä taiteilija ruato yheššä runoilijan Armas Mišinin (libretto) ta Jevgeni Šorohovin (musiikki) Petroskoilaini taiteilija Vladimir Lukkonen on tunnettu kirjagrafikkipiiruštaja kera. Muutoman ajan piäštä šamojen luatijien voimin ta Lukkosen piiruššukšien kera ilmešty toini lapšien Matkuštamini Kalevalah -levy, a šiitä kolmaški Terveh, Kalevala! -levy. Šen jälkeh hyö valmissettih musiikki-eeppini Kullervo-runoelma aikuhisilla. Paičči CD-levyjen kanšikuvijen luatimista Vladimir Lukkonen valmisti videon omista piiruššukšista runoelmien konserttivarianttija varoin. Šen lisäkši kakši vuotta takaperin Kullervon mukah ilmešty komiksienšarja šuomen ta venäjän kielillä, kumpasen piirušti Lukkonen. Oraškuun 19. päivänä Vladimir Lukkonen täytti 55 vuotta. Merkkipäiväkši taiteilija valmisti persoonalisen näyttelyn. Še avautu oraškuušša Kuklatalo-näyttelyšalissa. Kirjagrafikin lisäkši näyttelyššä on esitetty päivänšankarin mualaukšieki. Uušien töijen luvettelošša ekspositijošša ollah piiruššukšet moskovalaisen kirjailijan Pavel Krem ovin kahteh romaanih, kumpaset oli painettu viime vuotena. Šekä Hautavaaran valkeita kukkija -maiselmakuvaukšien šarja. Taiteilija Vladimir Lukkosen lähišuun nitelmissa on Veškelykšen karjalaisien etnokulttuurikeškukšen šalin šomissuš. Omii mielii kirjutakkua

9 »»oma kieli, oma mieli 28. oraškuuta Karielan kieli on kulda»»karielan kielen tiedomieš Aleksandra Punžinalla täydyi 80 vuotta. L udmila Gromova Nikolai Turičev Irina Novak Karielan kieli on kulda! A kuin myö emmä rubie vardeimah šidä kuldua i kavotamma, niin ženmuost a kuldua enämbi meilä ei lie... šano Aleksandra Vasiljevna Punžina karielan kielen opaštujilla Tverin universitetašša. Oli tämä vuonna 1999, konža Karielan Tažavallan Kielen, literaturan i istorijan Institutan tiedomieš Aleksandra Punžina opašti tverinkarielazilla omua kieldä. Že oli ainova gruppa, kumbane opaštu karielan kieldä nygyaigana universitetašša i valmistu vuonna Aleksandra Vasiljevna on šyndyn Tverin Karielašša. Hiän šyndy Tverin linnašša vuonna Hänen vanhemmat, tverin karielazet Vasili Ivanovič da Jevdokija Feoktistovna, oldih Lihoslavl an rajonan Tolmačun kirkonkylän lähizistä kylistä. Tolmačušša Aleksandra Vasiljevna eli lapšena voinan aigah, pereh myöštiäči s olah. Myöhemmin Aleksandra lopetti s olan školan. Vielä i nyt Tolmačču on šuuri s ola, kumbazešša korgein on Bogojavlenn an kirikkö. Dolguanovan kylän jälgeh tie kiändyy oigiella, ajan piendä meččädorogua myöten. Važamella lieu augie, missä kažvetah vanhat juablokkapuut, koivut, nägyy oli ennen täššä kylä. Kylän nimi on Spornoi. Spornoilda oli Aleksandra Vasiljevnan muamoh Jevdokija Feoktistovna. Aleksandra Punžina Tverissä muissutteli i šaneli, kuin lapšena kävi gostih buabon luoh Spornoilla i kerran huomnekšella nägi ylen šuuren i šoman pedran. Prudovan kyläštä kilometran piäššä on Kurginan kylä. Tiälä on Aleksandra Vasiljevnan tuaton Vasilij Ivanovič Punžinan oma kodi. Ymbäri Kurginua on moni kyliä, kumbazissa hyvin tunnetah Punžinoin perehtä i Aleksandra Vasiljevnua. Možot lapšena hiän kävi uimah Tihvinkan jovella, kumbane virduau Kurginan luona. Aleksandra Vasiljevna šyndy keviällä, konža mečät lietäh zel onazet, kukkiu tuomi, kiuru laulau taivahašša. Tänä keviänä hänellä täydyi 80 vuotta. Kaikken ijän Aleksandra Vasiljevna ruado karielan kielen hyväkši. Vuonna 1994 oli painettu hänen luadima Karielan kielen šanakirja (tverinkariela) luja peryštä kirjutetulla kielellä. Aleksandra Punžina äijän ruado, štobi viidis Dmitrii Bubrihan Karielan kielen murdehin atlassu. Vuonna 2001 viidi hänen kniiga Kuundelen karielast a paginua, kumbazeh on kerätty D oržan i Valdain karielazin tekstoida. Tverinkarielakši Aleksandra Vasiljevna vielä kiändi kniigan Iisusan eländä. Nyt Aleksandra Punžina on pensillä i eläy Petroskoissa, auttau nuorilla kielimiehillä, andau heilä omat tiijot. Hiän pani kaiken oman elännän karielan kieleh. Aleksandra Vasiljevna, kaikista tverin karieloista šanomma Teilä šuuri passibo! Toivotamma lujua tervehyttä, hyviä ožua da vägie jatkomah ruadua oman muamonkielen hyvykšekši. Tverinmualla myö muissamma i gordiečemma, što miän rahvahalla on karielan kielen tiedomieš, kumbane ando kaiken elännän omalla kielellä i omalla rahvahalla. Kaikin tverinkarielazet, keneke ruado Aleksandra Vasiljevna, toivotamma hänellä äijän tervehyttä, hyviä eländiä, nuorda opaštujua, kumbazilla voiččis andua omat nerot!»»šuurin ruado Ruaduas s a institutašša Aleksandra Vasiljevna luadi Kar ielan kielen murdehin atlassun tverin karielazet kartat, keräi materialua itämeren-šuomezin kielin atlassuh, valmisti tverin karielazet paginat painettavakši, kirjutti tiedostatjat itämeren-šuomelazen kielitiedon kyžymykšistä, tverin karielazin kirjakieleštä. Punžinan šuurin ruado on Karielan kielen šanakniiga: tverin murdehet, kumbazen hiän alotti, konža tuli ruadamah instituttah. Počki jogo vuoži tiedomieš kierdi tverin karielazet kylät keriämäššä šanoida da primeroida täh varoin. Ruado zaimi lähillä 30 vuotta, šanakniiga viidi vuodena Taštä voit šanuo, što že on tverin karielazin tiedokniiga, žentän kuin primeroisa myö tiijuššamma hiän jogopäiväzeštä elämäštä da tavoista, löyvämmä rahvahan folklorua. Punžinan šanakniiga on tverin karielan kirjakielen luja peryštä. Aleksandra Vasiljevna kävi seminuaroih Tverih da Lihoslavlah, missä lugi tulijoilla karielan kielen opaštujilla karielan kieleh näh. Punžinan šuurin ruado on Karielan kielen šanakniiga: tverin murdehet, kumbazen hiän alotti, konža tuli ruadamah instituttah.»»aleksandra Punžina ÎÎ Šyndy 20. oraškuuda vuodena 1934 Kalininlinnašša (Tver ) ÎÎ Vuodena 1953 läksi opaštumah Petroskoin universitettah veniän kieldä da literaturua. Opaššukšen aigah hiän keräi tverin karielas t a materialua Dmitrii Bubrihan murdehin atlassuh. ÎÎ Vuodena 1966 hänen kučuttih ruadamah Kielen, literaturan da istorijan instituttah. ÎÎ Vuodena 1977 Tartušša Aleksandra Vasiljevna puolisti dissertacijan tverin karielan murdehin nominiloih näh. ÎÎ 1990-vuožina Aleksandra Vasiljevna kävi seminuaroih Tverih da Lihoslavlah, missä lugi tulijoilla karielan kielen opaštujilla karielan kieleh näh. Aleksandra Vasiljevna šyndy keviällä, konža mečät lietäh zel onazet, kukkiu tuomi, kiuru laulau taivahašša. Tiä on hyvä olla Tatjana Bolujeva Petroskoil, Gyllingan pihal on olemas Istoki-keskus, kus vahnemban polven rahvas da niistiet voijah olla päivän aigah. Sih nähte tietäh äijät petroskoilazet Rakkahat opastuttih movakkahah Skandinaavien kävelendäh Oniegan randupihua myöte käveltih savakkoloinke. Kuva: Tatjana Bolujeva ruavahat. Istoki-keskuksen piälikönny on Ol ga Stasevič, ravei da ruadai inehmine. Kahten nedälin aloh tiä huogavujis rahvis pietäh huoldu da zobottua. Keskukses hyväkse mielekse, opastundakse da tervehyökse ristittyzil ollah kai olot. Joudaval aijal rahvas tiä nieglotah, pajatetah yhtes, pietäh iluo. Heidy veseldyttämäh tullah tovellizet artistat Raution nimizen Muuzikkukolledžan, školan n:o 30 opastujat, Drevl anočka-pajojoukko da toizet. Mašezerskaja-pihal olijan kirjaston ruadajat tuldih paginua pidämäh da ozuttamah uuzii kniigoi. Keskukses olijoi taluttih Kižin muzeih. Rakkahat opastuttih movakkahah Skandinaavien kävelendäh Oniegan randupihua myöte käveltih savakkoloinke. Igävy tiä nikel ei olluh, sendäh Istoki-keskus ainos on täyzi rahvastu.

10 10 «Oma Mua» 28. oraskuudu 2014»» lukomista»»uuttu runuo Jelena Harlamova Hämähäkin verko Hämähäkki hyväl siäl Kudoi verkon ikkunah Muile sanonuh ei, lähti Verkon ikkunah unohti. Kirja panou miettimäh omua elämyä»»tällä kertua rubriikan vierahana on kalevalalaini Impi Kieleväinen. Kui on hyvä eliä kezäl! Lämmy kaikkiel, ei pie peziä. Kezä loppih, vilu rodih. Kunne nygöi? Vaiku kodih. Tuuli verkuo lekutti, Vihmu vetty tiputti. Ymbäri kai äijäl muutui, Syvyskuu sih verkoh puutui. Ruskei lehti verkos oli Vikse sygyzy jo tuli. Karjalakse on kiändänyh Zinaida Dubinina»»10 kirjua Natto Varpuni Impi Grigorjevna on istorikko, kotišeuvun istorijan tutkija. Hiän 25 vuotta ruato miliisissä ta šai majuurin arvon. Impi Kieleväinen tutkiu kotišeuvun istorijua ta keryäy tietoja Vienan Kemistä. Kakši vuotta takaperin hiän perušti Kemissä Istokinimisen kotišeutukerhon. Miula on šiäntö lukie vaikka kakši-kolme šivuo päiväššä, en voi elyä lukomatta. Enšimmäini kirja, kumpasen mie luvin, oli Saltikov-Ščedrinin Starinoja. Kolmannella luokalla opaššuin lukomah ta tulin kirjaštoh. Miula annettih tämä kirja. Šilloin mie en ni vouse tietän, mi on satira, mi on huumori. Ka otin tämän kirjan luvettavakši. Luvin vain yhen starinan, en malttan mitänä. Še starina oli ruutanašta, kumpani koko ajan vapisou. Mintäh še vapisi, en mie ymmärtän. Vašta myöhemmin koulušša meilä šelvitettih Saltikov-Ščedrinin satirikon neruo. Šiitä kirjaštošša miula annettih Жизнь побеждает» -kirja. Otin šen mielelläni, šentäh kun ajattelin, jotta še kertou pioneeriloista. A še oli aivan toini! Še oli kirja, missä oli šelkiellä kielellä kirjutettu tieteheštä. Milma tämä kirja ylen miellytti! Šemmoista kirjallisuutta kirjaštošša oli kokonaini hylly, 25 kirjua. Mie ne kaikki luvin, šain äijän tietoja eri maista, eläimistä, luonnon ilmijöistä, muantieteheštä. Myö vet šilloin Impi Grigorjevna on istorikko, kotišeuvun istorijan tutkija. elimä pieneššä pos olkašša Kemin lähellä. Šielä meččyä uitettih, rahvašta oli vähä, mie en nähnyn mitänä mukavua, enkä tietän, jotta muajilma on niin šuuri, mukava ta eriluatuni! Tämä kirjallisuuš avasi miula muajilman ta levitti tietoalan. Ajattelen, jotta juštih še kirjallisuuš vaikutti miuh ta miušta jälešti tuli istorikko. Myö elimä köyhäšti, tuohukšie meilä ei ollun. Ušeičči luvin yöllä kuutamon valošša, alumiinikattiloja ašetin näin, jotta valo kuvaštuis niijen pinnalta. Šilloin kun šuuremmakši kašvoin luvin Guy de Maupassantin Пышка» -kirjan. Šiinä on kerrottu kevytkenkäseštä naisešta. Mie šilloin vielä en malttan, mitä tämä šana merkiččöy. Oli vain šemmoni šisätunneh, jotta še merkiččöy pahua, ei hyvyä, voiko še olla še, kumpani vodkua juou vai mi lienöy muuta. Oli häneššä vika, ka toisualta še naini oli ylen hyväntahtoni, lempie ta hyväšytämellini ristikanša. Jokahisella on hyvät puolet! Šiitä luvin Dante Alighierin Божест венная комедия». Vielä ennein šitä tiesin, jotta miula on anheli, kumpani aina on lähellä, šuojelou ta puoluštau milma. Milma rissittih 5-vuotisena, ämmö koissa risti, šilloin hiän anhelista kertoki. A jumalašta meilä vet šilloin ei ni kerrottu. Täštä kirjašta šain tietyä, mi on Jumala, mi on Ruaju, mi on uatu. Še kirja oli niin kuin aškel henkiseh elämäh. Šiitä, 1980-luvulla ruvettih julkaisomah šotakirjallisuutta ihmisien muisselmie, kertomukšie, romaanija. Miula jäi mieleh Vasili Bikovin Альпийская баллада». Še kertou tuommosešta korkiešta ta voimakkahašta rakkauvešta, mi on annettu vain kahella ihmisellä miljoonašta. Rakkahuš on kaikista paraš ta tärkein meijän elämäššä ta muajilmašša. Nyt, tämän kirjan luvettuo, olen ihan varma šiitä. Oli miun elämäššä šemmoni aika, konša kiinnoššuin filosofijah. Šilloin rupesin lukomah eri filosofijen teokšie. Miula enämmän miellytettih Immanuel Kantin kirjat. Yheššä kirjašša hiän kirjuttau, jotta ihmini tulou iččienšuvaiččijakši šilloin, kun šanou mie-šanan. Enšin miula oli vaikie uškuo täh: lapšet ruvetah paissa lörpöttelömäh kakši-kolme-ikähisinä. Kantin mukah kun lapši šanou mie, hiän tulou iččienšuvaiččijakši. Nyt olen šitä mieltä, jotta Kant oli oikiešša. Mie luven nykyaikaista kirjallisuuttaki. Miula mieltyy Viktor Nikolajevin kirjoja Из рода в род», «Безотцовщина», «Живые в Помощи». Kirjailija on entini šotilaš, hiän oli Afganistanissa desanttijoukošša. Hiän kirjuttau šielun taisteluista, henkisistä arvoista, pahoista valloista. Hänen kirjojen ideja on še, jotta još ihmini on heikko ta hänen elämäššä ei ole mitänä henkistä arvuo, šilloin kaikki pahat helpošti tartutah ihmiseh, tapetah ta hävitetäh häntä. Toičči himottais Nikolajevin kirjoja uuvveštah lukie ta aina mitänih uuvvempua niistä löytyy. Joka kirja opaštau meitä ta antau potkuo ajatella omašta elämäštä ta omista ruatoloista. Vielä yksi šemmoni tärkie kirja miun mieleštä on Несвятые святые». Täštä kirjašta miula ei ole mitänä šanottavua, še on luvettava! Valentina Libertsova * * * Pihl aimuarjat vihandat Tuhjolois jo tunnutah, Vaste oldih valgiet kukat Kezäpäivät lennetäh. * * * Baju baju baju bai Siirry iäre reunalpäi, Tulou harmai hukkaine, Ottau sinuu bokkazes, Ottau sinuu bokkazes, Vedäy pimieh meččäzeh, Vedäy pimieh meččäzeh, Pajutuhjon čuppuzeh. Omii mielii kirjutakkua

11 »»pei, pei, pezästy 28. oraškuuta »»Pienile keittäjile Maidokokteili Šokoluadumaidokokteilih niškoi sinule pidäy: 200 ml maiduo suurembaine luuzikku sajendettuu maiduo kaksi pienembiä luuzikkua kakao-jauhuo Kanzibankaine ÎÎ Vala maijot bankazeh. ÎÎ Ližiä maidoh sajendetut maijot da kakao-jauhot. ÎÎ Salbua bankaine kannel, hyvin šelo kai. ÎÎ Vala kokteili čomah mal l ah, čomenda mal l u limonal. Šokoluadumaidokokteili on valmis! Mintäh hukat ei olla šiilien yštävät?»»starina Dmirti medvedev Hyvin ammuin muajilmašša oli ykši šuuri meččä. Kaikki elukat elettih šiinä šovušša ta rauhašša, ei kiušattu toini toistah. Onnakko yhtäkkie mečäššä ilmešty oikein ahneh ta vihani Hukka, kumpani rupesi kiušuamah kaikkie: kisko höyhenie harakan hännäštä, pölätteli jäniksie tahi anašti revolta ruuvvan. Kaikki elukat varattih häntä, äšen šuuri Kontie kulki varovaisen Hukan šivučči. Kerran Orava keräsi täyven vakan šientä. Hyvät šienet oltih, toini toista parempi: šuuret valkiešienet, pari krusie ta monta oravaista. Kulkou Orava, kaččou, Hukka vaštah tulou, eikä hänen, polosen, ole minne peittäytyö. Hukka huomasi Oravan: Minne olet mänöššä, Orava? Anna miula vakka ta mäne tieheš! Orava pöläšty, heitti vakan ta juoksi Hukašta pakoh. Konša Hukka jäi jo loitoš tuakše, Orava istuutu kannolla ta itkeyty. Hiän vet koko päivän keräsi šienie. Pitäy vielä huomenaki kerätä niitä, jotta talvekši riittäis. Toiset elukat huomattih Oravan ta ruvettih häntä rauhottamah. Elukat piätettih kekšie Hukalla rankaissuš. Yhtäkkie Jänis karjehen kera juoksi nurmikolla: Juoškua pakoh! Hukka tulou tänne! Onnakko pieni Šiili vaštasi šiih: Ei pie juošša ni kunne. Mie kekšin, mitein voimma rankaissa Hukkua. Hukka tuli nurmikolla. Šilloin Šiili otti kaunehen ruškien omenan ta rupesi šilmäilömäh šitä. Hukka tuli Šiilin luokše ta otti pois omenan. Hiän vuotti, jotta Šiili rupieu itkömäh, ka Šiili vain nakro: Šie olet niin šuuri, etkö šie iče šua omenoja puušta? Vain oletko pelkuri?! Paremmin otat miulta omenan ta juokšet pois. Ka pelkuri šie olet! Hukka šiänty ta halusi potkie Šiilie, onnakko Šiilin terävät nieklaset pissettih heti hänen käpäläh. Hukka rupesi ulvomah kivušta. A pieni Šiili vain nakro. Hukan piti lähtie pois, rampien hiän läksi hiivuomah meččäh. Kaikki elukat tultih peitošta ta ruvettih kehumah Šiilie. Voima ilmin järkie on paha asie. Ahnehuš ta viha ollah pahat yštävät, šano pieni Šiili ta rupesi šyömäh omenua. Šiitä ajašta Hukat vihatah Šiilijä ta öisin ulvotah ykšinäšyyvveštä ta harmista. Kiänti: Ksenija Veretennikova On piässyh karjalankieline Kipinä! Ol ga Smotrova Oraskuun žurnualas tiijustat, midä kižua oli enne karjalazil lapsil da opastut kižuamah Šmötkyh libo Myvvitykseh. Tiijustat myös, kui suarnalline Iivandurakku veriädy vardoičči da matkuat Harry Potteranke Horgwarts-muailmah. Niilöile, ket suvaijah lekuttua aivoloi on sanaristikkölöi da oma Eččosaitu luajittavakse. Löydyy ruaduo talmukäzilöilegi heile on azuttavakse puuhine lauttu. Luonnonsuvaiččijat tiijustetah, mittumua on liipoilindustu da mindäh hyybiedy sanotah arbuamattomakse linnukse. Omua iččie Kipinän sivuloil nähtäh Pyhänpäivän kielipezät lapset. Kipinän toimittajat vuotetah teis, hyvät lapset, kirjutustu, kuvua da piirustustu žurnualah. Kirjutukset voijah olla livvikse, vienakse libo ven akse. Pyzykkiä iellehgi meijän lugijoin joukos! Vardoičei kägöintäidy! Oraskuun allus, ga toiči sulakuun lopusgi, konzu on lämmin siä, muaspäi nostah kägöintäit da elavutah heinih da tuhjoloih. Ristikanzan rungah puuttuhuu kägöintäi löydäy sen kohtan, kus nahku on hoikembi da imevyy. Kägöintäi ei ole suurembi 3 millimetrii. Pidäygö sit niidy varata? Ga, tiettäväine! Kägöintäi on ylen paha sendäh, ku hänes ristikanzah voibi tartuo ylen pahua, varattavua voimattomustu. Meččäh mennes vältämättäh pidäy panna piäh lakki, paikku libo mitahto n upputakki. Tukat pidäy palmikoija da kabrastua. Meččäh lähtijes pane sportuštanit da vie olis hyvä štaniloin siärykset panna sukkih. Jalgah pangua korgiet jallačit. Piäle pangua parembi valpahat sovat paijat, takit, kudamis ollah kingiet hiemuansuut. Mečäspäi kodih tulduu tarkah kaččokkua omua iččie, parembi olis, ku teidy kaččos vie kentahto vahnembis. Musta! Ku lienne rungah on imevynnyh kägöintäi, ruttoh pidäy mennä polikliiniekkah. Ei sua ičel čöngie kägöintäidy rungaspäi! Astu mečäči kägöintäidy vastuamattah

12 12 «Oma Mua» 28. oraskuudu 2014 Muhahtai! Kakši mieštä oltih onkella. Yksi šanou: Eikö šiula ole varalla toista kuplussinta? Mitä vašše? Ka miun kuplussin kun koko ajan painuu pohjah...»»joutoaika»»mitä? Konša? Missä? Kanzallizien kul tuuroin keskus. 25 vuottu yhtes -ozuttelu Karjalan Rahvahan Liiton 25-vuozipäiväkse omistettu fotokuvien ozuttelu. Käzineroloin keskus. Pudogan perindöt. Goroskoppu kezäkuukse Kezäkuu työndäy ruadoh, pakkuu himo pajolois. Joudaval mustakkua ottua sarualois kai joudoaijan vehkehetgi venehet, palatkat, pyörät da onget. Hyviä mieldy päivypastol huogavujes!»»hyvittelyt ÎÎ Adressi: Leninan lagevo, 2 ÎÎ Telefon: ; Käzineroloin keskus. Pudogan perindöt a l g a j e n Pudogan perindät -ozuttelus voibi kaččuo Puudogan perindöllisty kirjoindua da tilkuzis ombelendua. ÎÎ Adressi: Kirovan piha, 13 ÎÎ Telefon: Karjalan taidomuzei. Kalevala lapsien piirroksis Petroskoin, Lahdenpohjan da Anuksen taidoškolien opastujien piirroksii. ÎÎ Adressi: Karl Marksan piha, 8 ÎÎ Telefon: Kižin musejo. Elämä taivahan šuojašša š u a t e n Kiћin šuaren piänähtävykšen 300-vuotispäivällä omissettu näyttely. Esillä puuikonosta- e n š i a r k i p y h ä pä i v ä sin ošija, ikonija, kirkonkelloja ÎÎ Adressi: Kirovin aukijo, 10a ÎÎ Telefoni: Kaččokkua «Omin silmin» nellänpiän, 29. oraskuudu, 9.00 aigua. Vedäjänny Inna Bogdanova. Ô Ô «Lähtin minä L'akkoil'ah. Piihtlahti». Karjalan paikannimilöih da karjalazih sugunumilöih näh. Luadinuh Ol'ga Ogneva. Karjalan kielel. Ô Ô «Pimpula, pampula» lapsile. 1. kezäkuudu on kanzoinväline lapsien päivy. Luajimmo ributyytisty. Vedäjänny on Julija Ponomar'ova. Karjalan kielel. Ô Ô «Maman kevätpajoine». «Sattuma» da Timo Rinne. Uuzi pajo karjalan kielel. Ô Ô «Kotikokki, Vepsäläzet korostad». Vepsän kielel. Programmois on ven'ankieline tekstukiännös. bošši ( ) Boššiloile tulou äijy ruadua. Teile rodieu vägie ruadamah kerras kahtes-kolmes ruadokohtas, älgiä vai laškistelkuattokseh. Älgiä muanitakkua omua ruavonandajua, ozutakkua omua iččie kunnollizennu da hyvänny ruadajannu. Häkki ( ) Häkkilöile ei pie sydie omua neniä vierahih ruadoloih, eigo pie ni riijeltä ruadodovarišoinke. Täs kuus suatto suurembazen palkan. Maksakkua vellat da ostakkua sidä, midä jo ammui oli mieles ostua. Kaksozet ( ) Kaksozet yhtytäh monih pidoloih, moneh kerdah hyö roitah kiitetty da palkittu. Löydyy Kaksozien ruavon moittijuagi. Lapsienke paistes sanokkua heile vaigu tottu, ku työ etto sano, sit sanou kentahto muu. Suvaičusdielolois ei rodei nimidä uuttu. Ruakku ( ) Ruakoile pidäy olla tarkoinnu joga dielos, ei pie uskuo vierahii rahvahii, eiga teidy voijah muanittua. Teijän ruadodovarišat ruvetah kannattamah teidy, ga abuniekkoi heis teile ei rodei. Ruakoile liženöy ruaduo, ga ei ližene palkua. Leijona ( ) Leijonat ruvetah äijän duumaimah sih nähte, midä heile pidäy eläjes da mi on heijän elaijas tärgevin. Leijonoile lykystäy suvaičusdielolois. Huolehtikkua omua tervehytty, voimistelkua, lujoitakkua omii lihaksii. Neičyt ( ) Neidizien suvaičusdielolois kai on endizelleh: ujoloil Neidizil ei ole rohkevuttu tuttavuo kehtahto. Dengudieloloisgi kai on endizelleh: löydyy hyvä bokkuruado, suatto lahjua. Valmisti Ol ga Smotrova Viesat ( ) Viesoile ei pie kuunnelta nikenen nevvoloi, teile muite kai rodieu hyvin. Pangua oma rungu kundoh laihtukkua, liigua razvua kezän aigua nimikse ei pie. Kezäkuu hyvin pädöy svud bah niškoi. Älgiä istukkua konditsionieran vieres kylmiättö. Skorpionu ( ) Skorpionat riidavutah oman mielespiettävänke. Ičepäizet Skorpionat toinah kai erotah omas vastinehes, ga jällespäi vai ruvetah žiälöimäh sidä. Ruadokohtas toinah rodieu probliemua, ga Skorpionat terväh net sellitetäh. Piššalimies ( ) Piššalimiehet iče valmistetah hyvii pidoloi, täs heile avvutetah dovarišat. Rahvas ruvetah kunnivoimah Piššalimiehii da kuundelemah heijän nevvoloi. Älgiä vai mengiä hyväkse sendäh. Voimattomile toinah tulou parandua omua tervehytty bol ničas. Vuorikoza ( ) Vuorikozile ei pie olla yksinäh, heile pidäy vastineh. Eččimäh omua ozua hyö ei tahtota, vuotetah vai, konzu se iče tulou. Sen periä monet naimattomat Vuorikozat mugai jiäjäh yksinäh, ruvetah uneksimah ozakastu aigua. Perehtynnyzile ei pie kuunnelta toizien nevvoloi. Vezimies ( ) Vezimiehet toinah puututah korgiembah virgah, ga tämä ei tuo heile hyviä mieldy. Kazvauhäi ei vaiku stuatussu da palku, kazvaugi ruadohommien miäry. Parembi jiägiä endizeh ruadokohtah, palku sie muitegi kazvau. Kalat ( ) Kaloile pidäy olla kirmiembi da rohkiembi ruadajes. Ku etto suvaiče enämbiä omua vastinehtu, on aigu erota. Toinah piettö sudre omii dengoi, sanommo, lähtettö sih kohtah, kudamas enne pyzyittö bokači. Aktiivista karjalaista naista, Oma pajo -kuoron artistua GALINA LETTIJEVUA onnittelemma merkkipäivällä! Toivotamma šiula lykkyö, tervehyttä, hyvyä mieltä ta elämäniluo! Jotta kaikki, mitä on šuunniteltu, onnistuis! Oma Mua -lehen toimituš Lämpimät šyntymäpäiväonnittelut RIIMO MAČČIJEVILLA! Toivotamma šiula hyvyä ošua, voimie, intuo ta mäneššyštä työalalla. KRL VALENTINA LI- BERTSOVUA hyvittelemmö Roindupäivänke! Ozua sinule, tervehytty, hyvii opastujii da uuzii kirjutuksii. Omamualazet»»Siänennustus Petroskoi Anuksenlinnu Priäžy Koštamuš Kalevala Louhi yö päivy yö päivy yö päivy yö päivy yö päivy yö päivy 29 / / / / / / / Peruštajat: Oma Mua Karjalan rahvahan lehti Peruššettu kešäkuušša 1990 Karjalan tašavallan Lakijenhyväkšymiskokouš, Karjalan tašavallan hallituš, Karjalan Rahvahan Liitto ta kuštantamo Periodika Piätoimittaja Natalja Anatoljevna Sinitskaja Julkaisijan ta toimitukšen ošoite: Titovinkatu 3, Petroskoi, Karjalan tašavalta ÎÎ Tel: (814-2) , omamua@mail.ru Internet: Julkaisija: ÎÎ Karjalan tašavallan autonomini laitoš Periodika-kuštantamo ÎÎ Painettu Verso-kirjapainošša, , Petroskoi, Varkaukšen rantakatu, 1a ÎÎ Lehen on rekisteröinyn Venäjän Federatijon Kirjapainoalan komitietta ÎÎ Rekisterinumero Indeksi ÎÎ Allakirjutettu painettavakši 03(1193) čuasu ÎÎ Painoš 500 ÎÎ Tilauš 398 ÎÎ Hinta 20 rpl Redizaini Fenomen-mediajoukko (Piiteri) On otettu: