Oma Mua. 4 (1244) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Joga tansi panou nagroh s.7

Transkriptio

1 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 4 (1244) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Kalevala. Uuši kačahuš eepossah s.5 Karjalan taitehmusejošša avautu näyttely Kalevala. Uuši näky, kumpani on omissettu 180-vuotispäivällä Kalevala-eepossan enšimmäiseštä painokšešta. Uuši näyttely näyttäy mitein monien vuosien aikana on muuttun taiteilijien näkömyš Kalevalah. Näyttelyn pohjana on Karjalan Tašavallan Taitehmusejon kokoelma, kumpani alko muovoštuo 1960-luvulla. ÔÔ Joga tansi panou nagroh s.7 Häi oli pitky kazvol mies, moine iloniekku, joga kyläs händy tiettih. Hänen luajitut tansit oldih pienet spektaklit rouno, joga tansis oli midätahto nagrettavua da vuotamattomua, joga tansis tundui hänen ilotaba. Pakkaskuul Karjalan kanzallizen ammatillizen horeogruafien alguhpanijan Vasilii Ivanovič Kononovan roindupäiväs täydyi 110 vuottu. ÔÔ Matalla uuših projektiloih s.8 Kanšainvälisen Uteliaisuš avuau uuvven šivun -projektin kolmaš vaihe piettih Kalevalašša. Opaštujien mieleštä projekti on mielenkiintoni. Še antau mahollisuon tutuštuo bisnessalalla toimijien laitokšien ruatoh ta šamalla šuaha enemmän tietoja muijen alovehien kulttuurista, perintehistä ta ihmisistä. Spektaklissa esiinnytäh eri polvien näyttelijät, kumpaset ollah Kojissa šen eläjien rooliloissa. Artistojen luvušša on kuin vašta alottelijie, niin ni kokenehie näyttelijie. Kuva: Olga Smotrova, Oma Mua Koti on oma liesi»»koti on uuši etno-näytelmä, kumpasešša kuuluu vienankarjalan kieltä, elävyä musiikkie, karjalaisie lauluja. Šen keškiteemana on kojin henki, kumpani ohjuajan Sergei Proninin mieleštä on šama kuin ihmisellä. Koti-näytelmä on mukava kaikilla kaččojilla, šentäh kun kaikilla oma koti on hyvin tärkie. Šivu 3.

2 2 «Oma Mua»»» tašavalta Oman kanšan poika»»karjalan kanšankirjailija Antti Timonen -kirjan esittely piettih Petroskoissa»»Kirjauutuukšie Olga Melentjeva Tämä kirja on Karjalan kanšankirjailijista kertojan trilogijan loppuoša. Kakši iellistä oli omissettu Ort t o Stepanovilla ta Juakko Rugojevilla. Trilogijan kirjuttajana on tunnettu kirjallisuuštutkija Karjalan tietokeškukšen kielen, kirjallisuon ta istorijan instituutin asientuntija, filologisien tietojen tohtori Juri D užev, kumpani on omistan tällä työllä kahekšan vuotta. Juri D uževilla Karjalan ta Karjalan kirjallisuon teema on ylen läheni. Hänen kantatuatot elettih Aunukšen gubernijašša. Vuotena vuotisena D užev tuli Karjalan kirjailijaliittoh, missä tutuštu jo šilloin tunnettuih Juakko Rugojevih, Antti Timoseh, Ort t o Stepanovih. Heijän luomistyö kehitty ihan miun šilmissä, kerto Juri D užev. Kanšankirjailijat-šarjua kirjuttaen D užev staraičči välttyä kuavamaista kirjuttamista. Tutkijan mieleštä kirjailijan tuotannon analisointi asiekirjojen kuivine tietoineh tuškin kiinnoštais lukijie varšinki nykyjäh, konša ihmiset niinki vähän luvetah. Mieli šuaha lukija kiinnoštumah kirjašta, pitäy kertuo enemmän iče kirjailijašta, hänen elämäštä, kohtalošta, kirjuttua niin, jotta iče kirjailija tulis lukijalla lähemmäkši, jotta lukija ymmärtäis häntä ta ottais ošua kirjailijan elämän vaikeissa tilantehissa. Kun pakina koškou Antti Timoista, mieleh tullah hänen kuulusammat teokšet Me karjalaiset, Mirja, Yksi aurinko kaikilla, Kotosilla poluilla. No äšen niilläki, kellä Antti Timosen Uuvven kirjan esittelyššä. Kuvašša Juri D užev ta Jana Žemoitelite. Kuva: Olga Smotrova, Oma Mua luomistyö on ollun hyvin tuttu ta läheni, Juri D uževin uuši kirja tuli tovellisekši löyvökši. D užev onnistu avuamah aivan uušie tuntomattomie šivuja tunnetun kirjailijan Antti Timosen elämäštä ta luomistyöštä. Pitän aikua kirjailijan henkilökohtani elämä oli täyšin šuljettu lukijilta. Iče kirjailijatki piettih tärkienä, jotta lukijat nähtäis heitä vain piältä päin. Uuši kirja pohjautuu Karjalan Kanšallisen arhiivan dokumenttiainehistoih, kirjailijan šotapäiväkirjoih, henkilökohtasih kirjasih šekä hänen lapšien ta heimolaisien muisselmih. Kirjašša on äijälti käytetty sitattija kirjailijan päiväkirjoista ta kirjasista, šekä kuvija Timosen pereharhiivašta. Kirjuttaja kertou Timosen ošallistumisešta Talvišotah ta Šuureh Isänmualliseh šotah, tutkiu tilannehta kirjallisuušalala, analisoi kirjailijan merkittävimpie teokšie. Šotaošallistujana, rintamamiehenä Antti Timonen rauha-aikanaki innokkahašti puolušti oman kanšan oikeukšie. Kirjailija Timonen esittäytyy lukijalla miehekkähänä, lujaluontosena ta šinnikkähänä ihmisenä ta šamalla elämänhalusena ta šuurena romantikkona. Kirjailija uško oman kanšan ta karjalan kirjallisuon tulevaisuuteh. Olen šuuri optimisti ta ušon šiih, jotta tullah uuvvet kirjailijat, kumpaset tunnetah elämyä ta tunnetah omua uutta šukupolvie. Ne ruvetah kirjuttamah niistä muajilman ilmijöistä ta proplemoista, kumpasista myö, vanhukšet, emmä enyä malta kirjuttua. Kirjašarjan kolmaš oša niin kuin ni kakši iellistä on julkaistu Karjalan kulttuuriministerijön tuvella Severnoje sijanije -kuštantamošša. On merkillistä, jotta näijen kolmen kirjan kannet oli luajittu Karjalan lipun värilöissä. Šilmänlipahuš: Kalevalan kisat Pakkaiskuun viimesenä päivänä Koštamukšešša kolmannetta kertua piettih talviurheilun Kalevalan kisat -festivali. Šitä ennein festivalih ošallissuttih vain hiihtäjät. Tänä vuotena perintehellisie pohjoishuvija piätettih täyventyä vielä kahella lajilla. Niin kaikki innokkahat voitih pelata lentopalluo lumella ta kisata karjalaista kyykkäpelie. Kyykkä-pelin kilpailuh ošallistu 12 joukkuo: Petroskoista, Vieljärveštä, Jessoilašta, viisi Kalevalašta, kolme Koštomukšešta, šekä joukko Čerepovetsista, kumpani tuli muajilmanmeštariksi 2014 vuotena. Joka joukolla oli oma nimi, devisi ta erikoini atributikka. Kyykkä-peli oli järješšetty kanšainvälisien šiäntöjen mukah niin peluajat valmissutah Venäjän meštarikilpailuih, kumpaset pietäh tämän vuuvven elokuušša. Talvifestivalissa Kalevalan joukot esiinnyttih kaikista paremmin. Kičut-joukko piäsi enšimmäisellä paikalla, a Kyykkärit toisella. Kolmannella paikalla on Vieljärven joukko. Kilpailujen voittajat šuatih muistolahjoja ta diplomija. Kuva: Riimo Maččijev

3 »»teatteri «Oma Mua» 3 Kohtauš Koti-näytelmäštä. Kuvašša Akka (Vieno Kettunen) opaštau nuorie neiččysie. Kuvat: Olga Smotrova, Oma Mua Koti on oma liesi»»karjalan Kanšallisešša teatterissa kerrottih kojin tärkieštä roolista joka ihmisen elämäššä. Maikki Spicina Koti on uuši etno-näytelmä, kumpasešša kuuluu vienankarjalan kieltä, elävyä musiikkie, karjalaisie lauluja, šekä näkyy kanšallisie pukuja, perintehie ta karjalaisie tanššija. Näytelmä on Karjalan Kanšallisen teatterin ta Petroskoin Glazunovilla nimetyn konservatorijan yhteistyötä. Šen keškiteemana on kojin henki, kumpani ohjuajan Sergei Proninin mieleštä on šama kuin ihmisellä. Kojilla on omie iloja ta šuruja, še tykkyäy, eläy ta kuolou. Yrityš löytyä omat juuret Kojin avulla Sergei Pronin esittäy karjalaista kulttuurie. Ohjuaja on varma, jotta hänen näytelmä on hyvin ajankohtani ta hiän toivou, jotta še kiinittäy kaččojien huomijota omih perehih. Koti on perintö. Še on pereh, muamo ta tuatto jokahisella, ken šynty Karjalašša, korošti ohjuaja lehistötilaisuošša. Ennein pohjoiskarjalaisešša kulttuurissa koti oli šemmosena paikkana, missä eli monta šukupolvie. Tänäpiänä šemmoista rakennehta jo ei ole. Nyt, konša monet yhteykšet hajotah, tämä propleema on hyvin ajankohtani. Sergei Proninin ohjuama Koti kertou luonnon kera kiintieššä yhteyveššä olijašta rahvahašta, šen perintehistä ta tavoista. Še on yrityš löytyä ajan valošša omat juuret. Spektaklissa ohjuaja esittäy karjalaisen kulttuu rin arkipuolta ta kantatuattojen pereharvoja. Spektaklissa esiinnytäh eri polvien näyttelijät, kumpaset ollah Kojissa šen eläjien rooliloissa. Artistojen luvušša on kuin vašta alottelijie, niin ni kokenehie näyttelijie. Kotirauhan turvuajina esiinnytäh Kanšallisen teatterin meštarit Pekka Mikšijev ta Vieno Kettunen. Näytelmän poeettista vertauškieltä šeuruau elävä musiikki, kumpaista šuorah lavalta esitettih tunnetut karjalaiset musikantit Aleksei Derevl ov, Arkadi Sokolov, Nadežda Smetanina. Kaikki tämä panou ajattelomah oman šeuvun kaunehuošta ta ainutluatuisuošta. Pat vaškan roolissa esiinty V ačeslav Pol akov. Näytelmän luatijat toivotah, jotta talvisina päivinä spektaklista tuli lämmin musiikkilahja. Koti-näytelmä on mukava kaikilla kaččojilla, šentäh kun kaikilla oma koti on hyvin tärkie. Riita Kemppainen, Koti-näytelmän kaččoja: Miun henki omakšu näytelmän. Lavalla oli esitetty kaikki, mitä miun himotti nähä. Mie en ottan kuulokkeheita enkä ajatellunkana, mimmoista kieltä paissah lavalta ta ymmärränkö mie kaikki šanat. Miula kaikki oli šelvä ta mie kokonah painuin spektaklin ilmapiirih. Koti-näytelmäššä oli nykyaikasešti esitetty karjalaini perinneh ta vanha hiäritu ali. Artistoilla oltih hyvät puvut. Neiččyöt konservatorijašta kaunehešti laulettih karjalaisie joikuja, tuuvvitušlauluja. Karjalaini musiikki on hyvin luonnollini ta näytelmäššäki oli monta luonnon iäntä, kumpaset oli šoinnullisešti yhissetty musiikkih. Hyvä, jotta kotirauhan turvuajien roolit oli annettu Kanšallisen teatterin tunnetuilla artistoilla Pekka Mikšijevilla ta Vieno Kettusella. Šali oli täpötäyši ta räpytykšet pitälti ei hilletty.»»koti ÎÎ Seppo Kantervon näytökšen mukah ÎÎ Enši-ilta 28. pakkaiskuuta ÎÎ Šuurella lavalla, vienankarjalakši ÎÎ Kešto 1 tunti 10 minuttie ÎÎ A.K. Glazunovilla nimetyn Petroskoin konservatorijan ta Karjalan Kanšallisen teatterin yhtehini projekti ÎÎ Ohjuaja-lavaštaja Sergei Pronin ÎÎ Musiikki-ohjuaja Irina Smirnova ÎÎ Kiäntäjä Raisa Remšujeva ÎÎ Rooliloissa Pekka Mikšijev, Vieno Kettunen, V ačeslav Pol akov, Vladimir Matvejev, Aleksandra Aniskina, Dmitri Ivanov, Al ona Andrejeva Runonlaulajat kuotellah voimieh kilpailušša Tänä vuotena täytyy 180 vuotta kuulusan karjalaisšuomelaisen Kalevala-eepossan enšimmäiseštä painokšešta. Kalevalan päivän puittehissa Karjalan kulttuuriministerijö ta Kanšallisien kulttuurien keškuš on ilmotettu Runonlaulajien kilpailun. Kilpailuh voit yhtyö yksin tahikka joukolla. Kilpailušša on kakši nominatijuo: perintehellini runon tahi starinan esittämini ta tyylisointi uuteh luatuh esittämini. Kilpailuhakemukšie ta videjomaterialija otetah vaštah 28. tuiskukuuta šuate šähköpoštiadressilla cnk-karelia@yandex.ru (Kilpailu-merkillä) tahikka poštin kautti , Petroskoi, Lenininaukijo, 2, Kanšallisien kulttuurien keškuš. Voittajat ilmotetah Kanšallisien kulttuurien keškukšen nettišivuilla www-etnocenter.ru kevätkuun 6. päivänä. Lisyä tietuo telefonissa 8(8142) , Muistakkua täyttyä hakemuš ta lähettyä še kilpailuh. Še löytyy -nettišivujen dokumenttiloista. Kilpailun ehot Videjomaterialin ei pie olla pitempi 15 minuuttie. Videjon pitäy olla WMA, WMV, MR4, AVI, MOV tahikka MPG-formatissa. Kilpailijie arvoššetah šeuruavien kriterien myöte: runonlaulantanero; kielitaito; puvut, musiikkišoittimet ta muut nähtävyöt; näyttelijänerot. Kilpailun voittajat kučutah esiintymäh Karjalan tašavallan vuotispäivän konserttih Sortavalah 6. kešäkuuta. Omii mielii kirjutakkua

4 4 «Oma Mua»»»oma kieli oma mieli»»priäžän piiri Kiitettäviä da moitittavua Priäžäs 28. pakkaskuudu piettih Karjalan Rahvahan Liiton Priäžän piirin alaozaston kerähmö, sih yhtyi rahvastu Priäžäs, Jessoilas, Vieljärvel, Kinnermäs da Čalnaspäi. Yhtes Priäžän piirin administratsien piälikön Oleg Jermolajevan da hänen sijahizen Tatjana Seppäzenke liittolazet paistih sih nähte, kui eistytäh dielot Priäžän piiris karjalan kielen da perindöllizen kul tuuran säilyttämizen alal. A dielot senke Priäžän piiris ollah hyvin, sille tovestuksennu on Karjalan kielen kodi Vieljärvel, muzei taivahan ual Kinnermäs, EHCO-projektan mugah luajitut etnokul tuurukeskukset. Terväh Jessoilas rodieu oma mašin kul tuurumatkoih niškoi, ga kaikin pandih merkile se, ku tänäpäi piiris on transportuhädä konzu dielo koskou suurii kul tuuru- libo sportupidoloi, sen kerras tunnet. Se probliemu pidäy sellittiä. Oleg Jermolajev paheksi myös, ku nygöi ei ole yhty selgiedy valdivollistu poliitiekkua kul tuuran alal: kul tuuru nygöi ei ole moizel korgiel tazol kehitynnyh, kui se oli enne. Ylen äijy nerokastu kul tuurualan ruadajua lähti iäres omis ruadokohtis (ruadopalkoin suuruttu toim.), eččie uuttu pädijiä ruadajua on vaigei. Piälikkö kiitti hyväs ruavos da suures panokses kul tuurah Julija Tolmačovua da Jekaterina Jefimčikua. Korgieh arvostettih myös KRL:n Priäžän piirin alaozaston piälikön nuožarveläzen Nina Barminan ruaduo kielen da kul tuuran hyväkse. Jessoil ču Zoja Saveljeva kehitti kiändyö Zakonoinhyväksyndykerähmön puoleh, ku karjalan kieli hyväksyttäs Karjalan toizekse valdivollizekse kielekse. Priäžän eläi Aleksandr Saveljev kehitti panna administratsien tyveh karjalazih kuulujien dieloloin nevvoju. Liittolazii huolestutti segi, ku Priäžäs heitettih Karjalazen perehen pruazniekkukilvan piendy, ku Meijän elaigu -lehten karjalankieline sivu piäzöy ilmoih harvembi, migu sille on miärätty piästä. Hyvät da padah pandavat projektat ezitettih Nuorusvägi-liiton Gennadii Lukin (ižänmuansuvaiččijoin kazvattamizekse da sportan kehittämizekse), Galina Honenko Čalnaspäi kehoitti levendiä Suguvastavundu-festivualii Priäžän piiris. Nadežda Kalmikova Kinnermäspäi otti paginale sen, ku pidäy panna yhteh luvetteloh Priäžän piirin kai kul tuurupivot, myös luadie Priäžän karjalazet -assotsiatsii, kunne kuuluttas kai Priäžän yhteiskunnallizet liitot. Ruaduo iel on äijy, i hyvä on se, ku rahvas ei olla viluverellizet omah kul tuurah. Galina Vasiljeva, Jessoilu Kuvas on Priäžän piirin administratsien piälikkö Oleg Jermolajev, jessoilčat Irina Amosova da Galina Vasiljeva. Kuva: Ol ga Ivanova. Omii mielii kirjutakkua Alavozen školan elaigu»»pakkaskuun jälgimäzel nedälil Anuksen piirin Alavozen školas piettih karjalan kielele, luonnole, kul tuurale, literatuurale sego histouriele omistettuloi pidoloi.»»alavoine Ol ga Kuzmina Mostu nedälii pietäh Alavozes joga vuottu. Tavoittehennu on ozuttua školaniekoile oman Kodirannan rikkahuttu da opastua suvaiččemah sidä. Nedälin aigah opastujat käydih Nuorien luonnonsuvaiččijoin keskukseh, kus heile oli järjestetty Karjalan mečäle: sen eläjile, puuloile, kazviloile sego vardoičusruavole omistettu ekskursii. Anuksen padaniekoin ruadopertis školaniekat tuttavuttih karjalazien perindölöih, tiijustettih, kui pidäy luadie ezinehii saves sego opittih iččie padaniekoinnu. Anuksen rahvahallizen muzein roindupäivänny, 30. pakkaskuudu, avattih uuzi ozuttelu Kalevala on rahvahan viizahuon kniigu. Enämbäl kaikkie lapsii miellytettih ozutettavakse pannuot Jurii L ubimtsevan tuohes luajitut Kalevalan piähenget: Väinämöine, Ilmoilline, Kullervo, Louhi, hänen tytär sego melliččy Sampo. Sen ližäkse opastujat lugiettih Kalevalan runoloi, soitettih kandelehel, vastattih kyzymyksih, hyvin ozutettih Kalevalan maltuo. Jälgivuozinnu Alavozen kyläs aktiivizesti rubei kehittymäh hengelline kul tuuru. Täs suurdu ruaduo ruadau Jeroilan Käzitäluajitun Spuasan kirikön johtai Boris Pugovkin. Kirikön da časounan veriät ainos ollah avvoi nuorembale sugupolvele. Vahnembien kluasoin opastujat käydih ekskursiel kirikköh, tiijustettih ližiä tieduo sen histouries da perindölöis. Tänäpäi Alavozen školas karjalan kieleh opastuu 16 kluassua enzimäzes kaheksandeh kluassassah, kaikkiedah piäl kolmiesadua hengie. Yksi urokku nedälis, tiettäväine, se on vähä, sen ližäkse harvas perehes lapsenke paistah karjalakse, ga sih huolimattah lapset opastutah mielihyväl. Suaduloi tiedoloi hyö ozutettih tiedokilvoin da kižoin aigah. Lapset jagavuttih joukkoloih da piästih eri tehtävis läbi, arbailtih arbaituksii, kižattih karjalazih kižoih, ozutettih, kui hyö tietäh Karjalan paikoinnimilöi, perindölöi, rahvahallizii ruadoloi, karjalazii suarnoi. Suarnoin pohjal pienembät školaniekat luajittih ezitykset. Tämä vuozi kogo Ven al on sanottu literatuuran vuvvekse, sendäh ven an kielen da literatuuran opastai Valentina Libertsova omisti oman urokan karjalazen Nedäli loppih suurel hiihtopruazniekal, kudai yhtisti opastajii, školaniekkoi, kylän eläjii daigi kogo perehii. Kuva: Valentina Libertsova Tundiettu anukselaine padaniekku Roman Leontjev opasti lapsi luadimah saviastieloi. Kuva: Jelena Tunkel runoniekan Iivan Savinan tuotandole. Yhtendentostu kluasan opastujat tiijustettih kirjuttajan elaijas da kniigois, lugiettih runoloi sego kirjutettih kirjazet Iivan Savinale. Kogo nedälin aigah školas ruadoi lapsien käziruadoloin da piirustuksien ozuttelu. Nedäli loppih suurel hiihtopruazniekal, kudai yhtisti opastajii, školaniekkoi, kylän eläjii daigi kogo perehii. Nämmä kilvat piettih jo viijes kerdu, net kannetah nerokkahan voimistelun opastajan Galina Ankudinovan nimie. Hiihtokilvoin ližäkse oli järjestetty äijy kaikenmostu kižua. Lapset čurattih mäispäi ken mil voi. Kaikile oli vessel. Parahat hiihtäjät vallittih eri igäjoukkolois sego perehien keskes. Voittajat suadih diplomat da lahjat.

5 »»kulttuuri «Oma Mua» 5 Kanšallisen arhiivan mäneššykšellini vuosi»»karjalan Tašavallan arhiiva veti toiminnan tulokšie Kulttuurivuuvven aikana. Ksenija Veretennikova Šuomelaisen taiteilijan Kari Södön puušta luajittu Pohjola-objekti. Kuvat: Jelena Maloduševa Kalevala. Uuši kačahuš eepossah»»karjalan taitehmusejošša avautu Kalevala. Uuši näky -näyttely, kumpani on omissettu 180-vuotispäivällä Kalevala-eepossan enšimmäiseštä painokšešta. Ksenija Veretennikova Uuši näyttely näyttäy mitein monien vuosien aikana on muuttun taiteilijien näkömyš Kalevalah. Näyttelyn pohjana on Karjalan Tašavallan Taitehmusejon kokoelma, kumpani alko muovoštuo 1960-luvulla. Šuurin oša niistä töistä on grafiikkua. Šiinä on näytetty Venäjän ta Karjalan tunnettujen taiteilijien teokšie, esimerkiksi Tamara Jufan, Georgi Stronkin, Myd Mečevin töitä. Uuši näyttely, kumpaseh ošallissuttih nykyaikaset taiteilijat, näytti, jotta kiinnoššuš eepossah nykyjähki vaikuttau ta innoššuttau taiteilijie uušien taitehmuotojen eččimiseh. Miula on šuuri ilo tervehtie kaikkie näyttelyn avajaisissa. Aika näyttäy, jotta myö aina myöššymmä meijän alkulähtehih ta juuriloih. Näyttely oli merkitty projektina Venäläisšuomelaisešša forumissa. Projektih ošallistu Šuomen kolme kaupunkie šekä Venäjän puolelta Karjalan lisäkši Moskova ta Piiteri. Paičči uušie Hauvin leuvašta luajittu Väinämöisen kanteleh -veissoš. Luatija Andrei Komulainen (Petroskoi), puu. töitä, voitta nähä Kalevalan klassikkoteokšie. Teitä vuottau mukava šeikkailu Kalevala-eepossan teokšien mukah, Taitehmusejon johtaja Natalja Vavilova kerto näyttelyn avajaisissa. Kalevala. Uuši näky -näyttely on kanšainvälini projekti. Šuomen Oulu, Joensuu ta Rovaniemi ollah Taitehmusejon yhteistyöpartn orit. Šuomen puolelta projektih ošallistu kymmenen taiteilijua. Näyttelyn avajaisih tultih šuomelaiset nuapurit Jyrki Poussu, Kari Södö ta Vuokko Isaksson Oulušta, Reetta Gröhn-Soininen, Eeva Riikonen ta Liisa Haverila Joensuušta, Risto Immonen, Tuomas Korkalo ta Essi Korva Rovaniemeltä. Vuosien aikana Karjalan Tašavallan taitehmusejolla on kehittyn kiinteitä yhteistyöšuhteita Šuomen Pohjois-Pohjanmuan kera. Vuotena 2011 Taitehmusejošša oli pietty Vuokko Isakssonin näyttely. Šilloin hiän opašti meijän naisilla tilkkutyötehniikkua. Kurššijen alušša Vuokko šano: Unohtakkua kaikki propleemat, rupiemma luomah, muisteli Natalja Vavilova. Paičči kuvie näyttelyššä on esitetty veissokšie, valokuvie, videjotöitä, tai Paičči kuvie näyttelyššä on esitetty veissokšie, valokuvie, videjotöitä, taitehellisie objektija ta instal l atijoita. Uuši näyttely näytti, jotta kiinnoššuš eepossah nykyjähki vaikuttau ta innoššuttau taiteilijie uušien taitehmuotojen eččimiseh. tehellisie objektija ta instal l atijoita. Ruslan Jegorov ta Pavel Kaltygin ollah kotosin Karjalašta, nyt nuoret opaššutah Piiterin taitoakademijašta. Hyö luajittih Elias Lönnrotin veissokšen. Näyttelyn järještäjät ollah Venäjän ta Karjalan Tašavallan kulttuuriministerijöt, Taitehen myötäva i k ut uške š k uš Pohjois-Karjalašša, Lapissa, Pohjois-Pohjanmuašša ta Kainuušša. Viime vuosi oli musejolla hyvin mäneššykšellini, kerto šeloššukšen alušša arhiivan johtaja Olga Žarinova. Arhiivan työn prioritettina, niin kuin ni viime vuosina, on ollun fondien šäilyttämini, käyttämini ta Karjalan Tašavallan perinnön popularisointi ta arhiiva on toimittan tehtävieh ammatillisešti. Vuotena 2014 arhiiva šai šäilöh šuuren miärän ainehistoja. Onnakko arhiivan johtajan šanojen mukah niitä vois olla enämmänki, kun arhiivašša ei olis varaštojen puutehta. Yksi arhiivan toimintašuunnoista on ihmisien sosialini tukemini, esimerkiksi, arhiiva kehittäy yhteistyötä Eläkehfondin kera. Paičči šitä, on huomattavašti kašvan teema- ta šukututkimuškyšelyjen miärä. Niitä on tullun Karjalan Tašavallašta ta Šuomeštaki. Olemma tyytyväisie, jotta arhiivan lukušalit aina ollah täyvet. Kävijien joukošša on äijän opaštujie, ulkomualaisie vierahie. Erityisešti hyö käytetäh arhiivan dokumenttija kešän aikana, lomalla. Tietyšti, meijän karjalaiset tutkijat, kotišeuvun tutkijat aktiivisešti ošallissutah arhiivan työh. Še kertou šiitä, jotta kiinnoššuš arhiivah ei hävie, šelittäy Olga Žarinova. Arhiiva toimiu ajan tašalla. Nykyjäh arhiivašša šuurta vauhtie toimitetah dokumenttien digintointie (šähköseh muotoh šiirtämistä), luvettelojen tietokuvaušta ta täyttämistä. Arhiivan toimittajat huomattih, jotta viime vuotena oli hyvin käytetty arhiivan nettišivuja. Niitä oli käyttäjyä. Šuurta kiinnoššušta herätettih nettišivujen Kulttuurivuuvvella omissetut materialit. Kulttuurivuuvven puittehissa oli pietty kanšainvälini Dokumentti on kulttuurin ilmijö -konferenšši, kumpaseh ošallissuttih kulttuurin toimittajat, kotišeuvun tutkijat, vierahat Šuomešta. Konferenššin aikana toimi kakši pyörie stola -issuntuo, missä käsiteltih erilaisie teemoja. Šen lisäkši oli järješšetty online-lähetyš. Vuuvven tärkeimpie tapahtumie oli arhiivaruatajien yhtehini työ, Karjala Enšimmäisen muajilmanšovan aikana -dokumenttikokoelman valmistamini ta julkaisomini. Vuuvven männeššä järješšettih erilaisie näyttelyjä. Šamoin arhiiva kerkisi ošallistuo Yö arhiivašša- ta Vanhan kaupunkin il l usijot -aktijoih. Paičči tätä šuurta ruatuo arhiivan toimittajat ei unoheta tapuamisista käyttäjien kera. Yksi niistä oli Istorijan lumouš -tapuamini, kumpani oli omissettu teatterialan toimihenkilöillä. Vuotena 2014 oli äijän šemmosie toimehpitoja, niistä voit kertuo pitälti. Toivon, jotta vuosi 2015 tulou yhtä tulokkahakši. Arhiivalla on äijän šuunnitelmie. Uuši Kirjallisuušvuosi alkau arhiivašša 20. tuiskukuuta. Kanšallisen arhiivan nettišivuilta voit löytyä uutisie ta ilmotukšie arhiivan toimehpitoloista, lisäsi Olga Žarinova. Arhiiva toimiu ajan tašalla. Nykyjäh arhiivašša šuurta vauhtie toimitetah dokumenttien digintointie (šähköseh muotoh šiirtämistä), luvettelojen tietokuvaušta ta täyttämistä. Omii mielii kirjutakkua

6 6 «Oma Mua»»» Veškelys Igä eliä ei peldo poikki p»»veškelyksen Etnokeskukses 25. pakkaskuudu piettih dokumentufil man toizen ozan prezentatsii. Fil mah on kuvattu nimekse on pandu Igä eliä ei peldo poikki proidie.»»uudistu Mustoitammo lugijoile, ku fil mu se sai allun Omamualazet-kluubah kehoitukses da sen enzimäine oza jo oli ozutettu Elähtännyzien ristittyzien päivänny. Veškelykses on äijy ijän kaiken täs kyläs elänytty rahvastu. Sendäh myö piätimmögi luadie heih nähte fil mu, ku ei vai omahizet, ga kai kyläläzet tiettäs heijän elaijas. Ku se fl mu jiäs kylän histouriekse. Fil man enzimäzes ozas Minun vuvvet minun elot pagin oli Veškelyksen eläjis roinduvuozii. Kaikis vahnimis. Hyö ollah veškelčät Marija Kurkojeva, Hilda Loginova, Marija Parfentjeva, Anastasija Lapičkova, Kuznetsovien molodoit Ol ga da Anatolii, Nikolai Parfentjev, Jelena Saveljeva, Grigorii Sotikov, Nina Pisareva, Anna Rodionova da Hauduvuaran eläjät Marija Malašina da Irina Zaharova. Fil man toizes ozas ollah kuvattu vuozinnu rodivunnuot. Fil man luadijat kohendettih toizes ozas kai, midä pidi kohendua, ylen äijy aigua meni fil man leikkavukseh da iänittämizeh. Fil man luadijat kerävyttih yhteh joga nedälii da šeikuittih kai ruavot. Veškelyksen eläjät ylen äijäl vuotettih fil man prezentatsiedu, enimite fil mah kuvatut. Kerduo omas elokses kyynälsilmis Äijy yhtehisty kohtua on nämmien ristittyzien elaijas, heil pidi kestiä voinu da evakko, voinan jälgizet vuvvet, hyö äijän ruattih, kazvatettih lapsii, bunukkoi da pruavobunukkoi. Kyynälsilmin hyö kerrottih omas elaijas. Muga saneltih omas elaijas Bogol ubovien molodoit: Anna Aleksandrovna on paikalline eläi, Aris Jefremovič on Čuvašiespäi. Jo enämbän 50 vuottu eletäh hyö sobuh da l ubovah, kazvatettih poijan da tyttären, heil on bunukkua da pruavobunukkua. Anna (Aino) Jeršakova on rodužin Piiterin alovehelpäi, inkeriläzien pereheh rodivunnuh. Häi voinan aigah oli vangiluageris Gatčinas, kazakoičči Suomes da Eestis, sit heidy perehinneh työttih Siberih, kuspäi vuvvennu 1948 Aino piäzi Karjalah elämäh da ruadamah. Enzimäi häi ruadoi oksien karzijannu Kuudaman kyläs, konzu muutti Lagilambih, ruadoi laukas. Tamara Dmitrijevna Zaitseva on rodivunnuh Rugajärveh Mujehjärven piirih. Evakos oli Arhangelin alovehel, Plesetskas loppi alguškolan. Jälles voinua pereh tuli Rugajärveh järilleh. Tamara opastui opastajien instituutas da 47 vuottu ruadoi hiimien da biolougien opastajannu Veškelyksen školas. Ainos oli ruadai da aktivnoi ristikanzu. Klavdija Stepanovna Ignat Kaikile, keh niškoi on sanottu fil mas, annettih fil man diskat. Kuva: Irina Pogrebovskaja. jeva on Voulogdan alovehel rodivunnuh. Voinu, evakko, meedikkuopisto Petroskoil. Sit Klava työttih ruadoh Veškelykseh, tiä häi ruadoigi 18 vuottu feršalinnu-akušerannu. Hänel pidi käveltä ei vaigu oman kylän, ga kai lähikyläzetgi. Min lastu buabičči häi, toiči pidi ajua lapsensuajua auttamah hevol libo jallai astuo kymmenii kilometrii. Sit Klavdija Stepanovna ruadoi lapsien päivykois. Grigorii Ivanovič Kibrojev 25. pakkaskuudu, fil man prezentatsien piän täytti 85 vuottu. Häi on rodivunnuh Pedrikyläh. Evakkoh Urualale puutui voinan allus, sit Kandulahteh. Murmanan alovehel häi eli da ruadoi eläkkehele lähtendässäh, vaste ei ammui tuli Klavdija-sizärellyö. Ol ga Andrejevna Padačeva on rodivunnuh Meččelän kyläh. Evakos oli Arhangelin alovehel. Sit ruadoi kolhozas da souhozas, zvierifermal. Inehmine ruadoi geolougoin ekspeditsies, Lagilammin laukas. Häi kazvatti viizi lastu, auttau kazvattua bunukkoi da pruavobunukkoi. Klavdija Petrovna Kokkareva on kazvanuh suures veškel coin Memojevien perehes. Klavdija Dmitrijevna da hänen ukkoh Nikolai Dmitrijevič kazvatettih kaheksa lastu, elettih rajavardoiččijoin kylis Kipronmäis, Suojärvel, Niiniselläl da Veškelykses. Ijän kaiken hyvin ruattih, piettih žiivattua, Klavdija Petrovna on rahmannoi emändy, hyvä muamo da buabo. Anastasija Ignatjevna Loginova on rodivunnuh Lagilammin suureh pereheh. Hänelgi tuli kestiä voinu, evakko, nälgyvuvvet, omien surmat Oli ylen jygei. Naine ruadoi Suojärvel, sit Petroskoil ombelusfabriekal, sit Veškelyksen leibypastamos. Häi da ukkoh F odor Vasiljevič kazvatettih kaksi poigua. Roza Nikolajevna Molosovkina ijän kaiken ruadoi torgun alal, enzimäi Jessoilas, sit Veškelykses. Hänel puutui ruadua laukois da leibypastamos. Heijän perehes on kolme lastu. Roza Nikolajevna mustelou: Kaikkie oletteli eläjes, ga nikonzu en vihannuh ristittyzii,

7 »»vuozipäivy «Oma Mua» 7 Nämmih Veškelyksen eläjiih niškoi on kuvattu dokumentufil mu. Se fil mu on hyvä panos kylän histourieh. Kuva: L ubov Prisoškova roidie kylän vahnimii eläjii da nikedä en abeinnuh, eigo minuu niken abeinnuh. Anna F odorovna Pol anskaja on rodivunnuh Vehkusellän kyläh Pottozien pereheh. Anna F odorovnan elaijas saneltih fil mas hänenke yhtes školas ruadajat Tamara Zaitseva da Roza Rodionova. Anna F odorovna ijän kaiken ruadoi matemaatiekan opastajannu. Igä hänel oli jygei elettävänny, ga Anna F odorovna kaikkeh huolimata oli hyvä da oigei ristikanzu. Nikolai Jakovlevič Silin on Haritmäin kyläh rodivunnuh. Sie nygöigi seizou kodi, kus häi eläy kezän aigua. Nikolai ruadoi kolhozas, sit souhozas da zvierifermal. Hänel on kolme tytärdy da arteli bunukkua. Anna Matvejevna Čaikina on Prokkoilan kyläspäi. Häigi kesti voinan, evakon, nällän da jygien ruavon. Elettih Čaikinat kui kaikin toizet: kazvatettih lapsii, piettih žiivattua. Anna Matvejevna meni miehele Vasilii Ignatjevičale, hyö kazvatettih nelli lastu. Iloniekku, pajattai, rahmannoi emändy, suuren ruadajan perehen akkiloiččii moizennu tutah händy omat kyläläzet. Fil man lopus kuuluu Anna Čaikinan karjalakse pajatettu pajo. Moizet hyö ollah, meijän kyläläzet, veteruanat. Fil man kuvuandu vie jatkuu. Omua vuoruo vuotetah toizet nuorembazet kyläläzet. L ubov Prisoškova, Veškelys Joga tansi panou nagroh»»pakkaskuun 12. päivänny täydyi 110 vuottu Vasilii Ivanovič Kononovan vepsäläzien piälimäzen tansijan da ohjuajan roindupäiväs. Kononovan merkipäiviä piettih Šoutjärven kyläs.»»vepsäläzet Ol ga Smotrova Häi oli pitky kazvol mies, moine iloniekku, joga kyläs händy tiettih. Iče keksi kaikenmoizii častuškoi, maltoi hos midä ilokse keksie, mustelou minun buabo Šoutjärves eläjiä Vasilii Kononovua. Vasilii Ivanovič Kononov rodivui vuvvennu 1905 vepsäläzien muanruadajien pereheh. Hänen muamo, Marija Aleksejevna, oli rodužin Medvedevien perehes, kudai oli kuulužu pajattajinnu naizinnu. Vuvvennu 1921 Vasilii Kononov loppi Kalagen školan, jällespäi ruadoi Kalageh kuulujas Ropoin kyläs kivisuandukohtas, sie ruadoi hänen tua ttahgi Ivan Kuz mič. Vuvvennu 1929 zavodan komitietaspäi Vasilii Kononov työttih opastumah Moskovan taidehopistoh (nygöine GITIS) ohjuajan da opastajan tiedokunnale. Praktiekal miehel tuli ruadua Smolenskoin da Rževskoin alovehien kylis, ohjata sie paikallizii pajo- da tansijoukkoloi. Opastuksen loppiettuu Vasili Kononov tuli järilleh Karjalah, täs häi ruadoi dostalin igiä, oli monien joukkoloin ohjuajannu. Ezmäi häi ruadoi Puudogan kul tuurutalois, sit tuli järilleh Kalageh kivien suandale, samal aigua ruadoi ohjuajannu Šoutjärven kul tuurutalois. Vuvvennu 1936 Vasilii Kononov keräi souhouzas ruadajii naizii pajo»»vasilii Kononov ÎÎ Pani allun Šoutjärven horale. ÎÎ Vuozinnu Kantele-ansamblin tansi-ohjuaju. ÎÎ Taido-alan arvostettu ruadai. ÎÎ Karjalan rahvahalline artistu. ÎÎ Kaksi kerdua hyväs ruavos oli palkittu Ruskien lipun kunnivomerkil. ÎÎ Ruadoylbevysmedalin suannuh. Kuulužu Kantele-ansamblin Paročka. Tansijat ollah Vasilii Kononov da El za Balandis. Vasilii Kononovan luajittu Kalastajien karjalaine tansi. Kantele, 1950 luvul. joukkoh, muga sai allun Vepsäläine Rahvahalline hora. Vuvven peräs hora jo kučuttih ezittymäh Leningruadah. Hyväs ezitykses horaniekat kiitettih da käskiettih laukkah univermagah, kus jogahine voi ottua ilmai mitah yksi tavar. Naizet otettih ken ombelusmašinan, ken min, ynnälline gruuzumašin lahjua tuodih kodih. Kaikis nämmis tavarois maksoi Kul tuuruministerstvu. Kyläs tädä šeikkua tässähgi mustoitetah. Vuvvennu 1937 Kononovua käskiettih Petroskoih Kantele-ansamblin ohjuajakse, sie häi ruadoi 28 vuottu. Nämmien vuozien aigah Kononov ohjai Karjalan toizii pajo- da tansijoukkoloigi, ga nikonzu ei unohtannuh Šoutjärven horua, ainos kävyi kyläh, saneli horaniekoile omis uuzis ruadolois, andoi nevvot. Omamualazet ylen äijäl ylbeiltih händy. Ken vai ei ruadanuh Vasilii Kononovanke yhtes, kaikin hyväl sanal mustellah händy. Karjala-ansamblin ohjuaju, Andrei Anisimov, mustelou, ku Kononov oli tovellizennu opastajannu, nikonzu ei mennyh hyväkse. A konzu arvosti joukkoloin ruaduo tutkindon mugah, ga igänäh nikedä ei moittinuh, vaiku nevvoi, autoi. Vasilii Kononovan 110- vuozipäiväle omistetul pivol Šoutjärves, ozutettih Leningruadas luajittu fil mu Kantele-ansamblih nähte. Fil mua kuvattih juuri sih aigah, konzu ansamblin ohjaksis oli Kononov. Jo silloi ansambli oli hyvin tundiettu Ven al: kandelehen iändy et joga kohtas kuule. Toizekse, kuulužuttu ansamblile vie tuodih Vasilii Kononovan luajitut tansit. Net oldih pienet spektaklit rouno: joga tansis oli midätahto nagrettavua da vuottamattomua, joga tansis tundui Kononovan ilotaba. Tansut kai oldih lyhytaigazet, ei väzytetty kaččojua. Tansiloin lyhytty Kononov sellitti muga: Miellyttänöy, ga vie kyzytäh. Muga ohjaten da tansijen Kononov perusti Karjalan ammatillizen horeogruafien, kudaman pohjannu on moizet tansit kui Sorzaine, Tansu luzikoinke, Kuudozet nelozis, Vepsäläine kruugu, Kajoi, Karjalaine kadrieli da muut.

8 8 «Oma Mua»»»nuoriso Matalla uuših projektiloih»»kanšainvälisen Uteliaisuš avuau uuvven šivun -projektin kolmaš vaihe piettih Kalevalašša. Nadežda Vasiljeva Šiih ošallissuttih Petroskoin gimnasian 17, Šuomuššalmen litsein ta Kalevalan koulun opaštujat. Projektie rahotetah Šuomen puolelta. Šen alkuhpanijana on istorijan ta yhteiskuntatiijon opaštaja Heikki Nilku. Tämän projektin aikana opaštujat šuahah teoreettisie ta käytännöllisie tietoja talouven kehitykšeštä Venäjällä ta Šuomešša. Enšimmäini vaihe piettih viime kevyänä Petroskoissa. Šilloin lapšet tutuššuttih Kanšantalouven akatemijan šekä erilaisien bisnesslaitokšien, yksityisklinikkojen ta hotellien toimintah. Ei niin ammuin šamat nuoret käytih tutuštumašša Šuomuššalmen pienih yritykših. Šuomi-matka oli toisena vaihiena täššä projektissa. Viime netälillä Petroskoin ta Šuomuššalmen opaštujat johtajieh kera käytih Kalevalašša. Nuorien työohjelma oli ylen tiivis. Opaštujat jakauvuttih ryhmih ta käytih Kalevalan pienissä yritykšissä: Veradent-hammašklinikašša, Karavai-yksityisleipomošša, WeLT-Karjalan matat -matkailuyhtijöššä, Pohjoset rannat- lehen toimitukšešša ta MagNat -kaupašša. Kaikki nämä yritykšet alotettih toimintah ei niin ammuin ta tietyšti nuorie kaikista enin kiinnošti še, mitein ne piäštih jaloillah, mistä toiminta alko kehittyö. Opaštujat esitettih äijän toičči polttavie kyšymykšie, pakauteltih yritykšien johtajie ta ruatajie. Pohjoset rannat -lehen toimitukšešša vierahat kyšeltih onko lehti kilpailukykyni muijen lehtien rinnalla, mi on yhen numeron tuotantohinta, kirjutetahko lukijat lehteh, mitein toimituškunta järještäy ruatoh. Welt-hotellissa opaštujat tiijuššeltih mimmoista toimintua yrityš järještäy, jotta houkutella turistija Kalevalan piirih, mimmosie palveluja on tarjolla. Nuoret tarkkah tallennettih kaikki šuatut tiijot kyšelylistoih, jatkošša näitä tietoja analisoijah ta valmissetah niijen pohjalla šeloššuš. Opaštujien mieleštä projekti on mielenkiintoni. Še antau mahollisuon tutuštuo bisnessalalla toimijien laitokšien ruatoh ta šamalla šuaha enemmän tietoja muijen alovehien kulttuurista, perintehistä ta ihmisistä. Nuoret voijah pi»»uteliaisuš avuau uuvven šivun ÎÎ Projektin ošallistujat: Petroskoin gimnasijan 17, Šuomuššalmen lysejon ta Kalevalan koulun opaštujat. ÎÎ Projektie rahotetah Šuomen puolelta. ÎÎ Alkuhpanijana on istorijan ta yhteiskuntatiijon opaštaja Heikki Nilku. ÎÎ Projektin enšimmäini vaihe piettih viime kevyänä Petroskoissa. ÎÎ Toini vaihe ei niin ammuin piettih Šuomuššalmešša. ÎÎ Projektin kolmaš vaihe piettih viime netälillä Kalevalašša. Projekti antau mahollisuon tutuštuo bisnessalalla toimijien laitokšien ruatoh ta šamalla šuaha enemmän tietoja muijen alovehien kulttuurista, perintehistä ta ihmisistä. tyä yhteyttä, keškuštella käyttäen venäjän, enklannin ta šuomen kieltä. Niijen ieššä avautuu aivan uuši erikoini muajilma. Ei tietenkänä kaikki heistä tulla liikemiehiksi, kuitenki kaikilla heilä on tullun šelväkši, jotta tiijot, šinnikkyš, rauha ta šopu ollah pohjana joka asiešša. Pitäy šanuo, jotta Kalevalan koulu on kehittän ta toteuttan jo ušiempie projektija kanšainvälisen yhteistyön puittehissa, kumpasien tarkotukšena oli tutkie pienen bisnessin kehittämistä rajaalovehella. Entini projekti nimeltäh Nuoriso ta liikehala. Yhtehini raja yhtehini tulevaisuuš anto paikallisilla opaštujilla hyvän mahollisuon perehtyö bisnessalan peruštehih. A nykyni projekti varmisti näitä tietoja ta anto toivehen yhteistyön kehittämiseh rajan molommin puolin. Opaštujien mieleštä projekti on mielenkiintoni. Kuva: Nadežda Vasiljeva Ämmön lipaš»»kalevalan lintuset -päiväkojissa on mänöššä uuši projekti Uljana Tikkanen Ämmön lipaš on uuvven projektin nimi, kumpani toimiu Jelena ta Gennadi Timčenkon šiätijön Aktiivini šukupolvi Karjalan tašavallašša -projektin rajoissa. Ämmön lipaš -projektin tavottehena on tutuššuttua lapšie karjalan kulttuurih, perintehih, karjalaiseh musiikkih, pukuh ta ruokah. Šitä varoin Kalevalan Lintuset -päiväkojissa järješšetäh kuuši tuntie, kumpasien teemoina ollah: Ämmön lippahan arvautukšie, Karjalaini puku, Karjalan runouš, Ämmön ruuvvan valmistamini, Ämmön starinoita, Vehkehet-šuojat. Šen jälkeh kun kaikki nämä teemat käyväh läpi, päiväkojissa pietäh Ämmön lipaš -pruasniekka. Tuntien ošallistujina ollah lapšet ta niijen ämmöt. Ohjuajina ta vetäjina ollah Lintusien kašvattajat Žanna Tikkanen ta Oksana Torvinen. Joka tunnilla tulou ämmö, kumpani hyvin tietäy tunnin teeman ta auttau vetämäh tuntie. Tämän projektin simvolina on lipaš ta ämmö. Lapšet omin käsin valmissetah kuččuja tuntiloih ta šiitä punukat kučutah ämmöjäh. Joka kerta lapšet ta kašvattajat pannah karjalaiset puvut piällä ta šali on korissettu niin kuin karjalaini gorničča. Ämmön lippahan arvautukšie Enšimmäini tunti oli šajekuušša, šilloin lapšet tutuššuttih Kalevalah. Alušta lapšilla ta niijen ämmöillä oli näytetty esitelmä Kalevalašta. Še kerto Kalevalan tärkeimmistä paikoista, esimerkiksi koulušta, runonlaulajien musejošta, Lönnrotin männyštä. Lapšilla oli mukava nähä oman kylän valokuvie, hyö muisseltih, kun käytih musejoh tahi kaččomah Lönnrotin mäntyö. Esittelyn jälkeh tunnin ošallištujat ruvettih arvuamah arvautukšie ämmön lippahašta. Kašvattaja šano arvautukšen, a lapšien piti arvata ta još vaštauš oli oikie niin kašvattaja nošti arvatun vehkehen lippahašta ta näytti šen kaččojilla. Arvautukšie oli, esimerkiksi, vaššašta (Mi kašvau mečäššä ta šyntyy koissa?), vakašta (Kakši korvua, šata šilmyä. Mi še on?) ta muista vehkehistä, kumpaset Karjalan rahvaš kaytetäh elämäššäh. Kalevalan Lintuset päiväkojissa on perinneh kun lapšella on šyntymäpäivä tahi kun päiväkotih tulou vieraš, lapšet tanššitah Piiri pieni pyörii tanššie. Tällä kertua lapšet opaššettih ämmöjä tanššimah. Tanššin jälkeh lapšet ta ämmöt leikittih Talonpoika -leikkie. Mitein leikkie tätä leikkie?

9 »»projekti «Oma Mua» Europan tašo Europašša ta Venäjälla»»Ihmini, kumpani äijän mat kuštau, vertuau palveluja eri paikoissa. 9 Lapšet piiruššettih miehen, naisen ta lapšen pukuja. Kaikki piiruššukšet oltih hyvin kaunehie. Kuvat: Uljana Tikkanen Alina Čuburova Ihmini, kumpani äijän matkuštau, vertuau palveluja eri paikoissa. Ušeičči voimma kuulla tuttavilta, kumpaset tultih matalta, eri mielijä hotellin palveluista. Viime aikoina hyvin rikeneh olen šattun kuulomah Europan tašo -laušunnon, kun pakina koškou Venäjän uušie turistipaikkoja. Millä eruou niin šanottu Europan tašo Europašša ta Venäjällä? Vierahan uni on pyhä asie Viime netälillä kävin Šuomešša. Majotuš oli järješšetty Šuomen tunnetušša šarja-hotellissa (nimie en mainiče). Tulin Šuomeh turistina kolmekši päiväkši. Mukava šänky, pehmie peitto, kolme eri tyynyö kaikki tämä šynnytti miušša iluo heti kun tulin hotellihuoneheh. Nyt lepyämäh!, tuumaičin mie ta rupesin muate. Rauhauni loppu aikaseh huomenekšella, kun tašah kello šeiččemän hotellissa ruvettih luatimah remonttie. Myöhemmin, hiššissä huomasin ilmotukšen: Kerroš kerrokšešta meijän hotelli tulou mukavakši. Myö luajimma remonttie. Remontti, tietyšti, on tärkie asie, no miušta, uni on vielä tärkiempi. Venäjän hotelliloissa on kirjuttamatoin laki remonttimiehet ei tulla ennein klo 10. Pari vuotta takaperin yštäväni kera kävimä Helsinkissä šuurešša kanšainväliseššä konferenššissa, kumpaseh tulima pahalla tuulella. Meijän hotellihuonehen šeinän takana oli urheilušali, kumpani avasi ovet huomenekšella kello kuuvvelta ta tietyšti löyvyttih ihmiset, kumpaset ei tykätä muata ta tullah šalih heti avuamisen jälkeh. Vierahien unet on pyhä asie! Muhelu on hyvä reseptti Lähtiessäš huonehešta pahalla tuulella, muissa! Europašša hotellien ruatajat muhellah šiula ta toivotah Hyvyä huomenta! Šiun pitäy muhie heiläki vaikka venäläiset ei kovin tykätä muhella. Miušta še on hyvä tapa. Kuni tulet šyömäh huomenešruokua, unohat kaikki pahat, mitä näit remonttiunešša. Hyvänmakuni kahvi ta lämmin kalitta huomenešruuvvakši. Šuomešša aina on valinta! Venäjällä vašta opitah šeisova pöytä -laušuntuo ta pannah vierahan eteh huttu tahi munakaš. Ei mitänä valintua! Vesi kattilašta Kešällä matkuštamini Venäjällä on vuarallista kešäisin remontitah vesiputkija, ušeičči hotellien vierahat ei voija pešeytyö. Pari kertua, kun kävin kešällä ruatomatoilla Keški-Venäjällä, hotellin emännät tuotih miula vejenkeittimen ( kip atil nik ), jotta šuaha kuumentua vettä. Venäjällä on hyvä tapa aina kekšie ulošpiäšy vaikiešta tilašta, vaikka kešäisin peššäh tukat kattilašša. Kylmyäkeštäjät Venäjän normien mukah talvella ašunnošša ei voi olla alla 18 aštetta lämmintä. Venäläiset tykätäh lämmöštä, šentäh korttieriloissa on ušeičči yli aštetta ta ikkunat auki. Šuomelaiset vuoroštah tykätäh šiäštyä, šentäh miun hotellihuonehešša lämpömittari näytti +21 aštetta ta ulkomittari näytti -15 aštetta. Šentäh mie makasin kahen peiton alla, ka mukavalla šuomelaisella šänkyllä. Ta lopukši. Venäjällä on parempi matkuššella omalla autolla. Kun matkuštanet Šuomešša, niin parempi olis jättyä oman metalliyštävän kotih, šentäh kun voit šattuo niin, jotta äšen hotellin parkkipaikalta ei löyvy tilua. Ennein parkkipaikat oltih ilmaset, nykyjäh kaikešta pitäy makšua! Parkkipaikka yöštä makšau viiještä viijentoista euroh... Kallis paikka kallehella yštävällä! Hyvänmakuni kahvi ta lämmin kalitta huomenešruuvvakši. Šuomešša aina on valinta! Marina Mattinen kerto lapšilla Karjalan puvušta. Vetäjä ottau käteh pienen vehkehen talonpojan, ašettau kiät šelän tuakše ta peitočči šiirtäy talonpojan toko oikieh tahi vašemeh käteh. Šiitä vetäjä puristau käteh nyrkkilöih, panou ne toini toisen piällä ta kyšyy ämmöltä Talonpoika, missä olet? Talonpoika, missä olet? Ylähänä? Alahana? Ylähänä? Alahana? Ta ämmön pitäy arvata missä on talonpoika. Kaikki tunnin ošallištujat oltih hyvällä tuulella, ämmöt luvattih tulla šeuravallaki kertua. Karjalan puku Šeurava tunti oli pimiekuušša. Kielipešäh tuli vieraš Kalevalatalošta. Marina Mattinen kerto lapšilla Karjalan puvušta. Šiitä ošallištujat jakauvuttih kolmeh ryhmäh ta piiruššettih miehen, naisen ta lapšen pukuja ta opaššuttih piiruštamah karjalaista ornamenttie. Kaikki lapšet ahkerašti piiruššettih ta kaikki piiruššukšet oltih hyvin kaunehie. Tunnin viimesenä tehtävänä piti opaštua ämmöjä leikkimäh Kuitin uallot -leikkie. Lapšet tykätäh tätä leikkie ta mielelläh leikitäh šitä. Kuitin uallot yksi, Kuitin uallot kakši, Kuitin uallot kolme laškou vetäjä ta muut ošallistujat heilutetah käsie niin kuin uallot. Kun vain vetäjä lopettau, kaikkien pitäy šamašša piettyö ta olla liikkumatta. Kun vetäjä huomannou kennennih liikkuvan niin šiitä tulou vetäjä. Lisyä tietoja Kalevalan Lintuset - päiväkojin toiminnašta voit löytyä -šivuilta Europpalaiset on jo totuttu šeisova pöytä -laušuntoh. Kuva otettu samotrav.ru -nettišivuilta

10 10 «Oma Mua» 04. tuhukuudu 2015»» mennytty aigua Šum-gora Iänimägi»»Arvatah, ku Novgorodan alovehel Luga-joven rannal on Ven an kuningahien ezi-ižän R urikan kalmu. Paikallizien eläjien zuakkunoin mugah juuri Šum-gorah on pandu muah R urik da kaksitostu hänen dovariššua.»»ven an mua Galina Klimova Suuri tora sygyzyl Paikallizien zuakkunoin mugah juuri täh kohtah on havvattu R urik. Sanotah: Oli suuri tora myöhä sygyzyl, Luga-jovel pohjoisrannal. R urik oli ruanittu da kuoli. Oli vilu, mua kylmi, R urikan rungu katettih kivilöil. Hänen kel jiädih 12 hengie. Keviäl R urik kannettih joves poikki Lugan suvirannale, kus pandih muah mättähäh kuldazes ruuhes da sinne havvattih 40 puččii hobjastu den gua. Kalmah havvattih hebo da kullittu saduli. R urikan rinnalle pandih muah nenne 12 hengie piät kruugan sydämehpäi. Tämä starin oli kirjutettu XIX loppuvuozin Podgorje-kyläs. Legendas ei ole sanottu, kuduas kohtas oli suuri tora, vihjattu on se vai, ku tora oli pohjazes. Vahnois kirjois suau lugie R urikan pohjazis voinumatkois. Piiterin Kanzallizes kirjastos on kirjutustu, kudamis on kerrottu: kävyi R urik oman vellen poijan Olgan kel lappalazii da karjalazii vastah Kuoli R urik Korelah voinah kniäzänny 17 vuottu olduu Legendan mugah R urikan diädö työndi muahpanendah ruuhen, miekan, šl oman da suojuksen. Kalmumättähäspäi jogessah matkuau kuldaine čieppi. R urik on pandu muah 60 virstan peräs Novgorodaspäi da 60 virstan peräs Luga-jovespäi. Vikingoin tabah, ku ei lienne sua nnuh panna muah kuolluttu, händy talven aijakse ummattih kivilöil. Konzu R urik keviäl pandih muah, händy tuodih Luga-joven suvirannale, vikse sendäh ku net muat silloi kuuluttih Novgorodah. Sit kohtas joves (Kamenja-kylällyö) oli löytty rajakivi päiväzen ristu. Moizes kives mainitah Pähkinän rauhusobimukses vuvvennu Kuldazekse čiepikse vikse on sanottu Kahtentostu vikingan annettu sana oli kaikis lujevin da vagavin. Oman piälikön kuoltuu kaikil toizil pidi suaha surmu hänen peräh. Muga voibi sellittiä, mindäh 12 vikingua jiädih R urikan väliaigastu kivikalmua vardoiččemah da mindäh sit heidy havvattih hänen kel yhtes piät kruugan sydämehpäi. Erähän uskomuksen mugah, kniäzi R urik oli kalmattu Šum-gora käzin luajittuh mättähäh, kudai on Novgorodan alovehel Podgor je da Zagor je -kylien keskes. čieppi, kudai jagoi puolekkai Luga-joven sit kohtas da sie kerättih den gua rajua ylittäjes. Histourien kirjois on sanottu 12 vikingan sanas. Moine luja uskosana annettih kolme, kuuzi libo kaksitostu vikingua. Luja sana annettih enne suurdu torua. Sanan annettuu vikingat roittih rounoku vellekset da uskaldettih andua oma hengi toizis tuači. Kahtentostu vikingan annettu sana oli kaikis lujevin da vagavin. Oman piälikön kuoltuu kaikil toizil pidi suaha surmu hänen peräh. Muga voibi sellittiä, mindäh 12 vikingua jiädih R urikan väliaigastu kivikalmua vardoiččemah da mindäh sit heidy havvattih hänen kel yhtes piät kruugan sydämehpäi. Iel mainittuu lujua sanua sanottih Muan kruugu. Ollougo sie? Erähät ajatellah, ku Šum-gorah R urik pandih muah hänen jälgeläzen Ol eg Veščii käskys. Erähien tiedoloin mugah häi oli tiedoiniekkoi. Eigo R urikgi ummattih kivilöih sen periä? Ven al ennevahnas uskottih, ku toras kuolluh on vaigei havvata. Hänen rungu da hengi nikui ei voija rauhoittuo. Erähäs vahnanaigazes slaavilazes suarnas rahvas nikui ei voija panna muah kolmie bohatterii: tänäpäi net pannah muga, huomei net tuaste tullah da pakitah havvata heijät. Sendäh bojus da toras surman suannuzii ummattih kivilöih, libo katettih oksil, heinäl da muga ielleh. Paha mätäs Tiedomiehet ajatellah, ku Šumgora on monimutkaine ritualurakendus. Ku sinne tottutoven on pandu muah kunnivoittu hengi, sil pidäy viruo mättähän keskel, hänes ymbäri, ku päiväzen sugahat, hänen käskyläzet. Kalmas ymbäri vikse on azetettu suurdu kivie, kudamil on oma miärätty vuoro. Šum-gora on porrakas piramiidu, kudai piälpäi on lad d attu taivahanrannan suundazesti azetettuloil izvestikivilöil. Sendäh loittonpäi se ozuttihes vidivalgiekse kaksikerroksizekse azetuksekse. Nygöi kivilöin piäle on kazvanuh sentin korgevuol nurmi. Georadaran vuoh sellitettih, ku metrin syvyöl on ondokohtu, kudai menöy päivännouzupuolespäi päivänlaskupuoleh. Tiedomiehet ajatellah, ku se ondo ongi kalmu. Paiči sidä mättähän suvipuoles on huomattu pitky kaidu kujo, kudai mustoittau moizii, kudamii löyttih Jegiptan piramiidois. Vuvvennu 2002 kalmumätästy tutkittih georadaran vuoh. Selgii, ku mättähän aluksen keskes on kiviazetus. Vuozien 2004 da 2005 tutkimuksien mugah mättähän keskes on enämbi yhty suurdu kiviazetustu. Tiedomiehet uskaldetah, ku kalmumättähäs tottu löydynöy kalmu da muah pandu, hyö luajitah ammuzien ezi-ižien molekul arnoi tutkimus da verratah se R urikoin geneettizeh koodah, kudamien jiännökset ollah Moskovan Kreml as. Ku se tottu ollou R urikan kalmu, sit geneettizet koodat roitah yhtenmoizet. Šum-gora Vilija gora Ristumägi Erähien tutkijoin mieles tämä mätäs sai oman nimen Šumgora sendäh, ku ilmu pyörijen matkuau mättähän piäs kivilabirintua myöte da syväimespäi kuuluu tundemattomua pöllättäjiä iändy. Nämmil mualoil, kui Uzbekistanas Tamerlanan kalmas rouno, uskotah, ku sidä mätästy ei sua koskie da lekahuttua, eiga rodieu suuri hädä. Sanotah, ku vuvvennu 1941 Šum-gorale tahtottih työndiä virralline ruadojoukko tutkijua da kaivajua, ga algavui Suuri voinu. Susiedukylis Šum-gorua, sanommo Voločki-kylis, sanotah Vilija-gora. Suomensuguzis kielis kiännetynny vilja merkiččöy vil l ua, leibiä. Tottugi, loittuopäi mätäs vois ozuttuakseh pastetukse leiväkse. Paikallizet eläjät XVIII vuozisual sanottih sidä Krestovaja sopka, ku Sroičan piän käydih sinne ristua kandajen da pandih malittuu mättähän piäl seizojan ristan tyves (tänäpäigi mättähän piäs on haudaine, kuduas seizoi ristu). Jälles ruvettih sanomah Šum-gorakse da sen rinnal piettih paganallizii menoloi pakittih vihmua povvan aigah. Älä koske, älä eči Tiedomiehil on kylläl kerättyy tieduo da himuo jatkua tutkimuksii, vai olis ottuakseh kaivanduruadoloih Ga ole jo.. Paikallizet rahvas ollah jyrkäh vastah sidä. Hyö sanotah: Tiedomiehet tullah dai mennäh, myö tänne elämäh jiämmö. Menetiijä mittuine vägi on peitetty mättähäh. Kohtu se on pöllättäi da hirvei. Šum-gorua vastaspäi on vie erästy pienembiä mätästy, hurual käil on kalmužin. Šum-gora on ainavo mätäs, kudual kazvau koivahastu. Sen ymbäri on azetettu zertvukivet. Paikallizet rahvas ainos vihjattih, ku mättähän piäl etgo näi, etgo kuule linduloin viherdysty. Kahtenkymmenen metrin piäs luondo rounoku elavuu. Se buitegu varaittau: älä koske, älä eči. ÍÍLoppuoza. Algu n:s 3

11 »»sanasuari «Oma Mua» 04. tuhukuudu »»uuttu runuo Aleksandr Volkov Mielespiettävy Sinuu kieldiä ni käskie ei sua, Karjal! Rakastan mielettäh sinuu. Olis hyvä, ku miän ižänmua Pikoi vähäizen rakastas minuu. Tämänmoizii kuoppii on Pertisellän kyläs. Kuva: Rita Kemppainen, Oma Mua Kenbo eläy kuopas?»»kerdomus Valentina Libertsova Tiettänehgo nygözet nuoret, mi on se kuoppu? Toizin, vähäzel ven an luaduh, sidä vie sanottih kartouhkuhavvakse. Erähih kylih net vie jiädih, suau nähtä loittonsah dai toinahgi ristittyöt käytetäh, hos suurdu hädiä niih nygöi ei ole: žiivattua emmo pie, suurin perehin emmo elä, a mi pidäy kahtele-kolmele hengele kartouhkua, ga voibi panna tallele lattien uale libo saruah pieneh ei ylen syväh haudazeh. Erähät jo, gu linnalazet, ei kehtata kazvattua kartoukua peldolois, gu se rodih kallehembi laukas ostettuu. Tiettäväine, ei kai myödävy kartouhku voi olla mieldy myö, ga onhäi voindat vallita, gu nenga äijy on kaikenjytysty myöndykohtua. kuoppien levot ojan piäl A enne kuopat oldih tävvenny joga kylän ozannu. Kerras mustoittuu Novinka-kylä Torasjärven da Anuksen keskes, kuduas siiriči ajeltah mašinat. A konzu reissuavtoubusat käydih sydämeh, ylen hyvin nägyi ikkunah: järven rannal yksi juno lähembi vetty kylyt, a lähembi hieruu, korgiembal kohtal kuoppien levot. Meil Lökinselläl sežo kuopat oli pandu joukkoloilleh mägyččäzil da uroloil ojan piäl. Kuoppua oli enämbi taloidu. Suuret perehet piettih pienembi haudaine koilluo sikse, gu vois toiči kiirehes kebjiembi tavata keittoine. Ga kaikil taloloil oli onnuako kaksin kuopin, gu piettih tävvet tahnuot žiivattua. Yhteh loittozembah kuoppah tavan mugah pandih siemenkartouhkat da parembat, lujembat toizeh kezässah, a toizeh dostalit kartouhkat. karjat lehmile, hienot vazoile Syvyskuul kaivetut kartouhkat meijän tuatto käski levittiä sarualoin da senčoloin lattieloi myö nedälikse. Sit buabo opasti kui net lajitella: kuduat jo ruvettih vihandoimah da kovenemah net siemenih, kaikis karjimat kartouhkujauhoh, suurembat da čomembat tuliekse keziä, kuduat ehtittih hapata net hav vattih pahah muah, puolelleh hapannuot sellitettih da hyvät palat pilkottih žiivatoile. Kaikis pienimät pun ut sežo annettih žiivatoile. Buoloin pilkondu oli ihan lapsien ruado, pidi vai eroittua: karjembah lehmile da lähtemile, hienombah vazoile da lambahile, pikoi-pikkarazet vuonazile da kanoile. Talvel žiivatoile annettih enämbän keitettyy syömisty. Kuopat oldih toven havvat, puoldutostu metrii syvät, net pidi olla viluzet, gu ei nostas enne aigua idozet, eigo vilut gu juuret ei kylmettäs. Kuivat, gu ei hapattas, ga ei ylen gu ei kuivettas. Meijän kyläs lavvoil obšivoittih vai seinät da lat e, da piälysty, keskele seinii ei pandu, heitettih da piettih kartoukat suuris korvikkahis viršilöis, kudamii kezil kuivattih rinnal. Muan piäl azuttih kolmekolkaine levo lavvois gu kois, vai piäliči vie katettih mual da turbieloil, a menendykohtu salvattih laudu- da sobakattieloil se talvekse, a sygyzyl da kezäl piettih avvoi, vai keppizet lykättih, gu ei ken sordus. kumman kohtu Lapsil kuopat oldih mieldykiinnittäjät kohtat, sit vahnembat pölläteltih: sie eletäh mavot. Jumalanke, niidy nähtä ei puuttunuh, a löpšölöi buabo toiči siepäi lykkii. Muiten avvuttamah lapsii otettih puaksuh, sit ehtiimmö kaččuo, tiezimmö, mittuine on kuoppu sydämespäi. Ga emmo ni tungevunnuh haudoih, gu hädiä ei olluh. Oli vai yksi kuoppu Lökinselläl, kudai houkutteli kaikkii meidy hierun lapsii. Se oli, enzimäzikse, občoi yhtehine, abulaitoksen huonus. Meijän perehes, kuduas muamo oli alguškolan johtajannu, tuatto tuttavannu meččytalovuon brigadierannu, a buabo Jumalah uskojannu, lapsil ei yhteh kerdah lujasti oli pripivöitty: vierastu koskie ei sua, olla občoin huonuksis loitombi, agu midä emmo murendas. Toizekse, seizoi se kuoppu eriže niityn da peldoloin rannal. Kolmandekse, ei olluh havvannu mägyčän piäl, kui toizet, a mäinpaltiel, gu koin veriälöis läbi vedi mägimuan sydämeh. Nelländekse, oli azuttu puolelleh puus, a puolelleh valgies valetus kives sementas. Viijendekse, oli vahnu da hyllätty, vai kerran sinne Mit a-diädö-brigadieru pani mitlienne huavot, ga tossu piän otti iäres. Vie oli yksi tapahtumu, konzu kezäl tuodih tänne toizen rannan fermaspäi rikkahembile paimendusmualoile ehätyslautal vazazii, sinne yökse pandih voimatoi vazaine. Huondeksel, konzu nostuu myö kaikin juostozil kerävyimmö aijan tuakse, sie nikedä jo ei olluh. Sit suurembat hierun brihačut varaitettih toizii lapsii, gu elättizen söi se, kudai eläy kuopansydämes. Toiči babizet, kuduat elettih rinnal, kyzyttih brigadieral da kuivattih valgieloil kivil heinii, huavoloi, viršilöi, dai häi ičegi midälienne lykkäili sih, onnuako sydämeh niken heis sydinyhes ei. Se vie suurendi lapsien mielet peitoččukummah niškoi da himon se arvata. kerran kezoidu kylbijes Kerran joukko hierun lapsii joudui kylbemäh kezoidu On an randah. Harvah kerävyi nenga äijy lastu, gu kaikil pidi avvuttua vanhembii heinarres, peldoloil, mečäs. Jo erähil sinistyttih huulet, kolketettih hambahat, hibjuhiiri selgiä myö juoksendeli, a lähtie iäres ei himoitannuh. Nostih viespäi da azetuttih hiilunuzil, gu kylynpäčči, kivilöile, istuttihes venehien lavvoile, perile, hyvä oligi ohjata lauttulaudazet, kudamis mieleh on bringuttua jalgoi rannan lämmäzes heinyvies da brizguttua toizii. Nagrot da paginat jatkuttih, i siltiedy kenlienne jouhatti vahnan kuopan peitočun da rubei šeikuimah, ken sie eläy. Enzimäzikse sanan otti kaikis suurin kazvol järei brihačču Miikul, kudai oli gostis On an talois: Minä tiijän! Minä tiijän! Tossargen, konzu kaikin hierulazet kerättih žiivatat tahnuoloih da istuttihes illastamah, minä peitoči juoksin kuopalluo da kačahtimmos sydämeh. A sie mustan mustu, suuri, karvakas, redumuakäbälienke! Gu rubei märehtimäh da minuhpäi lähenemäh, ga pöllästyksih juoksin aiduveriällyö tagačuraspäi. Tahtoin kaččuo, toinah lähtöy ullos, sit nägemättömäs kohtas novvittazin, ken sie eläy. Ga eibo lähtenyh! Rubei muga märehtimäh, ga kai hibjan kauheloitti. En musta, kui ojan sildazessah juostozil puutuin. Jatkuu Karjal, unis dai ilmizin näin, Sinun ilot dai vahingot tunnen. Sinä muamo, ma poijakse päin, Yhtes sinun kel lähten hot kunne. Kuulkua Päivy puhkua pilvet puaksut, Laske valgei kaunis mual, Tule tänne tyynen tuakse, Peitä vilu lämmän ual. Tuuli tunge tuhuh tukat, Kaimua igäv sulah jiäh. Taivas tembua tiähtikukat, Anna kyläl kajos siä. Järvi juondujuno jätä, Aldo peitä pohjah piä. Virdu veneh vongah viätä Tuatan kodirandah viä. Elaigu Elaigu, kui tuskevunnuh naine, Kačahtai ei, lippuau ielleh vai. Livviköi dai puoliven alaine, Malitut vois omal kielel kai. Emmohäi myö ole riähkäs suannuot, Kaunis Karjal oma meijän mua. Järvet, mečät, omat peldoruavot, Eččie meile vierahii ei suas. Iče minä uskon: meijän päivy Tulou vie, se tulou, lopeh yö. Taivahal on hyviä päiviä äijy, Ollemmo ku jalloilleh täs myö. Kyzyn Jumalal Oli eläjes mägie dai laččuu, Kyzyn Jumalal vähäizen vaiku: Anna järveh vie kodvaizen kaččuo, Ole hyvä da azeta aigu.

12 12 «Oma Mua» sananpolvi Hyvän ristityn kel pagistuu, ku takku selgäs pakkuu. (Priäžy)»» joudoaigu»»mitä? Konša? Missä?»»Hyvittelemmö! Petroskoin ozutteluzualu. Salvador Dalin kuvien ozuttelu s u a h Salvador Dalin grafiekkukuvat on otettu ozutettavakse persounallizis kolmaspäiv y p y h äpäi v y kollektsieloispäi ÎÎ Adressi: Leninan piha, 26 ÎÎ Telefon: Karjalan kanšallini musejo. Kerran 40 vuotta takaperin š u a t e n Neuvoštokanšalaisien 1970-luvun t o i n i a r k i p y h ä pä i v ä arkielämäštä kertovašša näyttelyššä musejoesinehie, 1970-luvun dokumenttija ta valokuvija musejon ta yksityisistä kokoelmista ÎÎ Adressi: Lenininaukijo, 1 ÎÎ Telefoni: Karjalan taidomuzei. Kalevala. Nygyaigazel nävöl ozuttelu s u a h Ozuttelu on omistettu Kalevala-eeposan enzimäzen t o i n a r g i p y h ä pä i v y painondan 180 vuozipäiväle ÎÎ Adressi: Karl Marxin piha, 8. ÎÎ Telefon: Kalevalan päiväkse Tänävuon rodieu 180 vuottu Kalevala-eeposan enzimäzes painandas. Sikse Kalevalan merkipäiväkse on valmistettu poštukartočkat livvikse da vienakse, niilöih on otettu Zinaida Dubininan da Raisa Remšujevan kiännetyt eeposan runot. Poštukartočkoin kuvan piirusti Anastasija Trifanova. Poštukartočkat voibi ostua Oman Muan toimitukses adresil Petroskoi, Titovan piha, 3, pertit 102,109. Ližiä tieduo telefonas libo sähköpoštal omamua@mail.ru Karjalastu pajattajua Santtu Karhuu hyvittelemmö Roindupäiväl! Hyviä mieldy sinule joga päiväl, ozua da miehen lujua tervehytty. Pajata kuunneltavakse, pajata hyväkse mielekse! Omamualazet Zoja Ivantsovua, Oma Pajo -horan pajattajua hyvittelemmö Roindupäiväl! Suurdu ozua, tervehytty, perehsobuu da vägie joga ruadoh! Omapajolazet Karjalan taidomuzei. Taidoilijan Konstantin Korovinan ozuttelu s u a h Ozutteluh on pandu tundietun ven alazen t o i n a r g i p y h ä pä i v y taidoilijan-impressionistan 59 kuvua. Net on suadu ozutettavakse Petroskoile Piiterispäi ÎÎ Adressi: Karl Marxin piha, 8. ÎÎ Telefon: Kaččokkua «Omin silmin» nellänpiän, 05. tuhukuudu, 9.00 aigua Rossija-Karelija -kanualal. Vedäjänny Marija Filatova. Ô Ô Pagin stuudies Sel ktas vedes kala kokib -fil man luadijoinke. Vepsän kielel. Ô Ô «Sel ktas vedes kala kokib». Fil mu vepsän kielel. Programmаs on ven ankieline tekstukiännös.»»jessoilu lugou Minun Oma Mua -kilbah Jessoilčat enzimäzinny työttih kuva Oman Muan 25-vuozipäivykilbah. Kuva: Galina Vasiljeva Valentina Mironovua hyvittelemmö Roindupäiväl! Toivotammo lujua tervehytty, perehsobuu, ozua da lykkyy. Anna vie enämbän ruadau karjalan kielen hyväkse. Omahizet: muamo, sizär, vellet, plem anniekat Taivaldu luadijes Hyvät karjalan kielel kirjuttajat da lugijat, ruvekkuammo luadimah uuttu Taival-almanakkua. Työndäkkiä omii runoloi, kerdomuksii, suarnoi, esseloi, arvosteluloi Oman Muan toimitukseh libo tuogua net iče. Oman Muan sähköpoštan adressi: omamua@mail.ru Ližiä tieduo telefonas »»Siänennustus Peruštajat: Oma Mua Karjalan rahvahan lehti Peruššettu kešäkuušša 1990 Petroskoi Anuksenlinnu Priäžy Koštamuš Kalevala Louhi yö päivy yö päivy yö päivy yö päivy yö päivy yö päivy 05 / / / / / / / Karjalan tašavallan Lakijenhyväkšymiskokouš, Karjalan tašavallan hallituš, Karjalan Rahvahan Liitto ta kuštantamo Periodika Piätoimittaja Natalja Anatoljevna Sinitskaja Julkaisijan ta toimitukšen ošoite: Titovinkatu 3, Petroskoi, Karjalan tašavalta ÎÎ Tel: (814-2) , ÎÎ omamua@mail.ru Internet: Julkaisija: ÎÎ Karjalan tašavallan autonomini laitoš Periodika-kuštantamo ÎÎ Painettu Verso-kirjapainošša, , Petroskoi, Varkaukšen rantakatu, 1a ÎÎ Lehen on rekisteröinyn Venäjän Federatijon Kirjapainoalan komitietta ÎÎ Rekisterinumero Indeksi ÎÎ Allakirjutettu painettavakši čuasu ÎÎ Painoš 500 ÎÎ Tilauš 056 ÎÎ Hinta 25 rpl Redizaini Fenomen-mediajoukko (Piiteri) On otettu: