Pokrovan nedäli -festivuali Priäžäs»»Priäžän kyläs jo kymmenes kerdu piettih Pokrovan nedäli -pravosluavine festivuali

Transkriptio

1 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 04 (1042) Tuhukuun 2. päivy 2011 ÔÔ Hyväh sobuh leppygi lämbyy s. 2 ÔÔ Minun Karjal joga školaniekan reppuh s. 3 ÔÔ Algu ruavon kaunistau, lopus passibo seizou s. 5 Pruazniekan suurimannu tapahtumannu rodih Jumalan pruazniekalline liturgii Priäžän kirikös. Kuva: Ol ga Smotrova, Oma Mua Pokrovan nedäli -festivuali Priäžäs»»Priäžän kyläs jo kymmenes kerdu piettih Pokrovan nedäli -pravosluavine festivuali Julija Krilova Pokrovan nedäli keräi yhteh ei vaiku Pokrovan kirikön uskovazii, ga hengellizen muuzikan, taijon, literatuuran arvostajii. Pruazniekan kul tuuruprogramman hantuzis piettih Mihail Skripkinan Kiži. Vuvven aijat -fotokuvien da Ven an pra vosluavii -kniigoin ozuttelu, Pokrovskije čtenija -pedagougu konferensii, Pokrovan jarmanku. Pyhänpiän piettih vastavus Ven an Kul tuuran arvostetun ruadajan, Taidomuzein muinais-ven alazen taijon ozaston kaiččijan Vladimir Platonovanke. Vastavuksel häi saneli Priäžän piirin kirikkölöin da časounoin obrazoih näh. Pokrovan nedälin hantuzis Priäžän taidoškolas piettih hengellizen muuzikan Blagovestfestivuali. Sih yhtyi joukkuo, Liturgien jälles sai kuulta kirikkökelloloin soittuo. Kuva: Ol ga Smotrova, Oma Mua kudamat soitetah da pajatetah hengellisty muuzikkua da pajuo. Petroskoin brihaččuhora ezitti Pyhän Jumaldoman gimnan, Valdivollizen konservatourien Istoki-ansambli pajatti hengellisty Smolenskoidu da Pskovskoidu runuo. Harvah kus suau nähtä nenga äijy joukkuo, kudamat eri luaduh ezitetäh hengellisty muuzikkua. Pokrovan nedälin suurimannu tapahtumannu rodih Jumalan pruazniekalline liturgii Priäžän kirikös, kudai oli sv atittu kymmene vuottu tagaperin juuri Pokrovan pruazniekannu. Sluužban pidi Petroskoin da Karjalan arhijepiskoppu Manuil. Sinny piän kirikköh kerdyi äijy ei vaiku Priäžän, ga piirin kylien dai Petroskoin uskovastu. Priäžän Pokrovan kirikön buat ušku Konstantinua hyvittelemäh tuli Karjalan tazavallan Kul tuuruministru Jelena Bogdanova. Häi ehoitti, ku moizet festivualit roittas perindöllizikse. Hänen mieles net parandetah ristikanzan elostu da hengie. Jelena Bogdanova lahjoitti buat ušku Konstantinale Tuatto meijän -malitun karjalan kielel. Kunnivomedali kielen suvaičukses Ol ga Smotrova Svetlana Kondratjevan nimie puaksuh suammo nähtä Oma Mua -lehten sivuloil. Nastu tietäh nerokkahannu karjalan kielen opastajannu. Kondratjevan ruado ei jiän nyh nägemättäh, omas ruavos karjalan kielen da kul tuuran hyväkse Svetlana Kondratjeva sai medalin. Svetlana F odorovna Kondratjeva ruadau opastajannu 1980 vuvves algajen. Pedagouguinstituutan (nygözen pedagouguakadeemien) filolougien tiedokunnan loppiettuu Svetlana Kondratjeva rubei opastamah ven an kieldy da literatuurua školas n:o 35, Petroskoil. Karjalan kieldy naine rubei opastamah sit samazes školas, vuvves 1989 algajen. Jygei oli ruadua, kaheksakymmen lastu rubei opastumah silloi karjalua, niilöis ni yhty karjalastu ei olluh, mustelou Svetlana F odorovna. ÎÎ Jatkuu 2. sivul

2 2»» tazavaldu Kunnivomedali kielen suvaičukses»»karjalan kielen opastai Svetlana Kondratjeva palkittih Ven an Federatsien kunnivoitettu opastusalan ruadai -medalil ÍÍAllgu 1. sivul Naine vie ei olluh opastunnuh karjalan kielen opastajakse, ga karjalazes perehes kazvanuonnu häi hyvin maltoi muamankieldy. Minä olen rodivunnuh Kondupohjan piiris, Vuohtjärven kyläs. Muamo oli algukluasoin opastajannu, perehes pagizimmo, dai nygöigi pagizemmo vaiku karjalakse. Yheksändes kluasas opastujes rubein pajattamah Petrovskois horas, pajattamalgi omua kieldy kehitin, sanelou Svetlana Kondratjeva. Vuvvel 1994 Petroskoil avattih Elias Lönnrotan nimine Suomelas-ugrilaine škola, nastu kerras kučuttih sinne ruadoh, kanzallizien kielien ozaston johtajakse. Minule soitettih školaspäi da annettih yö miettimäh sidä kehoitustu. Minägi suostuin. Minun opastujat suututtih minun piäle, ku en jiännyh opastamah heidy ielleh. Äijän vuottu minä olin kanzallizien kielien školaozaston johtajannu, sanou Svetlana F odorovna. Myöhembi lähtin opastumah Petros Školah pidäy hrestomuatii koin valdivonyliopistoh karjalan da vepsän kielen ozastole, vuvvel 2003 sain karjalan kielen opastajan diploman vuozil Svetlana Kondratjeva iče luadi Rahvahan runohus -opastusprogramman, kudaman hyväksyi opastus Svetlana Kondratjeva on ylbei, ku hänen ruaduo jatkau hänen endine opastui Ol ga Kovilina. Neidine opastau karjalan kieldy algukluasois, hänen opastujien joukos on Svetlana Kondratjevan bunukkugi. Kuva: Ol ga Smotrova, Oma Mua ministerstvu. Sit piäzi ilmah L udmila Markianovan kielioppi. L udmila Markianovale pidäy sanuo suuret passibot tämän opastuskniigan luadimizes. Pahakse mieldy, se on tässähgi ainavo moine kielioppi, uuttu kniigua ei ole, paheksiu Svetlana F odorovna. Školas on luajittu oma tekstukogomus nelländen kluasan opastujile. On luajittu myös kaksi kniigua karjalazis kirjuttajis. Luadie niidy autettih Petroskoin yliopiston karjalan da vepsän kielen ozaston opastujat, kudamat kävväh pruaktiekale suomelas-ugrilazeh školah joga vuottu. Nygöi minä keriän materjualua sanasto- da kieliopin kogomukseh niškoi. Kogomuksen liittehih tahton panna urokoin pluanat, sanelou omua tuliedu ruaduo opastai. Svetlana Kondratjevan mieles školas vältämättäh pidäy olla hrestomuatii karjalan kielel 5-11 kluassoih niškoi. Opastusprogrammas on äijy aihettu, et ni tiijä, kudamat sanat olis parembi andua opastuttavakse. Kieli ei ole selläs kannettavu Minä ainos sellitän lapsile da vahnembile, ku karjalan kieli ei ole tiel toizien kielien opastumizele, se vastukarai auttau. Opastujat suajah verrata eri kielii, ruvetah enämbän maltamah filolougies. Kieli ei ole selläs kannettavu, minä iče maltan livvikse, ellendän vienankarjalua, suomen dai vepsän kieldy. Kielien malto tuou ristikanzale vaiku hyödyy, on varmu kunnivoitettu opastai.»»huomivo Tilakkua Oma Mua -lehti huogehembah! Ligakuun päivinny Ven an poštu ilmoittau Tiluajan dekuadu -aktsies. Sih aigah Ven an joga poštuozastos suau tilata lehtii da žurnualoi 25% huogehembah. Hyväh sobuh leppygi lämbyy Jelena Migunova Tilavushinnat Karjalas dekuadan aigah Lehten nimi Tilua Oma Mua vuv ven 2012 enzimäzele puoliškole da sua arbajazis lahjua. indeksu: B1894 indeksu: B4593 indeksu: B02040 indeksu: B3315 hinnat kuukse (rpl.) 25,04 19,30 34,86 29,23 hinnat 6 kuukse (rpl.) 150,24 115,80 209,10 64,84 Nimi, sugunimi _ Adressi, tel. Tämä lippu työnä libo tuo toimitukseh: Petroskoi, Titovan piha, 3, Oma Mua -lehti, pertit 102, 109. Oma Mua -lehten 37. noumeras syvyskuun 21. päiväny oli painettu kirjutus Kahtel školal yksi johtai Kuittizen da Mägriän školan yhtistämizeh näh. Lehten ilmah piästyy meile toimitukseh tuli Kuittizen školan endine johtai Aleksandr Heinonen. Hänen mieles kirjutukses oli kirjutettu mostu, mih häi ei voi suostuo. Aleksandr Ivanovičan sanoin mugah Kuittizen školal on litsenzii toimindah vuodessah 2016, da Mägriän školah littymättäh se voinnus ruaduo iččenäzesti vie opastusvuvven. Sežo häi on varmu, ku Mägriän lapset ičegi voidas opastuo Kuittizen školan talois, ku Mägriän škola on vilu, sie vuodau levo. Mi koskou Yhtehisty Valdivollistu Ekzamenua da Valdivollistu Tulosattestatsiedu, kudamat ei oldu pietty valdivollizien vuadimuksien mugah, Aleksandr Heinonen sanoi, ku se oli vaiku koitehekzuamen, dai opastai, kudai oli kluasas sen ekzuamenan aigah, tuli lapsii hyvittelemäh. Hänen sanoin mugah Valdivollizes ekzuamenas vastuau opastuspuolen johtai. Heinozen mieles, eks pertukomissii, kudai tarkasti Kuittizen školua, ei olluh pietty oigieh. Kirjazih, kudamii häi kirjutti Kanzallizen poliitiekan komitiettah da Opastusministerstvah, tuli vastavus, ku kyzymys ei ole loppussah tutkittu da pidäy luadie ližätarkastus. Aleksandr Heinostu huolestuttau, ku Kuittizen lapset ollah köyhästynnyöt sil, ku školal nygöi ei ole omua johtajua. Myö, omas puoles, kiännyimmö Anuksen piirin administratsien piälikön Ol ga Tervon da piirin Opastusozaston piälimäzen Tatjana Pajevskajan puoleh da pagizutimmo heidy, ku puuttuo selvile täs dielos. Nareko emmo ruvennuh kirjuttamah šeikkuperäzesti endizen johtajan Aleksandr Heinozen ruavos iäres työndämizen syylöis, ku se on ruavonandajan da ruadajan dielot. Meidy kiinnosti enimyölleh, hyviä vai pahua toi Kuittizen kylän lapsile školien yhtistämine. Tahtoimmo tiijustua sežo kui menöy optimizatsii toizis Anuksen piirin školis. Anuksen piirin administratsien piälikkö Ol ga Tervon sanoin mugah, optimizatsii koskih kaikkii Anuksen piirin opastuslaitoksii. Kuva: Ol ga Smotrova, Oma Mua Ol ga F odorovna, ongo muga, ku Kuittizen školal oli finansumahto hyvin toimie liittymättäh vie tämä opastusvuozi? Pidäy sanuo, ku tazavallan subvensiedu (toizin sanoin varua) školile annetah vaiku opastajien palkoih, opastuskniigoih, sih, ku tuvva lapsii avtoubusal školassah toizis kylispäi. Kai kommunal noit kulut ollah paikallizen b udžietan hardieloil. Täkse päiviä Kuittizen školan nelläs talois on 59 opastujua da 25 päivykoin kazvattii. ÎÎ Jatkuu 4. sivul

3 »»rahvaskundu 3 Minun Karjal joga školaniekan reppuh»»ligakuun 11. päivänny Opastusministerstvas piettih Minun Karjal -opastuskniigoin prezentatsii Kolmanden kluasan opastusknigan kirjuttai Nikolai Kut kov on tundiettu lehtimies da kodirannan tutkii Karjalas. Kuva: Vasilii Petuhov Jelena Migunova Opastuskniigat ollah kirjutettu Karjalan tazavallan algukluasoin da perusškolan lapsih niškoi. Pidäy mainita, ku moizii opastuskniigoi, kudamat opastettas školaniekoi oman rannan histourieh, kul tuurah, muantiedoh ei ole ni yhtes Ven an Luodehozan subjektas. Nämmien opastuskniigoin luadimizeh yhtyi histourien, folklouran, muantiijon tiedomiesty, školien opastajua. Tiet Santtu Karhu Vahnannu Karjalan kävijänny da vierahanmualazennu Pekka Suutari voibi kaččuo vereksel silmäl meijän muan muutoksii parembah libo pahembahpäi. Häi ruadau Suomes Jovensuus Itä-Suomen yliopistos da on nygöi yhtehizes Joustavat etnisyydet - projektas tägäläzen Kielien da kirjallizuon tiedokeskuksenke. Joukos on tutkijua Ven alpäi: kielentutkii Svetlana Koval ova da istouriekku Olga Il uha. Pagizutin Pekkua joudaval aijal kyzelemäl sidä da tädä. Pekka, sinähäi olet muzikantu da kul turolougien professoru, kuibo tämä liittyy projektah? Sendäh ku projektu on monitiedehelline da minun vuitti sit on muuzikan tutkimus. Sen ližäkse Jovensuus meil on ruadamas sil samazel alal kul tuurututkii Olga Davidova da kielentutkii Sanna täväine, opastuskirjoi ei suannus piästiä ilmah ilmai Opastusministerstvan, Opastajien jatko-opastusinstituutan, Verso-painamon yhtehisty ruaduo. Kiitändykirjazii prezentatsiel Opastusministrerstvan puo les paiči kniigoin kirjuttajii suadih sežo Karjalan tazavallan školien opastajat, kudamat piettih nämmien kniigoin aprobatsiedu. Opastajien mieles Minun Karjal roih hyväkse opastuskniigakse ei vaiku opastujile, ga heijän vahnembilegi, ku monet Karjalan tazavallan eläjät ei tietä oman roindu muan histouriedu, kul turua. Netgi lapset da vahnembat, kudamat muutettih Karjalah Ven an toizis alo Minun Karjal -opastuskniigat roittih mieldy myö školaniekoile. Kuva: Vasilii Petuhov Välis on Karjal Riikka Knuuttila, kudamat yhtytäh projektah tulien vuon. Johäi voibi sanuo, olet jo kodvan nengomas projektas elävälleh, ku kävyt puaksuh rajan täl puolel? Minulleni tämä on tärgei aspektu, sikse ku rubein käymäh tänne talvel vuvvennu 1992, terväh roih 20 vuottu sit aijas. Tänägi kezän olin tiä nelli kuudu da muite nämien vuozien aijal olen piädynyh käymäh ainos yksi libo kaksi kerdua vuvves. On go tilandeh tiä paranemahpäi vai ei? No, jygei on sanuo kohti... Huono puoli on, ku rahvas vahnatah da karjalakse pagizijois suurin vuitti on jo penziiijäs. Parembis puolis, minun mieles, on se, ku muzikantois harvu ken muutti Suomeh. Hyö ruatah da soitetah tiä. Mi lienne on piettänyh heidy... Minbo sih voibi sanuo, Karjal on ainos olluh buuferannu päivännouzun Pekka Suutari on Jovensuun kul turo lougien professoru. vehis, suajah tiijustua Karjalah näh äijän uuttu. Opastuskniigoin kuvailijakse kučuttih nuori, ga sentäh jo kuulužu Karjalas taidoilii Anastasija Trifanova. Neidine kuvaili jo mondu kniigua, ga tämä ruado oli hänele ei vaiku mieldykiinnittäi, ga vagavugi. Taidoilijal pidi tarkah tiediä vepsäläzien, karjalazien, suomelazien da ven alazien eloksentabua, tuttavuo kandurahvahan histourieh, heijän käziruadoloih, rahvahallizih ruuttih. Kuvvenden kluasan opastuskniigan kirjuttajan, filolougien professoran Sofja Loiteran mieles Karjal on ainavoluaduine mua, nikus Ven al ei ole mostu suusanallizen rahvahantaijon moniluaduzuttu. Professoru on varmu, ku školaniekat bohatutah Karjalan folklouran da literatuuran hinnattomal uardehel. Opastuskniigoin ilmahpiästämisruado algavui vuvvennu Täkse päiviä ollah jo valmehet opastuskniigat kluassoih näh, vuvven lopus roih valmis 7. kluasan opastuskniigu, vuvven 2012 allus piästetäh ilmah kluasoin kniigat. Opastusministerstvan spetsialistoin sanoin mugah vuvven syvyskuudu Minun Karjal -opastuskniigu roih jogahizen karjalazen školaniekan repus. da päivänlaskun välil da karjalazus tiä ližiäy omua identitettua libo alguperiä valdivon ven alazen identitetan piäle. Kaikinhäi karjalazet ollah kaksikielizet, paistah ven ua oman kielen ližäkse. Toizielpäi, yhtenmoizekse buuferakse voinnus sanuo Suomen puolehistugi Karjalua. Meil pravoslavnoit ollah vähemistönny, tiä luterilazet suomelazet. Kolmandekse kogo Suomiegi voibi sanuo Jeuropan da Ven an välizekse buuferakse. Onnuako, se on tottu, ainos voibi panna vastah, ku kyzytänneh Ongo sie midägi Suomen da Ven an välis?. On, Karjal on välis... Ičellenigi muamo on Impilahten karjalaine. P.S. Nengaleiten, myö emmo smiettine, ga meidy yksikai tutkitah da vie elävinny tutkimuksen arvollizinnu pietäh... Vaigu maksetah sit ruavos muijal, eigo Ven an mual...internetas luvemmo: projektu on suannuh Suomen valdivon rahoitustu 2015 vuodessah. Oman rannan pajattai Julija Krilova Ligakuun 8. päivänny Priäžän kyläs piettih pruazniekkuillačču, kudai oli omistettu runoilijale, kirjuttajale, karjalan kielen da oman rahvahan perindölöin kannattajale Aleksandr Saveljevale. Aleksandr Jakovlevič on monipuoline da nerokas ristikanzu. Roindua myöte runoilii, muamankielen suvaiččii da hyvä tiedäi Saveljev kirjutuksis da runolois kuvuau oman roindurannan, Priäžän čupun luonnon kaunehuttu, sen verduamattomien kaunehien meččien da järvien čomuttu. Aleksandr Saveljev on rodivunnuh Priäžän čupul karjalazeh pereheh. Kaiken ijän hänel mieles ollah oma kylä, järvi, meččy, kuduas häi suvaiččou kävellä. Nuorennu Aleksandr ainos oli toizien nuorien joukos yhtehisty ruaduo ruadamas. Runuo häi rubei kirjuttamah jo ruavahannu, konzu piäzi piäle nellänkymmenen. Enimät liirikkurunot ollah hänen elaigah näh. Priäžän kul tuurutaloin seinis pruazniekkupiän kuului äijy čomua runuo karjalan da ven an kielel. Net oldih omistettu roindurannale, Ižänmuallizen voinan urhomiehile, dovarišoile da net lugi iče kirjuttai. Paiči enne kirjutettuloi, Aleksandr Savelejev lugi uuttugi omua runuo. Enimät rahvas tundietah Saveljevua kaunehien karjalankielizien pajoloin kirjuttajannu. Hänen pajolois on rakkahuttu, oman muan suvaičustu. Niidy pajatettih iče Aleksandr Saveljev dai Meijän pajo, ku duan johtajinnu ollah Julija Tolmačova da Dmitrii Muhorin. Pruazniekkupiängi Meijän Pajo ilaškoitti kuundelijoi karjalankielizil pajoloil. Hyvittelemäh Aleksandr Savelejevua merkipäivänke häi on täyttänyh 65 vuottu tuldih omat, tuttavat, kolleegat, kudamienke enne häi ruadoi militsies, net, ket suvaijah hänen runoloi da pajoloi, tavallizet karjalazet, kuduat suvaijah omua kieldy. Sinäpiän zualas kuului äijy hyviä sanua nimipäivyniekan puoleh, pitkän ijän toivomustu. Toivotettih Aleksandr Saveljevale uuttu runuogi. Omii mielii kirjutakkua

4 4»» opastus Hyväh sobuh leppygi lämbyy ÍÍAlgu 2. sivul Eräs talolois, kuduas piettih tehnolougien urokkoi, ruadopaja, ei vastannuh nimittumii sanituarunormii. Paja nygöi on salvattu. Alguškola da syömäl oldih sežo erikseh. Nygöi algukluasoin lapset opastutah piätalois. Päivykodih, kudamas on 120 paikkua, kävyy vaiku 25 lastu. Kaksikerroksistu päivykoin taloidu pidäy lämmittiä, pidiä kunnos vezibutket da kanalizatsii. Se on paikallizen b udžietan hommu. Tänäpäi Kuittizen školan nelläs talois käytös on vaiku kaksi: piätaloi, kus opastutah kluasoin opastujat da päivykodi. Syomäläh lapset kävväh vaiku syömäh. Oligo Kuittizen školan endizele johtajale Aleksandr Heinozele ehoitettu vähendiä kulut, pidiä optimizatsii? Onnuako kaikkien školien dai toizien laitoksien johtajat ellendetäh, ku valdivo käsköy meile čotaija jengoi. Kuittizen škola nämmien vuozien aigah ei pidänyh nimittumua optimizatsiedu, hos mondu kerdua olimmo paissuh johtajanke, kui olis vähendiä kulut nämmien taloloin pidämizeh. Monet školathäi annetah omat tyhjät tilat kylän kluubih, feršalipunktoih, kirjastoloih niškoi. Ehoitimmo Aleksandr Ivanovičale sijoittua kylän feršalipunktu päivykoin taloih, ku se oli huonolois tilois, ga Aleksandr Ivanovič oli jyrkah vastah sidä, hos toizii pättävii rakenduksii kyläs ei ole. Yhtelläh kyliä ei suan nuh jättiä ilmai liägäriabuu, da käskimmö hänele andua FAP:ah niškoi školan syömälän rakenduksen toizen puolen. Toizekse, nämmii taloi haldivoiččou piirihaldivo, dai sil on oigevus käyttiä niilöi. Eigo suannus Mägriän lapsii taluo opastumah Kuittizen školah? Täkse päiviä Mägriän školas opastuu 86 opastujua, päivykodih kävyy 47 lastu. Kuittizen školas on vai 59 opastujua da päivykois 25 kazvattii. Mulloi opastusvuvven allus Kuittizen školas ei täydynyh opastajua. Emmo tiedänyh kuspäi ottua ruadajua, Mägriälpäigo vain Anuksespäi. Kiirehel kaikin rubeimmo eččimäh spetsia Anuksen piirin Opastusozaston piälimäine Tatjana Pajevskaja (oig.) da yhtistetyn školan uuzi johtai Nadežda Rubets (hur.) ozutettih Oma Mua -lehten toimittajile Mägriän da Kuittizen školua. Kuva: Ol ga Smotrova, Oma Mua listoi. Tänäpäi omii opastajii kyläs on vähä, enimät tullah Mägriälpäi libo Anuksespäi. Mägriän školan taloigi on suurembi. Ekonoumizel kannalpäi kaččojen yhtiständypiätös oli luajittu oigei. Kululoin optimizatsii pidäy olla. Midä koskou lämmitysty, ga tahton sanuo, ku Anuksen piiri puutui Eländykunnan talovuon modernizatsii -programmah, täs ruadau Peterburgteploenergo-laitos, kudai lämmittäy kylii da Anuksenlinnua. Tulies vuvves lämmittämät ruvetah guazul, se roih huogehembi, laitoksis dai talolois roih lämmembi nygösty. Kenbo piättäy kyläškolan reorganizatsieh näh? Kaikil školien johtajil pidäy ellendiä, ku hyö ohjatah munitsipalitietan opastuslaitoksii, se mekkiččöy sidä, ku piirin adminstratsien piälikkö yhtes deputuatoinke piätetäh äijygo rodieu piiris opastuslaitostu, ku kommunal noit kulut on maksettavu piirin kormanispäi. Ekspertukomissieh, kudai ajeli tarkastamah Kuittizen da Mägriän školii, kuuluttih ekonomistat, ammattiliittoloin edustajat, piirin deputuatat, opastusozaston spetsialistat. Komissien ekspertutarkastuksen tuloksien mugah školan haldivoiččii, Anuksen piirin administratsii piätti pidiä reorganizatsii. Oligo pietty ekspertutarkastus Kuittizen da Mägriän školis zakonan mugah? Tiettäväine. Pidäy mainita, ku ekspertutarkastuksen tuloksii da piätöksii tarkastau prokuratuuru. Se kaččou kai käskyt, dokumentat. Ku se löydänys nämis bumuagois zakonan rikkomustu, sit ei andanus pidiä meil tädä reorganizatsiedu. Tatjana Jurjevna, midä mieldy ollah Kuittizen školan opastajat, lapset da heijän vahnembah sih nähte, ku školat yhtistettih? Kuittizen školan reorganizatsii ei tuonnuh nimidä pahua lapsile, ku hyö opastutah omas školas. Uuzi yhtehizen školan johtai on Nadežda Mihailovna Rubets. Hänen käskyn mugah ligakuun 1. päiväs algajen Kuittizen školan kluasoin 24 opastujua kerran nedälis avtobusoil vietäh kogo päiväkse Mägriän školah tehnolougien, karjalan kielen, muuzikan da piirustusurokoile. Sinäpiän lapset syvvähgi Mägriän školan syömäläs. Urokoin jälles avtobusat vietäh lapsii kodih. Tämä päivy andau vallan kahten školan lapsil tuttavuo, olla yhtes. Pidäy sanuo, ku Kuittizen lapset mielihyväl ajellah Mägriän školah da vuotetah sidä päiviä käiken nedälin, kylän lapsilhäi ei ole mahtuo puaksuh ajelta toizeh kyläh, opastuo suures školas. Midä koskou opastajii, Nadežda Mihailovna enne opastunduvuvven alguu pidi pedagougunevvotelun, kus hyväzesti sellitti kaikile kui škola rubieu ruadamah. Vahnembile sežo on tärgei, ku heijän lapsii opastettas hyvis ololois. Tiettäväine, hyö varovazesti kačottih muutoksih da uudeh johtajah, ga rauhoituttih, konzu nähtih mittuine hyvä remontu piettih Kuittizen školas uvven johtajan hyvyös, konzu tuldih 1. syvyskuudu pruazniekale. Nähtih, ku hos školan nimi muutui, ga elos sie ei sambunuh, školan perindöt ei olla rikottu. Syvyskuun 1. päivänny školas tavan mugah oli järjestetty hyvä pruazniekku kyläläzih niškoi. Pidäy mainita, ku tänävuon kaksi endisty Kuittizen školan opastajua tuli järilleh ruadamah školah. Nygöi kahtel školal on yksi johtai. Eigo lapsil ole paha, ku heijän johtai ei ole ainos školas, ehtiygo Nadežda Mihailovna kaikkiele? Uuzi yhtehizen školan johtai ehtiy olla mollembis školis, hänel on oma mašin. Häi on moine aktiivine naine, hänes on muga äijy energiedy, ku minun mieles häi maltas ruadua kolmengi školan johtajannu. Meijän elos käsköy ruadua uudeh tabah. Eihäi kaikil ole ruadopaikkua omas kyläs, monet kyläläzet ajeltah ruadoh Anuksen linnahgi. Tatjana Jurjevna, nygöi tahtozin kyzyö Yhtehizen Valdivollizen Ekzuamenan da Valdivollizen Tulosattestatsien pidämizes kyläškolis. Mittumat ollah vuadimukset da kenbo vastuau nämmien tutkindoloin pidämizes? Ongo eruo koitehtutkindon da perustutkindon välil? Oligo Kuittizen školas muga, ku nämmä valdivollizet vuadimukset oldih rikottu? Vuadimukset ollah federuallizet kui linnas mugai kyläs. Yhtehine Valdivolline Ekzuamenu meijän piiris, kudamah yhtytäh 11. kluasoin lapset, pietäh Anuksen školis, kunne kyläškolien johtajil pidäy miärättyh aigah tuv va lapset, da enne sidä tarkah sellittiä tutkindoloin piendän vuadimukset. Valdivolline Tulosattestatsii pietäh 9. kluasan lapsile. Tulosattestatsien pidämizes vastuau sen školan johtai, kuduan tilois pietäh tädä ekzuamenua, eigo opastuspuolen johtai, eigo ken toine. Midä koskou koitehekzuamenua, kudamua pietäh enne perusekzuamenua, ga se ei ole johtajale repetitsii, vai lapsile, ku hyö nähtäs, kus ruvetah istumah perusekzuamenan aigah, opittas täyttiä oigieh kai dokumentat, ku sih ei menis äijy aigua perusekzuamenal. Johtai vastuau koitehekzuamenas muga kovah, kuigi perusekzuamenas. Pidäy sanuo, ku opastajal, kudai vedäy täs klua sas sidä opastusainehtu, kudamas pietäh ekzuamenua, ei sua ni lähäl tulla kluassah. Kova vuadimus on vie sit, ku lapsil pidäy kirjuttua mustal geelikirjuttimel. Nämmä vuadimukset oldih rikottu Kuittizen školas mennyt opastusvuon. Rodihgo vähembi karjalan kielen urokkua Kuittizen školas Mägriän školan liittymizen jälles? Metoudizis rekomendatsielois, kudamat meile andau Opastajien jatkoopastuksen instituuttu on kirjutettu, ku karjalan kieleh pidäy opastuo kaksi čuassuu nedälis. Federuallizes opastuspluanas on kolme ozua, enzimäine federualline, kudamua johtajal pidäy tarkah noudua, toine oza kanzallisregionualline, kudaman mugah lapsile opastetah Minun Karjal -ainehtu. Federuallizen opastuspluanan kolmandeh ozah, školaozah, kuulutah ainehet, kudamii vallitah škola da lapsien vahnembat. Monis Karjalan školis täkse ainehekse on vallittu karjalan kieli. Mägriän da Kuittizen školas karjalan kielen urokku on kaksi kerdua nedälis. Minun mieles ei ole tärgei, mi čuassuu on annettu urokkah, tärgei on kui net urokat mennäh. Ol ga F odorovna, koskihgo moine reorganizatsii toizii Anuksen piirin školii? Mittumii školii vuotetah muutokset tuliel? Tietäväine, Kuittizen škola ei ole ainavo, kudamua koskuttih muutokset. Anuksen piiris on kymmene školua: kolme on Anuksen linnas da seiččie kyläškolua. Kotkatjärven školah kuulutah Ylä-Anuksen da Koverin škola, Mägriän školah kuuluu nygöi Kuittizen škola. Kaikis loitombaine on Kuujärven škola, kudaudu emmo voi liittiä nimittumah školah loittozuon periä, hos varua sih menöy äijy, ga školan seinis toimiu vie paikalline kluubu. Videlen, Tuuksen da Alavozen školih sežo tuvvah lapsii lähikylispäi. Riipuškalan kyläs on oma škola. Täkse päiviä Anuksen piiris opastuslaitoksien optimizatsii loppih, kai školat ruatah, lapsien päivykoit liityttih školih. Ylä-Anuksesgi oli enzimäi hoppuu, ku erähien kluasoin lapsii pidi opastua loitos omas kyläs, ga jälles vahnembat ellendettih, ku suurembas školas on hyvä opastus. Nygöi Ylä-Anuksen školan lapsien vahnembat kiännyttih Kotkatjärven školan administratsien puoleh pakiteksenke, ku dostaliigi lapsii taluttas opastumah Kotkatjärveh. Pidäy sanuo, ku Ylä-Anus on 25 kilometrin piäs Kotkatjärvespäi, a Koveri vie loitombi. Mägriän da Kuittizen valil on vaiku kymmene kilometrii. Tahtozin kiändyö kaikkien ebäilijöin da vastustajien puoleh, ku tämä hoppu Kuittizen školanke pidäs jo kuitahto loppie. Škola ruadau, lapset opastutah, vahnembat suostuttih muutoksih da nähtäh sit vaiku hyödyy omile lapsile. Pagizutti Jelena Migunova

5 »»Priäžän piiri 5»»Jessoilan škola ÎÎ Jessoilan škola avattih 23. syvyskuudu vuvvel 1896 ÎÎ vuozinnu školas opastettih vaiku suomen kielel ÎÎ Karjalan kieldy opastetah vuvves 1987 ÎÎ Školas on 395 opastujua da 54 opastajua ÎÎ 272 opastujua eläy Jessoilan lähikylis Opastujat luajitah školalehtie da huolitah eläkkehel olijua rahvastu, kudamat eletäh yksinäh. Tänäpäi Jessoilan školas 174 opastujua opastuu suomen kieldy da 125 opastujua karjalua. Joga päiviä Jessoilan školah kolmel avtoubusal tuvvah lähikylien lapsii. Kuva: Jelena Migunova, Oma Mua Algu ruavon kaunistau, lopus passibo seizou»»syvyskuun 23. päivänny Jessoilan škola täytti 115 vuottu Ilona Veikkolainen Jessoilan škola on suurin Priäžän piiris. Tänä opastunduvuvvennu Jessoilan školah tuli opastumah 395 opastujua. Sanakse, Priäžän školas opastuu 390 opastujua. Enimät školan opastujat eletäh Jessoilan 16 lähikyläs da tullah školah školaavtoubusoil. Ku tulolastu lastu on muga äijy, sitgi školal on kolme omua avtoubussua, ligakuun lopus školah suajah vie nelläs. Hos i on se kyläškola, ga joga kluassupertih Opastuksen modernizatsii -programman muga on ostettu tiedokoneh. Syötetähgi lapsii omas syömäläs. Pidäy sanuo, ku hos voi ozuttuakseh ku hinnat syömizeh ei olla ylen kallehet (30 rubl ua huondesveros da 30 rubl ua murginas), ga monil kylän eläjil se on suuri summu, sendäh sada yheksäkymmen opastujua syöy huondesveron da murginan ilmai. Opastundukniigoigi lapsile annetah ilmai. Opastu vai. A lapset mielihyväl opastutahgi, ku Jessoilan školas raudau nerokastu opastajua, kudamat urokkoi vietäh dai jälles školua tullah midätäh kerholoi pidämäh lapsile. Opastujat luajitah školalehtie da huolitah eläkkehel olijua rahvastu, kudamat eletäh yksinäh. Opastajien ruavol on hyviä tulostu: mulloi kahteskymmenes seiččemes školanloppenuos Johtajan virras L udmila Testova on 28 vuottu. Kuva: Jelena Migunova, Oma Mua kaksikymmen kaksi hengie piäzi opastumah korgeiškolih. Meijän opastajat piästäh hyvih tuloksih sendäh, ku heile on mieldy myö heijän ruado. Hyö ainos avvutetah opastujile uuzien tiedoloin suamizes, sanou Jessoilan školan johtai L udmila Testova. Školan johtai iče opastau škol niekoile matematiekkua. Äijät L udmila Testovan opastujat kai piästih opastumah bankiiroikse. Kanzallisty kieldy pidäy opastuo välttämättäh Školan siändölöin mugah jogahizel opastujal pidäy opastuo kudamuatah kanzallisty kieldy. Školan opastajat sellitettih opastujile da heijän vahnembile muamankielen tärgevytty. Myö elämmö kanzallizes piiris. Lapsile välttämättäh pidäy maltua karjalan libo suomen kieldy, on varmu školan johtai. Opastujii harjaitetah kieleh enzimäzes kluasas algajen. Opastujan vahnembat iče suajah vallita, kudamua kieldy rubieu opastumah heijän lapsi suomen kieldy vai karjalan kielen livvin murrehtu. Tavan mugah myö jaguammo kluasan opastujii kahteh joukkoh, enzimäzes joukos opastutah karjalan kieldy, toizes suomen kieldy. Toiči kaikin kluasan opastujat tahtotah opastuo vaiku karjalan libo suomen kieldy, sanou suomen kielen opastai L udmila Pupulainen. Tänäpäi Jessoilan školas 174 opastujua opastuu suomen kieldy da 125 opastujua karjalua. Škol niekat opastutah kanzallisty kieldy yheksändeh klua sassah. Opastujat ei ebäiltä pidäygo heil opastuo karjalan kieldy. Hyö iče ollah äijäl kiinnostunnuot muamankielen opastumizeh. Jessoilan lapset opastutah karjalan da suomen kieldy Jessoilan lapsien Rodničok-fol klourujoukosgi. Tämän ližäkse lapsil on mahto opastuo karjalua kieliluageriloisgi. Kezäluageris lapsil on äijy mieldykiinnittäjiä ruaduo, yhteltiel sie lapset opastutah karjalua: kävväh Jessoilan Livvin keskukseh, paistah karjalakse kieldymaltajien rahvahienke, sanelou Ol ga Kivel ova. Net opastujat, kudamat hyvin opastutah karjalan kieldy, suajah jenguabuu Suomen puolelpäi. Muga suomelazet kehitetäh karjalazii lapsii opastumah muamankieldy. Školan kirjasto kul tuurukeskus Školakirjasto ruadau školan toizes kerrokses. Pieni kluassuperti on täyzi kirjupualiččua, kudamil on kui kieliopastuskniigua, mugai kaunehliteratuurua. Lapset kävväh kirjastoh urokoin väliaijal. Kniigat äijäl kiinnostetah heidy, vahnembas ijäshäi mostu kiinnostustu sih heil ei ole, sanou kirjaston ruadai Nadežda Kondrakova, kudai jo mondu vuottu ruadau školakirjaston emändänny. Hyväntahtoine inehmine ainos löydäy lämmän sanan joga lapsele, sendäh lapsetgi suvaijah Nadežda Kondrakovua, ainos tavoitetah auttua händy, konzugo kukkazii valellah, konzugo kniigoi avvutetah panna pualičoile. Nadežda paheksiu, ku kirjastoh ei tule uuttu kaunehliteratuurua. Kirjulaukkua Jessoilas ei ole. Nuoret voijah suaja kirjua vaiku kirjastos. Kniigat meile ollah jo vahnat. Školan opastujat, heijän vahnembat da kylän eläjät tuvvah meile omii kirjoi lahjakse. Ga niidygi kirjua ei tävvy meile. Školan kirjasto on ainavo kohtu, kus lähikylien lapset voijah otella kirjoi, heijän kylishäi ei ole ni kirjastuo, ni kirjulaukkua. Konzu školas opastajat da spetsialistat ollah nerokkahat, hyväntahtojat, tävvet energiedy, sit lapsilgi roih himo opastuo. Sendähgi mielihyväl tullah lapset joga huondestu omah školah tiedoloi suamah.

6 6 Muhahtai! Akku lähti ukkuo eččimäh. Ezmäi tuli kabakkah. Mužikku oman»» joudoaigu akan nähtyy tavassah sanou hänele: Minä mostu tirpua enämbiä en voi! Mindäh konzu lähtet minuu Mifolougizet henget eletäh rinnal»»kiži-muzein ozutteluzualas avavui Taidoilii da miifu -ozuttelu Valerii Sidorkin Karjalan kul tuurualan kunnivoitettavua ruadajua, Ven an taidoilijoin liittoh kuulujua Meško Anatolijua ylen äijäl miellyttäy valmistua kaikenmoizii luajilmuksii puus. Anatolii Meško on varmu, ku ennevahnas rahvas piettih puuloi kunnivos, hyö uskottih, ku niilöis eletäh Pyhät Henget. Puuloin kummakkahat juuret, oksat da pahkat ollah rouno ku elävät, vaiku ei jogahine malta huomata sidä. Nerokkahannu taidoilijannu da muasterinnu olles Anatolii Meško maltau luadie nämmis puun oksis da pahkois elättilöi, linduzii, mečän- da koinižändii. Muasteril on myös luajilmustu puun rungos da tuohesgi. Niilöin joukos on Elias L onnrotan Kalevala-eeposan personuažua, seinykuvua, muaskua, tuohuksenalustua, astettu. Anatolii Meško azuu ven alazien, karjalazien da vepsäläzien muuzikkusoittimiigi. Erähät hänen soittimet on luajittu muzeis olijoin soittimien mugah, sanommo, kandelehet da päryt. On muasteril mostu soitindu, kudamua häi iče keksiy da luadiu. Ozutteluh tulduu rouno ku puutut Berendein tsarsvah. Ozutteluzualan keskel on mečänižändy da toizet mifolougizet mečän eläjät. Taidoilii da miifu -ozuttelus suau kaččuo Kandelehen nerokas muasteri - da Muasterin sana -fil moi. Kižin muzein folklourujoukon lapset ruvetah soittamah muasterin luajittuloil soittimil. Ozuttelun hantuzis on järjestetty myös mieldykiinnittäjät interaktiivizet kižat, kudamien avul lapset voijah opastuo erilazih käziruadoloih. eččimäh, kerras tänne tulet? Mindäh et eči minuu hos muzeis?! Anatolii Meškon luajittuloi muaskoi. Kuva on otettu ru -saital Anukselaine fotokuvuaju Jurii Lumpijev tervehti rahvastu karjalakse da passiboičči tulendas. Kačommo yhtes»»kanzallizien kul tuuroin keskukses avavui Kačommo yhtes -ozuttelu Ol ga Smotrova Jurii Lumpijev on tundiettu fotokuvuaju Anuksen piiris. Hänen fotokuvii jo sai nähtä Anuksen da Priäžän piirin ozuttelulois, myös Petroskoilgi. Jurii Lumpijev on rakas kuvuamah luonduo Anuksen čupun kaunehuttu, linduzii, elättilöi. Hänen makrofotokuvis suau nähtä böbökkiägi. Jurii Lumpijev rubei kuvuamah seiččemendes kluasas opastujes. Ozuttelus on miehen enzimäine fotokamerugi. Vuvves 2009 Jurii panou kai omat väit da nerot sih ruadoh. Tänäpäi Lumpijevan kuvat ollah professionualizet, niidy voibi verdailla kai gl ansužurnualoin kuvih. Toiči nouzen aijoi huondeksel, enne päivän nouzendua da menen kuvuamah luonnon helmah, kuni päiväzen sugahat ei häiritä kuvata. Minä en lähendä fotokameran avul objektoi, opin iče tulla lähembi, ku kuvat roittas hyvät, sanelou omua ruaduo Jurii Lumpijev. Jurii Lumpijev on ainavo Anuksen piiris fotomečästäi. Pidäy sa Tämän vezikorendon da foto-objektivan välih voi syndyö vai spičkuvakkaine. Kuva: Jurii Lumpijev nuo, tämä on jygei ruado, sih pidäy olla ei vai neruo, vie vägie da tirpandua, zvierilöihäi et käske seizomah da kamerah kaččomah...»»midä? konzu? kus? 15 /11 Karjalan kodirannan muzei Jättiä tulieloile polvile -ozuttelu on omistettu muzein 140-vuozipäiväle. 23 /10 Kiži-muzein ozutteluzualu (Kirovan lagevo, 10a) Kižin suari nuorien silmin -ozuttelu. Kačottavakse on pandu piirustus- da grafiekkukuvua. 04 /12 Kiži-muzein luvenduozuttelu zualu (Fedosovan piha, 19) Tundietun soittimien luadijan Anatolii Meškon ozuttelu. 13 /11 Karjalan kodirannan muzei Pedru Suuren linnu -ozuttelu. 28 /11 Kanzallizien kul tuuroin keskus Jurii Lumpijevan fotokuvien ozuttelu Kačommo yhtes. Huomivo! Tulgua kirjujarmankale Helsinkih!»»Siänennustus Petroskoi Anus Priäžy Suojärvi Sortavala Pitkyrandu yö päivy yö päivy yö päivy yö päivy yö päivy yö päivy 19 / / / / / / / On otettu: Ligakuun päivinny Helsinkis pietäh kirjujarmanku. Enzikerdua Kirjujarmankah yhtyy Periodika-julguamogi, kudai ezittäy sie omii lehtii, žurnualoi da kniigoi karjalan, vepsän, suomen da ven an kielel. Kaččuo da ostua Periodika-julguamon tuotehtu suau adresil: Helsinki, Messuaukio, 1 7p18 ÎÎ Ližiä tieduo jarmankah näh kaččokkua saital: HelsinginKirjamessut/Sivut/ default.aspx haldivoiččijat: Karjalan rahvahan lehti Alustettu kezäkuus 1990 Karjalan tazavallan Zakonoinhyväksyndykerähmö, Karjalan tazavallan halličus, Karjalan Rahvahan Liitto da Julguamo Periodika Piätoimittai Jelena Migunova Julguamon da toimituksen adressi: Titovan piha 3, Petroskoi, Karjalan Tazavaldu ÎÎ Tel: (814-2) ÎÎ omamua@mail.ru Internet: ilmahpiästäi: ÎÎ Valdivolline Periodika-laitos ÎÎ Painettu Verso-painamos Petroskoi, Varkauksen randu-uuličču, 1a ÎÎ Kirjoile pani Ven an Federatsien kirjupainoalan komitiettu Indeksu ÎÎ Registrunoumeru ÎÎ Painettavakse on allekirjutettu ÎÎ Painandulugumiäry 700 ÎÎ Tiluandu 798 ÎÎ Hindu 10 rubl ua Redizainu Fenomen-mediajoukko (Piiteri)

7 »»TV:n programmu ligakuudu 7 Ezmäinargi 24/ 10 Toinargi 25/ 10 Kolmaspäivy 26/ 10 Nelläspäivy 27/ 10 Piätteniččy 28/ 10 Suovattu 29/ 10 Pyhäpäivy 30/ , 09.00, 12.00, 15.00, 18.00, 23.30, Новости Хочу знать Федеральный судья Давай поженимся! Т/с ЧЕРНЫЕ ВОЛКИ Познер Т/с ФОРС-МАЖОРЫ Д/ф Мы - инопланетяне 01.40, Х/ф СДОХНИ, ДЖОН ТАКЕР! Х/ф СМЕРТЕЛЬНЫЙ КОНТАКТ: ПТИЧИЙ ГРИПП В АМЕРИКЕ С новым домом! О самом главном 11.00, 14.00, 16.00, Вести 11.30, 14.30, 16.30, Вести-Карелия Т/с ТАЙНЫ СЛЕДСТВИЯ 14.50, Дежурная часть Прямой эфир Спокойной ночи, малыши! Т/с ПОНЧИК ЛЮСЯ Свидетели Вести Профилактика Х/ф ПИВНОЙ БУМ Городок Канал Евроньюс Наблюдатель Х/ф В ДАЛЬНЕМ ПЛА- ВАНИИ Д/ф Абу-Мена. Ожидание последнего чуда Линия жизни 13.55, Д/с История произведений искусства Спектакль Возвращение 15.40, 19.30, Новости Т/с ПОВЕЛИТЕЛЬ МОЛ Д/с Жизнь морских обитателей Охота на Льва К 200-летию со дня рождения Ф.Листа. Томоки Саката Д/ф Рафаэль Д/с Генрих VIII Главная роль Сати. Нескучная классика Д/ф Охрид. Мир цвета и иконопочитания Д/ф Сад радости в мире печали Тем временем Д/ф Смех сквозь сердце Х/ф ЛЮДИ И МАНЕКЕ- НЫ, 1 серия Й.Гайдн. Концерт для 4-х солирующих инструментов с оркестром Academia 05.00, 09.00, 12.00, 15.00, 18.00, 23.30, Новости Хочу знать Федеральный судья Давай поженимся! Т/с ЧЕРНЫЕ ВОЛКИ Д/ф Супертело, супермозг На ночь глядя Х/ф ПОМЕЧЕННЫЙ СМЕРТЬЮ 02.35, Х/ф КОКОН: ВОЗВРАЩЕНИЕ С новым домом! О самом главном 11.00, 14.00, 16.00, Вести 11.30, 14.30, 16.30, Вести-Карелия Т/с ТАЙНЫ СЛЕДСТВИЯ Дежурная часть Прямой эфир Спокойной ночи, малыши! Т/с ПОНЧИК ЛЮСЯ Свидетели Вести Профилактика Честный детектив Х/ф БЕЛЫЙ ОХОТНИК, ЧЕРНОЕ СЕРДЦЕ Наблюдатель Х/ф ПУТЬ К ПРИЧАЛУ Д/ф Виган. Барокко землетрясений и перламутровые окна 13.00, Д/с Генрих VIII Пятое измерение 14.15, Х/ф ЛЮДИ И МАНЕКЕНЫ, 1, 2 серии 15.40, 19.30, Новости Т/с ПОВЕЛИТЕЛЬ МОЛ Д/с Жизнь морских обитателей Охота на Льва К 200-летию со дня рождения Ф.Листа. Борис Березовский В вашем доме Юбилейный вечер Галины Вишневской Вишневская, Vivat!. Прямая трансляция из КЗЧ Больше, чем любовь Д/ф Охрид. Мир цвета и иконопочитания И.Штраус. Не только вальсы Academia Д/ф Абу-Мена. Ожидание последнего чуда 05.00, 09.00, 12.00, 15.00, 18.00, 23.30, Новости 15.25, Хочу знать Федеральный судья Давай поженимся! Т/с ЧЕРНЫЕ ВОЛКИ Среда обитания Т/с УБИЙСТВО 00.55, Х/ф ВОДНЫЙ МИР Т/с ВРАТА С новым домом! О самом главном 11.00, 14.00, 16.00, 20.00, Вести 11.30, 14.30, 16.30, Вести-Карелия Т/с ТАЙНЫ СЛЕДСТВИЯ 14.50, Дежурная часть Прямой эфир Спокойной ночи, малыши! Т/с ПОНЧИК ЛЮСЯ Исторический процесс Профилактика Горячая десятка Комната смеха Городок Наблюдатель Х/ф ДЕНЬ АНГЕЛА Д/ф Один человек. Тамара Петкевич 13.00, Д/с Генрих VIII Красуйся, град Петров! 14.15, Х/ф ЛЮДИ И МАНЕКЕНЫ, 2, 3 серии 15.40, 19.30, Новости Т/с ПОВЕЛИТЕЛЬ МОЛ Д/с Жизнь морских обитателей Охота на Льва К 200-летию со дня рождения Ф.Листа. Николай Петров и Александр Гиндин 18.20, Д/ф Спишский град. Крепость на перекрестке культур Главная роль Абсолютный слух Острова 21.25, Academia Те, с которыми я Магия кино Д/ф Гендель: жизнь поп-идола 05.00, 09.00, 12.00, 15.00, 18.00, 23.30, Новости Хочу знать Федеральный судья Давай поженимся! Т/с ЧЕРНЫЕ ВОЛКИ Человек и закон Т/с ПОДПОЛЬНАЯ ИМ- ПЕРИЯ Х/ф ЦЕПНАЯ РЕАК- ЦИЯ 02.50, Х/ф РЕИНКАР- НАЦИЯ Свой взгляд О самом главном 11.00, 14.00, 16.00, Вести 11.30, 14.30, 16.30, Вести-Карелия Т/с ТАЙНЫ СЛЕДСТВИЯ 14.50, Дежурная часть Прямой эфир Спокойной ночи, малыши! Т/с ПОНЧИК ЛЮСЯ Поединок Д/ф Золото инков Вести Профилактика Х/ф КРЕЩЕНДО Городок Наблюдатель Х/ф МОРСКИЕ РАС- СКАЗЫ Д/ф Мелодия души. Сергей Слонимский 13.00, Д/с Генрих VIII Третьяковка - дар бесценный! 14.15, Х/ф ЛЮДИ И МАНЕКЕНЫ, 3, 4 серии Д/ф Гоа. Соборы в джунглях 15.40, 19.30, Новости Т/с ПОВЕЛИТЕЛЬ МОЛ Д/с Жизнь морских обитателей Охота на Льва К 200-летию со дня рождения Ф.Листа. Денис Мацуев и симфонический оркестр Московской филармонии. Дирижер Юрий Симонов 18.20, Д/ф Мерида. Вода и её пути Главная роль Черные дыры, белые пятна Д/ф Оскар Рабин. Счастливый путь , Academia Те, с которыми я Культурная революция Д/ф Лев Лунц и Серапионовы братья 05.00, 09.00, 12.00, 15.00, Новости 15.25, Хочу знать Жди меня Поле чудес Клуб Веселых и Находчивых. Высшая лига Х/ф ОТПУСК ПО ОБ- МЕНУ Х/ф АВТОБУСНАЯ ОСТАНОВКА Т/с ВРАТА Мусульмане С новым домом! О самом главном 11.00, 14.00, 16.00, Вести 11.30, 14.30, Вести- Карелия Д/ф О чём не говорят мужчины 14.50, Дежурная часть Торжественное открытие Главной сцены Государственного академического Большого театра России. Прямая трансляция Х/ф ТРАВА ПОД СНЕ- ГОМ Х/ф МЕЧТАТЕЛЬ Комната смеха 10.00, 15.40, 19.45, Новости Х/ф СЧАСТЬЕ Древо жизни Д/ф Автопортрет в красной феске Д/ф Учитель. Анна Карцова Д/с Генрих VIII Письма из провинции Х/ф ЛЮДИ И МАНЕКЕ- НЫ, 4 серия Т/с ПОВЕЛИТЕЛЬ МОЛ За семью печатями Заметки натуралиста с Александром Хабургаевым Д/ф Холодные струи искусства. Лариса Малеванная 18.20, Д/ф Рыцари великой саванны Смехоностальгия Главная роль Билет в Большой Иван Козловский, Сергей Лемешев. Песни и романсы Мировая премьера. Торжественное открытие Главной сцены Государственного академического Большого театра России Х/ф МЕДВЕДЬ Искатели Д/ф Тихо Браге 05.30, Х/ф ВСЕГО ОДНА НОЧЬ 06.00, 10.00, 12.00, Новости Играй, гармонь любимая! Мультфильм Умницы и умники Слово пастыря Смак Д/ф Александр Михайлов. Надо оставаться мужиком Т/с КРУИЗ Ералаш Д/ф Александр Зацепин. В огнедышащей лаве любви Кто хочет стать миллионером? Большие гонки Призрак оперы. Финал Прожекторперисхилтон Х/ф ОДНАЖДЫ В РИМЕ Х/ф ГРАН ТОРИНО Х/ф ВОЙНА РОЗ Хочу знать Х/ф ВСЕ, ЧТО ТЫ ЛЮ- БИШЬ Сельское утро Диалоги о животных 08.00, 11.00, Вести 08.10, 11.10, Вести- Москва Военная программа Субботник Городок Национальный интерес Вести-Карелия Честный детектив Подари себе жизнь 12.55, Т/с ЛЮБОВЬ И РАЗЛУКА Субботний вечер Десять миллионов с Максимом Галкиным Вести в субботу Х/ф БИЕНИЕ СЕРДЦА Девчата Х/ф ТЕОРИЯ ЗАГО- ВОРА Х/ф БЕГИ, РОННИ, БЕГИ! Библейский сюжет Х/ф НЕВЕРОЯТНОЕ ПАРИ, ИЛИ ИСТИННОЕ ПРОИСШЕСТВИЕ, БЛА- ГОПОЛУЧНО ЗАВЕР- ШИВШЕЕСЯ СТО ЛЕТ НАЗАД Личное время Х/ф РУСАЛОЧКА 13.40, Мультфильм Очевидное-невероятное В вашем доме Балет Ромео и Джульетта Большая семья. Светлана Дружинина и Анатолий Мукасей Спектакль Игроки Линия жизни Романтика романса Д/ф Величайшее шоу на Земле. Галилео Галилей Х/ф ПОВЕСТЬ О ПЕР- ВОЙ ЛЮБВИ Д/ф Гласс. Портрет Филипа в двенадцати частях Д/с Арт-рок Легенды мирового кино Заметки натуралиста с Александром Хабургаевым 06.00, 10.00, Новости 06.10, Мультфильм Х/ф ФИКТИВНЫЙ БРАК Служу Отчизне! Здоровье Непутевые заметки Пока все дома Фазенда Т/с КРУИЗ Х/ф НЕ НАДО ПЕЧА- ЛИТЬСЯ Минута славы. Мечты сбываются! Специальное задание Большая разница Х/ф ВСЕ ПУТЕМ Т/с ОБМАНИ МЕНЯ Т/с ВРАТА Х/ф ПО ДАННЫМ УГО- ЛОВНОГО РОЗЫСКА Вся Россия Сам себе режиссер Смехопанорама Утренняя почта Сто к одному Вести-Карелия 11.00, Вести С новым домом! 11.25, Т/с ЛЮБОВЬ И РАЗЛУКА Вести-Москва Концерт Юрия Антонова Я не жалею ни о чём К 100-летию Аркадия Райкина. Юбилейный вечер-концерт Вести недели Х/ф НА ВСЮ ЖИЗНЬ Специальный корреспондент Геннадий Хазанов. Повторение пройденного Х/ф ЗОДИАК Комната смеха Обыкновенный концерт с Эдуардом Эфировым Х/ф КАК ПОССОРИЛ- СЯ ИВАН ИВАНОВИЧ С ИВАНОМ НИКИФОРО- ВИЧЕМ Легенды мирового кино Сказки с оркестром 12.55, Мультфильм 13.35, Д/с Крылья природы Что делать? Х/ф СЕДЬМОЕ НЕБО Искатели Балет Кармен-сюита Д/ф Большой. Ренессанс Ночь в музее Большая опера. Конкурс молодых исполнителей Контекст Х/ф МУШЕТТ Х/ф РУФЬ Д/ф Талейран Huomivo! Ô Ô Musta kaččuo Karjalan TV:n kanzalliskielizen toimituksen Omin silmin -ozutustu nellänpiän 27. ligakuudu Rossija 1 -kanualal aigah. Ô Ô Joga päiviä paiči suovattua da pyhiäpäiviä samal kanualal aigah ollah uudizet karjalan, vepsän da suomen kielel.

8 8»» sanasuari Poluudittu syväin»»kerdomus Valentina Kondratjeva Mammi, Maikki da Hilta kaivettih ogrodas haudu, gu havvata sinne sovat da einehet. Sil aigua ogrodah karahtih suomen saldattu, andoi Hiltale kaksi lippuu. Yhteh oli kirjutettu: Hilta, aja Lohjalluo! Se oli Heikispäi. Toizes: Hilta, aja Jandoniemele! Se oli Matis. Hyö ollah raududorogan stansiel, täs roih suuri ammundu. Pajekkua ruttozembi, sanoi saldattu. Hilta revitti hienozikse liput da sanoi: Minä Karjalaspäi en lähte nikunne! Hyö havvattih haudu, salvattih kozat da kanat tahnuoh, otettih uzlat kädeh, lapset da mečän kauti matkattih Sorbolan hieruh. Se oli kevät 1944 vuvvel. Suuret bojut mendih Videles, kuului ammundu, bombitandu. Lapset kipsahteltih. Hilta ei varannuh, hänel oli žiäli, abei gu voinal oldih Van a-veikki, Son a da Pekka: Kui hyö ollah, kus ollah, ollahgo hengis? Dai Heikki da Matti, vie ihan brihačut! Kelle pidi tämä voinu? Kui se rikoi monel rahvahal eloksen, mi on jo tapettu, kavottu, mi lastu jäi armoittomakse. Son as da Pekas Maikil oli yksi kirjaine voinan alguhuu. Son a kirjutti, gu hyö ollah Komis Kotlas-linnas vojennoil zavodal vardoiččijannu. Hänen huoles nygöi on koiru da orožu, häi on saldattusovis, a Pekkua otettih voinale. Van as nimidä, kui lähti reppuine selläs, muga segi on Hiltan silmis. Videleh Sorbalaspäi tulla oli sruasti. Rikkizen kodih puutui bombu, se paloi kai, jälgi salbomissah, ylen oli žiäli, gu sinne palettih kozat da kanat. El vi itki, hänel oli ylen žiäli kozan vuonastu. Haudu eloloinke oli avattu, oli jiännyh Maikin ombelusmašin da Hiltan pieni sundugaine sobienke, havvan rajal virui kaksi suolattuu riäpöidy. Muamo suolai lähties. Haudu oli vaste avattu, gu riäppölöi ei ehtitty syvvä linnut. Myöhembä hyö tiijustettih, se avattih omat hierulazet. Kunnebo nygöi? Maik ki sanoi, gu pidäy ajua Anukseh. Anukses RONO:n piälikkö oli Tamara Ivanovna Voznesenskaja, ylen hyvä naine! Häi avvutti Rikkizile. Heile annettih perti armoittomien lapsien kois da kuda-midä lomuu. Maikki puutui školah opastajakse, sinnegi elämäh lapsienke, Hilta ruadoh Anuksen kirjastoh. Kirjasto oli školan vastalpiädy, kudai seizoi puuston vorotoilluo. Kirjaston da školan rinnal saksan plennoit rakendettih puusildoi Mägriän da Anuksen joves poikki. Hilta hyvin ellendi dai pagizi saksan kielel. Kirjaston ruadajat sanottih, gu häi kyzys kuspäi hyö ollah. Hilta kyzeli, hyö sanottih: Olemmo Saksaspäi. Hyvingo teidy pietäh, perretähgo? Ei perretä, pietäh hyvin, syötetäh. A miksebo meidy perrittö, piittö nälläs naizii da lapsii. Kusbo? Kus, kus?! Saksas! Konzu sinä sie olit, midä olit? Voinan allul. Plennoinnu olin. Kaikenjyttysty on rahvastu, vai sanottih hyö da painettih piät. Hiltale juohtui se aigu, konzu muamanke oldih luageris, kui ruattih raududorogal, kui oldih provlokan tagua. Musti Hilta kui naizet peitoči kaivettih haudu hiekku muah da ryvvettih provlokan alači hieruh pakiččemah, gu lapset ei kuoltas nälgäh. Kui heidy tavattih da perrettih rozgil. Muamua pidi barakkah vediä käzišiipois, häi odva vedi jalgoi. Meni talvikuu, oldih vilut, pakkazet, lumisiät. Ruavospäi Hiltua työttih meččäh hallon hommah. A Hiltal ei ollut ni sobua, ni jallaččii meččäh niškoi. Jallačit oldih yhtet kotat, niilöin piäle häi punoi huavos leikatut rivut. Lebopäivänny linnas Hiltale vastah tuli Tamara Voznesenskoi. Hil da! Kusbo sinä olet, sinuu ei nävy? Minä mečäs olen! Kui mečäs! Ken sinuu sinne työndi!? Kirjaston piälikkö, Heinonen. Huomei meččäh älä mene, tule RONO:h. Myö keriämmö rahvastu opastajien kursiloile ken maltau suomen kieldy. Lähtet kursiloile. Jälles Uvven vuvven pruazniekkua pakkaskuul avavuttih kaheksakuuhizet opastajien kursit. Vedi kursiloi Kertu Ivanovna Lehti, ylen kovatabaine naine. Ainos käveli vojennolois sovis. Kursilazet händy kuunneltih. Aigu meni terväh, sendäh gu joudua ei olluh. Opastuttih kaikin himonke da hyvin. Hildal Anukses jo oli podruugua L okan Ziina, Joršovan An a, Mikkozen Mari. Hyö yhtes opastuttih kursiloil, käydih kinoh, tansiloih Anuksen kul tuurutaloin Yllözen kluubah. Jatkuu. Algu n:lois 20 26, 28 34, 36 38, 40 Karjalaine rahvahankalendari»»pyhät da arret Ol ga Ogneva Pokrovas lämmät pertih, vilut pihal, n akoit kuoppah, akat päčil (Videl). Jälles Pokrovua gu jussiheinäkse jouvut, ga ylen vähän maksat (Salmi). Iltarusko selvy ilmu, aamurusko pilvipäivy (Salmi). Ildarusko hyvä rusko, päivärusko paskarusko (Suistamo). Vihmaižel šiäl painau (Pälärvi). Vihma tulou, ku on korzi počin suus (Suistamo). Vihmu ei satata, a pezöy (Siämärvi). Kaži gu mukkii kiändäy, ga lämmin tulou. Kaži gu ikkunas kaččou, ga tuučču tulou (Siämärvi). Siä tulou, honganladvu laulau (Impilahti, Suistamo). Eihäi siä siäreh tartu (Ilomantsi, Suistamo). Kiitä ilmua illas, pardasuunna poigua (Suistamo). Kaži gu ikkunas kaččou, ga tuučču tulou. Sie on tuuli huondeksel, kunne illal tiähti lendäy (Salmi). Se emendimäs armuo, mi pohjoses tuules (Suistamo). Pohojani akan luoksi yöksi mänöö, sill on čoma akka. Suvella kun on ruma akka, ni yöt tuulou (Korpiselkä). Suvi sudre ei tuule (vihman tuou) (Videl). Min suvi panou, sidä pohjaine ei ota. Koilline tuuli ku sygyzyl lumen panou, ga se pyzyy keviässäh (Salmi). Lumi ku kandoih sygyzyl tartuu, ga se lähtöy vie iäres (Salmi).»»Kirjukaššali Sanasuarelazet Nikovai Zaitsev Peša prekottelih magavosijal availlen unehizii silmii, gu kuuli Liiza-emändän vihazen paginan. Midäbo, Liizoi-Liipoi, sinä sie burbetat? kyzyi haikostellen ižändy. Ga vetty!... Vetty!... Ni čuajučuaškah ei ole! Vet ehtäl käskin kandua pertih halguo da vetty, ga et kehtannuh! Kus sie miehienke paginoi siegloitto? Olet, sinä, minul vačan hapatus! Oli jo myöhä, ičehäi tiijät, vetty yöl ei sua koskie, vezi maguau, puolisteli iččie Peša. Siksehäi on huondes. Huondes!... Ga ni halguo plitah ei ole, dostali kalikko kydöy. Pidäyhäi počakkoloile keittiä ruogua! Nouzetgo, vai midä?... Tiijäthäi, päivy pidäy jatkua huondekses, höpötti hädävynnyh Liiza. Elämmö gu mittahto köyhät. Ollah toizis talolois mužikat, ga on heijän perehis kaiken kyllys. On minul mies pertis, ga ainos on mintahto hädä. Vien da hallon hädä, kohti sanuo, oli tuttau talois, se jatkui da jatkui jälgimäzel aijial, hot kui kipakakse huondeksil tuli Liiza. Jatkui Pešan laškusgi. Älä ole huolissah Liizoi-Liipoi, nämmä pienet päivällizet hiät huondekses ollah päiväl mennäh. Eihäi hädä da köyhys vie avaita ukseh, oli moudu puolistuakseh ižändäl. Sidägo sinä vuotat, laškukondii? Engo duumai, engo vuota, ei se tule kuni oražen loukkoh langu vedähes. Huondes vaste algau, ole, sinä Liizoi-Liipoi, rauhas. Tuon vien dai hallot. Taloin emändy, pieni akkaine, sežo oli paginan himoine, kui Peša, ga vai huondeksil. Eihäi Liiza tyhjän periä lekutannuh leugua, ku pertis ainos midätahto ei täydynyh, oli ainos min tahto hädä. Oli vie yksi vagavu hädä talois, kudai ainos olettelou perehen elokses jengan vähys. Sit Liiza kovembal iänel sanoi: Roih sinul laškuttu lad d ata! Lopes Gavroin suappain ombelus, gu net virutah jo kolme päiviä, vie ristikanzale iäres da sua jengat. Ole huolettah, Liizoi-Liipoi, jengan hädä lopeh! vagavannu sanoi ižändy, valmistan net tänäpäi da ajan huomei enzimäzel avtobusal linnah. Tossupiän aijoi huondeksel Peša astui taibalehtu pitkin Nurmoilan jälgimäzeh avtobusan azetundukohtah suappuat repus. Häi astui vesselästi, oli suuri paginan himo, uudizien suandu vie suurembi. Kuni Peša harpuau taibalehtu pitkin, sini lugii tahtou tiediä, ken on neče P otr Kuz mič Galeškin. Tiettih kaikin Alavozen eläjät, ku Haleškan Peša oli ylen paginan da tiijon himoine, hyvä bes oušiekku da jumoristu, maltoi sanan syöttiä kuulijale. Paginan himo kenenketahto oli Pešan sluabosti. Häi maltoi paista kaikkeh azieh näh: uskoh, kazvatukseh, muankylvöh, kalastukseh, mečänhoidoh dai sen verran poliitiekkah näh, midä pidi ristikanzal tiediä nygözes elokses. Ei hänen paginat tolkuttomat oldu. Oli hänen paginois mostu, midä maksoi painua piäkul l ukkah. Muite Peša oli yhteiskunnallizesti opastunnuh, aijan oma mies. Häi sai oman opastuksen raadivos, gu kai vuvvet kombinuatas ruadajes kuundeli raadivuo, kudai oli korvujuures. Hänel oli hyvä musto, tarku silmy. Häi ei varannuh köyhytty, ei zaviiduinnuh bohatuttu. Bokaspäi kaččojes, rahvahal oli tundo, buite ku häi eläy omakse ilokse. Ga rahvas ei tietä toizien hädii. Toizielpäi Alavozen rahvahan suudindu häneh niškoi oli eriluaduine. Ketgo suvaittih Pešua vesselän tavan da šuutkan periä, ketgo ei, net otettih šuutku omah iččeh. Enimät kylän eläjät nimitettih händy Päiväzekse. Jatkuu Omii mielii kirjutakkua