Oma Mua. 13 (1203) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Brendojevan jälgeläzet s.4 5

Transkriptio

1 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 13 (1203) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Kielioppi kynnyksenny s.3 Petroskoil jo kaheksattutostu kerdua piettih Karjalan, vepsän da suomen kielen kilbua, kudamah tuli opastujua Kalevalan, Kondupohjan, Karhumäin, Anuksen, Onieganrannikon, Priäžän, Suojärven piirilöispäi, Kostamukses, Petroskois da Piiterispäi. ÔÔ Brendojevan jälgeläzet s.4 5 Anuksen karjalazet -yhtistyksen piälikkö, hyvin tundiettu Karjalas mies, Vladimir Lukin pidi omassah vuozipäivän. Häi on karjalan kielen da karjalazen rahvahan puolistai. Miehen maltuo da neruo tarvitah ainos. Ylen tiedäjyhäi häi on. ÔÔ Kalevala eri kulttuurien värilöissä s.8 Kalevalan piirin alovehella eläy noin 20 kanšallisuuvven etuštajie. Kalevala kulttuurivärilöissä -nimini projekti antau mahollisuuvven nuorilla kalevalalaisilla tutuštuo piirissä eläjien rahvahien kulttuurih ta perintehih. ÔÔ Runonlaulaja Alajärven rannoilta s.10 Starinoja, lauluja, runoja, šanontoja Marija Mihejeva oli kuullun ihan pikkulapšešta šuahen. Tytöllä oli tarkka korva ta oikein hyvä muisti. Häneltä oli tallennettu yli 250 starinua, runuo ta lauluo šekä yli 400 šananlaškuo, šanontua, arvautušta. Karjalan Sivistysseura sai uuttu rahvastu johtokundah, yksi niilöis on Kai Paajaste (oig.). Kuvas ollah Karjalan Sivistysseuran piälikkö Eeva-Kaisa Linna da finansois vastuaju Markku Pottonen (hur.). Kuva: Jelena Migunova, Oma Mua Heimopäivät kerättih karjalazii Turkuh»»Karjalan Sivistysseura pidi omassah 108. vuozikerähmön da Heimopäivät. Heimopäivät oldih omistettu Santra Remšujevan 100-vuozipäiväle. Ližiä tulies noumeras.

2 2 «Oma Mua» 9. sulakuudu 2014»» tašavalta Apuo krimiläisillä Karjalašša on alkan apurahojen keräyš Krimin eläjillä. Jokahini Karjalan eläjä voit auttua Ukrainalla eläjie muanmiehie, šiirtämällä apurahoja tilillä: ИНН КПП Министерство финансов Краснодарского края (л/с ) р/счет БИК ГРКЦ ГУ Банка России по Краснодарскому краю г. Краснодар Назначение платежа: КБК Добровольные пожертвования для оказания помощи соотечественникам, проживающим на территории Украины. НДС не облагается. XXX IFUSCO -konferensii pietäh Germuanies Rahvahienvälisty IFUSCOnuorien tutkijoin konferensiedy pietäh joga vuottu eri mua lois. Tänävuon se roih pietty Germuanies, Göttingenlinnas sulakuun päivinny. Tavan mugah k o n f e r e n s i e h yhtyy korgieloin školien opastujua da aspirantua, kudamat tutkitah suomelas-ugrilazii. Karjalaspäi IFUSCO-konferensiele lähtöy Petroskoin valdivonyliopiston itämerensuomelazien kielien laitoksen viijenden kursan opastui Sergei Minvalejev. Sergei opastuu vepsän da suomen kieldy. Hänen dokluadu konferensies roih omistettu vepsäläzile mifolougiele da literatuurale. Kirjašton uuvvet nettišivut Karjalan Kanšallini kirjašto otti käyttöh uuvvet nettišivut. Niijen oštoiteh on jiänyn entisekši: Kirjašton viralliset nettišivut ei olla yksistäh kirjašton visiittikortti, ne annetah mahollisuuvven käyttyä kirjašton nettiresurssija ta onlinepalveluja. Nettišivujen kehittäjät on muutettu saitin disainin, lisätty uušie funktijoita ta luajittu nettišivut helppokäyttösikši. Venäjänkielisen versijon lisäkši nettišivuilla toimitah šuomen- ta enklanninkieliset versijot. Nuoret opaštujat tiijuššeltih piämieheltä mimmoset ammatit ollah kyšytyimpie tašavallašša lähiaikoina. Karjala tarviččou ammattilaisie nuorie ihmisie»»karjalan Tašavallan piämieš Aleksandr Hudilainen tapasi Petroskoin valtijonyliopiston nuorie aktivistoja. Tatjana Torvinen Nuorisohallitukšen ta Nuorisoparlamentin etuštajat, yliopiston ammattiliiton johtajat, eri tietokuntien opaštujat keräyvyttih Petroskoin yliopiston šuurešša šalissa 2. šulakuuta. Tapuamisen alušša Aleksandr Hudilainen ker to Karjalan hallituk šen vuuvven 2013 työn tulokšista. Piämiehen šanojen mukah taloušvaikeukšista huolimatta tašavalta šai federaalisen keškukšen kannatušta, mi avasi Karjalan ieššä uušie perspektiivijä. Niijen lu vušša on Karjalan šuvipiirien kaašutuš, šekä federaalisien autoteijen kun noštamini ta rakentamini. Yksi tärkeimmistä toimista on Valtijollisen komissijon peruštamini, kum pani rupieu hoitamah ta valvomah valmistamista Karjalan 100- vuotispäiväh. Valtijollisen komissijon kehittämien projektien ta ohjelmien anšijošta Karjala šuau ratkaissa monet kipiet kyšymykšet. Nuor isoha llituk šen johtaja Jelena Biktimirova kerto uuvvešta projektista, kumpasen mukah yritetäh tutuššuttua nuorie ihmisie paikallisien laitokšien toimintah ta kiinnoššuttua heitä työläisammattiloista. Meinuamma peruštua ryhmä, kumpaseh lii tytäh nuoret aktiviiset ihmiset, Karjalan ammattiopistojen ta korkiekoulujen opaštujat ta rupiemma yheššä käymäh eri teollisuušlaitokšilla, mi antau meilä mahollisuuvven leventyä omua tietoalua, Jelena Biktimirova kerto. Nuorisoparlamentin joh taja Anton Čivin tiijušteli piämieheltä mimmoset ammatit ollah kyšytyimpie tašavallašša lähiaikoina. Aleksandr Hudilaisen mie leštä vuosi vuuvvelta kašvau sosiaalialan ammattien šuosijo. Kyšytyimpie ammattija Karjalan talouvešša ollah ne, kumpaset liitytäh Karjalan johtavih teollisuušaloih: meččäteollisuuteh, kaivoštoimintah, turismih, liikenteheh. Opaštujat oli noššettu äijän muita kyšymykšie, kuten nuorien rakennušprikaatien kehitykšeštä Karjalašša tahi nuo risopolitiikan prioritteettiloista. Kaikki kyšy mykšet on otettu huomijoh. Karjalan piämieš lupasi jatkua keškušteluo Nuorisohallitukšen, -parlamentin ta nuoriso järještöjen kera. Nuorisohallitukšešša»»Kivakka-retken šuavutukšet Nuorie ihmisie yritetäh tutuššuttua paikallisien laitokšien toimintah ta kiinnoššuttua heitä työläisammattiloista. ta Nuorisoparlamentissa toimitah oikein aktiiviset ta luovat ihmiset, heilä on äijän hyvin kehitettyjä idejoita. Hyö paremmin tiijetäh, mitä tapahtuu nuorisoympäristöššä ta mitä nuoret tarvitah, Aleksandr Hudilainen korošti tapuamisen jälkeh. Šamana päivänä Karjalan piämieš piti tapuamisen Kivakka-valjakkoretken ošallistujien kera. Retkeh otti ošua 46 Petroskoin valtijonyliopiston opaštujua. Matka kešti 14 päivyä ( tuiskukuuta). Kahen netälin aikana opaštujien piti ylittyä tuhat kilometrie kahekšašša koiravaljakošša. Kivakka-retken reitti kulki Matrossu- ta Kintahankylän, Insuniemen, Puatanen, Tikšan ta Kalevalan kautti Puanajärven kanšallispuistoh šuate. Retken johtajana oli tunnettu matkamieš Viktor Simonov. Retki šai kannatušta Karjalan hallitukšen, tašaval lan Lajenhyväkšymiskokoukšen ta Venäjän muantietehen liiton puolešta. Opaštujat pitälti valmistauvuttih täh matkah: harjoteltih liikuntua ta untie, opittih valjakkoajotaituo. Nuoret lähettih matkah Priäžän piirin Matrossukyläštä. Matan loppupistehenä oli Puanajärven puiston Kivakkatunturi, kuitenki lämpimän šiän takie retkeilijät jouvuttih lopettamah matan 60 kilometrie ennein loppupistettä. Tie oli pahašša kunnošša, lumi oli šulan ta valjakot jouvuttih ajamah vettä myöte. Koirat ei voitu jatkua matkua šemmosissa oloissa. Opaštujat piätettih kuitenki vallata Kivakkatunturi enši kešänä. Karjalan piämieš Aleksandr Hudilainen tervehti ta onnitteli kaikkie retken ošallistujie. Nuoret kerrottih piämiehellä vaikutelmieh matašta. Monilla tämä matka oli elämän šuurin tapahtuma ta kokemuš. Nuorien matkamiehien ohjuaja Viktor Simonov kerto uušista šuunnitelmista. Enši vuotena on meininki järještyä valjakkoretki Vodlajärven kanšallispuistošta Arhankelin alovehen Iänisen rannikko -puistoh šuate. Voit olla, jotta täh retkeh ošallistuu kuulusa matkailija F odor Kon uhov. A enši šulakuušša Simonov opaštujien kera meinuau vallata Pohjoisnavan.

3 »»opastus «Oma Mua» 9. šulakuuta Kielioppi kynnyksenny»»petroskoil piettih jo kaheksattutostu kerdua piettih Karjalan, vepsän da suomen kielen kilbua, kudamah tuli opastujua eri Karjalan piirilöispäi da Piiterispäi.»»Muamankieli Jelena Filippova Kilvan avajazis opastujii tervehtittih da toivotettih lykkyy kilvas Opastajien jatko-opastuksen instituutan prorektoru Jelena Bogdanova (sanakse, kilbu piettih instituutan seinis), kul tuuruministerstvan spetsialistu Natalja Vasiljeva da Petroskoin ozaston Suomen konsulu Tuomas Kinnunen. Kaikin pandih merkile sen, ku kilbuniekat jo muite ollah voittajat, hyöhäi voitettih kielikilvas omis piirilöis. Petroskoilehäi tullah parahis parahimat. Tuomas Kinnunen, kudai enzi kerdua oli kielikilvas, toivoi, ku nämmis kilbuniekois kazvetah tuliet kielimiehet, kirjuttajat, opastajat. Tämän vuvven kilbah tuli opastujua Kalevalan, Kondupohjan, Karhumäin, Anuksen, Onieganrannikon, Priäžän, Suojärven piirilöispäi, Kostamukses, Petroskois da Piiterispäi. Piiterispäi tuli suomen kielen opastujua. Piiterin alovehelpäi puaksuh tuli sežo vepsän kielen opastujua, tänävuon pahakse mieldy heidy ei olluh. Kai opastujat karjalan, vepsän da suomen kielen oli juattu kahteh joukkoh. Enzimäzes oldih net, ket nellätty vuottu opastutah kieldy, toizes, ket jo seiččemetty. Kilburuavos iččenäh oli kymmene tehtäviä. Enzikse, arvostelujoukko, kudamah kuului kielen opastajua, toimittajua, kieliaktivistua da yliopiston opastujuagi, kačoi, kui lapset ellendetäh heile lugiettu tekstu. Kilbuniekoile sen jälles pidi vastata oigieh kyzymyksih. Ruattavakse sežo oli annettu mondu kieliopillistu harjoitustu. Kilbuniekoile pidi vie kirjuttua pienet kerdomuk Puadenelazet da kotkatjärveläzet opastujat yhtes. Heidy oli voittajien joukosgi. Kuva: Jelena Filippova, Oma Mua set kuvii myöte da sanella tietys teemas. Midä iče olemmo huomannuh, ga lapset ellendetäh hyvin karjalakse, ellendetäh mis on pagin, maltetah iče sanuogi da paista. Ga kieliopin šeikat vie ollah jygiet heile, ei hyö ainos malteta oigieh taivuttua sanoi, semmite verbilöi. Nellätty vuottu liygii opastujii voimmo vaigu kiittiä, hyö ylen terväh kirjutettih ruado dai putilleh. Heijän joukos parahakse roittih Kotkatjärven školan opastujat. Ksenija Artemjeva rodih voittajakse, Al ona Vdovinova piäzi toizele sijale. Kolmandele sijale puutui Suomelas-ugrilazen školan opastui Anastasija Jakovleva. Kaikkiedah täs joukos oli kymmene kilbuniekkua Petroskois, Jessoilas, Kotkatjärves, Anukses da Priäžäspäi. Seiččemetty vuottu liygii opastujien joukos voittajakse puutui Natalja Baranovskaja Jessoilaspäi. Toizele sijale piäzi suomelas-ugrilazen školan opastui Vladilena Zlokazova, kolmandele kotkatjärveläine Ksenija Gormina. Vienalazil nellätty vuottu opastujis parahat oldih: puadenelaine Oleg Mironov, toizele sijale piäzi jyškyjärveläine Tatjana Bumbul, kolmandele sežo puadenelaine Viktorija Travina. Seiččemetty vuottu kieldy opastujil voittajakse piäzi jyškyjärveläine Pavel Rižkevič. Hyviä vienalastu kielenmaltajua tuli Puadenelpäi da Jyškyjärvelpäi. Toizel sijal oli suomelas-ugrilazen školan opastui Anna Rogova, kolmandel saman školan opastui Aleksandr Petruško. Omii mielii kirjutakkua Alavozen školan opastujat varustutah lugijoin kilbah Anukses. Kuva: Ol ga Kuzmina, Oma Mua Runuo muamankielel Ol ga Kuzmina Anuksen piiris valmistutah On hengis kieli tuattoloin -runokilbah, kudai pietäh Vladimir Brendojevan mustole omistetun Täs synnyinrannan minun algu -festivualin hantuzis. Enne tädä suurdu kilbua piirin školis piettih omat pienembät kilvat, gu vallita parahat runoloin lugijat, kuduat lähtietäh ozuttamah omii neroloi Anukseh. Jogahine škola voi työndiä kilbah kolme hengie. Piirin kylien keskes kaikkii enämbi lastu harjaitetah karjalah kieleh Alavozen školas. Sie pagizemah livvikse opastuu läs kahtusadua viittykymmendy hengie enzimäzes seič čemendeh kuas sassah. Sanella omat runot varustuttih kluasoin parahat opastujat. Tänävuon vahnembile lapsile oli ehoitettu ičel vallita runot lugiettavakse, nuorembii lapsii autoi opastai. Kilvan aigua škola niekat lugiettih Vladimir Brendojevan, Puavo Lukinan, Tatjana Baranovan, Vera Larionovan sego Zinaida Dubininan runoloi. Lapsien neroloi arvostettih školan opastajat. Kilvan voittajat vallittih kahtes igäjoukos: 7 12 da Tuloksien mugah enzimäzes igäjoukos parahikse piästih 1. kluasan opastui Nikita Kuznetsov da 3. kluasan opastui Aleksandra Popova, vahnembas igäjoukos voittajakse tuli 6. kluasan opastui Marina Kuzmina. Kai lapset suadih kiitändykirjazet da pienet lahjat. Vie suurekse ilokse kaikile oli 2. kluasan opastujien ezitys, hyö pajatettih karjalakse, sen ližäkse lapsile oli varustettu Meččy da kodi -kiža, kudaman aigua školaniekat ozutettih, kui hyvin hyö tietäh meččyelättilöi da kodižiivattoi. Sulakuun 23. päivänny kilvan voittajat lähtietäh sanomah omii runoloi Anuksenlinnah On hengis kieli tuattoloin -tazavallan kilbah.

4 4 «Oma Mua» 9. sulakuudu 2014»» teatteri Brend»»Anuksen karjalazet -yhtis»»vuozipäivy Jelena Filippova Ilopalat Miehet jalot, Joga dielos kädevät, Meččiä kuatah, Muadu ruatah, Kojit pannah pädevät. Näytelmän jälkeh myö pakasima Vienon ta Pekan kera, kiittimä heitä ta hyö vähän kerrottih täštä esitykšeštä. Kuva: Boris Kasjanov Paginkanzu teatterissa»»kanšainvälisenä teatteripäivänä, 27. kevätkuuta, klubilaiset käytih kaččomah Pyhä asie -näytelmyä. Natto Varpuni Paginkanzu-kluuban rahvas vastavuttih Kanzallizes teatras. Sie hyö kačottih Pyhäžy dielo -spektaklii livvikse. Pyhä asie -näytelmän artistoina ollah koko Karjalašša ta Venäjällä tunnetut kalevalalaini Vieno Kettunen ta Vitelen karjalaini Pekka Mikšijev. Tätä ennein olin jo kaččon tätä näytelmyä karjalan kielellä, a tällä kertua še oli venäjäkši. Meilä, paginkanzulaisilla, še oli hyvä, šentäh kun meijän kešen oli niitä, ket ei niin hyvin ošata karjalua. Näytelmän jälkeh myö vielä vähän pakasima Vienon ta Pekan kera, kiittimä heitä ta hyö vähän kerrottih täštä esitykšeštä. Vieno Kettunen, Petroskoin Kanšallisen teatterin näyttelijä: Tämä näytelmä hyvin mänöy karjalakši tai venäjäkši, šuomen kielellä ei ni kuin! Tekstit on kirjutettu niin, jotta šuomen kielellä kun niitä kiännät, niin hölynpölyö tulou. Näytelmän kirjutti venäläini ohjuaja, šiinä on šemmoista huumorie ta niitä as s oja, mitä šuomelaiset ei ymmärretä. A vet et rupie aina šelvittämäh rivien välissä olijua merkityštä. Tatjana Baranova: Mie hämmäššyin šiitä, kun Vieno šano, jotta tämän näytemän on kirjuttan mieš. Šiinä on niin hyvin näytetty naisen tuntehet, šurut, ilot ta šielun kärši mykšet. Mie olin varma, jotta naini on kirjuttan šen! Miteinpä mieš voit olla niin herkkä! Olga Žarinova: Näytelmän karjalankielini versijo milma enämmän miellyttäy! Še on aivan kuin oma. Ka tätäki kačoin hyvällä mielin. Valentina Černova: Viimekši kävin teatterissa vuosi takaperin, kačoin Emähukka-näytelmyä. Kun harvaseh tulou käytyö teatterissa, niin kaikki näytelmät ollah mukavat! Aikoinani 16 vuotta elin Kalevalašša, niin miula himotti kaččuo Vienuo, kun hiän on kalevalalaini. Kyšyin vielä häneltä kalevalalaisista, ka yhtehisie tuttavie meilä ei löytyn. A näytelmä oli hyvä! Nyt kaččosin šitä vielä i karjalan kielellä. L udmila Jurjeva: Näytelmä miula ylen miellytti. Mie toičči itin, toičči nakroin. Šilmien eteh tultih oman miehen vanhemmat. Ne ollah šamanmoiset kuin näytelmäh piähahmot: mieš on luja ta töykie, а akka on huolellini ta proškenjua antaja. Iče artistat oltih ylen hyvät. Šyvä kumarruš ta kunnivo heilä, kun hyö täššäki ijäššä ollah lavalla, a Pekka vielä i kantau Vienuo šylissä! Tämmösie näytelmie kannattau kaččuo nuorilla! Hyö šanotah, Šyvä kumarruš ta kunnivo heilä, kun hyö täššäki ijäššä ollah lavalla, a Pekka vielä i kantau Vienuo šylissä. jotta nyt on vaikie elämä, ka kaččokkah hyö, mitein heijän ukot ta ämmöt elettih! Ta šiitä vertakkah! Kaččokkua ta lukekkua Paginkanzu-klubin materiaalija internetissä paginkanzu Myö keräyvymmä kakši kertua kuukauvešša Kanšal lisien kulttuurien keškukšešša, huo nehešša 11. Tulkua tervehenä! Lisätietoja kerhošta šuat Oma Mua -lehen toimitukšešta! Näytelmän kirjutti venäläini ohjuaja, šiinä on šemmoista huumorie ta niitä as s oja, mitä šuomelaiset ei ymmärretä. Omii mielii kirjutakkua Anuksen karjalastu Vladimir Lukinua hyvin tutah Karjalas. Häi karjalan kielen da karjalazen rahvahan puolistai on Anuksen karjalazet -yhtistyksen piälikkö, monien vuozien aigah kuuluu Karjalazien vallittuloin nevvostoh da Karjalan piämiehen tyves toimijah Karjalazien, vepsäläzien da suomelazien nevvostoh. Häi nägyy on joga pivos, kus vai sellitetäh karjalazien dieloloi da ruadoloi, piettänehgo niidy Anukses libo Petroskois, libo vie kustahto muijal. Ainos tulou, ku tulemattah ei voi olla. Dai miehen maltuo da neruo tottu sanuo tarvitah ainos. Ylen tiedäjyhäi häi on. Vladimir Vasiljevič hätken aigua ruadoi ezmäi opastajannu, sit vie hätkembän Anuksen piirin administratsies. Oli opastusozaston piälikönny, hoidi sotsiualukyzymyksii, oli administratsien varapiälikönnygi. Juuret karjalazet Kerran ku Vladimir Vasiljevičua tutah karjalazien aktivistannu, sendäh paginuagi täs kirjutukses enne kaikkie rodieu hänen ruadolois. Yhtelläh sanomattah miehen juuris da perehes sežo nikui ei sua olla. Ei ku ollus mies moine ylbei omis juuris da omas kanzas, ruvennusgo häi sen verran vägie panemah sih dieloh. Lukin on umbikarjalaine, rodinuhes Žilčoin hierus. Hänen tuattah oli Žilčoispäi, muamo Yllözespäi. Perehes aiven paistih kahtel kielel: karjalakse da ven akse, maltettih sežo suomen kieldy. Tuatto, Vasilii Lukin, ijän kaiken ruadoi šouferinnu, muamo, Anna Lukina, opastajannu, kul tuurutaloin emändänny, sit ruadoi bol ničas kantsel aries. Vladimir, kudai lähti muaman jälgilöile rodih opastajakse, mustelou: Muamo 17 vuodine neičykky opasti školas saldatoin alguneroloi, yhtel aigua oli kirjuopastundas. Sit händy työttih ruadoh Tuulokses, kus häi opasti pikkarazii lapsii. Sit hänele 31. elokuudu sanottih: 1. syvyskuudu Žilčoih pidäy azuo škola. Yhtes päiväs hieruh tuodih partat, opastuskirjat dai škola oli azuttu. Ei se nikonzu olluh suuri. Vladimir Vasiljevič, konzu opastui sit, kogo školas oli toinah kuuzitostu hengie. Opastuttih yhtes pertis, yksi opastai oli. Kluasois kus nelli hengie opastui, kus kuuzi. Konzu Lukinat muutettih Yllözeh tuat

5 »»kandurahvas ojevan jälgeläzet tyksen piälikkö Vladimir Lukin pidi omassah vuozipäivän. «Oma Mua» 9. šulakuuta Anuksen karjalazet joga ruadostu ruatah yhtes. Ruatah äijän dai nikonzu omii ruadoloi ei kohista. Tänäpäi liiton halličukses ruatah: Vladimir Lukin, Galina Fedulova, Georgii Černobrovkin, Roman Leontjev, Julija Žuravl ova, L udmila Kuzmitskaja, Irina Fomina, Natalja Nikolajeva, Irina Romanova, Inga Gurilova. to nosti koin sinne, Vladimir rubei käymäh Yllözen školah. Yheksändeh da kymmenendeh kluassah käi jongoi Anukseh. Jälles školua lähti opastumah Petroskoin valdivonyliopistoh fiiziekku-matematiekan tiedokunnale, kudaman loppiettuu ruadoi äijän vuottu fiiziekan opastajannu Alavozes da Anukses. Tänäpäigi, konzu on penziel, opastau fiiziekkua linnan enzimäzes školas. Vladimiral on kaksi lastu. Poigu kui tuatto toine opastui fiiziekakse, tytär ruadau histourien opastajannu suomelas-ugrilazes školas. Yhtel bunukal on jo kuuzitostu vuottu, tyttöbunukkazel on vaste kaksi vuottu igiä. Kaikin ellendetäh karjalakse. Lapset kuulta minuu voija, ga kai uvvessah sanuo karjalakse ei voija. Ga duumaičen ruvetah parembi pagizemah. Nuorembazen bunukkazenke minä aiven livvikse pagizen. Häi vie pahoi pagizou, pieni on, ga duumaičen häi kaikkii parembi rubieu pagizemah livvikse, sellittäy Vladimir Vasiljevič. Toine bunukku jo tänäpäi ylbiesti sanou: minä tiijän minun died oloin seiččie sugupolvie, hyö kaikin oldih karjalazet. Anuksen karjalazet omil väil on piästetty ilmah jo äijy kirjua karjalakse da ven akse. Sit ruavos heidy vie auttau konzugo Kanzallizen poliitiekan ministerstvu, konzugo linnan laitokset, kudamienke yhtistyksel on ylen hyvät välit. lazet, semmite anukselazet, tietäh parembi minuu. Anukselazil ollah omat jo perindöllizekse roinnuot pivot da tapahtumat, ruavot da dielot. Brendojevan festivuali, hengellizen muuzikan festivuali, joga vuottu pietyt muamankielen päivy da Kalevalan päivy, kirjoin julguandu, linnan pihoin nimilöin karjalakse kirjutandu. Da vie äijy midä muudu. Ei ole ni yhty kuudu, ku Anuksen karjalazet ei luajittas hos yksi pido libo vastavus. Uuttu ruavos Uuzis ruadolois pidäy mainita kyykkä-kižan kilvat, kudamii piettih mennyt sygyzyl, da karjalan kielen kerho. Myö, konzu midä azummo, ga ainos olemmo yhtes. Emmo nikonzu pidänyh kyykkä-kilbua, ga ehtimmö vai sanuo, ku moizet tullah, kaikin sit tuldih auttamah dai kilvat roittih hyvät. Enämbi viittykymmendy kižuajua tuli, eri-igästy, nuorimal oli 7 vuottu, vahni Vladimir Lukinan ruado on korgiesti arvostettu tazavallan tazol. Mies rodih Karjalas mennyt 2013 vuvven laureatakse. Kuva: Jelena Filippova, Oma Mua Ruavottah ni yhty päiviä Kiännymmö Anuksen karjalazien ruadoloih. Vladimir Lukin, hos ongi penziel, ga ruavottah ei ole ni yhty ainavuo päiviä. Vuvvennu 2007 oli perustettu Anuksen karjalazet -yhtistys, Vladimir Vasiljevič on sen alalline piälikkö. Yhtistyksen ruadoloi, en ku kaikkii maltane luvetella, ga duumaičen niilöi karjamal enämbi seiččiekymmendy. Duumaičemmo kezäkuul lähtie Kalevalah kilbah. Dengua ku löydänemmö, ga lähtemmö. Emmo, ga yksikai omas rajonas rubiemmo ielleh kižuamah, sanou Vladimir Vasiljevič. Vladimir Vasiljevič ičegi on hyvä sportumies. Nuorete kävyi sportukerholoih, juoksendeli, hiihti. Ylen vagavah harrasti sportuorientirovaniedu. Sanakse, hänenke yhtes anukselazien joukko vuvvennu 1970 Petroskoil 9. oraskuun kilvas oli toizekse paras, Leningruadan joukon jälles. Kanzoinvälizis kilvois, kudamii piettih Karjalan kannaksel da kudamis oli 53 joukkuo, meigäläzet piästih viijendele sijale. Vladimir Vasiljevič tänäpäigi ei hyllän nyh sportua, kižuau bunukanke jalgumiäččyh.»»azettua ei sua Ičel joga ruavos Sanottih kerran anukselazet, ku pidäy olla oma karjalan kielen kerho. Luajittihgi se. Jo puoli vuottu se ruadau da rahvas joga nellättypäiviä ruavon jälles kiirehtetäh sinne. Kieldy kävyy opastumah nellitostu hengie. Vladimir Vasiljevič sežo ei jiä bokkah, hos livvikse pagizougi hyvin. Sanou: olinhäi ideologannu, alguhpanijannu, sendäh ei ole hyvä bokkah jiäjä. Dai hyväkse sanou se on, kerhos häi kehittäy omua kirjutusneruo. Enne toinah ei kaikkie maltanuh oigieh kirjuttua, nygöi aiven vai parembi kirjuttau. Opastajannu kerhos on Marija Ivanovna Tarasova. Jogahizele opastujale annettih Ol ga Žarinovan kirju Pagizemmo karjalakse. Rahvas livuttih opastumah, konzu aigu menöy, urokku loppuu, vie nägyy tahtottas jatkua, vie opastuo. Moločat! Ehtittih opastujat jo ozuttua omii neroloigi. Tuhukuul, konzu oli muamankielen päivy, kerättih rahvastu da ozutettih livvikse Teremok-suarnu. Olen karjalaine Anuksen karjalazien ruavot ollah kaikile tiettävät da hyviä tolkuu sit on. Tuozin lopukse vie yhten ezimerkin. Joga vuottu Karjalan resursukeskus kyzyy Anuksen karjalazii pidämäh kyzelyy. Mennyt vuon pidi kyzellä tietty lugu karjalastu da ven alastu. Tänävuon vallittih vai igii myö. Kummua, kačo, oli. Emmo voinnuh löydiä sen verdua ven alastu, mi pidi. Ennepäi tiezimmö, tämä ristikanzu on ven alaine, pagizou ven akse. Tulimmo kyzelemäh, ga sanou: olen karjalaine dai rubien olemah. Se ei olluh vai yksi kerdu, nenga oli puaksuh. Tänävuon konzu kyzyimmö, kus pidi kirjuttua oma kanzu, enimät näitgös kirjutettih: olen karjalaine, sanou Vladimir Lukin. Onhäi se anuksen karjalazien suuren ruavon suuri tulos. Anuksen karjalazil pluanua tuliekse aigua on äijy. Tänä sygyzyl hyö pietäh suuri konferensii, kudamal paistah Anuksen čupun histouriedu, kul tuurua da pravoslavnoidu uskuo. Tänä vuon sežo jullatah Vladimir Brendojevan da Zinaida Dubininan runoloin kirju kahtel kielel: karjalakse da ven akse. Ven akse runoloi kiändäy Georgii Černobrovkin. Jo sanoimmo rahvahale oman mielen. Hyö miellyttih sih, miellyttih kiännöksihgi. Georgii Ivanovič on nerokas kiändäi, hänel puuttuu hyvin kiändiä runon syväimen da mielet, jatkau Vladimir Lukin. Mieles sežo on kehittiä yhteisruaduo tverin da piiterin alovehen karjalazienke. Anuksen karjalazet jo ollah äijän kerdua käydy heillyö, sinne heidy ainos vuotetah. Karjalastuhäi da karjalakse maltajuahäi sinne on vähä jiännyh, sendäh pidäy rahvahas, kerran ku on kiinnostustu omah kieleh da juurih, kaikelleh kannattua da livuttua. Olimmo konzu tverin mual, rahvas sanottih: konzu tulimmo kul tuurutaloih duumaičimmo, nimidä emmo ellendä, ga jo enzimäzen pajon kuultuu rubeimmo ellendämäh sanoi. Se juuret vikse viettih omah puoleh. Vie hätken konsertan jälles pagizimmo rahvahanke, niken ei lähtenyh iäre. A rahvastu oli täyzi zualu, ei olluh kunne jalgua polgiegi, sellittäy Vladimir Lukin.

6 6 «Oma Mua» 9. sulakuudu 2014»» rahvaskundu Rakkahuolla ammattih Tatjana Bolujeva Olga Dmitr ijev na K amenskaja on huomattava ihmini. Elämän 43 vuotta hiän omisti työllä kirjaštošša. Vuuvvešta 1993 täh päiväh šuaten Olga Dmitrijevna on ruatan lukijien kera Petroskoin kirjašton nro 2 tilaušošaštošša. K i r j a š t o n h o i t a j a n vaikieh työh kaččomatta Olga Kamenskaja on aktiivini, vesselä ta elämäniloni ihmini. Naini valičči kirjaštonhoitajan ammatin šentäh, kun oikein tykkyäy lukie. Täštä ammatista tuli hänen elämäntyö. Olga Dmitrijevna tykkyäy ruatua lukijien kera. Monet lukijatki tykätäh häntä ta kerrotah häneštä vain hyvyä. Niin, eläkeläiset Jevdokija Matvejevna Zavertailo ta Nina Ivanovna Gorškova kiitetäh Olga Kamenskoita ilošta, kumpaista hyö tunnetah, konša tullah kirjaštoh valiččomah kirjoja. Šanakši nämä naiset ollah kirjašton aktiivisimmat lukijat. Ei šattumalta Olga Dmitrijevna Kamenskaja oli valittu Golikovka- Zakeka -kaupunkin piirin Veteraanijen neuvoštoh. Myö olemma ylpiet, jotta meijän kirjaštošša ruatau šemmoni hyvä ihmini, kumpani niin tykkyäy omua ammattie. Olga Kamenskaja valičči kirjaštonhoitajan ammatin šentäh, kun oikein tykkyäy lukie. Kuva: Tatjana Bolujeva Omamualazet-kluuban rahvas aktiivizesti ruatah kylän hyväkse. Kuva: Sergei Kn azev Veškelčät kyzytäh abuu»»veškelyksen aktivistat tahtotah luadie kniigu Siämärven rannikon kylih nähte. L ubov Prisoškova Veškelyksen kirjastos puaksuh pietäh kodirannale omistettuloi pidoloi Omamualazet-kluuban vastavuksii, ekskursieloi, vastavuksii lapsienke. Terväh roitah ilmoitettu Veškelyksen tiedäjät kilvan voittajat. Tämä kilbu omistettih Veškelyksen kylän paikannimistöle da kyläs eläjien sugunimile. Tuandoi Veškelyksen kirjasto vastai gostii kodirannan tiedäjii Anna Vasiljevna Kouruu Särgilahtespäi da Priäžän etnokeskuksen ruadajii Jekaterina Prohorovua da Timofei Ivanovua. Runohuon päivy Suolusmäil Jelena Tereščenko Suolusmäin kirjastos n:o 7 Kanzoinvälizenny Runohuon päivänny piettih vastavus karjalazen kirjuttajanke. Ivan Stepanovič Savin on nerokas muamankielen maltai, runoilii da kirjuttai. Runohuon illačul häi ezitti pidoh yhtynyzile uvven kniigan Kivussah oma, kus on kirjutustu Ivan Stepanovičan roindukyläh näh, runuo da runoilijan kerdomus omas ičes. Vastavus piettih Runohuon päivänny, sendäh sinäpiän kirjastos kuului Vladimir Brendojevan, Aleksandr Volkovan, Nikolai Rubtsovan, Marina Tsvetajevan runuo. Omii mielii kirjutakkua Anna Vasiljevna Kouruu tunnemmo hyvin, häi on rodužin Pavšoilan kyläspäi, opastui Veškelykses, täs hänel on äijy rodn ua. Anna Kourul suitui äijy materjualua meijän kodirandah nähte, meijän kirjastosgi vuozien aloh kerdyi materjualua sih nähte. Myö piätimmö panna yhteh net kallehet meile materjualat da piästiä ilmoih uuzi kniigu Siämärven rannan kylih nähte. Hos meile ongi jo hyvä kniigu S amozer je, ga sehäi on tutkimus. Meile himoittas sanelta, kui rahvas elettih kylis, kerätä kylän eläjil mustelmii endizis aijois, löydiä kuvua. Anna Vasiljevnal jo on kerätty materjualua Pavšoilan, Särgilahten da Kiškoilan kylih nähte, meile on materjualua Veškelykses, Vohkuselläs da Kaššalilammis. Tulou vie kerätä materjualua Niiniselläs, Loginselläs, Lagilammis da Inžuniemes. Ruaduo on ynnälline tukku, ga se on mieleh meile. Ohjuamah meijän ruaduo rubieu Priäžän etnokeskus. Kniigu kačotah luadie 3D-formatas. Kučummo abuh kaikkii, kel on tieduo da materjualua nämmih kylih nähte. Yhtes myö luajimmo hyvän dielon säilytämmö rahvahan mustos Siämärven kylien elaijan. Runohuon illačul Ivan Savin allekirjutti omat kniigat pidoh yhtynyzile. Kuva: Jelena Tereščenko Meijän muršut ollah parahat Tatjana Bolujeva Talviuinnin muajilmanmeštaruuš piettih 23. kevätkuuta Šuomen Rovaniemeššä. Kilpailuih ošallissuttih Karjalan etuštajat talviuinnin harraštajat Petroskoin Viktorija-klubista. Kolmen päivän aikana meijän urheilijat šua tih yhekšän kultamitalie, kymmenen hopieta ta yhekšän pronššimitalie. Viktorija-klubin jäše net piäštih parahah tulok šeh joukkovehen pistemiäräššä. On nittelemma meijän uimarija anšijollisella voitolla. Jurii Ivanovič Prohorov kymmene vuottu johtau Petroskoin politsiiveteruanoin nevvostuo. Kuva: Tatjana Bolujeva Kymmene vuottu veteruanoile abuh Tatjana Bolujeva Jurii Ivanovič Prohorov jo kymmene vuottu johtau Petroskoin politsiiveteruanoin nevvostuo. Häi on hyväsydämelline mies da johtai. Nygöi Petroskois on 215 politsiiveteruanua, heijän keskes on kymmene voinuveteruanua. Jogahizes heis voibi kirjuttua kniigu. Heijän elaigu on merkinny politsien nuorile ruadajile. Veteruanoin nev vosto avvuttau veterua noile, löydäy varua maksullizeh liečindäh da kallehih rohtoloih, hyvittelöy vuozipäivyniekkoi, valmistau lahjua voinuveteruanoile pruazniekoikse. Veteruanoin nevvoston sotsiuallinegi ruado kiehuu: veteruanat avvutetah Lapsien kodiloile n:o 2 da n:o 4, pietäh vastavuksii školaniekoinke. Ei ammui oldih pruazniekallizel kerähmöl, kus annettih pasportat Deržuavinan nimizen litsein niile opastujile, kelle täydyi 14 vuottu. Veteruanoin nevvostoh kuulujat yhtytäh sportukilboihgi. Mennyt vuv ven piästih toizele sijale ammundukilvas. Jurii Ivanovič ainos on valmis tulla abuh omile veteruanoile.

7 »»kazvatus «Oma Mua» 9. šulakuuta Kačo vai!»»äijän vuottu lapsien kazvattajannu ruadanuh Alisa Gubareva sanelou, mil erotah meijän da Suomen päivykoit. Alisa Gubareva Kokenut päiväkojin kašvattaja Alisa Gubareva vertuali lapšien kašvattamisoloja Šuomen puolen ta meikäläisissä päiväkotiloissa. Ei ammui olin käymäs Suomes. Se oli talvikuus. Tuttavu, kenen luo myö olimmo, kyzyi: Tahtozitgo kävvä päivykodih. Häi tiedäy, ku minä ruavoin päivykois 53 vuottu. Sanou: Meil avattih uuzi päivykodi, vai kaksi kuukauttu. Tiettäväine, minä tahtoin lähtie päivykodih. Jo pihalpäi nägyi: meile tämänmostu ei ole. Menimmo sydämeh. Lapset yhtet oldih šuorivumas pihal. Myö jaksoimmo kengät, jalloil oli lämmin, late lämmitetäh. Škuappazii ei olluh, joga lapsel 3-4 vuarnua, ylähän pieni škuappaine hattuzih da alazih näh. Alahan škuappaine sukkazih näh da vie voijah istuo, konzu šuorivutah. Sit minä sanoin: Kačo vai! Kyzyin, kusbo jallačit ollah? Menimmö toizeh pertih, sie ylen lämmin, keskilattiel seizotah stankat (mittumii käytetäh, konzu puudu pilatah) da mollembil puolil raudazet keppizet, a keppizis lapsien kengäzet kuivetah. Tämä perti on sobien kuivatusperti. Tostu kerdua jo sanoin: Kačo vai! Menimmö toizeh pertih, sie pajatin lapsil Petroskoi-pajozen, hyö oldih lähtemäs šuorivumah pihal. Kačon, pertis on tavallizet stolat, mittumat ollah joga perehes kois. Johtai sanoi: nämä stolat ollah lapsil. Kačon, stuulazet ollah korgiet, joga lapsel jalgazien ual laudaine, voibi nostua libo heittiä alahembi. Kyzyin: miksebo tavallizet stolat? Johtai sanoi: gu ruadajil olis hyvä istuo lapsien rinnal da opastuo. Eihäi kois Konzu lapset ei muata, tiä kižatah. Kruavattizet ollah škuapois. Uksi avatah da kaksikerroksine kruavattine siepäi oijendetah. lapset istuta pienis stolazis da stuulazis. Jo kolmas kerran sanoin: Kačo vai! Meijän päivykodilois pienil lapsil ollah pienet stolazet da stuulazet, a ruadajat, lapsienkazvattajat, konzu syötetäh, piirustetah da vie midä muudu ruatah, istutah pienil stuulazil, libo kumarduksil kogo päivät. Sithäi nygöi ollah kibiet sivut da polvet, gu puolisadua vuottu olet ruadanuh lapsien kel. Kyzyin: kusbo lapset päiväl muatah? Menimmö toizeh pertih. Kai pertit korgiet, valgiet, ikkunat suuret. Täs pertis kačon Stuulazet ollah korgiet, gu ruadajil olis hyvä istuo lapsien rinnal da opastuo. äijy bobastu. Konzu lapset ei muata, tiä kižatah. Kruavattizet ollah škuapois. Uksi avatah da kaksikerroksine kruavattine siepäi oijendetah. Ylen kebjei se on ruado. Minä mustan, meil päivykois yksi kruavatti painoi 10 kiluo, a lastu oli 30. Kyzyin: äijygo lastu heil on yhtes joukos? Vastattih 14. Vie tiijustin ongo heile huono puuttuo päivykodih. Sanottih ken tahtou, voibi hos huomei tuv va lapsen päivykodih. Nellätty kerdua sit sanoin: Kačo vai! Miksebo meijän lapsil ei ole huoldu, miksebo meijän päivykoin ruadajil ei ole nengomii ruadopaikkoi? Konzubo meile rodieu moine elaigu? Puaksuh kävväh meijän herrat Suomeh kaččomah da tiijustumah heijän elaigua. Oldannehgo heil silmät salvas, vai midä ei nähtä?! Ga yksi dielo meil on parembi joga päivykois on muuzikkuopastai, a heil ei ole. Kyzyin: mikse? Vastah sanottih: meil joga opastai maltau soittua pianinol da pajattua lapsien kel. Tuttavienke vie myö kävyimmö taloih, kunne päiväkse kävväh niistiet. Heidy sie on kolmenelli piendy joukkuo. Ken midä ruadoi ken kudoi hurstii, ken mittumua käziruaduo. Murgin heil syötetäh ilmai. Kaikis paras on se, ku niistiet ei olla kois yksinäh. Sie ollah kaččojat, abulazet da hyö voijah toine toizenke paista. Se, minun mieles, on paras: Kačo vai! Vie talois on kioski, kus myvväh niistielöin ruavot. Ostin mustokse tontun. Astuimmo kodih da minä duumaičin: hyvä on Suomen valdukundu, gu pidäy huoldu lapsis, niistielöis da vie eläkkeheläzis. Voiton otti Šuojun kazvattai Onieganrannikon piirin piälikkö Aleksei Lučin uskaldi kannattua da auttua opastusalua da sen ruadajii. Valentina Mironova Onieganrannikon piiris piettih IV kilbu Vuvven kazvattai. Kilbu piettih Meliorativnoin kylän školas. Arvostelujoukon piälimäzenny oli Onieganrannikon piirin administratsien opastuksen, kul tuuran da sportan ozaston piälimäine L udmila Parhomuk. Kilbuniekkua oli viizi: Jekaterina Griškina Šuojun stantsien päivykoin kazvattai, Natalja Jefimova Meliorativnoin kyläspäi, Tatjana Dubrovskaja Šuojuspäi, Ales a Anušenkova Šoltarvespäi da Ladvan päivykoin kazvattai Anna Kind uševa. Lapsien kazvattajat ozutettih omii neroloi, opastuttih toine toizes uuzih ruadotaboih. Voittajakse piäzi Šuojun päivykoin kazvattai Tatjana Dubrovskaja (kolmas hurualpäi), kudaigi lähtöy iellizeh kilvan etuappah. Voitos neidine passiboiččou omii kazvattiloi, Kurmičatjoukon lapsii, kudamat jo tänävuon lähtietäh školah. Tatjana Dubrovskaja on rodužin Kuittizen kyläspäi. Karjalazen neidizen kazvatit Šuojun lapset maltetah karjalazii perindölöi, toimitetah kuda-midä karjalazes paginasgi. Tatjana Dubrovskajan ruadodovarišat toivotetah hänele voittuo Karjalan kazvattai kilvas.

8 8 «Oma Mua» 9. sulakuudu 2014»» kanšallini politiikka Olemma erilaiset, kuitenki olemma yheššä -ohjleman lopušša ošallistujat šuatih pikku muistolahjoja ta diplomija. Kalevala eri kulttuurien värilöissä»»kalevalan piirin nuoret šuatih lisyä tietoja eri rahvahien kulttuurista ta perintehistä. Tatjana Torvinen Kalevalatalo tuttavuttau kylän lapsii eri kanzoin kul tuuroih da perindölöih. Kalevalan piirin alovehella eläy noin 20 kanšallisuuvven etuštajie. Kalevala kulttuurivärilöissä -nimini projekti antau mahollisuuvven nuorilla kalevalalaisilla tutuštuo piirissä eläjien rahvahien kulttuurih ta perintehih. Projektie toteutetah Karjalan Tašavallan alovehellisen kanšalaisjärještöjen kannatušohjelman puittehissa. Projektin toteuttajina ollah Karjalan alovehellini Kalevalan piirin nuoriso -kanšalaisliikeh ta etnokulttuurini keškuš Kalevalatalo. Projektin enšimmäiseššä vaihiešša piirin nuorisoneuvošton jäšenillä ta Borovoin koulun opaštujilla oli järješšetty tiijotuštilai suukšie, kumpasih otettih ošua Karjalan tašavallan Kanšallisuušpolitiikan ministerijön spesialistit. Nuorilla Projektin toisešša vaihiešša kevätkuun lopušša Koululaiset ošallissuttih mukavah tietoleikkih. Etnokulttuurikeškukšen ruatajat opaššettih lapšie luatimah kanšankukloja. kerrottih kanšainväliseštä ta kanšallisešta toleranttisuuvvešta ta Kalevalan piirin väještön kanšallisuušjakautumašta. Nuoret parlamentaarikot valmissettih videjopresentaatijoita Kalevalan piirissä eläjien rahvahien istorijašta, kulttuurista ta perintehistä. Hyö kerrottih venäläisistä, karjalaisista, valkovenäläisistä, ukrainalaisista ta šuomelaisista. Kalevalan koulun opaštujilla oli järješšetty etnošivissyšohjlema projektin toisešša vaihiešša kevätkuun lopušša. Koululaiset ošallissuttih mukavah tietoleikkih. Lapšet oli juattu viiteh joukkoh karjalaiset, venäläiset, ukrainalaiset, valkovenäläiset ta šuomelaiset. Etnokulttuurikeškukšen ruatajat ommeltih viisi eri kanšallispukuo, kumpaset pantih piällä kisan vetäjät. Kaikilla muilla ošallistujilla oli käytetty puvuissah erilai Nuorilla kerrottih kanšainväliseštä ta kanšallisešta toleranttisuuv vešta ta Kalevalan piirin väještön kanšallisuušjakautumašta. sie kanšalliselementtijä. Ohjelman ošallistujat opittih šanoja eri rahvahien kielillä, pelattih perintehellisie pelijä, tanššittih, piiruššettih, kuunneltih starinoja, arveltih arvautukšie, tutuššuttih kanšanpuvun erikoisuukših. Muasteri-oppiloissa opittih luatimah kanšankukloja. Päivän tulokšena oli ohjelma Olemma erilaiset, kuitenki olemma yheššä. Lapšet ta aikuhiset kuunneltih kanšanmusiikkie, mielelläh tanššittih kanšantanššija, kisattih, kilpailtih, esitettih eri rahvahien kulttuurija. Pivošta tuli ylen vesselä ta mukava. Himottais šanuo šuuret passipot Kalevalan, Jyškyjärven koulujen opaštujilla ta opaštajilla, piirin eläjillä, Uhut-šeuran ta Nuorisoneuvošton jäšenillä. Omii mielii kirjutakkua

9 »»tuntemattomat karjalaiset En saleiče, «Oma Mua» 9. šulakuuta jotta myöššyin kyläh Ksenija Veretennikova Yliopiston lopetettuo jokahini piäštökäš rupieu ajattelomah työn eččimistä ta valita monista vaihtoehtoista šopiva. Toičči še on vaikie valinta, kun pitäy ottua huomijoh palkka ta omat kiinnoššukšet. Viime vuuvven piäštökäš Tatjana Dembitskaja opaššukšen jälkeh piätti myöštyö Puatanen kouluh, missä ennein iče opaštu. ki. Yliopistošša meilä opaššetah kirjakieltä, kyläššä on oma murreh ta äijän omie šanoja ta erikoisuukšie. Tavallisešti myö lapšien kera opimma kakši vaihtoehtuo. Esimerkiksi, kiukua ta päčči, kišša ta kazi. Aina šanon koululaisilla, jotta tarkissušruavoissa, kieliolimpiadiloissa pitäy käyttyä kirjakieltä. Monet vanhemmat ei ymmärretä šitä ta šanotah, jotta heijän lapšet nyt opitah finl andskoita kieltä. Mistä tuli ajatuš myöštyö kyläh? - Kotvan aikua hauvoin tätä piätöštä jo šilloin kun ruavoin Per iodika-k u štant a mošša. Miula oli kakši vaihtoehtuo: jiähä kaupunkih tai lähtie kyläh. Viime elokuušša kuitenki piätin lähtie kotikyläh. Šoitin Puatanen kouluh, missä milma jo pitälti vuotettih ta läksin. Mi kuuluu šiun työh? Mie opaššan karjalan kieltä luokissa. Olen luokan johtaja viijennellä luokalla. Aina ošallissun erilaisih kilpailuih, toimehpitoloih, järješšän koulun saitin toimintua. Šen lisäkši vejän karjalan kielen kerhuo päiväkojissa. Työpäiväni on täyši ihan huomenekšešta iltah šuate. Illalla pitäy tarkistua vihkot ta šuunnitella tuntija šeuruavakši päiväkši. Onko šiula vaikeukšie työššä? Tietyšti. Niitä on oikein äijän. Šuurešti vaikuttau työh painoššuš opaššušministerijöštä, lapšien vanhempien puolešta. Miun mieleštä opašta jan arvo ta šuhtautumini opaštajan työh on muuttun. Ennein opaštaja oli ihmini, kumpaista kunnivoitettih, kuunneltih neuvoja. Nyt jokahini tietäy omie oikeukšie, vain ei välitetä velvollisuukšista. On ylen vaikieta opaštua lapšie, kumpaset iče ei tahota oppie kieltä. Mitä hyvyä on työššä kylän koulušša? Hyvä palkka. Tietyšti pitäy äijän ruatua, onnakko tiijän, jotta ruavošta šuan hyvän palkkijon. Yhellä entusiasmilla et kovin pitälti pärjyä. Toisena hyvänä puolena on työ lapšien kera. On olomašša šemmosie koululaisie, kumpaset mielelläh opaššutah. Oikein ruttoh opitah šanoja ta mielelläh ošallissutah karjalankielisih näytelmih tai pitoloih. Seesjärven šeuvuilla on oma murreh, še eruou karjalan kirjakieleštä, onko šiinä vaikeukšie? Šiinäki on vaikeuš, tieten Puatanen koulun nuori opaštaja. Oman viijennen luokan kera opaššušvuuvven alušša.»»tatjana Dembitskaja ÎÎ On šyntyn Karhumäjen piirin Sellinkyläššä. ÎÎ Opaštu Petroskoin valtijonyliopiston karjalan ta vepšän ošaštolla. ÎÎ Monta vuotta esitti Čičiliušku-kuklateatterissa. ÎÎ Oli Nuori Karjala-järještön johtokunnan aktiivisena jäšenenä. ÎÎ Viijennellä kurššilla ruato Periodika-kuštantamošša. ÎÎ Vuuvven aikana ruatau Puatanen koulušša karjalan kielen opaštajana. Onko lapšilla kiinnoššuš kieleh? Kieleštä kiinnoštunehie lapšie on yhen kiän šormella lašettavissa. Nyt koululaisilla on oikein vaikie opaššušohjelma. Hyö ei keritä luatie tehtävie piäainehien mukah. Hyö ei ymmärretä, mintäh pitäy oppie vielä karjalan kieltä. Monilla on oikein heikko kielitaito. Kerran tunnilla pijin lapšilla šanelun, kačon, tytöt itetäh. Kyšyn, mi on tapahtun, ka hyö vaššatah, jotta unohettih mitein kirjutetah kirjainta. Šiitä oli tapahuš, konša ilmotettih, jotta Petroskoissa šykyšyllä tulou karjalankielisien näytelmien kilpailu. Myö rupesima valmistautumah. Nävin, jotta lapšet mielelläh opittih šanoja, kekšittih pukuja. Konša meijän pieni näytelmä oli valmis, meilä šanottih, jotta koulušša ei ole bensiinie, emmä voi lähtie. Lapšilla še oli šuuri pettymyš. Mitä ajattelet, mitein vois herättyä lapšissa kiinnoššuš kieleh? Konša opaššuin yliopistošša, niin oikein aktiivisešti ošallissuin yhteiskunnalliseh elämäh. Erilaisie forumie, kokoukšie, missä paistih täštä teemašta. Aina ajattelin, jotta karjalan kielen opaššuš pitäy olla pakollista. Nyt olen muuttan mieleni. Viijennellä luokalla poika vakavašti kyšy miulta: Mie haluon olla kuormittajana, mitä vaššen miun pitäy tietyä karjalan kieltä? Pakko-oppimisešta tuškin tulou äijä tolkkuo. Lapšella pitäy olla kiinnoššuš ta into kielen oppimiseh. Etkö saleiče, kun myöššyit kyläh? Moušot olis parempi jiähä kaupunkih? En saleiče. Še on miun elämän kokemuš. Työ kyläkoulun opaštajana antau miula äijä uutta. Še on tosi elämyä kaunistelomatta. En tiijä, mi tulou ielläh, onnakko še on hyvä pohja uuteh vaiheheh. Omii mielii kirjutakkua

10 10 «Oma Mua» 9. sulakuudu 2014»» kanšanrunouš Runonlaulaja Alajärven rannoilta»»tunnetun runonlaulajan ta starinoiččijan Marija Mihejevan šyntymäštä täytty 130 vuotta. Olga Pekšujeva Starinoiččii Marija Mihejeva on rodžin Vienankarjalas, Alajärven kyläspäi. Hänes on kirjutettu enämbi 250 suarnua, runuo da pajuo da piäl 400 sanapolvie da arbaitustu. Niilöi häi oli kuulluh omas muamas da tuataspäi. Sulakuus Marija Mihejeval oli täyttänyh 130 vuottu. Starinoja, lauluja, runoja, šanontoja Marija Mihejeva oli kuullun ihan pikkulapšešta šuahen. Pienenä tyttönä Marija oikein tykkäsi kuunnella tuaton ta muamon kertomie runoja ta starinoja. Tytöllä oli tarkka korva ta oikein hyvä muisti. Starinat ta runot ylen ruttoh painuttih hänen muistih, hiän kerto niitä potruškoillah ta välillä lisäsi ta kekši niih mitänih omua. Alajärveltä šyntysin Marija šynty pieneššä Alajärven kyläššä köyhäššä talonpoikaispereheššä. Hänen tuaton Iivana Korkkojevin juuret oltih Vuonnisešta, muamo Varvara oli Ijevlevin šukuo Alajärveštä. Muamon tuatto Pekka Ijevlev oli juuriltah lappalaini, luja ta voimakaš mieš, taitaja kalaštaja ta mečäštäjä. Pekka oli noštan šuuren kunnon talon kaunehen Alajärven rannalla. Šiinä Marija oli šyntyn ta kašvan. Konša tyttö täytti yksitoista vuotta, hänet lähetettih Uhtuon kouluh, missä hiän kerkisi opaštuo vain vuuvven ajan. Kuitenki opaššuš piti jättyä kešen. Marijalla juštih täytty 13 vuotta, kun kuoli hänen muamo. Tyttö oli vanhin lapši pereheššä ta pienempien lapšien kašvatuš laškeutu hänen harteillah. Ämmö eli meijän kera ta autto šuurešti kotitöissä. muisteli Marija. Alajärveläiset elätettih iččieh kalaššukšella, mečäššykšellä, piettih poroja ta muuta elukkua, viljeltih maita, kašvatettih vil l ua. Marija oikein tykkäsi käyvä kalalla tuaton kera. Näissä kalareissuissa Iivana kerto tyttärelläh äijän runoja ta tarinoita, kumpasie muisti lapšuušajoilta. Iivana iče oli kuulusan vuonnislaisen runonlaulajan Ontrei Malisen heimolaisie. Toičči Alajärven kautti šatuttih kulkomah matkamiehet Uhtuošta, Kontokista, Koštamukšešta tahi muista kylistä. Ne aina yövyttih Pekka-ukon vierahanvarasešša talošša. Illalla tavallah talonväki ta vierahat keräyvyttih yhteh ta kerrottih starinoja ta runoja. Lapšet issuttih aikuhisien viereššä ta tarkkah kuunneltih. Kohtalon kiänteitä Marija mäni miehellä 18-vuotisena Alajärven prihalla Matti Mihejevilla. Vuotena 1921 Marija pereheh kera vietih Šuomeh, missä hiän ruato tilanomistajan patrakkana Turun kunnašša. Kolmen vuuvven piäštä Mihejeva myöšty kotipaikoillah. Vuotena 1931 hiän rupesi ruatamah Alajärven kolhoosissa. Monta koetušta ta iskuo oli šattun Marija Mihejevan ošalla, niin kuin ni monet muutki šen ajan naiset, hiän joutu käršimäh Runonlaulaja Marija Mihejeva oli kahičči palkittu Karjalan Korkeimman Neuvošton kunnivokirjoilla. kovie aikoja. Marijan mieš Matti kuoli aikaseh, naini jäi yksin viijen lapšen kera. Isänmuallisen šovan aikana Marija lapšieh kera evakoitih Arhankelin alovehella, šielä Mi Iivana-tuatto kerto tyttärelläh äijän runoja ta tarinoita, kumpasie muisti lapšuušajoilta. hejeva ruato meččätehtahalla. Šovan jälkeh hiän myöšty kotikyläh ta ruato kolhoosissa. Elämä oli vaikieta, onnakko mitkänä kovat iskut ei šuatu murtua tätä lujua hyväntahtoista naista. Oppimattomašta naisešta Kirjailijaliiton jäšenekši Marija Mihejevan nimi tuli tunnetukši šovan jälkeh. Šilloin hiän šepitti äijän uušie runoja ta kekši starinoja, kumpasie julkaistih Karjalan lehti»»fakta ÎÎ Marija Mihejeva šynty 7. šulakuuta 1884 vuotena Kemin ujezdin, Uhtuon volostin Alajärven kyläššä. ÎÎ Marija Mihejeva kävi kouluo vain vuuvven ajan, jälešti hiän iče opaštu lukomah ta kirjuttamah. ÎÎ Karjalan kielen, kirjallisuuvven ta istorijan instituutin arhiivašša on šäilöššä yli 250 starinua, runuo ta lauluo šekä yli 400 šananlaškuo, šanontua, arvautušta, kumpaset oli tallennettu Marija Mihejevalta. ÎÎ Vuotena 1952 Marija Mihejeva hyväkšyttih SNTL:n Kirjailijaliittoh. löissä. Šovanjälkisinä vuosina kanšanrunouvešta oli tullun oikein šuosittu. Marija Mihejeva ta monet muut kanšanrunouven tietäjät aktiivisešti ošallissuttih yhteiskunnalliseh elämäh. Mihejevua kučuttih esittämäh runoja ta starinoja koulujen opaštujilla ta lapšienkotien kašvattiloilla. Mihejevan luomistyö šai šuuren mainehen kanšanrunouven keryäjien ta lehtimiehien anšijošta. Häneltä oli tallennettu lukusie runoja ta starinoja. Naini tiesi äijän loiččuja ta joikuja. Ajan piäštä Mihejevan luomistyö šai yleistä tunnuššušta. Hänet kučuttih tietokonferenššiloih, hänen lauluja, runoja, starinoja painettih lehtilöissä. Marija Mihejeva hyväkšyttih SNTL:n Kirjailijaliiton jäšenekši. Vuotena 1949 Mihejeva ošallistu Kalevala-eepossan 100-vuotispäivällä omissettuih juhlatilaisuukših, a vuotena 1959 hiän esiinty Karjalan taitehen päivissä Moskovašša. Marija Mihejeva oli jättän jälkeläisillä pohatan kulttuuriperinnön. Runonlaulaja kuoli vuotena 1969 Kalevalašša, hänellä oli 85 vuotta. Mihejeva hauvattih pos olkan kalmismualla. Kalevalan yksi katuloista on šuanun Mihejevan nimen. Talo, missä runonlaulaja eli viimesie vuosie, kuuluu Kalevalan kulttuurireitin nähtävyyškohtehih.»»mihejevan koivu Kalevalan kuulusat runonlaulajat Marija Mihejeva (oik.) ta Tat t ana Perttunen. Viimesinä vuosina Marija Mihejeva eli poikah luona Uhtuošša (Kalevalašša), kuitenki joka vuosi hiän kävi kaččomah omie kotipaikkoja. Naini oli innokaš kalaštaja ta joka kevyäštä ihan myöhäseh šykyšyh šuate hiän kalašti koti-alajärvellä. Järven kaunehella rannalla Mihejevan entisen talon pihašša kašvau koivu, kumpasen oli issuttan Marijan mieš Matvei Mihejev heijän hiäpäivänä. Marijan ta Matvein yhtehini elämä ei ollun pitkä, kuitenki kašvanut koivu oli Marijalla ikusena muistona niistä loittosista nuoruušvuosista. Monta lauluo ta runuo on šyntyn Marijalta juuri armahilla kotirannoilla.

11 »»sanasuari «Oma Mua» 9. šulakuuta Marija Mihejeva Tule, tuatto, kotih Školalaučal Tule, tuatto, kotih, Ruškiella ruunalla, Valkiella varšalla, Hevosella hirvisellä, Kalanhauvin karvasella, Lohen muššan muotosella, Joven šuičči, järven päičči, Ahvenen maran alačči, Šielä kiiskiset kisau, Ahvenpoikaset porajau, Šielä šäret šäilyttelöy, Ruuvvikošša ryšävesi, Šuarešša šärinkutu. Kana muni munasen Oli ennein ukko ta akka. Oli kirjava kanani. Muni kirjavan munasen. Muna vieri hiilokšeh. Ukko, akka itkömäh, Kanani kakettamah, Mušta lehmä ammumah, Kynnykšet kykettämäh, Veräjäiset vierömäh, Halkopino kuatumah. Harakalta häntä halki, Varikselta varvaš poikki, Teki vertä juokšomah, Vertä-vettä vierömäh, Koškivettä kuohumah. Pappilan piijat vejellä, Rikottih korvoh, Katattih korentoh, Papatja leipie paistomašša Rikko leipäh, lapieh katko, Katko kiukuan, murotti. Oli ennein Onni-Manni Oli ennein Onni-Manni, Onni-Mannissa malokki, Malokissa maitopyörä, Maitopyöräššä pöpelö. Pöpelöššä pyöntärikki, Pyöntärikissä rimanto, Rimannošša rissin čorppa, Rissin čorpašša čopikki, Čopikissa šormikinnaš, Kintahašša kiperä, Kiperäššä nuoret miehet, Nuoret miehet naimattomat, Vielä viinan juomattomat. Kuvotah kullašta köyttä, Rautaköyttä rahnikoijah, Millä meren šivuja šituo, Kannanlahta kuakistua, Jotta meri tyynenä pysyis, Kannanlakši kaunehena. Šanon mie starinah Šanon mie starinah, Šaikkah miekkah, Kovarah kaukkuh, Kynkkäh leppäh. Min pyy pyytäy, Šen raššaš ruatau, Talonpoikani takou, Vaivani varaštau, Onnetoin ottau. Meren emä rönkyy, Poikieh naittau, Tyttärieh miehellä antau, Tilikällä työntäy, Lapiella laškou. Piiterin pihoilla, Moskovan moločoilla, Karkapol an kasakoilla, Uuvven linnan uuličoilla. (Lapset istutah vikkelästi opastujan stolis da vuotetah opastajan tulendua). Opastai: (Tulou kluassah): Hyviä huondestu, opastujat! Lapset: (Hypätäh seizomah): Hyviä huondestu, opastai Nuavupardu. Opastai: Istavukkua, olgua hyvät. Olen jälgiaigah dogadinnuh teijän viluverellizen opastundan. Sikse duumaičin pidiä täl čuasul teile yllätyksenny ekzuamenan. Lapset: (čuhkatah): Voi uravuttau, en ole lugenuh nimidä. Tämä opastai kačo on ylen vuadii akkaine. Opastai: Oigieloi vastavuksii en täl kerdua sano, ga jogahine kačokkah omat vastavukset huomenekse, silloi kačommogi tämän dielon vie kerran. Tovestuksii ei ole vie kirjutettu, sikse teil on jälgimäine kerdu oppie parandua numerot rastavutovestukseh. Muga. Muga. Allammo matemaatiekas. Šura, mibo on pienin tilavusmittu? Šura: Millilitru. Opastai: Hyvä! Pedri, midäbo tulou millilitran jälles? Pedri: Sentilitru. Opastai: Hyvä! Midä sit tulou? Marpu sano kaksi muudu sentilitran jälles? Marpu: Detsilitru da litru. Opastai: Hyvä! N ušoi mibo sit tulou? N ušoi: Type. Opastai: Tämä on matemaatiekkua eigo kodihoijandua. Suat laškuruavokse tarkistua dielon huomenekse. Jatkammo vie matemaatiekkua. Anni, gu minä ottanen puunandimen. Anni: Juablokango? Opastai: Se yksi sama on, min andimen minä otan. Juan sen kahtekse. Toizen puolen juan vie kahtekse da molletit puoliškot vie kolmekse, äijygo sit rodieu? Anni: (lugou sormil) Puunandinsaluattu. Zuahariliemes, se on hyvä. Opastai: Sanoin jo, gu ei tämä ole kodihoijandua, a matemaatiekkua. Johor, äijygo on gu kilo lihua juatah tuhandeh? Johor: Tiettäväine, jauholihua. Viisaš ukko Natto Varpuni Karjalaiset naiset ollah vesselät. Hyö äijän huumorijuttuja tiijetäh ta ylen makiešti niitä kerrotah. Juttujen šankariloina tavallisešti ollah omat karjalaiset, sussiedat ta lähikylien eläjät. Elettih ukko ta akka. Akka kaččou, jotta ukko vain venyy ta venyy tivanalla. A myöhän, naiset, olemma šemmoset, jotta meilä pitäy, jotta miehet ruattais joka minuutti. Ta še akka šanou ukolla, jotta še läksis töitä ruatamah. Läksisin mie, ka kun nuaklat loputtih, vaštuau ukko. Ka miehän voin käyvä kaupašta, šanou akka. A juštih oli rospuutta-aika ta ylen paha šiä. Še oli šulakuu, jiät ta lumet ruvettih šulamah. A Opastai: Mibo teile nygöi rodih? Sanon kolmanden kerran, gu tämä on matemaatiekkua, ei kodihoijandua. Nygöi siirrymmö kaččomah verdailuoppii. Dun a, sano mitah kiändäjen verdailusuurus. Dun a: Midä lyhembi jupku, sidä pitkembät sukat. Opastai: Ga tämä nygöi on loppu! Täs ei tule nimidä! Tarkistakkua vastavukset huomenekse. Lopen matemaatiekan kyzelyn täl čuasul. Kačommo täs muudugi, ezimerkikse, kazvosoppii. Miikul, mibo kazvos tämä on? Miikul: En nygöi kehtua mustua tiijollistu nimie. Opastai: On täl karjalainegi nimi. Miikul: Karjalazii nimilöi nikonzu en luve. Opastai: Mittuzel kohtal se kazvau? Miikul: Kiven vieres. Opastai: Ongo se kuivu vai märgy kohtu? Miikul: Silloi, gu minä sidä keräin, ga vihmui piäle da kai kohtat oldih märrät. Opastai: Hyvä on. Minä sinule nelozen panen kazvosopis, gu et tunne kartohkua. Nygöi rubiemmo kaččomah histouriedu. Katti, mibo on marttyyri? Katti: Se on moine taudi, kuduah äijät kuollah. Opastai: Vai nenga. Hilippy, mibo on kreikkalazien piäelinhommu? Hilippy: Onnuako riisunkazvattamine. Opastai: Mindäh sinä nenga duumaičet? Hilippy: Joga paikas nygöi paistah Kreikan riisus. Opastai: Täs nägyy on yhten kirjaimen ero. Kačo vai tämä huomenekse. Maša, kus kulgi pirkkalazien erämuaretki? Maša: Mustumeri, Vuoksi, Saimua, Pyhäjärvi da Inari. Opastai: Vai nenga, Ondrii, konzubo Kuarle yheksäs kuoli? Ondrii: En tiijä, gu en kuulluh, što häi olis voimattomannu. Opastai: Huomei onnuako tiijustatto! Duarju, gu enzimäi oli vahnu aigu da sit keskiaigu, mittuine aigu sit tuli? Duarju: Kreivin aigu. Opastai: Mikse Kreivin? Duarju: Gu minun sizär venčaittih tossu suovattan susiedut outa sanoi, gu se tapahtui Kreivin aigah. Opastai: Vai nenga sanoi. In oi, mit kanzat kuulutah suomelais-ugrilazeh kielijoukkoh? In oi: Anukselazet, Suistamolazet, Suolahtizet, Tuuksalazet, Mustalazet da Pakiččijat. Opastai: Ainos vai paranou. Tämä čuassu on loppunuh. Mengiä huogavukkua nygöi. Lapset: (čiihotah) Hyvä! Jippii! Ozutelman on kirjutannuh Anja-Liisa Päivinen Pyhäjärvelpäi. Karjalakse kiännettih Pyhäjärven karjalan kielen opastujat. kauppa oli joven toisella puolella. Akka rupesi šuoriemah, ukko anto hänellä käteh lapun ta šano annat tämän kauppiehalla. Tuli akka joven rantah, kaččou, voi kun on paha jiä. En ni kuin ruohtis lähtie. Ka pakko on, muiten ukko ei toinnu ruatamah. No ta i akka missä aštumalla, missä hyppien, missä ryömimällä, missä juokšujalkua piäsi joven toisella puolella. Tuli»»Lugijat runoillah Sergei Trofimov Kalastai Astuu kalah karjalaine meččiä myö Pajuo heittäy ylen hyvin mieldy myö Tämä kujo oigieh menöy valgamoh Valgien lammin randah hongoilluo. Rippuu selläs kaššali, koiru iespäi on Čoma nouzou päipasto, ilmu kohenou Astuu kalah kiirehtäy, pajo helizöy Aigu menöy teriämbi, matku lyhenöy. Tuli randu tuttavu, hongoih heityi ižändy Pani polvel verkozen, mela käzis on Hongoi tilois lekahtih kala kohtaizeh Verko vedeh šulahtih pikoi kodvaizeh. Verko vedeh laskiettu syväh, mieldy myö Išköy avain kalastai, išköy toizen vie Toinah terväh puutui kalua täyzi kaššali Hyvä oli tämä pyvvys voibi mustella Ei ni aigua äijy mennyh voibi vie tulla. Ihastuksis kalastai soudau omah randah Hongoin tiloih azettau, verkon arrol riputtau Astuu kodih ižändy pajuo pajattau Pertis telmäy emändy Kačahteleh järvelpäi ižändiä vuottau. Omii mielii kirjutakkua kauppah ta šanou kauppiehalla: Kuule, viessua šie miula kilo nuaklua. Šiinä on lappu, ukko kirjutti šiih mitä lienöy, en tiijä mitä, kun en šuata lukie. Kauppieš avasi lapun ta luki, jotta anna šie miun akalla kilo nuaklua velkah, en antan hänellä rahua, kun jiä on niin heikko. Juttu on kirjutettu jyškyjärveläisen Raisa Ribakovan šanojen mukah.

12 12 «Oma Mua» 9. sulakuudu 2014 Muhahtai! Piälikkö kaččelou joga puoles uuttu neidisty-sekretarii, ruadodovarišat samal aigua šupetetah hänele korvah: Nelli lastu Ei sua ni duumaija, moine nuori on, a jo nelli lastu hänel on, šupettau vastah piälikkö. Ei hänel, se sinul on nelli lastu.»»joutoaika»»mitä? Konša? Missä?»»Hyvittelyt Kanzallizen teatran foije. Darja Karpovan 100-vuozipäiväkse omistettu ozuttelu Ozuttelijan vuozipäiväkse omistettu fotokuva da dokumentu-ozuttelu. ÎÎ Adressi: Karl Marxin katu, 19 ÎÎ Telefoni: Kanšallini teatteri. Ruma Elza Komeedii ročk-n-roll-stil an mugah. ko l m a späi v y ÎÎ Adressi: Karl Marksin katu, 19 ÎÎ Telefoni: Kanšallini teatteri. Paniikki Näytelmä šuomelaisen draamakirjailijan n e l l ä s pä i v y Miki Myllyahon mukah ÎÎ Adressi: Karl Marksin katu, 19 ÎÎ Telefoni: Tyttitaloi. Pohjazen tulet -ozuttelu Piiteriläzen taidoilijan Gennadii Pravdinan p i ä t e n n i č č y ozuttelu Pohjazen tulet. Ozuttelun avajazet roitah sulakuun 8. päivänny aigah ÎÎ Adressi: La-Rošel piha, 13. ÎÎ Telefon: Kaččokkua «Omin silmin» nellänpiän, 10. sulakuudu, 9.00 aigua. Vedäjänny Natto Varpuni Ô Ô «Suomelaz-ugrilaine muailmu». Tele žur nualu 199. Ven an kielel. Ô Ô «Talvi-Sommelo». Karjalazen rahvahallizen muuzikan festivuali Kostamukses da Vuokkiniemes. Luadinuh Natto Varpuni. Karjalan da suomen kielel. Ô Ô «Kotosalla». Kui azutah viršii. Vepsän kielel. Programmois on tekstukiännös ven an kielel. On työtä ruatajalla»»kuva Lidija Torvinen»»Taival 2014 Tämä kuva on otettu kevätkuušša 1984 vuotena Kalevalašša meijän kotipihašša. Kuvašša on miun mieš Pekka Torvinen ta Šanteri-poika. Šiih aikah Pekka ruato leshoosissa, a mie kirjaštošša. Myö šaima laitokšešta halkuo ilmasiksi kunnallisapuna, kun Pekka oli leshoosin ruataja. Ta miula niisi annettih, kun šiih aikah kaikilla opaštajilla ta kulttuurialan ruatajilla tuotih halkuo ilmasiksi. Korttierista ei pitän makšua, šähköistäki makšoma vain puolet. No i šinä päivänä meilä juštih tuotih šahattuo halkuo, pölkkyjä, niitä jäi vain pilkkuo. Pekka ta Šanteri kirvehet kiäššä lähettih niitä pilkkomah. Kotvan aikua pilkottih, ihan hieššyttih, vet rahvaš oikein šanotah: Kirveheššä on enämpi lämpyö, mitä turkissa. Miehet piätettih kotvasen levähtyä. Ka Vahti-koira heti hyppäsi heijän luokši ta alko haukkuo, ikäh kuin kiroutu: Istuos s a mitänä eteh ei tule! Ka elä hermoššu, Vahti, vet laisat vain työtä varatah. Taival almanakan toimittajat allettih keräta kirjutuksii tamänvuodizeh žurnualah da kehitetäh karjalazii kirjuttajii, toimittajii, yhteiskunnallizien järjestölöih kuulujii, poliitiekku-, tiedo- da kul tuurualan ruadajii, opastujii yhtymäh sen luadimizeh. Kuččuzimmo yhtehizeh ruadoh meijän puolen da rajantagazii karjalazii: vienalazii, liygiläzii, lyydiläzii, tverinkarjalazii. Tavan mugah vuotammo almanakkah runuo, prouzua, očerkua, arvosteluu, kiännösty, publitsistiekkukirjutustu. Kui mulloi, tänävuongi toimittajat vallitah enzimäzekse net kirjutukset, kudamat ennepäi ei oldu nikus painettu. Viijes almanakku kačotah piästiä ilmah vuvvennu 2014 heinykuul. ÎÎ Kirjutukset voibi työndiä poštan kauti libo tuvva adresile: Petroskoi, Titovan piha, 3, pertit 102, 108, 109. Kirjutukset voibi työndiä sežo sähköpoštan kauti: omamua@mail.ru (pangua merki, ku se kirjutus on almanakkah niškoi). Ližätieduo: (8142) Sulakuus Galina da Aleksandr Gribanovil oli suuri merkipäivy. Rodih 60 vuottu ku molodoit mendih yhteh. Aleksandr da Galina kazvatettih kaksi tytärdy. Ho ammui molodoit ollah eläkkehel, ga joute ei istuta: duačal istutetah kartohkua, pomidorua, ogurčua. Kazvatetah marjua. Talvekse keitetäh varen n ua da kampottua. Tahton hyvietellä Gribanovii tämän merkittävän päivänke heijän elokses. Toivotan heile lujua tervehytty, pitkiä igiä, ozua da lykkyy. Tatjana Bolujeva»»huomivo Ô Ô Oman Muan toimitukses suau ostua Nikolai Zaitsevan kniigu Katkattu oza. Kniigan hindu on 250 rubl ua. Toimitukses suau ostua Martti Penttozen Karjalazel očkil-kniigu. Sen hindu on 500 rubl ua. (Martti Penttozen kniigas suavut den gat mennäh Karjalan Kielen Koin hyväkse).»»siänennustus Petroskoi Anuksenlinnu Priäžy Koštamuš Kalevala Louhi yö päivy yö päivy yö päivy yö päivy yö päivy yö päivy 10 / / / / / / / Peruštajat: Oma Mua Karjalan rahvahan lehti Peruššettu kešäkuušša 1990 Karjalan tašavallan Lakijenhyväkšymiskokouš, Karjalan tašavallan hallituš, Karjalan Rahvahan Liitto ta kuštantamo Periodika Piätoimittaja Natalja Anatoljevna Sinitskaja Julkaisijan ta toimitukšen ošoite: Titovinkatu 3, Petroskoi, Karjalan tašavalta ÎÎ Tel: (814-2) ÎÎ omamua@mail.ru Internet: Julkaisija: ÎÎ Karjalan tašavallan autonomini laitoš Periodika-kuštantamo ÎÎ Painettu Verso-kirjapainošša, , Petroskoi, Varkaukšen rantakatu, 1a ÎÎ Lehen on rekisteröinyn Venäjän Federatijon Kirjapainoalan komitietta ÎÎ Rekisterinumero Indeksi ÎÎ Allakirjutettu painettavakši čuasu ÎÎ Painoš 500 ÎÎ Tilauš 264 ÎÎ Hinta 20 rpl Redizaini Fenomen-mediajoukko (Piiteri) On otettu: