46 (1084) Kylmykuun 23. päivy 2011

Transkriptio

1 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 46 (1084) Kylmykuun 23. päivy 2011 ÔÔ Kuni on vägie, sini kuuluu vepsäläine pajo s. 4 s. 5 ÔÔ Nuoren veri hiilavembi ÔÔ Suvaija elostu da auttua lähimäzii s. 5 s. 6 ÔÔ Muaman katainpualikku Kanzalliskielizen TV- da raadivotoimituksen johtai Aleksandr Jeremejev ruadau Karjalan raadivos jo kaksikymmen kaksi vuottu. Kuva: Arto Rinne Raadivolangu ei katkie»»21. kylmykuudu Karjalan raadivo pidi omassah 85-vuozipäivän Ol ga Smotrova Karjalan raadivol on ylen pitky histourii. Se perustettih 21. kylmykuudu vuonnu 1926 Petroskoil. Raadivotoimitus oli puuhizes talois Gogol an pihal. Enzimäzes ruadopäiväs algajen raadivos ruvettih luadimah lähetyksii suomen kielel. Niilöin tarkoituksennu silloi oli sotsializman propagandu. Voinan aigua suuret laitokset työttih evakkoh, Karjalan raadivo oli evakuiruittu Belomorskah. Saimi Virtanen, kudai oli sil aigua suomelazien keskes tundiettu ristikanzu, pidi ohjelmii suomelazii vihaniekkoi vastah. Raadivo rubei pagizemah karjalakse Konzu voinu loppih, raadivo jatkoi omua ruaduo Karjalan piälinnas. Ruado raadivon toimittajil oli jygei, magnitofonoi toimitukses ei olluh, kai lähetykset transliiruittih suorah. Myöhembi uvvistamine tuli toimitukseh. Magnitofonu käis toimittajat ruvettih enämbi aje- Karjalan kielel ruvet tih pagizemah raadivos vai vuvvennu lemah Karjalua myöte da pagizuttamah rahvastu. Karjalan kielel ruvettih pagizemah raadivos vai vuvvennu 1967, konzu toimittajakse tuli Akilan Iivan (Ivan Akimov). Mies rubei käymäh kylih da pagizuttamah karjalazii, raadivon arhiivas ollah ruokos hänen ohjelmat. Fil oin Miikul (Nikolai Filatov) tuli karjalankielizeh toimitukseh 1970-vuozil da ruadoi sie läs 30 vuottu. Filatovan aigah karjalankielizii raadivopaginoi sai kuulta joga nedälii. Vepsän kieli rubei kuulumah raadivos 1990-vuozil. Silloi kanzallizeh toimitukseh tuli ruadamah nygöine Kanzallizen poliitiekan komitietan johtajan sijahine Jelizaveta Haritonova. Enzimäzii vepsänkielizii toimittajii oldih Vladimir Maksimov da Alevtina Andrejeva. ÎÎ Jatkuu 3. sivul Videofil mu Karjalazet nägöy päivänvalgien talvikuus Videofil mu Karjalazet on toine Karjalan Rahvahan Liiton projektu, kudai sai Kanzallizen poliitiekan komitietan jengukannatustu. Projektan todevuttajannu on Oma Pajo -horan ohjuaju L ubov Nikitina. Yhteh diskah pannah vuozinnu kuvatut Karjalaine stolaliina da Perehen tarinat fil mat da uuzi, vuvvennu 2011 kuvattu Ketbo ollah karjalazet? -fil mu. Videofil man prezentatsii pietäh 5. talvikuudu čuasun aigah Kanzallizien kul tuuroin keskukses (Leninan lagevo, 2).

2 2»» tazavaldu»»valličukset Valdivollizeh Duumah»»Valličukset Karjalan tazavallan zakonoinhyväksyndykerähmöh Fedičev Aleksandr Saltikov Vasilii Tihonenko Jelena Reva Sergei Myö kaikin olemmo ižänmuansuvaiččijat! Karjalan valliččii, bohatas muas ei pidäs olla köyhiä. Vaiku yhtes myö voitammo korrupsien valdivoelimis! Terehov Aleksandr Moreva Kristina Sahnov Viktor Šarigina Tatjana Mazurovskii Andrei Besednii Jevgenii Vaiku LDPR! Smirnov Aleksandr Rogalevič Andrei YHTENÄINE VEN A on kiändänyh programmudokumentat suomekse da karjalakse Krasulin Vitalii Manin Andrei Partien valličusprogrammu on kiätty kanzallizile kielile Ven an Federatsien 21 subjektas (Komis, Karjalas, Jakuuties, Dagestanas, Pohjazes Oseeties, Čečn as i muga ielleh). Kaikin, ket tahtotah, voijah lugie Kogo Ven an YHTENÄINE VEN A poliittizen partien programmuilmoituksen da YHTENÄINE VEN A partien Karjalan alovehellizen ozaston programmuilmoituksen suomen da karjalan kielel kodisivuloil libo Bibilov Vladimir Andronov Vadim Pavlov Valentin Porodnik Oleg Toven puoles! Rahvahan puoles! Oigienmugažuon puoles! Musta tilata lehti! Tilavushinnat Karjalas vuvvekse 2012 Lehten nimi 6 kuukse poštan kauti toimitukses (karj.) 187,86 144,72 104,90 261,42 279,70 125,00 95,00 85,00 160,00 190,00 Tilua Oma Mua vuv ven 2012 enzimäzele puoliškole da sua arbajazis lahjua. Nimi, sugunimi _ Adressi, tel. Tämä lippu työnä libo tuo toimitukseh: Petroskoi, Titovan piha, 3, Oma Mua -lehti, pertit 102, 109.

3 »»vuozipäivy 3 Internettu abuniekakse julija Pudro Kanzalliskielizen raadivotoimituksen jogapäiväzen Kodirandaine-kanualan ohjelmat ollah karjalan kielen kahtel murdehel, vepsän da suomen kielel. Ezmässargen livvinkielizet paginat valmistetah Nikolai Nazarov da Nadežda Bukina. Tossargen jo monien vuozien aigah on literatuuruohjelmu karjalan, suomen libo vepsän kielel. Livvikse ohjelmii luadiu Anna Usova. Naine ruadau raadivos jo kaksikymmen vuottu. Kolmaspäivy on vienankarjalan kielen päivy. Täkse päiviä ohjelmii valmistau Jelena Karpova, uudizii Tatjana Jakovleva. Nellänpiän kuundelemmo vepsänkielizii lähetyksii, kudamien toimittajannu on Larisa Smolina. Piätteničän on Arto Rinnen muuzikkuohjelmu suomen kielel. Kai raadivon toimittajat paiči Nikolai Nazarovua ollah Petroskoin valdivonyliopiston itämerensuomelazien kielien da kul tuuran tiedokunnan endizii opastujii. Erähile kanzalline kieli on oma muamankieli, toizet opastuttih sih yliopistos. Kielinero kaikil on hyvä, se ainos kehittyy vai. Moskovan kämmen Äijät raadivotoimittajat ollah Petroskoin yliopiston karjalan da vepsän libo suomen kielen laitoksen endizii opastujii. Kuva: Nikolai Abramov Suuri probliemu raadivos nygöi on se, ku raadivolangat ollah ylen pahas kunnos, ga FMstantsieh niškoi toimitukses ei ole laittehistuo. Langatoi raadivo ei toimi loittossah Petroskoispäi. Onnuako meile tulou ruveta ruadamah internetan kauti, karjalastuhäi eläy ymbäri muailmua, sanelou Aleksandr Jeremejev. Vie eräs hommu raadivol on kanzalliskielizien lähetyksien aijat. Uudizet ollah huondeksel, 7.40 aigah, Kodirandaine-kanualu algavuu aigah, konzu rahvas ollah ruavos, opastujat opastumas. Sidä lähetyksien aigua ei sua muuttua, meijän johtajathäi ollah Moskovas. Heijän käskylöin mugah ruammo. Opimmo jo kyzyö heil muudu aigua, da kai sudre on. Jogahizel alovehel on raadivos oma aigu miärätty. Toimittajua Nadežda Bukinua huolestuttau se, ku arhiivumaterjualat, kudamat ollah kirjutettu pl onkah, voijah hävitä aijan aloh. Sit pidäy siirdiä nämä vahnat kirjutukset cd-levylöih. Toimittajile tulou ruadua sidä kuitahto ičeväil, ku säilyttiä nennii hinnattomii materjualoi. Kaikkih vaigevuksih kaččomattah, myö tiijämmö, ku rahvas kuunneltah meidy da vuotetah uuzii ohjelmii. Konzu lähtemmö ruadomatkah kylih, toiči kyläläzet sanotah pihal: Kus ollemmo nähnyh teidy, kus ollemmo kuulluh Sit tostetahes: No, kuulimmo, kuulimmo! Anukselaine Nadežda Bukina luadiu ohjelmua livvikse. Nuori toimittai puaksuh kävyy pagizuttamah rahvastu Anuksen da Priäžän piirih. Kuva: Anna Usova Jelena Karpova on pagizuttamas Kyykkä-seuran piälikkyö Matti Takalua. Raadivon vuozipäiviä vaste minä tahtozin toivottua kaikile ruadajile hyviä paginkanzua, luadie lähetyksii, kudamii rahvas mielihyväl ruvetah kuundelemah, sanou Aleksandr Jeremejev. Galina Baburova ruadoi raadivotoimitukses kaksi vuottu. Nygoi neidine on TV:n toimittai. Kuva: Ol ga Smotrova»»Galina Baburova: Raadivo on parembi Minuu kučuttih ruadoh raadivoh, konzu opastuin Petroskoin yliopiston nelländel vuozikursal. Puolen vuvven aigah Larisa Smolina opasti minuu toimittajan ruadoh. Ruado tuli mieleh, rubein ruadamah alallizesti. Raadivotoimitukses ruavoin kaksi vuottu, jällespäi rubein TV:n toimittajakse. Nygöi minä puaksuh kuundelen omii ohjelmii, mustelen ristittyzii, kudamienke pagizin. Minä puaksuh ajelin Oniegan rannikon vepsäläzih kylih, harvembi puutui olla Leningruadan alovehel. Kerran lykysti kävvä suvivepsäläzien luokse, Vologdan alovehele. Pahakse mieldy, Karjalan ulgopuolel vepsäläzet ei voija kuunnelta meijän raadivuo. A heile ylen himoittau kuulta omua paginua muamankielel raadivos. Sendäh meile pidäy jo kuitahto ruadua internetan kauti. Raadivon toimittajannu minä kirjutin suurii tekstoi, piin pitkii paginoi. TV:n toimittajalhäi pidäy maltua lyhyösti sanella uudine. Pagizuttua ristikanzua pidäy läs kahtukymmendy sekundua, omii mielii ei sua sanuo. Tulougo sit hyvä vai paha lähetys, rippuu vie kuvuajasgi. Voi olla paha video da hyvä kerdomus, libo molletit voijah olla pahat libo hyvät. Ei ainos kuvuaju kuvua sidä, midä pidäy. Minun mieles raadivolähetykset ollah äijiä parembat da mieldykiinnittävembät, migu TV-lähetykset. Raadivuo kuunneltes sinä rounoku olet pagizijan rinnal, korvat pystyi kuundelet paginoi da iče kuvuat mieles sidä, mis on pagin. Myö emmo voi lugie, kudamua ohjelmua rahvas enämbäl kuunneltah. Ga tarkah tiijämmö: hyvä lähetys on se, kudaman jälles rahvas soitetah toimitukseh da sanotah passibot.

4 4»» kul tuuru Karjalan kieli tuli vkontakteinternet-sivule Šoltarven horal on läs viittykymmendy konsertua vuvves. Omii tiloi horal ei ole. Alina Čuburova Sotsiualine saitu vkontakte perustettih vuvvennu Tämä on ylen kuulužu saitu Ven al. Ristikanzu voi kirjuttua saitan sivule kai omah iččeh näh: oma igä, opastus, ammatti, ket ollah hänen vahnembat da omahizet da äijy muudu. vkontakte-saital suau löydiä omii tuttavii, dovariššoi, opastundudovariššoi da omahizii. Rahvas, kudamat puaksuh kävväh vkontakte-saitale, tietäh, ku sie joga kuudu midägi muuttuu. Ei ammui saitan luadijat pandih saitale Kielet-funktsien. Tämän funktsien avul ristikanzu voi sanelta omal sivul, kudamii muailman kielii häi maltau. Kieliluvetteloh kuulutah moizet kielet, kui kitain kieli, ižoran kieli, ruočin, marin, erz an da mokšan kieli. Nigo karjalan, nigo vepsän kieldy kielien keskes ei olluh. Karjalazet aktivistat työttih kirjaine vkontakte-saitan piälimäzele luadijale Pavel Durovale, kudamas kehitettih händy panna kieliluvetteloh karjalan da vepsän kieli. Tädä kirjastu ei jätetty huomuattah, nygöi karjalazet da vepsäläzet voijah merkitä omal sivul, ku hyö maltetah omua kieldy. Omii mielii kirjutakkua Enimät horaniekat pajatetah horas vuottu. Vuvves 1978 horan ohjuajannu on L udmila Melentjeva (toine oigielpäi). Kuva: Nikolai Abramov Kuni on vägie, sini kuuluu vepsäläine pajo»»šoltarven hora, kudai kylmykuun lopus täyttäy 75 vuottu, nygöi kuuluu Kanzallizien kul tuuroin keskukseh Kanzallizen teatran akt ouru Andrei Gorškov sytytti vuvven 2009 Ropivon. Kuva: Mikko Ollikainen Nuoret karjalaiset tuaš šytytetäh Ropivon Nuori Karjala -järještö ei muuta perintehieh ta tänä vuotena tuaš lahottau Ropivo-etnoillačun jäšenilläh ta yštävilläh. Ropivo-illačču ei ole yksistäh järještön vuosikerähmö, šiinä tulou esillä mukava kulttuuriohjelma ta äijän elävyä etnistä musiikkie. Ropivo on hyvä mahollisuuš tavata vanhoja yštävie ta tutuštuo uuših mukavih ihmisih. Tulkua ROPIVO-illaččuh 16. talvikuuta 2011, PostModern -klubih (Petroskoi, Moskovskajakatu, 1). Ohjelma alkau klo Ol ga Smotrova Ei ammui Šoltarven hora rubei ruadamah Kanzallizien kul tuuroin keskuksen hantuzis. Karjalas, Leningruadan da Vologdan alovehel, Suomes da toizis mualois, kus eläy vepsäläzien sugukanzua, kuulužu Šoltarven hora nygöi juriidizesti toimiu Petroskois. Meidy nygöi ei pietä arvos Šoltarven mual. Minä panin kai omat väit täh ruadoh, kolmekymmen kolme vuottu ruavoin vepsäläzen kul tuuran da Šoltarven kylän hyväkse. A minule čökättih ruadokirjaine käzih, ei ni passibuo sanottu, paheksiu L udmila Melentjeva. Šoltarvelazet vieravuttih omas kul tuuras, ei maltettu kannattua omamualazii pajattajii jygiel aijal. Muga myö iče hävitämmö omua kieldy da kul tuurua sie, kus se vie eläy. Kieldyhäi et säilytä vaiku kniigoin kauti, et ni kul tuurua sanoil sellitä, jatkau ohjuaju. Horale omistettu elos L udmila Melentjeva jo kolmekymmen kolme vuottu on ohjuamas horua. Neidine tuli horah konzu vie opastui Petroskoin konservatories viijendel vuozikursal. Vepsälästy juurii hänel ei olluh, oli vai suvaičustu vepsäläzih, heijän kieleh da kul tuurah. Eihäi jogahine rubie ajelemah kaheksankymmenen kilometrin piäs harjoituksih, vuottamah čuassuluguh siiriči ajajua mašinua ku puuttuo Petroskoispäi Šoltarveh. Hora pajatti ei vaiku omas Šoltarves da lähikylis, oli kuulužu Karjalas dai sen ulgopuolel. Tänäpäi L udmila Melentjeva on korgiesti arvostettu ruadai. Naine on Karjalan da Ven an kul tuurualan arvostettu ruadai, vuvvennu 2009 sai Ven an halličuksen palkindon Ven an hengi. Nygöi horal on läs viittykymmendy konsertua vuvves, ga enimät ollah turistoih niškoi. Nämmii konsertoi pietäh Šoltarven vepsäläzes etnografizes muzeis, horaniekat da muzein ruadajat jo ammui pietäh yhtevytty. Harjoituksih horaniekat kerrytäh kaksi kerdua nedälis. Omii tiloi horal ei ole, sendäh harjoitella voibi vaiku Šoltarven školan uvves talois. Nämmih vaigevuksih kaččomattah hora ruadau, kehittyy, täyttäy ohjelmistuo. Ku pajatandutaba eruos toizis Uuttu pajuo L udmila Melentjeval tulou kirjuttua ičel. Nimittuine horahäi ei voi kehittyö ilmai uuzii pajoloi. Nygöi jo ei ole vepsälästy, kudamat maltettas pajoloi vepsän kielel. Rahvas mustetah vai častuškoi da itkyvirzilöi. A ku kyzynnet Leningruadan libo Vologdan alovehen vepsäläzii pajattua midägi, hyö zavoditah pajuo ven akse. Minä jo ammui iče rubein kirjuttamah pajoloi, sanou L udmila Melentjeva. Uuzien pajoloin kirjuttamizes käytän vahnoi sävelmii, uinotuslibo niärityspajoloi. Enne kyzyin materjualua pajoloih niškoi Šoltarven muzein perustajal R urik Loninal, nygöi puaksuh otan Nina Zaitsevan runoloi vepsän kielel. Horan ohjuajan mieles pajatandas tärgei on se, ku pajattua pidäy vepsäläzeh luaduh, ku pajatandutaba eruos karjalazes da ven alazes. Nygöi horas on yheksätostu pajattajua, enimät ollah naizet, miesty on nelli. Kaikin pajattajat ollah rodužin Šoltarvespäi. Horaniekois L udmila Melentjeva kazvatti ei vaiku pajattajii, myös hyvii soittajii da tansijoi. Kaikin horan pajattajat ollah nerokkahat rahvas. Kieldy tottu nygöi ei muga hyvin malteta, kui heijän vahnembat, kudamat sežo pajatettih täs horas aigoinah, ga ollah rakkahat pajattamah omal kielel, sanou L udmila L vovna. Kaikkih vaigevuksih kaččomattah L udmila Melentjeva äijäl suvaiččou omua ruaduo da varmah sanou: Kuni on minul vägie ohjuamah horua, sini rubieugi elämäh da pajattamah Šoltarven hora. Omii mielii kirjutakkua

5 »»rahvaskundu 5 Suvaija elostu da auttua lähimäzii Natalja Judina Toiči puuttuu kuulta: susiedoi, kui vahnembiigi, ei vallita. Tiettäväine, on paha, konzu susiedoin keskes ei ole sobuu, kerras juohtuu mieleh sanondu: paha sobu on parembi hoppuu. Olettelou mugagi, ku lähisusiedat yhtel kerroksel, yhtes kois eletäh sobuh. Joga kois välttämättäh eläy ristikanzu, kudamas ymbäri kiehutah kai yhtehizet dielot. Moine ristikanzu eläy erähäs Anuksen monifatierahizes kois. Anna Sem onovna Jermolinal on 78 vuottu igiä, ga äijiä nuorembat rahvas voijah diiviekseh hänen ahkeruttu da elaijansuvaičustu. Enin aigua Anna Sem onovna ruadoi ruadovägiozastos Anuksen souhozas, kudai aigoinah oli Karjalan suurimii souhozoi. Sendäh häi hyvin tundou monii anukselazii da lähikylien eläjii. Liennego ruado on jättänyh oman jällen, vai roindua myöte inehmizel on moine luonneh, ga häi maltau paista joga ristikanzanke, pagizou ainos kunnivoittavasti da hyväl sanal. Toiči eräs, kaččomattah hänen vahnah igäh, omua oigevuttu puolistajen paistes hänenke nostau mängehen, ga Anna Sem onovna nikonzu ei satata omua paginkanzua pahal sanal. Kačot, ga toinegi jo paginan lopukse alevuu. Eigo ole kezämökkii, eigo kazvinmuadu, ga häi on enzimäzii anukselazii, ket keviäl jo syvväh tuorehtu ogurčua. Anukselaine Anna Jermolina on arkeru da elaijansuvaiččii inehmine. Kuva: Natalja Judina joi kuoli ukko, hänel jäi kolme lastu, da sen piäl yksi tytär oli niistii. Min verran häi ajeli hänenke bol niččoih! Lapset kazvettih, ga oza tuaste kiändyi inehmizeh sellin, koitteli händy, kestäygo? Nygöi Anna Sem onovna kazvattau bunukkua. Ga yhtelläh ei vihastunnuh, ei kavotannuh syväimen andomieližytty da hyväntahtožuttu. Vikse, oza minul on moine, sanou. Voibi vai diiviekseh, kui häi ainos on ehtinyh kaikkiel: kodiruavot ruadau dai juoksou harjoituksih äijän vuottu pajatti Anuksen rahvahan horas, Anusrandaine nimizes pajojoukos. Häi nygöigi ei istu kois salvačis: kuuluu rajonan veteruanunevvostoh, kävyy sotsiualupalveluskeskukseh, kus elähtännyzih ristittyzih niškoi pietäh erilazii vastavuksii, kus hyö voijah ruadua käziruadoloi, kävyy eri pidoloih Anuksen kanzallizeh kirjastoh da muzeih. Konzu tulet istumah libo muite kodvazekse Silmänlipahtus: Lahju lehten tiluandas Oman muan toimitus algoi lehten tiluandukampuanien vuvven 2012 enzimäzele puoliškole. Tiluandukampuanien hantuzis omamualazet tavan mugah pietäh vastavuksii omien lugijoinke, kus kehitetäh rahvastu tiluamah lehtie. Kylmykuun allus lehten tiluanduaktsii piettih Nuožarves. Sinnypiän 17 nuožarvelastu tilai Oman muan. Mennyt pyhänpiän Veškelyksen kluubas Oma Mua -lehten kannattai da avvuttai, Veškelyksen kirjaston ruadai L ubov Prisoškova kehitti rahvastu tiluamah lehtie. Net rahvas, kudamat sinnypiän tilattih lehti, suadih lahjakse kniigua karjalan kielel. Kuva: Rita Kemppainen Probliemoi häi oppiu sellittiä ilmai rähinehty da hoppuu. Anna Sem onovnan oza, vikse, magai: ylen ainouzettelet hänellyö, ga Anna Sem onovna ainos juottau čuajuu, da vie lettuugi keittelöy čuajukse. Moine häi on hommakas da rahmannoi emändy! Anna Sem onovnal eigo ole kezämökkii, eigo kazvinmuadu. Ga häi on enzimäzii anukselazii, ket keviäl jo syvväh tuorehtu ogurčua, redissua da laukkuheiniä ukropanke. Kaikkie tädä inehmine kazvattau galdaril. Keviäl hälizöy padoinke päivät läbi: huondeksel kandau päivypastoh galdarile, vai vilustah ehättäy järilleh pertih. Ruavot da huolet ei mennä sudre kazvokset kypsetäh aijoi. Dai bunukalgi yhtesties on interesno nähtä, kui kai kazvau, sanou Anna Sem onovna. Monifatierahizen koin probliemoi ei sua sellittiä ilmai Anna Sem onovnua. Pahoi lämmitettäneh, pertilöis ollou vilu Anna Sem onovna astuu lämmiäandajah laitokseh, kaikkien eläjien nimes kirjuttau žualoban, pidänöy menöy prokuratuurah, keriäy eläjien alkirjutuksii. Konzu pidäy mitah kohendua koin pordahikos libo luondalas, Anna Sem onovna tuaste kyzyy elinolohoidolaitostu ruadamah net ruavot. Kaikkii probliemoi häi oppiu sellittiä ilmai rähinehty da hoppuu. Ellendäy, nuorembat ei jovveta ruadolois, händy vahnembat ei lähtietä nenii dieloloi sellittämäh. Ei ammui häi keräi rahvastu koin eläjien yhtehizeh kerähmöh. Valittih vahnimat joga pordahikos, ga Anna Sem onovnua kaikin yhtes kyzyttih auttua ruavon algajua koin nevvostuo. Mugai sanottih kohti: Sinuu, Anna Sem onovna, kaikin kunnivoitetah, tietäh, sinä kaikkii tiijät, maltat olla rahvahanke hyvis välilöis. Pädöy eliä, konzu rinnal on moine hyvä susiedy. Nuoren veri hiilavembi Tatjana Vasiljeva Mennyt nedälil Priäžän piirin Karjalan Rahvahan Liiton aktivistat kerryttih rajonan keskuččah pidämäh paginua karjalazien hommis da valliččemah KRL:n piirijohtokundua. KRL:n tärgevimii dieloloi lähiaijal on uvvistua oma ustuavu, kudai hyväksyttih jo 20 vuottu tagaperin. Vuotammo ehoituksii kaikis liittolazis, ku uuzi ustuavu vastuas nygyaigastu elostu, kiändyi liittolazien puoleh KRL:n johtai Jelena Migunova. Uuzi ustuavu on hyväksytettävy yhtehizel Karjalan Rahvahan Liiton kerähmöl kudai tavan mugah pietäh keviäl. Migunova kučui liittolazii Kižuammo karjalakse -projektan levittämizeh. Kai projektah näh luajitut materjualat, käzikirjutus on jo annettu Vieljärven alaozastoh. Konzu vieljärveläzet pietäh kižat, hyö voijah työndiä kižan materjualat ielleh toizih piirin alaozastoloih, sellitti omua ehoitustu Migunova. KRL: n johtokunnan pluanois on pidiä keviäl seminuaru kyläškolien voimistelun opastajih näh. Seminuaras kačotah opastua heidy kyykkäsportukižan siändölöih, ku kyläläzet lapset da nuoret elvytettäs tädä vahnua kanzallistu kižua. Tädä projektua Liitto huavau todevuttua Nuoren Karjalanke yhtes. Jelena Migunova sežo kučui kaikkii liittolazii Karjalazet-videofil man prezentatsieh, kudai pietäh talvikuun allus Petroskois. Priäžän piirin liittolazet omas puoles ehoitettih, ku KRL:n johtokundah kuulus piiringi edustai. Migunova uskaldi, tämä ehoitus pannah hyväksymizekse yhtehizel Liiton kerähmöl keviäl. Jessoilan alaozaston liittolazen Zoja Saveljevan mieles piirin KRL:n yhteisruavonnu voi olla Runofestivualin valmistamine. Tänävuon pietty festivuali ozutti, ku sih on kiinnostustu. Ku joga alaozasto yhtys tämän festivualin valmistamizeh, sit rodies tozi hyvä, korgeitazoine pruazniekku, on varmu Karjalan Rahvahan Liiton kunnivojäsen. Ei ammui Vieljärven alaozaston piälimäzekse vallittu Ol ga Ivanova kučui kaikkii kerähmöläzii KRL:n kyläozaston vuozipäivypruazniekale. Viel järven Karjalan Rahvahan Liiton alaozasto täyttäy kymmene vuottu 11. talvikuudu. Kerähmöh tulluh Nuoren Karjalan piälimäine Alina Čuburova saneli sih näh, kui suau kiinnostuttua nuorii yhteiskunnallizeh ruadoh. Hänen mieles, ei pie vuottua nuorien pyrgivyndiä yhtymykseh, pidäy ičel mennä heijän luo. Andakkua nuorile valdu luadie sidä, mi heidy kiinnostau, nevvoi liittolazii Alina Čuburova. Anna hyö pietäh etnoildukeččoloi, diskotiekkoi, yhtytäh projektoh. Nuorižo ei ole meijän tulii, ga nygöine aigu, lujoitti Čuburova. Nygöi Priäžän piiris on seiččie KRL:n ozastuo: Priäžäs, Vieljärves, Jessoilas, Pyhärves, Čalnas, Matrosas da Nuožarves. Piirin johtokundah vallittih seiččie hengie: nuožarvelaine Nina Barmina (hänes tuli myös piirin johtokunnan piälimäine), vieljärveläine Ol ga Ivanova, priäžäläzet Ol ga Hotejeva, Lidija Tursunova da Aleksei Jefremov, Matrosan eläi Vladimir Gurjev, jessoil ču Gennadii Amosov. Alaozastot luajittu, valličukset pietty, rubiemmo vuottamah Priäžän piirin aktiivistu ruaduo karjalazien hyväkse. Omii mielii kirjutakkua

6 6 Muhahtai! Räkkisiä. Muanruadaju mužikku odva plikuttau Kuibo muga? Mibo kummii?! Enzi kerran näin»» joudoaigu dorogua myöte, kai hiestyi: pagizijan hevon, diivihes mužikku. Minä en musta, ku enne olis mostu räkkiä keziä Minägi enzi kerran näin sanoi delegy. Minägi en musta, vastai hebo. Erähii Siämärven ymbäristön paikannimilöi»»midä? konzu? kus? 29 / Kanzalline teatru Äänisen vettä -fil mu suomen da ven an kielel.»»kodirandaine Aleksandr Volkov Enimät livvin kylät suadih omat nimet luonnonkohtien libo enzimäzien eläjien nimilöis. Erähät nimet on jiädy saamelazis. Järvi: Ahvenjärvi, Kangasjärvi, Hiižijärvi (vahn. hirvi), Pyhärvi, Siämärvi, Nuožarvi, Peibärvi, Vahatjärvi (sen läbi menöy Šuojujogi). Lahti: Lahten kylä, Čuurulahti (voi olla Čuralahti), Särgilahti (Nadlahti ). Salmi: Alasalmi, Salmennišku, Kägöisalmi (Priozersk). Suari: Eloisuari (Lahten suaren kylä), Hokinsuari (Särgilahtes, kus ennevahnas oli taloi). Niemi: Korbiniemi, Kiviniemi, Čuuniemi (ei Čuiniemi), Siiguniemi. Lambi: Lagilambi, Lämminselgy, Lahkolambi (nygöi Suojärven piiri). Selgy: Huutselgy, Luhtanselgy (Meloilu), Panniselgy, Niiniselgy, Vehkuselgy, Kolatselgy. Jogi: Yläjogi (ven akse murrettu Ylälega ) Mägi (Vuaru): Mäit, Ravanmägi, Kukoinmägi Kukoinvuaru, Villumägi. Kondienmägi Medvežjegorsk. Koski: Rajakonkoski (Suojärven piiri), Besovčoin koski. Luonnon nimet: Kurmoilu (Suokurmoi ven akse olis Kulikovo); Kiiškoilu (jorši), Kiiškoiniemi (Joršnavolok), Ongamus (tiešuaru), Kostamus (Ruvas sanotah kosties tyynes), Vid d analus (Vid d at kuuzahaizet, kylä hävii Imandan rannas jälles voinua, sitpäigi Viidan, Honganalus, Reboilu, Liete (Peski), Kuudamo, Ladvu, Meččel (Meččykylät). Angenlahti, Inžuniemi, Präk ky vikse ollah saamelazien nimet. Kylien nimet, kuduat tuldih ristikanzoin nimilöis: Varloi (vahnas jevrein kieles Varlaam Jumalan poigu); Gliimoilu Klim (latinan kieles hyväntahtoi); Ivanisto; Kibroilu (Kibroi Kiprian, Kipras tulluh); D essoilu (Jevsei D evsoi, vahnu jevr. jumalanuskolline); Miinal (pyhämuokattu Miina, Minei, grek. kuu); Ol okku (Aleksei Ol oša, Jumalan ristikanzu, grek.); Padroilu (pyhämuokattu Hristosan uskon periä Patrokl ižän kunnivo, grek.); Pavšoi (latinan kieles Pavel, Puavil pieni, pun u); Pirdoiniemi (Spiridon luotettavu, grek.); Prokkoilu (pyhämuokattu Prokop pal l as miekku, grek.); Suaval (Savva, Suavu vahnušši, vahnujevr.); Rodinjärvi (Rodion urhomies, grek.). D essoilan ymbäristön kohtat: Niemet: Pieni niemi, Suuri niemi, Suzniemi (voi olla suomelazis jiännyh Ruočin voinien aigah), Mečoinniemi, Azaniemi, Udruniemi, Čuuniemi, Voiniemi, Haikann okku. Suaret: Eloisuari, Hokinsuari, Vas kansuari, Borisansuari, Mikinsuari, Čivroi (kivet da kaksi-kolme leppästy), Kukoinsuari (Azaniemen n okas), Torasuari, Siänpudro (kivisuari, lahten rannan puolel), Peldosuari, Ruočinsuari (istouriespäi), Kuudamsuari, Äimensuun suari (voi olla Äimel ), Pihl usuari, Koivusuari. Lahtet: Kačinlahti (Vodokač kan luo, piettih merežii käydih kaččomah havvin kuvun aigah); Ligalahti (D essoilan da Uhmoilan välil; Kari (pitkän vongan suus), Juakoin lahti, Lietelahti (Angenlahten da Kiiškoilan välil), Ruvanguba, Kuhaguba, Pienen ruvan lahti, Pienen suonen (joven) lahti, Pitky vongu (kylän da pos olkan valil), Kon n oinn okan lahti, Äimenensuu. Luvvot: Suuren niemen luodo, Pienen niemen luodo, Varbuniemen luodo, Kr uuku (kr uukan luodo), Miinanluodo, Rodinluodo, Larine, Kukoinluodo, Juakovu, Mat oin kivi (nägevil yksi suuri kivi), Burhuajat kivet (Ruvan lahtes), Ärinäine (Pienen ruvan n okas), Seibähät, Azaliettienapakisto (raudumalmipohjaine), da äijy tostu, kudamii tietäh primiettöi myö vaiku vahnat kalastajat da nuoret urhakot järven suvaiččijat. Tiettäväine, Kuivuluodo nägyy jogahizel. Jatkuu 05 /10 04 /12 Kižin luvendu-ozutteluzualu (Fedosovan piha, 19) Tundietun soittimien luadijan Anatolii Meškon ozuttelu. 11 /10 28 /11 Kanzallizien kul tuuroin keskus Jurii Lumpijevan fotokuvien ozuttelu Kačommo yhtes. 21 /10 15 /03 Anuksen kanzalline muzei Adras da traktorassah -ozuttelu. Ozutteluh on pandu karjalazien ruadobrujat. Tämän katainpualikan Jessoilan Rodničok-folklourujoukon lapsile lahjoitti Anna Vasiljevna Kovru. Sen luadii Anna Vasiljevnan pruavodied oi Dubinin Isaak Prokopjevič vie 1900-luvun allus Paušoilas.»»Siänennustus Muaman katainpualikku Enne vahnas pualikat oldih joga talois, joga perehes. Tavan mugah pualikku luajittih koivus. Pualikal ut uužittih käzipaikkoi, hurstizii, paidoi. Pestyt pelvassovat enzimäi hyvin vönytettih käzil, sit punottih net pualikkah da pyöritettih katainpualikal. Särgilahten eläi Anna Vasiljevna Kouru omin silmin nägi, kui hänen muamo muga pyöritti sobii. Pyöritellä sobii katainpualikal pidi seizoi. Se oli ylen jugei ruado. Anna Vasiljevna saneli, ku häigi lapsennu olles muga pyöritti sobii, avvutti muamuadah. Lapsil ei suannuh elostua katainpualikoil. Yhtes talois oli nellin-viizin pualikkoin, ku yhtel aigua suas pyörittiä äijy sobua, karjalazet perehethäi oldih suuret, mustelou naine. Katainpualikkoi piettih kuivas kohtas, stolakovas libo päčin da seinän välis. Anna Vasiljevnan perehes oli nelli katainpualikkua, tännesäh säilyi vaiku kaksi. Yhten naine lahjoitti Rodničokpajojoukon lapsile, a toizen jätti kodih. Tämä katainpualikku on ylen kallis minule, ku se mustoittau muaman da tuatan kodii. Täl katainpualikal pyöritti sobii minun armas muamo, Lukerja Fedotovna Dubinina, sanou Anna Vasiljevna Kouru. Petroskoi Anus Priäžy Suojärvi Sortavala Pitkyrandu yö päivy yö päivy yö päivy yö päivy yö päivy yö päivy 23 / / / / / / / On otettu: Omua hyviä dovariššua MARIJA PETRASOVUA hyvittelemmö roin dupäivänke! Maša, lykkyy si nule, perehsobuu da suvai čustu. Ole ainos ozakas da iložu. Omamualazet Huomivo! Ô Ô Oman Muan toimitus ottau vastah hyvittelylöi. Mustakkua hyvitellä roindupäiväl libo pruazniekal omahizii, ystävii da kolleegoi. Hyvittelyt ollah ilmazet. Ô Ô Oma Mua -lehteh uvvet kirjuttajat! Ilmoitakkua tarkat tiijot: sugunimi, oma nimi da ižän nimi; täyzi kodiadressi; roindupäivy da -kohtu; passin noumeru, passin annandukohtu; eläkehvakuutuksen Nro; verotoimistos INN. Ilmai nämmii tiedoloi myö emmo voi maksua kirjutuspalkoi. haldivoiččijat: Karjalan rahvahan lehti Alustettu kezäkuus 1990 Karjalan tazavallan Zakonoinhyväksyndykerähmö, Karjalan tazavallan halličus, Karjalan Rahvahan Liitto da Julguamo Periodika Piätoimittai Jelena Migunova Julguamon da toimituksen adressi: Titovan piha 3, Petroskoi, Karjalan Tazavaldu ÎÎ Tel: (814-2) ÎÎ omamua@mail.ru Internet: ilmahpiästäi: ÎÎ Valdivolline Periodika-laitos ÎÎ Painettu Verso-painamos Petroskoi, Varkauksen randu-uuličču, 1a ÎÎ Kirjoile pani Ven an Federatsien kirjupainoalan komitiettu Indeksu ÎÎ Registrunoumeru ÎÎ Painettavakse on allekirjutettu ÎÎ Painandulugumiäry 700 ÎÎ Tiluandu 962 ÎÎ Hindu 10 rubl ua Redizainu Fenomen-mediajoukko (Piiteri)

7 »»TV:n programmu 28. kylmykuudu 4. talvikuudu 7 Ezmäinargi 28/ 11 Toinargi 29/ 11 Kolmaspäivy 30/ 11 Nelläspäivy 01/ 12 Piätteniččy 02/ 12 Suovattu 03/ 12 Pyhäpäivy 04/ , 09.00, 12.00, 15.00, 18.00, 00.35, Новости 13.20, Участковый детектив Т/с ПРЕДЕЛ ЖЕЛАНИЙ Давай поженимся! Т/с ФУРЦЕВА Т/с СУДЬБА НА ВЫБОР Познер Т/с ФОРС-МАЖОРЫ 01.35, Х/ф КОРОЛЬ Т/с В ПАУТИНЕ ЗАКОНА С новым домом! О самом главном 11.00, 14.00, 16.00, Вести 11.30, 14.30, 16.30, Т/с КУЛАГИН И ПАР 13.00, Т/с ТАЙНЫ СЛЕД Дежурная часть Городок Вести Профилактика Х/ф ИМПЕРИЯ СОЛН- ЦА Канал Евроньюс Наблюдатель Х/ф СЕСТРЫ Д/ф Алтайские кержаки Линия жизни 13.25, Д/ф Сумрак ночи. Борис Пастернак 13.50, Д/с История произведений искусства Телеспектакль Метель 15.40, 19.30, Новости Мультфильм Т/с ПРИНЦЕССА ИЗ МАН ДЖИПУРА Д/с Мир живой природы, Верный глаз саванны. Сервал. Танзания Исторические путешествия Ивана Толстого Шедевры эпохи романтизма. Эдвард Григ Д/ф Альберобелло - столица трулли Д/с Искусство Испании Главная роль Сати. Нескучная классика Острова 21.25, Academia Тем временем Д/ф Елена Образцова. Люди. Опера. Жизнь Х/ф ПЕПИ, ЛЮСИ, БОМ И ОСТАЛЬНЫЕ ДЕВУШКИ 05.00, 09.00, 12.00, 15.00, 18.00, 23.35, Новости Выборы По окончании: Доброе утро Участковый детектив Т/с ПРЕДЕЛ ЖЕЛАНИЙ Выборы Давай поженимся! Т/с ФУРЦЕВА Д/ф Три семьи Т/с ТЭРРА НОВА Х/ф СВЯТОША Х/ф МИССИЯ СПАСЕ- НИЯ С новым домом! О самом главном 11.00, 14.00, 16.00, Вести 11.30, 14.30, 16.30, Т/с КУЛАГИН И ПАР 13.00, Т/с ТАЙНЫ СЛЕД Дежурная часть Т/с ЛИКВИДАЦИЯ Вести Профилактика Честный детектив Х/ф МОЛОДОЙ ЭЙН- ШТЕЙН Городок Наблюдатель Х/ф ПРОДАЕТСЯ МЕД- ВЕЖЬЯ ШКУРА 12.25, Д/с Искусство Испании 13.20, Д/ф Елена Образцова. Люди. Опера. Жизнь Мой Эрмитаж Т/с ОЛЬГА СЕРГЕЕВНА 15.40, 19.30, Новости Мультфильм Т/с ПРИНЦЕССА ИЗ МАН ДЖИПУРА Д/с Мир живой природы Исторические путешествия Ивана Толстого Шедевры эпохи романтизма. Гектор Берлиоз Главная роль Власть факта Д/ф День - Рафаэль 21.25, Academia Игра в бисер с Игорем Волгиным Х/ф НЕСКРОМНОЕ ОБАЯНИЕ ПОРОКА Музыкальный момент Д/ф Альберобелло - столица трулли 05.00, 09.00, 12.00, 15.00, 18.00, 23.35, Новости Выборы По окончании: Доброе утро Участковый детектив Т/с ПРЕДЕЛ ЖЕЛАНИЙ Выборы Давай поженимся! Т/с ФУРЦЕВА Среда обитания Т/с УБИЙСТВО 01.10, Х/ф ДИТЯ ЧЕ- ЛОВЕЧЕСКОЕ Х/ф ГОРНЫЙ ПА- ТРУЛЬ С новым домом! О самом главном 11.00, 14.00, 16.00, Вести 11.30, 14.30, 16.30, Т/с КУЛАГИН И ПАР 13.00, Т/с ТАЙНЫ СЛЕД Дежурная часть Т/с ЛИКВИДАЦИЯ Вести Профилактика Горячая десятка Х/ф СКРОЙ У ВСЕХ НА ВИДУ Наблюдатель Х/ф ПРИСТАНЬ НА ТОМ БЕРЕГУ 12.25, Д/с Искусство Испании 13.20, Д/ф Елена Образцова. Люди. Опера. Жизнь Красуйся, град петров! Т/с ОЛЬГА СЕРГЕЕВНА Д/ф Гончарный круг 15.40, 19.30, Новости Мультфильм Т/с ПРИНЦЕССА ИЗ МАН ДЖИПУРА Д/с Мир живой природы Исторические путешествия Ивана Толстого Шедевры эпохи романтизма. Антонин Дворжак 18.20, Д/ф Монастырь Лорш и Альтенмюнстер. В поисках исчезнувшего аббатства Главная роль Абсолютный слух Жизнь замечательных идей Д/ф Босра. Бастион на Востоке 21.25, Academia Магия кино Х/ф КИКА Музыкальный момент 05.00, 09.00, 12.00, 15.00, 18.00, 23.35, Новости 13.20, Участковый детектив Т/с ПРЕДЕЛ ЖЕЛАНИЙ Давай поженимся! Т/с ФУРЦЕВА Человек и закон Т/с ПОДПОЛЬНАЯ ИМ ПЕРИЯ 01.05, Х/ф МАЧЕХА Т/с В ПАУТИНЕ ЗАКОНА Свой взгляд О самом главном 11.00, 14.00, 16.00, 20.00, Вести 11.30, 14.30, 16.30, Т/с КУЛАГИН И ПАР 13.00, Т/с ТАЙНЫ СЛЕД 14.50, Дежурная часть Т/с ЛИКВИДАЦИЯ Вести Профилактика Х/ф ИЗ ВЕЧНОСТИ Комната смеха Наблюдатель Х/ф АФРИКАНЫЧ Д/с Искусство Испании 13.20, Д/ф Елена Образцова. Люди. Опера. Жизнь Третьяковка - дар бесценный! Т/с ОЛЬГА СЕРГЕЕВНА 15.40, 19.30, Новости Мультфильм Т/с ПРИНЦЕССА ИЗ МАН ДЖИПУРА Д/с Мир живой природы Исторические путешествия Ивана Толстого Билет в Большой Д/ф Гринвич - сердце мореплавания Д/ф Антонио Гауди - архитектор от бога Главная роль Черные дыры, белые пятна Д/ф Танцевальный провокатор. Евгений Панфилов 21.25, Academia Культурная революция Х/ф ЦВЕТОК МОЕЙ ТАЙНЫ Пять каприсов Н.Паганини Д/ф Босра. Бастион на Востоке 05.00, 09.00, 15.00, Новости Обращение Президента РФ Дмитрия Медведева к гражданам России. По окончании: Новости 13.20, Участковый детектив Жди меня Поле чудес Д/ф Высоцкий. Последний год Высоцкий. Последний концерт Х/ф ГЛАДИАТОР Х/ф КАК ВЫЙТИ ЗА- МУЖ ЗА МИЛЛИО- НЕРА Т/с В ПАУТИНЕ ЗАКОНА Мусульмане С новым домом! О самом главном 11.00, 14.00, 16.00, Вести 11.40, 14.30, 16.30, Обращение Президента РФ Дмитрия Медведева к гражданам России Т/с КУЛАГИН И ПАР 13.00, Мой серебряный шар Дежурная часть Юрмала Х/ф СВОЙ-ЧУЖОЙ Х/ф ПИСЬМА С ИВОД- ЗИМЫ 10.00, 15.40, 19.30, Новости Х/ф СТАРЫЙ НАЕЗД- НИК Д/ф Нефертити Д/ф Антонио Гауди - архитектор от бога Д/ф Елена Образцова. Люди. Опера. Жизнь Письма из провинции Т/с ОЛЬГА СЕРГЕЕВНА 15.50, Мультфильм За семью печатями Заметки натуралиста с Александром Хабургаевым Гала-концерт Международного музыкального фестиваля Crescendo Смехоностальгия Д/ф Сергей Баневич. Современник своего детства Х/ф НЕСКОЛЬКО ДНЕЙ ИЗ ЖИЗНИ И.И. ОБЛО- МОВА Линия жизни Х/ф ЖИВАЯ ПЛОТЬ Кто там Концерт в Москве Свингл Сингерс 06.00, 10.00, 12.00, Новости Анимационный фильм Корабль-призрак Играй, гармонь любимая! Мультфильм Умницы и умники Слово пастыря Смак Д/ф Евгений Миронов. Фамилия обязывает Среда обитания Х/ф ПРИХОДИТЕ ЗАВ- ТРА Д/ф Екатерина Васильева. Из тени в свет перелетая Х/ф ЕДИНСТВЕННОМУ, ДО ВОСТРЕБОВАНИЯ Кто хочет стать миллионером? Болеро МУР. Артисты Прожекторперисхилтон Что? Где? Когда? Юбилейный концерт Николай Носков. Это здорово! Х/ф ШОКОЛАД Х/ф ДЕВЧОНКИ Х/ф ГРУСТНАЯ ДАМА ЧЕРВЕЙ Сельское утро Диалоги о животных 08.00, 11.00, Вести 08.10, 11.10, Вести- Москва Военная программа Субботник Городок Национальный интерес Подари себе жизнь Д/ф Цвет войны. Битва за Москву 13.10, Т/с КОГДА РАСТА ЯЛ СНЕГ Новая волна Лучшее Десять миллионов с Максимом Галкиным Вести в субботу Х/ф ДОМРАБОТНИЦА Евровидение Международный конкурс исполнителей детской песни. Прямая трансляция из Еревана Девчата Х/ф ДЕННИС- МУЧИТЕЛЬ Х/ф АВТООТВЕТЧИК: УДАЛЕННЫЕ СООБЩЕ- НИЯ Комната смеха Библейский сюжет Х/ф ЧЕРТ С ПОРТФЕ- ЛЕМ Личное время 12.15, Мультфильм Очевидное - невероятное Игры классиков с Романом Виктюком Спектакли Кошка на раскаленной крыше Большая семья Д/ф Ностальгия по романсу. Владимир Чернов Величайшее шоу на Земле Х/ф ПЕТР ПЕРВЫЙ Д/ф Герой не нашего времени. Николай Симонов Д/с Семь поколений рока Д/ф Украина. Парк Софиевка Легенды мирового кино Заметки натуралиста с Александром Хабургаевым 05.50, Х/ф ДЕЛО БЫЛО В ПЕНЬКОВЕ 06.00, 10.00, 12.00, 15.00, Новости Армейский магазин Мультфильм Здоровье Непутевые заметки Пока все дома Фазенда Д/ф Галина Польских. В роли счастливой женщины Х/ф БЕЛЫЕ РОСЫ Ералаш 16.15, 18.15, 22.15, 23.15, Х/ф МЕСТО ВСТРЕЧИ ИЗ МЕНИТЬ НЕЛЬЗЯ 22.00, 23.00, 00.00, Выборы Х/ф МОИ ЗВЕЗДЫ ПРЕКРАСНЫ Х/ф ФЛИКА Х/ф ЖЕНСКАЯ ДРУЖБА Вся Россия Сам себе режиссер Смехопанорама Утренняя почта Сто к одному , Вести С новым домом! 11.25, Т/с ТАЙНЫ СЛЕД Вести-Москва Смеяться разрешается Стиляги-шоу с Максимом Галкиным Вести недели Выборы Х/ф ЛЮБОВНИК Обыкновенный концерт с Эдуардом Эфировым Х/ф СТАРЫЙ ЗНАКО- МЫЙ Легенды мирового кино Х/ф МАЛЕНЬКИЙ БЕ- ГЛЕЦ 14.15, Д/ф Король прерий - бизон Что делать? Шедевры мирового музыкального театра Д/ф К 85-летию со дня рождения Петра вельяминова. Люди. Роли. Жизнь Х/ф НАС ВЕНЧАЛИ НЕ В ЦЕРКВИ Искатели Хрустальный бал Хрустальной Турандот в честь Юлии Борисовой Контекст Х/ф ЖЕНЩИНЫ НА ГРАНИ НЕРВНОГО СРЫВА Джем Мультфильм Д/ф Иероним Босх Huomivo! Ô Ô Musta kaččuo Karjalan TV:n kanzalliskielizen toimituksen Omin silmin -ozutustu nellänpiän 1. talvikuudu Rossija 1 -kanualal aigah. Ô Ô Joga päiviä paiči suovattua da pyhiäpäiviä samal kanualal aigah ollah uudizet karjalan, vepsän da suomen kielel.

8 8»» sanasuari»»pyhät da arret Karjalaine rahvahankalendari Ol ga Ogneva kylmykuudu on kuunkado kuudaman kalendarin mugah. Kuudu ei nävy taivahal. Sit syndyy uuzi kuu. 27. kylmykuudu on uuzi kuu. Uuttu libo yläkuudu on 9. päivässäh talvikuudu. Konzu ezmäzen kerran nähtäh uuzi kuu taivahal, pidäy sanuo: Terveh uvvel kuul! Kuu kulistumah, mie nuoristumah, anna, Jumal, rauhua da tervehytty! Kuunkiänälmykses siä muutah. Kuunkiänälmykses povvistah. Kus tuuli on kuun syndyjes, sie se on kogo kuun aijan. Mittuine siä on kolme päiviä kuun roindan jälles, moine roih kogo kuun aijan. Kalanpyyvvykšet pitäy luatie yläkuušša, šiitä niihi mielelläh käyvväh kalat, eikä ne lahoa järveššä, vaikka oltais kauemmankin (Kiestinki). Täl nedälil lopeh syvysargi, kudai kesti 13 nedälii emänpäiväs. Syysargi kezän loppou, talven tuou, sanottih ennevahnas karjalazet. Elämmö parahite syvysarren jälgimästy nedälii. Sidä karjalazet sanotah syvyspyhälaskunedälikse. 27. kylmykuudu on syvyspyhälasku, syvysarren jälgimäine päivy. Palkavopäivy on keviäl kolmandeššu piän äijäspäiväs, a talvel syvyspyhälaskun aigua. 28. kylmykuudu, ezmässargen, algavuu rastavanpyhä, kudai kestäy kaksi päiviä vajuat kuuzi nedälii 6. päivässäh pakkaskuudu. Rastavanpyhä on yksi vuvven pitkimäs pyhäs. Pyhän aigua pannah vuassu, syvväh siendy, kuivua kalua, kartohkua, paččoidu. Pyhän aigah pidäs kangahat kuduo, voidu suittua, kuni lehmät lypsetäh. Ennevahnas, konzu karjalazet kazvatettih vil l ua, puimistu täydyi kogo rastavanpyhäkse. Sih niškoi on nengoine sanapolvi: hiihtäi higeh, riihen puiju nogeh. Kun viimeni riihi puitih ta viimeni lyyheh jätettih riihen nurkkah sinne partisilla nossettih pyhäillänparta (Vuokkiniemi). Muite rastavanpyhäs ruattih kaikkii kois ruattavii ruadoloi: kohendettih da kuvottih verkoloi da nuottii, ruattih pelvastu, valmistettih kaikenalastu puu- da tuohiazutestu omih tarbehih dai myödäväkse. Ruadoloi ruattih päriel, talvipäiväthäi ollah lyhyöt da pimiet. Akat kerryttih päivy-, neidizet ildukeččoloih, otettih kerale mitah ruado: kezriämine libo nieglomine, libo verko kuvottavu. Kudamannu nedälin päivänny rastavanpyhäs päiväine pastau enzi kerran, sinä nedälin päivänny keviäl pidäy kylvie muah pelvahan siemenet. Sit kazvau äijy pelvastu (Salmi). Kalanpyyvvykšet pitäy luatie yläkuušša, šiitä niihi mielelläh käyvväh kalat, eikä ne lahoa järveššä, vaikka oltais kauemmankin. Kuva: Sergei Zaikov Poluudittu syväin»»kerdomus Valentina Kondratjeva Dorogukivyöt kalistih bričkan rattahis. Siä oli poudu da lämmin. Vaslei Petroin, kolhozan agronomu, kyzyi: Midäbo, Hil da, ajat linnah? RONO:h kučutah, kipsahtih Hil da. Mibo rodih? Vaslei Petroin! Azeta, minä täs heityn, ielleh minä lähten jallai, täs vai sillas poikki mennä jäi. Passibo! Sillal Hil da dogadi saldatan, häi jo loitoči tunnusti Miikulan. Ajua siiriči häi ei voinnuh, a Sanasuarelazet»»Kirjukaššali Nikovai Zaitsev azettua hebo sillal, kui azetat? Midä Vaslei Petroin sanou? Naine vuotti, kuni hebo ajoi sillas poikki da kadoi silmis. Miikul dogadi Hil dan, hyö vastavuttih: Hil da! Kuldaine! Mikse sinä minuu et vuottanuh? A mindäh nimittustu viestii et työndänyh? Minä en voinnuh! Minul ei suannuh! Minä tulin sinuu ottamah. Läkkä minunke nygöi. Jätä kai! Läkkä, minä olen mašinal. Jo en voi jättiä kaikkii, Miikul! Minä olen kohtuine. Proššai! Hil da ruttozeh punaldihes da juostozil lähti sillas poikki. Vešin nägemizen kiuzaus turvotti Pešan mieldy. No taloin ižändy huavai sen da sanoi: Otammo vie mal l azin konjakkua, sit kačommo sen čuudovešin. Juoduu pagin jatkui, gu Jaša nareko heitti uvven juonen Pešan nuorisaijan mustoh. Peša uppoi paginah. Paistih suuri kodvu. Tyhjendettyy kolmandet mal l azet ižändy sanoi: Läkkäs nygöi kačot! Tagaveriäl kodvan taivoindeltihes. Oli kačottu omaluaduine vešši kaikin puolin, kyzelty da kerrottu kuspäi se on tuodu, kenen muan se on, kui ostos meni, mittuine sit hyödy roih omale talohuole? Peša tartui konehen kurgeh da kyzyi: Mibo tämä koneh nen goine on? Kul tivatoru! Čuudovešši, gu pieni traktor, muhizi Jaša. Taloin ižändy rubei kerdomah, kui se möyhendäy muadu, kui pidäy kyndiä, ajua vavot, muattua kartouhkat. Sit häi syvendyi kul tivatoran hindah, min verran se maksoi, äijygo hebostu sit on, äijängo syöy kagrua, kui se ruadau, kulleh pidäy sidä ohjata? Sih kului aigua vägi tukku. Jälgimäi tuldih pertih, Peša kačahtih reppuh, kudai, rounoku ammui unohtettu, virui lattiel uksen ies. Se mustoitti hänele jengoi, kudamii vuotti Liiza. Peša, buitogu tostih, tartui reppuh da kiändyi ižändähpäi. Kunnebo sinul on moine kiireh, ehtit sinä vediä Gavroile suappuat, päivy on vaste toizel puolel, otammo vie yksin mal l azin, pannen käin Pešan olgupiäle, sanoi taloin ižändy. Mal l azen juoduu Peša tunzi iččie vesseläkse, oli ielleh paginua da juttuu. Paistih tehniekkäh niškoi, poliittiekkutapahtumih, Hruščovah da kukuruuzan kazvatukseh tiä Karjalas. Häi tarkembah rubei kerdomah Amerikan da Vjetnaman voinah näh. Peša, gu hyvä azientundii täh voinah niškoi, kuvaili kui maltettih pienikazvuzet Vjetnaman saldatat torata amerikkalazii vastah. Opittih amerikkalazet heidy poltua termitnoloil bombil da myrkyttiä guazul, ga hyö peityttih muan uale. Jiävittihes vihaniekoin kimpuh tiedämättäh, kus heidy ei ni vuotettu. Sit siirdyi kuvailemah omua armien sluužbua. Aigua kului. Päivy oli jo toizel puolel. Peša hädävynnyh kačahtih reppuh, se mustoitti matkan tarkoitustu. Häi nouzi seizoi, kerävyi lähtemäh, otti repun. Taloin ižändy lähti suattamah ozuttajen, buitogu oli pahastunnuh Pešan kiirehyös. Ga Pesa ei ylen kiirehtännyh, heitti repun olgupiälpäi da astui tagaveriäle omii tarbehii toimittamah. Silkeskie Jaša viipaten käil kučui vastalpäi olijan Miikul kačoi hänele peräh, mua lekui jalloin al. A häi tottu ei voinnuh työndiä tytöle viestii, häi oli ylen loitton Karjalaspäi. Hil da, kunne juokset? tuanpäi kirgai naizen iäni. Hil da kiändyi: Maikki! Kunnebo sinä? RONO:h. A mikse silmät märrät? Midä itket? Hil da kai sanoi Maikile. Hil da, sinä jo olet suuri tyttö, ellendät Minä kai ellendän! azetti Hil da sizären. Minä ellendän, ga ylen on abei! Suvaičin Suvaičit, suvaičit! A nygöi kedä suvaičet? Mišua! taloin ižändän, kudai kokotti rima aijan tagan. Kuule, en voi enämbiä händy pidiä, lähtöy iäres, tules abuh! šupetti Jaša susiedale. Pidäy Peša suaha pertih! Toizen taloin ižändy ei moine hupsu olluh. Häi taidokkahasti maltoi vediä Pešan mielenkiindozeh juoneh, kuduas puhkei uuzi pagin. Miehet hil l akkazeh livuttih pertih. Peša ei ni tostanuhes, konzu heitettih reppu olgupiälpäi. Stolan tagan Peša yldyi pagizemah. Häi häilähtelih, kiändeli il mielöi, nosteli käzii. Paginat, hänen mielen mugah, oldih ylen vuažnoit. Paistih... paistih... aigu meni. Vastalpäi olijan taloin emändy harpai pertih: Viego tiä töllötät? Ildaine on jo valmis! sanoi emändy omale miehele. Naizen kovan iänen kuultuu, Peša buitogu havačui, kačahtih seinyčuassuloih, sit ikkunah. Pihal oli jo hämäri. Ga jogo yheksäs?... kyzyi Peša hädävynnyh. Kui aigu livahtih! Oli täs nygöi taratettu, ga pidäy ehtie jälgimäzel avtobusal piästä kodih. Jiädih, kehveli, tänäpäi suappuat myömättäh... Miehet vägeh pieteltih nagruo. Eihäi sinun jyttymäl muasteril mostu jengan hädiä ole, muhahtih Jaša. Otat huomei jengat... Onhäi eläkeläzel nämmii joudavii päivii. Tulou niidy päivännouzupuolespäi joga päiviä, virkoi kodih lähtijes toizen taloin ižändy. Nu, misbo sit on dielo? Sinä kuule minuu, kačo kes tuli kirjaine. Hil da rubei lugemah: Son as! Oi, tulou Karjalah! Maikki! Beda! Pekka! Pekka voinal tapettih. Tapettih. Tämä voinu vie hätken omii jälgii rubieu jiävimäh, sanoi Maikki. Kui El vi da Aili ollah? Hyvin, tervehen ollah. Muamanke jiädih. Hil da, Son a tulou, sit tulemmo teile Issoilah. Son a nägöy, kus sinä elät. Tulgua, tulgua! hyväs mieles sanoi Hil da. Dai Miša ihastuu! Jatkuu. Algu n:lois 20 26, 28 34, 36 38, 40 42, Muga tapahtui. Haleškan Pešal pidi ehtie jälgimäzeh yheksä čuassuhizeh avtobussah. Häi oli äijäl abevunnuh, konzu ellendi miehien nagros, gu hyö kogo päivän nareko paginoil da kyzymyksil vieteltih händy. Passibo, gu tulit, muheloitti Jaša. Peša lähti avtobussah vähäzel suuttunuh iččeh piäle päivy meni tyhjäh, ei ole jengoi kukkaros, hot häi huondeksel varmah uskaldi tuvva net Liizale. Peša läheni omua kodii, reppu suappainke selläs. Midä lähembi tuli, sidä enämbäl händy vaivai huigien tundeh Liizan ies. Midä nygöi hänes kuulet, gu suappuat jiädih myömättäh? Kui tämä suap painmyöndymatku sellittiä? Kehno vedäkkäh nennii paginoi dai miehii. Kui, kehnot, vieteltih minuu, en voi uskuo? pyörittih mielet Pešan piäs. Kodipihah piästyy, häi kačahtih ikkunoih, sit trubah, kus lievänny jurozennu hil l akkazeh nouzi savvu. Liiza istui ikkunan pieles, valmistettu ildaine stolal. Pyhkijen jallaččiloin pohjii pordahien ies, Pešan piänahkah tuli sel gei kuva pienel kielastuksel piäzöy häi emändän suures čakkavos. Loppuoza. Algu n:lois 41-42, Omii mielii kirjutakkua