Oma Mua. 33 (1223) Kolmaspäivy Serota Saveljevien vellekset. s. 5

Transkriptio

1 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 33 (1223) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Yrittäkkyä löytyä uuši hahmo omašša luonnošša s 3 Čičiliušku-kuklateatteri avasi uuvven kymmenennen teatterikauven Norjan Kirkeneskaupunkissa Theatre camp 2014-festivaalissa. Festivaali pietäh muasteri-oppi -muotosena. Še oli kakši šuuntua. Enšimmäini oli ommissettu filmin luatimisella, toisešša ošallistuja voit improvisoija toisen šukupuolen esiintyjän roolissa. s. 5 ÔÔ Saveljevien vellekset Tämänmoizii poštukartočkoi vie nikel engo nähnyh, eigo tiä Karjalas semmozii minun tiedämäl luajita. Paiči Saveljevien velleksii. Algavui kai vuottu kolme-nelli tagaperin, konzu V ačeslav luadi täh tabah enzimäzen portrietan. Sit siirryttih poštukartočkoih. Milbo eruou Saveljevien luajittu poštukartočku toizis? s. 6 ÔÔ Oman muan kučču Elokuun joka toini pyhäpäivä Vuonnisešša pietäh kyläpruasniekkua Marja-Makoveita, kumpaseh keräyvytäh kaikki kylän eläjät. Nykyjäh niitä ei ole äijä: vakituisešti Vuonnisešša eläy vähän yli kakšikymmentä henkie. Kešällä kylä elpyy, kun rahvaš tullah tänne omilla dačoilla, lapšet käyväh kaččomah vanhempie lomien aikana, punukat tullah viettämäh kešälomua ämmöjeh luokše. Karjalan Tazavallan puoles nuožarveläzet suadih lahju miäčyt sportukižoih niškoi. Lahjan sai käzih kylän piälimäine aktivistu Vladimir Mironov. Kuva: Ol ga Smotrova, Oma Mua Muuttua elostu parembah»»nuožarveh avattih sportan da kul tuuran kompleksu Karjalan Paikallizien eläjien alguhpanduloin ruadoloin kannattamizen programman mugah. Sivu 2.

2 2 «Oma Mua»»» tazavaldu Muuttua elostu parembah»»sportan da kul tuuran kompleksu avattih juuri kyläpruazniekan päivänny, 24. elokuudu. Ol ga Smotrova Tänävuon Karjalas rubei ruadamah Paikallizien eläjien alguhpanduloin ruadoloin kannattamizen programmu. Programmu jo hyvin juurdui monih toizih Ven an alovehih. Sen tarkoituksennu on auttua rahvahale parandua omii eländyololoi. Karjalan Tazavallan b udžietaspäi sih programmah oli annettu kaheksa miljounua rubl ua. Nämä dengat juattih keskenäh 16 kyliä da linnua yksin joga Karjalan piirispäi. Kaikkiedah programmah pyrgiihes 36 kyliä. Priäžän piiris oli kaksi täh programmah pyrgijiä Vieljärvi da Nuožarvi. Voitettih nuožarveläzet, hyö kehitettih kilbah sportan da kul tuuran kompleksan luadimine. Ruadua ičeväil Enziallus nuožarveläzil oli mieles kaksi projektua. Kudai niilöis työndiä kilbah pidi vallita. Programman mugah tärgei on se, ku projektu olis kylän enimistön hyväksytty. Sih niškoi kevätkuun lopus nuožarveläzet piettih kerähmö, kudamah tuli 73 hengie, onnuako seiččemes vuitti kylän eläjii. Enimät rahvas kannatettih sportan da kul tuuran kompleksan järjestämine, dostalit oldih sidä mieldy, ku parembi olis panna kundoh kylän juamupala. Nuožarveläzien projektu voitti. Ruadoh otettihes rakkahal. Programman mugah, projektan todevuttamizeh Tazavallan puoles annetah vai 85 protsentua projektan hinnas, vaiku ei enämbi 500 tuhattu Kompleksan luadimizeh meni 566 tuhattu rubl ua. Niilöis 361 tuhattu oli suadu Tazavallan programman mugah, dostalit dengat rahvas hommattih ičeväil. Kuva: Ol ga Smotrova, Oma Mua. rubl ua. Dostalit gengat rahvahal pidäy suaja ičeväil kerätä kylän eläjis libo eččie sponsorua. Nuožarveläzile täs autettih kaksi laitostu Krošnozero da Gonganalitskoje. Iče kylän rahvasgi ei istuttu joute: piettih kai silmäl, ičeväil azuttih enimät ruavot, käydih subbotniekoile, annettih dengua. Ezmäi soviimmo andua projektah 300 rublin perehes, konzu vai rubeimmo dengua keriämäh, ga monet annettih enämbigi, ken 500 rubl ua, kengi andoi. Erähät ei uskottu, ku suammo valmehekse tämä projektu, ga saimmo taki yhtehizel väil. Nygöi pidäy levendiä lapsien kižuandukohtu, sanelou kylän initsiatiivujoukon piälikkö Vladimir Mironov. Iellizeh ruadoh kyläläzii kehitti kul tuuruministru Jelena Bogdanova: Nygöi ei sua azettuo! Ministru passiboičči rahvastu, ku hyö tahtotah muuttua omua elostu parembah. Lapsile dai aiguzile Sportan da kul tuuran kompleksu juattih kolmeh palah: lapsien kižuandukohtu, sportukohtu verko- da jalgumiäčyn kižapellot, da konsertukohtu. Lapsih niškoi on suadu čuurukohtu, liedžut da raudumägyt. Konsertukohtah on luajittu skamn at da levo jo ennepäi nostetun lavan piäle. Kompleksas ymbäri pandih puuhine aidu, azuttih pihatulet. Kompleksah niškoi an Täs voijah huogavuo lapset dai vahnembat, kezäl duaččuniekoilegi lapsienke rodieu kunne kävvä. noimmo kylän neliömetrin muapala, panimmo aijan. Täs voijah huogavuo lapset dai vahnembat, kezäl duaččuniekoilegi lapsienke rodieu kunne kävvä. Rahvas tahtotah vie luistelikko, trenažorat da muut sportubrujat, mieles on vie äijy midä, sanelou Nuožarven piälikkö L ubov Ponomar ova. Nuožarven kyläpruazniekannu uvves sportukohtas jo kižattih verkomiäččyh, kyläläzet artistat veseldytettih rahvastu lavalpäi, lapset čurattih, liedžuttih da tansittih. Tuliel kompleksal huavatah pidiä myös sportukilboi da suurii pruazniekkoi, lähimäine niilöis on jo varmah miärätty Uvven Vuvven vastuamine. L ubov Ponomar ovan sanoin mugah, nuožarveläzet iellehgi ruvetah yhtymäh sih Karjalan Tazavallan programmah. On heile mieles vie yksi projektu, ga sih nähte hyö ollah sanomattah. Syvyskuun 1. päivänny oma projektu ezitetäh Kentjärven kylän eläjät. Hyö pandih kundoh kylän stadion. Ielleh omii projektoi ezitetäh Sosnovets, Kiestinki, Borovoi, Viärykoski, Elisenvaara, Povenets, Pitkyrandu, Suojärvi, Derev anka, Kočkoma da toizet kylät. Karjalaiset kyykkärit käytih Moskovašša Natto Varpuni Karjalaiset käytih kyykkyä peluamah Moskovašša. Šielä, Kolomenskoje-musejon alovehella piettih Muajilman meštaruuškilpailut Meikäläiset kyykän harraštajat enšimmäistä kertua piäštih tämmöseh šuureh tapahtumah. Muajilman meštaruuš kilpailuh tultih parahat gorodki-pelin peluajat Venäjältä, Valko-Venäjältä, Ukrainašta, Šakšašta, Virošta, Šuomešta, Mongolijašta, Kazahstanista, Israilista ta muista maista. Venäläini gorodki, kyykkä ta eurogorodki ollah šaman pelin lajija. Venäläistä gorodki-pelie enemmän pelatah Venäjällä, Valko- Venäjällä ta Ukrainašša, eurogorodki-pelie pelatah Šakšašša, a Virošša, Šuomešša ta Pietarissa kyykkyä. Muajilman meštaruuš kilpailuissa pelatah gorodki-pelin kaikkie lajija. Venäläiseššä gorodki-pelissä joukkokilpailušša voittajakši tuli Venäjä 1 -joukko. Eurogorodki-pelissä voitti Ukraina. Kyykäššä miehien šarjašša parahakši tuli šuomelaini Veli-Pekka Ehoniemi, naisien šarjašša niise voitti šuomelaini Päivi Ruotsalainen, naisien parikilpailušša tuaš voitettih šuomelaiset, ka miehien joukkokilpailušša voitettih venäläiset, meijän sussiedat ta yštävät Čerepovetskista. Karjalašta kyykänpeluajie oli nellä: Žanna Tikkane n Kalevalašta, Natalia Žulai Vieljärveštä, Gennadi Lukin Jessoilašta ta Riimo Maččijev Petroskoista. Ne kaikki hyvin pelatah kyykkyä omissa kylissä, elävytetäh ta kehitetäh šitä pelie. Karjalaisilla kilpailu tulokšena on še, jotta meikäläiset kyykän peluajat ta Karjalan Rahvahan liiton aktivistit, kumpaset kehitetäh kyykkyä Karjalašša, piätettih peruštua Karjalašša oma Kyykkä-federatijo. Tämä virallini järještö auttau kehittyä tätä kanšanpelie urheilulajiksi. Karjalašta kyykänpeluajie oli nellä (vašemalta oikiella): Riimo Maččijev Petroskoista, Natalia Žulai Vieljärveštä, Žanna Tikkanen Kalevalašta, ta Gennadi Lukin Jessoilašta. kuva: Natto varpuni

3 »»kulttuuri «Oma Mua» 27. elokuuta Yrittäkkyä löytyä uuši hahmo omašša luonnošša»»čičiliušku-kuklateatteri avasi uuvven kymmenennen teatterikauven Norjan Kirkenes-kaupunkissa Theatre camp 2014-festivaalissa. Ksenija Veretennikova Eroja kuklateatterin ta draamanäyttelijän välissä Konša čičiliuškulaiset šuatih kučun festivaalih, niin heti ymmärrettih, jotta še antau heilä uutta kokemušta. Vet kuklateatterissa ta draamateatterissa ollah omat lajit. Čičiliuškuteatterissa, harjotteluissa ušeičči kuulemma ohjuajalta: ei pie luatie ilmeitä, kuklan avulla yrittäkkyä näyttyä hahmon luontuo ta mieltä. Festivaalissa myö voimma käyttyä kaikkie, iäntä, kävelyö ta näkyö. Tietyšti kaikin heti šuoššuttih täh šeikkailuh. Kuitenki kenkänä ei tietän mitä täštä tulou. Jännittävä, monipuolini ohjelma Theatre camp näyttelijien taijon festivaali pietäh muasteri-oppi -muotosena. Šiinä oli kakši šuuntua. Enšimmäini oli omissettu filmin luatimisella, toisešša ošallistuja voit improvisoija toisen šukupuolen esiintyjän roolissa. Enšimmäiseššä joukošša ošallistujien luku ei ollun šuuri, nellä nuorta ohjuajua yritti kuvata oman filmin. Joukon opaštaja oli Clive Ardagh Enklannista. Festivaalin aikana nuoret ohjuajat kulettih kameran kera, hyö tallennettih mukavie hetkijä ta opaššuttih ruatamah iänen ta kuvan kera. Toisena tehtävänä oli oman pienen filmin kuvuamini. Ošallistujat iče voitih valita teeman ta filmin juonen. Oli mukava kaččuo ihmisih kamerašta läpi. Tuntu, jotta heti jouvuit filmih. Oikien näkökulman ečintä, ruato mikrofonin kera on tosi jännittävä. Kuvuamisen jälkeh rupiet ajattelomah kuin ohjuaja ta niät erilaisie esinehie toiselta puolelta, kerto nuori ohjuaja Nikita Jensen Bjørnevatnista. Näyttelijän muuntautumisen ryhmä oli šuuri, ošallistujat Karjalan Tašavallašta, Piiteristä ta Norjan eri kaupunkiloista yheššä ečittih vaštakkaisen šukupuolen hahmoja. Ohjelma alko tutuštumisešta, kumpasešta heti šelveni, jotta ryhmäh keräyty taitehellisie ihmisie. Monet nuoret ihmiset on ihan lapšešta šuahen ošallissuttu teatterih, toiset tanššitah ta kaikin tykätäh improvisoja. Tulin festivaalih uušien hahmojen ta hyvien mielien eččimistä varoin. Aina on mukava avata iččieššä uušie šuuntie. Ošallissuin teatterih jo monta vuotta, šemmoni muuntautumiskokemuš auttau milma tulevaisuuvvešša, Marie Helene Tromsøšta korošti. Čičiliuškulaiset šuatih kokie uutta kokemušta Norjan Theatre camp festivaalissa. Joka huomeneš alko voimistelušta, kumpasen tar kotuš oli šielun tašapaino. Šiitä kaikin ruvettih luatimah muasteri-opin tehtävie, kumpaset autettih löytyä oman hahmon. Ošallistujat opittih uušie kävelytapoja, liikkehie ta ilmehie. Työ parissa ta pienissä ryhmissä kokonah poisti kainoštelun. Konša pojat ta neiččyöt oli juattu kahteh ryhmäh, alko muuntautumini. Enšin ošallistujat ečittih šopivat puvut, šiitä luajittih nuamioinnit. Pojat meikattih, neiččyöt leikattih ta liimattih parrat ta viikšet. Nuamioinnin jälkeh tuaš kaikin keräyvyttih yhteh ka kotvan aikua ei voitu tuntie toini toistah. Ošallistujien piti elyä viisi päivyä uuvven hahmon roolissa ta päivä päivältä hahmo tuli šyvemmäkši. Näyttelijät eläyvyttih uušien hahmojen rooleih, hyö paistih, käveltih, näytettih pienie näytelmie, missä kerrottih hahmon elämäštä ta luonnon piirteistä. Miun kävelytapa muuttu, olen jo tottun, jotta pitäy luatie šuurie aškelie. Yritin paissa toisella iänellä. Milma miellytti tämä kokemuš. Suali on, jotta ei ollun äijän aikua. Muasteriopin jälkeh huomasin, jotta nytki käytän tavallisešša elämäššä miehien tapoja, nakro Tatjana Dembitskaja. Uuteh roolih eläytymini alko nuamioinnista. Festivaalin lopušša oli pieni konsertti, missä uuvvet hahmot tanššittih, käveltih podiumilla, näytettih pienie näytelmie. Vuoroštah nuoret ohjuajat enšimmäiseštä ryhmäštä näytettih filmin ta kappalehie kaikista ošallistujista. Opaštajien tuki Toisen ryhmän opaštajina oltih Ida Løken Norjašta ta Sofia Törnqvist Šuomešta. Ida ta Sofia opaššuttih yheššä Helsinkissä šamalla näyttelijäkurššilla nellä vuotta. Naiset ruattih näyttelijinä. Yheššä hyö ruvettih järještämäh muuntautumisen kurššija. Kurššien tuloukšena tuli Subfrau -teatterin ryhmän peruštamini. Kurššijen tarkotukšena on še, jotta ihmini šuattais muuttuo. Näyttelijä voit esiintyö joka roolissa, onnakko aina on mukava tuntie iččie vaštakkaisen šukupuolen roolissa. Še on hyvä kokemuš, kumpani rikkou stereotyyppijä mieheštä ta naisešta, ajattelou Sofia. Idan mieleštä šemmoni kokemuš auttau vapautumah, še on hyvä keino eččie uušie šuuntoja tuotannošša. Festivaalin aikana opaštajat aina kannatettih näyttelijie ta annettih omua tarmuo. Venäjän ta Norjan gymnit yhteh iäneh Netälin aikana čičiliuškulaiset ruattih yheššä norjalaisien nuorien kera. Enšin oli melko vaikie paissa keškenäh, autto kiäntäjä. Šiitä taito autto kielen vaikeukšissa. Yheššä luajittih meikkaušta, liimattih partoja ta ečittih puvun erityiskohtie. Illalla leikittih, kačottih filmijä, laulettih norjalaisie ta venäläisie lauluja. Konša ennein lähtyö Čičiliušku-teatteri jo šeiso buššin viereššä, niin norjalaiset tultih kaimuamah karjalaisie näyttelijie. Hyö ruvettih laulamah venäläistä gymnie. Taitehešša ei ole rajoja, ei jakuamista, ei kanšallisuutta, šiinä on vain tunteita ta emootijoja.

4 4 «Oma Mua»»» rajan tagua Savelj»»Saveljevien vellekset V ačes brihat pandih nimi Sloika.»»Nuorižo Jelena Filippova Kuva: toni pitkänen Arhijepiskoppu Leon Mustelmat»»Karjalan Kielen Seura piästi ilmah vie yhten kirjan sen paginanvedäjän arhijepiskoppu Leon Mustelmat Muistelmat.»»KKS Hiloin Anni Karjalan Kielen Seura jatkau uuzien karjalankielizien kirjoin luajindua. Täl kerdua seuralazet painettih kirju kahtel kielel: karjalakse da suomekse.»»kks Jelena Filippova Jälgimäzen vuvven aloh jo nähtih päivän valgien E.V. Ahtian Karjalan kielioppi da Karjalan kielioppi III lauseoppi. Enzimäine oli painettu kirjannu vuvvennu Toine oli käzikirjutuksennu vai, ihan kui tämä kolmas kirju, kudamas sellitetäh karjalan kielen uuzien sanoin luajindua. Karjalan kielioppi II johto-oppi -kirjan, kui vastevai mainitungi, toimitti da azui painettavakse Martti Penttonen. Kirjas on kačottu karjalan kielen uuzien sanoin luajindu, sen kaksi tabua: johtamine da yhtistämine. Enzimäzen mugah sanat roitah suffik Kirjah on pandu arhijepiskoppu Leon mustelmii, kudamii häi omistau hänen puolivuodizele bunukale, Katariinale. Niilöis kirjuttai mustelou omua elostu. Lugii, pieni dai aiguine, tiijustau enämbän karjalazien elokses da kul tuuras: mennyös, tämän päivän da tulies. Keskele on nostu moizet karjalazien tavat, kui lähimäzien suvaičus da rahmannoižus. On huomattu, ku perindölöin noudamine, mustamine on tärgei, ga tärgeigi on uvven kul tuuran luajindu da kehitändy. Karjalazeh kul tuurah kuuluu myös avvonažus, rauhanomažus da yhteisruado lähäl eläjien rahvahien kel. Ahtian kolme kielioppii»»karjalan Kielen Seura piästi ilmah kolmanden Ahtian kieliopin kirjan. Karjalan kielioppi II johto-oppi nägi päivän valgien elokuun allus. Tämä johtooppi avvuttau luadimah uuzii sanoi da levendämäh karjalan kielen sanastuo. Ahtian kolme kielioppii on luajittu. Kuva: Jelena Filippova, Oma Mua soin avul, toine taba tarkoittau kahten libo kolmen sanoin yhtistämisty yhteh sanah. Ahtia eroittau karjalan kielen suffiksat eri joukkoloih, niilöin merkičyksien mugah da tuou ezimerkii. Erikseh hänel on kačottu substantiivoi, adjektiivoin da verbilöin luajindu. Kirjan lopus on suffiksoin avul luajittuloin sanoin luvettelo, sen luadi kirjan toimittai Martti Penttonen. Joga sanan viereh on kirjutettu sivun noumer, kus se sana kirjas voibi löydiä da kaččuo kui se on roinnuh da midä tarkoittaugi. Ahtia, konzu kaččou nämmii sanoi, andau niilöin kiännöksen suomen kielelegi. Kirjan luadijat uskotah, ku Kirjah on pandu arhijepiskoppu Leon mustelmii, kudamii häi omistau hänen puolivuodizele bunukale. tämä johto-oppi hyvin pädöy alguopastundan kirjakse dai jo kieldy maltajile se avvuttau luadimah uuzii sanoi da sen vuoh levendämäh karjalan kielen sanastuo. Tämänmoizii poštukartočkoi vie nikel engo nähnyh, eigo tiä Karjalas semmozii minun tiedämäl luajita. Paiči Saveljevien velleksii. Algavui kai vuottu kolme-nelli tagaperin, konzu V ačeslav luadi täh tabah enzimäzen portrietan. Sit siirryttih poštukartočkoih. Milbo eruou Saveljevien luajittu poštukartočku toizis? Se ero, brihoin oma luajindutaba kerras nävytäh. Nämmis poštukartočkois on mondu kerrostu bumuagupalastu, kudamis tulou sit kogonaine kuva. Nämä kai kerrokset pyzytäh yhtes, ollah ku maltajen, kunnolleh da omal kohtua tartutettu. Tartuttajes kleidy ei käytetä ni vouse. Ruadobrujis brihoile pidäy vai stanku, kudamal leikatah tulien kuvan palazii. Tarku da čopakko ruado kaikis on vai nämmien kuvien, bumuagupalazien stankalpäi iäre otandu. Konzu panet bumuagan stankale leikattavakse, se tartuu sih. Sit leikattuu pidäy hil l akkazin ottua, ku kuva ei rebies. Otettuu, ku on ylen pienii ozii, sanommo, kirikkölöin kupuloi, ga ičel tulou net leikata, sellitetäh vellekset. Omua pajua erikseh brihoil vie ei ole. Ruatah kois da se stanku, kudai pidäy ruadajes on helpo ottua keräl mašinah da hos kunne vediä da hos kus ruadua. Konzu oldih Kinnermäl da Vieljärvel Laučois, se heile keräl oli. Opastettih kyläläzii luadimah omii poštukartočkoi da luajittih sežo ližiä Karjalan kielen koin hyväkse. Tuliel ku suurendetah oma tuotando da otetah ližiä rahvastu ruadoh, ga sanotah voibi palkata kyläläziigi. Onhäi yksisama kus leikata kuvii poštukartočkoikse. Opastunnuh ristikanzu, brihat lugiettih se, voi luadie niidy 100 palua päiväs. Hyö nerovuttih luadimah kai 150. Milbo vie erottas brihoin poštukartočkat? Niilöis on meijän karjalazien kylien vahnoi puuhizii mustomerkilöi, kudamii Karjalas eläjes tottu sanuo jo iče pahoi tiijämmö. Brihat sežo, konzu ruvettih luadimah poštukartočkoi täs aihies, ezmäi kiännyttih Karjalan kuulužimah kohtah Kižin suaren kirikkölöih. Tänäpäi tuv vah nägövih karjalazii kylii, ku niilöis tiettäs ei vaiku meigäläzet, ga tulolazetgi rahvas. Vie brihoin poštukartočkoi on kahtel kielel: ven akse da karjalakse. Karjalaksehäi tädä kaikkie ei äijiä ole, semmite semmostu kartočkua, kus on kai kuva luajittu bumuagas, eigo piirretty, eigo resuittu. Velleksil on karjalaziigi juurii. Iče hyö rodivuttih Priäžäs,

5 »»neroniemi evien vellekset «Oma Mua» 27. elokuuta lav da Sergei luajitah erinomazii poštukartočkoi, kudamis on mondu kerrostu bumuagas. Omale laitoksele sendäh Nimi rodih lyhyt da mielehtartui, kui tahtottihgi.»»ruado ruadajan nevvou Omale laitoksele, kus V ačeslav da Sergei ruatah vai kahtei, brihat pandih Sloika-nimi. Nimi pidi olla lyhyt da rahvahale mielehtartui, mugai se rodih. Sloikan tuotanduo tänäpäi myvväh Petroskoin kolmeskymmenes laukas. Ruatah vellekset kohti eri laitoksienkegi. Niilöinke, sanotah, on helpombi ruadua, migu laukoinke dai sidä ruaduo tuliel pidäy kehittiä, duumaijah hyö. Poškukartočkoin luajinduagi Saveljevat ainos kehitetäh. Mustuvalgielois tuldih värikkähih. Yksinkierdazis kaksinkierdazih. Kai sanotah: kai lähtöy ostajas. Kerran sanottih, ku vähä tilua on yksinkierdazes toivoloin kirjuttajes, sit pidi luadie kaksinkierdaine. Eihäi myö ole myöjät, kaupiččijat, vai tvortsat, uvvenluadijat, sanotah, ruadajes opastummo, ellendämmö, kui da midä pidäy ruadua, nerovummo. Ga suurin dielo vikse on se, ku brihoi iččiedäh tämä ruado ylen äijäl miellyttäy. Se, sanotah hyö, yhtistäy taijon, materialnoin da sotsialnoin aspektat. V ačeslav da Sergei ollah kaksozet. Tabua myöte toinah ollah eriluaduzet, ga se vai auttau yhtes ruadajes. Kuva on otettu perehal boumaspäi kazvettih dai nygöi eletäh Petroskois. Ga vaste vai nygöi, kui iče sanotah, ruvetah omas ičes nägemäh, ellendämäh da tundemah karjalazii. Karjalazetgi hyö ollah, tabua myöte da ruadoloin mugah. Heil tottu hengi palau karjalazeh kul tuurah da karjalan kieleh. Huavatah opastuogi kieldy, yhtytottu ečitäh pättävii kirjoi da diskoi opastukseh niškoi. Sovittugi heile on sih niškoi, ku omas kyläs Salmenniškas, kus heile on duačču, ruvetah käymäh paginale karjalazien inehmizienke. Konzu kieldy kuulet, ga sehäi parembi tartuu piäh, lujoitetah hyö. Poštukartočkoin joukos lövvät mustuvalgiedu, kudamis allettih, da värikästy, hyvittelypoštukartočkua da Karjalan mustomerkilöinke. Kuva: Jelena Filippova, Oma Mua Omua pajua erikseh brihoil vie ei ole. Ruatah kois da se stanku, kudai pidäy ruadajes on helpo ottua keräl mašinah da hos kunne.»»kannata Saveljevien projektu! Uuzi Saveljevien projektu koskou Karjalan mustomerkilöi, kudamis vähä midä tiijämmö. Sen aigah luajitah poštukartočkoi Karjalan etnokeskuksih, kudamat sit iellehpäi juattas niilöi da muga levitettäs tieduo meijän muan puuhizes kul tuuruperindös. Brihat jo ollah luajittu poštukartočkoi Ahpoilan, Kinnerman, Mangan, Kokkoilan, Kodžurin, Jelkulan kylienke. Luadie voibi äijy, ku ymbäri on muga äijy čomuttu, lujoitetah hyö. Täs Saveljevat ruatah tämän päivän tabah: ilmoitettih omas projektas internetas Boomstarteral. Lugie ližiä projektas da kannattua sidä rubl al voibi juuri sen kauti. Boomstarteral se vikse on enzimäine karjalazii koskii projektu: Lugie ližiä projektas voibi sotsiualuverkoloisgi: da facebook.com/groups/ / Tuliel täs projektas kazvas vie kaksi. Enzimäzes luajittas kogonaine animatsionnoi seerii Suarnallizes Karjalas. Toizes, olis ynnälline perti Bumuagas luajittu Karjal. Sinne suadas tulla rahvas, kaččuo brihoin tuotanduo da ičegi oppie kudamidä luadie. Brihoin ruado ylen äijäl kiinnostau. Jelena Filippova, Oma Mua

6 6 «Oma Mua»»» kotimua Vuonnisen kylänelämän rauha ta kaunehet maisemat muanitetah tänne turistija. Kuva: Natalja Vorobei Oman muan kučču»»vuonnisen eläjät ušotah oman kylän tulevaisuuteh. Nadežda Vasiljeva Elokuun joka toini pyhäpäivä Vuonnisešša pietäh kyläpruasniekkua Marja-Makoveita, kumpaseh keräyvytäh kaikki kylän eläjät. Nykyjäh niitä ei ole äijä: vakituisešti Vuonnisešša eläy vähän yli kakšikymmentä henkie. Kešällä kylä elpyy, kun rahvaš tullah tänne omilla dačoilla, lapšet käyväh kaččomah vanhempie lomien aikana, punukat tullah viettämäh kešälomua ämmöjeh luokše. Vaikie on uškuo, jotta aikoinah täššä kyläššä lašettih olovan noin 500 taluo. Šuuren Isänmuallisen šovan aikana kakšišatua vuonnislaista mieštä oli lähetty puoluštamah omua kotimuata. Kyläššä toimi meččäpunkti, Uhtuon sovhoosin karjanhoitajat kašvatettih nuorta karjua, a peltoviljelijät kerättih šuurija potakan ta juurekšien šatoja. Ka še jo on istorijua. Tänäpiänä Vuonnisešša eletäh keštävimmät ihmiset, kumpaset ollah uškolliset omalla mualla ta täyvellä šyväimällä šuvaijah omua šeutuo. Pariskunta Nina ta Vasili Jermakovit joka kyläpruasniekašša lauletah lauluo rakkauvešta omah kyläh. Enšikuulolta tavalliset, yksinkertaset šanat ta musiikki, on nakko kuin äijän lämpyö ta vilpittömyyttä on tuošša laulušša. Vasili iče on šäveltän šen laulun. Mieš on šyntyn ta kašvan Vuonnisen kyläššä. Tiälä alko hänen työelämä. Myöhemmin Vasili šiirty elämäh Kalevalah, kuitenki oma pieni kotimua aina veti häntä puoleheš. Jermakovit rakennettih talon oman kotihuuttorin lähellä ta pensijalla piäštyön tultih elämäh Vuonniseh. Šamanmoini kohtalo on Alma Sapožnikovalla. Naini niise myöšty omalla kotimualla ta jo yli kolmekymmentä vuotta on elän tiälä. On hyvin mukava, jotta Alma Sapožnikova kirjuttau muisselmie omašta kyläštä, a Vasili Jermakov on nerokaš kertoja. Hänen kertomukšie, kumpasien šankariloina ollah kylän eläjät, on moničči painettu lehtien šivuloilla. Ta miteinpä täššä voit olla mainiččomatta, jotta nämä ihmiset on šynnytty kuulusien Ontrei Malisen, Anni Lehtosen, Vaassila Kieleväisen runonlaulumualla. Tämä ainutlua tuni šeutu on kašvattan äijän tunnettuja, lahjakkahie ihmisie, ahkerie ruatajie. Näijen työihmisien jou košša on Vuonnisen vanhin eläjä Anna Malikina. Annilla on jo ikyä yli kahekšankymmentä Vasili ta Nina Jermakovit ta Alma Sapožnikova kylän pruasniekašša. Kuva: Nadežda Vasiljeva vuotta. Hänen elämäššä oli äijän kovija aikoja vai kiet lap šuušvuuvvet, šuomelaini vankileiri šovan aikana, jykie mečänhakkuutyö. Monta vuotta Anni oli ruatan Vuonnisen lesopunktilla ok šien karšijana. Višših šen takie mie niin tykkyän pilkkuo halkuo, kertou Anni. Anni mäni miehellä ruatajalla Stepan Malikinilla, muutti Vuonniseh ta niin ni jäi tänne elämäh. Ei niin ammuin federaalisen vetera Šuurimman ošan elämäštäh Anni Malikina on elän Vuonnisešša. Kuva: Nadežda Vasiljeva nien kannatušohjelman mukah Anna Artemjevnalla annettih korttieri Kalevalašša. Šiinä korttierissa Anni eläy vain talven aikana, a kun vain talvipakkaset ta tuiskut lauhutah, šyväin pyrkiy omah armahah kyläh, missä mäntih nuoruušvuuvvet ta koko elämä. Eikä še voi olla toisin: Vuonnisen ilmasenikuni mua ei niin helpošti piäššä. Še ijäkši jiäy šyväimeh ta aina vetäy puoleheš ahkerie, rehellisie ta hyväntahtosie ihmisie. Vaikie on uškuo, jotta aikoinah täššä kyläššä lašettih olovan noin 500 taluo.

7 »»istorija Ušmana karjalaini Atlantida»»Pienen karjalaisen kylän ikävä kohtalo. «Oma Mua» 27. elokuuta Olga Pekšujeva Višših monella on tuttu myyttini tarina luonnonkatastrofin takie upponehešta Atlantidašta ili Atlantis-šuarešta. Enšimmäisie mainintoja täštä šuarešta löytyy vielä kreikkalaisen filosofin Platonin kirjutukšista. Hänen mukah tuo šuari šijoutu Heraklen pylvähien (Gibraltarinšalmen) takana. Šen eläjinä oltih atlantit mahtava merikanša. Jumalien vihašta kauhien muanjärissykšen ta šuuren tulvan šeuraukšena valtameren vejet oli yhen päivän aikana täyšin nielattu šuuren kukoistunehen šuaren. Platoni mainiččou, jotta še oli tapahtun noin 9500 vuotta ennein meijän ajanlašun alkuo. Atlantida-tarinua pietäh myyttinä. Kautta aikojen ihmiset on yritetty löytyä šen arvotukšellisen šuaren, kuitenki kaikki ečinnät oltih turhie, šuaren olomašta ološta ei löytyn mimmosiekana jälkijä. Ušmana ta Ušmankoški Karjalaisen Ušmana-kylän oša muissuttau Atlantidua. Erotukšena Atlantidašta Uš manan kohtalo ei ole myytti vain ikävä istorijallini tosiasie, eikä šen šyynä oltu luonnonilmijöt vain ihmisien meininkit. Ušmanan kylä on šuanun nimeh Kemijoven mahtavašta Ušmankošešta. Noin 12 metrin korkie Ušma oli Karjalan mahtavin koški. Šen kummallisešta voimašta kierteli erilaisie legendoja. Aina kuohuva, hurja, valtavie vesijä kantava še murši laštuiksi kahekšan veršokan pakšusie hiršijä. Šen lähellä olijat tunnettih muan järissyštä. Ušman vesijen humina kantautu hyvin loitoš ta še hyvin kuulu Ušmanan kyläššäki. Ušmana XX vuosišuan alušša oli Karjalan šuurimpie kylie. Vielä ennein šotie šiinä lašettih olovan 100 taluo ta noin 550 eläjyä. Tärkeimmät elinkeinot Kemijoven vejet oltih ylen kalasat. Lohenpyynti oli kyläläisien tärkeimpie elinkeinoja. Kautta aikojen lohi oli elättän tämän šeuvun eläjie. Kalua pyyvvettih šuurin miärin, šitä kuletettih kuin venäläisillä niin ni ulkomualaisilla markkinoilla. Ammusista ajoista Kemijovešša Ušmanan kylän tienoilla pyyvvettih helmijä. Kemin šeuvuilla pyyvvetyt helmit oltih korkieluatuset ta arvokkahat. XIX vuosišuan lopušša yheštä helmeštä makšettih markkinoilla kuuši-viisitoista hopieta rupl ua, a helmikorvarenkahista voitih makšua äšen šata hopieta rupl ua. Šuuremmat helmet valittih ta työnnettih Moskovah. Pienempie, halvempie helmijä käytettih pomorien kanšanpukujen ta erityisen piähinehien koristamisešša, niistä luajittih korvarenkahie, kaklanauhoja, nappija ta muita koruja. Laivanrakentajat Šuuren mainehen Ušmanan šeuvuilla tuotih paikalliset laivojen rakentajat. Äšen enklantilaiset ta šakšalaiset šuurešti Šyvät vejet virratah nyt niissä paikoin, missä aikoinah oli Ušmanan kylä. Entisen Ušmana-kylän lähellä on ašetettu muistomerkki. Vesi hajotti kylän muan tašalla, kuitenki še ei voinun hajottua kyläläisien muisson. arvoššettih heijän työtä. Ušmanalaisien muasterien rakentamat laivat oltih lujat ta kaunehet. Vielä XIX vuosišualla kuulusat skandinaavilaiset laivanrakentajat Heinz Schiffmeister ta Ole Al vik vertaen eri paikkakuntien laivanrakennuštaituo ihmeteltih ušmanalaisien mua s terijen neroja: Näijen vertasie ei löyvy mistänä muuvvalta Venäjältä. Tosiehki Ušmanan muasteriloilla oli erikoini nero, hyö rakennettih laivoja ilman mimmosiekana piirrokšie ta luonnokšie, käyttämällä vain omua kokemušta, šekä tuattojen ta ukkojen oppija. Kaikista šuosituimmat oltih rahtialukšet, nämä pienet laivat oli tarkoitettu käyttöh joven tai meren rannikkoalovehella. XIX vuosišuan lopušša vain Ušmanalla oli jiänyn šemmosie muasterija, kumpaset rakennettih pohjoismerivesijä kulkuh kelposie, keštävie rahtita kalaššušlaivoja. Vuuvvešša muas terit luajittih keškimiärin 30 joki- tahi merilaivua. Ušmankošen oša Vuotena 1915 oli rakennettu Petroskoin ta Murmanskin välini rautatie. Tie kulki Kemijoven yli. Eryäš kenraali Pavlov oli oštan Ušmankošen meininkillä rakentua šiinä vesivoimalan ta paperikombinaatin. Kuitenki kenraali ei kerinnyn toteuttua omie meininkie vallankumoukšen takie. Vuotena 1932 Ušmankošella tultih geologit, kumpaset ruvettih poruamah rantoja šekä joven ta košen yllä ollehen šuvannon välistä kannašta. Näijen töijen tulokšena kannaš kokonah hajosi ta runšašvetini joki rienti toista reittie, Ušmankoškie kiertäen Vočažkošen kautti. A Ušmankoški kokonah kuivi. Pieni puro vain jäi lirajamah mahtavan vesiputoukšen paikalla. Vesien peittämä kylä Kemijoven voima ei šiitä ehtyn. Še vain valičči ičellä paremman helpomman reitin. Eikä vesivoimalan rakentamisen puoluštajat luovuttu omašta ajatukšešta. Kuitenki alkanut Talvišota ta šen jälkeh Šuuri Isänmuallini šota ei annettu näijen meininkien toteutuo. Vašta lukujen vaihtiešša tätä ajatušta ruvettih tuaš eistämäh etehpäin. Vuotena 1967 oli rakennettu Kemin kaskadin enšimmäini Putkinin vesivoimala. Še oli 1930-luvun projektien mukah rakennettu pienitehoni vesivoimala. Šamana vuotena ruvettih rakentamah Ušmanan vesivoimalua, kumpani otettih käyttöh nellän vuuvven piäštä. Ušmanan kylän eläjillä oli pakko šiirtyö kotipaikoiltah elämäh Kemin kaupunkih. Ušmanan kylä Ušmankoškineh joutu tekojärven pohjalla. Entisillä ušmanalaisilla še oli elämän ikävimpie aikoja, vet hyö ei viimeseh šuate tahottu uškuo, jotta heijän omat talot ta oma kotikylä jouvutah vejen alla. Nyt niillä paikkoin, missä aikoinah oli Ušmanan kylä virratah valtavat vesistöt. Kylä on hauvattu vejen monen metrin alla. Entisen kylän lähellä, ihan joven rannalla on ašetettu muistomerkki. Nykyjäh Ušmanan entiset kyläläiset eletäh ken missäki muajilmašša, kuitenki joka vuosi kešällä ušmanalaiset ta niijen jälkiläiset keräyvytäh tänne muistomerkin luokše muistelomah omua kylyä.

8 8 «Oma Mua»»» Anuksenlinnu Terveh tulgua Anuksen pajofestivualih»»sinule pajatammo -pajofestivuali, jo kolmattu kerdua roih pietty Anukses syvyskuudu. Viktorija Artemjeva Anukses toimiu äijy yhteiskunnallistu liittuo Anuksen karjalazet, Korela-keskus, Drevnii gorod da Intra-fondat. Juuri niilöin hyvyös Anukses rodih vie yksi hyvä projektu Sinule pajatammo -pajofestivuali, kudai jo kolmattu kerdua roih pietty Anukses syvyskuudu. On mieldykiinnittäi tämän festivualin perustamizen histourii. Drevnii gorod -fondan johtajan sanoin mugah setämä vuozi tagaperin anukselazet saneltih omas hyväs ideis sih nähte, ku luadie pajofestivuali histouriellizes linnan keskukses Smolenskoin kirikös, kudai on Mariam-suarel. Tämä anukselazien idei kerras sai kannatuksen. Nygöi tämä kirikköpajon festivuali kuuluu Anuksenlinnan pruazniekan programmah. Festivualin perustamizekse oli ruattu äijy, oman panoksen vestivualih luadigi Stražnikjärjestö, kudai toimiu MVD:n kul tuuruozaston perustehel. Heijän uuzi projektu Karjalan porubežje Pohjasvoinan aigah. Anus voitti Ven an voinuhistouriellizen liiton kilvas. Muga tänä vuon festivualin aigah rahvas nähtäh ižänmuan histourien rekonstruktsien, kudai ozutetah Piiterin, Moskovan, Eestin da Suomen histouriellizet kluubat. Algu festivualile pannah 27. syvyskuudu aigah Anuksen kul tuurutalois. Sie rodieu pruazniekkuillačču. Iče pruazniekku rodieu 28. syvyskuudu. Smolenskoin kirikös pietäh liturgii 9.00 aigah. Jällespäi, aigah, pruazniekku siirdyy linnan histouriellizen keskuksen rajale. Sie festivualin rahvas pajatetah Karjalan Tazavallan gimnu da lähtietäh linnan histouriellistu keskustu myöte Smolenskoin kirikön luokse. Sie ezitytäh festivualih tulluot pajojoukot. Pruazniekku jatketah linnan puustos, kus rahvastu gostitetah robl ol keitetyl murginal. Pohjasvoinan epizoudu rahvas suajah kaččuo aigah. Samal aigua, , Anuksen Kanzallizes muzeis suau kaččuo pruazniekakse valmistettuu ozutteluu. Anuksen Pajofestivuali pietäh Smolenskoin kirikös. Kuva: Aleksei Farijev Ammatti kogo ijäkse»»on Anuksenlinnas taloi, kudamah rahvas kiirehtetäh joga päiviä. Tietähhäi: sie heidy ainos vuotetah da hyvin vastatah, autetah da nevvotah. Täs pagin on Anuksen kirjastos da sen ruadajis.»»rahvaskundu Viktorija Artemjeva Lapsennu Tamara Ivanovna Boikova puaksuh oli buaballuo Puutilan kyläs, elettih hyö sie suures died oin Ivan Demidovan enne voinua nostetus talois. Tamaran vahnembat, Ivan Dmitrijevič da Marija Ivanovna oldih ruadajat rahvas, muamo ruadoi buhgalterinnu, tuatto šouferinnu. Hyö kazvatettih kaksi tytärdy: Tamara da nuorembi Nina. Vuvvennu 1959 pereh muutti omah taloih Anukseh, Mičurinan pihale. Vahnembil oli sie oma taloihut, tuatan istutettu juablokkupuu andau juablokkua tänäpäigi. Tyttäret oldih abuh vahnembile, muga terväh huškahtihes heijän lapsusaigu. Školan jälles Tamara piäzi Karjalan kul tuuruopistoh Petroskoih, tahtoi opastuo kirjaston hoidajakse. Vallita ammatti mieldy myöte neidizel ei olluh jygei, ku suvaičči kniigoi jo lapsusaijas. Muga jo kahten vuvven peräs Anuksen kirjastoh, kudai sil aigua oli linnan puustos, Kuttujevan kupčan talois, tuli nuori ruadai Tamara Boikova. Häi puutui vastuonalazeh virgah abonementan ozastoh. Silloi kirjasto ruadoi kaheksassah ildua, dai rahvastu kävyi äijy. Jogahizele pidi auttua, nevvuo, löydiä pättävy kniigu. Kirjaston tyveh avattih Parus-literatuurukluubu, kudai yhtisti Anuksen runoniekkoi. Kodirannan hyväkse Vuvvennu 1991 Anukses piettih enzimäine Karjalazien kerähmö. Kahten vuvven peräs Anuksen kirjastoh perustettih kodirannan literatuuran ozasto. Sidä ozastuo rubei emändöimäh Galina Fedulova, bibliografakse rodih Tamara Boikova. Kolmen vuvven aigah ruadodovarišakset luajittih suuri ruado kerättih kniigoi. Himoitti suaja fondah mostu literatuurua, kudai olis mieldy myöte lugijoile. Sit dielos naizii autettih Karjalan Kanzalline kirjasto, Kanzalline arhiivu da Kanzalline muzei. Vuvvennu 1995 Kuttujevan taloi salvattih kohendamizekse, yhtentostu vuvven ai Tamara Boikova järjesti lugijoile literatuuruillaččuloi Karjalan kirjuttajienke. gah kirjasto ruadoi kolmes talois, kudamat oldih linnan eri čuppulois. Moizis jugielois ololois ruadajat yksikai ruattih aktiivizesti. Kodirannan ozaston perustehel rubei ruadamah Omat rannat -kluubu, enzimäine kluubah kuulujien vastavus omistettih omamualazele kirjuttajale Vladimir Brendojevale. Vuvvennu 2006 kirjasto sai jo omat alallizet tilat Uritskoin pihal, kus ruadau tänäpäigi. Anukselazet ylen äijäl suvaittih Tamara Boikovan piettylöi literatuurupidoloi, häi hyvin maltoi pidiä niilöi. Kerran Anuksen tundiettu opastai Svetlana Jakovleva omisti runon Tamara Ivanovnan järjestetyle vastavuksele, kudaman aihiennu oli Kalevala-eepossu. Kieldy kehittäjes Tamara Boikova on pannuh allun monile pruazniekoile, kudamien mugah Anuksen piiri rodih vie kuulužembi. Niilöin joukos on kuulužu jogavuodine karjalankielizen literatuuran festivuali Täs synnyinrannan minun algu. Tämän suuren festivualin hantuzis pietäh myös runonlugijoin kilbu, kudamah yhtyy lapsii Karjalan eri čuppuloispäi da Pagizemmo karjalakse -vastavukset, kunne kevätty myöte kerdyy jo vahnemban polven rahvastu. Tamara Boikovan mugah, kirjaston ruadajien piälimäzenny suavutuksennu rodih se, ku Anuksen piiris rodih uuttu karjalakse kirjuttajua. Niilöin keskes Nikolai Zaitsev, Zinaida Dubinina, Valentina Kondratjeva. Lähes 37 vuottu Tamara Ivanovna ruadoi Anuksen Kanzallizes kirjastos. Niilöis 21 vuottu häi ruadoi yhtes Galina Fedulovanke kodirannan ozastos. Ruadodovarišat tundietah Tamara Boikovua Tamara Ivanovna nikonzu ei tahtonuh vaihtua omua ammattii, kudamah häi mieldyi kerran da kogo ijäkse. vastuonalazennu da kunnollizennu ristikanzannu, kudai tundou hyviä šuutkua da eläy pajonke. Tamara Ivanovna nikonzu ei tahtonuh vaihtua omua ammattii, kudamah häi mieldyi kerran da kogo ijäkse. Tänä kezän Tamara Ivanovna lähti eläkkehele. Elokuun 9. päivänny pidi omassah vuozipäivän. Nygöi omua elostu naine omistau omahizile da kodoilale. Minä da minun omamualazet hyvittelemmö Tamara Ivanovnua vuozipäivänke! Lujua tervehytty sinule da ozua.

9 »»kandurahvas Kylän vahnin «Oma Mua» 27. elokuuta »»Kylän vahnimakse sanotah Orzegas karjalastu Lidija Oleševua. Ei inehmine ole vahnimii kyläs, täs igiä čottah ei pie ottua. Vahnin on sendäh, ku hoidau da silmäl pidäy joga dielon kyläs, tiedäy kaikkii kyläläzii da oppiu luadie nenga, ku eliä rahvahal kyläs ei olis igävy.»»rahvas Jelena Filippova Orzegah omamualazii vikse nikonzu ei käynnyh. Rouno ku lähäl kylä olis, kaikkiedah 30 kilometrii linnaspäi, ga kuilienne tässäh emmo piässyh sinne. Helpo piästägi olis. Ollou ku oma mašin, ga terväh ajat. Autobusat kävväh kezäl, kai kolme kerdua päiväs. Talven aigua piäzet poujezdal, kaksikymmen minuuttua matkas dai olet paikan piäl. Ei ni lippu kallis ole, 38 rubl ua. Kezäl kyläs eläjiä da kyläh kävyjiä on enämbi, kyläs ymbäri ku on duaččua. Talvekse jiäy toinah kolmekymmen-nellikymmen hengie kaikkiedah. Lidija Oleševa jo yheksäs vuozi eläy Orzegas ymbäri vuvven. Ukonke vuvvennu 1994 ostettih kyläs kodi. Ezmäi muite käydih, a sit jongoi dostalikse muutettih Petroskoispäi sinne. Ukon kuoltuu rodieu jo viijes talvi, kui Lidija rubieu elämäh yksinäh. Kylän da kyläläzien hyväkse Kylä omal aigua ei olluh pieni. Oligo lehmykarju, oligo kluubu da päivykodi, oli alguškola kai, oldihgi laukat. Nygöi nimidä ei jiännyh. Kylä kučistui, rahvastu väheni. Lastu školas opastujua nygöi onnuako vai yksi on, händygi vedelläh linnah školah. Laukkua ku omua ei ole, ga paha on. Kolme kerdua nedälis kävyy autolaukku. Vie eriže tuv vah maidohistu, lihahistu da kalahistu. Kaikkii dieloloi sellittämäh tulou ajua D ärvenojah, ku Orzega kuuluu sen kylähaldivoh. Ainos konzu midä pidäy kyläläzile, ga nämmis dielolois heidy auttau Lidija Oleševa. Ezmäi rahvas kiännytäh hänen puoleh, sit inehmine iellehpäi työndäy zajavleniet libo rahvahan pakičukset. Käydih kuilienne kyläh deputuatat. Kyzyttih: Midäbo la teile pidäy? Kaivo, sanoimmo, luajikkua. Luajittihgi, oma sana piettih. Olis kirjastogi ko Kylä omal aigua ei olluh pieni. Oligo lehmykarju, oligo kluubu da päivykodi, oli alguškola kai, oldihgi laukat. hendettavu, kunne voizimmo kerävyö, ga konzu luajittanehgi se, sanelou Lidija Petrovna. Sidä kaivuo kyläläzet nygöi pietäh kunnos da puhtahuos. Jogahizel on avaimet. Lukku pandih ku lapset ilos ei čällättäs sidä. Kirjastoh, kuni vie lämmiä pidäy da ei ole moizii viluloi, ga kerrytäh. Luajitah ičeväil illaččuloi da pruazniekkoi. Lidija Petrovna vie silloi-toiči vedäy fiskul tuurua kyläläzile. Äijile, kui iče sanou, on sendäh tervehyöt kohettu. Vahnemban polven kyläläzis toven pietäh huoldu, ainos hyvitelläh heidy pruazniekanke. Konzugo poštukartočku työtäh, konzugo iče kävväh. Rahvas ollah hyväs mieles sendäh. Hyö nähtäh sit, ku heidy zobotitah da mustetah, jatkau paginua inehmine. Ruavot ei loppevuta Lidija Oleševal kyläs eläjes ruaduo on kylläl. Paiči sidä, ku pidäy silmäl kylän dieloloi, omas koisgi da pihas naizele löydyy ruaduo. Ruavos häi on ainos. Kezäl da talvel. Kezäl keriäy marjua da gribua. Kolme minuuttua koispäi astut dai marjat ollah. Tänävuon must oidu oli kylläl. Čuasus kerättih rengiluguh. Omas ogrodasgi kaikkie on istutettu dai hyvin kazvau. Omua ouveššii naizel ainos rodieu talvekse. Ei ni talvel ruavot loppevuta. Nouzou Lidija Petrovna huondeksel, kaivole kävyy, koiran syöttäy, syömizet keittäy, dorogan suomiu. A ku tuhunuh ollou yön aigah da autolaukku ei piäze, ga sit pidäy kaikile soittua sanuo, kel telefonat ollah. Kelle ei, ga ičel tulou juosta. Ruadajes aigu menöygi. Lidija Oleševa on rahmannoi da hyväntahtoine emändy. Kuva: Jelena Filippova, Oma Mua»» Pajol istun, pajol astun»»ozrujogi? Tänäpäi Orzegas eläy äijy inkerilästy, on vähäine karjalastugi. Muite tämä on endine vepsäläzien aloveh. Kylän nimi paikannimilöin tutkijoin mieles tulou vepsän kieles. Kyläle nimen andoi jogi, kudai virduau sit. Joves ymbäri vikse omal aigua oli pelduo, kus kazvatettih ozrua. Jogie sit ruvettih sanomah Ozrujovekse. Aijan aloh nimes kehityi tämänpäivän nimi. Silmykaivuo kyläs pietäh ylen hyväs kunnos. Kuva: Jelena Filippova, Oma Mua Lidija Oleševua hyvin tutah meigäläzet rahvas. Panninselläs rodivunnuh karjalaine naine ezmäi ruadoi opastajannu Vieljärven školas. Sit ukkohke muutti Petroskoih, kus viizitostu vuottu ruadoi suomelasugrilazes školas, ezmäi algukluasoin, sit muuzikan opastajannu. Inehmizel ku on kaksi opastustu: opastui opistos horovoil ozastol, sit instituutas algukluasoin opastajakse. Kolmekymmen vuottu yhteh palah Lidija Petrovna ruadoi algukluasoin opastajannu. Suomelas-ugrilazes školas, ku ei roinnuh minule ruaduo algukluasoin opastujienke, kehitettih opastua muuzikkua. Da sanottih, ku pidäy kolmel kielel pajattua: karjalakse, suomekse da vepsäkse. Suomen kielel pajuo tiezin. Vepsän kielel da karjalan kielelhäi pajuo ei olluh. Sit ečin runuo da luajin niilöi pajoloikse. Ezmäi vie kyzyin, kenbo rubieu niidy pajoloikse panemah. Iče pane, sanoi Svetlana F odorovna Kondratjeva. Enhäi ole kompoziittoru, vastain. Sit minus kompoziittoru luajittih. Min verran pajuo luadi inehmine, onnuako jo iče niilöile luguu ei tiijä. Ongo hänel Vladimir Brendojevan sanoih kirjutettuu, ongo Zinaida Dubininan sanoih. On omatgi runot pajoloikse pandu. Nämmii pajoloi tänäpäi pajatetah ei vaiku suomelas-ugrilazes školas, a toizisgi školis da päivykodilois, kus opastetah karjalua da vepsiä. Onhäi net pajoloin kogomuksih otettu da pandu. Tänäpäi inehmine, konzu nevvou nuorii karjalan kielen opastajii, sanou: Niken valmehekse meile nimidä ei rua. Ei ole midägi, luaji. Ičel joga ruadoine pidäy ruadua. Lidija Petrovna kirjuttau pajuo ven aksegi. On hänel Orzegas, kudamas nygöi eläy, pajuo. Rahvas kyläs tietäh niilöi da pajatetah. Puaksuh kerävytäh Lidijan taloih ildua istumah da pajattamah. Lidija soittau iče, ku kois on sintezattoru.

10 10 «Oma Mua»»» kylän elostu Tusku painau meijän silmykaivozes. Varaittau, ku sidä lijastetah dorogua levendäjes. Heijän hommat on minungi hommat»»jessoilču Galina Vasiljeva sanelou naizien da veteruanoin nevvostoloih kuulujah, Nuožarven deputuattah Galina Spiridonovah näh. Galina Vasiljeva Deputuatan hommat Nuožarven deputuattu Galina Spiridonova on lujan tavan ristikanzu, suvaiččou elostu, häi ei varannuh nikonzu eloksen vaigevuksii. Kerran ehtäl häi saneli minule omis deputuatan hommis da toivomuksis: Enzimäzekse, minuh niškoi on tärgei se, ku meijän kylän juamu pandas kundoh, tänäpäihäi sidä murennuttu tiedy myöte ni kirikkössäh et astu. Yhteiskunnalline projektu Nuožarvi on suuri askel meijän kylän kehittämizekse, sidä projektua kannatetah kai nuožarveläzet. Toizekse, tusku painau meijän ylbevyös Nuožarven silmykaivozes. Se puutui jo Ruskieh kniigah. Varaittau, ku sidä lijastetah dorogua levendäjes. Kolmandekse, tahton, ku Kul tuuruvuvvennu kylän kul tuuruelos suas kehityksen, meilhäi on muga äijy neroniekkua täs. Nelländekse, tahton sanuo rahvahale, ku heijän hommat on minungi hommat, oldahes net hallot talvekse, olgah sotsiualline hoidai libo pruazniekan pidämine. Meččyalal ruadovuvvet Galina Spiridonova on meččyalan ruadai. Jo nuorete häi mieldyi omah ruadoh, kai väit pani sih. Ei sudre mendy meijän vuvvet, äijy hyviä on eletty, rounoku sanou ruadovuozien fotoal boumu. Uduhuondeksen puhtas da veres ilmu, mečän lajittelu standartoin mugah, robl on duuhu da unohtumatoi murgin mečäs... Syväin jäi sih aigah. Ruaduo mečäs oli äijy 25 tuhattu gektuarua meččiä, 125 kvartualua. Kylän rahvahal oli oma sanondu sih nähte: Rubi, Peša, lesu hvatit! Oli mostugi ruadajua, ket varattih omas elokses, sanottih minule: Mene la iče, sinähäi muasteri olet, ota iče miärät. Hos tiettihgi, ku ies on hete, kudai terväh vedäy syväh. Mugai ruavoin. Mečäs puaksuh puutui nähtä kondien jälgieda hirvie. Erähän kerran ruadodovarišan Nina Korol ovanke piästimmö puun tulipalos, mustelou deputuattu. Omas ruavos Galina Spiridonova oli moneh kerdah kiitetty da palkittu, omamualazet rahvas kunnivoijah händy, eihäi petties kehitetty händy deputuatakse. Ruadoigi Galina Spiridonova Mangan taimenkazvatushuonukses. Jo suurekse kazvettih sie istutettu kedružikko da pedäižikko. Galina Spiridonovan elos on kiini mečäs tänäpäigi: häi on hyvä gribaniekku da marjuniekku. Kiiškoinniemes suadih kiiškoidu, sendähgi pandih kohtale moine nimi. Nuožarven rannoil»»elokuun 24. päivänny on Nuožarven kylän pruazniekku. Joga vuottu kyläpruazniekkah kerdyy äijy rahvastu, niidy kelle tämä kylä on oma.»»mustelmat Galina Vasiljeva Joga nuožalveläine omah luaduh suvaiččou da mustelou omua kyliä. L udmila Fofanova, kudai nygöi eläy Petroskois, ainos tulou omah kyläh lomakse. Hänen kodi seizou koivikos kylän agjas, kus kuuluu linduloin iänii da silmykaivovien čurčetandua. Nägyy, ku koin ižändät ollah ruadajat, heil kai on kunnos, kodi da piha. Vahnembil kodi on luja, ijäkse nostettu, täs kazvettih bunukat da kukittih kukat kevätty myöte. Mittumat čomat ollah meijän päivänlaskut, kai hengie salbuau kaččojes, rouno ku kuldaine kupolu laskehes taivastu myöte, järvipinnal on žemčugoil ripoitettu tie. Joga päiviä kiirehtän fotokameranke järvele, ku ehtis vai panna kuvah sidä čomuttu, sanelou L udmila da ozuttau meile iččeh luajittuloi fotokuvii. Internetas tiijustin, ku eräs nuori pereh tah tou muuttua Petroskoin hälyspäi Nuožarveh karjalazeh kyläh. A tottuhäi, kui olis hyvä elävyttiä kylä, suaja sinne nuordu da andua heile ruado. Tämä oli kaikis paras čuppu, ku Krim rouno! Duumaikkua vai, kui nuožarveläzet kunnivoijah omua histouriedu da ylbeilläh omien tuattoloin muadu. KiIškoiniemen kuulumizii Nuožarveläine Natal ja Petrova saneli Kiiškoiniemen kyläh nähte, kudai kuuluu Nuožarveh: Ku minuu kyzyttäs, kus minä tunnen iččie parembi da puolistetunnu, minä vastuazin: Se on minun oma pieni mua ilmu, minun armas Kiiškoiniemen kylä! Kylä hosgi pieni on, ga mielužu da rahmannoi. Mindäh kyläle pandih moine nimi? Kylä seizou Nuožarven rannal, sie on kivikäs randu, se ei ole syvä. Sit kohtas suadih kiiškoidu, sendähgi pandih kohtale moine nimi. Kylän mua imetti hyviä da rahmannoidu rahvastu. Oli sie kolme suurdu lapsekastu perehty: Bikovien, Šalgunovien da Buižinoin. Nämmis perehis kazvoi da lähti mieroh ylen hyvii ristikanzoi. Vuvven 1926 rahvahanluvun mugah Kiiškoiniemi kuului Pyhärven piirih Nuožarven kylähaldivoh. Kyläs oli 39 taloidu. Eläjiä oli 228 hengie, niilöis oli viizi ven alastu, dostalit karjalazet. Nygöi hierus on vaiku yksi, Buižinien taloihut. Minun lapsusaijas, vuozinnu 60-80, oli kyläs Mečästäjien bazu, sie ruattih minun vahnembat, Likovat. Bazu oli ylen kuulužu, sinne mečästämäh da kalastamah (oli enämbi 30 venehty), muarjah da gribah tuldih kai Germuanies da Vladivostokaspäi. Mečästämizen aigua rahvastu oli sen verdu, ku yötilua ei olluh kaikile, elettih sit meijän kois. Monien vuozien aloh täs ruadoi da huogavui Taganrogan taidoilii Tkačenko. Häi luadi täs äijän hyviä kuvua kylän peizažua, erähät lahjoitti meile. Oli kyläs omuagi neroniekkua. Yksi Kylän bazu oli ylen kuulužu, sinne mečästämäh da kalastamah tuldih kai Germuanies da Vladivostokaspäi. niilöis on mozuajikkutaidoilii Grigorii Sudojev. Ket oldih Sortavalan Volna-restoruanas, onnuako mustetah mozuajikas luajittu piäzy restorua nah. Žiäli on, ku se hävitettih... Nygöi kyläh nostau kodii vie yksi neroniekku, kirjuttai Dmitrii Novikov. Hierun rahvas tietäh händy hänen Zmei-kerdomuksen mugah, kudaman häi omisti meijän kyläle. Kylän piälimäzii kohtii oli kirikkö kaikes suurin da čomin. Kirikön kellot kuuluttih kaikkih Nuožarven kylih. Täs minä panizin lopun omale paginale meijän kyläh nähte, hos mustosgi on vie äijy saneltavua kylän ristikanzois, eläjis da ijäkse mustoh jiännyzis.

11 »»kolo, kolo kotasie «Oma Mua» 11 Šielä eläy starina»»oletko kuullun?»»kummallista, ka Hollannissa on olomašša tovellini Ihmemua. Hollannin Kaatsheuvel kaupunkissa on muajilman yksi vanhemmista ta mahtavimmista huvipuistoista Efteling. Tänä vuotena huvipuisto täytti 62 vuotta. Še oli rakennettu 1952 vuotena tunnetun hollantilaisen kuvittajan Anton Pikan projektin mukah. Eftelinghuvipuisto on niin šuuri 72 hehtaarin ala jotta šen monilukusie huvilaittehie et kerkie kaččuo yheššä päiväššä. Eftelingin stari nallisešša muajil mašša eletäh Andersenin, Grimmvellekšien, Šaherezadan starinojen šankarit. Huvipuis tošša on šeiččemen kunin kaškuntua, kumpasien ilmapiiri on ihan toini, mitä Disneylandissa. Taikakuninkaškun nan Sta ri nal lisešša mečäššä kaš vau 13 metrin korkie Sta rinapuu. Konša lapšet tullah Puun luokše, še heti havaččeutuu ta alkau kertuo starinoja ta istorijoja. Šamoin mečäššä voipi nähä priänikkätalon, kumpasešša vihani noita-akka peittäy Genzel - poikua ta Gretel -tyttyö. Vierellä pieneššä talošša eläy Lumikki šeiččemen tontun kera, a Drakoni varteiččou kultalipašta. Yliluonnollisen kuninkaš kunnan Spookslotkauhulin našša kellon viimesen lyönnin kera avauhutah kropujen kannet ta šieltä lennetäh uavehet niin alkau linnan jännittävä ohjelma. Fata Morgana -linnašša eletäh šaahit, džinnit ta Šaherezadan starinojen toiset šankarit. Matkuštamisen aikana teitä vuottau monta šeikkailuo ta ešteitä: korkiet kallivot, viitakko-meččä, tiikerit, alligatorit, vanha linna ta šuuri Džinni. Šeikkailujen kunin kaškunnašša Lentäjä Pagoda noštau teitä 45 metrin korkevuolla, mistä voipi ihailla koko Eftelinghuvipuistuo. A Vogelrokhuvilaittehešša juna viey teijät alahakši vauhilla 65 kilometrie tunnissa. Alun kuninkaškunnan Efteling-teatterissa näytetäh mukavie spektaklija. Šamoin šielä voipi vuokrata polkupyörä ta oštua suveniirija. Tornien kuninkaškunta on huvipuiston ulkopuolella. Šielä on golf-kenttä ta Eftelingin hotelli. Meččäkunin kaš kunta na on Bosreik-kurorttikylä. Šen 203 taluo on rakennettu mečäššä Eftelingin takuana. Efteling-huvipuistošša voipi kävellä monta tuntie. Šen starinašankarit ta mukavat dekoraatijot viijäh kaččojie tovelliseh starinamuajilmah. Mukavie lakija elukoista Lajit, kumpaset košetah elukkoja, rikeneh ollah mukavie, vesselöjä, ta äšen tyhmie. Melkein kaikki šemmoset lajit on kekšitty Amerikan eri valtijoissa. Minnesota valtijon International Falls -kaupunkissa kiššojen ei šua muanittua koirie šähkölinjoja kohti. Šamoin Minnesota valtijošša on kielletty valtijorajan ylittämini šorša piäššä. Još šie tulit Romanijah ta šilma rupesi ajamah koira, niin šiun ei šua karjuo. Šiun pitäy juošša ta muhie, vet koira on ihmisen yštävä. Još Argentinašša koira haukkuu šiun piällä, niin šie voit haukkuo šillä vaštah, ka et šua purra koirua. Amerikan Etelä-Carolinan valtijošša poliisi voit purra koirua, jotta še olis vaiti. Još šie matkuššat heposella ta tulit Etelä-Dakotah, niin šiun hevoista ei piäššetä Fountain Inn -hotellih, još šillä ei ole pukšuja. Pennsylvania valtijošša ei šua pyytyä kalua šuulla. New Jersey valtijon Kressil-kaupunkissa joka kiššan kaklašša pitäy olla kolme kelluo, jotta linnut kuultais niijen šoittuo ta kerittäis lentyä pois. Još šie kävelet Amerikan mečäššä ta tapasit makuajan kontien, niin šiun ei šua herättyä šitä, jotta ottua yhtehisen valokuvan. Afrikašša ei šua kertuo kengurulla omista perehpropleemoista ta huolista. Ohio valtijošša ei šua heitellä matelijoja, a Michiganissa kahekšijalkasie. Arizona valtijošša on kielletty aasin muatepanomini vannah. Koulu Aivopähkinä Löyvä taulukošta 11 šanua, kumpaset tarvitah šiula kouluelämäššä. Kirjaimista, kumpaset jiätih, keryä uuši šana ta kirjuta še alahakši. t k i r j a g u e v i h š r š a r k o k l e š i o u y i i p k l t m t m a p u i i i a u l u š i Texas valtijošša ei šua lypšyä vierašta lehmyä ta kirjuttua šen piällä mualilla. Alaska valtijošša ei šua kačella hirvijä lentokonehešta. Nebraska valtijošša on kielletty valahien pyytämini. Mukava on še, jotta Nebraskašša ei ole valtamertä eikä mertä. Maryland valtijon Baltimor-kaupunkissa ei šua tulla teatterih leijonan kera. A Idaho valtijošša ei šua onkittua kalua istuon kamelin šeläššä! n p e n a l i t š a k š e t y u Šivun valmisti Maikki Spitsina