Oma Mua. ÔÔ Uušie muotoja kulttuuriperinnön šäilyttämiseššä s. 7. enšimmäini kulta s. 9. pitky taival s (1201) Kolmaspäivy Serota

Transkriptio

1 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 11 (1201) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Tveriläzet kerävyttih Helsinkis s. 2 Mennyt nedälil Helsinkis Kodimaizien kielien keskuksen Kotuszualas piettih Tverin karjalazien ystävien seuran 20-vuozipäiväle omistettu seminuaru. Tverin delegatsii pidi paginoi da jagoi kunnivokirjazii suomelazile Tverin karjalazien ystävile. ÔÔ Artistan pitky taival s. 5 Kuulužan artistan Darja Karpovan roindupäivänny, 18. kevätkuudu, Kanzallizes teatras, kus inehmine ruadoi enämbi kuuttukymmendy vuottu, avattih hänen 100-vuozipäiväle omistettu ozuttelu. Ozuttelun avajazis oli Darja Karpovan omua da ruadodovariššua. ÔÔ Uušie muotoja kulttuuriperinnön šäilyttämiseššä s. 7 Etnokeškukšien ruatajien koulutuš jatkuu. Kuuvveš ECHO-hankkehen puittehissa järješšetty seminaari piettih kevätkuuta Šuomen Kuopiošša. Seminaarin ošallistujat tutuššuttih Šuomen kulttuurialalla toimijien järještöjen kera. ÔÔ Venäjän enšimmäini kulta s. 9 Nadvoitsat (Vojačču) on kuulusa pos olkka Segežan piirissä. Šitä tunnetah enimmäkšeh alumiinitehtahan anšijošta. Onnakko vähä ken tietäy, jotta pos olkan lähellä šeisou šamannimini pieni kylä, kumpani toi näillä šeuvuilla mainehen vielä äijyäki aikasempah. Kalevalan kulttuuritalo oli ihan täyši. Kuva: Alina Čuburova, Oma Mua Eepossan kotimualla»»čičiliušku-kuklateatteri kävi vierailumatalla Kalevalan piirissä ta Koštamukšešša kevätkuuta. Sivu 4.

2 2 «Oma Mua» 26. kevätkuudu 2014»» tazavaldu»»uudizii Ečitäh Karjalan syväindy Karjalan tazavallan Kul tuuran ministerstvu 20. kevätkuudu algau ottua vastah dokumentoi kilbah Karjalan syväin. Palkindol Karjalan syväin kunnivoitetah ei-ammatillizien rahvahallizien taidojoukkoloin piälikkölöi, rahvahallizii pajoloi pajattajii da käzineroniekkoi. Kilvan da palkindon tarkoituksennu on auttua da kannattua lahjakkahii taidomiehii, kehittiä rahvahallistu kul tuurua. Kandiduattoi kilbah voijah kehoittua Karjalan tazavallan toimehpanovallan elimet, paikallizet halličukset, taidoliitot, yhteiskunnallizet järjestöt. Kilbua pietäh joga vuottu da arvostuskomiisien piätöksen mugah vallitah voittai, kuduau suau palkindokse 50 tuhattu rubl ua. Dokumentat kilbah voibi työndiä adresile: , Karjalan tazavaldu, Petroskoin linnu, Leninan lagevo, 2, Karjalan tazavallan Kul tuuran ministerstvu. Ližätieduo tel (Jevgenija Volokoslavskaja) Kevät-Sommelo kajahti Kalevalašša Sommelo-festivaalien järještämini on tullun hyväkši perintehekši. Viime pyhinä Kalevalan kulttuuritalošša piettih Kevät-Sommelon konsertti. Šiihi keräyvyttih kollektiivit Kalevalašta, Kepalta, Vuokkiniemeštä ta Petroskoista. Festivaalin puittehissa kanšallisissa yhtyvehissä harjoittelijilla lapšilla piettih muasteri-oppija. Šuomešta tullehet muusikot Maari Kallberg ta Salla Pesonen opaššettih lapšilla laulutaituo šekä šoittotaituo perintehellisellä viisikielisellä kantelehella. Kalevalan ta Kepan šoittajien lisäkši muasteri-oppiloih ošallissuttih petroskoilaisetki pienet artistit Emma Jolinan johtamašta Iloine-ryhmäštä. Opaššuš on järješšetty Ontrei Malisen kanteleh -projektin mukah. Šen lisäkši yhtyvehissä harjoittelijat lapšet šuahah kantelehetki, kumpaset valmissetah šaman projektin puittehissa Vuokkiniemeššä. Tällä kertua kevät-sommeloh oli tuotu vielä 11 uutta kantelehta. Oppikurššit jatuttih kakši päivyä ta pyhänäpiänä lapšet šuatih näyttyä nerojah Kevät-Sommelon konsertissa. Kalevalan ta Kepan šoittajat avattih Sommelon konsertin mahtavalla yhtehisellä esitykšellä, missä kolmekymmentä nuorta šoittajua esiinty šamalla aikua kulttuuritalon lavalla. Konsertissa esiinnyttih laulu- ta šoittoyhtyvehet: Veikko Pällisen kuoro, Tarina-, Pikku kannel šoi- yhtyvehet Kalevalašta, lauluryhmä Kepalta, Kataja-folklooriryhmä Vuokkiniemeštä ta Iloine-yhtyveh Petroskoissa. Lapšet ylen taitavašti esiinnyttih aikuhisien rinnalla. Kanšallisyhtyvehissa šoittajilla lapšilla oli järješšetty šoittotaijon muasteri-oppija. Kuva otettu vk.com/pohjoiset_ rantamme -nettišivuilta Runuo Runohuon päivänny»»petroskois Elias Lönnrotan nimellizes Suomelas-ugrilazes školas 21. kevätkuudu jo tostu kerdua piettih runoloin lugijoin kilbu. Se päivy ei ole vallittu petties. Sinäpiän pietäh Kogo muailman Runohuon päiviä. Rodin Natoi Noin puolišatua ošallistujua Pertoskoista ta Karjalan piirilöistä yhty runojen lukijien kilpailuh, kumpani piettih Petroskoin šuomelais-ugrilaisešša koulušša 21. kevätkuuta. Runohuon pruazniekan avai Lastenpiiri. Yhteh luaduh ruskieloih paidoih šuorivunnuot tytöt da brihačut pajatettih suomekse da ven akse. Karjalan eri piirispäi tulluot lapset, kuduat istuttih zua las, opastuttih pajoloin sanat da sežo yhtyttih pajatandah. Tänävuon arvostelijoin joukkoh kučuttih kuuzi hengie: TV-n da raadivotoimituksen piälikkö Aleksandr Jeremejev, kirjuttajat Tamara Ščerbakova da P otr Sem onov, lehtitoimittajat Nikolai Abramov, Ol ga Melentjeva da Natalja Sinitskaja. Kilvan ihan allus runuo lugiettih kaikis nuorimat. Priäžäläzet Alina Mihejeva da Elina Bl ašuk, kuduat kävväh Ukonkuari-nimellizeh päivykodih, lugiettih runuo karjalakse. Petroskoilaine Diana Hotejeva lugi ven ankielizen runon. Arvostelijat ei muokattu pienimii kilbuniekkoi da muite kiitettih heidy kielineros da annettih lahjat. Puolisadua lugijua Tämän vuvven runokilbah yhtyi kaheksa opastuslaitostu da 54 brihaččuu da tyttyö. Kui mulloigi kilbuniekkoi juattih nelläh joukkoh igiä myöte. Igäjoukos kluassu enzimäzele sijale piäzi Laura Gvačliani, toizekse parahakse rodih F odor Ovčinnikov da kolmandekse piäzi Aleksandra Veršinina. Kaikin hyö opastutah Suomelas-ugrilazes školas. Nelländen da viijenden kluasoin opastujien joukos enzimäzele sijale piäzi kalevalalaine Marjatta Nikutjeva, kudai opastuu Lähte-tyttiteatras. Toizen da kolmanden sijan suadih Suomelas-ugrilazen školan tytöt: Alena Kuznetsova, Anna Pozdejeva (hyö ezityttih yhtes) da Marija Aleško. Tytöt lugiettih Lea Helon da Juak ko Rugojevan suomenkielizii runoloi. Priäžäläzet päivykoin kazvatit lugiettih runoloi karjalakse. Kuva: Ol ga Melentjeva, Oma Mua Niilöin joukos, ket opastutah kluasois, parahakse rodih Suomelas-ugrilazen školan seiččemenden kluasan opastui Polina Kononova, kudai lugi ven ankielizen Armas Mišinan runon Minun linnu. Toizele sijale täs igäjoukos piäzi samas školas opastui Dmitrii Krivonosov, häi lugi Ven a-runon, kuduan kirjutti Aleksandr Blok. Kolmas sija arvostelijat juattih kahtekse. Se suadih Julija Kondratjeva, Kalagen školaspäi, kudai lugi Alevtina Andrejeva Änine-runon da Suomelasugrilazen školan opastui Ol ga Mironova, häi lugi Sergei Ionovan runon Rodina. Vahnembien joukos, kunne kuuluttih kluasoin opastujat nelläs kilbah kirjutetus nuores ezittymäh tuli vaigu kaksi. Net juattihgi sijat keskenäh. Hyö tottugi oldih voittajat, muga ravieh da sydämellizesti lugiettih omii vallittuloi runoloi. Enzimäzele sijale arvostelijat pandih kalevalalazen, paikallizes Lähteteatras opastujan Ol ga Hangel dijevan. Toizele sijale piäzi Suomelas-ugrilazen školan 10. kluasan opastui Andrei Potehin. Kalevalalaine Marjatta Nikutjeva ylen hyvin maltoi lugie Viktor Potijevskoin tarinua päiväzen muarjas. Kuva: Ol ga Melentjeva, Oma Mua Erilline diplomu gimnuaziele Erinomaine ezitys valmistettih Petroskoin gimnuazien n:o 17 opastujat. Suurel tyttöjoukol hyö saneltih Natalja Laidizen ven ankielizii runoloi. Natalja iče opastui sit samazes školas da jälles Moskovan Ulgomuan suhtehien instituutas. Laidizel piäzi ilmah kolme runokniigua. Arvostelijat piätettih andua Petroskoin gimnuazien n:o 17 tyttölöile erilline diplomu moizes teatrullizes ezitykses. Tulielois kilvois himoittas kuulta enämbi runuo karjalan, vepsän da suomen kielel. Täl kerdua kui mennyt vuongi enimät lugietut runot oldih ven ankielizet. Paiči runuo mieleh olis kuulta prouzuagi, hos vahnembien kluasoin opastujis. Tulielois kilvois himoittas kuulta enämbi runuo karjalan, vepsän da suomen kielel.

3 »»oma kieli oma mieli «Oma Mua» 26. kevätkuuta Irina sežo ezitteli Marjukka Patrakan da Tamara Ščerbakovan kniigastu Šygyžylahjat lapšilla, kudaman häi iče kiändi tverikse. Kiestinkiläiset lapšet Kapitoška-ryhmäštä esitettih karjalaisie tanššija ta luvettih runoja karjalan kielellä. Kuva: Galina Kundoz orova Oma mua on kallehin»»kiestinkin kylä otti vaštah Kalevalan marafonin. Galina Kundoz orova Oma Mua -nimellizeh pruazniekkah, 16. keväkuudu, Kiestinkin kul tuurutaloih kerdyi äijy rahvastu. Oma Mua -nimini pruasniekka keräsi äijän rahvašta 16. keväkuuta Kiestinkin kulttuuritaloh. Juhlan alušša Kiestinkin karjalaisen kulttuurin šeuran johtaja Julija Lipajeva tervehti ta onnitteli kaikkie kaččojie. Kiestinkin Aalto-folklooriryhmä avasi pruasniekkaohjelman. Naiset esitettih Karjalan kunnailla -gimnin, lauluja Karjalašta ta Kiestinkistä, a Marija Grigorjeva luki kaunehen runon Karjalašta. Nuori polvi Kiestinkiläiset lapšet Kapitoška-ryhmäštä ihan vallattih kaččojien huomijon. Ryhmän johtajina ollah musiikin opaštaja Inga Borodkina ta karjalan kielen opaštaja Tatja- na Koval ova. Lapšet esitettih karjalaisie tanššija ta luvettih runoja karjalan kielellä. Himottais šanuo šuuret passipot Tatjana Koval ovalla hänen aktiivisešta vapuaehtosešta avušta lapšien kašvattamisešša. Tatjana staraiččou kehittyä näissä pikku ihmisissä ylpeyven ta kunnivoittamisen tunteita oman kielen ta perintehien kohti. Meilä, aikuhisilla, on ylen mukava kuulla juuri lapšien šuušta näitä šyväimellä lähisie omie karjalaisie šanoja... Kiestinki: tuttu ta tuntomatoin Pruasniekan jatkona oli Kiestinki: istorija, perintehet, kulttuuri -presentatijon esittämini. Šen oli valmistan Galina Šeina. Presentatijon pohjana ollah vanhat, vuotena 1894 otetut kuvat, kumpaset oli aikoinah šuatu kylän vanhoilta eläjiltä. Šen lisäkši Sakari Vuoristo Šuomešta ta Gennadi Kundoz orov Kiestinkistä luotih šuuren panokšen Kiestinkin šeuvun istorijašta kertovien tietojen ta kuvien keryämiseh. Myö kunnivoitamma Sakarin muistuo. Juuri hiän oli moničči käynyn Kiestinkin kirjaštošša ta täyventi istorijallisen kuvakokoelman kuvilla Piiteristä, Arhankelista ta Šuomešta. Gennadi vuoroštah autto restauroimah kuvie, kumpasie myö nyt voimma käyttyä omašša työššä. Kaččojat šuurella kiinnoššukšella kuunneltih ta kačottih presentatijuo, monista aseista hyö kuultih enšimmäistä kertua. Marija P avina, kumpani on kuulusien runonlaulajien Marina Takalon ta Stepanida Kemovan jälkiläini, esitti Kiestinkin runonlaulajilla omissetun presentatijon. Meijän kantatuattojen kulttuuriperinnön šäilyttämini on tämän työn piätarkotukšena. Epyälömättä meijän pitäy muistua ta šiirtyä toisilla šukupolvilla näitä tärkeitä tietoja. Laulakka ta tanššikka! Pruasniekka jatku, isännät annettih esiintymisvuoron vierahilla. Pruasniekašša esiinty Sateenkaari -yhtyveh Sohjanankošelta. Naiset avattih oman esitykšen Kalevala-eepossan runoilla. Šiitä artistit esitettih lauluja karjalan kielellä. Vierahat Piäjärveštä jatettih lauluesitykšie. Laine-yhtyveh esitti lauluja Jekaterina Kuranovan šäeššykšellä. P r u a s n i e k k a v ä j e n kešen oli vieraš Šuomen Kuusamošta. Ali Pesonen on Kuusamo-Viena -šeuran etuštaja. Hiän tervehti ta kiitti kaikkie pruasniekan järještämiseštä. Kiestinkin karjalaisen kulttuurin järještön peruštaja Gennadi Kundoz orov niisi kerto passipošanat juhlan järještäjillä ta toivo, jotta karjalan kieli, perintehet ta kulttuuri šäilytäh meijän šeuvulla. Konserttiohjelman lopušša kaikki kollektiivit yhyttih innokkahah Talonpojan tanšših. Tveriläzet kerävyttih Helsinkis Martti Penttonen Mennyt nedälil Helsinkis Kodimaizien kielien keskuksen Kotus-zualas piettih Tverin karjalazien ystävien seuran 20-vuozipäiväle omistettu seminuaru. Tapahtuman allukse oli Lekkujat-ansamblin karjalankielisty fuuziimuuzikkua. Kristiina Olanto kahten muun Lekkujanke ezitti karjalankielizii rahvahan pajoloi. Ohjelman mugah professoru Veijo Salonheimo pidi paginua Stolbovan rauhan 1617 jälgehizes karjalazien suures muutos Novgorodah da Tverih ezimerkilöinke Salmin Mantsinsuaren Peiboinmäjen kyläläzis. Kul tuuritervehyöt Tverin Karjalaspäi tuodih Tverin karjalazien kul tuuruavtonoumien paginanvedäi Nikolai Turičev, varapaginanvedäi Viktor Berezkin da piäsekretari Zoja Turičeva. Irina Novak pidi paginua Aleksandra Punžinan pitkäs kieliruavos. Nastu parahite tundietah suuren (tverin)karjal-ven a sanakniigan luadijannu. Irina sežo ezitteli Marjukka Patrakan da Tamara Ščerbakovan kniigastu Šygyžylahjat lapšilla kudaman häi iče kiändi tverikse. L udmila Gromova ezitteli Karielan Šana lehten histouriedu dai toimindua. Sidä lehtie häi iče toimittau. Tverin delegatsii pidi paginoi da jagoi kunnivokirjazii suomelazile Tverin karjalazien ystävile.»»kostitušta karjalaisittain Kiestinkiläiset karjalaiset valmissettih vierahilla erilajista karjalaista kostitušta. Kaikin voitih maissella karjalaisie ruokie ta šamalla vaihtua rešeptijä. Tarjolla oli vaikka mitä: pyörietä potakkua ta hapankaalie karpalon kera, keitinpiiraita ta šuomelaisie pullija, šulččinoita ta kalittoja, puolua talkkunan kera ta kakkaroita, šuolakalua ta linturokkua. Vierahat Sohjanankošelta tuotih kalakukkoja. Karjalaiseh tapah kaikin keräyvyttih šuuren stolan takana čäijykuppi kiäššä. Kaikin oltih yhtä mieltä, jotta meijän halu ta into autto meilä šäilyttyä šen, mitä Elias Lönnrot oli toivon vielä vuotena 1849: Vaan kuitenki kaikitenki La un hiihin laulajoille, La un hiihin, latvan taitoin, Oksat karsin, tien osoitin. Siitäpä nyt tie menevi, Ura uusi urkenevi Laajemmille laulajoille, Runsahammille runoille Nuorisossa nousevassa, Kansassa kasuavassa. Nykyjäh, jo melkein kahen vuosišuan piäštä šemmoset pivot koroššetah meijän šeuvun kulttuurin moninaisuutta ta näytetäh, jotta yhteisvoimin ta yštävälliseššä ilmapiirissä myö voimma šäilyttyä oman kielen, kulttuurin ta perintehet. L udmila Gromova ezitteli Karielan Šana lehten histouriedu dai toimindua.

4 4 «Oma Mua» 26. kevätkuudu 2014»» Kanšainvälisen teatterin päiväkši Eepossan kotimualla»»čičiliušku-kuklateatteri kävi vierailumatalla Kalevalan piirissä ta Koštamukšešša kevätkuuta. Vanhat valokuvat, kellaistunehet lehtiartikkelit, henkilökohtaset kirjaset, dokumentit nämä ainehistot avatah kaččojilla vähätuttuja tai toičči ihan tuntomattomie Karjalan istorijan šivuja. kuva: ol ga melentjeva, OMA mua Teatteri-ihmiset tutukši Olga Melentjeva Kanzallizen arhiivan ruadajat valmistettih Karjalan teat rutaijole omistettu dokumentu-ozuttelu Istorijan lumouš -nimisen šarjan puittehissa Kanšallisen arhiivan ruatajat jo on järješšetty dokumenttien presentatijoita eri teemoilla. Näijen tapuamisien erikoisuutena on še, jotta ihmiset šuahah mahollisuuvven tuntie männehen ajan henken, pityä käsissä ta kačella Karjalan istorijan vaiheista ta tunnetuista ihmisistä kertovie harvinaisie ainehistoja. Henkilökohtasien dokumenttien keryämini on arhiivan tärkeimpie toimintašuuntoja. Nykyjäh Kanšallisešša arhiivašša on šäilöššä yli šata Karjalan tunnettujen ihmisien henkilökohtaista fondie. Niijen kešen on muusikkoja, kirjailijie, runoilijie, taiteilijie, näyttelijie, liäkärijä, tietomiehie, puoluvehen toimihenkilöitä ta virkamiehie. Kanšainvälisen teatteripäivän uattona arhiivan ruatajat valmissettih Karjalan teatteritaitehen istorijalla omissettu presentatijo. Šiinä esitettih Karjalan teatterialan tunnettujen ihmisien henkilökohtasie fondija. Niijen kešen Ragnar Nyström, Sulo Tuorila, Liisa Tomberg, Toivo Haimi, Toivo Tasanen, Konstantin Pilipenko, Juri Andrejev ta monet muut, kumpaset esitetäh Karjalan teatteritaitehen valijojoukkuo. Ragnar Nyströmin nimi kiintiešti yhtyy Kanšalliseh teatterih. Šuomelaini runoilija, dramaturgi, ohjuaja Nyström oli Karjalan Kanšallisen draamateatterin enšimmäisenä taitehellisena johtajana. Kanšallisen arhiivan šäilöššä olija Nyströmin henkilökohtani fondi ei ole šuuri: šiinä on valokuvie, hänen runojen kirjutuškonehkopijoita, henkilökohtasie kirjasie, hänen naisen muisselmie. No äšen nämä vähäset ainehistot kerrotah tämän lahjakkahan ta monipuolisen ihmisen traagisešta kohtalošta. Vainoaikana 1937 vuotena Nyström oli vankittu. Neuvoštoliiton vaštaisešta toiminnašta valehšyytökšen mukah hänet oli tuomittu 10 vuuvven vankeuteh. Nyström kuoli vuotena 1939 vankileirissä Čita-kaupunkissa. Ksenija Veretennikova Čičiliušku-tyttiteatru ozutti Koirien Kalevalua Kalevalan piiris da Kostamukses Karjalan Rahvahan Liiton projektan mugah. Še oli jo kolmaš teatterin vierailumatka näillä šeuvuilla. Teatterissa aina on ollun hyvä perinneh tavata entisie artistija Karjalan tai Venäjän eri paikoissa. Nämä tapuamiset aina ollah iloset, tuntuu yštävällini ilmapiiri. Niijen aikana unohamma kilometreistä ta ajašta, kumpaset erotah meitä. Tällä kertua oli kolme jännittävyä vaštaušta Urbanovič Marijan, Irma Aleksejevan ta Sergei Kirillovin kera. Teatteri piti enšimmäisen esitykšen Koštamukšešša, missä Urbanovič Marijan avulla jo etukäteh oli myöty šata lippuo. Ennein näytelmyäki ihmiset mielelläh oššettih lippuja. Näytelmäh tultih melkein kaikki kurššilaiset, kumpaset opitah karjalan kieltä, oli äijän lapšie vanhempien kera. Oli mukava nähä perehie, kumpasissa molommat vanhemmat opitah muamonkieltä ta vieläi staraijah herättyä tätä kiinnoššušta omissa lapšissa. Jo kotvan aikua meijän eläjät, karjalan kielen harraštajat vuotettih kuklateatterie ativoih. Mie jo kakši vuotta en ole ošallistun teatterih ta nyt niän, mitein čičiliuškulaisien nerot on kašvettu, kerto Marija Urbanovič. Vierailumatan toisena paikkana oli Kalevala. Pos olkan kulttuuritalo oli ihan täyši. Esitykšeh tuli äijän koululaisie ta pienie lapšie päiväkojista. Čičiliuškulaiset halutah šanuo šuuret passipot karjalan ta šuomen kielen opaštajalla Nina Aleksejevalla, kumpani autto mainoštamisešša ta lippujen myönnissä. Kalevalašša čičiliuškulaisien joukkoh liitty kakši entistä näyttelijyä Irma Aleksejeva ta Sergei Kirillov. Tänä vuotena Karjalan Rahvahan Liitto täyttäy 25 vuotta ta ajatuš vierailumatašta tuli juuri Liitolta. Myö heti šuoštuma. Meijän piti vain valita aika ta paikka. Heti ajattelima Kalevalan piiristä, vet meijän ohjelmistošša on šemmoni näytelmä, eepossan kotimua. Meijän piti tulla tänne näyttämäh Koirien Kalevalua. Oikein mukava oli tavata meijän entisie artistija. Sergei Kirillovin talošša myö elima kakši päivyä. Kiitämmä häntä, teatterin johtaja Natalja Golubovskaja kerto. Kalevalan jälkeh esityš oli Kepašša, missä kylän kouluh keräyvyttih vanhat ta nuoret kaččojat. Čičiliuškulaini Boris Kud avtsev näytelmän jälkeh kerto jokahisešta kuklašta ta vaštasi kaččojien kyšymykših. Tämä vierailumatka Väinämöini armahien kaččojien kera Kepa-kyläššä. Kuva: Alina Čuburova, Oma Mua šattu šamah aikah teatterin šyntymäpäivän kera, teatteri täytti yhekšän vuotta. Vierailumatka ta esitykšet ollah hyvänä lahjana teatterilla, vet teatteri eläy vain šiinä tapahukšešša, konša vaštuau kaččojien kera. Pitäy mainita, jotta esitykših tultih näyttelijät Olga Karlova Šuomešta ta Jerog Karjalaini Luusalmešta. Šen lisäkši matkah ošallistu Periodikakuštantamo, oli järješšetty kirjojen myönti ta kaikki halukkahat voitih tilata Periodikan lehtijä ta aikakaušlehtijä. Teatteri kiittäy Kalevalan piirin paikallishallintuo, Karjalan Rahvahan Liittuo, Nuori Karjala -järještyö ta Uhutšeurua, Sergei Kirillovie, Urbanovič Maikkie šekä Nina ta Irma Aleksejevie. Nyt valmissamma uutta näytelmyä. Oraškuun lopušša yllätämmä kaččojie musiikkišuarnalla, šano Natalja Golubovskaja. Fondien miärä kašvau Henkilökohtasien arhiivojen miärä yhä kašvau ta fondien täyventämistyö jatkuu. Yhen arhiivan luomiseh mänöy monta kuukautta. Kuvat, päiväkirjat, henkilökohtaset kirjaset, piiruššukšet, mainokšet, lavaššukšet kaikki tämä antau täyvellisen kuvan ihmisen elämäštä ta luomistyöštä. Tapuamiseh ošallistujat Kanšallisen teatterin tunnetut näyttelijät Vieno Kettunen, Pekka Mikšijev ta Jelena Kornilova koroššettih keruuta šäilyttämistyön tärkeyttä. Arhiivan ruatajat on luajittu valtavan työn, Vieno Kettunen kerto vaikutelmieh. Še on ylen tärkietä, jotta ihmiset, kumpaset ruatah tiälä, tiijetäh mitein arvokašta muisto on. Vet oli šemmoni aika, konša šuuri oša Kanšallisen teatterin kuvista ta dokumettiloista joutu kuatopaikalla. Oraškuušša arhiivašša meinatah avata šuuri näyttely, kumpani on omissettu Karjalan kulttuurialan toimihenkilöillä. Koirien Kalevalan šankarit tutuššutah lapšien kera.kuva: Alina Čuburova, Oma Mua

5 »»Kanzoinvälizen teatran päiväkse «Oma Mua» 26. kevätkuuta »»Darja Karpovua mustellah Irina Šumskaja, Kanzallizen teatran johtai: Pidäy sanuo: Darja Karpova on eräs Kanzallizen teatran alguhpanijois. Viizitostuvuodizennu tytönny häi lähti opastumah Piiterih artistakse, tämän jälles sit kai hänen elos oli sivottu teatranke. Kanzallizes teatras häi ruadoi ijän kaiken. Ylen hyvin mustan händy teatran spektaklilois. Häi maltoi olla eriluaduine, hänele kai roulit oldih vägii myöte. Maltoigo ozuttua tragiizi da liirizii, maltoigo satiirizii rouliloi. Ylen nerokas ku oli. Häi nämmis roulilois oli luonnolline, uskottavu da tovelline. Kaččomattah sih, ku häi oli ylen tundiettu da kunnivoittu, häi nikonzu sendäh ei suurendelluhes, eigo hyväkse mennyh. Oli ylen demokratičnoi, händy puaksuh sai nähtä lavan tagua nieglomas. Ga sendäh hänen avtoritiettu ristikanzannu da artistannu ainos oli ebäilemätöi. Tänäpäi nägyy: moizii rahvahii kui Darja Karpova on vähä. Darja Karpovan tyttäret Svetlana da Inna sežo oldih ozuttelun avajazis. Inna Lankinen on teatrantutkii. Kuva: Ol ga Smotrova, Oma Mua Artistan pitky taival»»kuulužan artistan Darja Karpovan roindupäivänny, 18. kevätkuudu, Kanzallizes teatras, kus inehmine ruadoi enämbi kuuttukymmendy vuottu, avattih hänen 100-vuozipäiväle omistettu ozuttelu. Ozuttelun avajazis oli Darja Karpovan omua da ruadodovariššua.»»vuozipäivy Jelena Filippova Karjalan Kanšallisešša teatterissa avattih kuulusan näyttelijän Darja Karpovan 100-vuotispäivällä omissettu näyttely. Ozuttelus paiči kuvii vie on Darja Karpovan virgutovestustu da diplomua. Kuva: Ol ga Smotrova, Oma Mua giet kuvat ollah ylen hyviä luaduu, niilöis on ristikanzan tovellizii tundoloi, sendäh hätken voit seizuo niilöin ies da kaččuo silmii ottamattah. Hos i paheksittih iče teatran artistat, ku sit aijas ei ole äijiä kuvua jiännyh, äijy midä oli hävinnyh, konzu teatrua kohendettih. Ei ni meigäläzet lehtimiehet äijiä kirjutettu da otettu kuvua Darja Karpovas, yhtelläh täh kaikkeh kaččomattah ozuttelu rodih ylen hyvä. Kuvien ližäkse sit vie on artistan diplomua, ruadovirgoin tovestustu, omal käil kirjutettu oma eloksentaival da hänen portriettugi, kudaman piirusti Jurii Kr akvin Darja Karpovan 70-vuozipäiväkse. Ven an rahvahan artistu, Petroskoin kunnivoittu eläi, Nevvostoliiton Korgeviman nevvoston deputuattu, Ven an teatruyhtistyksen Karjalan ozaston enzimäine piälikkö, nerokkahin artistu se kai on hänes, karjalazes artistas Darja Karpovas. Tundietumbua da kuulužembua meigälästy artistua onnuako ni ole ei. Äijän oli luadinuh da ruadanuh tämä inehmine. Se hyvin nägyy ozuttelus. Kuvat spektaklilois net ollah ozuttelun tärgielöi kohtii. Kaikis aigahine vuvven 1932, konzu Darja Karpova ezityi Murros-spektaklis. Da myöhembäine, vuvven 1985, Konzu luonnot ei sovita yhteh -spektaklis. Kaikkiedahhäi Darja Karpoval puutui ozuttua enämbi sadua roulii spektaklilois. Kai nämä mustuval- Kaikkiedahhäi Darja Karpoval puutui ozuttua enämbi sadua roulii spektaklilois. Vieno Kettunen, Kanzallizen teatran artistu: Se on ylen hyvä dielo, ku artistan roindupäivänny myö azuimmo moizen ruavon luajimmo ozuttelun. Myö enne emmo duumainnuh nigo roindupäivii, nigo vuozipäivii, aiven vai ruavoimmo. Sanozin muga: joga ruadokohtas on ristikanzua, kudamat vietäh da on tostugi, ket vaiku ajetah. Darja Karpova oli enzimäzii, niilöi ken vedi, vedi edehpäi, sanua vastah sanomattah, väčkämättäh. Häi ainos oli kiini ruavos. Ku ei olluh laval libo harjoitelluh rouliloi, ga ruadoi yhteiskunnallistu ruaduo. Kävyi paginal johtajienke, kävyi puolovehen kerähölöih, niilöishäi tolkuittih teatran ruaduo da repertuarua. Ruadajes häi nikonzu ei pidänyh iččie parembannu, nikonzu ei opastannuh, häi joga toizenke oli kui partn ouru. Häi ainos zobotti da huolehti teatrua, ainos sanoi: vaiku teatru ruadas. Jelena Kornilova, Kanzallizen teatran artistu Pidäy mustua, ku Darja Karpova paiči omua varzinastu ruaduo vie luadi suurdu yhteiskunnallistu ruaduo, otti iččeh hardieloile sen da pani sih äijän vägie. Häi nikonzu ei väheksinnyh nuorien neruo da ruaduo, andoi da avai heile dorogan. Myö hänes da kaikis sillozis Kanzallizen teatran artistois olemmo ainos opastunnuh. Meih niškoi hyö oldih oman ruavon da dielon parahat maltajat. Olemmo ylbiet ku saimmo olla heijän kel samal laval. Uskon, ku moizet vastavukset, kui tämän ozuttelun avajazet, roitah perindöllizet, sendäh ku joga sen igäpolven artistua on mindäh mustua da kunnivoija. Pekka Mikšijev, Kanzallizen teatran artistu Myö konzu nuoret brihat opastundan jälles tulimmo teatrah ruadoh, ga meile ruadua moizien artistoinke yhtes kui Darja Karpova, Toivo Lankinen, Liza Tomberg oli suuri kunnivo. Myö emmo tulluh ruadamah, myö tulimmo opastumah opastumah heis. Voin sanuo: suomen kieleh minä opastuin juuri teatras, nämmis maltajis ristikanzois. Mustan, kui myö ajelimmo Eestih ozuttamah Diikoi kapituanu -ozutustu. Elimmö hotellis rinnakkai Darja Karpovanke da Toivo Lankizenke (toim. Darjan ukkoh, Kanzallizen teatran artistu). Ylen äijän pagizimmo heijänke elokses, teatruruavos, ga heis nikonzu ei olluh opastettavua värii iänes. Meih niškoi, hyö ainos ollah yhtes, heidy ei sua eroittua da hyö ainos roitah meijän syväimis.

6 6 «Oma Mua» 26. kevätkuudu 2014»» Karjalan Rahvahan Liitto Muamankielen muuzikku»»karjalan piälinnas piettih tazavallan tiedo-praktielline Karjalazen paginan muuzikku -seminuaru.»»pajon paja Ol ga Kuzmina Petroskoissa piettih tašavallan tietehellis-praktillini šeminaari Karjalaisen pakinan musiikki. Se on oza samannimisty Karjalan Rahvahan Liiton etnokul tuuruprojektua, kuduan todevuttamizes autettih Karjalan kul tuuruministerstvu sego tazavallan Kanzallizien kul tuuroin keskus. Seminuaran avajazis Karjalan Kul tuuran ministru Jelena Bogdanova sanoi, ku tämä Liiton projektu sai arvostuskomissien korgiet arvosanat konzu se annettih kačottavakse projektoin kilbah. Seminuaru on Pajon paja -projektan jatkuo, kudamua todevutimmo vuvvennu 2007 Karjalan Rahvahan Liitonke, mustelou L ubov Nikitina. Jälles sidä projektua ilmestyi äijy uuttu karjalankielisty pajuo. Täl kerdua myö tahtommo kiändyö perindöllizien karjalankielizien pajoloin puoleh. Opastumah seminuarah kučuttih rahvahallizien horien da pajojoukkoloin ohjuajii Karjalan eri piirilöis: pohjazes suvessah, kaikkiedah kaksikymmen hengie. Kolmen päivän aigah hyö suadih teoreettizii tiedoloi Karjalan pajohistouries, horien kehittämizes, tuttavuttih karjalazien rahvahanrunohuoh, perindöllizih ruuttih, tansiloih da kižoih sego yhtyttih monih harjoitteluloih da master-kluassoih. Minä monii vahnoi pajoloi jo tiijän, pajatan Agafonovoin čikkoloin ansamblis, ga yksikai himoittau opastuo uuzii pajoloi. Muitegi seminuaru andau äijän hyviä, tiä myö tuttavuimmo hyvih ristikanzoih, jogahine opastau meidy, sanelou Uvven Vilgan karjalazen Ildukečoitnimizen kluuban varajohtai Zinaida Vasiljeva. Seminuaran piätavoittehennu oli kehittiä pajojoukkoloin ohjuajien pajoneroloi. Pajoharjoituksii heile pidi Karjalan kul tuurualan kunnivoitettu ruadai, Oma pajo -horan ohjai L ubov Nikitina. Seminuarah yhtynyöt opastuttih oigieh pajattamah sego tiijustettih äijän tieduo karjalazen pajon eričyksis. Minä ainos sanon, gu karjalan kielel on ylen hyvä pajattua, sendäh gu kieles on äijy vokalii, iče kieligi on rikas čomil sanoil. En ellendä, mindäh karjalazis pruazniekois rahvas pajatetah ven an da toizil kielil, karjalazilhäi on äijy čomua pajuo. Yhtes myö mustelimmo vahnoi karjalazii pajoloi sego opastuimmo uuzih, piimmö yhtehizii pajoharjoituksii Oma pajo-horanke. Tiettäväine, pajattua karjalakse on vaigiembi, ga karjalazil pidäy kannattua omua pajokul tuurua, sellittäy L ubov Nikolajevna. Tänäpäi pienil pajojoukkoloil Karjalan kylis on vaigei pyzyö jalloilleh: vähenöy karjalan kielel pagizijoin miäry, ei tävvy dengua uuzih ruuttih da ajeluksih, ei ole kus opastuo da suaja uuzii pajoloi, ga kaikkeh huolimattah kollektiivat ruatah, kehitytäh da ihaškoitetah kuundelijoi omil pajoloil. Meil Jyškyjärves on Tuomi-pajojoukko, sih kuuluu kaheksa hengie, pajattajien keski-igä on Seminuarale tuli rahvastu pohjazes dai suvespäi. Jelena Filippova, Oma Mua. viizikymmenviizi vuottu. Minä iče pajatan kolmekymmen vuottu, opastuin vahnembis naizis, hyö opastuttih omis vahnembis, nygöi myö opastammo nuorembua sugupolvie, nenga vahnu pajoperindö meijän kyläs jatkuu jo monii vuozii, sanelou seminurah yhtynyh Jyškyjärven Tuomi-joukon ohjai Raisa Ribakova. Seminuaru loppih suurel pajoaktsiel, kuduah voidih yhtyö kai karjalazen pajon suvaiččijat. Tämänmoizii aktsieloi seminuaran yhtynyöt ruvetah pidämäh omis piirilöis, ku kuhkuttua karjalazeh pajokul tuurah enämbi rahvastu, enimyölleh nuorižuo. Seminuaran jälles sen järjestäjät kačotah luadie karjalazien pajoloin sähkökogomuksen, se roihes enzimäine pajosarju karjalan kielel. Seminuaran piätavoittehennu oli kehittiä pajojoukkoloin ohjuajien pajoneroloi. Seminuarah yhtynyöt opastuttih oigieh pajattamah sego tiijustettih äijän tieduo karjalazen pajon eričyksis.»»kielinero abuh Seminuaral suurdu huomivuo kiinnitettih kielineroloin parandamizehgi, sendäh gu rahvahalline pajojoukko ilmai karjalan kielen tieduo ei voi olla. Kieliurokoil naizet tuttavuttih karjalan kielen kirjaimikkoh, opastuttih oigieh sanomah diftongoi, triftongoi, pitkii vokaliloi sego lugiettih da kuunneltih runoloi. On hyvä mieli, gu seminuaral tuldih eri murdehil pagizijat rahvas, yksii samoi pajoloi naizet pajatettih eri luaduh: jogahine omal murdehel. Nenga kaikin voidih nähtä da verrata eri murdehii da pajatanduluaduloi. Opastujien keskes erähät jo hyvin tietäh karjalan kieldy, a erähät vastevai alletah opastuo. Segi on hyvä, gu rahvas tahtotah iče opastuo da opastua kieleh toizii, sanelou karjalan kielen opastai Jelena Filippova. Karjalan kielen urokan aigua: veškelčy Lev Vorobjov, anukselaine Jelena Kudel nikova (hur.) da Pitkäsrannaspäi L ubov Budneva. Kuva: Jelena Filippova, Oma Mua Projektan hantuzis liittolazet luajittih CD-disku, pajokartočkat da Pajo-aktsieloin afišat.

7 »»Kanšallisien kulttuurien keškuš «Oma Mua» 26. kevätkuuta »»Fakta Oma Pajo-horan ohjai L ubov Nikitina on seminuaran järjestäjänny da opastajannugi. Kuva: Jelena Migunova, Oma Mua Natalja Lebed 17 vuottu pajatti Kantele-ansamblin Aino pajojoukos, nygöi iče opastau pajattamah Kulkuset- ansamblin lapsii. Kuva: Jelena Migunova, Oma Mua ÎÎ Seminuaru kuuluu Karjalan Rahvahan Liiton projektah Karjalazen paginan muuzikku. ÎÎ Seminuarah yhtyi 20 pajojoukkoloin ohjuajua da kul tuurualan ruadajua Priäžän, Kalevalan, Anuksen, Suojärven, Pitkänrannan,Sortavalan, Kondupohjan piirilöis da Petroskoispäi. ÎÎ Seminuaran piäaihiennu on karjalankieline pajo. ÎÎ Projektua johtau Oma Pajo -horan ohjai L ubov Nikitina. ÎÎ Projektu sai kannatustu Karjalan Kul tuuruministerstvaspäi. ÎÎ Projektan todevuttamizekse on annettu 100 tuhattu rubl ua. ÎÎ Projektan todevuttamizeh kuuluu pajo-aksieloin da treningoin pidämine. ÎÎ Projektan hantuzis on luajittu CD-disku, kudamas on 12 kuulužien karjalazien pajoloin muuzikku da 250 kartočkua, kudamis yhtes puoles on kuva, a toizeh on kirjutettu kuulužien karjalazien pajoloin sanat. ÎÎ Projektan erähänny tavoittehennu on kerätä materjualua s uitah. Ruato kiehumassa. Kuva: Alina Čuburova, Oma Mua Uušie muotoja kulttuuriperinnön šäilyttämiseššä»»etnokeškukšien ruatajien koulutuš jatkuu Alina Čuburova Kuvves ECHO-projektan seminuaru piettih Suomes. Kuuvveš ECHO-hankkehen puittehissa järješšetty seminaari piettih kevätkuuta Šuomen Kuopiošša. Seminaarin moderaattori Svetlana Kol čurina, kumpani tuli Permin alovehella jo toista kertua ta ylen miellyttäy seminaarin ošallistujie, kerto uušista muotoloista, mitä vois käyttyä kulttuurialalla pienissä kylissä. Svetlanan kera etnokeškukšien ruatajat ta kanšalaisaktivistit muisseltih, mitä tarkoittau projekti, iče yritettih kekšie idejan, šuunnitella ta presentoija omua projektie. Seminaarin ošallistujat šuatih tietyä, mi on onfundraising eli varojenhankinta, mitein ta mistä vois eččie resurssija oman projektin tahi tilaisuuvven toteuttamiseh. Seminaarin ošallistujat tutuš šuttih Šuomen kulttuurialalla toimijien järještöjen kera. Enšimmäisenä päivänä hyö käytih Itä-Šuomen yliopistošša Joenšuušša, missä hyö tutuššuttih VERA -Venäjäta rajatutkimuškeškukšen toimintah. VERA-keškukšen nimi tulou kahen šanan ošista: VEnäjä + Raja = VERA. Keškuš on peruššettu projektin puittehissa ta on toteuttava vuosina VERA on järještän ta levittän tutkimukšie Venäjäštä ta šen rajoista, on koordinoinun koko Itä-Šuomen yliopiston koulutušprosessin, kumpani koškou Venäjyä. VERAkeskukšen toimintah voit tutuštuo šuomen tahi venäjän Idejan kehittämisessä. Kuva: Alina Čuburova, Oma Mua Joenšuušša, missä hyö tutuššuttih VERA -Venäjäta rajatutkimuškeškukšen toimintah. VERAkeškukšen nimi tulou kahen šanan ošista: VEnäjä + Raja = VERA. kielellä Internettišivulla: Šamalla, Joenšuušša ECHO-laiset nähtih Carelicum -kulttuuri-, musejo- ta matkailukeškukšen. Kuopiošša seminaarin ošallistujilla oli hyvä mahollisuuš käyvä Kuopion taitomusejošša, tutuštuo šen toimintah ta kuunnella Mitein järještyä ta pityä näytelmän omašša järještöššä -luventuo. Šeuruava ECHO-hankkehen koulutušseminaari pietäh oraškuušša Aunukšen piirissä.»»fakta ÎÎ ECHO-hankkehen toteuttamini jatkuu ÎÎ Hanke jakautuu kahteh ošah: kulttuuriruatajien koulutuš ta ainehellini investointi kulttuurilaitokših (remontit, varuštehien ta laittehien hankinta). ÎÎ ENPI-ohjelman mukah on šuatu euruo ÎÎ Hankkehen piätoteuttajana on Karjalan Kulttuuriministerijö, Juminkeko-šiätijö, Karjalan Kanšallisien kulttuurien keškuš. ÎÎ Karjalan alovehella toimijat kulttuurilaitokšet: kulttuuritalot ta etnokeškukšet šuahah avuššušta; šen lisäkši kanšalaisjärještöjen etuštajatki šuahah koulutušta. ÎÎ Seminaarih yhty 24 etnokeškukšen ruatajua, kanšalaisjärještöjen ta musejojen etuštajua Karjalan eri piirilöistä.

8 8 «Oma Mua» 26. kevätkuudu 2014»» istorija Karjalan linjat. Šuojärvi»»Jokavuotini šota-istorijallisien tapahtumien rekonstruointi Karjalan linja. Šuojärvi 1940 piettih Šuojärven kaupunkin lähellä 16. kevätkuuta.»»šotaistorija Tatjana Torvinen Suojärven piiris järjestettih jogavuodehine talvisovan bojuloile omistettu rekonstruksii Rekonstruointi oli omissettu tal višovan lopettamisen 74- vuotispäivällä. Istorijallisen rekonstruoinnin festivaalija Karjalašša on jär ješšetty jo yli 10 vuotta. Perintehellisešti niitä pietäh Šuo järven, Pitkärannan ta Aunukšen piirilöissä. Tämänvuotini tapahtuma šattu istorijallisešša paikašša, Kolla-linjalla. Juuri näissä paikoin talvella 1940 Neuvoštoliiton Ruškie Armeija ta Šuomen armeija piettih kovie taisteluja. Rekonstruointih otettih ošua yli 100 ihmistä Piiteristä ta Petroskoista.Pivon avasi Karjalan Tašavallan urheilun ta nuorisoaseijen ministeri Aleksandr Voronov. Hiän korošti tapahtumien entistämisen šuuren merkitykšen. Aleksandr Voronov kiitti Šuojärven piirin paikallishallintuo ta hallinnon piämieštä Gennadi Dan kuo, St ag-klubin šotaistorijan harraš tajie tapahtuman erinoi maisešta järještämiseštä. Neuvoštoliiton ta Šuomen välisen šovan aikana Šuojärvi oli Ruškien armeijan 56. ta 75. tarkka-ampujadivisionin hyökkäyšalovehella. Näijen divisionien tarkotukšena oli vallata Loimola-ašeman, piäššä Pitkärannan šuomelaisjoukkojen šeluštah ta eistyö Sortava- Rekonstruointih otettih ošua yli 100 ihmistä Piiteristä ta Petroskoista. lah päin. Ruškien Armeijan šotajoukkoja vaššattih IV šuomelaisen armeijakunnan ta Räsäsen joukot. Nykysen Šuojärvi-Loimola -ajotien 30 kilometrin paikašša oli šuomelaisien puoluššušvoimien luja tukikohta Mušta kukkula (Kolla-vuara). Täššä paikašša piettih kovie taisteluja 4. talvikuuta kevätkuuta Onnakko ruškiearmeijalaiset ei šuatettu voittua šuomelaisien puoluššušjoukot Loimolan tienoilla. Šuomelaiset alotettih vaštahyökkäykšen 16. talvikuuta ta vallattih šillanpiäašeman Kollasjoven itärannalla, onnakko šitä etehämmäkši hyö ei piäšty. Veriset taistelut Kollasjärven ta Kollasjoven yläjuokšun linjalla jatuttih ihan šovan loppuh šuate. Rauhašopimukšen mukah, kumpani oli šolmittu 12. kevätkuuta 1940 vuotena, nykysen Šuojärven piirin aloveh šiirty Neuvoštoliitolla. Ruškiearmeijalaiset ei šuatettu voittua šuomelaisien puoluššušjoukot Loimolan tienoilla. Nuoret spetsialistat»»eloksen rahas P otr Sem onov Vuvvennu 1956 pakkaskuul Oniegan konehzavodu muutui Traktorzavodakse. Parahite sil 1956 vuvvel kezäkuun 12. päiväl minä lopin Mončegorskan metallurgutehnikuman da olin työtty ruadoh Kazahstuanah Balhašan vask imetallurguzavodah. Sin ne ajua minä en tahtonuh da rubein eččimäh ruaduo Petroskoil. Minuu n evvottih mennä Traktorzavodale, kus puutuin Piämetallurgan ozastoh. Sie minuu otti vastah zavodan vahnin metallurgu Lev Markovič Pevzner (fotokuval keskimäine). Häi tarkah kačoi minun dokumentat, pidi paginua minun kel da lopukse sanoi: Otammo sinuu ruadoh meijän ozastoh. Heinykuun 25. päiväl puutuin Oniegutraktorzavodale piämetallurgan ozastoh inženierakse. Täl fotokuval ongi tämä Piämetallurgan ozasto. Kuva on otettu 18. elokuudu 1959 vuvvel. Kai ollah nuoret ammattimiehet, enimät vaste instituutoin loppenuot, erähän jo vuottu enne. Fotokuval minä olen kolmandes riävys hurualpäi jälgimäine. Silloi minul igiä oli parahite 25 vuottu. Fotokuval igiä on 55 vuottu.

9 »»kotišeutu «Oma Mua» 26. kevätkuuta Venäjän enšimmäini kulta»»vojačču-kylä oli enšimmäini kohta Venäjällä, missä ruvettih kaivamah kultua teollisuušmittoin. Tatjana Torvinen Vojačču kylä (nygöine nimi Nadvoitsi) oli enzimäine kohtu Ven al, kus ruvettih kaivanah kuldua Nadvoitsat (Vojačču) on kuulusa pos olkka Segežan piirissä. Šitä tunnetah enimmäkšeh alumiinitehtahan anšijošta. Onnakko vähä ken tietäy, jotta pos olkan lähellä šeisou šamannimini pieni kylä, kumpani toi näillä šeuvuilla mainehen vielä äijyäki aikasempah. Enšimmäiset maininnat Vojačču-kyläštä ollah peräsin 1620-luvulta. Šilloin kylä kuulu Solovetskin manasterih. Kylä šai nimeh lähellä olijašta mahtavašta ta pauhuajašta Voitski -vesiputoukšešta. Niin kuin ni monet muutki pohjoisšeuvun kylät Vojačču ei ollun šuuri kylä. Vuotena 1647 šiinä lašettih olovan 26 talonpoikaistaloutta ta kirikkö, eläjie oli noin henkie. Muanviljely ei tuonun paikallisilla eläjillä šuurie tulokšie ta monet kyläläisistä tienattih kaivoštöillä. Talonpojat ečittih paikallisissa mečissä vaškimalmie ta vietih šen Vigovskin manasterih, missä monahhat luajittih ristijä ta pienie ikonija omašša vaškišulatušpajašša. Kultamurusie voitsan malmissa Vuotena 1937 Vojačču kylän eläjä Taras Antonov löysi kylän lähellä kvartsišuonen. Mieš vei muutoman kappalehen tätä kivilajie Petroskoih vuoritehtahien toimistoh. Ilmeni, jotta še kivilaji oli ylen pohatta, šiinä oli kiisuo, talkkie, šälpyä, puhašta vaškie. Viijen vuuvven piäštä, 1744 vuotena, näillä paikkoin oli avattu Voitsin kaivoš. Malmie ruvettih noštamah teollisuušmittoin. Noššettu malmi kuletettih Petroskoin vaškišulatuštehtahalla. Voitsin malmista šulatetut vaškiharkot vietih Piiterin rahapajah, missä niistä lyötih rahoja: poluškoja, kopeikkoja ta viijen kopeikan rahoja. Šamana 1744 vuotena vuori-inšinöörit huomattih Voitsan malmimalleissa keltasie kiiltäjie murusie. Näin voitsan malmissa oli löyvetty kulta. Še oli enšimmäini malmikul-»»hopievuara ta Venäjällä, kumpaista ruvettih kaivamah teollisuuškeinoin. Voitsan kaivoš oli toimin vuoteh 1794, välillä šen toiminta pietettih, šiitä tuaš jatettih. Kullankaivu Voitsan kaivokšella kävi ylen kallehekši, kaivoštyö vuati mahottoman äijän voimie, a kultua tuli vähän. Malmišuoni kulki Vigjoven alla. Kivilajin halkiemien läpi tulija vesi aina täytti kaivokšen. Vettä pumpattih käsipumpuilla, šiinä työššä oli 42 henkie. Vuotena 1906 Mihail Prišvin oli käynyn Karjalašša. Šen matan jälkeh kirjailija oli kirjuttan kirjan Pölättömien lintujen šeuvulla. Kirjašša on kerrottu šamoin Vojaččukyläštä. Šiinä kirjailija kuvuau lähellä kylyä olijua Hopietavuarua: Vigjärven pohjoispuolella on Hopievuara. Paikalliset eläjät ollah varmat, jotta näillä paikkoin on hopieta. Hyö kerrottih, jotta Danilovin skiittan erakot kaivettih malmie ta luajittih šiitä hopeita rahoja. Niitä käytettih Pohjoisalovehella. Ennein vallankumoušta oli muovoššettu 20 miehen artteli, kumpaset koko kešän ajan kaivettih malmie Hopievuaralla. Šiitä kärrylöillä malmi vietih Vigjärvellä ta šieltä venehillä kuletettih Telekinka-jovella. Ta šieltä tuaš kärrylöillä vietih Poventsah, missä Onegajärven rannalla šeiso laiva, kumpasella še malmi kuormitettih. Kuitenki šykyšyllä kaikki ruavot oli lopetettu, višših šen takie kun šitä kallista metallie malmissa ei löytyn. Vojačču-kylä šijoutuu šuuren Voiski padun -vesiputoukšen lähellä. Kuva otettu nettišivuilta. Kullankaivu Voitsan kaivokšella kävi ylen kallehekši, kaivoštyö vuati mahottoman äijän voimie, a kultua tuli vähän. Voitsan kaivokšen ikä ei ollun pitkä, eikä löyvetyn kullan miärä ollun šuuri. Uutta tehniikkua käyttöh Vuotena 1774 kaivokšella rakennettih vejenpoistolaiteh, kumpani toimi hevoisvoimalla. Laiteh oli ašetettu kaivokšen pinnalla ta kuuši hevoista käynnissettih šitä. Laiteh nošti vettä 75 metrin šyvyöltä ta korvasi 60 pumppuajan voiman. Vuotena 1783 Jekaterina II ilmotti käškyn höyry- ili tulikonehen ašettamisešta kaivokšella. Koneh oli rakennettu Aleksanterin tykkitehtahalla Petroskoissa enklantilaisien piiruššukšien mukah. Tulikoneh paino yli 54 tonnie šitä kuletettih viesireittie Poventsah šuate, a šiitä vielä kuivua myöte Vojaččuh. Koneh otettih käyttöh kaivokšella 8. heinäkuuta 1791 vuotena. Še oli enšimmäini höyrykoneh Venäjän vuoriteollisuuvvešša. Kuitenki mitkänä moderniset toimet ei autettu. Noššetun kullan miärä ei ollun kehuttava. Šen jälkeh kun höyrykoneh oli ašetettu šuatih kaivua vain 600 grammua kultua. Tuli šelväkši, jotta Voitsan kaivoš oli kokonah köyhtyn. Šentäh vuotena 1794 šeurasi Jekaterina II käšky Voitsin kaivokšen šalpuamisešta. Tulikoneh riičittih ta vietih Piiterin rahapajah. Voitsan kaivokšen ikä ei ollun pitkä eikäi kaivetun kullan miärä (74 kiluo) nykyaikasien mittojen mukah ollun šuuri. Kentieš tänäpiänäki šulatettu»»fakta ÎÎ Enšimmäni kulta Vojaččun perukoilla oli löyvetty vuotena ÎÎ Vuotena 1744 vojačun kultua ruvettih kaivamah teollisuuškeinoin. ÎÎ Voitsin kaivoš toimi 50 vuotta ta šen aikana noššettu noin 106 tonnie vaškie ta 74 kiluo kultua. ÎÎ Monien turhien kullan kaivamisyritykšien jälkeh vuotena 1794 Voitsan kaivokšen toiminta lopetettih. Vojačun kulta kiertelöy muajilmua vanhoissa rahoissa ta koristehissa. Tutkijien tietojen mukah tänäpiänä kullan varoja löytyy Karjalan monissa muissaki esiintymissä esimerkiksi Kalajärvellä ta Pertolammella, onnakko niitä ei vielä otettu käyttöh. ÎÎ Virhevalituš Oma Mua -lehen nro:šša 10 (19. kevätkuuta, 2014) artikkelissa Vanha perinneh myöštyy monien vuosien peräštä šattu virhe. Kuusamo-Viena-Šeuran johtaja Julija Lipajeva-laušehen ieštä pitäy olla Kiestinkin Karjalaisien šeuran johtaja Julija Lipajeva. Pahottelemma virhieštä.

10 10 «Oma Mua» 26. kevätkuudu 2014»» kandurahvas SUURI KARJALAINEN PRUASNIEKKA JOENSUUSSA Kluubu kehittyy iellehpäi Tulkua Laulujuhlih Karjalaiset Laulujuhlat 2014 Joenšuušša läheššytäh. Yhteheš noin 800 kuorolaista esiintyy nais-, mieš- ta šekakuoroissa. Heijän lisäkši esiintyy erilaisie solistiesiintyjie, orkestereita, ooppera- ta seminaariesiintyjie. Esiintyjät tullah Karjalan tašavallašta, Ruočista, Virošta ta Šuomešta. Korkietašoista ta kanšainvälistä ohjelmua on tarjolla kolmena päivänä kešäiseššä Pohjois- Karjalan piäkaupunkissa Joenšuušša. Tervehtulla! Olemma päivittän meijän nettišivuštuo ta lisännyn kielivalikkoh šuomen lisäkši karjalan- ta venäjänkieliset šivuštot. Paina ta kačo: ta valiče kieli. Šivujen päivityš jatkuu koko ajan läheštyttyässä Laulujuhlie.»»Taival 2014 Taival almanahhan toimittajat kehitetäh karjalaisie kirjuttajie, toimittajie, yhteiskunnallisih järještöih kuulujie, politiika-, tietota kulttuurialan ruatajie, opaštujie yhtymäh šen luatimiseh. Tavan mukah vuotamma almanahhah runuo, prosua, kuvaukšie, arvoš te luja, kiännökšie, lehti kirju tukšie. Vii ješ almanahha meinatah julkaissa heinäkuušša ÎÎ Kirjutukšet voipi työntyä šähköpoštin kautti: mail.ru, ru (viestih on pantava Almanahhah-merkki). Lisätietuo: (8142) , »»Uvven Vilgan Kul truutalois piettih Ildukečoi-paginkluuban enzimäine vuozipäivy. Uuvven Vilgan Ildukečoi-klubi juhli enšimmäistä vuotispäivyäh. Hyvittelemäh vuodehizii tuli Kanzallizen poliitiekan ministerstvan ruadai Irina Petrova. Kaikkien paginkluubah käyjien hyväkse mielekse Irina Viktorovna andoi kluubale ministerstvan hyvittelykirjazen karjalan kielen da perindölöin säilyttämizes da kehittämizes. Kul tuurutaloin emändy Anželika Makarova lahjoitti meile čuajukupit, kluuban aktivistat suadih hänen käzis hyvittelykirjazet. Petroskoilpäi meidy hyvittelemäh tuli kirjuttai P otr Semenov. Kluubu ruadau da kehittyy iellehpäi da sit meil pidäy kiittiä vahnemban polven rahvahii, oman kielen tiedäjii. Paginkluuban piäruado on elavuttua karjalan kieldy da nostua sidä korgiembale, tutkie karjalan rahvahan histouriedu, juuroittua meijän rahvahan kul tuurukallehuksii. Paginkluuban nimekse oli vallittu ildukečoi da se ei ole petties. Karjalazet ainoshäi suvaittih kerävyö yhteh ruadopäivän ehtäl, tarattua da pajattua, pidiä vesseliä da tansie. Vuozipäivän pruazniekas prezentatsies myö ozutimmo omua ruaduo, midä on ehtitty ruaduo vuvven sydämeh. Kluuban aktivistat vuorotellen valmistettih vastavuksii, kuduat koskuttih meijän rahvahan histouriedu, kieldy, perindölöi. Myö sanelimmo karjalankielizis kirjuttajis Aleksandr Volkovas, Puavo Leontjevas da P otr Sem onovas da heijän kniigois. Piimmö paginua sih nähte, kui muodostuttih meijän kielen murdehet. Karjalakse riba on kala vastavukses myö sellitimmö, ku eri murdehis kaloin Kluubah kuului Anastasija Skutar sai kiitändykirjazen Uvven Vilgan kul tuurutaloin puoles. Kuva: Tatjana Kirilkina nimet ollah yhtenmoizet. Myö piimmö paginua uskondollizis pruazniekois, perindölöis da pajolois. Erähiči käimmö yhtes Petroskoin valdivonyliopiston botaniekkupuustoh. Yhtes meijän kel oldih yliopiston nelländen vuozikursan nuoret, kuduat opastutah karjalan kieldy. Kaikin yhtes myö mustoitimmo eri kazviksien nimilöis, panimmo mustoh enne tundemattomii. Meil on oma soitto da soittai, hyvät pajattajatgi. Sendäh nyö hyväs mieles pajattamogi yhtes. Meijän pruazniekan aigah Kriimas piettih referendumu. Myö, karjalazet, parembi toizii ellendämmö kibien oman kielen periä. Pruazniekan lopus myö pajatimmo da yhtes joimmo čuajuu. Kul tuurutaloin piälikkö hommai meile suuren juablokkupiiruan, paginkluuban rahvas tuodih karjalazien perindöllizet syömizet. Kluubah kuulujien joukko vuvves kazvoi kahteh kerdah. Erähät tullah meijän vastavuksile perehinneh. On meijän keskes ven alastugi, ga karjalazil da ven alazil on yhtehine histourii. Silloi-toiči meile tulou rahvastu Petroskoislpäigi. Ga pahakse mielekse kluubas on vähä nuordu. Ministerstvan ruadai Irina Petrova vihjai, ku meijän kluuban omaluaduvus on sit, ku se On meijän keskes ven alastugi, ga karjalazil da ven alazil on yhtehine histourii. on perustettu ei karjalazet kyläh. Uvves Vilgas eläy rahvastu eri kanzua, sidä ruvettih nostamah jälles voinua. Ga myö kaikin ellendämmö, ku monikielizys on meijän rikkahus. Tatjana Kirilkina, Ildukečoi-kluuban piälikkö Vahnua kirikkyö elävytetäh Veškelykses L ubov Prisoškova Vahnas Veškelyksen kylän rahvas kerätäh varua Georgii Voittajan kirikön nostamizeh. Konzulienne kyläs oli Pokrovan kirikkö, se nostettih vie 1831 vuvvel, toizis kylis oldih časounat. Nygöi täs suurel Kennikän mäil, XVI XVII vuozisuan arhitektuuran mustomerkinny, seizou Georgii Voittajan pieni časounaine. Se tuodih hävitetys Kangojärven kyläspäi. Endizen Pokrovan kirikön paikal, sadavuodizien pedäjien keskes seizou Kumardusristu. Paikallizet eläjät tahtotah, ku ristan sijah roih nostettu kirikkö. Veškelčät tahtotah, ku täs piettäs sluužbii da molebnoi, ku rahvas voidas tulla tänne ristimäh silmii, pominoimah kuolluzii omahizii. Veškelčät jo ruvettih keräilemäh kirikön dokumentoi da valmistamah projektudokumentatsiedu. Myö kyzymmö niilöin ristikanzoin abuu, kudamat konzutahto elettih Veškelykses, kel täs eletäh omahizet, ken tiedäy da suvaiččou Veškelyksen kyliä. Kuvas: Georgii Voittajan kirikkö 1950-luvul. Den gat voibi panna Yandex-den gat čotale VISA libo MasterCard-kartočkoin avul.

11 »»pei, pei, pezästy «Oma Mua» 26. kevätkuuta Kui nagristu levol kazvatettih»»runohuavoine Jelena Harlamova Sana yhtes vargahas»»vepsäläine suarnu Elettih-oldih ukko da akku. Heile oli vähä muadu. Kerran ukko sanoi akale: Istutakkuammo nagristu pertin levole! Mendih ukko akanke nagristu levole istuttamah dai istutettih. Tulien piän akku työndäy ukkuo levole nagristu kaččomah: Mene, sanou, kačo, jogo meijän nagris kazvoi. Ukko nouzi levole, kačoi, tuli pertih da sanou: Nagris on jo luzikan suurus. Tulien piän akku tuaste työndäy ukkuo nagristu kaččomah. Ukko tuli da sanou: Nagris on jo leivän suurus. Kolmandennu piän ukko tuli nagristu kaččomah, a nagris jo sieglan suurus oli. Ukko tuli pertih da sanou akale: Huomei pidäy nagrehet ottua. Nostih hyö huondeksel da lähtiettih nagristu ottamah. Ukko nouzi levole pertin salbamuo myöte, a akan nosti nuoral. Otettih hyö nagrehet, nyhtittih da ruvettih heittymäh pertin piälpäi muah. Ukko heityi, a akku sil aigua tabai hänen selläs. Käit akal väzyttih, langei akku muah, sattavui dai kuoli. Ukko itki, itki omua akkua, itkettäjiä ei olluh. Lähti ukko itkettäjiä eččimäh. Astuu ukko, astuu, vastah jänöi tulou: Ukkoine, kunne sinä astut? Akku kuoli, astun itkettäjii eččimäh.»»sanaristikkö Ota minuu! Maltatgo sinä itkie? Maltan. Kuibo itket? Uli, uli ukoštain, Ali, ali akaštain, Pehmdoid kolobaižid paštjaštain! Hyvin itket, läkkä minunke! Astuu ukko iellehpäi, vastah reboi tulou: Ukkoine, kunne sinä astut? Akku kuoli, astun itkettäjiä eččimäh. Ota minuu! Maltatgo sinä itkie? Maltan. Kuibo itket? Uli, uli ukoštain, Ali, ali akaštain, Pehmdoid kolobaižid paštjaštain! Hyvin itket, läkkä minunke! Astuu ukko iellehpäi, vastah hukku tulou: Midä kazvau ogrodas 1. Ruskei mies muas, tukat tuules. 2. Mi on leiväle abu? 3. Perti ilmai ikkunoi, ilmai ustu, täyzi rahvastu. 4. On pyöryžy, ga ei ole kuudamaine, on vihandaine, ga ei ole pedäihyt. 5. Vihandaine ouvešši, pädöy vuassah. 6. Tämä duuhukas heiny hyvin pädöy syömizih. 7. Pädöy lumiukole nenäkse. 8. Amerikkalaine lämmiä suvaiččii. 9. Akkaine sadapaikkaine, ken ottau, se itköy. 10. Halgei vihandu kodine kahtekse. 11. Rožat ruskiet, nenä valgei. 12. Seiččeikymmen sobua, nigo petlua, nigo nybliä ei ole. 13. Laukan velli. 14. On piduličču da nagrehen roduu. Ukkoine, kunne sinä astut? Akku kuoli, astun itkettäjiä eččimäh. Ota minuu! Maltatgo sinä itkie? Maltan. Kuibo itket? Uli, uli ukoštain, Ali, ali akaštain, Pehmdoid kolobaižid paštjaštain! Hyvin itket, läkkä minunke! Astuu ukko iellehpäi, vastah kondii tulou: Ukkoine, kunne sinä astut? Akku kuoli, astun itkettäjiä eččimäh. Ota minuu! Maltatgo sinä itkie? Maltan. Kuibo itket? Uli, uli ukoštain, Ali, ali akaštain, Pehmdoid kolobaižid paštjaštain! Hyvin itket, läkkä minunke. Dai lähtiettih kodih. Kusbo on sinun akku? kyzytäh itkettäjät. Akku on aitas, vastai ukko. Piästä meidygi sinne, a iče mene pertih. Vähäzen aigua proidi, ukkogi kyzyy: Äijygo vie itkie jäi? Äijy vie. Ukko vuotteli vie vähäzen da kyzyy uvvessah itkettäjil: Äijygo vie itkie jäi? Vie puoli jäi. Ukko vuotteli vie kodvaizen da kyzyy: Äijygo vie itkie jäi? Valmis on jo, avua veräi. Ukko avai veriän, a nenne kai itkettäjät pagoh lähtiettih. Kaččou ukko, a akkua ei ole, vaiku yhtet luut jiädih, syödih zvierit händy. A nagrehet mugai jiädih ottamattah. Täs on Pol a-t outan kodi Nygöi suarnu hänes rodieu. Sanelen teil vargahas, Kudai eli luondalas. Syömizii sie t outa pidi, Jäiččäzetgi sinne vedi. Sie net pimies oldih peitos, Sinne t outa toiči heityi. Fonarizen t outa ottau, Luondalah häi yksin heittyy Syömizii sie kaččomah, Konzu midä ottamah. Kaččou jäiččyviršizeh: Kusbo ollah jäiččäzet? Viršizespäi riputah Ligahizet käbälät. Kusbo minun jäiččäzet? Kenen tiä käbäläzet? Viršine sit lekahtih, Kenbo siepäi kačahtih? Korvat, usat, karvaspiä. Kirguu t outa: Kenbo tiä? Kaččou t outa: harmai zvieri Hänen jalloin edeh vieri, Suutui meijän Pol a-t outa: Kačos, suuren vičan otan. Kuspäi tulit, midä ruat? Kylläl nygöi viččua suat. T outan silmih kaži kaččou, Luastih: mikse pidäy vičču? T outa jo ei čakkua, lauhtui. Nygöi hyö eletäh kahtei, Zvieri syöy, midä vai tahtou. I. Vost akov Nata ei tahtonuh muata Natoi muata vie ei tahto, Järvirandah Natoi lähti. Pajatettih aldozet, Muattih rannal kivyzet. Syvembäl sie silmien ies Kuudamazen kauhu vies. Kauhah uidi jorši pieni, Nelli ruakkua meni sinne. Keskenäh net torattih, Jorši-rukkua perrettih. Moizen bauhun nostettih, Kauhazen murendettih Palazikse meni kivih. Jorši-rukku matkai syväh. Ruakat toran loppiettih, Tagaperin myöstyttih. Mama kuččuu Natua muata. Midä joršit, ruakat ruatah? Kuudamazen kauhu vies, Jorši myöstin uidi sih. Karjalakse on kiändänyh Zinaida Dubinina Tatjana Baranova * * * Sinä, lehmy, mene astu Vihandale niitule. Tulet kodih ehtiä vaste, Annat maiduo lapsile. * * * Kaži minun, kažine, Kaži harmai händäine. Tule, kaži, ruadamah, Lastu muata panemah. Minä sinul kažile Maksan ruavos vähäzen. Annan maiduo padazen Da vie leibiä palazen.

12 12 «Oma Mua» 26. kevätkuudu 2014 Muhahtai! Ruavos internettu heitti ruandan Ruadajat juodih kai čuajut, livuttih pagizemah, kai tuttavuttih.»»joudoaigu»»midä? Konzu? Kus? Kanzallizen teatran foije. Darja Karpovan 100-vuozipäiväkse omistettu ozuttelu Ozuttelijan vuozipäiväkse omistettu fotokuva da dokumentu-ozuttelu. ÎÎ Adressi: Karl Marksin piha, 19 ÎÎ Telefonu: Kanzalline teatru. Pyhäžy dielo Ozutelmu on luajittu N. Bul akovan kirjutuksen n e l l ä s pä i v y mugah ÎÎ Adressi: Karl Marksan piha, 19 ÎÎ Telefonu: Kanšallini teatteri. Paniikki Näytelmä šuomelaisen draamakirjailijan s u o v a t t a Miki Myllyahon mukah ÎÎ Adressi: Karl Marksin katu, 19 ÎÎ Telefoni: Kaččokkua «Omin silmin» nellänpiän, 27. kevätkuudu, 9.00 aigua. Vedäjänny Inna Bogdanova. ÔÔ «Lähtin minä L'akkoil'ah. Suolo saari». Midä merkiččöy Solouhkoin nimi. Vastuammo kaččojien kyzymyksih. Yhty kilbah «Tiijän juuret, tiijän jället» da sua lahju. Luadinuh Ol'ga Ogneva, ohjuaju Anžela Morozova. Karjalan da suomen kielel. 27. kevätkuudu on Kanzoinväline teatran päivy. Ô Ô «Terveh tulgua kuliisoin tuakse!» Käygiä Karjalan Kanzallizen teatran kuliisoin tuakse kaččomah eri ozastoloin ruaduo da spektaklin valmistamistu. Luadinuh Ol'ga Ogneva. Karjalan da suomen kielel. Goroskoppu sulakuukse Sulakuu on hyvä aigu suurih ostoksih niškoi. Kengo ostau uvven mašinan, kengo taloin libo muapalan. Kaksozilehäi tulou siästiä omii dengoi tulieh aigah. bošši ( ) Boššiloile pidäy olla varavozilleh täs kuus. Älgiä huogavukkua liijakse, olgua tarku joga ruavos. Bošit voijah puuttuo avarieloih libo muuloih ozattomuksih. Käygiä ostoksile: kai ostetut sulakuus vešit roitah hyvät. Häkki ( ) Häkkilöile pidäy huolehtie omua tervehytty, ku täl aigua voit voimattuo da puuttuo bol niččah. Älgiä duumaikkua tuliedu aigua, ku nimidä hyviä piäh ei tule. Sulakuun ostokset roitah hyvät da pättävät, on hyvä aigu panna dengat mihtahto hyväh dieloh. Kaksozet ( ) Kaksozih niškoi on hyvä aigu muuttua ruadokohtu (ku sidä ollou mieles) da vastavuo vahnoin dovarišoinke. Suvaičusdielolois kai rodieu hyvin: naimattomat lövvetäh oma vastineh, naizis olijoin oza sežo ei rubie maguamah. Ruakku ( ) Ruakat opitah suaja korgiembi virgu, monil lykystäy. Ruakat ruvetah riidelemäh rahvahienke da puolistamah omii mielii täs kuus. Älgiä kuunnelkua nikedä, ruadakkua kai syväinkäskys. Älgiä varakkua ostua kallehii veššilöi. Leijona ( ) Leijonoi rahvas ruvetah kunnivoimah da kannattamah. Ruavonandajat arvostetah korgiesti teijän ruadohimo. Vastinehtu eččijes mustakkua, ku erähii ei miellytetä teijän pahat tavat: kurindu da humaloičendu. Neičyt ( ) Kaksozile tuli aigu maksua vellat. Älgiä nimidä ostakkua, pangua parembi omii dengoi biznessah. Älgiä tuttavukkua nikeh täs kuus, vuottakkua parembua aigua suvaičukseh niškoi. Viesoil rodieu hoppuu omahizienke. Oppikkua olla riidelemättäh kois dai ruadokohtas. Maksakkua kai omat vellat. Olgua varavozilleh mašinal ajajes, älgiä lähtekkiä nikunne lendokonehel. Skorpionu ( ) Skorpionat toinah miellytäh sih ristikanzah, kudamanke heil ei ole nimidä yhtehisty. Perehtynnyzil Skorpionoil rodieu hoppuu oman vastinehenke kodihommien periä. Ku hoppuu olis vähembi, juakkua kai ruavot tazah. Piššalimies ( ) Piššalimiehet, kudamat ruatah luomisruaduo, puututah korgiembah virgah. Ku johtunou teile mieleh mitahto, kerras ruadakkua se. Se rodieu ihan mugai, kui mielesgi oli. Lykystäy Piššalimiehii suvaičuksesgi. Vuorikoza ( ) Vuorikozile on hyvä aigu ostua fatieru libo taloi. Perehes voi roita hoppuu Vuorikozien periä: heijän vastineh rubieu varuamah heidy toizih. Olgua varavozilleh uuzih ristikanzoih tuttavujes: net voijah muanittua teidy. Vezimies ( ) Vezimiehet toinah lähtietäh matkah loitokse. Kuun lopus olis hyvä panna kundoh kai dokumentat, kudamat koskietah teijän eländykohtua. Myös on hyvä aigu nostua kodi libo pidiä kohendusruadoloi omas kois libo fatieras. Kalat ( ) Kalat pannah omii dengoi hyväh dieloh, erähät ostetah mitahto suuri da kallis. Sulakuus kalat ruvetah silittämäh vastukarvah, heile tiel ei roita nigo zakonat, nigo virguniekat. Suvaičusdielolois ei rodei muutostu.»»hyvittelyt Omua dovariššua Gusar Irinua hyvittelen roindupäivänke. Toivotan hänele lujua tervehytty, perehsobuu da menestysty hänen tärgies ruavos. Jelena Omapajo-horan pajattajua Sergei Jevstafejevua hyvittelemmö roindupäiväl! Toivotammo miehele lykkyy da ozua, lujua tervehytty da menestysty! Omapajolazet»»huomivo Ô Ô Oman Muan toimitukses suau ostua Nikolai Zaitsevan kniigu Katkattu oza. Kniigan hindu on 250 rubl ua. Toimitukses suau ostua Martti Penttozen Karjalazel očkil-kniigu. Sen hindu on 500 rubl ua. (Martti Penttozen kniigas suavut den gat mennäh Karjalan Kielen Koin hyväkse). Viesat ( ) Valmisti Ol ga Smotrova»»Siänennustus Petroskoi Anuksenlinnu Priäžy Koštamuš Kalevala Louhi yö päivy yö päivy yö päivy yö päivy yö päivy yö päivy 27 / / / / / / / Peruštajat: Oma Mua Karjalan rahvahan lehti Peruššettu kešäkuušša 1990 Karjalan tašavallan Lakijenhyväkšymiskokouš, Karjalan tašavallan hallituš, Karjalan Rahvahan Liitto ta kuštantamo Periodika Piätoimittaja Natalja Anatoljevna Sinitskaja Julkaisijan ta toimitukšen ošoite: Titovinkatu 3, Petroskoi, Karjalan tašavalta ÎÎ Tel: (814-2) ÎÎ omamua@mail.ru Internet: Julkaisija: ÎÎ Karjalan tašavallan autonomini laitoš Periodika-kuštantamo ÎÎ Painettu Verso-kirjapainošša, , Petroskoi, Varkaukšen rantakatu, 1a ÎÎ Lehen on rekisteröinyn Venäjän Federatijon Kirjapainoalan komitietta ÎÎ Rekisterinumero Indeksi ÎÎ Allakirjutettu painettavakši čuasu ÎÎ Painoš 500 ÎÎ Tilauš 216 ÎÎ Hinta 20 rpl Redizaini Fenomen-mediajoukko (Piiteri) On otettu: