Oma Mua. 40 (1230) Kolmaspäivy Serota Kanšallini teatteri Kalevalašša

Transkriptio

1 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 40 (1230) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Kirjallisuuštunti uuvvešša formatissa s. 3 ÔÔ Vepšäläini aitta Šoutjärvellä s. 4 ÔÔ Korela gostis Anukses s. 7 ÔÔ Mandžoiruavot vaste loppiettihes s. 8 Karjalan Tašavallan Kanšallisešša kirjaštošša oli avattu uuši konferenššišali. Šen avajaisien puittehissa oli järješšetty videolähetyš Boris Jeltsinin presidenttikirjaštošta. Šen teemana oli kirjallisuuštunti Aleksandr Puškinin tuotannošta ta elämän vaiheista. Enšimmäini videošilta oli omissettu Presidenttikirjašton Venäjä šähkömuajilmašša -olympiadilla. Šoutjärven musejon alovehella noššetah aittua, kumpani oli rakennettu ta tuotu Vologdan alovehelta. Aitta on Kanšallisen musejon, Petroskoin Etnoarhitektura- ta Moskovan Nagel -firmojen monen kuukauven yhteistyön tuloš. Aitta on rakennettu vepšäläisien perintehien mukah. Anuksen liygiläzien muzeis avavui Margarita Kemppazen ozuttelu Korelaheimo, kudamas suau kaččuo muasterin tyttilöi. Ozuttelu on ylen čomah da kunnon luaduh luajittu. Sen luadijat duumaittih ozuttelun joga kohtua da joga vehkehty. Ozuttelus ollah tytit keskiaijan sobih šuorivunnuot, sendäh nimigi ozuttelule ei petties roinnuh Korela-heimo. Jo piäl 20 vuottu Sosunkevičien pereh on kehittämäs omua muatalovuttu. Tänäpäi fermerat vuogratah piäl 40 gektuaran muadu, kazvatetah eri luaduu kartohkua da mandžoidu. Mandžoin kazvattamine ei ole kehitynnyh biznessu Karjalas. Sidä kazvatetah Sortavalas, Jänišpellol, D arvenojas, Čalnas da Šuojus. Pitälti vuotettu Kanšallisen teatterin näyttelijäryhmä esittämäššä Kalevalan kulttuuritalon lavalla. Kuva: Nadežda Vasiljeva. Kanšallini teatteri Kalevalašša»»Kalevalan vektori -projektin puittehissa Karjalan Kanšallini teatteri kävi vierailumatalla Kalevalah. Teatterin näyttelijät oli tuotu kolme näytelmyä: Šampanjua! Heti! ; Hätä helläštä šyväimeštä ta Šeikkailut Myökki-Pyökkimečäššä. Šivu 5.

2 2 «Oma Mua»»» tazavaldu Kirjallisuuštunti formatissa Tyhjänny seizotah Perirodikan pertit paha dielo. Ga pahembi on se, ku tyhjenöy iče Karjalan tazavaldu. Karjalan eläjien lugu jälgimäzes 20 vuvves pieneni katasroufizesti, karjalazet da suomelazet nygöi ollah pikoi pieni vähembistö. Kuva: Jelena Filippova, Oma Mua»»Mielenvaldu Tyhjetäh sijat tyhjenöy Karjal»»Omua mieldy vaste ei ammui pietyn Kanzallizen poliitiekan ministerstvan kollegien jälles. Anatolii Grigorjev Vaste ei ammui oli pietty Kanzallizen poliitiekan ministerstvan kollegii. Sih minuu ei kučuttu, hos tavan mugah enne sidä kučuttih. Ku minä olen poliitiekan alal luvun loppuvuozis, konzu sidä ministerstvua vie ni olluh ei. Ga voin arvata, mindäh ei kučuttu: olemmo eri mieldy Carelia-žurnualan pienendämizeh da kogo kanzallizeh poliitiekkah näh. Kollegiel rodih ilmi, ku ministerstvu ei rubie ennistämäh Carelia-žurnualua da kannattamah suomen kieldy tazavallas, ga sen vastah kyzyy varua, 10 miljounua rubl ua, ven ankielizen Sampo-TV:n jalloilleh pidämizeh. Tietty dielo, ku Sampo suau varua b udžietaspäi, suau den gua rekluaman vuoh da luadiu ohjelmii ven an kielel. Nygöi hyö pakitah liigua kymmene miljounua da ministerst van herrat uskaldettih net löydiä. Paiči sidä Periodika tahtou suaja järilleh omat dengat. Se menettäy net, ku pidäy maksua tyhjis sijois, kuduat jiädihgi Carelian pienendämizen jälles. Konzu Kanzallizen poliitiekan ministerstvua luajittih 1990-luvun allus, sen piätarkoituksennu oli itämerensuomelazien omaluaduvuon kannattamine da säilyttämine. Silloi duumaittih, ku vähän pietäh silmäl kandukanzoin kehittämisty. Nygöi ministerstvas muutui kai. Sie on kolme eriluadustu ruaduo: yhteiskunnallizien da uskondollizien liittoloin ruado, joukkoviestimet da kanzalline poliitiekku, kudai jäi tuakse. Ministerstvan alguvuozin sinne otettih ruadoh karjalazii da suomelazii, kuduat tiettih kielii. Nygöi ylen vaigei on löydiä heidy sie. Dengua pakiččii Sampo ylen kebjieh käyttäy karjalan rahvahan simvolua Sampo-nimie. Mindähbo karjalazet da suomelazet ei suaja nimidä hyödyy heijän simvoloin käytändäs? Sitgi minä näen, ku meijän omaluaduvuttu käytetäh hyväkse ei-karjalazet, toizenkieline enimistö. Dai löydyyhäi tazavallan b udžietas dengua ven ankielizih joukkoviestimih. Joganedälihine lehti Minun Petroskois. Karjala suau dengua Karjalan halličuksespäi. Painolugumiäry sil on ylen suuri 50 tuhattu palua, juatah sidä ilmai. Dai tietty dielo, b udžietan varoil painetut lehtet da siepäi varua suajat TV:t ruvetah kiittämäh niidy, ken heidy syöttäy. Näminny päivin pietäh Karjalan valloittajis piäständän 70-vuozipäiviä. Nygöi 70 vuvven peräs välläs, demokruattizes Karjalas karjalastu da suomelastu vaigei on löydiä. Arbuan, ku meijän tuatat da died oit, kuduat piästettih meijän muadu voinan aigah, mukin muas kiännyttäs, ku tiijustettas, mittumii elaigoi eletäh heijän jälgeläzet. Tyhjänny seizotah Periodikan pertit paha dielo. Ga pahembi on se, ku tyhjenöy iče Karjalan tazavaldu. Karjalan eläjien lugu jälgimäzes 20 vuvves pieneni katasroufizesti, karjalazet da suomelazet nygöi ollah pikoi pieni vähembistö. Miksebo sit pidäy meil tazavallan 100-vuozipäivy? Konzu tielöile tiettömile mennäh jälgimäzet niilöis, ket oldihgi azettamas tazavaldua jalloilleh.»»karjalan Tašavallan Kanšallisešša kirjaštošša 7. šajekuuta oli avattu uuši Jeltsinin presidenttikirjaštošta. Šen teemana oli kirjallisuuštunti Aleksandr Presidenttikirjašton Venäjä šähkömuajilmašša -olimpiadilla. Ksenija Veretennikova Ennein videolähetyštä Karja lan Tašavallan rakennušministerijön johtaja Daniil Vinnik onnitteli kirjašton ruatajie ta šen kävijie uuvven šalin avajaisien yhteyveššä ta toivo, jotta näissä tiloissa pietäh monta mukavua toimehpituo. Meilä on kummallini toimehpito ta šen erikoisuutena on videotunti. Presidenttikirjašto on jär ješ tän šemmosen tunnin. Olemma jo aikasemminki ruannun Presidenttikirjašton kera, olemma pitän erilaisie tuntija ta tapahtumie. Onnakko nyt myö voimma käyttyä uutta tekniikkua, uušie yhteyškeinoja ta kuvua esittämisen kera. Enšimmäistä kertua kačomma uuvvenkonferenššišalin maholli - suukšie. Niämmä, jotta koululaisie, kumpaset tultih tällä tunnilla, miellyttäy tämmöni opaštamiskeino, kirjašton johtaja Marina Nikišina kerto. Koululaiset lysejošta 30 ta koulušta 10 tultih kirjallisuuštunnilla ta kuot eltih uuvven šalin mahollisuukšie. Joka vuuvven alušša Presidenttikirjašto antau tuntijen luvettelon ta niijen lähetykšien ajat, tällä tavalla joka kirjašto voit yhtyö šemmosih videotuntiloih. Näin Karjalan Tašavallan kirjaštolla ilmešty hyvä keino järještyä toimehpitoja koulujen, opistojen ta yliopiston kera, kuččuo niitä mukavih tuntiloih. Netti-portaali esittäy»»karjalan taitehmusejo luati Karjalan tašavallan taiteilijien virtuaalisen Maikki Spitsina Šajekuun 9. päivänä Karjalan taitehmusejo esitti Karjalan tašavallan taiteilijien virtuaalini tietošanakirja -projektin. Nyt Karjalan parahista taiteilijista voipi helpošti šuaha tietyä kaiken. Venäjän federaatijon presidentin grantin rahoilla vuuvven ajašša musejon spesialistit peruššettih ainutluatusen tietoresurssin. Šillä ei ole mallie painoversijošša. Tietošanakirjašša on tietoja viiještäkymmeneštä karjalaisešta taiteilijašta XX vuosišuan alušta meijän päivih šuaten. Internetin käyttäjillä enšimmäistä kertua tultih šuavutettaviksi dokumentit Taitehmusejon tietoarhiivašta, valokuvataiteilijan Mihail F odorovin arhiivašta, harvinaiset materiaalit perehkokoelmista, kumpaset šäilytäh Karjalan Presidenttikirjašton toimittaja ta filologisien tietojen tohtori Rustem Anasovič Gimadejev piti tuntie Puškinin tuotannošta. Šuurešša virtuaalisešša šalissa paičči petroskoilaisie koululaisie oltih šamoin opaštujat Omskista, Tomskista, Irkutskista, Penzašta, Volgogradista, Kirovista ta Piiteristä. Koululaiset ta heijän opaštajat ajateltih, jotta tunnista tulou luvennonmuotoni, onnakko Rustem Anasovič ehotti dialogin muotuo. Alušta koululaiset oikein čuipoteltih eikä ruohittu ošallistuo dialogih, onnakko pikkuhil l ua ruvettih muistamah tunnetun runoilijan elämän tapahtumie ta vuosilukuja, iče luvettih runojen ošie ta yritettih kertuo, mitein hyö ymmärretäh runojen piäajatušta. Uuvven šalin varuštehet oli ašetettu kirjaštoh kevyällä. Audio- ta videosistema, radijomikrofonien kokoelma, hyvä akustiikka kaikki tämä antau oikeuven šanuo šitä Petroskoin parahakši šaliksi. Kirjašton insinöörin šanojen mukah šali hyvin šopiu erilaisien konserttien pitämiseh. Šen lisäkši yhteh videokonferenšših voit ošallistuo noin 30 etuštajua. taiteilijaliitošša. Taiteilijien luomistyö on näytetty kuvissa. Netti-portaalin šivuilla on esitetty taulut, kumpaset šäilytäh kuin musejon fondiloissa, niin ni taiteilijien verštahissa. Karjalan taiteilijien virtuaalini tietošanakirja -projektin toteuttamiseh ošallistu ryhmä Taitehmusejon ruatajie. Projektin kuraattorina oli musejon varajohtaja Irina Kuspak. Meilä oli hyvin äijä työtä, kerto Irina Nikolajevna projektin presentaatijošša. Tietoja piti eččie ta kerätä eri lähteistä. Propleema oli šiinä, jotta Internetissä melkein ei ole informaatijuo meijän taiteilijista, oli vaikie löytyä varmoja tietoja heistä. Tiijonantokirjallisuuš oli jo vanhentun. Niin jotta meijän virtuaalisen tietošanakirjan peruštamini oli jo pakkotehtävänä. Ennein ihmisillä oli vaikie löytyä tietoja Karjalan taiteilijista. Taitehmusejon uuši projek-

3 »»opaššuš uuvvešša «Oma Mua» 3 konferenššišali. Šen avajaisien puittehissa oli järješšetty videolähetyš Boris Puškinin tuotannošta ta elämän vaiheista. Enšimmäini videošilta oli omissettu Karjalan opastusministerstvan piälikkö Aleksandr Morozov oli enzimäzii, ket piettih käis vaste painettuu vepsän kielen opastuskniigua. Kuva: Ol ga Smotrova, Oma Mua. Hil l akkazin ga kehittiä»»muamankieli»»ligakuun 7. päivänny Petroskois piettih karjalan, vepsän da suomen kielen opastamistu kannattajan nevvoston istundo. valentina mironova Karjalan opastusministerstvan piälikkö Aleksandr Morozov algoi oman paginan sit, ku rahvahan kiinnostus karjalan kieleh nygöi rubei hyvin nägymäh. Tovestuksennu sille on se, ku ligakuun allus Karjalan kul tuuruministerstvan piettylöih karjalan kielen kursiloih tuli enämbi 150 hengie. Vähäzel kazvoi muamankielen opastujien lugu opastuslaitoksisgi. Karjalan, vepsän da suomen kieldy opastuu tänävuon 6979 tuhattu hengie, mi on 65 hengie enämbi, migu mennyt vuon. Kehittiä muamankielien opastamistu tahtotah vie Petroskoin valdivonyliopiston kauti. Rektorat ei olla vastah sidä, ku kielii opastettas eri tiedokunnil. Huavatah, ku tuliel aigua karjalan da vepsän kieldy ruvetah opastamah ei vaiku filolougien tiedokunnal. Uuvven šalin varuštehet oli ašetettu kirjaštoh kevyällä. Audio- ta videosistema, radijomikrofonien kokoelma, hyvä akustiikka kaikki tämä antau oikeuven šanuo šitä Petroskoin parahakši šaliksi. Kuva: Ol ga Smotrova, Oma Mua Karjalan taitehta tietošanakirjan ti auttau ratkaissa tämän propleeman. Nyt joka innokaš voit helpošti painautuo tašavallan kulttuuriarvoih. Šitä varoin pitäy vain tulla virt-catalog-rk.ru -nettišivuilla. Šieltä löytyy tietoja taiteilijašta: hänen luomiselämäkerta, kuva, taulugallerija, kirjutukšet taiteilijašta ta bibliografija. Joka kuukauši virtuaalini tietošanakirja ruvetah täyventämäh kuin uuvvella informaatijolla, niin ni uušilla taiteilijilla. Karjalan tašavallan taiteilijien virtuaalini tietošanakirja -portaalissa on tietoja viiještäkymmeneštä karjalaisešta taiteilijašta. Kuva otettu virt-catalog-rk.ru -šivuilta. Tilua kursiloin pidämizeh Nevvostoh kuului Natalja Antonova kiändyi ministran puoleh juuri kursiloin probliemanke. Hos tänäpäi karjalan kielen kursit ei kuuluta Opastuministerstvan hommih, ga auttua täs dielos on vägie myöte ministerstvale. Kursilazile ei tävvy tilua Kanzallizien kul tuuroin keskuksen seinis. Kirjuttua tetratti polvil ei ole dielo. Ministru ehoitti pidiä kursiloi školien seinis, pidäy vai kyzellä iče kursilazii, kudamas kohtas heile olis parembi opastuo, ollougo se hos suomelas-ugrilaine škola, hos mitah muu. Tämä ministran piätös koskou piirilöigi, ku niilöis sežo puaksuh pietäh kursiloi. Opastuskniigu pidäy olla hyväksytty Aleksandr Morozov sanou, ku tänäpäi hyö ruatah sih niškoi, ku muamankielen opastuskirjat piästäs Federuallizeh opastuskirjoin luvetteloh. Tämä on jygei ruado, ku opastuskirjal pidäy piästä viijes ekspertiizas läbi. Karjalan kul tuuruministerstvas ei ole sen verdua dengua. Meijän opastuskniigoin painosmiärät ollah pienet, sendäh on jygei suaja dengua niilöih valdivon puoles. Ga ministru on varmu: Dengua sih niškoi yksikai pidäy suaja, opastuskniigu pidäy olla opastuskniigannu. Paistih toizisgi hommis da suavutuksis kielida kul tuurualal. Suomelas-ugrilaine škola ezitti oman programman, kudaman mugah se rubieu pidämäh yhtevytty päivykodiloinke. Opastuksen kehittämizen keskus, kudaman seinis piettihgi istundo, ozutti omat uvvet ozuttelupertit, kus on ezitetty kuda-midä karjalazien, vepsäläzien, da suomelazien eländytavois.

4 4 «Oma Mua» 15. šajekuuta 2014»» kulttuuri Šuomelais-Venä kulttuurifooru Aitta on rakennettu vepšäläisien perintehien mukah. Kuvat on otettu Nagel -firman arhiivašta Vepšäläini aitta Šoutjärvellä Alina Čuburova Šoutjärven vepšäläini etnografini musejo (Karjalan Tašavallan Kanšallisen musejon ošašto) on ECHO-projektin ošallistuja. Nykyjäh Šoutjärven musejon alovehella noššetah aittua, kumpani oli rakennettu ta tuotu Vologdan alovehelta. Aitta on Kanšallisen musejon, Petroskoin Etnoarhitektura- ta Moskovan Nagel -firmojen monen kuukauven yhteistyön tuloš. Aitta on Projektin tulokšena assosiatijon peruštamini Seminaarin aikana ošallistujat käsiteltih mitein kulttuuri vaikuttau alovehen talouvelliseh kehitykšeh. Alina Čuburova, Oma Mua Alina Čuburova VIII opetušseminaari ECHOprojektin (Etnokulttuurisien keškukšien verkošton peruštamini) puittehissa järješšettih Koštamukšen alovehella Vuokkiniemen kylän lähellä. Yli 30 kulttuurilaitokšen johtajua ta ruatajua, šekä kanšalaisjärještöjen etuštajua yhyttih opetušseminaarih šajekuuta Kormila-huuttorilla. Seminaarin aikana ošallistujat käsiteltih mitein kulttuuri vaikuttau alovehen talouvelliseh kehitykšeh. ECHOprojektin asientuntija Svetlana Kol čurina kerto muista Venäjän alovehista ta näytti esimerkkijä: Miškin-kaupunki ta šen musejot, Kalugan alovehen Nikola-Lenivets ta šen taito- rakennettu vepšäläisien perintehien mukah. Šamalla ECHO-projektin puittehissa Kanšallisen musejon ta Etnoarhitekturayri tykšen ruatajat luajittih Šoutjärven musejon alovehen rakennuštaitehellisen konseptijon. Šamalla ECHO-projekti rahottau musejon pyšy vän etnografisen näyttelyn pohjakerrokšen konseptijon peruštamisen ta laittehien oštamisen. esinehie. Kulttuurialalla ruatajie kiinnoštau henkilöresurssiteema: mitein šuaha paikalliset rahvaš omah toimintah šekä kulttuurilaitokšen tilaisuukših ta projektiloih. Tämä seminaari oli kahen vuuvven kanšainvälisen ECHO-projektin viimeni koulutuštapahtuma. ECHO-projektin ošallistujien mieleštä projektin hyvänä tulokšena olis Karjalan etnokulttuurisien keškukšien assosiatijon peruštamini. ECHO-projektin työryhmä kannatti tätä alotehta ta jo rupesi rekisteröimäh assosiatijuo. Lopullini ECHO:n tapahtuma pietäh pimiekuun viimesellä netälillä Petroskoissa ta vepšäläiseššä Šoutjärven kyläššä.»»xv Šuomelais-venäläini kulttuurifoorumi nimeltäh Pohjosen kulttuuri 30. šyyškuuta 1. šajekuuta Šuomen Oulušša.»»yhteistyö Alina Čuburova Foorumih yhty vähän alla 400 kulttuurialalla toimijua ihmistä: teatterien ta musejojen ruatajie ta johtajie, muusikkoja ta taiteilijie, kanšalaisjärještöjen etuštajie ta virkamiehie. Karjalan Tašavallašta foorumih ošallistu yli 60 henken joukko KT:n varapiämiehen Valentina Ulič ta KT:n Kulttuuriministerin Jelena Bogdanovan joholla. Kahen työpäivän aikana oli pietty virallisie yhteiskokoukšie, joukkomatkoja Oulun kulttuuripaikkoih, pyörie stola -issuntoja, vaštahottoja. Tärkienä kohtana foorumin ohjelmašša aina on oltu käsittelyt, kumpasih ošallissutah partn orit Venyäheltä ta Šuomešta. Hyö käsitelläh yhteisprojektien idejoja, yheššä mietitäh projektien toteuttamisen ta rahotukšen mahollisuukšie. Foorumissa oli partn orija, kumpaset tavattih enšimmäistä kertua, kuitenki šuurin oša on niitä projektien toteuttajie, kumpaset joka vuosi tullah näih pitoloih. Šemmosena on esimerkiksi Nuori Karjala -järještö, kumpani on ošallistun Šuomelais- Venäläisih foorumih vuuvvešta Täššäki foorumissa oli Karjalan Sanomat -lehen piätoimittaja Mikko Nezvitski ta Karjalan Sivistysseuran piälikkö Eeva-Kaisa Linna, hyö jo toista kertua ošallissuttih foorumih. A vot karjalan aktivisti Timoi-Pedri Munne Joenšuušta tuli foorumih enšimmäistä kertua, esitti oman projekti-idejan ta löysi partn orin Venäjän puolelta karjalankielisen Čičiliušku-kuklateatterin, kumpasen kera Timoi-Pedri tahtois jatkua työtä teatterin ta karjalan kielen alalla. Tulija XVI Venäläis-Šuomelaini Kulttuurifoorumi pietäh Karjalan piäkaupunkissa Petroskoissa. Karjalan Tašavallan varapiämieš Valentina Ulič kučču kaikkie Oulun foorumin ošallistujie Petroskoih 27. šyyškuuta 2015.»»Vuotispäivä Illalla 30. šyyškuuta Oulun Kaupunkinteatterissa juhlittih Šuomi-Venäjä-Šeuran 70-vuotispäivyä. Šuomi-Venäjä-Šeura on Šuomelais-Venäläisen Kulttuurifoorumin peruštaja ta yksi aktiivisimmista kanšalaisjärještöistä. Pruasniekkah tuli yli 600 vierašta. Pakinan piti šeuran piälikkö Paula Lehtomäki; tervehyššanat šeuran jäšenillä lähetti Šuomen presidentti Sauli Niinistö ta Venäjän presidentti Vladimir Putin. Yleisön joukošša oli tunnettu šuomelaini näyttelijä Ville Haapasalo, kumpani laulo Paula Lehtomäjen kera Yštävä-laulun venäjän ta šuomen kielillä. Projektimanageri Jussi-Pekka Hakkarainen eččiy partn orija ta apulaisie Šuomen Kanšalliskirjašton Fenno-Ugrica -projektih ( Kuva otettu: Paula Lehtomäki, kanšanetuštaja, Suomi-Venäjä-Seuran kešäkuušša valittu uuši piälikkö. Kuva otettu:

5 »»teatteri «Oma Mua» 15. šajekuuta läini Šampanjua! Heti! -näytelmä on ohjattu Anton Čehovin laulunäytelmien mukah. Esitykšen piärooleissa esiinnytäh näyttelijät Julija Kuikka ta Andrei Gorškov. Kuva: Nadežda Vasiljeva mi on eloksen voima piettih Kanšallini teatteri Kalevalašša»»Teatterin näyttelijät oli tuotu Kalevalah kolme näytelmyä: Šampanjua! Heti! ; Hätä helläštä šyväimeštä ta Šeikkailut Myökki-Pyökkimečäššä. Nadežda Vasiljeva Kalevalan valinta vierailumatan kohtehekši ei ollun šatunnaista. Kannattau mainita, jotta Kalevalan mailla šynnyttih ta kašvettih Kanšallisen teatterin lahjakkahat näyttelijät: Venäjän anšijoitunut näyttelijä ta Karjalan kanšannäyttelijä Vieno Kettunen šekä nuori, kuitenki jo hyvin tunnettu näyttelijä Šanteri Kuikka. Kalevalan kaččojat aina ylen lämpimäšti otetah vaštah Kanšallisen teatterin artistoja. Viime vuotena kalevalalaiset šuatih kaččuo Pyhä asie -näytelmän, kumpasešša piärooleissa esiinnyttih näyttelijät Vieno Kettunen ta Pekka Mikšijev. Tällä kertua Kanšallisen teatterin näyttelijät oli tuotu kolme näytelmyä: Šampanjua! Heti! ; Hätä helläštä šyväimeštä ta Šeikkailut Myökki-Pyökkimečäššä. Uutta Kalevalan vektori -projektie toteutetah Karjalan Kulttuuriministerijön tuvella. Šen piätarkotukšena on nerokkahien nuorien eččimini, kumpaset jatkošša voitais täyventyä Kanšallisen teatterin näyttelijien rivit. Näyttelijän lahjojen lisäkši pietäh tärkienä kielitaituo ta kiinnoššušta kanšalliseh kulttuurih. Projektin aikana paičči näytelmien esittämistä järješšetäh šamoin Miun teatteri -opaššušohjelma kaikilla halukkahilla. Teatterin nuori näyttelijä Julija Kuikka on niise Kalevalan koulun piäštökäš. Vierailumatan aikana Julija tapasi Kalevalan koululaisie ta kerto heilä omašta työštä. A Karjalan anšijoitunut näyttelijä V ačeslav Pol akov piti muasterioppija Kalevalan Luomistyöntalon kašvattiloilla. Voit liijottelomatta šanuo, jotta Kalevalašša on erikoini, ainutluatuni ilmapiiri. Še tuntuu joka paikašša: šalissa, kylän kaupašša tahikka ihan pihallaki. Näyttelijät šuatih šuurta nautintuo, ruataen tiälä. Myö olemma tottun šiih, jotta Kalevala on hyvin loittona meistä. Ka nyt mie rupesin ajattelomah šitä, jotta višših on päinvaštoin muut kaupunkit ollah loittona Kalevalašta. Še on erinomani šeutu! Mie toivon, jotta enši vuotena myö tuaš tulemma tänne, V ačeslav Pol akov kerto mieleh. Venäjänkielini Hätä helläštä šyväimeštä -näytelmä lahjotti kaččojilla äijän nakruo ta hyvyä mieltä. Kuva: Nadežda Vasiljeva

6 6 «Oma Mua»»» henkilö Karjalaisen naisen luja luonto»»karjalan kielen ta kulttuurin kannattaja, Piäjärven aktivisti Anni Vlasova juhli vuotispäivyäh.»»merkkipäivä Katerina Kuranova Anni Vlasovan nimi on varmašti hyvin tuttu Oma Mua -lehen lukijilla. Hänen mielenkiintoset kirjutukšet Louhen piiristä rikeneh ilmeššytäh lehen šivuloilla. Arkipäivät ta pruasniekat, tapahtumat ta propleemat, loittosešša pohjoispiirissä eläjien ihmisien kohtalot täštä kaikešta Anni Vlasova kirjuttau omissa kirjutukšissa. Piirihallinnon muanvaiva Anni on šyntyn Sohjananšuun kyläššä, ka jo monta vuotta on elän Piäjärveššä. Paikallisien eläjien huolet ta vaikeuvet ollah ylen tutut Vlasovalla. Kymmenen vuotta naini oli toimin Piäjärven karjalaisien šeuran johtajana. Anni on oikein šitkie ihmini. Hiän aina staraiččou piäššä hyvih tulokših joka työššä ta joka asiešša. Tietyšti še ei kaikkie miellytä: Anni on Piäjärven ta piirihallinnon muanvaivana, naini šoittelou Petroskoin eri ministerilöih, jatkuvašti kritikoi paikallisen Kulttuuritalon pahoin järješšettyö toimintua ta šen johtajien välinpitämättömyyttä, kumpasien kera Piäjärven karjalaisien šeura joutuu ruatamah. Annin kriittiset kirjutukšet on moničči painettu piirileheššä. Eryähistä hänen opaštujista tultih niin taitajat muasterit, kačot heijän kutomie mattoja ta ihmettelet, mitein kaunehet ne ollah voit kuin lattiella panna, šamoin stolaki kattua tahi šeinällä riputtua. Nerokaš käsityömuasteri Hyvä pakinoiččija vois varmašti kirjuttua mainijon kertomukšen šiitä, mimmoista vaivua Vlasovalla makšo vanhojen kankašpuijen kulettamini Šuomešta Piäjärveh. Äijän vaikeukšie ta ešteitä tuli eteh, ka naini kuitenki šelviyty kaikešta. Meijän naiset nyt kuvotah niillä kankašpuilla kaikenmoisie kaunehie veššoja, esitetäh niitä näyttelyissä ta myyvväh myöntimarkkinoilla. Iče Anni oli opaštanki heitä kutomah. Eryähistä hänen opaštujista tultih niin taitajat muasterit, kačot heijän kutomie mattoja ta ihmettelet, mitein kaunehet ne ollah voit kuin lattiella panna, šamoin stolaki kattua tahi šeinällä riputtua. Lapšien luomistalon ruatajana Anni oli 11 vuotta ruatan koulušša, hiän piti floristiikkaharjotukšie lapšilla. Naini kašvatti kukkie koissa ta koulun pihašša. Kuivista kukista, olešta ta muušta materiaalista luajitut kaunehet taulut vielä nytki ollah monen talon korissukšena. Tämän kaiken lisäkši Anni oikein hyvin ompelou ta tikuttau. Hiän šai hankkie rahua karjalaisien pukujen ompelomiseh Piäjärven karjalaisien šeuran vokaaliryhmällä. Iče ošti kankahat ta opašti naiset ompelomah pohjoiskarjalaisie pukuja. Tänä kešänä Anni Vlasova (nelläš oik.) ošallistu karjalan kielen kurššiloih, kumpaset piettih Šuomen Kuusamošša. Kuva: Anni Vlasovan arhiivašta Anni Vlasova monta vuotta oli Piäjärven karjalaisien šeuran johtajana. Kuva: Oma Mua -lehen kuva-arhiivašta Rakkauš kotišeutuh Karjalan kieli ta kulttuuri on aina ollun lähisin ta kipein teema Anni Vlasovalla. Monilla meistä karjalaisih toimehpitoloih ošallistumini, pukujen ompelomini, kutomini, tikuttamini, karjalankielisen lehen tiluamini on tullun tavanomaisekši ta tarpehellisekši elämän ošakši. Ta myö jo pikkusen rupesima unohtamah, jotta kaikki nämä alottehet oli tultu meijän Annilta ta juuri hiän omalla šuurella innollah šai meijätki toimimah. Višših tämä onki kotimuarakkahutta. Anni on šuanun issuttua omih lapšihki rakkauven kotišeutuh ta omah karjalan kieleh. Ei niin ammuin Anni Vlasova juhli merkkipäivyäh. Piäjärven karjalaisien šeuran puolešta lämpimäšti onnittelemma Annie ta toivotamma hänellä ta hänen lähisillä lujua tervehyttä ta hyvyä ošua. Anni on hyvin monipuolini ihmini, hiän toimiu turismialalla, oikein tykkyäy kalaštua, harva tilaisuuš Šohjanankošešša pietäh ilmain häntä. A vielä mie olen ylen kiitollini Annilla hänen ušeista šoitoistah, kumpaset aina aletah niin lähisillä ta lämpimillä tervehyššanoilla No, terveh, Katti!. Karjalan kieli ta kulttuuri on aina ollun lähisin ta kipein teema Anni Vlasovalla, hiän on šuanun issuttua omih lapšihki rakkauven kotišeutuh ta omah karjalan kieleh.

7 »»Anuksen čuppu «Oma Mua» 7 Korela-heimo-ozuttelu rubieu ruadamah Anuksen muzeis vie puolentostu kuun aigah. Kuva: Jelena Filippova, Oma Mua Korela gostis Anukses»»Anuksen liygiläzien muzeis avavui Margarita Kemppazen ozuttelu Korela-heimo, kudamas suau kaččuo muasterin tyttilöi.»»ozuttelu Jelena Filippova Ozuttelu on ylen čomah da kunnon luaduh luajittu. Sen luadijat duumaittih ozuttelun joga kohtua da joga vehkehty. Margarita Kemppainen setämä vuozi tagaperin rubei sellittämäh vahnoi tyttilöi perindöllizih ruuttih, luadimah niilöis tozi karjalazii brihoi da neidizii. Anuksen ozutteluh häi toi niilöi, kudamat ollah keskiaijan sobih šuorivunnuot, sendäh nimigi ozuttelule ei petties roinnuh Korela-heimo. Tädä Korela-heimuo on kuvattu da sanottu eri puolis. Ozuttelus ollah ei vaiku yhtet tytit, ga vehkehetgi, kudamii oli karjalazes keskiaijan talois. Niilöin joukos ruadobrujii, astieloi, soittimii da kai lumikengät da paluatku, jälgimäzii muasteri azui iče. Dostalit vehkehet ollah piädykauti luajitetut. Tämä kai andau enämbän tieduo keskiaijan elokses da tavois, kudamis Margarita Kemppainen sežo saneli ozuttelun avajazis. Ozuttelu sendäh rodih monipuoline. Kui sanotah Anuksen muzein luadijat, sit zualas, kudamas on ozuttelu, voibi pidiä lapsienke kaikenjyttymii urokkoi da eri teemois. Ozuttelu andau mahton sille da sit rodieu äijy tolkuu. Margarita Kemppainen sendäh on hyväs mieles. Pienet tytit voijah luadie suuren ruavon, sanou häi. Ozuttelun avajazien piän muzeih tuli äijy lastu opastajienke. Margarita Kemppainen saneli lapsile omas ruavos, omis tyttilöis. Tarkah häi sanoi karjalazien vahnois ruutis da vie ozutti niilöi. Keräl muasteril oldih iččeh ommeltut naizien keskiaijan sovat. Lapset yhty tottu kyzeltih sovis, mielihyväl kačottih sidä, midä vehkehty keräl da käytös oli karjalazel naizel. Ozuttelu on ylen čomah da kunnon luaduh luajittu. Sen luadijat duumaittih ozuttelun joga kohtua da joga vehkehty. Anukselazet lapset mielihyväl kačottih da käis pyörittih vahnoi nožniččoi. Kuva: Jelena Filippova, Oma Mua Margarita Kemppainen ozutti lapsile, mittumat oldih karjalazet keskiaijan ruutat. Kuva: Jelena Filippova, Oma Mua

8 8 «Oma Mua»»» muanruavot Mandžoiruavot vaste loppiettihes»»jo piäl 20 vuottu Sosunkevičien pereh on kehittämäs omua muatalovuttu. Ol ga Smotrova Zaitsevan nimine souhozu Šuojun kyläs oli enne Karjalan suurimii souhozoi. Sie kazvatettih kartohkua, sv oklua, turnustu, morkouhkua da kapustua. Nygöi pellot on hyllätty, souhozah jäi vähäine žiivattua. Konzu souhozu oli vie jalloilleh, muanruaduo rubei ruadamah kyläs Sosunkevičien pereh. Aijan aloh talovus kazvoi: liženi tehniekkiä, levettih kartohkupellot. Tänäpäi fermerat vuogratah piäl 40 gektuaran muadu, kazvatetah eri luaduu kartohkua da mandžoidu. Mandžoin kazvattamistu jo nelli vuottu emändöiččöy Ksenija-tytär. Mandžoin kazvattamine ei ole kehitynnyh biznessu Karjalas. Sidä kazvatetah Sortavalas, Jänišpellol, D arvenojas, Čalnas da Šuojus. Enämbi kaikkie mandžoidu kazvau Šuojus, ga ei ni sidä tävvy, ku, sanommo, pidiä yhtevytty suurien laukoinke. Kaikkie, midä kazvau kahtes-nelläs nedälis kolmel gektuaral, täydyy vai alallizile ostajile, kudamii jo äijy rodih vuozien aloh. Muarjat mennäh myöndäh kerras vagoloilpäi. Kerran Kuuzi tuhattu polkan vezua kazvatetah Jessoilah niškoi. KUVA: OL GA SMOTROVA, OMA MUA. Ksenijan susie dat da dova rišat ainos kyzytäh hänel nevvuo mandžoloin kazvattajes.»»nevvuo mandžoin kazvattajile tuon mašinal pellolpäi, a koin luo ostajat riijeltäh da lyvväh šuutkakse toine tostu rengilöil, sellitelläh, ken aijombi tuli, da ken enzimäzenny soitti, ku tulou ostamah, mustelou Ksenija mennyön kezän pahua uudistu. ÎÎ Mandžoin vagoloile pidäy panna mustu pl onku da istuttua mandžoin taimenet libo vezat pl onkah luajittuloih loukkoloih. Sit mandžoidu ei pie kytkie, muarjat roitah puhtahat, ku ei koskieta muadu, da teriämbi kypsetäh, ku pl onku on mustua värii da ližäkse lämmittäy. ÎÎ Frigon taimenet pidäy istuttua sil taval, ku juuret oldas muas pystyi. ÎÎ Taimenii istuttajes muas pidäy olla ei vaiku juuret, ga vinoh lyhyökse leikattu vezagi. ÎÎ Fermeroil parembi on istuttua polkua, se ei ole liijakse čirču, magei da muarjakas. ÎÎ Kodipihas voibi oppie istuttua koronua. Se on čirču muarju, kyzyy päiväzen valgiedu da vetty. Koronan muarjat ollah ylen magiet. Mandžoidu eri maguh Enne fermeroil kazvoi vai nelliä roduu mandžoidu: polka, korona, jonsok da zaf ur. Tänävuon puutui ostua Gollandiespäi tuoduu pakastettuu taimendu da uvvistua erähät mandžoin pellot. Muga pellole liženi vie kolme luaduu mandžoidu: honei, florentsija da alanija. Pidäy sanuo, ku pakastetut taimenet, kudamii sanotah frigokse, ollah parembi tavallizii vezoi, kudamii leikatah da istutetah syvyskezäl. Enzikse, net ollah puhtastu roduu. Savunhoidajat tietäh, ku mandžoin vezat vuozi vuottu ligavutah, niilöis häviey luadu, libo, voibi sanuo, rodu. Toizekse, frigon muarjat ollah suurembat, a lehtie muarjutuhjos on ylen vähä, mi on ylen hyvä kerätes. Kolmandekse, frigon taimenet terväh kukitah, istutetah niidy kezäkuus, heinykuus net jo annetah muarjua. Toizes puoles, enzi vuvven frigon muarjat ei olla ylen magiet, magu tulou muarjoih vai tossuvuon. Frigon suurii muarjoi et peitä lindulois, dai sen taimenet ollah kallehettavat. Nero tulou ruadajes Frigon taimenet Ksenija sai keviäl, istuttua net kezäkuus ei ehtinyh, kezän aigua pidi niilöi pakastimes. Niilöi, Ksenijan mugah, voibi istuttua syvyskuusgi, ga odva vai net ruvetah kukkimah, pidäy leikata kukat iäre, Ksenija jatkau omien vahnembien mandžoibiznessua jo nelli vuottu. eiga kezäl muarjua älä vuota. Muga kukkiloin leikkuandu loppih vaste ligakuus. Mandžoin kazvattamizeh Kse - nijua opastettih hänen vahnembat, kudamat allettih mandžoin kazvattamistu suomelazien fermeroin johtol. Ksenijan mu gah, tehnolougiet pidäs ainos uvvistua, lähiaigua Ksenija huavuau luadie peldoloil valellus: joga pellol roitah azetetut vezišlangat loukkoloil. Muga joga muarjutuhjo suau kylläl vetty. Ksenijan susiedat da dovarišat ainos kyzytäh hänel nevvuo mandžoloin kazvattajes. Kerran istutimmo mandžoidu minun dovarišan duačal, a hänen buabo meijän istutandutabua nähtyy rubei čakkuamah meidy da ajamah vavolpäi, nimidä la etto malta. Tulien kezän buabo se passiboičči meidy, ku mandžoidu kazvoi enämbän ennisty, sanelou neidine. Omii mielii kirjutakkua

9 »»kylän elämä «Oma Mua» 15. šajekuuta Omin käsin luotu kaunehuš»»kalevalašša ilmotettih Paraš talo- ta Paraš piha -kilpailun voittajat.»»kilpailu Nadežda Vasiljeva Tänä vuotena kilpailu piettih kolmešša nominaatijošša: paraš talo, paraš piha šekä talon paraš porraškäytävä. Arvoštelijien joukošša oltih kaupunkihallinnon ammattimiehet, Kalevalan Neuvošton kanšanetuštajat šekä kanšalaispiirien etušta jat. Arvoštelijat ilmotettih voittajat kilpailun kahešša nominaatijošša, voittaja kol mannešša Talon paraš porraškäytävä -nomi naatijošša valitah vuuvven lopušša. Arvoštelijakunta oli yksi mielisešti valinnun Mallikelposešša kunnošša olijakši talokši kahekšan korttierin talon 4 Sovetskajakavulla. Nina Koikerova, Valentina Kallio, Roza Marttinen, Marija Prohorova, Natalja Vasiljeva jo monta vuotta on eletty šiinä ta on jo totuttu pitämäh taluo ta pihua kunnošša. Parahien kotipihojen omistajat šuahah kiitoškirjaset ta muistolahjat Kalevalan paikallishallinnon puolešta. Voittajie tällä kertua oli enemmän, mitä viime vuotena. Kaunehimpien pihojen joukkoh on piäšty Natalja Pimenovan, Ivan Popovin, Lidija Krestjaninovan, Tatjana Orlovskajan, Valentina Dijevan, Marina Lesosen, Galina Melentjevan ta Sergei Jedigarevin pihat. Ken on luatin remonttie, še tietäy, jotta kun vain alotat kohentamah yhtä, niin šen peräh noušou vielä monen monta kohennettavua. Joukko työtä ruatau Sergei Jedigarevin kotipiha on kaunis joka vuuvven aikana. Varmašti jokahini ohičči kulkija huomuau šen. Vanhat eläjät kerrotah, jotta tämä Kuittijärven rannalla šeisoja kaunis pikkaraini talo kakšikymmentä vuotta takaperin muissutti muahkašvanutta mökkie. Šiinä aikoinah eli vanha ämmö Kristina Petuškova ta kašvatti omie punukkoja. Kristinan ukko Jyrki kuoli aikaseh, kuitenki hiän kerkisi opaštua punukoillah rakennuštaituo. Punukat kašvettih, kaikki peruššettih omat perehet. Sergeilla ei ollun omua taluo ta hiän muutti pereheh kera ämmön vanhah mökkih. Jedigareviloilla on kakši poikua ta tyttö, ta kuni lapšet oltih pienet, pereheššä ei ajateltukana remontin alkuo. Muutoman vuuvven piäštä piätettih kuitenki kunnoštua talon perušta ta vaihtua alahirret. Ta šiitähän še alko Ken Sergei Jedigarev Toveri-koirah kera. Kuva: Nadežda Vasiljeva on luatin remonttie, še tietäy, jotta kun vain alotat kohentamah yhtä, niin šen peräh noušou vielä monen monta kohennettavua. Ka joukko työtä ruatau, pikkuhil l ua Jedigarevit šuatih talon kuntoh ta šen jälkeh ruvettih kunnoštamah pihua. Ukon geenit Konša mie enšimmäistä kertua kävin Šuomešša, Sergei kerto, kačoin mitein šielä eletäh ta rupesin miettimäh, vet meilähän voit šamoin luatie ta vielä paremminki! Mieš ajatteli kotvasen aikua tai rupesi luatimah. Sergein piäššä šynty äijän kuvitelmie ta idejoja. Mieš on ammatiltah šorvari eikä hiän ennein harraštan puunveštämistä, ka nyt niin kuin starinašša hänen käsissä tavallisešta hirreštä šynnyttih konteijen ta lintujen muotoset veššokšet. Višših prihašša havaččauvuttih ukon geenit, kumpani oli šuuri muasteri. Šemmosie puolinmetrin korkeita konteita Jedigarevien pihašša on nellä ta jokahini vahtiu omua piha-alovehta. Kummallista, ka Sergei voit luatie enšinävöltäh ihan tyhjänpäiväseštäki veššašta pienen taitehteokšen ta jokahisella veššalla hiän löytäy oman paikan. Jedigarevien pihua myöte voi kävellä niin kuin Jedigarevien kotipiha Sovetskajakavulla. Kuva: Nadežda Vasiljeva musejošša taivašalla: tiälä on ylen äijän kaikenlaista mukavua eikä ole mitänä liikua. Pihan yheššä nurkašša voit nähä vanhoja veššoja: lapeita, kuokkie, uittohakoja, niittokonehen ošan, laiva-ankkurin. Sergei löysi ankkurin Nuoluttijärven pohjašta, nošti šen veještä ta toi kotih. Talon ympäri ašetetut pienikokoset kivipiramidit luuv vah yhtehisen hil l aisuuš-, rauha- ta kojikkuuššovitelman. Isäntä tuou kivijä eri paikoista. Nämä erikokoset ta eriväriset kivet šulauvutah yhtehiseh maisemah. Ka kaikista mukavin on še, jotta oman pihan kunnoš tamiseh Sergei Jedigarev ei ole käyttän äijän rahua, hiän on kaikki luatin omin käsin šuatavissa olijista materiaaliloista. Ei tarviče äijän rahua, jotta luatie pihan kaunehekši. Olis vain tahtuo, aikua ta ahkeruutta, talon isäntä kertou. Kevyällä vanhan Ponkalahen kylän tienoilta ihan tienvarrelta Sergei löysi vanhanaikusen katulyhtyn. Mieš otti šen matkah ta nyt ajattelou mih kohtah tuo mukava löytö ašettua. Sergei voit luatie enšinävöltäh ihan tyhjänpäiväseštäki veššašta pienen taitehteokšen ta jokahisella veššalla hiän löytäy oman paikan. Ruhkalaatikot, leikkikentät ta levähyšpaikat Sergei ei ole ainut nerokaš muasteri Kalevalašša, šemmosie pos olkašša on ušiempi ta viime aikoina on tullun enemmän kaunehie kojikkahie taloja. Kalevalan paikallini ičehallinto niise kiinittäy šuurta huomijuo pos olkan kunnoššukšeh. Tänä vuotena piirikeškukšešša on ašetettu ruhkalaatikot, avattih uuvvet leikkikentät lapšilla varoin, pos olkan eri ošissa oli kunnoššettu levähyšpaikat ta noššettu lehtimajat. Ei niin ammuin Kalevalašša rupesi kulkomah linja-auto, šitä pos olkašša ei ollun jo moneh vuoteh. Vuuvven loppupuolella Kalevalan paikallishallinto meinuau järještyä kilpailun talon ta kaupan parahašta uuvvenvuuv ven koristamisešta. Kalevalalaisie vuottau vielä monta muutaki yllätyštä uuvvenvuuvven pruasniekkoina. Nimenomah šuunnitelmissa on ašettua Lönn rotin männyn ta Rahvahan viisahuš -muistolaatan valaissuš šekä avata luistelurata Issakkalammella ta ašettua viijen metrin korkevuini kuuši pos olkan keškukšešša.

10 10 «Oma Mua»»» yhteiskundu»»kirjasto Tulgua illaččuloih Jelena Krepiševa Petroskoin kirjasto n:o 2 jatkau omua ruaduo literatuuran da kul tuuran alan arvostettuloin ruadajien mustokse da kehittämizekse. Syvyskuun 28. päivänny pietty literatuuruillačču omistettih runoniekan Nikolai Dorizon vuozipäiväle. Ligakuun 22. päivänny Ven an kuulužu neroniekku täyttäy 91 vuottu. Literatuuruillačus oli veteruanua, hyö tiijustettih runoniekan elaijas da ruadotaibalehes, kuunneltih hänen runoloih kirjutettuloi pajoloi da juohatettih, mittumis fil mois niidy kuului. Erähät rahvas piettih nämmii pajoloi rahvahallizinnu (kui, sanommo, Ot l udei na derevne ne spračešs a ), ga tiijustettih nygöi, ku niilöil on oma kirjuttai. Tuliel aigua kirjaston ruadajat valmistetah uuzii illaččuloi. Net roitah omistettu Jevgenii Jevtušenkole, L ubov Orlovale da Mihail Lermontovale. Tulgua terveh kirjastoh! Erähät rahvas piettih nämmii pajoloi rahvahallizinnu, ga tiijustettih nygöi, ku niilöil on oma kirjuttai. Omii neroniekkoi nägövih Jelena Krepiševa Paiči illaččuloi kirjasto järjestäy omis seinis ozutteluloigi. Elokuus kirjastos avavui petroskoilazen Ol ga Bir ukovan kirjoindettuloin kuvien ozuttelu. Ozutteluh käi enämbi 250 kaččojua. Tämä ei olluh neroniekan enzimäine ozuttelu. Hänen šulkulentazil kirjoindettuloi kuvii jo ennegi sai kaččuo Petroskois da Kondupohjas. Kaččojat korgiesti arvostetah naizen ruaduo: kuvat ollah čomat, erilazet da čopakosti luajitut. Omii mielii kirjutakkua Bojaršinan kaksi kalastajua Roman Račugin on muasteri suamah kalua spinningah. Kuva: tatjana Bolujeva.»»Opastajat Nikolai Feklistov Minun tuatal oli nelli poigua. Kaikil hyvä tervehys. Kolme poigua Iivan, Peša, Miikul huaveiltih kazvahuu lähtie opastumah opastajikse. Enzimäine vahnin poijis Iivan loppi Petroskoin korgien školan kiitettävästi. Sen loppehuu Iivanua Opastusministerstvu työndi Videlen školan johtajakse. Korgien školan loppehuu häi tuli hieruh hyvien jengoinke avvuttamah tuatan köyhiä perehty elättiä, ku tuatto oli muailman voinan jälles jiännyh niistiekse. Iivan otti ruadosijah Videleh minuu kuuzivuodistu brihaččuu keräle, gu tuatan perehel olis kebjiembi tulla toimeh. Vuvvennu 1941 keviäl Iivan zavodi Videlen školan johtajannu miellyttävän ruavon. Joga ruadopäiviä Iivan ruadajienke aijoi huaveiltih školan valmistamistu opastusvuvvekse.»»kylän elostu Tatjana Bolujeva Kirjutin jo, ku minun ammuine dovariššu Alevtina Račugina kezin eläy omas kodoilas, Bojaršinan kyläs. Minägi mielihyväl kävyn hänellyö gostih kezäl. Kylä on sijoitunnuhes Oniegan rannal, sendäh Alevtinal on ainos kalua stolal, äijy da eri maguh. Kalastamizeh Alevtina Račuginal on oma veneh, naine ičeväil opastui panemah verkoloi. Kuva: Tatjana Bolujeva. Midä nuorembannu huaveilit sidä parembi se stuanivuu niškoi Alevtinal on oma venehgi, häi ičeväil opastui panemah verkoloi. Dai hyvin maltau sidä ruaduo nygöi! On naizel ainos mil gostittua Moskovas da Petroskoispäi tulluzii gostii. Kävyy hänellyö gostih hänen plemänniekkugi Roman Račugin. Hänen tulduu abai suurenou, ku mies oman t outan jytyi on rakas kalastamah. Roman hyvin maltau suaja kalua spinningahgi. Omas puoles toivotan Račuginoile tävvet verkot kalua! Iivan ku oli školan johtajannu, hänel puaksuh pidi olla ajeluksis toiči Piiteris kai. Enne lähtendiä häi ainos kirjutti tetrattih sidä, midä pidi ruadua ruadajil hänen ajeluksien aigua kirjutukset jätti minule joga huondestu lugiettavakse ruadajile. Huondeksil luvin ruadajile, midä pidi ruadua da vie ruavon aigua kaččelin, kui mennäh ruavot. Iivan ajeluksespäi tulduu nikonzu ei unohtannuh kiittiä hyvin luajittulois ruadolois. Yksi ruadai kai pani merkile: ruavothäi mendih hyvin, ku jätittö hyvän sijahizen, kudai tarkah kaččeli, kui kai menöy. Hyvin allettu Iivanan ruadohäi keskustui, ku erähän huondeksen kuvven čuassuu raadivos sanottih: Germanii ilmoittamattah hyökkäi Nevvostoliittoh. Sih loppih meijän kezäloma, sit vellenke keräimmö kiirehel vähäzet lomut da veimmö kuoppah, a iče lähtimmö meččydorogoi myöte tuatan luo Hoškilah. Velli jätti minuu tuatan luo, iče omas tahtos lähti Leningruadan frontale, kus kogo ymbäröičyksen aigua vojuičči, ga sen katkuandan aigua muamale työttih viesti: Teijän poigu Ivan Feklistov on kuolluh urhoinnu Leningruadan frontal, sih niškoi on kirjutettu mustopaččahah. Tapetun vellen ruavon minä otin estafetannu da hänen mustokse ruavoin nellikymmen seič čie vuottu opastajannu.

11 »»sanasuari Demokruattu «Oma Mua» 11»»Kerdomus»»LUGIJAT RUNOILLAH Nikolai Zaitsev Fuabrikan puuseppy Mihal Petrou Minin viizikymmenkaksi igäine, ainos kirkei jallal, vessel mielel, hiivoi lyhyzin askelin kodih. Häi oli gu piäh iškietty. Taivas oli levinnyh pilveh. Vihmui, ga ei sidä ottanuh omah mieleh. Häi astui tundemattah iččie. Koin pihah tulduu, hätken seizoi abies verandan ies, gu segavunnuh, himottah mennä pertih. Sit jaksoi jallačit. Märrän hal l akon viippai kuivah verandale. Harjavundan mugah huuhtaldi käit i kömpii pertih. Pertin omat lämmät seinät äbäzöittih syväindy. Pertis kerras istuihes stolan tuakse. Sen piäl kiehujannu seizoi madal leviehkö nellijalgaine vaskiine samvuaru. Se vingui gu itkijen, painajen derektoran, gu tulenišku kirkahal taivahal, vuottamattomii sanoi. Midäbo verandua kačoit?.. kyzyi Duarju-emändy, kandajen kuivanuzil kellastunnuzil käzil ildazen einehii. Ga muga kaččelin armastu kodii. Hyvä hos se on vie kunnos. Kuibo tänäpäi olit? nosti Miša silmät emändäh kohti. Ga vältävälleh... Otitgo rohtot?.. Otin... otin... Istujes stolan tagan, händy vägeh painoi mennyt yölline uni. Vähästy enne nouzendua unis ozuttih lämmittämätöi päčči. Vilustunnuh, buitogu jiädävynnyh päčči. Ei se hyväkse olluh. Meni todeh tämä uni. Da vie täs tovestau nenän ies vingui samvuaru. Miša ei voinnuh uskuo iččie, muhahtih: Olgah, gu olluzin pädemätöi ruadai, hyvähäi puuseppy olen. Fuabrikal Miša oli tundiettu dai kunnivoitettu ammattimies. Uksen, ikkunan libo mintahto muun vehkehen luajittuu, ečii omas tuottehes vigua. Gu ei löydänyh nimittumua hairahtustu, ihaili häi omua ruaduo. Sil oli ainos ylbei. Mihbo niškoi olet syvendynnyh mielis? kyzyi Duarju-emändy, heittäjen kartouhkustauččua stolale. Syötgo pyhävoinke vai kannateksenke? Počči syögäh tämän ildazen, burahtih ižändy. Miša pyhkäldi kämmenil hiildunuot rožat, jatkoi abiedu duumua, kudai äglästih hänen edeh jälles ruadopäiviä. Muite Mihal Petrou Minin ei korgei kazvol olluh metri kepkanke, kui rahvahal oli taba nimittiä. Vesselän luondehen da eloksen tavoin mugah, rahvahas kučuttih händy Mikki. Hänen jallat, buitogu ozutettihes lyhelähköt, ga rungu oli oigei. Silmät suuret, tarkat. Pieni sagei pardu korvissah. Tagaraivol sagieh tukkua. Omaluadustu hänes oli: luja sana, kuduan häi ainos pidi, da vessel mieli. Mustu kepku oli levei, gu pastosriehtil. Sen al ei ainos suannuh nähtä hänen silmii. Askelluadu oli kebjei, vessel. Astui gurbakkaželleh, gu n uustellen da viglutellen silmii čurah toizeh, eččijen dorogan pieles löydämisty. Ei ainos hänen matku olluh tyhjy. Toiči dorogalleh midätahto löydyi. Nygöi on bohattua. Hyö huolettah sortah dorogoile konzu midägi, ken eččiy se löydäy, duumaičči Mikki. Kerran häi löydi matkutelefonan, toizen kukkaron, ga igäväkse se oli tyhjy. Toiči konzu midägi... Löydämizis kazvoi hänen astundu- da ečindytaba. Elos oli vessel mieli hyvä. Ga vot, se tämänpäiväine vuottamatoi uudine... Se muuttau hänen eloksen tavan. Kui? Mikki iče ei tiedänyh. Jälgipäivän ruavoin fuabrikal. Kačo kui tämä elos kiänäldih meijän demokruatien aigah. Midä tahtotah, sidä ruatah, sanoi Miša emändäle abiel iänel. Hänen iäni muga oli langennuh, ga Duaru ei ellendännyh erähii sanoi. Kuibo muga? Ottua da työndiä ristikanzu ruavospäi? Kui neče muga? Olgah, gu olizit penziel, toine dielo. Ga vet tyhjiä vajai kolme vuottu vie pidäy eliä ruavottah. Kui neče muga ruatah, papetti emändy. Ga vot... muga... Omua eduu ajetah... Heile meijän elos..., sylgi Mikki. Tossupiän Mikki harjavumattah joudui ruadoeloksespäi joudavih päivih. Se oli jugei päivy hänen elokses. Ielleh net päivät da ehtät mendih virujen abielois duumis. Vai emändy pertiruadolois hil l akkazeh burbetti ičekseh. Mikin elos oli vaihtumas. Häi ei voinnuh nimidä ruadua, käveli pertii myöte čupus čuppuh. Muutuigi hänen kačondu poliitiekkah, elokseh dai valdah näh. Ei suannuh endizelleh eliä. Köyhyön kuvat da läžii emändy vilistih mielis. Emändän puoli eläkehty menöy rohtoloih. Rubiemmo čahlomah da vaivastu vuottamah. Kohti sanuo, gu pyzyö jalloilleh, vägeh pidi tulla toizekse ristikanzakse. Mittumakse? Mikki ei tiedänyh. Se oli suuri arbaitus. Mieli oli segavunnuh duumih: Olengo minä lepitty eliä vahnuon jälgipäivät kurjas? duumaičči häi ičekseh. Ei minun tavale päi tämä mieletöi kiduičendu. Se oligi kaikis tärgei pričin Mikin mielen vaivah. Häi varai, gu vai ei langies bomžakse. Sit minule tulou tolkutoi aigu... (vet häi pidi silmäl äijiä parembua elostu eläkkehel olles da vie tahtoi vähäzen ruadua, suaha liigu kopeikku). Gu vai kuun kahten peräs kyllästyt täh vallan viäryöh, nouzou syväimeh viha. Sit nikui et piäze, nimittumil perustehil i vagavuksil, nimittumal väil et kiško sidä ristikanzan ryndähäs. Hyväntahto, žiälehys dai muut tahtot kai jovvutah karun käbälih: kai muurehtuu da tylčistyy, taratti emändäle omua mielipaginua Mikki. Roih koiran elos, rubiet juoksemah ruaduo eččimäh, ga etbo sen tervyöh lövvä. Tozi igävy iški Mikkii joute olles. Päivy päiviä vallannuh jugei tundo enämbäl da enämbäl lujoitti vihua da sammutti kai tärgiet mielet da tahtot. Erähänny piän Mikki väzynyh, laihtunuh, gurbistunnuh liikui pihale. Ei voinnuh olla ahtahas pertis. Häi meni zavualimele pertin ikkunan al tungi sormet tukkih. Enne kaikkie oli vaigei selgevyö omas ičes. Häi ei ellendännyh omii mieli, ni sanoi, ni ruadoloi. Oli tyhjy azii luadie pluanoi päiväkse libo čuasukse. Gu midätahto piätti luadie täkse päiväkse, järgieh vieravui tolkuttomis mielis. Ei tulluh nevvuo, kudai olis ruskiennu langazennu vedänyh tolkullizeh tegoh. Hänele pidi rauhoittua palavua verdynytty mieldy, ga viha burhai syväimes. Ližäkse välinpidämätöi vierastus hiivoi tämän igävän piäle. Nikelpäi kannattajua sanua. Ei kuvastunnuh hänen mielis läžii laihu emändy. Häi oli gu unohtunnuh täh muailmah. Tämä minun mua Karjal ei voinnuh andua minule ruaduo, ei voinnuh..! tagoi ainavo mieli piäs. Hänen ilmiet jo mondu huondestu ei ozutettu endisty tuorehuttu, kuduat enne hyvin muatut yöt annettih. Myöhä nostuu Mikki kačahtih zirkaloh. Oli häi ičelleh vieras. Rungan kolozis kydenyh ozattomus kazvoi. Emändän rauhakse ei tahtonuh purgua iäneh abiedu, kudai terävänny kivenny painoi syvändy. ÎÎ Jatkuu Valentina Libertsova Lennetäh pilvet, Linduzet kazvetah, Kerrytäh parvet. Päiväine pastau, Alembi ehtäh Sugahat painau, Vilumbah luhtah Kuvazet työndäy. Koivikot šuoritah Keldazeh ruuttah, Kuldazeh paikkah. Lekutah lehtet, Šupetus pietäh: Vilut on huondekset. Varuksis lapset: Ostettih školah Opastusbrujazet. Minägi lähtin, Päiväzet juostah, Odva vai ehtin. Harmanou tukku, Pakutah unet Ruaduo vie tukku, Kai mielehet moizet! Pidänöy ohjata, Kumarduo ristah, Pajozet pajattua?.. Ivan Savin Silmät Silmis on äijy nägemišty Silmät ainos sanellah, net Gu mennyön elaijan mustoittajat. Minun edeh puaksuh tulou Niilöin kačahtus buite gu Syväh pohjattomah eloskaivoh! Erivärizet kyzyjät silmät Čomat surullizet da arbaittavat Ellendämättömät gu harmai seiny? Väzyhyön ymbäröityt, hellät Sinizet gu taivas, hiirenkarvazet Da kondiennahkazet silmät. Hiilenmustat, nagrajat, Toiči muhizijat lämmät, Hengenavuajat kuaskusilmät! Silmät ei kielasteta, Sanotah todehen tottu.

12 12 «Oma Mua» 15. šajekuuta 2014 Muhahtai! Ukko löyhkäy akan aigah: Minä suan sen verran dengua, ku voin kaksi akkua elättiä! Hyvä sit on. Kučun muamua meile elämäh.»»joutoaika»»mitä? Konša? Missä?»»Hyvittelyt Karjalan kanšallini musejo. Enšimmäinen muajilmanšota: šuuren šovan tuokijoja š u a t e n Aunukšen gubernijan šotah ošallistumisešta t o i n i a r k i p y h ä pä i v ä kertojašša näyttelyššä esillä valokuvie, aseita, šotilašpukuja ta šotatekniikan mallija ÎÎ Adressi: Lenininaukijo, 1 ÎÎ Telefoni: Kuklatalo-näyttelyšali. Improvisatijot š u a t e n Batik-studijon e n š i a r k i š u o v a t t a (Kontupohja) ošallistujien batikki-töitä. ÎÎ Adressi: La Rochellen katu, 13 ÎÎ Telefoni: Karjalan kanšallini musejo. Ruskeala: šyvyten šala š u a t e n Tunnettujen tutkijien, speleologi-kuvuajien t o i n i a r k i p y h ä pä i v ä Anton Juškon ta Oleg Minnikovin (Piiteri) vakokuvanäyttely Ruskeala-vuarapuiston muanalasista objektiloista ÎÎ Adressi: Lenininaukijo, 1 ÎÎ Telefoni: Kaččokkua «Omin silmin» nellänpiän, 16. ligakuudu, 9.00 aigua Rossija-Karelija -kanualal Ô Ô «Kanzallizien yhtymyksien vuozipäiväkse». Tänävuon Karjalan Rahvahan Liitto, Karjalan suomalaisten Inkeri-liitto da Vepsläine kul'tursebr täytettih 25 vuottu. Luadinuh Marija Filatova. Vepsän kielel. Ô Ô «Kolme suurta tehtävää». Petroskoin Suomelazen (Karjalan Kanzallizen) druamuteatran eartistan da piäohjuajan Rinne Paulin 80-vuozipäiväkse. Luadinuh Inna Bogdanova. Suomen kielel. Ô Ô «Kotosalla». Pöydän kattaminen syksyllä. Vedäjänny Lea Lihavainen. Suomen kielel. Programmois on ven'ankieline tekstukiännös. Karjalan kielen netälinloppukuršši Helsinkissä Kuršši on tarkotettu ihmisillä, kumpaset on jo käyty karjalan kielen kurššiloilla tahi ošatah kielen alkehet. Še šopiu mainijošti esimerkiksi muuvvalla muašša eläjillä, kumpasilla on tuttavie tahi heimolaisie Piäkaupunkišeuvulla. KARJALAN KIELI, INTENSIIVIKURŠŠI, B1.2 PAISKA MYÖ KARJALAKŠI (20 h) ta , šuovattaisin ta pyhinpäivin Kurššilla aktivoijah vienankarjalan pakinataitoja: luvetah dialogija ta tekstijä, keškuštellah karjalaisien akrielämäh liittyvistä aiheista, šeuratah Karjalan uutisie, vertaillah šuomen kirjakieltä ta karjalan kielen murtehie, keškitytäh karjalan kielioppierikoisuukših. Kurššin pohjana on opettajan monistemateriaali. Aihepiirit: karjalaisien elämyä ennein ta nyt. Rakentehet: verbien taivuttamini aikamuotoloissa ta tapaluokissa. Hinta 75 euruo, opettaja: Olga Karlova, FL Ilmottautumini viim (paikat täytetäh järješšykšeššä): tahi tel Kurššipaikka: Kalliolan kanšalaisopisto, Sturenkatu 11, Helsinki Kalliolan kansalaisopisto/ Uhtua-Seura ry Kozan vuvvekse Oman Muan toimitukses on myödävänny karjalankielizii kormanikalenduaroi uvvekse 2015 vuvvekse. Kuvan kalenduarah niškoi piirusti Anastasija Trifanova. Ostua se voibi Oman Muan toimitukses: Adressi: Petroskoi, Titovan piha, 3, pertit 102, 109 Ližiä tieduo telefonas Lämpimät šyntymäpäiväonnittelut Kiestinkin karjalaisella, karjalan kielen professorilla Pekka Zaikovilla. Toivotamma šiula lujua tervehyttä, pitkyä ikyä, intuo ta lykkyö! Omamualaiset Karjalan raadivon toimittajua, karjalan kielen opastajua Nadežda Mičurovua hyvittelemmö roindupäiväl! Lykkyy sinule ruadoh, uuzii programmoi da hyvii opastujii! Ole tervehen da ozakas! Omamualazet Ligakuun 18. päivänny Golikovka-Zareka -mikroalovehen Veteruanoin nevvoston piäliköl, Oman Muan lugijal da kirjuttajal Tatjana Bolujeval on roindupäivy. Hyvittelemmö händy da toivotammo lujua tervehytty, hyviä ozua, vägie da lykkyy ruadoh! Nevvostolazet»»Siänennustus Petroskoi Anuksenlinnu Priäžy Koštamuš Kalevala Louhi yö päivy yö päivy yö päivy yö päivy yö päivy yö päivy 16 / / / / / / / Peruštajat: Oma Mua Karjalan rahvahan lehti Peruššettu kešäkuušša 1990 Karjalan tašavallan Lakijenhyväkšymiskokouš, Karjalan tašavallan hallituš, Karjalan Rahvahan Liitto ta kuštantamo Periodika Piätoimittaja Natalja Anatoljevna Sinitskaja Julkaisijan ta toimitukšen ošoite: Titovinkatu 3, Petroskoi, Karjalan tašavalta ÎÎ Tel: (814-2) , ÎÎ omamua@mail.ru Internet: Julkaisija: ÎÎ Karjalan tašavallan autonomini laitoš Periodika-kuštantamo ÎÎ Painettu Verso-kirjapainošša, , Petroskoi, Varkaukšen rantakatu, 1a ÎÎ Lehen on rekisteröinyn Venäjän Federatijon Kirjapainoalan komitietta ÎÎ Rekisterinumero Indeksi ÎÎ Allakirjutettu painettavakši čuasu ÎÎ Painoš 500 ÎÎ Tilauš 765 ÎÎ Hinta 20 rpl Redizaini Fenomen-mediajoukko (Piiteri) On otettu: