Jyškyjärveläine opastai parahien rahvahien joukos

Transkriptio

1 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 03 (1041) Pakkaskuun 26. päivy 2011 ÔÔ Oigevuot da vellallizuot s. 3 ÔÔ Niina Nieglikon sygyzy kielipezien lapsile s. 3 ÔÔ Midä rodih Muumipeigoile Iivananpäivän yöl s. 4 Karjalan tazavallan piämiehen enzimäine sijahine Jurii Kančer tuli hyvittelemäh vuvven parahii. Diploman suaduu jyškyjärveläine opastai Raisa Ribakova (kuvas) passiboičči kaikkii ven an, suomen da karjalan kielel. Kuva: Mikko Ollikainen Jyškyjärveläine opastai parahien rahvahien joukos»»karjalan taidomuzeis piettih vuvven 2010 parahien rahvahien palkičendu Ol ga Smotrova Tavan mugah Karjalas uuttu vuottu vaste ilmoitetah tazavallan vuvven parahat rahvas. Tänävuon niilöin palkičendupido piettih mennyt nellänpiän, 20. pakkaskuudu Karjalan taidomuzeis. Hyvittelemäh laureattoi tuli Karjalan tazavallan piämiehen sijahine Jurii Kančer. Palkičendupivos oldih myös Zakonoinhyväksyndykerähmön piälimäine Aleksandr Pereplesnin, Luodehpuolen piälimäine federualuinspektoru Aleksandr Hynninen da äijät muut virguniekat. Mennyt 2010 vuvven ristikanzakse sanottih Karjalan tazavallan Piälimäzen suvvon piämies Boris Taratunin. Enzikerdua Karjalas vuvven ristikanzannu on sud d u. Muite Karjalan tazavallan laureatoikse sanottih enämbi viittykymmendy hengie. Nämä rahvas ruatah eri Boris Taratunin Karjalas on enzimäine sud d u, kudai sanottih vuvven ristikanzakse. Kuva: Mikko Ollikainen aloil, ga jogahine heis on äijän luadinuh meijän tazavallan kehittämizekse. Karjalazien hyväkse mieldy laureatoin joukkoh puutui jyškyjärveläine karjalan da suomen kielen opastai Raisa Ivanovna Ribakova. Opastajan pitky taibaleh Raisa Ivanovna on umbikarjalaine. Jyškyjärven školas opastuttuu Raisa Ribakova lähti opastumah Petroskoin valdivonyliopistoh suomelas-ugrilazien kielien tiedokunnale. Opas- tundan loppiettuu naine tuli järilleh omah roindukyläh. Raisa Ivanovna rubei harjaittamah lapsii karjalan da suomen kieleh. Jo kolmekymmen vuottu Raisa Ivanovna ruadau školas. Minä ainos tahtoin olla opastajannu. Meidy perehes oli kuuzi lastu. Keskimäzenny olles minä opastin kois omii vellillöi da sizärii, mustelou naine. Raisa Ivanovna sanou, ku opastua lapsii karjalan kieleh on jygiembi, migu suomen kieleh. Ei tävvy karjalankielizii opastundukniigoi, ainos pidäy käyttiä ližämaterjualoi: žurnualoi da lehtii. Lapset ollah hyväs mieles, ku heil on mahto opastuo mua mankieldy. Ga heijän vahnembat ollah tostu mieldy, hyö sanotah, ku lapsile nimikse ei pie opastuo nigo karjalan, nigo suomen kieldy, paheksiu opastai. ÎÎ Jatkuu 2. sivul Suomelasugrilazet kerrytäh Siktivkarah Komin tazavallan piälinnas Siktivkaras tuhukuudu pietäh suuri kanzoinväline konferensii, kudaman aigah šeikuijah Kanzallizen opastuksen nygyaigazii tehnolougieloi. Konferensien luadijannu on Komin tazavallan halličus da Suomelas-ugrilazien rahvahien konsultatiivine komitiettu. Samal aigua konferensiel paistah kaksikielizytty alguopastukses, nygyaigazien tehnolougieloin käyttyö kielen opastukses, kačotah myös muamankielen opastuskirjoin luadimistu da opastussistieman kehittämisty nämmis alovehis, kus eläy eri kanzua. Konferensiele tulou virgumiesty, opastusalan da rahvahallizen poliitiekan spetsialistua.

2 2»» tazavaldu»»mielenvaldu Mennyt vuon kaikkie oli... Santtu Karhu Midä meil on mennyös vuvves mieleh jiännytty, tavan mugah kyzelläh rahvas ičelpäi Uuttu vuottu vuottajes. Kelle kui, ga minuh nähte voibi vai sanuo bohatat bohatuttih, keyhät keyhtyttih vie enämbäl mennyt vuon. Vallan vertikualis ei ole tolkuu, onnuako tostavuttih jo kaikkein prostoimat akatgi. Meijän kurjas Karjalas pieni tsuari-rašku vajehtettih toizeh vendo vierahah, Moskovas linnan suurin herru potkattih da pienembäzeh vajehtettih... Ga muututahgo mikse rahvahan oldavat olendat? Animikse, en vellin usko, yhteh luaduh bluaznat varrastettih enne vahnas da mugai nygöi varrastetah nikedä varuamattah. Nygöi vai sille on oma nimi modernizatsii. Kitais ga ei ole mostu korruptsiedu kui meil, sendäh ku seiniä vaste voijah panna. Ongo ken lugijois nähnyh karjalastu biznesmiesty enne kriizissua rodivunnuttu libo sen kriizisan aigah kazvanuttu? Vähättäväine on, sidäbo minägi... Biznessah ku mennet, ga sit elävälleh syvväh, eigo lökästytä. Elaigaine on parembahpäi. Rahvahallizes teatraspäi lähti vahnu gvardiijoukko da ohjuaju vajehtettih uudeh vahnah. Vahnu gvardii ehti pidiä oman benefiisan hyvästikse ihan kui ennustajen tulijua muutostu. Onbo aigazet elettävinny ku puutui eliä kommunizman aigah da nygöi tsarizmua vai kačommo. Unohtui vie yksi mieleh jiännyh dieloine Petroskoin nevvostos on nygöi Anatolii Grigorjev, yksi ainavo karjalaine deputuattu edustai Yhtenäzes Ven aspäi. Minuudani ga neče uudine ilaškoitti da nagratti äijäl, ku mustanemmo miehen sillozet paginat Karjalan eruondah näh Ven aspäi... Kui sanotah kenen ries istut, sen pajuo pajatatgi. Ga yksikai toivotammo lykkyy hälle ylen jygies ruavos. Kai on imminkummin, lipo rahvas liendy, kaži kalat söi... Hyviä Uuttu vuottu, rahvas pajattau, ga silmät vetty vajattau... Omii mielii kirjutakkua Kanzallizen arhiivan harvinaine dokumentu Karjalan Kanzallizes arhiivas löyttih ainavoluaduine painettu kirju Psaltiri. Arhiivan piälikön sijahine Irina Petuhova sanoi, ku tämä kirju on arhiivan vuoziluguloin XIV-XIX sluavilas-ven alazien Natalja Judina Karjalan tazavallan piämiehen käskyn mugah Anuksen piirin eläi, biznesmies Igor Stepanovič Bariševskii sanottih Karjalan tazvallan vuvven 2010 laureatakse. Anuksen piiris mies on ainavo vuvven laureattu. Tämän arvonimen mies sai meččyruadoalan kehittämizes, uuzien ruadopaikkoin perustamizes da suures avus valdivollizile laitoksile. Kaččomattah sih, ku Igor Bariševskii on rodužin Valgoven al, Anuksen piirin rahvas pietäh miesty omamualazennu. Yliopiston loppiettuu mies työttih ruadamah Karjalah. Muga häi jäigi elämäh Karjalah, jongoi 30 vuottu eläy Anuksen piiris. Igor Bariševskii ruadoi Riipuškalas, muanparandusstantsiel. Biznesmiehekse mies rubei 1990-luvun allus. Silloi kaikkie ruadoi, nygöi ruadau meččyalal. Bariševskoin omat meččytilat ei olla suuret, sendäh puaksuh tulou ruadua toizis piirilöisgi. Sanommo, mulloi meččiä käydih kuadamah Priäžän, Pitkänrannan da Lodeinoin piirilöih. Puumaterjualoi vietäh myödäväkse Pitkäh- Igor Bariševskii äijän luadiu Anuksen piirin kehittämizekse. Kuva: Natalja Judina, Oma Mua Ruado kiitändiä maksau kirjutuksien da kirjoin joukos vahnin. Kirju enne kuului Sroičan pustinile, kudai oli erähäl Sunajoven suarel, nygözen Kondupohjan piirin mual. Sit pustinis eli inok Jepifanii, kudai oli tundietun protopop Avvakuman opastajannu. Pustini oli perustettu XVII vuozisuan keskipuolel da salvattu vuvvennu 1764 Jekaterina II käskys. Tämän manasterin käzin kirjutettuloi kirjoi täkse päiviä ylen vähä on säilynyh. Mainittu Psaltiri on eräs niilöis. Tuliel tämä harvinaine kirju pannah Ven an Federatsien Arhiivan harvinazien dokumentoin valdivollizeh luvetteloh. Jyškyjärveläine opastai parahien rahvahien joukos ÍÍAlgu 1. sivul Nygöi vienankarjalua Jyškyjärven školas opastuu kolmekymmen kolme lastu, kahtelkymmenel niilöis karjalan kieli on paras urokku školas. Lapset suvaijah omua opastajua da mielihyväl kävväh karjalan kielen urokoile. Tutkie omua randua Paiči opastundua Jyškyjärven školan opastujil on äijy muudu mieldykiinnittäjiä ruaduo. Školal on äijy projektua, erähii niilöis todevutetah yhtes suomelazien kel. Ei ammui eräs suomelaine tuli opastamah jyškyjärveläzii školaniekkoi piirustamah. Lapset piirustettih Jyškyjärven luonduo, opittih omua iččiegi piirustua.»»anukselaine Igor Bariševskii sanottih Karjalan tazavallan vuvven 2010 laureatakse randah, Kondupohjah, Impilahten da Solomennoje-kylih. Kuni ruadoi Alavozen puuzavodu, sinnegi työttih puudu. Biznesmiehel on oma tehniekky, kai kolme juuri meččyruadoloih tarkoitettuu mašinua on. Igor Bariševskoin laitoksien ruadajat kuatah Projektoin kauti myö lapsien kel äijän tiijustammo meijän kylän histouries. Jo kaksi vuottu myö tutkimmo lapsien folklourua, tänävuon tutkimmo, mittumih kižoih ennevahnas kižattih lapset, sanelou inehmine. Yhtes opastajan kel lapset sežo tutkitah midä tansittih da pajatettih heijän kyläs. Enämbi sadua tansii da pajuo lapset jo suadih kirjuttua. Tämä ruado on mieleh školalazile. Endine Jyškyjärven školan opastui Marija Urbanovič tutki kylän paikannimii. Nygöi neidine opastuu Petroskoin valdivonyliopistos itämerensuomelazien kielien da kultuuran tiedokunnal. Oman tyttärenke Raisa Ribakova keräi materjualua kylän histouries. Neidine opastui Suomes turizmualan ruadajakse, kerätyt materjualat häi käytti omas tutkimusruavos. Omas ruavos neidine sai stipendien. Tuomen pahat da hyvät päivät meččiä tehniekän vuoh, eigo omil käzil, kui se oli enne. Kaikkiedah biznesmiehen laitoksil ruadau läs 60 hengie. Se ei ole vähä, joga kuuduhäi sit 60 perehty suau palkan. Igor Bariševskii auttau Anuksenlinnua da piirii eloipaikkuprobliemois. Vuozien Raisa Ivanovna on rakas pajattamahgi. Naine pajattau Tuomipajojoukos. Täl pajojoukol on jo 35 vuottu, tänäpäi sit pajattau vai kaheksa hengie. Tuomen marju on mustu, mustu väri on tuskan väri. Tuomen kukat ollah valgiet, valgei väri on ozan väri. Jogahizen ristikanzan elokses on pahoi dai hyvii päivii, sidä kaikkie myö pajatammogi, sellittäy pajojoukon nimen Raisa Ivanovna. Tuomelazet kävväh pajattamah Eestih, Suomeh, Kalevalah, Petroskoih. Tiettäväine, jyškyjärveläzetgi hyvin tietäh omii pajattajii, ainos tullah kuundelemah heijän helevii iänii. Smiettinyh en En ni smiettinyh ku minuu sanotah vuvven laureatakse. Olin Suomes sih aigah tyttären luo gostis. Kodih tulduu äski tiijustin sih nähte. Dovariššu soitti minule da rubei hyvittelemäh, minä hätkie en voinnuh nimidä ellendiä, mustelou Raisa Ivanovna. Mustettih hyvitellä omua opastajua lapsetgi. Hyö ylbeilläh omua opastajua. Minä tahton, ku karjalaine kultuuru ainos vai kehittys, ku kylis olis ruadopaikkoi, ku linnois opastuttuu nuoret tuldas ruadamah omih roindukylih, toivottau Raisa Ivanovna lämmitysaigah piirih oli suadu kubometrii halguo, niilöis kubometrii suadih piirin eläjät. Igor Bariševskii puaksuh andau varua pruazniekoin pidämizeh. Jenguabuu miehes suajat lapset, kudamat kižatah jalgumiäččyh da tennisah. Talvel mies auttau školapihoin lumes suomindas. Anuksenlinnan Nevvoston deputuatannu Igor Stepanovič pidäy huoldu oman rannan eläjis. Muga miehen väil Riipuškalan kylän kuuzi monifatierallistu taloidu pandih taloloinkohendusprogrammah. Uskommo, nygöi rahvas suajah jengua da kohendetah omat taloit. Igor Bariševskoin väil hil l akkazin kohendetah dorogoi moizis pienis kylis kui Moisivo da Puutil. Mies sanou: kaikkie kerras luadie ei sua, ga oppie luadie sidä, midä rahvas kyzytäh voibi. Igor Bariševskii tahtos, ku Anuksen piiri vai kehittys ielleh. Sit nuoretgi opastundan loppiettuu ruvetah tulemah järilleh omah linnah. Vahnoil rahvahilgi roih hyviä eliä omis lämmis kodilois. Nämä miehen sanat ei olla tyhjät paginat, häi luadiu kaiken, ku muga kai olisgi.

3 »»suomelas-ugrilazet 3 Muamankieli pajoh»»suomelas-ugrilazii nuorii opastetah luadimah pajoloi aleksei tsikarev Jo tostu vuottu Karjalas todevutetah Suomelas-ugrilazen nuorižon tulevažuon paja -projektua, kudaman aigah nuoret suahah tieduo oman kanzan perindöllizis ruadolois da nerolois. Mennyt vuon opastuksen teemakse oli sanottu Suomelas-ugrilazien kanzoin soittimet. Opastumah silloi tuli rahvastu yheksäs Ven an subjektas. Opastuksen aigah nuoret suomelas-ugrilazet opas tuttih luadimah kandelehtu, jouhikkuo, huuli- da äijii toizii soittimii. Projektan rahvas käydih myös Hanti-Mansiiskah, kus heile ozutettih, kui pidäy luadie Pohjazen rahvahien soittimii. Projektu jatkuu. Sorta- Suomelas-ugrilazen nuorižon tulevažuon paja -projektan iellizen opastuksen aigah opastettih soittamah oman kanzan soittimil. Kuva: Alina Čuburova valas pietys vastavukses, kudamas oldih projektan koordinuattorat Karjalaspäi: nuorikarjalazet Natalja Antonova da Aleksei Tsikarev, oli piätetty ku vuvven 2011 teemannu rodieu Suomelas-ugrilaine muuzikku. Opastumah kačotah kuččuo läs nelliäkymmendy hengie. Nedälin aigah nuoret muuzikot, pajoloin kirjuttajat da prod userat ruvetah opastumah kirjuttamah muuzikkua da pajoloin sanoi. Sanoi, tiettäväine, ruvetah kirjuttamah omal mua mankielel. Enzimäine opastus pietäh sulakuun puolivälis, sen aigah roih myös etnomuuzikan illačču, kudamas omua neruo ozutetah iče projektan hantuzis opastunnuot. Opastuksen toine oza pietäh sygyzyl. Sen aigah kačotah varustua suuri gala-konsertu da piästiä ilmah nuorien muuzikkoloin diskoi. Kai muuzikan luavut voijah olla niilöis.»»rajantagazii uudizii Niina Nieglikon sygyzy kielipezien lapsile Karjalan Kielen Seura rubei piästämäh ilmah kirjoi da opastusmaterjualoi karjalankielizih kielipezih niškoi. Enzimäine kirju nägi päivänvalgien tämän vuvven allus. Sen luadijoinnu ollah Mikko Kuismin da Maria Kähäri. Mikko on kirjan kirjuttajannu, Maria on piirustannuh kuvii kirjah niškoi. Kirjan nimekse pandih Niina Nieglikon sygyzy. Uvves kirjas on sanottu, kui nieglikon pereh varustuu talviuneh. Lapset tiijustetah, mi se on ystävys da mindäh pidäy auttua toine tostu. Kirjan luadimizes äijän autettih meigäläine L udmila Markianova, Suomen puolen karjalan kielen akkiloiččijat da kannattajat Martti Penttonen da Ritva Lampivuo. Kaikin hyö tarkah kačottih kirjan tekstua. Kirjua karjalazile lapsile tänäpäi liijakse ei ole nigo Ven al, nigo Suomes. Uskommo Niina Nieglikon sygyzyy ruvetah lugemah ei vai kielipezis, se rodieu lugiettavannu joga karjalazes perehes. Kirjan painamizeh Karjalan Kielen Seura sai varua Suomen Kulttuurirahastospäi. Niina Nieglikon sygyzy suau ostua Karjalan Kielen Seuran tilois, se rubieu maksamah 15 euruo. Oigevuot da vellallizuot Martti Penttonen Ainos konzu smietin karjalan kielen tilua, piävyn kahteh kyzymykseh: Ongo karjalazil oigevus omah kieleh? da Maltetahgo karjalazet pidiä oman kielen?. Enzimäine kyzymys koskou sidä, midä on luba vuottua toizispäi, a jälgimäine sidä, mi rippuu meis ičes. Enzimäzeh kyzymykseh vastavus on muga, jälgimäzeh en tiijä vastavustu. Kielioigevuksien pohjimaine perustu on tazaarvo kunnivoijahgo toizet meidy samanarvozinnu libo kävellähgo meis piäliči. Oigevus omah kieleh on selgiesti kirjutettu Yhtynyzien Rahvaskundien ristikanzan oigevuksien jullistukseh. Konkriettizembi nämmis oigevuksis kirjutetah halličuksien välizien organizatsieloin, ezim. Jevroupan Nevvoston, sobimuksis, kudamispäi niilöin pidäs valuo mualoin zakonoih da toimehehpanendah. Valdivoloin konstitutsiet voijah uskaldua kielioigevuksii, ga ezimerkikse, Suomen konstitutsii ei ole kielii luvetelles lougilline da jättäy karjalan mainiččemattah. Käytändös konstitutsiedugi tärgiembät ollah zakonat, ukuazat da hallindollizet käytändöt da se, eletähgo muas zakonoin mugah. Kanzoinvälizet normat da sobimukset, hos net ei suorah vaikutetagi meijän elaigah, ollah sendäh tärgiet, ku valdivot ei ruohtita julginazesti nosta niidy vastah. Valdivoloin johtajat tahtotah ozuttuakseh kunnivoittuloinnu valdivomiehinny, ei kanzoinvälizii normoi halveksijoinnu bandiittuvaldivon johtajinnu. A kui vediä normat zakonoih da käytändöh, se on jo eri dielo, eiga se tapahtu ičekseh ilmai rahvahan aktiivizuttu. Jevroupan rahvahile Jevroupan Nevvoston vähembistökielien peruskirju on fundamentu kielioigevuksien prižmindäs. Se sellittäy hyvin kielioigevuksien ideolougizen perustan da azettau käytändöllizet normat, midä valdivoloin pidäs tavoitella. Se i todevuttau protsesan, kudamas kačotah, ruvetahgo valdivos tovengi täydymäh kielioigevusnormat. Karjalazes nägökulmas voi kerras sanuo, ku tilandeh on ylen loitton sit, mittuine sen peruskirjan mugah pidäs olla. Taza-arvo da oigevuonmugazus ollah ideit, kudamii tavoitellah, a kuduat ei realimuailmas tävvelleh todevuta. Tuhanden pagizijan kielele nikui ei voi kirjuttua muga äijiä kirjallizuttu migu milliardan pagizijan kielele. Opastus kaikil tazoloil on yksi JN:n vähembistökielien peruskirjan piätavoittehii. Karjalazien suuruole rahvahale se on ihan realistine da pidäy sanuo, se on vältämätöigi kielen elävänny pidämizekse. Muidu peruskirjas mainittuloi oigevuksii kazvatuksen ližäkse ollah oman kielen käyttö suvvos, meedies, kultuuruozutuksis, ruavos mahton mugah. Suomes saamen kieleh da čigankieleh sovelletah siändyö: ku vai mistahto školas nelli opastujua pakinnou muamankielen opastustu, se pidäy andua. Tämä siändö pidäs levendiä karjalan kieldy koskijakse. Hos i tämä kynnys ei ylity, sitgi pidäs tarita mittuinetahto taba opastuo karjalua. Kumbazehgi muah pidäs perustua hos yksi škola, kudamas kai ainehet opastettas karjalakse. Tämä škola vois andua loittonopastustu, kustahto sidä vai kyzytäh. Yliopistolois, opastusalas rippumattah, karjalan kieli pidäs voija ottua ozakse tutkinduo. Midä maksau oman kielen pidämine? Äijän, ga yhtelläh vähembi migu sen menettämine kielenke häviey i kultuuruperindö, muaperä, kudamal astummo. Kielioigevuot, hos kanzoinvälizet sobimukset niidy tugietahgi, ei tulla prižmimättäh. Oigevuksien toimehehpanendu sežo on iče ruattavu. Ga se on ruaduo ičen hyväkse. Vähembistöh kuulujale oman kielen da kultuuran pidämine maksau enämbi migu enimistöh kuulujale, kudai vaiku ajelehtiu virran mugan. Vähembistön sizälgi voi automuattizesti pyzyö oman kultuuran kandajannu, a vähembistön da enimistön rajapinnal eläjän pidäy tiediä oma arvo. Ga nygöi karjalazet Ven al da Suomes olemmo segavunnuh suurembah erikielizeh rahvasjoukkoh, kai olemmo rajapinnal da sidä šeikkua ei ole kebjei muuttua. Paiči pienes mitas, perehes. Ku pereh paissou karjalakse, sit lapsigi rubieu pagizemah sil kielel. Se on kielipezängi printsippu. Kielipezät, kandurahvahan kielen putilline opastamine da školaopastus kandurahvanan kielel ei olla mieldy myö niilöile, kuduat kannatetah yksikielisty kanzallisvaldivuo. Olemmohäi lugenuh: Monikanzallizes ymbäristös lapsen upottamine muamankielizeh ymbäristöh pahoi vaigevuttau lapsen sotsialistumistu da murendau myöhembän taza-arvon kazvatukses, ruavon suandan i m.i. Tämä on etnisty segregatsiedu. Omas piäs kiännän nämmä virkehet selgiekse karjalakse nenga: Ei pie opastua lapsele kieldy, kudaman käyttöh yhteiskunnas ruavahilgi ei ole oigevuttu. Olemmo äijän ruadanuh karjalazien vieroittamizekse omas kieles, emmogo tahto ku tämä ruado menis sudre. Ven a on tämän valdivon kieli. On Suomesgi piättäjii da virguniekkoi, kuduat ajatellah samah tabah. Jatkuu Niina Nieglikon sygyzy on enzimäine kirju, kudaman Karjalan Kielen Seura on luadinuh kielipezän lapsih niškoi. KKS ilmoittau uvven kirjutuskilvan Karjalan Kielen Seura ilmoittau nelländen kirjutuskilvan. Sen teemakse on sanottu Meččy: kalastus, mečästys, marjah da sieneh käyndy i m.i. Kirjutakkua midä mieleh on jiännyh mečäs olles. Kilvan luadijat uskotah, ku kilbuniekat ruvetah kirjuttamah nygyaiguagi. Kirjutukset voibi kirjuttua kaikil karjalan kielen murdehil: livvikse, vienankarjalakse, tverinkarjalakse dai lyydikse. Kilbu pietäh aigah. Parahien kirjutuksien kirjuttajat suahah Karjalan Kielen Seuras hyvät palkindot. Prouzukirjutukses 1 palkindo on 200 euruo, toine 150 euruo, kolmas 100 euruo. Paras runoloin kirjuttai suau seuras 100 eruo, toine tämänmoine palkindo on 70 euruo, kolmas 50 euruo. Työndäkkiä kirjutukset adresile: Karjalan Kielen Seura ry, c/o Pertti Lampi, Laakavuorentie, 14 B Helsinki, Suomi libo sähköpoštale: peter.pond@netsonic.fi Ven an puolel eläjät voijah työndiä kirjutuksii Oman Muan toimitukseh, pangua vai merki: Kirjutuskilbah. Mustakkua kirjuttua oma nimi da kus da konzu oletto roinnuhes. Kai kirjutukset Karjalan Kielen Seura kaččou panna uudeh kirjah. Iellizien kirjutuskilvoin jälles on piästetty ilmah jo kolme kirjua: Pruazniekat, Ruado da Kukastu kummua.

4 4»» oma kieli, oma mieli Yhtes voibi luadie äijy Jatkan paginua kylälehteh näh. Mittuine se pidäs olla? Midä sih suas kirjuttua? Monet ollah sidä mieldy, ku yhteh lehtehgi ei kerry uudistu, kyläs la ei tapahtu nimidä mieldykiinnittäjiä. Ga minä olen tostu mieldy. Kuibo se ei ole uudistu? Rahvas harjavuttih sih, ku niken nimidä ei tiijä. Voibihäi panna lehteh ei vaiku Vieljärven, ga lähikylien uudizii, sanella alovehen histouries, eläjis. Lehten sivuloil suas kiändyö vallasolijoin puoleh. Rahvas voidas sanella omis hommis da huolis. Kirjutettavua löydyy. Kyzelin vieljärveläzii, midä hyö tahtottas nähtä kylälehtes. Erähät tahtotah lehtes paista ongelmis, toizet ollah sidä mieldy, ku lehten avul yhteiskundu vois aktiivizembi yhtyö kylän elokseh. Duaččuniekoil, sanommo, himoittas pidiä yhtevytty vieljärveläzienke talven aigua, kuni hyö linnas ollah. Heidygi, kačo, kiinnostau midä kyläs tapahtuu. Tiettäväine, pidäy olla muga, ku lehti ei čomendas elaigua, kirjuttas toven. Pidäy ozuttua, kui rahvas ruatah, laukkah kävväh, iluo pietäh. Ei pie ku lehti olis virralline, se pidäy olla tavallizen kyläläzen lehti, ga eettisty da kultuuristu tazuogi pidäs pyzyö. Saital, kus vieljärveläzet pietäh paginua lehteh näh, paistah lehten hinduagi: roihgo se 5 vai 15 rubl ua. Sežo rahvas sanotah omii mielii, kui puaksuh lehti piäzis ilmah: joga nedälii vai joga päiviä libo kerran kuus. Paginat jo kiännyttih sih puoleh, ku Vieljärves la pidäy luadie yhteiskunnalline liitto, kudai paiči sidä, ku vois piästiä ilmah mostu lehtie vie rubies ruadamah yhteiskunnallistu ruaduo kyläläzien hyväkse. Lopukse tahtozin kiändyö vieljärveläzien puoleh da sanuo, ku kai rippuu meis, meijän tahtos da maltos. Ei himoittas kuulta, ken la rubieu kaikkie luadimah? Tahtozin kuulta: Minä voizin luadie tädä da sidä, minul on sih vägie. Yhtes voibi luadie äijy. Nygyaigaine elaigu ozuttau, rahvas jo väzyttih kuunnelta tyhjii paginoi, hyö tahtotah luadie midätah iče toizien hyväkse. Ku emmo myö, ga sit ken meijän sijas luadiu sen? Nadežda Stafejeva, Vieljärven kylä Omii mielii kirjutakkua Kazvattajan oza on oččah lepitty Nenga voibi sanuo Tuuksen päivykoin ruadajis Nina Morozovas da Raisa Kornilovas. Inehmizet ollah sevoittarekset, hyvät dovarišat, kolleegat. Mollei 30 vuottu tagaperin Petroskoin pedagouguopiston n:o 2 loppiettuu kiännyttih omah kyläh da ruvettih ruadamah Kurginepäivykois. Naizet suvaijah lapsii, kai omat tiijot, maltot, nerot annettih omile kazvattiloile. Nina da Raisa oldih enzimäzii Anuksen čupun kazvattajii, ket ruvettih harjaittamah lapsii karjalan kieleh. Umbikarjalazinnu olles hyö lapsisgi kazvatettih suvaičustu omah kieleh, perindölöih da kultuurah. Kazvattajat hyvin sovittih joga lapsenke, maltettih paista jogahizenke, opastettih heidy kunnivoimah vahnembii. Hyväs ruavos Nina Morozova da Raisa Kornilova ollah palkittu monil kunnivokirjazil. Yhtesruadajatgi kunnivoijah omii kolleegoi. Hos i ollah nämä naizet jo eläkkehel, ga ainos tullah abuh meile, päivykoin ruadajile. Minuugi lykysti ruadua yhtes nämmien naizienke. Hyö nevvottih, äijän avvutettih minuu nuordu kazvattajua, kannatettih da ellendettih. Suuri passibo teile hyväs ruavos, tirpačukses da hyväntahtozuos. L ubov Tuttujeva, Tuuksen lapsien päivykoin vahnin kazvattai Midä rodih Muumipeigoile Iivananpäivän yöl»»natalja Sinitskaja on kiändänyh livvikse toizen kirjan Muumiloih nähte Kiändämäh Varattavua Iivananpäiviä Natalja Sinitskaja rubei mennyt vuvven allus juuri Uvven vuvven pruazniekoin jälles, jo keviäl kiännös oli valmis. Tostu kirjua kiändäjän mugah oli jo äijiä helpombi kiändiä. Kuva: Jelena Filippova, Oma Mua»»uuttu kiännösty Jelena Filippova Algua kiändämäh hos kuduale kielele Tove Janssonan tundiettuu kirjusarjua Muumipeigoin pereheh nähte pidäy juuri Tiedoiniekan hatus. Se oli kirjuttajan kehoitus. Tiedoiniekan hattu livvikse nägi päivänvalgien vuvven 2009 lopul Suomes. Ei kačo ni hätkie mennyh, jo toine kirju Muumipeigois on kiännetty dai piästetty ilmah. Oman Muan piätoimittai Natalja Sinitskaja jatkoi kirjusarjan kiännändiä, Karjalan Kielen Seura jatkoi kirjoin julguandua. Varattavu Iivananpäivy nägi päivänvalgien mennyt vuvven lopul. Kudamua kniigua ruveta iellehpäi kiändämäh Natalja Sinitskaja jo valličči iče. Tove Janssonalhäi on mondu kirjua Muumipeigoih nähte.»»varattavu Iivananpäivy... Ninnineidoi peitti piän vie syvembäle pielukseh da oppi jatkua omua kaunistu undu. Häi uneksi sidä, ku hänel on ylen pieni, kaunis nenäine. Ga häi ei suannuh enämbiä undu. Da hedi hänel ozuttihes, ku milienne ei ole hyvin. Häi hedi nouzi istoi da rubei kaččelemahes ymbäri. Puu da sumu da vetty. Ga ei olluh kodii. Kodii ei nägynyh da hyö oldih ihan yksinäh. Ninnineidoi istui kodvazen vaikkani. Sit häi kumardui da lekahutti varovazeh Muumipeigoidu. Pellasta minuu, kirgai häi. Hyvä Muumipeigoi, pellasta minuu! Ongo se uuzi kiža? kyzyi Muumipeigoi unimielis. Ei, tämä on toven tozi, sanoi Ninnineidoi da kačoi häneh silmät mustat varavos. Heijän ymbäri kuului surumielisty tippumistu, tip, tip, tip mustah vedeh. Kukkien lehtet pakuttih yön aigah. Oli vilu. Hyö istuttih kodvan lekahtumata toine toizeh kiini. ÎÎ Tove Jansson (elosvuvvet ) rodivui Suomeh taidoristikanzoin pereheh, Janssonan muamah oli tundiettu kirjoin kuvittaju, tuattah kuulužu vestäi. ÎÎ Janssonan Muumi-kirjat ollah tundietut ymbäri muailmua. Sarjah kuuluu kaheksa kirjua. Enzimäine piästettih ilmah vuvvennu ÎÎ Muumit on kiännetty monile muailman kielile, yksi vai Tiedoiniekan hattu on kiännetty piäle kolmelekymmenele kielele. ÎÎ Karjalakse täkse päiviä on kiännetty kaksi kirjua: Tiedoiniekan hattu da Varattavu Iivananpäivy. Mollembat kirjat kiändi Natalja Sinitskaja. ÎÎ Tove Jansson iče piirusti kuvii omih kirjoih nähte. ÎÎ Kirjuttai sai äijän palkinduo. Suomes vuvves 2002 juatah Tove Janssonan nimisty literatuurupalkinduo. Livailin da kaččelin kaikkii kniigoi Muumilois, midä minun lapsil oletteli. Varattavu Iivananpäivy kaikkii enimäl painui mieleh. Se on helpo lugie da mieldykiinnittäi, sanou kiändäi. Varattavas Iivananpäiväs luvet midä tapahtuu Muumiloile vien nouzendan jälles. Perehen kodi jiäy vien alle, sille tulou eččie uuttu elosijua. Jälgimäi kodi on löytty. Alguudah myöte Muumit ei ni ovvostettu, ku sit samazes kois konzulienne enne oli teatru. Ga en rubie kaikkie kirjuttamah, iče suatto lugie sen, kui Muumit varustettih oma enzimäine ozutelmu da kui kaččojat otettih se vastah. Tove Janssonan kirjat Muumiloih nähte ollah hyvin tundietut Ruočis da Suomes. Nämmis mualois Muumilois on tulluh hyvä brendu, sie luajitah paidoi, kuppiloi, magnittoi da kaikkie muudu semmostu Muumiloin kel. Smietin Suomes uuttu kiännösty ruvetah enämbäl lugemah, sie Muumipeigoin pereh on kuulužembi migu meil, sanou Natalja Sinitskaja. Meijän lapsile jygeigi rodieu lugie tädä kniigua. Sanozin jygei rodieu lugie kielen puoles. Eihäi nygözet lapset dai nuoretgi muga hyvin malteta kieldy. Himoittas uskuo, ku hyögi tuliel otetah tämä kirju kädeh da ruvetah lugemah, a ei vai vahnembua polvie rahvas da kielimiehet ruveta sidä luadimah. Juuri lapsilehäi se on kirjutettu da luajittu. Karjalan Kielen Seura Tiedoiniekan hatun on andanuh kaikkih Karjalan školih, kus opastetah livvii. Samat školat suajahgi uvven kiännöksen.

5 »»kultuuru 5 Vepsän randu da vepsäläzet kuvis»»rahvahallizien kultuuroin keskukses piettih Nikolai Abramovan ozuttelun avajazet Nikolai Abramovan uvven ozuttelun avajazih kerdyi äijy rahvastu, hyvittelemäh runoilijua tuli myös Valerii Tol skii (oig.) Kuva: Mikko Ollikainen Jelena Filippova Ol ga Smotrova Vauktan vesin sel ktäd kuvad -ozuttelu on jo kolmas Nikolai Abramovan fotokuvien ozuttelu. Sen prezentatsii piettih mennyt nellänpiän 20. pakkaskuudu Rahvahallizien kultuuroin keskukses. Uuzi tundietun vepsäläzen runoilijan da lehtimiehen ozuttelu avattih juuri miehen roindupäiviä vaste. Pakkaskuun 24. päivänny Nikolai Abramov täytti 50 vuottu. Vodlajärven mual Kiži-muzein ozutteluzualas 21. pakkaskuudu avavui piiteriläzen fotokuvuajan Vasilii Ščerbininan Vodlajärvele omistettu ozuttelu. Vuvvennu 1991 Ven an halličuksen käskys perustettih Vodlajärven puusto. Se tänäpäi on 0,5 gektuaral muadu, nämä muat ollah Karjalan da Arhangelin alovehen mualoi. Uuzi ozuttelu on puuston ruadajien da fotokuvuajan yhtehine projektu. Vasilii Ščerbinin ozuttau luonnon čomevuttu da puhtahuttu. Häi omah luaduh luadiu sen, kaččojat kerras ruvetah miettimäh da ellendämäh kuvattuu. Luadimah fotokuvii Abramov rubei monii vuozii tagaperin. Vie Podporožje-linnas fotostuudies ruadajes häi luadi fotokuvii dokumentoih da perehal boumoih. Se oli enämbi kahtukymmendy vuottu tagaperin. Pienete minä tahtoin opastuo piirustamah, ga tolkuu sit ruavos ei roinnuh. Huavain sit fotografiiruimah, mustelou Nikolai Abramov. Vauktan vesin sel ktäd kuvad -ozutteluh kačottavakse pandut kuvat on luajittu vepsälä- Nikolai Abramovale mieleh on ristikanzoin kuvuandu. Kuva: Nikolai Abramov zis kylis. Kuvuaju kävyi Šoltarveh, Šokšah, Kalajovele, on hänel omal roindumual Leningruadan alovehel, lua jittuu kuvuagi. Kävyi mies Voulogdan alovehelegi kuvuamah vepsäläzii. Vepsälästy rahvastuhäi eläy kolmes muas Karjalas, Voulogdan da Leningruadan alovehel. Nikolai Abramovan kuvis on vepsäläzet kylät da rahvas. Kuvuaju maltau ozuttua luonnon čomevuttu, se ihastuttau kaččojii, hyö sanotah nämmii kuvii Abramovan parahikse. Yhtelläh iče kuvuaju sanou, ku hänele enimäl mieleh on ristikanzoin kuvuamine. Abramovan kuvis näit äijy tuttavua ristikanzua vepsälästy, kudamat akkiloijah da äbäzöijäh oman kanzan kieldy da kultuurua. Vauktan vesin sel ktäd kuvad -ozutteluu suahah kaččuo petroskoilazet 20. päivässäh tuhukuudu. Olis hyvä ku sen jälgeh se viettäs Karjalan vepsäläzih kylih dai fotokuvuajan roindumuale. Tämän tahtos ku vuaju. Pidäy vai sih ruadoh suaja varua, prezentatsiele tulluh kultuuruministru Jelena Bog danova uskaldi omas puoles auttua. Tämägi ozuttelu oli luajittu juuri Kultuuruministerstvan kannatuksel. Vodlajärven Pyhän Il l an pogostale algu oli pandu vie XVI vuozisual, Pyhän Il l an kirikkö on nostettu vuvvennu Kuva: Vasilii Ščerbinin Lyydiläine muailmu nygypolven silmin Ol ga Smotrova Pakkaskuun 14. päivänny Vihod-mediakeskukses avavui uuzi ozuttelu. Sen nimi on Lyydiläzeh muah matku. Ozutteluh on pandu kačottavakse kymmenen taidoilijan, fotokuvuajan da dizaineran ruaduo. Kai nenne ruavot ollah eriluaduzet, ozuttelus on foto- da graafikkukuvua, video-artda dizainuruaduo. Mulloi, elokuus, petroskoilazien taidoilijoin joukko kävyi ekspeditsieh Kondupohjan muale, sie jo ruadoi muzein ruadajua, lyydiläzen kultuuran tutkijua, kuvuajua Piiterispäi. Ekspeditsien aigah löyttih äijän hyviä materjualua, net annettih Kondupohjan piirin muzeih. Taidoilijat da fotokuvuajat tuttavuttih lyydiläzeh muailmah, matkan aigua luajitut kuvat hyö pandih Lyydiläzeh muah matku -ozutteluh. Taidoilijat da dizainerat opittih ozuttua lyydiläzien tuliedu aigua, kudamas iellehgi rubieu elämäh nämmien rahvahien kultuuru. Omis kuvis hyö kiinnitettih huomivo vie sih, ku lyydiläzien omaperäine kultuuru on tänäpäi häviemäs. Tämä lyydiläzile omistettu ozuttelu on luajittu Kondupohjan piirin muzein da Triasnuorižoliiton väil. Ozuttelun luadimizes myös autettih Nuori Karjala- da Lyydiläine Seuru -liitot, Karjalan kodialovehenmuzei da Kondupohjan nuorižon keskus. Ozuttelu rubieu ruadamah 29. pakkaskuussah. Lyydiläine kultuuru kiinnostau nygypolvie. Kuva: Mikko Ollikainen Kirjaston uvvet ozuttelut Valerii Sidorkin Nygöi Karjalan tazavallan Kanzallizes kirjastos pietäh kohendusruadoloi, sendäh suurii ozutteluloi kirjastos ei sua pidiä. Ga pienii ekspozitsieloi kirjaston ruadajat yhtelläh luajitah. Tänäpäi kirjastos on kaksi ozutteluu. Enzimäine on omistettu tundietun ven alazen runoilijan Afanasii Fetan 190-vuozipäiväle, toine Berlinlinnan seinän murendamizen 20-vuozipäiväle. Paiči nämmii ozutteluloi kirjastoh on luajittu vie yksi. Sen luadijannu on Karjalan pedagougizen akadeemien matematiekan laitoksen ruadai Oksana Bičkova. Ozuttelu on ylen mieldykiinnittäi, sih on pandu kačottavakse naizen luajittuloi čomenduksii biiseras. On kagluda korvučomenduksii. Tämä ruado ei ole kebjei, se tarviččou aigua da tirpandua. Kai nämä čomendukset on luajittu nygyaigazeh da perindöllizehgi karjalazeh tabah. Luadie tämä ozuttelu akadeemien ruadajale autoi kirjaston hoidai Irina Kondratjeva. Inehmine löydi kirjat, kudamis on kirjutettu kui pidäy luadie čomenduksii biiseras. Rahvas niilöis voijah opastuo sih neroh. Kirjaston ruadajt pakkaskuun lopul huavatah luadie vie kaksi ozutteluu. Enzimäine roih omistettu nevvostoaijan kirjuttajale Anatolii Ribakovale, toine muailman tundietun kirjuttajan Džek Londonan 135-vuozipäiväle.

6 6 Muhahtai! Vastavuttih nieglikko da jänöi. Nieglikol on käzi sivottu.»» joudoaigu Mibo sinule rodih? kyzyy jänöi. Ga opin selgiä kubaittua. Koin haldii Ol ga Ogneva Uuzi nimi Ô Ô Kehittäzimmö Oman Muan lugijoi miettimäh literatuurusivun nimie. Tänäpäi sil on Sanasuarinimi. Sanokkua, ongo se teile mieldy myöte libo kehittäkkiä mitah uuzi nimi. Erähäkse nimekse meijän lugijat taritah Livvin iäni. Nevvokkua omamualazii.»»siänennustus Vuozi 2011 päivännouzumualoin kalendarin mugah on Kažin vuozi. Kažiloi pietäh onnuako jogatoizes talois kyläs da linnas. Kyläs kažil enne kaikkie pidäy vardoija kodii hiiris da rotis, linnavilazii kažiloi harvah ruatutetah täh luaduh, kai pihalgi harvah työtäh. Niilöin ruado on laitellakseh da kurkettua ižändien hyväkse mielekse. Ižändän ruado on gostittua kažii magiembal syömizel da aigoinaijal kabrastua kažinpiirait čuppulois. Äijis perehis kažiloi äbäzöijäh lapsien jyttyöh. Syötetäh parembua syömisty, yhtytottu silitetäh, kanneltah yskäs da kai magaitetah tilal. Tunduu, buitegu kažit elettih yhtes ristikanzanke ilmazen ijän. Eibo se ole muga. Ristikanzu kezevytti kažin toizen vuozituhanden mail enne meijän aijanlaskuu Jegiptas. Kezevyttämizen alazennu oli valpahankeldaine nubien kaži. Pohjazeh Jeurouppah kažit tuodih vaste keskiaijal. Vikse silloi kažiloi ruvettih pidämäh karjalazetgi. Kaži-sana on roinnuhes ven ankielizis koška, koša sanoispäi. Midä mieldy kažit ollah ristikanzois, voibi vai arbailta. Midä rahvas ajatellah kažilois, kačommo erähis karjalazis uskomuksis. Karjalazien uskomuksien mugah kažii ei sua potkie, sendäh gu kaži on koin haldii. Koskenet kažii, sit mitah voimattomus tartuu. Vie ei sua hengittiä kohti kažih, sit iäni rubieu kähizemäh, kui kažil. Vie kaksikymmen vuottu tagaperin erähis karjalazis kylis sai nähtä kažiloi, kudamil händy oli puolekse leikattu. Kažirukal händy leikattih kirvehel sih niškoi, ku se händiä viuhkuttajen ei muanittas pihah maduo libo šihiliuhkuu. Sanottih täh luaduh: kažinhändy pidäy leikata, häi pahaččuu viettäy kyläh hännäl. Ku kerran kažin piälimäine ruado on hiirien tabailendu, sih niškoi karjalan kieles on sananpolviegi: hiiril kaččomiks jumal on net andanuh kažit. Kažil kiža, hiirel surmu. Maguajan kažin suuh hiiri ei mene. Enin aigua kažit ollah pitkälleh. Muatah libo muite nukutah toiči korvii korhistajen. Kažinlinnakse sanotah päččii, ku kažit kyläs sille puaksuh nostah muate. Yhtekse lämmän periä, toizekse ylähänpäi parembi nägyy, midä pertis ruatah. Karjalazet uskotah, ku kažit voijah siädygi ennustua. Kaži päčil nouzou, viluu toivottau. Kaži menöy viluloin iel päčile, lämmän iel ikkunal. Kunnepäi i kynnisteleh kaži, sinnepäi i tuuli roih. Vie sanotah, kaži pezevyy vierahikse, tulijoikse. Oppikkua toiči iče kaččuo, ongo se tozi vai ei. Syvvä, pezevyö, pihal karrata libo pertis telmiä muudu ruaduo kažiloil ei ole. Ozutah, buito kaži eläy huolettah. Mugai sanotah kenentahto huolettomua elaigua kisin elaijakse: Kažin elaigua eletäh, nimidä ei»»kanzalliskielizet programmat Kodirandaine-kanualan raadivo-ohjelmat 31. pakkaskuudu, ezmäinargi 12:20 Nikolai Nazarovan ohjelmu livvikse. Galina Baburovan ohjelmu vepsäkse 1. tuhukuudu, toinargi 12:20 Anna Usovan literatuuruohjelmu Päivännouzukalendarin mugah Kažin vuozi algavuu tuhukuun 3. päivänny. Kuva: Ilona Veikkolainen ole zobottua. Kaikin tietäh, ku mustua kažii pidäy varata. Sanommo, konzu mustu kaži astuu poikki dorogas, parembi on kiändyö järilleh, eiga midätahto pahua roih matkas. Karjalazet ei pietä parembannu ni harmuadu kažii. Konzu kentahto riidavuu, sanotah, buito harmai kaži keskičči on proijinuh. Riidačus perehes ukko da akku eletäh kui kaži da koiru. Kažit ollah varrastajat. Se on tietty azii. Viivitetäh, kuorustetahes stolale kaččomah, midä ižändät syvväh, dai tavatah kynnel lihapalaine libo kala. Libo peiton pilkah aitas syvväh kannatekset hapaimaidopadazes. Kieldiä da čakata voibi, ga parembi on loitomba peittiä lukun tuakse. Sithäi sanotahgi: kažii kalua vardoimah älä pane. Kažii myöte kurniekkua älä työnnä. Nämmä sanat pätäh 2. tuhukuudu, kolmaspäivy 12:20 Lena Karpovan ohjelmu varzinkarjalakse ristikanzah niškoi, kudamua ei sua uskuo. Kaži ei rua sidä, midä ei tahto. Kissilöi on paha käskie, yksikai ei sanua kuulta. A ku mi kažile mieleh ollou, ga sidä et kiellä ruadamas. Sendäh rahvas ruvettihgi verduamah vastukavazii ristikanzoi kažiloih. Vastukavazis, sanotah, kažin karvua on. A ken ylen äijäl suvaiččou kažiloi, ga sidä on harjavuttu sanomah kažiloin paimoikse. Päivännouzukalendarin mugah Kažin vuozi algavuu tuhukuun 3. päivänny. Ku uuzi vuozi tuos ozua da lykkyy, kois pidäy olla kaži. Semmite ennevahnas jogahizes karjalazes talois oli vähimikse yksi kaži. Kelle ollou hädä kažis, vie kergiettö kaživuo. Vai mustakkua kažinpoigazen ottahuu andua jengaine da nieglu. Sit kažil roih hyvä vaino hiirih da kynnet sil roitah terävät. 3. tuhukuudu, nelläspäivy 12:20 Tatjana Jakovlevan ohjelmu varzinkarjalakse. Galina Baburovan ohjelmu vepsäkse. 4. tuhukuudu, piätteniččy 12:20 Arto Rinnen muuzikkuohjelmu suomen kielel Petroskoi Anus Priäžy Suojärvi Sortavala Pitkyrandu yö päivy yö päivy yö päivy yö päivy yö päivy yö päivy 26 / / / / / / / On otettu: konzu? kus? 20/ 02 Rahvahallizien kultuuroin keskus Vepsäläzen runoilijan Nikolai Abramovan fotokuvien ozuttelu Vauktan vesin sel ktäd kuvad. Ozuttelu on omistettu vepsäläzile. 29 / Media-keskus Vihod Ozuttelu Matku lyydiläzeh muah 27/ 02 Karjalan taidomuzei Ozuttelu Krestodviženije 01/ 02 Karjalan kodirannan muzei Ozuttelu Suomen kallivopiirustukset 01/ 02 Kiži-muzei (Kirovan lagevo, 10a) Piiterin fotokuvuajan Vasilii Ščerbininan ozuttelu Vodlajärven mua»»eloksen ratas Ô Ô Omas Muas rodieu uuzi rubriekku Eloksen ratas. Se on mullozen Karjalan tazavallan 90-vuozipäiväkse omistetun fotokuvien kilvan jatkonnu. Uudeh rubriekkah iellehpäigi rubiemmo ottamah vastah da painamah teijän pereharhiivoin vahnoi kuvii. Kirjutakkua konzu kuva on luajittu da ken sit on.»»huomivo Ô Ô Oman Muan toimitus ottau vastah rekluamuilmoituksii da hyvittelylöi. Yksi rivi tämänmostu tekstua rubieu maksamah tavallizile ristittyzile 10 rubl ua, laitoksile 20 rubl ua.»»hyvittelemmö! Tundiettuu folkloristua, Karjalan Tiedoakadeemien Kielen, literatuuran da histourien instituutan ruadajua Valentina Mironovua hyvittelemmö roindupäiväl. Hyviä ozua sinule, perehsobuu, lykkyy da menestysty ruavos. Ole tervehen. Oman Muan toimitus haldivoiččijat: Karjalan rahvahan lehti Alustettu kezäkuus 1990 Karjalan tazavallan Zakonoinhyväksyndykerähmö, Karjalan tazavallan hallitus, Karjalan Rahvahan Liitto da Julguamo Periodika Piätoimittai Jelena Migunova julguamon da toimituksen adressi: Titovan piha 3, Petroskoi, Karjalan Tazavaldu ÎÎ Tel: (814-2) ÎÎ omamua@mail.ru Internet: ilmahpiästäi: ÎÎ Valdivolline Periodika-laitos ÎÎ Painettu Anohinale-nimizes painamos, Petroskoi, Pravdan piha 4 ÎÎ Kirjoile pani Ven an Federatsien kirjupainoalan komitiettu Indeksu ÎÎ Registrunoumeru ÎÎ Painettavakse on allekirjutettu ÎÎ Painandulugumiäry 700 ÎÎ Tiluandu 57 ÎÎ Hindu 10 rubl ua Redizainu Fenomen-mediajoukko (Piiteri)

7 »»TV:n programmu 31. pakkaskuudu 6. tuhukuudu 7 Понедельник 31/ 01 Вторник 01/ 02 Среда 02/ 02 Четверг 03/ 03 Пятница 04/ 02 Суббота 05/ 02 Воскресенье 06/ , 09.00, 12.00, 15.00, 18.00, 23.30, Новости Хочу знать Т/с СЛЕД Давай поженимся! Жди меня Т/с ДОКТОР ТЫРСА Д/ф Ванга. Мир видимый и невидимый Т/с ПОДПОЛЬНАЯ ИМПЕРИЯ Х/ф ПРЕЛЮДИЯ К ПОЦЕЛУЮ Х/ф В ТЮРЬМУ! Д/ф Великие пророчицы. Ванга и Матрона О самом главном Вести-Калелия 13.45, Дежурная часть Т/с ГАДАНИЕ ПРИ СВЕЧАХ Вести Исторические хроники Честный детектив Х/ф БЛАГОЧЕСТИВАЯ МАРТА Канал Евроньюс Кто там , 01.35, Программа передач Х/ф ПОТОМУ ЧТО ТЫ МОЯ Линия жизни Д/с История произведений искусства Д/ф Сахалинская жена 15.40, Мультфильм Т/с ТРИ ТАЛЕРА Д/с Поместье сурикат Шедевры позднего романтизма. Г.Малер. Симфония 5. Дирижер В. Гергиев Д/ф Кайруан. Священный город Магриба Д/с Буря над Европой. Кочующие племена Главная роль Сати. Нескучная классика Д/ф Яхонтов 21.25, Academia Театральная Тем временем Кинескоп с Петром Шепотинником Д/ф Хлеб для птицы Музыкальный момент Концерт АОРНИ ВГТРК под управлением Н. Некрасова Вечерний звон 05.00, 09.00, 12.00, 15.00, 18.00, 23.30, Новости Хочу знать Т/с СЛЕД Давай поженимся! Пусть говорят Т/с ДОКТОР ТЫРСА Д/ф Борис Ельцин. Первый На ночь глядя Х/ф ЗНАХАРЬ 02.50, Х/ф КУДА ПРИВОДЯТ МЕЧТЫ Д/ф Огненный рейс. Как это было О самом главном Вести-Карелия Дежурная часть Т/с ГАДАНИЕ ПРИ СВЕЧАХ Вести Исторические хроники Х/ф СМЕРТЕЛЬНЫЙ УДАР Т/с БОЛЬШАЯ ЛЮБОВЬ Городок 10.15, Главная роль 10.30, Программа передач Х/ф ДОН ДИЕГО И ПЕЛАГЕЯ Д/ф Святой доктор 12.55, Д/с Буря над Европой. Кочующие племена Пятое измерение Х/ф ОТЦЫ И ДЕТИ, 1 серия Мультфильм Острова Т/с ТРИ ТАЛЕРА Д/с Поместье сурикат 17.00, Театральная Шедевры позднего романтизма. А.Дворжак. Симфония 8. Дирижер М.Плетнев Д/ф Альберобелло - столица трулли Власть факта Больше, чем любовь 21.25, Academia Апокриф Х/ф ТАЙНА ПОМЕСТЬЯ УИВЕРН Играет Национальный академический оркестр народных инструментов России им. Н.П.Осипова. Дирижер В.Андропов Д/ф Скеллиг-Майкл - пограничный камень мира 05.00, 09.00, 12.00, 15.00, 18.00, 23.30, Новости 15.20, Хочу знать Т/с СЛЕД Давай поженимся! Пусть говорят Т/с ДОКТОР ТЫРСА Среда обитания Т/с ОБМАНИ МЕНЯ Х/ф ДЕНЬ СУРКА 02.40, Х/ф УБИЙСТВО В КЛУБЕ ЧИППЕНДЕЙЛС Д/ф Шутки большого человека. Евгений Моргунов О самом главном Вести-Карелия 13.45, Дежурная часть Т/с ГАДАНИЕ ПРИ СВЕЧАХ Вести Исторические хроники Х/ф АРН - ТАМПЛИЕР Т/с БОЛЬШАЯ ЛЮБОВЬ , Главная роль 10.30, Программа передач Х/ф ТАЙНА ПОМЕСТЬЯ УИВЕРН Д/ф Леся Украинка Д/ф Родовое гнездо. Из истории ФИАНа имени П.Н.Лебедева 12.55, Д/с Буря над Европой. Кочующие племена Легенды царского села Х/ф ОТЦЫ И ДЕТИ, 2 серия 15.40, Мультфильм Т/с ТРИ ТАЛЕРА Д/с Поместье сурикат 17.00, Театральная Шедевры позднего романтизма. И.Брамс. Концерт для скрипки с оркестром. Солист В.Третьяков. Дирижер М.Горенштейн Д/ф Спишский град. Крепость на перекрестке культур Абсолютный слух Генералы в штатском Д/ф Санчи - храм в честь Будды 21.25, Academia Магия кино Х/ф ГЛИНА Л.Грендаль. Концерт для тромбона с оркестром Д/ф Персеполь. Жизнь в центре империи Д/ф Занзибар. Жемчужина султана 05.00, 09.00, 12.00, 15.00, 18.00, 23.30, Новости 15.20, Хочу знать Т/с СЛЕД Давай поженимся! Пусть говорят Т/с ДОКТОР ТЫРСА Человек и закон Судите сами Х/ф НА РАССТОЯНИИ УДАРА 02.40, Х/ф ЖЕНАТЫЙ Д/ф Все только начинается О самом главном Вести-Карелия 13.45, Дежурная часть Т/с ГАДАНИЕ ПРИ СВЕЧАХ Поединок Вести Исторические хроники Х/ф ОБМАН Т/с БОЛЬШАЯ ЛЮБОВЬ Городок 10.15, Главная роль 10.30, Программа передач Х/ф ГЛИНА Д/ф Рожденный летать. Александр Беляев Д/с Буря над Европой. Кочующие племена, Борьба за Рим Век Русского музея Х/ф ОТЦЫ И ДЕТИ, 3 серия 15.40, Мультфильм Т/с ТРИ ТАЛЕРА Д/с Поместье сурикат 17.00, Театральная Шедевры позднего романтизма. Р.Вагнер. Симфонические фрагменты опер. Дирижер М.Плетнев Д/с Буря над Европой. Кочующие племена Черные дыры, белые пятна Острова 21.25, Academia Культурная революция Х/ф МРАЧНЫЙ ДОМ Р.Штраус. Сюита вальсов из оперы Кавалер розы. Дирижер М. Янсонс Д/ф Ладанный путь в Дофаре. Слезы богов 05.00, 09.00, 12.00, 15.00, Новости 15.20, Хочу знать Поле чудес Давай поженимся! Пусть говорят Золотой Граммофон Х/ф БОЛЬШОЙ КУШ Х/ф КТО БЫЛА ТА ЛЕДИ? Т/с ЖИЗНЬ НА МАРСЕ Мусульмане 09.15, Мой серебряный шар О самом главном Вести-Карелия Дежурная часть Кривое зеркало Девчата Х/ф ПУНКТ НАЗНАЧЕНИЯ Горячая десятка Т/с БОЛЬШАЯ ЛЮБОВЬ Главная роль 10.30, 01.50, Программа передач Х/ф ОСТРОВ АРТУРО Д/ф Его высшая мудрость Д/с Буря над Европой. Кочующие племена Письма из провинции Х/ф ОТЦЫ И ДЕТИ, 4 серия В музей - без поводка Мультфильм За семью печатями Д/с Поместье сурикат Театральная Царская ложа Дом актера Смехоностальгия Линия жизни Торжественное открытие IV Международного зимнего фестиваля искусств в Сочи. Прямая трансляция Пресс-клуб XXI Кто там Заметки натуралиста с Александром Хабургаевым Д/ф Эдуард Мане Оркестр Гленна Миллера в Москве 05.50, Х/ф ПРОСТИ НАС, ПЕРВАЯ ЛЮБОВЬ 06.00, 10.00, Новости Играй, гармонь любимая! Мультфильм Умницы и умники Слово пастыря Смак Вкус жизни Среда обитания Моя родословная Х/ф ВЕДЬМИНА ГОРА Россия от края до края. Камчатка Кто хочет стать миллионером? Х/ф КОКО ДО ШАНЕЛЬ 20.00, Минута славы Прожекторперисхилтон Детектор лжи Х/ф ГОНЗО: ЖИЗНЬ И ТВОРЧЕСТВО ДОКТОРА ХАНТЕРА С. ТОМПСОНА Х/ф ЭДВАРД-РУКИ- НОЖНИЦЫ Т/с ЖИЗНЬ НА МАРСЕ Х/ф ОДИНОКИЙ ИГРОК Вся Россия Сельское утро Диалоги о животных 08.00, 11.00, Вести 08.10, 11.10, Вести- Москва Военная программа Субботник Городок Национальны интерес Вести-Карелия 11.50, Т/с ДЕТЕКТИВНОЕ АГЕНТСТВО ИВАН ДА МАРЬЯ Хоккей. Матч Звезд КХЛ. Прямая трансляция из Санкт- Петербурга Шоу Десять миллионов 19.10, Х/ф ЧЕРНАЯ МЕТКА Вести в субботу Х/ф ПЕСОЧНЫЙ ДОЖДЬ Х/ф ПОЦЕЛУЙ БАБОЧКИ Х/ф СПЕЦОТРЯД ЛЕЗВИЕ 10.00, Программа передач Библейский сюжет Х/ф ТЫ МОЙ ВОСТОРГ, МОЕ МУЧЕНЬЕ , Личное время Х/ф ГОСПОЖА МЕТЕЛИЦА Заметки натуралиста с Александром Хабургаевым Очевидноеневероятное Спектакли Миллионерша Д/ф Иерусалим - центр мира Романтика романса Ночь в музее Д/ф Игорь Ильинский. Жизнь артиста Х/ф ВОЛГА-ВОЛГА Д/ф Избранный Х/ф ВИЗИТ СТАРОЙ ДАМЫ Обыкновенный концерт с Эдуардом Эфировым 06.00, 10.00, Новости Х/ф БЕГ ОТ СМЕРТИ Служу Отчизне! Мультфильм Здоровье Непутевые заметки Пока все дома Фазенда Д/ф Ванга. Мир видимый и невидимый КВН. 50 виртуальных игр Т/с АПОСТОЛ Д/ф Ролан Быков. Я вас, дураков, не брошу Х/ф ПОХОРОНИТЕ МЕНЯ ЗА ПЛИНТУСОМ Большая разница Шоу ни бе ни ме нехило Познер Х/ф МАЧЕХА Т/с ЖИЗНЬ НА МАРСЕ Х/ф В ПОСЛЕДНЮЮ ОЧЕРЕДЬ Смехопанорама Сам себе режиссер Утренняя почта Сто к одному Вести-Карелия 11.00, Вести 11.10, Т/с ДЕТЕКТИВНОЕ АГЕНТСТВО ИВАН ДА МАРЬЯ Вести-Москва Смеяться разрешается Танцы со Звездами Вести недели Х/ф МЕЛОДИЯ ЛЮБВИ Специальный корреспондент Два весёлых гуся Х/ф ФАЛЬШИВАЯ ЛИЧИНА Х/ф КОМАНДА 10.00, 01.50, Программа передач Обыкновенный концерт с Эдуардом Эфировым Х/ф ЛЮБОВЬЮ ЗА ЛЮБОВЬ Легенды мирового кино Х/ф КОРОЛЬ ДРОЗДОБОРОД Мультфильм 13.50, Д/с Дикая природа Что делать? Генералы в штатском Д/ф Ульяна Лопаткина и звезды мирового балета в авторском вечере Ролана Пети Д/ф Иерусалим - центр мира Д/ф Х/ф ПРОВЕРКА НА ДОРОГАХ Вечер в Московском театре Школа современной пьесы Итоговая программа Контекст Х/ф ЛЕТО 42-ГО Джем-5 Huomivo! Ô Ô Musta kaččuo Karjalan TV:n kanzalliskielizen toimituksen Omin silmin -ozutustu nellänpiän 27. tuhukuudu Rossija 1 -kanualal aigah. Programmas: Pyhät da arret (stuudies ollah Pyhät da arret -kirjan luadijat Ol ga Ogneva da Aleksei Konkka), Suomelasugrilazien tutkijoin kongressu Vengries da Kotosalla-ohjelmu.

8 8»» sanasuari Muutoskuva Talvel pertin ikkun huondesruskon aigah on gu kirjau tikku lennos mečän agjah. Moine kaunis rodih: talvi rouzua tagoi, joga hierun kodih omii lahjoi jagoi. St oklis nägyy toiči lapin lehmy pedru, konzu löydyy počči, konzu komei tedri. Kuvas huomuat muudu: tuas on mečän vagoi, kukkua piendy-suurdu, puuhuos istuu varoi. Huavies hebo vedäi, val l astettu korjah, peräs čoma neidoi, mostu vastuat harvah. Avoi! Kukas kummu! Kannoil seizou ukko, selläs huavo tummu lahjua suuri tukku. Mielikuvas syndyy tiähtijoukon läimeh, ihan kummal tunduu lumitukun čäigeh. Talven vilu huondes. Päivöinnouzun rusko. Moizeh lendohuavieh voinnet, opi uskuo. Truba salvas päčin, lämmy pertih tulou, lumipihah kačon, omah oččah tuulou. Sanat ollah rinnal, eččimättäh tullah, hengi tikkau rinnas, paha mieli sulau. Aleksandr Kr akkijev, Helsinkis»»Pyhät da arret Ol ga Ogneva Jatkuu talviargi (algavui 7. pakkaskuudu). Vieristän jälles päiväine kiändyi kezähpäi, ilmu talvehpäi. Lopeh vuvven enzimäine kuu, kudamua ennevahnas Siämärven karjalazet sanottih syväinkuukse. Syväin-, libo pakkaskuu, on kovien pakkazien aigu. Konzu talvi on pakkaine, kezä tulou povvembi da lämmembi. 26. pakkaskuudu kuudamankalendarin mugah algavuu kuudaman jälgimäine nelländes, vie nedälin päivät jatkuu kulu kuu. Sit kuu kaduou kahtekse yömbäristökse. Kuunkavokse sanotah ala- da uvven kuun välisty aigua, konzu on pimei, kuudu ei nävy taivahal. Sit roih kuunkiänälmys, roih uuzi kuu. Kuni kulu kuu nägyy taivahal, oppikkua sen mugah arvata, mittuine siä roihes. Kuudamankynnet on kiberät, pakkaine roih. Sinizet silmät»»kerdomus Nikolai Zaitsev Oli menemäs jo nelläs vuozi tädä elostu. Oudot t u ei maltanuh muhišta, kogonah oli vieravunnuh ilos i buitegu häi eli sih niškoi, gu vai kazvattua omua vihua mieheh näh čerii tiedämättäh. Vieraitan minä sinuu, karu, viinua juomas, hot mil hinnal!... Yksi tämä mieli punoihes Oudot an piäs, havačuttuu huondeksel, ehtäl, muate menendässäh. Sih häi oli varmu. Silmät hänel painuttih haudai i läpetettih, gu loittozet kylmät pohjazen taivahan tiähtet, puristetut kaidazet huulet oldih verettömät, ilmielöis gor an elo. Toiči häi itki, ga kyynälet rožile ei valuttu. Kai Miitrien paginat sytyttih Oudot an tulizeh vihah. Toiči hänen sanat kuuluttih selgieh, kimakasti, toiči tuldih ellendämättömät virkehet, toiči odva kuulujat huulien šupetukset. Häi tahtoi ajua oman tulizen vihan mieheh, rikkuo kogo taloin eloksen. Miitrii segavin mielin häilyi omas pihas, abiesti kaččojen sen kundoh. Viego hätken tämä kestänöy? Varaten da tirpajen tuli senčoih, avaitaldi ukseh, harpai kynnykses piäliči, kyzyi: Pidäygo midä tuvva, lähten käymäh laukkah? Mitrii oppi ruveta pehmiembäh pagizemah, ga Oudot t u oli kylmy, nimittumal piän kiänälmyksel häi ei ozutannuh ku kuulou händy. Oudot t u jäyhtynnyh, vilu, Ennevahnas kulul kuul rahvas kylis hävitettih brusakkoi: alakuun piätenčän perti avattih, vilukse jätettih, anna brusakat kylmäy, sit ei žiilei toizin vuozin. 29. pakkaskuudu on talvi-pedrun päivy. Ennevahnas talvi-pedru oli Siämärven Lahten pruazniekku. Suures Mäis piettih jarmanku talvi- Pedrunnu. Muduači rahvas käveltih enämbäl talvipruazniekkoih, ku ei muga jovvettu kezäpruazniekkoih. Pedrun päivän aigah algavuu aigu, kudamua karjalazet ennevahnas sanottih lumikuukse. Lumikuukse sanottihgi vuvven tostu kuudu, kudamua nygöi nimitetäh tuhukuukse. Hos pahimat pakkazet da tuhut ollah ies, tuhukuus, ga yhtelläh syväintalvelgi pakkaine paukuttau salmoloi da lundu tuiskuau. Vahnat rahvas tietäh, tuuččua vaste hardielou painau dai nivelii katkuau. A ku talvel unis nähnet jauhuo, dai tuuččuamah rubieu, hos kui pakkaine ollou. omah hengeh piästämätöi, kaččojen ikkunah, jatkoi kapustan järitändiä. Sit häi sanoi, jatkajen ikkunah kaččomistu: Minul ei pie nimidä! Kuuletgo! Voit mennä laukkah libo tantararuu, ostua ičelles viinua, juvva kylläl da tainehtuo. Ehki hot sih loppis kuru. Julgiesti sanottu sana tainehtuo mustoitti orožan ammundua, ozuttih, kui kimakko iäni vägeh menöy hengeh da satattau. Miitriel täytti hengen, häi painoi piän da tunzi, kui säristäh hänen jallat, kui se sana katkai hänen rungan. Minä en juo jo kolme päiviä dai sinä sen näit, gu ainos häilyn pihas, tahtojen luadie por atkua, hil l akkazeh abiesti burbetti Miitrii. Pertis jatkui vaikkani olo. Kuului vai suuttunuh veičen järitändy. Plita prički, voi čirizi hiildynyöl riehtiläl. Čupus lattiel lehtien piäl virui kolme kapustukeriä, niilöin rinnal vuaras pakkunuh kois ommeltu fufaikku. Minul nimidä ei pie! Etgo kuule! Mene osta midä ičelles pidäy, älä unohta viinua, hyvähäi oli, ku olit ynnällizen nedälin juomizilleh! järgieh ringahti Oudot t u. Häi nostaldi levvan ylähpäi ikkunah, pietellen vihan kohtavustu. Vihaine kargei iäni iški Miitrien mieleh. Hänel ozuttih, buitogu tulenišku poltaldi rožat. Säristen, suuttunuon vihan liikutukses da trevougas häi kähiel iänel burahtih: Vot tälleh, sinä!... Ga en juonnuh, kui sanoin, jo päiviä ei pie minule viinua.. Et voi olla hyväzilleh!... Etgo väzynyh täh vihah? Ajat iččie Etgo sinä terstavunnuh viinan juondah, nelläs vuvves!... Oli kodvazen hil l aine. Pidäshäi olla kustahto sydämes elävy kyven, pidäy olla Ei nämmä nelli vuottu tapettu sidä, ei täh igäväh kai loppenuhes, oli varmu sih Miitrii. Häi häbevynnyh seizoi veriän ies gu nuaglittu. Vägevy tirpamatoi tazuamizen mieli kuohahtih hänes. Kai mučoin kirosanat nostatettih Miitrien tavan. Minä pergazin kehnon pahapäiväzekse! Varuan agu Ga ei tuas kuon os ole midä perrettäviä! pyöri mieli Miitrien piäs. Paha, jugei mieli painoi Miitriedy, luadi rungan hurbehittomakse, otti henges kaiken väin. Häi odva pyzyi jalloilleh, ei olluh vägie kiändyö ukseh. Ei sua enämbiä tirpua, pidäy pajeta iäres, tuli mieleh. Häi vaivoin kiändyi ukseh, vedäjen jalgoi, gurbistunnuh harpai senčoih da kömpi omah peräpertih. Uksen salvattuu, Miitrii kuadui magavosijale. Häi musteli mennyzii vuozii, jogahistu päiviä, konzu, mistöi puhkei mustu viha heijän keskel, ga ei löydynyh se ozatoi päivy. Häi uinoi, laukkah käyndy jäi huomenekse. Ga ei häi lähtenyh laukkah nigo tossupiän, nigo kolmandennu Vaste nedälin lopul ehtäl Miitrii tuli laukkah. Sie vesselästi tarattajat naizet vaikastuttih, ku nähtih miehen. Jatkuu. Algu n:s 2 Karjalaine rahvahankalendari Syväintalvelgi pakkaine paukuttau salmoloi da lundu tuiskuau. Tuhusiädy ennustetah erähät linnut. Purguharakku skočahteleh purguu vaste. Purgulinnut karjalleh kävelläh röžähetäh tuuččua vaste. Purgulinnut hörähtellähes, huomei roih tuučču. Čiučoit tuuččua vaste ylen äijäl rädžistäh. Lumituiskuaigua pakkas-, tuhu- da kevätkuus vienankarjalazet sanotah harja-aijakse. Puadanelazet vuvven kolmie enzimästy kuudu nimitetäh kuur akuuloikse. Harjanpurrut algavutah talvi-jyrris (9. talvikuudu). Harjanpurrut purkusimmat, harjan pakkaset pahimmat, sanottih Kiestinkis. Ga vot on kummua Anastasija Mošnikova Raadivos puaksuh kuulet yksii samazii sananpolviloi, ga niidyhäi on äijiä enämbi. Tahtozin juohattua erähii, niidy kuulin muamas. Minun muamo tiezi ylen äijän sananpolvie da sananpiädy. Ei pie Jumalan piädy polgie Nenga sanottih ristikanzas, kudamal kai oli hyvin, ga häi yksikai omua elostu ainos paheksiu da väheksiu. Kylän ilo kodikondii Nenga sanotah ristikanzas, kudai hyvänny on vai rahvahien aigah, a kois kondii kondiennu. Vilu vieras, kylmy kuolii Omat ainos ollah omembat da armahembat. Tänäpäi tottu sanuo vierahasgi voi tulla oma ristikanzu. Koiru suudu, kaži käbäliä Sanotah ristikanzas, kudai paheksiu omua ozua, ainos eččiy parembastu da tulou sinne, kus händy ni vuoteta ei. Sih vie muga sanotah: Loittozet kellot on kuulužat, a lähäle mendyy rämsähtäh. Se tarkoittau sidä, ku hyvä on sie, kus meidy ei ole. Keskikämmenes on peigoi Sanotah ristikanzas, kudai ei malta nimidä luadie, kudamal nimidä käis ei pyzy. Kielen piduhus matku Sanotah syömizis. Konzu emändy paheksiu omii varustettuloi syömizii, sit gost u lauhtuttau händy: hyvät la ollah. Eläy kolmen mäin korgevuonnu Nenga sanotah ristikanzas, kudai löyhkäy omii eloloi da kudai köyhembii pidäy pahembinnu. Mengäh mado razvoinneh Muga sanotah, konzu kentahto on sinule vellas, a sinä et tahto sen kel nimittumua dieluo, sit i unohtat hänen vellat. Käzien katkojen Nenga sanotah, konzu mingi vähytty tunnet, sanommo, stolal syömisty liijakse ei ole, sitgi käzii katkuot. (Jatkuu)»»Kohendus Ô Ô Mennyt noumeras Aleksandr Volkovan runos rodih pieni hairahtus. Ilmai valittuu lähenöy aigu -rivin sijah pidäy lugie Ilmai malittuu lähenöy aigu. Kyzymmö andiekse kirjuttajal.