Oma Mua. 04 (1194) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Yštävät musiis. kin kautti

Transkriptio

1 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 04 (1194) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Muutokset muutoksien piäl s. 2 Petroskoin valdivonyliopistos tuliekse opastusvuottu annetah kaikkiedah 21 b udžiettupaikkua karjalan, vepsän da suomen kielen opastujile. Sendäh muutostu ruadoh tulou dai vuottamattomua. ÔÔ Kul tuuran vuvven kynnyksel s. 4 Vuozi 2014 on ilmoitettu Kul tuuran vuvvekse Ven al. Petroskois tämän vuvven hantuzis piettih fourumu, kunne kerdyi kul tuurualan ruadajua kogo Karjalaspäi. ÔÔ Yštävät musiis. 6-7 kin kautti Petroskoin konservatorija on ainut musiikkikorkiekoulu koko Venäjällä, missä opaššetah šuomelais-ugrilaista musiikkiperinnehtä. Šuomelais-ugrilaisen musiikin laitoš oli avattu konservatorijašša vuotena ÔÔ Midä karjalan kieli merkiččöö miul s. 8 Karjala on miun muamoinkieli. Miun kois kai pagizimmo karjalua. Tuatto da muamo elettih näit ennen voinua Suojärvel Kaitajärven bokas Retkanselläs. Kogo hierun rahvas paistih koďiololois karjalan kieldä. Roindupäivänny ekskursii muzeis oli livvikse. Sen vedäjänny ainos on L udmila Tuttureva. Kuva: Ol ga Smotrova, Oma Mua Livgiläzis livvikse»»anuksen linnan Livgiläzien muzeile täydyi 55 vuottu, sendäh sen roindupäivänny, 31. pakkaskuudu, muzein seinis oli suuri pruazniekku. Sivu 9.

2 2 «Oma Mua» 05. tuhukuudu 2014»» tazavaldu»»jotta olis rauha Hyvät kanšalaiset! Kun teilä ollou tietoja konfliktitilantehen šyttymiseštä kanšain- ta uškontokunnanvälisellä alalla Karjalan alovehella, työ voitta kertuo niitä tietoja šoittamalla KT:n Kanšallisuušpolitiikan ministerijöh tel. 8 (814 2) (enšiarki-piätinččä (murkina-aika ) tahi lähettämällä šähköpoštiviestin atressilla nationalkom@karelia.ru Šen lisäkši Kanšallisuušpolitiikan ministeri ta šen šijahiset otetah vaštah ihmisie šeuruavina päivinä: Î Î Ministeri joka kuukauven enšimmäisena enšiarkena Î Î Enšimmäini varaministeri joka kuukauven toisena enšiarkena ÎÎ Kantarahvahien valtijollista tukie hoitaja varaministeri joka kuukauven nelläntenä enšiarkena ÎÎ Viessintävälinehien kyšymykšie hoitaja varaministeri joka kuukauven nelläntenä enšiarkena Vaštahottoh pitäy kirjuttautuo etukäteh ta varata aika Ministerijön kanslianammattimieheltä. Ajan varuamini loppuu vaštahottuo ieltäjänä piätinččänä klo Tulokšet näkyvih»»karjalan Tašavallan Kanšallisuušpolitiikan ministerijö kerto 2013 vuuvven työn tulokšista. Ksenija Veretennikova Kanzallizen poliitiekan ministerstvan kolleegien da Konsul tatiivizen nevvoston yhtehizel istundol kačottih vuvven 2013 tuloksii. Kanšallisuušpolitiikan ministerijön kollegijan ta Konsultativisen neuvošton kokouš piettih pakkaiskuun lopušša. Kokoukšen ošallistujat käsiteltih ministerijön 2013 vuuvven tulokšie ta työn šuunnitelmie 2014 vuuvvekši. Kokoukšeh ošallissuttih Karjalan Tašavallan piämiehen šijahini Juri Šabanov, toimehpanijavallan ta yhteiskunnallisien järještöjen etuštajat. Juri Šabanovin šanojen mukah, Karjalan tašavallan virkamiehet toivotah, jotta 2014 vuosi tulou mäneštykšellisekši moinilla projektiloilla ta ohjelmilla. Tänä vuotena Karjalan Tašavallan päivä meinatah järještyä Kontupohjašša. Šiinä pruasniekašša Karjalašša eläjät eri rahvahat voijah esittyä oman kanšan erikoisuukšie, kerto piämiehen šijahini. Kokouš alko Kanšallisuušpolitiikan ministerin virkua toimittajan Viktor Krasnožonin šeloššukšella. Vuotena 2013 Karjalašša jatku Karjala on meijän koti -ohjelman toteuttamini. Tämän ohjelman mukah oli pietty yli 200 toimehpituo. Tärkeimpie niistä oli Karjalan kielen vuuvven pitämini ta VII karjalaisien, vepšäläisien ta šuomelaisien kerähmö Priäžäššä. Vuotena 2013 ministerijö jatko tukemistoimintua ta kannatti erilaisie ohjelmie kantakanšojen kulttuurin kehittämisen hyväkši. Oli julkaistu kuuši karjalankielistä kirjua ta 40 yhteiskunnallisien järještöjen projektie šai ministerijön tukie tänä vuotena. Mi koškou šuunnitelmie 2014 vuuvvekši, niin kokoukšen ošallistujat yheššä käsiteltih vuuvven toimehpitojen kalenterie ta hyväkšyttih šen. Monet kerrottih omie ehotukšie ta mielijä toimehpitojen pitämiseštä. Yksi niistä oli yštävällisen kanšojen jalkapalloturnaukšen pitämini Lana Migunovan muissokši. Muutokset muutoksien piäl»»petroskoin valdivonyliopiston ruadoh tulou muutostu. Jelena Filippova Petroskoin valtijonyliopistošša tulijakši opaššušvuuvvekši annetah kaikkieštah 21 b ydžettipaikkua karjalan, vepšän ta šuomen kielen opaštujilla. Šentäh muutokšie ruatoh tulou tai vuottamattomua. Tuhukuun 1. päivänny Petroskoin valdivonyliopiston saital pidi jo olla tieduo niilöis spetsial nostilois, kudamile ruvetah ottamah opastumah nuorii tulien opastusvuon. Yliopiston piälikkölöil kerran ku mieles on spetsial nostiloin vähenendy libo salbuandu, pidi ehtie vastavuo yliopiston opastajienke da sanuo omat mielet. Moine vastavus mennyt nedälil oli itämerensuomelazien kielien laitokselgi. Silloi vaste laitoksen opastajat tiijustettih tulielois muutoksis. Pedagougiekkuala iäre Tulien opastusvuon ei ruveta enämbiä ottamah karjalan da suomen kielen opastujii pedagougualan spetsial nostiloile, kudamii oli endizes pedagouguakadeemies, a nygöi net ollah valdivonyliopistos, ku akadeemii da Petroskoin valdivonyliopisto mulloi yhtistettih. Sen Yliopistos kehitetäh luadie muga, ku karjalan, vepsän da suomen kielen opastujil olis opastuspluanas oma vuitti pedagougiekan da psiholougien ainehii sijah yliopistos kehitetäh luadie muga, ku karjalan, vepsän da suomen kielen opastujil olis opastuspluanas oma vuitti pedagougiekan da psiholougien ainehii. Hyö voidasgi kävvä praktiekale školah, kerran gu se heile pidäy. Endizes akadeemies dielot mainitun opastuksenke eibo oldu pahat. Natalja Lebedevan mugah joukkolois, kudamat opastutah suomen da anglien kieldy, anglien da karjalan kieldy ei olla pienet, opastujua on enämbi kahtukymmendy hengie. Anglien da suomen kielen spetsial nosti ni yhty ei jiä jällel anglien da nemsoin kielen spetsial nostis. Ga rodih nygöi kui rodih. Ei sidä niken luguh ottanuh. Nelläs kolme Ku pagizemmo erikseh Šilmänlipahuš: Kiittämini aktiivisešta ruavošta yliopiston endizes kahtes laitokses: suomen kielen da literatuuran da karjalan da vepsän kielen laitokses, ga heile tuliekse vuottu annetah vaiku 21 b udžiettupaikkua. Mustoitan täs otettih opastumah nelläle alale: karjalan da suomen kieli; vepsän da suomen kieli; suomen kieli da literatuuru; suomen da anglien kieli. Tiettäväine, ellendettih kaikin: jagua nämä b udžiettupaikat nellän joukon opastujile ei maksa, roitah pienet joukot. Yliopistos, sen johtokunnas ollah sidä mieldy, ku karjalan da vepsän kieldy tazavallas kui kannatettih mugai ruvetah kannattamah. Sille nimidä ei rodei. Kahtes jälgimäzes alas pidi vallita yksi. Kerran ku anglien da suomen kielen spetsial nostile ainos tulou enämbi nuordu, jätettih se. Suomen kielen da literatuuran alale tulien vuon opastumah ei ruveta ottamah. Toinah oigei valličus, kerran ku karjalan da vepsän kielen opastujat sežo opastutah suomen kieldy. Se kuuluu heijän spetsial nostih. Dai tottu sanuo praktiekku ozuttau dai sidä mieldy ollah äijät yliopiston opastajat, ku juuri nämä karjalan da vepsän kielen opastujat parembi opastutah suomen kieldy, heijän suomen kielen nero on parembi migu niilöil, ket vai opastutah suomen kieldy. Samat dielot kaikil Yliopistos sellitetäh ku joga vuottu pidäy duumaija midä ruadua histourien da filolougien tiedokunnal, sendäh ku on äijy opastusprofilii da opastujien joukot pienet. Muutokset koskietäh kaikkii, ei vaiku itämerensuomelazien kielien laitostu. Histourien tiedokunnal nelläs profilis pidäy jättiä vaiku kaksi. Filoulogoil viijes kolme. Samal aigua yliopistos lujoitetah, ku roinnou hos kaksi-kolme karjalan libo vepsän kielen opastujua, heidy ruvetah opastamah. Hos moizii pienii joukkoloigi ei suas olla. Yliopiston johtokunnas ollah sidä mieldy, ku karjalan da vepsän kieldy tazavallas kui kannatettih mugai ruvetah kannattamah Karjalan kielen vuuvven tulokšien mukah Kanšallisen politiikan ministerijö myönti kunnivo- ta kiitoškirjasie ihmisillä, kumpaset aktiivisešti ošallissuttih Karjalan kielen vuuvven toimehpitoloih ta valaisettih niitä. Palkittujen joukošša ollah Vepsan vezad -nuorisojärještön johtaja Anna Anhimova, Očag-järještön johtajan šijahini Jelena Vojenuškina, Sampo TV:n toimittaja Ol ga Rämönen, Periodika kuštantamon Oma Mua- ta Karjalan Sanomat -lehtien toimittajat Jelena Migunova ta Marina Tolstih. Kuva: Ol ga Smotrova Omii mielii kirjutakkua

3 »»urheilu «Oma Mua» 05. tuiskukuuta »»Uutisie Kalevalan piiristä Jyškyjärven kyykkärit Valentina Tarasova Jyškyjärven lapsii dai vahnembii opastetah Kyykkäkižah. Jalgora-hiihtokeškuš on Karjalan ainut paikka, missä ruatau noštokoneh istumien kera. Kuva: Andrei Rajev Talvilevon vuara»»karjalašša alko toimie Jalgora-laškettelukeškuš. Kyykkä-projektin toteuttamista Jyškyjärveššä alotettih šulakuušša 2013 vuotena. Šilloin Valentina Tarasovan ta Raisa Ribakovan joholla Jyškyjärven 7. ta 8. luokan opaštujat keräyvyttih projektin enšimmäisih harjotteluih ta vaikka pihalla oli vielä lunta ta vesilätäkköjä, še ei ketänä pelottan. Lapšilla kerrottih kyykkäpelin istorijašta ta pelin šiäntölöistä ta šiitä kaikin voitih kokeilla voimieh kentällä. Enšimmäisie harjotteluja piti Juri Ribakov. Lapšet ylen innoššuttih šiitä pelistä ta mielelläh käytih harjotukšissa. Jo talvikuušša 2013 jyškyjärveläiset piätettih ošallistuo Kanšainvälisih kyykkäkilpailuih Kalevalašša. Kilpailuih ošallistu kakši joukkuo: Jyškyjärven neiččyset (koulun opaštajat) ta Jyškyjärven prihat (koulun opaštujat). Še oli enšimmäini šuuri kokemuš, Jyškyjärven nuoret kyykkärit pelattih jo kokenehien kyykkäpeluajien rinnalla. Jälešti jyškyjärveläiset šuatih kučun Roštuon kyykkäpelikilpailuih, mit piettih 8. pakkaiskuuta. Šilloin Jyškyjärven koulun 9. luokan opaštuja Roman Čukulajev oli parahana miešpeluajana. Kilpailujen jälkeh Jyškyjärven aktivistit ruvettih miettimäh, jotta hyvä kun aikuhisieki šais innoštumah täštä pelilajista. Jo 12. pakkaiskuuta kyykkäpelin harjotteluih keräyty äijän kyläläisie. Nyt jyškyjärveläiset keräyvytäh joka pyhänäpiänä klo 14 peluamah kyykkyä ta joka kerta pelih yhtyy yhä enemmän rahvašta. Tulkuat tanššimah Vahnas karjalazes kyläs elvytetäh tansi-illaččuloi. Maikki Spitsina Karjalas avattih uuzi hiihtokeskus, kudamas kačotah kehittiä suuri Karjalan dai Ven an turistoin talvihuogavundukohtu Jalgora-keškuš ottau vaštah aktiivisen levon yštävie jo pakkaiskuušta, ka šen viralliset avajaiset piettih 1. tuiskukuuta. Puolen kuukauven ajašša hiihtokeškukšešta tuli lempipaikka vauhin harraštajilla. Hiihtokeškuš šijaiččou 15 kilometrissä Petroskoista Onegajärven Jalguba-lahen rannalla. Karjalašša še on ainut paikka, missä ruatau noštokoneh istumien kera. Urheilukeškuš oli rakennettu vuuvven ajašša. Istorijan šivuja Hiihtokeškukšen peruštamisen ideja šynty jo vuotena 1959, konša petroskoilaini hiihtäjä Vitali Vibornov löysi šen vuaran vanhan Jalguba-kylän lähellä. Keškukšen rakentamiseh yhyttih Vitali Aleksejevičin kašvatit ta yhtämieltäolijat ihmiset. Omin voimin hyö vejettih šähköt, hakattih puut, valmissettih räjähytyštyöt, jotta šuoristua vuaran luiskuja luvulla keš kukšešša piettih tašavallan Aleksandr Hudilainen opaštau hiihtämäh Jegor-punukkua Jalgoran luiskulla. Kuva: Marina Tolstih a lppi hiihtok i lpa i luja, šuunnitelmissa oltih niise hiihtokilpailut. Jalguba-urheilukomplek sin peruštajan Vitali Vibornovin jälkeh monet yritettih šäilyttyä hiihtokeškuš, ka ei riittän mahollisuukšie ta vuara alko ruohottuo. Urheilukompleksi Vuotena 2012 tunnettu lumilautailija Dmitri Vaitkus piätti elävyttyä hiihtokeškukšen. Uuvvella aktiivisen levon keškukšella annettih Jalgora-nimi. Jalo on vepšäläini šana ta tarkottau šuuri. Šuuri vuara -nimi tarkottau ei vain vuaran korkeutta (122 metrie merenpinnašta), ka i šuurie mahollisuukšie, kumpasie Jalgora-keškuš antau Karjalalla. Jalgorašša on valmissettu koulutušluiska ta kolme alppihiihtoluiskua, kumpasien korkeušerot täytetäh 100 metrie, a pivuš on 400 metrie. Šamoin šielä on vuokrapaikka, sel l at hiihtäjie varoin, kakši noštokonehta, nykyaikani infrastrukturi. Jalgora-keškuš rupieu toimimah kolmen piäšuunnan mukah. Enšimmäini kuntourheilun palvelut, šekä talviurheilun ta tervehellisen elämäntavan popularisointi. Toini monikäyttösen urheilukompleksin peruštamini, kumpasešta tulou urheilijien valmistelukeškuš. Kolmaš lapšien ta nuorison urheilun kehityškeškukšen peruštamini. Aktiivisen levon keškuš Karjalan tašavallan piämieš Aleksandr Hudilainen tuli juhlah Jegorpunukkah kera, kumpani kaččomatta nuoreh ikäh jo opaštuu hiihtämäh ukkoh kera. Šiitä Aleksandr Hudilainen yheššä Dmitri Vaitkusin ta Karhumäjen urheilukoulun kašvattijen kera avasi kaikista vaikiemman, nin šanotun muššan luiskan, kumpasešta voijah laškie vain kokenehet urheilijat. Hudilainen on varma, jotta Jalgora tulou talvilevon keškukšekši ei vain Karjalan, ka i Venyähen eläjillä. Voit olla, jotta tämä aktiivisen levon paikka kiinnoštau ni Skandinavijan turistija. Kaččomatta šiih, jotta Jalgorašša vielä äijän mitä pitäy ruatua, šemmosen hiihtokeškukšen avuamini Karjalašša on tärkie tapahtuma. Jyškyjärven kyläššä aina tykättih tanššie rahvahantanššija. Monet hyvin muissetah niitä tanšši-iltoja, konša kylän kulttuuritalolla kuulu hanurin šoitto ta rahvaš keräyty tanššimah. Kyläššä on naisie, kumpaset ošatah hyvin tanššie šemmosie tanššija kuin sottiisi, ratikko, šiputuš, ričtikontra, šinkka, krakov ak ta muita tanššija. Šentäh kerran kyläläisillä šynty ajatuš tanšši-iltojen pitämiseštä, missä voisi tanššie ta nuorieki opaštua tanššimah. Pakkaiskuun 28. päivänä kylän kulttuuritalošša oli järješšetty enšimmäini tanšši-illačču. Vaikka rahvašta ei ollun äijän, ka kaikin jiätih tyytyväisiksi. Alušta tullehilla kerrottih šeuratanššien istorijašta. Tanššiopettajana oli Svetlana Nikolajeva. Kaikin mielelläh kačottih mitein tanššitah vanhemmat rahvaš L uli Rekina ta Hilma Lazareva. Tanšši-illaččuh tultih yläluokkalaiset. Tytöt ihmeteltih kuin kaunehie tanššija ennein tanššittih. Illačun lopušša neiččyset näytettih mitä šuatih oppie. Tanšši-ilta onnistu ta šen ošallistujat piätettih, jotta ruvetah keräytymäh joka kuukauven viimesenä piätinččänä. Šeuruava illačču pietäh 28. tuiskukuuta, pivon järještäjät kučutah kaikkie tanššimah. Jyškyjärveššä elpyy vanha kylän perinneh tanšši-illat. Kuva: Valentina Tarasova

4 4 «Oma Mua» 05. tuhukuudu 2014»» kul tuuran vuozi»»vuvven 2013 tulokset Vuvven parahat ruadajat Tamara Sidorova Parahikse kylien kul tuurulaitoksikse sanottih Čalnan kylän kirjasto, Kurkijoven kodialovehkeskus, Kiestinkin kul tuurukeskus da Alavozen lapsien muuzikkuškola. Nämä laitokset suadih dengukannatuksen rubl ua omassah kehittämizekse. Kylien kul tuurulaitoksien parahikse ruadajikse sanottih Hirvaksen kul tuurukeskuksen kirjaston hoidai Vera Čirkova da metodistu Tamara Petrova da Čalnan Tuomi-entokul tuurizen keskuksen piälikkö Galina Hanenko. Hyväs ruavos naine sežo sai Karjalan kul tuuruministerstvan palkindon. Kirjastuo väheni Mennyt vuon salvattih kolme kirjastuo: Sodderan kirjasto (Sodderas on vähembi 200 eläjiä), Kerisyrjän kirjasto (vähembi 100 eläjiä) da Petroskoin kirjasto n:o 10, kudai on Ptitsefabrikan mikropiiris. Vuvvennu 2014 Ptitsefabrikale rubieu ajelemah bibliobus. Petroskois jatketah Kanzallizen kirjaston taloin kohendamistu. Pidäy mustoittua, ku Karjalan piälimäzen kirjaston taloidu ruvettih panemah kundoh vuvvennu 2009 syvyskuus. Sen kohendamizeh annettih 161,9 miljonua rubl ua Federuallizes b udžietaspäi. Jo tänä kezän uvvistettu kirjasto avuau omat veriät lugijoile, kirjasto rodieu automatiziiruittu da sie roihes uuttu tehniekkiä. Mennyt vuon oli hyviä muutostu Sortavalan piirin kirjaston ruavosgi se muutti uudeh kohendettuh taloih. Kniigoin julguamizeh tänä vuon annettih vai miljon rubl ua, mennyt vuon sih oli annettu kahteh kerdah enämbi. Pahakse mielekse, vuozi vuottu vähenöy lugijoin miärygi kirjastolois. Muzeit tarvitah tilua Parahakse muzeikse mennyt vuon rodih Luadogan pohjaisrannikon muzei. Muzeiloin kilbua jatketah tänä vuongi. Muzeiloin miäry ei vähennyh, niidy on endizelleh kaksitostu linnoin da kylien haldivoloih kuulujua. On pandu kundoh Šoutjärven muzein Mel kinoin taloi, kudai on Karjalan Kanzallizen muzein ozasto. Vuvven 2014 aigah huavatah panna kundoh muzein fondat, min jälles vepsäläine muzei jatkau omua ruaduo. Muzeiloin kehittämisty vaigevuttau ozuttelu da ozutteluvehkehien piendytiloin vähys. Muga Karjalan Kanzalline muzei ei omaksunnuh vie kaikkii omii tiloi Leninan lagevol (net tarvitah kohendustu), muzein ozastolois piettih kohendusruadoloi (Šoutjärven muzei da muzei Martsial nije vodi -kyläs), Taidomuzeis da monis toizis muzeiloisgi ei tävvy tilua pidiä kunnos muzein fondoi libo ei ole mahtuo luadie pättävii ololoi fondoin pidämizekse (lämbötila, nezevys), myös ei tävvy spetsialistoigi. ECHO-projektin hetkijä Alina Čuburova Kanšallisien kulttuurien keškuš ta piirien etnokeškukšet esitettih ECHO-projektin hetkijä ta näköjä -näyttelyn. Čalnan Tuomi-etnokeškuš esitti käsityömuasterijen ta heijän opaštujien kuvontatöitä. Aunukšen taitehkoulun opaštajat tuotih mukanah šavimuasterin ta järješšettih tuohikuvonnan muasterioppija. Šoutjärven vepšäläisen etnografisen musejon ruatajat tarittih vierahilla kanšallista ruokua hauvotettuo karpaluo šokerin kera. Priäšän kanšallisen piirin Elämä-etnokeškuš ta Karjalan Kielen Kodi -kanšalaisjärještö valmissettih karjalaisie kalittoja ta kerättih rahua Vieljärven Karjalan kielen kojin rakentamisekši. Enne fourumua Kanzallizes teatras piettih jarmanku, kudamas piirilöin etnokul tuurizet keskukset myödih da ozutettih omua tuotanduo. Kuva: Alina Čuburova Kul tuuran vuvven kynnyksel»»vuozi 2014 on ilmoitettu Kul tuuran vuvvekse Ven al. Petroskois tämän vuvven hantuzis piettih fourumu, kunne kerdyi kul tuurualan ruadajua kogo Karjalaspäi.»»Fourumu Tamara Sidorova Vuosi 2014 on ilmotettu Kulttuurin vuuvvekši Venäjällä. Tämän vuuvven puittehissa Petroskoissa piettih foorumi, kumpaseh keräyty kulttuurialan ruatajie Karjalan eri piirilöistä. Fourumu avattih Karjalan Kanzallizes teatras, sie piettih suuri jarman ku, min jälles Karjalan kul tuuruministru Jelena Bogdanova saneli, midä oli ruattu kul tuurualal mennyt vuon da midä huavatah ruadua tänä vuon. Enzikse ministru mainičči sih nähte, ku mennyt vuon vähästy kazvoi kul tuurualal ruadajien keskimäine palku, myös Jelena Bogdanova kiitti kaikkii kul tuurualan ruadajii hyväs ruavos da kehitti heidy iellizeh ruadoh kul tuuran»»erähät ruavot da pivot vuvvennu 2014: Fouruman tossupiän Kanzallizen muzein seinis piettih Kul tuuran vuvvekse omistettuloin Karjalas piettävien ruadoloin da pidoloin pluanan prezentatsii. Pluanua kogonah jo voibi kaččuo Karjalan kul tuuruministerstvan saital. Entokul tuurizien keskuksien (laitoksien) kehittämine. Niilöin joukos ollah Pomorskoin kul tuuran keskus Belomorskas, Vuokkiniemen kylän taloi, Kul tuuran da sportan halličus Kemin linnas da Šoutjärven muzei. Karjalan Kanzallizen muzein taloin kohendamine. Muzeis valmistetah Karjalazele frontale omistettu ozuttelu. Ižänmualline voinu Karjalas -kniigan ilmah piästämine. Kalevalan Runonpajattajien muzein 30-vuozipäiväkse omistettu pruazniekku (ligakuu). Karjalan pohjaispiirilöin kul tuurupäivät Kemin linnas (kevätkuu). Segežas roih pietty piirienväline kilbu Bogatirskoit kižat (kevätkuu). hyväkse, kehittigi aktiivizembah yhtymäh projektoin kilboih. Pluanois täkse vuottu paistes ministru mainičči sih nähte, ku kul tuuruministerstvu jatkau kilbua, kudamas vallitah kul tuurualan kymmene parastu ruadajua. Tiijot toizis kilvois voibi suaja Karjalan kul tuuruministerstvan saital. Omas paginas ministru mainiččigi suurimis tapahtumis kul tuurualal vuvvennu Niilöin joukos on Ven alas-suomelaine fourumu, kudai pietäh Suomen puolel, Oulus, Kanzallizen kirjaston avuandu uuzis tilois, Kul tuurukeskuksen nostamine Kostamukses, Vieljärven Karjalan kielen koin nostamine da muut. Tämän ližäkse ministran sanoin mugah, tulien vuon kul tuuruministerstvu ostau nelli avtobussua ( etnobussua ), kudamat kebjendetäh liikkumistu piirispäi piirih. Elonpu -vepsäläzen kul tuuran pruazniekku Šoutjärves (13. heinykuudu). Karjalan Eepilline fourumu Petroskois ( syvyskuudu). Karjalaine soitto -Tazavallan festivuali Karhumäis (kylmykuu). Karjalan pajojoukot yhtytäh Laulujuhlat-pajopruazniekkah Jovensuus ( kezäkuudu). Karjalan rahvahien kul tuuru -ohjelmien ozuttamine alovehellizis TV-kanualois (kerran kolmes kuus). Karjalan muuzikkuteatran artistat yhtytäh Talven muuzikkufestivualih Jovensuus ( tuhukuudu). Kantele-ansamblin artistat yhytäh Finnougorija -III festivualih Vengries ( elokuudu). Vladimir Brendojevan XVI festivuli Anukses (syvyskuu). Louhen kylän 100-vuozipäivy (2. elokuudu).

5 »»tiähti «Oma Mua» 05. tuiskukuuta Vastuvirdah soudai Karhu»» Omah Muah Santtu Karhus on kirjutettu äijän da eri vuozinnu. Tälle kirjutukselegi sežo olis mondu pohjua. Ga jogahizes ielleh vuorotellen da tarkembah. Jelena Filippova Kirjutukšella muusikošta Santu Karhušta on monta šyytä. Tärkein on še, jotta Talvisovat-ryhmä on elävytetty. Toisekši, karjalankielisellä rock-musiikilla täytty 25 vuotta. Lisäkši, viime vuuvven lopušša Santtu Karhu šai Kalevala-šeuran korkien palkinnon. Enzikse ga, suurembii da tärgiembii uudizii Talvisovat on elvytty. Jälles kaksi vuottu kestänytty välii, Talvisovat tuaste ruvetah harjoittelemah da kuulumah. Ni yhty en liijustele ku sanonen: sidä vuotettih joukon suvaiččijat Karjalas dai rajan tagua. Endizelleh joukos paiči iče Santtuu, Talvisobien perustajia, ruvetah soittamah F odor Astašov, Art om Undalov da Mihail Kokšarov. Muudu harjoittelendukohtua ku ei ole, ga sit kerävytäh Santun kodih. Karhul kois on kai, midä pidäy soittajes. Akku sit vai hiädäy, nagrau Santtu. Aiguhizet ku olemmo, ga kerran kuus voibi harjoitella, ližiäy vie. Tulou juohattua vahnua pajuo da opastuo uuttu. Niidy Santul on suittunuh kogonazeh diskah, eihäi Karhu joudavannu ole, ainos midätah kirjuttau ku kirjutettavua on, sen iče vihjuau. Kačot Santtu Karhu jo kaksikymmen viizi vuottu kehittäy karjalankielisty rock-muuzikkua yksinäh. Kuva: Jelena Filippova, Oma Mua»»Brendojevan kirjaine Terveh Saša! Kirjaine sinus tuli, ku minä olin Suomes. Tulduu myös oli muudu hälyy, en kerral voinnuh vastata. Nygöi täs piädyi kodvaine aigua, istuimos kirjuttamah. Kuulin minä teijän rokki-gruupas. No sanon kohti, minä en suvai rokkii, engo ellendä mistöin rahvas voijah sidä suvaija. Minule rokki on kui hambahan kibu. Konzu kuulen, ga duumaicen, kui se teriämbäh loppus. No, kui sanotah, jogahizel on mielimagiat syömizet. Nuori polvi nygöi kai on nägyy sen rokin vallas. Ku sinul on himo kirjuttua muuzikkua, ga kirjuta vai. A minä sanon muga: Livgiläzil on kaikil yksi samaine kieli. On vähäine eruo sanonduluadulois, no se on kai ellendettävis. Omat runot minä työnän myöhembi, nygöi eule varustettuu. A sinuu kehittäzin kirjuttamah livvikse. Emmo kirjutanne myö ni ken meis tuači ei sidä luaji. Toinah kerras hyvin ei roi, ga ei sua riputtua piädy. Mi jygieh andah se kallehemban maksau. Nu eigoi roi enzi kirjazekse. Tervehyönke V. Brendojev Enzimäzet Santtu Karhun pajot, hos runuo häi kirjutti lapsennugi, oli luajittu Vladimir Brendojevan sanoih. Runoilii kävyi Toive-ansamblin repetitsiele, sie tuttavui Santunke. Heidy karjalastu silloi Toives oli kaksi hengie kaikkiedah. da nagrat sidä elaigua, ičessäh runot tullahgi, sellittäy häi.»» Oman muuzikan vuoh Toizekse, karjankielizele rockmuuzikale täydyi 25 vuottu. Sen alguhpanijannuhäi oli Santtu Karhu. Tänä keviän Santtu uskaldau luadie konsertu, illačču, kudai roihgi tälle merkipäiväle omistettu. Igii ku lugenemmo, ga onnuako ei äijiä ole, ga ruado suuri on nämmis vuozis ruattu. Se kiistämätöi on. Silloi kaksikymmen viizi vuottu tagaperin rahvas kiännyttih omih juurih, omah kieleh. Kielen elävyttämine libui, rahvastu karjalastu sit ruavos oli äijy. Ga Karhu ottavui sih ruadoh, kudamua händy enne niken ei ruadanuh dai tässähhäi ei rua. Santtu Karhu tänäpäigi on ainavo karjalaine rock-pajattai. Häi nuori biha eigo varannuh, misbo varannus ku ei ole varaččuloi kui iče sanou, eigo huijustannuh omua kieldy, hos silloi, konzu allettih, löydyi varaittajua da nagrajua. Nagrakkua ku nagratuttau, vastai häi heile. Häi omua ruadoi: toi nägövih karjalan kielen da karjalažuon, kudamat hänes oldih dai ollah lujat da tulluot omas buabas da Jyrgilän kyläs. Ei häi vasturannan kiiškoi, muga sanou iččiedäh, nikelle nikonzu selgäh ei lähtenyh, eigo movvas rippunuh. Häi iče pani moudah äijät ruavot da dielot. Enzimäine ottavui rockmuuzikkah karjalakse, enzimäine tiä Petroskois, kus perehis lapsienke a niken karjalakse ei paissuh, rubei pagizemah da harjaittamah heidy karjalan kieleh. Se hänen jälgeh äijät ottavuttih sih, luajittih omat joukot, ruvettih perehis pagizemah vähembistökielil. Meil nygöi kaikil 99,9% paginois ollah ven akse. Midä ruadua kyzyt? Pagizemal vai pagizendu roih. Midä enne oli, konzu rubeimmo soittamah, da nygöi on, ga ei sua ni rinnale panna. Kai on kavoksis, rahvasgi on kalmužimal. Kylis, kačo, kaikin viinah kuoltah, ei ole ruaduo. Kieli häviemälleh on. Pidäy lähtie jo pihale da kirgumal kirguo. Ei sua enämbi olla varačunnu, meidy muite muga vähä on jiännyh. Varačun jället on sie kus on rohkien luut. Minä ainos kai kohti sanon. Ei pie varata. Minunmoizii pidäy olla tuhanzii. Pidäy kazvattua heidy, sendäh oman muuzikan vuoh tahtozin kazvattua. Kolmandekse sendäh, ku mennyt vuvven lopul Santtu Karhu sai Kalevala-seuran korgien palkindon. Palkindo juatah suomelazen kul tuuran da kul tuuruperindön tutkijoile, taidoilijoile da spetsialistoile. Karhuhäi palkittih ei-perindöllizes tavas pidiä karjalastu perindyö hengis rock-muuzikan vuoh. Suuri tunnustus vierahas muas, kudamua tottu sanuo vierahakse ni sano et. Suomes meigälästy rock-pajattajua tutah hyvin ku äijän kerdua on käynnyh sinne pajattamah. Sie ellendetäh da suvaijah Karhun muuzikkua da pajuo. Konzu enzimäzii kerdoi kävyi pajattamah, ga rahvas, semmite net, kel ollah karjalazet juuret, vesissä silmin kui sanottas suomekse kuunneltih händy. Karhu nikonzu eigo löyhkä, eigo kohize omii palkindoloi dai omua kuulužuttu. Eigo ni ruadoloi omii. Ruadau äijän: kirjuttau muuzikkua iččeh pajoloih da spektakliloih, kirjuttau runuo, luadiu videoloi internettah, kiändäygi. Vuvven lopul piäzi ilmah Karhun enzimäine kiännöskirju Pentti Saarikosken Kuikan peldo. Se olis jo nelläs pohju tämän kirjutuksen kirjutandale. Karhu ruadau sidä ruaduo, kudamua maltau hyvin. Dai ainos opastuu. Sanou: suvaiččou opastuo! Opastuu iče da kerran ku ei maltane midägi uuttu, ga suauhäi kyzyö. Sikse nygöi internettu on, tuttavil ymbäri muailmua voibi kyzyö nevvuo. Mugai ruadau. No i jälgimäi: huomei Santtu Karhul on roindupäivy. Hyviä roindupäiviä sinule! Talvisovile uuttu konsertua da kuundelijua!»»aleksandr Medvedev ÎÎ On roinnuhes 6. tuhukuudu vuvvennu 1967 Belomorskas. ÎÎ Opastui Petroskoin valdivonyliopistos suomelasugrilazel ozastol. ÎÎ Enzimäi pajatti yksinäh, sit perusti Talvisovat. Runuo da muuzikkua joukkoh niškoi kirjuttau iče. ÎÎ Karhul piäzi ilmah äijy diskua: Pahoin brihoin pajatukset; Hyvästit, Karjala; Terveh, Petroskoi; Allus oli muna; E.L.O.S. ÎÎ Mennyt vuon Karjalan Kielen Seura piästi ilmah Santun cd-diskan Kurret lapsile. Ennepäi se oli luajittu kassietale. Karhu sanou: kirjuttua lapsih niškoi eibo ole jygei, ku maltanet sen. Pidäy vai muuttuo lapsekse. ÎÎ Karhun runot on painettu monin kogomuksih, vuvvennu 2012 Suomes nägi päivän valgien Santun kirju Hyvästit, Karjala, terveh, Petroskoi, kudamas hänen runot on kahtel kielel: livvikse da suomekse. ÎÎ Santtu Karhus on luajittu dokumentufilmu Santtu Karhu livvinkieline rock-pajattai.

6 6 «Oma Mua» 05. tuhukuudu 2014»» suomelas-ugrilazet Yštävät musiikin kau»»petroskoin konservatorijašša koulutetah pätövie kanšanmusiikin ammattimiehie. Natto Varpuni Jo monen vuottu Petroskoin konservatouries opastetah rahvahanmuuzikkah. Suomelas-ugrilazen muuzikan laitos avattih sinne vuvvennu Galina Mihailova on luadinuh mondu ozutteluu. Händy tundietah Karjalas dai Moskovas, kus oli hänen ozutteluu. Kuva: Jelena Filippova, Oma Mua Elettiholdih»»Moine nimi on pandu Galina Mihailovan ozuttelule, kudai avavui mennyt nedälil Petroskoin Tyttitalois. Jelena Filippova Viime netälillä Petroskoin Kuklatalo-näyttelyšalissa avattih Galina Mihailovan Elettih-oltih-näyttely. Šiinä on esitetty kuvie, puušta luajittuja suveniirija ta kukloja. Nimi ozuttelule on vallittu tarkah da miettijen. Pädiigi se rodih. Galina Mihailovan joga kuvua myötehäi voibi sanella da kirjuttua kogonaine tarin. Nämä kuvat on luajittu suolazes tahtahas da mualattu voikruaskoil. Kuvis on kyläläzen rahvahan elostu. Elos tämä kui iče rahvasgi on ozutettu juumoranke. Kirjuttai nerokkahasti maltau luadie muga ku sidä juumorua ei olis liigua, ku kaččojat sih ei terstavuttas. Paiči tahtahas luajittuloi kuvii, muasterin uvves ozuttelus on mualattuloi kuvii, puus luajittuloi suveniiroi, tyttilöigi. Suveniiroi Galina Mihailova rubei luadimah karjalankielizien kirjutuksienke. Aiga čomat ollah hänen hiihtäjät hirvet, hevot, taloit, kalat. Niidy ylen rakkahal ostettih Uvven vuvven lahjakse dai nygöi ostetahgi meigäläzet rahvas. Parembi ku ellendiä karjalazii, heijän eloksentabua da syväinmuailmua, Galina Mihailova lähti opastumah karjalan kieldy kursiloile. Häi on ylen tarku da čopakko opastui. Tädä enne Galina opastui suomen kieldy. Petroskoin konservatorija on ainut musiikkikorkiekoulu koko Venäjällä, missä opaššetah šuomelais-ugrilaista musiikkiperinnehtä. Šuomelais-ugrilaisen musiikin laitoš oli avattu konservatorijašša vuotena Tämän laitokšen päištökkähillä on enämmän mahollisuukšie toteuttua omie neroja ta kunnijahimoja. Heijän polku on leviempi, kuin konservatorijan muilla opaštujilla. Mahtava työ 1990-luvun alku oli merkittävä aika koko Venäjällä: kantarahvahien ičetunto rupesi kohuomah. «Pienien» rahvahien istorija, kulttuuri ta kielet ruvettih kiinnoštamah ihmisie. Miut kučuttih tänne ruatamah, šentäh kun tiijettih, jotta mie jo pitän aikua olin toimin rahvahan musiikkiperintehien alalla. Niin ni ruan täššä vuuvvešta 1993.»»Laitokšen piäštökkähät Laitokšen piäštökkähät ruatah folkloorijoukkojen johtajina tai jatetah opaššušta aspirantuurašša ta tullah tutkijiksi. Marilaini Alevtina Voitovič, Šuomelais-ugrilaisen musiikin laitokšen piäštökäš, perušti vuotena 2006 Akret mari (Muinaismarilaiset) -yhtyvehen. Igor Solovjov, niise laitokšen piäštökäš, kirjutti väitöškirjan, hiän ruatau tietehen alalla ta on Šuomelais-ugrilaisen musiikin laitokšen opaštajana. Laitokšen piäštökkähät ollah niise Petroskoin kanšallisien kulttuurien keškukšen varajohtaja Tatjana Jer omina, Priäžän piirin kulttuuriošašton johtaja Julija Tolmačova, Petroskoin Taitehkoulun folklooriošašton asientuntija Olga Grigorjeva. Konservatorijan piäštökkähät ruatah kylien kouluissa ta kašvatetah lapšie. Marilaini Alevtina Voitovič, Šuomelais-ugrilaisen musiikin laitokšen piäštökäš, perušti vuotena 2006 Akret mari (Muinaismarilaiset) -yhtyvehen. Folkloriruhmä valmistau folkloriteatterin esitykšie. Se antau mahollisuukšie näyttyä rahvahan perintehie lavalla ta šamalla aikua šäilyttyä Tämä prosessi piäsi kehittymäh Karjalan tašavallaššaki. Šilloin konservatorijan rehtorina oli V ačeslav Kalaberda. Oman piiteriläisen kollegan Igor Matsijevskin kera hyö ruvettih miettimäh, mi šais lähentyä akatemisen musiikin rahvahah, mi antais konservatorijalla oman merkin, erikoisuuvven. Näin šynty ideja peruštua konservatorijašša šuomelaisugrilaisen musiikin laitoš, missä opaššettais šuomelais-ugrilaista laulu- ta tanššiperinnehtä, šekä šoittotaituo rahvahan šoittimilla. Laitokšen peruštamini oli mahtava työ, muistelou laitokšen opaštaja Svetlana Nikolajeva. Miut kučuttih tänne ruatamah, šentäh kun tiijettih, jotta mie jo pitän aikua olin toimin rahvahan musiikkiperintehien alalla. Niin ni ruan täššä vuuvvešta Tutkie omua Svetlana Nikolajeva opaštau šuomelais-ugrilaisien lauluperinnehtä. Hänen tuntiloilla opaštujat opaššutah karjalaisien, vepšäläisien, inkeriläisien lauluperinnehtä. Opaššušohjelma on monipuolini. Toičči myö iče šitä muutamma, kun tarvinnou. Esimerkiksi, još opaštujien joukošša ei olis ollun Nadežda Šudegovua, ni tuškinpa mie ruohtisin tutkie udmurttilaista musiikkiperinnehtä. Myö yheššä Nadeždan kera tutkima hänen rahvahan perinnehtä. Hiän keräsi mukavua laulumateriaalie kenttämatoilla Udmurtijašša. Nadežda pakajau omua kieltä ta neuvou meitä, mitein pitäy laulua udmurtiksi oikein. Konša meilä tuli opaštumah tyttöjä Komista, myö rupesima tutkimah komilaista musiikkiperinnehtä. Tyttölöillä himottais tutkie omua ta myö hyvällä mielin otamma uuv vempua vaštah ta levennämmä tutkimušteemojen alua, kertou Svetlana Nikolajeva. Šuomelais-ugrilaisen musiikin laitokšella šuahah kanšanmusiikintutkijan ammatti (ven. этномузыколог). Piäštökkähät ollah monipuoliset asientuntijat, kanšanmusiikin tietäjät ta tutkijat. Hyö tiijetäh ei vain šuomelais-ugrilaista musiikkie. Heilä opaššetah niise klassista musiikkie ta muita teorettisie ainehie, mitä opaššetah muilla konservatorijan laitokšilla (solfedžijuo, kuorolaulamista, Venäjän ta ulkomuan musiikin istorijua, Karjalan šäveltäjien musiikkie, šoittamista orkesterissa ta muitaki). Tämän lisäkši šuomelaisugrilaisen laitokšen piäštökkähät iče ollah šoittajat ta laulajat. Heilä opaššetah perintehellisen kanšantyylin laulutaituo ta šoittuo kanšanšoittimilla. Hyö šuahah tietoja mitein järješšetäh folkloriryhmie. Hyö iče maltetah šoittua ta laulua ta voijah muitaki opaštua. Myö valmissamma konserttiohjelmie, jatkau Svetlana Nikolajeva, Ne ei ole mikänä show, ne ollah folkloriteatterin esitykšie. Tämä tyyli antau mahollisuukšie näyttyä rahvahan perintehie lavalla

7 »»šuomelais-ugrilaiset «Oma Mua» 05. tuiskukuuta tti Rauha on saamelaisen mielišana»»6. tuiskukuuta on saamelaisien kanšallispäivä. Saamelaiset eletäh nellän muan alovehella Norjašša, Ruočissa, Šuomešša ta Venäjällä. Tämän loittosen šuomelaisugrilaisen kanšan kieltä ta kulttuurie tutkittih eri aikoina ta eri maijen tutkijat. Täššä on eri tietomiehen muisselmie heijän matkakirjoista. Natto Varpuni Tuhukuun 6. päivänny on saamelazien päivy. Saamelastu eläy nelläs muas: Norjas, Ruočis, Suomes da Ven al. Heijän kieldy da kul tuurua on tutkittu äijän. Ielleh luvekkua tutkijoin erähii matkukirjutuksii. šitä arvokašta rahvahanperinnehtä muuttumattomana. Kuva: Ol ga Smotrova, Oma Mua ta šamalla aikua šäilyttyä šitä arvokašta rahvahanperinnehtä muuttumattomana. Miušta on ylen tärkie antua ihmisillä tietuo toisista rahvahista, vierahista kulttuureista. Mie en tykkyä tolerantnost -šanua. Latinan kieleššä tolerantia merkiččöy käršivällisyyttä. Mintäh meijän pitäy käršie toini toista!? Myö kunnivoitamma ta šuvaičemma heimokanšoja, emmä myö kärši. Rahvahan musiikin avulla voit piäššä monešta vaikeukšešta ta äšen poliittisista ristiriitoista. Myö, folkloristit, kaikin olemma vellet vaikka olemmaki eri maista ta pakajamma eri kielijä! Meistä on tultu yštävät musiikin kautti. Myö kunnivoitamma ta šuvaičemma heimokanšoja, emmä myö kärši. Rahvahan musiikin avulla voit piäššä monešta vaikeukšešta ta äšen poliittisista ristiriitoista. Matias Aleksanteri Cast rén ( ), uralilaisien kielien tutkija, Helsinkin yliopiston enšimmäini šuomen kielen professori, Lapissa kävi vuotena 1838: Lappalaista voit verrata puroh, kumpani virtuau niin hil l akkaiseh, jotta tuškin huomuat, liikkuuko še ollenkana. Još puron tiellä tulou šuurehko haitta, še kiäntyy kaunehešti šivulla, ka piäšöy kuitenki lopulta piämiäräh. Šemmoni on lappalaisen luonto: hil l ani, rauhallini, taipuvaini. Rauha on hänen mielišana, rauhua koškou hänen enšimmäini kyšymyš, rauha on hänen jiähyväistervehyš, rauha on hänella kaikki kaikešša. Hiän tykkyäy rauhua kuin muamo omilla rinnoillah šyöttämyä lašta. Jacob Fellman ( ), julkaisi Šuomen enšimmäiset saamenkieliset kirjat ta oli tiettäväšti enšimmäini šuomelaini, kumpani kävi Kuolan niemimualla 1809 jälkeh. Fellman kävi šielä vuosina 1820, 1826 ta 1829: Venäjän lappalaiset kučutah iččieh Saamelaisiksi tai Saamenkanšakši ta omua muata kučutah Saamenmuakši. En kuullun keneltäkänä lappalaiselta, jotta hiän käyttäis venäjän lopar -nimityštä, konša pakajais ičeštäh. Tiälä kuten muuvvalla Lapinmuašša kalaštajalappalaiset ollah porolappalaisie pitempikašvusie eikä heijän näköjen muoto ole myöškänä niin kolmiomaini kuin meijän porolappalaisilla. Kaikkiella Lapinmuašša porolappalaisilla on kuitenki paremmin muovoštunehet nävöt, šilmät, rinta ta ruumis, mitä on kalaštajalappalaisilla, kumpaset ruokitah iččie huonommin kuin porolappalaiset. Kun on šopiva vuuvven aika ta varoja on riittäväššä miäräššä, niin kalaštajalappalaini eläy hyvin ta šyöy vačča täpötäyvekši, ka välillä hiän ušein eläy näläššä tai šyöy hapannutta ruokua. Arvid Genetz ( ), kävi tutkimašša Kuolan niemimuan eläjien oloja vuosina : Lappalaisien porojen luvušta on vaikie šuaha šelvyä tietuo. Ošakši hyö luultavašti tahallah šalatah šen, jotta pahua ta vahinkuo ei tulis poroloilla. Ošakši šyy voipi olla niise šiinä, jotta lappalaiset ei voija tarkkua laškuo luatie, šentäh kun hyö ei olla kirjamiehie, eikä voija tarkkua lukuo pityä poroistah, šentäh kun niijen miärä šuurešti vaihtelou. Ka toisualta olisi ihmehellistä, još ei lappalaini, kumpani niin tarkkah tuntou omat šekä sussietan porot, jotta yksistäh šarviloista voit piättyä millä porolla ta kenen porolla ne ollah piäššä ollehet još ei lappalaini tietäis omien porojen lukuo.»»arvautukšie Pešä täynnä jouččenen munie. (Hampahat šuušša) Issutah Mari ta Tuarja, toini toista nähäh, tervehyttä ei luajita. (Pirtin laki ta late) Kielettömäštä šuušta iäni kuuluu, ei näy ketänä. (Kaiku) Mi on pitin koko muajilmašša? (Tie) Valkie kypärä ta mušta kypärä. (Talvi ta kešä) Svetlana Nikolajeva opaštau šuomelais-ugrilaisien lauluperinnehtä. Hänen tuntiloilla opaštujat opaššutah karjalaisien, vepšäläisien, inkeriläisien lauluperinnehtä. Kuva: Ol ga Smotrova, Oma Mua

8 8 «Oma Mua» 05. tuhukuudu 2014»» perindö»»rajakarjalazet Midä karjalan kieli merkiččöö miul Paavo Harakka Karjala on miun muamoinkieli. Miun kois kai pagizimmo karjalua. Tuatto da muamo elettih näit ennen voinua Suojärvel Kaitajärven bokas Retkanselläs. Kogo hierun rahvas paistih koďiololois karjalan kieldä. Vasta školas ruvettih opastamah suomie. Vai ykskai oma kieli ei piässyh unohtumah. Mie zavoďin školankäynnän Ylä-Valtimol, kunne azetuttih elämäh 27 suojärveläzen muanruadajan perehet. Meidä lapsie oľi äijä. Erähis perehis enämbi kymmendä. Myö pagizimmo omua kieldä. Enzimäzen päivän muissan kui mie školan pihamual dogaďin lötöin. Mie huikkain toizil lapzil: Kaččokkua vai lötöi hyppii briskahteloo! Sih yksi paikkakundalańi lapsi sanoo: Mikä löttö se on. Sehän on sammakko. No miul oľi puoľistajua. Nuaburin brihačču čakkuah sanojua: Kehnon šittastanit! Ettego näje. Sehäi on selvä lötöi. Selviihäi siit myöhembäh, što lötöi on suomeksi sammakko. Pagizennan ližäksi rubein kirjuttamah omal kielel. Mie kuundeľin kui starikat paistih midä eläjes oľi sattun. Enzimäzet paginat kirjutin Nuori Karjala -aviezah. Sen jälgeh Karjala da Karjalan Mua -lehtih. Nene starikkoispäi kuullut starinat da suakkunat kirjutin siit Sunduga- da Tuhkamukki -kniigoih jogahizen luvettavaksi. Kajaanin seminaariz opastajaksi opastujes 1960-luvun allus kirjutin dai karjalaksi Suo-säätiöl pakitšendakirjuteksen omal kielel: Miul himoittais piänyörilöi kiännellä vai ďengat loppih. Ettögö vois hos vähäsen työndiä! Dai sain tukkuzen ďengua da toivotuksen: Opi toizel kerral kirjuttua suomeksi. Karjalan kieles on roinnuh miul kaikis rakkahin harrassus. Oman kielen merkitšys puuttui mieleh välähyksen tavoin jo kymmenvuoďizena brihaččuzena. Nuaburis piettih Ylä-Valtimon nuorizoseuran ildua. Mie kuundelin, kui nuori neitokani pajatti karjalaksi Tšiganazet -pajon. Silloi mie ellennin, što karjala on miun koďikieli. Sidä on paistu muamoin da tuatoit vuozisadoi da sidä mie en unoha. Sen edeh mie opin ruadua kaikel väjel. Tänäpäin ťiijotetah, jotta karjalan kieldä on alotettu opastua Päivännouzu-Suomen školis. Mie zavoďin opassan Valtimon Kirkonkylän školas lapsil karjalua jo Karjala otettih dai Valtimon opassandasuunnitelmih. Mones aviezas ezim. 2PLUS i piälinnan sanomis kirjuttettih ažies. Dai televiizoris ozutettih opassandua. Pidäh sanuo, kui muamoin kielen da tuatoin vieron kaimannet, ga siid siul eule ni midä. Vai kui ned ollah matkas, siit ťiijät ken olet da kus tulet. Omua ei pie prakuija. Olloh burbetannat ľibo šokkien pezennät, pagize kai omal kielel. Mie zavoďin opassan Valtimon Kirkonkylän školas lapsil karjalua jo XII-vuozisuan neidizenny täl kerdua oli lapsien kazvattai Kuittizen karjalaine Tatjana Dubrovskaja. Kuva: Ol ga Smotrova, Oma Mua Karjalastu kul tuurua Šuojun lapsile»»karjalan Rahvahan Liittoh kuului Margarita Kemppainen jatkau omua ruaduo rahvahan tuttavumizekse Karjalan perindöllizeh ruuttah. Ol ga Smotrova Karjalan Rahvahan Liiton jäšen Margarita Kemppainen jatkau omua ruatuo rahvahan tutuštumisekši Karjalan perintehelliseh pukuh. Margaritan mieles on tärgei, ku rahvas tiettäs oman roindumuan kul tuurua, häi ainos mielihyväl pidäy master-kluassoi da sanelou lapsile da aiguzile meijän ezi-ižien perindöllizis ruutis dai heijän eloksen tavois. Karjalastu ruuttua tutkijes voibi tiijustua äijy rahvahan eloksen tavois. Sanommo, XII-vuozisual sobien värit ei oldu kirkkahat, net oldih luonnollizet, se tarkoittau, ku sobakruaskoi silloi ei olluh, kangastu kruasittih muar ju- libo heinykeitos. Ku ruvennet riiččimäh sukkii libo alazii, ellendät, ku net on nieglottu yhtel nieglal. Täh nähte da äijis muulois karjalazien viizahuzis Margarita Kemppainen saneli jo erähis Petroskoin školis da päivykodilois, käi kylihgi. Mennyt nedälil Margarita Kemppastu vastattih Šuojun kylän školas. Hänen master-kluasale tuldih päivykoin lapset, kuduat vaste tulien vuon lähtietäh opastumah enzimäzeh kluassah. Täk Lapset opittih nieglottuloi alazii da kaikenmoizii čomenduksii. Ga enämbi toizii veššilöi kaikile himoitti ottua kädeh reboin nahku da tytti čomis sovis. Kuva: Ol ga Smotrova, Oma Mua se vuottu päivykoin kazvattajat valmistettih oma programmu, kudaman mugah lapset suajah tieduo omah roindumuah nähte. Lapsien kazvattai, Kuittizen karjalaine Tatjana Dubrovskaja, paheksiu, ku pertis istujes vaigei on sanelta Karjalan kul tuurah nähte, et ozuta kaikkie. Sendäh lapsii tulou taluo linnah, muzeiloih da ozutteluloih. Omal master-kluasal Margarita Kemppainen saneli da ozutti lapsile, midä sobua da čomendustu karjalazet naizet da miehet piettih XII-vuozisual. Lapset tarkah kuunneltih da pandih mustoh uvvet tiijot da tundemattomat sanat, maltettih sanuo oigieh, mikse karjalazel naizel oli ainos veičči keräl. Yksi dielo vai jäi sellittämättäh lapset tahtottih tiijustua, mittuine on nävöl Syöjätär da midä sobua oli hänel piäl. Ga sidä voibi ičel duumaija da arvata, sehäi suarnois eläy. Sanakse, sana Syöjätär da erähät toizet karjalazet sanat lapset jo tietäh. Karjalan kielen opastajannu olles heijän kazvattai Tatjana Dubrovskaja opastau heile kuda-midä karjalakse, hos karjalan kieli ei kuulu Šuojun päivykoin programmah, eibo ni iče Šuojun kyläs sidä kuulu äijiä. Margarita Kemppazen luajittuloin ruuttien kolleksii kazvau vuozi vuottu. Hänen ommeltulois ferezilöis voibi nähtä rahvastu pruazniekois miehii, brihoi, neidizii, naizii da lapsii. Liženöygi tyttilöi, kudamii Margarita sellittäy jo pienembih iččeh ommeltuloih karjalazih sobih, ruavahan ristikanzan ruuttuahäi toiči et ota keräl, a tytti hyvin pädöy ruutan ozutettavakse. Tiettäväine, ruutat da tytit iellehgi jatketah omua matkua Karjalua myöte, puututah vie äijien lapsien käzih.

9 »»Anuksen piiri Livgiläzis livvikse «Oma Mua» 05. tuiskukuuta »»Oma randu Jelena Filippova Aunukšen Livviläisien musejo täytti 55 vuotta. Šen šyntymäpäivänä, 31. pakkaiskuuta, musejošša piettih šuuri pruasniekka. Pruazniekku algavui ekskursies muzeidu myöte. Muzein ruadai L udmila Tuttureva saneli livvikse Anuksen rannan histouries da anukselazien elokses, ozutteli sidä kaikkie midä nygöi on muzein alallizis ozuttelulois. Anuksen muzeis pidämäh ekskursieloi livvikse ruvettih kaksi vuottu tagaperin. Rahvastu nämminny vuozin niilöile on käynnyh hyvin. L udmila Tuttureva sanou, mennyt vuon, ku se oli Karjalan kielen vuozi, on käynnyh äijy školaniekkua. Inehmine on sidä mieldy, ku ruaduo školienke tuliel pidäy kehittiä, ku paiči linnalazii lapsii nämmile ekskursieloile käydäs kyläläzetgi lapset. L udmila Tuttureva löyhki, ku Suures Sellisgi nygöi hyö sanellah kyläs liv vikse. Kyläs muzeil on oma taloi da joga vuottu sih tulou äijy rahvastu, turistuagi. Kai algavui puuhizes souhkas On Anuksen muzeis oma ozutteluzualu, kudamah vuvven aloh luajitah kaheksin-yheksin Anuksen muzein ruado ei ole kiini vaiku eksponuatoin keriändäh da ezitändäh. Muzeis luajitah kaikenmostu programmua da ozutelmuagi. Roindupiän anukselazile da gostile ozutettih tyttispektakli linnan histouries. Kuva: Ol ga Smotrova, Oma Mua ozutteluloin. Vuozi vältämättäh alletah uvves ozuttelus da avatah se ainos muzein roindupäivänny. Ei ni tänävuon, konzu on muzein vuozipäivy, ruvettu kieldävymäh perindös avattih uuzi ozuttelu. Pandih sih kačottavakse puuhizii vehkehii. Eibo ni petties. Puuhizii vehkehii muzeis ruokos on enämbi kaikkie. Ozutteluh pandih yheksäkymmen kaikkiedah. On niilöin joukos enzimäine muzein eksponuattu, kudamas 55 vuottu tagaperin kai algavuigi. Se on puuhine souhku jauhoh niškoi. Kaččuo vie voibi vahnoi naizien da miehien ruadobrujii, astieloi da äijy midä muudu, midä pidi karjalazile eläjes da ruadajes. Muzein ruadajat sanotah: tämä vuozi sežo loppuu uudeh ozutteluh. Vuvven lopus sih samazeh zualah luajitah Anuksen jeparhien 250-vuozipäiväle omistettu ozuttelu. Ruado ei ole yksipuoline Anuksen muzeis yhty tottu opitah kehittiä omua ruaduo. Se ei ole nygöi kiini vaiku eksponuatoin keriändäh da ezitändäh. Muzei rubei ruadamah uudeh luaduh da tabah. Sit ruavos roindupäivänny sanoi muzein piälikkö Natalja Nikolajeva. Jälgivuozinnu muzeis o n luajittu äijy mul ti medii programmua. Enzimäine, kudai oli azuttu vuvvennu 2006, on rahvahallizis ferezilöis, karjalazien dai ven alazien. Tämä ruado ruattih yhtes Kemin muzeinke. Toine programmu on poimindas da kirjoindas. Kolmas Anuksen linnan histouries. Niilöis kaikis on käytetty nygyaigazii tiedokonehmahtoloi da net ollah mieldykiinnittäjät, ku niilös et vai tiijusta sit libo täs ruavos libo dielos, ga vie voit kižatagi, kaččuo, kui ellendit ozutettuu. Vie eräs ruado, kudamua löyhketäh anukselazet, on muzein ozuttelutiloin videokuvaus. Nygöi konzu lähtietäh kunnegi sanelemah omas ruavos, voijah kai ozuttuagi. Täs ruavos muzeile autoi Aleksei Farijev. Muitegi muzeil on äijy abuniekkua. Hyö tuvvah muzeih vahnua vehkehty, uuttu eksponuattua. Pruazniekkupidolois heidy kaikkii passiboittih da hyviteltih. Ku ei hyö pandus omua vägie täh ruadoh, toinah ei ni olis muzein keräilemy moine suuri. Enämbi kahtukymmendy tuhattuhäi eri vehkehty sit on. Mennyön aijan jället»»tiijustua linnan pihoin histouriellizii nimii oli Anuksen rahvahallizen kirjaston Yhten slobodan mennyt igä -nimizen projektan tavoittehennu. Ol ga Kuzmina Aunuš on kaikista vanhin Karjalan kaupunki. Tänä vuotena še täyttäy 365 vuotta. Kaupunkin kaikki pihat šäilytetäh Aunukšen istorijua. Anuksenlinnu on kaikis vahnin Karjalas, tänävuon se täyttäy 365 vuottu. Tänäpäi linnas on piäle kuvvenkymmenen suurdu da piendy pihua. Kai net säilytetäh linnan histouriedu. Meijän muan tärgielöin tapahtumien jälgilöi voibi löydiä pihoin nimis. Erähien pihoin nimet vuozien aigah muututtih mondu kerdua. Ezimerkikse, linnan keskukses olii Voiton 30-vuozipäivän nimie kandai piha mondu vuottu tagaperin oli Mariinskaja-pihannu, kudai oli yksi suurimis kogo linnas, kus elaigu kiehui, sie omii tavaroi myödih tundietut anukselazet kauppumiehet. Mennyöl vuozisual tädä pihua sanottih enzimäi Stalinan, myöhembi Nevvostoliiton prospektakse. Nygözen nimen se sai vuvvennu 1975, konzu piettih Ižänmuallizen voinan voiton kolmekymmen vuottu. Tiijustua linnan pihoin his touriellizii nimii oli Anuksen rahvahallizen kirjaston Yhten slobodan mennyt igä -nimizen projektan tavoittehennu. Tämä kirjaston projektu voitti tazavallan kilvas Paras tiijoitusprojektu -nominatsies. Seiččemendeltostu vuozisual Anus oli varalinnannu, sit ymbäri oldih slobodat, kuduat yhtistettih eri pihoi. Erähien slobodoin nimet nygöigi ollah tuttavat rahvahal, a toizis niken nimidä ei tiijä. Pihoin endizii nimii vähä ken mustau da tiedäy. Anuksen 365-vuozipäivän kynnyksel myö iče tahtoimmo tiijustua enämbän oman linnan mennyös aijas da sit jättiä nämmä tiijot nuorile, sanelou projektan piälikkö, Anuksen rahvahallizen kirjaston ruadai Galina Fedulova. Projektan hantuzis pihoin nimien ližäkse tutkittih Anuksen kauppumiehien histouriedu, pravoslavnoidu kul tuurua, voinien aigua. Nevvostovallan aigazii fotokuvii kirjastoh andoi fotokuvuaju Vladimir Kaznin. Kai hänen fotokuvat ollah luajittu vuozinnu Tieduo projektah näh kerätes käytettih arhiivudokumentoi, Svetlana Kočkurkinan Vahnu Anus -kniigua, lehtikirjutuksii sego pagizutettih rahvastu. Äijän tieduo löydi Anuksen školan n:o 1 histourien opastai Andrei Ponurovskii. Projektan luadijat piettih vastavuksii školaniekoinke, saneltih heile omas projektas. Meil on azuttu linnan kaksi kartua, yksi on nygyaigaine, toine histourielline, gu lapset voidas verrata niilöi keskenäh. Enne kaikkie tämä projektu on tarkoitettu nuorile, gu hyö tiettäs oman linnan histouriedu, sendäh gu ilmai histouriedu ei voi olla tuliedu aigua. Školaniekat hyvin kuunneltih meidy, mielihyväl ečittih mennyön aijan kartas omii pihoi, jatkau Galina Fedulova. Projektan avul voibi nostua rahvahan kiinnostustu oman linnan histourieh sego kuhkuttua turistoi, ollah varmat kirjaston ruadajat. Ližiä tieduo heijän projektas voibi löydiä Anuksen rahvahallizen kirjaston internet-sivul. Tänäpäi jo ollah tietois piäle kahtenkymmenen pihan endizet nimet, tiedoloin keriämine jatkuu iellehgi. Anukses on uuliččua, kudamile on annettu anukselazien nimet. Uvven projektan avul voibi nostua rahvahan kiinnostustu oman linnan histourieh. Kuva: Jelena Migunova, Oma Mua