Rahvahallizel poliitiekal pidäy olla suuri merkičys

Transkriptio

1 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 07 (1045) Tuhukuun 23. päivy 2011 ÔÔ Vuozipäivy jatkuu. s. 3 ÔÔ Oletgo kaččonuh Kalevalan? s. 4 ÔÔ Rubei soitin helevästi soittamah s. 5 Nevvoston istundoh kerdyy yhteiskunnallizien liittoloin rahvastu, Opastus- da Kultuuruministerstvoin spetsialistua, rahvahallizien piirilöin virgumiesty. Kuva: Mikko Ollikainen Rahvahallizel poliitiekal pidäy olla suuri merkičys»»karjalan piämiehen Andrei Nelidovan tyves toimijan Karjalazien, vepsäläzien da suomelazien edustajien nevvoston istundo piettih 17. tuhukuudu Jelena Migunova Istundol šeikuittih Karjalan, vepsän da suomen kielen valdivolline kannattamine Karjalan tazavallas vuozinnu programman tuloksii. Tämän programman todevuttajinnu oldih Rahvahallizen poliitiekan komitiettu, Opastus- da Kultuuruministerstvat. Midä oli ruattu nämil vuozil saneli omas dokluadas Rahvahallizen poliitiekan komitietan piämies Andrei Manin. Programman hantuzis oli järjestetty eriluadustu etnopoliittistu, etnosotsiualistu da etnokultuuristu piduo da projektua, monitouringututkimustu. Ilmah piäzi lehtie, žurnualua, kniigua, eriluadustu literatuurua kanzallizil kielil. Karjalale rahvahalline kolorittu Andrei Nelidov on sidä mieldy, ku kanzalliskielizii joukkoviestimii pidäy kannattua. Kuva: Mikko Ollikainen Karjalan piämiesty Andrei Nelidovua kiinnosti projektu Tienviittehet, paikannimet da laitoksien nimilavvat karjalan kielel. Sen hantuzis Karjalas on luajittu jo 75 tienviitehty da 77 laitoksen nimilaudua. Piämies huomai, ku paikannimet karjalan kielel ozutetah kaikile, ku Karjal on rahvahalline tazavaldu. Nelidovan mieles, kai Petroskoin da piirilöin laitoksien nimilavvat pidäy olla kahtel kielel. Karjalan piämies mustoitti, ku kielikyzymysty paistih vastavuksel Suomen ulgomuanazieloin ministran Aleksandr Stubbanke, kudai taričči abuu Karjalale, ku kehittiä suomen kielen opastustu tazavallas. Karjalan piämiehen sanoin mugah moine Stubban ehoitus on tärgei Karjalale, ga Nelidov on sidä mieldy, ku Karjalas pidäy kehittiä kolme kieldy: karjalua, suomie da vepsiä. Nelidovan mieles pidäy ku moine abu tuos hyödyy kaikile. Häi lujoitti, ku Karjalan puolen ehoitukset pidäy olla effektiivizet da ebätavallizet. Istundos Rahvahallizen poliitiekan komitietale käskiettih kahtes nedälis valmistua ehoituksii sih näh, midä suas ruadua täl alal. Andrei Vitaljevičan mieles hyväkse ehoituksekse täl alal voidas olla moizet projektat, kui karjalan- da suomenkielizet kielipezät. ÎÎ Jatkuu 2. sivul Pohjazen muan uarreh Jelena Filippova 28. tuhukuudu vuvvennu 1935 Elias L onnrot kirjutti Kalevalan algusanat da hedi andoi kirjan painettavakse. Vuvvennu 1979 Suomes tämä päivy sanottih Kalevalan päiväkse, sit rodih viralline pruazniekku. Kalevalale omistettuloi ozutteluloi Karjalan kodirannan muzeis pietäh joga tuhukuudu. Ei ni tänävuon tädä ruaduo jätetty bokkah. Mennyt kolmanpiän, 16. tuhukuudu, muzein ruadajat avattih uuzi ozuttelu. Sen nimekse pandih Pohjazen muan suurin runoelmu. Ozuttelus suau kaččuo tundietun Kalevalan kuvittajan Georgii Stronkan kuvua. Sanakse vuvvennu 1949 Otto-Wille Kuusinen ilmoitti Kogo Nevvostoliiton kilvan, kudamas vallittih parahat eeposan kuvittajat. ÎÎ Jatkuu 4. sivul

2 2»» tazavaldu Rahvahallizel poliitiekal pidäy olla suuri merkičys ÍÍAlgu 1.sivul Karjalan piämies kirjuttih karjalazekse Ristikanzal, kudai sanou omua iččie karjalazekse, vepsäläzekse libo suomelazekse pidäy maltua muamankieldygi, huomai Andrei Nelidov, konzu kuuli, ku vaiku 50% niilöis ket sanotah iččie karjalazekse, vepsäläzekse da suomelazekse maltetah omua kieldy. Tiettäväine, myö emmo voi kirjuttua käskyy, kudaman mugah kaikil pidäy vältämättäh maltua karjalan kieldy. Ga täs pidäy olla hyvä propagandu. Pidäy paista rahvahanke, lujoittua omaničentunduo, kehittiä heile kielen opastustu. Valdivo omas puoles voi avvuttua da kannattua karjalazii täs dielos, on varmu Nelidov. Iče Karjalan piämies Kogo Ven an rahvahan lugemizen aigua kirjutti iččiedäh karjalazekse. Nygöihäi suau kirjuttua rahvahallizus ei pasportan mugah, ga sen mugah, kui ristikanzu tundou iččiedäh. Minä nygöi ruan da elän Karjalas, sendäh minul on täyzi oigevus kirjuttuakseh karjalazekse, sanoi Andrei Nelidov. Ga tovellizel karjalazel, suomelazel libo vepsäläzel pidäy maltua muamankieldy, on varmu Karjalan piämies. Periodika tuaste mustoitti omis hommis Karjalan, vepsän da suomen kielen valdivolline kannattamine Karjalan tazavallas vuozinnu programman täyttämizeh oli kačottu andua 71,85 miljounua rubl ua. Yhtelläh se ei olluh finansiiruittu loppussah. Sanommo, Periodika -julguamole kanzalliskielizien joukkoviestimien ilmah piästämizeh kačottih andua 51,95 miljounua rubl ua, ga se sai vaiku 43,16. Sendäh Robert Kolomazen, Carelia-žurnualan piätoimittajan pagin koskih Periodika-julguamon hommii da ongelmii. Periodikan rahoitus programman mugah ei olluh tävvelline, tämä velgu on kazvanuh läs yheksäh miljounah rubl assah, huomai omas paginas Kolomainen. Toimittajien pienien palkoin täh lehtilöih da žurnualoih ei tule nuordu ruadajua, a monet Periodikan toimittajat lähtietäh eččimäh uuttu ruaduo. Kolomainen kiändyi nevvostolazien da Rahvahallizen komitietan puoleh, ku net otettas huomivoh julguamon vaigiedu tilandehtu. Nevvostolazet suostuttih sih, ku ei roinne Karjalas kanzalliskielizii joukkoviestimii, sit ei ni pie pidiä paginua karjalan, vepsän da suomen kielen nigo kehittämizes, nigo säilyttämizes. Karjalan, vepsän da suomen kielen valdivolline kannattamine Karjalan tazavallas -programmu loppih vuvvennu Toine programmu Karjal meijän yhtehine kodi, kudaman hantuzis on kačottu karjalan, vepsän da suomen kielen säilyttämine da kehittämine, rubieu ruadamah vaiku vuvves Ku endine programmu ei olluh finansiiruittu loppussah, nevvostolazet kehitettih jatkua sidä täl vuvvelgi. Andrei Nelidovan sanoin mugah nimittumua ližävarua federuallizes b udžietas ei pie vuottua, ga voibi olla, ku löydyy rezervua Karjalan b udžietasgi. Pidäy vai tarkah tiediä, kui oigieh käyttiä nenne varat. Karjalas tänäpäi on azetettu 75 tienviitehty karjalan kielel. Kuva: Jelena Filippova Kaikkiedah Giperborejan aigah oli luajittu kaksikymmen piendy da suurdu lumivestostu da kymmene jiävestostu. Kuvas enzimäine hurualpäi on Karjalan Sanomien toimittajien luajittu lumivestos. Kuva: Kirill Ognev Meigäläzet voittajien joukos Vuvves 1998 algajen Petroskois ruvettih pidämäh lumi- da jiävestoksien kilbua, aijan myödäh kilvas rodih jogavuodehine Giperboreja-festivuali. Sen hantuzis ruvettih pidämäh monenmostu piduo: luajittih ozutteluloi, jarmankoi, konsertoi, sportukilboi. Pahakse mieldy mulloi da ennemullostu lumida jiävestoksien kilbua ei olluh. Tänävuon yhtelläh sen piendiä jatkettih da se oli jo kymmenetty kerdua pietty. Endizelleh festivualin piätapahtumannu on lumi- da jiävestoksien luadijoin kilbu. Algu vestoksien luadimizele pandih mennyt nedä- Natalja Judina Festivualin karnavualukulgemizeh yhtyttih priäžäläzet rahvasgi. Heil sai ostua lippuloi tulieh Kindahan kylän pruazniekkah. Laivu huolennu lil, 15. tuhukuudu. Nellän päivän aigah eri Ven an čuppuloispäi da ulgomualpäigi tulluot muasterit luajittih 30 vestostu: kymmene jiävestostu, kymmene suurdu da kymmene piendy lumivestostu. Kaikkiedah kilbah tuli 30 joukkuo Moskovan da Piiterin alovehes, Karjalas, Suomes, Eestis, Litvas da Tuhukuun 12. päivänny Anuksen piirin piämies Gennadii Otstavnihin vastavui Atrium-laitoksen johtajan italielazen Džammarko Pjačentin da Florentsien yliopiston arhitektuuran spetsialistan Sandro Parrinellon kel. Vastavuksele tuldih myös Anuksen piirin piämiehen sijahine Ol ga Tervo, Anuksen muzein johtai Natalja Nikolajeva da Kultuuruministerstvan ruadai Irina Pavlova. Vastavuksel piettih paginua laivah nähte, kudai vuvvennu 2009 lövvettih Luadogan järven rannal. Pidäy mustoittua, ku tämä laivu rakendettih XIX vuozisuan lopus. Se on hyvä uarreh, se ozuttau meile Luadogan järven laivaston histouriedu da Pohjas-Ven an laivoin rakendustabua. Italielazet spetsialistat mainittih, ku laivu kuuluu muailman vienuardehien joukkoh. Tänäpäi riičittyy laivua pietäh hyväs kohtas. Ga kodvua nenga laivua pidiä ei sua, se dostalikse happanou. Italielazet Džammarko Pjačenti da Sandro Parrinello sanotah, ku enne muzeih panendua laivu pidäy restauriiruija uuzien tehnolougieloin mugah: pidäy kohendua kai laivan ozat, ku net oldas lujat da panna net yhteh. Muga vai suau säilyttiä tämä uarreh. Laivan kohendusruadolois suurin da tärgevin on se, ku laivan ozat pidäy hyvin kuivata puudu rikkomattah. Atrium-laitoksen Ruočis. Yhtyttih kilbah myös Karjalan Sanomat -lehten kaksi toimittajua. Julija Veselova, Darja Trofimova yhtes Tatjana Kondratejevan kel luajittih Alisa ihmemuas -vestostu lumes. Kilvas neidizet piästih kolmandele sijale Suurien lumivestoksien luadijoin joukos. Tämän vuvven Giperborejasgi oli järjestetty kaikenmostu piduo. Suovattan, 19. tuhukuudu, festivualin loppupiän Oniegan järven rannikol rahvastu oli äijy. Lapset dai ruavahat piettih iluo, luisteltih, kylbiettih kezoidu järves, kalastettih. Lopul festivualii oli suuri sal uuttu. ruadajat maltetah jo säilyttiä nengomii suurii uardehii. Hyö ollah sidä mieldy, ku kai tärgevimät kohendusruavot pidäy luadie yhten libo kahten vuvven aigah. Jengua laivan kohendamizeh pidäy läs 24 miljounua rubl ua. Nennii jengoi piirin b udžietas ei ole, sendäh tämä projektu pidäy andua federualizih da tazavallan programmoih. Spetsialistat jo tietäh kuh kohtah restauratsien jälles suau azettua tämä laivu. Se tahtotah panna Anuksen puistoh, st okloin tuakse, ku laivua suas kaččuo joga puoles. Tiettäväine, moizih suurih ruadoloih menöy äijy jengua da aigua, ga se äijäl avvuttau Anuksen piirin turizmualan kehittämizes.

3 »»rahvaskundu 3 Lähäine istourii»»nevvostoliiton rahvahan artistan Anatolii Dmitrijevič Papanovan mustokse Aleksandr Volkov Minule ozutettih, kus ruvetah kuvuamah jälgimästy kadrua, kus roih Anatolii Dmitrijevič, dai minä istavuin vuottamah Dorofejevan koin saraipordahil. Heijän tanhuon tagan oli rošan reunaspäi tuulel kuattu sadavuodine kuuzi. Nikelle ei ni mieleh juohtunuh, ku se rodieu jälgimäine kadru suuren artistan eloksesgi. Fil mas se oli Starobogatovan jälgimäine boju oigienmugazuos, toves. Ei häi, parahien vahnoin taboin mugah kazvatettu ven alaine inženieru, voinnuh ambuo peitokkali čupun tagua ni pahanluadijua. Hyväluaduzennu ristikanzannu häi nouzi pystöi, ga rozvon avtomuatas ammundu ennitti händy hetkel. Kuvauksien loppupäivänny myö toimmo Rugah autolaukan tävven eri tavarua. Myödävänny oli japanilastu da suomelastu tavarua, kudamat oldih ostettu val uuttah, min lestorgu lunnasti rajan tagua myödylöis marjois. Kai ridžuu otettih. Anatolii Dmitrijevičgi osti mustolahjua mučoilleh da ičelleh suomelazet krossukengät. Ylen äijäl kiitti minuu, sit kuilienne ujostellen kyzyi: eigo suas ostua vie toizet krossujallačit vävyh niškoi? Ga ostakkua vellin, vastain, gu vai lövvytänneh hänele pädijät. Ozakse jallačit lövvyttih, da artistat laskiettih Papaničua ostamah vuorottah. Ajettih iäre artistat da muut kinorahvas autobusal, ajoi iäre autolaukku, myö pienel joukol istuimmo kodvazen Nast an gorničas. Söimmö hiilavua šipainiekkua, suurel riehtiläl suoluvies keitettyy kuhua da siigua suomuksineh, joimmo čuajuu ruahtopiiruanke. Anatolii Dmitrijevič otti yhten r umkazen rahmannoin ižändyväin kunnivokse. Hänel pidi ehtie lendokoneheh, kudai lendi illal Petroskoilpäi Moskovah. Tossupiän huondeksel hänel pidi lendiä Moskovaspäi Riigah, Anatolii Papanoval Viijeskymmenes kolmanden vilu kezä -filmas rouli oli jälgimäine hänen elokses. kus heijän teatru oli ozuttelumatkal da kuspäi häi omannu huogavundupäivänny tuligi Rugah kuvauksih. Papanov lämmästi kiitti ižändii leiväs-suolas, kučui kaikkii kaččomah kinuo, kudai enzi kerdua ozutetah, vikse, Petroskoil. Tulemmo, sanoin minä, a gu emmo joudane sil kerdua, ga sit jälles kinoteatras kačommo. Häi tarkah kačoi kaikkii da ylen vagavasti virki: myöhäi kuvuammo fil mua, kudamua, voibi olla, ni ozuttamah ei ruveta. Lähtimmö kahtel Volgal Papanov Sten kinan kel taksil, myö Mitsikan kel minun ruadomašinal. Käskin šouferii ajamah ravieh, gu emmo jiäs jällel taksis. Mitsik heityi mašinas Čalnas, kuspäi lähti omassah kezämökile. Taksi azetui aeroportan tiešuarah. Myö azetuimmo kodvazen peräs. Sebäimmö toine tostu, toivotimmo hyviä matkua da Volgat lähtiettih jogahine omua tiedy. Kois sanelin mučoile täs mieldykiinittäjäs vastavukses, kučus Satiiran Rahvahallizen poliitiekan komitietan piälikkö Andrei Manin (oig.) toivoi vuozipäivyniekale lykkyy kaikis tulielois ruadolois. Kuva: Mikko Ollikainen teatrah, kus meidy otetah vastah silloigi, konzu Papanov ei piävy olemah Moskovas, pidäy vai sanuo administratorale, ku tulimmo Karjalaspäi Anatolii Dmitrijevičalluo. Kai ozuttih ylen hyväkse. Ga iče toivotat, a Jumal arbuau. Kolmen päivän peräs minule soitti kinokartinan direktor Konstantin Ivanič Sten kin da särizijäl iänel sanoi: Anatolii Dmitrijevič löyttih kuolluonnu omas fatieras vannas. Pohjolahotellih soitti Riigaspäi Papanovan mučoi (Ven an arvostettu artistu Tatjana Jurjevna Karatajeva): kunnebo joudui Anatoli Dmitrijevič? Hänen periä keskustui ozuttelumatku! Kuultuu, ku Anatoli Dmitrijevič lendi Petroskoilpäi jo pyhänpiän, Tatjana Dmitrijevna kyzyi kedälienne menemäh fatierah lukun tuakse. Sit löyttihgi kuolluh artistu. Nenga Papanovan jälgimäzen tragizen kinokadran da artistan eloksen viimizen hetken välil oli vai se-tämä čuassu välii. Talvel Petroskoin Kalevala-kinoteatras enzimästy kerdua ozutettih fil mu. Kaččeluh tuli jo kuulužu ohjuaju Aleksandr Proškin, kinojoukon johtajat, artistu Zoja Bur ak da toizet rahvas. Kaččomah kinuo tuodih kinokuvauksen aktiivizii auttajii Dorofejevan Nast ua da Iivanua Ruvaspäi. Heidy kui kunnivovierahii istutettih enzimäzele riävyle keskel. Täh loppih minun Lähäine istourii, moine nimi täl suurel fil mal oli sen ekruanale piäzendyvuon. Viijeskymmenes kolmanden vilu kezä oli sanottu Mosfil man vuv ven 1987 parahakse fil makse. Joga kerdua, konzu tulen Rugah, yksin libo dovarišoin kel, kävyn kumardumah Papanovan kuuzelluo, kudai, pahakse mieldy, terväh čiisto happanou. Minun tuoduloi peldokukkazii iäre vedäy tuuli. Täs pyhäs kohtas seizojes tulou mieleh, ku Viijeskymmenes kolmanden vilu kezä avai leviet veriät äijiä lämmembäh 1990:h vuodeh. Ga se on jo toine Lähäine istourii. Loppuoza. Algu n:lois Vuozipäivy jatkuu Jelena Filippova Vepsäläzen runoilijan Nikolai Abramovan vuozipäivy on pitkäle mennyh. Pakkaskuul 50 vuottu täyttänyh mies samannu kuun pidi oman fotokuvien ozuttelun avajazet, a mennyt nedälil vaste, 17. tuhukuudu, Karjalan Tyttiteatras piettih runoilijan vuozipäiväle omistettu illačču. Hyvittelemäh Nikolai Abramovua tuldih tazavallan suuret virgumiehet, runoilijan kolleegat da omahizetgi. Abramovan sizär Taisija tuli Ladvu-kyläspäi, täh vepsäläzeh kyläh on roinnuhes Nikolai. Vuotettih vepsäläzet illaččuh Ven an premjer-ministruagi Vladimir Putinua, runoilii iče työndi hänele kučun. Hos ei voinnuh Putin tulla, ga musti hyvitellä runoilijua. Lahjakse hänes Abramovale tuodih čuasut. Kui oligi ennepäi uskaldettu, illačus kuului eri kieldy. Hyviteltih runoilijua karjalakse, vepsäkse da ven akse. Dai pajattamah tuldih vepsäläzet, karjalazet da ven alazet pajattajat. Karjalazes opastajas Meijän Nuožarven školah puaksuh tuli nuordu opastajua. Vaste rouno tuli meijän školah nuori, hil l aine, vagavu neičykkäine Nina Barmina, suomen kielen opastai. Oli se vuvvennu Ga toko Nina tulduu puolen päiviä pin aitti itkuu igävis. Yhtelläh lauhtui, työndyi ruadoh. Löydyi vastineh, perehtyi. Školas oli ainos kylläl ruaduo, a vie pereh kois. Nina ainos on dielovoi, rauhažu, hyvä kirjuniekku. Vuvves 1989 pandih opastandan algu karjalan kielel. Nina ottihes sih dieloh, hos ei olluh ni kniigoi, ni metoudiekkoi. Hänel oli vai puhtas muamankieli da himo opastua lapsile karjalua. Nerokas inehmine pani kai väit, pidi urokkoi eri luaduh. Lapset ihastuksis mendih Ninan urokoile. Lopeh urokku, a hyö vie tullah opastajalluo kyzymyksien kel. Kaikin yhtes sellitelläh. Nina Petrovna azetti školah karjalazen gorničan. Opastujien kel kerättih talolois vahnoi veššilöi. Puaksuh urokoin aigah nygöi kävväh sinne, pietäh sie pruaz niekkoi. Paiči školaruaduo Nina Petrovna meile läs 20 vuottu Nuožarves on Suomi-Ven an ystävysseuran johtai. Suomespäi ystävät käydih meijän pruazniekkoih dai myö ajelimmo Suomeh. Oldih meile ystävysškolat, ozutimmo omua karjalastu kultuurua, pajatimmo, tansimmo. Piimmö piiruanopastandan, kiiselin da kruaskankeitändykursiloi Suomes da Nuožarves. Viuhkahtettih päivät, kuut, vuvvet. Hilleni, hyčistyi meijän Nuožarvi. Ei ole ruaduo nuorižol, levittih hyö mieroh. Vähettihgi školas lapset. Nygöi Nina Petrovna pidäy urokkoi Nuožarven da Priäžän školis. Uskon, jygei on ruadua kaksiel, vaivuttau ajelusmatku Priäžäh. Vie vältäs, gu olis oma mašin, a mašinua pidäy tabailla dorogupieles. A vie myö, Nuožarven babizet, ližäilemmö hänele ruaduo: Nina, kuldaine, etgo maksas telefonas. Pidäs lekarstvua, voizitgo čökeldiäkseh aptiekkah! Hyväsydämelline inehmine ni kerdua ei ole sanonuh en voi libo ei rodei aigua. Vastuau: kirjutakkua lippuzeh mittumua pidäy. Dai aptiekan ruadajat hyvin tutah Ninua. Sydämellizet passibot sinule kuldaine inehmine. Nina Petrovna 10. tuhukuudu täytti viizi kymmendy. Toivotan hänele lujua tervehytty, ozua, pitkiä igiä, vägie edehpäi. Lidija Jevsejeva, Nuožarvi

4 4»» Kalevalan kangahil Tuhukuun 28. päivänny Soitan kajaškoitan, teijän vaččastu ihaškoitan»»soittonero Valentina Mironova Kandeleh on igivahnoi muuzikkusoittimii. Igiä sil onnuako jongoi on kaksituhattu vuottu. Ymbäri muailmua löydyy äijy soitindu, kudamat kandelehen kel ollah yhty suguu. Eestiläzil rahvahalline soitin on kannel, Latvies kuokle, Litvas kackles, Ven al guslit. Kandelehtu soitettih kaikkiel Karjalua dai Suomesgi. Tovestuksennu sille ollah suomelazien tutkijoin arhiivumaterjualat, hyö tarkah tutkittih XIX vuozisual Suomen päivännouzun, Luadogan Karjalan da Vienan Karjalan Vuokkiniemen čupun. Hos Vienan Karjalas kirjutettih enämbän runuo kandelehen luadimizes, XIX vuozisuan lopul da XX vuozisuan allus sie kandelehel soittajua ei olluh äijiä. Anuksen Karjalas vastukarai kandelehtu soitettih vie mennyt vuozisuan puolivälis. Tundiettu folkloristu Viktor Jevsejev luadi vuv vennu 1934 kandelehel soittajien luvettelon, kudamas oli 41 nimie. Priäžän piiris oli 26 kandelehel soittajua, Vieljärven piiris 9, Petrovskoin 2, Anuksen piiris 3 da yksi Petroskois. Jevsejev kirjutti myös kai kylät, kudamis löydi rahvahan iččeh luajittuloi kendelehii. Vie tänäpäi konzu kävyt karjalazih kylih da pagizutat rahvastu, äijät sanotah ku heil oli kois kandeleh da hyö mustetah sen helevän iänen. Yhtelläh Anuksen Karjalas runoloi, kudamis olis sanottu kandelehen luadimizes, ei ole äijiä. Anuksen Karjalan runolois on sanottu, ku kandelehtu voi luadie Väinämöine, Jougamoine libo Ilmoilline. Hyö luajitah kandelehtu havvin piäs, leuguluulois libo hambahis, kandelehen kielikse pätäh hevon hännän hivukset, Hiisi-neidoin tukat. Erähis runolois pajatetah, ku kandeleh on lua jittu pedran tagapuolen luulois libo kazvajas humizijas kuuzes. Kuuzes, kudai kazvoi joven rannal, oli luonnon iänii, se vikse pidi kandelehen soittamizeh. Midä koskou pedrua, ga Pohjazien mualoin eläjil pedru on pyhä elätti, sendäh kandelehesgi voibi tulla pyhä soitin. Runot kandelehen luadimizeh nähte on vähän tutkittu, hyvä olis ku kentahto meigäläzis libo ulgomualazis tutkijois ottavus tutkimah tädä mieldykiinnittäjiä teemua. Vieljärveläine kandelehel soittai Andrei Dorofejev. Pohjazen muan uarreh ÍÍAlgu 1.sivul Parastu kuvittajua silloi muga ei ni puuttunuh vallita, ga Georgii Stronk piäzi kilvas toizele sijale. Kolmas palkindo annettih M ud Mečevale da Osmo Borodkinale. Samal aigua muzein ozutteluh on pandu kačottavakse myös Ol ga Ogneva Tarkembah sanojen, Mua ilman syndy spektaklin Kanzallizes teatras? Minä ga kačoin da nygöi potakoičen kaikkii tuttavii kaččomah sidä. Äijät vastatah minule, ku jo nähtih tämän ozutuksen. Eihäi Elias L onnrotan Kalevalan, karjalazien da suomelazien eeppizien runoloin pohjal luajittu spektakli ole ihan uuzi. Sidähäi ruvettih ozuttamah vie kaheksa vuottu tagaperin Kanzallizen teatran pienel laval. Kuilienne en piädynyh kaččomah sidä spektaklii. Se, mi ozutettih nygöi uvvistetunnu da muutetunnu suures zualas painui mieleh. Sanon sille da! Muga! Tualleh, nygyaigastu teatrukieldy käyttäjen suau lähendiä nygösty rahvastu, semmite nuorii, karjalazien da suomelazien igivahnah perindöllizeh kultuurah. Hos kudaman rahvahan eepossua on aiga vaigei ozuttua teatras. Mugai nygöi teatrah mennes pyöri piäs: kui voibi ozuttua Kalevalan algurunoloi, enzimästy da tostu, kus ei ole muga äijy tapahtumistu, kus allushäi nimidä vie ei ole? Kui ozutettaneh sidä muailman luadimistu da Väinämözen syndymisty? Kui eeposas luajitah teatruozutus? Ohjuajan Andrei Andrejevan da artistoin, sego kaiken muun ozutuksen valmistandah yhtynyön teatruväin ruado on kiitettävy. Spektakli on kačottavu, sit jogahizel sanal on keksitty tapahtumine. Myö kuulemmo Kalevalan tekstan, sana sanal, dai näemmö kaiken. Ozutukses on hyvä ritmu, dai artistat maltetah sit pyzyö, eigo liijakse kiirehtetä, eigo jiähä jällel. Tapahtumizet vaihtutah ylen terväh, kaččoju ei ehti terstavuo eri Kalevalan painostu. Niilöin joukos on vie L onnrotan aigah ilmah piästettyy kirjua. On myös äijy Kalevalan kiännösty. Tundiettu karjalas-suomelaine eepossuhäi on kiännetty enämbi migu 150 kielele. Kodirannan muzeis rahvas suahah tuttavuo Kalevalah anglien, germuanien, eestin, pol šan, japounien, čehien, italien, ruminien, norjan, turtsien, hindin da kai esperantokielel. Karjalan kodirannan muzeis Kalevalan dekuadu jatkuu, 26. tuhukuudu pietäh illačču, kudamas suau kuulta eeposan runuo da rahvahallistu muuzikkua. Kalevalan Lemminkäine. Vuozinnu Georgii Stronkan piirustettu kuva. Kuva: Mikko Ollikainen Oletgo kaččonuh Kalevalan? Spektaklis joga sanal on keksitty tapahtumine. Konzu sanellah, kui vien emä luadi muailmua, artistat azetutah piramidah. Kuva: Kirill Ognev mihtahto yhteh spektaklin ozah. Ku yksi oza ollou vagavu, hil l u, ga sen jälles on jo rutombah ozutettavu pala. Ku yhtes ozas artistat oldaneh vagavat, paistah muga, ga selgiä myöte hibjuhiiri juoksou (sanakse, spektaklin aigua minul se juoksi äijän kerdua), toizes ozas jo nagretah da paistah šuutkah. Muite artistoil pidäy olla vägie, maltuo da neruo tämänmostu spektaklii ozuttajes. Artistoil pidi ehtie äijän kerdua ylen ruttoh vaihtua sovat, ičel muuttua dekoratsiet, soittua, pajattua, tansie, kai voimistellagi. Da sen piäl kogo spektaklin aijan (piäl čuasun) olla laval. Ozutushäi on alguudah myö luajittu muga, ku kai tapahtumizet ollah suures stolas ymbäri. Sen tagua seizotah, sen piäle nostah, sen alle peitytäh, sen alpäi tuaste tullah ezih. Stolan ližäkse pienel joukol käyttöh pidi ottua kogo suuri lava. Dai hyö Ol ga Portretova, Elli Närjä, V ačeslav Pol akov, Tamara Voronova, Aleksei Belov, Santeri Kuikka, Oksana da Jevgeni Terskih (sizärdy da vellie tuaste suammo nähtä täs spektaklis Kanzallizen teatran laval) ozutettih omua iččiedäh parahas puoles. Näimmö Arvid Zelandan stuudielazii parahimas kunnos. Moizet hyö oldih, konzu ozutettih kuulužua Niskavuori-spektaklii. Nygöi hyö ozutettih spektaklii ku pajuo pajatettih, kaikin yhtes, toine tostu auttajen, sobuh, yhteh iäneh. Mualman syndy on, kui nygöi sanotah, interaktiivine spektakli. Artistat kogo aijan paistah kaččojienke lavalpäi da heitytäh toiči zualah. Heil (meil) pidäy maltua vastata. Konzu Väinämöine da Sampsa Pellervoine kyzytäh, midä puudu kunne kylvi Sampsa, et kerras tostai da sano oigiedu vastavustu. Vikse harvah Kalevala-kniigu puuttuu kädeh. Dekoratsiet dai erähät kost umatgi on luajittu nygyaigazis materjualois - erimuallizes polietilenas valgies, sinizes, ruskies. Minus ga se pädöy hyvin täh ozutukseh. Sithäi kogo aijan käytetäh nygyaigastu ozutuskieldy. Spektaklis on ylen äijy pädijiä keksindyö. Mainičen yhten. Konzu sanellah, kui vien emä luadi muailmua, artistat valgielois maikois da mustis polvištanilois ozutetah meile piramidan, kui oli tavannu vuozil. Spektaklih on oigieh vallittu muuzikku da muu iänitys. Muga ihan allus, konzu artistat soitetah plastmassuvezibutkiloil, puhutah plastiekkuhuavoh da heläitetäh kellostu da rauduavaimii, kuulet rouno gu päivän allun iänet kyläs, konzu emändät huondeksel työtäh lehmii meččäh. Kogo tämä oza äijäl mustoitti minule džaz-soittajien konsertua. Gu ollen ellendännyh oigieh, ga Muailman syndy -spektaklin piätavoittehennu on kehoittua kaččojii lugemah Kalevalua. Minä ga heitäldin kniigan yläpal čalpäi alah. Ku tulien kerran maltazin vastata oigieh Väinämözen kyzymykseh.

5 »»soittožikko 5 on Kalevala-eeposan päivy ÎÎ Dmitrii D omin on roinnuhes Valgoven al Glubokojelinnas. ÎÎ Vuvvel 1986 mies piäzi opastumah Petroskoin konservatourieh. ÎÎ 1980-luvun lopus D omin ruadoi Kantele-ansamblis. ÎÎ Mies vuvvennu 1992 oli tundietun Myllärit-folkjoukon eräs alguhpanijois. Joukos mies soitti monil soittimil. ÎÎ Vuvves 2003 D omin oman Vlad-poijan kel soittau Sattuma-perehansamblis. Sattuma pajattau suomekse, karjalakse da ven akse. Joukkuo tundietah ymbäri muailmua, Ven al da ulgomual gi. Sattumal on piästetty ilmah nelli pajodiskua. ÎÎ Tänäpäi mies ruadau Petroskoin konservatouries suomelas-ugrilazen muuzikan laitoksen opastajannu da soittimien kohendajannu. Dmitrii D omin soittau iččeh azuttuloil soittimil. Kuva: Mikko Ollikainen Rubei soitin helevästi soittamah Ol ga Smotrova Dmitrii D ominan poigah Vlad yheksävuodizennu rubei pajattamah da soittamah Sattumas. Kuva: Kirill Ognev Joga Karjalan čupus, joga pienes hierus rahvas on pajatettu ilmazen ijän, loitokse kuuluttih soittimien čomat iänet. Paimoi sarvel soitteli, kandeleh hil l ah helizi, jouhikon iäni kähizi. Ei unohtuksih jiädy endizet aijat. Rahvas Karjalas tännesähgi pajatetah da soitetah, jatketah vahnoi taboi da perindölöi. Dmitrii D omin on rahvahallizen soitanduperindön enzimäzii elävyttäjii. Kaikin tietäh händy nerokkahannu soittajannu. Dmitrii oli tundietun Mylläritfolkjoukon eräs alguhpanijois, soitti Kantele-joukos, jo äijän vuottu mies soittau Sattumapajojoukos. Ei vai jogahine tiijä, ku kai soittimet, kudamil Dmitrii soittau, häi luadiu iče. Soittimien luadijal pidäy maltua ei vai soittua soittimil, ga vie tutkiegi niilöi. Sit vai ristikanzas voi tulla hyvä muasteri, lujoittau Dmitrii D omin. Dmitrii D omin ruadau Petroskoin konservatouries suomelas-ugrilazen muuzikan laitoksel opastajannu da soitti mien kohendajannu. Vuvvel 1986 nuori valgoven alaine briha tuli Karjalah jatkamah muuzikkuopastundua, piäzi Petroskoin konservatourieh. Viizi vuottu häi opastui soittamah klarnietal, tutki klassillizii soittimii. Konservatourieh tulduu Dmitrii ni smiettinyh ei, ku on olemas vie rahvahallistu soitindu. Nelländel vuozikursal opastujes minä tulin ruadamah tänne, konservatourieh, kohendelin huulisoittimii. Samannu vuon puutuin vie toizeh ruadoh Kantele-joukkoh. Nämä ruavot oldih minule mieldy myöte, silloi rubeingi tutkimah rahvahallizii huulisoittimii, sanelou D omin. Kahten ruavon maltai Enzimäine soitin, kudaman luadi Dmitrii, oli fleitu. Minuu niken ei opastannuh sidä luadimah, kaikkeh iče opastuin. Lapsusaijas käziruadoloi suvaičen, toinah tämä nero died oisgi tartui minuh. Omahizet sanotah, ku runoilijannu da taidoilijannu olles häi myös kuda-midä soitindu maltoi luadie, mustelou Dmitrii. Vie konservatouries opastujes Dmitrii D omin nikui ei voinnuh vallita, midä hänel olis parembi ruadua luadie da kohendua soittimii vai olla soittajannu. Mugai häi ruadau kahtu dieluo, ku mollembua hyvin maltau. Dmitrii D omin maltau luadie kaikkii suomelas-ugrilazii soittimii, ga tänäpäi hänen ruadopertis on äijy eriluadustu volinkua, juuri sidä soitindu neroniekku on rakas luadimah. Toinah konzutahto kandelehengi luajin. Minun mieles nimidä jugiedu täs ruavos ei ole, nagrau D omin. Ga toinah ei se ole muga, äijäthäi smietitäh, ku torvigi on ylen helpo luadie. Kai materjualat soittimih niškoi Dmitrii iče löydäy, mies tiedäy jo kudai puu pädöy sih libo täh soittimeh niškoi, äijiähäi materjualua ei ni pie. Ennevahnas volinkoi luajittih lehmän kuzipuzuris da linnun, sanommo, kurren sorkis. Nygöihäi jugiettavu on löydiä tämänmostu materjualua, sendäh kuzipuzurin sijah panen volinkah pakietan, sorkien sijah plastiekkutrubkazet, sanelou neroniekku. Suomelas-ugrilazien soittimien histourien tutkijannu olles D omin on varmu, ku volinkal on suomelas-ugrilaine alguperä. Soittajii kazvattamas Äijät soittimet Dmitrii D omin luadiu iččeh niškoi, ga puaksuh rahvasgi kyzytäh neroniekkua luadie se libo tämä soitin. Ulgomualegi toiči pidäy työndiä soittimii. Toiči rahvas iče ei malteta sanuo, mittuine soitin heile pidäy, ei hyö smietitä, ku niidy on muga äijy, ku jogahizel on oma iäni da omat eričykset, sellittäy Dmitrii. Minä ainos ezmäi kyzyn, keneh niškoi soitin pidäy luadie, rubieugo soittamah sil lapsi vai kentahto vahnembi. Volinkoi harvu ken kyzyy luadimah, enimite fleitoi kyzytäh lapsih niškoi. Tuondoi Marin seuran rahvas kyzyttih luadie kaksi marilastu volinkua. Tuliel tahton luadie kai volinkat, kudamat oldih marilazil, sanou D omin. Dmitrii D ominal on opastujuagi. Nuoret, kudamil ei ole muuzikkuopastustu, tahtotah opastuo soittamah, Dmitrii avvuttau heidy, sellittäy kai da ozuttau. Nuori Karjala -liiton erähän projektan hantuzis Dmitrii D omin pidi masterkluassoi, kus opastettih Ven an eri piirilöispäi tulluttu rahvastu soittamah kandelehel, jouhikol da huulisoittimil. Pidämäh master-kluassoi neroniekkua puaksuh kučutah Suomehgi. Sie Sibeliuksen akadeemieh tulou opastumah nuordu kogo muailmaspäi, heile Dmitrii sanelou suomelas-ugrilazis soittimis. Tänäpäi miehel on yhteisruaduo Helsinkin Inkeriseuran kel, händy tuaste vuotetah Suomeh opastamah. Minul himoittau, ku nuoret suvaittas muuzikkua, ku minun soittimil ainos olis soittajua, toivou D omin. Ruado jatkuu Jo ammui Dmitrii D omin ruadau erilazis projektois. Karjalan rahvahallizien kultuuroin keskuksen ruadajii D omin avvutti elektronnoin entsiklopeedien ilmah piästämizes. Tämä entsiklopeedii sanelou perindöllizis karjalazis soittimis, niilöin iäniigi suau sie kuulta. Dmitrii tuli abuniekaksegi Natalja da Jevgenii Mihailovile heijän Pohjazen kylän muuzikku -kniigan luadimizes. Tänäpäi minä ruan Kižimuzein da Nuori Karjala -liitonke. Yhtes myö luajimmo fil mua paimoin soittimih näh. Sie myö kerrommo sarvien da torvien luadimizes da niilöin roulis. Fil man prezentatsien piemmö jo sulakuus, uskou Dmitrii. Tuliel D omin tahtou luadie fil mat fleitois da klarnietois, mieles on myös luadie fil mu kahdeleheh da jouhikkoh näh. Minä tahton andua omat nerot nuorele polvele, opastua heidy luadimah soittimii. Jo ammui mieles on luadie oma opastunduperti, azettua sinne uvvet ruadolaittehet. Nygöi konservatourien johtajat ruvettih täyttämäh minun tahtoloi, ostetah uuzii laittehii. Toinah jo tänävuon roihes moine opastunduperti, toivou Dmitrii D omin.

6 6 Muhahtai! Laukas myöjy kyzyy pienel brihaččuzel:»» joudoaigu Gor an gor a, sinul tottugo muamo käski ostua kolme kiluo n amuu da kaksisadua grammua kartohkua? Anuksen čupun kaunehus Natalja Judina Anuksen rahvahallizeh muzeih avattih uuzi ozuttelu. Sih kačottavakse on pandu niilöin taidoilijoin ruavot, ket mennyt vuon kezän da sygyzyn aigah piirustettih Anuksen čupul. Karjalas mulloi ruvettih ruadamah Karjalan ulgoilmupiirustus luagerit. Niilöin tarkoituksennu on taidoruavon kehittämine, samal aigua nämmien luageriloin piendäl luajitah hyvät olot piirustusruavon kehittämizekse. Tämä projektu kannatettih Ven an taidoilijoin liiton Karjalan ozaston piälimäine Anatolii Titov, Anuksen OOO Družba da sen johtai Inga Gurilova, Anuksen taidoškola da rahvahalline muzei, myös petroskoilazet da kondupohjalazet partn ourat. Ku taidoilijat voidas kerävyö yhteh da piirustua, Inga Gurilova andoi ilmai tilat omis turistukompleksois Nurmoilas da Aleksalas. Taidoilijat tuldih omil mašinoil, sendäh suadih ajelta Anusrandua myöte da piirustua sen čomii taloloi, meččyjogiloi da Luadogan järvie. Mennyt kezäl da sygyzyl Anukseh tuli tundiettuu dai nuordu taidoilijua Karjalas, Novgorodas, Murmanskas, Pskovas da Suomespäi. Kaikkiedah kaksikymmen kaksi hengie. Oli heijän joukos anukselastugi taidoilijua: Jurii Bobin, Natalja Čanžina, Jurii Kanojev da Jelena Novikova. Anuksen muzeih avattu ozuttelu on taidoilijoin yhtehine ruado. On hyvä mieles nähtä oman rannan tuttavii kohtii, kudamii piirustettih eri muasterit. Ozuttelun avajazis Anatolii Titov lyhyösti sanoi joga taidoilijah da hänen piirustustabah nähte. Inga Gurilova ezitti anukselazile uvven stolakalendarin, kudamas suau nähtä taidoilijoin ruadoloi. Tuliel tämä ozuttelu vietäh Kondupohjah, sit Petroskoihgi, kus kačottavakse pannah enämbi ruaduo, piälinnan rahvasgi suajah ihailla meijän čupun kaunehuttu. Anatolii Titov (hur.), Inga Gurilova da Viktor Leontjev ozuttelun avajazis. Inga Gurilova ezittäy uuttu kalendarii, kudamas on ozuttelun luadijoin piirustuksii. Kuva: Natalja Judina, Oma Mua»»Siänennustus Keskiaijal karjalazil tuli puolistua omua muadu ruoččilazis, rajoi sih aigah puaksuh siirreltih, sendäh äijil rahvahil omis roindukohtis tuli muuttua uudeh kohtah. Kuva: Margarita Kemppainen Tuhukuun 23. päivänny on Ižänmuan puolistajien päivy Vagau vahnu Väinämöine Tuli sidä kaččomah, Sai häi tuliterän miekan, Otti omah oigieh kädeh, Kaččelou da kiändelöy, Nenga sanoi da pagizi: Ongo miekku miesty myö, Ongo kandajan mugaine?»»kanzalliskielizet programmat Kodirandaine-kanualan raadivo-ohjelmat 28. tuhukuudu, ezmäinargi 12:20 Nikolai Nazarovan ohjelmu livvikse Galina Baburovan ohjelmu vepsäkse 1. kevätkuudu, toinargi 12:20 Anna Usovan literatuuruohjelmu 2. kevätkuudu, kolmaspäivy 12:20 Lena Karpovan ohjelmu varzinkarjalakse Oli miekku miesty myö, Varzi kandajan mugaine, N okas valgei kuuhut pastoi, Teräs pastoi valgei päivy, Lujas varres tiähtet tuikki, Heboine sen teräl hirnui, Kaži n augui nuagloin piäs, Koiru haukui lujas huodras. Kalevala, 39. runo. Livvikse on kiändänyh Zinaida Dubinina 3. kevätkuudu, nelläspäivy 12:20 Tatjana Jakovlevan ohjelmu varzinkarjalakse Galina Baburovan ohjelmu vepsäkse. 4. kevätkuudu, piätteniččy 12:20 Arto Rinnen muuzikkuohjelmu suomen kielel Uudizet kanzallizil kielil (joga päiviä paiči suovattua da pyhiäpäiviä) Petroskoi Anus Priäžy Suojärvi Sortavala Pitkyrandu yö päivy yö päivy yö päivy yö päivy yö päivy yö päivy 23 / / / / / / / On otettu: konzu? kus? 23 /02 02 /03 Kodirannan muzei Kalevalale omistettu ozuttelu Pohjazen suurin runoelmu. 24 / / / Kanzalline teatru Seppo Kantervon Lembi suomen da karjalan kielel. Kanzalline teatru Kantele-ansamblin etnomuuzikan ohjelmu Karsikko. Kanzalline teatru Kalevalan päiväkse suurel laval on Muailman syndy, Kalevalan enzimäzen da toizen runon mugah luajittu spektakli.»»tule abuh ÔÔ Carelia-žurnualan toimittajat kehitetäh karjalan kielen maltajii, kirjuttajii, toimittajii, tiedo- da kultuurualan ruadajii, opastujii yhtymäh karjalankielizen al manuahan luadimizeh. Se huavatah piästiä ilmah kezäl Al manuahas pidäy olla runohuttu da prouzua, očerkua, lehtikirjutustu, arvosteluloi, kiännösty koskijua kirjutustu, nuorien mieldy. Karjalan kielel kirjuttajat, tuogua omii materjualoi Carelian toimitukseh: Petroskoi, Titovan piha, 3 carelia@rkmail.ru»»hyvittelemmö! Oman Muan toimitus hyvittelöy kaikkii miehii Ižänmuan puolistajien päivän kel. Lujua tervehytty teile, ozua, perehsobuu, lykkyy. Olgah teis omale muale da omale perehele hyvä tugi. haldivoiččijat: Karjalan rahvahan lehti Alustettu kezäkuus 1990 Karjalan tazavallan Zakonoinhyväksyndykerähmö, Karjalan tazavallan hallitus, Karjalan Rahvahan Liitto da Julguamo Periodika Piätoimittai Jelena Migunova julguamon da toimituksen adressi: Titovan piha 3, Petroskoi, Karjalan Tazavaldu ÎÎ Tel: (814-2) ÎÎ omamua@mail.ru Internet: ilmahpiästäi: ÎÎ Valdivolline Periodika-laitos ÎÎ Painettu Anohinale-nimizes painamos, Petroskoi, Pravdan piha 4 ÎÎ Kirjoile pani Ven an Federatsien kirjupainoalan komitiettu Indeksu ÎÎ Registrunoumeru ÎÎ Painettavakse on allekirjutettu ÎÎ Painandulugumiäry 700 ÎÎ Tiluandu 165 ÎÎ Hindu 10 rubl ua Redizainu Fenomen-mediajoukko (Piiteri)

7 »»TV:n programmu 28. tuhukuudu 6. kevätkuudu 7 Понедельник 28/ 02 Вторник 1/ 03 Среда 2/ 03 Четверг 3/ 03 Пятница 4/ 03 Суббота 5/ 03 Воскресенье 6/ Доброе утро. Церемония вручения наград американской киноакадемии Оскар Прямой эфир из Лос-Анджелеса , 12.00, 15.00, 18.00, 00.20, Новости , Хочу знать ОБРУЧАЛЬНОЕ КОЛЬЦО Федеральный судья Жди меня Церемония вручения наград американской киноакадемии Оскар Передача из Лос- Анджелеса Х.ф. НАПРЯГИ ИЗВИЛИНЫ , Х.ф. ВСЮ НОЧЬ НАПРОЛЕТ , Д.ф. Большойбольшой ребенок. Юрий Богатырев. Вести Вести- Карелия НА СОЛНЕЧНОЙ СТОРОНЕ УЛИЦЫ Х.ф. КРИК О ПОМОЩИ Х.ф. ЗАКАТ Городок Канал Евроньюс Кто там , 01.35, Программа Х/ф АДАМ И ХЕВА Д/ф Масленица Линия жизни Д/с История произведений искусства Спектакль Между небом и землей Д/ф Ицукусима. Говорящая природа Японии М/с Мах и Шебестова на каникулах М/ф Оранжевое горлышко, Кот Котофеевич Т/с ДЕВОЧКА ИЗ ОКЕАНА Кумиры IV Международный искусств в Сочи. ГСО Новая Россия. Дирижер В.Гергиев Ступени цивилизации. История науки Главная роль Сати. Нескучная классика Д/ф Художественные провокации Валерия Фокина 21.25, Academia Тем временем Город женщины Кинескоп с Петром Шепотинником Д/ф Борис Рыжий Ф.Шуберт. Соната. Исполняют Гидон Кремер (скрипка) и Олег Майзенберг (фортепиано) 05.00, 09.00, 12.00, 15.00, 18.00, 23.30, Новости Хочу знать ОБРУЧАЛЬНОЕ КОЛЬЦО Федеральный судья На ночь глядя Х.ф. СОМНЕНИЕ , Х.ф. РАССВЕТ МЕРТВЕЦОВ Д.ф. От шатра до сцены. Главный цыган Советского Союза НА СОЛНЕЧНОЙ СТОРОНЕ УЛИЦЫ Х.ф. ВЕЧНО МОЛОДОЙ Честный детектив ЗАКОН И ПОРЯДОК БИЛЛИ ИНГВАЛ Городок , Главная роль 10.30, Программа Х/ф ВЕСЕННИЙ ПОТОК Вечерний свет 12.50, Ступени цивилизации. История науки Пятое измерение Т/с МЕРТВЫЕ ДУШИ Д/ф Бенедикт Спиноза М/с Мах и Шебестова на каникулах М/ф Янтарный замок, Маленький Шего Т/с ДЕВОЧКА ИЗ ОКЕАНА 17.05, Город женщины IV Международный искусств в Сочи. Камерный ансамбль Берлинские барочные солисты 18.20, Д/ф Гринвич - сердце мореплавания Власть факта Больше, чем любовь 21.25, Academia Апокриф Х/ф ДОЛГАЯ СЧАСТЛИВАЯ ЖИЗНЬ Л.Бетховен. Концерт для фортепиано, скрипки и виолончели с оркестром 05.00, 09.00, 12.00, 15.00, 18.00, 00.20, Новости Хочу знать ОБРУЧАЛЬНОЕ КОЛЬЦО Федеральный судья Д.ф. Михаил Горбачев. Он пришел дать нам волю Х.ф. ХРОНИКИ РИДДИКА: ЧЕРНАЯ ДЫРА , Х.ф. Я ЗАВЯЗАЛ Д.ф. Михаил Горбачев о себе , Дежурная часть НА СОЛНЕЧНОЙ СТОРОНЕ УЛИЦЫ Исторические хроники Х.ф. ЗЛО БЕССМЕРТНО ЗАКОН И ПОРЯДОК БИЛЛИ ИНГВАЛ Городок 10.15, Главная роль 10.30, Программа Х/ф ЗОНТИК ДЛЯ НОВОБРАЧНЫХ Вечерний свет 12.50, Ступени цивилизации. История науки Легенды царского села Т/с МЕРТВЫЕ ДУШИ М/с Мах и Шебестова на каникулах М/ф Рикки Тикки Тави, Самый младший дождик Т/с ДЕВОЧКА ИЗ ОКЕАНА 17.05, Город женщины IV Международный искусств в Сочи. Камерный ансамбль Солисты Москвы. Дирижер Ю.Башмет. Солист Д.Мацуев Абсолютный слух Генералы в штатском 21.10, Д/ф Кёльнский собор 21.25, Academia Магия кино Х/ф КОРОТКИЕ ВСТРЕЧИ Фортепианные миниатюры С.Рахманинова исполняет А.Гиндин 05.00, 09.00, 12.00, 18.00, 23.30, Новости Чемпионат мира по биатлону. Смешанная эстафета. Прямой эфир ОБРУЧАЛЬНОЕ КОЛЬЦО Федеральный судья Человек и закон Судите сами Х.ф. 40 ДНЕЙ И 40 НОЧЕЙ , Х.ф. ПОДРУГА НЕВЕСТЫ Д.ф. Александр Годунов. Побег в никуда НА СОЛНЕЧНОЙ СТОРОНЕ УЛИЦЫ Поединок Х.ф. МАТРИЦА: РЕВОЛЮЦИЯ ЗАКОН И ПОРЯДОК БИЛЛИ ИНГВАЛ Городок , Главная роль 10.30, Программа Х/ф ГОРОДСКОЙ РОМАНС Вечерний свет 12.55, Ступени цивилизации. История науки Д/ф Московские усадьбы. Сцены из старинной жизни Т/с МЕРТВЫЕ ДУШИ М/с Мах и Шебестова на каникулах М/ф Золотое перышко, Дора-Дора-помидора Т/с ДЕВОЧКА ИЗ ОКЕАНА 17.05, Город женщины IV Международный искусств в Сочи. ГСО Новая Россия. Дирижер В.Гергиев. Солист Ю.Башмет 18.15, Д/ф Гималаи. Горная дорога в Дарджилинг. Путешествие в облака Черные дыры, белые пятна Д/ф Играем Покровского 21.25, Academia Культурная революция Х/ф О ЛЮБВИ Кшиштоф Пендерецкий. Concerto grosso для трех виолончелей с оркестром 05.00, 09.00, 12.00, 15.00, 18.00, 23.30, Новости , Хочу знать ОБРУЧАЛЬНОЕ КОЛЬЦО Федеральный судья Свидетели ОБМАНИ МЕНЯ , Х.ф. ЗЕЛЕНАЯ МИЛЯ Мусульмане Мой серебряный шар О самом главном НА СОЛНЕЧНОЙ СТОРОНЕ УЛИЦЫ Х.ф. БОЛЬШАЯ КРАЖА Горячая десятка ЗАКОН И ПОРЯДОК БИЛЛИ ИНГВАЛ , Главная роль 10.30, Программа Х/ф СТАРОМОДНАЯ КОМЕДИЯ Вечерний свет Ступени цивилизации. История науки Письма из провинции Т/с МЕРТВЫЕ ДУШИ М/с Мах и Шебестова на каникулах М/ф Мистер Пронька, Веселая карусель Т/с ДЕВОЧКА ИЗ ОКЕАНА Город женщины IV Международный искусств в Сочи. Камерный ансамбль Солисты Москвы. Дирижер Ю.Башмет. Солист Р.Капюсон 18.35, Д/с Дворцы Европы Д/ф Русский француз Александр Алексеев Х/ф ДАМА С СОБАЧКОЙ Линия жизни Д/ф Сиань. Глиняные воины первого императора Пресс-клуб XXI Кто там Ночь в музее 05.00, 09.00, 12.00, 15.00, Новости , Детективы Хочу знать Чемпионат мира по биатлону. Спринт. Женщины. Прямой эфир Криминальные хроники Поле чудес Давай поженимся! Клуб Веселых и Находчивых. Высшая лига Х.ф. КОШЕЧКА Х.ф. ВЕРА ДРЭЙК Д.ф. Вторые похороны Сталина Субботний вечер Кривое зеркало Девчата Х.ф. ЯСНОВИДЯЩАЯ Х.ф. ПЯТЬ НЕИЗВЕСТНЫХ Х.ф. РАСТУЩАЯ БОЛЬ Х/ф БОЛЬШОЙ СОН 10.00, 15.30, 19.30, Главная роль 10.30, Программа Х/ф КАПЕЛЬ Вечерний свет Д/ф Чарлз Диккенс Д/ф Прекрасная трагедия Т/с МЕРТВЫЕ ДУШИ В музей - без поводка М/ф Как казаки невест выручали За семью печатями Д/ф Венгрия. Замок Бори Царская ложа В гостях у Бенефис Юрия Веденеева в театре Московская оперетта Х/ф ЛЕДИ МАКБЕТ МЦЕНСКОГО УЕЗДА Дом актера Х/ф ПТИЦА Обыкновенный концерт с Эдуардом Эфировым М/ф Большой подземный бал 05.40, Х.ф. НАШИ СОСЕДИ , 10.00, Новости Играй, гармонь любимая! М.ф Умницы и умники Слово пастыря Смак Д.ф. Ия Саввина. Гремучая смесь с колокольчиком Д.ф. Любовь глазами мужчин Д.ф. Елена Яковлева. ИнтерЛеночка Чемпионат мира по биатлону. Гонка преследования. Женщины. Прямой эфир Х.ф. РИТА Концерт Александра Серова Вернись, любовь! Х.ф. КРАСОТКА Жестокие игры Прожекторперисхилтон Х.ф. МАЛЕНА Х.ф. ПРИКЛЮЧЕНИЯ НЯНИ Х.ф. ПОВЕЛИТЕЛЬ БУРЬ Детективы Х.ф. ВСЕ, ЧТО ТЫ ЛЮ- БИШЬ Смехопанорама Сам себе режиссер Утренняя почта Сто к одному , 14.00, , АНЖЕЛИКА Вести-Москва Смеяться разрешается Танцы со Звездами Х.ф. У РЕКИ ДВА БЕРЕГА Д.ф. Геннадий Хазанов. Повторение пройденного Х.ф. КУДРЯШКА СЬЮ Х.ф. КРАСНАЯ ПЛАНЕТА Комната смеха , 01.50, Программа Обыкновенный концерт с Эдуардом Эфировым Х/ф ЖЕНИТЬБА Легенды мирового кино Х/ф ЛЕДЯНАЯ ВНУЧКА М/ф Золотые колосья, Стрекоза и муравей 14.25, 17.10, Острова Звёзды цирка Юбилейный концерт Государственного академического русского народного хора имени М.Е.Пятницкого. Художественный руководитель Александра Пермякова Х/ф СЕЛЬСКАЯ УЧИТЕЛЬНИЦА В гостях у Концерт авторской песни в Кремле Москва. Накануне весны Контекст Х/ф ДАНТОН Российские звезды мирового джаза Huomivo! Ô Ô Musta kaččuo Karjalan TV:n kanzalliskielizen toimituksen Omin silmin -ozutustu nellänpiän 17. tuhukuudu Rossija 1 -kanualal aigah. Programmas: Ol ga Ognevan ohjelmu Do you speak karjalakse?, Natalja Vorobein Venehjärven Lesozet, Kotosalla-ohjelmu da Jousnen järved -juokon pajatukset.

8 8»» sanasuari Kezämökin ižändy Kaštan Anatolii Ognev Kringeli En sanos, ku syömine oli eriluaduine, ga koiru oli rakas syömäh da aijan mendyy kyllästyi. Toiči myö ämmättäjen koirua toimmo sille kringelii, zuuharistu libo pečen n iä Kaštan suvaičči magiedu. Myö rubeimmo andamah kringelii koirale joga kerdua kodih lähtijes. Toiči puutui andua liigua, sit Kaštan peitti niidy muah varakse. Kerran toinah oli kummu. En ottanuh kerale nimidä magiedu eigo lähtijes olluh mil gostittua Kaštanua. Sanoingi sille: Kaštan Ivanič, prosti, tänäpäi kringelii ei ole. Koiru hävii silmis, kodvazen peräs juoksou savuspäi kringeli hambahis. Kaivoi oman taguon! Vezi Ruavon loppiettuu myö tavan mugah šuorivuimmo puhtahih sobih da pezevyimmö enne kodih lähtendiä. Minä sih niškoi toin kaivospäi rengin vetty. Kaštan Ivanič sil aigua ainos lähti bokkah: ei suvainnuh vetty. Minä pöllättelin koirua, brizgutin viel. Se nosti hännän da juoksi pagoh, kačahtelih tuaksepäi, vuotti, konzu pezevymmö, vaste sit tuli järilleh. En tiijä, min periä Kaštan nenga varai vetty. Ga juuri vezivaravo petti koiran. Koppi Enzimäzen talven mendyy, kudaman Kaštan eli kesken olijas kois, minä piätin luadie koirale kopin. Luajin sidä kois, pertis. Azuin sie kodazen koirale valmehekse, vai levo oli pandavu. Kuni ruavoin, Kaštan ainos pyöri rinnal. Oččuseiniä azujes tahtoin kaččuo, kui Kaštan rubieu sydämeh menemäh, eigo loukko ole pieni. Azetin oččuseinän da sanoin: Kaštan, tules, miäriämmö! Koiru kačoi kodvazen aigua dai meni sydämeh, piän jätti ulgon, da vai kaččou kilkettäy viizahasti. Kai oli kunnos: sydämeh piäzendyloukko miellytti minuu dai Kaštanua. Azetin kai seinät yhteh, kannoin kopin pihale da panin levon. Kodaine rodih ylen hyvä kaččuo dai minä azetin sen pordahilluo salbamon tyveh. Hyväs mieles istavuin aijoituksele, kudai ymbäröiččöy meijän pihan, Kaštan meni pitkälleh rinnal. Sanoin sille: Nygöi, Kaštan Ivanič, sinä olet täyzivaldaine ižändy. Sinul on oma kodi. Koiru virui kodvazen, kačoi minuu, sit nouzi da meni koppih, rouno oli ellendännyh minun sanat. Uuzi kodaine rodih koirale mieldy myö da Kaštan eli sie kolme talvie. Sinizet silmät»»kerdomus Nikolai Zaitsev»»Pyhät da arret Enämbiä en voi kestiä tulistu vihua, vai yhty vihua kai nämmä vuvvet, ni yhty päiviä, hos en juo nygöi viinua, ga ei se avvuta en suvaiče omua mučoidu pidäy erota. Buat ušku pani käin Miitrien olgupiäle. Ga minä en voi erota omas koispäi, se on omil käzil nostettu da kunnebo voizin lähtie nämis ijis?... Buat ušku otti Miitrien käin, pani omale polvele da sanoi: Toizen piäle vihas suuttunuh ristikanzu on läžii, pidäy panna plastiri syväimele rakkahus; pidäy paista hänenke hyväzilleh, rakkahuol, gu viha ei ole juurdunuh, on vai väliaigaine puhkiemine, näit iče, kui hänen syväin da viha leppyy sinun sanois da rakkahuos, kui hyvys voittau pahan. Musta, ristittyöl ainos pidäy olla armolline hengi, lembei sana tagan. Pitkäh meijän riidu on venynyh. En ole varmu, gu se konzutahto lopeh. Lopeh sit, gu kudaitahto meis menöy toizele ilmale. Älä muga duumaiče, se on riähky. Älä pie pahua mieldy konzu vihanpilvet kerävytäh sinus ymbäri, toine tostu mustembat, konzu sinun hengeh tartutah viha, kadehus da muut tiijät varmah, ei net hätkie olla taivahan rannas, kävelläh sinne-tänne dai mennäh siiriči, jälles päiväine rubieu pastamah endisty enämbäl. Hyö hätken paistih keskenäh. Buat ušku nouzi, pani käin Miitrien olgupiäle da pyrritti lähtemäh käymäh Jumalan Pyhäkköh kirikköh, kunne häi parahite oli menemäs. Kirikköh tulduu buat ušku ristii silmät da kumardih, koskettajen sormil latettu. Miitrii tahtomattah, ga sežo risti silmät. Buat ušku pehmiel iänel jatkoi: O, Jumalan Pyhäkkö, mitus hyvys, hyvä on sinuu tiä molie! Kus on lämmembi malittu, se vai seinis Sinun, Jumalan Valduistuimen da sil Istujan silmien ies! Toven hengi lämbiey malittuu lugijes da kyynälet rožii myöte valutah gu vezi, lugi buat ušku Ioanan Kronštadskoin sanat. Buat ušku lugi lembiesti malitun da Miitrii heldyi kyynälih. Häi hengästih syväh da buitogu lauhtunuh, muhahtih kyynälsilmis tävvel suul. Jälgimäi buat ušku sanoi: Salbua silmät da sano minule, mittumat silmät ollah Sinun mučoil? Myö olemmo jo ylen ammui naizis minä en.. sinizet. Sinizet silmät! ihastui Miitrii. Kiirehtä pellastua oma dai hänen hengi, kiirehtä moliekseh, kuni on vägie da sinä dai häi roittohes järilleh ičekse. Kiirehtä sanuo rakkahuon sana mučoile. Sana on Luoju da Jumal, joga Hänen sana on tozi da ruado. Moizet pidäy olla meijän sanat, gu myö olemmo luajittu Jumalan jyttyöh, kui muut pagizijat olendot. Nygöi kiirehtä omah kodih, omah pereheh. Sinä olet toine ristikanzu vai lövvä vägie tunnustuakseh. Kai vägi on sinun syväimes; kebjei on syväimel da ristikanzal on kebjei, hyvä; jugei on syväimel kaikel on paha, ga hoivua voit löydiä uskos da Jumalan Pyhäkös kirikös, nämmien seinien sydämes. Tiä Jumal kaččou da vardoiččou juavolin vallas. Tämä ongi suurin sekrietty, kudai kaikil pidäs tiediä. Konzu hoivu on hengel, ristikanzu on valmis juoksendelemah da hyppimäh: sendäh David leikkijen hyppi Oman Pyhäkön ies. Miitrii risti silmät oijendajen oigien kämmenen huruan kämmenen piäle, kyzyi buat uškal blahosloven n an da lähti kiriköspäi kodih. Muailmu oli muuttunuh. Keldazet syyspuut ystävällizesti seizottih kodiloin pihois, buitogu akkiloijen niidy, sinizes ehtytaivahas tuli rauhuttu muailmale. Miitrii astui kebjieh, gu lendi, syvä hengitys andoi vägie. Häi azetui pertin veriän edeh Minä avaitan tundemattoman naizen ustu. Minä olen toine ristikanzu. Kenen minä sie vastuan? kyzyi häi iččiedah. Voingo rakastuo täh naizeh, kuduadu nikonzu en ole nähnyh, häi on uuzi, ihan uuzi dumaičči mies. Jatkuu. Algu n:lois 2.-4.,6. Karjalaine rahvahankalendari Maido Toiči konzu nikedä ei olluh, myö Kaštanan kel lähtimmö omas pihaspäi kujoh da astuimmo aijan mugah alah rotkossah, sit kiännyimmö järilleh, minä kučuin jällel jiännytty Kaštanua da kodih myö juoksimmo kilbah. Koiru juoksi minun peräh, mi ylen äijäl miellytti meidy mollembua. Kerran, nenga juostuu, tulimmo kodih da minä sanoin: Midä, Kaštan Ivanič, emmogo juo maiduo? Koiru vastai sih nenga nuoli kielel iččeh kuivanuot huulet. Muinai vardoiččii Toiči minul tuli sellittämätöi himo ottua koiru yskäh. Otin Kaštanan ezikäbälien kainalolois, nostaldin sen ei korgiele muas da pagizutin. Sanoin: Täs, Kaštan, on sinun piha, sinun taloi, täs sinä olet piälimäine, kaiče da vardoiče tädä kaikkie! Koiru ylen vagavah luaduh nostaldi piän ylähpäi da oli nimilleh. Vikse sil hetkel ylen äijäl kunnivoičči iččiedäh. Tuaste kringelit Kringelil myö koirua syötimmö alalleh. A ku se ei peittäs niilöi muah varakse, minä kringelilöi katkoin. Kerran ruavon jälles šuoriin kodih da lähtendiä vaste rubein katkomah kringelilöi. Ga sil keskie yksi kirboi dai Kaštan otti sen suuh kogonazennu. Minä sežo otin suuh kringelin. Kaštan muga äijäl hämmästyi, ga avai kijan dai kringeli kirboi muah. Toiči minä panin hänele kringelin palazii koin pordahile. Sit Kaštan hurual käbäläl lykki net alah, vieretteli muadu myö, äski sit söi. Loppuoza. Algu n:s 5. Karjalakse on kiändänyh Ol ga Ogneva Ol ga Ogneva Enne kezän akatta, ku talven lehmättä. (Impilahti) Ken talvet ajau tukkie, sen kezäl pellot kazvau kukkie. (Suistamo) Talvi kohtuu kandau, a kezä lastu kaččou. (Salmi) Kezäl roih marjua, ku hagarua puulois on äijy talvel. Eihäi talvi ole lumettah, kezä vien vihmumattah. (Tulemjärvi) Suvi suures lumes, pakkaine pahas ilmas. (Impilahti) Lumi ei tule taivahas, vai pilvis. (Impilahti) Midä korgiembat lumihanget, sidä suurembat vil l at. Talvel tabana, purgu tahi pakkani. (Suistamo) Pakkastu vaste kaži päčil da pačin edeh liččuah. (Siämärvi) Pakkazel on nuorien miehien liikundupäivy. (Impilahti) Kudaman talvel kylmäy, se kezäl heinarres sulau. (Siämärvi) Eihäi talvi ole lumettah, kezä vien vihmumattah. Rebointulien palamizes tulou purgu libo pakkaine. Pakkazel on tuli muas, toine taivahas. (Salmi) 25. päivässäh tuhukuudu jatkuu harja-aigu, suurien tuulien da tuhuloin aigu. Harjan tuiskut turpiemmat, harjan pakkaset pahimmat, istujan koiran kattau (Kiestinki). Kyllä keštäy harjan hankkie kovie, akan lehmän ammuo, ukon koiran ulvuo. Harjan purut purkusimmat, harjan pakkaset pahimmat, ukon koiran ulvottau, akal lehmän ammottau, heposen varšan vaččah kylmäy. Tuhukuu on matikanpyvvändyaigu. Matikas on vuvven algu. Ku matikkua suadaneh äijy, sit tänävuon parembi joga kalua puuttuu. A ku matikkua puuttunou vähä, sit tänävuon muudugi kalua vähä suahah. 28. tuhukuudu algavuu pyhäkesken jälgimäine nedäli, pyhälaskunedäli. Tämä on gostindunedäli, lauzinaine nedäli, konzu joga päiviä syvväh argie, pastetah kyrziä, čupukkua, happoidu da val l oidu. Pyhälaskus vai riehtilät rämistäh. Pyhälaskunnu pitkiä pelvastu čuratah da tyttölöin lähtielöi poltetah. Ennevahnas mužikat dai akat čurattih pitkiä pelvastu. Čuruamattah ei suan nuh olla, uskottih sit pelvas ei kazva pitkäkse da šuoriekse. Sih niškoi nedäli kai vie ajeltih lapset, nuorižot dai vahnembat heboloil pitkin kyliä.