Pyhät da arret yksih kanzih

Transkriptio

1 черный K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 02 (1040) Pakkaskuun 19. päivy 2011 ÔÔ Joga ruadoh on neruo s. 3 ÔÔ Pajo hengen hoivendau s. 4 ÔÔ Juurettah ni kargei heinäine ei kazva s. 5 Synnynmuanaigua arbailtah omua tuliedu ozua. Prezentatsies Pyhät da arret -kirjan luadijua Ol ga Ognevua täs ruavos autoi Alla Gubareva. Kuva: Mikko Ollikainen Pyhät da arret yksih kanzih»»ol ga Ognevan da Aleksei Konkan Pyhät da arret -kirjan prezentatsii piettih Vuasil l an päivänny Ilona Veikkolainen Talvikuul ilmah piästetyn Pyhät da arret -kirjan prezentatsii piettih mennyt piätteniččän, 14. pakkaskuudu, juuri Synnynmuanaijan Vuasil l an päivänny. Enzimästy kerdua yksih kanzih on kerätty karjalastu sananpolvie da sananpiädy, ennustustu, karjalazen rahvahan tabua da perindyö. Uvven 210-sivuzen kirjan luadijoinnu ollah Ol ga Ogneva da Aleksei Konkka. Enne piästettih ilmah tämänmoizii kirjoi. Erähil niilöis oli pieni painosmiäry, erähät oli tarkoitettu vai tiedomiehile. Minä tahtoin, ku kirjan suas lugie jogahine, sanou Karjalan TV:n Kanzalliskielizen toimituksen ruadai Ol ga Ogneva. Luadimah kirjua Ol ga kehitti etnograffua Aleksei Konkkua. Tutkii ei ni duumainnuh hätkie, kerras suostui ruadoh. Muga Bronit vihmoiksi bruaketah. Koira piehtaroiččou šiälöikši. vuvvennu 2009 yhteisruavole oli pandu algu. Onnuako ku Ol ga Ogneva vai ei kehitännys minuu täh ruadoh, iče kirjua muga ni luadinus en. Ammui oli mieles luadie tuommoine kirju, vie vuv vennu 1986 rubein miettimäh sen luajindua, ga mindählienne nikui en voinnuh ottavuo sih ruadoh, sanou Kielen, literatuuran da histourien instituutan ruadai Aleksei Konkka. Pättävät tiijot otin sanakirjois Ol ga Ognevas kai lähtigi. Luadie kirju karjalazis pruazniekois hänele tuli mieleh vie vuvvennu Silloi minä ruavoin Oman Muan toimitukses, kirjutin lehteh siänennustuksis da rahvahan pruazniekois, mustelou Ol ga. Konzu Ol ga tuli ruadoh Kar- jalan TV:n Kanzalliskielizeh toimitukseh, siänennustuksien da karjalazien perindölöin keriämisty häi jatkoi. Niilöis häi saneli Pyhät da arret -nimizes programmas. Sidä meigäläzet rahvas suadih kaččuo vuozinnu Ga lyhyös TV:n ozutukses ei suannuh sanella kaikkie, materjualua kirjan luadijalhäi oli äijiä enämbi. Kačoi häi äijii kirjoi da sanakirjoi, materjualua keräi juuri niilöis dai rahvahisgi. Suurekse avukse Ol gale rodih kuuziozaine karjalan kielen sanakirju. Se on minun paras kirju. Sih on kerätty rikas materjualu karjalazen rahvahan perindölöis. Sanakirjas minä lövvin sananpolviloi da sananpiälöi, siän ennustuksii da äijän midä pruazniekkutavois, jatkau paginua Ol ga Ogneva. ÎÎ Jatkuu 2. sivul Vuvven 2010 laureatat vallittu Tavan mugah uuttu vuottu vaste ilmoitetah vuvven parahat rahvas, kudamat on luajittu suurdu ruaduo tazavallan kehittämizekse. Vuvven 2010 ristikanzakse sanottih Karjalan tazavallan Korgeviman Suvvon piälikkö Boris Konstantinov. Karjalan tazavallan laureatoikse sanottih 52 hengie. Heijän joukos on Karjalan kodialovehen muzein piälikkö Mihail Gol denberg, Karjalan tiedoakadee mien Kielen, literatuuran da histourien instituutan arheolougien ozaston piälikkö Svetlana Kočkurkina, Jyškyjärven školan karjalan da suomen kielen opastai Raisa Ribakova. Palkičendupido pietäh 20. pakkaskuudu Karjalan taidomuzeis aigah.

2 2»» tazavaldu»»palkindot Karjalan kodialovehen muzei sai kunnivomerkin Mennyön vuvven lopus Karjalan kodialovehen muzein johtai Mihail Gol denberg sai Karjalan Tazavallan federallizen inspektoran Aleksandr Hynnizen käzis Ižänmuallizen voinan Voiton 65-vuozipäivän kunnivomerkin. Tämä kunnivomerki kodialovehen muzeile annettih aktiivizes ruavos veteruanoinke, suures avus voiton 65-vuozipäiväkse omistetun pivon järjestämizes da sit, ku se opasti rahvastu suvaimah omua muadu. Ven an prezidentu Dmitrii Medvedev kirjutti alle tämän kunnivomerkin andamizen tovestusdokumentan. Voiton 65-vuozipäivän han tuzis Karjalan kodialovehen muzei luadi ozutteluloi da prezentatsieloi. Muzei ozutti Karjalan eläjile da gostile tazavallan histouriedu, luonduo da kultuurua. Anuksen piirin parahat opastajat Ven an Federatsien Opastusministerstvu on palkinnuh parahii opastajii. Anuksen piiris palkindokirjazen sai tuuksilaine L ubov Tuttujeva. Inehmine jo äijän vuottu ruadau Tuuksen Kurgine-päivykois da harjaittau lapsii omah muamankieleh karjalah. L ubov Tuttujevua tundietah lapsien kirjuttajannu, inehmizel on piästetty ilmah Iloinekirju. Kirjuttajan runot on painettu myös karjalankielizih al manuahoih. Samat palkindokirjazet suadih Natalja Kuznetsova Alavozespäi, Vasilii Vavtojev Anuksen školaspäi n:o 1, Vera Mat uševa Videlespäi da Natalja Loginova, piirin luonnonsuvaiččijoin stansien ruadai. Ven an Federatsien yleizen opastuksen kunnivoruadajan arvonimen on suannuh Anuksen školan n:o 1 opas tai Tatjana Baranova. Inehmine jo mondu vuottu peräkkäi harjaittau linnan lapsii karjalan kieleh. Saman arvonimen suadih vie anukselazet Natalja Isakova da Jelena Ivanova, videleläine Galina Il jina da Alavozen muuzikkuškolan opastai Galina Potapova. Rohtot kyläläzih niškoi Vuvven 2010 lopul rekonstruksien jälles rubei ruadamah Anuksen piirin Alavozen souhozan fermu. Avuamah sidä tuli muatalovusministru Gennadii Manuilov. Syvyskuun enzimäzes päiväs rubei ruadamah uuzi zakon rohtoloih näh. Sen mugah kyläliägärilaitokset suadih luba myvvä rohtoloi. Enne sih niškoi pidi olla litsenzii farmatsevtutoimindah, kudaman suandu oli jygei dielo, ku kyläläzil feldšariloil ei ole farmatseftuopastustu. Sendäh kyläläzil pidi ajua rohtoloi ostamah linnah libo piirin keskukseh. Nygöi ilmai tädä opas- Maijon tuottajii kannatetah tustu feldšari suau myvvä lekarstvoi kyläläzile vuvven 2011 elokuun 31. päivässäh. Sih aigassah kyläfeldšariloil pidäy opastuo apteekarin ammattih. Petroskoin mediekkukolledžas Nevvostol, kudai piettih jälles avajazii Manuilov saneli, kui Karjalan tazavallan halličus rubieu kannattamah muatalovustuottajii vuvvennu Muatalovuon kehityksen valdivollizen programman todevuttamizeh federuallizes b udžietaspäi annetah läs 120 miljounua rubl ua. Tämän summan suuri verdu on kačottu panna maijon mostu opastustu suadih jo enämbi 90 kyläspetsialistua. Vuvven 2011 allus 212 lekarstvoin luaduu suau ostua jo 66 kyläfeldšaripunktas da 13 ambulatouries. tuotta jien kannattamizeh. Myös rahoittamah ruvetah eliitusiemenien kazvatandua, udobrienieloin da heinän siemenien ostamistu. Pyhät da arret yksih kanzih ÍÍAlgu 1. sivul Paganuskon tavat tuttu kaikkiel Kirjas on äijy mieldykiinnittäjiä materjualua. Ku istavunnet vai lugemah kirjua, kerras livut. Lugijes olen tiijustannuh äijän uuttu. Ennepäi, kačo, en tiedänyh, ku bronit vihmoiksi bruaketah, ku koira piehtaroiččou šiälöikši. Äijis paganuskon menoloisgi tiijustin enzi kerdua. Vie luvun allus niilöi hyvin tundiettih ymbäri Karjalua. Sanakse, Mančinsuarel, Il l an časounan luo Peldozis nedälii jälles Il l anpäiviä piettih suuret pruazniekat. Huondeksel enne päiväzen nouzuu iškiettih pyhäle Il l ale pyhitetty da hänen nimele omistettu häkki. Sen oli kentahto lahjoitannuh, da se oli jo mondu päiviä, tavallizesti nedälii enne viedy časounan kaččojale. Uskottih, ku se, ken časounale nenga häkin vedäy, suau oman karjan vardoitukse kondies. On sanottu kirjas myös Oinaspyhäpäiväs. Siämärven rannal Jessoilan kyläs piettih bošinpyhiäpäiviä. Silloi iškiettih bošši lammasozan menestyksekse. Bošši iškiettih časounan pihal enzimäzenny pyhänpiän Il l an päivän jälles. Sen lihat keitettih, rahvas syödih, dostalit loput myödih. Lihas suavut jengat annettih časounah. Kirjah otetut tekstat ollah erilazet. Ennustuksien kel yhtes on karjalazis kirjutettuu materjualua rahvahan argilois da pyhis. Nämmis mustelulois on säilytetty ristikanzan paginluadu. Kirjan luadijat kačottih da käytettih hyväkse ven an- da suomenkielizii kirjoi. Niilöin joukos ollah karjalan kielen sanakirjat, karjalan kielen paginluaduloin kirjat, Jouko Hautalan Vanhat merkkipäivät -kirju, Aleksei Konkan kirju Seesjärven karjalazien hengelline kultuuru da äijät muut karjalazien perindölöi da taboi koskijat kirjat. Uuzi Pyhät da argi -kirju on kaksikieline karjalan da ven an kielel. Sanakse, erähät karjalan- da suomenkielizet tekstat ollah enzi kerdua kiännetty ven akse. Olen varmu, ku kirjan lugii suau hyviä tieduo karjalazien perindölöis da tavois, tiijustau kui enne rahvas elettih da midä ruattih, uskou Aleksei Konkka. Ol ga Ogneva da Aleksei Konkka jo mietitäh uvven kirjan luajindua. Äijät kerätyt materjualat ei puututtu täh kirjah. Pienes kirjas ei sua sanella kaikis perindölöis. Tulieh kirjah pidäs ottua enämbi materjualua dai kuvatgi oldas hyvät, jatkau entograffu. Hos ei ole Pyhät da arret -kirjas kuvua, ga sendäh se ei roinnuh paha, se jo tänäpäi kiinnostau rahvastu. Kirjan painoslugumiäry on 200 palua. Kirjan luadimizeh suadih varua Ven an Tiedoakadeemien tutkimuksien programman hantuzis. Anastasija Trifanova on kuvitannuh Pyhät da arret -kirjan kannen. Kannen kuvas on myös Lyttäkylän puuhizen kalendarin merkii. Kuva: Kirill Ognev Ol ga Ogneva da Aleksei Konkka omua ruaduo tahtotah jatkua, kerätyn materjualan pohjale vois luadie vie yksi kirju. Kuva: Kirill Ognev Synnynaigua nuoret kižattih pokoiniekkah. Muga kaimattih vahnua vuottu da vastattih uuttu. Kuva: Mikko Ollikainen Synnynmuanaigua käydih smuutoinnu, pertih tulduu smuutat pläšittih da pajatettih. Prezentatsien rahvasgi pläšittih yhtes Karjala- da Kiži-muzein ansamblien kel. Kuva: Kirill Ognev

3 »»rahvaskundu 3 Pidäygo vieljärveläzile oma lehti Nadežda Stafejeva Runoilijan elaigu -filmas Nikolai Abramov on Nikolai Kl ujevan roulis. Kuva: Dmitrii Gridin. Joga ruadoh on neruo»»tundiettu runoilii Nikolai Abramov täyttäy 24. pakkaskuudu 50 vuottu Ol ga Smotrova Päiväžen pakušt nityle veri, Koivuine-vauged, must nahkve völ. Pihlöiden marjad rusttad, ku veri, Kudamban minä kadotin öl... Moizil lämmil sanoil tundiettu vepsäläine runoilii, lehtimies, kiändäi, fotokuvuaju da akt ouru Nikolai Abramov kuvailou omua kodirandua. Nikolai Abramov on rodivunnuh vepsäläzes Ladv-kyläs, kudai on Leningruadan alovehel. Runoilii rubei kirjuttamah vie 19-vuodizennu brihannu. Silloi häi kirjutti vai ven akse, hos vepsän kieldygi ylen hyvin maltoi. Enzimäzis runolois nuori briha saneli omas suvaičukses. Minuh kyläläzet rounoku valgieh varoih kačottih, ennehäi kylis harvah ken runoloi kirjutti. Muamonigi äijäl suutui minun piäle, kaikin la putin dieluo luajitah, a minä menetiijä midä ruan, mustelou runoilii. Ladva on runoilijan enzimäine runo, kudai painettih piirilehteh vuvvennu Tämän runon Nikolai Abramov omisti omale roindukyläle. Myöhembi Petroskoispäi tuli kirjaine Kielen, literatuuran da histourien instituutan ruadajas Nina Zaitsevas. Naine tiijusti, ku vepsäläzes Ladv-kyläs eläy nerokas runoilii, kudai hyvin maltau muamankieldy. Kirja- Nikolai Abramoval on joga ruadoh neruo: häi on runoilii, lehtimies, kiändäi, fotokuvuaju da akt ouru. Kuva: Mikko Ollikainen zes Nina Zaitseva kehitti Nikolai Abramovua kirjuttamah midägi vepsän kielel. Kudakui minä kirjutin kolme runuo. Jygiettävy tämä ruado oli minule, en ni tiedänyh, mittuine pidäs olla vepsänkieline runo, niidy ei ni olluh silloi, sanou Nikolai. Runoilii työndi runot Petroskoile. Erähien kuuloin mendyy Nikolai Abramov sai Punalippužurnualan, kudamah oli painettu juuri nämä hänen enzimäzet vepsänkielizet runot, kudamat vie oli suomeksegi kiännetty. Gonoruarangi runolois sain 117 rubl ua. Suuret jengat oldih ruadajan ristikanzan kuuhine palku. Ostin ičelleh amerikkalazet džinsat net harvah kenel oldih silaigah, muheloittau runoilii. Runohus on tärgei vepsän literatuurale Enzimäine Nikolai Abramovan runokogomus piäzi ilmah Petroskois vuvvennu 1994 Koumekymne koume -nimel. Kirjan nimi viittuau sillozeh runoilijan igäh. Se on enzimäine vepsänkieline kaunehliteratuuran kirju. Tänäpäi Nikolai Abramoval on kaikkiedah viizi runokogomustu, kudamis on ven an- da vepsänkielisty runuo. Nygöi prouzuagi kirjutan lapsih niškoi, sidä painetah Kipinä-žurnualah. Terväh pidäs piästä ilmah prouzukirju lapsih niškoi. Jo äijän vuottu Nikolai Abramov ruadau Kodima-lehten toimittajannu, ga tänävuon tahtou jättiä Kodiman toimitusruavon. Nikolai Abramov ylen äijän luadi vepsän kielen kehittämizekse, ga iče ei ole varmu sen tulies aijas. Vuozi vuottu vepsäläzien lugu vai vähenöy. Sendäh jygei on paista kielen kehittämizes, paheksiu runoilii. Nikolai Abramov kuuluu Kanzoinvälizen suomelasugrilazien kirjuttajien liiton halličukseh. Akt oran da kuvuajan leivis Nikolai Abramov ozutteli nelläs kinofilmas. Enzimäzes Armastan-filmas suau kuulta vepsänkielisty paginua. Oza-filmu, kudamas myös Abramov ozutteli, voitti lyhytkinofilman kilvas. Filman ohjuaju sai palkindon tundietun ven alazen ohjuajan Nikita Mihalkovan käis, sanelou Nikolai. Terväh nägöy päivänvalgien nelläs Nikolai Kl ujev. Runoilijan elaigu -filmu, kus runoilii ezityi piälimäzes roulis. Tänävuon, 24. pakkaskuudu Nikolai Abramov pidäy omassah vuozipäivän. Täkse merkittäviä päiviä mies valmistau pidoloi, kudamien joukkoh kuuluu fotokuvien ozuttelu. Tämä on jo kolmas minun ozuttelu. Fotokuvat on luajittu jälgimäzien viijen vuvven aigah, sanou Nikolai. Ozuttelu sai Vauktan vesin sel ktäd kuvad -nimen. Kuvis ollah vepsäläzet kylät da rahvas. Mennyt vuon ligakuul vkontakte.ru saital Vedlozero-joukos algavui mieldykiinnittäi mielenvaihto, kudaman alguhpanijannu oli Vieljärven eläi, nuori mies Pavel Pritup. Häi kyzyi joukkoh yhtynnyzil, pidäygo Vieljärven poseleeniel, kudamas 34 kyläs eläy hengie, oma lehti. Ku ei pidäne, sit mindäh? Pidänöy, sit mittuine? Monet vieljärveläzet vastattih, ku pidäy la. Minägi olen sidä mieldy, ku paikalline lehti tuos vaiku hyödyy. Kaččomattah sih, ku kyläl on oma saitu ( kudamal suau lugie uudizii, kieldävyö bumuagulehtes ei pie. Tiettäväine, internettu on hyvä dielo, ga eibo joga ristikanzal sidä ole. Erähät kehitetäh, ettogo voi la paikallizeh Meijän elaigu -lehteh kirjutella. Ga tiijättöhäi, hyvät rahvas, ku paikallizii lehtii vallasolijat ainos pietäh silmäl. Minun mieles moizis lehtis ei ole mielen vällytty, sendähgi ollah net ičettömät da igävät: hyvittelyt, TVprogrammu, piirisessielöin piätökset da dokumentat. Joukkoviestimil on suuri valdu. Ota hos mi TVkanualu: ei pie ni hätkie kaččuo, ku ellendät midä tahtotah pujoittua meijän mielih. Hirvei on ajatella muan tuliedu aigua, konzu näit, kui nuoris ristikanzois kazvatetah elaijan tuhluajii. Oma lehti pidäy Vieljärvele vie sendäh, ku se voi yhtistiä da järjestiä nuorižuo. Nuoretgi enne mainitul saital sanottih omii mielii sih näh. Eräs internetan käyttäi kirjutti: Lehti pidäy! Se on askel edehpäi. Iče ruan yhteiskunnallistu ruaduo da hyvin tiijän, ku se on ylen jygei dielo. Pidäy vaiku algua, a myö avvutammo! Toine vastuau: Varuan sidä, ku roinnou lehti, joga kirjutukses rodieu samua: vallan moitindua da pahan eloksen väčkändiä. Rahvas aktiivizesti paistah ongelmis, ga ei tietä kui piästä niilöis läbi. Nengozes lehtes, ku se olis elävy da mieldykiinnittäi, voi olla äijy hyödyy. Lehti olis mielien lava. Eräs sanos oman mielen, toine komentiiruiččou sen, ližiäy omua, kolmas kehittäy da vedäy sen loppussah. Tahtozin Oma Mua -lehten lugijoigi potakoija sanomah omii mielii kylälehtih näh. A ku kel on neruo täs dielos nevvokkua meidy, vieljärveläzii.

4 4»» oma kieli, oma mieli Vladimir Brendojevan runokäzikirjutustu Eestis Karjalaine kielentutkii Aleksandr Barantsev 6. pakkaskuudu vuvvennu 1972 kirjutti Petroskoispäi Eestih Tartun yliopistoh eestin kielen dotsentale Aino Valmetile lyhyön suomenkielizen kirjazen: Hyvä dotsentu Aino Valmet! Työnnän Teile Vladimir Brendojevan runot da kiännökset, kudamih nähte myö pagizimmo sygyzyl. Andakkua andiekse, ku en työndänyh kerras Petroskoih tulduu, se tapahtui sendäh ku Vladimir Brendojev oli lähtenyh meriretkele. Minä työnnin hänele Teijän ehtot runoloin julgi andamizekse, häi hyväl mielel suostui ehtoloih. Barantsev ližäi postskriptumas: Pidänöyhäi teile ližätieduo Vladimir Brendojevah näh, hyväl mielel voin teile kirjuttua. Kirjazeh oli ližätty Vladimir Brendojevan 15 runuo da 3 kiännösty. Kusbo da midäbo dotsentu Aino Valmet da Aleksandr Barantsev sygyzyl 1971 paistih Vladimir Brendojevah da hänen runoloih näh, tiedäy vie vaiku Aleksandr Barantsev iče. Aino Valmet kuoli sulakuus vuvvennu Tovennägözesti Aino Valmet andoi nenne runot Tartun yliopiston dotsentale, karjalan kielen tutkijale Paula Palmeoksele, ku nygöi Barantsevan Tartuh työnnetyt Brendojevan runot da kiännökset lövvytäh Tartun yliopiston kirjastos Paula Palmeoksen (elosvuvvet ) arhiivas. Tovennägözesti Ven al duumaittih, ku Nevvosto-Eestis olis kebjiembi piästiä ilmah karjalankielisty runuo: Tallinnan da Tartun kirjastoloin arhiivois on Hodari Hottarizen runokäzikirjutuksiigi. Käzikirjutuksis tulou ilmi, ku allus Brendojev kirjutti runot ven alazil kirjaimil, Eestih työnnetyt runot da kiännökset pečatoičči latinalazil bukvil A. Sozonova. Sozonova on käyttänyh y:n sijas ü:dü (Laskih päivü, kägöi väzüi), l:n palatalizatsien apostrofua (Sinun sil mät sil mükaivot) da toiči ä:n sijas e:du (Puhtas ieni, ieni hembei). Kupartiklu on sanas eroitettu, sih on käytettü pitkiä viivastu, ezimerkikse: Vai-ku üksinäine ladu Vladimir Brendojev kirjutti enzimäzet runot vuvvennu 1963: Räbinäle (1963), Moittijale (1963), Tusku (1963), Sygyzy (1963), Vuotan sinuu (1963), Kalal (1963), Heinyargi ehty (1963). Vuvvennu 1964 ollah kirjutettu Umbai tuho hierukesken da Ehty järvel. Sit kirjuttamizes rodih azetus da tuliet runot Vladimir Brendojev kirjutti jo vuvvennu 1971: Petties (pakkaskuul), Koivikkomeččäine kezäžel ehtäžel (ligakuul), Pedäi syn n ynrangah (ligakuul), Sanoi häl l e iänel hembiäl (ligakuul). Kaksi runuo ollah ilmai päivymiäriä: Meren rannal neidoi itköy da Savihiine vuattušušši. Vuvvennu 1980 Karjalas jullattih Vladimir Brendojevan enzimäine runokogomus Anusrandaine. Täs kirjas on runoilijan 32 runuo. Eestin käzikirjutuksien joukos on 11 runuo, kudamat lövvütäh kogomukses Anusrandaine. Runoloi on lyhendettü, sanastuo on kohendeltu, erähien runoloin nimet on muutettu. Kolmen runokiännöksen joukos on A. Kolkerin Karjala da kaksi S. Jeseninan runon kiännösty: Pellot ruokittu on iäreh da Kuules: regi lendäy ( Anusrandazes runoloin nimet ollah Vil l at ruokittu on iäres da Kuules regi lendäy ). Jaan Öispuu, filosoufien douhturi, Eesti On piästetty ilmah mondu Vladimir Brendojevan kirjua, hänen runot on otettu myös karjalazen literatuuran antolougieh Karjalan pagin. Kai rahvas, kudamat ei malteta karjalan kieldy sanotah, ku hyö ellendetäh, midä myö pajatammo, hos ei malteta ni yhty sanastu karjalakse. Natalja Judina Anuksen rahvahallizen horan pajattajat Uuttu 2011 vuottu vastattih yhtel aigua vähäine tusku dai hyvä mieli vačas. Pakkaskuun lopulhäi Anukses pietäh suuri pruazniekku Karjalan koivun vuozipäivy. Hora täyttäy 75 vuottu. Kaikkien nämmien vuozien aigah hora ihaškoittau meidy omal heleväl pajatandal da karjalan kielen čomevuol. Karjalan koivu on pajatannuh kymmenii, onnuako sadoigi pajoloi, käynnyh kaikkih Anuksen rannan kylih, ajelluh ristin-rästin Karjalan, olluh tazavallan ulgopuolel dai ulgomualgi. A min verran ruaduo da harjoitustu on olluh täh aigah ei sua nygöi ni kaikkii horan askeluzii lugie, muga äijy kaikkie on ruattu.»»natalja Pettinen: Kai Karjalan koivun pajattajat mustellah hyväl sanal Zoja Autio, naine pitkän aigua oli horan ohjuajannu. Häi oli nerokas ristikanzu, kyzyi äijän ičes dai pajattajis. Opasti meidy kui pidäy oigieh yhtes pajattamah, ku kai olis hyvin da omal aigua. Opastuimmo vie sih, kui pidäy laval olla, ku käit oldas oigieh, jallat, nevvoi häigi kui pidäy kumardus kaččojile luadie. Kai silmäl pidi, sanotah ohjuajas L ubov Koškina da L udmila Peigolainen, mollembat naizet pajatetah horas jo kolmekymmen vuottu. Äijän vuottu pajatettih horas Svetlana Čuprova, Marija Tarasova, Jelena Kudel nikova, L udmila Bondarčik. Eri vuozinnu horas soittajinnu oldih Nikolai Dubalov, Pavel Bobin, Vladimir Jepov. Pahakse mieldy jälgiaigua myö harvah suammo ajelta. Hyväl mielel lähtemmö Anuksen rannan kylih, ku ollou vai mil lähtie. Ku kučutanneh vai, nikonzu emmo sano, ku emmo tule. Minä olen sidä mieldy, ku tuommoine hora pidäy olla piiris. Ku emmo myö ruvenne kehittämäh da livuttamah karjalan kieldy, niken toine meis tuači azumah sidä ei rubie. Karjalazet pajot on meijän uarreh. Niilöi pidäy akkiloija da äbäzöijä. Kovatannemmo kaiken tämän, ga sit ijäksehäi. Hyvä olis ku meijän ruavol olis jatkajua, ku nuoret tuldas pajattamah. Karjalan kieli da kultuuru sit äski ruvetah elämäh. Ei sua nygöi ni kaikkii horan askeluzii lugie, muga äijy kaikkie on ruattu. Karjalan koivu kävyy pajattamah karjalazih kylih. Kuvas horalazet Munjärvenlahtes, Ivan L ovkinan pajofestivualis. Kuva: Rita Kemppainen, Oma Mua Pajo hengen hoivendau»»anuksen rahvahalline Karjalan koivu -hora on täyttänyh 75 vuottu Tänäpäi horan soittajannu on Nikolai Riškin. Sanakse Nikolai Riškin vie kirjuttau muuzikkua horah niškoi. Pajoloin sanoi Karjalan koivule kirjuttau toine horaniekku Valentina Kondratjeva. Inehmine kirjuttau omal muamankielel karjalakse. Pajatetah Karjalan koivun naizet myös Anuksen rannan toizien runoniekoin pajoloi. On Karjalan koivul Zinaida Dubininan da Vladimir Brendojevan runoloih kirjutettuu pajuo. Omamualazet autetah meidy, muga meile rodieu uuttu pajuo, omua pajuo, lujoittau nygöine horan ohjuaju Natalja Pettinen. Minule mieldy myöte ollah kai meijän pajot, jatkau Valentina Kondratjeva, Net ollah syväindy koskijat, čomat, karjalan kielihäi on ylen čoma da muuzikalline. Kai rahvas, kudamat ei malteta karjalan kieldy sanotah, ku hyö ellendetäh, midä myö pajatammo, hos ei malteta ni yhty sanastu karjalakse. Se vikse kaikis suurin ruado on maltua suaja kuundelijoi omah puoleh, ku hyö ellendettäs da suvaittas sinun pajatandua. Anuksen rahvahalline hora on tundiettu ei ÎÎ Karjalan koivu on perustettu vuvven 1935 lopul. ÎÎ Allus algajen horas pajatettih ven akse luvul Anuksen linnah tuli tundiettu muuzikko Ivan L ovkin, sit ven alazes horas rodih karjalaine. ÎÎ Horaniekoin kel ruattih velli da sizär Nikolai Dubalov da Zoja Autio. Ven an nevvostotazavallan kultuurualan arvostettu ruadai Zoja Autio oli horan johtajannu vuozinnu ÎÎ Vuvves 1984 Karjalan koivul on rahvahalline hora nimi, vuvvennu 2006 hora on tovestannuh sen arvon. ÎÎ Vuvves 1994 horan johtajannu on Zoja Aution opastui Natalja Pettinen. ÎÎ Horas tänäpäi pajattau 15 naistu da on yksi soittai. vai meijän piiris, sidä hyvin tundietah kaikes tazavallas. Hora kävyy pajattamah kyläpruazniekkoih da illaččuloih. Omal hyväl ruavol, korgeitazozel pajatandal Karjalan koivu tovestau rahvahallizen horan nimen.

5 »»omat juuret da jället 5 Juurettah ni kargei heinäine ei kazva»»endine ofitsieru Andrei Stafejev tiedäy kaheksa polvie omah suguh kuulujua Ol ga Ogneva Karjalaine mies Andrei Stafejev ijän kaiken sluuži armies, penziele lähti podpolkovniekan čiinus. Sluužbas olles joudui elämäh eri kohtis loitton kodi-karjalaspäi. Konzu jälgimäi azetui elämäh Petroskoile, tartui ihan toizeh ruadoh. Rubei eččimäh omii sugujuurii. Nygöi häi tiedäy kai omat ezi-ižät muaman dai tuatan puolespäi 1720-vuozih suate. Kerran istuimmo da taratimmo vahnemban Žen avellen kel: emmo la tiijä, kunne on pandu muah meijän kaksi died oidu, kudamat voinal viestittäh kavottih. Mugai minul tuli mieleh ruveta eččimäh, konzu da kus died oit surman suadih, juurettahhäi ni kargei heinäine ei kazva, mustelou Andrei ečindyruavon allandua. Kui ruveta eččimäh da mis algua, Andrei ei tiedänyh, ga händy yhtelläh lykysti, löydi hyvän nevvon: Rubein eččimäh omii juurii vuonnu Luvin lehtes Svetlana Vorobjovan kirjutuksen sugujuurien ečindäh näh, sie oli sanottu, mis voibi algua. Parahite silloi salvattih čuasti, kus sluužin. Jäin ruavota. Aigua oli äijy, sithäi rubein ku ruadoh rouno joga päiviä käymäh Kanzallizeh arhiivah. Omien sugujuurien eččimine ei ole helpo ruado. Pidäy vähimikse tiediä buaboloindied oloin nimet da sugunimet, ližäkse roindu- da kuolenduvuvvet, eländykohtu. On hyvä enzimäzekse pagizuttua perehen vahnembua polvie, midä hyö tietäh omah suguh näh, ken kus rodivui, eli da min periä kuoli, ku jo ei olle hengis. Kai tarkah kirjuttua da äski sit mennä eččimäh ielleh. Allus Andrei muga ruadoigi. Kyzeli muamuadah, Lidija F odorovnua, mustoitteli, midä tuatto Aleksandr Aleksejevič oli hänele sanelluh omis sugulazis. Äski sit lähti Karjalan tazavallan Kanzallizeh arhiivah. Sanakse, sie suau löydiä tiijot ristikanzoih näh, ket rodivuttih vuodessah Vuvves 1917 lähtijen kaikkii tiedoloi pietäh tallel ZAGS:as. Niilöi jogatoizele ei anneta, vai sugulazile. Algu ainos jygei Kanzallizes arhiivas Andrei ruadoi vajuat kaksi vuottu. Päivät istui sie, käzin kirjutti tetrattiloih, midä on kirikkökniigois kirjutettu. (Diktofonan tuondu arhiivan luvenduzua lah oli kielletty, muite se äijäl ollus kebjendännyh sugujuu rien eččijän ruaduo). Kahtes vuvves kerdyi aiga pino sangiedu školatetrattii. Kois niilöis tetrattilois Andrei valličči tiedoloi da kirjutti net puhtahakse taulukkoloih suurih kniigoih. Niis sinizis kodazis ollah hänen omat oigiet sugulazet, valgielois kai Stakin Andrei on valmis auttamah rahvastu, ket tahtotah tiijustua enämbän omis ezi-ižis, ket elettih Vieljärven da Tulemjärven čupul ennevahnas. Kuva: Ol ga Ogneva, Oma Mua muut suguh kuulujat. Algukniigas on enämbi sinisty kodastu, loppukniigas sinisty ei ole vouse, vai valgiet. Joga ristikanzal ollah muamo, tuatto da menetiijä mi kodastu. Joga kodazes on ristikanzu, kudai vuottau, konzu händy ruvetah eččimäh. Rubein eččimäh, en voinnuh azettuo, sellittäy Andrei omien käzin kirjutettuloin kniigoin syväindyö. Yhtenny vuon kaiken kezän häi ajeli šn augi linnaspäi kyläh da järilleh. Ruadoi arhiivas kaksi päiviä peräkkäi, sit yökse ajoi kodih Jyrgiläh, kus mučoi da muamo oldih, sie ni yös ei voinnuh muata, himoitti sanella omile päivän sualehes. Sinnesäh livuin, ga toiči mieleh tuli: mikse la, töytty, rubein ofitserakse, pideli ruveta istouriekakse. Ni smiettie en voinnuh, ku ennevahnalline elos, istourii muga äijäl vedäy minuu puoleh, sanou Andrei. Enzimäine Stakin Andrei Tiettäväine, allus mies tahtoi eččie vai Stafejevii, libo Stakkiloi, kui kyläs sanotah. Tuatto erähiči oli sanonuh minule, ku en ole enzimäine Stakin Andrei meijän suvus. Enzimäine oli minun pruavodied oi. Ylen äijäl himoitti tiijustua, ku se tovengi on muga, kui tuatto sanoi. Enzimäine Stakin Andrei rodivui vuonnu 1866, hänen tuattah oli Puavilan Stakki (Stafei libo Stahii Pavlov). Häi rodivui Jyrgiläs vuonnu Meijän sugunimi Stakin, Stafejevat, on lähtenyh Puavilan Stakis. Sidä ruvettih kirjuttamah kirikkökniigoih 19. vuozisuan loppupuoliškol. Meijän sugulazis yhtet ollah Stafejevat, toizet Stahejevat. Minun Ni smiettie en voinnuh, ku ennevahnalline elos, istourii muga äijäl vedäy minuu puoleh, sanou Andrei. lähimäzet omat tuatan puoles kai ollah Jyrgiläspäi. Muaman puoles enimät ezi-ižät ollah Tulemjärven čuppuu. Sithäi minä jovvuin kaččomah kahten prihodan Vieljärven da Tulemjärven kirikkökniigoi. Toiči pidi kaččuo toiziengi prihodoin kirikkökniigoi. Kino pienen kylän elokseh näh nelou Andrei. Joga päiviä puutui löydiä midätah mieldykiinittäjiä tieduo. Sanommo, perehes nekruuttoih otettih vai yksi hengi, ei enämbiä. Svuad boi ei pietty heinylibo leikkavoarres. Löydyi kuda-midä omih sugulazihgi näh: Meijän suvus oli Jekaterina Ignatjeva, häi minule olis ku buabo. Häi vaihteli ukkoloi, sit, vikse oli čoma naine, livailou Andrei sangiedu käzin kirjutettuu kniigua. Tiedoloi Andrei sai kirikkökniigoin ližäkse vie Revizskije skazki dokumentois. Ennevahnas reviizieloi Ven al piettih kerran kaheksas vuvves. Vaigu vuvven 1812 Ižänmuallizen voinan periä reviizieloin välil on vai viizi vuottu välii. Voinua vaste reviizii piettih vuvvennu 1811, voinan jälles vuvvennu Reviizii se on gu nygyaigaine rahvahanlugemine. Meijän arhiivas moine vahnin dokumentu on vuvvelpäi Ga yhtelläh arhiivudokumentoin tiedoloin tävvendämizekse kuda-midä pidänys vie ližäkse. On ylen žiäli, ku en ehtinyh pagizuttua omua buabua, Nuasoin Pašua. Häi kuoli, konzu minul vaste 30 vuottu täydyi. Nuorete ni mieleh ei juohtunuh kyzeltä ennevahnallistu elaigua, enhäi huavannuh ruveta sugujuurii eččimäh. Buaban mustelemizet äijäl autettus minuu ruavos, paheksiu Andrei. Elos kiehui Jyrgiläs Se nygöi Stakin Andrein kodikyläs, Jyrgiläs, elos on menemäs sambumizillehpäi, alallistu eläjiä on jiännyh kaikkiedah 18 hengie. Enne Jyrgiläs elos kiehui, tämä oli aiga suuri kylä. A lähäl olijua Vieljärvie ni mainittu ei, yhtenästy suurdu ky- Enzimäi Andrei tahtoi eččie vai omii, ga terväh ellendi, ku ei voi jagua rahvastu omih da ei-omih. Yhtekse, sugunimilöihäi kyläs eläjäl rahvahal ei olluh 1800-vuozien puolivälissäh. Sit kirikkökniigua lugijes et kerras ellendä, ket ollah omat, a ket ei. Toizekse, oli himo tiijustua enämbi Vieljärven da Tulemjärven čupun kylien endizeh elokseh näh. Kirikkökniigoi ku rubeinhäi lugemah, ga rouno kinuo pienen kylän elokseh näh kačoin. Siehäi on kirjutettu, ken rodivui, ken naibi da miehele meni, ken da min periä kuoli. Vračoihäi ei olluh kylis, sit kuolendusyyn kirjutti jiekkon. On kirjutettu täh luaduh: vahnuttu (se, sanommo, 44-vuodine mies kuoli), libo uppoi, libo kondii tapoi, notkien vačan periä, vačan kivus. Joga vuottu mintahto periä kuoli äijy rahvastu, äijy lastugi kuoli. Konzu luvin vuottu tagaperin kirjutettuloi kniigoi, tundui, ga buite iče silloi elin sit kyläs, saliä ei olluh, vai pienet eri kyläzet. Vuv vennu 1858 Jyrgil oli samannimizen volostin keskus. Jyrgilän volostih kuului äijy kyliä: Jyrgil iččenäh, N akoilambi, Ruizniemi, Jänöiselgy, Jovensuu, Melličöin kylä, Salon kylä, Toine Kukkoilu, Hauginiemi, Kodaselgy, Nälmänniemi, Korbiniemi, Uuzi Konduselgy, Kirvesjärvi, Mačarvi da Jelkul. Vahnoi kniigoi lugijes Andrei tiijusti, ku sada vuottu tagaperin Jyrgiläs piettih žiivattua, ga enimyölleh jyrgil čät elätettih perehii mečästyksel da kalastamizel. Vuozinnu Jyrgiläs eli äijy Hotin, Ort oin da Il l an perehty (Fotejevat, Artemjevat da Iljinat). Sanakse, vuvvennu 1910 jo kaikil ristittyzil oldih sugunimet. Enin oli Sam sonovii. Kai Samsonovien perehet oldih suuret, lastu oli äijy. Rodu vedäy, muhahteleh Andrei, nygöigi Samsonovii on äijy dai lastu heil on äijy. Ni ilmai nikelle ei pie Voinal viestittäh kavonnuzih died oloih näh Stakin Andrei ei äijiä tiijustannuh. Vai löydi mustokniigas, ku muaman tuatto Nuasoin F oudor tapettih bojus sygyzyl vuonnu Kus on hänen kalmu, pidäy eččie ielleh. Ga yhtelläh hänen ečindyruavon tulos on kiitettävy Andrei tiedäy kaheksa-yheksä polvie omah suguh kuulujua. Hänen sugupuus on vie tutkittavua, nenga 15%, ga ielleh eččie pidäy jo Suomen da Ruočin arhiivois. Stakin Andrein tetrattilois ruskiel on merkitty hänen oigiet ezi-ižät. Rinnal ollah kai muut ristikanzat, kudamat vuotetah, ku jälgeläzet konzutahto ruvetah eččimäh heidygi. Konzu sain kai nämmä tiijot omih käzih, duumaičin, nygöi kai omat kyläläzet, tuttavat da dovarišat tullah kyzymäh omii juurii. Niken ei tulluh, paiči yksi inehmine. Se pahoittau minun mieldy. Keräilin nämii tiedoloi, a nikelle niidy ei pie. Auttazin hyväl mielel jogahistu, ken tahtou tiijustua enämbän omis pruavodied olois da buabolois, kudamat elettih ennevahnas Vieljärven da Tulemjärven čupul. Minul pidäy tiediä vai nimi, ižän- da sugunimi, ku ristikanzu ollou rodivunnuh enne 1916 vuottu. Voizin luadie sugupuuloi, ihan ilmai, maksuttah. Anna minun tiijot kelletahto pättäs. Eihäi jogatoine jovva iče arhiivas ruadamah. Ottua yhtevytty Stakin Andreih voibi sähköpoštan kauti. Ku tahtonetto tiijustua, ket oldih teijän ezi-ižät, kirjutakkua adressih: andrei-stafeev@ rambler.ru Omii mielii kirjutakkua

6 6 Muhahtai! Sinun koiru varrasti minun kotat.»» joudoaigu Uraigo olet? Minun koiru nikonzu ei tulluh kodih kotat jallas. Goroskoppu pakkaskuukse Pakkaskuu tuou kaikile ozua da lykkyy. Kuun enzimäzel nedälil vie jatkuu kuun pemendyksen aigu. Täh aigah pidäy huolehtie omua tervehytty da olla tarkannu matkah lähtijes. Boššiloin elos voi muuttuo. Työ ainos pagizetto tottu, ga täl kuul kai sanuo suau vai omahizile. Kaikile toizile sanokkua vai sidä, midä hyö tahtotah teis kuulta. Sendäh teidy ruvetah uskomah, a työ suatto kaiken, min tahtotto. Häkkilöil olis hyvä uvven vuvven enzimäine nedäli olla kois. Sit voitto lähtie ulgomuale, matku roih hyvä da mieldykiinnittäi. Kaksozil pidäy kerras piästä kaikis probliemois läbi. Ei pie vuottua, kuni ongelmat iče hävitäh, niidyhäi rubieu vai liženemäh. Abevunnou dovariššu teijän piäle, ga sit soittakkua hänele da kyzykkiä prošken n u. Ruakoil pidäy piästä probliemois läbi toizienke riidelemättäh. Luadikkua midägi hyviä tuttavale, kudamanke etto ole sovus. Teis voi sit tulla hyvät dovarišakset. Leijonat ruvetah luadimah sidä, midä pidäy, ga ei sidä, midä hyö tahtotah. Erähät rahvas voijah olla teile tiel, erähät voijah misgi tazata. Olgua sobuh da enämbi paiskua niilöinke, ket ollah teidy vahnembi. Se tuou teile hyviä mieldy. Neidizet parembi pietäh pruazniekkoi yksinäh libo kenenketahto kahtei, hos heidy puaksuh kučutahgi gostih. Työ ajatteletto, ku oletto kaikis paras, ku teijän mieli on piälimäine. Voitto ozuttua toizile omua tabua, ga älgiä liigua tartukkua rahvahih. Viesoile ei pie olla kaikis dielolois enzimäzenny. Parembi kaččokkua kui dielot mennäh. Älgiä ottakkua vastah kehoituksii, kudamii etto vuottanuh. Hos net i ozutetahes hyväkse, parembi olgua niilöis osobi. Skorpionoil roih äijy hyviä mahtuo muuttua oma elaigu parembah puoleh. Älgiä kieldävykkiä nämmis mahtolois toizien dieloloin täh. Kai alletut ruavot pidäy luadie loppussah. Teis tuači sidä niken ei luaji. Teil pidäy tiediä kai, midä tapahtuu. Piššalimiehil ei pie kaikkeh uskuo, parembi on omin silmin nähtä se, mis toizet sanotah. Algiä luadikkua sidä, midä enne etto maltanuh luadie, sanommo, opastuo pajattamah täl kuul ei pie. Vuorikozil täl kuul pidäy oppie unohtua kaiken, mih heidy opastettih vahnembat. Ei pie kieldiä omua iččie nimis. Sit vai työ tiijustatto äijän midä uuttu da mieldykiinnittäjiä. Vezimiehet pakkaskuul huogavutah da pietäh iluo. Huogavuttuu ei pie ottuakseh jygieh ruadoh, sendäh ku sih ei rodei vägie. Anna kai ruavot luadiu se, kedä työ uskotto. Kaloile tulou hyvii mahtoloi, kudamis ei pie kieldävyö. Olgua vai rohkiembi da viizahembi, sit kai rodieu hyvin. Puaksumbah vastavukkua dovarišoinke da niilöinke, ket teidy suvaijah. On valmistannuh Ol ga Smotrova Karjalan Rahvahan Liitto on luadinuh kormanikalendarin vuvvekse Kui mulloigi se on karjalankieline. Kuuloin nimet da nedälin päivät ollah kirjutettu karjalan kielen livvin murdehel. Ei nossuh kalendarin hindugi, se kui mulloigi rubieu maksamah kymmene rubl ua. Sidä suau ostua Oman Muan toimitukses (Titovan piha 3, perti 102).»»Kanzalliskielizet programmat Teleohjelmat (Rossija 1) 20. pakkaskuudu, nelläspäivy 09:05 Omin silmin : Kuspäi tullah pajot?, Oma pajo horan 20-vuozipäiväle omistettu programmu. Kodirandaine-kanualan raadivo-ohjelmat 24. pakkaskuudu, ezmäinargi 12:20 Nikolai Nazarovan ohjelmu livvikse. Galina Baburovan ohjelmu vepsäkse. 25. pakkaskuudu, toinargi 12:20 Anna Usovan literatuuruohjelmu. 26. pakkaskuudu, kolmaspäivy 12:20 Lena Karpovan ohjelmu vienakse. 27. pakkaskuudu, nelläspäivy 12:20 Tatjana Jakovlevan ohjelmu vienakse. Galina Baburovan ohjelmu vepsäkse. 28. pakkaskuudu, piätteniččy 12:20 Arto Rinnen muuzikkuohjelmu suomen kielel.»»midä? konzu? kus? 20 / / Rahvahallizien kultuuroin keskus Vepsäläzen runoilijan Nikolai Abramovan fotokuvien ozuttelu Vauktan vesin sel ktäd kuvad. Ozuttelu roih omistettu vepsäläzile. Kanzalline teatru Pyhäžy dielo -spektakli livvikse. Laval ezitytäh tundietut karjalazet artistat Pekka Mikšijev da Vieno Kettunen.»»huomivo Ô Ô Oma Mua -lehteh uvvet kirjuttajat! Ilmoitakkua tarkat tiijot: sugunimi, oma nimi da ižän nimi; täyzi kodiadressi; roindupäivy da -kohtu; passin noumeru, passin annandukohtu; eläkehvakuutuksen Nro; verotoimistos INN. Ilmai nämmii tiedoloi myö emmo voi maksua kirjutuspalkoi. Ô Ô Oman Muan toimitus ottau vastah rekluamuilmoituksii da hyvittelylöi. Yksi rivi tämänmostu tekstua rubieu maksamah tavallizile ristittyzile 10 rubl ua, laitoksile 20 rubl ua.»»eloksen ratas Ô Ô Omas Muas rodieu uuzi rubriekku Eloksen ratas. Se on mullozen Karjalan tazavallan 90- vuozipäiväkse omistetun fotokuvien kilvan jatkonnu. Uudeh rubriekkah iellehpäigi rubiemo ottamah vastah da painamah teijän pereharhiivoin vahnoi kuvii. Kirjutakkua konzu tämä kuva on luajittu da ken on kuvas.»»hyvittelemmö!»»siänennustus Petroskoi Anus Priäžy Suojärvi Sortavala Pitkyrandu yö päivy yö päivy yö päivy yö päivy yö päivy yö päivy 19 / / / / / / / On otettu: Hyvittelemmö Marija Sem onovna Porojevua Lamboin kyläspäi suuren vuozipäivänke. Pakkaskuun 19. päivänny häi täyttäy 75 vuottu. Toivotammo hänele lujua tervehytty, pitkiä igiä, ozua, lykkyy. Passibo, ku ainos olet meijänke, avvutat da kannatat meidy. Myö sinuu suvaičemmo. Porojevien, Zaharovien, Jakovlevien, Migunovien perehet kai sinun lapset da bunukat. haldivoiččijat: Karjalan rahvahan lehti Alustettu kezäkuus 1990 Karjalan tazavallan Zakonoinhyväksyndykerähmö, Karjalan tazavallan hallitus, Karjalan Rahvahan Liitto da Julguamo Periodika Piätoimittai Jelena Migunova julguamon da toimituksen adressi: Titovan piha 3, Petroskoi, Karjalan Tazavaldu ÎÎ Tel: (814-2) ÎÎ omamua@mail.ru Internet: ilmahpiästäi: ÎÎ Valdivolline Periodika-laitos ÎÎ Painettu Anohinale-nimizes painamos, Petroskoi, Pravdan piha 4 ÎÎ Kirjoile pani Ven an Federatsien kirjupainoalan komitiettu Indeksu ÎÎ Registrunoumeru ÎÎ Painettavakse on allekirjutettu ÎÎ Painandulugumiäry 700 ÎÎ Tiluandu 44 ÎÎ Hindu 10 rubl ua Redizainu Fenomen-mediajoukko (Piiteri)

7 »»TV:n programmu pakkaskuudu 7 Понедельник 24/ 01 Вторник 25/ 01 Среда 26/ 01 Четверг 27/ 01 Пятница 28/ 01 Суббота 29/ 01 Воскресенье 30/ , 09.00, 12.00, 15.00, 18.00, 23.30, Новости Хочу знать Т/с СЛЕД Давай поженимся! Жди меня Т/с ДОКТОР ТЫРСА Д/ф Правдивая история. Тегеран Т/с ПОДПОЛЬНАЯ ИМ- ПЕРИЯ Х/ф БОЛЬШОЙ ПЕРЕПОЛОХ В МАЛЕНЬКОМ КИТАЕ 02.50, Х/ф ДОКТОР ДУЛИТТЛ Д/ф Прощание с песняром. Владимир Мулявин О самом главном Т/с МАРШРУТ МИЛО- СЕРДИЯ Дежурная часть Т/с КУЛАГИН И ПАР- ТНЕРЫ Т/с ИНСТИТУТ БЛАГО- РОДНЫХ ДЕВИЦ Спокойной ночи, малыши! Т/с ПЯТАЯ ГРУППА КРОВИ Вести Х/ф СМЕРТЬ В КИНО Х/ф ТАЙНА ЧИНГИС ХААНА Городок Канал Евроньюс 10.00, 15.30, 19.30, Новости культуры Кто там , Программа Х/ф БАЛЛАДА О СОЛДАТЕ Д/ф К.Р , Д/с Чудеса Солнечной системы Д/с История произведений искусства Спектакль Случай с доктором Лекриным Д/ф Дротнингхольм. Остров королев 15.40, Мультфильм Т/с ТРИ ТАЛЕРА Д/с Поместье сурикат КУМИРЫ Д/ф Кастель-дель- Монте. Каменная корона Апулии Моцарт и его шедевры. Коронационная месса. Дирижер В. Спиваков 18.40, Искатели Главная роль Сати. Нескучная классика Острова Тем временем Беседы с мудрецами Х/ф СИМЕОН ПУСТЫННИК Д/ф Тихий океан Б.Бриттен. Вариации на тему Ф.Бриджа. Исполняет Английский камерный оркестр О.Респиги. Празднества Рима. Дирижер А.Лазарев 05.00, 09.00, 12.00, 15.00, 18.00, 23.30, Новости 15.20, Хочу знать Т/с СЛЕД Давай поженимся! Пусть говорят Т/с ДОКТОР ТЫРСА Д/ф Правдивая история. Тегеран Д/ф Борис Краснов. Без прикрас Х/ф МАЛЬЧИК В ПОЛОСАТОЙ ПИЖАМЕ 02.50, Х/ф ПОТЕРЯННЫЙ РЕЙС Д/ф Загадочные соседи. Вороны О самом главном Т/с МАРШРУТ МИЛОСЕРДИЯ Дежурная часть Т/с КУЛАГИН И ПАРТНЕРЫ Т/с ИНСТИТУТ БЛАГОРОДНЫХ ДЕВИЦ Спокойной ночи, малыши! Т/с СЕМЕЙНЫЙ ОЧАГ Вести Х/ф БЕЛЫЙ ОХОТНИК, ЧЕРНОЕ СЕРДЦЕ Честный детектив Т/с ЗАКОН И ПОРЯДОК Т/с БОЛЬШАЯ ЛЮБОВЬ , 15.30, 19.30, Новости культуры 10.15, Главная роль 10.30, 01.50, Программа Х/ф ЛЮБИМАЯ ДЕВУШКА Д/ф Музыка на ребрах 13.00, Д/с Чудеса Солнечной системы Мой Эрмитаж Х/ф ОТКРЫТАЯ КНИГА 15.40, Мультфильм Т/с ТРИ ТАЛЕРА Д/с Поместье сурикат 17.05, Беседы с мудрецами Д/ф Собор в Дареме Моцарт и его шедевры. Увертюра к опере Дон Жуан. Концерт 20 для фортепиано с оркестром. Солист и дирижер Андраш Шифф 18.40, Искатели Власть факта Больше, чем любовь Апокриф Х/ф АМНЕЗИЯ, 1 серия Д/ф Охрид. Мир цвета и иконопочитания Музыкальный момент 05.00, 09.00, 12.00, 15.00, 18.00, 23.30, Новости Хочу знать Т/с СЛЕД Давай поженимся! Пусть говорят Т/с ДОКТОР ТЫРСА Среда обитания Тур де Франс Х/ф МОЕ СЕРДЦЕ БИТЬСЯ ПЕРЕСТАЛО 02.40, Х/ф НАС ПРИНЯЛИ! Д/ф Смертельное оружие. Судьба Макарова О самом главном Т/с МАРШРУТ МИЛОСЕРДИЯ Дежурная часть Т/с КУЛАГИН И ПАРТНЕРЫ Т/с ИНСТИТУТ БЛАГОРОДНЫХ ДЕВИЦ Спокойной ночи, малыши! Т/с СЕМЕЙНЫЙ ОЧАГ Вести Х/ф АНГЕЛ МЕСТИ Горячая десятка Т/с ЗАКОН И ПОРЯДОК Т/с БОЛЬШАЯ ЛЮБОВЬ , 15.30, 19.30, Новости культуры 10.15, Главная роль 10.30, Программа 10.40, Х/ф АМНЕЗИЯ, 1, 2 серии Д/ф Настоящая советская девушка 12.50, Д/с Чудеса Солнечной системы Легенды царского села Х/ф ОТКРЫТАЯ КНИГА 15.40, Мультфильм Т/с ТРИ ТАЛЕРА Д/с Поместье сурикат 17.05, Беседы с мудрецами Д/ф Авила. Город святых, город камней Моцарт и его шедевры. Арии из опер. Солистка Б.Хендрикс. Дирижер Ю.Башмет 18.40, Искатели Абсолютный слух Д/ф Театральный роман Богдана Ступки Магия кино К.Сен-Санс. Муза и поэт. Исполняют Никита Борисоглебский и Денис Шаповалов Д/ф Египетские пирамиды 05.00, 09.00, 12.00, 15.00, 18.00, 23.30, Новости Хочу знать Т/с СЛЕД Давай поженимся! Пусть говорят Т/с ДОКТОР ТЫРСА Человек и закон Судите сами 00.50, Х/ф ПОСЛЕДНИЙ ЗАМОК Х/ф И У ХОЛМОВ ЕСТЬ ГЛАЗА Д/ф Секретное досье. Лев Прыгунов О самом главном Т/с МАРШРУТ МИЛОСЕРДИЯ 13.45, Дежурная часть Т/с КУЛАГИН И ПАРТНЕРЫ Т/с ИНСТИТУТ БЛАГОРОДНЫХ ДЕВИЦ Спокойной ночи, малыши! Т/с СЕМЕЙНЫЙ ОЧАГ Поединок Вести Х/ф ВЫБОР СУДЬБЫ Т/с ЗАКОН И ПОРЯДОК Т/с БОЛЬШАЯ ЛЮБОВЬ Городок 10.00, 15.30, 19.30, Новости культуры 10.15, Главная роль 10.30, Программа Х/ф АМНЕЗИЯ, 2 серия Д/ф Водородный лейтенант 13.00, Д/с Чудеса Солнечной системы Третьяковка - дар бесценный! Х/ф ОТКРЫТАЯ КНИГА 15.40, Мультфильм Т/с ТРИ ТАЛЕРА Д/с Поместье сурикат 17.05, Беседы с мудрецами Д/ф Чичен-Ица. Тайна гибели майя Балет Моцарт и его шедевры. Реквием. Концертная версия Б. Эйфмана 18.40, Искатели Черные дыры, белые пятна Д/ф Список Киселёва. Спасённые из ада Культурная революция Х/ф НАСЛЕДСТВО ЭСТЕР Л.Бетховен. Соната 15. Исполняет Валерий Афанасьев Д/ф Чёнме. Сокровищница королей 05.00, 09.00, 12.00, 15.00, Новости Хочу знать Поле чудес Давай поженимся! Пусть говорят Достояние республики Х/ф БЕЛАЯ ЛЕНТА Х/ф ЛЕВАЯ РУКА БОГА Мусульмане 09.15, Мой серебряный шар О самом главном Т/с МАРШРУТ МИЛОСЕРДИЯ Дежурная часть Т/с КУЛАГИН И ПАРТНЕРЫ Т/с ИНСТИТУТ БЛАГОРОДНЫХ ДЕВИЦ Спокойной ночи, малыши! Юрмала Девчата Х/ф КИПЯТОК Т/с ЗАКОН И ПОРЯДОК Т/с БОЛЬШАЯ ЛЮБОВЬ , 15.30, 19.30, Новости культуры Главная роль 10.30, 01.50, Программа Х/ф НАСЛЕДСТВО ЭСТЕР Д/ф Доктор Чехов. Рецепт бессмертия 13.05, Д/с Чудеса Солнечной системы Странствия музыканта Х/ф ОТКРЫТАЯ КНИГА В музей - без поводка 15.50, Мультфильм За семью печатями Д/с Поместье сурикат Беседы с мудрецами Моцарт и его шедевры. Концертная симфония для скрипки и альта с оркестром. Солисты В.Третьяков и Ю.Башмет Билет в Большой Смехоностальгия Т/с НИКОЛЯ ЛЕ ФЛОК Линия жизни Пресс-клуб XXI Кто там Заметки натуралиста с Александром Хабургаевым Острова Дж.Гершвин. Рапсодия в стиле блюз; Симфонические фрагменты из оперы Порги и Бесс 05.45, Х/ф ВЕРТИКАЛЬ 06.00, 10.00, Новости Играй, гармонь любимая! Мультфильм Умницы и умники Слово пастыря Смак Вячеслав Добрынин: Мир не прост, совсем не прост Среда обитания Моя родословная Анимационный фильм Кунг-фу панда Х/ф УМНИЦА, КРАСАВИЦА 19.50, Минута славы Прожекторперисхилтон Детектор лжи Х/ф РЕАЛЬНЫЕ КАБАНЫ Х/ф БЕГУЩИЙ ЗА ВЕТРОМ Х/ф ОХОТА НА ВЕДЬМ Х/ф ТАЙНА ЗАПИСНОЙ КНИЖКИ Х/ф РАЗ НА РАЗ НЕ ПРИХОДИТСЯ Вся Россия Сельское утро Диалоги о животных 08.00, 11.00, Вести 08.10, Вести-Москва Военная программа Субботник Городок Национальный интерес Честный детектив 12.20, Т/с ДЕТЕКТИВНОЕ АГЕНТСТВО ИВАН ДА МАРЬЯ Субботний вечер Шоу Десять миллионов 19.20, Х/ф ДОМ БЕЗ ВЫХОДА Вести в субботу Х/ф ЖЕНЩИНА, НЕ СКЛОННАЯ К АВАНТЮРАМ Х/ф ОТРЯД ДЕЛЬТА : ПРОПАВШИЙ ПАТРУЛЬ Х/ф ВЫМОГАТЕЛЬСТВО 10.00, 01.50, Программа Библейский сюжет Х/ф ПОЛУСТАНОК Личное время Х/ф ДРУГ ТЫМАНЧИ 13.30, Мультфильм Заметки натуралиста с Александром Хабургаевым Очевидное - невероятное Вокзал мечты Великие романы ХХ века Х/ф СЫН 17.30, Д/ф Дорога в небо Романтика романса Спектакль Ханума Д/ф Владислав Стржельчик. Его звали Стриж Д/ф Человек Большой реки Концерт в Москве Свингл Сингерс 05.50, Х/ф КАК ВАС ТЕПЕРЬ НАЗЫВАТЬ? 06.00, 10.00, Новости Армейский магазин Мультфильм Здоровье Пока все дома Д/ф Владимир Высоцкий. Я приду по ваши души! 12.10, Д/ф Живой Высоцкий Д/ф Владимир Высоцкий и Марина Влади. Последний поцелуй Эльдар Рязанов: Встречи с Владимиром Высоцким Д/ф Своя колея Большая разница Познер Х/ф ПЕКЛО Х/ф НЕЦЕЛОВАННАЯ Х/ф МЕНЯ ЭТО НЕ КАСАЕТСЯ Смехопанорама Сам себе режиссер Утренняя почта Сто к одному Вести-Карелии. События недели 11.00, Вести Д/ф Поле чудес. МММ возвращается 12.05, Т/с ДЕТЕКТИВНОЕ АГЕНТСТВО ИВАН ДА МАРЬЯ Вести-Москва Смеяться разрешается Танцы со звездами Вести недели Д/ф Борис Ельцин. Жизнь и судьба. К 80-летию первого президента России Х/ф ЧЕЛОВЕК У ОКНА Х/ф ДОМ У ОЗЕРА Х/ф ДЕНЬ ЖИВОТНЫХ 10.00, 01.50, Программа Обыкновенный концерт с Эдуардом Эфировым Х/ф СЛУЧАЙ НА ШАХТЕ ВОСЕМЬ Легенды мирового кино Сказки с оркестром. Льюис Кэрролл. Алиса в стране чудес. Читает Юрий Стоянов 13.30, Мультфильм 13.45, Д/с Дикая природа Что делать? Письма из провинции Шедевры мирового музыкального театра Д/ф Моцарт Владимир Васильев. Творческий вечер в Доме актера Итоговая программа Контекст Х/ф ЗАВОДНОЙ АПЕЛЬСИН Huomivo! Ô Ô Musta kaččuo Karjalan TV:n kanzalliskielizen toimituksen Omin silmin -ozutustu nellänpiän 20. pakkaskuudu Rossija 1-kanualal aigah. Ohjelmas Oma pajo horan 20-vuozipäiväle omistettu programmu.

8 8»» sanasuari»»uuttu runuo Kui meijän sana jälles jatkuu? Aleksandr Volkov Livvin virzilöin pajotie katkieu, Uppuou runoloih polviloin elos. Tuulen viheldys pajostu jatkau, Kuultah koivut vai hyllätys pellos. Ilmanigäizet viehkurit viedih Tuleh, ryöstäjien pohjatoih haudah. Kai, mi opittih pieteltä died ot, Ei ni kestänyh laudu, ni raudu. Joga vuaksan miän armahal rannal Katoi kegäleh, ruozme da čilmu. Runot kestettih Jumalan kannal, Died oi nägöy vai kallivon silmy. Ilmai valittuu lähenöy aigu: Menöy viimeine livviköi kalmah, Lugou ven akse muah pannes vaiku Ruavas Vologdan monuahu psalman Nostau piälakan humalan vägi, Liikkuu, lekahtah pilkettäi tiähti, Ažno särähtäh Taivahan lagi, Buite Spuassu miän Livvispäi lähti. Jälles toivostuu tiedomies viizas, Kuduad Karjalu enne ei nähnyh, Löydäy petties virret miän kniigas Oman internetverkon vuoh Vahnu. Runot ruostunuot pondomah panou (Musto ei pala, kestäy kui kivi). Died o hil l aizeh bunukal sanou: Enne täl lohkol elettih livvit. Liivin virret kirjuttajan runokolmikko. Omas ven ankielizes runospäi kiändi livvikse Aleksandr Volkov Omii mielii kirjutakkua Sinizet silmät»»kerdomus Nikolai Zaitsev Naizis hyö oldih jo ammussah, ga elettih eriže omis pertilöis mies pienes senčoin peräpertizes, naine valgielois oččupertilöis. Joga toine tiezi, gu nengomas eloksen menos, ei jogapäivälline eineh iče tule stolale. Mollembil oli oma laukas tuodu leiby dai särvin. Hyö iče valmistettih syömine, jogahine ruadoi omat kodiruavot. Ei päivil nägynyh taloin pihas liikundua, ei palanuh ehtil ikkunois tuli. Heijän välis ei olluh ni rakkahuttu, ni sobuu vai viha toine toizeh heijän keskel jatkui päivy päiviä. Hyllätty oli kazvosmua, ruokkimattah oli taloin ezustu, kui sanotah, pihal kondii jallan katkuau. Nägyi, mollembis eli huoletoi välinpidämättömys omah talohuoh näh. Enne hierun paras viiziseinäine taloi nygöi oli atkalas kunnos. Kävellen siiriči, hierun eläjät vägizin kiättih silmät taloidu kohti, tiedäjen sen eläjien nygyzien päivien kulun i oli heile žiäli ižändiä dai emändiä, gu hyö aigoinah, kui hierus eli sluavu, oldih kaikis ozavimat: oli hyvä talohus, hyvin kazvatetut opastujat lapset, iče ižändy kaikkeh pädii muasteri nevvon andai, hierulazien avvuttai, Oudot t umučoi hyväine, ga ni verdua. Nenga jo nelli vuottu jatkui St opanazen Miitrien da Oudot t u-mučoin elos. Kui, mistöi da konzu tuli se mustu päivy heijän elokseh, hyö ei voidu mustua. Oligo se hil l akkazeh hiivonuh mittumaslienne pienes pričinäzes, kuduadu hyö ei arvattu prostie toine toizele da se heijän tahtomattah peitoči rubei kydemäh. Tänäpäi taloin ižändy magai aitupertis hätken oli midä duumaija elokseh näh, kudai oli jo kylläl nadojinnuh mollembii. Täh elokseh mollei oli tarbehekse kyllästytty da kui piästä täs riiduelokses Miitrii ei tiedänyh. Nostuu kengii jallat vahnoih ruadokottih, heitäldi piäle reduhizen hal l akon da lähti pihale, tahtomattah nähtä mučoidu da kunnella hänen tulistu vihua. Mučoi pieni kazvol, vilu, vieras, igäväs vaikastukses, gu miestu ei olluh pertis, seizoi stolan tagan, järittäjen veičel kapustua. Häi oli laihu, käit hoikkazet, nahku käzivarzis kuivahtunnuh, kellistynnyh, leugu terävy, šokat havvas, tukat gu töngitty heinysuatto. Järittäjes häi ei kaččonuh ni veiččeh, ni sormih. Kiirotetut silmät kačottih ikkunah, kunnelienne loitos, nägemättäh omua hyllättyy pihua. Vahnu mustanharmai pluat t u ripui olgupiälöil gu ripakko. (Jatkuu) Karjalaine rahvahankalendari»»pyhät da arret Ol ga Ogneva Elämmö talviargie. Ennevahnas se oli kižoin, bes odoin, kodžilkäyndy- da svuad buaigu. Talviargi algavui Rastavannu (7. pakkaskuudu) da jatkuu suureh pyhässäh (7. kevätkuudu). 19. pakkaskuudu on Vieristy, Spuasan ristindän mustelendupäivy. Vieristän yöl Syndy nouzou taivahah. Lopeh synnynmuanaigu. Vieristän aigah pidäy kovii Vieristän pakkazii. Sih näh sanotah: Rastavu räigäy, Vieristy vinguu, kiven ual kirguu, aitan čupus ambuu, kolkuttelou ikkunoi. Vieristänaiguzet vilut, Vuasil l anaiguzet vuatropat. Vieristänny ku nävytäh seiččei tiähtie kauhazes, sit se vuozi roih lammasvuozi. Vieristänny ku ollou pakkaine da tiähtie taivahal roih kuivu kezä, a ku lundu panou da taivas on pilves roih marjua da siendy. Vieristän jälles päivy kezäh, ilmu talveh. Ennevahnas vieristänny ei otettu vetty järves eigo kaivos enne gu pappi oli piästänyh ristittyöt kirikös da käyttänyh jordanal. Jordan luajitah jovel libo järvel, kus on syvä kohtu, ristitäh vetty da otetah kirikköh. Vieristänä vesiristi, makoveina toini, sanottih Kontokin kyläs sikse, ku vetty ristittih kaksi kerdua vuvves talvel da kezäl. Rahvas kylbietäh jordanua, umbipäin pačkatellahes vedeh, Vieristänny kylbietäh jordanua. Jordan luajitah jovel libo järvel, kus on syvä kohtu. Kuva: Rita Kemppainen, Oma Mua pestäh kai riähkät. Vieristänny viet kaikis ojis, jogilois, lambilois, järvis da kaivolois roitah pyhät. Vieristänny otettu pyhävezi ei rikkoi ymbäri vuvven. Vieristänny jogahizen pettäy valgieh päivässäh maguamah. Sendäh sinä huondes päiväl päččii lämmitetäh. Mainitah sananpolvi ainos: Vieristän jo hukkuine lapsi ellendäy, päčči liigua lämbiey. Jo näit on muga pitky päivy, ga yö menöy lyhembäkse. Kuudamankalendarin mugah 19. pakkaskuudu on täyzi kuu. Kuu on täydemyölleh. Karjalazet sanotah: kuudamas on akku lypsinrengin kel. Pakkaskuun 21. päiväs kuu rubieu kulumah, sidä aigua sanotah alalibo kulukuukse. Alakuudu on ynnällizet kaksi nedälii. Kuu kuluu, i siä kuluu. Alakuu on huondeksespäi valgei, illas pimei.»»mielenvaldu Juamal nähtyy Santtu Karhu Toiči eräs kirjuttai jouduu moizeh tilah ku ei tiijä, mih näh olis kirjuttua da kaikkein pahin on, kirjuttajan korvien välih hiibiy hiiren luaduh moine duumaine: kenbo lugis kirjutettuu tekstua? Internettah kačahtus ei äijiä avvuta sie vai ristikanzoin vihua pihizöy kui kattilas da mavon šihizendiä kuuluu. Kirjutanbo minägi sit sih näh, midä näin omil silmil. Televiizoras ku ei nävy nälgiä eigo kuulu kurjua kai on hyvin da putilleh, sie pieni kielastus on paginan čomendus. Himoittau kerras työndiä kai televiizoran kuvuajat käymäh kylih kaččomah kukkahii kummii da sanelemah todistu tottu, avot sie ga kai on putilleh da kunnolleh talviaijal. Televiizoras nevvotah vai: Älgiä syögiä liijakse Uvven vuvven pruazniekan aigah da kui voibi sit piästä liijallizen syöndän jälles elaijan argiritmah... Moizien nevvoloin jälles mieleh kerras juohtutah mužikkazet Kolatsellän laukalluo, nenet ga vellin liijakse syvväh da tai on yksi ainavo heijän probliemu. Onnuako tullah ainos pakiččemah nevvuo avtobusalluo, kui Uvven vuvven jälles ritmah piäzis liijallizen syöndän jälles. Joga päiviä näitgös on pruaz niekku. Yksi havizou moine vägevy olen la, ga muas kiini otan yhtel käil da taivahah tartun toizel, sit yhteh vejän!, iče raukku odva seizoi on. Toine kirguu: Azettakkua planiettu, minä lähten iäres, akkaine-rašku humšuzes meččydel ankua myöy, tariččou kui čigan, buite kui hänel olis sidä myödävänny... Pagizutin händy karjalakse, bölbötimmö sidä da tädä dabakan aigah, sit häi kavahtih sanomah: Et sinä ole meijän miehii.... Ga mindäh? kyzyin, yhtel kielelhäi täs pagizemmo. Vastavus oli ylen mieleh: Kuule, liijan hyvin olet šuorivunnuh da puhtahat sovat piäl on, meijän omat karjalazet ei tualleh käveltä. Tämä eule zuakkun, neče on eloksen tozi, nagra libo itke. Kui pruaznuičitto? hyväh vahnah tabah söimmö, joimmo, toravuimmo!