Ollah vie mustos hierut

Transkriptio

1 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 04 (1093) Tuhukuun 1. päivy 2012 Ei pie žiälöičellä, pidäy ruadua Ol ga Ogneva Mennyt nedälil Petroskoil oli käymäs rahvastu Karjalan Kielen Seuraspäi. Hyö čökeldettihes Oman Muan toimituksehgi, kus saneltih, midä KKS huavuau ruadua tänä vuon. Nurmeksen kielipezä on lukus, ga ei ijäkse Jo syvystalvel enne uuttu vuottu tiijustimmo ku Nurmeksen karjalaine kielipezä, ainavo Suomes, heitti ruandan sen periä ku siepäi iäre lähti lapsien kazvattai. Eigo sit kogo hommale tulluh loppu? Karjalan kielen seuran ruadai, Maltokeskuksen ruavonjohtai Timoi Munne vastai kyzymykseh optimistizesti: Karjalaine kielipezä Nurmekses on pauzal nygöi, lapset kävväh toizih päivykodiloih. Kielipezän enzimäine ruadai Zoja Ivanova uskaldihes tulla ruadoh uvvessah. Kielipezä avavuu uvvessah sygyzyl libo keviäl. Munne kerdoi, ku Karjalan Kielen Seura oppiu avata karjalazet kielipezät Helsingis da Jovensuus. Pidäy vai löydiä sinne ruadajua da lastu. Se ei ole helpo, ga eččimälhäi löydyy. Jo nygöi on tietois kaksi brihaččustu, ket tuldas Helsingin kielipezäh. Kielipezän kazvattajii KKS tuaste oppiu eččie täl puolel rajua, ga meigäläzii karjalan kielen tiedäjii sinne puašittajes ei pie kovah libuo. Teilgi ei ole ylen äijiä moizeh ruadoh pädijiä rahvastu. Myö sen ellendämmö, ei pie tiäpäi kaikkii muanittua Suomeh, sanou Timoi. Karjalazis juuris olis abuu Suomes Kusbo sit suaja ruadajii kaikkih karjalankielizih hommih Suomen puolel? Suomes nygöi eläy sadoi karjalazii, jälgiaigua karjalan kieldy maltajua on muuttanuh Ven alpäi. Myö vai emmo tiijä, kui äijy heidy on da kus hyö ollah. Hyö ei jiävitä omii karjalazii juurii, ku ei ellendetä: niis on abuu Suomes. Ku myö löydäzimmö mostu rahvastu, ken tiedäy hyvin karjalan kielen, ga löydäzimmö heile midägi ruaduo, on varmu Munne. Moizii karjalazii Suomeh muuttajii on Vera Nef odova. Häi ainavo sanoi Jovensuun ruadovägitoimistoh tulduu, ku on karjalaine da tiedäy karjalan kielen. ÎÎ Jatkuu 4. sivul ÔÔ Täyzi Suojärveläzien histourien tutkimus. s. 2 ÔÔ Vastavukset tuvvah hyviä mieldy. s. 3 ÔÔ Ei pie žiälöičellä, pidäy ruadua. s. 4 ÔÔ Tiijättögo kui kuuluu karjalakse rap? s. 5 Kanzalliskielizen raadivotoimituksen ruadai Nadežda Bukina on sanelluh Hoškil- da Čilmiät-hierulois. Kuva: Ol ga Smotrova, Oma Mua Ollah vie mustos hierut»»kanzallizen kul tuuroin keskukses piettih hyllättylöin hieruloin kluuban avajazet Ol ga Smotrova Mibo nygöi hieru? Laho parzitukku, Vladimir Brendojev kirjutti omas Kus työ pienet hierut -nimizes runos. Hyllättylöin hieruloin probliemu on monien karjalazien tusku. Äijängo mostu hieruu oli hyllätty, kolme- vai nellisadua, onnuako ei sua sanuo tarkah nygöi. Hyllättylöin hieruloin kluubu perustettih karjalazen Sergei Mihailovan kehitykses. Mies opastuu Karjalan kul tuuruopiston teatrallizel ozastol viijendel kursal, tämän kluuban avajazet oli miehen diplomuruado. Iče Sergei Ivanovič on rodužin Kolatsellän kyläspäi. Kluuban aigahhäi häi saneli oman tuatan roindukyläs, Jänöinselläs. Sergei Ivanovičan mieles olis hyvä azettua endizien hieruloin kohtih merkit, kudamil olis kirjutettu nämmien hieruloin nimet. Olis hyvägi hänen mieles luadie kniigu nämmih hieruloih näh, ku net ei jiädys unohtuksih. ÎÎ Jatkuu 2. sivul Sergei Ivanovičan mieles olis hyvä luadie kniigu nämmih hieruloih näh, ku net ei jiädys unohtuksih. Karjalas kazvau minimualine palku Pakkaskuun 27. päivänny Karjalan tazavallas oli allekirjutettu sobimus, kudaman mugah rahvahan tulot kazvetah. Tuhukuus valdivollizis da munitsipualizis laitoksis Kostamuksen, Kalevalan, Kemin, Louhen, Belomorskan piirilöis minimualine palku roih 6450 rubl ua, toizis piirilöis 5183 rubl ua. Toizien ruavonandajien ruadajien minimualine palku pohjazis piirilöis on miärätty 7928 rubl ua, suvipiirilöis 6845 rubl ua. Sobimuksen allekirjuttamine andau garantien, ku 1. tuhukuus minimualine palku Karjalan tazavallas ei voi olla vähembi miärättyy tazuo.

2 2»» kandurahvas Uuzi on enne olemas olluh Natalja Judina Sanotahhäi, ku uuzi on se, midä jo oli ennepäi konzutahto. Mugai on Anuksen piiribol ničanke. Mustoitan, ku vuvves 2009 paikallizen bol ničan statsionuaru jälles suurdu kohendustu oli tazavallan bol ničan ozastonnu. Anuksen bol niččah kuului vaigu polikliiniekku, feršalipunktat da pienet paikallizet bol nicat. Tämän vuvves allus kai on endizelleh: statsionuaru uvvessah kuuluu piiribol niččah. Ga nygöi se ei ole munitsipualine, vai valdivolline tervehyönhoijon laitos, kudai rubieu suamah varua b udžietaspäi. Tädä vie kezäl Anukseh kävves uskaldi Karjalan tervehyönhoijon ministru Valentina Ulič. Anuksen keskusbol ni čas nygöi on 80 sijua. Paiči sidä Alavozen bol ničas on seiččei virundusijua da 10 sotsiualupaikkua da 20 samanmostu Videlen bol ničas. Endizelleh ruvetah ruadamah feršalipunktat da kiirehabu. Jiäy olemah kaksi klinikodiagnostistu laboratouriedu. Yksi niilöis rubieu ruadamah statsionuarah niškoi, toine ambulatourieh. Vaigu den gat nygöi ruvetah tulemah ei piirin, vai tazavallan kukkarospäi. Net suavut varat pannah ruadajien palkoih, rohtoloin ostamizeh, tulen da lämmän maksandah. Tänäpäi on jo allekirjutettu sobimus, kuduan mugah kaikkih nämmih tarbehih annetah kolme miljounua rubl ua. Se ei ole ylen äijy, ga sidä pidäy täydyö. Vuvves 2013 ruvetah andamah den gua sen mugah, kui äijy rahvastu eläy piiris. Sih huolimata, ku muuttajes da uudeh luaduh ruadajes ainos roihes midägi hommua da vaigevustu, bol ničan piälimäine liäkäri on varmu, ku tämä bol ničoin yhtistämine on vaigu hyväkse rahvahale. Tämänmoine yhtehine struktuuru monen vuottu oli olemas meijän muas da piirilöih niškoi se on parahin. Omii mielii kirjutakkua Ollah vie mustos hierut ÍÍAlgu 1. sivul Kluubah tuli karjalastu, kudamien mustos on vie kuda-midä saneltavua omis armahis kohtis, kus meni heijän lapsusaigu. Muga kluubas musteltih moizii hieruloi, kui Hoškil, Suona, Kukkoilu, Čilmiät. Kanzallizen arhiivan johtai Suojärven historien pohjakse otettih Itä-Suomen da Helsinkin Karjalan histourien tutkijoin kirjutustu.»»uuttu kniigua Ol ga Smotrova Jatkokniigat piästih ilmah Omal mual Vierahal mual -nimel. Suojärven histourien 3. da 4. kniigoin luadimine pandih rattahile vuvvel 2007, kniigoin piätoimittajakse rubei Tapio Hämynen. Ajatus Suojärven historien jatkamizes oli jo 1970-luvul, ga silloi ruavole oli tiel jenguhädä, tutkimustugi ei olluh kylläl kerätty. Uuzien kniigoin pohjakse otettih kahtenkymmenen yhten Itä-Suomen da Helsinkin Karjalan histourien tutkijoin kirjutustu. Yksi kniigoin luadijois, Suojärven Pitäjäseuran piälikkö Reino Kononen mainičči kniigoin prezentatsies Petroskoil, ku kai kniigoin materjualat on hyvin tarkastettu, kniigois myös lövvytäh käytettylöin tiedoloin algulähtöt. Suojärven histourii on hyvin ezitetty kirjutustutkumuksis, ga kuvisgi. Kniigas löydyy äijy vahnua da nygyaijal luajittuu enne painamattomua fotokuvua, niilöi valmistettih Risto Salmela da Ari Peiponen. Omal mual Vierahal mual -kniigat on omistettu yhten kanzan histouriele. On ezitetty suojärveläzien elos muinazis aijois 2000-luvussah. Kolmas kniigu sanelou Suojärven perustamizen aijas, suojärveläzien muinazis ruadolois, uskomuksis, kieles, pyhis da argilois. Nelländes kniigas on ezitetty Ol ga Žarinova omas paginas Jovenkyläh nähte mainičči: Meile pidäy kuitahto säilyttiä meijän kylät. Olis hyvägi minun mieles luadie moine Karjalan kartu, panna sille kartale kai endizet kylien nimet, se ei ole liijan kallis ruado. Sergei Mihailov rubieu pidämäh tädä kluubua iellehgi, tottu ei se rodei moine pruazniekalline, kui avajazis, konzu paiči paginoi sai myös kuulta Oman pajon pajoloi da Kantelen soitandua, kaččuo Karjalan tansuloi. Rahvas muite ruvetah kerdymäh suureh stolah da mustelemah omii armahii kohtii. Kluubu on avattu kaikile, sen vastavuksis Sergei Mihailov uskaldi ilmoittua Omas Muas. Kniigas löydyy äijy vahnua da nygyaijal luajittuu enne painamattomua fotokuvua. Kniigoin luadii, Suojärven Pitäjäseuran piälikkö Reino Kononen on iče rodužin Suojärven piirispäi. Kuva: Mikko Ollikainen Täyzi Suojärveläzien histourien tutkimus»»suojärven Pitäjäseura piästi ilmah Suojärven historia 1. ja 2. painoksen jatkokniigat suomen kielel suojärveläzien nygyaigu. Yhtelläh et kuvua kniigoin syväindyö omil sanoil, sehäi on monipuoline. Parembi on ottua nämä sangiehkot painokset käzih da ičel kaččuo da lugie. Suojärven histourien luadijoin mieles nämä jatkokniigat on täyzi Suojärven histourien tutkimus, se hyvin pädöy opastundah niškoi. Nämä kniigat myös kačottih kiändiä ven akse, ga täkse päiviä jengua sih niškoi ei ole. Petroskoil kniigua on lugiettavannu Kanzallizes kirjastos da Nuori Karjala -liitos. Tilata kniigoi da suaja ližiä tieduo suau reino.kononen@suojarvi.fi -sähköpoštan kauti libo telefonas: »»uuzi kilbu Hyvät lugijat! Kalevalan päiväkse olemmo valmistannuh teih niškoi kyzymykset. Ken parembi vastuau niilöih, suau lahjakse Kalevalakniigan Karjalan Rahvahan Liitospäi. 1. Luvetelkua, ken enne Elias L onnrotua keräi suomen da karjalan rahvahanrunohuttu. 2. Ken oli enzimäine runonpajattai, kedä vastai Elias L onnrot? Da kus hyö vastavuttih? 3. Mittumat karjalazet kylät oldih kaikis bohatembat runoloil? 4. Mittumua runonpajattajien suguu sinä tiijät? 5. Mustoita runonpajattajien naizien nimet, kuduat pajatettih L onnrotale ei vaigu liirikkupajuo, ga vie eepillistugi. 6. Mil Kalevala eruou rahvahanrunohuos? 7. Äijälego kielele on kiännetty Kalevala? 8. Kedä Kalevalan kuvuajis tiijät? 9. Ken Karjalan säveldäjis kirjutti muuzikkua Kalevalan aihielois? Valmisti Armas Mišin, Rahvahan runoilii, Kalevalan kiändäi Yhtykkiä almanakan luadimizeh Kolmanden almanakan toimittajat kehitetäh karjalazii kirjuttajii, toimittajii, tiedoda kul tuurualan ruadajii, opastujii yhtymäh sen luadimizeh. Almanakas pidäs olla prouzua, runohuttu, očerkua, arvusteluu, kiännösty, publitsistiekkukirjutustu. Kolmas almanakku kačotah piästiä ilmah kezäkuus. Kuččuzimmo yhtehizeh ruadoh meijän puolen da rajantagan eläjii karjalazii: vienalazii, lyydiläzii, tverinkarjalazii da liygiläzii. Kirjutukset voibi työndiä poštan kauti libo tuvva adresil: Petroskoi, Titovan piha, 3, perti 102, 109. Kirjutukset voibi työndiä sežo sähköpoštan kauti: omamua@mail.ru (pangua merki, ku se kirjutus on almanakkah niškoi). Liž tieduo: (814-2) ; (814-2)

3 »»Anuksen piiri 3»»toimitukseh kirjutetah Roindurandu kuččuu Pädöy nygöi ajua Piiteri-Murmansk -dorogua myö, hos Karhumäin puoleh libo Anuksehpäi. Piätie on tazaine gu Nurmoilan aerodromu. Ajat vai tienmerkit hušketah čuras-toizes. Minus Anuksehpäi on mielevembi ajua, mittuine i olgah siä yksikai hengen täyttäy kos lähetäh armahat syväimele nimet Priäžy-Ylä-Anus- Keskoijärvi-Kotkatjärvi kai kylät čuran-toizen juaman kauti, vaigu Torasjärven dorogu hal guau kahtekse, vai dorogupielis rauduverkot-iänensammuttajat töytötetäh gu mittahto monstrat. Vieristän päivinny myös puutui čökähtiäkseh kodikonnuile; oli virguvallan dieloloi dai muga rod nii da hyvii ystävii nähtä. Lundu tuuččai kogo ajomatkan kai mua da ymbäristö valgies peitos meččy čomendeleh valgieloil kattieloil buitegu suarnas toiči muga lundu höttiäy, ajat gu pilvis lennät. Tuaste Koverin tiešuaran ylitin, ielleh meččylätäkkölöin keskes nävähtäh Lemijärven taloit, ielleh Žil čoi jäi bokkah, palazen peräs Nurmoilan tiešuaru tulou nelli kilometrii hierussah. Anukses puuttui kävvä kirjastoh, kus 18. pakkaskuudu algavui vuvven 2012 vuoronmugaine projektu Täs synnyinrannan minun algu. Enzimäzeh vuv ven pidoh oli kučuttu tunnetut Karjalan runoilijat Ivan Kostin da Jelena Pietiläinen, jälgimäine mainittulois Sever- žurnualan piätoimittai. Ivan Kostin ezityi ezmäzikse da saneli omis uuzis tevoksis, omas elokses da kuda-midä vie. Jällespäi häi taričči ostettavakse omii uuzii kniigoi. Yksi niilöis on Nygyaigasty častuškuat, runuo. Jo sain niidy lugie, hyvät ollah runot, maksau lugie. Jelena Pietiläinen saneli omas ruavos, hyvis tuloksis, kudamii on suannuh Sever-žurnualu Ven an kirjuttajien keskes, žurnualu on suannuh korgien arvonimen mittuine on vai Sovremennikda Moskva -žurnualoil. Tiijustin, ku Jelena Pietiläinen Čupan školas ruadajes sai korgien arvonimen Ven an vuvven opastai vuonnu Hyvä oli vastata Anuksen kirjuttajii Nikolai Zaitsevua, Vera Larionovua da toizii. Paginois olet gu oman perehen ristikanzu, sanelet, kyzelet, kui mennäh dielot kirjutusalal. Kirjaston johtajakse uvvessah on tulluh endine kirjaston piälikkö Georgii Černobrovkin. Hyvii mielii saneli Galina Fedulova, hyö yhtes toizien kirjaston ruadajien kel ku Tatjana Boikova, S. Solovjova ruvetah iellehgi nostamah nuorien karjalazien keskes karjalazien ičentunduo; Galina Mihailovna sanelou, ku jo puaksuh lapset sanotah iččiedäh karjalazikse, se lämmittäy syväindy da andau viritysty ruadua ielleh muamankielen elävyttämizeh. A linnas vai uuttu laukkua da lar kua. Kul tuurutalois ainos vai uuzii turkiloin, jallaččiloin, kost umoin, ozutteluloi tunduu sil gu endine Anuksenlinnu kogo Karjalan muan syöttäi, nygöi pyzyy jalloilleh yhtel vai torrul. Nurmoilan hieruh autoubusat jo ei kävvä, vie Kolme-nelli vuottu tagaperin tänne oli kolme reissuu, nygöi vai yksi maršrutku, segi vai ruadopäivin. Sel po da poštu vie ruatah, en tiijä hätkengo se kestäy, hierun eläjien lugumiäry ainos vai hubenou. Poštu ruadau kolmizin nedälis, poštan ruadai tuuksilaine Nina Nikolajevna palvelou hierulazii karjalan kielel, se ihastuttau. Kaikkeh negatiivah kaččomattah Roindurandu ainos kuččuu i ainos on himo tulla tänne, alalleh, hätkekse, ijäkse. Ma tunnen buite minun joga nivel tiä ruadau parem, omal kodoimual. Sa, armas, olet millo sy yzkullal. On millo armas terveh viileisiä. Ku talven tuhot huolitetah tulla Sa valgies sovis - armahembi vie. Nämil čomil Vladimir Brendojevan sanoil tahtozin loppie oman kirjutuksen täl kerdua. Hyviä käyndiä Anukseh Ivan Savin Brendojevan festivuali jo rattahil Natalja Judina Anukses jo varustutah XII Brendojevan nimizeh Täs minun synnyrannan algu -literatuurufestivualih. Pakkaskuun 18. päivänny Anuksen kanzallizes kirjastos da linnan školis piettih vastavuksii Karjalan runoilijoinke. Anukselazielluo gostih tuldih tazavallan kuulužat kirjuttajat Jelena Pietiläi»»kylän elostu Natalja Judina Anuksen kanzallizes muzeis hyväkse perindökse roittih vastavukset eläijienke. Erähät niilöis pietäh Vastavummo muzeis -kluuban hantuzis. Enne tämä naizien kluubu toimii Yllözen školan seinis. Konzu škola salvattih, kluubu muutti adresin. Sen ohjai Ol ga Viglijeva rubei ruadamah Anuksen muzeis, ga naizii ei hyllännyh žiäli oli, mondu vuottuhäi oldih yhtes. Jo kolme vuottu kluuban naizet kerävytäh muzein seinis. Äijy iluo toi naizile illačču, kus hyö ezitettih teatruozutelmii. Kuva: Natalja Judina Kluubah kävväh enimyölleh Yllözen eläkkehel olijat naizet. Monil heis on jo piäl 60 vuottu igiä. Svetlana Red kina eläy linnas, ga Yllözen kylä on hänele oma, ku häi hätken aigua oli täs peldokazviloinkazvatuksen briguadan brigadiirannu. Anna Šaikinagi ruadoi täl alal. L udmila Gutova ruadoi enzimäi Keskifermal, sit muutti Yllözeh. Marija Uljanova, Galina Nesterova, Kirsti Žarujeva da toizet naizet mielihyväl mustellah omii ruadovuozii. Omas pienes kollektiivas sanellah toine toizele omis uudizis, hommis. Ku vastavukset ei oldas yhtenjyttyzet, Ol ga nen da Ivan Kostin. Hyö saneltih omas ičes, omas luomisruavos, lugiettih omii tevoksii. Vastavuksele tulluot oldih samua mieldy monet Ivan Kostinan da Jelena Pietiläzen runot ollah ellendettävät da lähäzet kaikile, sentäh ku niilöis on moizet iguizet aihiet, kui rakkavus, ristikanzoin keskenäzien välilöin tärgevys da vaigevus, sugupolvien yhtevys. Vastavuksel Jelena Pietiläinen saneli lugijoile omas enzimäzes prouzukniigazes da erähän Suuril askelil -kniigan, kus on kerdomuksii lapsih näh, kirjuttai lahjoitti lapsienkirjastole. Ivan Kostin sežo ezitti anukselazile kaksi uuttu kniigua. Net piästih ilmah parahite kirjuttajan 80- vuozipäiväkse Onie Vastavukset tuvvah hyviä mieldy»»anuksen linnas jo kolme vuottu toimiu naizien kluubu Viglijeva joga kerdua naizih niškoi keksiy midägi uuttu: sanelou muzein vahnois vehkehis, opastau käziruadoloih. Uuttu Vuottu vaste häi opasti naizii luadimah pruazniekkučomenduksii. Mustelemmo lapsusaigua da käziruadourokkoi, muheloitetah naizet. Iče piädy nosttamattah čopakosti leikatah nožničoil, kleitäh bumuagas eriluaduzii luajilmuksii. Nygöi bunukkuagi täh ruadoh opastan, ližiäy Aleksandra Gubkina. Äijy iluo toi naizile illačču, kus hyö ezitettih teatruozutelmii. Tämän pruazniekan heih niškoi gantagastu tarinua da Nygyaigastu častuškua. Častuškat, kudamat kirjuttai lugi, roittih mieldy myö vastavuksele tulluzile. Vastavuksele tuldih školaniekat dai vahnemban polven rahvas. Se merkiččöy, ku karjalaine runohus kiinnostau kui nuorii, mugai vahnoi. Kluubah kävväh enimyölleh Yllözen eläkkehel olijat naizet. Monil heis on jo piäl 60 vuottu igiä. valmisti Anuksen kirjaston ruadai Svetlana Solovjova. Myö täs pagizemmo, opastummo, tiijustammo uudizii. Nämmä vastavukset tuvvah hyviä mieldy meile, eläkkehel olijoile, ollah yhty mieldy naizet. Omii mielii kirjutakkua

4 4»» oma kieli, oma mieli Hieruloi myö ei ylen pitky matku Zinaida Dubinina Ristikanzal pidäy olla oma karjalaine identitiettu, niken muu ei voi pidiä omua kieldy da omua rahvastu hengis, vai iče karjalazet. Ezmäzenny kielenny karjal nygöi ei ole nikel, se on toizennu libo kolmandennu. Ezmäzenny on valdivonkieli, teil dai meil. Ku tulla mittumihtahto tulokseh, pidäy ainos liikkuo edehpäi. Pidäy nähtä tulii aigu, se on meijän lapsis da meisgi se on äijäl kiini. Kui sanou karjalaine: Pidäy ielepäi pualikku lykätä sinne pyrgie. Kus da mis on meijän tulii aigu. En lövvä vastavustu. Oli mennyh aigu ei paha, oli putin miesty. On vie nygöine aigu, myö, enimyölleh akat opimmo hos kuitahto pidiä elos niidy karjalan kielen jiännöksii, a tuliedu ei nävy. A midä nägyy, ga ni kaččuo sinnepäi ei himoita. Kus ollah karjalazet miehet? Meil ei ole johtajua. Jumaloini, avvuta meile. Kes vois tulla johtai? Jäviihes Anukses Trofimov Viktor. Nuori mies iče tuli, tahtou kirjuttua karjalakse. On Videles pappi tuatto Puavil, sežo vois kazvua johtajakse. Anna Jumal heijän hengile vägie. Da, pahoi kazvatimmo omii lapsii. Ei olluh aigua duumaija heijän tuliedu elaigua, elimmö yhtes pahuos toizeh pahuossah. Huoli oli vai kui elos pyzyö da hos kuitahto sijoittua lapsii. A kui nygöi kazvatammo? Karjalazil ei ole vuittii ni omien lapsien kazvattamizeh. Yksi huoli: työndiä lapsii kunnegi mieroh. Midä hyviä on nygöi hierus? Školagi opastau ei omua kieldy, ei oman rahvahan elaigua. Anna vai opastuu anglien kieldy, muailmah piäzöy sanoi muamo da oli hyväs mieles, gu tytär piäzi opastumah turizmua anglien kielenke. Bokaspäigi kaččuo hyvin puutui. Muga se oli, ga ruaduo tiä ei löydynyh. Loittozes Anglies on omua kielen tiedäjiä, sie dai muijal händy niken ei vuota. A tiä Karjalas enimät turistat ollah Suomespäi, pidäs tiediä suomen kieli. Kui nygöi olis mieleh karjalan oma kieli, kui avvuttas se. Nevvottih mennä Suomeh opastumah kieldy, sinne hyvin otetah karjalazii lapsii. Pidäy täyttiä bumuagat, gu piästä sinne. A lugie da ellendiä net bumuagat suomen kielel ni muamo, ni tytär ei voija. Kiänin minä heile net bumuagat, ga huoli on sit tytös, jygei rodieu hänele. Jatkuu. Algu n:lois (2011), n:s 1 3 (2012) Omii mielii kirjutakkua Suomelaine Timoi Munne opastui karjalan kieleh pagizemal, sanoi karjalan kielen omakse muamankielekse da muutti oman nimen karjalazekse. Kuva: Jelena Filippova, Oma Mua Ei pie žiälöičellä, pidäy ruadua ÍÍAlgu 1. sivul Toimistos ruadai Timoin mučoi saneli tämän ukole. Nenga ihan petties Karjalan Kielen Seura löydi karjalazen inehmizen, kudai voibi ruadua karjalan kielen hyväkse. Nygöi Vera ruadau lapsien päivykois Jovensuus. Sygyzyl meil algavutah karjalan kielen kursat. Voibi olla Vera tulou sinne opastajakse. Kenbo kiändäs detektiivan karjalakse? Kniigoin julguamine karjalan kielel on KKS:n suurimii ruadoloi. Seuralazet ainos painotetah: nygöi pidäy kirjuttua da jullata midä enämbi nygyaigastu lugemistu. Tänä vuon on pluanois painatuttua kolmas Tove Janssonan Muumi-kniigu Muumitatan mustelmat, kudaman jo on kiändänyh karjalakse Natalja Sinitskaja. Martti Penttonen valmistau painettavakse kniigua, kunne on pandu KKS:n nelländen kirjutuskilvan parahat kirjutukset vienakse, livvikse, tverin- da suvikarjalakse, ižorakse. Uvven monikielizen kerävökniigan teemannu on meččy, meččäh kävyndy, mečästämine da kalastamine. Kaksi vahnembua brihaččuu Nurmeksen kielipezäspäi jo lähtietäh eziškolah. Opimmo jullata heile eziškolakniigan. Toinah sen kirjuttau Varkaukses eläi Maria Kähäri, sanou Munne, muite meil pidäs suaja nygyaigastu lugemistu nuorilegi. Eigo ken kiändäs midätahto detektiivua karjalan kielele? Karjalazien kodirandualoveh vägilöin da varoin yhtistäjäkse Suomen karjalazien kodirandualoveh on Karjalan Kielen Seuran uuzii ruadoloi. Kodirandualoveh reknaillah luadie endizes Pohjois-Karjalan gubernies, kudaman keskuksennu on Jovensuu. Kodirandualoveheh kuuluttas Maltokeskus, kielipezät, mittahto instituutat. Ližäkse Nurmekses olis lapsien da nuorien kul tuuran alovehelline keskus. Karjalastu eläy ymbäri Suomie eri kohtis, ga myö emmo voi joga kohtah suaja yhten verran varua karjalan kielen da kul tuuran kehittämizekse. Sendäh reknailemmo karjalazen kodirandualovehen luajindua Pohjois-Karjalah, kus ammuzis aijois on eletty karjalazet. Tiettäväine, äijy salmilastu eläy Pohjois-Savos, sie eläy meijän seuran piämiesgi arhijepiskoppu Leo. Ga yksikai anna kodirandualoveh olis Pohjois-Karjalas, tiäpäi voizimmo olla parembi yhteisruavos Pohjois-Savon da teijän Karjalan kel. Kodirandualoveh pidäy sikse, ku suazimmo enämbän ruadua. Olemmo paissuh täs dielos Pohjois-Karjalan Muakunduliiton kel. Hyö hyvin otettih tämä vastah, rubiemmo ruadamah yhtes. Kodirandualovehen tarkoituksennu on suaja Pohjois-Karjalah ližiä rahvastu. Vuottazimmo, ku rahvas sinne ruvettas tulemah, jälgiaiguahäi rahvastu sie vähenöy, vahnat kuoltah, nuoret lähtietäh suurih linnoih, sanou Munne. Älä varua omua identitiettua Teijän muas pietyn rahvahanluvun tulokset ollah varaittavat. Karjalah on jiännyh vai 45 tuhattu karjalastu, heis vai pagizou karjalakse. Meil Suomes ei pietä mostu luguu, sendäh on jygei sanuo, min verdu karjalastu da karjalakse pa»»fakta ÎÎ Suomelaine Timoi Munne sinnesäh mieldyi karjalan kieleh Karjalah kävves, ga pagizemal opastui sih da kai virallizesti sanoi karjalan kielen omakse muamankielekse da muutti oman nimen karjalazekse. ÎÎ En ni tiedänyh, ku on moine bohattu, pehmei, lämmy, ihan toizenmoine kieli, ku minun oma muamankieli, sanou häi. ÎÎ Nygöi mies ajattelou uuttu karjalankielisty muuzikkujoukkuo, kunne soittamah da pajattamah kuččuu Folkswagen-joukon muzikantoi: ÎÎ Rubiemmo pajattamah vähäzen ven akse dai suomeksegi, ga enimytteh karjalakse. gizijua on. Matti Jeskazen tiedoloin mugah 15 vuottu tagaperin karjalastu oli , karjalakse pagizijua Pidäy mustua segi: ezmäzenny kielenny karjal nygöi ei ole nikel, se on toizennu libo kolmandennu. Ezmäzenny on valdivonkieli, teil dai meil. Erähät ristikanzat varatah omua identitiettua, ku se on vähembistöidentitiettu, ku on vietty muat, vierot da kieli. No net pahat aijat pidäy jo unohtua. Ristikanzal pidäy olla oma karjalaine identitiettu, niken muu ei voi pidiä omua kieldy da omua rahvastu hengis, vai iče karjalazet, painottau Timoi.

5 »»muuzikku 5 Tiijätgo kui kuuluu karjalakse rap?»»andrei Gorškov on valmistamas diskua, kudamas rodieu rap-pajuo karjalakse Jelena Filippova Enzi kerdua kuulimmo rap-pajuo karjalakse Uuttu Vuottu vaste, Nuoren Karjalan Ropivoillačus. Pajattamas sidä oli Andrei Gorškov. Briha ehti vai armiespäi tulla, kerras kučuttih Ropivoh. Ei ni kieldävynnyh. Tämä enzimäine Terveh!-pajohäi, kudaman häi pajatti Ropivos, oli kirjutettu vie vuozi tagaperin enne brihan armieh lähtendiä. Pajo on karjalan kieleh näh, tahtoin ozuttua ku karjalan kieli on elävy. Se on nuorengi polven kieli. Kiännyn niilöin rahvahien puoleh, ket ellendetäh karjalakse, ga paista ei voija. Pidäy hil l akkazin vai harjavuo sih, sellittäy pajon merkičysty Andrei Gorškov. Rap-muuzikkah Andrei mieldyi vie školas opastujes. Silloi jongoi oli mieles luadie sidä karjalakse. Jälgiaigua tahtomizet ruvettih täyttymäh. Ennemullostu Natalja Antonova, silloine Nuoren Karjalan piälikkö, kehitti Andreidu yhteisruadoh, sanoi, ku voibi luadie disku, kudamas olis rap karjalakse. Andrei hyväl mielel suostui sih. Tänäpäi briha on valmistamas omua enzimästy dis kua. Pajoloin tekstoi Andrei kirjuttau iče, muuzikkua kirjuttau petroskoilaine Dmitrii Čern avskii. Kirjutan karjalakse, Natalja Antonova sit kaččou minun tekstat, kohendau kus pidäy. Muga sovimmo. A mibo diskoi rodieu, vie mietimmö da šeikuičemmo. Se kai rodieu karjalakse da sit rodieu bl uzda džaz-muuzikkuagi, jatkau paginua Andrei. Petroskois brihua, ven ankielizenny rap-pajattajannu tutah kui Andrei Mul tiparadigmat. Brihal on oma KillaKarjalajoukko. Ga konzu Andrei pajattau karjalakse, karjalazennu olles sanou iččiedäh Ondreikse. Kielinero tuli perehes Briha on roinnuhes Anukses, hänen tuattah da muamah ollah umbikarjalazet. Niken minuu piädykauti ei opastannuh pagizemah karjalakse. Lapsusaijas maltan kieldy, ku ainos sen kuulin. Vahnembat dai omat keskenäh paistih karjalakse, ven akse paistih vai niilöin kel, ket kieldy ei ellendetä, sanelou Andrei. Školas briha karjalan kieldy ei opastunnuh. Sie vagavah Sinitaivahan pajot -spektaklis Andrei Gorškoval on plennoin rouli. Andrei Gorškov omal pajatandal tahtou kiinnittiä nuorižon mieldy karjalan kieleh. Kuvat on otettu brihan arhiivaspäi Rap-sana on tulluh anglienkielizes sanas rap, kudai tarkoittau loškutandua, iškuu. Rap on ritmalline rečitatiivu, kudai lugietah yhtes muuzikan kel. sanottih, ku pidäy vallita kudamuabo kieldy rubiet opastumah: suomen vai karjalan. Briha valličči suomen, ku karjalan kieldy oli kes kuulta da opastuo. Školas yheksänden kluasan loppiettuu Andrei lähti opastumah Anuksen opistoh, sie opastui nelli vuottu. Saman»»Andrei Gorškov ÎÎ On roinnuhes Anukses karjalazes perehes. ÎÎ Vuvvennu 2002 Anuksen školan n:o 1 yheksänden klua san loppiettuu piäzi opastumah Anuksen opistoh, kus opastui nelli vuottu. ÎÎ Vuvvennu 2006 piäzi opastumah Kul tuuruopistoh Kanzallizen teatran stuudieh. Vuvvennu 2010 loppi sen. ÎÎ Opastundan loppiettuu rubei ruadamah Kanzallizes teatras. ÎÎ Teatras häi ezittyy Hädä helläs sydämes-, Tuhmu El za-, Sinitaivahan pajot-, Pyhäžy dielo-, Lir kuningas -spektaklilois. nu vuon, konzu oli opastundua loppemas, tiijusti ku Kanzalline teat ru keriäy nuordu stuudieh opastumah artistakse. Omahizet da tuttavat nevvottih: Opis la puuttuo sinne, karjalan kieldy maltat, suomen kieldy opastuit. Lapsusaijas artistan leivis Mugai briha puutui ezmäi teat ran stuudien opastujakse, sit jongoi teatrah ruadoh. Eibo ni petties puuttunuh, olihäi artistan leibiä oppimas vie školavuozinnu. Anuksen školas n:o 1 ruadoi Rosinka-stuudii. Andrei hätken aigua, silloigi konzu opastui linnan opistos, harjoitteli sie. Sie luajittih spektakliloi ven an kielel. Käydih ozuttamah niilöi Anuksen čupun kylih. Tänäpäi Andrei Gorškov on Kanzallizen teatran akt ouru. Häi ezittyy enimis teatran spektaklilois, karjalan, suomen da ven ankielizis. Ruaduo on kylläl. Mieliruavokse, ruavon jälles, jiäy muuzikku. Tuliel aigua pidäy luadie enzimäine disku rapmuuzikanke karjalakse. Onhäi tämä projektu jo pandu rattahile dai on sih kiinnostustu rahvahal. Ylen äijäl miellytti Ondrein pajatandu Ropivos. Oli sit vie eräs ezitys Petroskois, pajatandan jälles rahvas yhty tottu tuldih kyzymäh mibo pajoloi se on. Brihan mieles suurin ruadohäi tänäpäi on kiinnittiä nuorižon mieldy karjalan kieleh. Tervehtulgua Sortavalan Pajopruazniekale Luadogankarjalazien Liitto, suomelazien karjalazien järjestöt da fondat, Sortavalan linnan, Sortavalan piirin haldivoloin kul tuuruozastot, Karjalan tazavallan Kul tuu ru ministerstvu da yhteiskunnallizet liitot ollah järjestämäs Sortavalan Pajopruazniekkua, kudai pietäh kezäl, heinykuudu Vakkosalmen laval Sortavalas, Karjalan tazavallas. Pajopruazniekkoi Sortavalas on pietty aijembah vuozinnu 1896, 1906, 1926 da Kaččomah savoin pajojoukkoloin ezityksii nämil vuozil kerävyi läs tuhattu hengie. Moizekse suurekse kačotah luadie vuvven 2012 pruazniekkugi. Kerätä yhteh karjalazii pajattajii kačotah pyhänpiän 8. heinykuudu Sortavalan linnan Vakkosalmen pajolavale. Pohjolan Matka (Pohjolan Turistiauto Oy) järjestäy Suomespäi matkat Sortavalan Pajopruazniekale. Yhten, kahten da kolmen päivän matkat järjestetäh Jovensuuspäi. Joukkomatkat järjestetäh ymbäri Suomie. Ližämaksus järjestetäh matkat Valamon suarele da ekskursiet Sortavalalinnua myö. Kymmenen hengen joukot voijah jättiä edukädeh ehoitustoivomuksii sähköpoštan kauti: matkat.joensuu@pohjolanmatka.fi. Valmehet matkukehoitukset da ohjelmat voibi löydiä Pohjolan Matkan pohjolanmatka.fi -saital. Ližiä tieduo suomen, karjalan, ven an, eestin kielel saital: Kalevalan 100-vuozipäiväkse omistettu pruazniekku Sortavalas vuvvennu 1935 keräi läs tuhattu kaččojua.

6 6 Muhahtai! Opis juohattua viizi parastu vuottu omas elokses, mustatgo?»» joudoaigu Mustan, nämmii vuozii minä enzimäzes kluasas opastuin. Goroskoppu tuhukuukse Karjalazet sanotah: Tuhukuu lämmäl siäl muanittau. Älgiä pyzykkiä kois, käygiä hiihtämäh da luistelemah, kuni kevätpäiväine ei sulattanuh lundu. Boššiloil rodieu äijy ruaduo täs kuus. Bošit sellitetäh kai probliemat omien ruadodovarišoinke. Vastavukkua puaksumbi omahizienke. A ku mieldynettö kenehtahto, älgiä sanokkua sih niškoi nikelle.»»midä? konzu? kus? 19 /01 12 /02 Petroskoin ozutteluzualu Ven an taidoilijoin liiton Karjalan alaozaston taidoilijon ozuttelu Art-Karelija (vestostu, mualavustu) Häkit voijäh tuttavuo tundiettuloih da vaikuttajih ristikanzoih. Yksinäzet häkit voijat vastata oma mielespiettävy. Miehel da naizis olijoile tuhukuu on romantiekkuaigu. Kaksozet ruvetah hommuaumah kodiruadoloi. Ku lähtenettö matkah kuun enzimäzes puoliškos, sit tiijustatto äijän midä uuttu da tuttavutto vierahan muan eläjih. Teijän ruado arvostetah korgiesti, toinah puututto hyväh virgah. Ruakoile pädöy lähtie kunnetahto matkah, huogavuo luonnon helmas. Kuun enzimäzes puoliškos teile rodieu hyviä mieldy sendäh, ku rubietto pidämäh enämbi aigua oman mielespiettävänke. Leijonoile tulou hyvin jengua. Työ voitto vastata ristikanzu, kudamah jällespäi miellyttö. Tuhukuus leijonat sellitetäh äijät omat probliemat. Neidizet ku maltetanneh järjestiä oma ruado hyvin, sit heijän ruado rodieu ruattu. Huolehtikkua omua tervehytty kuun enzimäzes puoliškos: huogavukkua da voimistelkua. Viesat ruvetah ruadamah äijiä da rakkahal. Rahvas luotetah teile omat peittomielet, oppikkua olla sanelemattah niilöis nikelle. Skorpionoile pidäy kävvä illaččuloih, yhtyö kaikenmoizih kilboih, pidiä iluo. Teile rodieu kylläl hyviä ajatustu da pluanua, kadamat pidäy vältämättäh todevuttua. Piššalimiehile tiähtet nevvotah olla rohkieloinnu da ruadua täytty vägie omien pluanoin todevuttamizekse. Älgiä hommakkua äijii ruadoloi, ruadakkua yhty vai. Kuun enzimäzes puoliškos voitto suaja uuttu dovariššua. jengua. Vuorikozile pidäy suaja uuttu tieduo, opastuo mihtahto. Käygiä ulgomuale, tutkikkua vierahan rahvahan kul tuurua da perindölöi. Kuun allus toinah suatto ližiä Vezimiehile oza andau kätty. Täs kuus monet rahvas ollah teijän mielenviehätyksen vallas. Käygiä ostoksile. Kalat huogavutah omas ruavos da unohtetah probliemois. Ruavos teile lykystäy kaikis dieloilois, voitto hyvin ruadua toizis tuači. Kalat puututah sobuh omien dovarišoinke. On valmistannuh Ol ga Smotrova Kuvas on petroskoilazen Tatjana Vajan nahkuluajilmustu da anukselazen Roman Leontjevan keramiekkuastettu. Ozuttelus on myös hyvin ezitetty karjalazien kylien luondo. Kuva: Ol ga Smotrova, Oma Mua Runoilijan vestoskuva on kačottavannu»»petroskois avavui 47. Ven an taidoilijoin liiton Karjalan alaozaston taidoilijoin ozuttelu ART-KARELIJA Ol ga Smotrova Täl kerdua ozutteluu suau kaččuo kahtes kohtas: Petroskoin ozutteluzualas da Vihod -mediakeskukses. ART- KARELIA-ozuttelus on ezitetty kuvvenkymmenen Ven an taidoilijoin liiton Karjalan alaozaston taidoilijan ruaduo vuvvel Vaiku parahat ruavot puututtih täh ozutteluh, ku meil ei ole tilua kylläl. Enne kaikkie opimmo ezittiä nuorien taidoilijoin ruaduo, kačoimmo myös, ku ozutteluh puuttus kaikkien žuanroin ruaduo. Ozuttelus Karjalan eläjät suajah nähtä kui kehittyy taidoala meijän tazavallas, sellitti tämänvuodizen ozuttelun eričyksen Karjalan kul tuuruministru Jelena Bogdanova. Ozuttelu juattih kahteh ozah sil taval, ku mualavustu, vestostu, perindöllisty ruuttua da kuda-midä luajilmustu suau kaččuo Petroskoin ozutteluzualas, grafikkua, fotokuvua, video-art-taiduo on ezitetty Vihod-mediakeskukses. Juuri tämän ozuttelun hantuzis enzi kerran oli ezitetty tundietun karjalazen runoilijan Vladimir Brendojevan mustopaččahan gipsas luajittu makiettu. Brendojevan omahizet jo hyväksyttih tämä makiettu, ga, pahakse mieldy, jengua sen pystyttämizeh ei ole. Kuvanvestäi Mihail Koppalev tahtou luadie Bladimir Brendojevan piän puolitostumetrihizes kivimöhkälehes. Kuva: Mikko Ollikainen 27 /01 18 /02 Vihod-keskus Ven an taidoilijoin liiton Karjalan alaozaston taidoilijon ozuttelu Art-Karelija (video-art, instal atsii, grafiekku) 27/ 01 Kiži-muzei (Fedosovan piha,19) Talois vahnas, talois čomas ozuttelu( XIX vuozisuan linnalazien eloksentabua) 25 /01 15 /03 Anuksen kanzalline muzei Adras da traktorassah -ozuttelu. Ozutteluh on pandu karjalazien ruadobrujua. 03 / / Kanzalline teatru Emähukka varzinkarjalakse.»»hyvittelemmö!»»siänennustus Petroskoi Anus Priäžy Suojärvi Sortavala Pitkyrandu yö päivy yö päivy yö päivy yö päivy yö päivy yö päivy 01 / / / / / / / On otettu: Santtu Karhuu hyvittelemmö roin dupäiväl! Lujua tervehytty sinule, ozua, perehsobuu, lykkyy! Vuotammo sinus uuttu runuo, pajuo da kirjutustu. Omamualazet haldivoiččijat: Karjalan rahvahan lehti Alustettu kezäkuus 1990 Karjalan tazavallan Zakonoinhyväksyndykerähmö, Karjalan tazavallan halličus, Karjalan Rahvahan Liitto da Julguamo Periodika Piätoimittai Natalja Sinitskaja Julguamon da toimituksen adressi: Titovan piha 3, Petroskoi, Karjalan Tazavaldu ÎÎ Tel: (814-2) ÎÎ omamua@mail.ru Internet: ilmahpiästäi: ÎÎ Valdivolline Periodika-laitos ÎÎ Painettu Verso-painamos Petroskoi, Varkauksen randu-uuličču, 1a ÎÎ Kirjoile pani Ven an Federatsien kirjupainoalan komitiettu Indeksu ÎÎ Registrunoumeru ÎÎ Painettavakse on allekirjutettu ÎÎ Painandulugumiäry 700 ÎÎ Tiluandu 070 ÎÎ Hindu 10 rubl ua Redizainu Fenomen-mediajoukko (Piiteri)

7 »»TV:n programmu tuhukuudu 7 Ezmäinargi 06/ 02 Toinargi 07/ 02 Kolmaspäivy 08/ 02 Nelläspäivy 09/ 02 Piätteniččy 10/ 02 Suovattu 11/ 02 Pyhäpäivy 12/ , 09.00, 12.00, 15.00, 18.00, 00.35, Новости 14.20, Хочу знать с Михаилом Свобода и справедливость с Андреем Макаровым Выборы Давай поженимся! Т/с ЖУКОВ Д/ф Закрытые за рубежом Познер Т/с БЕЛЫЙ ВОРОТНИ ЧОК 02.05, Х/ф ПУТЬ В ТЫ СЯЧУ МИЛЬ С новым домом! О самом главном Т/с ТАЙНЫ СЛЕДСТВИЯ Дежурная часть Прямой эфир Т/с 20 ЛЕТ БЕЗ ЛЮБВИ Т/с БАЙКИ МИТЯЯ Свидетели. Они были первыми. Валентин Зорин Вести Профилактика Т/с ЧАК Канал Евроньюс Наблюдатель Х/ф ХОЛОДНЫЙ ДОМ 12.00, Д/ф Песни по дороге сквозь время. Венский хор мальчиков Линия жизни Д/с История произведений искусства Озябшая Жана-Антуана Гудона Телеспектакль Мораль пани Дульской 15.40, 19.30, Новости 15.50, Мультфильм Т/с ЗАГАДОЧНЫЕ ИСТО РИИ ЭНИД БЛАЙТОН 16.50, Д/с Обезьяныворишки 17.15, Д/ф Гвардейский корпус Великие инструментальные концерты Бетховена. Концерт 4 для фортепиано с оркестром. Элисо Вирсаладзе и ГСО Новая Россия. Дирижер Андрес Мустонен Д/с Тайны прошлого Главная роль Сати. Нескучная классика Полиглот Д/ф Двойной портрет в интерьере эпохи. Зощенко и Олеша Тем временем Д/с Завтра не умрет никогда Документальная камера Д/ф Старый город Граца. Здесь царит такое умиротворение 05.00, 09.00, 12.00, 15.00, 18.00, 23.35, Новости Хочу знать с Михаилом Свобода и справедливость с Андреем Макаровым Выборы Давай поженимся! Т/с ЖУКОВ Д/ф Холод. В поисках бессмертия Т/с СЛЕДСТВИЕ ПО ТЕЛУ Х/ф МЕЧТА ПО- ИТАЛЬЯНСКИ 02.50, Х/ф ПРЕСТУП НИК С новым домом! О самом главном Т/с ТАЙНЫ СЛЕДСТВИЯ Дежурная часть Прямой эфир Т/с 20 ЛЕТ БЕЗ ЛЮБВИ Т/с БАЙКИ МИТЯЯ Свидетели. Они были первыми. Валентин Зорин Вести Профилактика Честный детектив Т/с ЧАК Наблюдатель Х/ф ХОЛОДНЫЙ ДОМ 12.00, Полиглот 12.45, Д/с Тайны прошлого Мой Эрмитаж 14.10, Д/ф Данте Алигьери Телеспектакль Мораль пани Дульской 15.40, 19.30, Новости 15.50, Мультфильм Т/с ЗАГАДОЧНЫЕ ИСТО РИИ ЭНИД БЛАЙТОН 16.50, Д/с Обезьяныворишки 17.15, Д/ф Гвардейский корпус Великие инструментальные концерты Бетховена. Концерт 5 для фортепиано с оркестром Император. Николай Луганский и РНО. Дирижер Михаил Плетнев Главная роль Власть факта Д/ф Двойной портрет в интерьере эпохи. Эйзенштейн и Мейерхольд Игра в бисер с Игорем Волгиным Д/с Завтра не умрет никогда Х/ф ВЕСЕЛЫЕ РЕБЯТА Р.Щедрин. Сюита из оперы Не только любовь 05.00, 09.00, 12.00, 15.00, 18.00, 23.35, Новости 14.20, Хочу знать с Михаилом Свобода и справедливость с Андреем Макаровым Давай поженимся! Т/с ЖУКОВ Среда обитания. Палёный товар Т/с УБИЙСТВО 02.20, Х/ф ИСЧЕЗНУВ ШАЯ БАННИ ЛЕЙК С новым домом! О самом главном Т/с ТАЙНЫ СЛЕДСТВИЯ Дежурная часть Прямой эфир Т/с 20 ЛЕТ БЕЗ ЛЮБВИ Т/с БАЙКИ МИТЯЯ Д/ф Нинель Мышкова. До и после Гадюки Вести Профилактика Горячая десятка Т/с ЧАК Городок Наблюдатель Х/ф ХОЛОДНЫЙ ДОМ 12.00, Полиглот 12.45, Д/с Тайны прошлого Красуйся, град петров! Зодчий Альберт Кавос Х/ф ВЕСЕЛЫЕ РЕБЯТА 15.40, 19.30, Новости 15.50, Мультфильм Т/с ЗАГАДОЧНЫЕ ИСТО РИИ ЭНИД БЛАЙТОН 16.50, Д/с Обезьяныворишки 17.15, Д/ф Гвардейский корпус Великие инструментальные концерты Бетховена. Скрипичный концерт. Ансамбль Диссонансы. Солист и дирижер Давид Грималь Главная роль Абсолютный слух Д/ф Двойной портрет в интерьере эпохи. Эрдман и Степанова Магия кино Д/с Завтра не умрет никогда Х/ф ЦИРК Играет Барри Дуглас (фортепиано) Д/ф Томас Кук 05.00, 09.00, 12.00, 15.00, 18.00, 23.35, Новости Хочу знать с Михаилом Свобода и справедливость с Андреем Макаровым Давай поженимся! Т/с ЖУКОВ Человек и закон с Алексеем Пимановым В контексте Х/ф КОМНАТА СТРАХА Х/ф АНГЕЛ СМЕРТИ Свой взгляд О самом главном Т/с ТАЙНЫ СЛЕДСТВИЯ 14.50, Дежурная часть Прямой эфир Т/с 20 ЛЕТ БЕЗ ЛЮБВИ Т/с БАЙКИ МИТЯЯ Д/ф Обречённые на Оскар Вести Профилактика Т/с ЧАК Городок Наблюдатель Х/ф ХОЛОДНЫЙ ДОМ 12.00, Полиглот 12.45, Д/с Тайны прошлого Провинциальные музеи. Балтийск Х/ф ЦИРК 15.40, 19.30, Новости 15.50, Мультфильм Т/с ЗАГАДОЧНЫЕ ИСТО РИИ ЭНИД БЛАЙТОН 16.50, Д/с Обезьяныворишки 17.15, Д/ф Гвардейский корпус Великие инструментальные концерты Бетховена. Тройной концерт для фортепиано, скрипки и виолончели с оркестром. Денис Мацуев, Арабелла Штайнбахер, Даниэль Мюллер- Шот и БСО им.п.и. Чайковского. Дирижер Владимир Федосеев Д/ф Поль Сезанн Главная роль Черные дыры, белые пятна Гении и злодеи. Фритьоф Нансен Д/ф Я хочу добра. Микаэл Таривердиев Культурная революция Д/с Завтра не умрет никогда Х/ф СВЕТЛЫЙ ПУТЬ Русская рапсодия Д/ф Тихо Браге 05.00, 09.00, 12.00, 15.00, Новости 14.20, Хочу знать с Михаилом Жди меня Поле чудес Две звезды Прожекторперисхилтон Х/ф ОГНИ ПРИТОНА Х/ф ГРАНИЦА Мусульмане С новым домом! О самом главном Мой серебряный шар Дежурная часть Прямой эфир Михаил Жванецкий. Авторский вечер Х/ф МЕЛОДИЯ ЛЮБ- ВИ Х/ф ИСТОРИЯ О НАС Т/с ЧАК Городок 10.00, 15.40, 19.30, Новости Х/ф ГОРОДА И ГОДЫ Полиглот Д/с Тайны прошлого Письма из провинции Х/ф СВЕТЛЫЙ ПУТЬ 15.50, Мультфильм 16.55, Д/с Подводные дома Билет в Большой Д/ф Герард Меркатор Концерт в БЗК Виртуозы Якутии Х/ф ВЫСТРЕЛ Линия жизни Х/ф ПИКОВАЯ ДАМА Концерт в Олимпии Кто там Искатели. Золотые ворота Владимира Д/ф Джакомо Пуччини 06.00, 10.00, 12.00, Новости Х/ф МЕТЕЛЬ Играй, гармонь любимая! Мультфильм Умницы и умники Слово пастыря Смак Д/ф Алексей Мишин. Между звездами Среда обитания. Цена красоты Х/ф ОСЕННИЕ ЦВЕТЫ Кто хочет стать миллионером? В черной-черной комнате Мульт личности 19.50, Кубок профессионалов Первый класс с Иваном Охлобыстиным Х/ф НА КРЮЧКЕ Х/ф БЕЗДНА Х/ф ШИРОКО ШАГАЯ: РАСПЛАТА Х/ф ГУСАРСКАЯ БАЛ- ЛАДА Сельское утро Диалоги о животных 08.00, 11.00, Вести 08.10, 11.10, Вести- Москва Военная программа Субботник 09.30, Городок Национальный интерес Честный детектив 12.25, Т/с НА СОЛНЕЧ НОЙ СТОРОНЕ УЛИЦЫ Субботний вечер Десять миллионов с Максимом Галкиным Вести в субботу Х/ф ТРОПИНКА ВДОЛЬ РЕКИ Девчата Х/ф ХОЛОСТЯК Х/ф ЛИСТЬЯ ТРАВЫ Библейский сюжет Х/ф БЕССОННАЯ НОЧЬ Красуйся, град петров! Зодчий Василий Стасов 12.30, Личное время. Алексей Рыбников 13.00, Мультфильм Очевидное - невероятное Партитуры не горят Д/ф К 100-летию со дня рождения Всеволода Якута. Мой мир - театр Спектакль Костюмер Большая семья. Илзе, Мария и Андрис Лиепа Романтика романса Х/ф ВЕСНА Больше, чем любовь Белая студия. Андрей Кончаловский Д/ф Сколько весит Ваше здание, мистер Фостер? Д/ф Величайшее шоу на Земле. Василий Блаженный Заметки натуралиста с Александром Хабургаевым Д/ф Сирано де Бержерак 06.00, 10.00, Новости Х/ф ОСЕННИЙ МАРА- ФОН Армейский магазин Мультфильм Здоровье Непутевые заметки Пока все дома Фазенда Ералаш Х/ф ПИРАТЫ ХХ ВЕКА Народная марка в Кремле Т/с ОХОТНИКИ ЗА БРИЛ ЛИАНТАМИ Минута славы. Мечты сбываются! Гражданин Гордон Yesterday live Т/с КЛАН КЕННЕДИ Х/ф ФАНТАСТИЧЕ- СКАЯ ЧЕТВЕРКА: ВТОР- ЖЕНИЕ СЕРЕБРЯНОГО СЕРФЕРА Х/ф ЛЮБОВНИКИ Х/ф ОХОТА НА ЛИС Вся Россия Сам себе режиссер Смехопанорама Утренняя почта Сто к одному , Вести С новым домом! 11.25, Т/с НА СОЛНЕЧ НОЙ СТОРОНЕ УЛИЦЫ Вести-Москва Смеяться разрешается Х/ф ЗОЛОТЫЕ НЕ- БЕСА Вести недели Х/ф ЛЮБОВЬ НА ДВА ПОЛЮСА Х/ф ОТДАЛЕННЫЕ ПО- СЛЕДСТВИЯ Х/ф НАДУВАТЕЛЬ- СТВО Комната смеха 10.00, Обыкновенный концерт с Эдуардом Эфировым Х/ф ПОПРЫГУНЬЯ 12.05, Легенды мирового кино 12.35, Мультфильм Д/с Дикая природа Что делать? Балет Раймонда Контекст Х/ф ЕДИНОЖДЫ СОЛ- ГАВ Искатели. Взлет и падение княжны Таракановой Вечер-посвящение Татьяне Шмыге Королева оперетты Х/ф САНСЕТ БУЛЬ- ВАР Джем-5 с Даниилом Крамером. Концерт Стива Турре Д/ф Чингисхан Huomivo! Ô Ô Musta kaččuo Karjalan TV:n kanzalliskielizen toimituksen Omin silmin -ozutustu nellänpiän 9. tuhukuudu Rossija 1 -kanualal aigah. Ô Ô Joga päiviä paiči suovattua da pyhiäpäiviä samal kanualal aigah ollah uudizet karjalan, vepsän da suomen kielel.

8 8»» sanasuari»»uuttu runuo Zinaida Dubinina Pulloine lozeh, Atkal ehty Myöstin tuhu omua ruaduo ruadau, Talven taba ei vie piästä muadu. Ehty atkal hieruzele heittyy Kunne, tuuli, sinun tuskas peittyö? Truvas ulvou, veriädy kolaittau, Rounu gost u myöhäine avaittau. Toinah on sie ristikanzu tulii, Toinah ken sie omahine tuli? Avuan veriän ei ole nikedä? Vaiku lumipilvi pyöriy ilmas, Vaiku tuuli pitkiä pajuo vedäy, Vaiku tuhu lykkiäy lundu silmih. Vasja Veikki * * * Varustan kuatančat, Varustan sukset; Typičen ikkunat, Salbailen ukset. Talvi jo kynnyksel Hengittäy tuulel, Terväh kai levozet Kattailou lumel. * * * Lomižou počči, Koiru on nälläs, Ozuttau oččua Sygyzy pal l as. * * * Juostah päivät kiirehel, Kiireh päivil juosta: Elos menöy kudakui, Elostu et osta.»»lugijat runoillah Valentina Libertsova Märgy talvi Rahvas kodvu vuotettih Pakkastalvie heleviä. Hoikat lumet pakuttih Vaigu jälles Rastavua. Oja jiätöi čurčettau, Joves uhtu šl opettau. Luhtien pindu läpettäy: Älä usko upottau. Andoi Jumal talven Unohtatgi järven! Eigo udžvua puulois, Eigo kuvii ikkunois. Myöstin vihmupizarih Lumitiähtet sulettih. Päivän lumi pakkuu Myösgo märgy jatkuu? Yölöil pastau kuudam Vois jiän luadie lujan. Lapset muga ihastuttas, Sukset regyöt kopattas, Mielihyväl čurattas, Talvimeččiä kiitettäs!»»kerdomus Ivan Savin Yhtel sanal niidy sanottih pullozekse, ga toizielpäi jogahizel oli oma nimi. Anukses Mägrien joven sillan korvas seizojua piivomökkisty nimitettih Babji sl ozi. Pitkäsrannas Maksim Gor koin da Nikolai Gogol an pihoin tiešuaras olijua lar kua sanottih Goluboi Dunai, sendäh ku mökkine oli kruasittu valpahansinizekse. Oli niidy lar kazii monis kohtis Viros dai Litvas, Jaltas dai Murmanskas. Akoin kyynälikse lar kazii nimitettih sendäh, gu miehel olijat naizet omii miehii riuhtailtih käzišiipas iäres humaljoukkolois da kyynälsilmis kuhkutettih omii astumah kodihpäi da teriämbi! A miehil vai kruškat čilkettih, butilkoispäi bul betti miesty vägevembiä toiči piivovuahten piäle, toiči keräl tuoduh kulmitettuh stokanah libo stopkazeh. Vessel miehil oli aigaine! A midäbo nygöi: kaikenluaduzii astieloi on raudahizii, st oklahizii dai parembah kestäjii muovihizii! On niidy nygöi 0,33 litras da ihan 5 litrassah, juo sit kerras laukas lähtiettyy, gu täydyi jengua vai 0,33 litras, libo lipsuta kaksilitrahizes ihan kodissah eigo akan burbetustu kuulu, eigo ni kruškien čilkendiä. Minun mieles ollah ga ihan toizet pullozet pedäikojas vestetyt, hanhen sugazes luajitut da harvembi laukas ostetut kaksivärizet muovipullozet oli niidy eriluadustu. Ongiruagat mennyzil aijoil oldihgi enimyölleh nuoris koivikkolois leikatut da kuoritetut hoikkazet puun allut. No gu kel oli suures linnaspäi tuodu bambukku ongiruagu sil miehelhäi oli ozua dai ylbevytty. Brihačunnu olles enimät kezäpäivät, huondesruskot dai ilduhämärät vietimmö järvil. Gorodkan brihaččuloile paras oli kaijikko da pitkäččy, ruvennuh jo heinävymäh, ei ni syvä Pitkyjärvi sil aigua se oli ylen kalakas vezistö. Huondeshämys nouzen aijembi da ongiruagat olgupiäle, da vesselästi järven rannale čökähtelemmös dovarišalluo. Nostatan sidä niittizen vuoh, kudai oli sivottu barbahah da laskiettu toizen kerroksen ikkunan tuuletusikkunazen kauti, lykätty pihale, se oligi omaluaduine havačundukelloine. Čyötöt kerätyt, kalarengine leibykannikoinneh keräl, heitymmö rannale, venehen piästämmö čiepispäi dai järvele. Viluhko on vie vezipinnal, se höyryy buitegu suuri reunatoi vezikattil. Päiväine vie peitteleh korgieloin pedäjien tuan. Lasketammo ongiruagat čyöttözen ongeh, syllemmö sille kolme kerdua da lykkiämmö loitombakse. Hätkie ei pie vuot Ongiruagat mennyzil aijoil oldihgi enimyölleh nuoris koivikkolois leikatut da kuoritetut hoikkazet puun allut. tua, hienoine särgimuttine kerras rubieu lekuttamah pullostu. Vezipindu on vie ihan tyyni, vies läbi nävytäh särren parvet, pyöritäh čyöttözes ymbäri, koskehutetah sidä varaiten da kerras pagoh, buitegu kižatah syötindemizen kel, vai hobjubokkazet läpetetäh. Erähiči riuhtaldat ongen toičigo siiriči, erähäl kerran ongel siganit muttizen mahah, varovasti piästäldät sen da työnnät vedeh: mene uidele da enäm älä puutu. Sit kodvazen peräs pullozen pläšny gu rauhoittuu. Vien pindu rubieu gu särizemäh tuulipuhalduksis, enzimäi pikoi hil l akkazeh buitegu siästäjen vägii, sit kovembi, vezipindu muuttuu paikoitellen pezulavvakse. Pulloine vai hypähteleh hičoi hil l azeh. Muttiloin kižuandu loppih. Pulloine on vien pinnal da vai liedžuu aldozien mugah. Ah, kačos: pulloine rounoku kuadui da on ihan bokalleh. Mibo se? Tartuigo ongut heinäh, vai mi liennöy? Opin vieldäldiä kačos ei helpoh lähte, siimu vönyy vien pinnale ozuttihes lahnanparuline, se jo hyvä, grammua on. Nenga oppiu lahnu toiči pullozen panou ihan bokin, toičigi ihan kumualleh, ei nikonzu vedele. Päiväine nouzou jo korgiembale, huondeshämy häviey, sugahazet jo koskietah vezipindua, ilmu lämbenöy, aallikko jo korgenou. Pulloine jo rubieu liikahtelemah kalan kosketuksel: kačos, hil l azeh se liznijen liikkuu yhteh čurah nenga näykkiäy karjembi särgi i ku čyöttö ei ole ylen pitky sualis on varmu! Mugai on nostaldavu ongi, onges kiemurdeleh kaksikazvoine särgi. Aigaine proidiu, järvel on jo ihan lämmin šuššizet panemmo perzien alle, pehmiembi roih istuo dai lämmembi. Kalarengizes jo on keiton verdu, emmo rubie čotaimah, eiga emmo enäm sua. Čyöttyö vie täydyy, panemmogo jo kaksin palazin? Eigo havvičču näykkiäs? Haugi on vägevy kala, hišniekkah kuului, sille pidäy olla karjembi ongi, lujembi siimu, da painavembi pulloine, ga toiči ottau ihan täh hienozeh onguoh, ku ollou sih ličattu karjembi, libo kerras kaksi čyöttösty, syllemmö niile da lykkiämmö suuren vezilehten lähäle. Vuottelemmo, eulo nimidä, päiväine lämmittäy selgiä, moine hyvä olo emmo ni kačo pul buitegu uinottau. Kačahtammos pullozeh, ga sidä ei ni nävy, riuhtualdan tulou, gu olis onges mitto suuri kala, sit työnäldäy, onguos rippuu särgine, bokat riivottu. Tostammos, vikse särgizen vedäjes, sih hambahil tartui haugi, ga ei ehtinyh lainota žiäli on, ga hyväkse mielekse särrile, ei puuttunuh täl kerral havvin mahah. Kui sanotah: Ei ole pahua hyvättäh. Tunduu sil, gu pidäy vaihtua ongituspaikku, nostammo ankurit, huuhtaldammo net muvaspäi, airot vedeh da sovvammo randuheinikkötačmoih. Siä on ihailtavu, sie pidäs ottua hyvä ahven. Heiny, heinikkö, kaislikko en tiijä kui i sanuo, Pitkäsjärves kazvau moizii uidelijoi, gu heinykomšu vies kazvajii pitkii bokkuširpazien kel heinäzii ni kudai nämmis nimilöis täh ei päi, myö niidy brihaččuloinke sanoimmo tiinakse. Tuuli niilöi komšazii siirdeli randoi myö i niilöin al uijeltih ahvenparvet. Yläpuolelpäi heinikkö on sagei, sih ei mene tavalline särgiongut da pienen painonke. Ongi pidäy olla karju da gruuzu ihan ongen tyves pulloine suuri merivuahtes azuttu. Ongiruagal azut heinysegavos ragozen da hil l azeh pujoittelet sinne ongen pitkän čyötön kel: hil l azeh, hil l azeh pulloine azettuu vienpinnale gu pienes ragozes, a toiči stuanih muga pulloine vie ei ehti heittyö loppussah, sidä jo rubieu vedämäh vien alle. Ahvenut vedäy hyvin, vai ei katkuas čyötön n okkua! Täh luaduh ongittamah meidy opasti Smirnovan Vasilii Petrovič, häi meilegi venehty puaksuh andeli. Heinikkölöis ongitandu oli ylen mielyttävy, puaksuh näykkäi hyvä ahven, se ottau omah luaduh ihan toizin, gu ahvenmuttine. Tämä mustuviivaine ottau hyvitellen kunnivon kel, pullozen vähäzel painaldau vedeh i muga pideli rounoku jygiettävy on i ielleh vediä eule vägie, ga se on jo hetki, kos pidäy vieldäldiä siimu bringeloittajan ahvenen kel da parembi kerras veneheh, gu ei rippus laijan ulgopuolel. Päiväine jo čirittäy täytty vägie räkki rodih, kalat rengizes jo hil l astuttih, pidäy vezi vaihtua, onget kreppie da kiändyö valgamohpäi. Hos i väzytti jo maguamattah, ga yksikai on hyvä mieli muamo ottau vastah ilomielin. Kodvazen huogavut, uinuot kodvazekse da ehtyruskole myös pidäy kerävyö. Silmät vai salbuat dai sinizien tačmoin ies ilmestytäh pullozet, pullozet erivärizet da ičeluajitut yksi kolme, menetiijämi dai mugai pakut, gu syväh pohjattomah haudah, uinuot. Omii mielii kirjutakkua