Oma Mua. 08 (1198) Kolmaspäivy Serota Karjalan Kanzallizen teatran ozuttelijua Vieno Kettustu näimmö Luadoga-fil man epizouduroulis.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Oma Mua. 08 (1198) Kolmaspäivy Serota Karjalan Kanzallizen teatran ozuttelijua Vieno Kettustu näimmö Luadoga-fil man epizouduroulis."

Transkriptio

1 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 08 (1198) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Vienalaisen runonlaulun viimeni okša s. 4 Kalevalan päivän juhla Kuhmošša oli omissettu Uuvven Kalevalan 165- juhlavuuvvella ta runonlaulaja Jušši Huovisen elämäntyöllä. Šuomen vienalaiskylien viimeni runonlaulaja täyttäy tänä kevyänä 90 vuotta. ÔÔ Kyläššä šiun työn tulokšet ollah huomijošša s. 5 Pienien kaupunkien ta kylien šuurimpie propleemoja on nuorien ruatajien puuteh. Priäžän kylä on hyvä poikkehuš šiitä. Katerina Prohorova ta Al ona Lebedeva ruatah Priäžän piirin Elämäetnokeškukšešša. ÔÔ Kaččokkua, meijän Vienuo ozutetah! s. 7 Karjalan Kanzallizen teatran ozuttelijua Vieno Kettustu näimmö Luadoga-fil man epizouduroulis. Kolmeminuuttistu epizoudua, kus Ol ga pagizou Marija Nikolajevnanke kuvattih puolitostu čuassuu. ÔÔ Paissen kieli šäilyy s. 8 Petroskoin karjalaisilla lapšilla nyt on mahollisuuš šuaha kielikylvyö Pyhänpäivän kielipešäššä. Karjalan Rahvahan Liitto alotti uuvven Pyhänpäivän kielipešä -projektin toteuttamista. Pyhinäpäivinä pientä lašta kakšikielisistä perehistä ta heijän vanhemmat keräyvytäh Art-Slobodakeškukšen tiloissa. Priäžän školan brihaččuloin hora pani festivualin alguh. Hyö pajatettih Priäžän muga sanottu gimnu Vai kai Karjalan mua on kaikis paras. Kuva: Jelena Filippova, Oma Mua Čurčettai ojaine»»priäžän školas piettih jo kolmas pajofestivuali Pajo-ojaine. Lapset festivualis pajatetah vaiku karjalakse da suomekse. Paiči priäzäläzii lapsii festivualih tuldih Vieljärven školan kazvatit Sivu 3.

2 2 «Oma Mua» 5. kevätkuudu 2014»»tazavaldu»»Uudizii Jurii Aleksejevič Šabanov on jo viijes piämiehen sijahine, kudaman piän ual roih vie ministerstvu. Piämiehen sijahine tuli ministrakse»»jurii Šabanov rodih Kanzallizen poliitiekan ministrakse. Karjalan tazavallan piämiehen Aleksandr Hudilazen käskys kevätkuun enzimäzes päiväs Kanzallizen poliitiekan ministrannu rodih Jurii Aleksejevič Šabanov. Karjalan piämiehen sijahizennu olles häi vastuau ragionuallizes poliitiekas. Virran tazavallan halličukses Šabanov sai mennyt vuvven talvikuus. Silloigi ilmoitettih, ku häi rubieu pidämäh silmäl Kanzallizen poliitiekan ministerstvan, Ičehallindon komitietan da valdivollizien joukkoviestimien ruaduo. Endine Kanzallizen poliitiekan ministru Lana Migunova kuoli mennyt vuvven talvikuus voimattomukseh. Kaksi kuudu ministran sijas oli sen enzimäine sijahine Viktor Krasnožon. Pidäy mainita, ku Šabanov roih jo viijes piämiehen sijahine, kudaman piän ual roih vie ministerstvu. Valentina Ulič piämiehen sijahizen ližäkse on Tervehyönhoijon da sotsiuallizen kehityksen ministru, Oleg Tel nov Sroinduministerstvan piälikönny olles on piämiehen sijahizennugi, Igor Usinin on Finansuministru da piämiehen sijahine. Ekonoumizen kehityksen ministru Valentin Čmil sežo on piälikön sijahizen virras. Palkindot parahile Tuhukuun lopus Priäžän piiri täytti 84 vuottu. Pruazniekkukonsertan hantuzis uvvistetus Priäžän kylän kul tuurutalois palkittih net Priäžän piirin rahvas, kuduat äijän ruatah oman piirin hyväkse. Priäžän školan karjalan kielen opastai Nina Barmina sai rynnäsmerkin Suures ruavos Priäžän piirin hyväkse. Nuožarveläine mies, paikallizen kylähaldivon deputuattu Viktor Arestov rodih Priäžän piirin vuvven 2013 laureatakse. Palkittuloin joukos on ku erialan ruadajua, mugai yhteiskunnallizen järjestölöih kuulujua rahvastu. Vain yhtiesvoimin šuamma muuttua tilantehen»»rašid Nurgalijevin johtama työryhmä käsitteli Belomorskin piirin kehityšperspektiivijä. Tatjana Torvinen Belomorskan piiris sellitettih piirin tuliedu kehitysty. Se ruattih Pienien linnoin kehitysmahtot -programman hantuzis. Venäjän Federatijon turvallisuušneuvošton varašihteerin Rašid Nurgalijevin johtaman ryhmän peruš tar kotukšena on käsitellä pienien kaupunkien kehityšmahollisuukšie. Kevätkuun 3. päivänä ryhmä jatko työtäh Belomorskin piirissä. Issuntoh otettih ošua Karjalan piämieš Aleksandr Hudilainen, Valtijon Duuman kanšanetuštaja Valentina Pivnenko, Federaalini Karjalan tasavallan piämieš huomautti, jotta federaalikeškuš kiinnittäy huomijota tašavallan piirien kehittämiseh. piätarkaštaja Karjalašša Aleksandr Hynninen, KT:n Lakijenhyväkšymiskokoukšen kan šane tuštajat, piirin kylien johtajat ta piirineuvošton deputatit, kanšalaisjärještöjen etuštajat ta liikemiehet. Rašid Nurgalijev korošti pakinaššah issunnon alušša, jotta tällä vaihiella työryhmän piätehtävänä on tutkie Belomorskin piirin mahollisie kehityššuuntoja. Šamoin virkamieš kehotti kaikkie yhtymäh aktiiviseh valmistamistyöh Karjalan 100-vuotispäiväkši. Enšiksi pitäy kunnoštua kylien paikat, sosiaaliset objektit ta elintalot. Paikallisien liikemiehien, kanšalaisjärještöjen etuštajien ta piirin eläjien niise pitäy liittyö tähä työh. Šiitä, mitein työ šuatta järještyä tämän työn, riippuu teijän piirin tulova kehityš ta eläjien hyvinvointi, Nurgalijev lisäsi. KT:n piämieš huomautti, jotta federaalikeškuš kiinnittäy huomijota tašavallan piirien kehittämiseh ta šen anšijošta Työryhmän piätehtävänä on tutkie Belomorskin piirin mahollisie kehityššuuntoja. tašavallan eläjillä on hyvä mahollisuuš parantua sosiaali-talouvellista tilannehta: Kuitenki meijän pitäy ymmärtyä, jotta mieli muuttua tilannehta parempah päin, meijän ičen pitäy panna hihat heilumah ta kaikkien yhtyö kovah työh, jotta šuaha puhaltua optimismi Karjalah, Aleksandr Hudilainen korošti. Belomorskin piirin johtaja Vladimir Popov kerto omie ehotukšie piirin sosiaali-talouvellisen tilan parantamisešta. Sosiologisien kyšelyjen mukah liikennehpropleemat ta teijen kunto ollah piirin piävaikeukšie. Belomorskin piirin alovehella on 74 šiltua ta monet niistä ollah oikein pahašša Silmänlipahtus: Kielen maltajua linnas kunnošša. Šamoin vaikeina kyšymykšinä ollah eläjien šiirtämini korjauškelvottomista taloista, teijen remontti šekä lämmityš- ta vesijohtosisteemin kunnoštamini. Näijen propleemojen ratkaisomiseh piiri tarviččou tukie. Muijen ehotukšien kešen oli nimenomah entisen Bel ajevin tehtahan rekonstruointi, kumpasen tiloissa meinatah šijoittua Pomorien kulttuurin keškuš. Belomorskin šataman varajohtaja Nikolai Mel nikov kerto ehotukšeh uuvven merišataman rakentamisešta Belomorskissa, kumpasešta vois tulla šuuri Venäjän ta Pohjois-Euroopan maita yhistäjä kuletušterminaali. Issunnošša oli käsitelty vielä hyvin monta muitaki ehotukšie. Näijen muutoman vuuvven aikana meijän pitäy luatie šuuri aškel etehpäin ta luuvva uuši näkö Karjalan tašavallalla, työryhmän johtaja korošti tapuamisen lopušša. Nina Barmina sai rynnäsmerkin Priäžän piirin piälikön Toivo Savolazen käzis. Kalevalan päivänny, 28. tuhukuudu, Petroskois Suomelasugrilazes školas piettih Karjalan, suomen da vepsän kielen kilbu linnan školien opastujien keskes. Kilbah tuli nellän školan opastujua: Suomelasugrilazen, školien n:o 2, 17 da 43. Kahtes jälgimäzekse mainitus školaspäi tuli suomen kielen opastujua. Školas n:o 2 opastetah liygii ihan kui suomelas-ugrilazes školasgi. Ga suomelas-ugrilaine škola on ainavo linnas, kudamas on vienankarjalan da vepsän kielen opastustu. Livgiläzis nellätty vuottu kieldy opastujien joukos voittajakse tuli suomelas-ugrilazen školan opastui Tatjana Dolmatova. Seiččemetty vuottu liygii opastujis paras kielen tiedäi oli sežo suomelas-ugrilazen školan opastui Jegor Smišn uk, vienua opastujis saman školan opastui Anna Rogova. Kielikilvas kačottih kui opastujat ellendetäh heile lugiettu tekstu, kui maltetah paista da tietäh kielioppii. Kuva: Jelena Filippova, Oma Mua

3 »»Priäžän piiri «Oma Mua» 5. kevätkuuta 2014 Čurčettai ojaine 3»»Pajon paja Jelena Filippova Priäžän koulušša piettih kolmaš Pajo-ojaine-laulufestivaali. Lapšet laulettih karjalakši ta šuomekši. Konferensiele tuldih perehinnehgi. Nuožarveläzet Gapejevat: Alina (hurualpäi oigiele), Ol ga da Jekaterina Nikolajevna. Alina saneli Lamminkangahan histouries, Ol ga Nuožarven časounois. Kuva: Jelena Filippova, Oma Mua Konferensiele perehinneh»»priäžäs piettih enzimäzet Kodirannan lugemizet -konferensii, paginua kudamas paiči priäžäläzii lapsii piettih Vieljärven da Jessoilan školan kazvatit.»»kodoirandu Jelena Filippova Priäžäššä piettih enšimmäini Kotirannan lukemiset konferenšši. Paikallisien lapšien lisäkši šiinä esiinnyttih ni Vieljärven ta Jessoilan koulujen opaštujat. Nämä oldih enzimäzet Kodirannan lugemizet Priäžän piiris dai luajittu net oli juuri školan opastujih niškoi, ku hyö voidas tutkie omua čuppuu da sanella sit oman ruavon tuloksis. Konferensiele tulluzien joukoshäi oli kuulužua tutkijua, kel oli midä nevvuo da työnnyttiä lapsii iellizeh tutkimusruadoh. Priäžäh tuli muzeiloin da Tiedoakadeemien ruadajua. Heijän joukos oli Kielen, literatuuran da histourien instituutan ruadai, filolougien kandiduattu Valentina Mironova, kudai saneli suvikarjalazes eeppizes pajoperindös; Taidomuzein ruadai Vladimir Platonov, kudai saneli Priäžän obrazoin histouries da Kiži-muzein ruadai Natalja Mihailova, Priäžäläzet neidizet iče opittih kazvattua da ruadua pelvastu. Luajittih sit čomendustu. Kuva: Jelena Filippova, Oma Mua kudai saneli kandelehel soitandas Priäžän čupul. Tutkijat ezmäi piettih paginua iče, sit konferensien toizel puolel kuunneltih lapsien tutkimuksii. Se ruado oli juattu kahtekse. Enzimäzes joukos lapset saneltih Priäžän čupun histouries, toizes kul tuuras. Kengo kačoi oman kylän histouriedu, kengo Amerikan suomelazien elostu da ruaduo. Äijy oli paginua kylien hengellizes elokses. Lapset saneltih Vieljärven da Nuožarven kylän kirikkölöis da časounois. Otettih kačottavakse karjalazien neroloi da ruadoloi. Priäžäläzet neidizet Amina Jep akova da Veronika Amosova saneltih pelvahan kazvatandas da ruandas. Sit ruavos hyö ei vaigu lugiettu kirjois, ga opittih sidä kaikkie iče ruadua. Tuodih kačottavakse jo ruattuu pelvastu da sit luajittuu čomendustu. Vagavat arvostelijat vai kehitettih lapsile tuvva karjalan kieligi nägövih. Hyviä mieldy oli sendäh ku konferensiele tuldih perehinneh nuožarveläzet Gapejevat, tytär, muamo da bua bo. Alina Gapejeva pidi paginua Lamminkangahan histouries, hänen tytär Ol ga, kudai opastuu Vieljärven školas, Nuožarven časounois. Kai lapset oldih moločat, ylen ravieh saneltih da vie jogahizel oli luajittu hyvä prezentatsii. Vagavat arvostelijat vai kehitettih lapsile, kerran ku hyö tutkitah karjalastu perindyö, tuvva karjalan kieligi nägövih, sanuo kui se libo tämä vehkeh libo ruado on karjalakse. Priäžän čupun kodirannan lugemizii piettih Priäžän kylän roindupäiviä vaste. Uskotah ku niilöis tullah perindöllizet. A tämän vuvven kai tutkimukset panna internettah, tuliel toinah voibi luadie kirjugi. Festivualin kielennygi oldih karjal da suomi. Festivualin vedäjät, karjalan kielen opastai Nina Barmina da suomen kielen opastai Tatjana Uljanova, kaiken aigua paistih yksi karjalakse, toine suomekse. Omal ezimerkil ozutettih lapsile, ku meijän kielet, pagin enne kaikkie on karjalan kieles, pätäh joga kohtah. Heidy kuunneltes oli hyvä mieles, ku kuulithäi hyviä puhtastu karjalan kieldy. Lapset omis opastajis ni yhty ei jiädy jällele. Allus pruazniekkua pajatettih Priäžän piirin muga sanottu gimnu Vai Karjalan mua on kaikis paras. Ylen hyvin da helieh. Pajattamas sidä oli Priäžän školan brihaččuloin hora enämbi kolmiekymmendy brihaččustu tuli pajattamah sidä lavale. Yhtes heijänke pajattigi tämän pajon kirjuttai, priäžäläine Aleksandr Saveljev. Moine oli pruazniekan algu. Toine toizele jälles sit lavale tuldih pajattamah Priäžän školan lapset. Kuulimmo heis pajuo karjalakse da suomekse, jo hyvin tuttuu da uuttu. Uuzien, tämän päivän pajoloin joukos oli meigäläzen pop-joukon Anna tullan pajogi. Hyviä mieldy oli nähtä pikkaraziigi pruazniekan gostii. Priäžän päivykoin lapset ylen ravieh hol aitettih kaksi pajuo karjalakse. Omua neruo tuldih ozuttamah sežo kylän Pilli-joukon lapset. Hyö, sanakse, enzi kerdua joukon kerättyy nostih lavale. Ga eibo varattu da huijusteltu ni vouse, ravieh pajatettih da tansittih. Oli Priäžäs gost uagi. Tuldih vieljärveläzet lapset da pajoloin kirjuttai, karjalan kielen opastai Alisa Gubareva Petroskoispäi. Vieljärven školan kazvatit pajatettih Vladimir Brendojevan sanoih luajittu pajo Uvves vuvves. Alisa Gubareva pajatti omua kirjutettuu da kehitti lapsii opastumah kielii. Lopul piduo kai lapset suadih kiitändykirjazet. Festivualin vedäjät, karjalan kielen opastai Nina Barmina da suomen kielen opastai Tatjana Uljanova, kaiken aigua paistih yksi karjalakse, toine suomekse. Priäžän päivykoin kazvatit ylen hyvin da heliesti pajatettih festivualis karjalakse. Kuva: Jelena Filippova, Oma Mua

4 4 «Oma Mua» 5. kevätkuudu 2014»» Kalevalan päivät Kalevalan päivät Petroskoissa»»Tänä vuotena pruasniekkapäivänä Karjalan Kanšallisešša kirjaštošša, Kanšallisešša teatterissa ta toisissa paikoissa piettih eepossalla omissettuja erilaisie mukavie ohjelmie. Ksenija Veretennikova Kalevalan päivinny Petroskois piettih kilboi da ozutteluloi Petroskoissa Kalevalan päivä alko Kuklateatterissa interaktiivisella Luvemma Kalevalua -ohjelmalla. Yheššä piäkaupunkin kolmen koulun opaštujien kera eepossua ei vain luvettih, ka laulettihki Lapšien ta nuorison luomistalon kantelistit. Vaka vanha Väinämöini kerto lapšilla muajilman luomisešta, a Louhiakka ilahutti mukavilla arvautukšilla Kalevalašta. Kanšallisešša kirjaštošša šai tuttavuštuo Kalevalan erikieliseh uniikkikokoelmah kirjašton fondiloista. Igor Baranovin Hiäpiirut-gravyyra. Šen lisäkši vierahat tuttavuššuttih Čičiliuškukuk tissa. Nuoren taiteilijan kilpailun tulok šie. la teat terin artistoih, Kalevala-diplomityöššä Kilpailun piäteemana ošallissuttih muasteri-oppiloih oli 16 värjättyö gravyyrua. oltih Kalevalan šankarit ta ta kuunneltih kau- nista kantelehen šoittuo. Šiitä Igor lisä- si omah šarjah eepossan hahmot. Musejo ošallistu lapšien pii ruššukšien kil- Nuorilla kaččojilla näytettih piäšankarien kuvija. pailuh, kum pasen oli esityš eepossan mukah. Kalevala-näyttelyh voipi järještän Piiterin Valtijon Kanšallisešša teatterissa avautu Kalevala Igor tuttavuštuo 16. kevätkuuta šuaten. Venäläini musejo. Kilpailušša oli kolme Baranovin gravyyriloissa vai hetta. Joka teemašta -näyttely. Piiteriläini taiteilija Igor Baranov kiinnoštu Kalevala-eepossah, konša Kalevalan šankarit lapšien šilmin Kalevalan päivänä Taiteh lapšet kilpailun kuraattorijen kera paistih, kerrottih šankariloista ta käsiteltih opaštu Piiterin Repinillä mu sejošša ilmotet eepossan runoja, mistä ne nimitetyššä taitehinstituu- tih lapšien piiruš šu š kerrotah. Oikein tykkyän piiruš tua. Kalevala-eepossah mie tu tuš šuin jo koulušša. Šiitä taitehkoulušša opaš ta jien kera pakasima šen istorijašta ta piä a ja t u k ši st a. Miu n pi i r u š šukšen nimi on Mua jilman luomini. Še on miun näkökulma Kalevalan teemah. Piiruššukšešša on Ilmatar, kerto omašta työštä Anastasija L vova Petroskoista. Kilpailuh ošal lis suttih nuoret taitei lijat Petroskoista, Lahenpohjašta ta Aunukšešta. Kilpailun voittajien piiruš šukšet esitetäh Piiterin musejošša kän šainväliseššä näyttelyššä. Voittajien joukošša ol lah Marina Usova ta Arina Germanova Petroskoista, Arina Kopil tsova Lahenpohjašta. Opaštajien šanojen mu kah enšimmäiseštä vaihiešta kolmanteh lapšien taitehnerot yhä kašvettih, še näkyy lapšien töistä, jotta hyö ymmärretäh mistä piiruššetah. Petroskoilaisen Anastasija L vovan Muajilman luomini -piiruššuš. Omii mielii kirjutakkua Juhlan piättehekši Jušši Huovista kukitettih 90 ruušulla. Kuva: Olga Zaitseva, Juminkeko. Vienalaisen runon viimeni okša»»kuhmošša juhlittih Kalevalua ta 90-vuotista Jušši Huovista. Sirpa Nieminen Kalevalan päivänny Suomen runonpajattajua Jussi Huovistu hyviteltih vuozipäivänke Kuhmošša Kalevalan päivän juhla oli omissettu Uuvven Kalevalan 165- juhlavuuvvella ta runonlaulaja Jušši Huovisen elämäntyöllä. Šuomen vienalaiskylien viimeni runonlaulaja täyttäy tänä kevyänä 90 vuotta. Runšašlukuni yleisö kuuli hänen iččien laulavan pissošvirren šekä eri šukupolvien etuštajien esittämyä muuta runonlauluo. Kaikkien esiintyjien ohjelmistošša oli Jušši Huoviselta tai hänen kantavanhemmiltah tallennettuja lauluja. Nuorinta polvie etuššettih Kuhmon Helkanuoret. Muut esiintyjät oltih Hannerii- na Moisseinen, Taito Hoffrén, Pekka Huttu-Hiltunen šekä MeNaiset-yhtyveh. Juhlapakinan piti professori Pekka Laaksonen. Hiän totesi pakinaššah, jotta Jušši Huovinen on vienalaisen runonlaulun viimeni okša Šuomešša: Jussi Huovinen on lähtösin Šuomuššalmen Hietajärveltä, kumpani oli yksi kolmešta Šuomen vienalaiskyläštä. Koko elämäh aikana hiän ei ole kotikyläštäh liikkun paičči šilloin kun oli šuuri tarpehuš. Hiän ei ole tavoitellun šuurie, kuitenki on nouššun huomuamattah šuomelaisen kulttuuriperinnön kannalta korvuamattomakši henkilökši. Hiän on elävä šiteh meijän muinaisuuteh. Juššin kantamuamo jätti šananjälen Kalevalah. Toarie Huovinen laulo D. E. D. Europaeuksella vuotena 1845 laulun, kumpasen peruštehella Lönnrot muutti Kalevalan rakennetta ta yhisti Joukahaisen ta laiha poika lappalaisen šamakši henkilökši. Jušši on Toarien Timon Ohvon Iivanan Jušši. Laaksonen totesi, jotta Jušši on aštun kantavanhempieh polkuja: Hiän ei konšana rehentele omilla tietoillah ta taitoillah, kuitenki hiän on aina valmis kertomah perinteheh liittyvistä aseista, još kennih on niistä kiinnoštun. Vienalaisuuš kaikkine tapoineh on hänellä kalleinta muajilmašša. Juššista ičeštäh on tullun vienalaisen kulttuurin puhašluatusin ilmentymä. Kotikielenäh hiän pakajau karjalua, šitä vienan murrehta, kumpani Kalevalan välitykšellä vaikut-

5 »»Naisien päiväkši «Oma Mua» 5. kevätkuuta Kyläššä šiun työn tulokšet ollah huomijošša»»priäžän piirin etnokeškukšen ruatajilla ei ole aikua ikäivöimäh. Alina Čuburova Priäžän piirin Elämäetnokul tuurizen keskuksen ruadajat Katerina Prohorova da Al ona Lebedeva ylbeilläh sil, ku eletäh da ruatah omas kyläs. Pienien kaupunkien ta kylien šuurimpie propleemoja on nuorien ruatajien puuteh, šamoin kulttuurialallaki. Priäžän kylä on hyvä poikkehuš šiitä. Katerina Prohorova ta Al ona Lebedeva ruatah Priäžän piirin Elämä-etnokeškukšešša varajohtajana ta matkailuspesialistina. Katerina on Priäžän kyläštä kotosin. Al ona on šyntyn ta kašvan Petroskoissa. Tytöt opaššuttih Petroskoin valtijonyliopistošša Poliittisien ta sosiaalisien tietojen tietokunnalla. Yliopiston jälkeh vuotena 2011 molommat lähettih pois Petroskoista, eikä tahota tulla šinne jälelläh. Mintäh? laulun ti ratkaisovašti šuomen kirjakielen šyntymiseh ta šuomelaisen kirjallisuuvven šyntyh. Luontuo hiän lukou yhtä taitavašti kuin oppineimmat professorit tietehalah huippututkimukšie. Hiän ei yksistäh halliče perinnehtä ulkoisena tietona, ka on šamalla oša šitä. Hiän on niitä harvoja, kumpasien očalla voit šanuo viisauten elävän. Kuhmon Kalevala-juhlan järješti Juminkekošiätijö. Tilaisuuvvešša yhteisöillä ta yksityisillä ihmisillä oli mahollisuuš tervehtie ta onnitella Jušši Huovista. Juhlan piättehekši hänet kukitettih 90 ruušulla. Juššista on tullun kulttuurin ilmentymä Katerina, yliopiston jälkeh šie ruavoit opaštajana lapšien keškukšešša ta luajit sosiologitutkintoja. Mintäh kuiteski myöššyit kotipaikalla? Ka tiälä niise on hyvä elyä. Tiälä on ylen äijän työtä, a mie tykkyän ruavošta. Tiälä kaikki šiun työn tulokšet ollah huomattavammat ta merkittävämmät. Ihmisissä on enemmän omaperäisyyttä, hyö pietäh huolta omašta kulttuurista, šäilytetäh kotipaikan istorijua ta šen elintapoja. Al ona, šie olet kaupunkilaini tyttö. Mintäh šie läksit pois piäkaupunkista ta šiirryit elämäh Priäžäh? Mie en männyn Petroskoista Priäžäh. Mie läksin šinne, missä on mukava ruatua, šinne, missä työ tuou iluo ta šamalla on yhteiskunnallisešti hyövyllini. Kuni miula ei ole omua perehtä, eikä taluo, mie olen ylen helpošti liikkuva, enkä ole kiintyn mihikänä elinpaikkah. Nyt on niin, jotta mie elän kuin Petroskoissa, niin ni Priäžäššä. Mintäh šie valičit juuri Priäžän ruatopaikakši? Ka Katerina, miun kaverini kučču miut tänne ruatamah. Šano: Tule! Kyläššä työtä riittäy kaikilla! Yritämmä ruatua yheššä ta mie tulin. Totta šanuon, šilloin, kun miut kučuttih tänne ruatamah, miušta ei ollun niin tärkie tulla juuri Priäžäh. Kuitenki, vašta Katerina Prohorova (vaš.) ta Al ona Lebedeva ruatah Priäžän piirin Elämä-etnokeškukšešša. Kuva otettu tyttöjen arhiivašta. šen jälkeh kun mie muutoman kuukauven olin ruatan Priäžän etnokeškukšešša, mie avasin ičelläni Karjalan kaunehuon ta šen erikoisuuvven. Tänäpiänä miun olis vaikieta muuttua toiseh paikkah. Vašta nyt mie voin šanuo, jotta tämä paikka jonkin verran on tullun miun kotipaikakši. Nyt mie jo pien iččieni Priäžän piirin eläjänä ta monissa kyšymykšissä tavoittelen piirin hyötyö. Kun kerron matkuštajilla Priäžän piiristä, aina šanon: Tulkua meilä, Meijän piiri, Meilä, enkä erota iččieni Priäžän piiristä. Priäžän piiri on tullun tosi tärkiekši miula. Tytöt, mitein teijän eloš Priäžäššä mänöy? Mitä tuumaičetta, voisiko kylän elämä olla mukavampi, kuin kaupunkissa? Al ona: En ole šitä mieltä, jotta Petroskoin kaupunki kovin eruou Priäžäštä. Ero on vain šiinä, jotta Petroskoi on šuurempi paikka, šiinä eläy enämpi rahvašta ta iče rahvaš on vähän toini. Olen huomannun, jotta Priäžäššä on helpompi ratkaissa omie propleemoja ihmiset ollah yštävällisemmät ta aina ollah valmehet auttamah toini toista. Onnakko asie ei ole vain šiinä, jotta kyläššä kaikin tunnetah toini toista. Esimerkiksi, mie en tunne kaikkie. Ka tuntemattomatki ihmiset ollah avomieliset ta tahotah auttua. En tiijä, mintäh, ka kaupunkissa ihmiset ollah vihamielisemmät, eikä ieš tahota luatie mitänä muuta, mi ei kuulu heijän tehtävih. En tahtois šanuo, jotta Petroskoi on pahempi paikka elyä. Kuitenki elämä Priäžän piirissä on hil l asempi, kojikkahampi ta mukavampi. Petroskoissa šen šijah on šuurempi valinta, missä levätä ta mitä kaččuo. Ka ei ole hätyä! Priäžäštä Petroskoih on vain 50 kilometrie. Vielä šanotah, jotta kaupunkissa elämä on aktiivisempi. (Nakrau). Tulkua kaččomah ta ruatamah meijän keškukšeh vaikka yhekši päiväkši! Meilä työtä on niin äijän, jotta ei ole aikua ikävöimäh. Katerina: Šuurin ero on tietyšti ihmisissä. Petroskoissa on enemmän aktiivisie ta alotehkykysie ihmisie. On enemmän ihmisie, kenen kera voisi luatie yhteistyötä ruatojoukko on šuurempi. Tule! Kyläššä työtä riittäy kaikilla! Al ona, mitä šanottih tuttavat petroskoilaiset, kun šie läksit pois kaupunkista? Tietyšti, enšin hyö ihmeteltih, mitä varoin mie läksin elämäh «mečän korpeh»? Nyt šuurin oša heistä jo ymmärretäh, jotta elämä ta työ kaupunkissa ei aina tuo iluo ta onnie. Hyö tullah kaččomah milma, käyväh meijän tilaisuukšissa ta neuvotellah omilla tuttavilla käyvä meijän etnokeškukšešša. Al ona, šie niin kaunehešti kerrot kaikešta, eikö teilä ole yhtänä propleemua? Ka tietyšti on! Šuurin niistä on pieni palkka. Kaupunkissa še on korkiempi ta on mahollista ruatua kahella-kolmella työpaikalla. Virkahimo on vielä yksi propleema, još ruat kyläššä. Kaupunkissa on helpompi kašvua omašša järještöššä ta šuaha uušie virkoja. Elintašo kaupunkissa niise on korkiempi, ka olen šitä mieltä, jotta ihmini iče rakentau oman muajilman. Još ihmiset ollah valmehet yhistymäh ta ratkaisomah kyšymykšie yheššä, šilloin yheššä voimma šiirtyä šuurimman kiven paikalta. Hyvyä Naisienpäivyä teilä, tytöt! Voimua teilä ta onnie elämäššä! Ušon, jotta kulttuurin šäilyttämini ta kehittämini on kokonah naisien harteilla.

6 6 «Oma Mua» 5. kevätkuudu 2014 Loittoine aigu vahnas kuvas»»eloksen ratas Ivan Savin Minun ies on vahnu kuva, igiä sil on piäle 60 vuvven. Kuvas ollah Anuksen školan n:o 1 kaheksanden kluasan opastujat. Kačahtattos, buitegu čukeldut sih ylen loittozeh aigah erähii vie tunnen, toizet on unohtunnuot täizin. Enzi riävys (hurualpäi) istuu Rozenberg, briha mustan vai yhten erinomaizen sugunimen. Keskel on meijän kluasan johtai, mustan vai hänen čomannu neidizenny, hyvänny kluasan ohjuajannu. Hänen ryndähäl ainos oli yliopiston»»yhtehini lehti Yhtehini Oma Mua Konsa yhteistä Oma Mua -lehtie vielä šuunniteltih, miulta kyšyttih, mitä mieltä mie olen. Mie vaštasin: No kačomma, kun luvemma. Nyt jo voin šanuo, jotta še on hyvä, kun enemmän šuamma tietyä, mitä šielä livviläisillä kuuluu. Ta näyttäy šiltä, jotta Karjalan eteläošašša tapahtuu enemmän uutta, mitä tiälä, pohjosešša. Livviläiset ollah aktiivisemmat, himottais ottua heistä esimerkkie. Šamoin uuvvešša leheššä milma miellyttäy še, jotta voit onnitella šyntymäpäivällä omie lähisie ta tuttavie. Mie kyšyin toisiltaki karjalaisilta, mitä mieltä hyö ollah Oma Mua -leheštä. Galina Kraskova šano, jotta melkein kaikki voipi malttua, mitä livviksi on kirjutettu. Vielä Galina ehotti, jotta artikkelien lopušša oltais kiännetty ne šanat, kumpasie miän vienan kieleššä ei ole. Himottais uškuo, šano hiän, jotta Oma Mua -lehen avulla peruššetah yhtehini karjalan kieli. rynnäsmerki se meile oli gu toivotustiähti jälles školua suaja korgei koulutus. Kolmas on Vladimir Podgornii, hyvin mustan händy. Kymmenäizen vuottu tagaperih tiijustin, ku häi eläy Kostamukses. Hyvä olis, ku häi andas viestin Oma Mua -lehten kauti. Toizes riävys kuvves hurualpäi seizou Tan a K uršunova. Nygöi häi eläy Nurmoilan kylän lähäi olijas pienes gorodkas, kus eläy nygöi 2-3 perehty. Kymmenes oigieh puoleh on Julija Vesterinen, häi on opastunnuh vračakse da ei vie ylen ammui eli Petroskoil da ruadoi Oniegan laivaston bol ničas. Keskel seizou Gen a Borovik, hänenke yhtes opastuimmo Nurmoilan školas, hänen tuattah oli ofitsieru dai poijas nägyi opastunnuon ristikanzan taba. Gen an rinnal seizou Tol a Jakovlen Sändämän pos olkalpäi. Hänen tuattah ruadoi mečäs, palku oli suuri, Tol ale oli ostettu Pobedakäzičuasut, kudamii häi ainos ozutteli brihaččuloile. Kolmattu brihaččulois en musta vouse, vie sendäh, gu häi oli liijan vuadimatoi briha. No i jälgimästy bokinkaččojua tuatattomua miehenalguu, onnuako tutah enimät Oma Muan lugijat, enimyölleh minunigäizet anukselazet. Olguat tervehenny, kai minun omamualazet. Toiset piäjärveläiset šanottih, jotta ois hyvä, kun šais enemmän lukie tuttavista. Ka vet ičen pitäis ni kirjuttua! Anni Vlasova Kaččokkua,»»Karjalan Kanzallizen teatran ozuttelijua Vieno Kett Natalja Sinitskaja Karjalan Kanšallisen teatterin näyttelijyä Vieno Kettuista näkimä Laatokka-kinon episodiroolissa. Luadogah nähte Vuvven 1941 talvi. Nälgähine da vilu Leningruadu. Häi on intelligentnoi inehmine Ol ga, kudual käzil on voimatoi poigu. Viele mennes Ol ga öntästyy da sorduu. Rinnale pakkuu kylmänyh čiučoi, kuduan häi ehtiy kattua käil enne toizii nälgähizii. Nygöi hänen poijale rodieu čiučoikeittuo pitkäkse aigua Luadoga-kinofil mas Ol gan roulis on Ven an tundiettu artistu Ksenija Rappoport. Hänen susieduakkua Marija Nikolajevnua ozuttau Karjalas hyvin tundiettu artistu Vieno Kettunen. Ol ga piättäy lähtie Leningruadaspäi iäres. Hänel da poijal tulou ajua Luadogan jiädy myö. Sidä dorogua n:o 101 vie sanotah Eloksen dorogu. Ol ga da hänen poigah puututah eri mašinoih da ajajes se, kuduas istuu brihačču, menöy jiän alle. Toizet mašinat ajetah siiriči, azettuo ei sua, eiga kaikin kuoltah: piälpäi bombitetah fašistat, jiä erähis kohtis on murennuh... Ol ga jiäy yksinäh da rubieu elämäh sit azetuskohtas, kunne tullah mašinat ymbäröitys Leningruadaspäi. Linnah tiäpäi vietäh jauhuo, leibiä, suurimua, linnaspäi tänne tuvvah nälgähizii kuolemas olijoi lapsii da vahnembii. Ol gua ei voija muite jättiä sinne, hänel tulou opastuo šouferikse. Nygöi jo häi istuu mašinas, veräi kahtalleh: a gu mašin ugodih lähtieh, sit ei ole aigua avata veriädy, pidäy kerras hypätä. Kerran Ol gangi mašin rubieu uppuomah. Häi hyppiäy kabinaspäi iäres, ga ei voi kaččuo, kui vilus vies itkietäh da kučutah abuh lapset silmien ies on oma poigu. Häi hyppiäy vedeh da piästäy lapset Fil mas Ol gan roulis olijal Ksenija Rappoport kaksi kerdua pidi čukelduakseh jiähizeh vedeh, sendäh ku enzimäzen kerran kaameru ei ruvennuh kerras ruadamah. Lapsii, kudamile fil man mu- Tädä kolmeminuuttahistu epizoudua, kus Ol ga pagizou gah pidi olla vilus vies, ozutettih kaskad ouroin lapset. Heil piälyssobien alahan, tiettäväine, oldih gidrokost umat. Ga Andrei Merzlikinan sanoin mugah sidägi oli hirvei kaččuo. Ei sua ni kuvitella, kui hirvei se oli voinan aigah. Merzlikin Luadogu-fil mas on Maksim Kirsanovan roulis. Maksim ruadau Eloksen dorogal šouferinnu, ga muite on tiijustelii. Da omas ičes Ol gale saneltes häi kerdou, ku rodužin on Petroskoilpäi. Fil man myödäh Ol ga da Maksim miellytäh toine toizeh. Yhtes hyö sellitetäh diversiedu: fašistat tahtotah panna juaduu syömizih, kudamii vietäh Leningruadah.»»Leningruadah surman suannuot Surman suadih eri tiedoloin mugah 300 tuhattu-1,5 miljounua hengie (N urbergan protsesas oli sanottu 632 tuhattu hengie). Niilöis 3% kuoltih bombitukseh, muut 97% kuoltih nälgäh. Enimät heis on pandu muah Piskar ovan kalmužimal (640 tuhattu hengie). Kalmužiman pindualal on 26 gektuarua. Moizii Leningruadah nälgäh kuolluzii poltettih kirpiččuzavodan päččilöis. Heijän mustokse sen endizeh kohtah on azetettu mustopačas Vagonetka (moizis vagonazis viettih poltettuloin tuhkat). Ymbäröitys Leningruadan linnaspäi evakkoh oli vietty 1,5 miljounua hengie. Ymbäröitys linnaspäi piästettylöis tuhandet kuoltih jo suurel mual.

7 »»teatru da kino «Oma Mua» 5. kevätkuuta meijän Vienuo ozutetah! ustu näimmö Luadoga-fil man epizouduroulis.»»luadogu (druamu), 2013 ÎÎ Ohjuaju Aleksandr Veledinskii. ÎÎ Prod uuseru: Valerii Todorovskii. ÎÎ Stsenaristu: Ol eg Malovičko (Al ona Zvantsevan kerdomuksen mugah). ÎÎ Säveldäi: Aleksei P. Zubarev. ÎÎ Artistat: Ksenija Rappoport, Andrei Merzlikin, Aleksei Serebr akov, Dmitrii Nazarov, Jurii Kuznetsov, Vieno Kettunen da toizet. ÎÎ Fil man luajindah da rekluamah on suadu varua Sankt- Peterburgan halličuksesgi.»»vieno Kettunen ÎÎ On rodivunnuh Kuusilahten kyläh. ÎÎ Loppi Kanzallizen teatran stuudien. ÎÎ On Kanzallizen teatran artistannu 61 vuottu. ÎÎ Karjalan tazavallan kanzalline artistu, Ven an arvostettu artistu. ÎÎ On miehel Ukko Pekka Mikšijev, Ven an kanzalline artistu. Marija Nikolajevnanke kuvattih puolitostu čuassuu. Kummene päiviä meni joga seerien kuvuandah. Luadogu-fil mua ozutettih TV:n Enzimäzel kanualal pakkaskuun lopus. Se oli omistettu suurele merkipäiväle: 27. pakkaskuudu on roinnuh 70 vuottu, konzu Leningruadan ymbäröičys oli katkattu. Meigäläine tundiettu artistu moskovalazien keskes Kui lienne piiteriläzet luajitti artistoin kartotiekkua. Sinne puutuigi meigäläine, Karjalas hyvin tundiettu artistu Vieno Kettunen. Sih meidy kuvattih, jogahine saneli, midä tahtoi. A konzu ristikanzu pagizou, kerrashäi nägyy, ken häi on, kerdou Vieno Grigorjevna. Sit erähiči Vieno Kettuzele soitti Luadoga-fil man ohjuajan abulaine da kehoitti tämän fil man stsenaarien lugiettavakse. Se miellytti Vieno Grigorjevnua, ga häi uskoittau, ku fil mu rodih vie parembi. Tiijäthäi, moine on hyvä se ohjuaju. Moizen kel himoittau yhty ruaduo ruadua. Olen ylen hyväs mieles da kiitolline, ku puutuin heijän joukkoh. Kaikin sie oldih hyvät da nerokkahat akt ourat. Fil man TV:s ozutettuu minä soitin ohjuajale da hyvittelin händy. Hyögi työtäh minule tervehytty. Nygöi Vieno Grigorjevnua tundietah enämbäl. Kus myö elämmö, sie lähäl on Lentorg-laukku. Sinne kävyn da sie ruadajat tietäh, ku olen Kanzallizen teatran artistu. A jälles fil mua ei kerras ruohtittu, ga yhtelläh kyzyttih: Teidygo ozutettih Luadogas? Ga minuu la, vastuan. Vot sehkin heil oli kummua. Omahizetgi soitettih toine toizele Uhtualpäi Petroskoile: kaččokkua la, meijän Vienuo ozutetah. Teatru da kino Se kinoruado Vieno Kettuzen sanoin mugah on ylen tarku. Meidy kuvattih vahnas piiteriläzes kois, kuduadu juuri nygöi kohendetah. Lait sie ollah korgiet, pordahat leviet, pertit suuret Huondeksel ku tulin junal, šouferi jo vuotti minuu. Puolen čuasun peräs jo olimmo ruadokohtas. Sie kai rahvas oldih huoldu pidäjät. Minule luajittih grim. Muitegi en ole järei, ga luajittih minus ihan hoikkaine da mustu. Sit tulimmo sih pertih, kus kuvattih. Ohjuaju dai Ksenija Rappoport (Ol ga) luajittih tervehyöt, sebäimmökseh. Piimmö pienen repetitsien, sit kuulimmo Motor. Kolme kerdua kuvattih eri puolis. Ku kaameru ajau rel soi myö, net joga kerdua pidäy riiččie da uvvessah azettua, tuletgi da mikrofonat samah luaduh. Vieno Grigorjevnan mugah, ga ei ole nimittustu eruo teatruda kinoroulin välis. Yhtenjytyi pidäy elavuo roulih. Teatras vie pidäy sanuo omat sanat muga, ku hyvin kuulis, ku iäni menis. Kinoshäi ymbäri ollah mikrofonat. Paha rouli Se minun Marija Nikolajevna eihäi hyvä akku ole, jatkau Vieno Grigorjevna. - Sidä ei ole kinos, ga ohjuaju sellitti minule, ku juuri hänen ukkoh, se Van a, kudai on alasijas, kuduadu Marija Nikolajevna kaččou, kielitti Ol gan ukon piäle. Sen Van an periä Ol gan ukko otettih kiini. Ei ni se Marija Nikolajevna ole parembi. Tulou Ol gan pertih da n uustelou, ku se keittäy čiučoisuuppua. Ohjuaju vie nevvou, kurkista la Ol gan olgupiäs piäliči, midä sie kost urkas kiehumas on. Ga ole jo. Ksenija Rappoport (Ol ga) on korgei kazvol, minähäi vähästy korgiembi puolitostu metrii. Sanon, en la tävvy. Ol a sidä Marija Nikolajevnua nikui ei laskis, eistäy uksehpäi. A se vie kamodua kyzyy: Jätätgo la kamodan? Sehäi jälles voibi myvvä. Sit vie pagizou sidä, ku terväh linnas roiteh nälgähine vägivastustus da fašistat lykitäh samol otoilpäi kirjazii, ku kai la roihes hyvin, älgiä puolistakkua linnua. Oma eletty Kai, midä on ozutettu Luadoga-fil mas on hyvin tuttu Vieno Kettuzele. Hänengi tuattuadah otettih kiini loittozen sugulazen kieletykses, enämbiä Vieno tuat tua ei nähnyh. Vienon muamo Anni voinan allus jäi kuvven lapsen kel, kudamis vahnembal oli 12 vuottu. Voinan periä kodikylä Kuusilaksi tuli jättiä da mennä evakkoh Arhangelin čupule. Lähtimmö evakkoh, sanottih ku kahten nedälin peräs kodih jo tulemmo. Kai sinne jiädih. Lambahat pidi iškie, lihat jiädih päččih kuivamah. Evakos olles äijän autoi se, ku Anni maltoi ven uagi. Keral hänel oli Zinger-ombelusmašinaine kuvvel lapsel pidäyhäi piäle pandavua. Ga jälgimäi se tuli vaihtua kartohkah. Vaigu loppih voinu Karjalas, Vienon pereh kerras tuli lähembä kodii, ku kerras Uhtuale ei piästetty. Heijän kodi Kuusilahtes oli bombitettu. Elettih konzu kus. Mustan, kui pienen Volod avellen kel (Vladimir Kettunen, Oma Mua lehten endine piätoimittai. - toim.) pöllästyimmö bombitustu. Lähtimmö juoksemah sinne, kus muamo oli ruavos. Juoksemmo, ga ihan jalloin ual suuren suuri haudu. Vieno Grigorjevna mustelou, ku jälles voinua mečät kai, tien varret oldih miinua tävvet. Vienon vahnembi velli Vilho 15- vuodehizennu jo oli niidy keriämäs. Se on minun oma En voinnuh olla kyzymätä da rohkenin tiijustua: eigo la Vieno Grigorjevna nikonzu žiälöinnyh sidä, ku elos on azetunnuh muga, kui azetui. Eigo nikonzu olluh mieles, a ku rodivunnuzin toizes kohtas, sit akt ourangi taival olis toizenmoine. En, en raukku nikonzu žiälöinnyh. Minul oli sen verdu järkie, minä ainos tiezin, ku se on minun oma. Nimidä rakkahembua Kuittijärven randoi minul ei ole. Parembua omua teatrua ei ole olemas. Hos kučuttih minuu ven an druamuteatrah, dai Suomeh, Kuopioh, Varkaukseh. Dai ulgomualazii kaččojii (ga nethäi ollah kui omat) hyvin mustelen. Kui hyvin hyö otetah vastah, seizojen käzii räškytetäh. Kiittäjen da hyväs mieles mustelen endizii aigoi, konzu viijendes kluasas opastujes enzimästy kerdua näin Suomen teatran artistoi, kui viizitostuvuodehizennu rizinkengis tulin Petroskoile teatran stuudieh opastumah. Omua ozua en voi paheksie, teatras minul ainos oli kylläl ruaduo. Da muite, pidäyhäi hos keltahto olla kivenny koskes.

8 8 «Oma Mua» 5. kevätkuudu 2014»»Karjalan Rahvahan Liitto Irina Novak T omapoikah kera. Kuva: Olga Smotrova, Oma mua Vanhempien mielijä Tverinkarjalaini Irina Novak: Mielelläni käymmä Pyhänpäivän kielipešäh. Vaikka miun Art om-poika on pienin ryhmäššä, hänellä ei ole vielä i kahta vuotta, ka hiänki yrittäy šanuo karjalaisie šanoja. Mie pakajan koissa T oman kera karjalakši ta venäjäkši ta miušta tuntuu, jotta hiän parempi malttau karjalaista pakinua. Tämä projekti on tärkie, šentäh kun lapšella on mahollisuuš paissa karjalakši toisien kera. Ta hiän näköy, jotta ei vain hänen vanhemmat šuatetah paissa karjalakši, ka toiset ihmiset niise. Vielä milma miellyttäy, jotta kielikylvyn lisäkši lapšien kera leikitäh, piiruššetah ta harjotellah. Livviläini Vladimir Jartsev: Myö kuušivuotisen Arseni-poikani kera käymmä Kielipešäh karjalan kielen ta kulttuurin kannattamista varoin. Koissa myö vielä emmä pakaja karjalakši. Vaikka mie olen karjalaini ta kuulin kieltä lapšena ämmöltä ta ukolta, ka iče en ole opaštun. Nyt opin kieltä kurššiloilla ta toivon, jotta kohta šuan opaštua poikuaki pakajamah. Lisäkši mie harjottelen Karjalayhtyveheššä. Kielipešätuntiloilla mie ompelen Arsenilla karjalaista paitua, jotta hiän olis kaunehena brihana. Mie olen varma, jotta še on oikein tärkie ta hyövyllini projekti. Vienankarjalaini Anni Vlasova: Šattu miun käyvä Petroskoissa Maša-tyttären luona. Ta hiän pyritti käyva hänen ieštä viisivuotisen Vova-punukan kera enšimmäisellä Kielipešätunnilla. Milma še hyvin miellytti. Riita Kemppainen opašti vanhempie ompelomah lapšilla pukuja. Miula ennein ei ollun pojan puvun kuavoja, a nyt voin ommella miehilläki karjalaisen paijan. Lapšillaki miellytti, kuin Jelena ta Natalja leikittih ta paistih heijän kera karjalakši. Passipo teilä! Kyllä pitäis paissa lapšijen kera koissaki karjalakši. Ilmain šuurta vaivua lapši oppis omua kieltä. Konša myö šen ymmärrämmä? Kanšallisešša musejošša Anna Anhimova esitti lapšilla ta vanhemmilla Luonnontalouš-näyttelyö. Kuva: Jelena Migunova, Oma Mua Paissen kieli šäilyy»»petroskoin karjalaiset lapšet šuahah kielikylvyö Pyhänpäivän kielipešäššä. Maikki Spitsina Karjalan Rahvahan Liiton uuzi projektu Pyhänpäivän kielipezä todevutetah Petroskois. Karjalan Rahvahan Liitto alotti uuvven Pyhänpäivän kielipešä -projektin toteuttamista. Še kuuluu šuureh Myö karjalaiset -kokonaisprojektih, kumpasen toteuttamiseh KRL šai tukie Karjalan tašavallan Kanšallisuušpolitiikan ministerijöltä. Pyhinäpäivinä pientä lašta kakšikielisistä perehistä ta heijän vanhemmat keräyvytäh Art-Sloboda-keškukšen tiloissa leikkimäh, piiruštamah, laulamah ta tanššimah. Šen lisäkši kašvattiloilla järješšetäh muasteri-oppija, kumpaset tutuššutah heitä karjalaiseh kuhn ah, karjalaisien musiikkita tanššikulttuurih, šekä esitetäh karjalankielisie piirrošfilmijä. Šamoin projektin puittehissa on šuunniteltu matat Kanšalliseh musejoh ta Kanšallisien kulttuurien keškukšeh. Pyhänpäivän kielipešä -harjotteluja vejetäh KRL:n johtokunnan jäšenet Jelena Migunova ta Natalja Sinitskaja. Projektie varoin myö oštima autoja, kukloja, pienen liäkärin šarjoja, kehityšpelijä, šormikukloja ta erilaisie vehkehie käsitöitä varoin, kerto KRL:n piälikkö Jelena Migunova. Pienokaisilla leikki on tärkein elämän oša ta leikkiessä myö pakajamma heijän kera karjalakši. Lapšilla on mukava, vet še ei ole oikie opaššuštunti, missä pitäy aina vain istuo ta Kielipešän kašvatit ollah eri perehistä, heilä on erimoini kielitašo. kuunnella. Kielipešän kašvatit ollah eri perehistä, heilä on erimoini kielitašo: ken vain vähäsen ymmärtäy, a ken ni paissa šuattau. Täššä ryhmäššä pojat ta tytöt kuullah karjalaista pakinua ei vain omilta vanhemmilta, ka i nähäh, jotta toiset ihmiset niise šuatetah paissa karjalakši. Ta šen lisäkši hyö voijah luatie mitänih omin käsin, jatko Jelena. Harjotteluissa myö luajimma šitä, mi kiinnoštau lapšie. Etukäteh myö kyšymä heijän vanhemmilta, mitä lapšet tykätäh ruatua, mimmoset kukkaset ollah mielusammat. Kuni lapšilla on harjottelu, heijän vanhemmat niise ei issuta kiät rississä. Käsityömuasteri Margarita Kemppainen pitäy heilä muasteri-oppija, kumpasissa vanhemmat opaššutah ompelomah koštoja omilla tytöillä ta paitoja pojilla. Kaikki materiaalit on oššettu projektin puittehissa. Mukava, jotta opaššutah ompelomah ei vain muamot, ka muutoma tuattoki. Pyhänpäivän kielipešä -ohjelmašša on šuunniteltu 12 harjotteluo. Nyt piettih kolme niistä. Joka tapahtumah šen vetäjät pitälti valmistauvutah, ajatellah, mitä mukavua vois kekšie, jotta lapšilla miellyttäis. Kielipešän viimeseššä tapuamisešša 27. šulakuuta lapšilla järješšetäh Pyhänpäivän kielipešäššä lapšet leikitäh ta kuullah karjalaista pakinua. Kuva: Maikki Spitsina, Oma Mua Kuni lapšilla on harjottelu, heijän vanhemmat opaššutah ompelomah karjalaista pukuo. Kuva: Maikki Spitsina, Oma Mua pruasniekka. Myö tahomma kuččuo Kielipešän kašvattija Karjalan Rahvahan Liiton juhlakokoukšeh oraškuušša. Šiinä kaikki liittolaiset šuahah nähä heijän kaunehie pukuja, a lapšet moušot šanotah mitänih karjalakši, korošti Jelena Migunova.

9 »»nuoriso «Oma Mua» 5. kevätkuuta Uppiniskani voima»»karjalan Tašavalta saitin journalisti Natalja Mitrofanova kertou, mitein kiinnoštu karjalaiseh teemah. Ksenija Veretennikova Karjalan Tazavaldu-saitan žurnalistu Natalja Mitrofanova sanelou, kui häi kiinnostui karjalazeh aihieh. Aina on oikein mukava šuaha tietyä toisie mielijä erilaisista teemoista ta elämän tapahtumista. Konša monta vuotta ruat yhellä alalla, niin riikeneh on oikein vaikie antua objektiivisen arvijon. Tuntuu, jotta kaikki on jo tuttuo ta aina löyvät puoluššušta, konša minih ei onnissu. Ihan šama šattuu karjalaisešša teemašša. Šen vuokši piätin šuaha tietyä karjalaisien elämäštä meijän tašavallašša ihmiseltä, kumpani ei tiijä tätä teemua hyvin ta vašta nyt rupesi perehtymäh šiih. Natalja Mitrofanova ruatau lehtimiehenä Karjalan Tašavalta -tietotoimistošša jo monta vuotta. Viime vuosi oli ilmotettu tašavallašša Karjalan kielen ta kultuurin vuuvvekši, šen vuokši monet joukkoviestimet kiinitettih huomijota karjalaiseh teemah enemmän. Meilä šanottih, jotta meijän lehtilöissä ta nettišivuilla pitäis olla mitänih kanšallista. Enšin emmä tietän, mistä pitäy alottua. Kanšallini teema on aina lähellä meitä, kuitenki još ei šyventyö šiih, niin monet asiet jiähäh tuntemattomiksi. Heti piätin, jotta pitäy šituo tämä teema nykyaikasih tapahtumih, kerto lehtimieš. Musiikin uušie muotoja Tutuštumini musiikkimuajilmah alko Deda-fest -festivaalista. Enšimmäistä kertua olin šemmosešša toimehpivošša. Himotti ymmärtyä, onko karjalaisešša musiikissa uušie Natalja Mitrofanova ruatau lehtimiehenä Karjalan Tašavalta -tietotoimistošša jo monta vuotta. muotoja ta šovitukšie. Kuuntelin ta šain tietyä, jotta tällä musiikilla on mukavie piirtehie, monet ryhmät ta šoittajat esitetäh šitä. Ihmettelin, mintäh en kuunnellun šitä ennein. Mitä tapahtuu, konša kuulet musiikkie vierahalla kielellä? Še miellyttäy, haluot tietyä, mistä laulu on, ečit šanojen kiäntämistä. Šama karjalan kielen kera. Ei kait kuunnellen karjalankielisie lauluja ihmini lähe opaštumah kieltä, onnakko šuau tietyä šanoja tai laušehie. Pukuvarašton muuttumini Tutuššuin Rita Kemppaiseh, kumpani kerto miula karjalaisešta puvušta. Piäkyšymyš hänellä oli šem moni, voiko käyttyä puvun erilaisie yksityiskohtie nykyaikasešša pukuvaraštošša? Hiän näytti koristeluja, vöitä ta toisie mukavie esinehie. Monet nuoret ihmiset pyritetäh häntä ompelomah pukuja. Pakauttelun jälkeh mie läksin Kanšallisien kulttuurien keškukšeh ta oššin ičelläni karjalaisie koristeluja. Nyt ušeičči pien rannehrenkašta. Konša tulin Piiterih ta tapasin tuttavan, kerroin hänellä, mistä tämä koristelu on. Tuttava pitälti ihmetteli, jotta tämmöni kaunehuš löyty Karjalašta. Lehtimiehen šanojen mukah, karjalaini ei voi koko ajan kävellä kanšallisešša puvušša ta šillä näyttyä, jotta hiän on kantarahvahan etuštaja. Kuitenki puvun pienet yksityiskohat, pikku esinehet miellytetäh nuorie ta ne ollah muotikkahat. Opaššukšešta karjalan kielellä Oikein pitälti pakasin Natalja Antonovan kera, hiän kerto karjalankieliseštä kielipešäštä. Tietyšti, še on hyvä ajatuš. Monet ihmiset eletäh šen ajatukšen kera, yritetäh toteuttua tätä projektie elämäh. Miušta še on tosi utopija. Vanhemmat ei ta- Karjalaini ei voi koko ajan kävellä kanšallisešša puvušša ta šillä näyttyä, jotta hiän on kantarahvahan etuštaja. hota antua lapšieh kielipeših ta koululoih opaštumah kieltä, šen vuokši, jotta kielellä pakajau vain pieni oša ihmisistä. Onnakko mistä tulou kielen ošuajie, još ei tule karjalankielistä opaštumista? Aktivistit yritetäh luatie mitänih, kuitenki še pahoin toimiu. Nuorison kiinnoššuš Tietyšti, Natalja tapasi Alina Čuburovan, ta Nuori Karjala -järještön työ tuli niise tutukši. Hiän korošti, jotta ei vuottan tavata niin innokkahie nuorie, kumpaset järješšetäh erilaisie projektija ta vielä lisäkši harraššetah teatterie. Šuvaičen Čičiliuškuteatterie. Konšana ei ajatellun, jotta kuklat voijah esiintyö paremmin ihmisie. Vuuvven tulokšet ta šuurin vaikutelma Vuuvven aikana oli järješšetty monie vaštaukšie erilaisien karjalaisien kera. Lehtilöistä ta nettišivuilta voipi nähä tuttavie näköjä. Karjalan Tašavaltanettileheššä monilla lehtimiehillä oli oma blogi, missä hyö näytetäh karjalaisien elämän eri puolija. Karjalaiset ollah mukavie ihmisie. Heilä on oma näkökulma: Että taho? Eikö ole rahua? Eikö ole ihmisie? Elkyä huolehtikkua! Myö luajimma kaiken iče! Še on pieni, onnakko oikein uppiniskani voima. Pyhänlašku Koštamukšešša»»pruasniekka Larisa Astahova Pyhänlašku on šemmoni pruasniekka, kumpaista juhlitah kaikissa kaupunkiloissa. Koštamukšešša karjalan kielen kurššijen ošallistujat niise otettih vaštah Pyhänlaškun netälie. Pyhänlaškun uattona Svetlana Kannojeva järješti kurššilaisilla muasteri-opin, kum pasešša opašti luatimah Pyhänlaškun šuojelukuklua. Svetlana veti muasteri-oppie karjalan kielellä, šamalla kurššilaiset šuatih kieltäki harjotella. Kaikki ošallistujat šuatih tuttavuštuo Karjalan rahvahan perintehih ta kuvitella männyttä aikua. Svetlana Kannojeva mukavašti kerto karjalakši, mitein ennein šuojelukukloja luajittih ta mitä varoin. Jokahisella tuli oma kukla, ta niin kaunis, kuin luatija tahto. 25. tuiskukuuta karjalan kieltä opaštujat tunnin jälkeh otettih vaštah Pyhänlaškun toista päivyä. Čäijykuppi kiäššä hyö šyötih paissettuja kakkaroja ta kerrottih omie rešepttijä. Jokahisella tuli oma kukla, ta niin kaunis, kuin luatija tahto. Kuva: Larisa Astahova

10 10 «Oma Mua» 5. kevätkuudu 2014»» kotiranta Seminaarin järještäjät Šuomešta. Kuva: anni vlasova Puanajärvi: eklein, tänäpiänä, huomena»» Karelianismin kehittämini jatkuu Puanajärven puistošša. Anni Vlasova Kuusamon kuvuajat käydih ihailemah Puanajärven puustuo. Vuosina on toteu t umašša Ympäristö- ta luonnonkuvaušakatemijan projekti, kumpasen tarkotukšena on vahvistua luontokuvaukšen toimintaympäristyö Kuusamoš ša. Akatemija toimiu Kanšanopiston tiloissa ta šiinä opaššetah ottamah hyvie valokuvie nykyaikasien tehnologijien kautta. Tarkotukšena on valokuvata tunnettuja Kuusamon paikkoja ta luatie virtuaaliset esittelyt netissä. Toisin šanoin, luatie Kuusamošta moderni ta korkietašoni kanšainvälini luonnonturismikohta. Puanajärven puiston ruatajat Sergei Kirillov ta Tatjana Jun gina viime šykyšynä käytih Kuusamoh enšimmäisellä Uuši Puanajärvi -seminaarilla, missä hyö kerrottih omašta puistošta. Jälešti Piäjärveššä jär ješšettih toini šamannimini se- Tarkotukšena on valokuvata Puanajärven puistošša niitä paikkoja, mit monet matkailijat oli kuvattu 100 vuotta takaperin. minaari, kumpaseh yhyttih šuomelaiset vierahat, projektin koordinattori Risto Raunio, taitehien tohtori Juha Suonpää ta toiset asientuntijat. Tarkotukšena oli tutuštuo paikallisien ihmisien elämäh. Näin 8. tuiskukuuta opaššuškeškukšeh keräyvyttih Puanajärven entisien lähikylien eläjät. Vartijolammešta peräsin olija Aleftina Tihonan tytär Arhipova (nyk. Gorbač), šynt tuli Kiestinkistä. Pitoh yhty nuorempuaki väkie šyntysin muista kylistä: Oulankašta, Niskašta, Koštovuarašta. Ne kyläthän elettih elämyäh Piäjärven rannoilla 1963 vuoteh šuate, kuni vesi ei ahmin ne, nouššen yhekšän metrin korkeuvella, Kuman voimalaitokšen rakentamisen jälkeh. Oli mukava kuulla kertomukšie entiseštä elämäštä, šaima kuulla vielä i uutta. Oulankan kylähän oli šäilyn šovan aikana, totta kait rahvahalla oli šuuri ilo myöštyö šinne evakon jälkeh. No kuitenki elämä oli vaikieta, piti ruatua miehien ieštä, kun monet kuavuttih šovašša, ruokua ei riittän. Kaikin muisseltih ta kehuttih omua kaunista kylyä ta kyynälet šilmissä pahekšittih, kun jouvuttih jättämäh kotipaikat, konša ruvettih noštamah vettä Piäjärveššä. Monet paistih karjalakši, šuomelaiset hyvin ymmärrettih, kiäntäjyä ei tar- Raisa Kundoz orova ta Anatoli Isakov kerrottih seminaarissa omašta Koštovuaran kotikyläštä. Kuva: anni vlasova vinnun. Muisselmat jatuttih vielä čäijyaikana. Monet vašta šiinä šuatih šelvillä, jotta ollah lähiset šukulaiset. Tatjana Jungina esitti kaikilla kanšallispukuo,»»opaššuškeškuš Tacis-projektin rahoilla vuosina šuomelaisien voimin oli rakennettu nykysen puiston opaššuškeškuš. Šen tiloissa toimiu vanhojen elinkeinojen musejo, puiston geologini, eläimien ta kašvien näyttelyt. Šiinä voit tutuštuo kartan ta puiston pienoismallih, kumpasen on valmistan ta lahjottan puistolla Pertti Hyvärinen Šuomešta. Miehen juuret niise ollah Puanajärveltä. Opaššuškeškuš on varuššettu nykyaikasella tehniikalla, kumpaista rikeneh käytetäh eri seminaarien ta pitojen aikana. kumpasen hiän oli ommellun vanhan puvun mukah. Jälešti šuomelaiset vierahat kerrottih omašta projektista, kumpasen tarkotukšena on valokuvata Puanajärven puistošša niitä paikkoja, mit monet matkailijat oli kuvattu 100 vuotta takaperin. Projektin toteuttajat toivotah, jotta turistit tultais kuvuamah ta ihmettelömäh tätä kaunista luontuo, kumpaista ei ole košken aika. Še äijälti lisyäis turistien miäryä puistošša. Šen lisäkši paistih karelianismin ilmeštymiseštä ta jatkamisešta, esitettih kuvie harvinaisista kašviloista, luonnon erikoisista pinnoista. Kuusamolaiset vierahat meinatah jatkua yhteistyötä ta opaštua nuorilla šitä, mitä iče mahetah. Toivomma, jotta še toteutuu.

11 »»kolo, kolo, kotasie «Oma Mua» 5. kevätkuuta »»Arvua Tuatto ta muamo vašta šynnyttih, a pojat jo pihalla juokšennellah. Šynnyttäjä kuolou, šyntynyt jiäy. Kakši čikošta rinnakkah eletäh, toini toistah ei nähä. Kakši vellie kačotah toini toiseh, a yhteh tulla ei voija. Muamo valkie, tytär ruškie, poika šinini. Akka-šatapaikkani, ken ottau, še itköy. Löyvä vaštaukšet: šilmät; hiilet ta šavu; luukko; nimi; laki ta late; tuli ta šavu; mussikka.»»ajattele Mi šana ei paššua joukkoh? Lehmä, kana, heponi, kivi, lammaš, kukko, pokko; Kešä, šykyšy, talvi, vačča, kevät; Kuuši (puu), koivu, honka, očča, kataja, huapa, paju; Varvaš, šormi, piä, kakla, šilmät, niekla, keroni; Tikka, varpuni, n uakka, harakka, kokko, lumi, šorša.»»oletko kuullun? Mehiläini šuattau lukie nelläh. Everest-vuara kašvau nellä millimetrie vuuvvešša. Krokotiili ei šuata näyttyä kieltä. Havaijišuarilla ollah keltaset paloautot. Kaštemavolla voit olla yhekšän šyväintä. Muajilman šuurimmašša kuo rošša laulo 160 tuhatta ihmistä. Kameli makuau minuuttie päiväššä. Ranškašša, Bolgarijašša ta Enklannissa šuaha lahjakši muššan kiššan on erityisen kunnivon merkki. Tavallisilla muinaisegiptiläisillä potuškan tilašta oli pyörie kivi. Japanissa, Taivanissa, Kii našša ta Korejašša ei šua šuuvvella pihalla. Yli 50% amerikkalaisista ajatellah, jotta joka venäläiseššä pereheššä on oma kešykontie. Valmisti: Maikki Spitsina Vetehini ta Aino-tyttö»»starina Tatjana Semečkina Ennein muinoin matkasi kotih päin eryäš meččämieš. Šykyšyllä hiän oli lähten meččätöih, šiitä uitti lauttoja jokija myöte mereh šuate. Šinä kevyänä oli šuuri vesi ta lauttamiehet vietih lautat yli meren Arhankelin kaupunkih šuate. Hyvin tienasi uittomieš: monta hopieta rahua on nahkavyöššä, nuori tamma varšan kera ta hyvärotuni härkä peräššä kuletah, kakši laukkuo ihan täynnä monenmoista tavarua. Matkuau mieš kotie kohti ta ajattelou, kun lopettau tämän vaikien työn ta rupieu muanviljelijäkši, koissa kašvau kolme poikua-apulaista. Oli jo kešän alku, kuuma päivä. Mieš elukoilla anto levon, a iče läksi hettieltä vettä käymäh. Kun vain mieš rupesi ottamah vettä hettieštä, šieltä nousi käsi ta tarttu miehen partah: Anna miula še, mi on šiula koissa, ka mistä šie vielä et tiijä. Miehen mieleh heti tuli: Ka tottaš vanha tamma šai varšan. No kyllä, šie šen šuat, vaštasi mieš. Muissa lupaukšeš, šano vetehini ta piäšti miehen parran. Aštujalla matka šei loppuu, tuli mieš omah kyläh. Kolme valkiepiätä poikua juoššah vaštah, jäleššä vanha muamo ta naini lapši šylissä. Meilä čikko Aino on šyntyn, šanotah pojat. Ka šitähän mie en ni tietän, jotta tyttö on šyntyn, heti arvasi mieš. Vain vanhalla ämmöllä hiän ruohtisi kertuo lupaukšešta, min anto vetehisellä. Pitäy tyttyö varottua veještä, vaštasi viisaš ämmö. Šiitä šuahen vanhemmat ei piäššetty Aino-tyttyö vejellä eikä uimah. Aika mäni, vuuvvet kuluttih, Aino täytti 16 vuotta. Tuaš šattu vihmavuosi, vettä oli täyvet ojat ta jovet. Eryähänä iltana läksi Aino-tyttö yštävien kera gostih, piti matata joven poikki šiltua myöte. Kun vain tallasi tyttö šillan piällä, šilloin še vetehini šieppasi hänet ta veti jokeh. Tytöt karjehen kera juoštih kyläh: Vetehini Ainuon vei! Šuoriuvuttih veikot Ainuo pelaštamah. Vanha ämmö šano, jotta vetehisen pešä on Muššanjärven lahešša. Še on oikein šynkkä järvi, kallivorantani, ylen vaikie on šinne piäššä. Matatah veikot matkua, jo tultih Muššanjärven peräh ta kuullah kun pahalla iänellä kontienpoika karjuu ta kontie-emo örjyy. Männäh kaččomah, ka okšantikku on pistän kontienpennun käpäläh. Keškimmäini veikko oli mečäštäjä, hiän otti puukon ta kisko puikon pois. Kontie-emo anto veikolla karvan korvaštah ta šano: Polttakkua še, niin tulen apuh. Männäh veikot ielläh. Kuullah harakkojen hačatukšen, nähäh, jotta tiellä taistelu matkuau: kolme oravan pentuo ollah muašša, a harakat ympäri lennelläh, ka šuuret oravat ei piäššetä lintuja pentujen luokše. Miehet ajettih pahat linnut pois, noššettih pennut pešäh. Šuuri orava-muamo anto karvan hännäštäh: Poltakkua tämä, niin tulen apuh. Jokie myöte piäštih veikokšet Muššanjärven rannalla. Joven šuušša koški pauhuau ta košen pinnalla šuuri lohi šiijan poikasien kera kisual ou. Lohi otti šuuren vauhin ta lenti rannalla. Nuorin poika nošti lohen ta lykkäsi jälelläh koškeh. Lohi nošti piän veještä: Työ čikkuo ečittä, mie hänet vapautan. Mänkyä šuuren kiven luokše. Männäh šinne, a šielä jo čikko vuottau elävänä-tervehenä. Pantih tytöllä toisen mekon piällä, a tytön mekon pani piällä nuorin veikko. Vanhin veikko Ainon kera peittäyvyttih kiven tuakše, a nuoremmat veikot lähettih juokšu jalkua termyä noušomah. Vanhin veikko Ainon kera šillä aikua kiitettih lohta ta lähettih toista tietä kulkomah. Kohta vetehini šai tietyä, jotta tyttö pakeni. Hiän val l ašti kolme hirvien šuurta vesišonnie ta kovua vauhtie läksi ajamah termyä ylöš tavottelomah vel l ekšie. Keškimmäini veikko poltti kontien karvan. Šamašša ilmešty monta kontieta ta ne ruvettih kivijä vierettelömäh termyä alaš. Vesišonnit yrinän kera jouvuttih kiäntymäh. Vellekšet kiitettih konteita ta juoštih toiseh termäh. Vetehini luati mutkan ta tuaš ni näki Ainon mekon termällä. Šuurella vauhilla vesišonnit lähettih termyä ylöš ajamah. Nuorin veikko poltti oravan karvan. Äkkie mäntyjen okšilla ilmešty tuhanšie oravie ta ne ruvettih kävyillä pommittamah vesišonnija. Oravat ajettih vesišonnit ihan mereh šuate, minne ne i kavottih. Ajuas s a Vetehini aina karjahteli: Ka enkö mie tavota. Huminašša rahvaš vain kuuli: K-e-m-i. Niin jälešti nimitettihki mutkikašta ta koškista järvie Kemi-järvekši. Veikot kiitettih oravie ta lähettih tavottelomah vanhinta veikkuo ta Aino-čikkuo. Monija vuosija vielä vanhat rahvaš muisseltih kun veikot pelaššettih vetehiseštä oman čikon.»»runohuavoine Jelena Harlamova Fonariine Fonariine pitkäl jallal Seizou rounu tähky pellol. Palau vilul, palau vihmal, Aijoi huondeksel dai illal. Muga vesseläh se palau, Valgiedu kaikkiele valau. Hyviä mieldy kaikil kandau, Omua vägie ilmai andau. Igävy džinnu Kuulin kerran nenga oli: Džinnu sie butilkas eli. Äijän maltoi tämä džinnu Kaikekse häi muuttuo voibi. Voit häi muuttuo kukakse, Libo vie rakietakse. Muarjupiiruaksegi muuttuu, Pidänöy gu kedä syöttiä. Vai ei tahto häi nimikse, Pahas mieles on häi sikse, Gu on yksin, ainos yksin. Midä ollou hänel vähä? Dovarišattah on paha. Liedžu voibui Lumi suli, kevät tuli, Lapsii liedžu vedäy. Sinne kaikin kerävyttih, Hyvä liedžuo keviäl. Vai ei tahto sidä liedžu, Odva-odva liikkuu Ročkandal da račkandal Suututtau se kaikkii. Toinah liedžu voibui, Vilu oli talvi, Pidäy kuččuo parandai. Midä keksie täh vie? Yksi kandau koispäi Metty suuren čuaškan, Myögi sizärenke Toimmo villušarfan. Diädö rubei nagramah: Šarfu täs ei avvuta. Ruostunuot on sagarat Ruadua net ei tahtota. Voidi liedžun sagarat, Anna ruatah ielleh. Liedžu liedžuu uvvessah, Lapset hyväs mieles. Karjalakse on kiändänyh Zinaida Dubinina Omii mielii kirjutakkua

12 12 «Oma Mua» 5. kevätkuudu 2014 Muhahtai! Muamo čakkuau omua poigua: Toinah počinpoigaine olet, pidihäi muga čällätä sovat! Sinä tiijätgo, ken on počinpoigaine?! Tiijän, se on počin poigu!»»joutoaika»»mitä? Konša? Missä? Kantele-talon zualu. Kevätkonsertti Kantele-ansamblin solistat Irina Popova, n e l l ä š a r k i Tatjana Peron da Anastasija Karavai naizien päiväle omistetus konsertas ÎÎ Adressi: Karl Marksan piha, 6 ÎÎ Telefoni: Kanzallizen teatran foije. Kalevala-ozuttelu Kalevala. Piiteriläzen taidelijan Igor Baranovan Kalevala-ozuttelu. ÎÎ Adressi: Karl Marksan piha, 6 ÎÎ Telefoni: Kanšallini teatteri. Paniikki Näytelmä šuomelaisen draamakirjailijan p y h ä pä i v ä Miki Myllyahon mukah ÎÎ Adressi: Karl Marksin katu, 19 ÎÎ Telefoni: Käsityöammattien keškuš. Korela ta Karjala š u a t e n Käsityömuasterien Margarita Kemppaisen ta t o i n i a r k i š u o v a t t a Galina Aleksandrovan näyttelyššä kukloja XII ta XIX vuosišuan karjalaisissa pukuloissa ÎÎ Adressi: Kirovinkatu, 13 ÎÎ Telefoni: Kaččokkua «Omin silmin», tossargen, 6. kevätkuudu 2014, 9.00 aigua Rossija-Karelija-kanualal «Pidäy suvaija elaigua». Karjalaine pajoloin kirjuttai Lidija Oleševa vakustau: elaijas voi olla kaikenmoizii kiänälmyksii, ga yksikai elaigua pidäy suvaija. Karjalan kielel (livvikse). Toimittai Aleksandr Jeremejev, ohjuaju Anžela Morozova. «Taidetta kansalle». Joensuun taidomuzeis on midä kačottavua: kui suomelastu, mugai kiinalastu da rennesansuaijan taidotevostu. Kai omat kolleksiet muzei sai lahjannu taijonkeriälijilpäi. Suomen kielel. Luadinuh Inna Bogdanova. «Kotikokki» Pruazniekkuprogrammu Naizien päiväkse. Vedäjinny-kodikokkiloinnu ollah Kanzallizen teatran artistat Andrei Gorškov da Vladimir Matvejev. Karjalan kielel (livvikse) Horoskoppi kevätkuukši Kevätpäiväni jo alottau lämmittyä muata. Kuiteski muissa, jotta keikkuvat on kevyäsen päivät, ka kevähini kehno ilma hyvyä ajattelou. Elä vielä korjua talvivuattiet loitoš! Oinaš ( ) Muissa, jotta työ ei tykkyä kiirehtämistä. Rua kaikki etehpäin, elä unoha tärkiet dokumentit koista lähtiessä. Pienen levon jälkeh šiula tulou uutta voimua ta kaikki onnistuu. Härkä ( ) Šiun kannattau kuunnella eryähän yštävän ohjeita ta neuvoja, hyövyt niistä monella tavalla. Šäilyttyäkšeh hyvän voinnin šiun pitäy vuorotella työtä levon kera. Staraiče rikenempäh kävellä verekšeššä ilmašša. Kakšoset ( ) Šiun ei pie alottua šemmoista työtä, kumpaista et voi lopettua. Rahaasiet ollah hyvällä kannalla. Luajit hyövyllisie oššokšie. Šeuraelämä koroštuu ta šiih voit tulla šuurie muutokšie. Rapu ( ) Ole piättäväini työelämäššä. Rua šitä, mi šiun mieleštä on oikieta ta kaikki mäneštyy. Kuukauven lopušša aktiivisešti levähä yštävien kera. Muissa immunitetin vahvistamisešta. Leijona ( ) Arretki tunnutah šiušta mukavilta, olet tyytyväini elämäntilantehešta. Ka staraiče enemmän kuunnella toisie ta elyä ilmain riitelyjä. Raha-asiet on parempi šelittyä kuukauven lopušša. Neičyt ( ) Kevätkuušša šie šuat luatie šen, mi jo ammuin oli šuunnitelmissa. Elä alota uutta asieta, još et ole varma šiitä. On riski, jotta jouvut epämukavah tilanteheh. Šiun kannattau pityä työ ta huvi erikseh. Valmisti: Maikki Spitsina Viessat ( ) Joku kotihomma oli pitälti ollun luatimatta. Kiinitä enemmän huomijota pereheh, jotta et jiä yksin. Kevätkuušša muissa omašta tervehyöštä: voimistele taikka juokšentele pihalla joka huomeneš. Skorpioni ( ) Olet täyši energijua täššä kuukauvešša. Još šuunnitelmissa on työmatka, niin tähet autetah šilma. Kevätkuun lopušša perehelämäššä voit tulla propleemoja, yritä heti ratkaissa ne. Joušimieš ( ) Šiula ei tule liikua vapuata aikua täššä kuukauvešša. Tulou äijän matkoja ta tehtävie, ta pereheh jiäy vähän aikua. Muissa, jotta enšin pitäy ajatella, šiitä vašta šanuo. Kaikki šiun šanat voijah šiitä tulla šiula vaštah. Kauris ( ) Vuota šuurie muutokšie, ainaški positiivisie. Liiku työn ta levon, virkahimon ta perehen šointuh. Vietä enemmän aikua koissa, elä unoha lähisistä. Raha-asiet ollah hyvällä tašolla. Vesimieš ( ) Tuntuu, jotta nyt elämäššä on kaikki hyvin. Ka šiun tulou pakko auttua omie työtovarissoja, taikka jouvut iče luatimah kaikki ruavot. Staraiče levähtyä enemmän. Šiun lähiset niise vuotetah huomijota. Kalat ( ) Šie šuat lahjan taikka palkinnon omašta ruavošta. Olet aktiivini ta ahkera, šiun on helppo viehättyä toisie ihmisie. Staraičet joka hommašša eččie positiivie. Hyvä mieli antau voimua koko kevyäkši.»»hyvittelemmö! Vuvven 1974 Kotkatjärven školan loppenužien kuvas ihastuksis näin Jelizaveta Vasiljevnan, meijän čoman hyväntahtojan fiziekan opastajan ( ). Vie nygöigi mustan kai zakonat, kudualoih hai meidy opasti, hos jo piäle kaksikymen vuottu en käytä niidy. Hyvittelen Jelizaveta Vasiljevnua naizien pruazniekkua vaste! Kaikkie hyviä toivotan hänele: lujua tervehytty, jatkuvua hyviä mieldy. Anduakkah Jumal hänele ližiä vägie da pitkiä igiä! Myö suvaičimmo händy i kuundelimmo tarkah hänel oli mih meidy opastua. Kotkatjärven školan loppenuh vuvvennu 1959 Tamara Saveljeva Kaunista ta hyvämielistä naista, Tunkuon Karjalan tytärtä, Leena Karpovua onnittelemma šyntymäpäivällä! Toivotamma hänellä tervehyttä, onnie, uušie mukavie matkoja ta šankarija! Kollegat Meijän armahat naizet, Oma Mua -lehten ruadajat da lugijat! Hyvittelen teidy Naizien päivänke Kaunehen Keviän pruazniekanke! Toivotan teile ozua da lykkyy teijän suures ruavos, andakkah Jumal teile suvaičustu da perehsobuu, ozua da menestysty teijän lapsile, lujua tervehytty teijän vahnembile. Parahien toivomuksienke Ivan Savin»»Siänennustus Petroskoi Anuksenlinnu Priäžy Koštamuš Kalevala Louhi yö päivy yö päivy yö päivy yö päivy yö päivy yö päivy 06 / / / / / / / Peruštajat: Oma Mua Karjalan rahvahan lehti Peruššettu kešäkuušša 1990 Karjalan tašavallan Lakijenhyväkšymiskokouš, Karjalan tašavallan hallituš, Karjalan Rahvahan Liitto ta kuštantamo Periodika Piätoimittaja Natalja Sinitskaja Julkaisijan ta toimitukšen ošoite: Titovinkatu 3, Petroskoi, Karjalan tašavalta ÎÎ Tel: (814-2) ÎÎ omamua@mail.ru Internet: Julkaisija: ÎÎ Karjalan tašavallan autonomini laitoš Periodika-kuštantamo ÎÎ Painettu Verso-kirjapainošša, , Petroskoi, Varkaukšen rantakatu, 1a ÎÎ Lehen on rekisteröinyn Venäjän Federatijon Kirjapainoalan komitietta ÎÎ Rekisterinumero Indeksi ÎÎ Allakirjutettu painettavakši čuasu ÎÎ Painoš 500 ÎÎ Tilauš 154 ÎÎ Hinta 20 rpl Redizaini Fenomen-mediajoukko (Piiteri) On otettu:

Tämä vuosi on Uhut-šeura istorijassa juhlavuosi pakkaiskuušša 2000 šeura rekisteröitih iččenäisekši kanšalaisjärještökši.

Tämä vuosi on Uhut-šeura istorijassa juhlavuosi pakkaiskuušša 2000 šeura rekisteröitih iččenäisekši kanšalaisjärještökši. Tämä vuosi on Uhut-šeura istorijassa juhlavuosi pakkaiskuušša 2000 šeura rekisteröitih iččenäisekši kanšalaisjärještökši. Vain još laškie vuuvvet ihan alušta šuati, niin voi juhlie šeuran 25-vuotispäivyäki,

Lisätiedot

Kierdomal l u viettih Vieljärven kyläh

Kierdomal l u viettih Vieljärven kyläh K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 41 (1181) Ligakuun 23. päivy 2013 ÔÔ Älgiä andakkua tuldu, agu syttyy. s. 2 ÔÔ Nigo mahtuo, nigo tahtuo s. 3 ÔÔ Kieleh opastumine tulou syväimes s. 4 ÔÔ Konzu

Lisätiedot

45 (1185) Kylmykuun 20. päivy 2013. kylän kulttuurikeškuš s. 5

45 (1185) Kylmykuun 20. päivy 2013. kylän kulttuurikeškuš s. 5 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 45 (1185) Kylmykuun 20. päivy 2013 ÔÔ Suuri eloksenruado kielen hyväkse s. 2 Karjalan Kielen Seura andoi 11. kylmykuudu Helsingis Edvard Ahtian mugah nimitetyn

Lisätiedot

37 (1177) Syvyskuun 25. päivy 2013. ÔÔ Tervata yhty venehty s. 4

37 (1177) Syvyskuun 25. päivy 2013. ÔÔ Tervata yhty venehty s. 4 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 37 (1177) Syvyskuun 25. päivy 2013 ÔÔ Duumaija tuliedu ruaduo s. 2 ÔÔ Tervata yhty venehty s. 4 ÔÔ Ruado libuu s. 5 ÔÔ Pidäy tahtuo eliä hyväl mielel s. 6 Karjalazien

Lisätiedot

Oma Mua. 13 (1203) Kolmaspäivy Serota 09.04.2014. ÔÔ Brendojevan jälgeläzet s.4 5

Oma Mua. 13 (1203) Kolmaspäivy Serota 09.04.2014. ÔÔ Brendojevan jälgeläzet s.4 5 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 13 (1203) Kolmaspäivy Serota 09.04.2014 ÔÔ Kielioppi kynnyksenny s.3 Petroskoil jo kaheksattutostu kerdua piettih Karjalan, vepsän da suomen kielen kilbua,

Lisätiedot

Oma Mua. 19 (1209) Kolmaspäivy Serota 21.05.2014. ÔÔ Yö musejokylyššä S. 7

Oma Mua. 19 (1209) Kolmaspäivy Serota 21.05.2014. ÔÔ Yö musejokylyššä S. 7 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 19 (1209) Kolmaspäivy Serota 21.05.2014 Ô Ô S. 4-5 Midä? Konzu? Kus? Kanzallizien kul tuuroin keskukses karjalan kielen kursiloin salbajazet oldih mennyt

Lisätiedot

Karjalazien VIII Kerähmö Petroskoi Veškelys, 4-5.3.2016. Terveh, arvokkahat Kerähmön rahvas!

Karjalazien VIII Kerähmö Petroskoi Veškelys, 4-5.3.2016. Terveh, arvokkahat Kerähmön rahvas! Karjalazien VIII Kerähmö Petroskoi Veškelys, 4-5.3.2016 Karjalan tazavallan karjalazien kielelline da yhteskunnalline aktivižus. Opastus da kul`tuuru kanzallizen kehityksen piälimizii azieloi. Natalja

Lisätiedot

Modernu & perindö»» Kantelen uvven eksperimentuprogramman tarkoitus on kiinnostuttua nuorižuo kanzallizeh muuzikkah da kul tuurah.

Modernu & perindö»» Kantelen uvven eksperimentuprogramman tarkoitus on kiinnostuttua nuorižuo kanzallizeh muuzikkah da kul tuurah. K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 48 (1188) Talvikuun 11. päivy 2013 ÔÔ Pilkovundu meijät hävittäy s. 2 Hyvä olis, ku uvves Omas Muas suas siännöllizesti lugie suvikarjalastu, tverinkarjalastu

Lisätiedot

Mennyön vuvven parahat kniigat

Mennyön vuvven parahat kniigat K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 15 (1155) Sulakuun 24. päivy 2013 ÔÔ Oman kielen akkiloiččijat s. 2 Sulakuun 20. päivänny on karjalan da vepsän kirjukielen päivy. Sidä vaste Petroskoin valdivonyliopistos

Lisätiedot

18 (1158) Oraskuun 15. päivy 2013

18 (1158) Oraskuun 15. päivy 2013 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 18 (1158) Oraskuun 15. päivy 2013 ÔÔ Opastuo pidäy nuorete s. 3 Marjane-lapsien päivykoin kazvattiiloi mondu vuottu harjaitti karjalan kieleh Alisa Petrovna Gubareva.

Lisätiedot

Oma koti on kaiken alku

Oma koti on kaiken alku yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 10 (362) 22. ORAŠKUUTA, 2013 2 Karjalaisien onnistu šäilyttyä omaperäisyyvven 4 Olen ylpie koko elämäštäni 6 Kuoroja

Lisätiedot

02 (1192) Kolmaspäivy Serota 22.01.2014. s.6

02 (1192) Kolmaspäivy Serota 22.01.2014. s.6 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 02 (1192) Kolmaspäivy Serota 22.01.2014 ÔÔ Uutisie Pohjosen rannoilta s.2 ÔÔ Vanhat paikannimet tutukši s.4 ÔÔ s.6 Hyvä pruazniekku ÔÔ Opastusaigu on kaikes paras

Lisätiedot

12 (1152) Sulakuun 3. päivy 2013

12 (1152) Sulakuun 3. päivy 2013 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 12 (1152) Sulakuun 3. päivy 2013 ÔÔ Kielen kehittäjät projektat suajah kannatustu s. 2 Kanzallizen poliitiekan ministerstvu ilmoitti projektoin kilvan tuloksii.

Lisätiedot

Oma Mua. ÔÔ Ruado menöy s. 10. ÔÔ Taitaja šoittaja ta monipuolini ihmini s. 7. ÔÔ Kniigua liženi, ga opastujua väheni s. 2.

Oma Mua. ÔÔ Ruado menöy s. 10. ÔÔ Taitaja šoittaja ta monipuolini ihmini s. 7. ÔÔ Kniigua liženi, ga opastujua väheni s. 2. Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 05 (1195) Kolmaspäivy Serota 12.05.2014 ÔÔ Kniigua liženi, ga opastujua väheni s. 2 Petroskoin administratsien opastusozaston voimil oli pietty lapsien

Lisätiedot

Nuoret kačotah huomispäiväh

Nuoret kačotah huomispäiväh yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 3 (355) 13. TUISKUKUUTA, 2013 2 Mitä myö jätämmä muajilmah 3 Yhteistyö antau toivuo hyväh 4 Joikujen kaunis muajilma

Lisätiedot

19 (1159) Oraskuun 22. päivy 2013. Kävy omamua.ru

19 (1159) Oraskuun 22. päivy 2013. Kävy omamua.ru K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 19 (1159) Oraskuun 22. päivy 2013 ÔÔ Kuadunuzii vezii stauččah et keriä s. 3 Karjalan da vepsän kielen laitos da suomen kielen laitos yhtistettih yhteh laitokseh.

Lisätiedot

Oma Mua. 22 (1212) Kolmaspäivy Serota 11.06.2014. Terveh tulgua Kondupohjan piirih

Oma Mua. 22 (1212) Kolmaspäivy Serota 11.06.2014. Terveh tulgua Kondupohjan piirih Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 22 (1212) Kolmaspäivy Serota 11.06.2014 ÔÔ Luojien ta kaunehuon talo s. 8 ÔÔ DNA testauš šukututkimukšen apuna s. 5 ÔÔ Pag i na s a r g ipä i väine s.

Lisätiedot

ÔÔ Olis kalua, leibiä rodieu s. 6. ÔÔ Hiän löysi šuomen šuvun kojin s. 3. muzeih s. 5. myö elämmö s. 5. 46 (1186) Kylmykuun 27.

ÔÔ Olis kalua, leibiä rodieu s. 6. ÔÔ Hiän löysi šuomen šuvun kojin s. 3. muzeih s. 5. myö elämmö s. 5. 46 (1186) Kylmykuun 27. K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 46 (1186) Kylmykuun 27. päivy 2013 ÔÔ Hiän löysi šuomen šuvun kojin s. 3 Talvikuussa täyttyy 200 vuotta Matias Castrénin šyntymäštä. Šuomen kielen ta šuomelais-ugrilaisien

Lisätiedot

Oma Mua. 24(1214) Kolmaspäivy Serota 25.06.2014. ÔÔ Ikä elyä, aika muistua s. 6

Oma Mua. 24(1214) Kolmaspäivy Serota 25.06.2014. ÔÔ Ikä elyä, aika muistua s. 6 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i Kolmaspäivy Serota 25.06.2014 ÔÔ Levendiä sanasto, kehittiä kaunehkirjutusmalli s. 3 Mennyt nedälil Periodika-julguamon seinih kerryttih karjalan da vepsän

Lisätiedot

Oma Mua. 03 (1193) Kolmaspäivy Serota 29.01.2014. ajatuštakana kaupunkin luovuttamisešta s. 5

Oma Mua. 03 (1193) Kolmaspäivy Serota 29.01.2014. ajatuštakana kaupunkin luovuttamisešta s. 5 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 03 (1193) Kolmaspäivy Serota 29.01.2014 ÔÔ Valjakot kilpailtih Petroskoissa s. 3 Sammon muata myöte -valjakkokilpailut piettih Karjalan piäkaupunkissa

Lisätiedot

TIIJOITUS VUVVEN 2017 KUNNALLISVALLIČENDOIH NÄH

TIIJOITUS VUVVEN 2017 KUNNALLISVALLIČENDOIH NÄH TIIJOITUS VUVVEN 2017 KUNNALLISVALLIČENDOIH NÄH Suomi jagavuu kundih, kudamil konstitutsien mugah on autonoumii. Kunnat ollah vastuollizet monis kunnan eläjii koskijois dielois. Kunnan korgevin piättäi

Lisätiedot

Niin viisumin hinta kašvau

Niin viisumin hinta kašvau yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 32 (347) 10. ŠAJEKUUTA, 2012 2 Teatterin juhlavuosi 3 Čičiliuškulaiset Aunukšen šeuvuilla 4 Pistojärven ikkunoissa

Lisätiedot

Karjalan piämieš Aleksandr Hudilainen ta Periodikan johtaja Lidija Rämenen. KuvaT: Julija Veselova. Tärkie ruato

Karjalan piämieš Aleksandr Hudilainen ta Periodikan johtaja Lidija Rämenen. KuvaT: Julija Veselova. Tärkie ruato yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 1 (353) 16. PAKKAISKUUTA, 2013 2 Karjalua leikkiessä 3 Ihmisien tervehyön hyväkši 4 Uuši tovellisuuš 5 Vuuvven kaunehin

Lisätiedot

Vuokkiniemen koulu on kylän kulttuurikeškuš

Vuokkiniemen koulu on kylän kulttuurikeškuš yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 21 (373) 13. PIMIEKUUTA, 2013 3 Laučat-illačušša laučoilla ei issuttu 4 Pelaštua kieli šammumašta 6 Karjalan uuši

Lisätiedot

Viena da liygi: erikseh vai yhteh

Viena da liygi: erikseh vai yhteh K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 30 (1170) Elokuun 7. päivy 2013 ÔÔ Karjalan eläjät tahtotah, ku salvattas kai eläinpuustot s. 2 Kolme kondiedu -zookompleksas tapahtunnuh ozattomus huolestutti

Lisätiedot

Oma Mua. 09 (1199) Kolmaspäivy Serota 12.03.2014. ÔÔ Unohtumatoin kokemuš s. 9. Venäjällä volont oriliikeh šai alun 1980-luvun lopušša.

Oma Mua. 09 (1199) Kolmaspäivy Serota 12.03.2014. ÔÔ Unohtumatoin kokemuš s. 9. Venäjällä volont oriliikeh šai alun 1980-luvun lopušša. Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 09 (1199) Kolmaspäivy Serota 12.03.2014 ÔÔ Arvatut kirjutekset s. 3 Enzimäzen vuozisuan XVII aigazen karjal-ven a sanakirjan luadijannu oli Afonan arhimadrittu

Lisätiedot

Urheilu: Kanšainväliset koiravaljakkokilpailut startattih viime pyhinä Kalevalašša. 2 Kanteletar kulttuuripäivien. huippuna. 3 Kalevalan päivät.

Urheilu: Kanšainväliset koiravaljakkokilpailut startattih viime pyhinä Kalevalašša. 2 Kanteletar kulttuuripäivien. huippuna. 3 Kalevalan päivät. yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 5 (357) 13. KEVÄTKUUTA, 2013 2 Kanteletar kulttuuripäivien huippuna 3 Kalevalan päivät. 4 Emmä hävie, kun ollemma

Lisätiedot

Oma Mua. 10 (1200) Kolmaspäivy Serota 19.03.2014. ÔÔ Mitä šäilyy kirjan kanšiloissa? s. 4

Oma Mua. 10 (1200) Kolmaspäivy Serota 19.03.2014. ÔÔ Mitä šäilyy kirjan kanšiloissa? s. 4 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 10 (1200) Kolmaspäivy Serota 19.03.2014 s. 2 ÔÔ Leuto šiä ei ollun eštienä V kanšainväliset koiravaljakkokilpailut piettih Kalevalašša. Netälin ajakši

Lisätiedot

Merkkipäivä: Kalevalan piiri täytti 85 vuotta. Kalevalan piirin istorija

Merkkipäivä: Kalevalan piiri täytti 85 vuotta. Kalevalan piirin istorija yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 31 (346) 26. šyyškuuta, 2012 2 Tutuštumini karjalaisien muinaismuajilmah 4 Kalevalan kaunis ta ihana šeutu 6 Tekstiilin

Lisätiedot

Karjalaisien istorijua ta elämän tapoja

Karjalaisien istorijua ta elämän tapoja yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 24 (376) 25. TALVIKUUTA, 2013 2 Karjalaiset olemma: šie ta mie 3 Kyykkyä ympäri vuuvven 4 Hänen runoissa on karjalaisien

Lisätiedot

7 Hiihtourheilušta tuli elämäntyö

7 Hiihtourheilušta tuli elämäntyö yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 8 (360) 24. šulakuuta, 2013 2 Vienan karjalan kieliopin uuši versijo 4 Laulan tätä lauluo Kalevalan mualla 7 Hiihtourheilušta

Lisätiedot

Nelidov Kižin johtajakši

Nelidov Kižin johtajakši yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 2 (354) 30. PAKKAISKUUTA, 2013 2 Jyškyjärven kylän ylpeyš 3 Kiinnoššuš koiravaljakkokilpailuih kašvau 4 Oššokšilla

Lisätiedot

Oma Mua. Kyykkyä pelattih Priäžän kyläššä»»enšimmäistä kertua Priäžäššä piettih šuuri kyykkäkilpailu. Sivu 2.

Oma Mua. Kyykkyä pelattih Priäžän kyläššä»»enšimmäistä kertua Priäžäššä piettih šuuri kyykkäkilpailu. Sivu 2. Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 17 (1207) Kolmaspäivy Serota 07.05.2014 ÔÔ Elä ainos, Joguine s. 4 Kotkatjärven Joguine-pajojoukko täytti kaksikymmenviizi vuottu. Tälle merkipäiväle omistettu

Lisätiedot

Urheilun ta tervehyön vuosi

Urheilun ta tervehyön vuosi yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 28 (343) 8. ELOKUUTA, 2012 3 Tähtisien kakšosien karjalaiset tiet 4 Jäkälän mallija kupolilta 5 Kaikista makein ošašto

Lisätiedot

Tašavalta: Vuosi 2013 on ilmotettu Karjalan kielen vuuvvekši

Tašavalta: Vuosi 2013 on ilmotettu Karjalan kielen vuuvvekši yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 37 (352) 26. TalviKUUTA, 2012 2 Kielen kehityššuuntua ennuštaen 3 Uuši näkökulma perehen arkielämäštä 4 Tuttu ta

Lisätiedot

Kilpailu kyläläisillä

Kilpailu kyläläisillä yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 15 (367) 14. ELOKUUTA, 2013 2 Kinnermäjen pruasniekka 3 Istorijašša ei voi olla valkeita šivuja 4 5 Luonnon kešellä

Lisätiedot

Perintehellini talouš. 3 Kyykkäkilpailut. 4 Karjalan kielen kakši murrehta yhteh. 6 Tervehen elämän tavat. 7 Opaššu švuuvvet.

Perintehellini talouš. 3 Kyykkäkilpailut. 4 Karjalan kielen kakši murrehta yhteh. 6 Tervehen elämän tavat. 7 Opaššu švuuvvet. yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 20 (372) 23. ŠAJEKUUTA, 2013 3 Kyykkäkilpailut 4 Karjalan kielen kakši murrehta yhteh 6 Tervehen elämän tavat 7 Opaššu

Lisätiedot

Oma Mua. 20 (1210) Kolmaspäivy Serota 28.05.2014. kannatušta rajan takuata s. 6. johtaja s. 7

Oma Mua. 20 (1210) Kolmaspäivy Serota 28.05.2014. kannatušta rajan takuata s. 6. johtaja s. 7 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 20 (1210) Kolmaspäivy Serota 28.05.2014 ÔÔ Hätken vuotettu kirju s. 3 Vastevai ilmah piässyöh Vladimir Brendojevan kirjah on kerätty runolijan kai runot

Lisätiedot

2 Uušie šuunnitelmie. 3 Hämäräštä päivänvaloh. 4 Miun lapšuuvven Rantakatu. 6 Kum totem tuli Karjalah. 7 Boršči ta terveyšmuta FOTO 9

2 Uušie šuunnitelmie. 3 Hämäräštä päivänvaloh. 4 Miun lapšuuvven Rantakatu. 6 Kum totem tuli Karjalah. 7 Boršči ta terveyšmuta FOTO 9 yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 18 (370) 25. ŠyyŠKUUTA, 2013 2 Uušie šuunnitelmie 3 Hämäräštä päivänvaloh 4 Miun lapšuuvven Rantakatu 6 Kum totem

Lisätiedot

04 (1144) Tuhukuun 6. päivy ÔÔ Midä vuotan vuvves s. 3

04 (1144) Tuhukuun 6. päivy ÔÔ Midä vuotan vuvves s. 3 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 04 (1144) Tuhukuun 6. päivy 2013 ÔÔ Kehityksen algu. s. 2 Meijän tazavallas Mägriän žiivatoin kazvatussouhozu kuuluu parahien muatalovuslaitoksien joukkoh. Pakkaskuul

Lisätiedot

07 (1147) Tuhukuun 27. päivy 2013

07 (1147) Tuhukuun 27. päivy 2013 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 07 (1147) Tuhukuun 27. päivy 2013 ÔÔ Karjalazen Sanan roindupäivy s. 4 Vuvvennu 1998, 21. tuhukuudu Petroskoil Kirjuttajen pertis Puškinskaja pihal kerävyttih

Lisätiedot

16 (1156) Oraskuun 1. päivy 2013

16 (1156) Oraskuun 1. päivy 2013 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 16 (1156) Oraskuun 1. päivy 2013 ÔÔ Kielioppi mollembil puolil rajua opastujile s. 2 Suomes on piästetty ilmah Pekka Zaikovan uuzi Vienankarjalan kielioppi. Uvves

Lisätiedot

Hiihtolatuo myöten tulevaisuutta kohti

Hiihtolatuo myöten tulevaisuutta kohti yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 22 (373) 27. PIMIEKUUTA, 2013 3 Lapšet esitetäh karjalaisie starinoja 4 Kielen šäilyttämisen hyväkši 5 Innoššuš oli

Lisätiedot

Oma Mua. 06 (1196) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Olimpialaispäivät karjalaisissa kylissä s. 6. Pienet olimpialaiskisat piettih Jyškyjärven,

Oma Mua. 06 (1196) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Olimpialaispäivät karjalaisissa kylissä s. 6. Pienet olimpialaiskisat piettih Jyškyjärven, Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 06 (1196) Kolmaspäivy Serota 19.02.2014 ÔÔ Tulolaine kieliniekku s. 3 ÔÔ Karjalazii puolistamas 25 vuottu s. 4 ÔÔ Olimpialaispäivät karjalaisissa kylissä

Lisätiedot

Oma Mua. 01 (1341) Kolmaspäivy Serota Vähembistökielien elavuttamine ei ole pessimistoin ruado s.4

Oma Mua. 01 (1341) Kolmaspäivy Serota Vähembistökielien elavuttamine ei ole pessimistoin ruado s.4 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 01 (1341) Kolmaspäivy Serota 11.01.2017 ÔÔ Karjalan kieldy tihieh -kilpailu piätty š.3 Vieljärven Karjalan Kielen Koissa ilmotettih Melliččy-šiätijön Karjalan

Lisätiedot

Oma Mua. Karjalaini pirtti Piäjärveššä. Pane tallele Oma Mua

Oma Mua. Karjalaini pirtti Piäjärveššä. Pane tallele Oma Mua Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 05 (1245) Kolmaspäivy Serota 11.02.2015 Pane tallele Oma Mua Hyvät lugijat! Mustoitammo teile, ku omamua.ru -saitalpäi voibi panna tallele lehten ilmaine

Lisätiedot

Oma Mua. 20 (1260) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Uuši peli paraš lahja kalevalalaisilla. s. 7

Oma Mua. 20 (1260) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Uuši peli paraš lahja kalevalalaisilla. s. 7 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 20 (1260) Kolmaspäivy Serota 27.05.2015 s. 2 ÔÔ Kyykkä kouluh. Priäžäššä piettih kyykkä-seminari, minne ku čut tih koulujen opaštajat Karjalan kanšallispiirilöistä

Lisätiedot

Oma Mua. ÔÔ Kaupunki karjalaisittain s.4. ÔÔ Pitkän taibalehen enziaskelet s.7. tunnon kera s (1263) Kolmaspäivy Serota

Oma Mua. ÔÔ Kaupunki karjalaisittain s.4. ÔÔ Pitkän taibalehen enziaskelet s.7. tunnon kera s (1263) Kolmaspäivy Serota Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i Kolmaspäivy Serota 17.06.2015 ÔÔ Kaupunki karjalaisittain s.4 Karjalan Rahvahan Liitto rupesi toteuttamah uutta Kaupunki karjalaisittain -projektie. Projekti

Lisätiedot

50 (1190) Talvikuun 25. päivy tapahtumat karjalazien elokses vuvvennu 2013 s. 5

50 (1190) Talvikuun 25. päivy tapahtumat karjalazien elokses vuvvennu 2013 s. 5 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 50 (1190) Talvikuun 25. päivy 2013 ÔÔ Karjalaine Volkov sai korgien arvonimen s. 2 Vuvven 2013 Ristikanzakse on sanottu Aleksandr Volkov, runoilii, Ven an Kirjuttajien

Lisätiedot

Oma Mua. ÔÔ Kielen ta kulttuurin šäilyttämini tutkijien kannalta s. 4. ÔÔ Šanašta šana tulou s. 5

Oma Mua. ÔÔ Kielen ta kulttuurin šäilyttämini tutkijien kannalta s. 4. ÔÔ Šanašta šana tulou s. 5 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 25 (1215) Kolmaspäivy Serota 02.07.2014 ÔÔ Kielen ta kulttuurin šäilyttämini tutkijien kannalta s. 4 V Yleisvenäläiseh šuomelais-ugrilaisien Konfe renš

Lisätiedot

Oma Mua. ÔÔ Uušie muotoja kulttuuriperinnön šäilyttämiseššä s. 7. enšimmäini kulta s. 9. pitky taival s (1201) Kolmaspäivy Serota

Oma Mua. ÔÔ Uušie muotoja kulttuuriperinnön šäilyttämiseššä s. 7. enšimmäini kulta s. 9. pitky taival s (1201) Kolmaspäivy Serota Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 11 (1201) Kolmaspäivy Serota 26.03.2014 ÔÔ Tveriläzet kerävyttih Helsinkis s. 2 Mennyt nedälil Helsinkis Kodimaizien kielien keskuksen Kotuszualas piettih

Lisätiedot

Oma Mua. 12 (1202) Kolmaspäivy Serota Kuuma kešäkuu 1944

Oma Mua. 12 (1202) Kolmaspäivy Serota Kuuma kešäkuu 1944 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 12 (1202) Kolmaspäivy Serota 02.04.2014 ÔÔ Suomelas-ugrilazet kerävytäh Petroskoil syvyskuus s. 3 Vuvvennu 2012 Vengries pietyl VI Kogo muailman Suomelas-ugrilazien

Lisätiedot

Karjalazien huolii. ÔÔ Tämän päivän muamankieli s. 2. ÔÔ Uuttu da endisty ystäviä Ropivos s. 3. Võruspäi Vieljärvele

Karjalazien huolii. ÔÔ Tämän päivän muamankieli s. 2. ÔÔ Uuttu da endisty ystäviä Ropivos s. 3. Võruspäi Vieljärvele K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 49 (1189) Talvikuun 18. päivy 2013 ÔÔ Tämän päivän muamankieli s. 2 Karjalan kielen opastajat tuaste kerryttih yhteh pagizemah karjalan kielen tilas konferensies

Lisätiedot

43 (1183) Kylmykuun 6. päivy vuozipäiväkse s. 3

43 (1183) Kylmykuun 6. päivy vuozipäiväkse s. 3 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 43 (1183) Kylmykuun 6. päivy 2013 s. 3 ÔÔ Igä elä, igä opastu Opastajien jatkoopastuksen instituutas pietäh tiedokonehkursit eläkkehel olijoile rahvahile. ÔÔ Komsomolan

Lisätiedot

Oma Mua. Šuomelaisen kulttuurin marafoni

Oma Mua. Šuomelaisen kulttuurin marafoni Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 43 (1333) Kolmaspäivy Serota 09.11.2016 Punasešta Uhtuošta Kalevalan Uutisih š.4 Punainen Uhtua, Kalevalan Bolševikki, Kalevalan Kommunisti ta Novosti

Lisätiedot

Oma Mua. Oma Sampo-melliččy

Oma Mua. Oma Sampo-melliččy Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 07 (1197) Kolmaspäivy Serota 26.02.2014 s. 2 ÔÔ Meidy tavata ei! Kodikižois Sočis Ven an joukko oli paras. Myö voitimmo ei-virrallizes joukkokilvas. Ven

Lisätiedot

Oma Mua. 31 (1221) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Troičanšuari on pyhä paikka Tunguol l a s. 4

Oma Mua. 31 (1221) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Troičanšuari on pyhä paikka Tunguol l a s. 4 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 31 (1221) Kolmaspäivy Serota 13.08.2014 ÔÔ Šielä linnut ei lauleta s. 3 Vuuvvešta 1999 alkuan joka vuosi 5. elo kuuta Karhumäjen piirin Sandarmoh-pai kašša

Lisätiedot

Oma Mua. 15 (1255) Kolmaspäivy Serota

Oma Mua. 15 (1255) Kolmaspäivy Serota Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i Kolmaspäivy Serota 22.04.2015 ÔÔ Kerähmön kynnykšellä s. 5 Karjalaisešša kyläššä valmistauvutah VIII karjalaisien kerähmöh. Šulakuun alušša Šuojärven piirin

Lisätiedot

40 (1180) Ligakuun 16. päivy 2013

40 (1180) Ligakuun 16. päivy 2013 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 40 (1180) Ligakuun 16. päivy 2013 ÔÔ Piäkaupunkissa pilkotah, kylih laššut lennetäh. s. 4 Min päivän elät, šen kummua kuulet näin šanois vanha karjalaini, konša

Lisätiedot

KARJALAN KIELI ŠUOMEŠŠA

KARJALAN KIELI ŠUOMEŠŠA Studies in European Language Diversity 27.4 KARJALAN KIELI ŠUOMEŠŠA ELDIA-projektin tulokšie Anneli SARHIMAA Lyhennykšen šuomenkieliseštä raportista vienakši kiänti Valentina KARAKINA Mainz Wien Helsinki

Lisätiedot

Oma Mua. ÔÔ Nuoret partisaanit S. 10. ÔÔ Santra innošti lauluilla ta starinoilla S. 3. ÔÔ Sanakniigat Internetan kauti S. 9.

Oma Mua. ÔÔ Nuoret partisaanit S. 10. ÔÔ Santra innošti lauluilla ta starinoilla S. 3. ÔÔ Sanakniigat Internetan kauti S. 9. Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 18 (1208) Kolmaspäivy Serota 14.05.2014 ÔÔ Santra innošti lauluilla ta starinoilla S. 3 Tunnetun vienalaisen runonlaulajan ta starinojenkertojan Santra

Lisätiedot

Oma Mua. ÔÔ Mistä kanšanpuku kertou? s.3. ÔÔ Čičiliuškun kymmenvuodizet šeikkailut s (1254) Kolmaspäivy Serota

Oma Mua. ÔÔ Mistä kanšanpuku kertou? s.3. ÔÔ Čičiliuškun kymmenvuodizet šeikkailut s (1254) Kolmaspäivy Serota Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 14 (1254) Kolmaspäivy Serota 15.04.2015 ÔÔ Mistä kanšanpuku kertou? s.3 Petroskoissa järješšetyn kanšainvälisen seminarin ošanottajat tutkittih inkeriläisen

Lisätiedot

Oma Mua. 29 (1219) Kolmaspäivy Serota

Oma Mua. 29 (1219) Kolmaspäivy Serota Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 29 (1219) Kolmaspäivy Serota 30.07.2014 ÔÔ Kantele kuului Kuujärves s. 2 ÔÔ Oman šeuvun kantarahvaš s. 4 ÔÔ Piämieš pyöri piirileikissä s. 7 ÔÔ Kezäl vezi

Lisätiedot

Oma Mua. Karjalan tašavalta täytti 95 vuotta. Ô Ruočis olles käygiä Skansenah. 22 (1262) Kolmaspäivy Serota

Oma Mua. Karjalan tašavalta täytti 95 vuotta. Ô Ruočis olles käygiä Skansenah. 22 (1262) Kolmaspäivy Serota Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 22 (1262) Kolmaspäivy Serota 10.06.2015 s. 2 ÔÔ Karjalan tašavalta täytti 95 vuotta Ô Ruočis olles käygiä Skansenah Jo kolmatta vuotta Karjalan eläjät

Lisätiedot

Oma Mua. ÔÔ Konša šyväimeššä s. 10. ÔÔ Ypäyššuo rauhotuš alovehekši s. 6. ÔÔ Tulieh Kongressah s eläy rakkahuš. valmistujes

Oma Mua. ÔÔ Konša šyväimeššä s. 10. ÔÔ Ypäyššuo rauhotuš alovehekši s. 6. ÔÔ Tulieh Kongressah s eläy rakkahuš. valmistujes Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 35 (1225) Kolmaspäivy Serota 10.09.2014 ÔÔ Tulieh Kongressah s. 2 3 valmistujes Suomelas-ugrilazien rahvahien kongresoin välisty konferensiedu piettih

Lisätiedot

Oma Mua. 4 (1244) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Joga tansi panou nagroh s.7

Oma Mua. 4 (1244) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Joga tansi panou nagroh s.7 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 4 (1244) Kolmaspäivy Serota 04.02.2015 ÔÔ Kalevala. Uuši kačahuš eepossah s.5 Karjalan taitehmusejošša avautu näyttely Kalevala. Uuši näky, kumpani on

Lisätiedot

BUSINESS WORKSHOP OHJELMA

BUSINESS WORKSHOP OHJELMA BUSINESS WORKSHOP Petroskoi, Venäjä 22/11/2005-23/11/2005 Workshopin tavoitteena on edistää käytännön yhteistyötä, siirtää ja kehittää yritysten osaamista OHJELMA Workshopin puheenjohtajat Risto Hiljanen,

Lisätiedot

Ollah vie mustos hierut

Ollah vie mustos hierut K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 04 (1093) Tuhukuun 1. päivy 2012 Ei pie žiälöičellä, pidäy ruadua Ol ga Ogneva Mennyt nedälil Petroskoil oli käymäs rahvastu Karjalan Kielen Seuraspäi. Hyö čökeldettihes

Lisätiedot

Oma Mua. 48 (1238) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Rakaš puoliso Viena ta armaš lapši Vepšänmua s.5

Oma Mua. 48 (1238) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Rakaš puoliso Viena ta armaš lapši Vepšänmua s.5 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 48 (1238) Kolmaspäivy Serota 17.12.2014 ÔÔ Pereheššä on elämän tarkotuš s.3 Tänä vuotena heti kakši perehtä Kalevalan piiristä tultih jokavuotisen Priznanije-palkinnon

Lisätiedot

Oma Mua. 36 (1226) Kolmaspäivy Serota

Oma Mua. 36 (1226) Kolmaspäivy Serota Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 36 (1226) Kolmaspäivy Serota 17.09.2014 ÔÔ Hos pieni, ga pippurinjyväine s. 3 Opastumah karjalan da vepsän kieldy tänävuon Petroskoin valdivonyliopistoh

Lisätiedot

Oma Mua. 47 (1237) Kolmaspäivy Serota Paro-ämmyöni muissellen

Oma Mua. 47 (1237) Kolmaspäivy Serota Paro-ämmyöni muissellen Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 47 (1237) Kolmaspäivy Serota 10.12.2014 s.5 ÔÔ Ehti kaččuo Mennyt suovattan Petroskois algavui XVII suomelazien fil moin festivuali. Fil moi festivualih

Lisätiedot

33 (1173) Elokuun 28. päivy näh s. 6

33 (1173) Elokuun 28. päivy näh s. 6 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 33 (1173) Elokuun 28. päivy 2013 ÔÔ Samat hommat kaikkiel s. 2 Karjalan tazavallan piämies Aleksandr Hudilainen mennyt nedälil oli ruadomatkois Priäžän da Anuksen

Lisätiedot

Pyhät da arret yksih kanzih

Pyhät da arret yksih kanzih черный K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 02 (1040) Pakkaskuun 19. päivy 2011 ÔÔ Joga ruadoh on neruo s. 3 ÔÔ Pajo hengen hoivendau s. 4 ÔÔ Juurettah ni kargei heinäine ei kazva s. 5 Synnynmuanaigua

Lisätiedot

Oma Mua. 04 (1194) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Yštävät musiis. kin kautti

Oma Mua. 04 (1194) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Yštävät musiis. kin kautti Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 04 (1194) Kolmaspäivy Serota 05.02.2014 ÔÔ Muutokset muutoksien piäl s. 2 Petroskoin valdivonyliopistos tuliekse opastusvuottu annetah kaikkiedah 21 b

Lisätiedot

Oma Mua. 2 (1242) Kolmaspäivy Serota Uuzi kniigu lapsile. s.5

Oma Mua. 2 (1242) Kolmaspäivy Serota Uuzi kniigu lapsile. s.5 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 2 (1242) Kolmaspäivy Serota 21.01.2015 ÔÔ Radikalizman vai demokruatien čotil? s.4 Karjalas on nouzemas jällečel kyzymys karjalan kielen stuatusan suandah

Lisätiedot

^ Harjotukset. 12. Arvuatukšet. Arvua, mipä še on?

^ Harjotukset. 12. Arvuatukšet. Arvua, mipä še on? ^ Harjotukset 12. Arvuatukšet. Arvua, mipä še on? 1. Kukko puušša, šuolet muašša, laulua kukertelou? 2. Riihi rautani palau, käki piällä kiäntelekše 3. Mipä on meri pirtissä? 4. Šata šilmyä, kakši korvua

Lisätiedot

06 (1396) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Repol a. Elämyä ta ihmisie kahella puolella rajua Š. 6

06 (1396) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Repol a. Elämyä ta ihmisie kahella puolella rajua Š. 6 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 06 (1396) Kolmaspäivy Serota 14.02.2018 ÔÔ Ruado eistyy edeh sovus olles S. 3 Natalja Antonova. Joga vuvven allus Karjalan tazavallan kanzallizen da alovehellizen

Lisätiedot

Oma Mua. 33 (1223) Kolmaspäivy Serota Saveljevien vellekset. s. 5

Oma Mua. 33 (1223) Kolmaspäivy Serota Saveljevien vellekset. s. 5 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 33 (1223) Kolmaspäivy Serota 27.08.2014 ÔÔ Yrittäkkyä löytyä uuši hahmo omašša luonnošša s 3 Čičiliušku-kuklateatteri avasi uuvven kymmenennen teatterikauven

Lisätiedot

Oma Mua. 09 (1249) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Liygi, viena da suomi yhtes s. 9

Oma Mua. 09 (1249) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Liygi, viena da suomi yhtes s. 9 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 09 (1249) Kolmaspäivy Serota 11.03.2015 ÔÔ Omale Muale 25 vuottu! s. 5 Kaksikymmen viizi vuottu eihäi ole moine pitky aigu rahvahan histouries, ristikanzanhäi

Lisätiedot

Kohennettavua on äijän

Kohennettavua on äijän yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 11 (363) 5. KEŠÄKUUTA, 2013 2 Priäžä vuottau Kerähmön etuštajie 3 Etnokulttuurikeškukšien verkošto leviey Karjalašša

Lisätiedot

Oma Mua. 46 (1386) Kolmaspäivy Serota

Oma Mua. 46 (1386) Kolmaspäivy Serota Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 46 (1386) Kolmaspäivy Serota 29.11.2017 ÔÔ Kalevala piirrošfilminä Š. 3 Tatjana Torvinen. Karjalan 100-vuotispäivän kynnykšel lä ruvetah luatimah piir

Lisätiedot

Oma Mua. 02 (1342) Kolmaspäivy Serota lyydin pagin. Koval čukas.

Oma Mua. 02 (1342) Kolmaspäivy Serota lyydin pagin. Koval čukas. Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 02 (1342) Kolmaspäivy Serota 18.01.2017 ÔÔ Karjalan kielen šanelu -aktijo noušou uuvvella tašolla Š. 3 Tavan mukah, Karjalan Rahvahan Liiton järještämyä

Lisätiedot

Studies in European Language Diversity 26.1 KARJALAN KIELI. ELDIA Lyhendetty raportu

Studies in European Language Diversity 26.1 KARJALAN KIELI. ELDIA Lyhendetty raportu Studies in European Language Diversity 26.1 KARJALAN KIELI ELDIA Lyhendetty raportu Heini KARJALAINEN, Ulriikka PUURA, Riho GRÜNTHAL, Svetlana KOVALEVA Livvikse kiändi Jelena FILIPPOVA Mainz Wien Helsinki

Lisätiedot

Talouš: Koštamukšen malmin rikaštamokombinatti tänä vuotena juhliu 30-vuotispäivyäh

Talouš: Koštamukšen malmin rikaštamokombinatti tänä vuotena juhliu 30-vuotispäivyäh yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 27 (342) 25. HEINÄKUUTA, 2012 2 Tunnuššuš kanšanperinnön šäilyttämiseštä 3 Japanista Šuomeh karjalan kieltä opaštumah

Lisätiedot

Oma Mua. 48 (1388) Kolmaspäivy Serota

Oma Mua. 48 (1388) Kolmaspäivy Serota Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 48 (1388) Kolmaspäivy Serota 13.12.2017 ÔÔ Kiirehtäkkiä suamah karjalazii uudizii! S. 3 Tavan mugah Uuttu Vuottu vaste Oman Muan toimitus varustau midätahto

Lisätiedot

4 Kieli parembi tartuu paistes

4 Kieli parembi tartuu paistes yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 14 (366) 24. HEINÄKUUTA, 2013 3 Kyläpruasniekka toi äijän ilomieltä 4 Kieli parembi tartuu paistes 7 Mouttoripyörä

Lisätiedot

Heinyfestivuali otti vastah gostii

Heinyfestivuali otti vastah gostii K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 27 (1167) Heinykuun 17. päivy 2013 Ô Ô Martti Penttonen: Kielel pidäy kuuluo yhteiskunnas s. 3 Kolmepuolenkevuodine ELDIA-tutkimusprojektu on loppusuoral. Jälgimäine

Lisätiedot

Varšinaiskarjalaisien joukošša oli koululaisie Kalevalašta, Jyškyjärveštä, Puatanešta ta Petroskoista. Kuva: Maikki Spitsina Toiveh tulovaisuuteh

Varšinaiskarjalaisien joukošša oli koululaisie Kalevalašta, Jyškyjärveštä, Puatanešta ta Petroskoista. Kuva: Maikki Spitsina Toiveh tulovaisuuteh yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 7 (359) 10. ŠULAKUUTA, 2013 3 Emähukka voittajakši 4 Karjalan rahvahan iäni 5 Šyyttömäšti tuomitut 6 Ves -heimon

Lisätiedot

Oma Mua. 46 (1236) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Karjalan kielen näyttehet istorijallis-etnografisien tutkimukšien lähtienä s.

Oma Mua. 46 (1236) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Karjalan kielen näyttehet istorijallis-etnografisien tutkimukšien lähtienä s. Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 46 (1236) Kolmaspäivy Serota 3.12.2014 ÔÔ Sel ktas vedes kala kokib s.4 Moine nimi vepsäläzet aktivistat pandih omale kolmandele fil male vepsäläzien elokseh

Lisätiedot

Sulakuun 20. päivänny on karjalan da vepsän kirjukielen päivy

Sulakuun 20. päivänny on karjalan da vepsän kirjukielen päivy K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 15 (1053) Sulakuun 20. päivy 2011 Sulakuun 20. päivänny on karjalan da vepsän kirjukielen päivy ÔÔ Rezervuatsii: + vai? s.2 ÔÔ Kirjuttai karjalazekse s.3 ÔÔ Olen

Lisätiedot

Oma Mua. Uuvvet autobuššit lähetäh karjalaisih kylih

Oma Mua. Uuvvet autobuššit lähetäh karjalaisih kylih Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 41 (1231) Kolmaspäivy Serota 22.10.2014 ÔÔ Šuomelais-ugrilaini matritsa s. 2 Moskovalaini ohjuaja kuvuau filmie šuomelais-ugrilaisešta muinoisperinteheštä.

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Oma Mua. Hyperboreja ei varaja vihmašiätä

Oma Mua. Hyperboreja ei varaja vihmašiätä Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 07 (1247) Kolmaspäivy Serota 25.02.2015 ÔÔ Vahnoi veššilöi säilyttäy muzei s. 4 Viktor Česnokov luadi omah kodih muzein, sen toizeh kerrokseh keräi vahnua

Lisätiedot

Muamankielen opastajan ammatti nägövih

Muamankielen opastajan ammatti nägövih K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 20 (1109) Oraskuun 23. päivy 2012 ÔÔ Opastajii kannatetah s. 2 ÔÔ Segežan karjalazet ruatah kielen kehittämizekse s. 2 ÔÔ Hyväs dielos ei voi olla huigei s. 3

Lisätiedot

Ruslan ta Viktorija ihmetelläh.

Ruslan ta Viktorija ihmetelläh. yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 29 (344) 22. ELOKUUTA, 2012 2 Karjalaini renkahien valtijaš 3 Karjalan Rahvahan Liitto tuaš kuččuu kisamah 4 Perintehellisen

Lisätiedot

Oma Mua. 21 (1261) Kolmaspäivy Serota

Oma Mua. 21 (1261) Kolmaspäivy Serota Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i Kolmaspäivy Serota 03.06.2015 ÔÔ Kusgi väheni, kusgi liženi s.2 Oraskuun 25. päivänny Karjalan piämies Aleksandr Hudilainen pidi vuoronmugazen press-konferensien.

Lisätiedot

Vuozi kielen hyväkse

Vuozi kielen hyväkse K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 14 (1103) Sulakuun 11. päivy 2012 ÔÔ Karjalan Sivistysseuru sai uvven piälikön s. 2 ÔÔ Ahtian kieliopin toine oza Internetas s. 3 ÔÔ Aleksandr Kaštanov: Se oli

Lisätiedot

Kirjastoloin yönny et sua undu»»enzimäzeh Ven an jogavuodizeh Kirjastoloin yö -aktsieh yhtyi Petroskoigi

Kirjastoloin yönny et sua undu»»enzimäzeh Ven an jogavuodizeh Kirjastoloin yö -aktsieh yhtyi Petroskoigi K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 16 (1105) Sulakuun 25. päivy 2012 ÔÔ Heboine vedäy, korjaine kestäy s. 2 ÔÔ Midä tiijät kandurahvahis? s. 3 ÔÔ Veškelyksen kuulumizii s. 4 Läs 100 nuordu da vahnua

Lisätiedot

HARJOITUSKNIIGAINE EZIŠKOLAH DA ALGUKLUASSOIH NÄH

HARJOITUSKNIIGAINE EZIŠKOLAH DA ALGUKLUASSOIH NÄH HARJOITUSKNIIGAINE EZIŠKOLAH DA ALGUKLUASSOIH NÄH Kniigan on kirjutannuh da kuvitannuh Maria Kähäri. Tevos on piässyh ilmah Karjalaisen Kulttuurin edistämissäätiön, Suomen kulttuurirahaston da Suomi-Venäjä

Lisätiedot