Oma Mua. 12 (1202) Kolmaspäivy Serota Kuuma kešäkuu 1944

Transkriptio

1 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 12 (1202) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Suomelas-ugrilazet kerävytäh Petroskoil syvyskuus s. 3 Vuvvennu 2012 Vengries pietyl VI Kogo muailman Suomelas-ugrilazien kanzoin kongresal oli ilmoitettu, ku Kongresoinväline konferensii pietäh Karjalan piälinnas Petroskois. Mennyt nedälil piettih kongresan konferensien valmistamizen ruadojoukon istundo. ÔÔ Elaigu Karjalan ruadivon da televiidenien hyväkse s. 4 Kuulužu radivo da TV-toimittai Nikolai Filatov täytti 75 vuottu. Miehen iäni on hyvin tundiettu kogo Karjalas, kaksikymmenkuuzi vuottu Nikolai Petrovič ruadoi Karjalan ruadivos da televiidenies, luadi ohjelmii karjalan da suomen kielil. ÔÔ Natalja Šamrai: Miehen haraššukšešta on tullun lempihomma s. 6 Hänellä šanotah: šoittamini šarvella ei ole naisen asie. A hiän vaštuau: kun eläisin šata vuotta takaperin, olisin paimetyttönä. Natalja Šamrai on Kanšallisien kulttuurien keškukšen ruataja. Šamalla Nataljua tunnetah hyvänä muusikkona. ÔÔ Kalevalan päivät Louhen piirissä s. 9 Tämä vuosi Venäjällä on nimitetty kulttuurin vuuvvekši. Myö, karjalaiset, viime aikoina olemma tottun pitämäh kulttuuripäivie juštih Kalevalan marafonin aikana. Kouluissaki pietäh ohjelman mukah kaikenmoisie tapahtumie. Šotateema on moničči tullun esillä Kanšallisešša musejošša. Viime vuosien aikana musejon šeinissä oli järješšetty Karjalan rintaman šotamiehillä, liäkärilöillä, šotakuvuajilla ta -piiruštajilla omissettuja näyttelyjä. kuva: vitalii golubev. kuva on otettu rk.karelia.ru Kuuma kešäkuu 1944»»Kešäkuušša nelläkymmentä nellä vuotena -nimini näyttely alotti Šuuren Voiton 70-vuotispäivällä omissetun tilaisuušvirran. Sivu 2.

2 2 «Oma Mua» 2. sulakuudu 2014»» tazavaldu Kuuma kešäkuu 1944 Karelkamen -laitos on tazavallan suurimii kaivoslaitoksii. Kuva: Andrei Rajev Kivi andau varua Valentina Mironova Pienien linnoin kehityksen kontsepsien valmistamizen ruadojoukko, kudai toimiu Karjalas Rašid Nurgalijevan johtol, mennyt nedälil käi Priäžän da Oniegurannikon piirilöih. Ruadojoukon tavoituksennu on arvostua paikallizien eläjien eloksentazuo da tuttavuo piirilöin tevolližus-, kul tuuruda turizmupotensiualah. Priäžän piirin turizmualan kehitysty ezitettih Denisov Mis -kohtas, kudai on Siämärven rannal. Suurennu hommannu on pahat dorogat piiris. Sen periä tänne ei tule äijiä turistua. Priäžän piirin tevolližuspotensiualah ruadojoukko tuttavui, konzu käi Čevžavuaran kaivoskohtah, kus kaivetah gabro-diabaz-kivie. Sidä käytetäh suurien asfal tujuamoin luajindas. Laitoksen johtajan Sem on Sičovan sanoin mugah täs kaivoskohtas on vie 40 miljonua kubometrii tädä kivie. Rašid Nurgalijev ehoitti laitoksele pidiä yhtevytty Kitainke, kudamal on kiinnostustu täh kiveh. Gabro-diabazua kaivetah Kalajoven alovehelgi Oniegurannikon piiris, kunne ruadojoukko käi suovattan. Karelkamen -laitos on piirin suurimii kaivoslaitoksii. Paiči gabro-diabazua täs kaivetah kvartsituagi. Kalajogeh ruadoh tulou rahvastu kogo Karjalas. Kahtes nedälis täs voibi suaja rubl ua. On sanottavu, ku kai verot mennäh Karjalan tazavallan b udžiettah.»»petroskoin vapauttamisella omissettu näyttely avattih Karjalan Kanšallisešša musejošša. Petroskois avattih Suuren Voiton 70-vuozipäiväle omistettu ozuttelu, kudai kerdou Petroskoin piästämizes Olga Melentjeva Kešäkuušša nelläkymmentä nellä vuotena -nimini näyttely aloittu Šuuren Voiton 70- vuotispäivällä omissettujen tilaisuukšien pitämisen. Tänä vuotena Karjalašša juhlitah kakši merkillistä vuotispäivyä: kešäkuušša täyttyy 70 vuotta miehitetyn Petroskoin vapauttamisešta ta šykyšyllä juhlitah Karjalan vapauttamisen 70- vuotispäivyä. Šotateema on moničči tullun esillä Kanšallisešša musejošša. Viime vuosien aikana musejon šeinissä»»petroskoin vapauttamini oli järješšetty Karjalan rintaman šotamiehillä, liäkärilöillä, šotakuvuajilla ta -piiruštajilla omissettuja näyttelyjä. Joka kerta musejon ruatajat staraijah näyttyä kaččojilla vähätuttuja šotaistorijan šivuja. Tällä kertua myö piättimä kertuo konkreettisešta tapahtumašta ili Petros koin vapaut tamisoperaatijošta ta näyt tyä juuri niijen kešätapahtumien ilmapiirin, näyttelyn kuraattori Sergei Titov kerto. Mitein Karjalan piäkaupunki oli vapautettu? Ken oli ošallistun Petroskoin vapauttamiseh? Mitein Syvärin-Petroskoin vapauttamisoperaatijo vaikutti Toisen muajilmanšovan lopettamiseh? näitä ta monie Šyvärin-Petroskoin nimini hyökkäyšoperaatijo oli alotettu 21. kešäkuuta 1944 vuotena. Šen tarkotukšena oli murtua šuomelaisien šotajoukot Onegan ta Laatokan järvien välillä ta vapauttua Šuvi-Karjala ta Petroskoi. Hyökkäykših ošallissuttih Onegajärven ta Laatokan šotalaivaštot, šeiččemeš ilma-armeija ta 19 partisaanijoukkuo tarkka-ampujadivisioni lähešty Petroskoita Onegajärven rannikkuo myöte. Huomenekšella 28. kešäkuuta Onegajärven laivašton desantti nousi maih Uja-lahen tienoilla ta vapautti Derev annoje-kylän, a klo šotajoukot aššuttih Petroskoih. Šamana päivänä merimiehet noššettih ruškien lipun vapautetun kaupunkin yllä. Šeuruavana päivänä, 29. kešäkuuta, Petroskoih tultih 368. ta 313. tarkka-ampujadivisionin etujoukot, a Moskovašša piettih ilotulituš Petroskoin vapauttajien kunnivokši. Näin, kolme vuotta miehitykšeššä ollut Petroskoi oli vapautettu. muita istorijah liittyvie kyšymykšie on noššettu näyttelyššä. Veteraanien kešen näyttelyn avajaisissa oli äijän merimiehie. Kanšallisen musejon johtaja Mihail Goldenber korošti, jotta še ei ole šatunnaista, vet juuri Onegajärven šotalaivaštolla oli merkittävä rooli Petroskoin vapauttamisešša. Näyttelyššä on esitetty šota-ajan oikeita veššoja, ašeita, vehkehie, dokumenttija, karttoja, kuvie. Šuurena täyttehenä ollah ei niin ammuin julkissetut Šuomen armeijan arhiivan kuvat. Näyttelyššä on esillä äijän kuvie. Kaččokkua niitä tarkkaseh, ne paremmin muuta kerrotah Karjalan rintaman erikoisuukšista ta näytetäh mimmosissa vaikeissa oloissa šotamiehet jouvuttih šotimah. Kallivot, šuot, taiga tiälä oli oma šota omine erikoisuukšineh, Mihail Goldenberg šano. Näyttelyjä val mistuas s a musejon ruatajat aina toimitah yhteistyöššä šuomelaisien istorijan tutkijien kera. Molommat puolet ollah varmat, jotta šemmoni yhteistyö on hyövyllistä. Monista šotatapahtumih liittyvistä kyšymykšistä olemma eri mieltä. Kuitenki on ylen hyvä, jotta mei-»»fakta ÎÎ Šyvärin-Petroskoin -hyökkäyšoperaatijo jatku 21. kešäkuuta elokuuta ÎÎ Jo enšimmäisien kymmenen päivän aikana Karjalan rintaman joukot šuatih vapauttua yli 800 elinpaikkua Leningradin alovehella ta Karjalašša, Kiirovin rautatien ta Vienanmeren kanavan. ÎÎ Šyvärin-Petroskoin -hyökkäyšoperaatijošša kuatunehien miärä oli ylen šuuri. Virallisien tietojen mukah puolentoista kuukauven aikana Neuvoštoliiton Punaarmeija oli mänettän 63 tuhatta ihmistä ta Šuomen armeija noin 22 tuhatta ihmistä. lä on mahollisuuš tavata, käsitellä yheššä šotatapahtumie ta kaččuo niih nykyseltä kannalta, Mihail Goldenberg huomautti. Šuomen kirjailijan ta istorikon Veikko Erkkilän mieleštä vielä monta mielenkiintoista istorijan šivuo on tutkimatta. Nykyjäh Šuomen istorikkojen kiinnoššuškohtehena on Lapinšota, kumpani šytty šyyškuušša 1944 vuonna entisien liittolaisien Šuomen ta Šakšan välillä. Maltatgo pidiä ferezii?»»mennyt piätteniččän Art-sloboda -keskukses oli lyhyt kursu karjalazis ruutis. Tahtojua tulla sille oli ylen äijy, kaikkii ei ni voidu ottua. Kursan luadijat uskaldetah luadie se vie kerdu.»»moudu Jelena Filippova Tuligo moudah pidiä rahvahallizii ruuttii? Vikse tuli. Tänäpäi äijis pidolois yhtytottu näet niilöis huškajii naizii. Ei ni miehet nägyy jällele jiähä, sežo ruvetah ombeluttamah ičele perindöllizii sobii. Kerran ku on mostu kiinnostustu, ga pidäy olla opastustugi. Eihäi joga toine tiijä, mittumat net ollah oigiet karjalazet ruutat, kui niidy pidäy pidiä da ičelegi ommella. Sendäh Art-sloboda keskukses luajitahgi moizii kursoi, kudamis nevvotah da ozutetah kai. Tänäpäi äijät rahvas panetellah karjalazii ruut- tii, äijät ni tietä ei, kui pidäy niilöi pidiä, ku se olis oigieh da vie čoma. Toiči kumman luaduhgi ollah sellinnyöt. Sendäh abei dai huigei rodieu omas muas da omas kanzas. Myö tahtommo ku rahvas maltettas pidiä ruuttii, tahtommo ozuttua ku net ollah ylen čomat, ku niidy putilleh vai piet, sanou Natalja Denisova, Art-sloboda- keskuksen ruadai. Natalja kursal oli eräs opastajis, paginanpidäjis. Häi jo kymmenen vuvven aigah tutkii da ombelou ruuttii. Min verran ruuttua on jo ommelluh, ga iče ei malta sanuo. Ylen äijy. Kyzytäh enimite meigäläzet Karjalas, ga kučutetah myös Murmanskan da Novgorodan alovehele, Piiterih. Kursal Natalja sellitti karjalazien XIX vuozisuan da keskiaijan ruutis. Kursuniekat iče paneteltih niilöi piäle, opastuttih sežo panemah piäh pandavii da kabrastua tukkii, kačottih karjalazii čomenduksii. Nataljan paginua jatkettih Kanzallizen muzein ruadai Jekaterina Logvinenko da Oman Muan ruadai Margarita Kemppainen. Jekaterina ozutti, midä vahnua sobua on muzeis da sellitti niilöin eričyksii. Margarita opasti kursilazii pidämäh paikkoi piäs. Täl kerdua ei kaikin, ket tahtottu tulla kursale, voidu tulla. Tilat keskukses ei olla suuret, ylen suuri joukko ei syndys. Ga kursan luadijat uskaldetah tuliel aigua luadie samanmoine seminuaru. Kursal ičelgi sai panetella karjalazii sobii. Kuva: Jelena Filippova, Oma Mua

3 »»kanšallini politiikka «Oma Mua» 2. šulakuuta Tarvičemma apuo»»toimitukšeh kirjutetah Louhen piirin karjalazet paheksitah, ku heil ei ole kus sälyttiä da kehittiä perindöllisty kul tuurua. VI Kogomuailman Suomelas-ugrilazien kanzoin kongressu piettih vuvvennu 2012 Vengries. Kongresal oli piätetty pidiä Kongresoinväline konferensii Karjalan piälinnas Petroskois. Kuva: Alina Čuburova, oma mua Suomelas-ugrilazet kerävytäh Petroskoil syvyskuus»»petroskois piettih VII Kogo muailman Suomelas-ugrilazien kongresan konferensien valmistamizen ruadojoukon istundo. Jelena Migunova Šyyškuušša 2014 Petroskoissa pietäh VII Muajilman šuomelais-ugrilaisien rahvahien kongressin konferenssi. Šen valmistamisešta vaštuaja työryhmä piti issunnon, missä šeikuičči tulijan pivon järještämistä. Vuvvennu 2012 Vengries pietyl VI Kogo muailman Suomelas-ugrilazien kanzoin kongresal oli ilmoitettu, ku Kongresoinväline konferensii pietäh Karjalan piälinnas Petroskois. Idei pidiä konferensii Karjalas tuli mieleh Nuori Karjala -järjestöle. Se sai kannatustu Karjalan piämiehen Aleksandr Hudilazen puoles. Kevätkuun 24. päivänny Kanzallizien kul tuuroin keskukses piettih Konferensien valmistamizen Tahtommo, ku tulien Kongresan ruadoh kuulus ei vaiku dokluadoin lugemistu, ga eläviä paginuagi da mielenvaihtuo. Kanzoinvälizen suomelas-ugrilazien kanzoin konsul tatiivizen komitietan piälikkö Valerii Markovan sanoin mugah Petroskoi hyvin pädöy konferensien pidämizekse. Kuva: Alina Čuburova, Oma Mua ruadojoukon istundo, kudamale tuldih Kanzoinälizen suomelas-ugrilazien kanzoin konsul tatiivizen komitietan piälikkö Valerii Markov da Suomi-Venäjä-Seuran sekretari Merja Hannus. Petroskoin konferensien valmistamizen ruadojoukkoh kuulutah yhteiskunnallizih järjestölöih kuulujat, Kul tuuru-, Opastusministerstvoin spetsialistat, Kanzalliskielizien joukkoviestimien ruadajat. Konferensii kačotah pidiä Petroskoil syvyskuudu. Kaksi endisty konferensiedu piimmö Mordouvien piälinnas, Saranskas. On hyviä mieldy, ku Petroskoi on valmis ottamah vastah suomelas-ugrilazii täl sygyzyl, kiändyi karjalazien puoleh Valerii Markov, konzu tervehti ruadojoukkoh kuulujii. Tavan mugah Kongresoinvälizil konferensieloil kačotah, kui todevutetah Kongresoin rezol utsiet da»»fakta ÎÎ Konferensieh yhtyy 62 deleguattua da 25 silmälpidäjiä. ÎÎ Karjalua konferensiel ruvetah ezittämäh nelli karjalastu, kaksi vepsälästy da yksi inkeriläine deleguattu. ÎÎ Konferensien suurimat istundot da pivot pietäh Kanzallizes teatras. Konferensien kul tuuruprogrammua rubieu valmistamah Peroskoin konservatourien suomelasugrilaine ozasto. ÎÎ Konferensien ruadokielet: anglii da ven a ÎÎ VII Kogo muailman Suomelas-ugrilazien kanzoin kongressu pietäh vuvvennu 2016 Lahten linnas, Suomes. rekomendatsiet. Petroskoin konferensiel kačotah, kui luadie Kongresan ruaduo Lahtes effektiivizekse nygyaigazis ololois. Tahtommo, ku tulien Kongresan ruadoh kuulus ei vaiku dokluadoin lugemistu, ga eläviä paginuagi da mielenvaihtuo, toivou Merja Hannus. Pidäy ottua huomivoh nygyaigaine poliittine tila muailmas da kaččuo, kui moizis ololois meijän Kongresat iellehpäi ruvetah ruadamah. Oma Mua -lehen nro:šša 1 (15. pakkaiskuuta) oli kirjutuš etnokulttuurikeškukšien kehitykšeštä. Mie maltan, jotta täh projektih ei voi enämpyä liittyö, ka kuitenki en mistänä šua vaštaušta, mitä meijän Louhen piirissä vois laittua kulttuurin, kanšanperintehien kehittämisen hyväkši? Olen jo kirjuttan pahašta talouvellisešta tilašta koko piirissä. Piäjärven kulttuuritalon remonttie on jo šuunniteltu Kulttuuriministerin Jelena Bogdanovan avulla, passipot hänellä. No muuttuuko šilloin tilanneh? Šiännot kulttuuritalošša ollah šemmoset, jotta aulašša ta pihalla voit jarještyä kauppatorija, no kehittyä kanšan elinkeinoja, esimerkiksi, kankašpuilla kutomista, ei voi. Ei ole yhtänä kerhuo, muka rahan puuttehešta, työh on jiänyn juuri kakši ihmistä johtaja ta tanššiohjuaja. Kylän johtajat puhallah šamah torveh juuri iččenäini järještö voit vuokrata tilan kulttuuritalošta ta iče hoitua kaikki talouvelliset makšut. Niin meijän on pitän ruatua jo kolme vuotta Karjalan alovehellisen kanšalaisjarještön Vienan Virta -nimellä. Ka tämä ilmani työ on jo melko vaivuttan pitäy oštua lankat Piiteristä, luuvva ta panna loimet kankašpuih, pityä niitä kunnošša. Šuurin asie on aina eččie kutojie, opaštua heitä, laškie makšuja metrien mukah, jotta šaisima makšua vuokran kulut. Vielä pitäy kirjuttua virallisie papereita monih virkalaitokših. Enšin näytti olovan entusiasmie elävytämmä kanšan vanhoja perintehie! Ka nyt tuntuu, loppu tulou, ei ole enämpyä voimua eikä tahtuo. Kiestinkissä luvattih järještyä kerho, Louheššaki ollah šemmoset šiännöt kulttuuritalošša, jotta hyö iče voitais kutomiskurššit jarještyä, no nyt heilä kankašpuut ei olla kunnošša, šinneki vielä pitäis käyvä avuštamah. Tilatki kutomista varten meilä ollah ahtahat, vain 19,8 nelijömetrie kolmella kankašpuilla. Ihmiset haluttais kutuo, enimmäkšeh kuvotah juuri ičellä tai lahjakši šuurien kulujen takie mattojen hintaki kašvau, niitä ei oššeta. Kuitenki on keräytyn šemmoni vakituini naisjoukko, hyö on innoššuttu erilaisista käsitöistä, kutomiseštaki on tullun heijän lempityö. Kyllä, tätä hyvyä hommua pitäis jatkua! Ken meitä neuvois ta auttais? Mintäh toisissa piirilöissä järješšetäh etnokulttuurikeškukšie, mintäh ei voi käyttyä niih tarkotukših jo valmehie tiloja, šemmosie, kuin kulttuuritalot. Šilloin heijän tehtävänä olis še, mistä mie täššä kirjutin. Anni Vlasova, Piäjärvi Tilat kutomista varten meilä ollah ahtahat, vain 19,8 nelijömetrie kolmella kankašpuilla.

4 4 «Oma Mua» 2. sulakuudu 2014»» piälinnu Elaigu Karjalan ruadivon da televiidenien hyväkse»»kuulužu radivo da TV-toimittai Nikolai Filatov täytti 75 vuottu.»»vuozipäivy Ol ga Kuzmina Tunnettu radijo- ta TV-toimittaja Nikolai Filatov täytti 75 vuotta. Nikolai Filatovan iäni on hyvin tundiettu kogo Karjalas, kaksikymmenkuuzi vuottu Nikolai Petrovič ruadoi Karjalan ruadivos da televiidenies, luadi ohjelmii karjalan da suomen kielil. Rodinuhes Nikolai Filatov on Priäžän piirin Haroilan kyläh. Voinan aigua da sen jälles hänel puutui eliä toizis kylisgi, jälgimäi hänen tuatto luadi uvven koin Robualah. Nikolai Petrovič kävyi Kolatsellän školah, kusgi sai suomen kielen neron, seiččemendeh klussassah kai ainehet oldih vaigu suomekse. Jälles školua vuonnu 1956 Nikolai Petrovič lähti opastumah Petroskoin valdivonyliopistoh suomen kielen ozastol, kahten puolenke vuvven peräs suomen kieli kiellettih, kogo Karjalas opastumine da ruado suomen kielel loppiettih, sendäh kai opastujat siirrettih ven an kielen ozastole. Kuuzi hengie tahtoi jatkua suomen kieleh opastustu, moizien opastujien joukos oli Nikolai Filatovgi. Viijendel vuozikursal häi tuttavui Karjalan televiidenieh, kävyi paginale stuudieh. Eläkkehel olles Nikolai Petrovič kirjuttelou kudamidä karjalan kielel, kiändi Pyhäžy dielo- da Hodari-ozuetelmat karjalakse. kuva: jelena filippova, OMA MUA Ainos ajeluksis Ruadamah Karjalan ruadivoh Nikolai Filatov tuli vuonnu 1972, enne sidä ruadoi ven an kielen da fiiziekan opastajannu sego viizi vuottu oli Kolatsellän školan johtajannu. Konzu kielel ei olluh kyzyndiä, yhtentostu vuvven aigua, se rubei unohtumah, vagavembis tiemois oli jygei paista, pidi tartuo sanakniigah, hil l akkazin karjalan kieli elbyi, sen ližäkse livuin pagizemah suomeksegi. Myöhembi mondu vuottu ruavoin vie suomen kielen kiändäjänny, mustelou Nikolai Petrovič. Nikolai Filatov 23 vuottu valmisti suovatan da tosarren paginoi, nygöi tädä ruadivo-ohjelmua sanotah Kodirandazekse. Ruavon aigua Nikolai Petrovič ajeli Karjalan ristin-rästin, kävyi kaikkih kylih, kus vai eli karjalastu. Toiči kymmenes kuus ajeluksis puutui olla kaheksakymmenkaksi päiviä. Rahvahanke Nikolai Filatov pagizi elokses, voinuvuozis, ruavos. Puaksumbaite hänen paginkanzoinnu oldih meččyruadajat, kalaniekat, mečästäjät, souhozoin ruadajat. Monien nimet Nikolai Petrovič mustau tässähgi. Tuttavuin monih hyvih ristikanzoih. Rahvas ainos vuotettih minuu, joga kerdua ylen hyvin otettih vastah. Niken: nigo tavallizet ruadajat, nigo johtajat da suuret herrat ei huijusteltu paista omal kielel. Sil aigua piästä ruadivopaginah oli suuri dielo da hyvä palkindo ruavos, sanelou Nikolai Petrovič. Toimittajas kuundelijakse Ruavon aigua Karjalan ruadivos da teliviidenies Nikolai Filatov sai äijän kunnivokirjastu sego kul tuurualan kunnivoitun ruadajan arvonimen. Nygöigi häi mielihyväl kuundelou ruadivolähetyksii karjalan kielel, ga paheksiu, gu tänäpäi Karjalan monis kylis ruadivo ei kuulu, paččahat lahottih, ruadivolangat katkattih. Eläkkehel olles Nikolai Petrovič kirjuttelou kudamidä karjalan kielel, kiändi Pyhäžy dielo- da Hodari-ozuetelmat karjalakse. Joga vuottu Nikolai Petrovič vuottau keziä, konzu lähtöy kodirannale, kus joga mätäs, joga niemi, kai joga kivigi ollah tuttavat. ÎÎ Virhevalituš Oma Mua -lehen nro:šša 11, Eepossan kotimualla -artikkelissa šattu virhe. Teatteri kiittäy Kalevalan paikallishallintuo, Karjalan Rahvahan Liittuo, Nuori Karjala -järještyö ta Uhutšeurua -laušehen šijašta pitäis olla Teatteri kiittäy Kalevalan paikallishallintuo, Karjalan Rahvahan Liittuo, Nuori Karjala -järještyö ta Uhtua-šeurua Pahottelemma virhieštä. Bes odale tulemmo muzeih»»kanzallizes muzeis kahten nedälin aigua pietäh Kevätloma-aktsiedu školaniekkoih niškoi. Mennyt nedälil muzeih kävyi enämbi 200 lastu. Jelena Filippova Karjalan Kanšallisešša musejošša oli järješšetty Kevätloma-aktijo koululaisie varten. Kanzalline muzei muite ainos ottau vastah školaniekkoi da kaikkii ken tahtou, enämbän tiijustua meijän muan histouries da perindölöis. Ga kevätlomien aigua, konzu školaniekat ollah joudaval, hyö piädykauti luajittih Kevätloma-aktsii. Sen hantuzis huavattih pidiä eriluadustu ekskursiedu. Nämä ekskursiet ei oldu tavallizet ekskursiet muzein zualoin myöte, oldih interaktiivizet urokat rouno. Lapset ei vaiku kuunneltu muzein ruadajua, a iče opittih duumaija sit libo täs teemas, omin käzin opastuttih midägi luadimah. Ekskursieloin listas tarittih kaikenmostu teemua. Lapset voidih tiijustua meijän ezi-ižien uskondolois da jumalois, karja- lazen perehen elokses da tavois, Karjalan perindöllizis muuzikkusoittimis, puun leikkavukses da mualavukses, kandurahvahien ruadolois, sežo keskiaijas da voinan aijois. Muuzikan urokal, ku sidä voinnou muga sanuo, lapset iče piettih käis perindöllizii soittimii: jouhikkuo, kandelehtu, liruu, torvie da sarvie. Kuuneltih niilöin iänii da vie opastuttih tansimah karjalazii tansiloi. Tovelline vahnanaigaine bes odu rodih. Toizil urokoil lapsile nevvottih, kui luadie perindölline tytti, kui omin käzin mualata puuluajilmuksii da vie äijy midä muudu. Kevätloman enzimäzenny nedälin muzeih kävyi ylen äijy lastu. Hyviä mieldy on sendäh ku ei vaiku linnalazet lapset oldu muzeis, käydihgi kyläläzet. Šoltarveläzet, sanakse, käydih moni kerdua, eri esksursieloile. Täl nedälil Kevätloma-aktsii jatkuu. Karhumäin muuzikkuškolan opastujat oldih ekskursiel, kudamal saneltih Karjalan perindöllizis muuzikkusoittimis. Kuva: Ol ga Smotrova, Oma Mua

5 »»vuozipäivy Ilon päivänny rodivunnuh «Oma Mua» 2. šulakuuta »»Tundiettu karjalaine tansii, Karjala-ansamblin ohjuaju Andrei Anisimov täytti 50 vuottu. Rodivui vuozipäivyniekku 1. sulakuudu. Ol ga Smotrova Tunnettu karjalaini tanššija, Karjala-yhtyvehen johtaja Andrei Anisimov juhli 50-vuotispäivyäh 1. šulakuuta. Andrei Anisimov on piälimäine iloniekku joga folklourupruazniekas. Händy loitospäi näet: pitky kazvol mies, šliäppy piäs, pitkät suappuat da čomat ruutat piäl. Häi kuččuu tansih dai kerras opastau kuda-midä pajostu da tansii vahnah karjalazeh, suomelazeh libo vepsäläzeh luaduh. Andrei Anisimovan elos on kiini Karjala-ansamblis. Omua suvaičustu tansiloih Anisimov sellittäy sil, ku häi oli giperaktiivizennu lapsennu da Petroskoin školas opastujes brihačču ehti kävvä kerras nelläh tansijoukkoh. Kerran Mašinostroitel -kul tuurutalois yhtes konsertas ezityttih kai nämä minun nelli joukkuo. Minul silloi oli yksi zobottu ei suannuh sevoittua sobii. Yhtelläh tansimah ven alastu tansii puutuin lavale kedois, mustelou Andrei Anisimov omii enzimäzii ezityksii. Tiedoiniekoin poigu Andrei Anisimovan juuret muaman puoles ollah Kondupohjan piirispäi, Tavoimäin hieruspäi, tata kazvoi vepsäläzes perehes. Kezän aigua Andrei Anisimov oli baban luo, sendäh kyläläzen ristikanzan oza on tuttu miehele jo lapsusaijas. Buban pereh oli suuri, lapsis kazvatettih abuniekkoi, muanruadajii. Kuznetsovil oli kaksi kodii, žiivattua oli tahnuos dai liäväs, elettih hyvin. Vuvvennu 1937 Ansimovan died oi surmattih. Buabo sit aijas ijäkse unohti, ku on karjalaine, heitti karjalakse pagizendangi. Died oin kuolendan jälles buabo kieldi lapsii tuatan reabilitatsies: teidy la sie muanitetah da tyrmäh pannah, älgiä käygiä. Buabo ei olluh hyvin opastunnuh, lugie maltoi kuda-kui. Oman tyttären, Andrein muaman himuo tulla pajattajakse buabo ei hyväksynnyh, häi varmah tiezi: kai pajattajat ollah huorat. Buaban kylä oli erinomaine lähikylispäi rahvas sanottih sih näh- te: A-voi-voi, tiedoiniekoin kylä!, kyläči astujes kokoihuot piettih sellän tagan. Oli tiedoiniekkua Kuznetsovien perehesgi. Kai naizet oldih perehes tiedäjät, bunukat ottavuttih tiedohuoh buabois. Andrei Anisimovan pruavobuabo maltoi opituttua tyräs, buabo piästi korvan voimattomuksis. Muamo tiedovoičči sellän voimattomuksis, ku keltahto kivisti selgypiidy libo selgylihoi, naine maltoi piästiä kibies. Naine kävyi pellole hoivendamah muanruadajien kibuu, tiedovoičči koisgi. Andrei Anisimovan sizär ei ottavunnuh tiedohuoh, ku ei uskonuh kaikkih nämmih kummih nuorete. Anisimovien kois ainos oli iččeh kerättyy parandusheiniä kuivattuu, keitettyy... joga kibevykseh oli omua rohtuo. Yhtelläh tiedäjien naizien perehes kazvanuh Andrei Anisimov ei ozuttai heijän jyttyzekse, mies on tuattahpäi: kirmei jallal iloniekku. Malmin jälgeläine Tansimah da ezittymäh laval Andrei Anisimov rubei viizivuodehizennu brihačunnu, silloi häi tansi baliettujoukos. Kaheksandeh kluassassah Andrei käi tansimah Pionieroin dvorčah, siegi tuttavui tundiettuh fol klouran keriäjäh, Karjala-ansamblin ohjuajah Viola Malmih. Viola autoi meile Meijän piha -balietan luadimizes, andoi hyvät nevvot horeografies. Viola kehitti minuu Karjala-ansamblih. Karjalua enzi kerran näin, konzu puutuin Violan luvendole, kudaman häi pidi raadivozavodan ruadajile Iskra-kenoteatras. Laval oli Karjalagi. Minä en lähtenyh zualaspäi, kuni Viola ei loppenuh omua luvenduo. Silloi minä ellendin: minä tulen Karjalah, mustelou Andrei Anisimov. Školan jälles, vuvvennu 1981, Anisimov rubei tansimah Karjala-ansamblis, samal aigua opasti Karjalan kul tuuruopistos horeografien ozastol, sanakse, sie briha tuttavui omah akkah. Kuvven vuvven peräs Andrei Anisimov rodih Karjalan ohjuajakse, Viola Malmi ru-»»fakta ÎÎ Andrei Vladimirovič Anisimov rodivui vuvvennu 1964 Petroskois. ÎÎ Loppi Karjalan kul tuuruopiston horeografien ozaston. ÎÎ Vuvves 1981 ohjuau Karjala-ansamblii. ÎÎ Vuvvennu 2011 sai Karjalan kul tuurualan arvostettu ruadai -arvonimen. ÎÎ Sai äijän kunnivokirjastu. ÎÎ On kahten lapsen tuatto da yhten lapsen died oi. Muaman puoles karjalaine, tuatan puoles vepsäläine Andrei Anisimov maltau äijii Karjalan rahvahan tansiloi. Kuva on otettu perehal boumas. bei ohjuamah Kantele-ansamblii. Viola Malmih nähte Andrei Anisimov pagizou rakkahal, ylbeilöy, ku opastui hänel. Juuri Violan da hänen muaman Helmi Malmin hyvyös, ei jiädy unohtuksih kai, midä myö näemmö konsertois da kyläpruazniekois kižat da tansit. Hyö vuozikymmenet ruattih Karjalan rahvahallizen tansiperindön säilyttämizekse, ristin-rästin käydih Karjalua keriämäs da kirjuttamas rahvahan fol klourua. Andrei Anisimoval on ruokos kai Violan kirjutetut kniigat, nethäi ollah tozi uardehet niilöile, ket tahtotah jatkua da elävyttiä oman muan tansiperindyö. Net tiijot, kudamat andoi minule kul tuuruopisto, on vaiku kolmekymmen prosentua minun tiedolois da nerolois, dostaliloih opasti minuu Viola. Andrei Anisimov on äijän lugenuh ristikanzu, hänen ruadokohtu mustoittau kirjastuo. Ga kniigua sie on vaigu folklourah nähte. Hyvä kniigu meile on Suomes jullattu Tankuvakka, sie on ozutettu kui tansittih XIX-luvun lopus da XX-luvun allus, on ozutettu, kui piettih käit tansijes, meile se on tärgei. Kuni myö revol utsiet piimmö, suomelazet folklourua kerättih, nagrau Andrei. Minun mieles, sih niškoi, ku opastuo karjalazeh perindöllizeh tansih, pidäy tiediä sugukanzoin tansiperindyö, tiediä istouriedu, äijän lugie. Andrei Anisimov mustelou, kui hyö myödih kniigoi, kudamien kanzih oli pandu Helmi Malmin kerättylöi pajoloi. Suomelazet silloi rakkahal ostettih niilöi: Nämä ollah meijän lapsusaijan pajot!. Silloi Karjalan tansijoile se vie ližäi varmuttu: Helmi ei keksinyh nimidä omua, kai otti rahvahaspäi. Kaikkih, mih opasti Andrei Anisimovua Viola Malmi, mies tahtou opastua nuorembua polviegi, ku meijän perindöt ei jiädäs unohtuksih, ku karjalastu tansii tansijes jallat ei oldas piädy korgiembi. Ruado hyväkse mielekse Joga kyläs rahvas rakkahal otetah vastah Karjalaansambli, mustoitetah endizii aigoi, kui iluo piettih, toiči opastetah Karjalua sih, midä iče mustetah. Ansamblis paistes Andrei Anisimov mainiččou sih nähte, ku juuri Viola Malmin hyvyös kai Karjal šuorivui rahvahallizih ferezilöih. Se nägyy tänäpäigi kyläpruazniekois pajattajat da tansijat ollah rahvahallizis ruutis. Andrei Anisimovuagi ilmai sidä et näe pruazniekal. Kyzyin hänel, mittuzet sovat ollah parembazet pidiä Andrei oli varmu: perindöllizet. Net ei olla ahtahat, ku ollah luajittu juuri ruadoh niškoi, niilöis sinä rounoku olet lähembä omii juurii. Minä tahtozin ombeluttua sovat, kudamis vois olla rahvahisgi, moine rahvahalline prezentatsiiruuttu štobi olis. Konzu ajelimmo Moskovah ruadomatkah, minä sie sanoin meijän kul tuuruministrale Jelena Bogdanovale, ku rahvahallizes ruutas olis äijiä parembi, sanou Andrei. Karjala on suuri pereh, kudaman ižändänny on Andrei Anisimov. Elämmö sobuh, kai ansamblin rahvas ollah toine toizele hyvät dovarišat, druužitah perehinneh, autetah toine tostu ruavon ečos da toizis dielolois. Toiči riijeltähgi, ga riijačut ei jiäjä joukkoh kodvakse, iče sit iäres lähtietäh, sanelou Andrei Anisimov omahizis. Karjala-ansambli ei ole ainavo ruadokohtu Anisimoval. Ansamblin ohjuajan leivis et eletä perehty, Andreilhäi on kaksi lastu poigu da tytär. Pidi ruadua sit vardoiččijannu, pihan kabrastajannu. Nygöi Andrei Anisimov ohjuaja lapsien folklourujoukkuo Petroskoin školas n:o 48. Joudaval aijal Andrei kävyy luistelemah, ylbeilöy, ku 37 vuvven peräs häi uvvessah pani jalgah luistimet. Sanakse, Kondupohjan luistelikole lähtijes Anisimov ottau keräle kaiken oman tansijoukon. Onnuako, rahvas, kudamat luistellah samal aigua, ei igävöijä Tuliel talvel Andrei huavuau nosta suksile selgäh yhtes oman Ilona-bunukanke. Minä ainos ruavoin higiočas, tuli aigu huogavuo, nagrau Andrei. Tottu sanuohäi, ku ruado roinnou tervehyön tiele, minä valličen tervehyön. Tiettäväine, tämä kai on loittoine aigu, nygöi Karjalal on äijy ruaduo, tansijat valmistetah projektoi, ku suaja dengua uudeh fil mah Karjalan tansiperindöh nähte. Fil man luadijakse rubieu piälimäine karjalaine tansii Andrei Anisimov.

6 Natalja Miehe on tul 6 «Oma Mua» 2. sulakuudu 2014»» oma kieli oma mieli»»hänellä šanotah: šoittam Alina Čuburova Kanzallizien kul tuuroin keskuksen ruadajua Nataljua Šamrai tunnetah nerokkahannu muuzikonnu. Vastavuksen gost annu oli neroniekku L ubov Mihailovna Zaharova. Kuva: Valentina Libertsova. Kevätihalmot Anuksen mual»»kevätkuun 23. päivänny Anuksen kanzallizes kirjastos piettih illačču, kudai kuuluu Vladimir Brendojevan literatuurufestivualin pidoloih. Valentina Libertsova Aunukšen Kanšallisešša kirjaštošša piettih kirjallisuušillačču. Nengozih vastavuksih ainos yhtytäh net ristittyzet, kuduat toven suvaijah omua karjalan kieldy, säilytetäh sidä da kus vai voijah paistah karjalakse, sanoi pivon avajazis Kanzallizen kodirannan literatuuran ozaston johtai da festivualipidoloin vahnin perustai Galina Mihailovna Fedulova. Galina Mihailovna mustoitti Zinaida Dubininan sanat da ihailoičči, ku täh illaččuh kerävyi suuri pino karjalastu halgostu. Videlen Ihalmo ilokse Enimät, ket tuldih, oldih anukselazet, aktiiviizet kirjaston lugijat, ga oligi gost ua toizis piirin čuppuloispäi. Kaikis loittozet oldih Videlen Ihalmo-pajojoukon naizet, kuduat hol aitettih kuulužii ven alazii pajoloi karjalakse. Kiättih net Galina Ol kina da Raisa Kudžijeva. Pajojoukko ihaškoittau kyläläzii jo kymmene vuottu. Soitti naizile kuulužu kaikkeh luaduh mies Iivan Mihailovič Iljin, giir usportan voittai da kannattai, Videlen muuzikkuškolan opastai, kylän johtai. Kus vai löydänöy kaikkeh täh aigua da vägie. Galina Mihailovna kiitti Van ua sit, ku häi hyvin pagizou livvikse. Agu oli suuri ihalmo kuunnelta naizien helevii iänii, nerokastu pajatandua da soitandua, armahasti kuulujii muamankielel sydämen igävyksii da tunnustuksii! Kuundelijat muheloitettih ga toiči hil l akkazin pyhkittih kyynälii. Nero ei ole selläs kannettavu Kirjaston hoidajat ainos levendetäh festivualih yhtynyzien da muamankielel pagizijoin ymbäristyö, ečitäh da kučutah vastavuksile uuzii nerokkahii ristittyzii. Täl kerdua myö tuttavuimmo L ubov Mihailovna Zaharovah Suaresmäispäi, kudai ylen kauneheh kirjoindau Jumalan, Jumaldoman da Py hien obrazoi. Kirjastos oli luajittu neroniekan käziruadoloin ozuttelu. Onnuako hätkie löyhkämäh omii ruadoloi naine ei ruvennuh, sanoi vai pikoi vähäzen puhtahal livvin murdehel: Talviehtil midäbo hierus ruat istut mužikanke kois da käzil midätahto lekutat, sanelou omii käziruadoloi naine. Kaikile omile dai ystävile lahjoikse juan kuvii da luajilmuksii. Kuibo maltan? Ga en usko, gu ruadai ristikanzu midätahto ei maltas! Opit dai harjavut joga uudeh dieloh. Se vai laškat nimidä ei voija da ni ruohtita ei. Anuksen sanasuari Nengozet kerdomuksen nagropaginat pidäs panna kinoh, ehki nagrettas net, ket ellendetäh. Vastavuksel oli ezitetty vastepainettu Nikolai Zaitsevan kniigu Katkattu oza, kuduah on pandu yheksä hänen kerdomustu da kaheksa kuvua. Kniigan valmistamizeh Nikolai Petrovičal meni läs kahtu vuottu, sentäh ei olluh äijiä aigua miehel nigo kirjuttua uuttu, nigo mua lata. Nygöi kirjuttai on valmis kirjuttamah uuttu kerdomustu, piäs pyöriy erästy uuttu kuvuagi. Vastavuksel kirjuttai musteli, kui rubei kirjuttamah muamankielel. Enzimäi häi lugi omii kerdomuksii dovarišoile da ystävile. Hyö kuunneltih mielihyväl, nagrettih. Sit työndi oman Čuajumuagari-kerdomuksen Oma Mua -lehteh. Lugijat da toimittajat miellyttih sih tapahtumizes kazvanuoh kerdomukseh dai rubei Nikolai Petrovič kirjuttamah ielleh omii mustoksii. Paiči sidä vie ližiäy kerdomuksih mielii, tunnustuksii, paginoi, luonuon, huonuksien, ristittyzien kuvii. Sentäh hänen kirjutukset on himo lugie kerras, vai gu otattos. Tämä ammui vuotettu kniigu rodih meile, karjalakse lugijoile, hyväkse lahjakse. Täl vastavuksel Nikolai Petrovič lugi oman Sanasuarelaine-kerdomuksen. Se on ylen kummalline, toven karjalan kielen juumoranke kirjutettu kerdomus. Kai kuundelijat yhty tottu pračkahtettihes nagroh. Nengozet kerdomuksen nagropaginat pidäs panna kinoh, ehki nagrettas net, ket ellendetäh, kiitti kerdomustu fotokuvataidoilii Anatolii Čebotar ov. Paheksittih pidoh yhtynyöt, ku vähä nuordu da miesty tulou nämile vastavuksile. Suuret passibot Galina Fedulovale da Tamara Boikovale sit, ku azutah, varustetah moizii pidoloi, kučutah meidy, jatketah karjalan kielen elaigua. Konzu jo rubeimmo lähtemäh kirjastospäi, sil aigua rodih kevätvihmu. Uskommo, ku se rodih hyväkse merkikse uudeh Festivualin matkah, kudai vedäy meidy syvys kuul Kotkatjärveh Zinaida Dubininalluo. Natalja Šamrai on Kanšallisien kulttuurien keškukšen ruataja. Karjalan piirilöissä Natalja on tuttu ihmini, šentäh kun monta vuotta on ruatan folkloori- ta musiikkijoukkojen kera, on järještän niillä metodista apuo, konserttija ta matkoja. Šamalla Nataljua tunnetah hyvänä muusikkona. Hiän on niitä harvoja naisie, kumpaset šoitetah kanšallisie puhalluššoittimie. Tutuššuin täh tyttöh muutoma vuosi takaperin. Olemma jo toista vuotta ruatan yheššä šamašša järještöššä ta vašta nyt Natalja šuoštu pakautteluh: Olen šyntyn 7. oraškuuta vuotena Muamoni luati papallani potarkan hänen šyntymäpäivä on šamana päivänä venäläisenä pruasniekkana, Ratijon päivänä. Olen šyntyn Arkangelin alovehella Severodvinsk-kaupunkissa ihan Vienanmeren rannalla. Ämmöni, tuaton puolelta, on pomorilaini ta mie pien iččieni pomorilaisena. Monet tuttavat nakretah, mitein mie pakajan. Hyö šanotah, jotta pakajan poikkoh ta omalla pomorin murtehella, niin jotta ei niken ymmärrä miun pakinua. Konšapa šie rupesit harjottelomah musiikkie? Miula oli kuuši vuotta, kun meilä tuli vanhempien yštävä ta kerto, jotta yheššä koulušša avatah enšimmäisen M-luokan ta kaikki lapšet, kumpaset tullah šinne opaštumah, šuorah piäššäh musiikkikouluh. Tuatto vei miut täh kouluh. Koulušša istu šuuri komissijo, kumpani kaččeli ta kuunteli milma. Tuatto tahto, jotta mie opaštuisin

7 »»musiikki Šamrai: n haraššukšešta lun lempihomma «Oma Mua» 2. šulakuuta ini šarvella ei ole naisen asie. A hiän vaštuau: kun eläisin šata vuotta takaperin, olisin paimetyttönä. pianon šoittamista. Ka komissijon jäšenet oltih yhtä mieltä miula ei ollun šävelkorvua eikä iäntä. Komissijošša oli yksi naini, kumpasešta myöhemmin tuli niin šanottu miun toini muamo. Huilunopaštaja Marina Anatoljevna šano miun vanhemmilla, jotta hiän on valmis ottamah miut eksperimenttinä eikä luvannun, jotta miušta tulou muusikko. Tottakai vanhemmat šuoššuttih, heilä oli tärkienä kekšie miula minih homma, jotten kävelisi joutavana pihalla, enkä istuis koissa televisijon ieššä. Konšapa šie tulit Karjalah, Petroskoih? Petroskoissa eletäh meijän šukulaiset ta pienenä mie ušeičči kävin tiälä ämmön kera. Muissan, jotta lentimä lentokonehella, muissan Besovetsin puisen lentoašeman, Petroskoita en oikein muissa. A vot, 13- vuotisena mie ošallissuin tiälä Hopiet iänet -musiikkikilpailuh. Šamalla tutuššuin Petroskoin taitokouluh 1. Kilpailun jälkeh tulin kotikaupunkih ta miula tuli ymmärryš, jotta tahon olla ammattimuusikkona. Šilloin jo tahtosin elyä Karjalašša ta opaštuo taitokoulušša. Yhekšännen luokan jälkeh vein dokumentit Petroskoin ta Piiterin taitokouluih. Hyvä, kun en piäššyn Piiterih liijan šuuri kaupunki. Tulin Petroskoih.»»Aina kiireh Kolme enšimmäistä vuotta musiikkikoulušša oli vaikieta. Pitäy šanuo, jotta opaštaja šuoštu rohkieh eksperimenttih mie en ollun hyvänä opaštujana, olin poikkoina tyttönä. Miun huilut, kumpaset vanhemmat oššettih miula, kirvottih käsistä ta rikkauvuttih, ičeki toičči lankesin. Muissan, kun tuli aika esittämäh lavalla, niin rupesin šoittamah ennein kun miula annettih merkki Miula aina oli kiireh. Ka konša olin kolmannella luokalla, enšimmäistä kertua ošallissuin musiikkikilpailuh Arkankelissa. Omašša ryhmäššä piäsin toisella šijalla enšimmäistä ei ollun. Še oli mäneššyš! Šiitä päiväštä alko miun aktiivini elämä musiikkialalla: festivaalit, kulpailut, konserttimatat. Pereheššä alko vesselä eloš: mie olen ainut lapši pereheššä ta muamo aina oli vaštah, jotta miušta tulis muusikko. Regi anto Nataljalla vielä yhen kokemukšen elämäššä, vaikka yhtyveh hajosi vuuvven piäštä. Koissa ta työpaikalla miula on šuuri musiikkišoittimien kokoelma. Opaššuin taitokoulušša kolme vuotta. Elin ašuntolašša ta sussietana oli tyttö, kumpani laulo Sarastusmusiikkijoukošša, har - jotukšet piettih nua purihuonehešša. Mie kuuntelin heijän laulamista puolitoista vuotta ta kerran en jakšan enyä istuo omašša huonehešša ta läksin tutuštumah. Miut otettih, ta tuaš miula alettih esitykšet ta konserttimatat. Vuotena 2001 monet tuttavat, kenen kera opaššuin taitokoulušša, lähettih opaštumah Konservatorijan Šuomelaisugrilaisella laitokšella, a mie piäsin huiluluokkah. Juuri šilloin miula alko krisissi, en jakšan enyä šoittua huiluo, enkä tahton opaštuo. Vaipuin. Näin mäni yksi opaššušvuosi. Kevyällä läksin Šuo melaisugrilaisen laitokšen johtajan V ačeslav Kalaberdan luokši ta pyritin ottamah miut laitokšella. Hiän šuoštu, ka miun kuiteski piti šuorittua kaikki piäšytutkinnot. Näin tuaš piäsin Konservatorijan enšimmäisellä kurššilla. Še oli vuosi Juuri šinä vuotena šain tauvin ta šillä oli nimi šuomelais-ugrilaini musiikki ta šoittimet. Miellyin niih. Natalja, ketä šuo melais-ugrilaisista muusi koista šie olet tavannun? Enšimmäini, kenen kera tuttavuššuin, oli meijän»»outi Torvinen ta Regi-joukko Viimesen pisaran miun šieluh lisäsi tunnettu karjalaini Leo Sevets, kumpani vahvisti miun rakkahuon karjalaiseh folkmusiikkih. Vuotena 2011 Leo Sevets ta Santeri Dobrinin peruššettih Regi-yhtyvehen. Hyö ečittih pillinšoittajua. Sevets šoitti kaikilla mahollisilla mies-šoittajilla, onnakko kaikki kieltäyvyttih tulla Regi-joukkoh. Eryäš näistä miehistä anto Leolla miun numeron. Konša Leo šoitti miula ta kerto, jotta Regi-joukošša šoitetah kaikenmoista jykietä musiikkie rockie, pank-rockie, miula heti šynty vaššuššuš. Mie tyttö, kumpani opaštu konservatorijašša ta monta vuotta on šoittan klassista musiikkie, miekö rupien šoittamah pank-rockie!? En, vaštasin mie Leolla. Hiän kuitenki kučču miut harjotukšeh, jotta mie omin šilmin näkisin ta omin korvin kuulisin šitä, mitä kakši karjalaista poikua šoitetah kantelehella ta jouhikolla. Leo oli oikiešša milma miellytti mitä hyö šoitettih, ta mie šuoššuin šoittamah heijän joukošša. Leo kekši miula konserttinimen Outi Torvinen. Outiksi kučuttih hänen ämmyö, a Torvinen tuli šiitä, kun mie olen šoitan torvie. Regi anto miula vielä yhen kokemukšen elämäššä, vaikka yhtyveh hajosi vuuvven piäštä. opaštaja Dmitri D omin, kumpani kerto meilä šuomelais-ugrilaisista musiikkišoittimista. Toisella vuosikurššilla mie ymmärsin, jotta tykkyän kaikenmoisista kanšan huiluista (ei vain karjalaisista). Miun tuttavat muusikot ei ymmärretä, mintäh milma kiinnoštau miehien harraššuš vet Karjalašša huiluilla šoitettih vain paimenet ili miehet. Kaččokkua, ken nykyjäh Petroskoissa šoittau kanšallisie puhalluššoittimie: Dmitri D omin, Denis Kozlov, Aleksandr Leonov, Juri Duševin kaikki miehet ta mie, Natalja Šamrai (Nakrau). Miun lempišoittimet ollah arm anilaini duduk (huilu) ta karjalaini šarvi. Koissa ta työpaikalla miula on šuuri musiikkišoittimien kokoelma. Kaikki itämeren šuomelaiset kanšalliset šoittimet miun kokoelmašša ollah D ominin luatimie. Šama henkilö anto miula mahollisuuvven tutuštuo Sattumajoukkoh ta muih karjalaisih musiikkiyhtyvehih. Vielä tahtoisin mainita yhen henkilön, kumpani on auttan miula tutuštuo karjalaiseh musiikkikulttuurih Ol ga Terehova. Juuri hiän avasi miula joijun kaunehuon. Mintäh myö niin harvoin niämmä šilma lavalla? Mie en tykkyä šoittua yksin. Vaikka karjalaiset paimenet ei nikonša šoitettu joukolla, mie en voi. Još šeisot lavalla ta yksin šoitat pillie taikka šarvie, še ei ole mukava miula, eikä kaččojilla. Tykkyän šoittua joukolla. Karjalaista folkkie on jo äijän šoitettu. Kun peruštanen konšanih oman folkmusiikkijoukon, tahtosin, jotta kaikki teokšet oltais omaluatuset. Natalja on peruštan lapšien musiikkijoukon Koštamukšešša ta pari kertua kuukauvešša käyt šielä harjottelomašša. Lykkyö šiula, Natalja! Tahtosin konšanih piäššä šiun peruštaman oman folkjoukon konserttih! Auttakkah Jumala šilma täššä mukavašša ta hyövylliseššä asiešša. Omii mielii kirjutakkua

8 8 «Oma Mua» 2. sulakuudu 2014»» rahvaskundu»»mielenvaldu On voimua taitehešša! Luvin Oma mua -leheš šä Vieno Kettusen esiintymiseštä elokuvašša. Miulaki tuli mieleh kirjuttua omista vaikutelmista, kun ei kovuan ammuin kačoin Pyhä asie- näytelmän, missä hiän Pekka Mikšijevin kera oltih piäroolissa. Tuntu šiltä, jotta tuo ei ole esityš, kun on liijan yksinkertani, artistat ei esitetä, vain eletäh lavalla. Kyllä näytetty muissutti omua elämyä, miehethän ušeičči käytetäh naisie juuri ičen hyväkši. Lopukši oli niin liikuttava kohta, jotta kyynelet tiputtih šilmistä. Šamua tunnettih miun mieleštä kaikin, kun pitälti taputettih käsijäh. On voimua taitehešša! Haluttais toivottua Vieno Kettusella ta Pekka Mikšijevilla pitkyä luomisikyä ta lujua tervehyttä. Mie voisin vain pahekšie šiitä, kun meijän perukkah ei niken käy esittämäh, eihän ole varoja makšua kuluja artistoilla, nythän tämmöni on asienkäyttö. Kulttuurivuosi ei ole meitä varoin, meilä täytyy ičen hommata. Anni Vlasova, Piäjärvi Enne suurdu konsertua foijes ozaston opastujat ozutettih vahnoi bualutansiloi: mazurkua, fransien kadrielii, vengrielastui tansuu. Kuva: Tatjana Bolujeva Parahien joukos»»vuozipäivy Tatjana Bolujeva Kevätkuus karjalan Kul tuuruda taidokolledžan Horeogruafii-ozasto täytti 50 vuottu. Mondu vuottu ozastuo johtau Larisa Vodinina. Vuozipäivyildu piettih Muuzikku teatras. Enne suurdu konsertua foijes ozaston opastujat ozutettih vahnoi bualutansiloi: mazurkua, fransien kadrielii, vengrielastu tansuu. Teatran laval sinäpiän ezityttih kui nygözet, mugai endizet ozaston opastujat, kudamat ohjatah omii tansujoukkoloi. Pidäy sanuo, ku kolledžas piässyöt ruatah ei vaiku Karjalas, ga tazavallan dai Ven angi ulgopuolel. Omua neruo laval ozutettih Arhangelin alovehen, Kandalakšan, Piiterin, Moskovan da Suomen tansujoukot, Mustan meren rannikol»»eloksen ratas Ivan Savin kudamii ohjatah ozaston endizet opastujat. Kolledžan piälikkö Svetlana Medvedeva omas hyvittelypaginas huomai, ku horeogruafiiozasto on eräs parahis opastuslaitoksen ozastolois, monet opastujat suajah korgiedu opastustu Moskovan da Piiterin yliopistolois. Erähät jälles opastustu sie kiännytäh omah Karjalah johtamah omii tansujoukkoloi. Kaleval»»Kalevala-marafonin puitteh Anni Vlasova Louhen piiris Kalevala-marafounan aigua piettih äijy piduo. Tämä vuosi Venäjällä on nimitetty kulttuurin vuuvvekši. Myö, karjalaiset, viime aikoina olemma tottun pitämäh kulttuuripäivie juštih Kalevalan marafonin aikana. Kouluissaki pietäh ohjelman mukah kaikenmoisie tapahtumie. Kalevalan šankarit ta Varpusien kisat Niin, Piäjärven koulušša 25. tuiskukuuta piettih Kalevalan šankarit -piiruššuškilpailu, missä kilpailtih luokkien opaštujat, a 28. tuiskukuuta koulušša oli šuuri pruasniekka Muinais-aikojen runolaulajien kisat. Šen järještäjinä oltih Tatjana Lipkina ta muut venäjän kielen ta kirjallisuuvven opettajat. Lapšet oli valmissettu Kalevala-šankarien pukuja, ker rottih runoja, kilpailtih pihalla eri karjalaisissa kisoissa. Vielä oli kilpailu karjalan luonnon valokuvista. Pruasniekan vierahana oli entini päiväkojin karjalaisen kerhon vetäjä Aleftina Arhipova. Koululaisilla hyvin miellytti tämä pruasniekka, hyö tunnettih iččieh olovan vanhoissa ajoissa ta šuatih äijä uutta tietuo. Sohjanankošen kylän kirjaštošša niise oli pietty koululaisilla Kalevalan päivie, lisäkši oli esillä entisien vuosien Kalevalalla omissettu näyttely. Mukava oli lapšilla nähä omie entisie piiruššukšie. Kulttuuritalon ruatajat valmistauvutah ošallistumah lapšien kera Varpusien kisoih, kumpasie joka vuosi pietäh Louhešša. Tänä vuotena lapšien läsimisen takie ne pietäh myöhempäh. Tämä kuva on otettu 40 vuottu tagaperin 5. kevätkuudu vuvvennu Silloi minä elin Siktivkaras, ruavoin energeetiekan alal, täh aigah verdaillen palkat ei oldu suuret enimil ruadajil se oli suan da kahtensuan välil, ga hinnat oldih moizet, ku ruadajal ristikanzal oli mahto hos kerran kahtes vuvves lehdokonehel piästä Mustan meren rannikol olijoih Huogavundukodiloih. Mustan, ku Komi-tazavallaspäi lendolippu Krimah maksoi 40 rubl ua. Piässetgo nygöi sinne hos 4000 rubl as? Minule annettih Rua do liiton jär jestöspäi put ovku mečč yalan rua dajien Severnaja Dvin a -huogavokodih, kudai oli sil aijal Alušta-linnas. Huogavundukohtal oli järjestetty kaikenluaduzii ekskursieloi Simferoupol an teatroih da ozutteluloih, Jaltan viinuluondaloih da vie monih toizih kohtih. Tämä kuva on otettu kuulužal, Aiju-Dag -kallivol, tatuaroin kieles se on Kondien Kallivo. Nuoreššu olles elät et arvosta elostu, hos i oli olluh silloi äijy hyviä mieldy. Konzu vahnanet, sit mustelet, kui hyvä oli. Hyväl mielel ihastelet mennytty. On ajeltu-lennelty vetty myö, ilmas dai erikundozii dorogoi myö, on nähty dai opittu, kestetty-nagrettu dai itkietty... Šuvannošša šyntynyt Ville Rohkimainen šanou iččieh laukkuryššäkši viijenneššä polvešša. kuva: anni vlasova

9 »»kotišeutu «Oma Mua» 2. šulakuuta an päivät Louhen piirissä issa Louhen piirin kylessä oli järješšetty erilaisie pitoja. Oletko luken Kalevalua?»»Paginkanzu Sohjanankošen Lintuset esitettih Sammon myöššyttämini -näytelmän karjalan kielellä. kuva: anni vlasova Karjala-šeuratki yheššä kulttuuritalojen kera pietäh šemmosie pienie pruasniekkoja. Esimerkiksi, Kiestinkissä 16. tuiskukuuta piettih Oma mua -pruasniekka, kumpasešta oli kirjutuš lehen viime numerošša. Pruasniekka Piäjärveššä Piäjärveššäki 23. kevätkuuta myö tavan mukah pitimä Kalevalan pruasniekan. Tällä kertua vain omalla šeuralla, kun šuuri šali on kiini. Esillä oli erilaisie Kalevalan kirjoja, šeinillä Kalevalan aiheisie kuvija. Piäjärven karjalaisien šeuran johtaja Marija Galdina tervehti kaikkie ta esitti vierahie. Piäjärven kirjašton ruataja Natalja Krugl akova pieneššä esitelmäššä kerto Kalevalan eepossan merkitykšeštä karjalan kanšalla. 165 vuotta on kulun, kun eepossan luoja Elias Lönnrot oli valmistan toisen, täytetyn Kalevalan versijon. Meijän vierahat, Sohjanankošen Lintuset -lapšienjoukko esitti Sammon myöššyttämini -näytelmän karjalan kielellä. Esityštä varten hyö tuotih mataššah kokonaisen venehen, kumpasen oli rakentan tunnettu Sohjanankošen muasteri Šanteri P attojev. Kaikilla esityš ylen miellytti. Jälešti ruavahat artistat yheššä lapšien kera laulettih karjalaisie lauluja. Sateenkaaren duetti (Zinaida Ust ugova ta Raisa Kundoz orova) niise ošallistu ohjelmah, ottakkua huomijoh, kun kaikin laulettih a kapella. Tavan mukah kučuttih kaikkie piirileikkih! Haluttais huomauttua šen, jotta kouluissa lapšilla kerrotah Kalevalašta liijan Aleftina Arhipova ta kilpailujen voittajat Kristina Grečihina (oik.), Katja Primerova, Julija Jusupova. Kuva: Anni Vlasova yksinkertasešti ta vielä viärinki. Louhi on muka varaštan Sammon ta Kalevalan kanša šitä pelaštau. Meilä Louhen kyläššä oli toteutumašša projekti nimeltäh Myöššytämmä Louhella oikien nimen, ka voittako ajatella, kun šilloni Louhen pappi oli kieltän šen alottehen, jotta mukamaš še on pakanallista. Mintäh še papilla on oikeuš miärätä valtijon aseita? Kotirantoja muissellen Šeuruavana ohjelmašša oli Unohutetut kylät -esitelmä. Karjalan šeurašša olemma jo pitän muistoillan entisistä Oulankan ta Niskan kylistä. Nyt tuli Šuvannon kylän vuoro. Piättimä vetyä ohjelmua karjalan kielellä, kun melkein kaikki šeurašša hyvin ymmärretäh karjalua. Lapšilla ta muutomilla vierahilla antoma painettuja tekstijä tarinoista venäjän kielellä. Tämähän oli tovella kielipešä. Omašta rakkahašta Šuvannon kyläštä kerto Olga Savelin tytär Grigorjeva (o.š. Rohkimainen, 1938). Šiitä tuli vuoro esittämäh meijän vierahalla Šuomešta. Šuvannon kyläššä 1935 vuotena šyntynyt Vasselei (Ville) Rohkimainen nyt eläy Oulušša ta häntä tunnetah viimesenä kaupparyššänä Karjalašta. Ei ole šemmoista kulttuuripruasniekkua Šuomešša, kunne häntä ei kučuttais oman kauppalaukun kera. Hiän kerto, kuin hyö Pohjois-Viena-Šeurašša koitetah šäilyttyä karjalan perintehie ta kieltä. Heilä aina haluttais pityä yhteyttä rajan toisella puolella eläjien karjalaisien kera. Viimekši omašta Šuvi- Šuurijärvi kyläštä kerto Vieno Larin tytär Zaharova. Lupasin, jotta näijen kylien ta ihmisien kohtaloista vielä kerron karjalaisešša leheššä, niitähän luvetah Šuomeššaki. Pruasniekan ohjelmua jatko šeuran Laine -laulujoukko Katerina Kuranovan hanurin šäješšykšellä. Hyö laulettih lauluja karjalan, šuomen ta venäjän kielillä. Čäijyö joima karjalaisien piirakkojen kera, niitä oli kaikin tuotu koista. Vielä lauloma karjalaisie lauluja, kaččelima vanhoja kuvie. Vasselei käveli oman laukun kera, näytti tavaroita laukušta, niitä hänellä oli melko vanhoista ajoista. Oli esillä myöntinäyttelyki. Piäjärveläiset naiset esitettih kuvottuja mattoja. Sohjanankošelta oli puunveissokšie, tikutettuja šukkie ta kintahie, tilkkutöitä. Tuntu, jotta kaikki hyvin onnistu, passipot kaikilla, ken kannattau meijän karjalan šeurua ta šillä auttau šäilyttyä karjalan kieltä. Lopukši himottais kehottua kaikkie lukomah Kalevalua, pitäy tietyä oma kulttuuri ta männeisyyš, mistä kerrotah juštih täššä teokšešša. Natto Varpuni Kalevala-eepossašša on 50 runuo ta šäettä. Miušta ne, ket luvettih šen kannešta kanteh, ollah aivan šankarit! Ka meijän Paginkanzu-joukošša löytyy šemmosie šankareita! Tällä kertua klubin šivulla vkontaktessa kyšymä rahvahalta: Luvitko šie «Kalevalua»? Kyšelyh otti ošua 110 ristikanšua. 53 henkie šanottih, jotta luvettih Kalevalua venäjän kielellä. 26 ristikanšua vaššattih, jotta luvettih eepossua alkuperäiskielellä. Kakšitoista ihmistä šanottih, jotta koulušša luvettih lapšilla tarkotettuo Kalevalua ta tiijetäh, ket ollah šen šankarit, mit nimet heilä ollah ta mitä hyö eepossašša ruatah. Kymmenen henkie tunnuššettih, jotta hyö vielä ei luvettu Kalevalaua, onnakko tahotah lukie še. Šeiččemen vaššattih, jotta emmä myö taho emmäkä rupie šitä kirjua lukomah. Meijän kirjaštošša on monta Kalevalua, venäjän tai karjalan kielellä, Louhen piirikirjašton ruataja Irina Kostina kerto, enimmäkšeh kirjua otetah luvettavakši koululaiset, heijän kouluohjelman mukah šitä pitäy lukie. Tai koulun opaštajat šitä kyšytäh. Muut aikuhiset ei oteta. Onnakko, kun kirja on meilä kokoelmašša, myö šitä mainoššamma ta järješšämmä kirjaštošša eri Kalevala-aiheisie tapahtumie. Esim. 23 kevätkuuta Sohjanankošen kirjaštošša oli näytetty teatteriesityš Sammošta. Esityš oli karjalan kielellä. Šen valmissettih kirjašton hoitaja nellännen šeiččemennen luokan koululaisien kera. «Kalevala» liittyy meijän elämäh ta ruatoh ta vaikuttau niise ihmisien neroloih. Sohjanankošella yksi kirjaštošša kävijä rupesi ompelomah Kalevala-aiheisie tauluja pienistä kankašpalasista. Mieki luvin Kalevalua ta muillaki neuvon. ÎÎ Kaččokkua ta luvekkua Paginkanzu-klubin materiaalija intenetissä vk.com/paginkanzu ÎÎ Myö keräyvymmä kakši kertua kuukauvešša Kanšallisien kulttuurien keškukšešša, huonehešša 11. Tulkua tervehenä! Lisätietoja kerhošta šuat Oma Mua lehen toimitukšešta!

10 10 «Oma Mua» 2. sulakuudu 2014»» kirjallisuuš Kummallini tie Horwarts-muajilmah Ksenija Veretennikova Rikeneh äšen aikuhini ihmini haluou myöštyö lapšuuteh. Vet lapšuuvvešša ei ole huolija, šuruja ta tietyšti juuri šiinä ijäššä meissä eläy taikauško. Niin äijän taikua kuin pienen taikurin Harry Potterin muajilmašša ei kait ole missänä muuvvalla. Harry Potter on varmašti tuttu kaikilla lapšilla ta aikuhisillaki. Šeiččemen kirjua ta kahekšan filmie kerrotah mukavašta istorijašta, missä Harry oppiu taikaneruo Horwarts-koulušša. Kirjuttajan pohatta mielikuvituš Joanne Rowling on britanialaini kirjuttaja, kumpani kekši Harry Potterin hahmon ta koko muajilman, missä eletäh nerokkahat taikurit. Vuotena 1995 Rowling lopetti romaanin enšimmäisen ošan. Harri Potter ta filosofini kivi oli lähetetty 12 kuštantamoh, onnakko kenkänä ei halunnun julkaissa kirjua. Vuuvven ajan Rowling epyäli, kannattauko jatkua romaanin kirjuttamista. Kerran yksi kuštantamon toimittaja anto kirjan luvettavakši omalla pienellä tytöllä. Tyttö luki enšimmäisen ošan ta oikein halusi šuaha tietyä, mitä tapahtuu Harry Potterin kera ielläh. Šillä tavalla kuštantamo šuoštu julkaisomah kirjua. Nyt kirjat Harry Potterista ollah enšimmäisellä paikalla myönnissä. Kirja on kiännetty 67 kielellä. Luatikkua taikapuikkoja yheššä Kiinnoššuš Harry Potterin kirjoih ta filmilöih on niin šuuri, jotta monissa maissa ta kaupunkiloissa keräyvytäh pienen taikurin harraštajat. Harry Potterilla on miljonie fanie koko muajilmašša. On oikein äijän erilaisie klubija, forumie ta nettišivuja, missä voit paissa lempihahmoloista ta kertuo omie vaikutelmie taikamuajilmašta. Meijän kaupunkissaki ei niin ammuin ilmešty Harry Potter -harraštajien klubi, kumpani keräytyy joka kuukauven lopušša. Ajatuš klubista ilmešty ihan šattumalta. 1. šyyškuuta Kanšallisen kirjašton johtaja pyritti milma järještämäh leikkijä lapšilla. Iče mie oikein tykkyän Potterin kirjoista ta šen vuokši piätin kekšie leikin šen kirjan mukah. Leikissä oli monta vaiheta ta ošallistujien piti vaššata kyšymykših Harry Potterista ta leikin lopušša kerätä kartta. Oli oikein äijän rahvašta ta ajattelima, jotta olis hyvä järještyä šemmoni klubi, klubin järještäjä ta Kanšallisen kirjašton ruataja L udmila Buletsa kerto. Petroskoissa ei niin ammuin ilmešty Harry Potter -harraštajien klubi, kumpani keräytyy joka kuukauven lopušša. Kuva: Ksenija Veretennikova, Oma Mua Näin, 4. pakkaiskuuta 2014 Petroskoissa oli avattu Harry Potterin harraštajien klubi. Klubissa oli pietty jo monta kokoušta, missä potterilaiset kerrottih Quidditchkisan istorijašta ta filmistä enšimmäisen kirjan mukah. Kolmaš kokouš oli viime pyhäpiänä, missä klubin ošallistujat paistih Marod eriloista ta heijän kartašta. Marod erit ollah nellä yštävyä, kumpaset tykätäh šeikkailla. Heilä on oma kartta, missä on merkitty Hogwartskoulun kaikki mukavat paikat. Yštävät keräyvytäh yhteh ta kekšitäh kujiehie, L udmila jatko. Šeuruavalla kertua Potterin harraštajat keräyvytäh 27. šulakuuta. Teemana on taikapuikot ta niijen luatimini. Kiinnoššuš Harry Potterin kirjoih ta filmilöih on niin šuuri, jotta monissa maissa ta kaupunkiloissa keräyvytäh pienen taikurin harraštajat. Joanne Rowling on britanialaini kirjuttaja, kumpani kekši Harry Potterin hahmon ta koko muajilman, missä eletäh nerokkahat taikurit. Šyventyäkšeh omah roolih näyttelijä Daniel Radcliffe (oik.) otti magijan tuntija britanialaiselta illuzionistalta.»»mukavat faktit: ÎÎ Horwarts on ainut koulu Šuuri-Britaniašša, missä opitah taikua. ÎÎ Koulušša ruatau 15 opaštajua, kaikki hyö ollah professorija ÎÎ Harry Potterin muajilmašša joka aškelella šattuu tapuamah kummallisie esinehie, kumpasilla on oma taikavoima. ÎÎ Seljapuikko on tärkein taikapuikko. Legendan mukah še auttau omua isäntyä äšen vaikiešša taistelušša. Još entini isäntä kuolou, niin še šiirtyy uuvvella isännällä ta tottelou vain häntä. ÎÎ Joanne Rowling ta hahmo Harry Potter on šynnytty šamana päivänä, 31. kešäkuuta. ÎÎ Potterin taikamuajilmašša eläy kymmenen drakonilajie. ÎÎ Dumdledor on vanha enklanninkielini šana ta merkiččöy kimalehta. ÎÎ Rowling tuli enšimmäisekši milliarderiksi, kumpani pohattu kirjojen kirjuttamisešta. ÎÎ Vuotena 2008 oli myöty yli 400 miljonie kirjoja Harry Potterista. ÎÎ Filmissä 13-vuotisen opaštujan Moaning Myrtlen roolissa oli 37 vuotini näyttelijä Shirley Henderson. ÎÎ Hairahtus Oman Muan n:s 11 Vahnua kirikkyö elävytetäh Vešlelykses kirjutukses rodih hairahtus. Kirjutuksen kuvas ei ole Georgii Voittajan kirikkö 1950-luvul, ga Pokrovan kirikkö 1940 vuvvel. Kyzymmö andiekse kirjuttajal L ubov Prisoškoval.

11 »»šanašuari «Oma Mua» 2. šulakuuta Kälykset Kaunehen Kotkatjärven rannal järves nouzijan čoman mäin piäl hierun parahal kohtal azetettuloile laučoile puaksuh istutah paginoinke kälykset Outti da Houri. Aigu aijal heijän sydämes kerdyy kaikenmoizii mielii perehis olijois duumis, kudamii pidäy hätkestymättäh kai net sydämellizet mielet toine toizele avata. Täl kerdua Outti hyväs mieles kiirehti ihaškoittua iččeh perehen hyvii sydämellizii dieloloi Houri-kälyle, ku hänettäh ei voi nimidä hyviä ni pahua sydämes pidiä. Outti rubei ihastukses ylbeillen sanelemah omas Peša-poijas, kudai perehenke eläy Petroskoil. Ongo se tozi poigu vai ei nikonzu ei unohta nimis dielos hos hänen eländysijas minussah on 90 kilometrii. Tänä vuonnugi kui ehtinöy oman perehen da ruavonke, minulehäi toi rengin muur oidu, kaksi rengii buolua, rengin must oidu, toizen guarbaluo, ičelleh da vie minuh niškoi kerätä. Se poigaine nikonzu ei istu dielottah, ainos on liikkehel. Minun luo kävves ainos silmäilöy ongo minul kai dielot kunnos. Minä toiči en ni huomua, a hänen silmis ei jiä nimidä unohtuksih. Peša-poigaine ni yhty nedälii ei unohta käymättäh minun luo. Houri-käly kuundeli hänen paginua silmien lipettäjen da harvazeh piästi, ku syväimeh täyttynyöt pitkäzesti ilmupizarehet ičekseh šupettajen onhäi minulgi poigaine, ga häi myös tuleksendelou minun luo buiteku tiijustamah vai sit, konzu minule tuvvah penzii, sit ainos pakiččou vellakse äijän vähän jengua, kuduat joga kerdua jiä jäh maksamattah. Mollembil kälyksil on tozi ailahat yhtel sydämällizesti lämmät toizel kaikin ellendetäh mittuot, ga ku olet muamannu, sit vet tulou tovelleh tirpua nimidä ei nikelle muaniče, kuni avvuttau Jumal tirpua. Nikolai Feklistov, Petroskoi Nareko et keksi»»kerdomus Valentina Libertsova Siidarin ikkunois nägyi, kui Miikul salbai zuavessiloi, iče kodvan kačoi hämäripihah, vikse vuotti mučoidu, kudai jo ei voinnuh tirpua, konzu se vellen kelloine kuuluu. Yhtelläh vuotti. Midäbo nenga hätken? Ga pidihäi brihaččuu kyzellä hyväkse mielekse hos opastundah da nuoreh elaigah niškoi studentuhäi on, vierahal mual, omienke ei puaksuh paginale puutu. A sit häi soitti Miikulale, sit minule. Vastavukset ihan moizet, kui meilegi sinunke. En tiijä, midä sie sinun mužikanke rodih. Mene vai kodih. Nimidä ei roinnuh, vaste näin, kui ikkunan zuavessiloi salbaili. Suurendelehes, vahnanou. Kaikkie hyviä sinule. Prosti, gu aigua kiškoin. Heitä tyhjiä, ei mil. Opii vie kaksi-kolme kerdastu mužikan da omah noumerah soittua nimittumua tolkuu. Davai menemmö yhteh jo ammui loppih, Malahov midä lienne čiimotteli käzii. Nastoi kiändeli opastundukniigan listoi. Läheni aigu mennä kodih ildazele. Olgah, toinah kirjutan nečen kois. Mindähbo et kirjuta. Hos eläkkehel, ga opastaihäi olet, viizahuttu et kaimannuh. Älä vai pahelzu. Mužikku avates uksen kačoi ylen ebäillen. Kusbo sinä olit? Ga Nastoilluo, dielo pidi azuo. Kielastat raukku! Natoi kaiken ehtän iče sinule soitti, voit iče kaččuo mittuine palavu on telefon. Ga etgo voinnuh vastata? Kuibo minä vastuan, gu sinule soitetah! Ga se minä sinule soitin omah kynzitelefonah, gu sen kodih jätin. Pidi tiijustua minun pasportan ozaston koodu, ku täyttiä lippu, kuduan vuoh voibi suaha ammattiliiton sähkökartu, gu huogehembi ostua Petroskoil rohtuo, kniigua, syömisty erähis laukois, kävvä Kalevalakinoteatrah, parikmuaheralluo Petroskoihgo kerävyit ajua? Konzutahto ajammo, ei sil keskie, pädöy kartu Olgah. A minule mindähbo et soittanuh? Kuibo en? Soitin, ga vastah vai otkl čon ili vne zoni deistvija. Kunnebo se sinul joudui? Toinah ikkunanpielele unohtui? Kačos, zar adku loppih, panin rozetkah, a siepäi on pakkunuh, mužikku čökkäi telefonan rozetkah. Sytyi! Tottu sinun zvonkua on äijy. Dai on soitettu Ondrei, Semoi. Midä lienne heile pidänyh, piästin siiriči, pidäy kodvazen peräs soittua da tiijustua Ei pie, hyö minule avvutettih. Ga tolkuta opiimmo sinuu eččie, yksisama et vastannuh. Kuni Alla pani ildastu, Miikul soitti omahizile. Brihat vikse nagrettih, kui tämä tapahtui. Sit stolah istujessah burahtih: Prosti sit, en dogadinnuhes. Olgah, avvuta sit minuu löydiä neče karun ozaston koodu da kirjuttua omah kohtah. Jogo sit huomei voit vediä minuu ruadoh omal ajonevvol? Ga voin, tiettäväine. Tabavuin, tahtoin kielastua, ga iče puutuin viäräkse. Tossupiän, konzu podruugat piästih azetuskohtal mašinaspäi da livuttih školahpäi, Alla Jevgenjevna saneli Anastasija Ivuanovnale dai toizile opastaijile, kuduat puututtih sih rinnal astumah, midä tapahtui illal. Agu oli nagruo! Hyvä vahnanemmo, ga sit uskoi da meni viäräkse, ollus tämä nuorete, sit puuttunus nähtä šiire barhattua. ÎÎ Loppuoza. Algu n:lois 8, 9»»uuttu kiännösty Igor Šaferan Brihačut Täs pakkaine piirdäy st oklah ikkunan figurua, Vai meijän poigažil lämmäs mielytei ištundu. Brihačut, brihačut Mäis viiletelläh lumižes Nu kui teil zaviiduiče et. Jo illačus školan val sit vesselät kuulutah. Enz kerdua neičykkäžih varaten hyö kačotah. Kai lekahtih syväin mun sie, Kui elaigu roinneh teil ies? Gu trubiettih hälytys muas meijän armahimas, Sit jovvuttih brihačut salduatoin rivilöih tuas. Työ lähtettö huomei bojuh, Vai kodih työ hengis tulgua. Myö merilöi mennäh, korgiel lennetäh taivahas Hyö brihaččukybensilmin miehet jo vagavat. Ielleh mendähes vuvvet kai, Meis brihačut oletto ain. Karjalakse on kiändänyh Tamara Saveljeva»»Runuo kilbah valentina libertsova Nimipäivänke! Nimipäiväl hyvitämmö. Oigie hengie malitunke Sydämespäi toivotammo! Elä hätki Jumalanke, Kirikközes ristitty, Kus pyhä nimi annettu, Anhelinke suatettu, Vardoiččijah sivottu. Ičegi gu anheliine, Pie vai oma hengi kunnos, Ristan kaglas kandajaine, Elä tervehyös da ilos! Nakru on kilo voita Natto Varpuni Karjalaiset naiset ollah vesselät. Hyö äijän huumorijuttuja tiijetäh ta ylen makiešti niitä kerrotah. Juttujen šankariloina tavallisešti ollah omat karjalaiset, sussiedat ta lähikylien eläjät. Mie tietyšti tiijän starinoja, šanou jyškyjärviläini Raisa Ribakova, teilä nyt kerron kakši starinua, kumpaset mie kuulin Valentina Karakinalta. Kun myö kävimä Šuomeh, olima karjalan kielen kurššiloilla, ni šilloin Valentina Ivanovna niitä kerto, mie oikein tykkäsin niistä. AA-1 Eli yheššä kyläššä Trohkima akkah kera. A kellä oli omat lehmät, ni heilä tietyšti oli koissa maituo. A kellä ei ollun, ni käytih kyläkauppah maituo oštamah. Kun joka kyläššä oli šuuri navetta, niin šiitä šuorah kauppah tuotih maituo. Kerran šanou akka Trohkimalla, jotta mäne šie käymäh maituo, kun haluon lettuo paistua. Tai läksi Trohkima. Kaupan pihah oli jo keräytyn naisie ta miehie. Hyö šiinä paistih, kerrottih omie ta kylän uutisie. Tai Trohkima niise tuli šiih kuuntelomah ta pakajamah. Kaččou mieš, jotta uittomiehet matatah kaupan kyličči. Tai kuulou, jotta ne paissah keškenäh. Yksi šanou «Mie oššin venehmoottorin», a toini vaštuau: «Mieki oššin moottorin»! Tietyšti uittomiehillä on rahua. Trohkima tuli heijän luokši: Ka miula, kaččuot, niise on moottori. No mistä šiula ois moottori, kun šiula juuri-juuri leipäh ta šuolah rahua riittäy. Ei, kuulkuahan, miula on moottori! Trohkima ei anna periksi. Ka mikä merkki šillä on? kyšytäh miehet. Ka AA-1, Trohkima vaštuau. Miehet ihmettelömäh, kun ei ole konšana kuultu šemmoista merkkie. Še on, kaččuot, ylen hyvä moottori, še AA-1, kehuu Trohkima No mikäš šemmoni merkki on? kyšytäh miehet. Ka Akka Airoloilla Yksin! rupesi nakramah Trohkima.

12 12 «Oma Mua» 2. sulakuudu 2014 Muhahtai! Čeburasku soittau Genale: Gena, meile posilku tuli. Sie on kymmene apelsiinua sinule kaheksa dai minule kaheksa. Sinä lugie maltatgo? Kaheksa da kaheksa on taki enämbi kymmendy! Nimidä en tiijä! Omat kaheksa apelsiinua minä jo söin!»»joudoaigu»»mitä? Konša? Missä?»»Hyvittelyt Kanzallizen teatran foije. Darja Karpovan 100-vuozipäiväkse omistettu ozuttelu Ozuttelijan vuozipäiväkse omistettu fotokuva da dokumentu-ozuttelu. ÎÎ Adressi: Karl Marksin piha, 19 ÎÎ Telefoni: Kanšallini teatteri. Paniikki Näytelmä šuomelaisen draamakirjailijan n e l l ä s pä i v y Miki Myllyahon mukah ÎÎ Adressi: Karl Marksin piha, 19 ÎÎ Telefoni: Kanzalline teatru. Ruma Elza Komeedii ročk-n-roll-stil an mugah. Karjala-ansamblin johtajua, karjalastu Andrei Anisimovua hyvittelemmö vuozipäivänke! Ole tervehen, lykkyy sinule joga ruadoh, lämmitä iellehgi karjalazien syväimii omil tansiloil. Omamualazet ko l m a späi v y ÎÎ Adressi: Karl Marksin piha, 19 ÎÎ Telefoni: Kanzalline teatru. Šampanskoidu! Hedi! Anton Čehovan muhgah luajittu ozutelmu. p i ä t e n n i č č y ÎÎ Adressi: Karl Marksin piha, 19 ÎÎ Telefoni: Kaččokkua Omin silmin nellänpiän, 3. sulakuudu, 9.00 aigua.vedäjänny Marija Filatova. ÔÔ Vanha uuši časoun a. Vuonnizen časounah näh. Luadinuh Natto Varpuni. Vienankarjalakse da suomekse. ÔÔ Monen taidon mies. 2. sulakuudu Suomen jälgimäine karjalaine runonlaulai Jussi Huovinen täyttäy 90 vuottu. Luadinuh Inna Bogdanova. Vienankarjalakse da suomekse. ÔÔ Pimpula, pampula. Lapsile. Mul tfil mu Karjalaine lapsusaigu. Luadinuh Valgien kodine stuudii Jessoilaspäi. Livvikse. ÔÔ Kotikokki. Madeh maidos. Kodikokinnu vepsäläine kirjuttai Natalja Silakova. Vepsän kielel. Programmois on tekstukiännös ven an kielel. Kuvija karjalankielisih poštikorttijloih ta magnittiloih aina piiruštau Anastasija Trifanova. Kuva: Ol ga Smotrova, Oma Mua Äijäpäivä päivän nouštuo»»äijänäpiänä hyvittele omie tuttavie karjalakši, muista työntyä heilä poštikorttija.»»uutuuš Jelena Filippova Poštikorttija ta magnittija karjalan kielellä aina tulou lisyä. Tällä kertua on luajittu poštikorttija ta magnittija Äijäkšipäiväkši. Tänä vuotena Äijänpäivän pruasniekka oikieuškosilla ta luteraisilla, Šuomen puolen karjalaisilla on šamana päivänä, 20. šulakuuta. On tullun aika oštua hyvie lahjoja ta onnitella omahisie ta yštävie karjalan kielellä. Uuvvet poštikortit ta magnitit ollah kahella karjalan kielen murtehella: vienakši ta livviksi. Poštikorttijen ta magnittijen luatimisešša aina auttau taiteilija Anastasija Trifanova. Hänen käsiala ta mualuantatapa on tuttu monella. Šanomma šuuret passipot Nastjalla. Uuvvet poštikortit ta magnitit voit oštua Oma Muan -toimitukšešša. Toimitukšešša myötävänä on muitaki poštikorttija ta magnittija. Kohta tullah toiset šuuret pruasniekat: Tuatonmuanpuolistajien ta Naisienpäivä. Onnitelkua omahisie Kuldazele -poštikorttiloilla. ÎÎ Oman Muan adressi: ÎÎ Petroskoi, Titovan katu, 3 ÎÎ Huonehet 102, 109 Lisyä tietuo telefonissa: Karjalan kielen opastajua, kotkatjärvelästy Ol ga Nikitinua hyvittelemmö roindupäivänke! Ozua sinule, perehsobuu, da tervehytty. Suurembua palkua da tolkukkahii opastujii. Rua iellehgi muamankielen hyväkse. Omamualazet Lämpimät šyntymäpäiväonnittelut piäjärveläisellä Olga Grigorjevalla. Toivotamma šiula pitkyä ikyä, lujua tervehyttä ta kaikkie hyvyä elämäššäš. Tovarissat»»Siänennustus Petroskoi Anuksenlinnu Priäžy Koštamuš Kalevala Louhi yö päivy yö päivy yö päivy yö päivy yö päivy yö päivy 03 / / / / / / / Peruštajat: Oma Mua Karjalan rahvahan lehti Peruššettu kešäkuušša 1990 Karjalan tašavallan Lakijenhyväkšymiskokouš, Karjalan tašavallan hallituš, Karjalan Rahvahan Liitto ta kuštantamo Periodika Piätoimittaja Natalja Anatoljevna Sinitskaja Julkaisijan ta toimitukšen ošoite: Titovinkatu 3, Petroskoi, Karjalan tašavalta ÎÎ Tel: (814-2) ÎÎ omamua@mail.ru Internet: Julkaisija: ÎÎ Karjalan tašavallan autonomini laitoš Periodika-kuštantamo ÎÎ Painettu Verso-kirjapainošša, , Petroskoi, Varkaukšen rantakatu, 1a ÎÎ Lehen on rekisteröinyn Venäjän Federatijon Kirjapainoalan komitietta ÎÎ Rekisterinumero Indeksi ÎÎ Allakirjutettu painettavakši 03(1193) čuasu ÎÎ Painoš 500 ÎÎ Tilauš 250 ÎÎ Hinta 20 rpl Redizaini Fenomen-mediajoukko (Piiteri) On otettu: