Voittajien keskes vieljärvelästy rahvastu

Transkriptio

1 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 01 (1039) Pakkaskuun 12. päivy 2011 ÔÔ Kyzymys karjalan kieles Suomen parluamentas s. 2 ÔÔ Älä, Maikki, vähättelei, älägo suurendelei s. 3 Liza Spitsina sežo sai lahjan Oman Muan da Vienan Karjalan piätoimittajien Jelena Migunovan da Ol ga Melentjevan käzis. Kuva: Rita Kemppainen, Oma Mua Voittajien keskes vieljärvelästy rahvastu»»kolme Oma Mua -lehten tiluajua sai lahjat arbajazis Jelena Migunova Mennyt vuvven lopus Oma Mua -lehten toimitukses piimmö arbajazet meijän lehten tilua jien keskes. Mustoitan, ku lugijal pidi tilata lehti vuvven 2011 puoliškole da työndiä kuitti libo kupon. Täl kerdua arbajazih yhtyttih vieljärveläzet, jessoilčat, veškelčät, tuuksilazet da alavolazet, kudamat tilattih lehti silloi, konzu Oman Muan toimittajat käydih nämmih kylih tiluandukampuanien hantuzis. Talvikuun 27. päivässäh keräimmö kaikkiedah 60 kuittii. Avvuttamah meidy arbajazis tuli tyttöine Liza Spitsina. Häi otteli kuittii komšazespäi. Kuv veskymmenes tiluajas lykysti kolmele. Litrahizen termosan sai Petroskoin yliopiston nelländen kursan opastui Aleksandra Zaitseva. Seinyčuasut panou oman fatieran seinäle Anna Stanislavova Vieljärvespäi. Ei pie varata pimiel pihale mennes Vieljärveläzet Anna Stanislavova (hur.) da Matr ona Dorofejeva suadih omat lahjat ihan Uuttu vuottu vaste. Kuva: Jelena Migunova, Oma Mua vieljärveläzel Matr ona Dorofejeval, häi sai arbajazis suuren 18-diodizen fonarin. Hyvittelemäh meijän Vieljärven kylän voittajii lähtimmö Priäžän piirih ihan Uuttu vuottu vaste. Anna Petrovna Stanislavova ei ole ammuine lehten tiluaju. Häi hämmästyi lahjale: En ni smiettinyh, ku voin suaja moizen hyvän lahjan, sanou Anna Stanislavova, ammui jo tahtoin ostua seinyčuasut, ga kuito aigua ei olluh, nygöi, kačo, sain taki, nagrau naine. Toine vieljärveläine Matr ona Dorofejeva on alalline lehten lugii, ga häigi hämmästyi, konzu tiijusti, ku puutui voittajien joukkoh. Nygöi tottu ei pie ehtäl varata pihale mennä moizen fonarinke, passibo suuri, kiitti meidy naine. Kolmas voittai Aleksandra opastuu karjalan kieleh Petroskoin valdivonyliopistos. Häi enzimäzes kursas tiluau Omua Muadu : Iellehpäigi rubien tiluamah lehtie, sanou neidine. Se äijäl avvuttau minuu opastujes. Vie kerran hyvittelemmö voittajii da potakoičemmo kaikkii karjalazii olemah lehten lugijoin da tiluajien joukos. ÔÔ Kieli ainos pidäy olla nägevis s. 4 Joga teijän mieli on tärgei meile Jo kaksikymmen vuottu on mennyh sit päiväs, konzu Oma Mua -lehten enzimäine noumeru piäzi ilmah. Se oli suuri tapahtumu, suuri suavutus kaikile karjalazile. Tämä 2011 vuozi da tämä pakkaskuun päivygi, uskommo, jiäy mustoh. Hyvät lugijat, työ piettö käis korgeitazostu lehtie, kudai vastuau kaikkii nygyaigazien lehtien vuadimuksii. Paiči lehten suurendamistu myö piätimmö kogonah muuttua sen ulgonpäi. Uvven dizainan meijän lehten niškoi luadi piiteriläine Fenomen-mediajoukko. Liženi meil toimittajua, meil ollah nygöi omat toimittajat Priäžän da Anuksen piirilöis. Endizelleh vuotammo kirjutuksii teisgi, hyvät lugijat da kirjuttajat. Tahtommo tiediä teijän mieldy uvvistettuh lehteh näh. Kaikin yhtes myö voimmo luadie, ku lehtes olis hyviä lugemistu. Oma Mua -lehten toimitus

2 2»» rahvahalline poliitiekku Kyzymys karjalan kieles Suomen parluamentas Martti Penttonen Suomen parluamentas deputuatat voijah ezittiä halličuksele kirjalline kyzymys halličuksen toimehis. Sen toimialan ministral on kolme nedälii aigua vastata kyzymykseh. Moizii kyzymyksii vuvves ezitetäh nenga tuhat. Harvah net kerras vaikutetah, a net ližätäh painehtu zakonanluajindah da soveldamizeh. Puaksuh ministru vaiku allekirjuttau ministerstvan virguniekoin kirjutetun vastavuksen. Ligakuus Jacob Söderman da seiččie muudu deputuattua ezitettih halličuksele kyzymys: Ongo halličuksen tarkoituksennu tarkistua nygösty kielizakonua kanzallizien vähembistökielien stuatusan selvittämizekse? Suomen konstitutsies sanotah, ku Suomen kanzalliskielet ollah suomi da ruočči. Midä tämä terminy tarkoittau, sidä ei sellitetä, a suomel da ruočil ollah yhtenjyttymät, tävvet oigevuot. Konstitutsien mugah saamelazil kandurahvahannu, čiganoil da toizil on oigevus ylläpidiä da kehittiä omua kieldy da kultuurua. Saamelazien oigevuksis käyttiä omua kieldy virastolois on oma zakon. Tämän virkehen voi ellendiä, ku karjalal on samat oigevuot gu saamel. Yksielpäi virkeh andau ellendiä, ku kandurahvanannu olendal olis merkičysty, toizielpäi karjalastu kandurahvastu ei ni mainita. Enne vuottu 2009 karjalazii suomelazes zakonansistiemas vouse ei mainittu. Silloi annetus prezidentan käskys muutettih tekstu Suomi soveldau peruskirjan kohtii... čiganoin kieleh da toizih ei-alovehellizih kielih muga ku nygöi sie lugou...čiganoin kieleh, karjalan kieleh da toizih... Juridizestihäi ni mi ei muuttunuh, a karjalan kieli nygöi muga kui on olemas. Kirjallizen kyzymyksen perustehennu on, ku käskyn andamizen jälgehgi eri ministerstvoin virguniekat täs mainitah oigevusministerstvu, opastusministerstvu da sotsialu- da tervehysministerstvu ellendetäh karjalan kielen stuatussua eri taval. Yksile karjal on samanarvoine konstitutsies mainitun saamen kel, toizile karjal on kui mitah ei vähembi 120 muahmuuttajan kieles. Virguniekoin keskes vikse on vie niidygi, kudamien mieles karjal vouse ei ole kieli. Kielen stuatusas rippuu, mittustu valdivonabuu kielen da kultuuran kehittämizeh voi suaha. Sendäh ministrua kyzytäh selgeittämäh kielizakonua. Vastavukses oigevusministru ezmäi kiittelöy konstitutsiedu sit, ku suomen, ruočin, saamen da čiganoin kielien ližäkse tarkembi luvettelemattah on mainittu, ku toiziengi kielien pagizijoil on oigevus ylläpidiä da kehittiä omua kieldy da kultuurua. Sen jälgeh häi mainiččou, ku mugai hyö oigevusministerstvas kannatettih prezidentan käskyy, ga hyö oldas tahtottu luvetella toizetgi kielet, kudamat mainitah Suomen raportas Jevroupan Nevvostole. Kielizakonan tarkendamizes ministru sanou, ku Suomen zakonois ei ole kattajua luvetteluo vähembistökielis, a pidäy kaččuo, mit kanzoinvälizet sobimukset koskietah Suomie. Olis vaigei piättiä, mit kielet otetah luvetteloh da midä oigevuksii niilöile annetah. Sežo kunnile ei pidäs lad d ata ližiä vellallizuksii da eigo ni lövvy kielii pagizijoi ruadajii. Oigevusministerstvu kannattau kielistrategieloin da toiminduohjelmien luadimistu. Omas puoles ministerstvu uskaldau jullata 2011 parlamentuvalličendoin tiijot karjalakse. Vie häi sanou, ku kielioigevuksien todevuttamine on pitkäle miettii ruado. Muga ongi virguniekat ei ruveta tariččemah valdivon resursoi, ku karjalazet iče ei oldane aktiivizet. Voi sanuo, ku ministerstvan vastavus deputuatoin kyzymykseh oli ei. Vaikutelmakse ministerstvan vastavukses roih, ku sie ei olla ajatuksenke lugiettu, midä tarkoittau Jevroupan Nevvoston vähembistökielien peruskirju, kudaman Suomi on hyväksynnyh. Sežo ei ole lougiellistu kandua, mit ollah Suomen kandurahvahien kielet da mindäh niidy pidäy kannattua. Borču konstitutsien da kielizakonan muuttamizekse jatkuu. Vastavus Vladimir Zorinan kel oli järjestetty Rahvahallizen poliitiekan komitietan spetsialistoin da Yhteiskunnallizeh kamarih kuulujan Zinaida Strogalščikovan väil. kuva: darja trofimova Vladimir Zorin: Ven an rahvaskunnan samažuon kehittämine ei voi olla tiel ristikanzan etnokultuurizele omaničentunnole Jelena Migunova Talvikuun lopus Petroskoile käi Ven an tiedoakadeemien Etnogruafien da antropolougien instituutan johtajan sijahine Vladimir Zorin. Professoru Zorin on Ven an nygyaigazen rahvahallizen poliitiekan alan tundiettu spe tsialistu, poliittizien tiedoloin douhturi. Vuozinnu häi oli Ven an Federatsien Rahvahallizen poliitiekan ministrannu. Petroskois Vladimir Zorin vastavui yhteiskunnallizien liittoloin rahvahienke. Pagin oli Ven an kanzalazen rahvaskunnan kehittämizes, Kogo Ven an rahvahan lugemizes da etnokultuurizes samažuos. Ven a oli dai ainos jiäy muakse, kus eläy äijy rahvahallizuttu. Ven an muan megatrendannu on se, ku myö ainos tahtoimmo säilyttiä tämän moniluaduzuon. Monet Jevroupan muat pitkän aigua oldih monorahvahallizinnu. Germuanies vie 1946 vuvvel eli 90% etnisty nemsua, Fransies 80%. Konzu Jevrouppu pidäy paginua rahvahallizes poliitiekas, se merkiččöy, ku pagin on kogo muan rahvahas. Konzu sanotah rahvaskundu, sežo merkitäh kaikkii eläjii. Meil käytetäh sanua rahvahalline, konzu pagin on kui kogo Ven an rahvahas, mugai silloi, konzu paistah rahvahan etnokultuurizis eričyksis. Nevvostovallan romahtuksen jälles rippumattomat tazavallat, valdivot ruvettih kehittämäh omua samažuttu. Ukrainal eletäh ukrainalazet, Estounies eestiläzet, da muga ielleh. Ven algi ammui pietäh paginua kogo Ven an kanzalazen rahvaskunnan kehittämizes. Vie Boris Jeltsin prezidentannu olles rubei sanomah Ven an eläjii rossijane. Ga vaigei on kehittiä mostu Ven an kanzalastu rahvaskundua, ku rahvahas vie eläy musto sih näh, konzu Nevvostovallan aigua kaikin oldih yhty kanzua, nimi kudamal oli sovetskii narod. Silaigua kanzat ei kehitytty, rahvahallizii kielii harvah kus opastettih školis. Sentäh rahvas varatah, ku uuttu kanzua, Ven an yhtehisty kanzalastu rahvaskundua, kehittäjes valdivo uvvessah ei unohtas rahvahan etnizes puoles. Konzu paistah nygyaigazes entokultuurizes poliitiekas, ainos pidäy mustua, ku Ven an Federatsien kanzalline rahvaskundu voi kehittyö vaiku muan etnokultuurizen Ven an Federatsien kanzalline rahvaskundu voi kehittyö vaiku muan etnokultuurizen moniluaduzuon pohjal. moniluaduzuon pohjal, sellittäy Zorin. Zakonasgi on kirjutettu, ku virgumiehel pidäy tiediä da kunnivoija sen rahvahan etnizii eričyksii, kultuurua, perindyö, kenen alovehel häi ruadau, mustoitti professoru. Ven an 237 kieles jo 40 ollah häviemäzilleh. Nygöi pietäh paginua sih näh, kui olis ottua käyttöh alovehellizien kielien hartii Ven an Federatsieh näh. Hartii on allekirjutettu, ga ei ole käytös, ku ei ole luajittu zakon. Vladimir Zorin on varmu, ku tämän hartien avul vois todevuttua monikielizyön kannattamizen programmu meijän Ven an muas da ruveta säilyttämäh häviemäzilleh olijoi kielii. Vie eräs kyzymys vaivuau rahvahallizii liittoloi alovehien suurendamine. Erähät poliitiekat ollah sidä mieldy, ku kaikkiel pidäy luadie guberniet kui tsuarin aigua. Anna la kai alovehet ollah yhtenjyttyzet. Ga net poliitiekat unohtetah, ku tsuarin aigah, sanommo, Suomel, Polšal oldih omat seimat, omat kielet, konstitutsiet. Suomi vuvvennu 1913 ezityi Olimpiiskoloil kižoil iččenäzenny muannu. Buhara oli musul manskoi linnu, kunne ei suannuh piästä muun uskon ristikanzale, tsuarilegi Nikolai Toizele. Häneh niškoi oli nostettu dvorču Buharan lähäl da häi vaiku loittonsah sai kaččuo linnua. Kai nenne muat kuuluttih Ven an Impeerieh, lujoittau Zorin. Ven an Federatsien alovehel eläy 182 kanzalizuttu, paistah 237 kielel, kudamis 44 ollah täyzipädözii, muailman tazozii kielii. Kolmelkymmenelkaheksal kielel pietäh opastustu školis, ainehennu opastetah 78 kieldy, 61 kielel pietäh tv- da raadivo-ohjelmii. Viijelkymmenel yheksäl kielel piästäh ilmah lehtet, žurnualat da kniigat, 30 kielel on valdivolline stuatussu. Ven an monikultuurizus da monikonfessionualizus on muan tärgevin innovatsiiresursu, elokkahuon da kultuurizen kehityksen da kazvon lähteh. Ristikanzan etnokulturine omaničentundo on Ven an rahvaskunnan samažuon tärgevin puoli. Omii mielii kirjutakkua

3 »»tazavaldu Nerokkahimat suadih stipendiet 3 Ol ga Smotrova Mennyön vuvven lopus Karjalan nerokkahimat nuoret suadih stipendiet parahis tuloksis intellektualizes da yhteiskunnallizes ruavos, sportas da taidoalas. Stipendiet annettih Nerokkahat nuoret -programman hantuzis vuozikse Karjalan opastusministerstvas piettih nevvottelu, kus šeikuittih kelle andua stipendiet. Kaikis 109 nerokkahas nuores vallittih vai 30. Stipendiedy maksetah kerran vuvves Karjalan tazavallan b udžietaspäi, sen miäry on rubl ua. Hyvittelemäh nuorii tuldih Petroskoin valdivonyliopiston johtai Anatolii Voronin, Taidomuzein johtai Natalja Vavilova da opastusministran sijahine Irina Petel ajeva. Stipendien sai 17 brihua da 13 neidisty Belomorskan, Kemin, Kondupohjan, Lahdenpohjan, Karhumäen, Segežan, Sortavalan piiris, myös Petroskois da Kostamuksespäi. Enimät heis ollah vuodizet. Nuorimal tyttözel on vai 11 vuottu, häi opastuu jo kuvvendes kluasas Lahdenpohjan muuzikkuškolas. Voittajien joukkoh piäzi äijy nuordu, ket opastutah ližäopastuslaitoksis: taidokeskuksis, sportuda muuzikkuškolis. Tamara Ščerbakovan (hur.) da L udmila Aleksejevan luajittu kirju on kaksikieline. Kuva: Nikolai Abramov Lugiettavua löydyy kaikile Ol ga Smotrova Tatjana Mehnina (hur.) on suannuh Robert Roždestvenskoin, Marija Bobina Juakko Rugojevan stipendien. Älä, Maikki, vähättelei, älägo suurendelei»»mennyt vuvven lopus juattih stipendiet nuorile kirjuttajile Santtu Karhu Juakko Rugojevan nimine valdivonstipendii annettih Marija Bobinale, karjalazele neičykkäzele Anuksespäi. Vai voibigo händy sanuo oigiekse anukselazekse, ku neičyt on elänyh sie vaigu 12 vuottu da sit lähti Anuksespäi Apatiittoih perehen erottuu? Minus nähte ga pidäy, suau da voibi sanuo anukselazekse da Juakkogi olis vai käzii taputannuh moizele valličendale. Mindäh sendäh enzimäzekse häi on Kevään lapset bändin pajattajan Oleg Bobinan (Olli Nannulan) tytär, toizekse häi on paissuh karjalakse oman tuattah kel karjalan da suomen segakielel lapsennu, eigo häi huijustele sanuo iččiedäh anuksenkarjalazekse nygöi da vie kaiken ližäkse nimittäy iččiedäh sille ilmale mennyön tatan lembinimel Nannulan Maikikse, eigo Mašakse ven an tabah. Tämä Ven an Pohjazen kazvatti kirjutti oman enzimäzen kerdomuksen jo 15 vuodehizennu ven akse, ga juuret yksikai viettih Maikki järilleh Karjalah opastumah Petroskoin valdivonyliopistoh, kus häi rubei kirjuttamah livvikse runuo da muudugi korvan tagan piettyy tekstua. Lugijat annetanneh minul valdu mustoittua kaikil enziaskelet ollah hizelöt da höžäköt, älä, Maikki, vähättelei, älägo suurendelei liijakse! Musta oma iče da lykkyy Sinule täs ruavos gu jiännet tälle alale, tunzin minägi Juakon dai tämän samazen häi minulegi kerran sanoi! Iel mainitun jatkokse... Lähtin sit muite joudaval aijal kaččomah internettah, mi se moine stipendii ollou da äijängo valdivo andau karjalazele omassah (kenen oman?) kultuuran kannatuksekse. Mustanetto Työgi, hyvät lugijat, ku toizen taguttu ei pie kaččuo ga yksikai menin, näitgös, ku pete vedi... Robert Roždestvenskoin da Juakko Rugojevan stipendiet juatah opastujile da sen summu on 15 tuhattu rubl ua nygözet 330 euruo... Suaugo sidä stipendiekse sanuo? Minus ga tai summu on pakičuspalaine da sen nimekse on pandavu abudengat libo apurahat. Ken ehtinöy pakita, se suau. Mugahäi vai kui? Lähtin sit uvvessah internettah eččimäh stipendii-terminua... Ahaa... Oxford-yliopisto... annetah kahtekse libo kolmekse vuvvekse opastujan oman piän elättämizekse. Sit meijän Maikki onnuako järenis moizel valdivon stipendiel kahtes vuvves! Ga jiägäh neče terminoin viärändämine korgieloin herroin niškah... Omii mielii kirjutakkua Mennyt vuon, 29. talvikuudu Petroskoin ozutteluzualas Rahvahallizen poliitiekan azieloin valdivonkomitiettu pidi jogavuodehizen literatuuru- da muuzikkuillačun. Pivos eziteltih kai uvvet kniigat da pajodiskat, kudamat nähtih päivänvalgien vuvvel Mennyt vuon komitietan kannatuksel ilmah piäzi läs kymmendy kniigua. Karjalakse luajittih Galina Lettijevan Tule pakinoilla -paginsanakniigu da lyydiläzen kirjuttajan Miikul Pahomovan Ukon bembel -runokogomus. Vepsäläzet suadih vepsäläs-ven alaine sanakniigu. Sen luadijannu on Nina Zaitseva. Uuzi sanakirju on piästetty ilmah Periodika-julguamon da M.A. Castrenin Seuran kannatuksel. Uuttu karjalan- da vepsänkielisty lugemistu tuli lapsilegi. Livgiläine Tamara Ščerbakova da vepsäläine L udmila Aleksejeva omih varoih luajittih An oile da Ven oile armahile vunukoile -kniigu. Kniigas on kirjuttajien nellikymmen runuo da kerdomustu karjalakse da vepsäkse. Tamara Ščerbakova yhtes suomelazen Marjukka Patrakan kel luajittih vie eräs kirju lapsile Marjuškan ilot. Periodika-julguamo yhtes Juminkeko-fondan kel mennyt vuon piästettih ilmah Juakko Rugojevan Metsällä korvat järvellä silmät da Leo Helon Etsijän laulu. Periodikan redaktoru Jelena Barbašina löyhki vie yhtel uvvel kirjal. Tämän vuvven allus nägöy päivänvalgien Dmitrii Moskinan da Tatjana Jaškovan kniigu rahvahallizih tyttilöih nähte. Lugiettavua piäzi ilmah ven an kielelgi. Komitietan kannatuksel nähtih päivänvalgien Jevgenii Klementjevan Ven an suomelazet -kniigu, Tatjana Titovan Mojo pomorje da Karjalan Tazavallan 90-vuozipäiväle omistettu kniigu. Literatuuruillaččuh tulluzil rahvahil oli kyzymysty sih nähte, mindäh uuzien kniigoin joukos ei ole ven alas-karjalastu sanakniigua, sidähäi jo ammui kaikin vuotetah. Kniigan painattajat mindählienne kniigua ei ehtitty luadie aigoinaijal. Livgiläzen Il l u Mošnikovan suarnoigi uskaldettih piästiä ilmah, ga ei vie painettu. Se tuaste on julguamoloin viga. Illačus ezitettih Anna Tulla da Noid -pajojoukkoloin diskoigi. Vepsäkse pajattamah tuldih Ol ga Terehova da Nadežda Šudegova. Kuva: Nikolai Abramov

4 4»» oma kieli, oma mieli»»uuzi vuozi Pakkasukko pagizi karjalakse I pieni kando rien kumuau. Igä elä, igä opastu. Kielipezän lapsile pidäy nähtä, ku kieli, kudamah hyö harjavutah, on nägevis. Samat paijat Martti Penttonen lahjoittau iččeh luajitun kilvan voittajile.... Kanzallizes teatras Ol ga Žarinova Pyhänpiän, 26. talvikuudu, Kanzallizes teatras uvvessah sai kuulta karjalan kieldy. Enzimästy kerdua lapset, ket opastutah karjalua kerryttih teatrah, kus heijänke pagizi karjalaine valgeipardu Pakkasukko. Petroskoin pienet karjalazet: päivykoin n:o 56 da kielipezän kazvatit, suomelasugrilazen školan opastujat yhtes opastajienke da vahnembienke pyörittih kuuzahazes ymbäri, pajatettih da kižattih. Hyvä mieles oli nähtä Kotkatjärvengi tyttözii da brihaččuzii. Lapset rakkahal saneltih runuo da pajatettih karjalan kielel. Pakkasukko hyvitteli lapsii da vahnembii karjalakse, lahjoitti n amuu da toivotti ozua da lykkyy. Kučui pruazniekkah lapsii da vahnembii Itämerensuomelazien rahvahien liigu. Uskommo, tulien vuon lapsii liženöy da suau nähtä karjalaine Uuzi vuozi. Himoittas kiittiä Kanzallizen teatran piälikkyö Arvid Zelandua kannattamizes da toven karjalastu Pakkasukkuo Vladimir Matvejevua. Petroskoin kielipezän lapsile paijat roittih hyväkse Uvven vuvven lahjakse. Kuva: Martti Penttonen Lapset pyörittih kuuzahazes ymbäri, pajatettih da kižattih. da kielipezäs Jelena Migunova Mennyt vuvven lopus karjalankielizeh kielipezäh, kudai toimiu lapsien päivykois n:o 20 hyvittelemäh lapsii da heijän vahnembii Uvven vuvvenke tuli livgiläine Pakkasukko. Kazvatit saneltih vahnušile runoloi karjalakse da hol aitettih karjalankielizii pajozii. Ei varattu lapset pakkastu, konzu Pakkasukko kylmätti da jiävytti lapsien nenäzii, korvii, käbäzii. Lapset vesselästi nagrettih, konzu Pakasukko muutti heidy elättilöikse, a sit kavotti oman kindahan da ei voinnuh löydiä sidä. Lapset avvutettih Pakkasukole eččie huavuo lahjoinke, kudaman vahnušši unohti meččäh. Suuri lahjuhuavo löydyi taki kivoksis da lapset suadih omat lahjat. Lapset jo äijän ellendetäh karjalakse, sendäh tahtoimmo, ku Pakkasukko pagizis lapsienke karjalakse, sanou lapsienkazvattai Mirja Hotejeva, uskon, ku karjalankieline Pakkasukko roih meijän kielipezän hyväkse perindökse. Iče Mirja oli lumiukonnu da sežo pagizi karjalakse. Vahnembilgi moine karjalakse pagizii Pakkasukko oli mieldy myö, hos i ei ellendetty kaikkie, midä häi sanoi, ga mielihyväl kačottih, kui lapset ozutetah Pakkasukole omii kielineroloi. Brihačut suadih Pakkasukon käzis mašinazet, neičykkazet hebozet. Kieli ainos pidäy olla nägevis»»uvvekse vuottu kielipezän lapsile lahjoitettih paijat, kudamih on kirjutettu sananpolvie karjalakse Jelena Filippova Uuttu vuottu vaste parratoi pakkasukko, nenga iččiedäh sanoi Kuopion yliopiston professoru Martti Penttonen, kävyi Petroskoin päivykodih n:o 20. Sit päivykois jo tostu vuottu ruadau kielipezäjoukko, kudamas lapsien kel paistah karjalakse. Suomen puolen karjalaine Martti Penttonen ei tulluh tyhjin käzin päivykodih, hänel keräl oli ynnälline huavo lahjua. Kielipezän kazvattiloile Martti Penttonen andoi lahjakse čomat paijat, kudamih on kirjutettu karjalastu sananpolvie. Niilöis luvet: Igä elä, igä opastu, I pieni kando rien ku muau. Kielipezän lapsile pidäy nähtä, ku kieli, kudamah hyö harjavutah, on nägevis, ku ei heijän joukos vai sidä tietä da malteta. Nämä paijat, net ollah mustua, ruskiedu da sinisty värii, on ombelutannuh kinnermägiläine Ol ga Gokkojeva. Ližäkse inehmizen väil on suadu mustat sumčatgi, niilöih myös on kirjutettu karjalastu sananpolvie. Jo mondu vuottu ruadau Martti Penttozen luajittu opastajat.net -saitu. Saital on karjalan kielen kielioppii, harjoitustu da lugiettavua karjalakse. On saital oma fourumu, kus paistah karjalazien dieloloi. Kehittäzimmö karjalazii vai aktiivizembah käyttiä tädä internetresursua. Minule tuli mieleh luadie nämä paijat da sumčat. Martti Penttonen kannatti minuu täs ruavos. Sumčih otimmo hänen saitan (toim. www. opastajat.net) piälimäzen sivun piirustukset. Niilöin luadijannu on suomelaine Maria Kähäri, sellittäy Ol ga Gokkojeva, tänäpäi naine eläy Suomen puolel. Mainitun saitan käyttäjät jo ostettih ičelleh paijat da sumčat. Suomen puolel niilöi suau ostua Karjalan Kielen Seuran toimistos Jovensuus. A lapsile paidoi lahjoitetah Uvvekse vuottu, meijän da Suomen Nurmeksen kielipezien lapset jo suadih net. Ol ga Gokkojeval on mieles vie lahjoittua niilöi Vieljärven školan enzimäzen kluasan karjalan kielen opastujile lapsile. Samat paijat Martti Penttonen lahjoittau iččeh luajitun kilvan voittajile. Mies tuliel huavuau pidiä kirjutuskilbua opastujien keskes. Sen teemakse pädis Minun karjalaine paginkanzu. Lapset dai nuoret voidas kirjuttua niilöis ristikanzois, kenen kel hyö paistah karjalakse. Se vois olla heijän muamo libo tuatto, buabo libo died oi, kentahto omis da dovarišois. Martti Penttozel on mieles pidiä kilbu tämän vuvven talvel da keviäl. Joga školan parahan kirjutuksen kirjutannuh Ol ga Gokkojeva da Martti Penttonen (kuvas) yhtes mietittih tuommozien paijoin da sumčien luajindua. Kuva: Rita Kemppainen, Oma Mua suau Martti Penttozes sen samazen paijan. Kehittäzimmö kaikkii opastujii yhtymäh kilbah, omat kirjutukset työndäkkiä Martti Penttozen sähköpoštale: penttone@cs.uku.fi libo kirjazennu adresile: Martti Penttonen, Kotkankallionkatu, 3 A Kuopio, Suomi Mustakkua kirjuttua oma korgevus, ku paidu pädis teile, da kirjuttakkua, mittuine paijan väri, sinine vai ruskei, on enämbäl teile mieleh.

5 »»eloksen hetket 5 Hyväs kannos hyvät vezatgi kazvetah»»kylän elostu Natalja Judina Hyvä uudine tuli Anuksen piirih Uuttu vuottu vaste: kuujärveläzien Natalja da Andrei Plečovien pereh sai Karjalan tazavallan piämiehen jogavuodizen Priznanije-palkindon. Tämä palkindo annetah lujis perehvälilöis, tervehes eländytavas da hyväs lapsien kazvattamizes. Kaikin, ket tietäh Plečovien perehty, ebäilemättäh sanotah, ku ei sudre palkinduo annettu juuri heile. Natalja Viktorovna opastui keittäjäkse Petroskois, sen jälles lähti ruadoh keittäjäkse Kuujärven školah, myöhembi sit samas školas ruadoi jo sekretarinnu. Andrei Jevgenjevič opastui trahtoristakse Anuksen opistos n:o 2. Nygöi mies ruadau ekskavuatorščiekannu. Kyläläzet sanotah, ku Natalja Viktorovna on ylen nerokas inehmine, hyväntahtoine ristikanzu da rahmannoi emändy. Hänen ukkohgi on moine: ruavonsuvaiččii, ei ole hänel»»pyhät da arret Ol ga Ogneva Tulou talvi tahtomattah, proidiu kezä nägemättäh. Kezäaigu on lyhyt aigu, talviaigu on pitky, köyhäl paiččegi. Synnynaigu. Rastavan da Vieristän välisty aigua, kudai kestäy 12 päiviä, livgiläzet sanotah synnynmuanaijakse libo synnynaijakse. Synnynaigua arbailtah tuliedu elaigua, sulhastu da käveltäh smuutannu. Synnynaigua ku on huvveh puulois, sit roih leibyvuozi. Synnynmuanaijal jumal me - čän huuvehutti, hyvä vuozi roih. Ku olis meččy huurdehes synnynaigua, sit olis vil l an terä parembi. Ku synnynaigua on taivas tiähtes, roihes hyvä gribavuozi da greččuvuozi. Synnynaigua gu puut on huurdies, sit kezäl kärvästysaigu on tyyni da lämmin. Synnynaigua ei sua pestä sobua, eigo kuadua ligavezii muah. Synnynaigua ei sua vediä pihale hiildy da kegälehii, ku ei kezäl olis tulipaluo. Vie täh aigah ei sua sordua nogie savutruvas, eigo sua kezrätä da lammastu keritä. Plečovien perehes on kaksi omua lastu da nelli ottolastu. kuva: natalja judina, Oma Mua Synnynaigua ei sua liikuttua meččiä. Tuorehtu puudu ei sua mečäs ottua, vai hongua voibi ottua. Erähis kylis kieltih menemäs meččäh kirvehenke da kuadamas puuloi, ku hukat kezäl ei koskiettas karjua. Synnynmuanaigua ei sua mainita kondiedu. Ku maininnet, sit se pahembah ahtistau karjua kezäl. Synnynaigua ei sua mainita ni kondiedu, ni hukkua, eiga kezäl mečäs vastah tullah. Synnynmuanaigua syndy mual kävelöy, 12 yödy on muan piäl. Syndyy nähtih buito ennevahnas, matkai kui heinysuatto mustu libo kui čingoitettu hursti mual lendi peldoloi myö. Kykkyizilleh syndyö kuunnellah, pyhkimel katetah, yksi čuras seizou šiižman kel, sit ei syndy koske. Synnynaigua nuorižot käveltih smuutannu. Nuoret kerävyttih joukkoh da šuorivuttih nenga, ku heidy ei suas tuta. Tytöt šuorivuttih brihoikse, brihat tyttölöikse, rožat peitettih. Pertih nostuu smuutat pläšittih, puaksuh heil oli soitto keralgi. Ku taloin ižändät lienne ruvettu pagizuttamah smuuttii, ga hyö vastates muutettih iäni, ku heidy ei tundiettas. Smuuttii ei suannuh olla laskemattah pertih libo koskie heidy, tulgah pertih hos verivi- pahua neruo. Mies suvaiččou ruadua tehniekänke, mečästiä da kävvä kalah. Plečovat kazvatetah kahtu poigua: Andrei on jo 19-vuodine opastui, F oudoral on 14 vuottu, häi vie opastuu školas. Plečovien pereh ozuttahes ihan tavallizekse, ga ei se ole muga: paiči omii poigii perehes kazve- Karjalaine rahvahankalendari tah nelli ottolastu: 14-vuodine Maksim, kaheksavuodizet Kol a da An a, da Il l u, kudamal on vai seiččie vuottu igiä. Kaččomattah sih, ku lastu perehes on äijy, vahnembat suvaijah heidy kaikkii. Plečovil on suuri kodi, kus viet dai lämmitys ollah, harvah kel moine kodi kyläs on. Pihas on suuri ogrodu. Kai kodiruavot Plečovat luajitah yhtes, toine tostu avvutetah. Lapsil perehes on hyvä eliä, heil on äijy dovariššuagi. Urokoin jälles lapset kävväh sektsieloih, An a mielihyväl kävyy harjoittelemah kylän kultuurutaloih, kus oppiu iččie artistan roulis. Kezäl da sygyzyl tuatto poigienke mečästetäh, kävväh gribah, muarjah da kalah nenga Andrei Jevgenjevič harjaittau brihaččuloi olemah tozi miehinny. Kezäl, joudaval aijal lapset vahnembienke kylbietäh kezoidu, matkustetah. Kyläs perehty kunnivoijah sendäh, ku hyö suvaijah da huolehtitah ei vai omii lapsii, ga lapsienkois otettuloigi. Lapsis kazvetah moizet hyvät ruavonsuvaiččijat ristikanzat, kui heijän vahnembat. haniekku. Suututannet smuuttii, ga hyö voijah halgopinot kuadua libo vediä regi kylän toizeh agjah. Smuutat ruattih muudugi koiruttu: täpättih miltah savutruba, sit huondeksel päčin lämbäh panduu kai savut tuldih pertih. Puaksuh salvattih ul gonpäi pertin veräi, pandih mitah tugi, sit rahvas ei voidu tuas te piästä pihale. Synnynaigua brihat käveltih murendamas tyttötaloloin kylyn päččilöi da ikkunoi, riihen ahtostu sordamas, hevonregilöi vedelemäs ižändän tiedämättäh. Kylän vahniman neidizen pihah viettih tervupučči. Puaksuh pahua ruadamas oldih neidizetgi. Synnynaigua neidizet kävväh kolmen tien tiešuarah puolenyön aigah kuundelemah karvazen lehmynahkan libo turkin al. Ku kuulunou aižukellon iäni, sit sinä talven roih miehelemenendy da sulhazet. A ku ei kuulune, ga sit sinä talven ei tulla sulhazet. Ennevahnas synnynaigua kačottih kuus, äijygo vellie on sil brihal, kudamale neidine menöy miehele dai päinvastoi. Kaččojes jiäy kuu sellän tuakse, zirkaluo piettih ies, ku kuun nägis zirkalos. Kui äijy tiähtie jiävihes kuus ymbäri zirkaloh kaččojes, sen verdu vellie on neidizen tulijal miehel libo brihan tulijal andilahal. 14. pakkaskuudu on Vuasil l an päivy, vahnu uuzi vuozi. Vahnan aijanlaskun mugah Vuasil l u oli 1. pakkaskuudu, uvven vuvven enzimäzenny päivänny. Vuasil l an päiväkse gu iškenet počin, sit Vuasil l u tuaste tulevannu vuvvennu uvven kazvattau. Talvi-Vuasil l u on Päčyn hierun pruaz niekku. Vuasil l annu ku oldaneh pitkät jiäpuikot, kevät roihes pitky. Vieristänaiguzet vilut, vuasil l an aiguzet vuatropat. Vuasil l ua vaste valetah tinua da gadaijah. Tinanvalandulugu: Hyödynet: horčy, Kuadunet: kartu, Miehel mennet: venčy, Parannet: parču. (Salmi) 18. pakkaskuudu on vieristänsynnynpäivy. Tänäpiän ei syvvä argie, pyhitetäh. Tänäyön voibi jälgikerdu syndyy kuunelta. Vieristänsynnynpäivänillal jälgikerdu käveltäh smuutannu. Vieristänny Syndy lähtöy iäre taivahah, lopeh synnynaigu. Lähtendysynnynpiän vieristiä vaste pidäy Synnyl porrastu pastua kokkoi. Vepsän muan tutkijat Valerii Sidorkin Leningruadan alovehen Pod porožjan piiri on alovehii, kus ammussah elettih vepsäläzet. Sie, kui meilgi on oman kodirannan tutkijua da etnografua, entuziastua, kedä kiinnostau oman rahvahan histourii, kultuuru, folklouru da perindö. Jo nellätty kerdua Podpo rožjan keskuskirjasto järjestäy Kodirannan lugemizii, kudamih yhtytäh piirin kirjastoloin ruadajat, školaniekat da opastajat. Pivos oli kaksi petroskoilastu gost uagi: Oleg Georgijevskii da Nikolai Abramov. Sodahistouriekan, kuvuajan Oleg Georgijevskoin ezityksen aihiennu oli Svirin alovehen kartat. Vepsäläine runoilii Nikolai Abramov saneli omis runolois. Pidäy mainita, ku tundiettu runoilii pakkaskuul täyttäy 50 vuottu da nygöi valmistau vuozipäivyozutteluu da runoillaččuu. Runoilijan fotokuvien ozuttelu Vauktan vesin sel ktäd kuvad pietäh 20. pakkaskuudu Rahvahallizien kultuuroin keskukses aigah. Ozuttelu roih omistettu vepsäläzile. Pidäy mainita, ku Severžurnualah painetah runoilijan vallittuloi runoloi, Carelia-žurnualas roih suuri kirjutus häneh niškoi. Pajo yhtistäy nuorii Ol ga Hotejeva Talvikuus Priäžän kylän Pilli-folklourustuudien lap set käydih Petroskoih. Pillin lapset vastavuttih Vodlozerskii-puiston keskukses Veresok-ansamblin pajattajien kel. Puiston keskukses vastavuksele tulluot tiijustettih äijän Karjalan luonnos, rahvahallizis puistolois da akkiloittavis luonnon alovehis. Tämän jälgeh kaikkii kučuttih čuajule. Stolas istujes nuoret pajattajat da tansijat sanottih omii mielii keskukses kačottuh da kuultuh näh. Sit kaikin ruvettih tansimah, pajattamah da kižuamah. Tämä ei olluh enzimäine Pillin da Veresok-joukon pajattajien vastavus. Enzi kerdua hyö vastavuttih vuvvennu 2007, tämän jälles oli mondu vastavustu. Oman rahvahan kultuuran suvaičus yhtisti ansambliloin pajattajii.

6 6 Muhahtai! Naimatoi mies, yksinäine mies omas elokses aiven erinomastu varustau.»» joudoaigu Midä vai ei panne kiehumah roijah pel menit. Tečin Šura, Videl Vuvven 2011 pravoslavnoit kirikköpruazniekat Čislas muuttujat pruazniekat: Virboi Äijypäivy Voznesen n u Sroičanpäivy Radoničču Pruazniekat, kudamat čislas ei muututa Rastavu Vasselei Vieristy Sreten n u Blahoušen n u Jyrrinpäivy Miikulanpäivy Makovei Duuhanpäivy Iivananpäivy Pedrunpäivy Il l anpäivy Ezmäine Spuassu, Marja-Makovei Toine Spuassu Emänpäivy Kolmas Spuassu Jumaldoman päivy Sviižen n u (Sviižoi) Pokrovu Veden n u Miikulanpäivy Kirikön pyhät Suuri pyhä Pedrun pyhä Uspen n an pyhä Rastavan pyhä »»karjalan tv:n da raadivon kansalliskielizen toimituksen programmat Teleohjelmat (Rossija 1) 13. pakkaskuudu, nelläspäivy 09:05 Omin silmin : Kristin uskon ABC, Sommelo-2010, kanzoinväline muuzikkufestivuali, Sattuman pajatukset.»»siänennustus Raadivo-ohjelmat 12. pakkaskuudu, kolmaspäivy 12:20 Karjalazien talvipruazniekat. 13. pakkaskuudu, nelläspäivy 12:20 Anna tulla pajojoukon uuzi CD-levy Lembi. 14. pakkaskuudu, piätteniččy 12:20 Karjalastu muuzikkua 17. pakkaskuudu, ezmäinargi 12:20 Ristikanzan elaigu (Pagin anukselazen Anastasija Kirillovan kel). Čomaine: anastasija trifanova 18. pakkaskuudu, toinargi 12:20 Nuorusaigaine (Videleläzien nuorien kyläelostu). 19. pakkaskuudu, kolmaspäivy 12:20 Uuzien kirjoin prezentatsii. Petroskoi Anus Priäžy Suojärvi Sortavala Pitkyrandu yö päivy yö päivy yö päivy yö päivy yö päivy yö päivy 12 / / / / / / / On otettu: konzu? kus? 14 / / Rahvahallizien kultuuroin keskus Pyhät da arret -kirjan prezentatsii. Kirjan luadijoinnu ollah Aleksei Konkka da Ol ga Ogneva. Kanzalline teatru Pyhäžy dielo -spektakli livvikse. Laval ezitytäh tundietut karjalazet artistat Pekka Mikšijev da Vieno Kettunen.»»huomivo Ô Ô Oman Muan toimitus ottau vastah rekluamuilmoituksii da hyvittelylöi. Yksi rivi tämänmostu tekstua rubieu maksamah tavallizile ristittyzile 10 rubl ua, laitoksile 20 rubl ua.»»hyvittelemmö! A Pakkaskuun 11. päivänny minun muamo L ubov F odorovna Nesterova täytti 55 vuottu. Mama kazvatti da pani jalloile kolme lastu, opasti elämäh muga, ku ei ollus huigei ristittyzien ies. Mama nevvoi da avvutti löydiä oman dorogan elaijas, piästä eloksen vaigevuksis läbi. Muamua kiinnostau kai midä tapahtuu minun elokses dai minä mielihyväl sanelen hänele omis hommis. Konzu en voinne piästä mistahto ongelmas läbi, ainos kiännyn maman puoleh: häi ellendäy da avvuttau. Nuorete minä puaksuh en ellendännyh, ku mama tahtou minule vaiku parembua, konzu kuritti minuu. Tahton sanuo hänele suuri passibo rakkahuos, tirpačukses, viizahuos. Vaiku kazvahuu, konzu iče rodimmos muamakse, rubein ellendämäh, kui äijy hyväntahtožuttu, suvaičustu on minun mamas. Maman rinnal on ainos lämmy da rauhu. Tahton hyvitellä sinuu, mama, roindupäiväl! Toivotan vaiku hyviä, lykkyy. Anna kai sinun tahtomizet täytytäh. Anna Jumal sinule pitkiä igiä da tervehytty! Nadežda Stafejeva, Vieljärvi haldivoiččijat: Karjalan rahvahan lehti Alustettu kezäkuus 1990 Karjalan tazavallan Zakonoinhyväksyndykerähmö, Karjalan tazavallan hallitus, Karjalan Rahvahan Liitto da Julguamo Periodika Piätoimittai Jelena Migunova julguamon da toimituksen adressi: Titovan piha 3, Petroskoi, Karjalan Tazavaldu ÎÎ Tel: (814-2) ÎÎ omamua@mail.ru Internet: ilmahpiästäi: ÎÎ Valdivolline Periodika-laitos ÎÎ Painettu Anohinale-nimizes painamos, Petroskoi, Pravdan piha 4 ÎÎ Kirjoile pani Ven an Federatsien kirjupainoalan komitiettu Indeksu ÎÎ Registrunoumeru ÎÎ Painettavakse on allekirjutettu ÎÎ Painandulugumiäry 700 ÎÎ Tiluandu 28 ÎÎ Hindu 10 rubl ua Redizainu Fenomen-mediajoukko (Piiteri)

7 »»TV:n programmu pakkaskuudu 7 Понедельник Вторник Среда Четверг Пятница Суббота Воскресенье 18.00, 23.30, Новости Хочу знать Т/с СЛЕД Давай поженимся! Жди меня Т/с ДОКТОР ТЫРСА Спецрасследование: Нелегалы Т/с ПОДПОЛЬНАЯ ИМ- ПЕРИЯ Х/ф ТОЛЬКО ОНА - ЕДИНСТВЕННАЯ 02.40, Х/ф МИКС 09.05, Д/ф Артист забытого жанра. Владимир Шубарин О самом главном -Карелия Городок Х/ф ПИСЬМА С ИВОДЗИМЫ Канал Евроньюс Кто там , 01.35, Программа передач Х/ф МАКАРОВ Д/ф Вологодские мотивы Линия жизни Д/ф Тунгусская соната 15.40, Мультфильм Т/с ВОЛШЕБНОЕ ДЕ- РЕВО Д/ф Монолог души. Борис Тищенко Российские звезды мировой оперы. Даниил Штода 18.40, Искатели Главная роль Сати. Нескучная классика Острова Д/ф Вся правда о Ганнибале Тем временем Д/c Покажем зеркало природе Д/ф Эмка Мандель с Колборн Роуд, Документальная камера Д/ф Джек Лондон Балет Ромео и Джульетта 18.00, 23.30, Новости 15.20, Хочу знать Т/с СЛЕД Давай поженимся! Пусть говорят Т/с ДОКТОР ТЫРСА Д/ф Спасти любой ценой На ночь глядя Х/ф ДЕРЕВО ДЖО- ШУА 02.40, Х/ф ФАКТОТУМ Д/ф Русские без России. Отец Михаил. История одной семьи О самом главном -Карелия Х/ф В ПОСЛЕДНИЙ РАЗ Честный детектив Х/ф ПРЕДСКАЗА- НИЕ 10.15, Главная роль 10.30, Программа передач Х/ф ВОЗВРАЩЕ- НИЕ Д/ф Лики неба и земли Д/ф Полон верой и любовью. Николай Солдатенков 13.00, Д/ф Вся правда о Ганнибале Пятое измерение 15.40, Мультфильм Т/с ВОЛШЕБНОЕ ДЕ- РЕВО Д/c Покажем зеркало природе Д/ф Шарль Перро Российские звезды мировой оперы. Екатерина Щербаченко и Василий Ладюк Искатели Власть факта Больше, чем любовь Апокриф Д/с Покажем зеркало природе Х/ф ВЕСНА МИКЕ- ЛАНДЖЕЛО 1 серия Лето Господне 18.00, 23.30, Новости 15.20, Хочу знать Т/с СЛЕД Давай поженимся! Пусть говорят Т/с ДОКТОР ТЫРСА Среда обитания Т/с ОБМАНИ МЕНЯ Х/ф ДОКТОР ДУ- ЛИТТЛ , Х/ф И У ХОЛ- МОВ ЕСТЬ ГЛАЗА Д/ф Разбитые мечты актрисы Никищихиной О самом главном -Карелия Х/ф УЖИН В ЧЕТЫ- РЕ РУКИ Горячая десятка Т/с ЗАКОН И ПОРЯДОК Профилактика до , Главная роль 10.30, Программа передач 10.40, Х/ф ВЕСНА МИКЕЛАНДЖЕЛО 1, 2 серии Лето Господне Д/ф Троицкий монастырь в Сергиевом Посаде Д/ф Вся правда о Ганнибале Легенды царского села 15.40, Мультфильм Т/с ВОЛШЕБНОЕ ДЕ- РЕВО 17.05, Д/с Покажем зеркало природе Д/ф Старый город Иерусалима и христианство Российские звезды мировой оперы. Дмитрий Корчак Д/ф Васко да Гама 18.40, Искатели Абсолютный слух Д/ф Евгений Колобов Д/ф Когда римляне правили Египтом Магия кино Д/ф И оглянулся я на дела мои Д/ф Гальштат. Соляные копи 18.00, 23.30, Новости 15.20, Хочу знать Т/с СЛЕД Давай поженимся! Пусть говорят Т/с ДОКТОР ТЫРСА Человек и закон Судите сами Х/ф МАКСИМАЛЬ- НОЕ УСКОРЕНИЕ 02.40, Х/ф ТИХИЙ ОМУТ Свой взгляд О самом главном -Карелия Поединок Х/ф МОРФИЙ Х/ф ДЕЛЬЦЫ Городок 10.15, Главная роль 10.30, Программа передач 10.40, Х/ф ВЕСНА МИКЕЛАНДЖЕЛО 2, 3 серии Д/ф Береста-берёста Д/ф По ту сторону сказки. Борис Рыцарев Д/ф Когда римляне правили Египтом Век Русского музея 15.40, Мультфильм Т/с ВОЛШЕБНОЕ ДЕ- РЕВО 17.05, Д/с Покажем зеркало природе Д/ф Каркассонн. Грезы одной крепости Российские звезды мировой оперы. Динара Алиева 18.40, Искатели Черные дыры, белые пятна Д/ф Сотворивший танец Д/ф Гладиаторы Культурная революция Музыкальный момент Д/ф Ору-Прету. Черное золото Бразилии Новости 15.20, Хочу знать Поле чудес Давай поженимся! 20.00, лучших песен 2010 года Х/ф КАКРАКИ Х/ф К СЕВЕРУ ОТ АЛЯСКИ Мусульмане Мой серебряный шар О самом главном -Карелия Девчата IX Торжественная церемония вручения Национальной кинематографической премии Золотой Орел. Прямая трансляция Х/ф ТЕРРОРИСТ Городок Главная роль 10.30, 01.50, Программа передач Х/ф ВЕСНА МИКЕ- ЛАНДЖЕЛО 4 серия Д/ф Огюст Монферран Д/ф Гладиаторы Странствия музыканта В музей - без поводка Мультфильм За семью печатями Д/с Покажем зеркало природе Царская ложа 18.20, Д/ф Николай Голованов. Главный дирижёр Советского Союза Смехоностальгия Т/с НИКОЛЯ ЛЕ ФЛОК Линия жизни Концерт П.Доминго и А.М.Мартинес на Зальцбургском фестивале Любовь - источник моей жизни Пресс-клуб XXI Кто там Заметки натуралиста с Александром Хабургаевым Музыкальный момент Д/ф Вайль Мюстер, где Карла Великого считают святым 05.30, Х/ф ОБО- ЧИНА 06.00, 10.00, Новости Играй, гармонь любимая! Мультфильм Умницы и умники Слово пастыря Смак Кумиры Д/ф Восстание чайников Моя родословная Анимационный фильм Мадагаскар: Побег в Африку Х/ф КИТАЙСКАЯ БА- БУШКА Кто хочет стать миллионером? Х/ф ПРОГУЛКА ПО ПАРИЖУ 19.50, Минута славы Д/ф Олег Табаков. Юбилей среди друзей Х/ф КРАСАВЧИК Х/ф ФРАНЦУЗСКИЙ СВЯЗНОЙ Х/ф МОЯ УЖАСНАЯ НЯНЯ Х/ф ТАЙНА ЗАПИС- НОЙ КНИЖКИ Вся Россия Сельское утро Диалоги о животных 08.00, , Москва Военная программа Субботник Городок Национальный интерес Моя Карелия Карелия Честный детектив 12.20, Т/с ТОЧКА КИ- ПЕНИЯ Субботний вечер Десять миллионов с Максимом Галкиным 19.20, Х/ф КОГДА НА ЮГ УЛЕТЯТ ЖУ- РАВЛИ в субботу Х/ф ВРАГ Х/ф ВАЛЬГАЛЛА: САГА О ВИКИНГЕ Х/ф ЛУГОВЫЕ СО- БАЧКИ 10.00, 01.50, Программа передач Библейский сюжет Х/ф ДЕЛА СЕРДЕЧ- НЫЕ Личное время Х/ф ТРИ ЗОЛОТЫХ ВОЛОСА Мультфильм Заметки натуралиста с Александром Хабургаевым Очевидноеневероятное Концерт П.Доминго и А.М. Мартинес на Зальцбургском фестивале Любовь - источник моей жизни 16.45, Д/ф Быть женщиной в Занскаре Спектакли История лошади Великие романы ХХ века Д/ф Чертово колесо Арно Бабаджаняна Романтика романса Д/ф Самый опасный человек в Америке Х/ф СТРАХ И ТРЕ- ПЕТ 06.00, 10.00, Новости Х/ф ОРЕЛ И РЕШКА Служу Отчизне! Мультфильм Здоровье Непутевые заметки Пока все дома Фазенда Д/ф Вкус жизни КВН. 50 виртуальных игр Х/ф ПРИВЕТ, КИН- ДЕР! Вечер музыки Микаэла Таривердиева Х/ф ПИРАТЫ КА- РИБСКОГО МОРЯ: НА КРАЮ СВЕТА Большая разница Шоу Нибенименехило Познер Х/ф ОН, Я И ЕГО ДРУЗЬЯ Х/ф ФЕЙЕРВЕРК Х/ф ОДИН ИЗ НАС Смехопанорама Сам себе режиссер Утренняя почта Сто к одному Карелия. События недели 11.00, Д/ф Носика знает каждый. Памяти короля эпизода 12.05, Т/с ТОЧКА КИ- ПЕНИЯ Москва Смеяться разрешается Х/ф ИЩУ ТЕБЯ недели Х/ф БЕЛОЕ ПЛАТЬЕ Специальный корреспондент Два весёлых гуся Х/ф ЧЕРНАЯ СМЕРТЬ Х/ф ИЗ ВЕЧНОСТИ 10.00, 01.50, Программа передач Обыкновенный концерт с Эдуардом Эфировым Х/ф ВСЕ ОСТАЕТСЯ ЛЮДЯМ Легенды мирового кино 12.45, Мультфильм 14.25, 19.55, Острова Что делать? Письма из провинции Шедевры мирового музыкального театра Д/ф Троя. Археологические раскопки на Судьбоносной горе Х/ф БАЛЛАДА О СОЛДАТЕ В гостях у. Вечерпосвящение Андрею Петрову Итоговая программа Контекст Х/ф ГРАНИЦА Джем-5 Huomivo! Ô Ô Musta kaččuo Karjalan TV:n kanzalliskielizen toimituksen Omin silmin -ozutustu nellänpiän 13. pakkaskuudu Rossija 1-kanualal aigah. Ohjelmas: Kristin uskon ABC, kanzoinväline muuzikkufestivuali Sommelo-2010, Sattuman pajatukset.

8 8»» pei, pei, pezästy Rastavu Tiähtie täyzi taivas, Kuudam meččäh peityi. Tuli luja pakkas, Syndy muale heityi. Joga luhtan jiätti, Jovet, järvet katoi, Vaigu kaivon jiätti Ristikanzoih niškoi. Syväs muaspäi vezi Ihan pyhä kyynäl Vuvven riähkät pezi, Piästi rungan välläl. Helei Rastauildu, Jumal kätkyös nukkuu, Täyttäy lapsi mieldy, Tiähti kuuzes rippuu. Loitton liäväs lehmät, Vazazet da vuonat Varustetah lämmät Brihaččuzel sanat. Joga talois tuohus Pudroloinke heinäl Jumalan kel vastavus, Obrazazet seinäl. Kirikkölöis sluužbat, Jälles pyhät päivät, Lapsi-rukil lahjat, Nuoril lumikižat. Nagrot nostah tiähtih, Tuhu vägie ližiäy. Kuudam uppuou lähtieh Vikse, muga pidäy Valentina Libertsova, Alavoine»»muhahtai! * * * Biolougien urokal opastai kyzyy lapsil, konzu on kerättävät juab lokat. Pet a: Elokuul. Maša: Syvyskuul. Vova: Konzu koiru on kiini. Aleksandra Tetčijeva, Videl * * * Pieni brihaččuine tuli laukkah. Seizou vaikkani, bitonaine käis. Tuijoittau myöjäh. Brihačču, midäbo sinule pidäy? kyzyy myöjy. Mama sanoi kannatestu. Myöjy pani kannatekset bitonazeh. Kuldu-rukku, a kusbo dengat ollah? Mama sanoi bitonazes.»»arbua Rastavan tarin»»suarnu Eli-oli kerran kissi, kudai ei mustanuh omua nimie. Kissi eli pihal, magai pordahien al da toiči maltoi löydiä ičelleh syömisty. Erähänny illan kissi käveli tyhjiä pihua myöte. Tulet talolois sammuttih, rahvas mendih muate. Koittomat koirat da kažit löyttih ičele yösijat da muattih. Pieni tačmakas kissi vai istui pihal da kaččeli tiähtilöi. Se oli yböyksin. Kissi juohatteli omua lapsusaigua, silloi hänel oli ižändy, magei syömine da lämmin kodi. Taloin vägi suvaičči ilostu kažinpoigastu. Illoil ižändy istuskeli kreslas. Häi otteli kisin yskäh da saneli sille mieldykiinnittäjii tarinoi loittozis planietois da tiähtilöis. Hyvä olis ku nämä tarinat oldas tottu. Varmah sie eläy rahvastu dai elos sie on parembi meijän, ajatteli kissi. Konzutah hyö tullah tänne da otetah minuu keräle, huaveili se. Kissi oli omis duumis, se ei ni vihjannuh miesty, kudai azetui hänen viereh. Aiga čoma kaži! Mindäh olet yksin, oletgo yöksynyh? kyzyi häi. Miehen iäni oli hembei. Ongo sinul nälgy? Paha on olla yksinäh Rastavan yön iel. Oh sinuu, gor a-rukkua. Häi kačoi kissii da nägi sen suuret igävät silmät. Mies ellendi, midä kissi sanoi hänele. Minul on nälgy dai olen yksinäh. En ole yöksynyh. Ižändy ajoi minuu koispäi. Olen kazvanuh da nygöi en ole enämbiä čoma kažinpoigaine. Kissi tahtoi, ku tämä mies ottas händy keräle. Se ei tahtonuh jiähä kylmäle pihale. Nägyy olet koitoi. Smietin sinule rodieu mieldy myöte minun kodi, mies muhahtih da otti kisin yskäh. Hänen kodi on pieni da kodikas, ajetteli kissi. Minul ei ole erinomastu syömisty. Rubiethäi lämmiä rokkua? kyzyi häi. Rubien, suuret passibot, vastattih kisin silmät. Tahtotgo pestäkseh? kyzyi mies. Luve suarnu da sano, ollahgo oigiet iellizet sanondat Endizet ižändät ajettih kissi koispäi. Tämän jälles se rubei elämäh omien dovarišoin kel Kisil ei roinnuh mieldy myöte uuzi ižändy da hänen kodi. Valliče oigei variantu: Kodielätil ei sua olla ligahine. Sendäh kissi lähti kylbypertih. Ižändy pezi sen, pezendän jälles häi istui kreslas oman uvven dovarišan kel da kačoi televiizorua. Kissi nukahteli da välis oppi vie kaččuo Rastavan kuuzen kirjavii palloloi. Net ollah rouno ku tiähtet kylmäl taivahal, ajatteli se. Kissi tiezi: pallot ollah parembi tiähtilöi. Pallothäi ollah lämmäs kois. Tiä on hyvä mies, syömine da suuri ikkun. Sit ikkunas kissi voi kačella tiähtilöi da huaveilla čomis tundemattomis muailmois. Tekstu da kuva: Ilona Veikkolainen Karjalakse on kiändänyh Jelena Filippova a. oigieh a. oigieh a. oigieh b. viäräh b. viäräh b. viäräh 1. Kissi huaveili a. čomis ruutis b. loittozis planietois da tiähtilöis č. magielois šipainiekois 2. Kissi löydi uvven ižändän a. Äijänpiän b. kolmanpiän č. Rastavan yödy vaste 3. Kisin uuzi ižändy oli a. pieni lapsi b. mies č. čoma naine Yhtistä oigieh sanat, luvet sit uvvet sanat lumi jiä tuhu ruskei kaglu Selgie pihale puikko rindaine paikku ukko kuu Luve tekstu da väritä kuva Egläi lapset kaiken päivän oldih pihal. Hyö luajittih lumes lumiukkuo. Se rodih ylen čoma. Lapset luajittih sille silmät, nenä da suu. Silmät lumiukol roittih sinizet. Nenän sijah lapset ovvostettih panna keldujuurikoi. Huulet hyö kruasittih ruskiekse. Pidi šuorittuagi lumiukko. Piäh sille pandih mustu šliäppy, Miikul koispäi toi sen. Maša sidoi sille kaglah ruskei-sinizen kaglupaikan. Kačos, ei roinnuh ni žiäli Mašal andua omua kaglupaikkua. Kädeh lumiukole pandih vastu, sen Peša-diädö andoi lapsile. Peša-diädö sil vastal pyhki pihua. Vastu hänel oli hyvä, sen varzi oli keldaine, vastan tyvi, vičois luajittu, oli mustu. Lumiukko rodih kaikile mieldy myöte, lapsile da linduloile. Ruskeirindazet tuleteltih sillyö, huogavuttih kodvaine toine sen šliäpäl istujes. Lapset luajittih lumiukko vihandan kuuzen viereh. Sit talvipruazniekoinnu tuldih pajattamah da pläššimäh kuuzes ymbäri. Lapset nigo kezäl, nigo talvel ei pyzytä kois. Heil olis vai pihale juosta da olla sie päivy kai. Kezäl se parembaine on, pakkaine ei pure. Kylmändiä ei pie varata. Talvel pihale jongoi yksözilleh et hyppiä, pidäy panna lämmät sovat piäle. Midä sinä talvel panet piäle pihale mennes, midä keräle otat da midä rubiet ruadamah pihal, sih näh duumaiče ielleh. Annettulois variantois valliče oigiet vai. Musta talvel on vilu, puaksuh tuulou da tuuččuau. Midä talvel panet piäle? kuatančat, kezäjallačit, turki, uindusoba, sukat, šuapku v lo sam Midä otat keräle? sukset, pyöry, regyöt, veneh Midä ruat talvel? hiihtät, kävyt kezoile, čuruat mäis, kižuat lumoizil, suomit lundu, soudelet, päivityt, ajelet pyöräl Sivun luadii Jelena Filippova