19 (1159) Oraskuun 22. päivy Kävy omamua.ru

Transkriptio

1 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 19 (1159) Oraskuun 22. päivy 2013 ÔÔ Kuadunuzii vezii stauččah et keriä s. 3 Karjalan da vepsän kielen laitos da suomen kielen laitos yhtistettih yhteh laitokseh. Pandih sille itämerensuomelazien kielien laitos -nimi. Luajittih kai ruttoh da rahvastu, tarkoitan yhteiskunnallistuo, ni kyzytty ei. Elämmö näitgos Karjalan kielen vuottu Karjalas. ÔÔ Elän ruavon vuoh s. 4 Elän ruavon vuoh nämmä sanat ollah tärgiembät L udmila Galahinan elaijas. Armastus on lapsis da bunukois. Veseldysty tulou pajattajen. L udmila pajattau kaiken ijän. Midä vai ei rubie sanomah, terväh naizel tullah mieleh pajon sanat. Suuri tukku pajuo da runuo on naizel kerätty tetrattih. ÔÔ Pädis tarattua livvikse s. 5 Anuksen rahvahallizeh kirjastoh kučuttih karjalankielizii kirjuttajii da runoniekkoi sego kaikkii, ket suvaijah karjalan kieldy da literatuurua. Tavoittehennu oli paista omal kielel, kaččuo mennyt vuon ilmah piästettylöi kniigoi, lugie omii sego toizien runoniekoin da kirjuttajien tevoksii sego tuttavuo uudeh literatuurah. ÔÔ Mittuine olet šouferi s. 6 Joga šouferi ajau mašinal omah luaduh. Erähät ajeltah terväh da ravieh, toizet ei kiirehtetä, ollah tarkat tiel da ainos novvetah liikundusiändölöi. Astroulogat pietäh, ku ristikanzan ajelendutaba rippuu sit, ken häi on goroskopan mugah. Saital voit tiijustua myös Oman Muan kilvois da tulielois karjalazis pidolois. Kävy omamua.ru»» Omal Mual rubei ruadamah uuzi saitu. Saital voibi kaččuo Oman muan uudizii da kebjieh siirdyö Vienan Karjala -lehten uudizihgi. Sivu 2.

2 2 «Oma Mua»»» tazavaldu Parahat kirjutukset painetah Sulakuun da oraskuun aigah Kanzallizen poliitiekan minis terstvas piettih käzi kirjutuksien kilbu, kudaman mugah val littih parahii tevoksii ve n an suomen, karjalan da vepsän kielel. Vallitut käzikirjutukset suajah varua painamizeh Karjalan tazavallan b udzietaspäi Karjala meijän kodi -programman hantuzis. Kaikkiedah kilbah työttih 28 käzikirjutustu: 14 kirjutustu ven an, 11 karjalan, kaksi vepsän da yksi suomen kielel. Kai käzikirjutukset kačottih Ekspertu- da yhteiskunnallizeh nevvostoh kuulujat. Yhteskundunevvoston istundon jälles Kanzallizen poliitiekan ministerstvu hyväksyi painamizekse kuuzi käzikirjutustu. Vuvvennu 2013 painetah Aleksandr Volkovan runokogomus karjalan kielel Rastavan tiähti, Konstantin Gnetnevan Sie, kus jovet otetah algu -očerkoin kogomus ven an kielel, Valentina Mironovan kogomus Vieljärven čupun fol klouruperindöt, Dmitrii Novikovan Sinun verkolois -kerdomuksien ko gomuksen kiännös suomen kielel, Valentina Rogozinan runokogomus vepsän kielel da Valentina Saburovan runokogomus Kun juuret alkau herätä vienankarjalakse. Saital voit kaččuo, midä kirjutustu rodieu lehten tulies noumeras. Kuva: Ol ga Smotrova, Oma Mua Kävy omamua.ru Ol ga Smotrova Internetan dovarišat jo harjavuttih tiijustamah muailman uudizii internetan kauti. Tänäpäi on ylen äijy internet-lehtie, kudamis voibi lugie da kaččuo Pertoskoin da Karjalan piirilöin uudiziigi. Moizet internet-lehtet ollah hyvät enne kaikkie sit puoles, ku sie voibi kirjuttua omat mielet eri dieloloih nähte da lugie toizien rahvahien mieliigi. Jätettylöin mielien mugah iče lehten luadijatgi ellendetäh, mittumat aihiet da probliemat kiinnostetah rahvastu enämbi toizii. Kiirehtäkkiä poštale! Oma Mua -lehten toimitus ilmoittau aksies Tilua lehti da sua lahju Tilua lehti, työnä libo tuo kuitti Oma Mua -lehten toimitukseh, yhty arbajazih da sua lahju. Uuttu! Lahjat suajah kirmevimät! Nygöi Oman Muan lugijatgi voijah kirjuttua omii mielii da pidiä paginua keskenäh lehten hos kuduah kirjutukseh nähte. Sanakse, sih niškoi ei pie registriiruijakseh saital, pidäy vai kirjuttua oma nimi libo peittonimi. Saital voibi nähtä, ket kuulutah Oman Muan alallizien kirjuttajien joukkoh, tiijustua, ketbo hyö ollah da kugalazet. Joga kirjuttajal aijan aloh rodieu oma lyhendettylöin kirjutuksien luvettelo, kudai ielleh rubieu levenemäh vai. Pidäy mainita, ku enimät kirjutukset saital roitah lyhendetty, ga kuvua kirjutukseh niškoi rodieu enämbi, migu lehtes. Net ket tahtotah lugie kai kirjutukset kogonah, voijah tilata lehten PDF-versii da suaja se joga kolmattupäiviä sähköpoštan kauti. Tämän vuvven PDF-lehtet voibi suaja ilmai vaiku tulien vuon. Niidy panemmo tallele Oman Muan saital Arhiivu-ozastol. Vuotammo teidy, hyvät lugijat, uvvel saital. Ku teidy miellytännöy mitahto kirjutus, mustakkua painua minuu miellyttäy, ku sidä kačottas myös sinun sotsiualuverkon dovarišatgi. Hommua Oma Mua -lehten 10 tilavustu tuttavile, omahizile da dovarišoile da sua lahjakse kahtenhengen palatku. Hommua Oma Mua -lehten 20 tilavustu da sua lahjakse trimmer. Ku suaja lahju, työnä libo tuo Oma Mua -lehten tilavuskuitit vuvven 2013 toizele puoliškole toimitukseh. Lehten tilavushindu on kaikkiedah 213,18 rubl ua. Kuadu»»Karjalan da vepsän kielen -nimi. Luajittih kai ruttoh da Jelena Filippova Sygyzyl vaste tiijustimmo, ku itämerensuomelazien kielien da kul tuuran tiedokundu heittäy ruavon, karjalan da vepsän kielen laitos da suomen kielen laitos, kudamat ruattih tämän tiedokunnan tyves, ruvetah kuulumah filolougizeh tiedokundah. Ni huavattu, ni smetitty vikse ei ku tervähgi nämmisgi laitoksis luajitah yksi ainavo. Oli varaittajua, ga ei ni hyö vikse duumaittu ku muga ruttoh tämä ruado ruadavuu. Kui tädä ruattih da misbo kai lähti, sellitämmö karjalan da vepsän kielen laitoksen johtajal Tatjana Paškoval. Dielot oli muga. Tämän vuvven lopus rodieu yliopiston akreditatsii, se pietäh kerran viijes vuvves. Akreditatsien aigah kačotah da tarkistetah yliopiston ruaduo, sellitetäh, jatkaugo yliopisto ruavon vai ei, anduago sille luba opastandah vai ei. Joga laitoksele pidäy luadie suuret otčotat. Meile tämänke kai on hyvin, suomen kielen laitos sikse aigua konzu kai tämä algavui, jäi johtajattah. Tamara Ivanovna Staršova voimattomuttu ei ruadanuh. Johtai vältämättäh pidi, duumaittih löydiä varajohtai. Kävyimmö paginale yliopiston opastandas vastuajan rektoran sijahizen luo Konstantin Tarasovalluo. Kävyimmö kolmei, minä, suomen kielen laitoksen opastai Jelena Tihonovič da myös pedagouguakadeemien suomen kielen laitoksen opastai Jelena Bogdanova. Meile kolmele laitoksele sanottih: pidäy kirjuttua rektorale da sellittiä miksebo pidäy olla kolme eri laitostu. Kirjutimmo, hyvin kai sellitimmö. Painoimmo sidä, ku tolkuu yhtiständäs ei rodei, laitos hävitetäh da tahtojua opastuo karjalan da vepsän kieldy rubieu vähenemäh, laitoksen säilytändyhäi on meijän tazavallan kanzallizen poliitiekan eräs suuris ruadolois. Ga meijän kirjazeh ei ni piädy kallattu. Tottu sanuo suomen kielen laitoksen kirjaine oli toizenmoine, hyö kannetettih laitoksien yhtiständiä. Sen jälgeh meidy kaikkii kerättih yhteh da kyzyttih iänestiä. Myö omal laitoksel kaikin olimmo lujah vastah, suomen kielen laitoksen opastajat tuaste oldih yhtiständän puolel. Heidy on enämbi. Sit laitoksien yhtistämizes oli piätetty filolougizen tiedokunnan tiedonevvostol, sit yliopiston suurel tiedonevvostol. Sit päiväs, konzu oli työtty kirjaine dai kai jongoi oli piätetty, meni kaikkiedah kaksi nedälii. Ruttoh ruattih, emmo ni smietti nyh sidä. Opimmo kiändyö suurien herroin puoleh, ga ei auttanuh. Kuibo sellitettih sit laitoksien yhtiständän? Sellitykset terväh löyttih. Pieni la latos on, vähä opastajua on dai vähä opastujua. Tänäpäi

3 »»Karjalan kielen da kul tuuran vuvvekse «Oma Mua» 3 nuzii vezii stauččah et keriä laitos da suomen kielen laitos yhtistettih yhteh laitokseh. Pandih sille itämerensuomelazien kielien laitos rahvastu, tarkoitan yhteiskunnallistuo, ni kyzytty ei. Elämmö näitgos Karjalan kielen vuottu Karjalas.»»Fakta Karjalan da vepsän kielen laitos ÎÎ Petroskoin valdivonyliopistoh karjalan da vepsän kielen laitos perustettih vuvvennu ÎÎ Laitoksen enzimäzenny johtajannu oli tundiettu kielitutkii Vieno Fedotova. ÎÎ Monien vuozien aigah laitostu johtamas oli professoru Pekka Zaikov. ÎÎ Tänäpäi laitoksen johtajannu on filolougien kandiduattu Tatjana Paškova. ÎÎ Enimät laitoksen opastajat ollah filolougien kandiduatat, Pekka Zaikov on filolougien douhtoru. Kai laitoksen opastajat ruatah tiedoruaduo, yhtytäh meijän muas da ulgomual piettylöih konferensieloih da seminuaroih. ÎÎ Laitoksen opastajat on luajittu äijy kielioppii, opastuskirjua, harjoituskogomustu, piästetty ilmah mondu sanakirjua da paginsanakirjua. Tädä ruaduo jatketah ielleh. ÎÎ Kai laitoksen opastajat ollah vie aktiivizet yhteiskunnallizel alal ruadajat, jogahine ruadau karjalazes libo vepsäläzes yhteiskunnallizes liitos. Tatjana Paškova kolmanden kursan opastujienke. Livgilästy kolmandel kursal on nelli hengie. Kuva: Ol ga Smotrova, Oma Mua uuzien siändölöin mugah yliopistos yhten opastajan kohtah pidäy olla kymmene opastujua. Meil viijel kursal opastuu 36 hengie, on nelli opastajan palkua, a pidäs olla 3,5 vai. Heinykuun 1. päivässäh myö ruammo vie kui kaksi eri laitostu. Minuu kyzyttih vie olla suomen kielen laitoksen varajohtajannu. Syvyskuun 1. päiväs olemmo jo itämerensuomelazien kielien laitos. Muuttuugo laitoksen ruado vai endizeh tabah, nygöi yhtes vai, rubietto ruadamah? Meil karjalan da vepsän kielen laitoksel min verran opastajua oli, sen verran jiäygi. Suomen kielen laitoksel nygöi Vuotammo vai kannatustu da yhteh hiileh puhundua. Jygei on midägi kehittiä, konzu myö ponnistammohes, a ylähänpäi vai omua painetah. on 10,5 opastajien palkua, a pidäy olla kaksi palkua vähembi. Viehäi pedagouguakadeemii liitettih yliopistoh, siehäi sežo on karjalan da suomen kielen opastus. Yhtistetähgo heidygi teijänke? Yhtistetäh, ga vai kui rubiemmo opastamah vie emmo tiijä. Sovimmo muga, ku kezäl hyö otetah omat opastujat, myö otammo omat enzimäzele kursale. Sit sygyzyl net pidäy yhtistiä. Pidäy sanuo, ku akadeemies vie ei siirrytty bakalavriattah, pedagouguopastukses voibi tuolleh ruadua. Myö, vastukarai, jo toine vuozi opastammo bakalavriatan hantuzis. Meijän yliopistos vai liečetiijon da mägitiijon tiedokunnal ei ole bakalavriattua. Kui rubiemmo ruadamah vie emmo tiijä, ga akadeemien profili: opastajien valmistamine pidäy säilyttiä. Minun tiedämäl tulien opastusvuon akadeemies rodieu vie uuzi spetsialnosti: karjalan da anglien kieli. A myö kui ennegi rubiemmo ottamah opastumah nelläle spetsialnostile: karjalan da suomen kielen opastus, vepsän da suomen kielen opastus, suomen kielen opastus da kiännösoppi. Kuitahto pidäy sobuh puuttua nämmis kaikis spetsialnostilois. Midä iče opastajat sanotah yhtistämizes? Pagizin Pekka Zaikovanke. Häi sanoi, ku se oli vältämätöi yhtiständy, sidäi pidi vuottua. Moine pieni laitos ei voi olla olemas. Tämän päivän vuadimuksien mugah tiedokunnal pidäy olla ei vähembi migu 300 hengie opastujua. Meil oli 137. Nygöi konzu kuulummo filolougizeh tiedokundah, meidy kaikkii on 360. Yliopistos nygöi on moine poliitiekku, panna yhteh pienet, vähendiä kulut. Tiijän, lähiaigua sežo yhtistetäh rakendusda meččyinženieroin tiedokundu, istouriekat da politoulogat. Meijän laitoksen opastajat ni vouse ei kannatettu yhtiständiä. Midä koskou tuliedu akreditatsiedu, laitoksen ruaduo, meil kai on kunnos. Meijän karjalan da vepsän kielen laitoksel enimät ollah filolougien kandiduatat, ket ei olla, ga ollah kirjuttamas dissertatsieloi. Kaikin ruatah tiedoruaduo, kirjutetah da painatetah opastuskirjoi da harjoituskogomuksii. Jatkatgo uvven laitoksen johtajannu? Syvyskuul roih ilmoitettu kilbu uvven johtajan virgah. Ga en tiijä rubiengo pyrgivymäh sih vai en. Tiettäväine, ei himoittas ku johtajakse tulis kentahto vieras, muijalpäi työtty. Se voi tapahtuo, ku meigäläzien keskes ei rodei tahtojua. Duumaičen sidä, kui minul puuttuu ruadua uuzien rahvahienke, omienkehäi ei ole nimittumua probliemua. Kui uvvet otetah vastah minuu da minun ruaduo, en malta sanuo. Tiijän, sih ruadoh pidäy panna äijy vägie da olis vai sit ruavos tolkuu da puhuzimmo kaikin yhteh hiileh, sit tiettäväine, suostuzin. A tänäpäi, konzu dielot ei olla selgieh, en tahtos ottua iččeh hardieloile mostu takkua. Hyvin nägyy kui ollah meil kielidielot. Nygöi on karjalan kielen vuozi. Ruattanehgo midä sen aigah? Sidä ku vai olis otčottu pidiä da sanuo, ku se libo tämä on ruattu. Emmo ni kannatustu näe. Midä koskou tuliedu akreditatsiedu, laitoksen ruaduo, meil kai on kunnos. Meijän karjalan da vepsän kielen laitoksel enimät ollah filolougien kandiduatat, ket ei olla, ga ollah kirjuttamas dissertatsieloi. Sanoin Kanzallizen poliitiekan ministerstvan ruadajile, ku meil dielot ollah yhtistämizehpäi, ga ei ni sanua vastah virketty. Ylen žiäli on, ku meidy ei kuunnelta. Myö ruammo, opastammo, luajimmo kirjoi, a mih niškoibo? Ku kannatustu animittumua emmo näe. Emmo kyzyhäi meis tuači ruadamah. Vuotammo vai kannatustu da yhteh hiileh puhundua. Jygei on midägi kehittiä, konzu myö ponnistammohes, a ylähänpäi vai omua painetah. Omii mielii kirjutakkua club

4 4 «Oma Mua»»» Anuksen piiri L udmilan pikkarazet bunukkazet kerras alevutah itkus, konzu kuultah buaban pajozen. L udmila Sergejevna (oig.) ruadau Alavozen souhozas 35 vuottu.»»kummažet Midä vai ei rubie sanomah, terväh naizel tullah mieleh pajon sanat. Suuri tukku pajuo da runuo on naizel kerätty tetrattih. Tämän častuškan sanat kosketahes L udmilah: Pajol istun, Pajol astun, Pajol aigua menetän. L udmilan pikkarazet bunukkazet kerras alevutah itkus, konzu kuultah buaban pajozen. Vieno, čoma buaban iäni uinottau pikkarastu Var astu, bunukku Johor sežo prižmiy buabas pajostu. Monii vuozii L udmila pajattau Kummažetjoukos. Pajattajes joukos ainos tulou hyvä mieli, sanou L udmila. Hos muamah oli Valgoven alpäi, ga opastui pagizemah karjalakse, ku muatušku pagizi. L udmilan roindukohtu on pieni Nurmoilan hieru. Tuatto Riškal skii Sergei Grigorjevič ruadoi sliesarinnu Alavozen souhozas. Omas masterskois ainos oli por adku. Mies opasti omii vävvylöigi dai bunukkoi mašinoin kohendamizeh. Muamah Nina Petrovna, valgoven alaine, ruadoi Alavozen souhozas lypsäjänny. Nina Petrovna maltoi viišivoja. Kangaspuul maltoi ruaduagi. Perehes pietäh ruokos hänen käzil luajittuloi pyhkimii da kattieloi. Hos muamah oli Valgoven alpäi, ga opastui pagizemah karjalakse, ku muatušku pagizi. Buabah avvutti lapsii kazvattua. Ainos lapsile pripivoičči: Pidäy olla kohtinazennu ristikanzannu, ei pie nikonzu kielastua. Nevvoi: L udmila on hyväsydämelline naine, hänele voit avata vačču. Elän ruavon vuoh»» Elän ruavon vuoh nämmä sanat ollah tärgiembät L udmila Galahinan elaijas. Armastus on lapsis da bunukois. Veseldysty tulou pajattajen. L udmila pajattau kaiken ijän. Älä ota vierastu omat kaimuat. Alguškolas L udmila opastui Nurmoilan školas. Mustelou omua enzimästy opastajua Jevdokija Petrovna Andros uk. Se oli vessel da hyväntahtoine da elaijansuvaiččii naine. Häi lapsiigi opasti olla aktiivizinnu. Školah kävves L udmila suvaičči kazvattua kukkii. Sih dieloh lapsii opasti Aleksandr Nikolajevič Skripka. Nygöigi L udmila omas ogrodas kazvattau čomii kukkazii. Školah kävves L udmila kävyi toizien opastujen kel ruadamah souhozah: kytkiettih morkofkua, kartohkua. Aleksandr Nikolajevičan hyvyös L udmila sai agranoman ammatin. Neidine lähti opastumah Sortavalan tehnikumah. Jälles opastundua ruadoi Alavozen souhozas Zoja Petrovna Digujevan briguadas. L udmila Sergejevna suvaiččou omua ruadua. Ruadau Alavozen souhozas 35 vuottu. Oli pellonhoidajien brigadierannu. Nygöi ruadau zavhouzannu. L udmila on hyväsydämelline naine, hänele voit avata vačču. Naine sinuu kuundelou, andau nevvon. Loppuh paginan L udmila sanoi: Joga ristikanzale pidäs gu kentahto händy suvaiččis. Sit on kebjiembi eliä. Da vie pajatti pajozen: Anna ei ole kai, kui tahtozin, minun ijän ozazes. Olis helieh vai pajattua Kaikis pitkis päiväzis. Vera Larionova, Alavoine Äijypäivy Alavozes Kirikköpruazniekat karjalazien mual ennevahnas oldih tundiettavat da suures arvos. Rahvahal ei olluh laškus astuo monii virstoi kirikkössäh da čuassuloin seizuo malittuloil, pakita Jumalal da pyhämiehil hyviä siädy, elokastu tulostu, tervehytty ičele, perehile, žiivatoile. Jälles sluužbua piettih suurii da vesselii perindöllizii kižoi. Šuorittih čomih kanzallizih sobih, pajatettih rahvahan pajoloi, piettih bes odoi, vastavuttih tuttavienke, tunnustuttih toizis kylis gostih da ad voih tulluzienke, kehitettih magieloil piirualoil čuajuzenke, sit vai oli midä mustella pitkän talven aigah da vahnate. Sithäi Spuasan Käzitäluajitun obrazan kirikön piämies pappi protoierei Boris (Pugovkin) puaksuh paheksiu, gu net ennevahnazet perindöt ollah unohtuksis. Hil l akkazin keriäy prihodan sydämeh nuorii, sellittelöy, potakoiččou kävvä kirikköh, opastuo Pyhänpäivänškolas, kuduadu pidäy Iverskoin Jumaldoman Obrazan nimizes časounas joga pyhänpäivän ehtiä. Nuoret, kudamil ei ole nygöi helpo eliä, pyzyö ruadokohtas, kazvattua lapsii, iče nähtäh, kui voibi auttua Jumal, sit ei žiälöijä aigua dai pidänöy varua kirikköelaigah, kävväh iče dai lapsienke. Äijänpäivän ehty da yö roittih moizet lämmät, tyynet, rauhazet, buitegu toven Spuassu tuli täh meijän čuppuh elavumah da tovestamah sidä. Täyzi kirikkö tuttavua da tundemattomua rahvastu, kaikin gu yksihengi ottajua sydämeh malittuloi, pajattamizii, tapahtumizii. Ristumatkan aigah pimies da lämmäs ilmas, ruskieloin tuohuksien tulilois, kuduat ei sammuttu, pastatettih šuoriesti, kirkahasti, oli tundo ku olemmo ennevahnallizet ristikanzat, silmiennägijät kummallizen Jumalan kuonnuon kuolieloispäi, ihastuksis ilmoittajat: Hristos elavui! Toven elavui! Oli usko, gu häi meijän kirikön piäl pilvikkähäs taivahas kuulou sen da ihastelehes meijän uskoh yhtyndiä. Laval enzimäzenny pajatti Anuksen naizien pajojoukko Napev, sit pajatettih prihodanrahvas ennen Jumalallizii pajatuksii, a sit Voittopäivällizii. Pappi Boris juohatti, ku tozi voitto fašistoin Germanien piäl oli oraskuun kuvvendel päiväl ihan Äijänpäivän aigah. Sithäi täh yhtyttih kaksi pyhiä pruazniekkua. Midä enämbäl rahvas ruvetah harjavamal endizih perindölöih, sivotahes Jumalanke, sidä hoiviembi roih kärzie hädiä, sen ozakkahembi roih elaigu. Nengoine pruazniekku hyvä blagoslovenii pidäjl, da ozanottajil dai kävyjil. Valentina Libertsova, Alavoine Voiton päivy Nurmoilas Yli kaikkie meijän suurdu Ven an muadu suuris linnois, pos olkois, hieruzis da poseleenielois vietettih leviesti Suuren Voiton päiviä. Sinä piän musteltih, kui frontale jiännyzii, mugai kunnivoittih niidy frontoviekkoi, kudamat vie ollah elos, sanellah nuorižole niilöis kauhielois verizis päivis. Meijän Nurmoilan kyläspäi voinale oli lähte nyh piäle 30 parastu nuordu miesty, täh voiton päivässäh ei ole eloh jiännyh ni yhty mužikkua. Kul tuurutaloin edeh on pystytetty heijän mustokse mustopačas, kudamalluo joga vuottu pietäh miitingu da tuvvah kukkua. Poseleenien johtai N. Šer stn ova pidi pienen paginan kuolluzien mustokse. Ken tahtoi oli mahto mustella omii frontale jiännyzii. Rahvastu kerdyi aiga suuri joukko, kaikin tahtottih ozuttua čestin voittajile. Miitingan jälles omua neruo ozutti Anuksen naizien hora, čomis ruutis hyö pajatettih ven akse dai karjalakse. Pruazniekkah yhtyttih karjalan muan taidolijat, kudamat puaksuh, kui tänä Voiton päivänny, käydih pleeneral meijän kyläh. Igäine musto voittajile. Kunnivo meijän muan veteruanoile. Kumardujen velleskalmale. Ivan Savin Pappi Boris juohatti, ku tozi voitto fašistoin Germanien piäl oli oraskuun kuvvendel päiväl ihan Äijänpäivän aigah. Sithäi täh yhtyttih kaksi pyhiä pruazniekkua.

5 »»oma kieli, oma mieli «Oma Mua» 5 Vastavuksen tavoittehennu oli paista omal kielel, kaččuo mennyt vuon ilmah piästettylöi kniigoi, lugie omii sego toizien runoniekoin da kirjuttajien tevoksii sego tuttavuo uudeh literatuurah. Kuva: Ol ga Kuzmina, Oma Mua Pädis tarattua livvikse»»jo nelläs vuozi peräkkäi Täs synnyinrannan minun algu -festivualin hantuzis Anuksenlinnas piettih literatuurupido, kudual annettih Pädis tarattua livvikse -nimi Ol ga Kuzmina Vastavuksen avai kirjaston emändy Galina Fedulova Vladimir Brendojevan runol. Pidäy sanuo, gu iče Täs synnyinrannan minun algu -festivualigi kandau hänen nimie. Anuksen rahvahallizeh kirjastoh kučuttih karjalankielizii kirjuttajii da runoniekkoi sego kaikkii, ket suvaijah karjalan kieldy da literatuurua. Tavoittehennu oli paista omal kielel, kaččuo mennyt vuon ilmah piästettylöi kniigoi, lugie omii sego toizien runoniekoin da kirjuttajien tevoksii sego tuttavuo uudeh literatuurah. Nenga tänävuon päivänvalgien nägi Zinaida Dubininan Kirjutukset-kniigu. Sih on kerätty kahten vuozikymmenen aigah kirjutettuloi kirjutuksii, mustelmii, runoloi sego suarnoi da kerdomuksii lapsile. Oza tevoksis enne painettih Oma mua -lehteh sego toizih kniigoih, yhtelläh erähät tevokset päivänvalgien nähtih enzi kerdua. Karjalan kieles kirjutin, omas elaijas. Mustelin voinua, lapsusaigua, minun igähizet rahvas ollah voinan lapset, elaijas puutui nähtä kaikkie. Vie kirjutin aijas, konzu ruavoin opastajannu školas, silloi äijy midä pidi keksie da kiändiä ičel, sendäh gu opastusmaterjualua ei täydynyh. Vie kirjutin minun Zinaida Dubininan kirjutuksii keräi yhteh da sit kniigakse luadi Martti Penttonen. Kirju voibi ostua Oman Muan toimitukses, se maksau 500 rubl ua. Myöndäs suavut dengat mennäh Karjalan kielen koin kohendamizeh. Kuva: Ol ga Kuzmina, Oma Mua kahtes suures ruavos, Biblien da Kalevalan kiändämizes, sanelou Zinaida Timofejevna. Vuvves 1991 Zinaida Dubinina kiändäy Bibliedu, tämä ruado hänel jatkuu vie tässähgi. Nygöi häi kiändäy karjalan kieleh Isaijan kirjua Vahnas sanaspäi. Anukselaine Jekaterina Borisova, karjalan kielel kijuttau ei muga ammui. Hänen tevoksien teemoinnu ollah luondo, hierun elaigu sego armas Anuksenlinnu. Sanou, gu runoloin da kerdomuksien sanat piäh tullah iče. Vastavuksel tulluzil häi lugi Vuvven aijat -runon, kuduan kijutti vastevai tänä keviän.»»äijy midä suadu Lapsennu minä ainos pagizin karjalakse, konzu lähtin školah, ven akse en maltanuh paista. Kazvettuu kieli vähitellen rubei unohtumah. Konzu ruvettih pidämäh karjalazien kerähmölöi, kuulin, gu karjalan kieli on häviemäs, minul oli ylen abei da silloi minä alloin kirjuttua karjalan kielel. Enzimäzen runon kirjutin lapsile, se painettih vuonnu 2006, sanelou Jekaterina F odorovna. Literatuuruvastavuksen gostinnu oldih suomelazetgi, heijän keskes oli yksi naine, kudai hyvin pagizou karjalakse. Kirsti Žarujeva on rodinuhes Videles, nygöi häi eläy Anuksenlinnas. Naine on hyväs mieles, gu händy kučuttih täh pidoh, karjalan kieli hänel ainos on syväimes. Konzu minul oli nelli vuottu, tuatto otettih tyrmäh, sissäh minä pagizin vai suomekse. Meidy otettih elämäh karjalazeh pereheh, silloi kai uuličču Täs synnyinrannan minun algu -festivualii allettih pidiä kolmetostu vuottu tagaperin. Nämmis vuozis äijy midä suadih aigah. Konzu myö alloimmo pidiä tädä festivualii, meijän tavoittehennu oli elävyttiä karjalan kieldy da harjaittua sih lapsii. Emmo ni smiettinyh, gu täs aijas roihes nenga äijy hyviä kirjuttajua. On ylen hyvä, konzu ristikanzu pagizou da lugou karjalan kielel, mugai kirjuttau sil, se merkiččöy, gu ristikanzu ajattelougi muamankielel, sanelou Galina Fedulova. Literatuuruvastavuksen gostinnu oldih suomelazetgi, heijän keskes oli yksi naine, kudai hyvin pagizou karjalakse. pagizi karjalakse, minägi terväh harjavuin kieleh. Ylen suvaičen karjalan kieldy, sanelou Kirsti Sulovna, tehnikuman jälles ruavoin Suuresmäis, sie kuulin äijän karjalankielisty pajuo, kai nämmä pajot minä hyvin tiezin. Vastavuksen aigah kuului pajuogi. Anuksen val sin pajatti Klavdija Kukko. Tämän čoman val sin sanat kirjutti Anatoli Jeroškin Anuksenlinnan 365- vuozipäiväkse. Klavdija Kukko kiändi nämmä sanat karjalakse. Paiči literatuuruaihettu vastavuksel tulluot paistih jälgimäzen rahvahanlugemizen tuloksis, karjalan kielen urokoin vähendämizes sego Kuittizen školan salbuamizes. Alavozen školan opastai Valentina Libertsova sanoi, gu tämä hädä voi koskie toiziigi kyläškolii. Lapsii vältämättäh pidäy opastua mua mankieleh, kuni vie kylien pihoil suau kuulta karjalankielisty paginua.

6 6 «Oma Mua»»» nuorižo Mittuine olet šouferi»»joga šouferi ajau mašinal omah luaduh. Erähät ajeltah terväh da ravieh, toizet ei kiirehtetä, ollah tarkat tiel da ainos novvetah liikundusiändölöi. Astroulogat pietäh, ku ristikanzan ajelendutaba rippuu sit, ken häi on goroskopan mugah. Bošit Tavan mugah Bošit puututah avuarieloih aigah. Päivälhäi tiel on äijy mašinua, a bošit ollah omanenäzet, joga kohtas tahtotah olla enzimäzinny. Ajelenduluadu: Bošit ajetah, kui tahtotah, ollah liijakse vällillizet tiel. Toizes puoles, hyö ajetah maltajen da varmah. Nevvo rinnal istujale: Ku et tahtone, ku sinuu potkittas mašinaspäi iäres, ole vaikkani. Älä nikonzu nevvo šouferii, älä ni arvostele hänen ajelendua. Mašin: Bošit suvaijah, konzu mašinas on hyvät zirkalot da muuzikku. Hyö suvaijah ajelta ravieh, sendäh heile on mieleh sportumašinat, sanommo, Ferrari libo Audi TT. Mašinan väri pidäy olla ruskei. Häkit Häkki häkinnygi on, ainos ajau ruskieh värih. Ei puutu avuarieloih enne aigua. Ajelendutaba: Häkis voi tulla hyvä avtokilbailii, händy ei azeteta nigo STOP-merkit, nigo svetofourat. Nevvo rinnal istujale: Toiči pidäy ähkätä šouferii bokkah, ku häi lauhtus. Mašin: Häkil pidäy, ku hänen mašin olis turvalline, sanommo, nemetskoi, japounielaine libo ruoččilaine. Häkil on tärgei, ku mašin olis čoma sydämeči. Mašinan väri pidäy olla valpahanvihandu. Häkki hyväzesti pezöy omua mašinua da tuskuahes joga kruaskan riibavuksen periä. Kaksozet Kaksozet puututah eri ozattomuksih tiel sendäh, ku ajetah ylen terväh, ainos hypitäh yhtes rivis toizeh da opitah jättiä jällele kaikkii toizii mašinoi. Ajelendutaba: Kaksozet ollah ylen julgiet. Hyö kižatah tuliozuttimien da signualanke. Kaksozil on hyvä reaktsii. Nevvo rinnal istujale: Ku tahtonet ajua hil l embäh, sano vai šouferile, ku kuulit, ku kustahto lähäl azetettih raduaru. Mašin: Kaksozet suvaijah ajelta ravieh, ga ei suvaija olla nägevyksis. Heile pätäh vnedorožniekat, sanommo, Land Rover Freelander. Taivahankarvaine mašin tuou heile lykkyy tiel. Ruakat Ruakat puaksuh puututah avuarieloih tiešuaroil. Toiči ei azetuta ni kävelytien iel. Ajelendutaba: Ruakku tiel on moine kui eloksesgi: ajau ezmäi Muite Piššali miehet ollah hyvät šouferit, heile vai pidäs vähembi paista ajajes. terväh, sit hil l ah, sit tuaste terväh i muga ielleh. Konzu Ruakku puuttuu vaigieh tilandeheh tiel, häi varmah tiedäy, midä hänel pidäy ruadua. Nevvo rinnal istujale: Mustoita šouferile, ku tiel paiči mašinua ollah vie polgupyörät da jallai kävelijät. Mašin: Ruakale on mieleh vahnanaigazet mašinat, sanommo, Volkswagen Käfer. Ruakat suvaijah omua ižänmuadu, sendäh puaksuh ostetah oman muan mašinoi. Mašinan värikse pätäh kuudaman värit: valgei, valpahansinine, vihandu libo hobjankarvaine. Leijonat Leijonat harvembi toizii puututah avuarieloih. A ku puututanneh, ga sendäh vai, tu toiči ollah ku avvoisuut rouno. Ajelendutaba: Leijonat ližätäh vauhtie, ku heile ei olis atkal. Hyö suvaijah čomendellakseh rul an tagan, ku kaikin kačottas heih da heijän mašinah. Nevvo rinnal istujale: Leijonan mašinah istuvujes musta, ku sidä šouferii pidäy suvaija da kiittiä. Mašin: Leijonat suvaijah kallehii da kirkahii mašinoi, ku pihal rahvas kačottas heijän puoleh. Leijonale pätäh tundietut Jaguar, pitky Cadillac libo italielaine Alfa Romeo. Mašinan väri pidäy olla kullankarvaine, keldaine libo oranževoi. Neidizet Neidizet suvaijah ajua vastuliikkehen rivis. Sendäh hyö puaksuh puututah suurih avuarieloih, kudamis suajah surmu. Jallai käveliigi, kudai puuttuu Neidizen mašinan uale, onnuako jo ei piäze hengih. Ajelendutaba: Neidizet ollah tarkat da ahkerat šouferit. Hyö ruttoh azetutah oravan iel, kaččomata sih, ku heijän jälles ajau mašin. Ajajes hyö nikonzu ei olla humalas, kierretäh joga luhtu, ei lähtietä matkah ilmai aptečkua. Nevvo rinnal istujale: Älä istavu moizen šouferin rinnale ajamah! Mašin: Neidizet varatah, ku heijän mašin varrastetah libo riivotah. Mitsubishi Pajero da Land Rover Discovery pätäh Neidizile kezäl dai talvel. Mašin pidäy olla beževoi libo sinine kui ulgopuolel, mugai sydämeči. Viesat Viesat puaksumbah ei olla värät ozattomuksis, kudamih hyö puututah tiel. Ajelendutaba: Viesat ajetah siändölöin mugah da kuhkutetah sih toiziigi. Viesat ei olla tarkat ajajes yöl. Nevvo rinnal istujale: Musta, ku sidä šouferii ainos pidäy silmäl pidiä da paista hänenke. Mašin: Viessoi ni vägeh et istuta trolleibussah libo huogeheh mašinah. Heile anna kerras Rolls-Roys, a ku ei ole, ga Mercedesgi vältäy. Mašinua ostajes Viesat ei kiirehtetä, midä puuttuu ostamah ei ruveta. Heijän mašin pidäy olla heinänkarvaine. Skorpionat Skorpionat ollah hyväs mieles pitkiä da leviedu dorogua myöte ajajes. Ga Skoprionat ei anneta prosken n ua sille, ken jättäy heidy jällele kerras ruvetah kilbailemah. Ajelendutaba: Skorpionat ollah hyvät šouferit, maltetah siändölöi da tarkah tietäh, roinnougo pitky azetandupala. Toiči puututah avuarieloih, ga ei paheksita sendäh äijiä, Murendannen mašinan, ga rubien jallai kävelemäh. Nevvo rinnal istujale: Älä varua, usko šouferii. Mašin: Mašin-zvieri, sanotah Skorpionat kosketellen omua Porsche libo BMW. Heile on tärgei, ku mašinal olis äijy hevon vägie. Mašinan väri pidäy olla mustu libo muzavanruskei. Piššalimiehet Piššalimiehet puaksumbah puututah avuarieloih tiešuaral. Heile pidäy tarkembah kaččuo kai tiemerkit. Muite Piššalimiehet ollah hyvät šouferit, heile vai pidäs vähembi paista ajajes. Ajelenduluadu: Piššalimiehet suvaijah terväh ajelta, sidä enämbi suvaijah čakata toizii šouferiloi. Tiel hyö maltetah oigieh piästä jugies tilandehes. Nevvo rinnal istujale: Čakkua toizii šouferiloi oman šouferin jytyi. Mašin: Se vältämättäh pidäy olla suuri. Ku suureh mašinah dengua ei ole, sit pätäh Citroen libo Volvo. Väri pädäy olla keldaine libo oranževoi. Vuorikozat Vuorikozat puaksuh puututah avuarieloih. Tiel hyö ollah omanenäzet da n upsat. Ajelendutaba: Vuorikozat ei ozuteta, kunne ruvetah kiändämäh, ajetah kahteh kerdah teriämbi, migu suau. Sen ližäkse hyö ei nähtä tiemerkilöi nivouse. Toizes puoles, hyö ei olla tiel toizile: nikonzu ei ruveta ajamah randimazes huruas rivis pienel vauhtil. Nevvo rinnal istujale: Ummista silmät da salbua suu, aja varuamattah. Mašin: Vuorikozale pädäy hyvä mašin, kudai kestäy kai havvat. Se voi olla, sanommo, Volkswagen libo Jeep Cherokee. Vuota kodvaine, kenlienne veriädy avaittau! Väri pidäy olla mustu, harmai, fioletovoi libo maksankarvaine. Vezimiehet Ajajes Vezimiehet ei novveta siändölöi. Hyö iškietäh toizii mašinoi, konzu kiännetäh libo siirrytäh toizeh rivih. Ajelendutaba: Vezimiehet siästetäh benziniä, ei ruveta sudre liženemäh guazuu. Nevvo rinnal istujale: Tirpa, älä nimidä sano. Luve parembi gaziettua. Mašin: Vezimiehet suvaijah erinomazii mašinoi, sanommo, kabriolettoi. Heile pidäy, ku mašinas olis äijy kaikenmostu elektronnoidu laitehtu. Mašinan sijah hyö voijah ostua motosiklugi. Väri pidäy olla mitahto kirkas da metaličeskoi. Kalat Kalat ei kačota tiemerkilöih, ei annata toizile dorogua, konzu se pidäy. Kalat ei puututa suurih avuarieloih, sendäh ku oman syväintunnon hyvyös hyö kiertäh seiččemes virstas sidä kontua, kus rodieu avuarii. Ajelendutaba: Kalat ajeltah omas muailmas, kudamas eletähgi. Rul an tagah hyö duumaijah midätahto omua, sendäh heidy niyhty ei tabavuta, konzu toizet jätetäh heidy jällele. Nevvo rinnal istujale: Älä sano Kalale, ku häi ylen hil l ah ajau, aiga ielleh rubietto ajamah vie hil l embäh. Mašin: Kalale pädöy vienualazen venehen nägöine mašin, kui Bugatti libo Bentley. Kalale on mieleh olla mašinpezendykohtas da kaččuo, kui pestäh hänen mašinua. Mašinan väri pidäy olla sinine, valpahansinine libo vihandu-sinine. Nämä värit mustoitetah Kalale merdy. Valmisti Ol ga Smotrova

7 »»sanasuari «Oma Mua» 7»»pajon paja Častuškat Mikse, mikse valgei koivu, Tyynel lehtii šuhaitat? Mikse minun nuori syväin, Eule gor ua kivistät? Lähten kirmien ojazelluo Valgeivetty nägemäh. Toinah tuli sinne kuldoi, Iččeh hebuo juottamah. Parembua aigastu eule, Konzu on juablokku kukas. Ni hyvembiä aigastu eule, Konzu on kuldoi tulemas. Konzu päivy pertih pastau, Ozutahes kai čomat. Muga sydämel on hyvä, Konzu on kuldoi tulemas. Kaimain minä kuldastu, Suuren sillan agjas. Kasties, vaigo kyynälis Ollou heiny märräs? Älä mama minuu čakkua, Mielespiettävän periä. Ravieh roih häi sinun vävvy, Gu uskaldi minun ottua. Sanottih kuldoi grivat luadi. En tuskinnuh ni kerdastu. Eihäi nelliä vuottu mennyh, A vaigu nelli ildastu. Tulou kevät, rodieu lämmin, Kai lumet sit sulaittau. Sano sinä minul, kuldoi, Ongo sinuh nadeikku? Sygyzyl on yöt mustat, Vihmu puaksuh plokuttau. Harmaisilmästy kuldastu En voi minä unohtua. Mikse sinä minuu kučuit, Gu et ole suvainnuh? Pideli se kerras sanuo, Sit kogo talvie en käynnys. Meijän ojaine on syvä, Läpettäy vai vezi. Minuu kuldaine ukkai, Huulil on gu mezi. Nuorikkazet tyttözet, Oletto työ valgiezet. Vikse lehmii lypsittö Da lämmäl maijoil pezittös. Gu enne minul olis tiediä, Kunne miehel mennä. Avuttazin sit muatuškal Kapustoi valella. Merel kulgou parahodu, Zanavieskat kajuutas. Lähti kuldoi kajuutaspäi Tukat hänel kähyris. Tečin Šuura, Videl»»Kerdomus Aleksandr Saveljev Vagoi-marjat Nygöi kuulkua midä kummua oli minul, sanoi Ven a mužikoile. Jo kaksi vuottu minun löytyt mečäs vagoi-marjužikot kohtat kerätäh linnalazii, kuduat joga vuottu kezäl pyhänpäivin tullah tänne marjah kahtel mašinal. Abevuin minä, smietin kui olis karkoittua heidy marjužikospäi. Otin souhozas töllönnyön vazan nahkan da kabjat, da levitin net sil kohtal, kunne linnalazet jätettih mašinat. Akanke pyöräl menimmö pyhänpäivän keriämäh vagoidu. Kuulen linnalazet ajetah. Peityimmö akan kel vičikköh. Tuldih kahtel mašinal kuuzi hengie rengit käis. Konzu nähtih vazan nahku, ruvettih huaristelemahes ymbäri da yksikai jiädih keriämäh marjoi. Sit minä vičikös»»arbaitukset Luuhizen seinän tagua Linduine pajattau! Kahten läpettäjän välis Minä keskel yksin. Kahtel muamal on viizin poijin yksi nimi kaikil. En tiijä kenen piäle Ylähän račastan Tuttavan gu näen Tervehtimäh kačohtan. Kahtei gu vastavutah Toine-toizen kel sebävytäh. pudahutin kaikel väil koivuzen. Linnalazet juostol kerävyttih tukkuh. Minä katkain pačahutin kuivan oksan da vie rubein ärizemäh. Linnalazet marjuniekat hedi tungiettihes mašinoih da ruttoh ajettih iäres, kivikös vai računeh kuului. Myö akan kel jäimmö rauhas keriämäh vagoidu. Ildupuoleh keräimmö kaksi rengii marjua da panimmo net huavoh. Kuulen kenlienne urizou da kävelöy sit kohtas kus oli lykätty vazan nahku. Kačon, ga kondii! Kaksi kondien poigua vedeltih vazan nahkua, a emä nouzi tagakäbälil da meihpäi kaččou. Pahoi mustan kui akan kel istavuimmo pyöräh da ajoimmo kodih, ga kodih puutuimmo hedi. Vaiku marjat kai lädžötimmö da vie akal perzepuolet sinistyttih pyörän ruamal istuhuu, konzu lendimmö kodih, loppi kerdomuksen Ven a. Syöbi valgiedu Mustii sordelou Kaivanet muah ei happane, Lykännet vedeh uidamah lähtöy. Nelli vellesty yhten levon al. Kaksi vačastu, Nelli korvastu. Ei ole tuli, a poltau. Ken rodihes usien kel. Kai miehet hallettih nagroh kyynälissäh Ven an paginah da kyzyttih: Konzu painoit kodih pyöräl etgo malkuloi läčötännyh ajajes? Opai hallettih miehet nagroh. Sil aijal miehil abuh lammin randah tuli Pavel-diädö, kudai jo oli humšuzes. Miehet azuttih hänele tervehytty da valettih viinua. Passiboičči miehii Paveldiädö, otti kupin da sanoi: Nygöi miehet pädöy eliä, elaigu parenou. Kaččokkua vai, rahvas ruvettih kohenemah, bohattumah. Kyläsgi on kaksi mašinua da jo nelli pyöriä, vie Šural liženi pyöry. Ainos pideli paskuheboloil muadu kyndiä. Nygöi kuulkua vai kogo päivät pellol traktor präčättäy. Died oi otti vie ryypyn da kirgai: Ura, dovarišat Kolme vellesty lähtiettih kezoile, Kahtei kezoidu uijellah, Kolmas rannal viruu. Kezoil tulduu lähtiettih, Kolmandeh tartuttih. Korvat ollah vai ei kuule. Vačas kyly, Nenäs sieglu, Piälakal n aba, Käzi yksi i se selläs. Minuu yksinäh ei syvvä, a minuta vähä syvväh. Tečin Šuura, Videl»»Lugijat runoillah Lev Vorobjov Kodirandu Kodirandu rahvas omat Rynnäs kebjieh hengittäy Paginaizet pajot čomat Lämmäl korvua silittäy. Laukkah menet kuspäi kačo Tervehytty sanotah: Milbo löyhkät kuibo iče Viego lapset zvonitah. Kai on hyvin ukkorukku Jumalaizen ristan kel Ga vie bunukkua on tukku Kaikkii vuotan pajon kel. Kerävytäh suureh parveh Paginaizet kilkettäy Nellyös jällel kylyy järveh Vezi kiehuu läikettäy. Kalakurniekku da rokku Järveh verko piästetty Meččymarjua tuohitakku Päčis piirai pastettu. Kylän rajal hebo hirnuu Häkki möngyy lehmiä Kukoi omah luaduh kirguu Saruas heiniä pehmei. Ildupuoleh heinäh vieret Kyläs soitto lirahtah Hengi se kui linnun siivet Ryndähäspäi pörähtäh. Kodirandu armas randu Eule sinuu parembi. Äijy pajuo sinuh pandu Eule kohtua čomembi! Stoikku myödih Muamo poigua työndi niitul Hyvin poigu heiniä niitti. Vastah astui briha Miikul Miehen stoikkua lujah kiitti. Hyvä stoikku ylen hyvä, Suures hinnas voibi myvvä, Lehmäl ostat heiniä syvvä Da vie nedäli voi juvva. Stoikku myödih viinua juodih Heiniä puoli telegiä myödih Briha Miikul pagei linnah Muamo poijan kel jäi sinne. Paha oli briha Miikul Kylän elaigazen rikoi Suuri heiny kazvoi niitul Eule stoikkua milbo niität?! Älgiä myögiä omua ruaduo Čomendakkua omua muadu Hos on jygei ristu kandua Armastakkua kodirandua!

8 8 «Oma Mua» Muhahtai! Tata, a kenbo on mužikku? Mužikku, poigaine, on se, ken suvaiččou, vardoiččou da akkiloiččou omua perehty! Se hyvä on Minägi tahton olla mužikannu, kui meijän muamo!»»joudoaigu Pidäygo tänäpäi lugie? Maikki Bobina Vuozi vuottu jo vähembi voi kuulta ristikanzois mittuman kniigan hyö ollah lugiettu da midä mieldy täs libo toizes kniigas hyö ollah. Rahvas ruvettih vähembi lugemah, harvat ristikanzat ollah net, ket suvaijah pidellä kniigua käis. Sanotah, aigu on nengoine ei ole kniigoih aigua. Paiči sidä nygöi joga päiviä löydyy midätahto muudu uuttu da mieldykiinnittäjiä. Kniigois da lehtilöis tuači ollah kinot, internettu da erilazet tiedokonehkižat. Školis lapset enimyölleh jo ei lugieta kniigoi kogonah dai kirjalližuon opastuskniigois ollah vai erähät kniigois otetut ozat, a internetas sidä voi lugie vie teriämbi da vähembi. Min periä pidäy lugie kniigu voihäi kaččuo fil mu, kyzytäh kummastunnuot opastujat. Hyö ei ni duumaija sih näh, gu kniigu avvuttau parendua kuvittelemizen, ozuttau erilazet mielet elokseh näh, opastau olla hyväntahtozennu, vägevänny, avvuttua toizii, suvaija omua muadu, kunnivoija vahnembii, pidiä omua dai toizien ristikanzoin elostu arvos. On žiäli gu monet tänäpäi ei ellendetä tädä. Kniigoi lugijes rubietgi iče parembah da oigieh kirjuttamah. Minä iče huomain, konzu pitkäh aigah en nimidä luve, jo en voi oigieh sanuo omii mielii dai kirjutan jo toiči viärin, a konzu luven päinvastah kaunehesti pagizen dai kirjutan hyvin. Ei ammui ruvettih myömäh planšetoi, kudamis voi lugie kniigoi da monet nygöi lövvetäh internetas kniigu da lugietah vai sidä ekruanal, ei ni pie nimittumua kniigua. Yhtes puoles se on hyvä vähembi puudu kuatah kniigoih da lehtilöih niškoi. Daigi internetas on helpombi löydiä kniigu da ei pie ni maksua. Toizes puoles, minä olen sidä mieldy, gu ni mi ei voi vaihtua tovellistu kniigua tundie sen duuhu, konzu pidelet sidä käis da voit livailla sidä. Minun mieles, yksikai pidäy lugie ainos dai tänäpäigi. Dai vie enämbi pidäy lugie niilöil, ket opastutah toizih kielih. Midä enämban luvet, sidä enämbän tiijätgi dai pagizet parembi. Kui hyvä on toiči tulla kodih da avata lembi kniigu, luvet dai rouno ku jovvut toizeh muailmah, kus ei ole argieloksen hommi da hädii. Sit iče duumaikkua pidäygo lugie. Da kyzykkiä ičel mittuman jälgimäzen kniigan olet lugenuh da ammuigo? Miikulanpäivy Jyrgiläs Nelli päiviä jäi Miikulanpävässäh Jyrgiläs. Pruazniekku pietäh pyhänpiän, 26. oraskuudu aigah kluuban pihas. Pruazniekan aigah roih pietty Ol ga Ognevan da Aleksei Konkan uvven kirjan prezentatsii. Pyhät da arret -kirju nägi päivänvalgien keviäl, se on jo toine tämän kirjan painos. Kirjan luadijat vai ližättih sih uuttu materjualua. Jyrgilän pruazniekkah tulou pajattamah meigäläine rock-pajattai Santtu Karhu. Terveh tulgua Jyrgilän pruazniekkah!»»midä? konzu? kus? 11/ 04 01/ 11 Kanzalline muzei Leninan lagevo, Kirjutingi oružannu oli. Karjalazen frontan taidoilijat Voiton päiväkse omistettu ozuttelu.»»hyvittelemmö! Lehten alallistu lugijua da kirjuttajua Valentina Vasiljevna Libertsovua hyvittelemmö roindupäivänke! Toivotammo hänele perehsobuu, ozua, lykkyy, menestysty ruavos. Vuotammo hänes uuttu kirjutustu da runuo. Omamualazet Ozua da lykkyy! Onnie ta lykkyö!»»roindupäivyniekale voit työndiä poštukartočku karjalan kielel Uvven vuvven da Rastavan poštukartočkoin jälles livvinkielizen Kipinän toimittajat luajituttih uvvet poštukartočkat roindupäiväkse. Čomazen poštukartočkah niškoi myös piirusti Anastasija Trifanova. Tämä poštukartočku toinah pädöy toizien pruazniekoinkegi hyvitelles, ku sen kanzikuvah on kirjutettu Ozua da lykkyy! Libo Onnie ta lykkyö! Pidäy sanuo, ku poštukartočkat on erikseh luajittu vienalazile da livgiläzile, net ollah kahtel kielel. Ostua poštukartočkat voibi Oman Muan toimitukses: ÎÎ Adressi: Titovan piha, 3, pertit 102, 109 Ližiä telefonas , »»Siänennustus Petroskoi Anus Priäžy Suojärvi Sortavala Pitkyrandu yö päivy yö päivy yö päivy yö päivy yö päivy yö päivy 23 / / / / / / / On otettu: haldivoiččijat: Karjalan rahvahan lehti Alustettu kezäkuus 1990 Karjalan tazavallan Zakonoinhyväksyndykerähmö, Karjalan tazavallan halličus, Karjalan Rahvahan Liitto da Julguamo Periodika Piätoimittai Natalja Sinitskaja Julguamon da toimituksen adressi: Titovan piha 3, Petroskoi, Karjalan Tazavaldu ÎÎ Tel: (814-2) ÎÎ omamua@mail.ru Internet: ilmahpiästäi: ÎÎ Valdivolline Periodika-laitos ÎÎ Painettu Verso-painamos Petroskoi, Varkauksen randu-uuličču, 1a ÎÎ Kirjoile pani Ven an Federatsien kirjupainoalan komitiettu ÎÎ Registrunoumeru Indeksu ÎÎ Painettavakse on allekirjutettu čuasu ÎÎ Painandulugumiäry 700 ÎÎ Tiluandu 416 ÎÎ Hindu 10 rubl ua Redizainu Fenomen-mediajoukko (Piiteri)