Mennyön vuvven parahat kniigat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mennyön vuvven parahat kniigat"

Transkriptio

1 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 15 (1155) Sulakuun 24. päivy 2013 ÔÔ Oman kielen akkiloiččijat s. 2 Sulakuun 20. päivänny on karjalan da vepsän kirjukielen päivy. Sidä vaste Petroskoin valdivonyliopistos itämerensuomelazien kielien da kul tuuroin tiedokunnal piettih opastujien konferensii. ÔÔ Yhtes huolehtimmo kieldy s. 3 Joga vuottu Heimopäivien pruazniekkah da vuozikerähmöh seuralazet kerrytäh Suomen eri linnoih. Tänä vuon seuralazet vastavuttih Helsinkis, kus on Karjalan Sivistysseuran oufissu. Vuvven 2013 Heimopäivien ohjelmah kuuluttih tavan mugah KSS:n da sen ozastoloin vuozikerähmöt. Tänävuon Heimopäivile oli kučuttu suuri joukko rahvastu Karjalan tazavallan puolespäi. ÔÔ Tiijustua toine toizes s. 4 Suomelas-ugrilaine muailmu -teležurnualu täytti 20 vuottu. Vuozipäiväle omistettuh seminuarah yhtyi Volgan suomelasugrilazen kul tuurukeskuksen johtai Jurii Mišanin, Mari El -televiidenien johtai Marija Mit ševa, Ven an suomelas-ugrilazen kul tuurukeskuksen johtai Tatjana Barahova. ÔÔ Nygöi rodiimmos pajattajakse s. 5 Karjalaine Lev Vorobjov, pajattau kylän pajojoukos, on artistannu kylän teatras da vie kirjuttau runuo, kudamii lugou konsertois. Da kaiken tämän häi ruadau karjalakse. Kahten nominatsien voittai Vienankarjalan oppikirja piäzi ilman Verso-julguamos, kudamua johtau Irina Ladvinskaja. Kuva: Andrei Rajev Mennyön vuvven parahat kniigat»»on sanottu vuvven 2012 parahat kniigat, kudamat piästih ilmoih Karjalas. Suures kniigutukus parahikse rodih vai viizi da yksi niilöis tuli voittajakse. Sivu 2.

2 2 «Oma Mua»»» tazavaldu Mennyön vuvven parahat kniigat Vepsäläine Sergei Minvalejev saneli Irina Vinokurovan ruavos. Konferensies enzimäzele sijale piäzi Anna Deš, kudai tutki Rebol an paikannimii, toizele sijale Uljana Tikkanen da kolmandele Marija Košeleva. Kuva: Jelena Filippova, Oma Mua Oman kielen akkiloiččijat»»nuorižo Jelena Filippova Sulakuun 20. päivänny on karjalan da vepsän kirjukielen päivy. Sidä vaste Petroskoin valdivonyliopistos itämerensuomelazien kielien da kul tuuroin tiedokunnal piettih opastujien konferensii Tämä opastujien tiedokonferensii yliopistos on jogavuodine. Tänävuon paginua pidämäs da omien tutkimusruadoloin tuloksii ozuttamas itämerensuomelazien kielien da kul tuuroin tiedokunnal oli kuuzi hengie: kolme vepsälästy, kaksi vienankarjalastu da yksi livgiläine. Enimät opastujat karjalan da vepsän kirjukielen päiviä vaste saneltih nämmien kielien kuulužis akkiloiččijois da kehittäjis. Vepsäläzet saneltih tundietun tutkijan, kiändäjän, runoilijan Nina Zaitsevan ruavos, vepsäläzen etnogruafien tutkijan Irina Vinokurovan tutkimusruavos da hänen suvus. Sellitettih myös tämän päivän vepsän kielen tilua da sidä ruaduo, kudamua ruatah vepsäläzet oman muamankielen hyväkse. Livgiläine Julija Ponomar ova saneli karjalan kielen tutkijan da sanakirjan luadijan Grigorii Makarovan elokses da ruavos. Neidine on käynnyh Kielen, literatuuran da histourien istituuttah, kus tuttavui Makarovan kirjutuksih, hänen ruadoh. Vienankarjalazet neidizet Uljana Tikkanen da Anna Deš ruvettih tutkimah paikannimilöi da oman ruavon tuloksii ezitettih konferensies. Uljana on kalevalaine, sendäh otti kačottavakse Uhtuon kylän paikannimilöi. Niilöi neidizen mugah tänäpäi harvu ken sanou karjalakse. Anna tutkiu Rebol an kylän paikannimilöi, kudamis on ristikanzan nimie. Pidäy sanuo, ku Uljana da Anna ollah kolmanden vuozikursan opastujat. Varzinaine tutkimusruado karjalan da vepsän kielen laitoksel algavuu nelländel da jatkuu sit viijendel vuozikursal, konzu opastujat kirjutetah kursu- da diplomuruadoloi. Ga nämä neidizet allettih se jo tänävuon. Konferensien paginanvedäi, karjalan da vepsän kielen laitoksen dotsentu Ol ga Karlova karjalan da vepsän kirjukielen vuozipäiviä vaste pani merkile sen, ku tänäpäi hos kuduas teemas, hos kuduas tutkimukses myö voimmo paista omal muamankielel, vie kymmenii vuozii tagaperin sidä emmo voinnuh ni smiettie. Opastujien kielinero, tutkimukset ollah korgiel tazol. Pahua mieldy oli vai sendäh, ku konferensieh yhtyttih vai karjalan da vepsän kielen laitoksen opastujat, suomen kielen laitoksen opastujat mindählienne jiädih bokkah. Konferensien luadijat uskotah, ku tulien vuon suajah kuulta heijängi tutkimusruadolois. Valentina Mironova Algu tälle kilvale pandih jo kevätkuus Karjalan Kanzallizes kirjastos. Juuri tämän kirjaston kehityksesgi vuvves 2000 algajen Karjalas ruvettih pidämäh Vuvven kniigu -kilbua. Tänä vuon parahii kniigoi vallittih viijes nominatsies. Kilbah oli otettu kai kniigat, kudamat piästih Kanzallizeh kirjastoh mennyt vuon. Kilbah tuli kaikenmoizii kniigoi, niilöin joukos on fotokniigoi, opastuskniigoi da kai sanakniigoigi. Kniigoi arvostelles otimmo čottah ei vaiku sidä, kui da mis se on kirjutettu, kačoimmo taidoilijan ruaduo da kniigan dizainua, sanou Karjalan piämiehen sijahine Aleksandr Čažengin. Paras kniigu karjalan, Kiirehtäkkiä poštale! Oma Mua -lehten toimitus ilmoittau aksies Tilua lehti da sua lahju Tilua lehti, työnä libo tuo kuitti Oma Mua -lehten toimitukseh, yhty arbajazih da sua lahju. Uuttu! Lahjat suajah kirmevimät! Hommua Oma Mua -lehten 10 tilavustu tuttavile, omahizile da dovarišoile da sua lahjakse kahtenhengen palatku. Hommua Oma Mua -lehten 20 tilavustu da sua lahjakse trimmer. Ku suaja lahju, työnä libo tuo Oma Mua -lehten tilavuskuitit vuvven 2013 toizele puoliškole toimitukseh. Lehten tilavushindu on kaikkiedah 213,18 rubl ua Karjalan julguamot ezitettih kilvan aigua omii kniigoi, fotoal bou - mii, opastuskniigoi da sanakniigoi. Kuva: Ol ga Smotrova, Oma Mua vepsän libo suomen kielel -nominatsies voittajua vallittih kolmes kniigas. Niilöin joukos oli Ol ga Žarinovan opastuskniigu Pagizemmo karjalakse, Jelena Pankratjevan da Tatjana Kuzmičan»»Kahten nominatsien voittai Vienankarjalan oppikirja ÎÎ Kniigu valmistettih Suomelas-ugrilazen školan karjalan kielen opastajat Jelena Pankratjeva da Tatjana Kuzmič. ÎÎ Piirustukset kniigah niškoi luadi taidoilii Anastasija Trifanova. ÎÎ Kniigan valmistamizes autettih karjalan kielen sanastokomissieh kuulujat Galina Lettijeva, Ol ga Karlova da Valentina Karakina. ÎÎ Kniigu luajittih Opastusministerstvan tilavuksen mugah. Ezmäi opastuskniigua käytettih Puadanen kylän školas. Puadanen opastujat nevvottih, midä pidäy ližätä kniigah. Vaiku sen jälles kniigu piästettih ilmah da suadih Karjalan školih. Vuvven 2012 kniigakse rodih Timkan matku Karjalua myöte. opastuskniigu kolmanden kluasan opastujih niškoi Vienankarjalan oppikirja da Vepsän kielen orfogruaffine sanakniigu, kudai luajittih Nina Zaitseva, Jelizaveta Haritonova da Ol ga Žukova. Nominatsien voittajakse tuli Vienankarjalan oppikirja. Tämä kniigu otti voiton vie yhtes nominatsiesgi, se rodih Parahakse opastuskniigakse. Kaunehliteratuuru da publitsistiekku -nominatsies voitti kniigu Sinun verkolois, kudaman kirjutti Dmitrii Novikov. Paras kuvitus da taitto -nominatsies voitti Kižin muzein painamol ilmah piästetty Kižin muzein matkuopas. Parahakse kniigakse lapsih da nuorih niškoi arvostelijat sanottih Nikolai Kut kovan kniigu Timkan matku Karjalua myöte. Juuri tämä kniigugi sanottih Vuvven 2012 kniigakse. Kniigu piäzi ilmah Bareajulguamos.

3 »»rajan tagua «Oma Mua» 3 Heimopäivien enzimäzenny piän illačus piettih Karjalazien arbaituksien kilbu, kudamah mielihyväl yhtyttih kui Karjalan mugai Suomen karjalazet. Kuva: Jelena Migunova, Oma Mua Vuvven 2013 Heimopäivät piettih Helsinkis, kus on Karjalan Sivistysseuran oufissu. Yhtes huolehtimmo kieldy Anna Tulla -joukon pajattai petroskoilaine Darja Kuznetsova ilaškoitti Heimopäivien rahvastu karjalazil nygyaigazil pajoloil kahten päivän alloh. Kuva: Jelena Migunova, Oma Mua»»Karjalan Sivistysseuran Heimopäivät piettih Helsinkis Jelena Migunova Joga vuottu Heimopäi vien pruazniekkah da vuozikerähmöh seuralazet kerrytäh Suomen eri linnoih. Tänä vuon seuralazet vastavuttih Helsinkis, kus on Karjalan Sivistysseuran oufissu. Vuvven 2013 Heimopäivien ohjelmah kuuluttih tavan mugah KSS:n da sen ozastoloin vuozikerähmöt. Tänävuon Heimopäivile oli kučuttu suuri joukko rahvastu Karjalan tazavallaspäi. Heimopäivien piäezittelyy pidi Petroskoin valdivonyliopiston Pohjas- Jevroupan histourien tutkii Ilja Solomešč. Häi saneli kui vuozisualoin aigah Karjal oli rajamuannu, kui Karjalan histouriedu tulkittih ven alazis kirjois da poliittizes käytändös. Karjalan valdivonyliopiston karjalan kielen laitoksen opastai Ol ga Karlova saneli kielitilandehes Karjalas. Kielipezien toimindan koordinuattoru Ven an puolel Natalja Antonova sellitti mindäh kielipezät pahoi juurrutah Karjalas. Karjalazien kuvvenden kerähmön nevvoston johtai Ol ga Žarinova saneli kui Karjal valmistuu Karjalazien VII kerähmöh, Karjalan Rahvahan Liiton johtokunnan piälikkö Jelena Migunova kerdoi Karjalan kielen vuodeh näh Karjalas. Nuoren Karjalan johtai Alina Čuburova saneli Etnokul tuurizien keskuksien verkosto -projektas, kuduadu nygöi todevutetah Karjalas. Č i č i- liušku-teatru ozutti seuralazile Koirien Kalevalua. Vuvven 2013 piäruavot on ilmoitettu KSS:n 107. vuozikerähmöl sen johtai Eeva-Kaisa Linna saneli vuozien strateegies da kerdoi, midä on luajittavu vuvvennu Viijen lähivuozien strateegizinny aihieloinnu ollah kieli da kul tuuru, histourii da perindö, julgavotoimindu da kyykkä-kiža. Strateegien tavoittehennu on yhtistiä mollembil puolil rajua eläjii karjalazii huolehtimah omua kieldy, kul tuurua da nostamah omaničentunduo. Vuvven 2013 KSS:n ruadoloih kuuluu myös toimindu Ven an puolel Karjalas. Seural on ajatus panna rattahile Kalevalaeeposan kiändämisty vienankarjalakse. Piästiä ilmah eepossu kniigannu kačotah Kalevalan 180 vuozipäiväkse, vuvvennu Kielen säilyttämine huavuau uuttu kielen käyttäjiä. Sendäh vuvvennu 2013 seura kannattau kielimaterjualoin lapsih niškoi luadimistu da ilmah piästämisty. Seuran kannatuksel da tuvel piettävil vienankarjalan kielikursiloil on jo pitky perindö. Vuvven 2013 kursit pietäh Vuokkiniemes heinykuun allus. Paiči nämmii kursiloi seuru kannattau Karjalan Rahvahan Liiton da Nuoren Karjalan kielikursiloi Karjalan piirilöis. KSS aktiivizesti yhtyy Karjalan kielen vuvven pidoloih da Karjalazien kerähmöhgi. Vuozikerähmös Eeva-Kaisa Linna ilmoitti, ku Karjalan Sivistysseuraspäi erähänny Suomen karjalazien edustajannu Priäžäh lähtöy Markku Pottonen. Karjalan kielen popul a rizatsii tuou hyödyy nuorile rajan mollembil puolil. Seura iellehgi rubieu kannattamah karjalankielisty rock-, pop-, räp-, folkmuuzikkua. Kyykkä kuuluu seuran toimindah jo mondu vuottu. Tänävuon seuralazet kannatetah Karjalan Rahvahan Liiton projektua, kudaman mugah pietäh kyykkä-kilboi Karjalas. Heimopäivien aigua piettih Karjalan Sivistysseuran julgavoloin prezentatsiet. Enzimäine Salme Syrin kniigu suomen»»fakta: ÎÎ Karjalan Sivistysseuran tärgeviminny partn ouroinnu Kajalan puolel ollah Karjalan Rahvahan Liitto, Nuori Karjala, Karjalazien VI kerähmön nevvosto, Zakonoinhyväksyndykerähmön opastusda kul tuurukomitietat, Opastus, Kul tuuru- da Kanzallizen poliitiekan ministerstvat, Petroskoin valdivonyliopiston filolougien da histourien tiedokunnat, Pedagougine akadeemii, Kanzallizien kul tuuroin keskus, Kielen, literatuuran da histourien instituuttu, Suomelas-ugrilaine škola, Periodika-julguamo. kielel Missä koti, muamoseni? sanelou perehes, kuduan rahvas jovvuttih elämäh rajan eri puolil Ven ale da Suomeh. Toine julgavo on Pekka Zaikovan vienankarjalan kielioppi suomen kielel. Opastuskniigu on tarkoitettu käytettäväkse kui Suomes, mugai Karjalas eläjile. Kolmas kniigu on Akilan Iivanan Karjalazien kanzallizen omantunnon kaiččii. Karjalan Sivistysseuru 100 vuottu karjalazen rahvahan puolistajannu (ližäkse ilmah piästettylöih kniigoih näh suau lugie lehten tulielois noumerois. toim.) Karjalan Sivistysseuran johtai Eeva-Kaisa Linna oli pruazniekal buabas jiännyös vienankarjalazes ferezis. Kuva: Jelena Migunova, Oma Mua Akilan Iivanan kniigu Karjalazien kanzallizen omantunnon kaiččii. Karjalan Sivistysseuru 100 vuottu karjalaizen rahvahan puolistajannu on Karjalan Sivistysseuran da Periodika-julguamon yhtehine ruado. Kuva: Jelena Migunova, Oma Mua Viijen lähivuozien strateegizinny aihieloinnu ollah kieli da kul tuuru, histourii da perindö, julgavotoimindu da kyykkä-kiža.

4 4 «Oma Mua»»»suomelas-ugrilazet Tiijustua toine toizes»»suomelas-ugrilaine muailmu -teležurnualu täytti 20 vuottu Natto Varpuni Enzimästy kerdua käin Siktivkarah vuvvennu Minuu kučuttih sinne Suomelas-ugrilaine muailmu -teležurnualan koordinuattoroin kerähmöh. Enne minä luajin kuda-midä TV:n ohjelmua täh tele žurnualah niškoi, dai iče teležurnualan idei miellyttäy minuu. Silloi minä mielihyväl šuorivuin matkah, en ni unohtannuh ottua keräle omii karjalazii ruuttiigi. Matku Siktivakarah oli ylen pitky. Ezmäi tulin poujezdal Moskovah, sit jo toizel poujezdal lähtin Siktivkarah. Matkah meni 25 čuassuu! Sih aigah puutui äijy midä lugie. Kotlas-linnas poujezdu seizoi nelli čuassuu. Kai jälgimäzet matkuniekat lähtiettih vagonaspäi iäres, paiči minuu ei jiännyh nikedä. Nellän čuasun aigah minä kävelin vagonua myöte da duumaičin: Mihbo korbimuah minä menen. Yhtelläh piäzin kudakui Siktivkarah da yhtyin teležurnualan koordinuattoroin kerähmöh. Minul oli mieleh tuttavuo minun ruadovellienke. Minä kačoin jo sidä teležurnualua Karjalasgi, yliopistos opastujes. Ruadajes jo ičegi luajin ohjelmua täh teležurnualah niškoi. Minä hyvin tiezin tämän teležurnualan luadijoin iänet, ga en tiedänyh, ongo, sanommo, Natalja Makovetskaja, pitky kazvol vai ei, mittumat ollah hänel tukat, kui häi muheloittau libo nagrau. Natalja Makovetskaja eläy Hanti-Mansiiskas da luadiu ohjelmii hantiloin da mansiloin kul tuuras da nygözes elaijas. Kačon hänen ohjelmii da näen, ku Natalja puaksuh kävyy kuvuamah miehii, kudamat pietäh pedruloi. Häi sanelou pedruloin hoijos da midä probliemua kuuluu sih. Tämä kerähmö oli hyvä sil, ku sie voibi paista ei vai ruavos da TV:n ohjelmantulielois programmois, ga voibi enämbi tiijustua toine toizeh nähte. Tänä vuon minä tuaste käin Siktivkarah. Kui ennegi mielihyväl lähtin matkah, täl kerduahäi sie piettih suuret pruazniekat: Suomelas-ugrilaine muailmu -teležurnualu täytti 20 vuottu. Tädä teležurnualua valmistamas on eri Ven an suomelas-ugrilazien alovehien toimittajua. Hyö kerrotah omis pro- Teležurnualua valmistamas on eri Ven an suomelasugrilazien alovehien toimittajua. Hyö kerrotah omis programmois oman rahvahan perindölöis da tavois, oman muan tundiettulois ristikanzois. Seminuarah tulluot rahvas. Enzimäzes riävys toine hurualpäi on teležurnualan alguhpanii Galina Mihailova. Hyvittelykirjaine on hyvä, ga uvvet dovarišat ollah parembat! Passibo teležurnualale, ku sain dovariššua Karjalan ulgopuolel. grammois oman rahvahan perindölöis da tavois, oman muan tundiettulois ristikanzois. Sit hyö työtäh omii kerdomuksii Siktivkarah, kus Komi Gor -kanualan toimittai Ol ga Savenko luadiu nämmis kerdomuksis 30-minuutan programman da työndäy sen järilleh suomelasugrilazih alovehih. Teležurnualan luadimizeh yhtyy seiččie alovehellistu kanualua Karjalan, Komin, Udmurtien, Mari El:an, Mordouvien, Hanti-Mansiiskan da Per min. Programmu piäzöy ilmah kerran kuus. Meil sidä voi- Teležurnualan luadimizeh yhtyy Karjalan, Komin, Udmurtien, Mari El:an, Mordovien, Hanti-Mansiiskan da Per min alovehellizet kanualat. Nämmien kanualoin toimittajat kerrotah oman rahvahan perindölöis da tavois. Komi Gor -kanualan toimittai Ol ga Savenko luadiu nämmis kerdomuksis puolen čuasun pitkän programman. bi kaččuo toizel kanualal. Minä tulin ruadamah Karjalan televiidenieh vuvvennu Jo silloi se minuu miellytti. Ven a on ylen suuri mua, kus eläy 16 suomelas-ugrilastu rahvasjoukkuo. Teležurnualas rahvas tiijustetah omis heimovellilöis, sanommo, udmurtat libo marit tiijustetah kajalazis libo vepsäläzis. Teležurnualas voibi kuulta nämmien rahvahien kieliigi, muga meijän juoverbin sijah kulemmo udmurtoin ю <ju>, a meijän käzi komikse on ки <ki>. Konzu kuulet programmas tuttavii sanoi, duumaičet, ku tottu olemmo yhty suguu. Huomain vie, ku Suomelas-ugrilaine muailmu on ezmäine da ainavo Ven an televiidenien programmu, kudamas voibi kuulta suomelasugrilazii kielii. Teležurnualan enzimäine noumeru libo programmu oli luajittu vuvvennu Silloi Ven al rubei kazvamah alguperäine identitiettu, ga meijän rahvas silloi vie ei tietty hyvin, ket myö olemmo da midä sugukanzoi meil on. Sendäh Suomelas-ugrilaine muailmu rodih meijän hyväkse yhteisruavokse.»»fakta: ÎÎ Kahteskymmenes vuvves oli luajittu 185 teležurnualan noumerua. Moni kerdua žurnualu voitti eri TV:n kilvois, sai palkindoloi da hyvittelykirjazii. ÎÎ Teležurnualan ruado on arvostettu valdivon tazolgi. Programman 20-vuozipäiväle omistettuh seminuarah yhtyi Volgan suomelas-ugrilazen kul tuurukeskuksen johtai Jurii Mišanin, Mari El -televiidenien johtai Marija Mit ševa, Ven an suomelas-ugrilazen kul tuurukeskuksen johtai Tatjana Barahova. ÎÎ Nilöile, ket pani allun teležurnualan ruavole 20 vuottu tagaperin, oli ylen jygei tuvva videopl onkoi Ven an yhtes alovehes toizeh. Internettua silloi ei olluh, poštu ruadoi pahoi, pidi ičel vediä nämmii pl onkoi poujezdal libo vetrol otal. Nygöi jo ei ole moizii probliemoi. Meijän programmat terväh puututah Siktivkarah internetan kauti. ÎÎ Täs vuvves algajen teležurnualua voibi kaččuo internetasgi, com -adresil.

5 »»VII Karjalazien kerähmökse «Oma Mua» 5 Kieli meijän armahaine»»mielenvaldu Hos kieli eule turkikse, Ga toiči äijäl lämmittäy! Ku roihhäi mägi jyrkäkse, Se muaman jyttyöh ämmättäy Vladimir Brendojev Enzimäine Karjalan Rahvahan kerähmö, kudai oli pietty 22 vuottu tagaperin kezäkuudu ainavos täyzikarjalazes Anuksenlinnas. En sudre alganuh tädä kirjutustu Vladimir Brendojevan runozel. Kuulin sen kirjuttajan suuspäi jo vuozisuan nelländes tagaperin. Filarmounies piettih Anuksen piirin kul tuurupäivät, kus oli iče Vladimir Jegorovič. Tämä tapahtumu loppuijäkse painui mieleh. Vajai kaksi kuudu jäi VII Karjalan Rahvahan suureh vuoronmugazeh kerähmössäh. Tämän merkittävän tapahtuman iel tulou mustoh enzimäine Karjalan Rahvahan kerähmö, kudai oli pietty 22 vuottu tagaperin kezäkuudu ainavos täyzikarjalazes Anuksenlinnas. Täh kerähmöh Vladimir Brendojev, suuri Anuksen muan suvaiččii, jo ei ehtinyh. Olin vallittu täh kerähmöh da mustelen sen piduo. Viktor Stepanov tervehti kerävynnyzii suures kul tuuruzualas karjalan kielel. Zualu oli täčöi-täyzi rahvastu, ga sih onnuako loppihgi karjalan kielen käyttö. Sit kerähmös lähtijen ihan nämih päivissäh karjalazis kerähmölöis kai pagizijat paginan alletah omal kielel, a sit kerras muutetah ven an kieleh. No gu niken ei kuule paikallistu paginkieldy, ga kusbo sit sidä kuultah da miksebo? Sit enzimäzes kerähmös jyrkästi oli nostettu karjalan kielen stuatussan kyzymys Karjalan tazavallas kaikin tahtottih gu meijän kieli omal mual suas virrallizen stuatusan, sidä äijäl duumaičči da kannatti Jaakko Rugojev. Pagizijua oli äijy. Paginvuoruogi oli äijy, sendähgi I Karjalan rahvahan kerähmö kesti ynnällisty kolme päiviä. Enzipäivän piettih enimät dokluadat, tossupiän piätökset da rezol utsiet, kolmas päivy oli tarkoitettu kul tuuru programmah deleguattoi vedeltih Žilčoin časounah, Nurmoilan kyläh, kus ozutettih omua pajoneruo anukselaine hora Karjalaine koivu, kuduadu sil aijal johti Nikolai Dubalov. Ajelimmo Tahtahan kyläh, Pižih, avvoi oldih Anuksen kodirannan muzei, taidoškola da taidogallerei. Enzi kerran näin Suomespäi tulluzii KSS:n endizii karjalazii: Kosti Pamiluo, Ilmari Homastu, minun mustamal oli käymäs sit kerähmös kyykkä-kižan järjestäi Boris Karppela. Suuri se oli tapahtumu karjalan rahvahale, duumaičimmo piäzemmö ielleh jalloilleh, kui sanoi Vladimir Brendojev: On hengis kieli tuattoloin, Vie ei pie panna tuohustu. Sa kodvaine vai vuottele, Se näppizel vai myöhästyi Tozi on se, myö ylbeilemmö karjalan kielen čomuttu, ga onnuako karjalan kielele tuohus on jo viritetty. Kielen tutkijat on jo pandu karjalan kielihäviendän kynnyksele. Konzulienne 90-luvun allus Boris Jeltsin sanoi: Berite suvereniteta, skol ko hotite. No vai kai se on jiännyh bumuagale, vai ei ole Karjalan Tazavallale annettu nimittumua suverenitiettua, kai rippuu Moskovan annandas, a meilpäi on otettu kai: meččy, kalat, kai muan andimet, a rahvahale nimidä, kielizakonan täyttämisty mainiččemattah. Jo enämbi 20 vuottu, myö piemmö huoldu omas kieles, kannatammo sidä, uneksimmo sen valdivollistu stuatussua. Pedagouguakadeemies 90- vuoziluvun allus oli avattu karjalan da vepsän kielien ozasto, kui vaigiesti se oli avattu, ga yhtelläh myö saimmo korgiesti opastettuloi ruadajii školih, lapsien päivykodiloih, ga ei vai kaikile löydynyh ruaduo. Nygöi se ozasto dai kogo akadeemii on hävitetty, gu yksinäine opastuslaitos. Kalevalas 2000-vuozien allus oli opittu perustua kielipezät da levittiä sen ruaduo kogo tazavallas kielipezäthäi on paras keino opastua da harjattua lapsii kaksikiekižyöh. Net on jo hy- Sit enzimäzes kerähmös jyrkästi oli nostettu karjalan kielen stuatussan kyzymys Karjalan tazavallas kaikin tahtottih gu meijän kieli omal mual suas virrallizen stuatusan, sidä äijäl duumaičči da kannatti Jaakko Rugojev. väksytty muailman monis kohtis. Ga ei vai meil: takoi podhod nam ne podhodit, nenga sanotah Moskovas. Hävitettih kielipezät Kalevalas. Enimis muailman valdivolois movvas, käytös on kaksida monikieližys, se on aksiomu: midä enämbän kieldy ristikanzu maltau, sidä parembi da kebjiembi hänel on opastuo toizih kielih, sidä parembi on olla mua ilmal kävves, sidä parembi on löydiä ruado, parembi olla yhtevyksis toizien rahvahien kel. A Moskovan herrat sanotah: Ven al da ven alazien keskes vai ven ua eigo tämä kuariče ven alazel šovinizmal? Ven an konstitutsien mugah jogahizel on oigevus suaja opastus dai korgei opastus omal muamankielel. Jo sanoin, gu kai rippuu Moskovas, siepäi annetah kai opastusstandartat, onnuako sendäh meijän opastusda kul tuuruministerstvois ei ole karjalan kielen alan spetsialistoi. Ihan sendäh, Moskovan normien mugah, meijän školis on vai yksi čuassu karjalan kielen urokkoi. Meile ainos uskaldetah, buito avvutetah karjalan kielen opastukses da toizis dielolois: pajo-, runo-, kul tuuru festivualilois. Yhtel käil rounogu kaikelleh kannatetah, a toizel jallal vai kampii pannah. Karjalan kieli kui sidä elavuttua, midä ruadua, gu se kuulus kaikkiel, sidä arvostettas, opastuttas ei vagu karjalazet, kui nostattua sen arvuo? Monis azielois se rippuu valdivomiehis, se rippuu b udžietas min verdu karjalan kielele annetah varua? Ga on vie ylen äijy mostu dieluo, kuduat ollah rippuvazis vai meis ičes. On vie äijy karjalan kielen hyvin tiedäjiä. Meil kaikil pidäy paista omal kielel kaikkiel dai ainos sih ei pie ni yhty rubl ua. Meil käzil dai kämmenil pidäy rippuo suomen kieles, sendäh pidäy tilata da lugie Karjalan Sanomat -lehtie da Careliažurnualua niilöin vuoh parembi omaksummo oman kielen. Pidäy pidiä yhtevytty rajantagazien karjalazien kel, niil talovuollizet dielot ollah parembat. Meil on enämbi karjalan kielen tiedäjiä, enämbi on korgiesti opastettuu nuorižuo, kuduat voidas puhuo yhteh hiileh, gu kybenes viries suuri rohjo, gu elävys karjalan kieli. Kaikkeh tabah kannattua Jo enämbi 20 vuottu, myö piemmö huoldu omas kieles, kannatammo sidä, uneksimmo sen valdivollistu stuatussua. omii lehtii, toizin sanuo tilata Kipinä-žurnualua, Oma Muada Vienan Karjala -lehtilöi. Niilöinke pidäs pyzyö yhtes da hyväs sovus. Kaksikymmen kaksi vuottu on proidinuh enzimäzes kerähmös, kahten kuun peräs myös kerävymmö suurele paginale. Ehtimmögo kai paginat paista, sovitella piätökset, käit panna käzilöih da virret yhtes vieldiä, ylen on vähä aigua miärätty suurele kerähmöle. A kielen käytändälhäi olemmo sil samazel tazol, kui vuozikymmenii tagaperin. Myös allammo kahtel kielel Hil l azeh kiännymmö oman kielen puoleh, sidä äijäl tahtozin dai sidä toivon. Hyviä lykkyy tuliele kerähmöle. Kieli meijän putin Suaugo Ven al vuitin? Ivan Savin, Petroskoi

6 6 «Oma Mua»»» Suojärven piiri Nygöi rodiimmos pajattajakse»»veškelčöin pajojoukos rubei kuulumah miehien iänii»»kyläläzet Jelena Filippova Se todistu tottu on, meile karjalazien keskes, hos pajattajien, hos artistoin, hos yhteiskunnallizel alal ruadajien, miesty on vähättävy. Enin ruadolois iččeh hardieloile otetah naizet. Mugai Veškelyksen pajojoukos vie kaksi vuottu tagaperin ei olluh miesty. Nygöi on, hos yksi, ga sanozin kullankarvaine. Häi, karjalaine Lev Vorobjov, pajattau kylän pajojoukos, on artistannu kylän teatras da vie kirjuttau runuo, kudamii lugou konsertois. Da kaiken tämän häi ruadau karjalakse. Huolemata, ihan pet ties puutuin teatrah. Yksi tyttöine vähäzel voimatui, sit minuu kučuttih. Pidi militsionieran rouli ozuttua Varois. Nina F oudorovna kučui, sanoi: opi la. Ga davai opin, penzii lähenöy, ruaduo äijiä ei ole. Sit tartuin dai mieleh tämä kai rodih. Sit sanottih: davai opit akoinke pajattua. Kačos, jo toine vuozi pajatan, rubieu sellittämäh mies. Enimii horan pajoloi Lev Vorobjov kuuli vie lapsennu. Buabo, konzu gostih Kaššalilambih tuli, bunukanke käi kyliä istumah. Vahnois buabolois Lev kuuligi pajuo, ga ei pajatannuh iče, sanou: huigieččaine rouno oli, duumaičči iändy putin ei ole. Nygöi muga hyväl mielel pajattau, artistu rouno. Ylen äijäl miellyttäy pajatandu. Akku sanou: kävy vai. Häi minule sovat ut uužiu, minä ombelutin ičele karjalazet sovat. Häi hyvä sih niškoi on, ei nimidä sano, midäbo akoinke pajatat. Dai meile moizet hyvät rahvas ollah joukos, sit menet repetitsiele ku lennät rouno, jatkau paginua Lev. Kiändyö kodikonduloile Lev rodiihes Kaššalilambih karjalazeh pereheh. Perehes oli yheksä lastu, Lev jälgimäine, nuorin. Tuatto da muamo ruattih kolhozas. Muamal yheksä vuottu oli, jo pidi ruadoh lähtie. Yksinäh ajeli hevol partu vedämäs. Omii lapsiigi pahuospienyössäh vahnembat harjaitettih ruadoh. Kuibo silleh! Igiä oli yheksä vuottu, jo sille pikkaraine stoikku luajittih. Niittiä, heiniä liikuttua pidi kävvä. Tuatto opasti parkii kiškomah. Paimenih kävyimmö, yölöil paimendimmo. Tiijät, min verran hebuo piettih Kaššalilammis. Suuri kylä enne oli, sanelou mies. Ga kylä rubei häviemäh. Yksi mies nosti sinne pikkarazen ferman, pidäy žiivattua da kimalehtu, metty keräilöy. Vie eräs, kyläs rodivunnuh, sežo oppiu hengis pidiä kyliä. Duaččuniekkuagi vähäine on. Vorobjoval Kaššalilammis kodikonnul on Veškelyksen pajojoukko on kuulužu Karjalas, pajattajat kävväh pajattamah toizih linnoih dai kylih. Kuva: Jelena Filippova, Oma Mua Jumal andau, ga viizitostu vuottu vie pajuo pajatan da runuo kirjutan. Täh dieloh nygöi pidäy vägie panna da rahvahale omas kyläs hyviä mieldy jättiä. Lev Vorobjov, konzu pajattau, lugou omii runoloi, ozuttelou rouliloi spektaklilois da muite pagizou rahvahan kel, ainos ruadau sen hyväl mielel. Kuva: Jelena Filippova, Oma Mua vai sarai tiloilleh, kunne muamo sai händy. Kävyn kyläh, viehäi niittyy niitän. Vie muadu liženöy minul, ga puaksumbah rubien käymäh. Nygöi endizen koin tilale tahton kodi luadie, hos pikkaraine, ku rodu meijän sinne jiäs, rodieu kunne bunukkoi taluttua, toivou mies. Vorobjovien pereh muutti Kaššalilammis Veškelykseh, konzu Lev jo kävyi kolmandeh kluassah. Muite, konzu Kaššalilammis elettih, Veškelykseh školah jallai kävyi. Kuuzi vuottu igiä oli, rubei käymäh, yksinäh matkas heboloin jälgii myöte astui. Nedälin eli internuatas, sit tuatto suovatakse da pyhäksepäiviä käi hevol kodih ottamah. Školan jälles Lev opastui Petroskoil. Sit lähti armieh, oli Ukrainal da Kamčatkal sluužimas. Ruadoigi Loimolas puolivuottu. Ga sanou: oma randu enämbäl kuččuu, akan tembai da tuldih Veškelykseh elämäh. Akanke eletäh yhtes jo kolmekymmen viizi vuottu. Tuttavuttih vie enne brihan armieh lähtendiä. Neidine tuli Veškelykseh ruadoh, Lev kerrasgi mieldyi, sanoi ičele, ku toizile brihoile sidä tyttyö ei piästä. Rahvahale hyviä mieldy Ukol da akal on kolme poigua da jo nelli bunukkua. Tuatto da muamo maltetah karjalakse. Lapset vähäzel vai ellendetäh. Lev, ku tänäpäi on karjalazien dielolois, ylen äijäl paheksiu ku omal aijal ei harjaitannuh lapsii omah kieleh. Ei olluh dieluo opastua kieleh, mostu zaduaččua rouno ei olluh. Pidi äijy ruadua, moine aigu oli. Nygöi myöhästyin. Kačo vai, egläi Mirja Kemppinen, konzu pagizimmo kielipezän dieloloi, sanoi, ku lapsi nuoris, pienis ijis voi opastuo hos nelli kieldy. Kieli tartuu lapsih. Opin bunukoinke ruveta pagizemah. Ga viga vai on yksi, vähän aigua meijän kel ollah, uskaldau mies. Iče Lev Vorobjov rubei kirjuttamah runuo karjalakse. Ennepäi kirjutti ven akse, eräs runoine oli painettu Suojärven lehtehgi. Ga karjalakse kirjutandu hos toiči vähästy jygiembäkse ozutahes, ga on miehele äijiä mielužembi. Konzu lugou omii runoloi konsertois, ga nägyy kui buaboloil silmii pilkettäy, kyynälet kai lähtietäh. Ruavoin peldoloil da vie vodokačkal, sie suutkat kolmen peräs pidi ruadua. A midäbo yölöil ruadua? Yön aigah sit kirjutan. Piäh ku jyrähtäh mi, ga sit kirjutat. Pidäy vai kerras kirjuttua, eiga unohtuu. Mitah sluučai piäh tulou, sit kirjutan, pikkarazen s užietan luajin. Da pidäy kirjuttua hyvin, kunnolleh. Ku ei olis murčin-märčin kai. Ku ven alazetgi kuultas da se heijän korvale sežo hyvä olis, sellittäy Lev. Mies sanou, ku ezmäi školat da armiet oldih, sih viizitostu vuottu meni. Sit viizitostu vuottu ruadoi kruanal souhozas, puolikyliä srojii. Jo kaksikymmen vuottu on fermerstvan ruadolois. Dai nygöi Jumal andau, ga viizitostu vuottu vie pajuo pajattau da runuo kirjuttau. Täh dieloh nygöi sanou pidäy panna vägie da rahvahale omas kyläs hyviä mieldy jättiä. Omii mielii kirjutakkua club

7 »»sanasuari Kommunistu «Oma Mua» 7»»Kerdomus Nikolai Zaitsev Konzu predseduatel loppi oman paginan, Griiššu tunzi omas syväimes rajattomua iluo i hengen vällytty. Nygöi roih muga, kui häi tahtoi. Häi nosteli olgupiälöi, ilos vai lienou unohtuksis plakkai sanuo: Hyvin kehno vedeli, eistyi neče hommu edehpäi! Rinnal istui jo partiivelli kačahtih Griiššah. Kuultih sen pädemättömän sanan sekretari, predseduatel dai raikoman kolmas sekretari, ga ei hyö otettu sih sanah huoldu. Stolan tagan istujat tiettih, ku Griiššu hyväs dai pahas mielen tarkoitukses käytti tädä häneh juurdunuttu sanua. Sano midätahto Griiššu oli hyvä suabran luoju, muite hyvä ruadai. Ei viizas ristikanzu nikonzu tunnusta omii riähkii, duumaičči raikoman sekretari ičekseh, ga Griiššu on avvonaine. Häi kiändyi sekretarin korvah da šupetti: Pädöygö neče Grigorii Petrovič partieh?.. No... hengähtih ozaston sekretari. Oli tärgei azii suadu, gu liženi vie kaksi kandiduattua partieh. Kazvatettih partien ozanottajien luguu, sil lujitettih dorogua kommunizmah, parandettih kaikkien elostu. Jo tossupiän Griiššu toi pakičuksen Meččytalovuon kantorah. Meččytalovuon piälikkö oman sanan pidi partiivelleh näh. Häi andoi miärävyksen kuadua parret taloin tagan, sit samazes kuuzimečäs, kudai Griiššua oli äijäl mielytännyh. Da vie avvutti Leshozan heboloil vediä net kodipihah. Koin tagaveriäl virui parzitukku, täytti hyväl mielel Griišan hengen. Kodih tulduu häi taratti emändäle: Jumal on hyvä. Häi avvuttau, ga ei anna nimidä. Taivas on loitton. Partiivelli on rin-»»nähtyy-kuultuu Vera Larionova Tämä tapahtui Lahdenpohjan piiris Bol ševik-souhozas, kus nuorete oli praktiekal minuh hyvä tuttavu Svetlana. Händy da tostu neidistu Gal ua pandih paimoikse, sendäh, gu oli voimatunnuh paimoi. Tytöt hämmästyttih, ei hyö tietty, kui pidäy paimendua da vie nengostu suurdu lehmykarjua 150 piädy. Paimendukohtu ei olluh tuttavu. Älgiä nimidä varakkua, sanoi brigadieru. Karjas on lehmy Luna, se lehmy iče vedäy karjan omah kohtah dai kodih kiännyttäy. Työ vai karjale jälles astukkua da vähäzen lehmii vardoikkua. nal. Se avvutti da vie andoi hevon parzii vediä. Partii on köyhän turvu, nygöi sinä näit, sanoi Griiššu koval iänel. Spuassu Syöttäi net kazvatti da andoi meile, ei Puavil, sanoi emändy igäväs mieles. Älä nenga Jumalua soimua, pie huigiedu. Jogo rodittos antihristakse. Gu parret oli tuodu tagaveriäle, Griiššu järgieh rubei valmistamah ruadovehkehii. Pila oli terendetty ehtäl jälles ruaduo. Pyhänpiän huondeksel häi otti emändän tahkuomah kirvehii. Pieni emändy vägeh punoi tahkokivie, ruohtimattah sanua virkua. Ižändy, gurbistunnuh gu kivimöhkäleh, kaikel väil žiäleimättäh painoi kirvehen teriä tahkokiveh. Emändy kačahtelih häneh. Jo mondu päiviä hänen oma ižändy oli gu vieras ristikanzu. Häi vet on kommunistu, punoihes emändän mieli piäs. Huogaita kodvaine. Eiga Luna n aba n ulehtuu, nenga nygöi painat, sanoi higehine väzynyh emändy. Nedälis oli yksi pyhäpäivy, kuduan aigah sai salvuo kyly huondekses pimieh ehtässäh. Salvajes häi oli hyväs mielentilas. Tunzi iččie hyväs väis. Vesselästi kolkutteli kirvehel salbomen kaglua. Ei salvajes tuskevunnuh, ei ni pahoitelluh, gu kirves tylčeni kuuzen raudahizih oksih. Tämän jyttymät parret jatketah kylyn igiä, duumaičči Griiššu. Jälles ruaduo häi ičetabazesti rubei tahkuomah kirvehii. Tädä uuttu puolelleh pruazniekallistu mielentilua kesti kogo kylyn nostandan aijan da vie kodvan sen jälles. Griiššu ei maininnuh ni kelle (ryyppyzisgi), gu häi nengomal viizahuol sai parret. Se oli hänen hyödy. Ga toiči hänen luondo väzyi henges, langei endizele välläle mielele, eloksen riidazet kydijät mielet syväimes häi šupetti peitoči yksinäh. Mendih kylyn salvajes kevätpäivät. Enne Pedrunpäivän pruaz niekkua kyly oli valmis. Ynnäh uvven kylyn ies seizoi Griiššu tagaveriäl. Se oli korgiembi taloidu. Häi muheloitti tävvel suul. Uuzi häi oli ičegi. Syväimes oli iluo. Ilon piäle tunnusti iäneh ičelleh: Olen elokses kuda-midä tabailluh. Nygöi olen kommunistu, ga hengel da syväimes on, buitogu vajuan tundo. Midätahto ei tävvy tämänpäiväzes elokses. Pidäs vie midätahto olla, pagizi Griiššu kylyn ies. Häi kiänäldih omah kodipahazehpäi. Uuzi löydö kuohahtih hänen piäh: Deputuatakse pidäy piästä Alavozen soviettah. Kodi on kohendettavu. Vot midä minul ei täydynyh. Häi ilos kiirehti pertih sanomah Šuurale uuttu löydyö. ÎÎ Loppuoza. Algu n:s 12, 13 Työttih lehmykarju, lehmät jälles Lunale iče lähtiettih astumah, a tytöt karjan myödäh astutah da muheloitetah. Karju astui siiriči mägyččäzis. Edeh tuli niitty. Lehmykarju heityi mätäköspäi alah. Luna kerran proidi ymbäri lehmän karjas, buitto keräi heidy tukkuh. Lehmät ruvettih heiniä syömäh, jälles sidä kai karju vieri huogavumah, ezmäi vieri Luna, toizet hänele jälles. Tytöt istuttih mättähän piäl da kačottih. Tuli aigu ehtyčurah, nouzi Luna, lehmät sežo nostih, myöstin syödih heiniä. Luna meni edehpäi dai karju lähti astumah Lunan jälles kodihpäi. Karju proidi siiriči tyttölöis. Tytöt lähtiettih astumah peräh. Täl kerdua oli diivu Svetlanale, ku lehmät voijah duumaja, gu rahvas, da viegi alistutah.»»lugijat runoillah Valentina Libertsova Päivänlaskun sugahat Sugahat päivänlaskus, Kymmenien yhteh sivottuu, Vihman uskaldai ennustus, Pilvien ragolois tunduu. Puhtahan ezmässargen ehtäl Kirikön salvandan kohtal Kuuzien piäl kukat kazvettih, Taivahan rajua myö levittih. Päivänlaskus sugahat Lapsusaijaspäi armahat, Kaunehet, Hoikkazet, Kuldazet, Gu hurstit kuvotut šulkuzes. Elostajen vai lekutah, Läpettäjen riputah, Hil l akkazin läikytäh, Nägemätä hävitäh. Kodoimual net puaksuh nostih Järven tagan mečän piäl, Konzu heinii suattoh pandih Perehinny tävvel väil. Pidi suaha heinät suabrah... Buabo hengästelih, mustan: Nenne sugahat toi vihmah, Agu čomendajat ehtän. Pienete vie kyzyin kerran, Opiin buabua rauhoitella: Hevol sugahat nuat annan - Voibi vihmu azettua. Mit a-diädö rinnal nagroi: Hevol omat sugahat. Talvičuppuh Iumal kandoi, Heinarrel net vastah otat. Lekuta vai haravastu, Kuni kastettu ei pannuh. Anna vai ei heiny kastu, Jumalgi sih tuli abuh. Kaiken ehtän joga taloi Heinien kele murdelih. Päivänlasku hätken paloi, Sugahazet hävittih. Eulluh aigua kaččuo sinne Heinät suabrah puututtih. Huondespuoleh jyry moine Rodih pilvet hallettih. Ristittyzet obrazoilluo Kiitettih dai pokoroittih Gu ei azus taloih pillua, Jumal tules vardoiččis. Nygöi ei pie heiniä luadie: Eigo lehmiä, eigo hebuo. Sugahil voit ihaloija, Kaiken kezän huogavuo... Mikse lienne Pyhän allus Nostu päivänsugahat? Ollougo se tärgei tunnus? Mittuot tullah elaijat? Astun päivänlaskun vastah, Ruskei kiildo alenou. Sugahii myö ilot nostah Ičentundo kohenou...

8 8 «Oma Mua» Muhahtai! Konzu minä olin nuori tyttö, uneksin, ku konzutahto tulou nuori kuningas valgien ubehen selläs da vedäy minuu kunnetahto loitokse. Nygöi sidä uneksiu minun ukko.»»joudoaigu»»midä? konzu? kus? 11/ 04 01/ 11 Kanzalline muzei Leninan lagevo, Kirjutingi oružannu oli. Karjalazen frontan taidoilijat Voiton päiväkse omistettu ozuttelu. Jo kuuzitostu vuottu Sudaruškan naizet pajatetah kui ennevahnazii, mugai Ivan L ovkinan, Aleksandr Saveljevan da Nikolai Riškinan pajoloi. Kilbah naizet valmistettih viizi pajuo, kuduat heijän mieles ollah parahat. Kuva: Ol ga Kuzmina, Oma Mua Pajopruazniekoin perindö jyyrdyy Karjalas Kanzalline teatru Karl Marksin piha, Ruma Elza-spektakli Kanzalline teatru Karl Marksin piha, Kantele-joukon Karsikkoozutelmu 11/ 04 27/ 04 Linnan ozutteluzualu Leninan piha, Suvaičen sinuu, Helsinki! -fotokuvien ozuttelu»»hyvittelemmö!»»petroskois piettih rahvahallizien da ei ammatillizien horien kilbu. Ol ga Kuzmina Tavoittehennu oli kehittiä tazavallan horien ruaduo sego vallita parahat kollektiivat, kuduat sen jälles yhtytäh pajopruazniekkah. Petroskois kilbu järjestettih lapsien muuzikkuda horaškolas. Sinne kerävyttih horat da pajojoukot Priäžän, Anuksen da Onieganrannan piirilöis sego Petroskoispäi. Kilvan piäjärjestäjinny oldih Karjalan kul tuuruministerstvu da tazavallan Kanzallizien kul tuuroin keskus. Tämä oli jo nelläs alovehelline etuappu. Enne sidä kilvat piettih Luadogan pohjoisrannikon alovehel da Vienan Karjalas. Petroskois kilbua piettih kahten päivän aigah. Kaikkiedah omii neroloi ozutti läs 30 eri horua da pajojoukkuo. Kollektiivoil piirilöispäi kilbu andau hyvän mahton ezittyö suurel laval, ozuttua omua iččie da opastuo uudeh. Sudaruška-nimine pajojoukko tuli Anuksen piirin Riipuškalan kyläspäi. Omas piiris myö kävyimmö pajattamah monih kylih, kaikkiel meidy vastatah ylen hyvin, suvaijah meijän karjalan kieldy. Pajattamine meilegi tuou hyviä mieldy. Myö kui pajatammo, mugai yhtes juommo čuajuu, pagizemmo keskenäh da piemmö roindupäivii, saneloi Sudaruška-nimizen joukon pajattai Diana Vergun. Kilvan aigah paiči Sudaruška-nimisty pajojoukkuo karjalan kielel pajatettih Karjalan koivu -hora da miehien Terveh, briha -hora. Terveh, briha on ainavoluaduine joukko, tazavallas tostu mostu miehien kollektiivua, kudai pajattau karjalan kielel, ei ole. Hora on hyvin tundiettu kui Karjalas, mugai sen ulgopuolelgi. Myö kävyimmo Tihvinäh, Tverin da Leningruadan alovehile, olimmo Karjalan monis kohtis. Livvikse myö pajatammo libo ven akse, yksikai meidy otetah vastah ylen hyvin, sanellah horan pajattajat Leonid Nazarov da Jurii Lumpijev. Horien ezitykset oldih erilazet, kuului kui vesselii mugai liirikkupajoloi. Net ozutettih ven alazien, ukrainalazien, vepsäläzien da karjalazien kul tuuroi. Oli kui korgeitazostu horua, mugai ei ammatillistu, kuduat pajatetah hyväkse mielekse. Ezityksien jälles piimmö paginua horien da pajojoukkoloin johtajienke, nevvommo heile, kui kehittyö ielleh, sego sanoimmo, kui parandua horan ruaduo. Se on ylen tärgei, ilmai sidä ei sua kehittia horien taiduo, sanelou Karjalan kul tuuruministran sijahine Irina Anikina. Kilvan voittajien joukkoh piästih Vepsän rahvahalline hora, Terveh, briha- da Karjalan koivu -horat. Kai kollektiivat palkittih diplomoil da lahjoil. Suomes eläi karjalaine Risto Salmela on roindupäivyniekku täl nedälil. Hyvittelemmö händy da toivotammo tervehytty, rakkahuttu, ozua, lykkyy da menestysty! Oma Mua -lehten toimitus Oma Pajo -hora»»siänennustus Petroskoi Anus Priäžy Suojärvi Sortavala Pitkyrandu yö päivy yö päivy yö päivy yö päivy yö päivy yö päivy 25 / / / / / / / On otettu: haldivoiččijat: Karjalan rahvahan lehti Alustettu kezäkuus 1990 Karjalan tazavallan Zakonoinhyväksyndykerähmö, Karjalan tazavallan halličus, Karjalan Rahvahan Liitto da Julguamo Periodika Piätoimittai Natalja Sinitskaja Julguamon da toimituksen adressi: Titovan piha 3, Petroskoi, Karjalan Tazavaldu ÎÎ Tel: (814-2) ÎÎ omamua@mail.ru Internet: ilmahpiästäi: ÎÎ Valdivolline Periodika-laitos ÎÎ Painettu Verso-painamos Petroskoi, Varkauksen randu-uuličču, 1a ÎÎ Kirjoile pani Ven an Federatsien kirjupainoalan komitiettu ÎÎ Registrunoumeru Indeksu ÎÎ Painettavakse on allekirjutettu čuasu ÎÎ Painandulugumiäry 700 ÎÎ Tiluandu 352 ÎÎ Hindu 10 rubl ua Redizainu Fenomen-mediajoukko (Piiteri)

Karjalazien VIII Kerähmö Petroskoi Veškelys, 4-5.3.2016. Terveh, arvokkahat Kerähmön rahvas!

Karjalazien VIII Kerähmö Petroskoi Veškelys, 4-5.3.2016. Terveh, arvokkahat Kerähmön rahvas! Karjalazien VIII Kerähmö Petroskoi Veškelys, 4-5.3.2016 Karjalan tazavallan karjalazien kielelline da yhteskunnalline aktivižus. Opastus da kul`tuuru kanzallizen kehityksen piälimizii azieloi. Natalja

Lisätiedot

18 (1158) Oraskuun 15. päivy 2013

18 (1158) Oraskuun 15. päivy 2013 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 18 (1158) Oraskuun 15. päivy 2013 ÔÔ Opastuo pidäy nuorete s. 3 Marjane-lapsien päivykoin kazvattiiloi mondu vuottu harjaitti karjalan kieleh Alisa Petrovna Gubareva.

Lisätiedot

37 (1177) Syvyskuun 25. päivy 2013. ÔÔ Tervata yhty venehty s. 4

37 (1177) Syvyskuun 25. päivy 2013. ÔÔ Tervata yhty venehty s. 4 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 37 (1177) Syvyskuun 25. päivy 2013 ÔÔ Duumaija tuliedu ruaduo s. 2 ÔÔ Tervata yhty venehty s. 4 ÔÔ Ruado libuu s. 5 ÔÔ Pidäy tahtuo eliä hyväl mielel s. 6 Karjalazien

Lisätiedot

ÔÔ Olis kalua, leibiä rodieu s. 6. ÔÔ Hiän löysi šuomen šuvun kojin s. 3. muzeih s. 5. myö elämmö s. 5. 46 (1186) Kylmykuun 27.

ÔÔ Olis kalua, leibiä rodieu s. 6. ÔÔ Hiän löysi šuomen šuvun kojin s. 3. muzeih s. 5. myö elämmö s. 5. 46 (1186) Kylmykuun 27. K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 46 (1186) Kylmykuun 27. päivy 2013 ÔÔ Hiän löysi šuomen šuvun kojin s. 3 Talvikuussa täyttyy 200 vuotta Matias Castrénin šyntymäštä. Šuomen kielen ta šuomelais-ugrilaisien

Lisätiedot

12 (1152) Sulakuun 3. päivy 2013

12 (1152) Sulakuun 3. päivy 2013 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 12 (1152) Sulakuun 3. päivy 2013 ÔÔ Kielen kehittäjät projektat suajah kannatustu s. 2 Kanzallizen poliitiekan ministerstvu ilmoitti projektoin kilvan tuloksii.

Lisätiedot

Kierdomal l u viettih Vieljärven kyläh

Kierdomal l u viettih Vieljärven kyläh K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 41 (1181) Ligakuun 23. päivy 2013 ÔÔ Älgiä andakkua tuldu, agu syttyy. s. 2 ÔÔ Nigo mahtuo, nigo tahtuo s. 3 ÔÔ Kieleh opastumine tulou syväimes s. 4 ÔÔ Konzu

Lisätiedot

45 (1185) Kylmykuun 20. päivy 2013. kylän kulttuurikeškuš s. 5

45 (1185) Kylmykuun 20. päivy 2013. kylän kulttuurikeškuš s. 5 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 45 (1185) Kylmykuun 20. päivy 2013 ÔÔ Suuri eloksenruado kielen hyväkse s. 2 Karjalan Kielen Seura andoi 11. kylmykuudu Helsingis Edvard Ahtian mugah nimitetyn

Lisätiedot

Oma Mua. 22 (1212) Kolmaspäivy Serota 11.06.2014. Terveh tulgua Kondupohjan piirih

Oma Mua. 22 (1212) Kolmaspäivy Serota 11.06.2014. Terveh tulgua Kondupohjan piirih Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 22 (1212) Kolmaspäivy Serota 11.06.2014 ÔÔ Luojien ta kaunehuon talo s. 8 ÔÔ DNA testauš šukututkimukšen apuna s. 5 ÔÔ Pag i na s a r g ipä i väine s.

Lisätiedot

Modernu & perindö»» Kantelen uvven eksperimentuprogramman tarkoitus on kiinnostuttua nuorižuo kanzallizeh muuzikkah da kul tuurah.

Modernu & perindö»» Kantelen uvven eksperimentuprogramman tarkoitus on kiinnostuttua nuorižuo kanzallizeh muuzikkah da kul tuurah. K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 48 (1188) Talvikuun 11. päivy 2013 ÔÔ Pilkovundu meijät hävittäy s. 2 Hyvä olis, ku uvves Omas Muas suas siännöllizesti lugie suvikarjalastu, tverinkarjalastu

Lisätiedot

19 (1159) Oraskuun 22. päivy 2013. Kävy omamua.ru

19 (1159) Oraskuun 22. päivy 2013. Kävy omamua.ru K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 19 (1159) Oraskuun 22. päivy 2013 ÔÔ Kuadunuzii vezii stauččah et keriä s. 3 Karjalan da vepsän kielen laitos da suomen kielen laitos yhtistettih yhteh laitokseh.

Lisätiedot

02 (1192) Kolmaspäivy Serota 22.01.2014. s.6

02 (1192) Kolmaspäivy Serota 22.01.2014. s.6 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 02 (1192) Kolmaspäivy Serota 22.01.2014 ÔÔ Uutisie Pohjosen rannoilta s.2 ÔÔ Vanhat paikannimet tutukši s.4 ÔÔ s.6 Hyvä pruazniekku ÔÔ Opastusaigu on kaikes paras

Lisätiedot

Viena da liygi: erikseh vai yhteh

Viena da liygi: erikseh vai yhteh K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 30 (1170) Elokuun 7. päivy 2013 ÔÔ Karjalan eläjät tahtotah, ku salvattas kai eläinpuustot s. 2 Kolme kondiedu -zookompleksas tapahtunnuh ozattomus huolestutti

Lisätiedot

Oma Mua. Kyykkyä pelattih Priäžän kyläššä»»enšimmäistä kertua Priäžäššä piettih šuuri kyykkäkilpailu. Sivu 2.

Oma Mua. Kyykkyä pelattih Priäžän kyläššä»»enšimmäistä kertua Priäžäššä piettih šuuri kyykkäkilpailu. Sivu 2. Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 17 (1207) Kolmaspäivy Serota 07.05.2014 ÔÔ Elä ainos, Joguine s. 4 Kotkatjärven Joguine-pajojoukko täytti kaksikymmenviizi vuottu. Tälle merkipäiväle omistettu

Lisätiedot

Oma Mua. 19 (1209) Kolmaspäivy Serota 21.05.2014. ÔÔ Yö musejokylyššä S. 7

Oma Mua. 19 (1209) Kolmaspäivy Serota 21.05.2014. ÔÔ Yö musejokylyššä S. 7 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 19 (1209) Kolmaspäivy Serota 21.05.2014 Ô Ô S. 4-5 Midä? Konzu? Kus? Kanzallizien kul tuuroin keskukses karjalan kielen kursiloin salbajazet oldih mennyt

Lisätiedot

Oma Mua. 24(1214) Kolmaspäivy Serota 25.06.2014. ÔÔ Ikä elyä, aika muistua s. 6

Oma Mua. 24(1214) Kolmaspäivy Serota 25.06.2014. ÔÔ Ikä elyä, aika muistua s. 6 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i Kolmaspäivy Serota 25.06.2014 ÔÔ Levendiä sanasto, kehittiä kaunehkirjutusmalli s. 3 Mennyt nedälil Periodika-julguamon seinih kerryttih karjalan da vepsän

Lisätiedot

Oma Mua. 13 (1203) Kolmaspäivy Serota 09.04.2014. ÔÔ Brendojevan jälgeläzet s.4 5

Oma Mua. 13 (1203) Kolmaspäivy Serota 09.04.2014. ÔÔ Brendojevan jälgeläzet s.4 5 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 13 (1203) Kolmaspäivy Serota 09.04.2014 ÔÔ Kielioppi kynnyksenny s.3 Petroskoil jo kaheksattutostu kerdua piettih Karjalan, vepsän da suomen kielen kilbua,

Lisätiedot

TIIJOITUS VUVVEN 2017 KUNNALLISVALLIČENDOIH NÄH

TIIJOITUS VUVVEN 2017 KUNNALLISVALLIČENDOIH NÄH TIIJOITUS VUVVEN 2017 KUNNALLISVALLIČENDOIH NÄH Suomi jagavuu kundih, kudamil konstitutsien mugah on autonoumii. Kunnat ollah vastuollizet monis kunnan eläjii koskijois dielois. Kunnan korgevin piättäi

Lisätiedot

Tämä vuosi on Uhut-šeura istorijassa juhlavuosi pakkaiskuušša 2000 šeura rekisteröitih iččenäisekši kanšalaisjärještökši.

Tämä vuosi on Uhut-šeura istorijassa juhlavuosi pakkaiskuušša 2000 šeura rekisteröitih iččenäisekši kanšalaisjärještökši. Tämä vuosi on Uhut-šeura istorijassa juhlavuosi pakkaiskuušša 2000 šeura rekisteröitih iččenäisekši kanšalaisjärještökši. Vain još laškie vuuvvet ihan alušta šuati, niin voi juhlie šeuran 25-vuotispäivyäki,

Lisätiedot

Kirjastoloin yönny et sua undu»»enzimäzeh Ven an jogavuodizeh Kirjastoloin yö -aktsieh yhtyi Petroskoigi

Kirjastoloin yönny et sua undu»»enzimäzeh Ven an jogavuodizeh Kirjastoloin yö -aktsieh yhtyi Petroskoigi K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 16 (1105) Sulakuun 25. päivy 2012 ÔÔ Heboine vedäy, korjaine kestäy s. 2 ÔÔ Midä tiijät kandurahvahis? s. 3 ÔÔ Veškelyksen kuulumizii s. 4 Läs 100 nuordu da vahnua

Lisätiedot

Oma Mua. 03 (1193) Kolmaspäivy Serota 29.01.2014. ajatuštakana kaupunkin luovuttamisešta s. 5

Oma Mua. 03 (1193) Kolmaspäivy Serota 29.01.2014. ajatuštakana kaupunkin luovuttamisešta s. 5 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 03 (1193) Kolmaspäivy Serota 29.01.2014 ÔÔ Valjakot kilpailtih Petroskoissa s. 3 Sammon muata myöte -valjakkokilpailut piettih Karjalan piäkaupunkissa

Lisätiedot

Ollah vie mustos hierut

Ollah vie mustos hierut K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 04 (1093) Tuhukuun 1. päivy 2012 Ei pie žiälöičellä, pidäy ruadua Ol ga Ogneva Mennyt nedälil Petroskoil oli käymäs rahvastu Karjalan Kielen Seuraspäi. Hyö čökeldettihes

Lisätiedot

Oma Mua. 10 (1200) Kolmaspäivy Serota 19.03.2014. ÔÔ Mitä šäilyy kirjan kanšiloissa? s. 4

Oma Mua. 10 (1200) Kolmaspäivy Serota 19.03.2014. ÔÔ Mitä šäilyy kirjan kanšiloissa? s. 4 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 10 (1200) Kolmaspäivy Serota 19.03.2014 s. 2 ÔÔ Leuto šiä ei ollun eštienä V kanšainväliset koiravaljakkokilpailut piettih Kalevalašša. Netälin ajakši

Lisätiedot

Oma Mua. 09 (1199) Kolmaspäivy Serota 12.03.2014. ÔÔ Unohtumatoin kokemuš s. 9. Venäjällä volont oriliikeh šai alun 1980-luvun lopušša.

Oma Mua. 09 (1199) Kolmaspäivy Serota 12.03.2014. ÔÔ Unohtumatoin kokemuš s. 9. Venäjällä volont oriliikeh šai alun 1980-luvun lopušša. Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 09 (1199) Kolmaspäivy Serota 12.03.2014 ÔÔ Arvatut kirjutekset s. 3 Enzimäzen vuozisuan XVII aigazen karjal-ven a sanakirjan luadijannu oli Afonan arhimadrittu

Lisätiedot

04 (1144) Tuhukuun 6. päivy ÔÔ Midä vuotan vuvves s. 3

04 (1144) Tuhukuun 6. päivy ÔÔ Midä vuotan vuvves s. 3 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 04 (1144) Tuhukuun 6. päivy 2013 ÔÔ Kehityksen algu. s. 2 Meijän tazavallas Mägriän žiivatoin kazvatussouhozu kuuluu parahien muatalovuslaitoksien joukkoh. Pakkaskuul

Lisätiedot

Vuozi kielen hyväkse

Vuozi kielen hyväkse K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 14 (1103) Sulakuun 11. päivy 2012 ÔÔ Karjalan Sivistysseuru sai uvven piälikön s. 2 ÔÔ Ahtian kieliopin toine oza Internetas s. 3 ÔÔ Aleksandr Kaštanov: Se oli

Lisätiedot

KARJALAN KIELI SUOMES

KARJALAN KIELI SUOMES Studies in European Language Diversity 27.2 KARJALAN KIELI SUOMES ELDIA-projektan tuloksii Anneli SARHIMAA Lyhendetys suomenkielizes raportas livvikse kiändi Martti PENTTONEN Mainz Wien Helsinki Tartu

Lisätiedot

Karjalaisien istorijua ta elämän tapoja

Karjalaisien istorijua ta elämän tapoja yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 24 (376) 25. TALVIKUUTA, 2013 2 Karjalaiset olemma: šie ta mie 3 Kyykkyä ympäri vuuvven 4 Hänen runoissa on karjalaisien

Lisätiedot

Pyhät da arret yksih kanzih

Pyhät da arret yksih kanzih черный K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 02 (1040) Pakkaskuun 19. päivy 2011 ÔÔ Joga ruadoh on neruo s. 3 ÔÔ Pajo hengen hoivendau s. 4 ÔÔ Juurettah ni kargei heinäine ei kazva s. 5 Synnynmuanaigua

Lisätiedot

Oma Mua. ÔÔ Ruado menöy s. 10. ÔÔ Taitaja šoittaja ta monipuolini ihmini s. 7. ÔÔ Kniigua liženi, ga opastujua väheni s. 2.

Oma Mua. ÔÔ Ruado menöy s. 10. ÔÔ Taitaja šoittaja ta monipuolini ihmini s. 7. ÔÔ Kniigua liženi, ga opastujua väheni s. 2. Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 05 (1195) Kolmaspäivy Serota 12.05.2014 ÔÔ Kniigua liženi, ga opastujua väheni s. 2 Petroskoin administratsien opastusozaston voimil oli pietty lapsien

Lisätiedot

Perintehellini talouš. 3 Kyykkäkilpailut. 4 Karjalan kielen kakši murrehta yhteh. 6 Tervehen elämän tavat. 7 Opaššu švuuvvet.

Perintehellini talouš. 3 Kyykkäkilpailut. 4 Karjalan kielen kakši murrehta yhteh. 6 Tervehen elämän tavat. 7 Opaššu švuuvvet. yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 20 (372) 23. ŠAJEKUUTA, 2013 3 Kyykkäkilpailut 4 Karjalan kielen kakši murrehta yhteh 6 Tervehen elämän tavat 7 Opaššu

Lisätiedot

40 (1180) Ligakuun 16. päivy 2013

40 (1180) Ligakuun 16. päivy 2013 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 40 (1180) Ligakuun 16. päivy 2013 ÔÔ Piäkaupunkissa pilkotah, kylih laššut lennetäh. s. 4 Min päivän elät, šen kummua kuulet näin šanois vanha karjalaini, konša

Lisätiedot

Oma Mua. 20 (1210) Kolmaspäivy Serota 28.05.2014. kannatušta rajan takuata s. 6. johtaja s. 7

Oma Mua. 20 (1210) Kolmaspäivy Serota 28.05.2014. kannatušta rajan takuata s. 6. johtaja s. 7 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 20 (1210) Kolmaspäivy Serota 28.05.2014 ÔÔ Hätken vuotettu kirju s. 3 Vastevai ilmah piässyöh Vladimir Brendojevan kirjah on kerätty runolijan kai runot

Lisätiedot

50 (1190) Talvikuun 25. päivy tapahtumat karjalazien elokses vuvvennu 2013 s. 5

50 (1190) Talvikuun 25. päivy tapahtumat karjalazien elokses vuvvennu 2013 s. 5 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 50 (1190) Talvikuun 25. päivy 2013 ÔÔ Karjalaine Volkov sai korgien arvonimen s. 2 Vuvven 2013 Ristikanzakse on sanottu Aleksandr Volkov, runoilii, Ven an Kirjuttajien

Lisätiedot

16 (1156) Oraskuun 1. päivy 2013

16 (1156) Oraskuun 1. päivy 2013 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 16 (1156) Oraskuun 1. päivy 2013 ÔÔ Kielioppi mollembil puolil rajua opastujile s. 2 Suomes on piästetty ilmah Pekka Zaikovan uuzi Vienankarjalan kielioppi. Uvves

Lisätiedot

Studies in European Language Diversity 26.1 KARJALAN KIELI. ELDIA Lyhendetty raportu

Studies in European Language Diversity 26.1 KARJALAN KIELI. ELDIA Lyhendetty raportu Studies in European Language Diversity 26.1 KARJALAN KIELI ELDIA Lyhendetty raportu Heini KARJALAINEN, Ulriikka PUURA, Riho GRÜNTHAL, Svetlana KOVALEVA Livvikse kiändi Jelena FILIPPOVA Mainz Wien Helsinki

Lisätiedot

7 Hiihtourheilušta tuli elämäntyö

7 Hiihtourheilušta tuli elämäntyö yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 8 (360) 24. šulakuuta, 2013 2 Vienan karjalan kieliopin uuši versijo 4 Laulan tätä lauluo Kalevalan mualla 7 Hiihtourheilušta

Lisätiedot

07 (1147) Tuhukuun 27. päivy 2013

07 (1147) Tuhukuun 27. päivy 2013 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 07 (1147) Tuhukuun 27. päivy 2013 ÔÔ Karjalazen Sanan roindupäivy s. 4 Vuvvennu 1998, 21. tuhukuudu Petroskoil Kirjuttajen pertis Puškinskaja pihal kerävyttih

Lisätiedot

N:o 9 10 2013 Hinta 7. Uusi tsasouna nousi nopeasti Vuonniseen Pekka Zaikov työssä viimeistä lukuvuotta Itä-Suomen yliopistossa

N:o 9 10 2013 Hinta 7. Uusi tsasouna nousi nopeasti Vuonniseen Pekka Zaikov työssä viimeistä lukuvuotta Itä-Suomen yliopistossa N:o 9 10 2013 Hinta 7 Uusi tsasouna nousi nopeasti Vuonniseen Pekka Zaikov työssä viimeistä lukuvuotta Itä-Suomen yliopistossa N:o 9 10 130 S I S Ä L T Ö Kannen kuva: Vuonniseen on rakennettu uusi tsasouna.

Lisätiedot

43 (1183) Kylmykuun 6. päivy vuozipäiväkse s. 3

43 (1183) Kylmykuun 6. päivy vuozipäiväkse s. 3 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 43 (1183) Kylmykuun 6. päivy 2013 s. 3 ÔÔ Igä elä, igä opastu Opastajien jatkoopastuksen instituutas pietäh tiedokonehkursit eläkkehel olijoile rahvahile. ÔÔ Komsomolan

Lisätiedot

Oma koti on kaiken alku

Oma koti on kaiken alku yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 10 (362) 22. ORAŠKUUTA, 2013 2 Karjalaisien onnistu šäilyttyä omaperäisyyvven 4 Olen ylpie koko elämäštäni 6 Kuoroja

Lisätiedot

Karjalazien huolii. ÔÔ Tämän päivän muamankieli s. 2. ÔÔ Uuttu da endisty ystäviä Ropivos s. 3. Võruspäi Vieljärvele

Karjalazien huolii. ÔÔ Tämän päivän muamankieli s. 2. ÔÔ Uuttu da endisty ystäviä Ropivos s. 3. Võruspäi Vieljärvele K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 49 (1189) Talvikuun 18. päivy 2013 ÔÔ Tämän päivän muamankieli s. 2 Karjalan kielen opastajat tuaste kerryttih yhteh pagizemah karjalan kielen tilas konferensies

Lisätiedot

Urheilu: Kanšainväliset koiravaljakkokilpailut startattih viime pyhinä Kalevalašša. 2 Kanteletar kulttuuripäivien. huippuna. 3 Kalevalan päivät.

Urheilu: Kanšainväliset koiravaljakkokilpailut startattih viime pyhinä Kalevalašša. 2 Kanteletar kulttuuripäivien. huippuna. 3 Kalevalan päivät. yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 5 (357) 13. KEVÄTKUUTA, 2013 2 Kanteletar kulttuuripäivien huippuna 3 Kalevalan päivät. 4 Emmä hävie, kun ollemma

Lisätiedot

Pagizemmo livvikse a maltammogo kirjuttua? (Puhumme livviä entä osaammeko kirjoittaa?)

Pagizemmo livvikse a maltammogo kirjuttua? (Puhumme livviä entä osaammeko kirjoittaa?) Raija Pyöli Juhlaseminaari "Karjalan kieli ja kulttuuri" Nurmes-talo 23.7.2010 Pagizemmo livvikse a maltammogo kirjuttua? (Puhumme livviä entä osaammeko kirjoittaa?) Hos minul paginan rubriekku on moine,

Lisätiedot

AUNUKSELAZEN LAULU (J. H. Erkko: Kansalaislaulu.)

AUNUKSELAZEN LAULU (J. H. Erkko: Kansalaislaulu.) AUNUKSELAZEN LAULU (J. H. Erkko: Kansalaislaulu.) Olet mua, oma armas, ah, Aunuksen mua, comin, kaunehin kaikis mais joga n'iemykkäzeh, joga suarukkazeh kod'i kuldane tänne kui sais! Kod'ikuldazen ymbäril

Lisätiedot

Sulakuun 20. päivänny on karjalan da vepsän kirjukielen päivy

Sulakuun 20. päivänny on karjalan da vepsän kirjukielen päivy K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 15 (1053) Sulakuun 20. päivy 2011 Sulakuun 20. päivänny on karjalan da vepsän kirjukielen päivy ÔÔ Rezervuatsii: + vai? s.2 ÔÔ Kirjuttai karjalazekse s.3 ÔÔ Olen

Lisätiedot

Luento 2. KARJALANKIELINEN (NYKY)KULTTUURI SUOMESSA

Luento 2. KARJALANKIELINEN (NYKY)KULTTUURI SUOMESSA Luento 2. KARJALANKIELINEN (NYKY)KULTTUURI SUOMESSA KARJALAN KIELI SUOMESSA 29.9.2015 2.10.2015, Itä-Suomen yliopisto Anneli Sarhimaa, Johannes Gutenberg Universität Mainz (sarhimaa@uni-mainz.de) Karjalainen

Lisätiedot

Heinyfestivuali otti vastah gostii

Heinyfestivuali otti vastah gostii K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 27 (1167) Heinykuun 17. päivy 2013 Ô Ô Martti Penttonen: Kielel pidäy kuuluo yhteiskunnas s. 3 Kolmepuolenkevuodine ELDIA-tutkimusprojektu on loppusuoral. Jälgimäine

Lisätiedot

BUSINESS WORKSHOP OHJELMA

BUSINESS WORKSHOP OHJELMA BUSINESS WORKSHOP Petroskoi, Venäjä 22/11/2005-23/11/2005 Workshopin tavoitteena on edistää käytännön yhteistyötä, siirtää ja kehittää yritysten osaamista OHJELMA Workshopin puheenjohtajat Risto Hiljanen,

Lisätiedot

Muamankielen opastajan ammatti nägövih

Muamankielen opastajan ammatti nägövih K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 20 (1109) Oraskuun 23. päivy 2012 ÔÔ Opastajii kannatetah s. 2 ÔÔ Segežan karjalazet ruatah kielen kehittämizekse s. 2 ÔÔ Hyväs dielos ei voi olla huigei s. 3

Lisätiedot

Oma Mua. Oma Sampo-melliččy

Oma Mua. Oma Sampo-melliččy Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 07 (1197) Kolmaspäivy Serota 26.02.2014 s. 2 ÔÔ Meidy tavata ei! Kodikižois Sočis Ven an joukko oli paras. Myö voitimmo ei-virrallizes joukkokilvas. Ven

Lisätiedot

Kilpailu kyläläisillä

Kilpailu kyläläisillä yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 15 (367) 14. ELOKUUTA, 2013 2 Kinnermäjen pruasniekka 3 Istorijašša ei voi olla valkeita šivuja 4 5 Luonnon kešellä

Lisätiedot

Oma Mua. ÔÔ Nuoret partisaanit S. 10. ÔÔ Santra innošti lauluilla ta starinoilla S. 3. ÔÔ Sanakniigat Internetan kauti S. 9.

Oma Mua. ÔÔ Nuoret partisaanit S. 10. ÔÔ Santra innošti lauluilla ta starinoilla S. 3. ÔÔ Sanakniigat Internetan kauti S. 9. Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 18 (1208) Kolmaspäivy Serota 14.05.2014 ÔÔ Santra innošti lauluilla ta starinoilla S. 3 Tunnetun vienalaisen runonlaulajan ta starinojenkertojan Santra

Lisätiedot

HARJOITUSKNIIGAINE EZIŠKOLAH DA ALGUKLUASSOIH NÄH

HARJOITUSKNIIGAINE EZIŠKOLAH DA ALGUKLUASSOIH NÄH HARJOITUSKNIIGAINE EZIŠKOLAH DA ALGUKLUASSOIH NÄH Kniigan on kirjutannuh da kuvitannuh Maria Kähäri. Tevos on piässyh ilmah Karjalaisen Kulttuurin edistämissäätiön, Suomen kulttuurirahaston da Suomi-Venäjä

Lisätiedot

Nuoret kačotah huomispäiväh

Nuoret kačotah huomispäiväh yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 3 (355) 13. TUISKUKUUTA, 2013 2 Mitä myö jätämmä muajilmah 3 Yhteistyö antau toivuo hyväh 4 Joikujen kaunis muajilma

Lisätiedot

Urheilun ta tervehyön vuosi

Urheilun ta tervehyön vuosi yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 28 (343) 8. ELOKUUTA, 2012 3 Tähtisien kakšosien karjalaiset tiet 4 Jäkälän mallija kupolilta 5 Kaikista makein ošašto

Lisätiedot

Niin viisumin hinta kašvau

Niin viisumin hinta kašvau yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 32 (347) 10. ŠAJEKUUTA, 2012 2 Teatterin juhlavuosi 3 Čičiliuškulaiset Aunukšen šeuvuilla 4 Pistojärven ikkunoissa

Lisätiedot

Merkkipäivä: Kalevalan piiri täytti 85 vuotta. Kalevalan piirin istorija

Merkkipäivä: Kalevalan piiri täytti 85 vuotta. Kalevalan piirin istorija yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 31 (346) 26. šyyškuuta, 2012 2 Tutuštumini karjalaisien muinaismuajilmah 4 Kalevalan kaunis ta ihana šeutu 6 Tekstiilin

Lisätiedot

Oma Mua. 06 (1196) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Olimpialaispäivät karjalaisissa kylissä s. 6. Pienet olimpialaiskisat piettih Jyškyjärven,

Oma Mua. 06 (1196) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Olimpialaispäivät karjalaisissa kylissä s. 6. Pienet olimpialaiskisat piettih Jyškyjärven, Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 06 (1196) Kolmaspäivy Serota 19.02.2014 ÔÔ Tulolaine kieliniekku s. 3 ÔÔ Karjalazii puolistamas 25 vuottu s. 4 ÔÔ Olimpialaispäivät karjalaisissa kylissä

Lisätiedot

KARJALAN KIELI ŠUOMEŠŠA

KARJALAN KIELI ŠUOMEŠŠA Studies in European Language Diversity 27.4 KARJALAN KIELI ŠUOMEŠŠA ELDIA-projektin tulokšie Anneli SARHIMAA Lyhennykšen šuomenkieliseštä raportista vienakši kiänti Valentina KARAKINA Mainz Wien Helsinki

Lisätiedot

Ristikanzan oigevuksien yhtehine deklaratsii

Ristikanzan oigevuksien yhtehine deklaratsii Межрегиональная общественная организация Информационно-образовательная Сеть коренных народов «Льыоравэтльан» Ristikanzan oigevuksien yhtehine deklaratsii Hyväksytty da sanottu julgi Ylehizen Assamblein

Lisätiedot

TUOTANDO: Eettisesti Innovatiiviset Kulttuurin Uudistajat EIKU ry www.eikury.com

TUOTANDO: Eettisesti Innovatiiviset Kulttuurin Uudistajat EIKU ry www.eikury.com TUOTANDO: Eettisesti Innovatiiviset Kulttuurin Uudistajat EIKU ry www.eikury.com EIGU LAPSIEN OUPPERA KOGO PEREHEL Käzikirjutes da sävellännät...paavo Joensalo Kiännös karjalan kielel...paavo Harakka Orkestrasovitannat...Auvo

Lisätiedot

pajoloi karjalakse Zinaida Dubinina

pajoloi karjalakse Zinaida Dubinina pajoloi karjalakse Toimittai Zinaida Dubinina pajoloi karjalakse 2018 Zinaida Dubinina da Karjalan Kielen Seura ry Toimittai: Zinaida Dubinina Tuottai: Pertti Lampi Taittai da piirrokset: Armi Jaloniemi

Lisätiedot

Oma Mua. Karjalan tašavalta täytti 95 vuotta. Ô Ruočis olles käygiä Skansenah. 22 (1262) Kolmaspäivy Serota

Oma Mua. Karjalan tašavalta täytti 95 vuotta. Ô Ruočis olles käygiä Skansenah. 22 (1262) Kolmaspäivy Serota Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 22 (1262) Kolmaspäivy Serota 10.06.2015 s. 2 ÔÔ Karjalan tašavalta täytti 95 vuotta Ô Ruočis olles käygiä Skansenah Jo kolmatta vuotta Karjalan eläjät

Lisätiedot

48 (1137) Talvikuun 5. päivy 2012

48 (1137) Talvikuun 5. päivy 2012 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 48 (1137) Talvikuun 5. päivy 2012 ÔÔ Piirilöin ško lil rodih etnokul tuurine keskus s. 2 ÔÔ Suavut tiijot ilmetäh praktiekal. s. 3 ÔÔ Suomelasugrilazet Keskuksen

Lisätiedot

Hodari on nygözeh aigah näh»»oraskuun 11. päivänny piettih Hodari-spektaklin enzi-ildu ven an kielel

Hodari on nygözeh aigah näh»»oraskuun 11. päivänny piettih Hodari-spektaklin enzi-ildu ven an kielel K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 19 (1108) Oraskuun 16. päivy 2012 ÔÔ Olemmo voinan lapset, nevvostovallan vangit s. 3 ÔÔ Opastumal neruo vai liženöy. s. 4 ÔÔ Meis tuači niken ei rubie ruadamah

Lisätiedot

Oma Mua. 02 (1342) Kolmaspäivy Serota lyydin pagin. Koval čukas.

Oma Mua. 02 (1342) Kolmaspäivy Serota lyydin pagin. Koval čukas. Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 02 (1342) Kolmaspäivy Serota 18.01.2017 ÔÔ Karjalan kielen šanelu -aktijo noušou uuvvella tašolla Š. 3 Tavan mukah, Karjalan Rahvahan Liiton järještämyä

Lisätiedot

Karjalan digitualine hengihjiämisp akkavus DLDP-rekomendatsiet karjalan kielen digitualizen elinvoimazuon kohendamizeh

Karjalan digitualine hengihjiämisp akkavus DLDP-rekomendatsiet karjalan kielen digitualizen elinvoimazuon kohendamizeh The Digital Language Diversity Project Karjalan digitualine hengihjiämisp akkavus DLDP-rekomendatsiet karjalan kielen digitualizen elinvoimazuon kohendamizeh Imprint Karjalan digitualine hengihjiämispakkavus

Lisätiedot

Vuokkiniemen koulu on kylän kulttuurikeškuš

Vuokkiniemen koulu on kylän kulttuurikeškuš yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 21 (373) 13. PIMIEKUUTA, 2013 3 Laučat-illačušša laučoilla ei issuttu 4 Pelaštua kieli šammumašta 6 Karjalan uuši

Lisätiedot

Kirjutan dai lauhtun

Kirjutan dai lauhtun K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 02 (1091) Pakkaskuun 18. päivy 2012 Erähii mennyön vuvven tuloksii»»anatolii Grigorjev vuvven 2011 valličuksis da karjalan kielen tilas ÔÔ Elaigu, kudamas ei vaiku

Lisätiedot

Matt. 7: 1-29 Pirkko Valkama

Matt. 7: 1-29 Pirkko Valkama Suoraa puhetta, kuuleeko kukaan? Matt. 7: 1-29 Pirkko Valkama Matt. 7: 1-6 1."Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi. 2. Niin kuin te tuomitsette, niin tullaan teidät tuomitsemaan, ja niin kuin te mittaatte,

Lisätiedot

Oma Mua. 20 (1260) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Uuši peli paraš lahja kalevalalaisilla. s. 7

Oma Mua. 20 (1260) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Uuši peli paraš lahja kalevalalaisilla. s. 7 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 20 (1260) Kolmaspäivy Serota 27.05.2015 s. 2 ÔÔ Kyykkä kouluh. Priäžäššä piettih kyykkä-seminari, minne ku čut tih koulujen opaštajat Karjalan kanšallispiirilöistä

Lisätiedot

Uuttu Vuottu vastuamas

Uuttu Vuottu vastuamas K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i (0) Talvikuun. päivy ÔÔ zykkiä karjalazinnu s. ÔÔ Mennyt vuvven tapahtumat s. ÔÔ Kieli da kul tuuru ainos ollah syväimes s. ÔÔ Ruočin karjalazilluogostih s. Paginkanzan

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

33 (1173) Elokuun 28. päivy näh s. 6

33 (1173) Elokuun 28. päivy näh s. 6 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 33 (1173) Elokuun 28. päivy 2013 ÔÔ Samat hommat kaikkiel s. 2 Karjalan tazavallan piämies Aleksandr Hudilainen mennyt nedälil oli ruadomatkois Priäžän da Anuksen

Lisätiedot

Karjalan kielioppi III lauseoppi

Karjalan kielioppi III lauseoppi Karjalan kielioppi III (lauseoppi) E. V. Ahtian karjalan kielen lauseopin käsikirjoitus on säilytteillä Kotimaisten kielten keskuksessa. Karjalan Kielen Seura on saattanut sen konekirjoitettuun muotoon

Lisätiedot

Tašavalta: Vuosi 2013 on ilmotettu Karjalan kielen vuuvvekši

Tašavalta: Vuosi 2013 on ilmotettu Karjalan kielen vuuvvekši yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 37 (352) 26. TalviKUUTA, 2012 2 Kielen kehityššuuntua ennuštaen 3 Uuši näkökulma perehen arkielämäštä 4 Tuttu ta

Lisätiedot

11 (1049) Kevätkuun 23. päivy »»Mennyt pyhänpiän Karjalan Rahvahan Liitto pidi vuoronmugazen kerähmön

11 (1049) Kevätkuun 23. päivy »»Mennyt pyhänpiän Karjalan Rahvahan Liitto pidi vuoronmugazen kerähmön K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 11 (1049) Kevätkuun 23. päivy 2011 ÔÔ Igäine perindö s. 3 ÔÔ Mittumat aijat, moizet i eländät s. 4 ÔÔ Lapsien oigei kazvatus s. 5 Ilmari Homanen (hurualpäi oigiele),

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

Nelidov Kižin johtajakši

Nelidov Kižin johtajakši yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 2 (354) 30. PAKKAISKUUTA, 2013 2 Jyškyjärven kylän ylpeyš 3 Kiinnoššuš koiravaljakkokilpailuih kašvau 4 Oššokšilla

Lisätiedot

2 Uušie šuunnitelmie. 3 Hämäräštä päivänvaloh. 4 Miun lapšuuvven Rantakatu. 6 Kum totem tuli Karjalah. 7 Boršči ta terveyšmuta FOTO 9

2 Uušie šuunnitelmie. 3 Hämäräštä päivänvaloh. 4 Miun lapšuuvven Rantakatu. 6 Kum totem tuli Karjalah. 7 Boršči ta terveyšmuta FOTO 9 yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 18 (370) 25. ŠyyŠKUUTA, 2013 2 Uušie šuunnitelmie 3 Hämäräštä päivänvaloh 4 Miun lapšuuvven Rantakatu 6 Kum totem

Lisätiedot

ELIA OTETAAN TAIVAASEEN

ELIA OTETAAN TAIVAASEEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ELIA OTETAAN TAIVAASEEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Elia otettiin taivaaseen jossakin Jordanin itäpuolella, Jerikon kohdalla.

Lisätiedot

Karjalan piämieš Aleksandr Hudilainen ta Periodikan johtaja Lidija Rämenen. KuvaT: Julija Veselova. Tärkie ruato

Karjalan piämieš Aleksandr Hudilainen ta Periodikan johtaja Lidija Rämenen. KuvaT: Julija Veselova. Tärkie ruato yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 1 (353) 16. PAKKAISKUUTA, 2013 2 Karjalua leikkiessä 3 Ihmisien tervehyön hyväkši 4 Uuši tovellisuuš 5 Vuuvven kaunehin

Lisätiedot

Voittajien keskes vieljärvelästy rahvastu

Voittajien keskes vieljärvelästy rahvastu K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 01 (1039) Pakkaskuun 12. päivy 2011 ÔÔ Kyzymys karjalan kieles Suomen parluamentas s. 2 ÔÔ Älä, Maikki, vähättelei, älägo suurendelei s. 3 Liza Spitsina sežo sai

Lisätiedot

Hiihtolatuo myöten tulevaisuutta kohti

Hiihtolatuo myöten tulevaisuutta kohti yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 22 (373) 27. PIMIEKUUTA, 2013 3 Lapšet esitetäh karjalaisie starinoja 4 Kielen šäilyttämisen hyväkši 5 Innoššuš oli

Lisätiedot

Runoloi karjalakse. Zinaida Dubinina

Runoloi karjalakse. Zinaida Dubinina Runoloi karjalakse Toimittai Zinaida Dubinina Runoloi karjalakse 2018 Zinaida Dubinina da Karjalan Kielen Seura ry Toimittai: Zinaida Dubinina Tuottai: Pertti Lampi Taittai da piirrokset: Armi Jaloniemi

Lisätiedot

Oma Mua. 48 (1238) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Rakaš puoliso Viena ta armaš lapši Vepšänmua s.5

Oma Mua. 48 (1238) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Rakaš puoliso Viena ta armaš lapši Vepšänmua s.5 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 48 (1238) Kolmaspäivy Serota 17.12.2014 ÔÔ Pereheššä on elämän tarkotuš s.3 Tänä vuotena heti kakši perehtä Kalevalan piiristä tultih jokavuotisen Priznanije-palkinnon

Lisätiedot

Oma Mua. 04 (1194) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Yštävät musiis. kin kautti

Oma Mua. 04 (1194) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Yštävät musiis. kin kautti Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 04 (1194) Kolmaspäivy Serota 05.02.2014 ÔÔ Muutokset muutoksien piäl s. 2 Petroskoin valdivonyliopistos tuliekse opastusvuottu annetah kaikkiedah 21 b

Lisätiedot

Oma Mua. ÔÔ Kielen ta kulttuurin šäilyttämini tutkijien kannalta s. 4. ÔÔ Šanašta šana tulou s. 5

Oma Mua. ÔÔ Kielen ta kulttuurin šäilyttämini tutkijien kannalta s. 4. ÔÔ Šanašta šana tulou s. 5 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 25 (1215) Kolmaspäivy Serota 02.07.2014 ÔÔ Kielen ta kulttuurin šäilyttämini tutkijien kannalta s. 4 V Yleisvenäläiseh šuomelais-ugrilaisien Konfe renš

Lisätiedot

Hokkizet Fokinit (Jyskyjärven kunnan Suopassalmi)

Hokkizet Fokinit (Jyskyjärven kunnan Suopassalmi) Hokkizet Fokinit (Jyskyjärven kunnan Suopassalmi) sukulinja: Andrei (sn. 19) Fedot (sn. ) Kirill (sn. ) Mark (sn. ) Foka (sn. 9) Ivan (sn. 1) Vasilij (sn. 188/89) Fjodor (sn. 180) Grigorij (sn. 188) Mark

Lisätiedot

Oma Mua. 47 (1237) Kolmaspäivy Serota Paro-ämmyöni muissellen

Oma Mua. 47 (1237) Kolmaspäivy Serota Paro-ämmyöni muissellen Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 47 (1237) Kolmaspäivy Serota 10.12.2014 s.5 ÔÔ Ehti kaččuo Mennyt suovattan Petroskois algavui XVII suomelazien fil moin festivuali. Fil moi festivualih

Lisätiedot

Jyškyjärveläine opastai parahien rahvahien joukos

Jyškyjärveläine opastai parahien rahvahien joukos K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 03 (1041) Pakkaskuun 26. päivy 2011 ÔÔ Oigevuot da vellallizuot s. 3 ÔÔ Niina Nieglikon sygyzy kielipezien lapsile s. 3 ÔÔ Midä rodih Muumipeigoile Iivananpäivän

Lisätiedot

06 (1396) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Repol a. Elämyä ta ihmisie kahella puolella rajua Š. 6

06 (1396) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Repol a. Elämyä ta ihmisie kahella puolella rajua Š. 6 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 06 (1396) Kolmaspäivy Serota 14.02.2018 ÔÔ Ruado eistyy edeh sovus olles S. 3 Natalja Antonova. Joga vuvven allus Karjalan tazavallan kanzallizen da alovehellizen

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

Paras tunnustus kirjuttajal on lugijoin suvaičus

Paras tunnustus kirjuttajal on lugijoin suvaičus K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 44 (1082) Kylmykuun 9. päivy 2011 ÔÔ Ogorodat vai kazvinmuat? s.4 Panin kniigah suarnan Nor ak, kudaman lapseššu olen kuulluh omas pruavobuabaspäi. ÔÔ Kielipezän

Lisätiedot

Petroskoin suomalais-ugrilainen koulu

Petroskoin suomalais-ugrilainen koulu Petroskoin suomalais-ugrilainen koulu Koulun historiasta Avattu 1.syyskuuta 1994 106 oppilasta lähti uuteen kouluun Lukuvuosi 2013-2014 920 oppilasta 889 opiskelee suomen kieltä, 34 vepsän kieltä, 130

Lisätiedot

45 (1134) Kylmykuun 14. päivy »»Karjalan piämies Aleksandr Hudilainen vastavui Ven an prezidentan Vladimir Putinanke

45 (1134) Kylmykuun 14. päivy »»Karjalan piämies Aleksandr Hudilainen vastavui Ven an prezidentan Vladimir Putinanke K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 45 (1134) Kylmykuun 14. päivy 2012 Prezidentan uskaldukset»»karjalan piämies Aleksandr Hudilainen vastavui Ven an prezidentan Vladimir Putinanke ÔÔ Petroskoispäi

Lisätiedot

USKOONTULON ABC. almondy.suntuubi.com

USKOONTULON ABC. almondy.suntuubi.com 1 USKOONTULON ABC 2 1. Tunnusta, että olet tehnyt syntiä ja tee parannus. Me olemme tehneet väärin, me olemme tehneet syntiä, olemme rikkoneet SINUA vastaan, kapinoineet ja poikenneet SINUN Käskyistäsi

Lisätiedot

Oma Mua. 01 (1341) Kolmaspäivy Serota Vähembistökielien elavuttamine ei ole pessimistoin ruado s.4

Oma Mua. 01 (1341) Kolmaspäivy Serota Vähembistökielien elavuttamine ei ole pessimistoin ruado s.4 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 01 (1341) Kolmaspäivy Serota 11.01.2017 ÔÔ Karjalan kieldy tihieh -kilpailu piätty š.3 Vieljärven Karjalan Kielen Koissa ilmotettih Melliččy-šiätijön Karjalan

Lisätiedot

Oma Mua. ÔÔ Konša šyväimeššä s. 10. ÔÔ Ypäyššuo rauhotuš alovehekši s. 6. ÔÔ Tulieh Kongressah s eläy rakkahuš. valmistujes

Oma Mua. ÔÔ Konša šyväimeššä s. 10. ÔÔ Ypäyššuo rauhotuš alovehekši s. 6. ÔÔ Tulieh Kongressah s eläy rakkahuš. valmistujes Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 35 (1225) Kolmaspäivy Serota 10.09.2014 ÔÔ Tulieh Kongressah s. 2 3 valmistujes Suomelas-ugrilazien rahvahien kongresoin välisty konferensiedu piettih

Lisätiedot