Oma Mua. 19 (1209) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Yö musejokylyššä S. 7

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Oma Mua. 19 (1209) Kolmaspäivy Serota 21.05.2014. ÔÔ Yö musejokylyššä S. 7"

Transkriptio

1 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 19 (1209) Kolmaspäivy Serota Ô Ô S. 4-5 Midä? Konzu? Kus? Kanzallizien kul tuuroin keskukses karjalan kielen kursiloin salbajazet oldih mennyt nedälil, 14. oraskuudu. Kursiloin opastajat luajittih salbuajazile Midä? Konzu? Kus? -kiža. Kilbailemas oli kuuzi joukkuo: kolme liygilästy, kaksi vienalastu da Paginkanzangi joukko, kudaman rahvas sinäpiän sežo loppiettih oma tämän opastusvuvven ruado. ÔÔ Karjalan kieli perehen S. 5-6 hommannu Tänä opastusvuon Kanzallizien kul tuuroin keskukses liygii opastui enämbi nelliäkymmendy hengie. Äijät käydih kursiloile perehinneh. Äijät kursilazet omien lapsienke sit ruvettih käymäh KRL:n luajittuh pyhänpäivän kielipezäh. ÔÔ Yö musejokylyššä S. 7 Musejoyö -aktijo piettih tašavallašša oraškuuta välisenä yönä. Vielä vuuvven alušša Haikol ašša olijan kirjailija Ort t o Stepanovin musejon isännät Miihkali ta Olga Stepanovit piätettih ošallistuo täh tapahtumah. S. 8 ÔÔ Seija-täti Vuuvven 1992 kešä. Tunguon kylä. Lapšuušmuistoloista (mie šilloin olin 7-vuotisena) tulou mieleh pari kuvua: muissan kuin Iro-babani (näin kuččuma miun muamon ämmyö) ištuu omalla šänkyllä ta tuntematoin Sergei-tiätä ottau häneštä kuvan Kerähmöle kerdyi enämbi kaheksuakymmendy hengie, tuli gost ua Suomespäigi. Kuva: Ol ga Smotrova, Oma Mua Liitto sai uuttu vägie»»karjalan Rahvahan Liiton 25-vuozipäiväkse omistetul kerähmöl vallittih uuzi Liiton piälikkö da johtokundu. Sivu 3.

2 2 «Oma Mua» 21. oraskuudu 2014 Karjalaisien huolet ta šuavutukšet Olga Melentjeva Karjalan kanšan tulevaisuuš ta kielen tilanneh oltih piäkyšymykšinä Karjalan Rahvahan Liiton 25-vuotispäivän yhteyveššä järješšetyššä issunnošša. Pitoh keräyvyttih Liiton alaoštaštojen etuštajat Karjalan eri piirilöistä. Latinalaini vai kirillini kirjaimikko? 1990-luvulla karjalan kirjakielen pohjakši oli otettu latinalaini kirjaimikko, kuitenki väittelyt šiitä, mi ois parempi latinalaini vai kirillini kirjaimikko, jatutah täh šuate. Kirjailija Aleksandr Saveljev on šitä mieltä, jotta karjalan kieli eistyis paremmin, kun šillä olis kirillini kirjaimikko. Olen paissun monien vanhempien ihmisien kera kylissä ta hyö šanottih, jotta karjalan kieltä vois paremmin eistyä, kun šillä olis kirillini kirjaimikko eikä latinalaini. Miun mieleštä joka venäläisellä, grusinalaisella tahi muulaisella, ken tietäy kirillisie kirjaimie, karjalan kielen oppimini ei tule vaikiekši. Šiinä on šuuri propleema, Karjalaisien kerähmön valtuutettujen neuvošton johtaja Tatjana Klejerova väitti täh. Karjalan tašavallašša šuomen kieli aina on ollun pinnalla, šentäh olemma ottanki latinalaisen kirjaimikon karjalan kielen pohjakši. Još muuttasima laitinalaisen kirjaimikon kirilliseh, Šuomen puolen karjalaiset tuškin omakšuttais šen. Kaikki tiijot karjalan kieleštä tullah šuomelais-ugrilaisešta kielitiijošta. Niin ajatelkua vain, onko še helppo nyt muuttua kaikki kirilliseh kirjaimikkoh? Tietyšti latinalaini kirjaimikko oikein meitä haittuau, šentäh kun Venäjän lajin mukah emmä voi eistyä šitä valtijollisekši kielekši. Kuitenki kirjaimikon muuttamini tällä vaihiella aiheuttais vielä li Issuntoh yhyttih Karjalan Rahvahan Liiton alaoštaštojen etuštajat tašavallan eri piirilöistä. Kuva: Ol ga Smotrova, Oma Mua syä vaikeukšie, kumpasie meilä niinki on riittäväšti. Opaššušalalla entiset propleemat Karjalan kieltä kouluissa alettih opaštua jo yli 20 vuotta takaperin. Kuitenki hyvien kielen oppikirjojen puuteh on ajankohtani propleema nykyjähki. Tuntimiärän vähenöminiki on tovella kipie kyšymyš, kumpasella toistaisekši ei ole löytyn ratkaisuo. Mie olen opaštan kieltä jo 25 vuotta ta joka kerta myö pakajamma šamoista propleemoista. Muutomašša vuuvvešša painetah vain yksi oppikirja, kun šanomma 1930-luvulla kahešša vuuvvešša ilmešty noin 200 kirjua, Priäžän koulun karjalan kielen opaštaja Nina Barmina pahekši. Kouluissa on puuteh šanakirjoista, oppikirjoista ta vihkoloista. Meilä on viime aikoina painettu ylen äijä karjalankielistä kirjallisuutta. Ka tahtosin kyšyö teiltä, ken rupieu šitä kirjallisuutta lukomah, kun kouluissa karjalan kielen oppimiseh on annettu vain yksi tunti netälissä. Ta šen tunnin aikana pitäis keritä opaštuo lukomah, kirjuttamah, šanomah ta laulamah. Kieli ta kanša tunnetuimmakši Tietyšti yksi pieni kanšalaisjärještö ei voi täyšin muuttua tilannehta. Kuitenki viime vuosina Karjalan Rahvahan Liitto on šuanun aikah hyvin äijän. Liittoh yhtynehet nuoret voimat šuatih muuttua ta aktivisoija šen toimintua. Omilla projektiloilla liittolaiset staraijah luatie karjalaisie ta karjalan kieltä tunnetuimmakši, kiäntyä ihmisien huomijon šiih, jotta karjalaisista ta karjalan kieleštä tiijettäis. Liiton piälikkö Jelena Migunova huomautti, jotta viime aikoina monet liiton entiset alaoštaštot piirilöissä on iččenäissytty ta peruššettu omie iččenäisie järještöjä. Liiton johtaja ei niä šiinä mitänä pahua, kun kaikki nämä järještöt kuitenki jatetah toimintuah karjalan kielen ta kulttuurin šäilyttämisen ta kehittämisen hyväkši. Nykyjäh Karjalašša toimiu noin 20 järještyö, kumpasien toimintatarkotukših kuuluu karjalan kielen ta kulttuurin eistämini. Migunovan mieleštä še on positiivini tunnuš. Nykyjäh Karjalašša toimiu noin 20 järještyö, kumpasien toimintatarkotukših kuuluu karjalan kielen ta kulttuurin eistämini. Karjalaiset on jätetty jälkeh istorijah. Pitäy muistua, jotta juuri karjalaiset on annettu tašavallalla nimen ta še mänettäy nimeh ta erikoisuuteh, kun ei tulle karjalaisie. Kaikki issunnon ošallistujat oltih yhtä mieltä, jotta paičči iče karjalaisie pitäy innoštua täštä kantakanšan ta kielen šäilyttämistyöštä venäläisieki. Ilmain venäläisien apuo ta kannatušta karjalaiset ei pärjetä. Silmänlipahdus: 25 vuotta yheššä Maikki Spitsina Karjalan Rahvahan Liiton merkkipäivällä omissettu Myö karjalaiset. 25 vuotta yheššä -valokuvanäyttely avattih 15. oraškuuta Kanšallisien kulttuurien keš kukšešša. Näyttelyn stendiloissa on esitetty 60 kuvua, kumpasissa on esitetty karjalaisen liikkehen aktivistija, kielen ta perintehien šäilyttäjie, nuoren polven etuštajie. Joka kuvan alla on pantu kuvateksti karjalan kielellä. Kuvat on otettu Karjalan Rahvahan Liiton ta Oma Mua -lehen arhiivoista. Ne kerrotah Liiton toiminnašta, meijän projektiloista, järještön istorijašta, ihmisistä, kumpaset autettih Liiton kehittämistä, kerto KRL:n piälikkö Jelena Migunova näyttelyn avajaisissa. Kuvien lisäkši näyttelyššä on esitetty mukavien dokumenttien kopijoja: Liiton enšimmäisien kokoukšien protokolija, rekisteridokumenttija, kirjasie. Šamoin näyttelyššä on Oma Mua -lehen enšimmäisie ta viimesie numeroja, kumpasista šuau nähä mitein lehti kehitty 24 vuuvven mittah. Omakši merkkipäiväkši Liiton jäšenet valmissettih bukletin, kumpasešša valokuvien avulla on esitetty KRL:n toiminta viime viijen vuuvven aikana. 25 vuotta yheššä -näyttelyn vierahat šuatih buklettija lahjakši. Kuva: Ol ga Smotrova Oma Mua

3 »»Karjalan Rahvahan Liitto «Oma Mua» 21. oraškuuta Liitto sai uuttu vägie»»kerähmö Ol ga Smotrova Karjalan Rahvahan Liiton 25-merkkipäiväkši omissetulla kerähmöllä valittih uuši Liiton piälikkö ta johtokunta. KRL:n vuozipäivynedäli loppih liittolazien kerähmöh. Hos lämmin oraskuun päivy käski karjalazii linnaspäi kylih, rahvastu kerähmöle yhtelläh tuli äijy. Yhtet tuldih hyvittelemäh liittolazii vuozipäivänke, toizet mielihyväl otettih vastah hyvittelyt da arvosanat omale ruavole. Raution nimizen muuzikkuopiston suures zualas kerähmöh tulluzii vastattih karjalazil pajoloil petroskoilaine Oma Pajo -hora da Aldoine-pajojoukko Jessoilaspäi. Tavan mugah kerähmözualan kynnyksel ruadoi karjalaine jarmanku, sie sai ostua kniigua da KRL:n valmistettuu suveniirua karjalan kielel kuppiloi, magniettoi, rynnäsmerkilöi da muudu. Kerähmön avai KRL:n piälikkö Jelena Migunova, enzikse, tavan mugah, häi saneli Liiton vuozien ruavos (lugekkua Oman Muan n:o 18). Tuldih kerähmöle KRL:n ruavon verekset pastoksetgi pyhänpäivän kielipezän karjalakse pajattajat da karjalazih sobih šuorivunnuot lapset, pienimäle kudamis on kaikkiedah kaksi vuottu igiä. Himoniekkua hyvittelemäh Liittuo merkipäivänke kerdyi äijy enimytten niidy, ket pietäh liittolazienke yhtehisty ruaduo meijän kielen da kul tuuran hyväkse. Niilöin joukos oldih Kanzallizen poliitiekan da Opastuksen ministerstvoin, Petroskoin halličuksen ruadajua, karjalaine kul tuuruministru Jelena Bogdanova da heimovellet Karjalan Sivistysseurah kuulujat da heijän piälikkö Eeva-Kaisa Linna. Jogahizel oli lahjuagi Liittoh niškoi mustokse jätettäviä da ruavos käytettäviä. Kiittäjät da kiitettävät Omii abuniekkoi palkičči da kiitti Liittogi, täl kerdua kiitändykirjazii KRL:späi suadih Ol ga Lehtinen da Ol ga Maksimova Kostamuksespäi, Raisa Ribakova Jyškyjärvespäi, petroskoilazet Roman Matčijev, Valentina Mironova da Nadežda Kauranen, kalevalalazet Viktor Melentjev da Žanna Tikkanen, vieljärveläine Ol ga Ivanova, veškelčy L ubov Prisoškova, jessoilču Gennadii Lukin, anukselaine Vladimir Lukin, Ol ga Smotrova Šuojuspäi, Galina Mihailova Segežaspäi, Tatjana Kirilkina Uvves Vilgaspäi. Kiitändykirjazen sai myös Anuksen kirjastogi. Kanzallizen poliitiekan ministerstvaspäi kiitändykirjazet suadih KRL:n aktivistat Anna Vlasova Piäjärvespäi, Segežan alaozaston piämies Vladimir Jelena Migunova ottau vastah hyvittelyt da lahjat Karjalan Sivistysseuran rahvahis. Kuva: Ol ga Smotrova, Oma Mua Uvvekse KRL:n piälikökse tuli vienankarjalaine Natalja Vorobei. Liiton johtokundah neidine kuuluu jo kolme vuottu. Kuva: Ol ga Smotrova, Oma Mua Ivanov, Oman Muan ruadai da karjalazien ruuttien ombelii Margarita Kemppainen da Paginkanzu-kluuban emändy Natalja Vorobei. Karjalan Opastusministerstvu kiitti karjalan kielen opastajii, opastuskniigoin luadijoi da kohendajii vienankarjalazii Jevgenii da Valentina Karakinoi, Ol ga Karlovua, da liygilästy Jelena Filippovua. Johtokundu nuoreni Tänä vuon KRL:h sai vallita uuzi piälikkö. Piälikön valličukset Liiton ustuavan mugah pietäh kerran kolmes vuvves. Jelena Migunova ilmoitti omas lähtendäs piälikön virras. Piämiehen virras lähtendiä häi sellitti johtokundah kuulujile jo ennepäi: Väzyin. Kolmevuodizes ruavos Migunova kergii äijän, yhtes liittolazienke voitti da todevutti äijän projektua, luadi suuren panoksen karjala zeh kul tuurah. Minä en lähte Liitospäi iäres, ielleh rubien kuulumah johtokundah, ruadamah da kirjuttamah projektoi, auttamah nevvol, sellitti Jelena Migunova. Hos pyrgijiä ilmaizeh yhteiskunnallizeh ruadoh ei olluh äijiä nikonzu, Migunovan sijah löydyi ruadai. Natalja Vorobei nygöi oppiu vägie piälikön virras. Natalja Vorobei (vienalazien luaduh sanou omua iččie Natto Varpusekse) on Kanzalliskielizen TV:n toimittai, aktiivine liittolaine Paginkanzukluuban emändy da petroskoilazen joukon Kriukkah kižuaju. Natalja jo äijän midä da äijän kedä tiedäy, häi on hyvä ruadai da uskottavu ristikanzu. Neidizes tulou hyvä piälikkö, on varmu Migunova. Uvvistui Liiton johtokundugi, kudamah kuuluu kymmene hengie. Omat virrat jätettih Valentina Karakina, Svetlana Omih sijoih karjalazet kehitettih nuoremban polven aktivistoi Jevgenii Karakinua, Jelena Pankratjevua, Marija Kundoz orovua da Irina Novak. Kondratjeva, Natalja Sinitskaja da Nadežda Kalmikova. Nämä rahvas oldih hyvänny tuvennu Liitole monien vuozien aloh, erähät sen perustamizen päiväs. Omih sijoih karjalazet kehitettih nuoremban polven aktivistoi Jevgenii Karakinua, Jelena Pankratjevua, Marija Kundoz orovua da Irina Novak. Uvves johtokunnas rahvahalline kirjuttai, endine KRL:n piämies Aleksandr Volkov šuutkakse sanoi: Nygöi meile on pionieroin luageri. Hyviä ruaduo meijän nuorile Liitos, uuzii mielii da hyvii projektoi, kudamat suatetah meijän kieldy da kul tuurua joga Karjalan piirih, joga loittozembahgi kyläh. Liiton vuozipäiväkse liittolazet valmistettih bukliettazet KRL:n ruadoh nähte.»»fakta: Karjalan Rahvahan Liiton johtokundah kuulutah: ÎÎ Natalja Vorobei, Liiton piälikkö, vienankarjalaine. Kanzallizen TV:n da raadivon toimituksen toimittai, Paginkanzukluuban vedäi. ÎÎ Jevgenii Karakin, vienankarjalaine. Opastau kieldy Petroskoin valdivonyliopistos da karjalan kielen kursilois Kanzallizien kul tuuroin keskukses. ÎÎ Irina Novak, tverinkarjalaine, Kielen, literatuuran da histourien instituutan ruadai. ÎÎ Marija Kundoz orova, vienankarjalaine, Kielen, literatuuran da histourien instituutan ruadai. ÎÎ Jelena Pankratjeva, vienankarjalaine, Suomelas-ugrilazen školan karjalan kielen opastai. ÎÎ Jelena Migunova, liygiläine, Oma Mua -lehten toimittai. ÎÎ Aleksandr Jeremejev, liygiläine, Kanzallizen TV:n da raadivon toimituksen piälikkö. ÎÎ Tatjana Klejerova, vienankarjalaine, VII Kerähmön vallittuloin nevvoston piälikkö. ÎÎ Margarita Kemppainen, liygiläine, Oma Mua -lehten toimituksen ruadai. ÎÎ Tamara Ščerbakova, liygiläine. Lapsile kirjuttai.

4 4 «Oma Mua» 21. oraskuudu 2014»» opastus Kursiloin da kižan vedäjien Jelena Filipovan da Jevgenii Karakinan kyzymyksih kilbuniekat tervät löyttih vastavukset. Kuva: Ol ga Smotrova, Oma Mua Kižas voittajakse tuli Liygiläzien Ruskiet neiččyöt -joukko. Kuva: Ol ga Smotrova, Oma Mua Kižas kilbailemas oli kuuzi juokkuo, kolme liygilästy, kaksi vienalastu da Paginkanzan joukko. Kuva: Ol ga Smotrova, Oma Mua Midä? Konzu? Oli kižas mustu juaššiekkugi. Ku suas vastata, midä sie on, pidi arvata karjalaine arbaitus. Kuva: Ol ga Smotrova, Oma Mua»»Kanzallizien kul tuuroin keskukses karjalan kielen kursiloin salbajazet oldih mennyt nedälil, 14. oraskuudu. Ga niilöin aigahgi kursilazil ei olluh aigua huogavuo, pidi piädy ruatuttua da ozuttua, midä hyö tietäh da maltetah karjalazis da karjalan kieles. Tervehtimäh kursilazii da pajattamah karjalakse tuldih kielipezän lapset. Kuva: Ol ga Smotrova, Oma Mua»»Kursuniekat Jelena Filippova Karjalan kielen kurššijen loppijaiset piettih Kanšallisien kulttuurien keškukšešša viime netälillä, 14 oraškuuta. Niijen aikana kirššilaisilla ei ollun aikua levähtyä, piti ruatua ta näyttyä mitä hyö tiijetäh ta maltetah karjalaisista ta karjalan kieleštä. Kurššijen opaštajat kekšittih omilla opaštujilla Mitä? Konša? Miššä? -kisaan. Kursiloin opastajat luajittih salbajazikse Midä? Konzu? Kus? -kiža. Kilbailemas oli kuuzi joukkuo: kolme liygilästy, kaksi vienalastu da Paginkanzangi joukko, kudaman rahvas sinäpiän sežo loppiettih oma tämän opastusvuvven ruado. Kursilazet ozutettih aiga hyvät nerot da maltot. Ei ehtitty kižan vedäjät ni loppussah lugie kyzymyksii, heil jo käzi oli yläh nostettu, hyö oldih valmehet vastua mah. Sendäh kižagi ylen terväh meni. Tuliel kerdua rubiemmo viizahembat, luajimmo jygiembät kyzymykset da enämbängi niidy. Sanakse, kai kyzymykset oldih karjalakse, vuorotellen vienakse da livvikse. Ga duumaičemmo ei olluh jygei kilbuniekoile ellendiä toine tostu. Voittajakse tuli liygiläzien joukko Ruskiet neiččyöt, nämä kilbuniekat tostu vuottu opastutah liygii. Kai tämän vuvven opastujat, a heidy oli enämbi kuuttukymmendy hengie, suadih Kanzallizien kul tuuroin keskukses da Karjalan Rahvahan Liitospäi opastustovestukset da rynnäsmerkit, kudamih on kirjutettu: Minä pagizen karjalakse da Minä pakajan karjalakši. Oli pietty iluogi salbajazis. Ihan allus kilbuniekkoi omil pajoloil karjalakse tervehtittih Kulkuset-ansamblin lapset da kielipezän lapset. Moločat, nuordu vägie nägyy kazvamas! A kižan jälles kaikin hypättih tansuh yhtes Karjala-ansamblinke.

5 »»opastus «Oma Mua» 21. oraškuuta Karjalan kieli perehen hommannu»»tänä opastusvuon Kanzallizien kul tuuroin keskukses liygii opastui enämbi nelliäkymmendy hengie. Äijät käydih kursiloile perehinneh. Jelena Filippova Terväh huškahtih tämä opastusvuozi karjalan kielen kursiloil. Rouno ku vaste vai oldih kursiloin avajazet, jongoi salbajazii piimmö. Tänävuon, kui mulloigi, rahvastu kursiloile tuli äijy. Tulluzii vienalazii dai liygiläzii pidi jagua kahteh joukkoh. Ga juattuugi joukot oldih suuret, toiči kaksikymmen da enämbigi hengie oli opastumas yhtes joukos. Vienalazil da liygiläzil sežo oldih jatko-opastujien joukot. Nämä rahvas opastuttih karjalan kieldy mennyt opastusvuon, tänävuon jatkettih sidä. Hyviä mieldy on, ku kursilazien joukos oli eri igiä rahvastu, vahnembua dai nuorembua polvie. Oli eri aloil ruadajua: opastajua, virguniekkua, ammatillistu taidoilijua da pajattajua. Oli ulgomualastugi. Ruoččilazes Londonas opastujas brihas, kudai tuli Petroskoih opastumah ven an da suomen kieldy da yhtel tiel karjalangi, jo kirjutimmo Omah Muah. Vie enämbäl ihastuttau se, ku karjalan kieli rodih nygöi perehdielokse. Äijät käydih kursiloile perehinneh: sizärekset Jevsejevat da N aglijevat, sizärekset Irina Ikko ja Natalja Sten uškina, velli da sizär Timofejevat, muamo da tytär F odorovat. Äijät kursilazet omien lapsienke sit ruvettih käymäh KRL:n luajittuh pyhänpäivän kielipezäh. Ruado, kudamua ruatah kielen hyväkse, nägyy tuou tuloksii. Ruvennemmo ku vai muga iellehpäi ruadamah, ga kačotgi kieli uvvessah rodieu kielekse, kudamal paistah kois. Ollemmogo kummakkahat Sizärekset Jekaterina da Anna Jevsejevat: Myö kazvoimmo karjalazes perehes, kudamas paistih kahtel kielel. Ga vahnembat muga rodih ei opastettu meidy muamankieleh. Yhtelläh ellendiä da paista omal kielel meile ylen äijäl himoitti. Enne kaikkie se oli kiini omaničentundoh tunnet iččie karjalazekse, eigo ven alazekse, ga pagizet vaiku ven akse. Sendäh konzu tiijustimmo karjalan kielen kursilois, emmo ni duumainnuh, kerras lähtimmö. Tietty dielo, konzu opastut kieleh aiguzennu olles, se ei luaji kieles toven omua, ga sehäi on vai enzimäine askel. Opastujes rubiet ellendämäh kielen kielioppii, sidä, mih lapsennu harjavut helpoh da kebjieh paistes da kieldy kuultes. Kielenmaltajathäi ei ainos voija sellittiä sinule, kui pidäy oigieh sanuo da mindäh hyö sen libo tämän muga sanotah. Lapsennuhäi täh kaikkeh terväh harjavut. Enzimäine meijän lykky on se, ku myö rubeimmo ellendämäh omahizien paginua, semmite vahnemban polven rahvahan paginua. Olgah sendäh ku emmo tiijä vie kaikkii sanoi, ga jo ellendämmö mis on pagin. Sidä paiči kursiloil näet, ku et vai sinä yksi tahto tiediä omua muamankieldy, ku meidy moizii kummakkahii tämän sanan hyväs tarkoitukses on äijy. Kummakkahat olemmo sendäh ku ei kai meijän tuttavat ellendetty, miksebo se meile pidäy, kusbo voibi käyttiä karjalan kieldy da mittumua hyödyy sit on. Pahakse mielekse, äijät tottu ečitäh toizen kielen opastundas libo mihtahto toizeh opastundas yhty hyödyy. Senke ainos vastavutah karjalan kielen opastajat školis, niilöin joukos on minungi škola, kudamas ruan. Lapset školas ei ellendetä, miksebo heile pidäy karjalan kieli. Olemmo sidä mieldy, ku kursit ollah autettu meidy da myö huavuammo jatkua opastustu da ruveta pagizemah omienke omal kielel. Moizii kursiloi nygöi pidäy olla vältämättäh: pieniluguzien kanzoin kielet hävitäh, häviey rahvahien omaluadužus da muailmu rodieu yhtenmoizekse. Kerran ku myö iče emmo rubie ruadamah oman kul tuuran da kielen säilyttämizekse, myö häviemmö kanzannu. Sendäh moizil opastusprogrammoil pidäy eliä iellehgi. Lapsele peräh Kus? Kyzymykset kilbuniekoile lugiettih karjalakse: vuorotellen vienakse da livvikse. Kaikin toine tostu ellendettih da hätkie ei duumaittu. Kuva: Ol ga Smotrova, Oma Mua Kai tämän vuvven opastuja suadih Kanzallizien kul tuuroin keskukses da Karjalan Rahvahan Liitospäi opastustovestukset da rynnäsmerkit, kudamih on kirjutettu: Minä pagizen karjalakse da Minä pakajan karjalakši. Irina da Darja F odorovat, muamo da tytär: Karjalan kielen kursiloile minä tulin lapsen täh. Hänel školas rodih uuzi opastusaineh karjalan kieli. Kuibo sit händy autan? Kerran ku iče nikonzu engo tiedänyh sidä, engo lugenuh nimidä karjalakse, engo paissuh. Enzimäzis urokois miellyin opastundah, mieleh oli kai uuzi kirjaimet, sanomine, lugemine, arbaituksien arbailemine Voin sanuo, ku minule on jygiembi opastuo migu niilöil, ket kuultih kieldy lapsennu, ket tänäpäi voijah kuulta sidä omis da tuttavis. Meijän urokat annetah mahto enämbän tiijustua da ellendiä. Tänäpäi minä mielihyväl kuundelen karjalankielizii pereduaččoi, voin kudakui auttua lastu karjalan kielen opastundas. Olen sidä mieldy da ainos sanon sen omale lapsele: Opastuo nikonzu ei ole myöhä, a konzu sinuu vie autetah, ga se on vie parembi!!! Hyvä olis, ku školis, kudamis opastetah karjalan kieldy, sežo olis mittumuatahto kielen opastustu vahnembih niškoi, ku hyögi voidas opastuo karjalan kieleh. A se ku karjalan kielen kursit on olemas Kanzallizien kul tuuroin keskukses, se on ylen hyvä. Passibo! ÎÎ Jatkuu 6. sivul

6 6 «Oma Mua» 21. oraskuudu 2014»»opastus Karjalan kieli perehen hommannu ÍÍAlgu 5. sivul Opastuo pagizemah Sizärekset Nadežda da Galina N aglijevat: Meijän muamo da tuatto oldih karjalazet. Hyö paistih toine toizen kel karjalakse. Meijän kel hyö paistih vai ven akse. Myö kaiken ellendimmö, ga paista emmo voinnuh. Nygöi meijän tuattua da muamua ei ole hengis, a meile ylen himoittau paista karjalakse. Gazietaspäi myö tiijustimmo: nygöi voibi kävvä opastumah karjalan kielen kursiloile. Myö ylen ihastuimmo da menimmö sinne opastumah. Karjalan kielen opastai Jelena Viktorovna ylen hyvin meidy opastau. Myö suvaičemmo karjalan kielen kursiloi da ylen tahtommo opastuo ielleh. Karjalastu enämbän löydys Jurii da Anastasija Timofejevat, velli da sizär: Meil ainos himoitti tiediä, midä sie vahnembat taratetah keskenäh. Konzu hyö tahtottih peittiä midägi lapsis, hyö siirryttih karjalan kieleh. Kodoilas meil aiguzet paistih keskenäh karjalakse, sendäh mustammo erähii jogapäiväzeh elokseh pättävii sanoi da fraazoi. Meijän kyläsgi enne karjalan kieli kuului kaikkiel, joga talois da pihas. Tänäpäi karjalakse maltajua jäi ylen vähä da meile ei sua andua hävitä kielele, kudamal paistih, saneltih suarnoi da pajatettih pajoloi meijän ezi-ižät. Meijän died oi muaman puoles seiččemeh vuodessah ni yhty ei paissuh ven akse, a pruavobuabo puaksuh siirdyi ven an kielespäi karjalan kieleh. Myö olemmo enämbi migu puolekse karjalazet. Juuri tämä andoi patkastuksen kirjuttuakseh kursiloile da oppie opastuo karjalan kieleh, kudai sanozin on vaigei da sit on äijy poikkevustu. Karjalas eläy eri kanzua da kaikin hyö paistah omal kielel dai heidy kuulet. Pahembi dielot ollah karjalan da vepsän kielenke, sendäh kaikile niilöile rahvahile, kudamien hyvyös tänäpäi ollah nämmien kielien kehitysprogrammat, pidäy sanuo suuret passibot. Uskozimmo, ku heijän ruado ei azetu, libuu ielleh da sih tulou uuttu rahvastu. Himoittas, ku karjalan kieli Petroskois kuulus puaksumbah migu kerran nedälis Kanzallizien kul tuuroin keskukses Se todistu tottu on, ku petroskoilastu hyvin pezettiä, ga hänel vältämättäh lövvyttäs karjalazet libo suomelazet juuret. Kieleh opastumine luadiu minuu lähembä omua muadu, ellendät ku sinägi olet tämän pienen pohjazen kanzan oza. Tahtozin, ku tuliel aigua minun lapsetgi maltettas da kunnivoittas kieldy. Emmo huijusta ni vouse Sizärekset Irina Ikko da Natalja Sten uškina: Natalja: Petroskois eläjes jygei on löydiä paginkanzu, se, kenenke suas paista karjalakse. Omal kielel myö voimmo paista vaiku meijän vahnemban polven omienke. Ylen äijäl ihastutti, ku syvyskuul 2013 Kanzallizien kul tuuroin keskukses avattih ilmazet karjalan kielen kursit da sit oli kirjutettu lehteh. Urokoil myö yhtes meijän hyvän opastajanke emmo vai opastunnuh omua kieldy, ga tuttavuimmo rikkahah karjalazeh kul tuurah. Joga kerdua myö tiijustimmo midägi uuttu da vihjaimmo, mittuine eriluaduine on meijän kieli. Meile sizärenke oli kummua kuulta, ku eri kylis da rajonois paistah eri luaduh. Puaksuh myö näimmö: meil sanotah toizin, meil sidä sanua ei ole. Opastujes myö juohatimmo ainos, kui paistih meijän buabat. Yhtel tiel näimmö, kui muuttuu meijän kieli, monet sanathäi on otettu suomen kielespäi. Hyvä mieles oli, ku meijän kursiloile tuldih rahvas, kudamat tahtotah säilyttiä omua kieldy da ruveta sil pagizemah. Kummastutti, ku äijät tuldih opastumah kieldy ihan allus algajen, heil ei olluh nimittumua kielimaltuo! Meijän urokoil opastai maltoi ruadua kaikkienke, luadi muga, ku kaikile kielineron eroloih kaččomattah olis selgei da mieldykiinnittäi. Myö kuundelimmo da luvimmo runuo karjalakse, pajatimmo pajuo. A suuri dielo on se, ku myö pagizimmo da emmo huijustannuh sidä da toine tostu! Minun mieles ei sua säilyttiä karjalan kieldy, konzu sidä opastetah vaiku školis da päivykodilois. Mahto paista omal kielel, lugie kniigoi pidäy olla keski-igäzil da vahnemban polven rahvahal da juuri linnan ololois. Meilhäi kieli aijan aloh rubieu unohtumah. Tiettäväine, himoittas, ku kursit jatkuttas. Duumaičen Petroskois löydyy äijy rahvastu, ket tahtottas paista da lugie omal kielel. Irina: Tahtozin sanuo suuret passibot Jelena Viktorovnale ylen hyväs opastandas da suures professionalizmas. Ylen mieldykiinnittäväh oli luajittu opastuksen programmu. Urokat oldih kebjiet, vesselät, mieldykiinnittäjät da mi on kaikis tärgevin, intensivnoit. Minä rakkahal opastuin, enimite miellytti se ku urokoin aigua sai äijän paista. Tahtozin panna merkile vie sen, ku urokoin sistiemu oli selgieh luajittu, joga urokal sai tiijustua äijän uuttu. Minul vai yhty hyviä mieldy on kursiloin jälles. Meih ei loppei karjalan kieli Sergei Zubtsovskii: Mindäh minä tuli karjalan kielen kursiloile? En tiijä. Toinah himoitti kiändyö lapsusaigah, konzu minunke karjalakse pagizi minun armas buabo da hänen sizäret? Toinah minul huigei on sendäh, ku omal aigua huijustelin sidä, ku ellendän karjalakse. Konzu minunke ruvettih pagizemah karjalakse, ainos burižin vastah: Pagize ven akse. Toinah sendähgi, ku minuh kačottuu minun akku (karjalaine, kudai ei pagize, eigo ellendä karjalakse) da minun tytär ruvettas yhtes minunke opastumah tädä ylen čomua da meloudistu kieldy. En tahtos ku meijän perehes olizin jälgimäine ken maltau karjalakse. Mindäh sit tulin kursiloile? En malta vastata. Midä tolkuu minule oli kursilois? Kuilienne duumaičin, ku jo dostalikse unohtin buaban kielen, ga enhäi mustan!!! Kursiloin hyvyös minä enzi kerdua rubein luadimah sanois virkehii. Ennehäi, konzu minunke paistih karjalakse, minä vastain vaiku ven akse. Vie nygöi minä rubein lugemah karjalakse. Enzimäzen kerran Oma Mua -lehten kädeh otettuu, pöllästyin nämmii pitkii vakkinazii sanoi, nygöi jo niidy en varua. Tottu sanuo luvendal luven, ga luven enimmäkseh lyhyzii runoloi karjalakse. Tatjana Tkačenko: Minun pruavobuabo rodivui da juuri miehele menendässäh eli Semsjärven kyläs Karhumäin piiris. Umbikarjalazennu häi hyvin maltoi omua kieldy. Minun died oi, hänen poigah ellendi karjalakse, ga aijan aloh unohti sen. Minun muamo, hänen tytär, viideh vuodessah eli buaballuo (minun pruavobuabo) kyläs da pagizi hänenke karjalakse. Linnah tulduu kieli hänel rubei unohtumah. Jälgiaigua rubein duumaimah, ku minä voin elävyttiä perehperindöt da oppie opastuo kieldy, kudai oli minun ezi-ižile oma. Lapsennu minä harjoittelin Kruuga-ansamblis. Myö pajatimmo karjalazii pajoloi, ga niilöin sanoi en ainos ellendännyh. Opastuin tekstat kui runot, en syvendynnyh joga sanan merkičykseh. Suvaičus pajatandah ei hävinnyh minus, minä kehitin omii neroloi, sain muuzikkuopastuksen da rodiimmos ammatillizekse pajattajakse. Olen ku taidoristikanzu, ga minä ainos tahton tuvva muuzikkah midägi uuttu. Perindöllizeh pajatandah minä ližäin estruadua da minul rodih oma pajatandutaba, kudamas yhtistytäh eri tehniekät. Pidi vai kirjuttua muuzikku, kudai ozuttas minun tädä maltuo. En tahtonuh ottua perindöllisty, ku täl alal ruadau hyvin ylen äijy tostu ammatillistu joukkuo, kudamat säilytetäh kieldy da perindölöi. Minun opastuksen hyvyös, maltos ruadua elektrosemploinke tiedokonehohjelmis da rajattomas tahtos luadie uuttu, rodivui uuzi muuzikan stiili, kudamua minä iče sanon trip-hopakse. Tämä muuzikku on Karjalas, sen ainavoluaduzes luonnos da minun elokses täl mual. Ga kuibo voibi kirjuttua Karjalas käyttämättäh karjalan kieldy? kerran moine mieli tuli minule piäh. Minä tiijustin tuttavas, ku Kanzallizien kul tuuroin keskukseh kučutah opastumah karjalan kieldy. Minuuhäi ainos miellytti runoloin kirjuttamine, ga niilöin kirjutandahhäi pidäy tieduo da maltuo piäs. Sendäh tulin opastumah karjalua. Täs ruavos olen vie enziallus. Meijän opastai kačoi minun tekstat karjalakse da toinah lähiaigua jo tämä muuzikkuprojektu roih valmis. Himoittas iellehgi opastuo kieldy, sendäh ku minule on tärgei kehittiä omii neroloi. A muuzikan vuoh minä en vaiku säilytä omien ezi-ižien kieldy, ga annan sille uvven elaijan uuzis pajolois. Omii mielii kirjutakkua

7 »»kulttuuri «Oma Mua» 21. oraškuuta Jokahisen perehen muisto on arvotoin Ksenija Veretennikova Musejoyö-aktijo jo kymmeneš kerta oli pietty Karjalan Tašavallašša. Järještäjien šanojen mukah meijän tašavalta oikein aktiivisešti ošallistuu šiih. Haikol ašša piettih paikallini Musejoyö perintehelliseššä karjalaisešša muššašša kylyššä. Kuvat: Novosti Kalevali -lehen arhiivašta Yö musejokylyššä»»perintehellisekši tullut Musejoyö -aktijo piettih tašavallašša oraškuuta välisenä yönä. Vielä vuuvven alušša Haikol ašša olijan kirjailija Ort t o Stepanovin musejon isännät Miihkali ta Olga Stepanovit piätettih ošallistuo täh tapahtumah. Joka vuosi täh aktijoh liittyy aina enemmän kaččojie. Tänä vuotena enšimmäistä kertua aktijoh ošallistu Kanšallini arhiiva. Joka musejo ehotti kaččojilla omie mukavie ohjelmie ta kilpailuja, kumpaset šovittih eri-ikäsillä kävijillä. Yksi niistä kilpailuista oli Kanšallisen musejon Miun perehen reliikki -kilpailu. Kilpailun alkuhpanijina oltih musejon eri ošaštojen ruatajat, kumpaset hyvin tiijetäh, mitein musejošša kovotah ta šäilytetäh näyttelyesinehie. Järještäjien šanojen mukah tämä pito ei ole oikieštah kilpailu, vet mitein voit valita parašta muistuo? Jokahisen perehen istorija on mukava. Musejoyö-aktijon aikana piätettih, jotta kaikki ošallistujat piäššäh voittajiksi. Näin Miun perehen reliikki -kilpailušta tuli aktijo. Aktijon ošallistujat tuotih mukana ta näytettih kaččojilla erilaisie vanhoja valokuvie, dokumenttija, pienijä muistomerkkijä. Jokahini kerto perehen ta esinehen istorijašta. Yksi ošallistujista oli Jelena Rogozina: Miula on valokuva-albumi, kumpani on omissettu miun ämmöllä ta ukolla. Alušša on valokuvie ennein heijän tutuštumista, ennein šotua. Šiitä on valokuvie Voiton päiväštä 1945 vuotena Šakšašša. Ämmöni äijän kerto miula šovašta, konša oli elošša. Tuanoin ämmö kuoli, ukkoni täytti 95 vuotta. Koko šovan aikana hyö kirjutettih toini toisella kirjasie ta vaššattih niih, konša oli mahollisuuš. Täššä albumissa on äijän erilaisien šotilahien, heijän rykmenttitoverijen valokuvie. Melkein joka valokuvalla on oma pieni kirjutuš. Šen lisäkši vuuvvešta 1975 meijän pereheššä šäilyy pieni samovuara. Še toimiu ta šiitä voit juuvva čäijyö.»»musejoyö Muzeiloin yö -aksii piettih Haikol an kyläsgi, Ort t o Stepanovas muzeis. Paginua muzeis piettih mustah kylyh nähte, jällespäi kylän gost at kylvettih kylyy. Valeri Sidorkin Vienankarjalaisien kirjailijien teokšissa hyvin rikeneh mainitah muššašta kylyštä. Kun karjalaiset tultih elämäh uuvvella paikalla, enšiksi rakennettih kyly, missä alušta elettih ta liävä, missä piettih šiivattua. Ta vašta šen jälkeh rakennettih kunnon talo. A Ort t o Stepanovin tunnetušša Kotikunnan tarina -romaanissa yksi piähenkilöistä, Ontto-ukko omaisuuteh pakko-oton ta omašta talošta pois šiirtämisen takie oli joutun loppuikäh elämäh šemmosešša kylyššä. Tunnetušša Elias Lönnrotin Kalevalašša niise on mainintoja karjalaisešta kylyštä. Šeppo Ilmarisešta 18. runošša on šanottu niin: Tuli šaunašta tupaha,/tuli tuntomattomana,/muuvvot vallan kaunihina,/poškipiät punertavina. Vierahat šuatih ošallistuo eri kilpailuih, mit musejon isännät heilä oli kekšitty. Šentäh Miihkali ta Olga piätettihki Musejoyö -aktijon puittehissa pityä paikallini Musejoyö perintehelliseššä karjalaisešša muššašša kylyššä. Näin 17. oraškuuta illalla Haikol ah alko tulla rahvašta. Kylyvašta ta yšällini koivuhalkuo oli piäšylippuna täh tapahtumah. Musejoh tutuštumisen jälkeh Haikol a-kylän vierahat oli kučuttu kylyh. Vierahat šuatih kunnolla kylpie ta vieläi ošallissuttih eri kilpailuih, mit musejon isännät heilä oli kekšitty. Kylyn jälkeh tavan mukah kaikilla tarjottih puhtahašta järviveještä keitettyö kašviloih ta marjoih hauvottuo makieta, terhvehellistä čäijyö. Musejoh tutuštumisen jälkeh Haikol akylän vierahat oli kučuttu kylyh. Aktijon ošallistujat näytettih kaččojilla erilaisie vanhoja valokuvie, dokumenttija, pienijä muistomerkkijä. Kuvat: Ksenija Veretennikova Oma Mua

8 8 «Oma Mua» 21. oraskuudu 2014»» kantarahvaš Seija-täti»»Merkkipäivä Alina Čuburova Vuuvven 1992 kešä. Tunguon kylä. Lapšuušmuistoloista (mie šilloin olin 7-vuotisena) tulou mieleh pari kuvua: muissan kuin Iro-babani (näin kuččuma miun muamon ämmyö) istuu omalla šänkyllä ta tuntematoin Sergei-tiätä ottau häneštä kuvan; muissan, jotta muamoni pitäy kiäššä värivalokuvie, kumpasissa on tuntomattomat ihmiset kaunehissa pukuloissa. Kiännehvuosi Myöhemmin, kuin kašvoin šuurekši, ymmärsin, jotta vuosi 1992 tuli meijän perehellä ta koko šuvullaki kiännehvuuvvekši myö löysimä šukulaiset Šuomešta, totta šanoen, hyö löyvettih meijät. Kuvissa, kumpasie muamo piti kiäššä, oli muun muašša miun muamon šeukku Seija Jalagin eli miun täti. Še tuntematoin mieš, kumpani otti Iroämmöštä kuvan, oli tunkuon karjalaini Sergei Zaikov, istorikko, kumpani muutti Šuomeh ta yheššä tilaisuuvvešša tutuštu Seijan kera ta kerto hänellä, jotta Tunkuolla eletäh Jelaginit, kumpaset varmašti ollah hänen šukulaisie. Näin Seija kirjutti kirjasen Iro-baballani. Šiinä hiän kerto omašta pereheštä, kumpani 1920-luvulla pakeni Karjalašta Šuomeh. Iro-baba tiesi tämän istorijan, ka ei nikonša kellänä meistä kerton šiitä Stalinin ajat vaikutettih Iron mieleh, konša hiän jäi yksinäh viijen lapšen kera, a Ignatta-ukon vankittih ta ammuttih Sandarmohin paikalla, šyynä šiih oli še, jotta Ignatta piti yhteyttä ta tapasi mečäššä oman Timoveikkoh kera, kumpani läksi Šuomeh elämäh. Enšimmäini kerta ta koko ijäkši Vuuvven 1994 kešäkuu. Muissan, kuin tulen Iro-baban fatierah ta kuulen pakinua tuntemattomalla kielellä, niän, jotta muamo ta muut šukulaiset paissah tuntemattomien ihmisien kera, kumpaset ei oikein muissuteta paikallisie ta i vouse venäläisie. Nellä šuomelaista šukulaista enšimmäistä kertua tultih Tunkuolla tutuštumah oman muan kera. Seija-täti oli heijän joukošša. Šiitä vuuvvešta alkuan šukulaiset Šuomešta tullah kotimualla joka vuosi, jo 20 pitkyä vuotta. Seija Seija Jalagin on šyntyn vuotena 1963 Šuomešša karjalaisella miehellä Jussi Jalaginilla ta hänen šuomelaisella naisella Siljalla. Seijašta on kašvan aktiivini tyttö, kumpasešta tuli Oulun yliopiston istorijan tutkija. Alušša hänen kiinnoššuškohtana oli Japonija, ka myöhemmin häntä rupesi kiinnoštamah oman šuvun ta Karjalan istorija. Nyt Seija Jalagin on Karjalan Sivistysseuran hallitukšen aktiivini jäšen ta kolmen pojan muamo, lempi opaštaja ta oman vanhan Silja-muamon tuki. Šanakirja tuli painopistehekši 9-vuotisena mie enšimmäisen kerran otin käteh venäläisšuomelaisen šanakirjan ta ihmettelin, mintäh muamo ta Simo-tiätä ymmärretäh kaiken, mitä paissah šuomelaiset šukulaiset. En šilloin ymmärtän, jotta šuomi ta karjala ollah šukukielet. En ole varma ka tuumaičen, Karjalan Sivistysseuran hallitukšen aktiivini jäšen Seija Jalagin on šyntyn Šuomešša karjalaisella miehellä Jussi Jalaginilla ta hänen šuomelaisella naisella Siljalla. jotta juuri šilloin miula šynty tahto opaštuo vierašta kieltä ta paissa ulkomualaisien šukulaisien kera ilmain šanakirjua ta kiäntäjyä. Valitettavašti koulušša, kumpasešša mie opaššuin, šuomie ei opaššettu ta englannin kielen opaštaja joka vuosi oli uuši. Šilloin muamo pyritti venäjän kielen opaštajua Gennadi Gužijevie, kumpasella oli hyvä englannin kielen taito, tulla miun yksityisopaštajakši. Viisi päivyä netälissä koulun jälkeh mie kävin opaštumah englannin kieltä. Pari kertua vuuvvešša šaima kirjasie Šuomešta. Seija rupesi kirjuttamah englanniksi ta miun piti kiäntyä näitä kirjasie muamolla še oli hyvä harjotuš miula. Vuotena 1999 Seija kučču miut Šuomeh kešälomalla. Še matka vaikutti miun elokšeh šataprosenttisešti: mie tutuššuin tavallisen šuomelaisen perehen elämäntapoih ta kulttuurih, Seija tutuššutti miut omien työkaverijen kera ta näytti Šuomen muan. Tämän matan jälkeh luajin piätökšen, jotta tahtosin opaštuo šuomen kieltä. Vuotena 2002 piäsin opštumah Petroskoin valtijonyliopiston Itämerenšuomelaisien kielien ta kulttuurin tietokuntah. Kaikki opaššušvuuvvet kävin Šuomešša harjottelomašša kieltä ta kaččomašša šukulaisie, kumpaset iče tultih miun opaštajiksi ta apulaisiksi, autettih oppimateriaalien ečošša ta oltih aina valmehet luatimah miun kera kotitehtävie. Olen opaštun šuomie ta karjalua ta olen tyytyväini, jotta voin ilmain šanakirjua paissa omien šuomelaisien šukulaisien kera. Olen piäššyn piätarkotukšeh! Seijašta on kašvan aktiivini tyttö, kumpasešta tuli Oulun yliopiston istorijan tutkija. Alušša hänen kiinnoššuš kohtana oli Japonija, ka myöhemmin häntä rupesi kiinnoštamah oman šuvun ta Karjalan istorija. 29. oraškuuta Seija Jalagin juhliu omua Šyntymäpäivyä. Hyvyä juhlua, armaš Seija! Passipot šiula ta koko šiun perehellä! Toivotan šiula tervehyttä! Muissa jälkieš! Ei vahneta veteruanoin syväimet»»toimitukseh kirjutetah Tatjana Bolujeva Nikolai Fominilla oli yhekšäntoista vuotta, konša hänet otettih Ruškieh armeijah Leningradih. Nämminny pruazniekkupäivinny minä tuttavuin Ižänmuallizen voinan veteruanah Nikolai Ivanovič Fominah. Miehel on mieldykiinnittäi elaigu, häi on meijän omamualaine, rodivunnuh Korbozero -kyläh, kudai on Puudogan čupul. Miehel oli yheksätostu vuottu, konzu händy otettih Ruskieh armieh Leningruadah. Nikolai rodih sv azistakse. Yhtevys oli tärgevimii dieloloi voinal. Joga Voinuveteruanu Nikolai Fomin on rodužin Puudogan piirispäi. Kuva on otettu perehal boumas. päiviä, kaikkeh huolimattah, brihal pidi hommata hyvii yhtevyksii štuabah niškoi, panna kilometrii yhtevyslangoi. Jällespäi händy työttih sluužimah frontale. Briha oli ruanittu kaksi kerdua, hänen voinumatku loppihes Soči-linnas. Kodih saldattu tuli vuvvennu 1946, sie händy vuotti mielespiettävy Antonina, terväh nuoret mendih yhteh. Molodoit kazvatettih nelli lastu, kuuzi bunukkua da nygöi heile on jo viizi pruavobunukkua. Nikolai Ivanovičal on kaksi Ižänmuallizen voinan ordenua da medali Leningruadan puolistamizes. Oli palkittu mies voinan jällesgi hyväs ruavos hänele annettih kunnivomerki. Tänävuon Voiton päiviä vaste mies pidi urokkoi Petroskoin školis, saneli omii mustelmii voinah nähte. Veteruanoin nevvoston puoles toivotan Nikolai Ivanovičale tervehytty, pitkiä igiä, ku häi ainos pyzys kirmienny miehenny. Nikolai Fominan da hänen jyttyzien saldatoin hyvyös myö elämmö muailmas jo kuuzikymmen yheksä vuottu rauhas. Suuret passibot teile, rohkiet brihat!

9 »»Voiton päiväkši «Oma Mua» 21. oraškuuta Kirjailijillarintamamiehillä omissettu Valeri Sidorkin Äijän kukkie ta šeppelehie tuotih sohjanankoškilaiset Voitonpäivänä muistopaččahan luokše. Kuva: Anni Vlasova Voitonpäivä Sohjanankošella»»Louhen piirin kylissä piettih Šuurella Voitolla omissettuja tapahtumija. Anni Vlasova Louhen piirin joka kyläššä perintehisešti piettih Šuu rella Voitolla omissettuja mie lenošoitukšie muistopač čahijen luona. Monet tuhannet šoti lahat on hauvattu Louhen piirin šeuvuilla, missä šovan aikana oli pietty verisie taisteluja. Niijen luvušša on kolme Neuvoštoliiton šankarie. Louhešša on hauvattu lentäjä A. I. Nikolajen kov, Mäntykyläššä rivimieš M. Rodionov, Kiestinkissä ammuntarykmentin komentaja S. I. Aza rov, šekä radisti F. A. Luzan, kumpani oli toistan A. Matrosovin urotevon. Karjalan šotilahat oli taisseltu koko Venäjän alovehella, monet niistä oli šielä kuavuttu. Meijän pitäy aina muistua näitä šovan šankarija. Muistopaččahan luona Tänä vuotena Voitonpäivänä olin Sohjanan košen kyläššä, kumpani on hyvin tunnettu Louhen piirissä omilla erityisillä tapahtumilla. Äijän läpitunkevie ša noja kuuli šuuri joukko keräytynehie ihmisie Sohjanankošen muisto paččahan luona. Niitä in nottavašti šano Voitonpäivän jokavuotini vetäjä, kyläkirjašton ruataja Nina Grigorjeva. Kyläneuvošton spesialisti Svetlana Markova onnitteli kaikkie, koululaiset luvettih runoja, paččahan luokše lašettih šeppelehie ta kukkakimppuja. Ilmah piäššettih monta ilmapalluo. Kyläššä ei ole enyä yhtänä šotaveteraanie, vain juuri yksi työrintaman ošallistuja, vanhin kylän eläjä Polina Jyrin tytär Andrijenko. Kyläneuvošton etuštajat käytih häntä onnittelomašša etukäteh. Šota-ajan lapšet issuttih kunnivopaikoilla paččahan luona, ne oltih Helmi Iivanan tytär Iskakova (o.š. P attojeva) ta Vera Heikin tytär Langujeva (o.š. P attojeva), molommat Sohjananšuušta. Perintehen mukah kunnivoitetut ihmiset šytytettih kynttilät. Tänä vuotena šemmosen arvon šuatih Zinaida Ust ugova ta Raisa Kundoz orova. Lopukši piettih juokšukilpailu, mih ošallišuttih lapšet ta i aikuhiset. Šiitä kaikkie kučuttih kulttuuritaloh, missä tarjottih šotilašhuttuo, čäijyö šekä rintaman šata grammua. Šamašša alko kirjallisuuš- ta musiikkikonsertti, missä esiinnyttih aikuhiset ta koululaiset. Tunnetun Lintuset-joukon lapšet laulettih karjalakši. Oli liikuttava hetki, konša lapšien esitykšen aikana valkokankahalla ilmeššyttih šotaveteraanien valokuvat. Ne oltih nuorien esittäjien kantatuatot, kumpaset oli eletty ennein meijän kylissä ta oli kuavuttu šovašša. Esimerkiksi, laulettih yheššä Vladik Jefimov, Anton Rukavišnikov, Edik Arhipov ta heijän kantatuattoina oltih šotaveteraanit, Niskan karjalaiset Jevlampi Kannojev, Ion Isakov, šekä Nikolai Balabanov Valkovenäjältä. Koko šivušeinällä oli kiinitetty veteraanien ta šovašša kuatunehien valokuvat, niitä oli 68. Niijen jälkeläiset nyt eletäh Sohjanankošella ta i muissa kylissä. Oli tovella liikuttava nähä miunki tuaton valokuva, kumpani oli šotaveteraani, šekä hänen kolme veikkuo, kumpaset kuavuttih šovašša. Kulttuuritalon musejošša on šotaošašto, kunne on kerätty šuuri kokoelma šotavehkehie.kuva: Anni Vlasova Šota-ainehistuo lisäytyy Tällä ohjelma ei loppun. Vielä oli kilpajuokšun palkintojen jako, intellektualini kilpailu, šotalaulujen arvonta. Oli tovella lämmin ilmapiiri, lienöykö šentäh kun Sohjanankoški on pieni kylä (280 henkie), tiälä eletäh, niin kuin yksi pereh. Tuntuu, jotta paikallini kulttuuritalo ta šen ruatajat ollah kyläläisien yhistäjinä. Kulttuuritalon ruatajat Natalja Borodkina (johtaja), Jelena Ligotskaja (ohjuaja), Nina Grigorjeva (kirjašton hoitaja), ta heijän apulaiset Zinaida Ust ugova, Raisa Kundoz orova, Natalja Bulgakova, Margarita Rotonen ruatah šuurta työtä. Hyö on monta vuotta kerätty ainehistuo šota-ajoista ta šovan ošallistujista, lisäkši kulttuuritalon musejošša on šotaošašto, kunne on kerätty šuuri kokoelma šotavehkehie. Meijänki pereh eli Sohjanankošella šen jälkeh, kun oli šiirretty rahvaš miun šyntymäkyläš tä Sohjananšuušta. Šinne luvulla oli šiirretty karjalaista väkie vielä muistaki kylistä Piäjärveštä ta Tuoppajärveštä, konša noššettih vettä Piäjärveššä. Šamoin täššä kyläššä eletäh niijen valkovenäläisien jälkeläiset, kumpaset oli kučuttu meččatöih šovan jälkeh. Rahvaštahan meijän kylissä vaino- ta šotavuosien jälkeh ei ollun. Kuin lienöy šattun, ka nyt kyläššä eletäh ihmiset, kumpasissa on eri kanšojen vertä. Huolimatta šiitä, ihmiset eletäh šovušša. Joka vuosi Voitonpäivyä šielä pruasnuijah erilaisešti. Nyt kulttuuritalon ruatajat meinatah šuurentua kaikkien šotah ošallistujien valokuvat, jotta enši vuotena, Voitonpäivänä Kuolemattoman rykmentin ošallistujina kulkie niijen kera katuja myöten paččahah šuate. Hyö pyritetäh kaikkie avuštamah heitä, kun ei kaikista šotamiehistä ole tarpehekši tietoja. Karjalan vapauttamisen 70-vuotispäiväkši Karjalan Kanšallisen kir jaš ton kanšallisen ta koti šeu tukirjallisuuvven ošaš ton ruatajat yheššä Ort t o Stepanovin fondin kera valmissettih Minne on nuoruuteni jiänyn -nimisen kirjallisuuš- ta musiikkiillačun. Pito oli omissettu Kalevalan (Uhtuon) piirissä šyntynehillä karjalaisilla kirjailijilla-rintamamiehillä Ort t o Stepanovilla, Juakko Rugojevilla ta Pekka Pertulla. Isänmuallisen šovan aikana Ort t o Stepanov alušta šoti Karjalan ta šiitä Kalinin rintamalla. Šielä hiän oli pahašti huavottun. Šovan teema kuuluu kirjailijan monissa teokšissa. Juakko Rugojev ta Pekka Perttu enšin jouvuttih šamah Karjalan luoteisošašša toimineheh hävittäjäpataljoonih, jälešti šojit tih Punapartisaaninimiseššä partisaanijoukošša. Ei ni heilä tarvinnun mitänä kek šie omissa šota-aihesissa ku vaukšissa ta kertomuk šissa. Molommilla šota kokemušta oli ihan riittäväšti. Illačun nimekši valittih Juakko Rugojevin šotarunon rivin Minne on nuoruuteni jiänyn. Pivon vetäjinä oltih kirjašton ruataja Jelena Saikonen ta Ort t o Stepanovin poika Miihkali, kumpani on šamalla Ort t o Stepanovin fondin šekä musejon johtajana. Jelena kerto kirjailijien elämäštä ta luomistyöštä. Miihkali näytti heistä kuvattuja videoita. Karjalan kanšan kirjailija Marat Tarasov kerto muisselmieh Pekka Pertušta, Ort t o Stepanovista ta Juakko Rugojevista. Kaikkie heitä hiän ylen hyvin tunsi. Näyttelijä ta ohjuaja Lidija Pobedinskaja luki kappalehie kirjailijien proosateokšista, Credorunoušteatterin näyttelijä Inga Gajevskaja luki Juakko Rugojevin runoja. Illaččuh ošallistu miehien lauluyhtyveh Iänisen meridiaani. Še esitti šovan ajan ta nykyaikasie šota-aiheisie lauluja. Illaččuh tulijat šuatih tutuštuo näyttelyh, kumpasešša oli esitetty Kanšallisen kirjašton fondiloissa šäilynehie kirjailijien kirjoja. Omii mielii kirjutakkua

10 10 «Oma Mua» 21. oraskuudu 2014»» matkustamine Midä toit Pariižaspäi?»»Muailmu on moine suuri da eriluavulline, vai rahvas ollah kaikkiel vai rahvas, hos paistah eri kielil. Zinaida Dubinina Eifelin bašn u Se oli 31. ligakuudu, ga Pariižas oli hyvä siä. Lämmy vie algusygyzyn päivy, päiväine pastoi, no ei olluh sidä čomua sygyzyy. Kunne nygöi? Sena-jogi levienny rauhallizennu matkuau meijän ies, sen rannat kai avvoi, loitokse nägyy linnu. Taloit, uuličat, puustot loitombi rannas. Taloit kai ollah gu dvorčat, čomat. Loitton nägyy Eifelin bašn u. Kui sinne piästä? Meile ozutettih, kus on metro. Heityimmö muan alle. Päiväl tiä ajajua ei olluh ylen äijiä, huondeksel oli äijy, rahvas ajetah ruadosijoih. Eifelin bašn ahpäi ainos matkuau rahvasjuno. Tiä on äijy päivännouzupuolen rahvastu, Kitain, Japounien, heidy eroitat muis. No rahvas ylen hyväntahtozet. Vahnembua seizomah ei jätetä poujezdas. Suuri lagevo bašn an ies, rahvastu täyzi. Levei rahvasjuno matkuau lagevos ymbäri. Seizatummo sih jonoh, gu piästä sinne Eifelin bašn ah. Muga seizoimmo, lähenimmö läs čuassuu. Ei ole atkal, on midä kačella. Sanottih: joga päiviä on nenga, rahvastu Pariižah tulou ylen äijy kaikkielpäi. Erähät lapsienke seizotah jonos. Yksi mustu tyttöine itki muga äijäl da muga kodvan. Ei ellendä lapsi, mikse pidäy täs seizuo. Ei ni minul himoitannuh ylen äijäl nosta sih bašn ah, rodies minule sitgi, gu näin sen lähäl, ga minbo luajit, pidäy. Midä näin ylähänpäi? Mieleh jäi valgei läpettäi linnu alahan. Čoma oli se sit da suuri, kui muailmu, kudai avavui ylähänpäi. No paras oli se kävely Senajoven randua myö. Čomua sildua myö menimmö joves poikki. Astuimmo pitkiä puustokujuo myö. Jogi sil kohtal oli pitkäle palale oigei da levei, rahvas rannoil dai vien piäl, sillat eri luaduu čomat, läpettäjät, mustopaččahat. Se oli gu pruazniekku. Jättiä mustoh kuva Pariižas Azetuimmo yhten mustopaččahalluo. Se oli gu uuzi: mies hevon rinnal. Kirjutus ven an kielel. Se oli mustopačas Ven an saldatale, pandu vuonnu Tädä voinua minä en tiedä nyh. Tiä oli voinu Ven a Frantsiedu vastah. Se jälles Napoleonan voinua Ven ua vastah. Sil voinal tiä Fransien mual oli tapettu nenga Ven an saldattua. Moizet dielot. Äijiä emmo myö tiijä. Nu hyvä, gu hos aijan mendyy mustetah niidy saldattoi. Kukkazet ihan tuorehet, elävät da čomat. Kumardimmos paččahale. Kus on minun tuatan kalmu? Ken kumardehes sille? No se oli jo toine voinu, vai suurembi tädä. Tämä päivy oli gu lahju meile, hätken kävelimmö, äi Jogi sil kohtal oli pitkäle palale oigei da levei, rahvas rannoil dai vien piäl, sillat eri luaduu čomat, läpettäjät, mustopaččahat. Eifelin bašn u on korgevimii taloloi muailmas. jän näimmö. Tiettäväine, minä vazyin, no muga himoitti nähtä enämbi, jättiä mustoh kuva Pariižas. Oli algusygyzyn hyvä päivy, päiväine pastoi, tyyni da rauhalline ilmu. Ni mi ei olluh tiel: ei mašinoi, ei suurii rahvasjoukkoloi, jogie myö uittih madalat laivat, pitkät. Niis istui äijy rahvastu. Turistat, tiettäväine. Dai pihoil oldih turistat joukolleh. Söimmö murginan da huogavuimmo restoranas, kudai oli laivas jogirannas. Siepäi nägy oli ylen čoma. Gu ylen äijäl himoittau sit voibi Nygöi pidäy mennä Luvrah. Se on muailman kuulužu taidomuzei, ylen kuulužu, ylen vahnu. Sie ollah muailman parahat kartinat, kudamat mualattih suuret taidoilijat, ammui mennyöl aijal. Himoittau nähtä Leonardo da Vinčen Džokonda (Monna Liza) da muut hänen kartinat, nähtä mramoras vestetyt ristikanzoin paččahat, kudamile on piäle 2000 vuvven. Kai näimmö, kai lövvimmö, no sie on vaigei kaččuo kai yhtes päiväs, moine suuri se muzei on. Erähis himoittas hätkembi kaččuo, no aigua ei tävvy dai väzyttäy jo. Konzu lövvimmö sen Leonardo da Vinčin Džakondan, minun väzymys hävii. Sen ies oli moine joukko rahvastu, ga piäliči piälöis äijängo näit. Näin, se on, Džokonda, no minul himoitti nähtä hänen silmät, hänen muhahtus. Ylen äijäl himoitti. Juohtui mieleh se sanondu: Gu ylen äijäl himoittau sit voibi. A kui? Rahvas vaihtutah. Äijy nuordu snimaijah fotovehkehil da lähtietäh. Muga minä piäzin kartinan edeh, no ielleh ei sua, aidu. Kačon, oigiel puolel seizotah vardoiččijat, naine da mies. Hyö seizotah ezin rahvasjoukkoh, tarkah kačotah, a heijän ies on hodu avvoi juuri kartinalluo. Jallat iče minuu sinne viettih. Piäzin, näin lähäl sen Džokondan muhahtuksen, kuduas äijän kirjutetah. Kuulen iänen, kirrutah: Madam, madam! Toinah ei minuu, en ole madam. Myös: Madam, madam! Kačahtimmos, ga naine viuhkuttau käil, iče muheloittau. Pidi kiändyö, a iče duumaičen: gu tiedäzin teijän kielel, pokoroiččizimmos piästiä minuu kartinan rinnale. Kačoin joukos nuorazen tagan da duumaičin: Mittumat rahvas oldih silloi, min suurdu da kummeksittavua jätettih hyö muale, a midä jätämmö myö? Veneran (Afroditan) valgies mramoras luajitun paččahan kačoin hyvin, kaikkielpäi. Sie sežo ainos on joukko, no rahvas ainos vaihtutah. Tozi čuudo. Kivine naine, kudai on vestetty kives jo piäle 2000 vuottu tagaperin, seizou meijän ies gu elävy. Kummat! Jo ni käzii ei ole, a häi jaksahes, gu mennä kezoile (nenga minä duumaičin). On muailmas kummua! Pariižu sil on kallis rahvahale, gu siästi kai, ei andanuh nimidä hävittiä. Tiä joga kohtas eläy musto. Eläy musto ei vai hyvis ruadolois, a hairahtuksis sežo. Voinumuzei Nygöi menemmö Invaliidoin kohtah. Kartalgi on kirjutettu vai Invalides. Yhtehine kaikile sana. Arbailin midä sie on. A se on suuri kohtu. Sie on koit voinan invaliidoile, sie on suuri čoma kirikkö, sie on Vojennoi muzei. Ezmäzikse astummo kirikköh. Kui kai Pariižan kiriköt se on korgei, valgei, kaikeči hyväs kunnos. Suuren zualan keskes valgies mramoras luajittu pyöryžy madal seiny, a sen sydämes haudu. Olishäi gu lambine, a vetty ei ole. Sen pohjal on Mibo sie on? kyzyin minä, se on suuri, muzavanruskei. Se on Napoleonan ruuhi, sellitettih minule. Mikse nengoine suuri? Se on kuuzi, vai seiččie ollou ruuhtu toine toizel sydämekkäi. Seizon, kummeksin. Aidavus on moine čoma, sangei, silei. Voibi nojevuo dai käit panna. Sit ymbäri zualas on istundusijua, voibi huogavuo, duumaija voinis da vallanhimos. Voibi mustella niidy suurii mennyön aijan vallas olluzii da niis tuhanzis da miljonois rahvahis, kudamii hyö annettih oman vallanhimon žertvakse. Minägi iče olin lapsennu ruanittu muailman voinas No minä elin oman ijän i ellendin äijän. A midä tapahtuu nygözes muailmas, mittumat ollah da roijah vie nygözien vallanpidäjien žertvat? Jumal äijän merkii andau rahvahale, vai rahvas eletäh omah luaduh. Kačoin kodvazen Vojennois muzeis, niidy toravehkehii, sit sanoin: En tahto. Minä voinan näin ilmezin. Työ kaččokkua, a minä kačon muijal. Oli kirikösgi kačottavua. Kuulin sanondan: Tädä kohtua Frantsien rahvas suvaijah enimäl. Se voibi ellendiä. Tämä musto on kibu dai tusku, no unohtua nimidä ei sua. Gu hyllännemmö, gu unohtannemmo, sit net kivut da tuskat tullah myös meijän piäle. Pyhän Sydämen kirikkö Vie yhtes kirikös tahtozin sanella. Se on Pyhän Sydämen kirikkö Monmartan mäil. Se mägi on gu vardoiččii Pariižan piäl. Se sežo oli äijäs kniigas. Se on ylen kuulužu, kaikkielpäi nägyy i sen piäl nägyy kai Pariižu. No piästä sinne on jygei, sikse jallai nostes sinne pidäy nosta ylen äijät pordahat. A pordahatgi on moizet čomat, leviet, kives, yhtet loppietahes, aletah toizet. Voibi mennä feniikul oral, on moine nostai mašin, no kuibo? Himoittauhäi kai nähtä da oppie. Rahvas astutah, myögi lähtimmö, kuni on vägie. Ei ole kiireh, a nägy tiäpäi on verduamatoi. Piäzimmö, nouzimmo! Kirikkö ies. Sen nägy on ihastuttai, valpas, kui päivänvalgei. Menimmö sydämeh, azetummo, vaikastummo, tiä ei pie paginoi, mielet muijal. Midä kuuluu täs kirikön hil l ažuos? Kačo da vardoiče meidy Jumal dai tämän muan, tämän linnan rahvahii. Oli heilgi elaijas pahua. Seizommo mäil, kačommo, prostimmokseh Pariižanke. Ehtäl jo lähtemmö kodihpäi, meijän samol ottu lähtöy 8.00 aigua, se meil on jo čuassuu. Vie kävyimmö Pantionah, kus on Viktor G ugon kalmu. Sanottih häi jätti sanan tuvva händy kuoltuu tänne. telegäl. Muga häi kuoltuugi tahtoi olla yhtehyös oman rahvahanke, kurjienke. Hyvä, gu on mostu rahvastu muailmas. Hyvät mustot vien minä sinus minun Karjalah. ÎÎ Loppuoza. Algu n:s 18

11 »»sanasuari Tyhjälän ehtyištundat «Oma Mua» 21. oraškuuta »»Elaijan hetket Tamara Saveljeva»»lugijat runoillah Uutjärven pienen Tyhjälän ehtyištundat puaksuh tullah mieleh. Vie kodvan jälles voinua ylen puaksuh tyhjäläläžet kerävyttih talviehtil toine toižien luo viettämäh aigua. Enimyötteh käydih ištumah Miikuldied oilluo da Malan n u-t outah. Sie pertit oldih suuret, äijy rahvastu syndyi. Päretuli paloi päčin ies, kaikil oli keräl midägi käziruaduo, gu joute olla ei suannuh: pidi kezrätä langua, niegluo alaštu, ommella sobua, kuduo paltinua, kohendella sobii libo jallaččiloi, verkoloi, lestie levopäretty, niduo viršilöi da komšii da luadie kaikkie muudu vet joga vehkeh oli omin käzin luajittavu ostua eulluh mil voinan jälles. Vaikkani ei oldu, konzu kengi midägi saneli: ken kus midä kuuli, puaksuh suarnoi, lugiettuu, nähtyy, ken kui da mil konzu parandi voimattomužii dai omien elaigoin mutkien mustelemištu oli kaikil pagin čurčetti azettumattah. Rastavas Vieristässäh myöhä ehtil nuorikkažet käveltih smuutinnu, nuorižot käy dih Miikuld ied oin rannan tiešuarah Syndyy hurstin al kuundelemah, sit tuldih pertih sanelemah, midä keh koski da arbailtih vahnoin inehmižien kere midä se toivonou kuulijale tulieloin vuozien aigah. Taratettih syväh yössäh, gu sih niškoi mustelemištugi oli jogahižel. Vaigu kahtu kerdua Syndyy kuundelemah ei suannuh käv vä, en musta mindäh. Syndy oli muan vardoiččii Jumalan roindupäivän da nimenannandupäivän väližel aijal. Hänen mua le heityndypäivin da iäres lähtendypäivin pastettih riehtiläl blinua libo päčis sulčinua hattarat hänele, štobi jalgoi ei kylmiäs pitkäl matkal. Muga meile lapsile sanottih. Net pandih pohjažeh andavale ikkunale. Toiči pandih vie nieglotut alažet libo villažen myssyn liennöy olluh uuttu. Niilöil aijoil kyläläžil neidižil da brihoil oli äijy touhuu. Äijinpäivin aijoi huondeksel kogo hieru kerävyi časounah kuundelemah papin paginoi (Uutjärves oli oma pappi Ol ha vie vuottu viiži jälles voinua) da pajatettih kai sen päivän malitut, enimät puolelleh suomekse. Myöhembäh nuorižot liedžuttih alati päivän Malan n u-t outan korgiel sarual da pajatettih huogavumattah. Erähäle liedžulavvale otettih meidy pikkaražii. Jälles ehtymyöhässäh kižattih da paištih heil pertis. Sie sežo oli kaikenluaduštu kuundelemištu. A gu hierus liennöy ken kuolluh, äijy rahvastu kävyi yödy ištumah, vilumbil siälöil toiči kai kolmin yölöin peräkkäi. Pagin i sit jatkui vagavažeh loppumattah. Joga keziä Tyhjäläh käy Kuva: Jelena Filippova, Oma Mua dih tuttavat čiganat, kui myö sanoimmo, Liizan joukkoveh. Čomat oldih net čiganat. Malan n u-t outan kodi oli täpöi täyzi: kuundelimmo mieron uudižii, ilakoičimmo heijän tansiloi da pajoloi, viegi heijän kere yhtes pajatimmo tuttavua. Čiganat, kuduat azeteltihes Malan n u-t outalluo, hyvin paištih karjalakse dai hyväsydämižetgi hyö oldih. Myö lapset ehtyištundoil ni ainavuo sanua korvis läbi laskie emmo ruohtinuh vahnembien polvien paginois da pajolois, avvoi suut kaččelimmo tansuiččijoi da čiganoin čomii sobii. Pahua sanua meijän hierus myö lapsinnu olles kuulluh emmo: vahnat rahvas kieltih, gu kirikkö heidy opasti olla muaniččemattah mattisanoi iäneh, gu se oli ihan prostimatoi riähky. Myö uskoimmo; emmo bauhinuh ištundoil, vai hil l ažeh mökkelöitimmö da ryömimmö lattiel. Tottu semmožii ehtyištundoi ei kestänyh hätken, hieruh suadih elektriičestvu, konzu lua jittih kolhouzoin keskinäine elektrostansii Šulkunhieruh; kodilois dai pihoil rodih ehtil valgei, sit harvembah ruvettih käymäh bes odoile, gu kodi- da piharuadoloi ruvettih koiš panemah kundoh. Tottu, se Šulkun stansii heitti tulen annandan, konzu myö olimmo nelländel kluasal da kävyimmö suksil sidä kaččomah. Silloi tuli hieruh raadivo, sidä kuundelemah kävyimmö hierun n okkah Outit outalluo libo kolhouzan kantorah. Sie pagin jo ei čurčetannuh. Terväh nuorižotgi ruvettih lähtemäh muijale elämäh. Meijän buabat da died oit da vahnembat tiettih äijän suarnua da kaikenluadustu zuakkunua. Niilöin kauti myö jo pieneššyössäh zavodimmo ellendiä rahvahan elaigutaboi da kui parembažeh vois eliä rahvahan keskes. Sanottih: liijan sanan piäh päntiät, liigu pyöräkkö suuh pyöriy. Mugahäi ongi: joga suarnu millegi opastau: vierahah regeh älä ištoi, älä ole koppavu da töhižy, älä moiti vijattah nikedä, älä azu pahua muile, älä tabua tyhjäs nostata, älä ota uskokse joga toižen sanua ičel pidäy opastuo mille vai voit da kakkie semmoštu. Myö pienet kuundelijat taivastu tabailimmo: tahtoimmo tavata oman žuaru-linnun hos höyhenyön libo löydiä läbinägyvän kovan jalokivyön, kai kaivoimmo syvii bokkuhaudažii kui jogirandupiäsköit Niemenn okkah, jyrkih kohturandupaltieloih, juamanpeskumägeh, Kiviojan da Kohuksenojan pengerih da Ummenniemen pengereh, kuni emmo ellendännyh: paras jalokivyt on kaikil omis käzis opastundu. Tiettäväine, hyvä olis tiediä oman muan kieli eihäi se olis jygei kandamus da ei se pahale nevvogi. Se on kerännyh iččeheze kogo mieron tuhatvuodižet n erot sanondoih, sananparzih, suarnoih, runoloih, pajoloih, hieruloin nimilöih da taratandoih dai kaikkeh muuh. Rahvahat kaiken suulližeh kieleh kerättih, a kieleh kai syndyy, se musti joga kohtažen nimet dai kaiken midä elaigah koskou da vai bohatui vuozi vuvvel. Karjalas eläjii tuhanzii vuozii vardoittih vihamuššiekois syngät mečät da suuret suot, sentäh rahvas musti suuret tukut runuo, virzii, suarnua dai kaikkie suullistu, a paikalližis nimilöis vie nygöigi suau suaja eri tieduo meijän rahvahan elaigah niškoi da innun-mannun aigužii viestilöigi voi ellendiä. Ei tyhjäh oldu luajittu tuhanzii vuozii tagaperin tuohiviestii da sanakniigoi oli kel paista karjalua mieron mualoil. Nygöigi on kerävynnyh jo hyvä tukku karjalastu kirjutandua, äijy kaikkie jiäy pitkäle mustoh. Ylen suuri abu on kirjuttajien tevoksien kiändäjile sanakirjois da Oma Mua -lehten arhiivas. Konzu pättävy sana nikui ei lövvy, arhiivulehtet vietetäh kiändäjän kuilienne omii kujoloi myöte kielen syvyksis, dai sil aigua tulou piäh kui voibi parembažesti sanuo karjalakse sen, mil tevoksen luadii viestitti meidy. A nuori polvi Karjalas ei anna unohtua oman muan kieldy ainos midägi uuttu löytäh kielen uumenis da pannah mustoh rahvahan elaiguhetkilöi. Dai maltetah kuvittua kirjutandoi otammo hod El fu Jun libo Meile buaboit saneltih libo Helmu lekui... silmy ihastuu joga lehtie livailtes. Tamara Saveljeva Voinanaiguzet lapset Voinanaiguzet lapset, Hengih myö jäimmö, jo yli 70! Ies, andanou Jumal, voi olla vie äijy! Sobuh elimmö, tietäh sen kaikin. Eulluh meil liigua, Ga emmo ni eččinyh, Emmogo vierastu koskenuh, Hos vaččugi toiči ei olluh täyzi. Himo meil opastuo oli, I meidy vedeli: Opastuimmo ilmai, Hos kebjei ei olluh opastuo ven akse. Dai ruadosijat kaikile lövvyttih. Ruavoimmo myö himozis, Ellendimmö, pidäy nostattua Voinal murendettu Ven a, Eigo kazvas Karjalugi. Kui ihastuksis juoksiimmo pihal Jurii Gagarinua sluavimah! Gu muailmankaikkevukseh Meigäläzet piästih! Nygöine aigu toi zobotat uvvet: Vallakumuondu-91 Äijien elaigua pahendi, Äijän muadu se murendi. On hyviä mieldygi pahuoloin keskes: Avai se juaman karjalan kielele! Vaigu ei olluh voinale mennyzil Pitkiä igiä sidä kaikkie nähtä. Meijät hyö vardoittih... Paista vai muamankielel Liijan vähä on kenenke nygöi. Voinu ei unohtu. Myö, ken näimmö voinua Da voinan jälgiesty nälgiä, Tahtommo kaikile hyvytty vaiku! Lujua tervehytty da pitkiä igiä! Liijan prosto? Ei!!! Voinii vai ei ehätettäs muih mualoih! Mierole puhtastu taivastu, Štob nimidä ei pakkus inehmizien piäle! Nikonzu!!! Anna jo Jumal ozua elävile! Pidäshäi ozua jogahizele!»»runuo kilbah Valentina Libertsova Roindupäivänke! Roindupäivän ihalmo Kerran vuvves sattuu. Ammui varustuksis olemmo Hyvittellä sinuu! Toivotammo tervehytty, Pitkiä igiä ozavua! Kaikkie hyviä mielehisty, Äijän lahjua pädeviä!

12 12 «Oma Mua» 21. oraskuudu 2014 Muhahtai! Oligo sinul moine tuttavus, kudai jäi mustoh ijäkse? Oli. Kehbo tuttavuit? Viinah.»»joudoaigu»»Midä? Konzu? Kus?»»Hyvittelyt Kanzallizien kul tuuroin keskus. 25 vuottu yhtes -ozuttelu Karjalan Rahvahan Liiton 25-vuozipäiväkse omistettu fotokuvien ozuttelu. ÎÎ Adressi: Leninan lagevo, 2 ÎÎ Telefon: ; Miikulanpäiväle Jyrgiläh Vieljärven Jyrgiläs roih kyläpruazniekku Miikulanpäivy roih uvven Pyhän Miikulan časounan pyhittämine, sluužban jälles pruazniekku jatkuu kluuban pihas. Pajattamah karjalakse da soittamah tullah Suomespäi Timoi Munne da Kuisma Lipponen. Jyrgil on Vieljärven rannan vahnimii kylii, tänävuon se täyttäy 518 vuottu. Miikulanpäivän pruazniekku elävytettih vuonnu 2005, tänävuon se pietäh jo kymmenes kerdu.»»huomivo Kaččokkua «Omin silmin» nellänpiän, 22. oraskuudu, 9.00 aigua. Vedäjänny Ol ga Ogneva Ô Ô «Sel gi. Taga-Pohd apee». Kui on muuttunuh karjalazen Dembitskoin perehen elos. Pyzytähgo hyö endizelleh karjalan kieles da omas kyläs. Luadinuh Ol ga Ogneva, ohjuaju Anžela Morozova. Karjalan kielel (seesjärven murdehel). Ô Ô «Kodimal minun sydäin». Vepsäläzen raadivotoimittajan, runoilijan Alevtina Andrejevan mustokse. Luadinuh Larisa Smolina. Vepsän kielel. Programmois on ven ankieline tekstukiännös. Kaččokkua «Omin silmin» tossargen, 27. oraskuudu, 9.00 aigua. Vedäjänny Ol ga Ogneva Ô Ô «Kaččuo muailmua karjalazil očkil». Pagin stuudies Suomen karjalazen Martti Penttozen kel hänen uudeh kniigah näh. Karjalan kielel. Ô Ô «Suomelaz-ugrilaine muailmu». Teležurnualu 200. Ven an kielel. Ô Ô «Kristinuskon ABC». Vedäjänny on l uterilaine pastoru Suomespäi Pentti Smeds. Suomen kielel. Programmois on ven ankieline tekstukiännös. Mie olen tipa, šie olet tipa -spektaklin enši-ilta Karjalankielini Čičiliušku-kuklateatteri esittäy 27. oraškuuta uuvven projektin Mie olen tipa, šie olet tipa -spektaklin. Näytelmä pohjautuu muajilman starinoih. Ohjuajana on teatterin johtaja Natalja Golubovskaja, kuklien luatija Boris Kudr avtsev, šäveltäjä Santtu Karhu. Ol ga Žarinova ta Natalie Pellinen on kiännetty käsikirjutukšen venäjän kieleštä karjalah. Päivä: 27. oraškuuta Aika: Paikka: Karjalan Tašavallan Kuklateatteri (Petroskoi, Engelsinkatu, 19) ÎÎ Lippuja on myynnissä Kanšallisien kulttuurien keškukšešša, Kanšallisešša teatterissa ta čičiliuškulaisilla Aleksandra Punžina luadi suuren panoksen tverinkarjalan murdehen tutkimizeh. Hyvittelemmö teidy 80-vuozipäivänke da sanommo suuret passibot teijän ruavos. Lujua tervehytty teile da ozua! Omamualazet Kesseli-yhissykšen johtajua, karjalaisien hyvyä yštävyä ta avuštajua Ape Niemistä lämpimäšti onnittelemma šyntymäpäivällä. Toivotamma šiula lujua tervehyttä, onnie, šekä voimie ta intuo työššä! Omamualaiset»»Kiittämine Armahale Oma Pajo -joukole suuret passibot da sydämellizet poklonat, ku tuldih hyvittelemäh minuu Roindupäivänke. Minun čestih hyö annettih konsertu Videlen vahnoin kois. Kiitän teidy da toivotan teile L ubov Nikolajevna, Polina Mihailovna, L udmila Makarovna, Irina Igorevna, Margarita Seppovna, Jelena, Nataša, Igor pajatandas da soitandas dai šouferii vedelendäs ozua, lykkyy, rauhua elostu, lujua tervehytty. Aiven olen rakas teidy vastuamah da teijänke vastavumah. L udmila Bobina, Videl»»Siänennustus Petroskoi Anuksenlinnu Priäžy Koštamuš Kalevala Louhi yö päivy yö päivy yö päivy yö päivy yö päivy yö päivy 22 / / / / / / / Peruštajat: Oma Mua Karjalan rahvahan lehti Peruššettu kešäkuušša 1990 Karjalan tašavallan Lakijenhyväkšymiskokouš, Karjalan tašavallan hallituš, Karjalan Rahvahan Liitto ta kuštantamo Periodika Piätoimittaja Natalja Anatoljevna Sinitskaja Julkaisijan ta toimitukšen ošoite: Titovinkatu 3, Petroskoi, Karjalan tašavalta ÎÎ Tel: (814-2) , ÎÎ omamua@mail.ru Internet: Julkaisija: ÎÎ Karjalan tašavallan autonomini laitoš Periodika-kuštantamo ÎÎ Painettu Verso-kirjapainošša, , Petroskoi, Varkaukšen rantakatu, 1a ÎÎ Lehen on rekisteröinyn Venäjän Federatijon Kirjapainoalan komitietta ÎÎ Rekisterinumero Indeksi ÎÎ Allakirjutettu painettavakši čuasu ÎÎ Painoš 500 ÎÎ Tilauš 377 ÎÎ Hinta 20 rpl Redizaini Fenomen-mediajoukko (Piiteri) On otettu:

Karjalazien VIII Kerähmö Petroskoi Veškelys, 4-5.3.2016. Terveh, arvokkahat Kerähmön rahvas!

Karjalazien VIII Kerähmö Petroskoi Veškelys, 4-5.3.2016. Terveh, arvokkahat Kerähmön rahvas! Karjalazien VIII Kerähmö Petroskoi Veškelys, 4-5.3.2016 Karjalan tazavallan karjalazien kielelline da yhteskunnalline aktivižus. Opastus da kul`tuuru kanzallizen kehityksen piälimizii azieloi. Natalja

Lisätiedot

Kierdomal l u viettih Vieljärven kyläh

Kierdomal l u viettih Vieljärven kyläh K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 41 (1181) Ligakuun 23. päivy 2013 ÔÔ Älgiä andakkua tuldu, agu syttyy. s. 2 ÔÔ Nigo mahtuo, nigo tahtuo s. 3 ÔÔ Kieleh opastumine tulou syväimes s. 4 ÔÔ Konzu

Lisätiedot

Modernu & perindö»» Kantelen uvven eksperimentuprogramman tarkoitus on kiinnostuttua nuorižuo kanzallizeh muuzikkah da kul tuurah.

Modernu & perindö»» Kantelen uvven eksperimentuprogramman tarkoitus on kiinnostuttua nuorižuo kanzallizeh muuzikkah da kul tuurah. K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 48 (1188) Talvikuun 11. päivy 2013 ÔÔ Pilkovundu meijät hävittäy s. 2 Hyvä olis, ku uvves Omas Muas suas siännöllizesti lugie suvikarjalastu, tverinkarjalastu

Lisätiedot

Mennyön vuvven parahat kniigat

Mennyön vuvven parahat kniigat K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 15 (1155) Sulakuun 24. päivy 2013 ÔÔ Oman kielen akkiloiččijat s. 2 Sulakuun 20. päivänny on karjalan da vepsän kirjukielen päivy. Sidä vaste Petroskoin valdivonyliopistos

Lisätiedot

18 (1158) Oraskuun 15. päivy 2013

18 (1158) Oraskuun 15. päivy 2013 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 18 (1158) Oraskuun 15. päivy 2013 ÔÔ Opastuo pidäy nuorete s. 3 Marjane-lapsien päivykoin kazvattiiloi mondu vuottu harjaitti karjalan kieleh Alisa Petrovna Gubareva.

Lisätiedot

45 (1185) Kylmykuun 20. päivy 2013. kylän kulttuurikeškuš s. 5

45 (1185) Kylmykuun 20. päivy 2013. kylän kulttuurikeškuš s. 5 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 45 (1185) Kylmykuun 20. päivy 2013 ÔÔ Suuri eloksenruado kielen hyväkse s. 2 Karjalan Kielen Seura andoi 11. kylmykuudu Helsingis Edvard Ahtian mugah nimitetyn

Lisätiedot

37 (1177) Syvyskuun 25. päivy 2013. ÔÔ Tervata yhty venehty s. 4

37 (1177) Syvyskuun 25. päivy 2013. ÔÔ Tervata yhty venehty s. 4 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 37 (1177) Syvyskuun 25. päivy 2013 ÔÔ Duumaija tuliedu ruaduo s. 2 ÔÔ Tervata yhty venehty s. 4 ÔÔ Ruado libuu s. 5 ÔÔ Pidäy tahtuo eliä hyväl mielel s. 6 Karjalazien

Lisätiedot

12 (1152) Sulakuun 3. päivy 2013

12 (1152) Sulakuun 3. päivy 2013 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 12 (1152) Sulakuun 3. päivy 2013 ÔÔ Kielen kehittäjät projektat suajah kannatustu s. 2 Kanzallizen poliitiekan ministerstvu ilmoitti projektoin kilvan tuloksii.

Lisätiedot

02 (1192) Kolmaspäivy Serota 22.01.2014. s.6

02 (1192) Kolmaspäivy Serota 22.01.2014. s.6 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 02 (1192) Kolmaspäivy Serota 22.01.2014 ÔÔ Uutisie Pohjosen rannoilta s.2 ÔÔ Vanhat paikannimet tutukši s.4 ÔÔ s.6 Hyvä pruazniekku ÔÔ Opastusaigu on kaikes paras

Lisätiedot

Viena da liygi: erikseh vai yhteh

Viena da liygi: erikseh vai yhteh K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 30 (1170) Elokuun 7. päivy 2013 ÔÔ Karjalan eläjät tahtotah, ku salvattas kai eläinpuustot s. 2 Kolme kondiedu -zookompleksas tapahtunnuh ozattomus huolestutti

Lisätiedot

Oma Mua. 22 (1212) Kolmaspäivy Serota 11.06.2014. Terveh tulgua Kondupohjan piirih

Oma Mua. 22 (1212) Kolmaspäivy Serota 11.06.2014. Terveh tulgua Kondupohjan piirih Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 22 (1212) Kolmaspäivy Serota 11.06.2014 ÔÔ Luojien ta kaunehuon talo s. 8 ÔÔ DNA testauš šukututkimukšen apuna s. 5 ÔÔ Pag i na s a r g ipä i väine s.

Lisätiedot

19 (1159) Oraskuun 22. päivy 2013. Kävy omamua.ru

19 (1159) Oraskuun 22. päivy 2013. Kävy omamua.ru K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 19 (1159) Oraskuun 22. päivy 2013 ÔÔ Kuadunuzii vezii stauččah et keriä s. 3 Karjalan da vepsän kielen laitos da suomen kielen laitos yhtistettih yhteh laitokseh.

Lisätiedot

Tämä vuosi on Uhut-šeura istorijassa juhlavuosi pakkaiskuušša 2000 šeura rekisteröitih iččenäisekši kanšalaisjärještökši.

Tämä vuosi on Uhut-šeura istorijassa juhlavuosi pakkaiskuušša 2000 šeura rekisteröitih iččenäisekši kanšalaisjärještökši. Tämä vuosi on Uhut-šeura istorijassa juhlavuosi pakkaiskuušša 2000 šeura rekisteröitih iččenäisekši kanšalaisjärještökši. Vain još laškie vuuvvet ihan alušta šuati, niin voi juhlie šeuran 25-vuotispäivyäki,

Lisätiedot

ÔÔ Olis kalua, leibiä rodieu s. 6. ÔÔ Hiän löysi šuomen šuvun kojin s. 3. muzeih s. 5. myö elämmö s. 5. 46 (1186) Kylmykuun 27.

ÔÔ Olis kalua, leibiä rodieu s. 6. ÔÔ Hiän löysi šuomen šuvun kojin s. 3. muzeih s. 5. myö elämmö s. 5. 46 (1186) Kylmykuun 27. K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 46 (1186) Kylmykuun 27. päivy 2013 ÔÔ Hiän löysi šuomen šuvun kojin s. 3 Talvikuussa täyttyy 200 vuotta Matias Castrénin šyntymäštä. Šuomen kielen ta šuomelais-ugrilaisien

Lisätiedot

Oma Mua. 13 (1203) Kolmaspäivy Serota 09.04.2014. ÔÔ Brendojevan jälgeläzet s.4 5

Oma Mua. 13 (1203) Kolmaspäivy Serota 09.04.2014. ÔÔ Brendojevan jälgeläzet s.4 5 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 13 (1203) Kolmaspäivy Serota 09.04.2014 ÔÔ Kielioppi kynnyksenny s.3 Petroskoil jo kaheksattutostu kerdua piettih Karjalan, vepsän da suomen kielen kilbua,

Lisätiedot

Oma Mua. ÔÔ Ruado menöy s. 10. ÔÔ Taitaja šoittaja ta monipuolini ihmini s. 7. ÔÔ Kniigua liženi, ga opastujua väheni s. 2.

Oma Mua. ÔÔ Ruado menöy s. 10. ÔÔ Taitaja šoittaja ta monipuolini ihmini s. 7. ÔÔ Kniigua liženi, ga opastujua väheni s. 2. Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 05 (1195) Kolmaspäivy Serota 12.05.2014 ÔÔ Kniigua liženi, ga opastujua väheni s. 2 Petroskoin administratsien opastusozaston voimil oli pietty lapsien

Lisätiedot

Oma Mua. 24(1214) Kolmaspäivy Serota 25.06.2014. ÔÔ Ikä elyä, aika muistua s. 6

Oma Mua. 24(1214) Kolmaspäivy Serota 25.06.2014. ÔÔ Ikä elyä, aika muistua s. 6 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i Kolmaspäivy Serota 25.06.2014 ÔÔ Levendiä sanasto, kehittiä kaunehkirjutusmalli s. 3 Mennyt nedälil Periodika-julguamon seinih kerryttih karjalan da vepsän

Lisätiedot

Oma Mua. 09 (1199) Kolmaspäivy Serota 12.03.2014. ÔÔ Unohtumatoin kokemuš s. 9. Venäjällä volont oriliikeh šai alun 1980-luvun lopušša.

Oma Mua. 09 (1199) Kolmaspäivy Serota 12.03.2014. ÔÔ Unohtumatoin kokemuš s. 9. Venäjällä volont oriliikeh šai alun 1980-luvun lopušša. Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 09 (1199) Kolmaspäivy Serota 12.03.2014 ÔÔ Arvatut kirjutekset s. 3 Enzimäzen vuozisuan XVII aigazen karjal-ven a sanakirjan luadijannu oli Afonan arhimadrittu

Lisätiedot

Oma Mua. Kyykkyä pelattih Priäžän kyläššä»»enšimmäistä kertua Priäžäššä piettih šuuri kyykkäkilpailu. Sivu 2.

Oma Mua. Kyykkyä pelattih Priäžän kyläššä»»enšimmäistä kertua Priäžäššä piettih šuuri kyykkäkilpailu. Sivu 2. Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 17 (1207) Kolmaspäivy Serota 07.05.2014 ÔÔ Elä ainos, Joguine s. 4 Kotkatjärven Joguine-pajojoukko täytti kaksikymmenviizi vuottu. Tälle merkipäiväle omistettu

Lisätiedot

Oma Mua. 10 (1200) Kolmaspäivy Serota 19.03.2014. ÔÔ Mitä šäilyy kirjan kanšiloissa? s. 4

Oma Mua. 10 (1200) Kolmaspäivy Serota 19.03.2014. ÔÔ Mitä šäilyy kirjan kanšiloissa? s. 4 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 10 (1200) Kolmaspäivy Serota 19.03.2014 s. 2 ÔÔ Leuto šiä ei ollun eštienä V kanšainväliset koiravaljakkokilpailut piettih Kalevalašša. Netälin ajakši

Lisätiedot

TIIJOITUS VUVVEN 2017 KUNNALLISVALLIČENDOIH NÄH

TIIJOITUS VUVVEN 2017 KUNNALLISVALLIČENDOIH NÄH TIIJOITUS VUVVEN 2017 KUNNALLISVALLIČENDOIH NÄH Suomi jagavuu kundih, kudamil konstitutsien mugah on autonoumii. Kunnat ollah vastuollizet monis kunnan eläjii koskijois dielois. Kunnan korgevin piättäi

Lisätiedot

Oma Mua. 03 (1193) Kolmaspäivy Serota 29.01.2014. ajatuštakana kaupunkin luovuttamisešta s. 5

Oma Mua. 03 (1193) Kolmaspäivy Serota 29.01.2014. ajatuštakana kaupunkin luovuttamisešta s. 5 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 03 (1193) Kolmaspäivy Serota 29.01.2014 ÔÔ Valjakot kilpailtih Petroskoissa s. 3 Sammon muata myöte -valjakkokilpailut piettih Karjalan piäkaupunkissa

Lisätiedot

Oma koti on kaiken alku

Oma koti on kaiken alku yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 10 (362) 22. ORAŠKUUTA, 2013 2 Karjalaisien onnistu šäilyttyä omaperäisyyvven 4 Olen ylpie koko elämäštäni 6 Kuoroja

Lisätiedot

Niin viisumin hinta kašvau

Niin viisumin hinta kašvau yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 32 (347) 10. ŠAJEKUUTA, 2012 2 Teatterin juhlavuosi 3 Čičiliuškulaiset Aunukšen šeuvuilla 4 Pistojärven ikkunoissa

Lisätiedot

Merkkipäivä: Kalevalan piiri täytti 85 vuotta. Kalevalan piirin istorija

Merkkipäivä: Kalevalan piiri täytti 85 vuotta. Kalevalan piirin istorija yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 31 (346) 26. šyyškuuta, 2012 2 Tutuštumini karjalaisien muinaismuajilmah 4 Kalevalan kaunis ta ihana šeutu 6 Tekstiilin

Lisätiedot

Nuoret kačotah huomispäiväh

Nuoret kačotah huomispäiväh yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 3 (355) 13. TUISKUKUUTA, 2013 2 Mitä myö jätämmä muajilmah 3 Yhteistyö antau toivuo hyväh 4 Joikujen kaunis muajilma

Lisätiedot

Oma Mua. 20 (1210) Kolmaspäivy Serota 28.05.2014. kannatušta rajan takuata s. 6. johtaja s. 7

Oma Mua. 20 (1210) Kolmaspäivy Serota 28.05.2014. kannatušta rajan takuata s. 6. johtaja s. 7 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 20 (1210) Kolmaspäivy Serota 28.05.2014 ÔÔ Hätken vuotettu kirju s. 3 Vastevai ilmah piässyöh Vladimir Brendojevan kirjah on kerätty runolijan kai runot

Lisätiedot

Perintehellini talouš. 3 Kyykkäkilpailut. 4 Karjalan kielen kakši murrehta yhteh. 6 Tervehen elämän tavat. 7 Opaššu švuuvvet.

Perintehellini talouš. 3 Kyykkäkilpailut. 4 Karjalan kielen kakši murrehta yhteh. 6 Tervehen elämän tavat. 7 Opaššu švuuvvet. yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 20 (372) 23. ŠAJEKUUTA, 2013 3 Kyykkäkilpailut 4 Karjalan kielen kakši murrehta yhteh 6 Tervehen elämän tavat 7 Opaššu

Lisätiedot

Vuokkiniemen koulu on kylän kulttuurikeškuš

Vuokkiniemen koulu on kylän kulttuurikeškuš yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 21 (373) 13. PIMIEKUUTA, 2013 3 Laučat-illačušša laučoilla ei issuttu 4 Pelaštua kieli šammumašta 6 Karjalan uuši

Lisätiedot

Karjalaisien istorijua ta elämän tapoja

Karjalaisien istorijua ta elämän tapoja yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 24 (376) 25. TALVIKUUTA, 2013 2 Karjalaiset olemma: šie ta mie 3 Kyykkyä ympäri vuuvven 4 Hänen runoissa on karjalaisien

Lisätiedot

Urheilu: Kanšainväliset koiravaljakkokilpailut startattih viime pyhinä Kalevalašša. 2 Kanteletar kulttuuripäivien. huippuna. 3 Kalevalan päivät.

Urheilu: Kanšainväliset koiravaljakkokilpailut startattih viime pyhinä Kalevalašša. 2 Kanteletar kulttuuripäivien. huippuna. 3 Kalevalan päivät. yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 5 (357) 13. KEVÄTKUUTA, 2013 2 Kanteletar kulttuuripäivien huippuna 3 Kalevalan päivät. 4 Emmä hävie, kun ollemma

Lisätiedot

7 Hiihtourheilušta tuli elämäntyö

7 Hiihtourheilušta tuli elämäntyö yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 8 (360) 24. šulakuuta, 2013 2 Vienan karjalan kieliopin uuši versijo 4 Laulan tätä lauluo Kalevalan mualla 7 Hiihtourheilušta

Lisätiedot

Karjalan piämieš Aleksandr Hudilainen ta Periodikan johtaja Lidija Rämenen. KuvaT: Julija Veselova. Tärkie ruato

Karjalan piämieš Aleksandr Hudilainen ta Periodikan johtaja Lidija Rämenen. KuvaT: Julija Veselova. Tärkie ruato yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 1 (353) 16. PAKKAISKUUTA, 2013 2 Karjalua leikkiessä 3 Ihmisien tervehyön hyväkši 4 Uuši tovellisuuš 5 Vuuvven kaunehin

Lisätiedot

Urheilun ta tervehyön vuosi

Urheilun ta tervehyön vuosi yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 28 (343) 8. ELOKUUTA, 2012 3 Tähtisien kakšosien karjalaiset tiet 4 Jäkälän mallija kupolilta 5 Kaikista makein ošašto

Lisätiedot

Tašavalta: Vuosi 2013 on ilmotettu Karjalan kielen vuuvvekši

Tašavalta: Vuosi 2013 on ilmotettu Karjalan kielen vuuvvekši yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 37 (352) 26. TalviKUUTA, 2012 2 Kielen kehityššuuntua ennuštaen 3 Uuši näkökulma perehen arkielämäštä 4 Tuttu ta

Lisätiedot

2 Uušie šuunnitelmie. 3 Hämäräštä päivänvaloh. 4 Miun lapšuuvven Rantakatu. 6 Kum totem tuli Karjalah. 7 Boršči ta terveyšmuta FOTO 9

2 Uušie šuunnitelmie. 3 Hämäräštä päivänvaloh. 4 Miun lapšuuvven Rantakatu. 6 Kum totem tuli Karjalah. 7 Boršči ta terveyšmuta FOTO 9 yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 18 (370) 25. ŠyyŠKUUTA, 2013 2 Uušie šuunnitelmie 3 Hämäräštä päivänvaloh 4 Miun lapšuuvven Rantakatu 6 Kum totem

Lisätiedot

Nelidov Kižin johtajakši

Nelidov Kižin johtajakši yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 2 (354) 30. PAKKAISKUUTA, 2013 2 Jyškyjärven kylän ylpeyš 3 Kiinnoššuš koiravaljakkokilpailuih kašvau 4 Oššokšilla

Lisätiedot

Kilpailu kyläläisillä

Kilpailu kyläläisillä yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 15 (367) 14. ELOKUUTA, 2013 2 Kinnermäjen pruasniekka 3 Istorijašša ei voi olla valkeita šivuja 4 5 Luonnon kešellä

Lisätiedot

Pyhät da arret yksih kanzih

Pyhät da arret yksih kanzih черный K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 02 (1040) Pakkaskuun 19. päivy 2011 ÔÔ Joga ruadoh on neruo s. 3 ÔÔ Pajo hengen hoivendau s. 4 ÔÔ Juurettah ni kargei heinäine ei kazva s. 5 Synnynmuanaigua

Lisätiedot

04 (1144) Tuhukuun 6. päivy ÔÔ Midä vuotan vuvves s. 3

04 (1144) Tuhukuun 6. päivy ÔÔ Midä vuotan vuvves s. 3 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 04 (1144) Tuhukuun 6. päivy 2013 ÔÔ Kehityksen algu. s. 2 Meijän tazavallas Mägriän žiivatoin kazvatussouhozu kuuluu parahien muatalovuslaitoksien joukkoh. Pakkaskuul

Lisätiedot

Ollah vie mustos hierut

Ollah vie mustos hierut K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 04 (1093) Tuhukuun 1. päivy 2012 Ei pie žiälöičellä, pidäy ruadua Ol ga Ogneva Mennyt nedälil Petroskoil oli käymäs rahvastu Karjalan Kielen Seuraspäi. Hyö čökeldettihes

Lisätiedot

KARJALAN KIELI ŠUOMEŠŠA

KARJALAN KIELI ŠUOMEŠŠA Studies in European Language Diversity 27.4 KARJALAN KIELI ŠUOMEŠŠA ELDIA-projektin tulokšie Anneli SARHIMAA Lyhennykšen šuomenkieliseštä raportista vienakši kiänti Valentina KARAKINA Mainz Wien Helsinki

Lisätiedot

KARJALAN KIELI SUOMES

KARJALAN KIELI SUOMES Studies in European Language Diversity 27.2 KARJALAN KIELI SUOMES ELDIA-projektan tuloksii Anneli SARHIMAA Lyhendetys suomenkielizes raportas livvikse kiändi Martti PENTTONEN Mainz Wien Helsinki Tartu

Lisätiedot

Hiihtolatuo myöten tulevaisuutta kohti

Hiihtolatuo myöten tulevaisuutta kohti yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 22 (373) 27. PIMIEKUUTA, 2013 3 Lapšet esitetäh karjalaisie starinoja 4 Kielen šäilyttämisen hyväkši 5 Innoššuš oli

Lisätiedot

Vuozi kielen hyväkse

Vuozi kielen hyväkse K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 14 (1103) Sulakuun 11. päivy 2012 ÔÔ Karjalan Sivistysseuru sai uvven piälikön s. 2 ÔÔ Ahtian kieliopin toine oza Internetas s. 3 ÔÔ Aleksandr Kaštanov: Se oli

Lisätiedot

16 (1156) Oraskuun 1. päivy 2013

16 (1156) Oraskuun 1. päivy 2013 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 16 (1156) Oraskuun 1. päivy 2013 ÔÔ Kielioppi mollembil puolil rajua opastujile s. 2 Suomes on piästetty ilmah Pekka Zaikovan uuzi Vienankarjalan kielioppi. Uvves

Lisätiedot

07 (1147) Tuhukuun 27. päivy 2013

07 (1147) Tuhukuun 27. päivy 2013 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 07 (1147) Tuhukuun 27. päivy 2013 ÔÔ Karjalazen Sanan roindupäivy s. 4 Vuvvennu 1998, 21. tuhukuudu Petroskoil Kirjuttajen pertis Puškinskaja pihal kerävyttih

Lisätiedot

50 (1190) Talvikuun 25. päivy tapahtumat karjalazien elokses vuvvennu 2013 s. 5

50 (1190) Talvikuun 25. päivy tapahtumat karjalazien elokses vuvvennu 2013 s. 5 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 50 (1190) Talvikuun 25. päivy 2013 ÔÔ Karjalaine Volkov sai korgien arvonimen s. 2 Vuvven 2013 Ristikanzakse on sanottu Aleksandr Volkov, runoilii, Ven an Kirjuttajien

Lisätiedot

40 (1180) Ligakuun 16. päivy 2013

40 (1180) Ligakuun 16. päivy 2013 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 40 (1180) Ligakuun 16. päivy 2013 ÔÔ Piäkaupunkissa pilkotah, kylih laššut lennetäh. s. 4 Min päivän elät, šen kummua kuulet näin šanois vanha karjalaini, konša

Lisätiedot

SINNET MIE JÄIN Kauimpana suomesta

SINNET MIE JÄIN Kauimpana suomesta SINNET MIE JÄIN Kauimpana suomesta Mie olin yheksennelä, ko minun unkkelirukka minun nouti siitä. Siinä oli jo vieras, joka meitä hoiti jälkhin muorin kuoleman. Unkkeli viei Pykehän, ja sitte mie olen

Lisätiedot

Studies in European Language Diversity 26.1 KARJALAN KIELI. ELDIA Lyhendetty raportu

Studies in European Language Diversity 26.1 KARJALAN KIELI. ELDIA Lyhendetty raportu Studies in European Language Diversity 26.1 KARJALAN KIELI ELDIA Lyhendetty raportu Heini KARJALAINEN, Ulriikka PUURA, Riho GRÜNTHAL, Svetlana KOVALEVA Livvikse kiändi Jelena FILIPPOVA Mainz Wien Helsinki

Lisätiedot

Oma Mua. 20 (1260) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Uuši peli paraš lahja kalevalalaisilla. s. 7

Oma Mua. 20 (1260) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Uuši peli paraš lahja kalevalalaisilla. s. 7 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 20 (1260) Kolmaspäivy Serota 27.05.2015 s. 2 ÔÔ Kyykkä kouluh. Priäžäššä piettih kyykkä-seminari, minne ku čut tih koulujen opaštajat Karjalan kanšallispiirilöistä

Lisätiedot

Kirjastoloin yönny et sua undu»»enzimäzeh Ven an jogavuodizeh Kirjastoloin yö -aktsieh yhtyi Petroskoigi

Kirjastoloin yönny et sua undu»»enzimäzeh Ven an jogavuodizeh Kirjastoloin yö -aktsieh yhtyi Petroskoigi K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 16 (1105) Sulakuun 25. päivy 2012 ÔÔ Heboine vedäy, korjaine kestäy s. 2 ÔÔ Midä tiijät kandurahvahis? s. 3 ÔÔ Veškelyksen kuulumizii s. 4 Läs 100 nuordu da vahnua

Lisätiedot

43 (1183) Kylmykuun 6. päivy vuozipäiväkse s. 3

43 (1183) Kylmykuun 6. päivy vuozipäiväkse s. 3 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 43 (1183) Kylmykuun 6. päivy 2013 s. 3 ÔÔ Igä elä, igä opastu Opastajien jatkoopastuksen instituutas pietäh tiedokonehkursit eläkkehel olijoile rahvahile. ÔÔ Komsomolan

Lisätiedot

Oma Mua. 06 (1196) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Olimpialaispäivät karjalaisissa kylissä s. 6. Pienet olimpialaiskisat piettih Jyškyjärven,

Oma Mua. 06 (1196) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Olimpialaispäivät karjalaisissa kylissä s. 6. Pienet olimpialaiskisat piettih Jyškyjärven, Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 06 (1196) Kolmaspäivy Serota 19.02.2014 ÔÔ Tulolaine kieliniekku s. 3 ÔÔ Karjalazii puolistamas 25 vuottu s. 4 ÔÔ Olimpialaispäivät karjalaisissa kylissä

Lisätiedot

Oma Mua. ÔÔ Nuoret partisaanit S. 10. ÔÔ Santra innošti lauluilla ta starinoilla S. 3. ÔÔ Sanakniigat Internetan kauti S. 9.

Oma Mua. ÔÔ Nuoret partisaanit S. 10. ÔÔ Santra innošti lauluilla ta starinoilla S. 3. ÔÔ Sanakniigat Internetan kauti S. 9. Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 18 (1208) Kolmaspäivy Serota 14.05.2014 ÔÔ Santra innošti lauluilla ta starinoilla S. 3 Tunnetun vienalaisen runonlaulajan ta starinojenkertojan Santra

Lisätiedot

Oma Mua. 08 (1198) Kolmaspäivy Serota Karjalan Kanzallizen teatran ozuttelijua Vieno Kettustu näimmö Luadoga-fil man epizouduroulis.

Oma Mua. 08 (1198) Kolmaspäivy Serota Karjalan Kanzallizen teatran ozuttelijua Vieno Kettustu näimmö Luadoga-fil man epizouduroulis. Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 08 (1198) Kolmaspäivy Serota 05.03.2014 ÔÔ Vienalaisen runonlaulun viimeni okša s. 4 Kalevalan päivän juhla Kuhmošša oli omissettu Uuvven Kalevalan 165-

Lisätiedot

Karjalazien huolii. ÔÔ Tämän päivän muamankieli s. 2. ÔÔ Uuttu da endisty ystäviä Ropivos s. 3. Võruspäi Vieljärvele

Karjalazien huolii. ÔÔ Tämän päivän muamankieli s. 2. ÔÔ Uuttu da endisty ystäviä Ropivos s. 3. Võruspäi Vieljärvele K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 49 (1189) Talvikuun 18. päivy 2013 ÔÔ Tämän päivän muamankieli s. 2 Karjalan kielen opastajat tuaste kerryttih yhteh pagizemah karjalan kielen tilas konferensies

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Oma Mua. Karjalan tašavalta täytti 95 vuotta. Ô Ruočis olles käygiä Skansenah. 22 (1262) Kolmaspäivy Serota

Oma Mua. Karjalan tašavalta täytti 95 vuotta. Ô Ruočis olles käygiä Skansenah. 22 (1262) Kolmaspäivy Serota Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 22 (1262) Kolmaspäivy Serota 10.06.2015 s. 2 ÔÔ Karjalan tašavalta täytti 95 vuotta Ô Ruočis olles käygiä Skansenah Jo kolmatta vuotta Karjalan eläjät

Lisätiedot

Oma Mua. 48 (1238) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Rakaš puoliso Viena ta armaš lapši Vepšänmua s.5

Oma Mua. 48 (1238) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Rakaš puoliso Viena ta armaš lapši Vepšänmua s.5 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 48 (1238) Kolmaspäivy Serota 17.12.2014 ÔÔ Pereheššä on elämän tarkotuš s.3 Tänä vuotena heti kakši perehtä Kalevalan piiristä tultih jokavuotisen Priznanije-palkinnon

Lisätiedot

Oma Mua. Oma Sampo-melliččy

Oma Mua. Oma Sampo-melliččy Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 07 (1197) Kolmaspäivy Serota 26.02.2014 s. 2 ÔÔ Meidy tavata ei! Kodikižois Sočis Ven an joukko oli paras. Myö voitimmo ei-virrallizes joukkokilvas. Ven

Lisätiedot

Luento 2. KARJALANKIELINEN (NYKY)KULTTUURI SUOMESSA

Luento 2. KARJALANKIELINEN (NYKY)KULTTUURI SUOMESSA Luento 2. KARJALANKIELINEN (NYKY)KULTTUURI SUOMESSA KARJALAN KIELI SUOMESSA 29.9.2015 2.10.2015, Itä-Suomen yliopisto Anneli Sarhimaa, Johannes Gutenberg Universität Mainz (sarhimaa@uni-mainz.de) Karjalainen

Lisätiedot

HARJOITUSKNIIGAINE EZIŠKOLAH DA ALGUKLUASSOIH NÄH

HARJOITUSKNIIGAINE EZIŠKOLAH DA ALGUKLUASSOIH NÄH HARJOITUSKNIIGAINE EZIŠKOLAH DA ALGUKLUASSOIH NÄH Kniigan on kirjutannuh da kuvitannuh Maria Kähäri. Tevos on piässyh ilmah Karjalaisen Kulttuurin edistämissäätiön, Suomen kulttuurirahaston da Suomi-Venäjä

Lisätiedot

Sulakuun 20. päivänny on karjalan da vepsän kirjukielen päivy

Sulakuun 20. päivänny on karjalan da vepsän kirjukielen päivy K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 15 (1053) Sulakuun 20. päivy 2011 Sulakuun 20. päivänny on karjalan da vepsän kirjukielen päivy ÔÔ Rezervuatsii: + vai? s.2 ÔÔ Kirjuttai karjalazekse s.3 ÔÔ Olen

Lisätiedot

Oma Mua. Šuomelaisen kulttuurin marafoni

Oma Mua. Šuomelaisen kulttuurin marafoni Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 43 (1333) Kolmaspäivy Serota 09.11.2016 Punasešta Uhtuošta Kalevalan Uutisih š.4 Punainen Uhtua, Kalevalan Bolševikki, Kalevalan Kommunisti ta Novosti

Lisätiedot

Oma Mua. ÔÔ Kaupunki karjalaisittain s.4. ÔÔ Pitkän taibalehen enziaskelet s.7. tunnon kera s (1263) Kolmaspäivy Serota

Oma Mua. ÔÔ Kaupunki karjalaisittain s.4. ÔÔ Pitkän taibalehen enziaskelet s.7. tunnon kera s (1263) Kolmaspäivy Serota Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i Kolmaspäivy Serota 17.06.2015 ÔÔ Kaupunki karjalaisittain s.4 Karjalan Rahvahan Liitto rupesi toteuttamah uutta Kaupunki karjalaisittain -projektie. Projekti

Lisätiedot

33 (1173) Elokuun 28. päivy näh s. 6

33 (1173) Elokuun 28. päivy näh s. 6 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 33 (1173) Elokuun 28. päivy 2013 ÔÔ Samat hommat kaikkiel s. 2 Karjalan tazavallan piämies Aleksandr Hudilainen mennyt nedälil oli ruadomatkois Priäžän da Anuksen

Lisätiedot

Karjalan digitualine hengihjiämisp akkavus DLDP-rekomendatsiet karjalan kielen digitualizen elinvoimazuon kohendamizeh

Karjalan digitualine hengihjiämisp akkavus DLDP-rekomendatsiet karjalan kielen digitualizen elinvoimazuon kohendamizeh The Digital Language Diversity Project Karjalan digitualine hengihjiämisp akkavus DLDP-rekomendatsiet karjalan kielen digitualizen elinvoimazuon kohendamizeh Imprint Karjalan digitualine hengihjiämispakkavus

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Oma Mua. ÔÔ Konša šyväimeššä s. 10. ÔÔ Ypäyššuo rauhotuš alovehekši s. 6. ÔÔ Tulieh Kongressah s eläy rakkahuš. valmistujes

Oma Mua. ÔÔ Konša šyväimeššä s. 10. ÔÔ Ypäyššuo rauhotuš alovehekši s. 6. ÔÔ Tulieh Kongressah s eläy rakkahuš. valmistujes Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 35 (1225) Kolmaspäivy Serota 10.09.2014 ÔÔ Tulieh Kongressah s. 2 3 valmistujes Suomelas-ugrilazien rahvahien kongresoin välisty konferensiedu piettih

Lisätiedot

Petroskoin suomalais-ugrilainen koulu

Petroskoin suomalais-ugrilainen koulu Petroskoin suomalais-ugrilainen koulu Koulun historiasta Avattu 1.syyskuuta 1994 106 oppilasta lähti uuteen kouluun Lukuvuosi 2013-2014 920 oppilasta 889 opiskelee suomen kieltä, 34 vepsän kieltä, 130

Lisätiedot

BUSINESS WORKSHOP OHJELMA

BUSINESS WORKSHOP OHJELMA BUSINESS WORKSHOP Petroskoi, Venäjä 22/11/2005-23/11/2005 Workshopin tavoitteena on edistää käytännön yhteistyötä, siirtää ja kehittää yritysten osaamista OHJELMA Workshopin puheenjohtajat Risto Hiljanen,

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Oma Mua. 4 (1244) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Joga tansi panou nagroh s.7

Oma Mua. 4 (1244) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Joga tansi panou nagroh s.7 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 4 (1244) Kolmaspäivy Serota 04.02.2015 ÔÔ Kalevala. Uuši kačahuš eepossah s.5 Karjalan taitehmusejošša avautu näyttely Kalevala. Uuši näky, kumpani on

Lisätiedot

Oma Mua. Karjalaini pirtti Piäjärveššä. Pane tallele Oma Mua

Oma Mua. Karjalaini pirtti Piäjärveššä. Pane tallele Oma Mua Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 05 (1245) Kolmaspäivy Serota 11.02.2015 Pane tallele Oma Mua Hyvät lugijat! Mustoitammo teile, ku omamua.ru -saitalpäi voibi panna tallele lehten ilmaine

Lisätiedot

Oma Mua. ÔÔ Mistä kanšanpuku kertou? s.3. ÔÔ Čičiliuškun kymmenvuodizet šeikkailut s (1254) Kolmaspäivy Serota

Oma Mua. ÔÔ Mistä kanšanpuku kertou? s.3. ÔÔ Čičiliuškun kymmenvuodizet šeikkailut s (1254) Kolmaspäivy Serota Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 14 (1254) Kolmaspäivy Serota 15.04.2015 ÔÔ Mistä kanšanpuku kertou? s.3 Petroskoissa järješšetyn kanšainvälisen seminarin ošanottajat tutkittih inkeriläisen

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

Oma Mua. 02 (1342) Kolmaspäivy Serota lyydin pagin. Koval čukas.

Oma Mua. 02 (1342) Kolmaspäivy Serota lyydin pagin. Koval čukas. Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 02 (1342) Kolmaspäivy Serota 18.01.2017 ÔÔ Karjalan kielen šanelu -aktijo noušou uuvvella tašolla Š. 3 Tavan mukah, Karjalan Rahvahan Liiton järještämyä

Lisätiedot

Oma Mua. ÔÔ Kielen ta kulttuurin šäilyttämini tutkijien kannalta s. 4. ÔÔ Šanašta šana tulou s. 5

Oma Mua. ÔÔ Kielen ta kulttuurin šäilyttämini tutkijien kannalta s. 4. ÔÔ Šanašta šana tulou s. 5 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 25 (1215) Kolmaspäivy Serota 02.07.2014 ÔÔ Kielen ta kulttuurin šäilyttämini tutkijien kannalta s. 4 V Yleisvenäläiseh šuomelais-ugrilaisien Konfe renš

Lisätiedot

pajoloi karjalakse Zinaida Dubinina

pajoloi karjalakse Zinaida Dubinina pajoloi karjalakse Toimittai Zinaida Dubinina pajoloi karjalakse 2018 Zinaida Dubinina da Karjalan Kielen Seura ry Toimittai: Zinaida Dubinina Tuottai: Pertti Lampi Taittai da piirrokset: Armi Jaloniemi

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Oma Mua. 36 (1226) Kolmaspäivy Serota

Oma Mua. 36 (1226) Kolmaspäivy Serota Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 36 (1226) Kolmaspäivy Serota 17.09.2014 ÔÔ Hos pieni, ga pippurinjyväine s. 3 Opastumah karjalan da vepsän kieldy tänävuon Petroskoin valdivonyliopistoh

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Oma Mua. 04 (1194) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Yštävät musiis. kin kautti

Oma Mua. 04 (1194) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Yštävät musiis. kin kautti Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 04 (1194) Kolmaspäivy Serota 05.02.2014 ÔÔ Muutokset muutoksien piäl s. 2 Petroskoin valdivonyliopistos tuliekse opastusvuottu annetah kaikkiedah 21 b

Lisätiedot

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Tapahtuman paikka on joku kylä Samarian ja Galilean rajalla b) Vieraat

Lisätiedot

Hokkizet Fokinit (Jyskyjärven kunnan Suopassalmi)

Hokkizet Fokinit (Jyskyjärven kunnan Suopassalmi) Hokkizet Fokinit (Jyskyjärven kunnan Suopassalmi) sukulinja: Andrei (sn. 19) Fedot (sn. ) Kirill (sn. ) Mark (sn. ) Foka (sn. 9) Ivan (sn. 1) Vasilij (sn. 188/89) Fjodor (sn. 180) Grigorij (sn. 188) Mark

Lisätiedot

AUNUKSELAZEN LAULU (J. H. Erkko: Kansalaislaulu.)

AUNUKSELAZEN LAULU (J. H. Erkko: Kansalaislaulu.) AUNUKSELAZEN LAULU (J. H. Erkko: Kansalaislaulu.) Olet mua, oma armas, ah, Aunuksen mua, comin, kaunehin kaikis mais joga n'iemykkäzeh, joga suarukkazeh kod'i kuldane tänne kui sais! Kod'ikuldazen ymbäril

Lisätiedot

Pagizemmo livvikse a maltammogo kirjuttua? (Puhumme livviä entä osaammeko kirjoittaa?)

Pagizemmo livvikse a maltammogo kirjuttua? (Puhumme livviä entä osaammeko kirjoittaa?) Raija Pyöli Juhlaseminaari "Karjalan kieli ja kulttuuri" Nurmes-talo 23.7.2010 Pagizemmo livvikse a maltammogo kirjuttua? (Puhumme livviä entä osaammeko kirjoittaa?) Hos minul paginan rubriekku on moine,

Lisätiedot

Heinyfestivuali otti vastah gostii

Heinyfestivuali otti vastah gostii K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 27 (1167) Heinykuun 17. päivy 2013 Ô Ô Martti Penttonen: Kielel pidäy kuuluo yhteiskunnas s. 3 Kolmepuolenkevuodine ELDIA-tutkimusprojektu on loppusuoral. Jälgimäine

Lisätiedot

Oma Mua. 31 (1221) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Troičanšuari on pyhä paikka Tunguol l a s. 4

Oma Mua. 31 (1221) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Troičanšuari on pyhä paikka Tunguol l a s. 4 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 31 (1221) Kolmaspäivy Serota 13.08.2014 ÔÔ Šielä linnut ei lauleta s. 3 Vuuvvešta 1999 alkuan joka vuosi 5. elo kuuta Karhumäjen piirin Sandarmoh-pai kašša

Lisätiedot

Oma Mua. 29 (1219) Kolmaspäivy Serota

Oma Mua. 29 (1219) Kolmaspäivy Serota Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 29 (1219) Kolmaspäivy Serota 30.07.2014 ÔÔ Kantele kuului Kuujärves s. 2 ÔÔ Oman šeuvun kantarahvaš s. 4 ÔÔ Piämieš pyöri piirileikissä s. 7 ÔÔ Kezäl vezi

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Oma Mua. 01 (1341) Kolmaspäivy Serota Vähembistökielien elavuttamine ei ole pessimistoin ruado s.4

Oma Mua. 01 (1341) Kolmaspäivy Serota Vähembistökielien elavuttamine ei ole pessimistoin ruado s.4 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 01 (1341) Kolmaspäivy Serota 11.01.2017 ÔÔ Karjalan kieldy tihieh -kilpailu piätty š.3 Vieljärven Karjalan Kielen Koissa ilmotettih Melliččy-šiätijön Karjalan

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

Sanondoi. Aaro Mensonen

Sanondoi. Aaro Mensonen Sanondoi Aaro Mensonen 2017 Aaro Mensonen da Karjalan Kielen Seura ry Tuottai: Pertti Lampi Taittai da kannen kuva: Armi Jaloniemi ISBN 978-952 - 5790 69-6 Sanondoi Aaro Mensonen Alguh Frazeolougii on

Lisätiedot

Muamankielen opastajan ammatti nägövih

Muamankielen opastajan ammatti nägövih K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 20 (1109) Oraskuun 23. päivy 2012 ÔÔ Opastajii kannatetah s. 2 ÔÔ Segežan karjalazet ruatah kielen kehittämizekse s. 2 ÔÔ Hyväs dielos ei voi olla huigei s. 3

Lisätiedot