Oma Mua. 47 (1237) Kolmaspäivy Serota Paro-ämmyöni muissellen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Oma Mua. 47 (1237) Kolmaspäivy Serota Paro-ämmyöni muissellen"

Transkriptio

1 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 47 (1237) Kolmaspäivy Serota s.5 ÔÔ Ehti kaččuo Mennyt suovattan Petroskois algavui XVII suomelazien fil moin festivuali. Fil moi festivualih niškoi vallittih piiteriläzet kinokritiekat. Kai fil mat paiči yhty Laitakaupungin valot (2006) ollah tämänvuodizet, niidy vaste ei ammui ozutettih Suomen suuril ekruanoil. Suomen konsul stvu Petroskois jatkau Paras arvostelu fil male -lapsien kilbua. Pahahat fil moin arvostelijat roitah palkittu. s. 6 ÔÔ Paro-ämmyöni muissellen Paro oli aikoinah taitavimpie perintehentietäjie ta tunnetuimpie runonlaulajie. Hänen kieli oli kaunis ta mehövä ta niin kuin täyvekši kuvottu poverkkua ta šananlaškuo. Ta niin kuin hiän ičeki šano täštä, jotta ennein poverkalla i paistih, ei ollun millänä muulla kehittyä iččie ni omapäiseštäh matattih šillä keinoin. Tänä vuotena 24. pimiekuuta Paro ois täyttän 110 vuotta. s.9 ÔÔ Muinai artistu Karjalaine Diana Vergun joga vuottu kävyy Vladimir Brendojevan festivualih da lugou sit runoloi ku muinai artistu rouno. Hänen karjalan kieli da runoloin luvendutaba kerras painutah mieleh. Vai ei olis voibuo, olis vai piästä, duumaiččou inehmine, konzu Anuksen kirjaston ruadajat kučutah händy festivualih. Kanšainvälisen ECHO-projektin viimesih tilaisuukših keräyvyttih šen ošallistujat ta järještäjät. Kuvašša: ECHO-assossiatijon johtaja Svetlana Kol čurina (vaš.), projektin kurattorit Alina Čuburova ta Olga Zaiceva, šekä projektin johtaja, Juminkeko-šiätijön piälikkö Markku Nieminen. Kuva: Jelena Filippova, Oma Mua Projekti on loppumašša, toiminta on jatkumašša»»kahenvuotisen kanšainvälisen ECHO-projektin (Etnokulttuurisien keškukšien verkošton peruštamini) viimeset tilaisuuvvet piettih Petroskoissa ta Šoujärvellä talvikuuta. Šivu 4.

2 2 «Oma Mua» 10. talvikuudu 2014»» tašavalta Valmistauvumma Oman Muan 25-vuotispäiväh Enši vuotena Oma Mua täyttäy 25 vuotta. Še on kaikilla meilä šuuri merkkipäivä. Oma Mua -lehti on yhtehisen ruavon šuuri ta merkittävä tuloš. Ilmain meijän lukijie ta kirjuttajie, apulaisie ta kannattajie, ei olis ni meijän karjalankielistä lehtie. Šentäh šuuren merkkipäivän uattona tahomma kiäntyö teijän puoleh. Lehen merkkipäiväkši meinuamma järještyä kakši šuurta pituo omie lukijie ta tiluajie varoin. Enšiksi tahomma pityä Petroskoissa kakši seminaarie, kumpasissa halukkahat opaššutah, mitein käyttyä arhiivadokumenttija, mistä pitäy alottua ruatua omie šukujuurie eččimäššä. Šiih meitä opaššetah Kanšallisen arhiivan ruatajat. Seminaariloih kučumma kaikkie halukkahie. Ryhmän ei pitäis olla liijan šuuri henkie kymmenen. Seminaarit pietäh Petroskoissa kevyällä Periodika-kuštantamon ta Kanšallisen arhiivan tiloissa. Toisena šuurena pitona tulou Lukijien konferenšši, kumpani pietäh Veškelykšen kyläššä 23. šulakuuta. Šinne viemmä konferenššin ošallistujie kahella šuurella autobuššilla. Šentäh meijän pitäis tietyä etukäteh äijänkö ihmisie yhtyy konferenšših. Kiännymmä meijän lukijien ta tiluajien puoleh, jotta kaikki, kenen mieltä kiinitetäh nämä kakši Oma Mua -lehen merkkipäiväh liittyvyä pituo, šoitettais tahi kirjutettais toimitukšeh: Petroskoi, Oma Mua -lehen toimituš, tel , Šukupolvien omaisuuš Kulttuuriperinnön šäilyttämisen Šukupolvien omaisuuš -fondi on ilmottan kanšainvälisen valokuvakilpailun. Kilpailun piätarkotukšena on Venäjän Federatijon kanšojen kulttuuriperinnön popularisointi, šekä šukupolvien vuoropakinan kehittämini valokuvauštaitehen kautti. Kilpailuh voit yhtyö rekisteröityen dostoyanie-pokoleniy.ru -nettišivuilla ta lähettäen omie valokuvie kilpailuašetukšen ehtojen mukah. Ošallistumini kilpailuh on makšullista, rekisteröintimakšu on 970 rupl ua joka kahešta yhteh nominaatijoh lähetetyštä kuvašta. Kilpailijat voijah ošallistuo rajoitukšitta eri nominaatijoissa ta lähettyä ušiempie kuvija. Kilpailun arvoštelijakuntah kuulutah eri kuštantamojen ta joukkoviestimien johtajat ta etuštajat, tunnetut taiteilijat ta valokuvuajat, kumpaset valitah voittajat šeiččemeššä nominaatijošša. Kilpailun puittehissa järješšetäh kaččojienki iäneššyš. Kaikilla kilpailijilla juatah tovissukšet ošallistumisešta Kanšainväliseh Šukupolvien omaisuuš-valokuvakilpailuh. Kilpailun voittajat šuahah raha-palkinnot, mitalit ta diplomit. Kilpailun piärahapalkinto on rupl ua. Joka nominaatijon voittaja šuau rupl ua. Kaččojien iäneššykšen voittaja šuau palkinnokši valokuvaušlaittehet muajilman johtavalta tuottajalta. Kilpailun mänöštä kerrotah kuin venäläisissä šamoin ulkomualaisissa joukkoviestimissä. Kilpailutulokšien mukah valitah 100 parašta kuvua, mit painetah Šukupolvien omaisuuš -aikakaušleheššä. Kilpailutöitä otetah vaštah 25. pakkaiskuuta 2015 šuaten. Lisyä tietuo voit šuaha dostoyanie-pokoleniy.ru/fotokonkurs/position/ -nettišivuilta. Petroskoilaiset vaššattih ei etusistemin modernisoinnilla»»karjalan piäkaupunkissa piettih mitinki pohjoisetujen tuvekši Olga Melentjeva Toistatuhatta ihmistä keräyty Petroskoin Kiirovin aukijolla viime šuovattana, missä Karjalan ammattiliitot oli järješšetty mitinkin pohjosen etujen ta takuujen šäilyttämisen tuvekši. Keräytynehien kešen oli tašavallan ammattiliittojen etuštajie, eri laitokšien ruatajie ta studenttija. Uutini šiitä, jotta pohjoisalovehien eläjät voijah lähiaikoina jiähä vailla niin tärkeitä pohjoislisäykšie šai rahvahan kuohukših. Protestimitinkijä jo piettih Arhankelissa ta Severodvinskissa ta viime šuovattana šemmoni mitinki oli järješšetty Petroskoissa. Protestien šyynä oli Venäjän työn ta sosiaalikehitykšen ministerin Maksim Topilinin ilmottama mieli šiitä, jotta pohjosien alovehellisien koeffisienttien sisteemi on jo elän aikah ta ne pitäis formatisoija. Juuri tämä laušuma herätti šuurta huoleššušta ammattiliittojen etuštajien puolešta. Vuotena 1993 voimah aštunut laki anto lisäetuja ta takuuja pohjosen eläjillä: alovehelliset koeffisientit ili niin šanotut pohjosen palkkalisäykšet, jokavuotini lisäloma šekä lomamatkakulujen korvuamismahollisuuš joka toisen vuuvven piäštä. Ammattiliittojen etuštajat ollah varmat, jotta nykyset hallitukšešša käsiteltävänä olijat formatisointimuutokšet voijah johtuo šiih, jotta ajan piäštä pohjosen eläjiltä otetah pois kaikki yllä mainitut etut. Kontupohjan ammattiliittojen etuštajan Andrei Kekkosen šanojen mukah viime viijen vuuvven aikana Karjalan väkiluku on vähennyn 51 tuhannella ihmistä. Yksistäh ne pohjoset palkkalisäykšet ta etut vielä pietäh rahvašta paikkojen piällä, ka još niitä ei ruveta makšamah Šuovatan mitinkih keräyvyttih ammattiliittojen etuštajat, eri laitokšien ruatajat ta studentit. Kuva otettu vedkar.ru -nettišivuilta niin työkykyset ihmiset jouvutah muuttamah muuvvalla. Kenpä rupieu ruatamah? Petroskoin veteraanien internattitalon ammattiliiton johtaja Albina Savina kerto, jotta šuurin oša internattitalon ruatajista ollah eläkeläiset, nuoret ei tahota tulla töih pienien palkkojen takie. Savinovan šanojen mukah šairahienhoitaja keškimiärin šuau 12 tuhatta rupl ua kuukauvešša, apuhoitaja kahekšan tuhatta ta täh palkkah jo kuulutah kaikki pohjoislisäykšet. Tuškin löytyy ruatajie još näistä niinki pienistä palkoista otetah pois lisäykšet. Mitinkin ošallistujat yksimielisešti hyväkšyttih piätöšlaušelman, kumpasešša esitettih Venäjän hallitukšella omat vuatimukšet nimenomah šiitä, jotta pohjoisetut ta takuut on šäilytettävä ta kaikki niitä koškijat muutokšet on hyväkšyt- tävä vain šopien ammattiliittojen kera ta yleisen käsittelyn jälkeh. Piätöšlaušelma lähetetäh Venäjän hallitukšeh ta Valtijon Duumah. Ta vaikka jälešti päin Venäjän työministerijön puolelta šeurasi šelityš, jotta mimmoistakana piätöštä pohjoislisäykšien kumuomisešta ei ole hyväkšytty eikä ole šuunnitelmissa, kuitenki työministerin šuušta kuultuot formatisoijatyyppiset laušumat ihan tahtomatta šuahah ihmiset varuillah. Viime aikoina yleiseh käyttöh on tullun äijän uušie nykyaikasie šanoja. Tänäpiänä hyvin rikeneh šuau kuulla šemmosie termijä kuin optimisointi, modernisointi, formatisointi ta ušeimmiten ne ei tarkota muuta kun vähenömistä, pienenömistä ta šupistamista. Omii mielii kirjutakkua

3 »»palkinnot «Oma Mua» 10. talvikuuta Tunnuššuš parahilla perehillä»»karjalan 18 parašta perehtä tultih Priznanije-palkinnon laureaattiloiksi Maikki Spicina Piämieš Hudilainen onnittelou nellävuotista Kattie monilapšisešta Vorobjovien pereheštä. Kuva: Olga Smotrova, Oma Mua Tuli hyväkši perintehekši vuuvven lopušša palkita tašavallan parahie ta lahjakkahimpie perehie. Talvikuun 5. päivänä Filarmonijan šuurešša šalissa myönnettih Karjalan piämiehen Priznanije-palkinto. Jokavuotisella palkinnolla merkitäh tašavallan parahie perehie perehšuhtehien lujittamisešta, tervehen elämän tavoista, lapšien hyväštä kašvatukšešta. Omilla korkeilla moralisilla prinsipilöillä työ näytättä esimerkkie koko tašavallalla, korošti juhlaseremonijašša Karjalan piämieš Aleksandr Hudilainen. Piämieš muissutti, jotta Venäjän presidentti Vladimir Putin omašša Kirjasešša Federaalisella kokoukšella pani merkillä yhteiskunnan moralisien peruštehien lujittamisen tärkeyttä. Priznanije-palkinto myönnetäh Karjalašša vuuvvešta 2007 alkuan. Kahekšan vuuvven aikana šen laureaattiloiksi tuli 133 karjalaista perehtä, a kilpailuvalintah ošallistu 277 perehtä. Tänä vuotena palkittih 18 perehtä Karjalan kuuvveštatoista piiristä. Perehien luvušša on monta monilapšista perehtä, a kahešša kašvatetah ottolapšie. Kakši perehtä eletäh yheššä jo yli 30 vuotta ta viisi yli 20 vuotta. Onnakko kaikkie perehie yhistäy rakkahuš omah šeutuh ta aktiivini elämän ašema. Niin, Kukuškinien pereheššä Priäžäštä on yli 40 kunnivokirjua, diplomie ta kiitoškirjaista eri šuavutukšista. Perehen piälikkönä on isä Konstantin Jumalan muamon pelaštavan peiton kirikön pappi. Häntä hyvin tunnetah ta kunnivoitetah piirin eläjät šuurešta panokšešta henkelliseh ta patriottiseh kašvatukšeh. Džussojevien pereh Segežašta on oman kaupunkin eläjien avtoritettina. Vanhemmat Viktor Petrovič ta Al ona Olavijevna ollah Venäjän hiihtomeštarit. Hyö šuatih innoštumah hiihošta kuin omat lapšet, kumpasie pereheššä on kolme, šamoin ni monet pojat ta tytöt, kumpaset harjotellah paikallisešša urheilukoulušša. Lahjakkahat Karnauhien pereh Borovoista ta Gladiševien pereh Kalevalašta on valittu parahiksi Kalevalan piirissä. Šamoin tašavallan pohjoispiirilöistä oli palkittu Gončarovien ta Ščaulovien perehet Kemin piiristä, Jusupovien pereh Louhen piirin Piäjärveštä, Hudakovien pereh Belomorskista, Skrebcovien pereh Koštamukšešta ta Karhun pereh Mujejärven piirin Tikšašta. Priznanije-palkinnon laureaattijen luvušša šamoin ollah Šedinin pereh Kontupohjašta ta Iškovin pereh Pudožista, Lunčenkon pereh Petroskoista ta Ivčenkon pereh Onegarannan piiristä, Vorobjovien pereh Sortavalašta ta Izotovien pereh Šuojärveštä, Orlovien pereh Lahenpohjan piiristä ta Korol ovien pereh Aunukšen piirin Kuujärveštä. Piäpalkinto Kontupohjan musejolla»»karjalan Kanšallisešša musejošša ilmotettih Vuuvven 2014 musejo -kilpailun tulokšet. Olga Melentjeva Tänä vuotena Vuuvven musejo -kilpailuh oli lähetetty 36 hakemušta. Karjalan kakšitoista musejuo kilpaili voitošta yhekšäššä nominaatijošša. Paraš patriottista šuuntua kehittäjä musejo -nominaatijošša voitti Aunukšen kanšallini musejo, kumpani esitti kilpailušša projektin Muisson oikeuvella. Viimevuotini kilpailun voittaja Sortavalan musejo voitti enšimmäiset palkinnot Kokoelma- ta Tutkimuš -nominaatijoissa. Šaman musejon ruataja Jelena Korničenko šai Vuuvven paraš musejon ammattimieš -arvon. Vuuvven musejokši oli valittu Kontupohjan šeuvun musejo, kumpani šamoin voitti Musejo- ta šivissyšohjelma -nominaatijošša. Musejon Erikoisilla lapšilla erikoiset starinat -ohjelma oli tovettu parahakši. Kehitetty ohjelma on šuunnattu työh lapšien kera, kumpasilla on erilaisie kehityšerikoisuukšie. Koštamukšen pikku etnografit Musejo- ta šivissyšohjelma -nominaatijošša oli šamoin palkittu Koštamukšen Kulttuuri- ta musejokeškukšen Pieni etnograffi -ohjelma. Šykyšyštä kevyäh šuate musejokeškukšen tiloissa päiväkotien kašvattiloilla ta alkeisluokkien opaštujilla järješšetäh harjotukšie, missä lapšilla kerrotah karjalaisien perintehistä ta tavoista. Šamoin musejoruatajat pietäh heilä erilaisie muasteri-oppija, opaššetah lapšilla vyökuvontua, šolmutehniikkua, koristemualaušta. Myö huomasima, jotta lapšien vanhemmatki kiinnoššuttih muasteri-oppiloista, kerto musejokeškukšen ruataja Anna Smirnova. Hyö tullah ta opaššutah yheššä lapšien kera. Sortavalan musejon ruataja Jelena Korničenko (vaš.) šai Vuuvven paraš musejon ammattimieš -arvon. Kuva: Olga Smotrova, Oma Mua Kurenšiipiaijat herätetäh huomijuo Kurkijoven kotišeuvun keškuš piäsi voittajakši Esittelynominaatijošša. Keškuš oli esittän kilpailuh Veräjä Karjalah -projektin, kumpani oli toteutettu Kurkijovešša tänä šykyšynä. Projektin toteuttajien mieleh tuli ajatuš luuvva kotišeuvun keškukšen piha-alovehella kylän kulttuuriperinnön kappaleh, kumpasella oli ašetettu perintehellisie rätilähie, suaproja ta kekoja, šekä riukuloista luajittu šuuri kurki Kurkijoven kylän simvoli. Alovehta ympäröi perintehellini kurenšiipiaita. Kurenšiipiaita oli ennein hyvin tunnettu kuin Karjalašša šamoin Arhankelin ta Vologdan alovehilla, šekä Šuomešša, niitä tavallah ašetettih laitumien ympäri. Šamanmoisie aitoja oli aikoinah ašetettu Kurkijovešša, ka ajan mittah tämä tapa kokonah unohtu. Kurenšiipiaitua on helppo luatie, šiih ei tarviče hiršijä, lautoja eikä nuakloja. Aita luajitah riukuloista, kumpaset ašetetah vinoh ta ne muissutetah kuren šiipijä. Projektin aikana oli šamoin järješšetty muasteri-oppija, missä halukkahie opaššettih luatimah kurenšiipiaitoja. Vuuvven musejo -kilpailun arvoštelijat oltih šitä mieltä, jotta projektin kehittäjät ta musejoruatajat šuatih luatie kylän ošašta tovellisen taitehellisen teokšen ta annettih musejolla enšimmäisen palkinnon täššä nominaatijošša. Kurkijoven kurenšiipiaijat jo on herätetty šuurta huomijuo ta projektin toteuttajat toivotah, jotta jatkošša kyläh tulou käymäh enemmän turistija. Kilpailušša ei ole hävijie Kilpailun arvoštelijakunnan mieleštä musejot oli esitetty mukavie projektija ta ajatukšie, kaikki työt oli luajittu hyvällä tašolla. Kanšallisen musejon johtaja Mihail Goldenberg korošti, jotta Vuuvven musejo on kilpailu, missä valitah voittajat, kuitenki šiinä ei ole hävijie. Ošallistumini täh kilpailuh antau musejonruatajilla äijän uušie tietoja ta pohattua kokemušta, mitä hyö jatkošša voijah käyttyä hyväkšeh omašša työššä.

4 4 «Oma Mua» 10. talvikuuta 2014»» ECHO Projekti on loppumašša, toiminta on jatkumašša»»karjalan piirien etnokulttuurisien keškukšien yli 20 ruatajua tultih Petroskoih presentoimah kanšainvälisen ECHO-projektin tulokšie. Alina Čuburova Enšimmäni päivä Petroskoin Onego Palace -hotellih 5. talvikuuta ihan huomenekšešta alkuan ruvettih keräytymäh kummalliset ihmiset: naiset tultih kanšallisissa pukuloissa ta käsitöijen kera, miehet tuotih kesselit ta lippahat. Karjalan piirien etnokulttuurisien keškukšien ruatajie tuli piäkaupunkih presentoimah ECHO-projektin tulokšie. Kapšakki-mieli -näyttely avasi ECHO-projektin presentaatijo-tilaisuuvven. Näyttelyn puittehissa joka etnokeškukšella oli mahollisuuš näyttyä ta kertuo omašta toiminnašta ta alovehešta käyttäen matkalaukkuo ta niitä esinehie, kumpaset šiih matkalaukkuh mahuttih ei enämpyä. Näyttely miellytti kuin vierahie, kumpaset tultih kaččomah, šamoin ni iče etnokeškukšien ruatajie, kumpaset tutuššuttih uuteh näyttelymuotoh. Hotellin šuuri Selena-Šali oli täynnä vierašta, kumpaset tultih kuuntelomah ECHOprojektin tulokšista. Projektin johtaja, Juminkeko-šiätijön piälikkö Markku Nieminen ta projektin kurattori, Karjalan Kulttuuriministerijön ruataja Varvara Lebedeva esitettih projektin tulokšet. Hyö kerrottih opetušseminaariloista niitä oli yhekšän kahen vuuvven aikana, kerrottih remonttitöistä kulttuuritaloloissa niitä oli šeiččemän, kerrottih, jotta projektin jokahini ošallistuja šai erilaiset laittehet oman toiminnan kehittämistä varoin. Presentaatijo-tilaisuuvvešša Pomorilaisen kulttuurin keškukšen jäšenet špouvattih kaikilla innokkahilla kivien avulla. Kuva: Jelena Filippova, Oma Mua Ta piätulokšena, kumpasešta šanottih molommat pakinanpitäjät, on še, jotta etnokeškukšien toimiva verkošto Karjalan tašavallašša on peruššettu ta šen jäšenet jo ruvettih ruatamah toini toisen kera ta toteuttamah yhtehisie projektija. Čäijyn jälkeh oli järješšetty ECHO-projektin kurattori, Karjalan Kulttuuriministerijön ruataja Varvara Lebedeva esitti projektin tulokšie. Hiän kerto, jotta projektin ošallistujat šuatih erilaiset laittehet oman toiminnan kehittämistä varoin. Kuva: Jelena Filippova, Oma Mua panellikeškuštelu Etnokulttuurini keškuš: trendistä brendih, šiinä pakinojah piettih asientuntijat: Kulttuuriministerin šijahini Aleksei Lesonen, Kanšallisien kulttuurien keškukšen johtajan šijahini Tatjana Kord ukova, YK:n eksperti Aleksei Tsikarev ta Korela-matkailufirman piälikkö Vera Ustinova. Mitä tarviččou etnokeškuš, jotta piäššä trendistä brendih?, kyšy ekspertiloilta moderaattori, ECHOassossiatijon johtaja Svetlana Kol čurina. Jokahini asientuntija kerto oman näkökulman. Ta kaikin tultih šamah mieleh, jotta Karjalan etnokulttuurisien keškukšien verkošto on ainutluatuni koko Venyähellä (moušot i koko muajilmašša) ta šillä on hyvä mahollisuuš tulla Karjalan Tašavallan brendiksi. Presentaatijo-päivä loppu Kieläpierväl-elokuvan esitykšellä. Filmi oli luajittu ECHOprojektin puittehissa Šuomen Etnokeškukšien verkošto Karjalan tašavallašša on peruššettu ta šen jäšenet jo ruvettih ruatamah toini toisen kera.»»echo-projekti ÎÎ Projekti on šuanun rahotušta ENPI-ohjelmašta ÎÎ Projektin šumma: euruo ÎÎ Projektin toteuttamiskauši: tuiskukuu 2013 talvikuu 2014 ÎÎ Alovehet: Aunukšen, Belomorskin, Kalevalan, Karhumäjen, Kemin, Priäžän, Šuojärven ta Onegarannan piirit, Koštamukšen ta Petroskoin kaupunkit. ÎÎ Partn orit: Šuomen puolella Juminkeko-šiätijö, Karjalan Tašavallan puolella Kulttuuriministerijö, Kanšallisien kulttuurien keškuš ta Etnokulttuurisien alottehien kannattava šiätijö. Lapissa Inarin kaupunkissa, missä kieliaktivistit šuatih pelaštua oman inarinsaamen kielen, kumpani 20 vuotta takaperin oli kuolomaisillah. Nykyjäh tätä kieltä pakajau šatoja ihmisie, niistä ušiempie kymmenie lapšet. Videjo kertou mitein kielipešä voit auttua kielen šäilyttämiseššä. Elokuva on saamen ta šuomen kielellä, ka tekstityš on luajittu venyähekši. Toini päivä Šeuruavana päivänä, 6. talvikuuta, ECHO-projektin ošal listujat käytih Šoutjärven kyläššä ta šen paikallisešša vepšäläiseššä musejošša keškušteltih projektin toteuttamisešta, tulokšista ta ECHO-assossiatijon toiminnašta lähitulovaisuuvešša. Ilahuttavana oli še, jotta kaikki etnokeškukšet tahottih liittyö assossiatijoh. Illalla projektin ošallistujat ta järještäjät keräyvyttih Karjalaini Gorničča -ravintolah. Karjalan Kulttuuriministeri Jelena Bogdanova tuli onnittelomah kaikkie, hiän kiitti etnokeškukšien ta ECHO-projektin ruatajie, lahjotti kaikilla kiitoškirjaset ta potarkat. Kolmaš päivä Kanšallisien kulttuurien keškukšešša 7. talvikuuta ECHO:n ošallistujat tutuššuttih älytauluh. Asientuntija kerto, mitein vois käyttyä šitä etnokeškukšen toiminnašša. Šanakši, projektin puittehissa kaikki etnokeškukšet šuatih älytauluja juuri kanšallisien kielien opaštamista varoin, esimerkiksi, kielikurššiloissa.

5 »»heimovellet Ehti kaččuo»»mennyt suovattan Petroskois algavui XVII suomelazien fil moin festivuali. Petroskois sidä pietäh joga vuottu, tänävuon kui mulloigi, fil moi ozutetah Premjer-kinoteatras. Liput ollah ilmazet. Kaikis fil mois on kiännös ven akse. «Oma Mua» 10. talvikuudu Fil moi festivualih niškoi vallittih piiteriläzet kinokritiekat. Kai fil mat paiči yhty Laitakaupungin valot (2006) ollah tämänvuodizet, niidy vaste ei ammui ozutettih Suomen suuril ekruanoil. Tavan mugah, enne Petroskoidu festivuali meni Piiteris. Kinokriitiekat vallittih kaksi parastu fil mua lapsih niškoi, net ollah Onneli ja Anneli da Muutoksii. Suomen konsul stvu Petroskois jatkau Paras arvostelu fil male -lapsien kilbua. Pahahat fil moin arvostelijat roitah palkittu. Suomen konsul stvu työndäy kaikkih Karjalan školih, kudamis opastetah kanzallizii kielii, seiččei erilastu suomen- da karjalankielisty kirjua. Ližäkse lahjoitetah suuri ven ankieline Muumi-kirju. Kuva: Irina Sotnikova Muutoksii :00 (12+) 12-vuodehizet Antti da Muhis ollah hyvät dovarišakset. Muhis on samalielaine briha. Konzu paikalline mies, humalniekku da roduvihaniekku, oppiu azuo pahuttu Muhisale, Antti petties ähkäy vihaniekkua kallivolpäi mereh. Dovarišakset uskaldetah toine toizele olla sanomattah sih nähte nikelle. Fil man ohjuaju on Sami Laitinen. Lugemistu lapsile karjalakse, suomekse da ven akse»»suomen konsul stvan Petroskoin ozasto lahjoitti Karjalan školih lapsien lugemistu. Korso :00 (16+) 20-vuodehine Markus tahtou tulla New Yorkan parahakse pihabasketbolah kižuajakse. Ga nygöi häi vai kävelöy dielottah omien dovarišoinke Jumalan unohtettuu Korsuo myöte, kudai on lähäl Vantaa-linnua. Häi on valmis lähtemäh Ameriekkah, ga tiel on hänen vällilline elos da köyhys. Fil man ohjuaju on Akseli Tuomivaara. He ovat paenneet :00 (16+) Vällilline Raisa da umbimieline Joni vastavutah keskenkazvuhizien kriizisukeskukses. Raisa sanelou brihale uardeheh nähte, da hyö lähtietäh pagoh. Pagolazien tiel rodieu kaikenmostu vaigevustu, voittaugo heijän suvaičus vihaniekkoi da piästähgo hyö surmas? Fil man ohjuaju on Jukka-Pekka Valkeapää. Natalja Sinitskaja Karjalan kaikkih školih, kudamis opastetah suomen, karjalan da vepsän kieldy, lahjoitettih eri kniigua. Kielen opastundas abuh roitah suomenkielizet Mauri Kunnaksen Herra Hakkaraisen aakkoset ja numerot da Koirien Kalevala, Aino Havukazen da Sami Toivozen Tatun ja Patun Suomi. Minä iče kaikis eniten suvaičen tädä kniigua, sanou Suomen konsulu Tuomas Kinnunen da ozuttau Suomen lapsien laulukirjua. Minun mieles kieldy opastajes voibi käyttiä monenmoizii keinoloi, pajon kauti kieli parembi tartuu mustoh. Kai Karjalan školat, kudamis suomen kieldy opastetah vahnembilegi lapsile suajah lahjakse Igor Vahrosan da Antti Ščerbakovan Suuren suomelasven alazen sanakirjan. Se on uvvembii suomen kielen sanakirjoi. Karjalan kieldy opastujile lapsile konsul stvu lahjoittau Mauri Kunnaksen Koirien Kalevalan, kuduan kiändi vienakse kalevalalaine Nadežda Lutohina. Pohjazen školih sežo työtäh Jukka-Pekka Vuorikosken Mössi Kontie Meččärunoja lapšilla da Pekka Zaikovan Vienankarjalan kielioppi. Vepsänkielisty lugemistu lahjoitettavien kirjoin joukos ei löydynyh, ga kaikkih školih, kudamis opastetah suomie, karjalua da vepsiä työtäh Tove Janssonan suuren Muumikirjan, kuduah kuulutah kai yheksä kerdomustu muumilois. Sidä paiči tädä kniigua konsul stvu jagau kaikkih Karjalan piirilöin kirjastoloih vuvven loppussah. Kirjulahjat Suomen konsul stvaspäi suadih 31 školua, kudamis opastetah suomen kieldy da 25 školua, kudamis opastetah karjalan kieldy. Joga kirjas on lahjoituskirjutus kielinero da vierahien kielien malto on omažus, kuduas on hyviä mieldy da hyödyy tuliesgi aijas Kirjat lahjoitti Suomen konsul stvan tilois konsulu Tuomas Kinnunen. Hänen käzis karjalan, suomen da vepsän kielen opastajat suadih lahjat da sen jälles yhtes kačottih suomen kieline komeedii Ainoat Oikeat. Kai nämmä opastajat tuldih Karjalan opastandan kehittämizen instituutan kursiloile. Suomen konsul stvu jo ammui on yhtehizes ruavos Karjalan opastandan kehittämizen instituutan kel. Sen avul valmistetah da pietäh suomen kielen opastajien kielikursiloi Piiteris. Konsul stvu potakoiččou kielen opastandah Petroskoin yliopiston Itämerensuomelazien kielien da kul tuuroin tiedokunnan opastujii. Sygyzyn aigah Suomen konsul stvu kaksi kerdua kučui nuorii omih tiloih suomenkielizii kinofil moi kaččomah. Sidä ruaduo kačotah jatkua iellehgi.

6 6 «Oma Mua» 10. talvikuuta 2014»» runonlaulaja Heimolaisien kera. Paro-vanhaämmö istuu kešellä, a Jevgeni-punukka, istuu muamon šylissä. Kuva Karakinin pereharhiivašta. Marija Paro-ämmyöni muissellen Jevgeni Karakin Olen Jevgeni Karakin eli Paron Niinan Val an poika. Ta en mie tyhjäh näin šanouvu: Oli ennen tapa Karjalassa. Miehestä kun jostain puhuttiin, isänsä ta isäisän nimet niin kuin titteleinä mainittiin. Kuului aatellisen ylevästi: Jarassiman Jaakon Oleksei näin kaunehešti kirjutti Taisto Summanen täštä vanhašta tavašta. Mieki kannan nimeššäni vanhaämmöni, ämmöni ta muamoni nimijä. Ei niitä šukunimijä ennein oikein käytettyki ta ei ni nykyjäh tiijetä, vain kun kyläššä miulta kyšytäh kenen poikie mie olen, mie vaštuan, jotta olen Paron Niinan Val an poika. Juureni ollah Vuokkiniemeššä muamoni kotikyläššä. Vanhaämmöni Paro Remšu oli kotosin Koštamuš-kyläštä. Tänä vuotena 24. pimiekuuta Paro ois täyttän 110 vuotta ta tämä merkkipäivä toi ajatukšen kirjuttua häneštä tämmösen pienen muistelujutun. Paro Tiihvanantyttö Remšu o.š. Pekšujev (myöhemmin Kivišalo), šynty Koštamukšen Kylmäsenvuarašša 24. pimiekuuta Tuiskukuun 9. päivänä 1920 Pekšujevit muutettih šukunimeh Kivišaloiksi. Niin ruattih šiih aikah monet. Vuotettih rahvaš uutta valtua ta šen mukah tahottih uutta omua šukunimieki. Šilloin Vienan kanšua pöläteltih, jotta tulou aika kun heiltä otetah kaikki mitä heilä on ta iččieh tuomitah karkotettavakši. Šiitä šyyštä šykyšyllä vuotena 1921 Tiihvana ta Oksenie Kivišalo nellän lapšen kera muututtih Šuomeh. Šielä hyö löyvettih uuši elinpaikka Kuopion läheltä Vehmeršalmen pitäjäštä Šärkilahen kyläštä ta elettih šielä 3,5 vuotta. Hyvä oli Šuomešša, vain šamašša kun tuli tieto, jotta jälelläh tulijilla pakolaisilla oli luvattu armahuš, pereh matkautu pois kotipuoleh. Šulakuun 25. päivänä 1924 Paro mäni miehellä Iivana Remšulla (Tepposen Iivanan pojalla) Vuokkiniemeh, tuli Remšukši ta Tepposen termällä Tepposeh min n akši. Vuotena 1926 nuori pereh muuttu Tollonjovella Iutah, missä šiitä elettih läheš 11 vuotta ta ennein Talvišotua 1936 vuotena tultih jälelläh Vuokkiniemeh, missä ruattih kolhoosissa vuoteh 1941 šuaten. Vuotena 1941 Iivana läksi rintamalla, a pereh joutu kyläläisien joukošša evakkoh Arhankelin alovehella melkein nelläkši vuuvvekši. Vaikieta, ikävyä, kylmyä ta nälkyä oltih ne evakkovuuvvet. Paikalliset eläjät ei šuvattu šinne tulijie karjalaisie ta nimitettihki heitä кувырянной (kši). Šielä ei ollun šotua, vain ei ollun ni työtä eikä ruokua. Tottunehet elinkeinon eččoh Karjalaššaki rahvaš ečči luonnon apuo. Meččä anto heilä šientä ta marjua šekä šyötäväkši jotta myötäväkši. Ämmöni oli melko taitava ompelija nuorešta šuaten ta še nero oli šielä hyväh tarpeheh. Paro ompeli rahvahalla kellä mitäi ta palkakši šai aina mitänih šuuh pantavua lapšilla. Hätätilašša kiänty hänen puoleh kerran paikallini naini, ämmö yritti auttua. Lienöykö häneššä šyntyn še tietäjän alku vain ihan šattumalla še avun eččijä piäsi tauvistah, vain še huhu levisi häneštä ta hiän käytti šitä neruoh hyväkšeh. Nämä keinot pelaššettih heitä näläštä. Kaikkieštah Parolla ta Iivanalla šynty 11 lašta, vain šovan jälkie jäi eloh kolme tyttyö (Man u, Niina ta Irja) ta poika Šulo. Evakošta Paro lapšineh piäsi Vuokkiniemeh vašta 1945 vuotena. Talo oli ehie vain tyhjä, šovan aikana šitä oli käytetty hevoistallina. Nyt jo koissa tuaš alko nälkä ta vaikie aika. Piti ruveta järještämäh elämyä ihan uuvveštah. Iivana tuli rintamalta leikkuun jälkie vaivasena ta loppuikäh mečäšti ta kalašti. Hiän kuoli vuotena Šovan jälkie Paro löysi ompelukoneheh ta ompeli šotilašošaštolla, oli poštinkantajana ta kuletti poštie Uhtuošta Vuokkiniemeh šoutamalla ta vielä kalašti ukon kera. Kun alko šyntyö punukkoja ni jäi niitä hoitamah. Viimeset vuuvvet hiän eli Kalevalašša vanhemman Man utyttöh luona ta kuoli šielä 88 vuotisena 26. kešäkuuta Paro-ämmö oli aikoinah taitavimpie perintehentietäjie ta tunnetuimpie runonlaulajie. Hänen kieli oli kaunis ta mehövä ta niin kuin täyvekši kuvottu poverkkua ta šananlaškuo. Ta niin kuin hiän ičeki šano täštä, jotta ennein poverkalla i paistih, ei ollun millänä muulla kehittyä iččie ni omapäiseštäh matattih šillä keinoin. Häneltä on pantu talteh starinoja, kaikenmoisie juttuja entisistä ajoista ta elämän tavoista, uškomukšie, kehtolauluja, lyyrisie lauluja, loiččuja, arvautukšie, šananpolvija, kanšan parennuškeinoja ta muuta rahvahan viisahutta. Häntä tunnettih ta tuntikaupalla pakauteltih Väinö Kaukonen, Pertti Virtaranta, Heikki Kyyrönen, Markku Nieminen, Raisa Remšujeva ta monet muut perintehentallentajat ta tutkijat. Ämmöni oli Juakko Rugojevin pikkušeukku. Juakko ušein kävi Vuokkiniemen kyläššä, oli ämmöläššäni ta nauhotti ämmöltä monie mukavie juttuja. Juakko moničči muanitteli ämmyö lähtömäh hänen luo Petroskoih talvekši kirjuttelomah yheššä, vain eihän ämmö ikäh eläneh kyläššä uškaltan jättyä kotitaluo vaikkapa vain talvekši. Voit olla, jotta näin moni mukava juttu jäi ämmöltä kertomatta ta Juakolta tallentamatta. Paroämmöltäni tallennettuo ainehistuo löytyy tämmösistä kirjoista: Kultarengas korvaan Pertti Virtaranta, Sen synty Markku Nieminen, Vienan kyliä kiertämässä Pertti Virtaranta, šekä Karjalan tutkimuškeškukšen ta Šuomenki arhiivoista. Mie mielelläni ta hyövyllisešti käytän niitä tallennukšie ta nauhotukšie omašša työššä. Muisto ämmöštäni on šäilyn ei vain miun nimeššä vain niissä kaunehissa pakinoissa ta juttuloissa mitä šuau kuulla tallennettuna. Omii mielii kirjutakkua»»šuomen valkien ruušun Rudolf Toivonen Jatkokoulutukšen jälkeh Mihail Savinov miärättih palvelukšeh Kiinan rajalla Loittois-Itäššä. Kahekšan vuotta hiän palveli eri paikkakunnissa. Ne oltih mm. Sovgavan ta Vladivostokin kaupunkit. Maikki-täti muistelou eniten elämyä loittosešša Kumaran piirinkeškukšešša šuuren Amurjoven rannalla Habarovskin alovehpiirissä. Šielä alko Mihail Savinovin palveluš Loittois-Itäššä. Šiih aikah Kumarin pos olkah ei piäššyn muitein kun höyrylaivalla. Laivalla ei ollun šiännöllisie reissuja, še kulki kerran netälissä tahi parissa netälissä. Kun laivaliikennehtä ei ollun, poštie lašettih Kumarih ohičči lentäjistä lentokonehista. Kumarin vaštapiätä Amurin toisella puolella oli pieni kiinalaini rajakaupunki. Hyvällä šiällä Kumarista näky kiinalaisie naisie huuhtelomašša vuatteita jokiveješšä, ta koko jokirantua myöte ašetettuja Venäjän puoleh kaččojie šuurie Mao Tse Tungin muotokuvie. Savinovit elettih Kumarissa puolitoista vuotta. Maikki toimi Kumarin piirineuvošton toimehpanovašša komitietašša. Oraškuun 1951 jälkeh Mihail Savinov palveli Sovetskaja Gavan ta Vladivostokin kaupunkissa. Marija toimi neuvošto- ta puoluvehviraštoissa ta šanomalehen toimitukšešša šielä, missä hänen mieš palveli. Šielä Savinovilla šynnyttih Tatjana-tyttö ta Vladimir-poika. Vuotena 1957 polkovnikan arvošša Mihail Savinov erosi vakituisešta palvelukšešta. Pereh muutti Odessah. Kiäntäjän tehtävissä Marija vei omat paperit puoluvehen Odessan piirikomitiettah heti, kun hyö šiirrettih šinne. Odessašša oli tarveh šuomen kielen kiäntäjistä ta kun šelvisi, jotta Marija hyvin ošuau šuomen kieltä, hänet otet tih šivutoimisekši toimijakši Odessan kaupunkineuvošton toimehpanovan komitietan kanšainvälisien šuhtehien ošaštoh. Tämä oli puoluvehen luottamuštehtävä, min täyttämiseštä ei makšettu työpalkkua. Opettajakoulutukšen šuanut Marija piäsi Odessan 24. päiväkojin johtajakši. Hänen johtama päiväkoti

7 »»muanmiehet «Oma Mua» 10. talvikuuta Savinovan elämäntiet kunnivomerkin ritari Muššanmeren rantamilta Marija Savinova (kešellä) Tatjana-tyttäreh (oikiella) ta Marija-punukkah kera Odessašša Voitonpäivän pruasniekkana. Kuva Savinovien pereharhiivašta. ajan mittah tovettih kaupunkin parahakši ta Marija palkittih hyväštä työštä. Kiäntäjän työ otti äijän aikua ta voimie. Vuosien mittah Marija Savinova tottu šiih, jotta hänet voijah käškie kiäntäjäkši vaikka konša. Šivulta päin tuntuu, jotta kiäntäjän työ on helppuo, kun ošuau kunnolla kieltä. Maikki-täti muistelou Neuvoštoliiton ta Šuomen yštävyyškaupunkikokoušta, kumpasen aikana hiän joutu kiäntämäh pakinoja kolme tuntie peräkkäh Ukraina-palačin lavalta Kijevašša. Välillä tuntu, jotta kieli mänöy šolmuh eikä jalat enyä kanna vaipumisešta. Šamua oli pitillä vaštahotoilla, kun kiäntäjä ei šuanun hetkiekänä lepuo eikä vejen tippua šuuh. Valitettavašti kiäntäjän työtä ei maltettu arvoštua meilä. Marija toimi kiäntäjänä šilmäleikkaukšien aikana Filatov-šilmätautikeškukšešša. Äijän šuomelaisie šilmäliäkärijä ta läsijie kävi šielä. Kiäntäjän tehtävänä oli kertuo šuomekši tarkkah ta rauhallisešti kaikki leikkaušta luativan hirurgin käškyt. Šiinä ei šuanun erehtyö. Odessan ta Oulun yhyššitienä Odessa ta Oulu ollah yštävyyškaupunkija. Marija Savinova oli rikeneh käynyn kiäntäjänä Oulušša, kun odessalaisie taiteilijie ja urheilijie vieraili šielä. Šuomen matat tuotih hänellä iluo ta uušie tuttavuukšie. Marija aikoinah eisti nuoren odessalaisen taiteilijan Juri Gorbačovin Šuomišuhteita. Savinovan alottehešta šuomelaisilla vierahilla järješšettih tutuštumiskäyntijä taiteilijan ateljeešša. Hyö tykättih Gorbačovin teokšista, kumpasien näyttely myöhemmin järješšettih Oulušša. Hyvänä kiäntäjänä ta tarmokkahana toimijana Marija Savinova oli eistän Odessan ta Oulun kaupunkin välisie yštävyyššuhteita yli viijenkymmenen vuuvven ajan. Hiän on ollun tärkienä yhyššitienä Odessan ta Oulun yhteistoiminnašša. Šuomen tašavalta on arvoštan korkiešti Marija Savinovan anšijuo. Presidentti Tarja Halonen palkičči hänet Šuomen valkien ruušun kunnivomerkillä šuurešta työštä Oulun ta Odessan välisen yštävyön ta yhteistyön eistämisekši. Kunnivomerkki luovutettih juhlallisešti Marijalla Odessašša. Kummaššutti vain še, jotta kenkänä kaupunkinjohtajista ei ošallistun täh juhlatilaisuuteh. Palkittu on vienyn etehpäin Odessan ta Oulun välisie šuhteita kanšalaistoiminnan, kulttuurin, tietehen, urheilun ta tervehyönhoijon alalla šiitä lähtien, kun kahen kaupunkin välillä šolmittih yštävyyššuhtehet, vuotena vuotta takaperin, kun Marija Savinova oli täyttämäššä 60 vuotta, hänet palkittih Odessan kaupunkineuvošton toimehpanovan komitietan kunnivokirjalla hänen anšijoistah yštävyyškaupunkitoi min našša. Odessalla on yli 20 yštävyyškaupunkie eri maissa, ka ei kaikki yštävyyškaupunkišuhte het on oltu niin tiivehie ta tulokkahie kuin Oulu-kaupunkin kera. Višših arvellah, jotta milma ei enyä ole elošša, Maikki-täti kertou ta lisyäy: Olen elävä luonneh 90-vuotisenaki. Hänen mieš Mihail Savinov kuoli yli 20 vuotta takaperin. Maikki-täti eläy nykyjäh yksin odessalaisešša korttierissa. Hänen vanhempi Galinatytär on matemaatikko, eläy mieheh kera Oulušša. Poika Vladimir on biologijan alan dosentti, hiän eläy Norjan Tromsešša ta ruatau merentutkimušlaitokšeš ša. Tatjana eläy Odessašša ta hiän joka päivä käyt tervehtimäššä ta auttamašša muamuoh. Galina ta Vladimir aina šoitetah muamollah ta hyöki autetah häntä. Reipaš mieli voittau vaštoinkäymiset Maikki-täti ei ole käynyn Šuomešša yli kahen vuuvven ajan. Hiän šuau poštie šieltä. Poštissa tulou Kaleva- ta Kansan Tahto- lehtijä šekä šuomelaisien yštävien lähettämie kirjasie. Oulun kaupunkinhallituš ta šuomelaiset yštävät on tilattu Marijalla šuomelaisie lehtijä. Rikeneh Marijalla šoitetah yštävät ta tutut šekä tuntemattomat šuomelaiset. Kun šuomelaisie on tulošša Odessah, hyö tiijetäh, jotta Marija Savinova on paraš opaš ta neuvoja Ukrainan ta Šuomen välisen yhteistyön aseissa. Maikki-täjillä on ollun pitälti tapana antua kirjallisie päiväkäškyjä ičelläh, kumpasissa on kieltoja ta velvotteita. Enšimmäini pykälä käšköy: elä anna asiettomie neuvoja ihmisillä. Maikki-täti tietäy, jotta vanha ihmini tulou onnettomakši ta yksinäisekši, kun hiän alkau šuotta neuvuo ta opettua nuorempie ihmisie. Toini pykälä käšköy ruatamah kaiken, mi on kullaki päivällä šuunniteltu. Kolmaš pykälä velvotti häntä päivittäiseh šauvakävelyh huomenekšina kello kuuv ven ta kahekšan välillä. Marija Savinova ei ole pitälti käynyn Karjalašša. Hiän kävi Petroskoissa ta Kemin piirin Äynekošen pos olkašša, kun hänen veikko, miun tuatto Trohkima Toivonen hauvattih pimiekuušša Myöhemmin Maikki-täti kävi Karjalašša 1990-luvulla šuattamašša linja-autoja, kumpaset hankittih Šuomešta Odessan kaupunkin tarpehih. Olen moničči kuččun Maikki-tätie käymäh tiälä Karjalašša. Pyritin lähtömäh käymäh Kenttijärvellä. Kylän vanhalla hautaušmualla olemma ašettan valurautasen ortodoksisen rissin kaikkien šinne hauvattujen kotikylän vainajien muissokši. Valitettavašti Marija Savinova ei ole piäššyn käymäh Karjalašša. Vierailima koko perehellä enšimmäistä kertua Maikki-täjin luona Odessašša vuotena Viimekši kävin hänen luona, kun olin lyhyöllä työmatalla Odessašša vuotena Šilloin meilä ei ollun kun pari tuntie tapuamiseh. Olen šoittan hänellä noin kerran kuukauvešša huomenešaikah. Hiän aina vaštuau miun šoittoih reippahašti. Täti on muitein hyväššä kunnošša, onnakko kipeijen jalkojen takie hiän ei ole piäššyn käymäh pihalla jo kahteh vuoteh. Tarmokkahašta ihmiseštä on kovin raškašta še, jotta hänen elämän tila nykysin rajottuu oman kojin šeinien šisällä. Maikki-täti ihaštuu aina, kun hiän šuau šoittoja ta kirjasie omahisilta ta yštäviltä, kun hänen lapšet ta punukat käyväh tervehtimäššä häntä. Odessan nykyset johtajat on unohutettu hänet. Meinasima käyvä Maikki-täjin luona, kun hiän oli täyttämäššä 90 vuotta viime šulakuušša. Tämä matka oli pakko peruuttua Ukrainašša alkanuijen levottomuukšien ta väkivallan takie. Toivomma, jotta Ukrainan tilanneh rauhottuu ta myö piäšemmä käymäh Odessašša Maikki-tätie tervehtimäššä. Alku n:šša 46 Šilloin kun valmistima tätä kirjutušta painettavakši, toimitukšeh tuli uutini Marija Savinovan kuolomašta. Marija Savinova (Toivonen) kuoli 18. pimiekuuta Odessašša. Hänet hauvattih Odessan hautaušmualla mieheh Mihail Savinovin viereh. Toimitukšen puolešta esitämmä šurunvalittelut Marijan heimolaisilla ta lähisillä.

8 8 «Oma Mua» 10. talvikuudu 2014»» mennytty aigua Oma pajo kaikis armas Valentina Libertsova Omaluaduzeh mieldykiinnittäjäh pruazniekkah puututtih net alavolazet, kuduat kehtattih tulla Kul tuurutaloih 7. talvikuudu. Suuri čoma autobussu ruskieloin karjalazien kirjoinke, kudual tuldih Oma Pajo -horan artistat, hoikutti lapsii dai ruavahii. Konsertan vuottajil ei olluh aigua atkaloija: lapset mualattih puuluzikkoi erivärizil kukkazil, azuo sidä nerokkahasti opasti Alavozen školan taijon opastai Ol ga Nikolajevna Ustinovič. Luadie revitettylöis ribuzis da langas siivekäs angeli sai kuulužan neroniekan Tatjana Jušinan stolas. Tuatat da nuoret muamat enimytteh arbailtih sanaristikös karjalazii arbaituksii, a kaikis pienimät lapset kižattih da pandih pläšniä Valentina Trofimovan da Ol ga Pozn akovanke, kuduat oldih šuorivunnuot karjalazih rahvahallizih ruuttih. Joga ruavos tartutettih sundugazeh čomazii. Kuni meni konsertu, net lugiettih da vallittih, kudai pereh sai enämbän palkua omis ponnistuksis da lopul lahjattih net. Parahannu rodih Halimpijevan pereh, a heijän jälles Trifonovien da Tuhkinoin perehet. Piätapahtuminnu rodih sil aijal, tiettäväine, Oma Pajo -horan sydämelline ezitys. Viluttavale lavale pilvežäl päiväl rounoku nouzi kirkas lämmin päiväine, heityi kevätihalmo, kazvettih kaunehet kukkazet da kuuluttih helevät karjalazet pajot moizis čomis ruutis muga nerokkahasti pajatettih naizet da ainavo mies-solistu. Pajattajat kaikkeh luaduh muutettih ičentunduo kuundelijoil: rounoku käskiettih ylbeillä omal kodoimual, ihailla luonnon da elaijan čomevuksii, a sit muhahtuakseh mittuzilgi kummallizil sanoil, virkehil, kuvil. Konzu kuuluttih vanhat jogahizel karjalazel tuttavat rahvahallizet sävelmät, erähät kuundelijat kai ičegi tartuttih pajoh. Horan johtai L ubov Nikitina saneli, kui kerävyi repertuaru, kuspäi da kespäi tuldih erähät pajot. Muga piädyi, gu Anuksen piirispäi tuli suuri vuitti pajuo dai pajattajua. L ubov Nikolajevna vie andoi lahjakse Kul tuurutaloih kortit kuulužien pajoloin sanoin da noutienke, karaoke-diskan dai jagoi kaččojile fotokuvat Ivan L ovkinan Ongo Petroskoi -pajon sanoinke. Syväimet sulettih sen čuasun aigah jogahizel, rahvas ei tahtottu lähtie iäres, kyzyttih vie pajuo. Sydämeh jiädih hyvät mielet da musto. Zualas istuttih eri-igäzet da eri luaduh karjalan kieldy tiedäjät ristittyöt: umbikarjalazet, kuduat kois ainos paistah omal kielel, kel ei ole äijiä voindua kenenke paista dai vähäzin unohtau muaman kielen sanat, ket jo ei paista, ga tahtotah mustoittua libo opastuogi školas da päivykois opastujien lapsienke. Kaikil oli mielihyvä, kodikas da lämmin. Passibo, gu pajattajat ei žiälöitty omua huogavopäiviä, tuldih meijän loittozeh kyläh pahoi dorogoi myöte da ozutettih oman kielen suvaičus da kehitys. Liigu kerdu sai nähtä, mittuine elävy da kaunis kieli on annettu karjalazile. Tulgua raukku vie. Konsertan vuottajil ei olluh aigua atkaloija: kul tuurutaloin ruadajat varustettih da piettih kaikenjyttyzii karjalazii kilboi da master-kluassoi, kudamih sai yhtyö perehinneh. Kuva: Valentina Libertsova Algu sadavuozil Zavodal valettuloi puuškii suau nähät Petroskoin gubernuattoran puistos.»»onegzavodu P otr Sem onov Vuvven 1705 lopus Lohijoven rannale nostettih nahkan azuttavu ruadoperti. Vuvvennu 1706 muasteri Maksim Artemjev, hänen abuniekat Gavrila Nikiforov da toizet allettih juakkuriloin valmistamine. Srojimizen lopendan aijal zavodan nimi muutettih suari Pedrin I kunnivokse, kudaman piätöksen mugah rodih zavodu. Enzimäi laitos nimitettih Uuzi-Petrovskoin rauduzavodu, a jälles Anuksen Petrovskoi ravvan da puuškienluajinduzavodu. Sil aigua zavodas oldih: domennoi, suluandu, paja, pal l u, juakkuri, takardus, poruandu, raudulangu, žesti, nahku, lukkuloin, puusepän fuabrikku da hiimielline laboratourii. A vie oli natodielo azuttu puuškien koittelukohtu Zarekal joven tagan. Kaikkiedah zavodal oli läs 40 tuotandollistu huonustu. Pitky Pohjaine voinu Petrovskoin zavodas vuadii äijän tuotehtu. Domennoi ozasto, suluandu- da poruandutoimistot ruattih ynnällizet suutkat kahteh vuoroh. Tuottehet oldih hyvät. Piälimäzet zavodan valmistamizet oldih artilerien, ammundan da vilut ammunduvehkehien azundat. Zavodas azuttih orožoi, pistoliettoi, saldatoin pystömiekkoi, ofitsieroin kortiekkoi da pystimii. Petrovskoin zavodan puuškat perrettih vihaniekkoi Lesnoin vieres, Poltuavan, Rigan, Viborgan luo, Gaagutan da Grengaman lohkol. Vuvvel 1711 ruvettih piästämäh kiirehellizesti ambujii puuškii. Voinan aigah zavodu azuigi rauhallistu tavarua: kattiloi, labjoi, piloi, podkovoi, On zavodan valettuu puuškua ruokos Kanzallizes muzeisgi. nuagloi, riehtilöi, huuhmariloi, veiččii, vilkoi, tsirkuliloi, nožniččoi da tuohuksien aluksii. Vuvvennu 1712 Pedri I käskyn mugah Petrovskoin zavodu annettih Admiralteistvan valdah. Vuvven 1713 talvikuul Anuksen zavodoin piämiehekse pandih Viljam Genninua. Petroskoin zavodal häi keksii vielruadajan mašinan, kudual sai yhtelaigua porata kolme ammunduvehkehty. Vuvvel 1716 Viljam Gennin avai zavodal Ven al enzimäzen mägizavodan školan metallurguammattimiehien valmistandakse. Vuvvel 1717 Pedrin I alguhpanon mugah Viljam Gennin ajoi rajan tuakse, kuspäi Petrovskoin zavodal toi pohjukuvat moizii uuzii mašinoi da mehanizmoi azuttavakse, kudamii enne Ven al ei olluh. Genninan kel yhtes zavodale tuldih Saksonskoit muasterit. Genninan toizen kerran Päivänlaskupuolen Jevrouppah 1719 vuvvel ajeltuu zavodal oli azuttu uvvet suuret tavat. Sil vuvvel tuhukuun lyhytaigazesti zavodale kävyi Pedri I. Ven an suarin toine kävyndy oli 1720 vuvvel kevätkuudu. Sen kävyndän aigah häi hivoi tokarn as. Sen jälles Pedri I oli zavodal tuhukuul 1722 vuvvel. Häi myös oli takardusruadolois. Pohjazel voinal Ven an voiton jälles puuškien tarveh väheni. Petrovskoin zavodal niilöin valmistamine rubei äijäl vähenemäh. Vuvven 1722 sulakuul Viljam Gennin Pedri I käskyn mugah sai muutundan zavodoile, kuduat oldih Verhoturskois da Tobol skois ujezdois, ku perustua valmistamine niilöis laitoksis. Ammunduvehkehien zavodu muutettih Sestroretskah. Enämbi 400 ammattimiesty ajoi uvvele zavodale. Yksikai vuvven 1724 tuhukuul Pedri I kerran kävyi Petrovskoin zavodale. Täl kerdua valdivomies omin käzin azui panikadilon da sen andoi apostoloin Pedran da Puavilan Kirikköh. Vuvven 1727 elokuul muutui zavodan virrastolline kuulumine. Valmistamine alistettih Bergkollegiel. Vuvven 1730 kevät kuul Berg-kollegien käskyl zavodal loppiettih ruado rudien pahuon periä, rudien da hiilien kallehuon periä. Oli annettu luba ruadua vaiku enne suaduloil rudil. Vuvvel 1732 vitse-bergmeister Tsimmerman andoi tiediä Kommerts-kollegiel Petrovskoin zavodan lopullizeh salbuandah näh, domennoloin päččilöin murenendan periä, plotinoin pahan kunnon periä, hiilekse poltettavan mečän loittozuon periä, rudien kallehuon da pahuon periä. Kuva Ol ga Smotrova, Oma Mua Vuvvel 1734 sammutettih zavodan jälgimäine domnu, ga Anuksen Petroskoin zavodoin Kantsel arii ei hävitetty. Vuvvel 1740 kai domennoit päčit hapattih da murettih. Vuvven 1744 tuhukuul Sankt-Peterburgan Berg-kantoran käskyl Petrovskoin zavodoil eläjäl Artemii Murašoval annettih luba ilmai ottua kivimurendehet, palanuot kirpičät da endizien domennoloin päččilöin kivet. Vuvven 1745 heinykuul Artemii Murašoval seiččemes rubl as myödih lahot kuadunuot levinnyöt mašinat kattiloita ylembäzel kaz onnoil plotinal. Vuvvel 1753 syvyskuun 22. päiväl Sankt-Peterburgan berg-kantoru käski muuttua Petrovskoin zavodale vasken valmistamine Kentjärvespäi. Sentäh Petrovskoin zavodoin kantsel arii rubei varustamah laskuloi zavodan perustandah niškoi. Vuvven 1754 lopus algavui uuzien ozastoloin srojindu. Vuvvel 1755 kylmykuun 20. päiväl Petrovskoin vaskenvalanduzavodu algoi ruavon. Sit aijaspäi Ven an vaskiden goi azuttih vaskes, kuduan piälinnah työndi Petrovskoin vaskensuluanduzavodu. Vuvvel 1767 heinykuun 9. päiväl piäzi käsky Petrovskoin zavodal uvvessah algua puuškien valandu. Sen käskyn mugah 1772 vuvven pakkaskuul Senatan ober-prokuror Mihail Soimonov da bergmeister Anikita Jartsov ajeltih zavodale, vallittih uuzi aloveh puuškien azundah näh Lohi-jovel, ylembi enzimästy zavodua. Myös ruvettih uvvistamah vaskenvalanduzavodua. Jatkuu. Algu n:s 46

9 »»oma kieli, oma mieli Muinai artistu «Oma Mua» 10. talvikuudu »»Karjalaine Diana Vergun joga vuottu kävyy Vladimir Brendojevan festivualih da lugou sit runoloi ku muinai artistu rouno. Hänen karjalan kieli da runoloin luvendutaba kerras painutah mieleh.»»muamankieli Jelena Filippova Vai ei olis voibuo, olis vai piästä, duumaiččou inehmine, konzu Anuksen kirjaston ruadajat kučutah händy festivualih. Diana Sergejevna joga vuottu hyväl mielel tulou sih da joga vuottu lugou uuzii runoloi karjalakse. Lugou nerokkahasti, ku tovelline artistu da ihan nenga, kui pidäy lugie meijän kielel. Aiguzien runoloin lugijoin kilvois, kudamii pietäh Brendojevan festivualin hantuzis, Diana Sergejevna oli äijän kerdua voittajannu. Brendojevan festivualiihäi ruvettih pidämäh nellitostu vuottu tagaperin, ga kilvois Diana Sergejevna rubei lugemah runoloi karjalakse äijiä ennepäi, vie silloi, konzu karjalan kielen kehitysty tolkulleh ni duumaittu ei. Vuvvennu 1957 naistu työttih Petroskoile kilbah. Zoja Autio, silloine Anuksen horan ohjuaju, andoi Dianale Ivan L ovkinan runon da kehitti lugemah. Sit kilvas Diana oli ainavo ken lugi karjalakse, muut kilbuniekathäi lugiettih ven akse. Silloi jo Diana puutui kilvan laureatakse da hänele lahjoitettih Kalevala. Sidä kirjua häi tässäh pidäy ruokos da ottelou kädeh, konzu rubieu mustelemah sidä aigua. Kieli ei unohtunnuh Diana Vergun (neissugunimi Fadejeva) on umbikarjalaine, Anuksen čupun Jyrgilän kyläh rodivunnuh. Hänen perehes kaikin paistih karjalakse, ven ua ei maltettu. Školasgi dai Petroskoil opastujes, ven ua liijakse ei kuulluh, ku kai opastundu meni suomen kielel. Oli aigu, konzu voinnusgi unohtua oman kielen, ga ei unohtannuh. Mih nuorete opastut, ga se ijäksehäi piäh jiäy. Kaheksatostu vuottu Diana Sergejevna eli vierahal mual Ukrainal. Lähti sinne ukon peräh, miehele mendyy, ku ukko on sigäläine. Ni yhty sanastu sie en kuulluh karjalakse, ga en omua kieldy unohtannuh. En usko nennii rahvahii, kudamat enne armiespäi tuldih da sanottih, ku ollah čiisto kielen unohtannuh. Minul vai moizet sanat kui härkin, sanommo, oli unohtuttu. Muite kai mustin, sanou inehmine. Ukrainal eläjes tuli opastuo ukrainan kieleh. Ijän kaiken Diana Sergejevna ruadoi päivykois lapsienkazvattajannu. Konzu vierahas muas enzi kerdua tuli ruadoh, ga ei maltanuh ni yhty sanastu ukrainakse. Ga harjavui pagizemah. Kymmenen vuvven ruattuu, konzu päivykodih tuli proverku, jo kai urokat Diana Sergejevna kaččelemas Kalevalan-kirjua, kudaman häi sai lahjakse runoloin lugijoin kilvas Petroskois. Kilbu piettih 1957 vuvvel da naine oli ainavo, ken lugi kilvas runuo karjalakse. Kuva: Jelena Filippova, Oma Mua maltoi vediä ukrainan kielel. Proverkan jälles händy kučuttih johtajan pertih da sanotah: Kai olis hyvin, ga vot pluanua vai ven akse kirjutat. Kirjutakkah hos nemsakse, vai ruadakkah putilleh, vastattih heile. Hyväs ruavos sit naistu palkittih, lahjoitettih kuldazet čuasut. Vierahas muas eliä yhtelläh ei himoitannuh. Joga päiviä itki, kodoilah ku pidi. Jälgimäi sanoi kaikile: Minä, kačo, kodih lähten. Dai lähti lähti ukon da lapsienke. Kai kebjembi oli, konzu kodih puutui. hengit tiä Diana Vergun (oig.) pajattau karjalakse Sudaruškapajojoukos. Oma ruado paras Anukseh tulduu Diana Sergejevna sežo rubei ruadamah lapsienke. Lapsijoukot silloi päivykodilois oldih suuret, ei tämän jyttyöt. Pidi hyvin lapsii kaččuo. Kačottihgi, nimidä pahua nämmis vuozis, konzu Diana Sergejevna oli päivykois ruavos, ei roinnuh. Lähtemmö ku parkah kahten joukonke, ga yksi agju jo parkas on, toine vie menetiijäkus. Se nygöi lapsil ollah žilietät valgien kuvastajien junoloinke, ennehäi nimidä ei olluh. Ga Jumal kačoi da vardoičči, sellittäy Diana Sergejevna. Omua ruaduo da lapsii naine suvaičči ylen äijäl. Päiväl oli ruavos, ehtäl da kai huogavopäivät pidi pluanat kirjuttua, duumaija da eččie midä lapsienke ruadua. Interesno oli ruadua gi, konzu midä luajittih lapsienke, konzu kunne käydih. Käydihgo meččäh marjah da gribah, käydihgo järvirannale huogavumah, käydih mägilöis čuruamah. Sai ajelta, ku oldih omat huogavotaloit enne niilöil laitoksil, kudamat haldivoittih päivykodiloi. Rahvahas vesselembi Tänäpäi Diana Sergejevna on penziel, ga joute ei ole, konzu kunne astuu kiirehtäy. Illoil kävyy pajattamah Riipuškalan Sudaruška-horah. Pajatti ennegi linnan horas Zoja Aution aigah. Sudaruškua hyvin tutah Anuksen čupul da pajattau pajojoukko enimmäkseh karjalakse. Repetitsieloile naizet kerävytäh Riipuškalan kul tuurutaloih. Tänäpäi, konzu pihal pakkaine on, ga ei sua sen tilois ruadua, ylen vilu on. Pidäy sit linnah repetitsieloile ajua, ga kuibo ajat, konzu autobusatgi linnah kävväh vai argipäivinny. Suovattan da pyhänpiän ei ole nimittumua autobussua. Ennepäi vie Tuuksen da Videlen autobusat käydih huogavopäivinny, nygöi, kačo, heitettih käyndän. Käynnyzimmö repetitsieloile, ga vilu on, sanou Diana Sergejevna. Ei taloidu ruveta kohendamah, ei uskaldettu. Taloi kivine on, sydämes vie hyvä olis. Yhtes puolespäi ruadau feršali, ga sie lämmin. Toizes lämmiä ei ole. Žiäli on, myö kävyzimmö. Kerrymmö yhteh, nieglommo, pajatammo, pruazniekkoi da roindupäivii piemmö. Duumaičet, tänäpäi piädy kivistäy, en lähte, huomei jalgua rubieu, ga yksikai ribizemmö sinne. Sie vesselembi on, mieli paranou, sanou naine. Omii mielii kirjutakkua

10 10 «Oma Mua» 10. talvikuudu 2014»» rahvaskundu Muaman huolevus»»muaman päiväkse Galina Vasiljeva Lapsekas muamo da hyvä buabo Raisa Kal ko on karjalaine naine, kädevy da nerokas. Kodipihas hänel on oma sadu, midä vai sie ei kazva, löydyy kaikkie: kivirouzua, liiliedu, georgiinua da muudu čomah tabah kylyn tyveh istetettuu kukkua. Piälimänny pihan čomenduksennu on dekoratiivine kalinpuu. Kezäl aijoi huondeksel, lähes 5-6 čuassuu Raisa jo lähtöy mua rjah. Lapset vie muatah, a hänel jo komšu on täyzi muarjua, kogo kezän naine on mečäs. Raisa Kal ko on nerokas muasteri. Kivyöt, st oklazet, čuurut, puun oksat, sammal, kannot kai nämä da toizet luonnon andimet pätäh naizele ruavos, niilöis rodieu seinykuvua, mal l ua da muudu pertin čomendustu. Ainos himottau kaččuo, midä uuttu on naizen kois da ičel oppie luadie sidä. Raisa Kal kon eloksenlangaine on pitky. Nägi naine eläjes hyviä da pahua. Ukon kuoltuu Raisa ei huijustannuhes nimittumua ruaduo, ku lapset vai elettäs kyllyös. häi yksinäh kazvatti kaksi lastu, sil aigua kolme vahnembua lastu jo elettih hänes eriže. Raisa on rodužin Karhumäin piiris, Puadenen kyläspäi. Sie kai troppazet on käydy, puhtas ilmu da muur oisuon magei duuhu. Puadenes opastunnuh da kazvannuh Raisa muutti Odessah, sie meni miehele da sai tyttären. Ga ei kodvua kestänyh suvimuan oza. Raisa tyttärenke tuli järilleh Karjalah. Omal mual Raisa vastai hyvän miehen, perehtyi. Molodoit nostettih kottedžu, elettih sovus. Mies oli hyvä perehen ižändäy da kunnon ristikanzu, ga eliä vahnuossah molodoloil ei olluh oza lepitty: mies meni vedeh kalastajes. Lapsekas akku jäi yksinäh, ga maltoi ičeväilgi kazvattua lapsii. Lapset opastuttih hyvin, oldih školan aktivistoinnu, kezäl autettih buabua da died oidu niitettih heiniä, käydih muarjah. Raisa ei huijustannuhes nimittumua ruaduo, ruadoi kasan emändänny, vardoiččijannu, ku lapset vai elettäs kyllyös. Joudaval aijal Raja vedi lapsii linnah, yhtes hyö käydih basseinah da ekskursieloih, käydih Suomeh Raisan sizärellyö. Aigu meni, lapset kazvettih, nerovuttih. Violetta-tytär hyvin tiedäy anglien kieldy, ruadau ammatin mugah, nygöi Violetal jo oma tytär on. Raisan vahnembat eletäh nygöi hänellyö, nuorin da keskimäine poigu eletäh Novgorodas, tyttäret eletäh Jessoilan lähäl. Huondestu myöte näet Raisua pihas vastu libo labju käis, kai hivin on hänen pihas da kois, kaikkiel on puhtahus. Päiväl naine nieglou da tostu käziruaduo ruadau, ehtäl on lugemisaigu. Pluanois on uvvistua koin da pihan dizainu. Raisa Kal ko pidäy kunnos kodipihua, ainos keksiy midätahto uuttu pihan čomenduksekse. Kuva on otettu perehal boumas. Ukko da akku kuldua vakku Svetlana da Edik kazvatetah kolme lastu. Nuorimale Sofija-tyttärele on vai vuozi igiä.»»pereh Galina Vasiljeva Svetlana da Edik Nikitinat eletäh Jessoilas da kazvatetah kolme tytärdy. Svetlana on nuori naine, konzu näet hänen tyttären, 17-vuodizen neidizen, ga et usko, ku ollah hyö muamo da tytär. Pienin tyttöhäi tuandoi täytti vuvven. Pertiseinäl suuril kirjaimil oli kirjutettu ven akse: Roindupäiväl! Minä kyzyin Svetal, ongo jygei olla kolmen lapsen muamannu? Dai vie lapset ollah eri igiä. Minä ylen äijäl suvaičen lapsii. Konzu vahnin Anna lähti opastumah linnah, keskimäine Ol ga-tytär oli jo školan jälgimäzis kluasois. Minul midälienne rodih igävy, igävöičin sidä elostu, konzu ainos olet hommis, konzu tunnet lapsikämmenen lämmiä, vastai Sveta. Joga tyttärel Nikitinoin perehes on oma taba: vahniman An an deviizu on: Minä iče kai ruan, Ol a tarviččou muamas huoldu da armuo. Sofija vai kummeksiu vie uuttu hänele muailmua. Svetlanan ukko Edik Vladimirovič ruadau šouferinnu, kois häi on huolenpidäi tuatto lugou lapsile kniigua, pyhinpäivin lähtöy lapsienke suskittamah libo vedäy kogo perehen linnah. Edik on hyvä koin ižändy, suvaiččou kävvä meččäh, kalah, hommuau omua ogrodua, auttau kodiruadolois omua muamuagi Valentina Mihailovnua. Svetlana löyhki hyväl uudizel terväh hyö ruvetah nostamah omua kodii, muapala sih niškoi on jo suadu. Molodoit ei tahtota eliä kunnostetus fatieras, ku mollembat ollah kazvannuot karjalazis kylätalolois. Lapsinnu duumaittih, ku pidiä omua ogrodua, hoidua pihua da hommata kodiruadoloi on ylen jygei, nygöi nämmis hommis mustol on vai hyviä. Syväin käsköy eliä omas kois. Hyvä olis, ku lapsi suas silittiä da syöttiä kodižiivattoi lehmiä, lammastu da kozastu. Nygöi lapset vaiku kuvii myöte tietäh nämmii žiivattoi, enzisijal on tiedokoneh, ristikanzan tunnot jiädih bokkah. Svetlanan tuatoušin Nikolai F odorovič da L ubov Nikolajevna Silinoin kodi seizoi kylän agjal, peldoloin keskes. Ylen čoma kohtu on. Yhtes susiedoinke niitettih heiniä da kerättih uudistu. Rodn ua sinne kerävyi, istuttih kezäilloil robl on tyves, pastettih lihua. Svetlana mustelou endisty aigua da paheksiu: Aigu nygöi toine on, rahvas puaksumbah pyzytäh osobi toine toizes. Enämbi kaikkii toizii pruazniekkoi Nikitinat suvaijah Rastavua. Kuuzi vuottu tagaperin perehel rodih uuzi perindö Rastavannu hyö kylbietäh kezoidu lähties. Kezoile tullahgi vahnembat, sizäret da Piiteris eläjät rodn at. Nikitinoin fatieru on puhtas da mielužu, kaikkiel on kukkua, lapsile on kižuandukohtua da akvariumu. Svetlana da hänen tyttäret maltetah azuo kaikenmostu luajilmustu omin käzin: pertis on čomua seinykuvua, tilkuzis ommeltuloi tyttilöi, iččeh luajittuloi kukkii da muudugi koin čomendustu. Svetlana on nerokas muasteri lapsusaijas, enne vai ei olluh sen verdua literatuurua, kuduadu myöte vois opastuo eri käziruadoloih, nygöi sidä täydyy, abuh vie internetgi. Tuliel aigua Svetlana tahtou opastuo kudomah. Edik sežo on hyvä muasteri, ga ruadau vai tehniekänke. Nikitinoin koispäi lähtijes minä olin hyväs mieles tundui Uvven vuvven da Rastavan tulendu. Uskon, ku tänä vuongi Svetlana azuu midätahto suarnallistu da kummakastu, da Nikitinoin pereh tuaste voittau Uvven vuvven ikkunat -kilvas. Omii mielii kirjutakkua

11 »»pei, pei, pezästy «Oma Mua» 17. talvikuudu Viizas kaži»»runuo lapsile»»karjalaine suarnu Elettih ukko da akku. Oli heil kaži. Elettih hyö vahnas lahos mökis da oldih ylen köyhät. Kerran sanoi akku ukole: Muite köyhät olemmo, vie kažii pidäy syöttiä. Ota, pane huavoh da vie meččäh, anna sie eläy. Otti ukko kažin, pani huavoh da vedi meččäh. Rubei kaži mečäs elämäh. Kävelöy kaži-rukku nälläs, syvvä tahtou. Kerran nägöy, kui kaksi miesty astutah dorogua myöte. Hyö oldih rozvot da varrastettih huavo kuldua. Kyläs eli elokas mužikku, hänel varrastettihgi. Yksi rozvo sanou: Juvva tahton, menen järvirandah, juon vetty. Lähti rozvo järvirandah, a toine rozvo dorogale jäi huovonke. Istuu, istuu, dai ribei händy juotattamah. Duumaiččou, kunne olis kullat panna, huavohäi jygei on, ei nimikse pie sidä keräl kandua. Kaččou rozvo nikedä ei nävy. Jätti huavon puun uale da lähti juomah, moine oli avvoisuu. A kaži nägi kai, otti huavon da pageni iäres. Tullah rozvot, a huavuo ei Šuorita koinižändy Koinižändy lähtöy suksittamah. Ennepäi häi nikonzu ei olluh pihal, ku eli päčin tagan. Auta koinižändäle sellitä. Sih niškoi sinule pidäy arvata sanaristikkö. 1. Net pannah štaniloin uale. 2. Kaglan lämmittäi. 3. Ku käit ei kylmettäs, kädeh pannah. 4. Niilöin piäle voibi panna kološat. 5. Hiemaikas da villaine. 6. Kummalleh täyzi, tävvelleh tyhjy. 7. Mužikku meni meččäh, tuli kaksi dorogua. Ei tiedänyh, kudamah lähtie, lähti mollembih. 8. Kaikis lämmevin piälyssoba. 9. Niilöis on kandu, nenä da siäri. Valmisti Ol ga Smotrova ole. Ruvettih eččimäh, ken huavon varrasti. Käveltih mečäs da i löyttih kaži. Sanotah: Nygöi myö sinun tapammo. Otettih rozvot kullat huavospäi, pandih kaži tyhjäh huavoh, sivottih da jätettih järven rannale, a iče mendih suurdu kivie eččimäh, ku kaži parembi uppuos. Istuu kaži huavos, a siiriči reboi juoksou. Kaččou reboi huavo seizou, duumaiččou: midäbo sie ollou. A kaži kuulou, ku kenlienne vieres on da rubei kirgumah: A-voi-voi, en malta lugie, en malta kirjuttua, a minuu järven tsuarittarekse pannah! Kuuli sen reboi da sanou: Minä tahton olla tsuarittarennu! Kaži sanou: A ku tahtonet, ga piästä minuu huavospäi da mene iče huavoh. Rebo mugai luadi. Kaži otti kullat da kiirehel juoksi kodih. Tulou pertih, a akku sanou: Tuastego tulit, pattii! A konzu kaži andoi heile kullat, ga lauhtuttih da ruvettih kuččumah händy: kikki-kikki. Moine viizas kaži oli! Valentina Mironova Kuuzahastu čomendan Kuuzahastu čomendan, Bobastu on čamodan. Kävyn iče luajin, Kukin tatal lahjoitin, Kažin velli kohendi, Hiiren kaži murendi. Tädä kaikis kallistu Baboihuon lahjastu Panen minä nägövih Išken kabjat käbälih. Čoma rodih kuuzahaine Mustelmua tävvikkäine. Mi sana (virkeh) ei päi joukkoh da mindäh? 1. Uuzi Vuozi, Rastavu, Äijypäivy, Vieristy. 2. Meččähine, Pakkasukko, Lumineičyt, Pakkaine, Lum i u k ko. 3. Bobaine, n amu, tuličieppine, kullitut niitit, tiähti, kybenytpuikko. 4. Syndy, smuuttu, n ababuabo. 5. Arbailla tuliedu, kävvä smuutannu, kuunnelta syndyy, liedžuo liedžuloil. 6. Čomendua kuustu, valella kukkii, valmistua lahjoi, kirjuttua kirjastu Pakkazele.

12 12 «Oma Mua» 10. talvikuuta 2014 Muhahtai! Humalniekku soittau politsieh: Minul mašinas kai varrastettih! Midä varrastettih? Rul a, magnitolu, polguimet kai kiškottih! Sit rubiemmo eččimäh! Viijen minuutan peräs humalniekku tuaste soittau: Prostikkua minuu-raukkuu, tagaistuimeh istavuin.»»joutoaika»»mitä? Konša? Missä? Kaupunkin näyttelyšali. Aquabiennale š u a t e n Kuuvvennešša kanšainväliseššä t o i n i a r k i p y h ä pä i v ä akvarellinäyttelyššä 165 työtä Venäjältä, Šuomešta, Norjašta, Australijašta, Baltijan maista, Šuurešta-Britannijašta, Irlannista, Valko-Venäjältä, Ukrainašta ta Yhyšvalloista. Avajaiset klo Vapua piäšy. ÎÎ Adressi: Lenininkatu, 26 ÎÎ Telefoni: Karjalan taitehmusejo. Pietarhovi: tragedian alkusoitto š u a t e n Pietarhovin ulkoilmamusejon kiertonäyttely, kumpani kertou keisarillisen perehen t o i n i a r k i-p y h ä pä i v ä elämäštä enšimmäisen muajilmanšovan kynnykšellä Pietarhovissa. ÎÎ Adressi: Karl Marxin katu, 8 ÎÎ Telefoni: Kižin näyttelykeškuš. Ei-eryhäššä kuningaškunnašša š u a t e n Pohjois-Venäjän kanšanstarinojen e n š i a r k i p y h ä pä i v ä muajilmašta kertova näyttely ÎÎ Adressi: Fedosovankatu, 19 ÎÎ Telefoni: Karjalan kanšallini musejo. Kerran 40 vuotta šitten š u a t e n Neuvoštokanšalaisien 1970-luvun t o i n i a r k i p y h ä pä i v ä arkielämäštä kertovašša näyttelyššä musejoesinehie, 1970-luvun dokumenttija ta valokuvija musejon ta yksityisistä kokoelmista ÎÎ Adressi: Lenininaukijo, 1 ÎÎ Telefoni: Kaččokkua «Omin silmin» nellänpiän, 11. talvikuudu, 9.00 aigua Rossija-Karelija -kanualal Ô Ô «Kristinuskon ABC. Adventti». Vedäjänny pastoru Pentti Smeds. Suomen kielel, tekstukiännös ven an kielel. ÔÔ «Iisus». Fil man pohjannu on Jevangelii Lukan mugah. Karjalan kielel. Loppuoza. Ô Ô Soittau Trio Markku Lepistö. Ô Ô Kotosalla. Lihakiäresyömine. Suomen kielel. Programmas voi olla muutostu. Kiirehtä poštale! Hyvät Oman Muan lugijat, mustakkua tilata lehti tulien 2015 vuvven enzimäzele puoliškole. - Poštan kauti kodih 375,60 rubl ua. - Poštan kauti poštal otetunnu 354,90 rubl ua - Toimitukses 170 rubl ua puolekse vuottu, 310 rubl ua vuvvekse - Lehten pdf-versii 190 rubl ua puolekse vuottu, 340 rubl ua vuvvekse - Lehten pdf-versii ulgomuale 20 euruo Tiluajien dekuadu! Talvikuun päivinny poštal suau tilata Oman Muan vähästy huogehembal hinnal lehten tilavus puolekse vuvvekse rubieu maksamah 354,84 rubl ua. Aktsii! Rajantagazet karjalazet, Rastavan pruazniekoinnu aigah Oman Muan pdf-versii rubieu maksamah 17 euruo. Kiirehtäkkiä tiluamah! Lehti voibi tilata Periodikan saital da Karjalan Sivistysseuran kauti. Periodikan saitu: Karjalan Sivistysseuran adressi: toimisto@karjalansivistysseura.fi Kačo Omua Muadu internetas:»»hyvittelemmö! Oman Muan alallistu kirjuttajua da lugijua, anukselastu Nikolai Zaitsevua hyvittelemmö roindupäiväl! Tervehytty sinule, pitkiä igiä, perehsobuu! Uuttu kerdomustu dai runuo! Omamualazet Magniettua karjalakse Magnietat ollah hyvä lahju hos kuduale pruazniekale. Uuzii magniettoi karjalan kielel päčinke da Väinämözenke suau ostua Oman Muan toimitukses. Čomazii niilöih on piirustannuh taidoilii Anastasija Trifanova. Adressi: Petroskoi, Titovan piha, 3, pertit 102, 109 Ližiä tieduo telefonas »»Siänennustus Petroskoi Anuksenlinnu Priäžy Koštamuš Kalevala Louhi yö päivy yö päivy yö päivy yö päivy yö päivy yö päivy 11 / / / / / / / On otettu: Peruštajat: Oma Mua Karjalan rahvahan lehti Peruššettu kešäkuušša 1990 Karjalan tašavallan Lakijenhyväkšymiskokouš, Karjalan tašavallan hallituš, Karjalan Rahvahan Liitto ta kuštantamo Periodika Piätoimittaja Natalja Anatoljevna Sinitskaja Julkaisijan ta toimitukšen ošoite: Titovinkatu 3, Petroskoi, Karjalan tašavalta ÎÎ Tel: (814-2) , ÎÎ omamua@mail.ru Internet: Julkaisija: ÎÎ Karjalan tašavallan autonomini laitoš Periodika-kuštantamo ÎÎ Painettu Verso-kirjapainošša, , Petroskoi, Varkaukšen rantakatu, 1a ÎÎ Lehen on rekisteröinyn Venäjän Federatijon Kirjapainoalan komitietta ÎÎ Rekisterinumero Indeksi ÎÎ Allakirjutettu painettavakši čuasu ÎÎ Painoš 500 ÎÎ Tilauš 921 ÎÎ Hinta 20 rpl Redizaini Fenomen-mediajoukko (Piiteri)

Tämä vuosi on Uhut-šeura istorijassa juhlavuosi pakkaiskuušša 2000 šeura rekisteröitih iččenäisekši kanšalaisjärještökši.

Tämä vuosi on Uhut-šeura istorijassa juhlavuosi pakkaiskuušša 2000 šeura rekisteröitih iččenäisekši kanšalaisjärještökši. Tämä vuosi on Uhut-šeura istorijassa juhlavuosi pakkaiskuušša 2000 šeura rekisteröitih iččenäisekši kanšalaisjärještökši. Vain još laškie vuuvvet ihan alušta šuati, niin voi juhlie šeuran 25-vuotispäivyäki,

Lisätiedot

Mennyön vuvven parahat kniigat

Mennyön vuvven parahat kniigat K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 15 (1155) Sulakuun 24. päivy 2013 ÔÔ Oman kielen akkiloiččijat s. 2 Sulakuun 20. päivänny on karjalan da vepsän kirjukielen päivy. Sidä vaste Petroskoin valdivonyliopistos

Lisätiedot

Kierdomal l u viettih Vieljärven kyläh

Kierdomal l u viettih Vieljärven kyläh K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 41 (1181) Ligakuun 23. päivy 2013 ÔÔ Älgiä andakkua tuldu, agu syttyy. s. 2 ÔÔ Nigo mahtuo, nigo tahtuo s. 3 ÔÔ Kieleh opastumine tulou syväimes s. 4 ÔÔ Konzu

Lisätiedot

Modernu & perindö»» Kantelen uvven eksperimentuprogramman tarkoitus on kiinnostuttua nuorižuo kanzallizeh muuzikkah da kul tuurah.

Modernu & perindö»» Kantelen uvven eksperimentuprogramman tarkoitus on kiinnostuttua nuorižuo kanzallizeh muuzikkah da kul tuurah. K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 48 (1188) Talvikuun 11. päivy 2013 ÔÔ Pilkovundu meijät hävittäy s. 2 Hyvä olis, ku uvves Omas Muas suas siännöllizesti lugie suvikarjalastu, tverinkarjalastu

Lisätiedot

Oma Mua. 19 (1209) Kolmaspäivy Serota 21.05.2014. ÔÔ Yö musejokylyššä S. 7

Oma Mua. 19 (1209) Kolmaspäivy Serota 21.05.2014. ÔÔ Yö musejokylyššä S. 7 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 19 (1209) Kolmaspäivy Serota 21.05.2014 Ô Ô S. 4-5 Midä? Konzu? Kus? Kanzallizien kul tuuroin keskukses karjalan kielen kursiloin salbajazet oldih mennyt

Lisätiedot

45 (1185) Kylmykuun 20. päivy 2013. kylän kulttuurikeškuš s. 5

45 (1185) Kylmykuun 20. päivy 2013. kylän kulttuurikeškuš s. 5 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 45 (1185) Kylmykuun 20. päivy 2013 ÔÔ Suuri eloksenruado kielen hyväkse s. 2 Karjalan Kielen Seura andoi 11. kylmykuudu Helsingis Edvard Ahtian mugah nimitetyn

Lisätiedot

02 (1192) Kolmaspäivy Serota 22.01.2014. s.6

02 (1192) Kolmaspäivy Serota 22.01.2014. s.6 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 02 (1192) Kolmaspäivy Serota 22.01.2014 ÔÔ Uutisie Pohjosen rannoilta s.2 ÔÔ Vanhat paikannimet tutukši s.4 ÔÔ s.6 Hyvä pruazniekku ÔÔ Opastusaigu on kaikes paras

Lisätiedot

Oma Mua. 22 (1212) Kolmaspäivy Serota 11.06.2014. Terveh tulgua Kondupohjan piirih

Oma Mua. 22 (1212) Kolmaspäivy Serota 11.06.2014. Terveh tulgua Kondupohjan piirih Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 22 (1212) Kolmaspäivy Serota 11.06.2014 ÔÔ Luojien ta kaunehuon talo s. 8 ÔÔ DNA testauš šukututkimukšen apuna s. 5 ÔÔ Pag i na s a r g ipä i väine s.

Lisätiedot

37 (1177) Syvyskuun 25. päivy 2013. ÔÔ Tervata yhty venehty s. 4

37 (1177) Syvyskuun 25. päivy 2013. ÔÔ Tervata yhty venehty s. 4 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 37 (1177) Syvyskuun 25. päivy 2013 ÔÔ Duumaija tuliedu ruaduo s. 2 ÔÔ Tervata yhty venehty s. 4 ÔÔ Ruado libuu s. 5 ÔÔ Pidäy tahtuo eliä hyväl mielel s. 6 Karjalazien

Lisätiedot

18 (1158) Oraskuun 15. päivy 2013

18 (1158) Oraskuun 15. päivy 2013 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 18 (1158) Oraskuun 15. päivy 2013 ÔÔ Opastuo pidäy nuorete s. 3 Marjane-lapsien päivykoin kazvattiiloi mondu vuottu harjaitti karjalan kieleh Alisa Petrovna Gubareva.

Lisätiedot

ÔÔ Olis kalua, leibiä rodieu s. 6. ÔÔ Hiän löysi šuomen šuvun kojin s. 3. muzeih s. 5. myö elämmö s. 5. 46 (1186) Kylmykuun 27.

ÔÔ Olis kalua, leibiä rodieu s. 6. ÔÔ Hiän löysi šuomen šuvun kojin s. 3. muzeih s. 5. myö elämmö s. 5. 46 (1186) Kylmykuun 27. K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 46 (1186) Kylmykuun 27. päivy 2013 ÔÔ Hiän löysi šuomen šuvun kojin s. 3 Talvikuussa täyttyy 200 vuotta Matias Castrénin šyntymäštä. Šuomen kielen ta šuomelais-ugrilaisien

Lisätiedot

Oma Mua. 13 (1203) Kolmaspäivy Serota 09.04.2014. ÔÔ Brendojevan jälgeläzet s.4 5

Oma Mua. 13 (1203) Kolmaspäivy Serota 09.04.2014. ÔÔ Brendojevan jälgeläzet s.4 5 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 13 (1203) Kolmaspäivy Serota 09.04.2014 ÔÔ Kielioppi kynnyksenny s.3 Petroskoil jo kaheksattutostu kerdua piettih Karjalan, vepsän da suomen kielen kilbua,

Lisätiedot

Oma Mua. 24(1214) Kolmaspäivy Serota 25.06.2014. ÔÔ Ikä elyä, aika muistua s. 6

Oma Mua. 24(1214) Kolmaspäivy Serota 25.06.2014. ÔÔ Ikä elyä, aika muistua s. 6 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i Kolmaspäivy Serota 25.06.2014 ÔÔ Levendiä sanasto, kehittiä kaunehkirjutusmalli s. 3 Mennyt nedälil Periodika-julguamon seinih kerryttih karjalan da vepsän

Lisätiedot

Oma koti on kaiken alku

Oma koti on kaiken alku yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 10 (362) 22. ORAŠKUUTA, 2013 2 Karjalaisien onnistu šäilyttyä omaperäisyyvven 4 Olen ylpie koko elämäštäni 6 Kuoroja

Lisätiedot

Oma Mua. Kyykkyä pelattih Priäžän kyläššä»»enšimmäistä kertua Priäžäššä piettih šuuri kyykkäkilpailu. Sivu 2.

Oma Mua. Kyykkyä pelattih Priäžän kyläššä»»enšimmäistä kertua Priäžäššä piettih šuuri kyykkäkilpailu. Sivu 2. Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 17 (1207) Kolmaspäivy Serota 07.05.2014 ÔÔ Elä ainos, Joguine s. 4 Kotkatjärven Joguine-pajojoukko täytti kaksikymmenviizi vuottu. Tälle merkipäiväle omistettu

Lisätiedot

TIIJOITUS VUVVEN 2017 KUNNALLISVALLIČENDOIH NÄH

TIIJOITUS VUVVEN 2017 KUNNALLISVALLIČENDOIH NÄH TIIJOITUS VUVVEN 2017 KUNNALLISVALLIČENDOIH NÄH Suomi jagavuu kundih, kudamil konstitutsien mugah on autonoumii. Kunnat ollah vastuollizet monis kunnan eläjii koskijois dielois. Kunnan korgevin piättäi

Lisätiedot

Vuokkiniemen koulu on kylän kulttuurikeškuš

Vuokkiniemen koulu on kylän kulttuurikeškuš yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 21 (373) 13. PIMIEKUUTA, 2013 3 Laučat-illačušša laučoilla ei issuttu 4 Pelaštua kieli šammumašta 6 Karjalan uuši

Lisätiedot

Karjalazien VIII Kerähmö Petroskoi Veškelys, 4-5.3.2016. Terveh, arvokkahat Kerähmön rahvas!

Karjalazien VIII Kerähmö Petroskoi Veškelys, 4-5.3.2016. Terveh, arvokkahat Kerähmön rahvas! Karjalazien VIII Kerähmö Petroskoi Veškelys, 4-5.3.2016 Karjalan tazavallan karjalazien kielelline da yhteskunnalline aktivižus. Opastus da kul`tuuru kanzallizen kehityksen piälimizii azieloi. Natalja

Lisätiedot

Karjalaisien istorijua ta elämän tapoja

Karjalaisien istorijua ta elämän tapoja yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 24 (376) 25. TALVIKUUTA, 2013 2 Karjalaiset olemma: šie ta mie 3 Kyykkyä ympäri vuuvven 4 Hänen runoissa on karjalaisien

Lisätiedot

Niin viisumin hinta kašvau

Niin viisumin hinta kašvau yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 32 (347) 10. ŠAJEKUUTA, 2012 2 Teatterin juhlavuosi 3 Čičiliuškulaiset Aunukšen šeuvuilla 4 Pistojärven ikkunoissa

Lisätiedot

19 (1159) Oraskuun 22. päivy 2013. Kävy omamua.ru

19 (1159) Oraskuun 22. päivy 2013. Kävy omamua.ru K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 19 (1159) Oraskuun 22. päivy 2013 ÔÔ Kuadunuzii vezii stauččah et keriä s. 3 Karjalan da vepsän kielen laitos da suomen kielen laitos yhtistettih yhteh laitokseh.

Lisätiedot

Viena da liygi: erikseh vai yhteh

Viena da liygi: erikseh vai yhteh K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 30 (1170) Elokuun 7. päivy 2013 ÔÔ Karjalan eläjät tahtotah, ku salvattas kai eläinpuustot s. 2 Kolme kondiedu -zookompleksas tapahtunnuh ozattomus huolestutti

Lisätiedot

Oma Mua. 09 (1199) Kolmaspäivy Serota 12.03.2014. ÔÔ Unohtumatoin kokemuš s. 9. Venäjällä volont oriliikeh šai alun 1980-luvun lopušša.

Oma Mua. 09 (1199) Kolmaspäivy Serota 12.03.2014. ÔÔ Unohtumatoin kokemuš s. 9. Venäjällä volont oriliikeh šai alun 1980-luvun lopušša. Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 09 (1199) Kolmaspäivy Serota 12.03.2014 ÔÔ Arvatut kirjutekset s. 3 Enzimäzen vuozisuan XVII aigazen karjal-ven a sanakirjan luadijannu oli Afonan arhimadrittu

Lisätiedot

Nuoret kačotah huomispäiväh

Nuoret kačotah huomispäiväh yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 3 (355) 13. TUISKUKUUTA, 2013 2 Mitä myö jätämmä muajilmah 3 Yhteistyö antau toivuo hyväh 4 Joikujen kaunis muajilma

Lisätiedot

Oma Mua. ÔÔ Ruado menöy s. 10. ÔÔ Taitaja šoittaja ta monipuolini ihmini s. 7. ÔÔ Kniigua liženi, ga opastujua väheni s. 2.

Oma Mua. ÔÔ Ruado menöy s. 10. ÔÔ Taitaja šoittaja ta monipuolini ihmini s. 7. ÔÔ Kniigua liženi, ga opastujua väheni s. 2. Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 05 (1195) Kolmaspäivy Serota 12.05.2014 ÔÔ Kniigua liženi, ga opastujua väheni s. 2 Petroskoin administratsien opastusozaston voimil oli pietty lapsien

Lisätiedot

12 (1152) Sulakuun 3. päivy 2013

12 (1152) Sulakuun 3. päivy 2013 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 12 (1152) Sulakuun 3. päivy 2013 ÔÔ Kielen kehittäjät projektat suajah kannatustu s. 2 Kanzallizen poliitiekan ministerstvu ilmoitti projektoin kilvan tuloksii.

Lisätiedot

Oma Mua. 03 (1193) Kolmaspäivy Serota 29.01.2014. ajatuštakana kaupunkin luovuttamisešta s. 5

Oma Mua. 03 (1193) Kolmaspäivy Serota 29.01.2014. ajatuštakana kaupunkin luovuttamisešta s. 5 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 03 (1193) Kolmaspäivy Serota 29.01.2014 ÔÔ Valjakot kilpailtih Petroskoissa s. 3 Sammon muata myöte -valjakkokilpailut piettih Karjalan piäkaupunkissa

Lisätiedot

7 Hiihtourheilušta tuli elämäntyö

7 Hiihtourheilušta tuli elämäntyö yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 8 (360) 24. šulakuuta, 2013 2 Vienan karjalan kieliopin uuši versijo 4 Laulan tätä lauluo Kalevalan mualla 7 Hiihtourheilušta

Lisätiedot

Urheilun ta tervehyön vuosi

Urheilun ta tervehyön vuosi yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 28 (343) 8. ELOKUUTA, 2012 3 Tähtisien kakšosien karjalaiset tiet 4 Jäkälän mallija kupolilta 5 Kaikista makein ošašto

Lisätiedot

Merkkipäivä: Kalevalan piiri täytti 85 vuotta. Kalevalan piirin istorija

Merkkipäivä: Kalevalan piiri täytti 85 vuotta. Kalevalan piirin istorija yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 31 (346) 26. šyyškuuta, 2012 2 Tutuštumini karjalaisien muinaismuajilmah 4 Kalevalan kaunis ta ihana šeutu 6 Tekstiilin

Lisätiedot

Nelidov Kižin johtajakši

Nelidov Kižin johtajakši yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 2 (354) 30. PAKKAISKUUTA, 2013 2 Jyškyjärven kylän ylpeyš 3 Kiinnoššuš koiravaljakkokilpailuih kašvau 4 Oššokšilla

Lisätiedot

Perintehellini talouš. 3 Kyykkäkilpailut. 4 Karjalan kielen kakši murrehta yhteh. 6 Tervehen elämän tavat. 7 Opaššu švuuvvet.

Perintehellini talouš. 3 Kyykkäkilpailut. 4 Karjalan kielen kakši murrehta yhteh. 6 Tervehen elämän tavat. 7 Opaššu švuuvvet. yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 20 (372) 23. ŠAJEKUUTA, 2013 3 Kyykkäkilpailut 4 Karjalan kielen kakši murrehta yhteh 6 Tervehen elämän tavat 7 Opaššu

Lisätiedot

2 Uušie šuunnitelmie. 3 Hämäräštä päivänvaloh. 4 Miun lapšuuvven Rantakatu. 6 Kum totem tuli Karjalah. 7 Boršči ta terveyšmuta FOTO 9

2 Uušie šuunnitelmie. 3 Hämäräštä päivänvaloh. 4 Miun lapšuuvven Rantakatu. 6 Kum totem tuli Karjalah. 7 Boršči ta terveyšmuta FOTO 9 yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 18 (370) 25. ŠyyŠKUUTA, 2013 2 Uušie šuunnitelmie 3 Hämäräštä päivänvaloh 4 Miun lapšuuvven Rantakatu 6 Kum totem

Lisätiedot

Karjalan piämieš Aleksandr Hudilainen ta Periodikan johtaja Lidija Rämenen. KuvaT: Julija Veselova. Tärkie ruato

Karjalan piämieš Aleksandr Hudilainen ta Periodikan johtaja Lidija Rämenen. KuvaT: Julija Veselova. Tärkie ruato yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 1 (353) 16. PAKKAISKUUTA, 2013 2 Karjalua leikkiessä 3 Ihmisien tervehyön hyväkši 4 Uuši tovellisuuš 5 Vuuvven kaunehin

Lisätiedot

Oma Mua. 48 (1238) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Rakaš puoliso Viena ta armaš lapši Vepšänmua s.5

Oma Mua. 48 (1238) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Rakaš puoliso Viena ta armaš lapši Vepšänmua s.5 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 48 (1238) Kolmaspäivy Serota 17.12.2014 ÔÔ Pereheššä on elämän tarkotuš s.3 Tänä vuotena heti kakši perehtä Kalevalan piiristä tultih jokavuotisen Priznanije-palkinnon

Lisätiedot

Tašavalta: Vuosi 2013 on ilmotettu Karjalan kielen vuuvvekši

Tašavalta: Vuosi 2013 on ilmotettu Karjalan kielen vuuvvekši yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 37 (352) 26. TalviKUUTA, 2012 2 Kielen kehityššuuntua ennuštaen 3 Uuši näkökulma perehen arkielämäštä 4 Tuttu ta

Lisätiedot

Oma Mua. 10 (1200) Kolmaspäivy Serota 19.03.2014. ÔÔ Mitä šäilyy kirjan kanšiloissa? s. 4

Oma Mua. 10 (1200) Kolmaspäivy Serota 19.03.2014. ÔÔ Mitä šäilyy kirjan kanšiloissa? s. 4 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 10 (1200) Kolmaspäivy Serota 19.03.2014 s. 2 ÔÔ Leuto šiä ei ollun eštienä V kanšainväliset koiravaljakkokilpailut piettih Kalevalašša. Netälin ajakši

Lisätiedot

Oma Mua. 20 (1210) Kolmaspäivy Serota 28.05.2014. kannatušta rajan takuata s. 6. johtaja s. 7

Oma Mua. 20 (1210) Kolmaspäivy Serota 28.05.2014. kannatušta rajan takuata s. 6. johtaja s. 7 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 20 (1210) Kolmaspäivy Serota 28.05.2014 ÔÔ Hätken vuotettu kirju s. 3 Vastevai ilmah piässyöh Vladimir Brendojevan kirjah on kerätty runolijan kai runot

Lisätiedot

Kilpailu kyläläisillä

Kilpailu kyläläisillä yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 15 (367) 14. ELOKUUTA, 2013 2 Kinnermäjen pruasniekka 3 Istorijašša ei voi olla valkeita šivuja 4 5 Luonnon kešellä

Lisätiedot

Oma Mua. ÔÔ Kielen ta kulttuurin šäilyttämini tutkijien kannalta s. 4. ÔÔ Šanašta šana tulou s. 5

Oma Mua. ÔÔ Kielen ta kulttuurin šäilyttämini tutkijien kannalta s. 4. ÔÔ Šanašta šana tulou s. 5 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 25 (1215) Kolmaspäivy Serota 02.07.2014 ÔÔ Kielen ta kulttuurin šäilyttämini tutkijien kannalta s. 4 V Yleisvenäläiseh šuomelais-ugrilaisien Konfe renš

Lisätiedot

50 (1190) Talvikuun 25. päivy tapahtumat karjalazien elokses vuvvennu 2013 s. 5

50 (1190) Talvikuun 25. päivy tapahtumat karjalazien elokses vuvvennu 2013 s. 5 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 50 (1190) Talvikuun 25. päivy 2013 ÔÔ Karjalaine Volkov sai korgien arvonimen s. 2 Vuvven 2013 Ristikanzakse on sanottu Aleksandr Volkov, runoilii, Ven an Kirjuttajien

Lisätiedot

KARJALAN KIELI ŠUOMEŠŠA

KARJALAN KIELI ŠUOMEŠŠA Studies in European Language Diversity 27.4 KARJALAN KIELI ŠUOMEŠŠA ELDIA-projektin tulokšie Anneli SARHIMAA Lyhennykšen šuomenkieliseštä raportista vienakši kiänti Valentina KARAKINA Mainz Wien Helsinki

Lisätiedot

Oma Mua. Karjalaini pirtti Piäjärveššä. Pane tallele Oma Mua

Oma Mua. Karjalaini pirtti Piäjärveššä. Pane tallele Oma Mua Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 05 (1245) Kolmaspäivy Serota 11.02.2015 Pane tallele Oma Mua Hyvät lugijat! Mustoitammo teile, ku omamua.ru -saitalpäi voibi panna tallele lehten ilmaine

Lisätiedot

Hiihtolatuo myöten tulevaisuutta kohti

Hiihtolatuo myöten tulevaisuutta kohti yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 22 (373) 27. PIMIEKUUTA, 2013 3 Lapšet esitetäh karjalaisie starinoja 4 Kielen šäilyttämisen hyväkši 5 Innoššuš oli

Lisätiedot

16 (1156) Oraskuun 1. päivy 2013

16 (1156) Oraskuun 1. päivy 2013 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 16 (1156) Oraskuun 1. päivy 2013 ÔÔ Kielioppi mollembil puolil rajua opastujile s. 2 Suomes on piästetty ilmah Pekka Zaikovan uuzi Vienankarjalan kielioppi. Uvves

Lisätiedot

04 (1144) Tuhukuun 6. päivy ÔÔ Midä vuotan vuvves s. 3

04 (1144) Tuhukuun 6. päivy ÔÔ Midä vuotan vuvves s. 3 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 04 (1144) Tuhukuun 6. päivy 2013 ÔÔ Kehityksen algu. s. 2 Meijän tazavallas Mägriän žiivatoin kazvatussouhozu kuuluu parahien muatalovuslaitoksien joukkoh. Pakkaskuul

Lisätiedot

Oma Mua. 08 (1198) Kolmaspäivy Serota Karjalan Kanzallizen teatran ozuttelijua Vieno Kettustu näimmö Luadoga-fil man epizouduroulis.

Oma Mua. 08 (1198) Kolmaspäivy Serota Karjalan Kanzallizen teatran ozuttelijua Vieno Kettustu näimmö Luadoga-fil man epizouduroulis. Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 08 (1198) Kolmaspäivy Serota 05.03.2014 ÔÔ Vienalaisen runonlaulun viimeni okša s. 4 Kalevalan päivän juhla Kuhmošša oli omissettu Uuvven Kalevalan 165-

Lisätiedot

Oma Mua. 01 (1341) Kolmaspäivy Serota Vähembistökielien elavuttamine ei ole pessimistoin ruado s.4

Oma Mua. 01 (1341) Kolmaspäivy Serota Vähembistökielien elavuttamine ei ole pessimistoin ruado s.4 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 01 (1341) Kolmaspäivy Serota 11.01.2017 ÔÔ Karjalan kieldy tihieh -kilpailu piätty š.3 Vieljärven Karjalan Kielen Koissa ilmotettih Melliččy-šiätijön Karjalan

Lisätiedot

Oma Mua. 20 (1260) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Uuši peli paraš lahja kalevalalaisilla. s. 7

Oma Mua. 20 (1260) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Uuši peli paraš lahja kalevalalaisilla. s. 7 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 20 (1260) Kolmaspäivy Serota 27.05.2015 s. 2 ÔÔ Kyykkä kouluh. Priäžäššä piettih kyykkä-seminari, minne ku čut tih koulujen opaštajat Karjalan kanšallispiirilöistä

Lisätiedot

Oma Mua. ÔÔ Mistä kanšanpuku kertou? s.3. ÔÔ Čičiliuškun kymmenvuodizet šeikkailut s (1254) Kolmaspäivy Serota

Oma Mua. ÔÔ Mistä kanšanpuku kertou? s.3. ÔÔ Čičiliuškun kymmenvuodizet šeikkailut s (1254) Kolmaspäivy Serota Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 14 (1254) Kolmaspäivy Serota 15.04.2015 ÔÔ Mistä kanšanpuku kertou? s.3 Petroskoissa järješšetyn kanšainvälisen seminarin ošanottajat tutkittih inkeriläisen

Lisätiedot

Oma Mua. ÔÔ Kaupunki karjalaisittain s.4. ÔÔ Pitkän taibalehen enziaskelet s.7. tunnon kera s (1263) Kolmaspäivy Serota

Oma Mua. ÔÔ Kaupunki karjalaisittain s.4. ÔÔ Pitkän taibalehen enziaskelet s.7. tunnon kera s (1263) Kolmaspäivy Serota Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i Kolmaspäivy Serota 17.06.2015 ÔÔ Kaupunki karjalaisittain s.4 Karjalan Rahvahan Liitto rupesi toteuttamah uutta Kaupunki karjalaisittain -projektie. Projekti

Lisätiedot

Urheilu: Kanšainväliset koiravaljakkokilpailut startattih viime pyhinä Kalevalašša. 2 Kanteletar kulttuuripäivien. huippuna. 3 Kalevalan päivät.

Urheilu: Kanšainväliset koiravaljakkokilpailut startattih viime pyhinä Kalevalašša. 2 Kanteletar kulttuuripäivien. huippuna. 3 Kalevalan päivät. yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 5 (357) 13. KEVÄTKUUTA, 2013 2 Kanteletar kulttuuripäivien huippuna 3 Kalevalan päivät. 4 Emmä hävie, kun ollemma

Lisätiedot

Oma Mua. 46 (1236) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Karjalan kielen näyttehet istorijallis-etnografisien tutkimukšien lähtienä s.

Oma Mua. 46 (1236) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Karjalan kielen näyttehet istorijallis-etnografisien tutkimukšien lähtienä s. Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 46 (1236) Kolmaspäivy Serota 3.12.2014 ÔÔ Sel ktas vedes kala kokib s.4 Moine nimi vepsäläzet aktivistat pandih omale kolmandele fil male vepsäläzien elokseh

Lisätiedot

43 (1183) Kylmykuun 6. päivy vuozipäiväkse s. 3

43 (1183) Kylmykuun 6. päivy vuozipäiväkse s. 3 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 43 (1183) Kylmykuun 6. päivy 2013 s. 3 ÔÔ Igä elä, igä opastu Opastajien jatkoopastuksen instituutas pietäh tiedokonehkursit eläkkehel olijoile rahvahile. ÔÔ Komsomolan

Lisätiedot

07 (1147) Tuhukuun 27. päivy 2013

07 (1147) Tuhukuun 27. päivy 2013 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 07 (1147) Tuhukuun 27. päivy 2013 ÔÔ Karjalazen Sanan roindupäivy s. 4 Vuvvennu 1998, 21. tuhukuudu Petroskoil Kirjuttajen pertis Puškinskaja pihal kerävyttih

Lisätiedot

Oma Mua. ÔÔ Nuoret partisaanit S. 10. ÔÔ Santra innošti lauluilla ta starinoilla S. 3. ÔÔ Sanakniigat Internetan kauti S. 9.

Oma Mua. ÔÔ Nuoret partisaanit S. 10. ÔÔ Santra innošti lauluilla ta starinoilla S. 3. ÔÔ Sanakniigat Internetan kauti S. 9. Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 18 (1208) Kolmaspäivy Serota 14.05.2014 ÔÔ Santra innošti lauluilla ta starinoilla S. 3 Tunnetun vienalaisen runonlaulajan ta starinojenkertojan Santra

Lisätiedot

Oma Mua. Oma Sampo-melliččy

Oma Mua. Oma Sampo-melliččy Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 07 (1197) Kolmaspäivy Serota 26.02.2014 s. 2 ÔÔ Meidy tavata ei! Kodikižois Sočis Ven an joukko oli paras. Myö voitimmo ei-virrallizes joukkokilvas. Ven

Lisätiedot

Karjalazien huolii. ÔÔ Tämän päivän muamankieli s. 2. ÔÔ Uuttu da endisty ystäviä Ropivos s. 3. Võruspäi Vieljärvele

Karjalazien huolii. ÔÔ Tämän päivän muamankieli s. 2. ÔÔ Uuttu da endisty ystäviä Ropivos s. 3. Võruspäi Vieljärvele K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 49 (1189) Talvikuun 18. päivy 2013 ÔÔ Tämän päivän muamankieli s. 2 Karjalan kielen opastajat tuaste kerryttih yhteh pagizemah karjalan kielen tilas konferensies

Lisätiedot

Oma Mua. ÔÔ Konša šyväimeššä s. 10. ÔÔ Ypäyššuo rauhotuš alovehekši s. 6. ÔÔ Tulieh Kongressah s eläy rakkahuš. valmistujes

Oma Mua. ÔÔ Konša šyväimeššä s. 10. ÔÔ Ypäyššuo rauhotuš alovehekši s. 6. ÔÔ Tulieh Kongressah s eläy rakkahuš. valmistujes Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 35 (1225) Kolmaspäivy Serota 10.09.2014 ÔÔ Tulieh Kongressah s. 2 3 valmistujes Suomelas-ugrilazien rahvahien kongresoin välisty konferensiedu piettih

Lisätiedot

Oma Mua. 15 (1255) Kolmaspäivy Serota

Oma Mua. 15 (1255) Kolmaspäivy Serota Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i Kolmaspäivy Serota 22.04.2015 ÔÔ Kerähmön kynnykšellä s. 5 Karjalaisešša kyläššä valmistauvutah VIII karjalaisien kerähmöh. Šulakuun alušša Šuojärven piirin

Lisätiedot

Oma Mua. 06 (1196) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Olimpialaispäivät karjalaisissa kylissä s. 6. Pienet olimpialaiskisat piettih Jyškyjärven,

Oma Mua. 06 (1196) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Olimpialaispäivät karjalaisissa kylissä s. 6. Pienet olimpialaiskisat piettih Jyškyjärven, Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 06 (1196) Kolmaspäivy Serota 19.02.2014 ÔÔ Tulolaine kieliniekku s. 3 ÔÔ Karjalazii puolistamas 25 vuottu s. 4 ÔÔ Olimpialaispäivät karjalaisissa kylissä

Lisätiedot

40 (1180) Ligakuun 16. päivy 2013

40 (1180) Ligakuun 16. päivy 2013 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 40 (1180) Ligakuun 16. päivy 2013 ÔÔ Piäkaupunkissa pilkotah, kylih laššut lennetäh. s. 4 Min päivän elät, šen kummua kuulet näin šanois vanha karjalaini, konša

Lisätiedot

Oma Mua. 2 (1242) Kolmaspäivy Serota Uuzi kniigu lapsile. s.5

Oma Mua. 2 (1242) Kolmaspäivy Serota Uuzi kniigu lapsile. s.5 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 2 (1242) Kolmaspäivy Serota 21.01.2015 ÔÔ Radikalizman vai demokruatien čotil? s.4 Karjalas on nouzemas jällečel kyzymys karjalan kielen stuatusan suandah

Lisätiedot

Oma Mua. ÔÔ Uušie muotoja kulttuuriperinnön šäilyttämiseššä s. 7. enšimmäini kulta s. 9. pitky taival s (1201) Kolmaspäivy Serota

Oma Mua. ÔÔ Uušie muotoja kulttuuriperinnön šäilyttämiseššä s. 7. enšimmäini kulta s. 9. pitky taival s (1201) Kolmaspäivy Serota Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 11 (1201) Kolmaspäivy Serota 26.03.2014 ÔÔ Tveriläzet kerävyttih Helsinkis s. 2 Mennyt nedälil Helsinkis Kodimaizien kielien keskuksen Kotuszualas piettih

Lisätiedot

Oma Mua. 46 (1386) Kolmaspäivy Serota

Oma Mua. 46 (1386) Kolmaspäivy Serota Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 46 (1386) Kolmaspäivy Serota 29.11.2017 ÔÔ Kalevala piirrošfilminä Š. 3 Tatjana Torvinen. Karjalan 100-vuotispäivän kynnykšel lä ruvetah luatimah piir

Lisätiedot

Oma Mua. 31 (1221) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Troičanšuari on pyhä paikka Tunguol l a s. 4

Oma Mua. 31 (1221) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Troičanšuari on pyhä paikka Tunguol l a s. 4 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 31 (1221) Kolmaspäivy Serota 13.08.2014 ÔÔ Šielä linnut ei lauleta s. 3 Vuuvvešta 1999 alkuan joka vuosi 5. elo kuuta Karhumäjen piirin Sandarmoh-pai kašša

Lisätiedot

Pyhät da arret yksih kanzih

Pyhät da arret yksih kanzih черный K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 02 (1040) Pakkaskuun 19. päivy 2011 ÔÔ Joga ruadoh on neruo s. 3 ÔÔ Pajo hengen hoivendau s. 4 ÔÔ Juurettah ni kargei heinäine ei kazva s. 5 Synnynmuanaigua

Lisätiedot

Oma Mua. 12 (1202) Kolmaspäivy Serota Kuuma kešäkuu 1944

Oma Mua. 12 (1202) Kolmaspäivy Serota Kuuma kešäkuu 1944 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 12 (1202) Kolmaspäivy Serota 02.04.2014 ÔÔ Suomelas-ugrilazet kerävytäh Petroskoil syvyskuus s. 3 Vuvvennu 2012 Vengries pietyl VI Kogo muailman Suomelas-ugrilazien

Lisätiedot

Oma Mua. 02 (1342) Kolmaspäivy Serota lyydin pagin. Koval čukas.

Oma Mua. 02 (1342) Kolmaspäivy Serota lyydin pagin. Koval čukas. Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 02 (1342) Kolmaspäivy Serota 18.01.2017 ÔÔ Karjalan kielen šanelu -aktijo noušou uuvvella tašolla Š. 3 Tavan mukah, Karjalan Rahvahan Liiton järještämyä

Lisätiedot

Oma Mua. Karjalan tašavalta täytti 95 vuotta. Ô Ruočis olles käygiä Skansenah. 22 (1262) Kolmaspäivy Serota

Oma Mua. Karjalan tašavalta täytti 95 vuotta. Ô Ruočis olles käygiä Skansenah. 22 (1262) Kolmaspäivy Serota Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 22 (1262) Kolmaspäivy Serota 10.06.2015 s. 2 ÔÔ Karjalan tašavalta täytti 95 vuotta Ô Ruočis olles käygiä Skansenah Jo kolmatta vuotta Karjalan eläjät

Lisätiedot

Oma Mua. Šuomelaisen kulttuurin marafoni

Oma Mua. Šuomelaisen kulttuurin marafoni Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 43 (1333) Kolmaspäivy Serota 09.11.2016 Punasešta Uhtuošta Kalevalan Uutisih š.4 Punainen Uhtua, Kalevalan Bolševikki, Kalevalan Kommunisti ta Novosti

Lisätiedot

Oma Mua. 4 (1244) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Joga tansi panou nagroh s.7

Oma Mua. 4 (1244) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Joga tansi panou nagroh s.7 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 4 (1244) Kolmaspäivy Serota 04.02.2015 ÔÔ Kalevala. Uuši kačahuš eepossah s.5 Karjalan taitehmusejošša avautu näyttely Kalevala. Uuši näky, kumpani on

Lisätiedot

Oma Mua. 36 (1226) Kolmaspäivy Serota

Oma Mua. 36 (1226) Kolmaspäivy Serota Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 36 (1226) Kolmaspäivy Serota 17.09.2014 ÔÔ Hos pieni, ga pippurinjyväine s. 3 Opastumah karjalan da vepsän kieldy tänävuon Petroskoin valdivonyliopistoh

Lisätiedot

4 Kieli parembi tartuu paistes

4 Kieli parembi tartuu paistes yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 14 (366) 24. HEINÄKUUTA, 2013 3 Kyläpruasniekka toi äijän ilomieltä 4 Kieli parembi tartuu paistes 7 Mouttoripyörä

Lisätiedot

Oma Mua. 29 (1219) Kolmaspäivy Serota

Oma Mua. 29 (1219) Kolmaspäivy Serota Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 29 (1219) Kolmaspäivy Serota 30.07.2014 ÔÔ Kantele kuului Kuujärves s. 2 ÔÔ Oman šeuvun kantarahvaš s. 4 ÔÔ Piämieš pyöri piirileikissä s. 7 ÔÔ Kezäl vezi

Lisätiedot

Oma Mua. 48 (1388) Kolmaspäivy Serota

Oma Mua. 48 (1388) Kolmaspäivy Serota Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 48 (1388) Kolmaspäivy Serota 13.12.2017 ÔÔ Kiirehtäkkiä suamah karjalazii uudizii! S. 3 Tavan mugah Uuttu Vuottu vaste Oman Muan toimitus varustau midätahto

Lisätiedot

Kohennettavua on äijän

Kohennettavua on äijän yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 11 (363) 5. KEŠÄKUUTA, 2013 2 Priäžä vuottau Kerähmön etuštajie 3 Etnokulttuurikeškukšien verkošto leviey Karjalašša

Lisätiedot

Ollah vie mustos hierut

Ollah vie mustos hierut K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 04 (1093) Tuhukuun 1. päivy 2012 Ei pie žiälöičellä, pidäy ruadua Ol ga Ogneva Mennyt nedälil Petroskoil oli käymäs rahvastu Karjalan Kielen Seuraspäi. Hyö čökeldettihes

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

06 (1396) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Repol a. Elämyä ta ihmisie kahella puolella rajua Š. 6

06 (1396) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Repol a. Elämyä ta ihmisie kahella puolella rajua Š. 6 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 06 (1396) Kolmaspäivy Serota 14.02.2018 ÔÔ Ruado eistyy edeh sovus olles S. 3 Natalja Antonova. Joga vuvven allus Karjalan tazavallan kanzallizen da alovehellizen

Lisätiedot

Talouš: Koštamukšen malmin rikaštamokombinatti tänä vuotena juhliu 30-vuotispäivyäh

Talouš: Koštamukšen malmin rikaštamokombinatti tänä vuotena juhliu 30-vuotispäivyäh yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 27 (342) 25. HEINÄKUUTA, 2012 2 Tunnuššuš kanšanperinnön šäilyttämiseštä 3 Japanista Šuomeh karjalan kieltä opaštumah

Lisätiedot

Oma Mua. 45 (1235) Kolmaspäivy Serota arbaitus. Jessoilas kižattih

Oma Mua. 45 (1235) Kolmaspäivy Serota arbaitus. Jessoilas kižattih Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 45 (1235) Kolmaspäivy Serota 26.11.2014 ÔÔ Kanzalliskieline media ozutti iččiedäh Suomen piälinnas s. 2 Helsingis 14. kylmykuudu oli valmistettu suuri

Lisätiedot

Oma Mua. Oman Muan vuozisuan nelländekses kulgiettu matku

Oma Mua. Oman Muan vuozisuan nelländekses kulgiettu matku Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 16 (1256) Kolmaspäivy Serota 29.04.2015 ÔÔ Suuri pruazniekku Anukses s. 4 ÔÔ Askel tuaksepäi, kaksi edehpäi s. 5 ÔÔ Inkeri-kuoron erikoini tyyli s. 7 ÔÔ

Lisätiedot

Varšinaiskarjalaisien joukošša oli koululaisie Kalevalašta, Jyškyjärveštä, Puatanešta ta Petroskoista. Kuva: Maikki Spitsina Toiveh tulovaisuuteh

Varšinaiskarjalaisien joukošša oli koululaisie Kalevalašta, Jyškyjärveštä, Puatanešta ta Petroskoista. Kuva: Maikki Spitsina Toiveh tulovaisuuteh yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 7 (359) 10. ŠULAKUUTA, 2013 3 Emähukka voittajakši 4 Karjalan rahvahan iäni 5 Šyyttömäšti tuomitut 6 Ves -heimon

Lisätiedot

Oma Mua. 09 (1249) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Liygi, viena da suomi yhtes s. 9

Oma Mua. 09 (1249) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Liygi, viena da suomi yhtes s. 9 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 09 (1249) Kolmaspäivy Serota 11.03.2015 ÔÔ Omale Muale 25 vuottu! s. 5 Kaksikymmen viizi vuottu eihäi ole moine pitky aigu rahvahan histouries, ristikanzanhäi

Lisätiedot

Heinyfestivuali otti vastah gostii

Heinyfestivuali otti vastah gostii K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 27 (1167) Heinykuun 17. päivy 2013 Ô Ô Martti Penttonen: Kielel pidäy kuuluo yhteiskunnas s. 3 Kolmepuolenkevuodine ELDIA-tutkimusprojektu on loppusuoral. Jälgimäine

Lisätiedot

Oma Mua. 38 (1228) Kolmaspäivy Serota Tove Jansson

Oma Mua. 38 (1228) Kolmaspäivy Serota Tove Jansson Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 38 (1228) Kolmaspäivy Serota 01.10.2014 ÔÔ Urheilu, kumpasešša myö elämmä s. 3 ÔÔ Rahvahan tähet s. 4 5 ÔÔ Muumiloin muamo s. 6 7 Tove Jansson ÔÔ Kotkatjärven

Lisätiedot

33 (1173) Elokuun 28. päivy näh s. 6

33 (1173) Elokuun 28. päivy näh s. 6 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 33 (1173) Elokuun 28. päivy 2013 ÔÔ Samat hommat kaikkiel s. 2 Karjalan tazavallan piämies Aleksandr Hudilainen mennyt nedälil oli ruadomatkois Priäžän da Anuksen

Lisätiedot

KARJALAN KIELI SUOMES

KARJALAN KIELI SUOMES Studies in European Language Diversity 27.2 KARJALAN KIELI SUOMES ELDIA-projektan tuloksii Anneli SARHIMAA Lyhendetys suomenkielizes raportas livvikse kiändi Martti PENTTONEN Mainz Wien Helsinki Tartu

Lisätiedot

Vuozi kielen hyväkse

Vuozi kielen hyväkse K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 14 (1103) Sulakuun 11. päivy 2012 ÔÔ Karjalan Sivistysseuru sai uvven piälikön s. 2 ÔÔ Ahtian kieliopin toine oza Internetas s. 3 ÔÔ Aleksandr Kaštanov: Se oli

Lisätiedot

Ruslan ta Viktorija ihmetelläh.

Ruslan ta Viktorija ihmetelläh. yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 29 (344) 22. ELOKUUTA, 2012 2 Karjalaini renkahien valtijaš 3 Karjalan Rahvahan Liitto tuaš kuččuu kisamah 4 Perintehellisen

Lisätiedot

27 (1317) Kolmaspäivy Serota Muinosen muan uuvvet perintehet s. 3

27 (1317) Kolmaspäivy Serota Muinosen muan uuvvet perintehet s. 3 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 27 (1317) Kolmaspäivy Serota 20.07.2016 Karjalan kielen statussikyšymyš ei šuanun deputattien kannatušta s. 2 Jo monie vuosie karjalan kielen statussikyšymyštä

Lisätiedot

KARJALAISIEN KUUKAUŠIEN NIMET TA NIIH KUULUJAT PRUASNIEKAT

KARJALAISIEN KUUKAUŠIEN NIMET TA NIIH KUULUJAT PRUASNIEKAT Lukemisto KARJALAISIEN KUUKAUŠIEN NIMET TA NIIH KUULUJAT PRUASNIEKAT Karjalan kieli on šuomen kielen rinnalla niitä harvoja kielijä, kumpasissa on omakieliset kuukaušien nimet. Muissa kielissä on otettu

Lisätiedot

Sulakuun 20. päivänny on karjalan da vepsän kirjukielen päivy

Sulakuun 20. päivänny on karjalan da vepsän kirjukielen päivy K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 15 (1053) Sulakuun 20. päivy 2011 Sulakuun 20. päivänny on karjalan da vepsän kirjukielen päivy ÔÔ Rezervuatsii: + vai? s.2 ÔÔ Kirjuttai karjalazekse s.3 ÔÔ Olen

Lisätiedot

Oma Mua. 04 (1194) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Yštävät musiis. kin kautti

Oma Mua. 04 (1194) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Yštävät musiis. kin kautti Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 04 (1194) Kolmaspäivy Serota 05.02.2014 ÔÔ Muutokset muutoksien piäl s. 2 Petroskoin valdivonyliopistos tuliekse opastusvuottu annetah kaikkiedah 21 b

Lisätiedot

Petroskoin suomalais-ugrilainen koulu

Petroskoin suomalais-ugrilainen koulu Petroskoin suomalais-ugrilainen koulu Koulun historiasta Avattu 1.syyskuuta 1994 106 oppilasta lähti uuteen kouluun Lukuvuosi 2013-2014 920 oppilasta 889 opiskelee suomen kieltä, 34 vepsän kieltä, 130

Lisätiedot

Oma Mua. Uuvvet autobuššit lähetäh karjalaisih kylih

Oma Mua. Uuvvet autobuššit lähetäh karjalaisih kylih Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 41 (1231) Kolmaspäivy Serota 22.10.2014 ÔÔ Šuomelais-ugrilaini matritsa s. 2 Moskovalaini ohjuaja kuvuau filmie šuomelais-ugrilaisešta muinoisperinteheštä.

Lisätiedot

Kirjastoloin yönny et sua undu»»enzimäzeh Ven an jogavuodizeh Kirjastoloin yö -aktsieh yhtyi Petroskoigi

Kirjastoloin yönny et sua undu»»enzimäzeh Ven an jogavuodizeh Kirjastoloin yö -aktsieh yhtyi Petroskoigi K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 16 (1105) Sulakuun 25. päivy 2012 ÔÔ Heboine vedäy, korjaine kestäy s. 2 ÔÔ Midä tiijät kandurahvahis? s. 3 ÔÔ Veškelyksen kuulumizii s. 4 Läs 100 nuordu da vahnua

Lisätiedot

Oma Mua. 21 (1261) Kolmaspäivy Serota

Oma Mua. 21 (1261) Kolmaspäivy Serota Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i Kolmaspäivy Serota 03.06.2015 ÔÔ Kusgi väheni, kusgi liženi s.2 Oraskuun 25. päivänny Karjalan piämies Aleksandr Hudilainen pidi vuoronmugazen press-konferensien.

Lisätiedot