Urheilun ta tervehyön vuosi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Urheilun ta tervehyön vuosi"

Transkriptio

1 yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 28 (343) 8. ELOKUUTA, Tähtisien kakšosien karjalaiset tiet 4 Jäkälän mallija kupolilta 5 Kaikista makein ošašto 7 Lauluja, tanššija ta hiekkakuvija Urheilun ta tervehyön vuosi Karjala. Vuosi 2013 on ilmotettu Karjalašša urheilun ta tervehyön vuuvvekši. Šemmosen miäräykšen allakirjutti KT:n piämieš Aleksandr Hudilainen. Urheilun ta tervehyön vuuvven pitämisen piätarkotukšena on kiinittyä tašavallan eläjillä kiinnoššušta uhreiluh, šekä uhreilun ta parentamisien palvelujen nykyaikasien ehtojen luatimini ta kehittämini. Šen lisäkši urheilun vuosi on šuunnattu urheilun ta tervehen elämän tapojen propagointih. Urheilun vuuvven järještämisekši ta pitämisekši on peruššettu järješšyškomitietta. Šen piämiehekši valittih KT:n Tervehyšhoijon ministeri Valentina Ulič. Järješšyškomitietan varajohtajana on KT:n Nuorison, urheilun ta turismin ministeri Aleksandr Voronov. Lisäkši järješšyškomitiettah kuulu toisie ministerijä, lakijenluajintakokoukšen deputattija, Karjalan piirijen piämiehijä, urheilukoulujen etuštajie. Pimiekuun alušša järješšyškomitietan pitäy valmistua ehotukšie toimehpitojen šuunnitelmah, a talvikuun alušša vahvistua ne. Šamoin Karjalan piirijen ta kaupunkijen hallintojen niise pitäy järještyä omie komitiettoja ta valmistua ehotukšie. Preobraženskajakirikön juhla Kirikkö. Važeozerskin manasterin Preobraženskajakirikön pyhittämiseštä täytty 120 vuotta. Elokuun 1. päivänä KT:n kanšallisuušpolitiikan ministerijön spesialistit ošallissuttih juhlatoimehpitoloih, kumpaset oltih omissettu Važeozerskin manasterin Preobraženskaja-kirikön merkkipäivällä. Pruasniekkah tuli vierašta Petroskoista, Aunukšešta, Pietarista ta Venäjän toisista kaupunkiloista. Ennein ta nytki manasteri on pyhiinvajellukšenpaikka. Karjalan manasterit ta kiriköt ollah tašavallan istorijallis-kulttuurini ta henkellini perintö. KT:n kanšallisuušpolitiikan varaministeri Jelizaveta Haritonova onnitteli Aunukšen karjalaiset -järještön johtajua Vladimir Lukinie pruasniekalla. Kuva: Maikki Spitsina. Aunukšen karjalaisien merkkipäivä Kešäjuhlat: 2. elokuuta Šuuren Sel l an kylä otti vaštah kakši pruasniekkua Marija Spitsina Aunukšen piirin Šuuren Sel l an kylä lauluineh, tanššiloineh ta kisoineh 2. elokuuta juhli Il l anpäivyä. Tällä vanhalla karjalaisella kylällä Il l anpäivä on perintehellini pruasniekka. Šuurešša Sel l ašša ei ole šäilyn Pyhällä Il l alla nimitetty časoun a, šentäh jumalanpalvelu pyhän kunnivokši piettih šuorah pihalla. Vitelen pappi Pavel luki Uutta Šanua venyähekši ta karjalakši. ÆÆJatkuu šivulla 2 Aunukšen karjalaiset -järještön hallitukšeh keräyvyttih ihmiset, kumpaset himotah, jotta kantatuattojen kieli eläis. Kuva: gov.karelia.ru

2 2 vienan karjala Karjalan tašavalta -tiemerkki Pietari-Murmanskivaltatiellä Karjalan tašavallan ta Murmanskin alovehen rajalla. Uušie karjalankielisie tiemerkkijä Kanšallisuušpolitiikka. Kakši karjalankielistä Karjalan tašavalta -tiemerkkie on ašetettu. Karjalan piämiehen rinnalla toimijan karjalaisien, vepšäläisien ta šuomelaisien neuvošton piätökšen mukah ta KT:n entisen piämiehen Andrei Nelidovin ašetukšella Karjalan kanšallisuušpolitiikan ministerijö luati kolme Karjalan tašavalta -tiemerkkie venäjän kielellä ta karjalan livvin ta vienan murtehilla. Vuuvven 2012 heinäkuušša kakši Karjalan tašavalta -tiemerkkie on ašetettu Pietari-Murmanski-valtatiellä Karjalan tašavallan ta Murmanskin alovehen rajalla ta Sortavalan piirin Värtsiläššä. Karjalankielisien tiemerkkijen luatimini alko vuotena Kantarahvahien perintehellisien elinpaikkojen paikannimien šäilyttämini toteutuu Karjalan, vepšän ta šuomen kielien valtijontuvešta Karjalan tašavallašša -lajin mukah. Projektin toteuttamisen aikana on ašetettu jo yli 80 tiemerkkie. Uušien Karjalan tašavalta -tiemerkkijen valmistamini toteutuu Karjala on meijän koti -ohjelman mukah. Petroskoissa vaihtu šuomelaini konsuli Ulkopolitiikka. Elokuun enšimmäiseštä päiväštä alkaen Petroskoissa ruatau uuši šuomelaini konsuli. Anna-Maria Liukko vaihti tällä viralla Anna- Kaisa Heikkistä, kumpani ruato Petroskoissa melkein kakši vuotta. Anna-Maria Liukko monta vuotta ruato Neuvoštoliitošša, hyvin pakajau venäjäkši ta monta kertua oli Petroskoissa. Vuotena 1980 Moskovan Olimpiadin aikana Anna-Maria oli Šuomen presidentin Urho Kekkosen kiäntäjänä. Anna-Kaisa Heikkinen, kumpani läksi pois Petroskoista kešäkuušša, näin šano Anna-Maria Liukošta: Petroskoih tulou vielä yk si voi makaš šuomelaini naini.»»huomijo! Uuši Taival Kummažet-lauluryhmä tuli Šuuren Sel l an pruasniekkah Alavoisešta. Kuva: Jelizaveta Haritonova Aunukšen karjalaisien merkkipäivä ÅÅAlku šivulla 1 Hyvä lukija! Muissutamma, jotta tänä kešänä ilmešty nelläš karjalankielini Taivalalmanakka. Uuši kirja šuau oštua Periodikakuštantamošša. Šen hinta on 70 rupl ua. Periodikan adressi: ÆÆPetroskoi, Titovinkatu, 3 ÆÆTelefoni: Kiriköllisen pruasniekan kera šamana päivänä Aunukšen karjalaiset -järještö juhli 5-vuotispäivyäh. Järještö oli peruššettu 2. elokuuta Šen peruštajina oltih aunukšen karjalaiset Vladimir Lukin, Inga Gurilova, Georgi Černobrovkin, Galina Fedulova, Tamara Boikova, Viktor Leontjev, L udmila Kuzmitskaja, Irina Romanova. Viijen vuuvven aikana Aunukšen karjalaiset -järještö äijän luati karjalan kielen kehittämisen hyväkši. Joka vuosi Aunukšen piirissä järješšetäh karjalan ta šuomen kielikilpailuja, lukijien kilpailuja, painetah uušie kirjoja, pietäh yhteistyötä Leningradin ta Tverin alovehien karjalaisien kera. Aunukšen karjalaiset -järještön johtaja Vladimir Lukin kerto juhlašša, jotta tänä vuotena Brendojevin festivaalin alukši, kumpani pietäh šyyškuušša, ilmeštyy uuši karjalankielini Anuksen silmykaivozet -kokoel- Kuni myö olemma yheššä, meijän kieli ta meijän rahvaš ruvetah elämäh. Vitelen pappi Puavila (oik.) oman tyttäreh ta yštävieh kera laulo uškonnollisie lauluja. Kuva: Jelizaveta Haritonova ma. Šamoin painettavakši valmissetah Valentina Kondratjevan karjalaini runo- ta proosakokoelma. Mie olen ylpie, jotta tänäpiänä niin äijän rahvašta keräyty meijän juhlah. Olen varma, jotta kaikki työ kunnivoitetta omua kieltä ta kulttuurie. Kuni myö olemma yheššä, meijän kieli ta meijän rahvaš ruvetah elämäh, korošti Vladimir Lukin. Totta, pruasniekkah tuli äijän ihmisie lähikylistä, Aunukšen piiristä, Petroskoista. Vet tapa keräytyö yheššä šuurina juhlina on niin hyvä ta vanha perinneh. Tietyšti, vuosien mittah äijän on muuttun. Onnakko, nykyjähki ilmain lauluja ta tanššija kyläpruasniekka ei voi onnistuo. Niin Šuuren Sel l an kyläh omien ohjelmien kera tultih Karjalan koivu- ta Terveh, briha -kuorot, Koivikko-yhtyveh ta Kummažet-lauluryhmä. Lisäkši pappi Puavila oman tyttäreh ta yštävieh kera ilahutti juhlaväkie kaunehilla uškonnollisilla lauluilla. Il l anpäivän juhla ta Aunukšen karjalai- Tapa keräytyö yheššä šuurina juhlina on hyvä ta vanha perinneh. set -järještön merkkipäivä onnissuttih. Ihmiset myöššyttih kotiloih hyvällä mielellä ta toivolla, jotta karjalan rahvahalla on tulovaisuuš.

3 vienan karjala 3 Tähtisien kakšosien karjalaiset tiet Presentaatijo: elokuuta 1962 avaruušlentäjät Adrijan Nikolajev ta Pavel Popovič lennettih avaruuteh Ksenija Buravova Elokuun alušša KT:n Kanšallisešša musejošša piettih Tähtisien kakšosien karjalaiset tiet -presentaatijo, missä oli esitetty valokuvija ta esinehie musejon fondiloista. Presentaatijo oli omissettu enšimmäisen parillisen avaruušlennon 50-vuotispäivällä elokuuta 1962 kakši avaruušlentäjyä Adrijan Nikolajev ta Pavel Popovič lennettih avaruuteh. Ušeičči heitä nimitettih tähtisiksi kakšosiksi. Ajattelen, jotta pitäy muistua meijän elämyä, näitä tapahtumie, kumpaset nyt jo tultih arkipäiväsiksi. Esimerkikši, ennein šana avaruuš oli meilä kummallini, avaruukšešta šanottih ihaššukšen kera. Avaruušlentäjät oltih šankarija. 50 vuotta takaperin oli taistelu avaruukšešta. Nyt monet meistä ei tiijetä nykyaikasien avaruušlentäjien nimijä, kerto Kanšallisen musejon johtaja Mihail Gol denberg. Ajatuš presentaatijon järještämiseštä tuli piäh musejon tietomiehellä Ilja Serkolla, kumpani valmisti šeloššukšen avaruušlentäjien elämäštä ta näytti avaruuteh šivottuja muistoesinehie. Avaruukšešša Adrijan Nikolajev ta Pavel Popovič oltih 70 tuntie ta 24 minuuttie. Juri Gagarin 51 vuotta takaperin enšimmäisenä ihmisistä lenti avaruuteh. Yhistynehien Kanša kuntien yleisko koukšen piätökšen mukah tänä vuotena Kosmonautiikan päivyä enšimmäistä kertua pruasnuitih Kanšainvälisenä pruasniekkana. Tietyšti tämä enšimmäini parillini lento oli šuurena tapahtumana muajilmalla. Olemma ylpeitä, jotta näijen tunnettujen lentäjien nimet on šivottu Karjalah, korošti Ilja Serko. Piätökšeššä on šanottu, jotta Yhtehini kokouš ilmottau 12. šulakuuta Kanšainvälisekši ihmisen avaruušlennon päiväkši. Šitä ruvetah pruasnuimah kanšainvälisellä tašolla avaruuškauven alun kunnivokši. Dokumentissa on mainittu, jotta ihmisen enšimmäini avaruušlento Adrijan Nikolajev Adrijan Nikolajev šynty 5. šyyškuuta 1929 Čuvašijan tašavallan Šoršeli-kyläššä, talonpojan pereheššä. Nikolajevilla oli šotalapšuuš. Hiän lopetti koulun Ihmisen enšimmäini lento avaruuteh tapahtu 12. šulakuuta Šen šuoritti Venäjällä šyntynyt neuvoštoihmini Juri Gagarin. Šinä merkkipaivänä Gagarin starttasi Vostokkantoraketilla Baikonuravaruuškeškukšešta ta laškeutu Saratovin alovehella, Smelovka-kylän lähellä. Nykyjäh šiinä paikašša Avaruušlentäjät Pavel Popovič (vaš.) ta Adrijan Nikolajev. Pavel Popovič šoti Karjalašša šotalentojoukošša. vuosina Adrijan Nikolajev ruato Karjalašša, Derev ankan meččäteollisuušlaitokšella vuosina Kuva: gov. karelia.ru elokuuta 1962 kakši avaruušlaivua Vostok-3 ta Vostok-4 luajittih muajilman enšimmäini parillini avaruušlento. on issutettu kaunis puisto ta ašetettu muistomerkki. Täštä lennošta Juri Gagarinilla oli myönnetty Neuvoštoliiton šankari -arvo. Venäjällä Kosmonautiikan päivänä piettih pruasniekkatuntija kouluissa, kumpasih ošallissuttih ministerijöjen ta viraštojen etuštajat. Ennein šana avaruuš oli meilä kummallini, avaruukšešta šanottih ihaššukšen kera. šeiččemen luokkua, šiitä opaštu meččäteknologisešša opistošša. Vuosina Adrijan Nikolajev ruato Karjalašša, Derev ankan meččäteollisuušlaitokšella. Šen jälkeh Nikolajev kävi armeijašša, missä oli lentäjänä. Lopetti šotalentoopiston. Täštä ajašta lentäjän elämä oli šivottu ilmailuh. Vuuvvešta 1960 hiän oli avaruušlentäjien joukošša. Pavel Popovič Pavel Popovič šynty 5. šajekuuta 1930 Ukrainan Uzin-kaupunkissa, lämmittäjän pereheššä. Šovan aikana oli okkupatijošša. Popovič opaštu Magnitogorskin tehnologisešša opistošša, vuotena 1954 lopetti šotalento-opiston. Vuosina šoti Karjalašša šotalentojoukošša. Vuote na 1960 joutu šamah avaruušlentäjien joukkoh, kuin Adrijan Nikolajevki. lento AVARUUTEH elokuuta 1962 kakši avaruušlaivua Vostok-3 ta Vostok-4 luajittih muajilman enšimmäini parillini avaruušlento. Avaruukšešša Adrijan Nikolajev ta Pavel Popovič oltih 70 tuntie ta 24 minuuttie. Lennon aikana oli ašetettu TV- ta radijoyhteyš. Šemmosista tapahtumista pitäy muistua, vet ne ollah lykyn vitamiinija ihmisillä. Himottais toivuo, jotta meijän muan šuavutukšet jatutah, šano Mihail Goldenberg. Ilmotuš Juri Gaga rinin len nošta ava ruuteh Kom- somol - skaja pravda -leheššä.

4 4 vienan karjala Parahat opaštajat Palkinto. Tašavallan viisi parašta opaštajua šuahah piämiehen palkinto. KT:n piämieš Aleksandr Hudilainen allakirjutti miäräykšen palkinnon makšamisešta tašavallan viijellä parahalla opaštajalla. Hyö šuahah 100 tuhatta rupl ua jokahini. Tämä palkinto makšetah joka vuosi Karjalan opaštajilla, kumpasie valitah parahiksi kilpailun tulokšien mukah. Tänä vuotena kilpailun voittajiksi tultih Petroskoin Deržavinin lysejon fiisikan opaštaja Jelena Kuznetsova, Pitkärannan koulun 2 tietokonehopin opaštaja Nikolai Savin, Koštamukšen lysejon 1 tietokonehopin opaštaja Tatjana Muzičenko, Segežan koulun 7 istorijan ta yhteiskunnanopin opaštaja Vera Demidova ta Šujan koulun 1 tietokonehopin opaštaja Margarita Martinova. Omie palkintoja opaštajat šuahah Tašavallan opaštajien kokoukšešša elokuušša. Parahat opaštajat šuahah tukie kanšallisen Šivissyšprojektin mukah vuuvvešta Kilpailun tarkotukšena on opaštajien stimulointi, šekä heijän ammatillisien ta luomiskykyjen kehittämini. Pereharvojen tunnit Šivissyš. 1. šyyškuuta Karjalan kaikissa kouluissa pietäh perehen ta pereharvojen tuntija. Venäjän presidentin rinnalla lapšien oikeukšista vaštuaja Pavel Astahov ehotti pityä 1. šyyškuuta Perehen ta pereharvojen tuntija. Tämä ajatuš šai Karjalan Šivissyšministerijön tukie. Šivissyšministerijön ammattimiehien šanojen mukah, pitäy kiinittyä erityistä huomijota orpolapših ta lapših, kumpaset jiätih ilmain vanhempien huoltuo. Šemmoset toimehpivot, kuin perehen ta pereharvojen tuntijen järještämini kouluissa, autetah lapšie palauttua oikeukšen elyä ta kašvua pereheššä. Šen lisäkši tuntiloih ta kaikkih pruasniekkoih ošallissutah liikuntarajotteiset lapšet ta invaliidi-lapšet. Perehen ta pereharvojen tunnit autetah lapšie tulevaisuuvvešša. Niise Šivissyšministerijön spesialistit ollah varmah, jotta lisäkši pitäy kiinittyä huomijota monilapšisih perehih ta tunnetuih ihmisih, kumpaset voijah kertuo omašta kokemukšešta, pereharvoista ta perintehistä. Šamoin hyövyllistä ois luatie koulujen saittiloilla Pereh ta pereharvot -nettišivuja. Šata kirjua kotilukuo varoin Koulu. Tämän vuuvven šyyškuušša valmissetah niijen kirjojen luvettelo, kumpaset on tarkotettu koululaisien kotiluvukši. Šemmosen miäräykšen luati Venäjän presidentti Vladimir Putin. Alovehien pitäy ajatella, mimmosie kirjoja pitäy lisätä luvetteloh, jotta ne oltais parahie kirjoja kulttuurista, istorijašta ta Venäjän rahvahien kirjallisuuvvešta. KT:n Šivissyšministerijö valmisti kirjallisuuvven luvettelo, kumpani on tarkotettu alkeis- ta keškiluokkien opaštujilla. Luvettelošša on esitetty KT:n kirjallisuuvven kanšallisie erikoisuukšie. Šuunnitelmissa on luatie nettišivuja, missä jokahini vois tutuštuo kirjojen lopulliseh luvetteloh. Tulevaisuuš on heijän käsissä Tunnuššuš. Karjalan nuoret taiteilijät piäštih Nerokkahat lapšet on Venäjän tulevaisuuš -tietošanakirjah. Tietošanakirja (http://deti.llr.ru/) jatkau kertomušta meijän muan nerokkahista lapšista. Šen joka numerošša on nuorien urheilijien, taiteilijien, šoittajien, tulijien tietomiehien, aktiivisien lapšien nimijä. Tietošanakirja kertou lapšista kuin šuurista, niin ni pienistä kaupunkiloista. Uuvven numeron šankariloina ollah Mujehjärven taitehkoulun opaštujat. Nuorien taiteilijien Valerija Kurenkovan, Marina Red kon, Karina Lisenkon, Anastasija Gudz in ta Oksana Usovan nimet kuulutah tietošanakirjan Tulevaisuuš on heijän käsissä -ošah. Mujehjärven taitehkoulun opaštujat ollah erilaisien karjalaisien ta venäläisien kilpailujen, näyttelyjen, šekä festivaalijen voittajat. Jäkälän mallija kupolilta Ammatti: Kiži-musejošša piettih teollisuušalpinistien attestaatijo Praktikkatunti Kiži-musejon Preobraženskaja-kiriköllä. Kuva: gov.karelia.ru Marija Kirillova Kiži-musejošša jo vuuvvešta 2004 ruatah spesialistit, kumpasilla on teollisuušalpinistin ammattiala. peruštajista. Koulutukšen ohjelmašša on kuin luventoja, niin ni praktikkua. Enšin opaštujat tutkitah varuštamisen ta kunnoštamisen teorijua ta šiitä tutuššutah t e o l l i s u u š a l p i n i s t i n Tämä ammatti on hyvin tärkie Kiži-musejolla. Alpinistit ruttoh ta tehokkahašti šuoritetah kaikki korkeušruavot, šekä ratkaissah arhitektuurisen paččahan jokapäiväsie propleemoja. Teollisuušalpinistin vaikie ammatti tarviččou jokavuotista tietojen tarkaššušta. Šentäh joka kešä musejon teollisuušalpinistiloilla järješšetäh ammattiattestaatijo Kižin šuarella. Opaššuštuntija vetäy Moskovan Professionalopaššuškeškukšen enšimmäisen luokan instruktori Aleksandr Gofštein, kumpani on Venäjän teollisuušalpinismin yksi Teollisuušalpinisti Aleksandr Tregubov tutkinnon aikana. Kuva: gov.karelia.ru Teollisuušalpinistin vaikie ammatti tarviččou jokavuotista tietojen tarkaššušta. työn eri koisuukših. Al pi nis tin työ ei anna unohtua turvallisuuvvešta ta varovaisuuvvešta. Praktikkatunnit järješšetäh konkrettisella musejon paččahalla, eikä mallilla, še antau mahollisuuvven šamah aikah opaš tuo ta luatie profilaktisie töitä. Tänä vuotena teollisuušalpinistit, Kiži-musejon ruatajat, onnel lisešti keššettih ammattipätevyön tarkaššukšen. Teoreettisen ošan jälkeh hyö šuoritettih praktikkatutkinnon, kumpasešša oli vaikie ta tärkie tehtävä: piti ottua jäkälän mallija Preobraženskaja-kirikön kupolilta. Šiitä alpinistoilla myönnettih tovissukšet, kumpasien mukah hyö voijah jatkua ruatua omalla alalla. Ammattiattestaatijon tulokšien mukah musejon kuuši ruatajua šuatih oikeuven ruatua teollisuušalpinistin alalla. Yhteheš Kiži-musejošša on kahekšan ammatillista teollisuušalpinistie ta heijän joukošša on yksi naini Anna Koskanen. Teollisuušalpinismin keinojen avulla ilmain vaikeita teknologijoja voipi piättyä monet korkeušruatojen vaike ukšet.

5 vienan karjala 5 Kaikista makein ošašto TalouŠ: Vuuvvešta 2000 Louhešša toimiu Karavai-kondiitteriošašto Louhelaiset ta pos olkan vierahat tykätäh Kulinarija-kauppua, kumpani on Naša p at oročka -kaupan ošana. Täššä kaupašša voit oštua melkein kaikki kuin jokapäiväistä ruokua varoin, niin ni juhlastolakši. Eniten kummaššuttau Karavai-kondiitteriošašton tuotannon monipuolisuuš. Iččenäisenä laitokšena ošašto avautu vuotena Šilloin šielä ruato vain kolme spesialistie. Tänäpiänä makeita ruokalajija luajitah 15 kondiitterie. Nellännen luokan kondiitterit Tatjana Makarova ta Svetlana Jestojeva ruatah ošaštošša enši päiväštä alkaen. Molommat naiset ollah Šahta-kaupunkin ammatti-teknillisen opiston piäštökkähät. Miäräykšen mukah vuotena 1985 hyö tultih ruatamah Louhen raipoh. Naiset löyvettih raipošša oman kohtalon, a järještö šai hyvie spesialistija. Karavai-kondiitteri - o šaštošša ollah šuuret huo- Nuori konditteri Marija Žirova ruatau Louhen pos olkan Karavai-ošaštošša jo viisi vuotta. Kuva: Galina Luzganova nehet, hyvät nykyaikaset šähkökiukuat ta konehet. Ka kuiteski konditterin työ on melko vaikie ta nuoret ei keššetä pitälti. Peruštajien rinnalla kondiitteriošašton kanta-ruatajiksi voit šanuo Svetlana Kozitsinan ta Jelena Ivčenkon. A Marija Žirova ruatau ošaštošša viisi vuotta. Yštävällini kollektiivi ruatau hyvin. Još enši vuosina ošašto möi omie makijaisie 40:h tuhanteh rupl ua kuukauvešša, niin tänäpiänä še šumma kašvo melkein 1,2 miljonah rupl ua kuukauvešša. Enšin konditterit luajittih tuotantuo vain hiivataikinaša. Nyt kondiitteriošašton lajitelmašša on yli šata ruokalajie. Ainuoštah pikkuleipijä on šeiččemen lajie: kakraleivät, kurabje, sarastus, herkkušuu, zemelah, merengi, pähkinät. Juhlastolakši voit tilata tortun, kumpasie on jo 14 lajie. Karavai-kondiitteriošašton ekspeditöörit lähetetäh kahekšan tonnie makijaisie koko Louhen piirillä. Louhen pos olkan lisäkši ošašton tuotantuo eniten tykätäh Čupan ta Kiestinkin pos olkoissa. Emännällä kondiitteriošašton makijaiset ollah hyvällä apuna. Ta hoti konditterin ruato on vaikie, ka naiset tykätäh omua työtä. ta luajitah šitä hyvin. Äšen ammattikilpailuh yštävällisešti ošallissuttih koko kollektiivilla, vet hyö ollah varmat omien makijaisien luavušša. Galina Luzganova Armahalla Čupa-pos olkalla Kulttuuri: Čupašša piettih šuuri juhlakonsertti Čupan pos olkan kulttuuritalon ruatajat järješšettih šuuri pruasniekka, omissettu anšijoitunehella kulttuuriruatajalla Jelena Vašlajevalla. Juhlalla ei šattumalta annettih Armahalla Čupalla -nimi. Jelena monta vuosikymmentä lahjotti omakyläläisillä omua neruo ta rakkahutta. Hiän melkein 30 vuotta oli Gorn ak-kulttuuritalon johtajana. Kerran, konša myö näkeytymä Jelena Vašlajevan kera, hiän muisteli, mitein joutu Čupah. Naisen piti noušša junašta äijyä aikasempi, ka hiän makasi liikua ta ajo ašeman ohi. Kummallista, jotta vaunumieš ei noššattan häntä. Jelenan piäššettih junašta Čupašša. Tämä tapahuš muutti koko hänen elämän. Jelena Vašlajeva jäi kaivošmiehien pos olkašša monekši vuuvvekši. Yheššä Ivan-mieheh kera, kumpani on nerokaš taiteilija, hiän ruato äijän hyvyä pohjoispos olkan kulttuurielämän kehittämisekši. Kaunista, nerokašta ta toimikašta naista aina autettih kollegat ta yheššä hyö piäštih hyvih tulokših. Jelena Vašlajevan ohjuamat omatoimiset kollektiivit onnellisešti esiinnyttih eri kaupunkiloissa ta kylissä. Joka paikašša heitä riemukkahašti otettih vaštah. Onnakko šattu niin, jotta Vašlajevin pereh piätti muuttua Jelenan kotikaupunkih, Pietarih. Hyväštellä naisen kera tahottih monet. Kaččomošali oli täpötäynnä, vet Čupašša ei ole šemmoista ihmistä, kumpani ei tietäis Jelena Vašlajevua. Jelena iče valičči kaikki juhlakonsertin numerot, a omatoimiset artistat esiinnyttih täyvellä teholla. Pruasniekašša Jelena Vašlajeva kuuli äijän lämpimie ta vilpittömie šanoja ta toivomukšie. Naisella jiähäh muissokši konsertista ta monista vuosista, kumpasie hiän vietti N apašeuvulla, monilukuset palkinnot ta lahjat. Juhlapivon lopušša Jelena lahjotti kukkakimppuja konsertin ošallistujilla, Čupan lavan veteraaniloilla Jelena Vašlajeva (keš.) ta Čupan vokaaliryhmän ošallistujat. Kuva: Galina Luzganova. ta eri järještöjen johtajilla, kumpaset autetah kulttuuritaluo. Jelena Vašlajevalla on vielä äijän voimua, luomisajatukšie ta šuuri himo ruatua ielläh kulttuurialalla. Kaikki konsertin ošallistujat ta vierahat ollah varmat, jotta hänellä kaikki onnistuu. Galina Luzganova

6 6 vienan karjala Vapua-aika» Rahvahan viisahuš Parempi päivä miettie, kun netäli tyhjyä työtä ruatua.»»anonssi Käsityöammattien keškuš. Jaškovan ommel, Jaškovan rivi šuaten Petroskoilaisen käsityömuasterin toiniarki pyhäpäivä muistonäyttelyššä Tatjana Jaškovan luajittuja kanšankukloja, kanšallisie pukuja ta kirjoja. Vapua piäšy. ÆÆAdressi: Kirovinkatu, 13 ÆÆTelefoni: Vihod-mediakeškuš. Karelian Craft: uuši kauši šuaten Karjalan käsityömuasterien luajittujen perintehellisien ta uuvvenaikasien toiniarki šuovatta muistoesinehien myöntinäyttely. Esillä puu-, tuohi- ta nahkatöitä, keramiikkua, koruja, kukloja. Vapua piäšy. ÆÆAdressi: Karl Marxin katu, 14 ÆÆTelefoni: Karjalan taitehmusejo. Yöttömien öijen taitehta šuaten Kešänäyttelyššä on esillä Karjalan toiniarki pyhäpäivä 1900-luvun taiteilijien mualaukšie ta piiruššukšie: Kalevala-aiheisie töitä, šekä Karjalan kulttuuriopiston opaštujien gobeliinija, kanšallispukuja, käsipaikkoja ta muita tekstiilitöitä. ÆÆAdressi: Karl Marxin katu, 8 ÆÆTelefoni: KiŽin näyttelyšali. Olomisen tavalliset kiinittimet šuaten Valokuvuaja Oleg Semenenkon enšiarki pyhäpäivä persoonallini valokuvanäyttely ÆÆAdressi: Kirovin aukijo, 10a ÆÆTelefoni: Karjalan kanšallini musejo. Vepšänmualla. Adivois šuaten Vepšäläisien perintehellistä kulttuurie esittelijä interaktiivini näyttely- ta toiniarki pyhäpäivä koulutuškompleksi. ÆÆAdressi: Lenininaukijo, 1 ÆÆTelefoni: Kižin näyttelykeškuš. Vanhašša talošša šuaten lukujen kaupunkilaisien enšiarki pyhäpäivä elämyä esittävä näyttely: vanhoja huonekaluja, kuklakoti, korttija, mykkäelo kuvija, šekä interaktiivini ošašto. ÆÆAdressi: Fedosovankatu, 19 ÆÆTelefoni: Eryähäššä kuningaš KUnnašša. Petroskoin Kuklatalo-näyt telyšalissa toimiu Eryähäššä kuningaškunnašša -näyttely. Omašša näyttelyššä Pietarin Paraskeva-etnoklubin jäšenet esitetäh: Venäjän etnografisen musejon kuklojen duplikattija, Slaavilaiskanšojen kan šallis kukloja: Venäjän pohjois-, keški- ta etelägubernijojen, šekä itä-, länši- Kilpailuh otetah kuvija ta videofilmijä, kumpaset kerrotah Karjalan kantarahvahien karjalaisien, vepšäläisien, pomorien ta onegantakasien eläjien perintehellisistä ruavoista. V nature! -kilpailu starttasi ta eteläslaavilaisien pukukuklat, tilkku-kukloja, Puškinin starinojen mukah luajittuja kuklakompositijoja šekä tilkkutöitä. Eryähäššä kuningaškunnašša -näyttelyh voipi tuttavuštuo 31. elokuuta šuaten. ÆÆKuklatalo-näyttelyšali: enšiarki šuovatta, ÆÆAdressi: La Rochellen katu, 13 ÆÆTelefoni: V nature! -kilpailu Huomijo: Karjalan Kanšallini musejo ilmotti valokuvien ta videofilmien V nature! -kilpailun Kaskenpolttoa Korhosen mäellä. Kuva: S. Purola 16. heinäkuuta ta keštäy 10. šajekuuta šuaten. Juuri šiih aikah monet kaupunkilaiset eletäh kylissä ta heilä tulou hyvä mahollisuuš kerätä ainehistuo kilpailuo varoin. V nature! -kilpailun voittajie valitah kuuvvešša nominaatijošša: Perintehellisen kalaššukšen erikoisuuvvet, Perintehellisen mečäššykšen erikoisuuvvet, Keryän šientämarjua, Karjalaini kuorta šöi, Kotišiivatat, Uatrašta alkaen. Kilpailuh voit ošallistuo jokahini. Valokuvat ta vi- deomateriaalit pitäy olla luajittu: karjalaisien perintehellisissä elinpaikoissa: Karjalašša, Leningradin ta Tverin alovehilla, vepšäläisien perintehellisissä elinpaikoissa: Karjalašša, Vologdan ta Leningradin alovehilla, venäläisien perintehellisissä elinpaikoissa Karjalašša. Materiaalija kilpailuh voipi työntyä: ÆÆ185035, Karjalan tašavalta, Petroskoi, Leninin aukijo, 1 -adressilla. Poštikuoreh kirjuttakkua: На конкурс В натуре!, ÆÆ ru -šähköpoštilla, ÆÆ hozaystvo -nettišivulla. Lisätietuo Kanšallisen musejon kilpailušta voipi šuaha musejon saitilta: ÆÆhttp://kgkm.karelia.ru/site/ section/504 Netälin päivä Petroskoi Kemi Kalevala Koštamuš Louhi Mujejärvi yö päivä yö päivä yö päivä yö päivä yö päivä yö päivä»»anekdotti se 01 / ne 02 / pi 03 / su 04 / py 05 / en 06 / to 07 / Šie olet niin laihtun! Uuši ruokamiärityš? Niin on: potakka, porkkana, sv okla Keittyä tahi suarie? Kuokkie!!! yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella Karjalan rahvahan lehti on peruššettu 28. talvikuuta Lehen on rekisteröinyn Venäjän Federatijon Kirjapainoalan komitietta, rekisterinumero 3»-0186 PeruŠtajat : Karjalan tašavallan lakijenhyväkšymiskokouš, Karjalan tašavallan hallituš, Karjalan Rahvahan Liitto, Valtijollini unitaarini laitoš Periodika -kuštantamo Piätoimittaja Olga MELENTJEVA toimitukšen ošoiteh : Titovinkatu 3, Petroskoi, Karjalan tašavalta Tel: (8 142) ; faksi: (8 142) Julkaisija: Valtijollini unitaarini laitoš Periodika»-kuštantamo Painettu Verso-kirjapainošša: , Petroskoi, Varkaukšen rantakatu, 1a Painettavakši on allakirjutettu klo * * * ÆÆIndeksi ÆÆPainoš 700 ÆÆTilauš 696 ÆÆHinta rpl

7 vienan karjala 7 Artistat valittih näytelmän pohjakši lintujen lauluja, tuulen ta vihman iänijä, paimenen torven šoittuo. Kešäkoulun šuurekši tapahtumakši tultih Venäjän rahvahallisen artistan Igor Butmanin muasteri-opit. Nuoret kuvuajat otettih omah Linnun lentofilmih kešäkoulun ohjelman mukavimpie ošija. Lintu-kešäkoulu. Nerokkahie lapšie opaššettih šoittamah kantelehta ta jouhikkuo. Kuva: gov.karelia.ru Lauluja, tanššija ta hiekkakuvija Nuoriso: Kostamukšešša piettih Kanšainvälini luomisnuorison Lintu-kešäkoulu pohjoisalovehien nerokkahilla lapšilla Marija Kirillova Yli šata yleis- ta musiikkikoulujen opaštujua Karjalan eri piirilöistä ta Murmanskin alovehelta ošallistu Lintu-taitehprojektih. Kešäkoulun ošallistujat näytettih omie neroja musiikin ta taijon erilaisissa šuunnissa. Kešäkoulu alko toimie jo 3. kešäkuuta, šen ohjelma kešti yli kakši netälie. Ihmiset ta kuklat -luomistyöpajašša lapšie opaššettih luatimah kukloja šekä esitettih näyttämöpakinan ta näyttelijäntyön peruštietoja. Opaštajien ta koulu laisien yhteisruavon tulokšena oli Onnie eččimäššä -naytelmä karjalaisen štarinan mukah. Horeografijan tuntien aikana koulun ošallistujat tutuššuttih valkovenäläisih, dagestanilaisih, moldovalaisih, espanjalaisih rahvahallisih tanššiloih ta nykyaikaseh plastiikkah. Kešäkoulun musiikkišuunta oli esitetty rahvahallisilla šoittimilla, kumpasien luvušša oltih puhalluššoittimet (šarvi, pilli), kanteleh, jouhikko. Lisäkši lapšie, kumpaset opaššuttih šoittamah eri šoittimie, opaššettih laulamah rahvahallisie lauluja. Rahvahallisie šävelmie, karjalaisie ta šuomelaisie lauluja koristi, kantelehen šoitto. Loppu akordiksi tuli Luonnonvoimat-näytelmä. Pienet artistat valittih näytelmän pohjakši lintujen lauluja, tuulen ta vihman iänijä, paimenen torven šoittuo. Kešäkoulun šuurekši tapahtumakši tultih Venäjän rahvahallisen artistan Igor Butmanin muasteri-opit ta šen lisäkši mahollisuuš šoittua musiikkiteokšie tunnetun saksofonistin kera. Muasteri-oppija piettih Vavilovilla nimitetyn musiikkikoulun tiloissa. Igor Butmanie miellytti opaštua koštamukšelaisie lapšie. Tunnettu saksofonisti on valmis iellähki auttua heitä. Tänä vuotena perintehellisien musiikin ta horeografijan taitehšuuntien šekä muajilman oikieuškosen kulttuurin tuntien rinnalla, kešäkoulun järještäjät kekšittih uušie šuuntija: koululaiset tuttavuššuttih hiekka-animaatijoh ta videotaiteheh. Nuoret kuvuajat otettih omah Linnun lento-filmih kešäkoulun ohjelman mukavimpie ošija. Lintu-kešäkoulun ohjelmah tuttavuštu Karjalan piämiehen Aleksandr Hudilaisen Tatjana-naini ta šano, jotta koulun muasteri-opit häntä miellyttih. Koštamukšen Družbakulttuuritalon šuurella lavalla Lintu-kešäkoulun opaštujat näytettih, mitä uutta šuatih tietyä. Konsertin ohjelmašša oli kuklanäytelmä, musiikkiesitykšet, muajilman rahvahien tanššit šemmoset kuin Moskovalaini katrilli, Šuuren kaupunkin elämä -tanšši, dagestanilaisien naisien tanšši, nykyaikani amerikkalaini tanšši. Koululaiset luajittih hiekkakuvija ta näytettih oman videofilmin. Kešäkoulun järještäjät joka vuosi kekšitäh opaštujilla mitänih uutta. Tänä vuotena lapšet opaššuttih luatimah hiekkakuvija. Kuva: gov.karelia.ru

Oma koti on kaiken alku

Oma koti on kaiken alku yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 10 (362) 22. ORAŠKUUTA, 2013 2 Karjalaisien onnistu šäilyttyä omaperäisyyvven 4 Olen ylpie koko elämäštäni 6 Kuoroja

Lisätiedot

Nuoret kačotah huomispäiväh

Nuoret kačotah huomispäiväh yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 3 (355) 13. TUISKUKUUTA, 2013 2 Mitä myö jätämmä muajilmah 3 Yhteistyö antau toivuo hyväh 4 Joikujen kaunis muajilma

Lisätiedot

Niin viisumin hinta kašvau

Niin viisumin hinta kašvau yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 32 (347) 10. ŠAJEKUUTA, 2012 2 Teatterin juhlavuosi 3 Čičiliuškulaiset Aunukšen šeuvuilla 4 Pistojärven ikkunoissa

Lisätiedot

Karjalan piämieš Aleksandr Hudilainen ta Periodikan johtaja Lidija Rämenen. KuvaT: Julija Veselova. Tärkie ruato

Karjalan piämieš Aleksandr Hudilainen ta Periodikan johtaja Lidija Rämenen. KuvaT: Julija Veselova. Tärkie ruato yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 1 (353) 16. PAKKAISKUUTA, 2013 2 Karjalua leikkiessä 3 Ihmisien tervehyön hyväkši 4 Uuši tovellisuuš 5 Vuuvven kaunehin

Lisätiedot

Vuokkiniemen koulu on kylän kulttuurikeškuš

Vuokkiniemen koulu on kylän kulttuurikeškuš yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 21 (373) 13. PIMIEKUUTA, 2013 3 Laučat-illačušša laučoilla ei issuttu 4 Pelaštua kieli šammumašta 6 Karjalan uuši

Lisätiedot

Tämä vuosi on Uhut-šeura istorijassa juhlavuosi pakkaiskuušša 2000 šeura rekisteröitih iččenäisekši kanšalaisjärještökši.

Tämä vuosi on Uhut-šeura istorijassa juhlavuosi pakkaiskuušša 2000 šeura rekisteröitih iččenäisekši kanšalaisjärještökši. Tämä vuosi on Uhut-šeura istorijassa juhlavuosi pakkaiskuušša 2000 šeura rekisteröitih iččenäisekši kanšalaisjärještökši. Vain još laškie vuuvvet ihan alušta šuati, niin voi juhlie šeuran 25-vuotispäivyäki,

Lisätiedot

Nelidov Kižin johtajakši

Nelidov Kižin johtajakši yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 2 (354) 30. PAKKAISKUUTA, 2013 2 Jyškyjärven kylän ylpeyš 3 Kiinnoššuš koiravaljakkokilpailuih kašvau 4 Oššokšilla

Lisätiedot

7 Hiihtourheilušta tuli elämäntyö

7 Hiihtourheilušta tuli elämäntyö yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 8 (360) 24. šulakuuta, 2013 2 Vienan karjalan kieliopin uuši versijo 4 Laulan tätä lauluo Kalevalan mualla 7 Hiihtourheilušta

Lisätiedot

2 Uušie šuunnitelmie. 3 Hämäräštä päivänvaloh. 4 Miun lapšuuvven Rantakatu. 6 Kum totem tuli Karjalah. 7 Boršči ta terveyšmuta FOTO 9

2 Uušie šuunnitelmie. 3 Hämäräštä päivänvaloh. 4 Miun lapšuuvven Rantakatu. 6 Kum totem tuli Karjalah. 7 Boršči ta terveyšmuta FOTO 9 yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 18 (370) 25. ŠyyŠKUUTA, 2013 2 Uušie šuunnitelmie 3 Hämäräštä päivänvaloh 4 Miun lapšuuvven Rantakatu 6 Kum totem

Lisätiedot

Tašavalta: Vuosi 2013 on ilmotettu Karjalan kielen vuuvvekši

Tašavalta: Vuosi 2013 on ilmotettu Karjalan kielen vuuvvekši yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 37 (352) 26. TalviKUUTA, 2012 2 Kielen kehityššuuntua ennuštaen 3 Uuši näkökulma perehen arkielämäštä 4 Tuttu ta

Lisätiedot

Merkkipäivä: Kalevalan piiri täytti 85 vuotta. Kalevalan piirin istorija

Merkkipäivä: Kalevalan piiri täytti 85 vuotta. Kalevalan piirin istorija yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 31 (346) 26. šyyškuuta, 2012 2 Tutuštumini karjalaisien muinaismuajilmah 4 Kalevalan kaunis ta ihana šeutu 6 Tekstiilin

Lisätiedot

Karjalaisien istorijua ta elämän tapoja

Karjalaisien istorijua ta elämän tapoja yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 24 (376) 25. TALVIKUUTA, 2013 2 Karjalaiset olemma: šie ta mie 3 Kyykkyä ympäri vuuvven 4 Hänen runoissa on karjalaisien

Lisätiedot

Urheilu: Kanšainväliset koiravaljakkokilpailut startattih viime pyhinä Kalevalašša. 2 Kanteletar kulttuuripäivien. huippuna. 3 Kalevalan päivät.

Urheilu: Kanšainväliset koiravaljakkokilpailut startattih viime pyhinä Kalevalašša. 2 Kanteletar kulttuuripäivien. huippuna. 3 Kalevalan päivät. yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 5 (357) 13. KEVÄTKUUTA, 2013 2 Kanteletar kulttuuripäivien huippuna 3 Kalevalan päivät. 4 Emmä hävie, kun ollemma

Lisätiedot

Hiihtolatuo myöten tulevaisuutta kohti

Hiihtolatuo myöten tulevaisuutta kohti yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 22 (373) 27. PIMIEKUUTA, 2013 3 Lapšet esitetäh karjalaisie starinoja 4 Kielen šäilyttämisen hyväkši 5 Innoššuš oli

Lisätiedot

Kilpailu kyläläisillä

Kilpailu kyläläisillä yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 15 (367) 14. ELOKUUTA, 2013 2 Kinnermäjen pruasniekka 3 Istorijašša ei voi olla valkeita šivuja 4 5 Luonnon kešellä

Lisätiedot

Perintehellini talouš. 3 Kyykkäkilpailut. 4 Karjalan kielen kakši murrehta yhteh. 6 Tervehen elämän tavat. 7 Opaššu švuuvvet.

Perintehellini talouš. 3 Kyykkäkilpailut. 4 Karjalan kielen kakši murrehta yhteh. 6 Tervehen elämän tavat. 7 Opaššu švuuvvet. yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 20 (372) 23. ŠAJEKUUTA, 2013 3 Kyykkäkilpailut 4 Karjalan kielen kakši murrehta yhteh 6 Tervehen elämän tavat 7 Opaššu

Lisätiedot

KARJALAN KIELI ŠUOMEŠŠA

KARJALAN KIELI ŠUOMEŠŠA Studies in European Language Diversity 27.4 KARJALAN KIELI ŠUOMEŠŠA ELDIA-projektin tulokšie Anneli SARHIMAA Lyhennykšen šuomenkieliseštä raportista vienakši kiänti Valentina KARAKINA Mainz Wien Helsinki

Lisätiedot

Oma Mua. ÔÔ Ruado menöy s. 10. ÔÔ Taitaja šoittaja ta monipuolini ihmini s. 7. ÔÔ Kniigua liženi, ga opastujua väheni s. 2.

Oma Mua. ÔÔ Ruado menöy s. 10. ÔÔ Taitaja šoittaja ta monipuolini ihmini s. 7. ÔÔ Kniigua liženi, ga opastujua väheni s. 2. Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 05 (1195) Kolmaspäivy Serota 12.05.2014 ÔÔ Kniigua liženi, ga opastujua väheni s. 2 Petroskoin administratsien opastusozaston voimil oli pietty lapsien

Lisätiedot

Oma Mua. 09 (1199) Kolmaspäivy Serota 12.03.2014. ÔÔ Unohtumatoin kokemuš s. 9. Venäjällä volont oriliikeh šai alun 1980-luvun lopušša.

Oma Mua. 09 (1199) Kolmaspäivy Serota 12.03.2014. ÔÔ Unohtumatoin kokemuš s. 9. Venäjällä volont oriliikeh šai alun 1980-luvun lopušša. Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 09 (1199) Kolmaspäivy Serota 12.03.2014 ÔÔ Arvatut kirjutekset s. 3 Enzimäzen vuozisuan XVII aigazen karjal-ven a sanakirjan luadijannu oli Afonan arhimadrittu

Lisätiedot

Oma Mua. 13 (1203) Kolmaspäivy Serota 09.04.2014. ÔÔ Brendojevan jälgeläzet s.4 5

Oma Mua. 13 (1203) Kolmaspäivy Serota 09.04.2014. ÔÔ Brendojevan jälgeläzet s.4 5 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 13 (1203) Kolmaspäivy Serota 09.04.2014 ÔÔ Kielioppi kynnyksenny s.3 Petroskoil jo kaheksattutostu kerdua piettih Karjalan, vepsän da suomen kielen kilbua,

Lisätiedot

Oma Mua. 03 (1193) Kolmaspäivy Serota 29.01.2014. ajatuštakana kaupunkin luovuttamisešta s. 5

Oma Mua. 03 (1193) Kolmaspäivy Serota 29.01.2014. ajatuštakana kaupunkin luovuttamisešta s. 5 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 03 (1193) Kolmaspäivy Serota 29.01.2014 ÔÔ Valjakot kilpailtih Petroskoissa s. 3 Sammon muata myöte -valjakkokilpailut piettih Karjalan piäkaupunkissa

Lisätiedot

BUSINESS WORKSHOP OHJELMA

BUSINESS WORKSHOP OHJELMA BUSINESS WORKSHOP Petroskoi, Venäjä 22/11/2005-23/11/2005 Workshopin tavoitteena on edistää käytännön yhteistyötä, siirtää ja kehittää yritysten osaamista OHJELMA Workshopin puheenjohtajat Risto Hiljanen,

Lisätiedot

Oma Mua. 10 (1200) Kolmaspäivy Serota 19.03.2014. ÔÔ Mitä šäilyy kirjan kanšiloissa? s. 4

Oma Mua. 10 (1200) Kolmaspäivy Serota 19.03.2014. ÔÔ Mitä šäilyy kirjan kanšiloissa? s. 4 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 10 (1200) Kolmaspäivy Serota 19.03.2014 s. 2 ÔÔ Leuto šiä ei ollun eštienä V kanšainväliset koiravaljakkokilpailut piettih Kalevalašša. Netälin ajakši

Lisätiedot

Oma Mua. 19 (1209) Kolmaspäivy Serota 21.05.2014. ÔÔ Yö musejokylyššä S. 7

Oma Mua. 19 (1209) Kolmaspäivy Serota 21.05.2014. ÔÔ Yö musejokylyššä S. 7 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 19 (1209) Kolmaspäivy Serota 21.05.2014 Ô Ô S. 4-5 Midä? Konzu? Kus? Kanzallizien kul tuuroin keskukses karjalan kielen kursiloin salbajazet oldih mennyt

Lisätiedot

Oma Mua. 24(1214) Kolmaspäivy Serota 25.06.2014. ÔÔ Ikä elyä, aika muistua s. 6

Oma Mua. 24(1214) Kolmaspäivy Serota 25.06.2014. ÔÔ Ikä elyä, aika muistua s. 6 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i Kolmaspäivy Serota 25.06.2014 ÔÔ Levendiä sanasto, kehittiä kaunehkirjutusmalli s. 3 Mennyt nedälil Periodika-julguamon seinih kerryttih karjalan da vepsän

Lisätiedot

Oma Mua. 20 (1210) Kolmaspäivy Serota 28.05.2014. kannatušta rajan takuata s. 6. johtaja s. 7

Oma Mua. 20 (1210) Kolmaspäivy Serota 28.05.2014. kannatušta rajan takuata s. 6. johtaja s. 7 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 20 (1210) Kolmaspäivy Serota 28.05.2014 ÔÔ Hätken vuotettu kirju s. 3 Vastevai ilmah piässyöh Vladimir Brendojevan kirjah on kerätty runolijan kai runot

Lisätiedot

Oma Mua. 22 (1212) Kolmaspäivy Serota 11.06.2014. Terveh tulgua Kondupohjan piirih

Oma Mua. 22 (1212) Kolmaspäivy Serota 11.06.2014. Terveh tulgua Kondupohjan piirih Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 22 (1212) Kolmaspäivy Serota 11.06.2014 ÔÔ Luojien ta kaunehuon talo s. 8 ÔÔ DNA testauš šukututkimukšen apuna s. 5 ÔÔ Pag i na s a r g ipä i väine s.

Lisätiedot

02 (1192) Kolmaspäivy Serota 22.01.2014. s.6

02 (1192) Kolmaspäivy Serota 22.01.2014. s.6 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 02 (1192) Kolmaspäivy Serota 22.01.2014 ÔÔ Uutisie Pohjosen rannoilta s.2 ÔÔ Vanhat paikannimet tutukši s.4 ÔÔ s.6 Hyvä pruazniekku ÔÔ Opastusaigu on kaikes paras

Lisätiedot

Museopäivät Lappeenranta 19.5. 2015 Tarja Raninen- Siiskonen

Museopäivät Lappeenranta 19.5. 2015 Tarja Raninen- Siiskonen KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA POHJOIS- KARJALAN MUSEON JA JOENSUUN KAUPUNGIN YHTEISTYÖHANKKEISTA VENÄLÄISTEN KOLLEGOJEN KANSSA Museopäivät Lappeenranta 19.5. 2015 Tarja Raninen- Siiskonen YHTEISTYÖ On mukavaa ja

Lisätiedot

Karjalan tasavallan liikunta- ja urheiluinfrastruktuurin nykytila ja kehitysnäkymät

Karjalan tasavallan liikunta- ja urheiluinfrastruktuurin nykytila ja kehitysnäkymät Karjalan tasavallan liikunta- ja urheiluinfrastruktuurin nykytila ja kehitysnäkymät Sergey Malashov, Karjalan tasavallan nuoriso-, liikunta- ja urheiluministeriön liikunnan ja urheiluinfrastruktuurin kehittämisosaston

Lisätiedot

45 (1185) Kylmykuun 20. päivy 2013. kylän kulttuurikeškuš s. 5

45 (1185) Kylmykuun 20. päivy 2013. kylän kulttuurikeškuš s. 5 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 45 (1185) Kylmykuun 20. päivy 2013 ÔÔ Suuri eloksenruado kielen hyväkse s. 2 Karjalan Kielen Seura andoi 11. kylmykuudu Helsingis Edvard Ahtian mugah nimitetyn

Lisätiedot

Oma Mua. Kyykkyä pelattih Priäžän kyläššä»»enšimmäistä kertua Priäžäššä piettih šuuri kyykkäkilpailu. Sivu 2.

Oma Mua. Kyykkyä pelattih Priäžän kyläššä»»enšimmäistä kertua Priäžäššä piettih šuuri kyykkäkilpailu. Sivu 2. Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 17 (1207) Kolmaspäivy Serota 07.05.2014 ÔÔ Elä ainos, Joguine s. 4 Kotkatjärven Joguine-pajojoukko täytti kaksikymmenviizi vuottu. Tälle merkipäiväle omistettu

Lisätiedot

Kierdomal l u viettih Vieljärven kyläh

Kierdomal l u viettih Vieljärven kyläh K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 41 (1181) Ligakuun 23. päivy 2013 ÔÔ Älgiä andakkua tuldu, agu syttyy. s. 2 ÔÔ Nigo mahtuo, nigo tahtuo s. 3 ÔÔ Kieleh opastumine tulou syväimes s. 4 ÔÔ Konzu

Lisätiedot

ÔÔ Olis kalua, leibiä rodieu s. 6. ÔÔ Hiän löysi šuomen šuvun kojin s. 3. muzeih s. 5. myö elämmö s. 5. 46 (1186) Kylmykuun 27.

ÔÔ Olis kalua, leibiä rodieu s. 6. ÔÔ Hiän löysi šuomen šuvun kojin s. 3. muzeih s. 5. myö elämmö s. 5. 46 (1186) Kylmykuun 27. K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 46 (1186) Kylmykuun 27. päivy 2013 ÔÔ Hiän löysi šuomen šuvun kojin s. 3 Talvikuussa täyttyy 200 vuotta Matias Castrénin šyntymäštä. Šuomen kielen ta šuomelais-ugrilaisien

Lisätiedot

Mennyön vuvven parahat kniigat

Mennyön vuvven parahat kniigat K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 15 (1155) Sulakuun 24. päivy 2013 ÔÔ Oman kielen akkiloiččijat s. 2 Sulakuun 20. päivänny on karjalan da vepsän kirjukielen päivy. Sidä vaste Petroskoin valdivonyliopistos

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan museo

Pohjois-Karjalan museo Venäjäteemoja 2014 Pohjois-Karjalan museo Karjala-sarja kevät ja kesä 2014 Pohjois-Karjalan museo partnerina kahdessa Karelian ENPI CBC hankkeessa, sitä kautta 2 valokuvanäyttelyä: Destination Karelia

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15. Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan

Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15. Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15 Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan Vuokkiniemi on pieni mutta kuuluisa kylä Vienan Karjalassa suuren Venäjän läntisellä laidalla. Äitisemme Vuokkiniemi on

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

37 (1177) Syvyskuun 25. päivy 2013. ÔÔ Tervata yhty venehty s. 4

37 (1177) Syvyskuun 25. päivy 2013. ÔÔ Tervata yhty venehty s. 4 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 37 (1177) Syvyskuun 25. päivy 2013 ÔÔ Duumaija tuliedu ruaduo s. 2 ÔÔ Tervata yhty venehty s. 4 ÔÔ Ruado libuu s. 5 ÔÔ Pidäy tahtuo eliä hyväl mielel s. 6 Karjalazien

Lisätiedot

Kontokki Vuokinsalmi (Salmen kylä) Vatanen/ Harlampijev

Kontokki Vuokinsalmi (Salmen kylä) Vatanen/ Harlampijev Kontokki Vuokinsalmi (Salmen kylä) Vatanen/ Harlampijev 1 Vuoden 1890 rippikirjassa esiintyvät Kontokin kunnan Vuokinsalmen kylän asukkaiden sukunimet ja niiden suomenkieliset vastineet, mm. Harlampijev

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Tervetuloa lastenosastolle! MEIDÄN KIRJATARHAMME. 22. lokakuuta Päivän aihe: SUURI KIRJASEIKKAILU

Tervetuloa lastenosastolle! MEIDÄN KIRJATARHAMME. 22. lokakuuta Päivän aihe: SUURI KIRJASEIKKAILU Venäjä teemamaana Helsingin kansainvälisilä kirjamessuilla 22. 25. lokakuuta 2015 Tervetuloa lastenosastolle! MEIDÄN KIRJATARHAMME 22. lokakuuta Päivän aihe: SUURI KIRJASEIKKAILU 10:00-11:30 Meidän kirjatarhamme

Lisätiedot

Kontokki Melentjev/Melentjeff Osa 2

Kontokki Melentjev/Melentjeff Osa 2 - 1 Melentjev/Melentjeff Osa 2 Vuoden 1890 rippikirjassa esiintyvät Kontokin kunnan Kontokin kylän asukkaiden sukunimet ja niiden suomenkieliset vastineet: mm Melentjev/Melentjeff 32 henkilöä. 1 Henkilö,

Lisätiedot

Viena da liygi: erikseh vai yhteh

Viena da liygi: erikseh vai yhteh K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 30 (1170) Elokuun 7. päivy 2013 ÔÔ Karjalan eläjät tahtotah, ku salvattas kai eläinpuustot s. 2 Kolme kondiedu -zookompleksas tapahtunnuh ozattomus huolestutti

Lisätiedot

ainen/ seutu Uskoo 7 6* 9* 9* 8 6 7 7 5* 2* 9 11* 7 Ei usko 92 93* 91* 91 92 93 92 93 95* 98* 91 89* 92 Ei osaa sanoa 0 1 0 - - 0 1* 0 - - - - 1

ainen/ seutu Uskoo 7 6* 9* 9* 8 6 7 7 5* 2* 9 11* 7 Ei usko 92 93* 91* 91 92 93 92 93 95* 98* 91 89* 92 Ei osaa sanoa 0 1 0 - - 0 1* 0 - - - - 1 TALOUSTUTKIMUS OY 20130927 09:25:43 TYÖ 000010239.13 TAULUKKO 41019 ss VER % Kaikki Sukupuoli Ikä Asuinkunta nainen mies alle 25-34 35-49 50-64 65+ Hel muu Turku/ muu muu 25 vuotta vuotta vuotta vuotta

Lisätiedot

Lappeenrannan lasten ja nuorten kuvataidekoulu. Davydova. Polina-Tereza. Davydova; Irina Dmitrieva; Olga Shustrova. Svetlana Vagaitseva, Evgeni Tsurko

Lappeenrannan lasten ja nuorten kuvataidekoulu. Davydova. Polina-Tereza. Davydova; Irina Dmitrieva; Olga Shustrova. Svetlana Vagaitseva, Evgeni Tsurko VIII Suomalais-venäläinenkulttuurifoorumi, Tver 27.-29.9.2007 Kahdenkeskisten neuvotteluiden aikataulu ja ryhmäjako 27.-28.9. Torstai 27.9. klo 14.30-18.00 (Ryhmä II ja III) Aika Hanke nro Venäläinen organisaatio

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN LIIKUNTA- JA TERVEYSKASVATUKSEN AVULLA KARJALAN TASAVALLAN PETROSKOIN ALUEEN KOULUISSA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN LIIKUNTA- JA TERVEYSKASVATUKSEN AVULLA KARJALAN TASAVALLAN PETROSKOIN ALUEEN KOULUISSA TERVEYDEN EDISTÄMINEN LIIKUNTA- JA TERVEYSKASVATUKSEN AVULLA KARJALAN TASAVALLAN PETROSKOIN ALUEEN KOULUISSA Projekti on yhteistyöprojekti Liikunnan ja Terveystiedon Opettajat ry:n sekä Karjalan tasavallan

Lisätiedot

Opittavia asioita. Mikä on rumpalin ammattitauti? Rytmihäiriö.

Opittavia asioita. Mikä on rumpalin ammattitauti? Rytmihäiriö. 1. Rytinää! Opittavia asioita Tiedän, millainen on hyvä lauluasento Opin säätelemään ääneni voimakkuutta. Tiedän, mitä tarkoittavat π, P, F a ƒ. Opettelen beat-komppea kehorytmeinä. Tutustun lyömäsoittimiin

Lisätiedot

Kuusi päivää Vienan runokylissä

Kuusi päivää Vienan runokylissä Matkatoimisto Kotiranta Gorniakovkatu 2A, Kostamus E-mail: kotiranta-tour@mail.ru http://kotiranta-tour.ru/ru/suomeksi/5951/ Kuusi päivää Vienan runokylissä 6.-11.7.2016 Kostamus Jyskyjärvi Haikola Kalevala

Lisätiedot

KALOJEN TERVEYSTILANNE KARJALAN TASAVALLASSA N.P. Piminova Karjalan tasavallan eläinlääkintälaboratorion johtaja (GBU RK Respublikanskaya veterinarnaya laboratoria ) KALANVILJELY KARJALASSA Kalanviljelylaitokset:

Lisätiedot

Venäjän Kontupohjan ja Petroskoin vierailu ja kirjastoseminaari 12.-16.5.

Venäjän Kontupohjan ja Petroskoin vierailu ja kirjastoseminaari 12.-16.5. 2013 Venäjän Kontupohjan ja Petroskoin vierailu ja kirjastoseminaari 12.-16.5. Liisa BenHenia, Eija Kämäräinen, Pirkko Lindberg, Raija Seppänen, Ari Koistinen, Jarkko Oinonen AVI ELY 10.6.2013 Lähiyhteistyön

Lisätiedot

Valokuvat ja teksti 16.5.2015 Juhani Junna

Valokuvat ja teksti 16.5.2015 Juhani Junna YSTÄVYYS JA YHTEISTYÖSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUS KAMENNOGORSKIN KAUPUNGIN, VIIPURIN PIIRIN, LENINGRADIN ALUEEN, ANTREAN JA VUOKSENRANNAN SÄÄTIÖN SEKÄ KIRVU SÄÄTIÖN KANSSA. VIIPURIN ALUEHALLINNON KABINETISSA,

Lisätiedot

LUOMINEN. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin (Kolmiyhteinen) Jumala loi maailman n. 6 000 vuotta sitten.

LUOMINEN. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin (Kolmiyhteinen) Jumala loi maailman n. 6 000 vuotta sitten. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) LUOMINEN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin (Kolmiyhteinen) Jumala loi maailman n.

Lisätiedot

Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa

Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa PETROSKOIN PEDAGOGINEN OPISTO Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa Valeria Denisenko, Petroskoin pedagogisen opiston johtaja PETROSKOIN PEDAGOGINEN OPISTO Pietarin valtiollisen

Lisätiedot

Alexandra Rodionova Petroskoi Karjalan kielen livvin murteen opettamisesta (esimerkkinä Prääsän piirin koulut) Kaksikymmentä vuotta sitten alettiin

Alexandra Rodionova Petroskoi Karjalan kielen livvin murteen opettamisesta (esimerkkinä Prääsän piirin koulut) Kaksikymmentä vuotta sitten alettiin Alexandra Rodionova Petroskoi Karjalan kielen livvin murteen opettamisesta (esimerkkinä Prääsän piirin koulut) Kaksikymmentä vuotta sitten alettiin luoda ja kehittää nuoria kieliä, joihin karjalankin kuuluu.

Lisätiedot

12 (1152) Sulakuun 3. päivy 2013

12 (1152) Sulakuun 3. päivy 2013 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 12 (1152) Sulakuun 3. päivy 2013 ÔÔ Kielen kehittäjät projektat suajah kannatustu s. 2 Kanzallizen poliitiekan ministerstvu ilmoitti projektoin kilvan tuloksii.

Lisätiedot

Helsingin kansainvälisten kirjamessujen ohjelma Venäjä teemamaana

Helsingin kansainvälisten kirjamessujen ohjelma Venäjä teemamaana Helsingin kansainvälisten kirjamessujen ohjelma Venäjä teemamaana 19.-25.lokakuuta VENÄLÄISEN KIRJALLISUUDEN VIIKKO: Venäläisten kirjailijoiden teoksia esillä Gaudeamus, Ruslania-Books ja Arkadia -kirjakaupoissa

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

UUSI KIRKKOVUOSI UUSI LASTEN VIRSI UUSI ILO MESSUUN! Aineistoa 1. adventin perhemessuun

UUSI KIRKKOVUOSI UUSI LASTEN VIRSI UUSI ILO MESSUUN! Aineistoa 1. adventin perhemessuun UUSI KIRKKOVUOSI UUSI LSTN VIRSI UUSI ILO MSSUUN! ineistoa 1. adventin perhemessuun oosianna! uta meitä m # # # c # # # # # # m/ D/F oo si an na! Kan san jou kon kans sa käymme F 4 F Þ m / Þ huu ta maan.

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

19 (1159) Oraskuun 22. päivy 2013. Kävy omamua.ru

19 (1159) Oraskuun 22. päivy 2013. Kävy omamua.ru K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 19 (1159) Oraskuun 22. päivy 2013 ÔÔ Kuadunuzii vezii stauččah et keriä s. 3 Karjalan da vepsän kielen laitos da suomen kielen laitos yhtistettih yhteh laitokseh.

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti. Oppitunti 11- Adjektiivien taivutus Audio osa 1. kaunis - ruma

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti. Oppitunti 11- Adjektiivien taivutus Audio osa 1. kaunis - ruma 1 Oppitunti 11- Adjektiivien taivutus Audio osa 1 kaunis - ruma kaunis joutsen ruma olio = ruma otus kaunis puutalo Suomessa on paljon kauniita puutaloja. ruma olio Oliolla on yksi silmä. Olio on sininen.

Lisätiedot

Tverin Karjalan Savusaunamatka 16.8. 23.8.2015

Tverin Karjalan Savusaunamatka 16.8. 23.8.2015 Tverin Karjalan Savusaunamatka 16.8. 23.8.2015 Tämä matka on tehty ennenkin. Se oli niin hyvä että pyysimme Leo Baskinia järjestämään matkan uudelleen. Tämä on tosi Savusaunafaneille. Matalle mahtuu vain

Lisätiedot

Kontokki Kenttijärvi Karpov Osa 2

Kontokki Kenttijärvi Karpov Osa 2 Kontokki Kenttijärvi Karpov Osa 2 Vuoden 1890 rippikirjassa esiintyvät Kontokin kunnan Kenttijärven kylän asukkaiden sukunimet ja niiden suomenkieliset vastineet, mm. Karpov/Karppanen 64 henkilöä. 1 1.1.1.

Lisätiedot

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä?

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Sisällys I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Kysymyksenasettelut ja lähteet 12 Venäjän-tutkimuksen vaiheita meillä ja muualla 21 Suomalainen Venäjä-tieto 24 Tapaus Aleksanteri-instituutti 32 Entä

Lisätiedot

Pietarin Katulapset ry. Pietarin katulapset tarvitsevat Sinua

Pietarin Katulapset ry. Pietarin katulapset tarvitsevat Sinua Pietarin Katulapset ry Pietarin katulapset tarvitsevat Sinua Ihmisarvoinen lapsuus on erittäin suuri asia. Valitettavasti kaikille lapsille Venäjällä se ei ole mahdollista. Omien vanhempiensa hylkäämiä

Lisätiedot

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Isyyttä arjessa ja ihanteissa KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Mitä on tehty ja miksi? Tilannekatsaus tämän hetken isyyden tutkimuksen sisältöihin ja menetelmiin Tarkoituksena vastata kysymyksiin mitä

Lisätiedot

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 11.9.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 11.9.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 11.9.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

Muistelus Lannan Nillasta eli Knud Qvænistä

Muistelus Lannan Nillasta eli Knud Qvænistä Kauimpana suomesta Knud Qvæn elikkä Knud Olsen elikkä Ollin Nuutti elikkä niin ko kansa kans sannoo Lannan Nilla oon kyllä ollu aivan olemasaki. Se oli yksi kainulainen mies, joka eli 1700-luvula (seittementoistasaan-luvula)

Lisätiedot

Modernu & perindö»» Kantelen uvven eksperimentuprogramman tarkoitus on kiinnostuttua nuorižuo kanzallizeh muuzikkah da kul tuurah.

Modernu & perindö»» Kantelen uvven eksperimentuprogramman tarkoitus on kiinnostuttua nuorižuo kanzallizeh muuzikkah da kul tuurah. K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 48 (1188) Talvikuun 11. päivy 2013 ÔÔ Pilkovundu meijät hävittäy s. 2 Hyvä olis, ku uvves Omas Muas suas siännöllizesti lugie suvikarjalastu, tverinkarjalastu

Lisätiedot

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde työn ydin on asiakkaan ja työntekijän kohtaamisessa

Lisätiedot

RAAMATTU SUOMEN SUVULLE HANKE

RAAMATTU SUOMEN SUVULLE HANKE Suomen Pipliaseura 2013 RAAMATTU SUOMEN SUVULLE HANKE * Venäjällä asuu n. 2,7 miljoonaa kielisukulaistamme. * Raamattua käännetään 12 sukukielelle. * Uusi testamentti julkaistu 7 kielellä. * Ensimmäinen

Lisätiedot

2/03 1 Muurame 13.06.2003 SUKUKOKOUS DOMNAN PIRTILLÄ 11.07.2003 KLO

2/03 1 Muurame 13.06.2003 SUKUKOKOUS DOMNAN PIRTILLÄ 11.07.2003 KLO 2/03 1 Muurame 13.06.2003 18.00. SUKUKOKOUS DOMNAN PIRTILLÄ 11.07.2003 KLO KOKOUSKUTSU TOARIE JA LARI HUOVISEN SUKUSEURAN VUOSIKOKOUKSEEN! Sukuseuramme kokoontuu sääntömääräiseen sukukokoukseen Suomussalmen

Lisätiedot

sovitus Tiituksen Satu-kertomuksesta ja Marjatta Kurenniemen Joulukuusen koristeita - kertomuksesta.

sovitus Tiituksen Satu-kertomuksesta ja Marjatta Kurenniemen Joulukuusen koristeita - kertomuksesta. Näytelmä Joulusatu : sovitus Tiituksen Satu-kertomuksesta ja Marjatta Kurenniemen Joulukuusen koristeita - kertomuksesta. Laatinut: Jaroslava Novikova Opetuskommentit: 1. Kyseessä on draamaa. Esitimme

Lisätiedot

Toarie ja Lari Huovisen sukuseuran tiedotuslehti marraskuu 2009

Toarie ja Lari Huovisen sukuseuran tiedotuslehti marraskuu 2009 Starinat Toarie ja Lari Huovisen sukuseuran tiedotuslehti marraskuu 2009 PUHEENJOHTAJALTA Toashan myö yhtehen yhyimmä Tämän vuoden proasnikkatapaaminen sujui monella tavalla hyvissä merkeissä. Ilmatkin

Lisätiedot

Venäläisen kulttuurin päivät 2015. Glinkan poikakuoro Tampereella

Venäläisen kulttuurin päivät 2015. Glinkan poikakuoro Tampereella Venäläisen kulttuurin päivät 2015 2015 Venäläisen kulttuurin päivät tarjoavat monipuolista ohjelmaa kaikille kiinnostuneille. Luvassa on musiikkiesityksiä, kirjallisuustapahtumia, esitelmiä, lastentapahtumia.

Lisätiedot

SINNET MIE JÄIN Kauimpana suomesta

SINNET MIE JÄIN Kauimpana suomesta SINNET MIE JÄIN Kauimpana suomesta Mie olin yheksennelä, ko minun unkkelirukka minun nouti siitä. Siinä oli jo vieras, joka meitä hoiti jälkhin muorin kuoleman. Unkkeli viei Pykehän, ja sitte mie olen

Lisätiedot

Hyvä ystävä, jos sinulla on lisätietoa, joko faktaa tai perimätietoa, tästä asiasta, laita ystävällisesti tietoa joko kirjallisesti

Hyvä ystävä, jos sinulla on lisätietoa, joko faktaa tai perimätietoa, tästä asiasta, laita ystävällisesti tietoa joko kirjallisesti Starinat Toarie ja Lari Huovisen sukuseuran tiedotuslehti 1 2010 PUHEENJOHTAJALTA Sinisiä ajatuksia... Omalaatuisen korpifilosofin Konsta Pylkkäsen (s.1908, k.2008) sininen ajatus lentelee vapaasti yli

Lisätiedot

runo päivässä Kuvitukset: Mirkka Eskonen

runo päivässä Kuvitukset: Mirkka Eskonen Lue lapselle runo päivässä 2014 Kuvitukset: Mirkka Eskonen Maanantai Oravasatu Oli orava. Unessa hännällään se purjehti kauas etelään. Siis lenteli häntä purjeenaan. Siitä tässä nyt kerrotaan. Se saapui

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN

MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN www.flow.fi MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN Joka tahtoo matkalle kohti uutta, hänen on lähdettävä. Miten matkalle voi lähteä? Omin jaloin, ottamalla ensimmäinen askel. Mitä sitten tapahtuu? Kyllä se selviää, askel

Lisätiedot

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Tänään meillä on kaksi vertausta, jotka kertovat siitä, kuinka Jumala kutsuu kaikkia taivaan hääjuhliin. 1. Kertomuksen

Lisätiedot

Kahvitarjoilu auditorion aulassa, tutustuminen maakunnan matkailuhankkeisiin

Kahvitarjoilu auditorion aulassa, tutustuminen maakunnan matkailuhankkeisiin Tilaisuuden avaus; Tuomo Tahvanainen, toimialajohtaja, Kainuun Etu Oy Kainuun matkailu 2012 tilastojen valossa Pohjola-Arctic yhteistyo : kokemukset ja tulevaisuus Laatutonni 2020 laatutonnin uusi tuleminen

Lisätiedot

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 Vastaus

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 Vastaus Kenguru Ecolier, vastauslomake Nimi Luokka/Ryhmä Pisteet Kenguruloikka Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Jätä ruutu tyhjäksi, jos

Lisätiedot

AFANASJEV-SUKUKOKOONTUMINEN 6.7.2013 Rovaniemi, Korundi

AFANASJEV-SUKUKOKOONTUMINEN 6.7.2013 Rovaniemi, Korundi AFANASJEV-SUKUKOKOONTUMINEN 6.7.2013 Rovaniemi, Korundi Ohjelma 8-10 Ilmoittautuminen ja nimikorttien jako Korundin aulassa 10-12 Sukukoontumisen avaus, Paavo Ahava III Vienan Karjala ja Afanasjev-sukunimi,

Lisätiedot

www.petroskoinlaulujuhlat.net

www.petroskoinlaulujuhlat.net SUURI KARJALAINEN PRUASNIEKKA 14. 16.6.2013 Kirovin-aukio. Laulujuhlien päiväohjelmat konserttien kuoroesittelyt seminaari suomalaiskuorojen esittelyt Eigu-tenavaooppera laulujuhlien historiaa kartta tukijat

Lisätiedot

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit!

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! LUONNOS Sukumuistelupeli Tärkeät paikat Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! Voit myös keksiä itse lisää kysymyksiä! Jokainen

Lisätiedot

Viipuri 1940 2010-luvuilla: neuvostoliittolainen, suomalainen, venäläinen. Yury Shikalov, Itä-Suomen yliopisto yury.shikalov@uef.

Viipuri 1940 2010-luvuilla: neuvostoliittolainen, suomalainen, venäläinen. Yury Shikalov, Itä-Suomen yliopisto yury.shikalov@uef. Viipuri 1940 2010-luvuilla: neuvostoliittolainen, suomalainen, venäläinen Yury Shikalov, Itä-Suomen yliopisto yury.shikalov@uef.fi Kaupunki-imago Mielikuva, imago = kuva, olemus, luonnekuva, maine, vaikutelma.

Lisätiedot

Kotikonsertti. Sen jälkeen Mari lauloi Jonnen kitaran säestyksellä Juha Tapion Kaksi vanha puuta. Marin soolo-laulun kertosäe on:

Kotikonsertti. Sen jälkeen Mari lauloi Jonnen kitaran säestyksellä Juha Tapion Kaksi vanha puuta. Marin soolo-laulun kertosäe on: Kotikonsertti Sunnuntaina, 26.1.2014 klo 15.00 oli kotikonsertin aikaa. Konsertti järjestettiin 94-vuotispäivän kunniaaksi. Päivänsankarin vieraina olivat lapset, lapsenlapset ja lapsenlapsenlapset. Mukana

Lisätiedot