Oma Mua. 09 (1249) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Liygi, viena da suomi yhtes s. 9

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Oma Mua. 09 (1249) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Liygi, viena da suomi yhtes s. 9"

Transkriptio

1 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 09 (1249) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Omale Muale 25 vuottu! s. 5 Kaksikymmen viizi vuottu eihäi ole moine pitky aigu rahvahan histouries, ristikanzanhäi elaijas se on ylen pitky. A karjalan kielele se on sanomattomah pitky da kallis. Kallis on sentäh, gu joga taloih se sai ruveta suamah, a ennehäi sidä minun polvi sai kuulta vaigu paginois keskenäh. ÔÔ Kalevalan uuši aika s. 8 Kalevala-eepossan enšim mäisen painokšen 180-vuotispäivän merkeissä Petroskoin Kulttuurikeškukšen šuurešša šalissa oli esitetty šuomelaisen ohjua jan Jari Halosen Kalevala. Uusi aika -filmi. Filmi oli esitetty Šuomen piäkonsulaatin Petroskoin toimipistehen konsulin Tuomas Kinnusen alottehešta. ÔÔ Liygi, viena da suomi yhtes s. 9 Čalnan artistoin spektaklis Meijän kylän kummitukšie kuuluu kolme kieldy: liygi, vienankarjal da suomen kieli. Artistat oldih Petroskois Kalevalan päiviä vaste. Ozutettih oma uuzi spektakli Kanzallizien kul tuuroin keskukses, kudai oli tapahtuman järjestäjännygi. Keskukses ollah todevuttamas projektua, kudaman aigua tazavallan piälinnah kučutah pienii ei-ammatillizii teatroi Karjalan eri kylis da linnoispäi. Uudizii kiändäy da lugou karjalakse anuksenkarjalaine Natalja Gilojeva. Yle:l karjalan kieldy»»suomen Yle-kanualu rubei luadimah raadivo- da internetuudizii karjalan kielel. Sivu 5.

2 2 «Oma Mua» 11. kevätkuudu 2015»» muamankieli KKS:n uuzi kilbu Martti Penttonen Nelländes Karjalan Kielen Seuran kirjutuskilvas teemakse pandih luonnos liikkumine: mečästys, kalastus, marjan da sienien keriändy. Hyvin suituigi kirjutuksii täh kogomukseh on otettu teeman mugazii kirjutuksii kolmelkymmenelkahtel kirjuttajal. Tämän kirjutuskilvan piätavoittehennu on kuhkuttua kirjuttamah karjalan kielel, harjavumah kirjuttamizeh da pidämäh kieldy elävänny. Tiettäväine, kirjuttai suau motivatsien kirjuttamizeh lugijoispäi, eihäi karjalakse liigua lugiettavua jullata. Kondien ker marjas -kirjas, kudai on jullattu nelländen kilvan jälles, on rinnakkai kirjutuksii algajen seiččievuodehizes školaniekas, moni kirjua jullannuzih ammattikirjuttajih suate. On kirjutustu kaikil murrehalovehilpäi: liygvilästy, lyydilästy, suvikarjalastu, tverilästy, vienalastu da ižoraksegi. Kogomuksen toimittajan ruado on aiga hirvei sendäh, ku ei ole normua kudamah verrata kirjutustu, libo kebjei ku jogahine kirjuttau oigieh omal murdehel. Yhtelläh toimittai on lugijan agentu, avvuttau lugijua ellendämäh tekstu. Sendäh pidäs oppie kohendua hairahtuksii da oigiehkirjutustu. Käzikirjutuksii lugijes voi huomata, ku ven an äättömyön da ööttömyön däh ven an karjalazil erähiči on vaigevuksii pehmendyksien da ezi- da tagavokalihizien sanoin ker. Suomen karjalazet öntästelläh sibilantoin da affrikuatoin kirjuttamizes, oigiehkirjutus vaihteleh samas tekstasgi. Erähiči ozutahes, ku kirjuttai ei jälgehpäi lugenuh omua tekstua. Reunas reunah tämän kogomuksen murdehil on eruo, yhtelläh ruohtin sanuo, ku sudre olis jättiä lugemattah yhtygi kirjutustu. Hos ongi joukos vierahannägözii sanoi, karjalaine karjalastu ellendäy. Maksau lugie, on vesseliä kirjutustu da vagavembua, kai tekstat karjalazet. Passiboičen Sergei Kasjanovua lyydiläzien tekstoin luvendas da Ritva Lampivuodu kanzikuvas. Uvven kilvan ehtot: Karjalan kieliopit-projektu avuau kirjutuskižan teemal: Minun oma kieli. Kirjutuksii voibi kirjuttua kaikil murdehil. Kirjutuksen piduhuol ei ole tarkua rajua. Ken ei malta kirjuttua, voi työndiä iänikirjutuksii mp3-formuatas. Kirjutukset sit jullatah kirjannu. Ilmoitakkua oma adressi da murreh, kudamal kirjutatto. Palkindot: 6 kirjuttajale annetah 50 euron palkindo. Toiziigi kirjutuksii lunnastetah kirjas jullattavakse 20 euron hindah. Aijat: mennes kirjutukset pidäy työndiä adressih: Martti Penttonen Kotkankallionkatu 3 A Kuopio Suomi libo sähköpoštale: penttonen@cs.uef.fi Parahat kirjutukset vallitah mennes. Palkindoloin suajat kučutah palkindoloin jagoh elokuul Vieljärvele Karjalan Kielen Kodih. Tulkua vuosikokoukšeh! Karjalan Rahvahan Liiton vuosikokouš pietäh Šuomelais-ugrilaisen koulun juhlašalissa 22. kevätkuuta klo Kokoukšešša käsitelläh šeuruavie kyšymykšie: KRL:n johtokunnan johtajan šeloššuš 2014 vuuvven ruavošta ta šuunnitelmista 2015 vuoteh. Kanšallispiirien yhteistyö ta šen ma hollisuukšie. Šeloštajina ollah KRL:n Priäžän piirin alaošašton, Kalevalan Uhut-šeuran ta Aunukšen karjalaiset-šeuran jäšenet. Kokoukšešša esiintyy Oma pajo-kuoro šekä järješšetäh karjalaini čäijystola. ÎÎ Paikka: Petroskoi, Šuomelais-ugrilaini koulu, Maksim Gorkin katu, 2 ÎÎ Aika: 22. kevätkuuta, klo Kanzallizen poliitiekan azieloin ministerstvan hantuzis luajittuh ruadojoukkoh kuuluu enämbi kahtukymmendy meigävellen ristittyy. Kuva: Natalja Antonova, Oma Mua Vagavua kielipaginua»»karjalan kielen istourien uvvehko askel on työndymäs. Tazavallas tuaste šeikuijah kielen virrallistu puoldu. Ku suaha tiediä selvembäh, pidäygo se iče karjalazile, semmite rajonois eläjile, piätettih vie vai tiijustua. Kui loitokse da kunnepäi on lähtenyh stuatusan juna? Suammogo tavata sen da hypätä jälgimäzeh vaunuh? Pitkät stolat hommattih Karjalan tazavallan piälinnah mennyt kolmanpiän 4. kevätkuudu. Potkastuksennu sih oli kanzalazen Irina Zaitsevan pakkaskuul työtty kirjaine Zakonoinhyväksyndykerähmöh, kus inehmine prižmiy luadie kohendukset Karjalan Tazavallan Konstitutsieh da panna karjalan kielen anuksen da varzinkarjalale valdivollizet stuatusat. Kanzallizen poliitiekan ministerstvan hantuzih luajittih eri aloih kuulujien ruadojoukko, kudamas roittih aiga pitkät stolat. Sen ezmäine istundo piettih ilmai zakonoinhyväksyndykerähmöläzii da opastusministerstvan virguniekkoi. Paikal oli Aleksandr Šarapov, ristikanzan oigevuskyzymyksii puolistai Karjalan Tazavallas. Kanzallizen poliitiekan azieloin ministerstvu varusti tulluzile materjualoi juattavakse, kudamien mugah nägyy selvästi, ku Karjala on ainavo 22:s Ven al tazavallois, kus kandurahvahan kielel ei ole nimittumua stuatussua da kus karjalazien čottuvuittii vois verrata vai Dagestanan tazavallan kandurahvahien vuitinke. Sie kolmeletostu kielele on valdivolline stuatussu, erähii Dagestanan kanzoi on vie vähembi migu karjalazii. Kui loitokse on lähtenyh juna? Ruadojoukon ezmäine vastavus oli enämbäl paginoin da mielien vaihtandua. Tatjana Klejerova, Karjalazien Kerähmön vallittuloin nevvoston piälimäine, ylen syvästi mustoitti endisty istouriedu, kui opittih suaha stuatussu mennyön vuozisuan 90-vuozien da tämän vuozisuan alguvuozien aigah, mittumua kynnysty pidi harpata da mih on piästy. Mainičči, ku vai vuozien aigah oli kehitetty kymmene zakonprojektua, oli ylen suurdu bauhuu da aktivižuttu stuatusan dielonke. Kompromisakse tuli vuvvel 2004 suadu zakon Karjalan, vepsän da suomen kielen valdivollizes tuves, ga yhtelläh iče Tatjana Klejerova mainičči, ku Karjalas emmo novva sen zakonan juuri kaikkii pygälii, semmite sidä, kus on sanottu karjalankielizeh opastukseh niškoi. Mielii ližäiltih kirjuttai Aleksandr Volkov, sotsiologu Jevgeni Klementjev, kanzalaine aktivistu Aleksei Tsikarev, kudamat ei ebäilty ni yhty, pidäygo karjalale valdivolline stua tussu. Muite, ga kommentois sai kuulta pessemizmua da ebävarmuttu, roihgo nygöi jo tolkuh ruveta nostamah tädä dieluo vagavembah... Sentämän kerran kielienn okal oli virkeh Juna on lähtenyh jo loitokse... Ministru Jurii Šabanov sanoi ihan avvonazesti, ku Petroskoil da niilöis kohtis, kus enimistö ollah ei karjalazet, karjalan kielen valdivollistu stuatussua ei kannateta. Ei maksa olla sih niškoi, muhahtih häi, stolan piäs istujes. Häi ehoitti moizen pluanan, ku hommata paginat rahvahanke niilöis kohtis, kus karjalastu eläy sagiembazeh. Lähembäzen kuun aigah kävvä sinne, da ruadojoukon tuliele vastavuksele kuččuo rajonoin piälikkölöi. Sikse aigua miettie syvembäzeh, mittuine stuatussu vie voi olla karjalan kielele paiči valdivollistu da milleh se stuatussu vois kannattua kielen virralližuttu. Meil tämä vastavus oli tärgei, meijän ministerstvu rubieu jatkamah ruandua sih pluanah niškoi. Kerävymmö tuaste yhteh, lujendi häi. Sanua ku valgiedu kanua... Ruveta tiijustelemah rajonois eläjien karjalazien mieldy enämbäl pohodiu hyväh karjalazeh sananpolveh Sanua ku valgiedu kanua... Voi olla, minä heittelemmös, no ellendän nenga, ku dieluo ruvetah vai vönyttämäh, keskustamah, eččimäh kaikenmoizii vigoi da pričinöi dostalil se tuaste jiäy toičakse. Pluanu ei ole lougiekan mugah. Ku miettie vagavembah, karjalan rahvahan mieli on sanottu ammui jo sadoih kerdoih. Midä da kenen mieldy vie pidänöy? Karjalan Rahvahan Kerähmö on suurin rahvahalline elin, kudaman mugah rahvas andau tiediä omas mieles. Kerähmön kaikis rezol utsielois on kursu virrallizeh stuatussah. Vereksembäsgi, tossu kezän Priäžäs pietys, piätimmö jättiä pygäl pyrgiekseh valdivollizeh stuatussah. Muite ga sit mih helvettih piemmö kerähmölöi, bauhuammo niilöin piendänke da novvammo rezol utsieloi? P.S. Kirjuttajan mieli on oma subjektiivine mieli, ei vältämättäh Oman Muan toimituksen libo kaikkien ruadojoukkoh kuulujien mieli. Antonovan Natoi, ruadojoukkoh kuuluju

3 »»šukujuuret «Oma Mua» 11. kevätkuuta Šäilykkäh tieto šuvuštani Olga Melentjeva Jo ikivanhoista ajoista alkuan ihmiset on tutkittu omie juurija. Kuitenki entisinä aikoina šukututkimini oli enemmän elämän tarpehellisutta, eikä yksistäh utelijaisutta. Tavallah omie juurija tutkittih ylhäset ihmiset, kumpasien piti löytyä ta esittyä tovissukšet šiitä, jotta hyö kuulutah ylhäseh jalošukuh. Nykyjähhän monet ihmiset ruvetah tutkimah juurijah ta luatimah šukupuuta jättyäkšeh tietoja ičeštäh ta kantavanhemmistah šeuruavilla polviloilla. Rudolf Toivonen on jo monta vuotta tutkin omua šukuo ta šuanun tietoh šukupuun yksitoista polvie. Mie rupesin tutkimah omua šukuo vuotena Kun kävin Šuomešša, niin šielä aina heimolaisien kera tavatešša pakinakši tultih šukulaisasiet. Tottaš tämä kiäntiki miut šinne päin ta mie rupesin tutkimah arhiivadokumenttija ta keryämäh tietoja šuvuštani. Miun šuku miun rikkahuš Alušta Rudolf tutki Karjalan Kanšallisen arhiivan dokumenttija. Šiitä kävi Arhankelin arhiivašša. Šukututkimuštyöššä häntä šuurešti autto istorijallisien tietojen kandidatti, tutkija Irina Čern akova ta Šuomen Karjalan Heimo -lehen entini piätoimittaja Sakari Vuoristo. Vienan Karjalahan kuulu ennein Arhankelin gubernijan Kemin ujezdih. Šentäh Arhankelin arhiivoista löytyy äijyäki enemmän dokumenttija mitä meijän arhiivoista. Šielähän on näitä kirikkökirjoja 1780 Rudolf Toivonen on tutkin omua šukuo vuuvvešta Mieš on šuanun tietoh šukupuun yksitoista polvie. Kuva Olga Melentjeva vuuvvešta alkuan. Näistä arhiivadokumenttiloista mie šain tietyä Ležojeviloista ta muista šuvuista, kumpasista miula ei ollun tietuo. Šamoin Joensuun arhiivašta löysin hyvin äijän tietuo. Šiitä kun näitäki tietoja rupesi näyttämäh vähältä ta piti piäššä vielä šyvemmällä, Rudolf läksi Moskovah tutkimah Muinoisaktien arhiivan dokumenttija: Andrei Rettijev Našto-naiseh kera, 1911 vuosi. Kuva Rudolf Toivosen kuva-arhiivašta Miun tuatto Trohkima Toivonen on šuuren Samodajevien ta Ležojevien šukujen jälkeläini. Kaikista varhasimmat tiijot tuaton šuvun kantatuattoloista, mit mie šain löytyä, ollah luvulta peräsin. Muamo Darja Andrejevna on entisie Rettijevie. Kaikista vanhin kantatuatto hänen puolešta, min löysin, on lappalaini Stepanko Rettii 1597 vuuvvešta. Toivosen tuaton ämmö Katti (Karolina) oli šuomelaisie Huovisien šukuo, Oulun lähellä šijoutunuon Venetheiton kyläštä. Tuaton ukko Vasselei Panfilov Šuomen matoilla ollen tutuštu nuoreh Karolina-tyttöh ta toi šen Karjalah. Heijän enšimmäini Ossippa-poika on miun ukko. Ossippa oli Panfilovie, ka vuotena 1924 muutti šukunimeh Toivosekši. Mie arvelen, jotta hiän otti šukunimekšeh šen paikannimen, missä pereh oli elän. Tällä šukunimellä meijän šuku on jatkunki, Rudolf kertou. Rudolfin muamon tuatto Andrei Rettijev oli kauppiehana. Hiän mäni Šuomeh 1920-luvulla, ka ei kerinnyn tulla jälelläh kun raja pantih kiini. Karjalah jäi koko hänen pereh, Naštonaini viijen lapšen kera. Andrei eli loppuikäh Šuomešša ta kuoli 1941 vuotena Karvoskyläššä. Nyt miula on tiijošša meijän šuvun nellänšuan vuuvven pitkä istorija. Mie ta miun čikot ta veikot olemma šiinä yhentenätoista polvena ta meijän jälkehki on jo kakši polvie. Kymmenen vuotta takaperin omakši 70-vuotispäiväkši mie šain tämän šukupuun valmehekši. Juhlissa javoin šen kaikilla heimolaisilla ta toivoin, jotta meijän jälkeläiset ruvetah panomah muistih šukutietoja. Nyt tätä Nyt miula on tiijošša meijän šuvun nellänšuan vuuvven pitkä istorija. Kun ruvettaneh jatkamah šitä, niin kahenšuan vuuvven piäštä še tulou jo kuuvvenšuan vuuv ven pitkä. šukupuuta on helppo jatkua. Kun ruvettaneh jatkamah šitä, niin kahenšuan vuuvven piäštä še tulou jo kuuvvenšuan vuuvven pitkä. Toivosen työhuonehen šeinällä on monivuotisen šukututkimuštyön tuloš, šuuri huolellisešti täytetty taulu. Miula on šama luajittu tietokoneheššaki, mieš lisyäy. Šitä on helppo jatkua ta lisätä šiih uušie tietoja. Tärkienä arvona Rudolfilla on vanhat perehen valokuvat, kumpasie hiän hellävaroin šäilyttäy. Šilloin kun muamo kuoli, mie šanoin, jotta miula ei tarviče mitänä muuta, kun antakkua vain valokuva-alpomi. muanmiehien muistuo ikuistaen Kaččelin valokuvija ta käteh šattu yksi, missä oli kaunis pačaš. Kyšyin Rudolfilta mistä tämä on otettu. Še on karjalaisen hiihtäjän Olimpialaisien meštarin F odor Terentjevin hauvalla ašetettu uuši pačaš. Kerran olima Puatanešša ta kävimä hautaušmualla. Šilloin mie huomasin, jotta Terentjevin hauta oli ihan kurjašša kunnošša. Kuvua ei näkyn eikä šitä ollun helppo tunnistua kenen hauta še on.»»rudolf Toivonen ÎÎ On šyntyn Vuokkiniemeššä. ÎÎ Lopetti Uhtuon koulun 1953 vuotena. ÎÎ Vuoteh 1958 opaštu Leningradin meččäakatemijašša. ÎÎ Ruato Jyškyjärven lespromhosissa vuosina. ÎÎ Toimi Kemin rakennušvirašton johtajana vuosina. ÎÎ Šiirty elämäh Petroskoih, missä ruato Karellesstroiyhtymäššä. Mieš oli varma, jotta tätä ei šua jättyä niin ta tultuo kaupunkih heti mäni urheilukomitiettah ta kerto nähtyöštä. Valtijon urheilukomitietašta oli šuatu rahua uuteh paččahah. Toivosen čikon vävy autto luatie hautakiven ta muistomerkin. Ne oli ašetettu kešällä 2005, a avajaiset piettih šykyšyllä 80- vuotispäivänä F odor Terentjevin šyntymäštä. Jo monta vuotta Rudolf Toivonen tovarissojeh kera yritetäh šuaha aikah šen, jotta karjalaisella tiijuštelijalla Vasselei Kirillovilla myönnettäis palkinto. Vasselei Kirillov omašta tunnollisešta työštä vihollisen šeluštašša ei šuanun mitänä palkintuo. Päinvaštoin hänet oli šyytetty oman muan petokšešta. Myö olemma kirjuttan lukusie kirjasie eri viraštoih ta ministerilöih, kuitenki emmä suanun myöntehistä vaštaušta. Vasselei Kirillovin muistolauta pal l aššettih hänen šankaritevon 70-vuotispäiväkši Kalevalašša šajekuušša Kuitenki Toivosen mieleštä tämä ihmini on anšainnun Venäjän korkeimman palkinnon. Vaikkapa kuoloman jälkeh. Rudolf Toivonen ei ole niitä ihmisie, ket on totuttu joutavana istumah. Nykyjäh hiän eistäy vielä yhtä tärkietä hommua. Tietoakatemijan filialin kirjašta šain tietyä, jotta Karjalašša eläjien Mainehen kunnivomerkin ritarien joukošša oli kakši karjalaista Anani Sem onovič Arhipov Nogeukšen kyläštä ta Vasili Ivanovič Lazarev Jyškyjärveštä. Jyškyjärveššä on jo ašetettu muistolauta Vasili Lazarevilla, ka Arhipovilla šitä vielä ei ole. Anani Arhipov oli šuuremman ošan elämäštäh elän ta ruatan Lietmajärven kyläššä. Rudolf otti yhteyttä paikallisen koulun johtajah, šieltä hänellä lähetettih tietoja. Karjalan Rahvahan Liiton avulla oli hommattu muistolauvan kivi. Veštäjä L udvig David an otti tehtäväkšeh muistolauvan luatimisen. Tar kotukšena on ašettua še Lietmajärveh Voitonpäiväkši.

4 4 «Oma Mua» 11. kevätkuudu 2015»» ECHO ECHO:n luja iäni»»kui on ECHO kajahtannuh Karjalah, midä suadih da kui ielleh ruvetah ruadamah etnokeskukset, kudamat yhtyttih projektah, sih nähte pagizutammo ECHO-projektan koordinuattorua Alina Čuburovua.»»Etnokeskukset ECHO-projektin Jelena Filippova Kahten vuvven aigah Karjalua myöte voibi sanuo matkai ECHO-projektu. Sih yhtyi moni rahvastu, tarkembah sanojen etnokeskustu, eri Karjalan piirilöispäi. Kahten vuvven aigah on ruattu suuri ruado: on opastettu rahvastu, kohendettu ruadotilat, ostettu uuttu laittehistuo etnokeskuksih, löytty uuttu ruadotabua, perustettu kogonaine etnokeskuksien verko. Sih nähte olemmo äijän kirjutannuh Omah Muah. Täl kerdua tahtozimmo tarkembah kirjuttua projektan tuloksis da sih kui se on vaikutannuh meijän kul tuurulaitoksien ruadoh. Paginale kučuimmo projektan koordinuattoran Alina Čuburovan. Tiijämmö, ku allus algajen etnokeskustu, kudamat yhtytäh ECHO-projektah ei olluh sen verdua kui projektan lopus. Niilöin lugu liženi, hos yhtet tuldih projektah, toizet lähtiettih. Mindäh muga rodih? Tähä voisin vaššata niin, jotta projekti on elävä elementti, varšinki ECHO-projekti kešti kakši vuotta še oli pitkä kakšivuotini prosessi. Ennein kun projekti oli alkan, ruatojoukko šuunnitteli liittyä verkoštoh kymmenen kulttuurilaitošta. Projektin toteuttamisen aikana kakši niistä lähettih pois (Kemin ta Munjärvenlahen), ka niijen tilalla tultih kolme muuta, aktiivisempua ta kiinnoštunutta keškušta Kelevalatalo (Kalevala), Kielen Kirju (Jessoila) ta Karhumäjen piirin Šuur lahen kulttuuritalo. Lisäkši šaima mahollisuon ottua projektih ta tukie kanšalaismusejoja. Šillä tavalla lopukši projektissa ili ECHO-verkoštošša oli 11 kulttuurilaitošta, nellä kanšalaismusejuo ta -järještyö, yksi lisäkoulutukšen laitoš. Etnokulttuurini verkošto on yhistän šeiččemen Karjalan piirie ta kakši kaupunkie. Projektan suurembii ruadoloi oli joga etnokeskuksen infrastruktuuran kohenda- mine da parendamine. Midä tiettyy dieluo on ruattu tämän hantuzis, luvettele kai? Kahešša vuuvvešša on ruattu äijän. Tärkienä on še, jotta kolme projektin piätehtävyä on šuoritettu: 1. etnokulttuurisien keškukšien ruatajat on opaššettu; 2. remontit on luajittu; 3. laittehisto on oššettu. Kaikki etnokeškukšet šuatih, mitä oli šuunniteltu projektin alušša, tai vielä enemmänki. Projektin aikana oli pietty yhekšän yleistä opetušseminarie ta äijän muutaki opetuš- ta tutuštumistapahtumua. Korjauštyöt ta remontit oli šuunniteltu viiješšä etno keškukšešša, ka rahua šäily ta tuli mahollista korjata šen piällä vielä nellä keškušta. Šamalla ECHO-projektin puittehissa oli šuunniteltu ta rakennettu aitta Šoutjärven vepšäläiseh musejoh. Šuurta apuo oli järješšetty Karjalan Kielen Kojin rakentamisešša ikkunat ta ovet oli oššettu projektin varoilla. Kaikenmoista laittehistuo oli oššettu kaikilla ECHO-projektin ošallistujilla. Yhtelläh vie suurembii ruadoloi oli se, ku joga entokeskukses olis omua ruaduo, ku sidä myöte net erottas toine toizes. Ongo jogahine etnokeskus löydänyh tämän ainavoluaduzen tie? Da mittuman? No voisin šanuo niin, jotta šuurin oša ennein projektie tiesi oman šuunnan, projekti vain anto lisyä varmuutta ruavošša. Još keškuš ei vielä kerro omašta hetelmäštä, ka totta kai šillä on ymmärryš mitein pitäy kehittyä omua toimintua. On šemmosie, kumpaset ei ni kahen vuuvven aikana ymmärretty, mimmoista tietä kehittyä kantakanšan kulttuurie omalla alovehella. Kuitenki ECHO-projektin ruatojoukko on hyvilläh, jotta šuurin oša keškukšista ennen projektie oli miärännyn oman toimintašuunnan, projekti vain lujitti šen varmuuten. Priäžän Elämä-keškukšešta tuli koko piirin etnokeškukšien koordinattori ili Priäžän piirin info-keškuš. Šamoin ni Belomorskin Pomorien kulttuurin ruatojoukko on hyvilläh, jotta šuurin oša keškukšista ennen projektie oli miärännyn oman toimintašuunnan. keškuš. Šillä on šuurempi infoaloveh, hyö autetah ta koordinoijah paičči oman piirin keškukšie vielä i Kemin ta Louhen piirien šekä Arhankelin ta Murmanskin šeutujen järještöjä, kumpasien tehtävih kuuluu pomorien kulttuurin šäilyttämini ta kehittämini. Ylpienä voisin šanuo, jotta meijän Belomorskin etnokulttuurini keškuš on yksi parahimmista järještöistä täššä aihiešša. Aunukšen keškuš ei muuttan omua šuuntua jo monta vuotta hyö kehitetäh käsitöitä. Keškukšen ruatajat ymmärrettih, jotta hyö on valittu ičellä hyvän šuunnan, ka projekti vai potkutti heijät käyttämäh omašša toiminnašša karjalan kieltä ta tuuvva esillä karjalaista kulttuurie. Čalnan Tuomietnokeškuš niise jatkau omua toimintuah paikallisien aikuhisien ihmisien opaštamista. Jessoilan Kielen Kirju -keškuš on ainut kulttuurilaitoš Karjalan Tašavallašša, kumpani luatiu piirrošfilmijä karjalan kielellä, tärkietä on mainita, jotta niitä luajitah iče lapšet. ECHOprojekti äijän autto keškušta täššä vaihiešša projektin puittehissa oli oššettu äijän hyvyä laittehistuo mul ti-studijon toiminnan kehittämisen hyväkši. Projektu on loppunuh. Kui se on vaikutannuh etnokeskuksien rahvahah da kuibo vaikuttau nygöi loppiettuu. Ongo muvvostunnuh se luja etnokeskuksien verko, kudai oligi mieles perustua? Totta kai, on peruššettu toimija ECHO-verkošto. Olen jo šanon, jotta etnokeškukšien ruatajilla tuli šelvä ymmärryš mitein pitäy kehittyä oman järještön tahi laitokšen etnokulttuurista toimintua. On perustettu sežo Etnokeskuksien assotsiatsii, se on ruadanuh jo kaksi kuudu, kiännytähgo etnokeskukset Etnokulttuurini verkošto on yhistän šeiččemen Karjalan piirie ta kakši kaupunkie. Kuva: Alina Čuburovua, Oma Mua Alina Čuburovua: ECHO-projektin ruatojoukko on hyvilläh, jotta šuurin oša keškukšista ennen projektie oli miärännyn oman toimintašuunnan, projekti vain lujitti šen varmuuten. Kuvat: Alina Čuburovua, Oma Mua ECHO-assosiatijon järještön piätehtävänä on tukie luotun verkošton toimintua projektien ta tilaisuukšien avulla. sen puoleh, kuibo on mieles järjestiä assotsiatsien ruaduo tuliel? ECHO-projektin hyvänä tulokšena on ECHO-assosiatijon peruštamini. Assosiatijon piämaja on Petroskoissa, johtokunta on vuokrannun toimistotilat Kalevala-elokuvateatterista. Melko kaikki projektin ošallistujat tultih assosiatijon jäšeniksi. Johtajakši tuli kuttuurimanageri Permin alovehelta Svetlana Kol čurina, kumpani toimi ECHO-projektissa moderaattorina ta vaštasi opaššuššuunnašta. PRjohtajakši tuli Karjalan tunnettu lehtimieš Natalja Sevets-Jermolina. Järještön piätehtävänä on tukie luotun verkošton toimintua projektien ta tilaisuukšien avulla. Assosiatijon piäšuunta on rahvahan kouluttamini, šentäh järještön hallituš on koko ajan eččimäššä varoja seminarien ta muijen opaššuštilaisuukšien järještämiseh. Luvettele lyhyösti, midä ku ei ollus vai tädä projektua, toinah ni igänäh ei suannus ruadua etnokeskuksis? No miušta, olis vaikieta peruštua ruatavan verkošton.

5 »»oma kieli, oma mieli «Oma Mua» 11. kevätkuudu kevätkuuta Omale Muale 25 vuottu!»»voittozii ruadohetkii da professional noidu kazvandua Oma Mua -lehten toimistolazile: nygözile dai endizile, lugijoile dai kirjuttajile! Lehtele loppumattomua elaigua! Tamara Saveljeva Kaksikymmen viizi vuottu eihäi ole moine pitky aigu rahvahan histouries, ristikanzanhäi elaijas se on ylen pitky. A karjalan kielele se on sanomattomah pitky da kallis. Kallis on sentäh, gu joga taloih se sai ruveta suamah, a ennehäi sidä minun polvi sai kuulta vaigu paginois keskenäh. Kielentutkimuksii oli olemas, ga tutkimuskirjutuksii harvu ken lugou, a lehtie voijah lugie vahnat dai nuoret omas kois. Mustelen, kui minul oli himo lugie midägi omal kielel, ga nikui en voinnuh tilata poštan kauti lentie kodih. Abuh tuli Pekka Zaikov, enziaijoil häi työndi mille poštan kauti kirjazis suuret passibot parahien toivomuksienke hänele minus dai minun perehes. Nygöi on kebjiembi, gu voidih luadie lehten pdf-versii, hos yksikai mille avvutetah toimituksen da julguamon ruadajat. Uskon, ei kaduo meijän kieli toizien kielien painon alle, gu sidä tahtotah kehittiä nuoret. Oman Muan valmistajat on vallittu oigien lehten luajindustrateegien kirjuttua joga sijazes karjalazien elaijas da eländyhetkis. Dai hyviä kirjutustu on kerävynnyh Oma Mua -lehteh kahteskymmenes viijes vuvves, kai ruadonevvuo nuoret voijah suaja lugijes lehtie, ku lugietanneh, heilhäi pidäy zavodie nostua uuzii zavodoi, fuabriekkoi, laboratourieloi, souhozoi hävitettylöin sijah da kyndiä uvvessah hyllättylöi mualoi Karjalas, gu myös pannah kampiččoi Ven an muan ostomatkoile. Dai midä enämbi mustelemizii karjalazien hieruloin yhteseländytavois, rahvahan ruadokul tuuras, tiedolois da perindöllizis nerolois midä vai kelle juohtuu mieleh libo ken midä liennöy kuulluh omin korvin libo ollou nähnyh omin silmin, da piäzöy lehten kielikaššalih, sen mugah kieli jiäy histourieh. Otammo hos Muinazen Jegiptan muan, mi äijy kaikkie sillozen rahvahan elokses on avavunnuh tutkijoile unohtetun kielen abuh, a se mi vie avavuu, niken ei tiijä. Tiettäväine, paras olis gu äijy rahvastu rubies uvvessah pagizemah karjalan kielel, sit sil olis loppumatoi igä. Bohattu da syvä oli kehitynnyh karjalazien keskes sobuheländykul tuuru. Karjalazet ei torattu voinin avul nimittuman rahvahan kere, maltettih eliä sobuh kaikkien keskes, a se lähtöyhäi vaiku ristikanzan syväs hengellizes kul tuuraspäi. A gu ei lienne voidu, eistyö pidi loitomba riidu- da toraeländytabarahvahis. Vie innunmannun aigoih karjalazet pajettih suoloin tuakse da meččien suojah, gu ellendettih, što pieni rahvaskundu ei voi puolistua omii mua palazii da meččypalstoi, kalalambiloi da jogiloi, semmite kul tuurua, kieldy dai toine toizien hengilöigi. Konzu nemskoit fašistathäi valloitettih Ven ua, Ahmatova voinan aigua kirjutti, ku ven an kieldy pidäy puolistua, eiga häviey kogonah. Hyvä gu fašistat pakuttih vallas kaikis mualois. Oman Muan valmistajat on vallittu oigien lehten luajindustrateegien kirjuttua joga sijazes karjalazien elaijas da eländyhetkis. Nygöi anglien kieli valloittau muamiäččyy, hos ei ole heidy liijan äijy muailmal. Eule kebjei karjalan kielel pidiä piädy pystys. Oma Mua -lehtie lugijes äijy juohtuu mieleh, se nägyy kirjutuksisgi dai lehtikuvituksis. Tärgien kielen juurien ečindyruavon on luadinuh Natalja Sinitskaja (Nro 45, 2014), mi avvuttau vie lujembah ellendiä oman kielen juurien syvyksii, da löydäy uuttu leksiikkupiädy. Äijy vie on rahvahan mustoloin tagan, kudamii ei löv vy ylen sanabohatois suomenkielizis sanakniigois. Vahnan prakarjalan kielen muruzii vie löydyy kuda-kenengi mustelmien abuh da suurien muaaloin nimilöis. Se kieli ozuttau äijän ezimerkii sih näh, ku ylen äijy sanua on roinnuh ku hahmot niis, kedä libo midä se sana kuvuau, ni pie ei niidy kerrata sadoi kerdoi mustoittavakse kui keksittylöin sanoin koodii: kerran kuulet, jo mustoh jiäy, ku niilöi näit dai kuulet luonnonelaijas. A gu ennemuinoi ollus voidu enämbäzen piirdiä da kirjuttua kivien pindoih, puulaudazile da tuohilistazile, vie bohatembannu olis säilynyh meissäh karjalazien kieli. Yle:l karjalan kieldy»»suomen Yle-kanualu rubei luadimah raadivo- da internetuudizii karjalan kielel.»»rajan TAGUA Raadivouudizii karjalakse Suomes sai kuulta 27. tuhukuudu. Ielleh Yle uudizet karjalakse -nimisty programmua voibi kuulta Pohjois-Karjalan Radios kerran nedälis piätteniččän aigah. Tostu kerdua uudizii ruvetah lähettämäh samannu piän aigah. Programmu kestäy lähes nelliä minuuttua. Programman valmistamizes da syväindös vastuau Yle Pohjois Karjala. Uudisprogrammat roitah vie Yle Areenaan da Yle uudizet karjalakse -internetsivuloil. Sie lyödyy muudugi Yle Pohjois- Karjalan karjalakse kiännettyy uudistu. Uudistu suomelazes yhteiskunnas muamankielel Karjalankielizien uudisprogrammoin tarkoituksennu on andua mahto karjalazile säilyttiä omua kieldy da toimie suomelazen yhteiskunnan ozannu, sanelou Yle Pohjois-Karjalan piälikkö Jyrki Utriainen. Karjalankielizet uudizet valmistetah Yle Pohjois-Karjalan toimitukses Jovensuus. Uudizii kiändäy livvikse da lugou Itä-Suomen da Petroskoin yliopiston tutkii Natalja Gilojeva. Hänen rinnale rodieu muudugi kiändäjiä: uudizii huavatah luadie eri murdehil. Tädä meis jo kodvan vuotettih da kyzyttih. Tiettäväine, pidi panna rattahile mostu ruaduo Pohjois-Karjalas. Karjalažus täl alovehel hyvin nägyy pravosluavizes uskondos. Karjalan kieldygi tutkitah da opastetah Itä-Suomen yliopistos Jovensuus. Täl čural eläy äijy rahvastu, kudamien juuret ollah rajantagazes Karjalas, ližiäy Utriainen. Karjalan Kielen Seura aktiivizesti auttau Niidy, ket paistah karjalua joga päiviä, eläy Suomes lähes hengie. Suomes paistah karjalan kielen kolmel piämurdehel. Luvul 2000 karjalan kieli sai vähembistökielen stuatusan Suomes. Se, ku karjalankielizet uudizet suadih algu Yle:l, on tärgei tunnustus kielele da kanzale. Karjalazih niškoi on tärgei, ku kieli tunnustettas kielekse toizien kielien joukos, sanou Karjalan Kielen Seuran sekretari da seuran piälikön sijahine Pertti Lampi. Karjalankielizien uudizien ližäk se Yle luadiu uudizii suomekse, ruočikse, saamekse, angliekse, ven akse, myös viiputuskielel. Yle uudizet karjalakse internetas: yle.fi/uutiset/pohjoiskarjala/karjalakse/ Uudizii suau lugie internetasgi yle.fi/uutiset/pohjois-karjala/karjalakse/ -saital

6 6 «Oma Mua» 11. kevätkuuta kevätkuudu 2015»» yhteiskunta»»uutisie Petroskoi- Koštamuš -juna on šupissettu Marija Kirillova Nyt piäššä junalla Petroskoista Koštamukšeh voit vain kerran netälissä. Petroskoi-Koštamušjunan nro 680/679 kulkomini lopetetah. Še viimesen kerran lähtöy Karjalan tašavallan piäkaupunkista 16. kevätkuuta, a 17. kevätkuuta Koštamukšešta. Pakinoja šiitä, jotta tämä šuora junayhteyš meinatah lopettua, kuulu jo pari netälie. Tuiskukuun 27. päivänä Federalini matkuštajayhtijö virallisešti tovisti šen. Kevätkuun 17. päiväštä alkuan Koštamukšeh ta jälelläh rupieu kulkomah vain Piiteri-Koštamušjunah kytkettyjä vainuja junan aikataulun mukah. Piiteri-Koštamuš-junan nro 350/349 aikataulu niise on muutettu. Kevätkuun 17. päiväštä alkuan še rupieu lähtömäh Piiteristä toisarkena (ennein oli serotana), a Koštamukšešta serotana (ennein oli nelläntenäpiänä). Petroskoi-Koštamuš -vaunut kytketäh šiih junah. Piiteri-Koštamuš-junan aikataulu, kumpani lähtöy Piiteristä piätinččänä ta Koštamukšešta pyhänäpiänä, on šäilyn šamallah. Junien aikataulun muut tamisen šyynä on matkuštajaluvun vähenömini. Venäjän rautatiet -järještö piätti vähentyä tappijollisien loitoš junien lukuo, kumpasih kuuluu šamoin Petroskoi-Koštamuš-juna, jotta šuorittua Venäjän presidentin käšyn paikallisien šähköjunien šäilyttämiseštä. Tämä Petroskoi-Koštamuš-junan šupis tamini on jo kolmaš viime vuosien aikana. Vuotena 2011 jokapäiväni Petroskoi-Koštamušjuna rupesi kulkomah vain tašalukusina päivinä, a vuotena 2013 kolme kertua netälissä. Uljana Tikkanen Ämmön lipaš on projektin nimi, kumpani toimiu Jelena ta Gennadi Timčenkon šiätijön Aktiivini šukupolvi Karjalan tašavallašša -projektin rajoissa. Ämmön lipaš -projektin tavottehena oli tutuššuttua lapšie karjalan kulttuurih, omih perintehih, karjalaiseh musiikkih, pukuh ta ruokah. Šitä vaššen Kalevalan Lintuset -päiväkojissa vietettih kuuši tapuamista, kumpasien teemoina oltih: Ämmön lippahan arvautukšet, Karjalan puku, Karjalan runouš, Ämmön ruuvvan valmistamini, Ämmön starinoja, Vehkehetšuojat. Ošallistujina oltih lapšet ta niijen ämmöt. Lintusien kašvattajat Žanna Tikkanen ta Oksana Torvinen valmissettih ta piettih harjotukšie. Joka harjotukšeh tuli ämmö, kumpani hyvin tiesi teeman ta autto pitämäh harjotušta. Ämmön lippahan projektin viimeset harjotukšet piettih Kalevalan Lintuset -päiväkojissa 20. ta 27. tuiskukuuta. Niijen teemoina oli Ämmön starinoja ta Ämmön ruuvvan valmistamini. Starinoja ämmön lippahašta Marina Mattinen tuli ativoih päiväkojin kašvattien luokše 20. tuiskukuuta. Hiän kerto ta näytti lapšilla esitelmän karjalaisis- Lapšilla oli hyvyä mieltä illačušša. Kuva: otettu kalevalan lintuset-päiväkojin nettišivuilta Ämmön lipaš -projektin tavottehena oli tutuššuttua lapšie karjalan kulttuurih, omih perintehih, karjalaiseh musiikkih, pukuh ta ruokah. Kuva: otettu kalevalan lintuset-päiväkojin nettišivuilta Ämmön lippahan uartehie»»kalevalan lintuset -päiväkojissa piettih viimeset Ämmön lipaš -projektin harjotukšet. ta starinoista. Lapšet šuatih tietyä mistä karjalaisissa starinoissa kerrottih ta ket oltih niijen piäšankarit. Esitelmän jälkeh Marina Viktorovna näytti lapšilla Löttö -starinan. Hiän esitti kuklateatteriesitykšen. Näytelmän lavaššuš ta kuklat oltih pienet ta ne šovittih stolalla. Jälešti tuli lapšien vuoro näyttyä mitä hyö ošatah. Lapšet näytettih Nakris-starinan. Päiväkojissa tykätäh tätä starinua ta rikeneh esitetäh šitä vierahilla. Mimmoista ruokua on karjalaisen stolalla? Projektin viimeni harjotuš piettih 27. tuiskukuuta ta šen teemana oli Ämmön ruuvvan valmistamini. Harjotukšen alušša kašvattajat kerrottih projektin tulokšista, šiitä, mitä lapšet šuatih tietyä tämän projektin avulla, mitein projekti alko ta mitä mukavua harjotukšissa oli. Lapšilla näytettih esitelmä ta hyö muisseltih tietoja karjalaisešta puvušta, runouvešta, tarinoista. Šiitä lapšilla kerrottih karjalaisešta ruuvvašta. Mitä šai nähä karjalaisen stolalla ennein vanhah ta mitä nyt karjalaiset šyyvväh, mintäh karjalaiset tykätäh kalua ta mintäh hyö šyyvväh niin äijän šientä ta marjua. Šiitä kaikkie kučuttih tanššimah Hyvyä iltua lintuseni -piirileikkie. Lapšet tykätäh tätä piirileikkie, hyö iče aina mielelläh šitä tanššitah, ka nyt oli vielä mukavampi, kun hyö opaššettih omie ämmöjä tanššimah. Tanššin jälkeh kaikkie kučuttih stolah, juomah čäijyö karjalaisien kalittojen kera. Päiväkojissa on perinneh, joka tuiskukuun lopušša, Kalevalan päivän kunnivokši päiväkojin keittäjä paistau kalittoja, lapšetki šiinä autetah paistamah. Yksi projekti loppu, toini alkamašša Šemmoni oli Ämmön lipaš -projekti. Kalevalan päiväkoti äijälti kiittäy Marina Mattista, Raisa Pavlovskajua, päiväkojin kašvattajie ta kaikkie, ket autettih viettämäh harjotukšie, šamoin ämmöilläki, kumpaset oltih harjotukšien vierahina. Kohta Kalevalan päiväkojissa alkau karjalan kielen opaštamisprojekti. Šen tavottehena on opaštua karjalan kieltä päiväkojin lapšien vanhemmilla ta heimolaisilla, jotta hyö paistais karjalakši koissaki. Ämmöt, kumpaset yhyttih Ämmön lipaš -projektih jo ilmotettih tahtoh ošallistuo šeuravahki projektih. ÎÎ Lisyä tietuo voit šuaha -nettišivuilta.

7 »»urheilu «Oma Mua» 11. kevätkuuta Jyškyjärven tunnetun hiihtomeštarin sel l a»»joka kevät Jyškyjärven kylä keryäy hiihtourheilun harraštajie ta propagandistija omih perintehellisih L udmila Lukinan muissolla omissettuih kilpailuih. Nadežda Vasiljeva Enšimmäiset kilpailut startattih 2001 vuotena ta šiitä ajašta alkuan Jyškyjärven sel l ašta on tullun kylän yhteiskunnallisen elämän yksi piätapahtumista. Niin oli tälläki kertua. Kevätkuun enšimmäisenä pyhänäpiänä jo aikasešta huomenekšešta šuaten kuin alkeisluokkien koululaiset, niin ni vanhemmat pojat ta tytöt, šekä aikuhiset kylän eläjät ruvettih valmistamah omua hiihtovehkehistyö. Kilpailuih kučuttih kaikkie, ken šuattau hot i kutakuinki hiihtyä. Tietyšti, näissäki kilpailuissa lopputuloš oli tärkie ta eri välimatkojen voittajie palkittih lahjoilla. Onnakko kilpailun järještäjät erittäin koroššettih, jotta kaikki jyškyjärveläiset, ket šinä päivänä tultih sel l alla, kunnivoitettih oman muanmiehen, kuulusan karjalaisen hiihtäjän, Neuvoštoliiton urheilumeštarin L udmila Grigorjevna Lukinan muistuo. Jyškyjärveläini urheilutähti L udmila Lukina šynty ta kašvo Jyškyjärven kyläššä, opaštu paikallisešša koulušša. Hiän ei miteinkänä eronnun toisista ikätoveriloista, još vain šillä, jotta kaikkie enemmän tykkäsi hiihtyä ta vauhilla laškie mäkie šukšiloilla. Šiih aikah hiihtämini oli lapšilla ainuona mahollisena urheilulajina. Šen lisäkši talvella loittosilta huuttoriloilta, kumpasie oli äijän kylän ympäri, lapšet tavallah piäštih kouluh vain hiihtämällä. L udmila oli kotosin Lukinniemeštä. Še šeiso Jyš kyjärven yhellä niemellä. Kantaeläjät kerrotah, jotta ennein niemellä oli huuttori, missä oli muutoma talo. Vielä čuarin aikoina oli järješšetty väjenlašenta ta kyläh tultih laškijat. Hyö ei maltettu karjalan kieltä ta kaikkie huuttorin eläjie kirjutettih yhellä Lukinit-šukunimellä, višših huuttorin Lukinniemi-nimen mukah. A vuotena 1928 yheššä Lukinin pereheššä šynty tyttö, kumpasella annettih L udmila-nimi. Šilloin kenkänä ei voinun arvatakana, jotta urheilutaivahalla šytty uuši kirkaš jyškyjärveläini urheilutähti, kumpasella kohtalo oli miärännyn mainehen koetukšen ta kumpani anšijokkahašti kešti šen. Monivuotini hiihtoura Šovan jälkeh L udmila Lukina myöšty kotikyläh ta ruato uittotöissä. Kun vain mualla pani enšimmäistä lunta, hiän jo varušti šukšet ta keräsi ympärilläh paikallisurheilijie. Ihan Šilloin kenkänä ei voinun arvatakana, jotta urheilutaivahalla šytty uuši kirkaš jyškyjärveläini urheilutähti, kumpasella kohtalo oli miärännyn mainehen koetukšen ta kumpani anšijokkahašti kešti šen. huomuamatta L udmila Grigorjevnašta tuli kylän hiihtäjien valmentaja ta opaštaja. Jyškyjärven hiihtojoukko kohta tuli tunnetukši piirissä. Kaikin erityisen ihmeteltih L udmila Lukinan šuavutukšie. Joka kilpailušša hiän vain paranti omie tulokšie. Tänäpiänä L udmila Grigorjevnan šeičče men toista vuotisešta hiih tourašta kerrotah monilukuset maljat, viirit, rintamerkit, kumpaset naini šai voittoloista eritašosissa kilpailuissa. Ne kerrotah hiihtäjän mäneššykšellisistä esiintymisistä Karjalais-Šuomelaisen Sosialistisen Neuvoštotašavallan rahvahan pruasniekoissa, Meččäteollisuš-lehen kilpailuissa, Ruškie tähti -talvispartakiadissa, kilpailuissa Petroskoissa, Murmanskissa, Sverdlovskissa, Šeiččementoistavuotisen hiihtouran aikana L udmila Lukina voitti Karjalan ta Venäjän hiihtokilpailuissa. Ufašša, Gor ki-kaupunkissa. Neuvoštoliiton urheilu meštarina ollešša L udmila Lukina puolušti ei vain oman piirin, ka Jyškyjärveläiset koululaiset kilpailujen startissa, 1. kevätkuuta L udmila ei miteinkänä eronnun toisista ikätoveriloista, još vain šillä, jotta kaikkie enemmän tykkäsi hiihtyä ta vauhilla laškie mäkie šukšiloilla. i koko Karjalan urheilumainehta. Vuotena 1953 hiän karjalaisen joukon jäšenenä ošallistu hiihtojuokšuh Neuvoštoliiton meštarukšešša. Muiston šäilyttämini Jyškyjärven kyläššä šäilytetäh muistuo L udmila Lukinašta. Muutoma vuosi takaperin talolla, missä eli hiihtäjä ta paikallisešša kirjaštošša oli ašetettu muistotaulut. Nuoret kyläläiset kerätäh istorijallisie materialija kuulusašta muanmieheštä. Nämä ainehistot višših kohta löyvetäh oman paikan koulumusejošta, kumpasen peruštamini jo alko. Onnakko parahana muistona tietyšti on urheiluperintehien jatkamini. Jyškyjärveššä ei unoheta šiitä, ta jokavuotiset L udmila Grigorjevna Lukinan muissolla omissetut hiihtokilpailut ollah täššä hyvänä tovissukšena.

8 8 «Oma Mua» 11. kevätkuuta kevätkuudu 2015»» Kalevalan 180-vuotispäiväkši Ohjuajan mieleštä Kalevalan totuuš on yleni ta universalini. Kalevalan uuši aika»»kalevala-eepossan enšimmäisen painokšen 180-vuotispäivän merkeissä Petroskoin Kulttuurikeškukšen šuurešša šalissa oli esitetty šuomelaisen ohjuajan Jari Halosen Kalevala. Uusi aika -filmi. Ksenija Veretennikova Filmi oli esitetty petroskoilaisilla kaččojilla Šuomen piäkonsulaatin Petroskoin toimipistehen konsulin Tuomas Kinnusen alottehešta. Ajattelen, jotta tämä filmi on hyvä lahja kaikilla Kalevala-eepossan tykkyäjillä. Še on hyvä mahollisuš tavata filmin ohjuaja ta kyšellä häntä filmin kuvuamisešta. Kalevala. Uusi aika on uušin filmi, kumpani on omissettu eepossan aihehistolla, lisäsi konsuli. Filmi on tarkotettu yli 12- vuotisilla lapšilla, kumpaset opaššutah ta ošatah šuomen kieltä, filmissä on šamoin enklanninkielini tekstityš. Filmi keštäy 110 minuttie, še oli esitetty kakši päivyä. Kalevala. Uusi aika -filmi pohjautuu kertomukšeh Väinämöisen šuvušta, šuomelaisista ta heijän unohetušta istorijašta. Tarina kertou, mitein muinoset tapahtumat voijah vaikuttua nykyaikasih päivih ta meijän elämäh. Elokuva käsittelöy muinosen muajilman šuuruutta, rakkahutta, šotua, yksilön kašvuamista ta kanšan kohtaluo. Kalevalalaisilla oli oma elämätietämyš, kumpani hävisi, konša heijän maih tultih vallottajat. Šen vuokši šynty kyšymyš, eläykö šemmoni tietämyš? Ennein esityštä Jari Halonen mielelläh vaštasi petroskoilaisien kyšymykših. Ihmisie kaikista enin kiinnošti filmin ajatuš ta filmauštyön bydžetti. Ohjuaja oli alottan oman šuuren työn 2003 vuotena ta vašta kymmenen vuuvven piäštä elokuvan enši-ilta piettih Šuomešša.»»Kalevala. Uusi aika ÎÎ Ohjuaja Jari Halonen ÎÎ Filmin enši-ilta Šuomešša piettih 15. pimiekuuta 2013 vuotena. ÎÎ Elokuvan laji on draama, fantasija. ÎÎ Filmin valmistamistyö kešti kymmenen vuotta. ÎÎ Dydžetti on euruo. ÎÎ Elokuvan tunnušlaišeh on Jari Halosen Kalevala on Halosen Kalevala, Elias Lönnrotin Kalevala on Lönnrotin Kalevala, onnakko oikie Kalevala on šiušša ičeššäš. Omissa filmilöissä Jari Halonen useičči esiintyy šivurooliloissa. Molommin puolin rajua, Šuomešša ta Venäjälläki on olomašša šemmoni ajatuštapa, jotta Kalevala on Elias Lönnrotin teoš. Iče asiešša Kalevala on jotaki muuta. Voit šanuo, jotta Kalevala on kokonaisuuš šuomelais-ugrilaisien kantatuattojen ymmärtämäštä totuuvvešta, olomašša ološta, Jumalašta. Še on elämänpohtimista. Filmi yrittäy kertuo monista aseista, onnakko yksi niistä on še, jotta Kalevala tapahtuu nyt, še tapahtuu teissä, Jari Halonen kerto filmin piäajatukšešta. Ohjuajan mieleštä Kalevala ei ole tarina, še on kaikkien pyhien kirjojen, eepossojen ta saagojen viesti. Kalevalan totuuš on yleni, še ei ole karjalaisien eikä še ole šuomelaisien, šentäh kuin iče totuuš on universalini. Halosen šanojen mukah pitäy ymmärtyä Sokratin šanoja mie tiijän, jotta en tiijä mitänä. Še on oppimisen ta taitehen lähtökohta. Kalevala on viisauš, kumpasešta Lönnrot luati yhen teokšen, ohjuaja toisen ta jokahini voit luatie oman. Tuotanto šyntyy teijän šielušša. Elokuvašša on kakši aikua. Muinoisaikasešša Kalevalašša hahmot luajittih Sampomelličän, kumpani anto heilä rikkahutta. Šiitä šai tietyä Pohjolan emäntä Louhi ta halusi ottua šen ičellä. Kalevalalaiset taissellah pahoja voimie vaštah. Nykyajan Kalevalan»»Filmin ohjuajašta ÎÎ Jari Halonen on šyntyn 30. šyyškuuta, vuotena ÎÎ Šuomen elokuva- ta teatteriohjuaja, kirjailija ta näyttelijä. ÎÎ Hänet tunnetah šuorašanasena ihmisenä. ÎÎ Halonen opaštu Helsinkin teatterikorkiekoulušša. ÎÎ Ohjuajan filmit: Back to the USSR takaisin Ryssiin, Lipton Cockton in the Shadows of Sodoma, Joulubileet, Aleksis Kiven elämä ta Kalevala. Uusi aika. šankarit eletäh šuurešša kaupunkissa. Šuuri kanšainvälini konserni esittäy markkinoilla virtualilaittehen, kumpani vaikuttau ihmismieleh. Yhtijön toimitušjohtaja Sampo Väinölä tietäy, jotta šemmosella laittehella on šuuri voima. Hiän šuau tietyä, jotta nykyaika ošallistuu ikiaikaseh Kalevalan ta Pohjolan väliseh taisteluh. Totuuš Sammošta toimiu nytki. Elokuvan lopušša männyt ta nykyaika tavatah. Milma ušeičči kyšytäh, mintäh piätin kuvata Kalevalua. Enšiksi, Kalevala on ihmeh. Še kertou elämän ihmeheštä. Šiinä on valtava šisältö, draama, estetiikka. Milma aina miellyttäy, konša elokuvua kačotah nuoret ihmiset, tahon, jotta miun filmin avulla heissä šyntyis oma Kalevala, oma kačahuš täh teokšeh, Halonen lisäsi.

9 »»kul tuuru «Oma Mua» 11. kevätkuuta Se on enzimäine Tuomi-etnokeskuksen da tazavallan tundietun ohjuajan Valentina Saburovan yhteisruado. Jogahine ozuttajes pagizou omal muamankielel: liygiläzet livvikse, vienalazet vienakse, suomelazet suomekse. Aunukšešša tavattih Tipan kera»»tänä vuotena karjalankielini Čičiliušku-kuklateatteri täyttäy 10 vuotta. Teatteri tahtois viettyä oman juhlavuuvven omien kaččojien ta yštävien kera, kumpaset eletäh Petroskoin ulkopuolella. Alina Čuburova Čalnalazet artistat maltettih ozuttua omii rouliloi. Kuva: Jelena Filippova, Oma Mua Liygi, viena da suomi yhtes»»čalnan artistoin spektaklis Meijän kylän kummitukšie kuuluu kolme kieldy: liygi, vienankarjal da suomen kieli. Čičiliušku vieraili Aunukšen piirissä 26. tuiskukuuta. Yli šata henkie Alavoisešta ta Aunukšešta šuatih nähä Šie olet tipa, mie olen tipa -spektaklin. Olemma matkuštaja-teatteri, teatterin ohjuaja Natalja Golubovskaja kerto. Meijän teatterie vuotetah joka Karjalan piirissä. Šentäh juhlavuuv ven aikana on šuunniteltu äijän matkoja kuin Karjalašša, šamoin ni Šuomešša. Omua 10-vuotisjuhlua Čičiliušku rupieu pruasnuimah 16. šulakuuta Petroskoissa, Karjalan tašavallan Kanšallisešša teatterissa. Teatteri vuottau tilaisuuteh kaikkie yštävie, entisie teatterin jäšenie ta partn orija. Heti pruasniekan jälkeh, teatteri lähtöy matalla Šuomeh, missä viijen päivän aikana näytämmä Tipan yli kymmeneššä paikašša, Natalja Golubovskaja kertou. Kešäkuušša lähemmä Sortavalah viettämäh Karjalan Tašavallan 95-vuotisjuhlua, ka šykyšyllä tahtosimma avata uušie paikkoja ta käyvä teatterilaisien kera šiinä, missä emmä vielä ollun. Višših Karjalan Šuojärven ta Pitkärannan piirilöissä.»»ozutukset Jelena Filippova Čalna on ainos olluh monirahvahalline kylä. Kyläs eläy eri itämerensuomelastu kanzuagi: eri karjalan murdehil pagizijua da inkerinsuomelastu. Kylän artistatgi ku kerryttih yhteh joukkoh ozuttamah spektakliloi, ga valmistamah niidy yhtel kielel ei ruvettu. Jogahine ozuttajes pagizou omal muamankielel: liygiläzet livvikse, vienalazet vienakse, suomelazet suomekse. Meijän kylän kummituksis kuuluu juuri nämmii kielii. Kyläläzet artistat tutukse Čalnan artistat oldih Petroskois Kalevalan päiviä vaste. Ozutettih oma uuzi spek takli Kanzallizien kul tuuroin keskukses, kudai oli tapahtuman järjestäjännygi. Keskukses ollah todevuttamas projektua, kudaman aigua tazavallan piälinnah kučutah pienii ei-ammatillizii teatroi Karjalan eri kylis da linnoispäi. Enzimäzenny Aiga heliet iänet ollah Bes odaine-joukon naizil. Naizet ollah liygiläzet, ga pajatetah kaikil karjalan kielen murdehil. Kuva: Jelena Filippova, Oma Mua kučuttu oli Anuksen rahvahalline teatru. Heile jälles Petroskoih tuldih čalnalazet artistat. Čalnalazet valmistettih spektakli Kalevalan rahvahallizen teatran ohjuajan, Karjalan tazavallan arvostetun kul tuurualan ruadajan Valentina Saburovan johtol da avul. Se on enzimäine Čalnan Tuomi-etnokeskuksen da tazavallan tundietun ohjuajan yhteisruado. Heleviä pajuo da artistoin neruo Meijän kylän kum mitukšie on luajittu Boris Šerginan tevoksen mugah. Spektaklis kielaskukki mies muanittau taloin ižändöi, kudamat palkattih händy ruadoh da vie nai heijän tyttäres, kudai moine lašku oli, odva omua piädy kandeli. Ga mužikal puutui muuttua händy hyväh puoleh da luadie hänes hyvä taloin emändy. Artistat nägyy maltetah omua ruaduo da paistah puhtahal muamankielel. Nygöi Čalnas eletäh vienankarjalazet Viktor da Ritva Melentjevat, kudamat äijän vuottu harjoiteltih Kalevalan rahvahallizes teatras. Heis kuulimmo oigiedu vienankarjalua. Mieleh painuttih sežo Bes odaine-pajojoukon naizet. Muinai pajattajat da artistat maltettih hol aittua pajuo karjalakse. Čičiliuškun juhlavuuvven aikana on šuunniteltu äijän matkoja kuin Karjalašša, šamoin Šuomeššaki. Kuva: L uda Krilova Ošša Kal evala! Periodika-kuštantamo šai Karjalan Šivissyššeuralta virallisen luvan Kal evala vienankarjalakši -kirjan markinointih ta myöntih Venäjän alovehella. Kirjan hinta on 900 rupl ua. Käykyä oštamašša Kalevala omalla kielellä! Periodika-kuštantamon kirjoja voit oštua eri tavalla: 1. Kuštantamon internetti-kaupašta: 2. Šuorah kuštantamošta: Karjala, Petroskoi, Titovinkatu, 3 3. Voit šoittua meilä, tel.: (814-2) tahi kirjuttua, periodika@rkperiodika.ru ta pyytyä kirjan poštin kautti. 4. Šuomešša Kal evalan vienankarjalakši ta i muut kirjat kyšy Karjalan Šiviššyššeuralta:

10 10 «Oma Mua» 11. kevätkuudu 2015»» luondo Hukan virstu»»hukkien lugu Karjalas tässäh on huolestuttavu. Niilöin luvun vähenemizekse Karjalan Tazavallan halličus on hyväksynnyh azetuksen vuvvennu Tämän hantuzis mulloi tazavallas on suadu 103 hukkua, tämän vuvven kahten kuun aigah 43.»»Meččy Jegor Ruppijev Hukat ollah kestäčyt, mielevät, viizahat, varovazet pedoelätit, kudamat eletäh joukkoloilleh. Syvväh hukat enimyölleh lihua. Syömizien ečos hukku päivän aigua voi juoksendella enämbi 30 kilometrii. Suuren ižähukan paino voi olla enämbi 50 kiluo. Hukat hos i eletäh joukkoloilleh, ga nähtä niidy luonnos harvah puuttuu. Yhtelläh nenne hukkuparvet, kudamat eletäh kylien luo, puaksuttavah tullah kylän agjoile. Sidä tapahtuu joga vuottu, enimyölleh silloi, konzu ollah suuret pakkazet da syvä upottai lumi mečäs, konzu hukale on jygei suaha syömisty ičelleh libo silloi, konzu net harjaitetah omii poigii meččyelokseh. Sendäh hukis on pahua meččy- da kodielättilöile, myös ristikanzan tervehyöle, ku net ollah monien taudiloin levittäjät. Kylih hukkua muanittau helpoh löyttävy syömine, enne kaikkie koirat da fermoin, žiivatoin iškendykohtien da fermeroin talovuzien lähäl olijat kuadopaikat. Nälgähine hukku kerras voibi syvvä kymmene kiluo lihua. Hukat hos i kävväh kylih, ga tässäh Karjalas vie ei ole kirjoile pandu ni yhty hukan ristikanzah käzintulendua. Tänäpäi Karjalas on läs 300 hukkua. Karjalan Tiedoakadeemien Biolougien instituutan tutkimuksien mugah joga vuottu hukkien täh kuolou 1500 elättii hirvie, meččypoččii, pohjastu pedrua. Enämbi tuhattu niilöis ollah hirvet. Tiedomiehien tiedokehoituksien mugah, ku pedoelättilöin da niilöin syödävien elättilöin lugu olis tazalleh da ku hukku olis vie mečän sanituarannu, Karjalan tazavallas pidäy olla hukkua. Tämän hantuzis hukkien luvun vähenemizekse Karjalan Tazavallan halličus on hyväksynnyh azetuksen 23. elokuudu vuvvennu Sen mugah ristikanzale, kudai suau hukan, maksetah 4000 rubl ua, pienes hukas 2000 rubl ua. Hukan suandu on jygei, vaigei da kulukas ruado. Vuvvennu 2014 tazavallas on suadu 103 hukkua, tämän vuvven kahten kuun aigah 43. Hukkii enimytteh suahah sygyzyn da talven aigua. Meččuijah hukkii Karjalas perindöllizen talvimečästyksen vuoh lippuzienke, eri pyvvyksien vuoh da vie luajitah niilöih niškoi muanittajat syöndykohtat. Tänäpäi Karjalas on 300 hukkua. Tiedomiehien mugah niidy pidäs olla Luvenduruadoloin aigua pidäs, ku siä pyzys povvannu, ruvennou ku tuuččuamah, ga sit jygei on lugie jälgilöi dai elättilöin liikundu sendäh voi muuttuo. Kuvas hirven jälgilöi. Kuvat: Jelena Filippova, Oma Mua, Jegor ruppijev Kui lugie elättilöi? Jegor Ruppijev Tämän päivän mečästyskonnun erähänn y suurimii ruadoloi on meččuittavien elättilöi n luvun ellendämine. Mečästäjeshäi pidäy vagavah ottua čottah se, ku liigua mečäständiä ei pie olla da se, ku pidäy säilyttiä elättilöin rovut tuliekse aigua. Sih niškoi vuvven aigua tazavallas pietäh lugemisruadoloi. Pakkaskuun tulduu juuri kevätkuussah, kuni lumikerros vie on luja, elättilöi lugietah jälgilöi da vastavuksii myöte. Sikse kulgietah tietty pala da lugietah kai verekset jället. Sih niškoi sidä päiviä vaste lugii ristikanzu astuu samastu kohtua myöte da pyhkiy kai vahnat jället, a luvendupäivänny lugietah da sputniekkunavigattoran vuoh kirjoile pannah kai verekset jället. Samal aigua astujes kačotah täl muapalal vastah puuttunuzii linduloi. Pidäy vai, ku nämmien ruadoloin aigua siä pyzys povvannu, ruvennou ku tuuččuamah, ga sit jygei on lugie jälgilöi dai elättilöin liikundu sendäh voi muuttuo. Tarkoin da oigieloin tiedoloin suamizekse lugemisruavot pietäh joga vuottu enimytteh samois kohtis. Tietyn tiedokoneh ohjelman vuoh sellitetäh navigattoran tiedoloi da lugietah min verdu elättii eläy tutkittaval čupul. Enimyölleh se on piirin libo mečästyskonnun muat. Pakkaskuun tulduu juuri kevätkuussah, kuni lumikerros vie on luja, elättilöi lugietah jälgilöi da vastavuksii myöte. kuva: Jegor ruppijev Jällen mugah voibi ovvostua elätin igä da sen paino, puaksuh sen sugupuoligi. Talvilugemizen jälles, sanakse, ellendetäh mi hirvie on olemas da min verdu niidy voibi meččuija tulien mečystysaijan aigua. Kondien, mägrän, jenottukoiran lugemine Ei kaikkii elättilöi voibi lugie täh luaduh. Se ei päi niilöih niškoi, ket muatah talviundu, kondiet, mägrät, jenottukoirat. Vaigevustu on sežo meččypočin da pohjazen pedran lugemizes. Nämmih elättilöih niškoi on oma luvendutaba. Kabjakkahien elättilöin lugemizekse käytetäh lendokonehii. Lendäjes pannah merkile elättilöinke vastavukset da merkitäh vastavundukohtan koordinuatat, sit äski lugietah niilöin lugu. Kondieloi lugietah, konzu lumi lähtöy. Lugietäh jälgilöin da vastavuksien mugah, kai tämä merkitah kartočkoih. Tämän ližäkse, ku suas eroittua yksi elätti toizes, pidäy vältämättäh ottua huomivoh vastavuksen aigu da kohtu, sežo elätin edukäbälän jällen levevys. Sen mugah voibi ovvostua elätin igä da sen paino, puaksuh sen sugupuoligi. Viellyö eläjät da linnut Viellyö eläjii elättilöi (majait, vezirotat) lugietah sygyzyl niilöin eländykohtien mugah, niilöis kačotah niilöin syöndyvarat da suurus. Hiähkiä da sagarvuo ruvetah lugemah, konzu lumi kattau muan, silloi hyvin nävytäh niilöin jället.»»tiijokse Vuvven 2014 lugemisruadoloin mugah Karjalas on: ÎÎ hirvie 22,5 tuhattu, ÎÎ kondiedu 3,3 tuhattu, ÎÎ jänöidy 50 tuhattu, ÎÎ hukkua 300, ÎÎ mečoidu 87,5 tuhattu, ÎÎ pyydy 308 tuhattu, ÎÎ oravua 85 tuhattu, ÎÎ reboidu 2 tuhattu, ÎÎ kuniččua 6 tuhattu. Tärgei sežo on tiediä meččuittavien linduloin lugu. Tedriroduhizii, paiči talven aigua, vie lugietah keviäl niilöin kiiman aigua da kezän da sygyzyn aigua poigovehen mugah da linduloinke vastavuksien mugah tiettylöil maršruutoil. Vezilinduloi ruvetah lugemah silloi, konzu heijän poigoveh jo maltau nosta siibilöilleh. Puaksuh täs autetah mečästyskoirat. Meččykurmoidu lugietah keviäl da kezän allus sen kiiman aigua ehtäl. Tietys kohtas lugietah min verran linduu on tiettyh aigah lendänyh. Niilöi elättilöi, kudamat pyzyvästi eletäh pezis (mägry, jenottukoiru), lugietah kezän lopus-sygyzyn allus, silloi elätit ollah aktiivizembat, sendäh ku varustetahes talvekse. Tutkitah heijän eländykohtat da annetah niilöile oma arvostus.

Karjalazien VIII Kerähmö Petroskoi Veškelys, 4-5.3.2016. Terveh, arvokkahat Kerähmön rahvas!

Karjalazien VIII Kerähmö Petroskoi Veškelys, 4-5.3.2016. Terveh, arvokkahat Kerähmön rahvas! Karjalazien VIII Kerähmö Petroskoi Veškelys, 4-5.3.2016 Karjalan tazavallan karjalazien kielelline da yhteskunnalline aktivižus. Opastus da kul`tuuru kanzallizen kehityksen piälimizii azieloi. Natalja

Lisätiedot

TIIJOITUS VUVVEN 2017 KUNNALLISVALLIČENDOIH NÄH

TIIJOITUS VUVVEN 2017 KUNNALLISVALLIČENDOIH NÄH TIIJOITUS VUVVEN 2017 KUNNALLISVALLIČENDOIH NÄH Suomi jagavuu kundih, kudamil konstitutsien mugah on autonoumii. Kunnat ollah vastuollizet monis kunnan eläjii koskijois dielois. Kunnan korgevin piättäi

Lisätiedot

Tämä vuosi on Uhut-šeura istorijassa juhlavuosi pakkaiskuušša 2000 šeura rekisteröitih iččenäisekši kanšalaisjärještökši.

Tämä vuosi on Uhut-šeura istorijassa juhlavuosi pakkaiskuušša 2000 šeura rekisteröitih iččenäisekši kanšalaisjärještökši. Tämä vuosi on Uhut-šeura istorijassa juhlavuosi pakkaiskuušša 2000 šeura rekisteröitih iččenäisekši kanšalaisjärještökši. Vain još laškie vuuvvet ihan alušta šuati, niin voi juhlie šeuran 25-vuotispäivyäki,

Lisätiedot

Mennyön vuvven parahat kniigat

Mennyön vuvven parahat kniigat K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 15 (1155) Sulakuun 24. päivy 2013 ÔÔ Oman kielen akkiloiččijat s. 2 Sulakuun 20. päivänny on karjalan da vepsän kirjukielen päivy. Sidä vaste Petroskoin valdivonyliopistos

Lisätiedot

Kierdomal l u viettih Vieljärven kyläh

Kierdomal l u viettih Vieljärven kyläh K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 41 (1181) Ligakuun 23. päivy 2013 ÔÔ Älgiä andakkua tuldu, agu syttyy. s. 2 ÔÔ Nigo mahtuo, nigo tahtuo s. 3 ÔÔ Kieleh opastumine tulou syväimes s. 4 ÔÔ Konzu

Lisätiedot

37 (1177) Syvyskuun 25. päivy 2013. ÔÔ Tervata yhty venehty s. 4

37 (1177) Syvyskuun 25. päivy 2013. ÔÔ Tervata yhty venehty s. 4 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 37 (1177) Syvyskuun 25. päivy 2013 ÔÔ Duumaija tuliedu ruaduo s. 2 ÔÔ Tervata yhty venehty s. 4 ÔÔ Ruado libuu s. 5 ÔÔ Pidäy tahtuo eliä hyväl mielel s. 6 Karjalazien

Lisätiedot

45 (1185) Kylmykuun 20. päivy 2013. kylän kulttuurikeškuš s. 5

45 (1185) Kylmykuun 20. päivy 2013. kylän kulttuurikeškuš s. 5 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 45 (1185) Kylmykuun 20. päivy 2013 ÔÔ Suuri eloksenruado kielen hyväkse s. 2 Karjalan Kielen Seura andoi 11. kylmykuudu Helsingis Edvard Ahtian mugah nimitetyn

Lisätiedot

Modernu & perindö»» Kantelen uvven eksperimentuprogramman tarkoitus on kiinnostuttua nuorižuo kanzallizeh muuzikkah da kul tuurah.

Modernu & perindö»» Kantelen uvven eksperimentuprogramman tarkoitus on kiinnostuttua nuorižuo kanzallizeh muuzikkah da kul tuurah. K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 48 (1188) Talvikuun 11. päivy 2013 ÔÔ Pilkovundu meijät hävittäy s. 2 Hyvä olis, ku uvves Omas Muas suas siännöllizesti lugie suvikarjalastu, tverinkarjalastu

Lisätiedot

Oma Mua. 19 (1209) Kolmaspäivy Serota 21.05.2014. ÔÔ Yö musejokylyššä S. 7

Oma Mua. 19 (1209) Kolmaspäivy Serota 21.05.2014. ÔÔ Yö musejokylyššä S. 7 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 19 (1209) Kolmaspäivy Serota 21.05.2014 Ô Ô S. 4-5 Midä? Konzu? Kus? Kanzallizien kul tuuroin keskukses karjalan kielen kursiloin salbajazet oldih mennyt

Lisätiedot

Oma Mua. 13 (1203) Kolmaspäivy Serota 09.04.2014. ÔÔ Brendojevan jälgeläzet s.4 5

Oma Mua. 13 (1203) Kolmaspäivy Serota 09.04.2014. ÔÔ Brendojevan jälgeläzet s.4 5 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 13 (1203) Kolmaspäivy Serota 09.04.2014 ÔÔ Kielioppi kynnyksenny s.3 Petroskoil jo kaheksattutostu kerdua piettih Karjalan, vepsän da suomen kielen kilbua,

Lisätiedot

18 (1158) Oraskuun 15. päivy 2013

18 (1158) Oraskuun 15. päivy 2013 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 18 (1158) Oraskuun 15. päivy 2013 ÔÔ Opastuo pidäy nuorete s. 3 Marjane-lapsien päivykoin kazvattiiloi mondu vuottu harjaitti karjalan kieleh Alisa Petrovna Gubareva.

Lisätiedot

02 (1192) Kolmaspäivy Serota 22.01.2014. s.6

02 (1192) Kolmaspäivy Serota 22.01.2014. s.6 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 02 (1192) Kolmaspäivy Serota 22.01.2014 ÔÔ Uutisie Pohjosen rannoilta s.2 ÔÔ Vanhat paikannimet tutukši s.4 ÔÔ s.6 Hyvä pruazniekku ÔÔ Opastusaigu on kaikes paras

Lisätiedot

Oma Mua. ÔÔ Ruado menöy s. 10. ÔÔ Taitaja šoittaja ta monipuolini ihmini s. 7. ÔÔ Kniigua liženi, ga opastujua väheni s. 2.

Oma Mua. ÔÔ Ruado menöy s. 10. ÔÔ Taitaja šoittaja ta monipuolini ihmini s. 7. ÔÔ Kniigua liženi, ga opastujua väheni s. 2. Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 05 (1195) Kolmaspäivy Serota 12.05.2014 ÔÔ Kniigua liženi, ga opastujua väheni s. 2 Petroskoin administratsien opastusozaston voimil oli pietty lapsien

Lisätiedot

Viena da liygi: erikseh vai yhteh

Viena da liygi: erikseh vai yhteh K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 30 (1170) Elokuun 7. päivy 2013 ÔÔ Karjalan eläjät tahtotah, ku salvattas kai eläinpuustot s. 2 Kolme kondiedu -zookompleksas tapahtunnuh ozattomus huolestutti

Lisätiedot

ÔÔ Olis kalua, leibiä rodieu s. 6. ÔÔ Hiän löysi šuomen šuvun kojin s. 3. muzeih s. 5. myö elämmö s. 5. 46 (1186) Kylmykuun 27.

ÔÔ Olis kalua, leibiä rodieu s. 6. ÔÔ Hiän löysi šuomen šuvun kojin s. 3. muzeih s. 5. myö elämmö s. 5. 46 (1186) Kylmykuun 27. K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 46 (1186) Kylmykuun 27. päivy 2013 ÔÔ Hiän löysi šuomen šuvun kojin s. 3 Talvikuussa täyttyy 200 vuotta Matias Castrénin šyntymäštä. Šuomen kielen ta šuomelais-ugrilaisien

Lisätiedot

19 (1159) Oraskuun 22. päivy 2013. Kävy omamua.ru

19 (1159) Oraskuun 22. päivy 2013. Kävy omamua.ru K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 19 (1159) Oraskuun 22. päivy 2013 ÔÔ Kuadunuzii vezii stauččah et keriä s. 3 Karjalan da vepsän kielen laitos da suomen kielen laitos yhtistettih yhteh laitokseh.

Lisätiedot

Oma Mua. 22 (1212) Kolmaspäivy Serota 11.06.2014. Terveh tulgua Kondupohjan piirih

Oma Mua. 22 (1212) Kolmaspäivy Serota 11.06.2014. Terveh tulgua Kondupohjan piirih Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 22 (1212) Kolmaspäivy Serota 11.06.2014 ÔÔ Luojien ta kaunehuon talo s. 8 ÔÔ DNA testauš šukututkimukšen apuna s. 5 ÔÔ Pag i na s a r g ipä i väine s.

Lisätiedot

12 (1152) Sulakuun 3. päivy 2013

12 (1152) Sulakuun 3. päivy 2013 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 12 (1152) Sulakuun 3. päivy 2013 ÔÔ Kielen kehittäjät projektat suajah kannatustu s. 2 Kanzallizen poliitiekan ministerstvu ilmoitti projektoin kilvan tuloksii.

Lisätiedot

Oma koti on kaiken alku

Oma koti on kaiken alku yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 10 (362) 22. ORAŠKUUTA, 2013 2 Karjalaisien onnistu šäilyttyä omaperäisyyvven 4 Olen ylpie koko elämäštäni 6 Kuoroja

Lisätiedot

Oma Mua. 24(1214) Kolmaspäivy Serota 25.06.2014. ÔÔ Ikä elyä, aika muistua s. 6

Oma Mua. 24(1214) Kolmaspäivy Serota 25.06.2014. ÔÔ Ikä elyä, aika muistua s. 6 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i Kolmaspäivy Serota 25.06.2014 ÔÔ Levendiä sanasto, kehittiä kaunehkirjutusmalli s. 3 Mennyt nedälil Periodika-julguamon seinih kerryttih karjalan da vepsän

Lisätiedot

Karjalaisien istorijua ta elämän tapoja

Karjalaisien istorijua ta elämän tapoja yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 24 (376) 25. TALVIKUUTA, 2013 2 Karjalaiset olemma: šie ta mie 3 Kyykkyä ympäri vuuvven 4 Hänen runoissa on karjalaisien

Lisätiedot

Oma Mua. 09 (1199) Kolmaspäivy Serota 12.03.2014. ÔÔ Unohtumatoin kokemuš s. 9. Venäjällä volont oriliikeh šai alun 1980-luvun lopušša.

Oma Mua. 09 (1199) Kolmaspäivy Serota 12.03.2014. ÔÔ Unohtumatoin kokemuš s. 9. Venäjällä volont oriliikeh šai alun 1980-luvun lopušša. Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 09 (1199) Kolmaspäivy Serota 12.03.2014 ÔÔ Arvatut kirjutekset s. 3 Enzimäzen vuozisuan XVII aigazen karjal-ven a sanakirjan luadijannu oli Afonan arhimadrittu

Lisätiedot

Niin viisumin hinta kašvau

Niin viisumin hinta kašvau yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 32 (347) 10. ŠAJEKUUTA, 2012 2 Teatterin juhlavuosi 3 Čičiliuškulaiset Aunukšen šeuvuilla 4 Pistojärven ikkunoissa

Lisätiedot

Oma Mua. Kyykkyä pelattih Priäžän kyläššä»»enšimmäistä kertua Priäžäššä piettih šuuri kyykkäkilpailu. Sivu 2.

Oma Mua. Kyykkyä pelattih Priäžän kyläššä»»enšimmäistä kertua Priäžäššä piettih šuuri kyykkäkilpailu. Sivu 2. Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 17 (1207) Kolmaspäivy Serota 07.05.2014 ÔÔ Elä ainos, Joguine s. 4 Kotkatjärven Joguine-pajojoukko täytti kaksikymmenviizi vuottu. Tälle merkipäiväle omistettu

Lisätiedot

Oma Mua. 10 (1200) Kolmaspäivy Serota 19.03.2014. ÔÔ Mitä šäilyy kirjan kanšiloissa? s. 4

Oma Mua. 10 (1200) Kolmaspäivy Serota 19.03.2014. ÔÔ Mitä šäilyy kirjan kanšiloissa? s. 4 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 10 (1200) Kolmaspäivy Serota 19.03.2014 s. 2 ÔÔ Leuto šiä ei ollun eštienä V kanšainväliset koiravaljakkokilpailut piettih Kalevalašša. Netälin ajakši

Lisätiedot

Nuoret kačotah huomispäiväh

Nuoret kačotah huomispäiväh yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 3 (355) 13. TUISKUKUUTA, 2013 2 Mitä myö jätämmä muajilmah 3 Yhteistyö antau toivuo hyväh 4 Joikujen kaunis muajilma

Lisätiedot

7 Hiihtourheilušta tuli elämäntyö

7 Hiihtourheilušta tuli elämäntyö yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 8 (360) 24. šulakuuta, 2013 2 Vienan karjalan kieliopin uuši versijo 4 Laulan tätä lauluo Kalevalan mualla 7 Hiihtourheilušta

Lisätiedot

Vuokkiniemen koulu on kylän kulttuurikeškuš

Vuokkiniemen koulu on kylän kulttuurikeškuš yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 21 (373) 13. PIMIEKUUTA, 2013 3 Laučat-illačušša laučoilla ei issuttu 4 Pelaštua kieli šammumašta 6 Karjalan uuši

Lisätiedot

Karjalan piämieš Aleksandr Hudilainen ta Periodikan johtaja Lidija Rämenen. KuvaT: Julija Veselova. Tärkie ruato

Karjalan piämieš Aleksandr Hudilainen ta Periodikan johtaja Lidija Rämenen. KuvaT: Julija Veselova. Tärkie ruato yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 1 (353) 16. PAKKAISKUUTA, 2013 2 Karjalua leikkiessä 3 Ihmisien tervehyön hyväkši 4 Uuši tovellisuuš 5 Vuuvven kaunehin

Lisätiedot

Oma Mua. 03 (1193) Kolmaspäivy Serota 29.01.2014. ajatuštakana kaupunkin luovuttamisešta s. 5

Oma Mua. 03 (1193) Kolmaspäivy Serota 29.01.2014. ajatuštakana kaupunkin luovuttamisešta s. 5 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 03 (1193) Kolmaspäivy Serota 29.01.2014 ÔÔ Valjakot kilpailtih Petroskoissa s. 3 Sammon muata myöte -valjakkokilpailut piettih Karjalan piäkaupunkissa

Lisätiedot

50 (1190) Talvikuun 25. päivy tapahtumat karjalazien elokses vuvvennu 2013 s. 5

50 (1190) Talvikuun 25. päivy tapahtumat karjalazien elokses vuvvennu 2013 s. 5 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 50 (1190) Talvikuun 25. päivy 2013 ÔÔ Karjalaine Volkov sai korgien arvonimen s. 2 Vuvven 2013 Ristikanzakse on sanottu Aleksandr Volkov, runoilii, Ven an Kirjuttajien

Lisätiedot

Oma Mua. 20 (1210) Kolmaspäivy Serota 28.05.2014. kannatušta rajan takuata s. 6. johtaja s. 7

Oma Mua. 20 (1210) Kolmaspäivy Serota 28.05.2014. kannatušta rajan takuata s. 6. johtaja s. 7 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 20 (1210) Kolmaspäivy Serota 28.05.2014 ÔÔ Hätken vuotettu kirju s. 3 Vastevai ilmah piässyöh Vladimir Brendojevan kirjah on kerätty runolijan kai runot

Lisätiedot

Merkkipäivä: Kalevalan piiri täytti 85 vuotta. Kalevalan piirin istorija

Merkkipäivä: Kalevalan piiri täytti 85 vuotta. Kalevalan piirin istorija yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 31 (346) 26. šyyškuuta, 2012 2 Tutuštumini karjalaisien muinaismuajilmah 4 Kalevalan kaunis ta ihana šeutu 6 Tekstiilin

Lisätiedot

Perintehellini talouš. 3 Kyykkäkilpailut. 4 Karjalan kielen kakši murrehta yhteh. 6 Tervehen elämän tavat. 7 Opaššu švuuvvet.

Perintehellini talouš. 3 Kyykkäkilpailut. 4 Karjalan kielen kakši murrehta yhteh. 6 Tervehen elämän tavat. 7 Opaššu švuuvvet. yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 20 (372) 23. ŠAJEKUUTA, 2013 3 Kyykkäkilpailut 4 Karjalan kielen kakši murrehta yhteh 6 Tervehen elämän tavat 7 Opaššu

Lisätiedot

Urheilu: Kanšainväliset koiravaljakkokilpailut startattih viime pyhinä Kalevalašša. 2 Kanteletar kulttuuripäivien. huippuna. 3 Kalevalan päivät.

Urheilu: Kanšainväliset koiravaljakkokilpailut startattih viime pyhinä Kalevalašša. 2 Kanteletar kulttuuripäivien. huippuna. 3 Kalevalan päivät. yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 5 (357) 13. KEVÄTKUUTA, 2013 2 Kanteletar kulttuuripäivien huippuna 3 Kalevalan päivät. 4 Emmä hävie, kun ollemma

Lisätiedot

Hiihtolatuo myöten tulevaisuutta kohti

Hiihtolatuo myöten tulevaisuutta kohti yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 22 (373) 27. PIMIEKUUTA, 2013 3 Lapšet esitetäh karjalaisie starinoja 4 Kielen šäilyttämisen hyväkši 5 Innoššuš oli

Lisätiedot

2 Uušie šuunnitelmie. 3 Hämäräštä päivänvaloh. 4 Miun lapšuuvven Rantakatu. 6 Kum totem tuli Karjalah. 7 Boršči ta terveyšmuta FOTO 9

2 Uušie šuunnitelmie. 3 Hämäräštä päivänvaloh. 4 Miun lapšuuvven Rantakatu. 6 Kum totem tuli Karjalah. 7 Boršči ta terveyšmuta FOTO 9 yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 18 (370) 25. ŠyyŠKUUTA, 2013 2 Uušie šuunnitelmie 3 Hämäräštä päivänvaloh 4 Miun lapšuuvven Rantakatu 6 Kum totem

Lisätiedot

04 (1144) Tuhukuun 6. päivy ÔÔ Midä vuotan vuvves s. 3

04 (1144) Tuhukuun 6. päivy ÔÔ Midä vuotan vuvves s. 3 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 04 (1144) Tuhukuun 6. päivy 2013 ÔÔ Kehityksen algu. s. 2 Meijän tazavallas Mägriän žiivatoin kazvatussouhozu kuuluu parahien muatalovuslaitoksien joukkoh. Pakkaskuul

Lisätiedot

Nelidov Kižin johtajakši

Nelidov Kižin johtajakši yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 2 (354) 30. PAKKAISKUUTA, 2013 2 Jyškyjärven kylän ylpeyš 3 Kiinnoššuš koiravaljakkokilpailuih kašvau 4 Oššokšilla

Lisätiedot

Studies in European Language Diversity 26.1 KARJALAN KIELI. ELDIA Lyhendetty raportu

Studies in European Language Diversity 26.1 KARJALAN KIELI. ELDIA Lyhendetty raportu Studies in European Language Diversity 26.1 KARJALAN KIELI ELDIA Lyhendetty raportu Heini KARJALAINEN, Ulriikka PUURA, Riho GRÜNTHAL, Svetlana KOVALEVA Livvikse kiändi Jelena FILIPPOVA Mainz Wien Helsinki

Lisätiedot

Tašavalta: Vuosi 2013 on ilmotettu Karjalan kielen vuuvvekši

Tašavalta: Vuosi 2013 on ilmotettu Karjalan kielen vuuvvekši yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 37 (352) 26. TalviKUUTA, 2012 2 Kielen kehityššuuntua ennuštaen 3 Uuši näkökulma perehen arkielämäštä 4 Tuttu ta

Lisätiedot

Kilpailu kyläläisillä

Kilpailu kyläläisillä yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 15 (367) 14. ELOKUUTA, 2013 2 Kinnermäjen pruasniekka 3 Istorijašša ei voi olla valkeita šivuja 4 5 Luonnon kešellä

Lisätiedot

Urheilun ta tervehyön vuosi

Urheilun ta tervehyön vuosi yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 28 (343) 8. ELOKUUTA, 2012 3 Tähtisien kakšosien karjalaiset tiet 4 Jäkälän mallija kupolilta 5 Kaikista makein ošašto

Lisätiedot

Karjalazien huolii. ÔÔ Tämän päivän muamankieli s. 2. ÔÔ Uuttu da endisty ystäviä Ropivos s. 3. Võruspäi Vieljärvele

Karjalazien huolii. ÔÔ Tämän päivän muamankieli s. 2. ÔÔ Uuttu da endisty ystäviä Ropivos s. 3. Võruspäi Vieljärvele K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 49 (1189) Talvikuun 18. päivy 2013 ÔÔ Tämän päivän muamankieli s. 2 Karjalan kielen opastajat tuaste kerryttih yhteh pagizemah karjalan kielen tilas konferensies

Lisätiedot

Oma Mua. 06 (1196) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Olimpialaispäivät karjalaisissa kylissä s. 6. Pienet olimpialaiskisat piettih Jyškyjärven,

Oma Mua. 06 (1196) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Olimpialaispäivät karjalaisissa kylissä s. 6. Pienet olimpialaiskisat piettih Jyškyjärven, Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 06 (1196) Kolmaspäivy Serota 19.02.2014 ÔÔ Tulolaine kieliniekku s. 3 ÔÔ Karjalazii puolistamas 25 vuottu s. 4 ÔÔ Olimpialaispäivät karjalaisissa kylissä

Lisätiedot

Oma Mua. 15 (1255) Kolmaspäivy Serota

Oma Mua. 15 (1255) Kolmaspäivy Serota Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i Kolmaspäivy Serota 22.04.2015 ÔÔ Kerähmön kynnykšellä s. 5 Karjalaisešša kyläššä valmistauvutah VIII karjalaisien kerähmöh. Šulakuun alušša Šuojärven piirin

Lisätiedot

KARJALAN KIELI ŠUOMEŠŠA

KARJALAN KIELI ŠUOMEŠŠA Studies in European Language Diversity 27.4 KARJALAN KIELI ŠUOMEŠŠA ELDIA-projektin tulokšie Anneli SARHIMAA Lyhennykšen šuomenkieliseštä raportista vienakši kiänti Valentina KARAKINA Mainz Wien Helsinki

Lisätiedot

Oma Mua. Karjalaini pirtti Piäjärveššä. Pane tallele Oma Mua

Oma Mua. Karjalaini pirtti Piäjärveššä. Pane tallele Oma Mua Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 05 (1245) Kolmaspäivy Serota 11.02.2015 Pane tallele Oma Mua Hyvät lugijat! Mustoitammo teile, ku omamua.ru -saitalpäi voibi panna tallele lehten ilmaine

Lisätiedot

40 (1180) Ligakuun 16. päivy 2013

40 (1180) Ligakuun 16. päivy 2013 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 40 (1180) Ligakuun 16. päivy 2013 ÔÔ Piäkaupunkissa pilkotah, kylih laššut lennetäh. s. 4 Min päivän elät, šen kummua kuulet näin šanois vanha karjalaini, konša

Lisätiedot

Oma Mua. ÔÔ Kielen ta kulttuurin šäilyttämini tutkijien kannalta s. 4. ÔÔ Šanašta šana tulou s. 5

Oma Mua. ÔÔ Kielen ta kulttuurin šäilyttämini tutkijien kannalta s. 4. ÔÔ Šanašta šana tulou s. 5 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 25 (1215) Kolmaspäivy Serota 02.07.2014 ÔÔ Kielen ta kulttuurin šäilyttämini tutkijien kannalta s. 4 V Yleisvenäläiseh šuomelais-ugrilaisien Konfe renš

Lisätiedot

Oma Mua. ÔÔ Nuoret partisaanit S. 10. ÔÔ Santra innošti lauluilla ta starinoilla S. 3. ÔÔ Sanakniigat Internetan kauti S. 9.

Oma Mua. ÔÔ Nuoret partisaanit S. 10. ÔÔ Santra innošti lauluilla ta starinoilla S. 3. ÔÔ Sanakniigat Internetan kauti S. 9. Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 18 (1208) Kolmaspäivy Serota 14.05.2014 ÔÔ Santra innošti lauluilla ta starinoilla S. 3 Tunnetun vienalaisen runonlaulajan ta starinojenkertojan Santra

Lisätiedot

Oma Mua. Karjalan tašavalta täytti 95 vuotta. Ô Ruočis olles käygiä Skansenah. 22 (1262) Kolmaspäivy Serota

Oma Mua. Karjalan tašavalta täytti 95 vuotta. Ô Ruočis olles käygiä Skansenah. 22 (1262) Kolmaspäivy Serota Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 22 (1262) Kolmaspäivy Serota 10.06.2015 s. 2 ÔÔ Karjalan tašavalta täytti 95 vuotta Ô Ruočis olles käygiä Skansenah Jo kolmatta vuotta Karjalan eläjät

Lisätiedot

43 (1183) Kylmykuun 6. päivy vuozipäiväkse s. 3

43 (1183) Kylmykuun 6. päivy vuozipäiväkse s. 3 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 43 (1183) Kylmykuun 6. päivy 2013 s. 3 ÔÔ Igä elä, igä opastu Opastajien jatkoopastuksen instituutas pietäh tiedokonehkursit eläkkehel olijoile rahvahile. ÔÔ Komsomolan

Lisätiedot

07 (1147) Tuhukuun 27. päivy 2013

07 (1147) Tuhukuun 27. päivy 2013 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 07 (1147) Tuhukuun 27. päivy 2013 ÔÔ Karjalazen Sanan roindupäivy s. 4 Vuvvennu 1998, 21. tuhukuudu Petroskoil Kirjuttajen pertis Puškinskaja pihal kerävyttih

Lisätiedot

Oma Mua. 08 (1198) Kolmaspäivy Serota Karjalan Kanzallizen teatran ozuttelijua Vieno Kettustu näimmö Luadoga-fil man epizouduroulis.

Oma Mua. 08 (1198) Kolmaspäivy Serota Karjalan Kanzallizen teatran ozuttelijua Vieno Kettustu näimmö Luadoga-fil man epizouduroulis. Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 08 (1198) Kolmaspäivy Serota 05.03.2014 ÔÔ Vienalaisen runonlaulun viimeni okša s. 4 Kalevalan päivän juhla Kuhmošša oli omissettu Uuvven Kalevalan 165-

Lisätiedot

Karjalan digitualine hengihjiämisp akkavus DLDP-rekomendatsiet karjalan kielen digitualizen elinvoimazuon kohendamizeh

Karjalan digitualine hengihjiämisp akkavus DLDP-rekomendatsiet karjalan kielen digitualizen elinvoimazuon kohendamizeh The Digital Language Diversity Project Karjalan digitualine hengihjiämisp akkavus DLDP-rekomendatsiet karjalan kielen digitualizen elinvoimazuon kohendamizeh Imprint Karjalan digitualine hengihjiämispakkavus

Lisätiedot

Oma Mua. ÔÔ Mistä kanšanpuku kertou? s.3. ÔÔ Čičiliuškun kymmenvuodizet šeikkailut s (1254) Kolmaspäivy Serota

Oma Mua. ÔÔ Mistä kanšanpuku kertou? s.3. ÔÔ Čičiliuškun kymmenvuodizet šeikkailut s (1254) Kolmaspäivy Serota Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 14 (1254) Kolmaspäivy Serota 15.04.2015 ÔÔ Mistä kanšanpuku kertou? s.3 Petroskoissa järješšetyn kanšainvälisen seminarin ošanottajat tutkittih inkeriläisen

Lisätiedot

Oma Mua. 20 (1260) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Uuši peli paraš lahja kalevalalaisilla. s. 7

Oma Mua. 20 (1260) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Uuši peli paraš lahja kalevalalaisilla. s. 7 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 20 (1260) Kolmaspäivy Serota 27.05.2015 s. 2 ÔÔ Kyykkä kouluh. Priäžäššä piettih kyykkä-seminari, minne ku čut tih koulujen opaštajat Karjalan kanšallispiirilöistä

Lisätiedot

Oma Mua. 12 (1202) Kolmaspäivy Serota Kuuma kešäkuu 1944

Oma Mua. 12 (1202) Kolmaspäivy Serota Kuuma kešäkuu 1944 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 12 (1202) Kolmaspäivy Serota 02.04.2014 ÔÔ Suomelas-ugrilazet kerävytäh Petroskoil syvyskuus s. 3 Vuvvennu 2012 Vengries pietyl VI Kogo muailman Suomelas-ugrilazien

Lisätiedot

Oma Mua. Šuomelaisen kulttuurin marafoni

Oma Mua. Šuomelaisen kulttuurin marafoni Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 43 (1333) Kolmaspäivy Serota 09.11.2016 Punasešta Uhtuošta Kalevalan Uutisih š.4 Punainen Uhtua, Kalevalan Bolševikki, Kalevalan Kommunisti ta Novosti

Lisätiedot

Oma Mua. ÔÔ Konša šyväimeššä s. 10. ÔÔ Ypäyššuo rauhotuš alovehekši s. 6. ÔÔ Tulieh Kongressah s eläy rakkahuš. valmistujes

Oma Mua. ÔÔ Konša šyväimeššä s. 10. ÔÔ Ypäyššuo rauhotuš alovehekši s. 6. ÔÔ Tulieh Kongressah s eläy rakkahuš. valmistujes Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 35 (1225) Kolmaspäivy Serota 10.09.2014 ÔÔ Tulieh Kongressah s. 2 3 valmistujes Suomelas-ugrilazien rahvahien kongresoin välisty konferensiedu piettih

Lisätiedot

Oma Mua. Oma Sampo-melliččy

Oma Mua. Oma Sampo-melliččy Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 07 (1197) Kolmaspäivy Serota 26.02.2014 s. 2 ÔÔ Meidy tavata ei! Kodikižois Sočis Ven an joukko oli paras. Myö voitimmo ei-virrallizes joukkokilvas. Ven

Lisätiedot

Ollah vie mustos hierut

Ollah vie mustos hierut K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 04 (1093) Tuhukuun 1. päivy 2012 Ei pie žiälöičellä, pidäy ruadua Ol ga Ogneva Mennyt nedälil Petroskoil oli käymäs rahvastu Karjalan Kielen Seuraspäi. Hyö čökeldettihes

Lisätiedot

Oma Mua. ÔÔ Kaupunki karjalaisittain s.4. ÔÔ Pitkän taibalehen enziaskelet s.7. tunnon kera s (1263) Kolmaspäivy Serota

Oma Mua. ÔÔ Kaupunki karjalaisittain s.4. ÔÔ Pitkän taibalehen enziaskelet s.7. tunnon kera s (1263) Kolmaspäivy Serota Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i Kolmaspäivy Serota 17.06.2015 ÔÔ Kaupunki karjalaisittain s.4 Karjalan Rahvahan Liitto rupesi toteuttamah uutta Kaupunki karjalaisittain -projektie. Projekti

Lisätiedot

16 (1156) Oraskuun 1. päivy 2013

16 (1156) Oraskuun 1. päivy 2013 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 16 (1156) Oraskuun 1. päivy 2013 ÔÔ Kielioppi mollembil puolil rajua opastujile s. 2 Suomes on piästetty ilmah Pekka Zaikovan uuzi Vienankarjalan kielioppi. Uvves

Lisätiedot

Oma Mua. 01 (1341) Kolmaspäivy Serota Vähembistökielien elavuttamine ei ole pessimistoin ruado s.4

Oma Mua. 01 (1341) Kolmaspäivy Serota Vähembistökielien elavuttamine ei ole pessimistoin ruado s.4 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 01 (1341) Kolmaspäivy Serota 11.01.2017 ÔÔ Karjalan kieldy tihieh -kilpailu piätty š.3 Vieljärven Karjalan Kielen Koissa ilmotettih Melliččy-šiätijön Karjalan

Lisätiedot

06 (1396) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Repol a. Elämyä ta ihmisie kahella puolella rajua Š. 6

06 (1396) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Repol a. Elämyä ta ihmisie kahella puolella rajua Š. 6 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 06 (1396) Kolmaspäivy Serota 14.02.2018 ÔÔ Ruado eistyy edeh sovus olles S. 3 Natalja Antonova. Joga vuvven allus Karjalan tazavallan kanzallizen da alovehellizen

Lisätiedot

Oma Mua. 48 (1238) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Rakaš puoliso Viena ta armaš lapši Vepšänmua s.5

Oma Mua. 48 (1238) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Rakaš puoliso Viena ta armaš lapši Vepšänmua s.5 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 48 (1238) Kolmaspäivy Serota 17.12.2014 ÔÔ Pereheššä on elämän tarkotuš s.3 Tänä vuotena heti kakši perehtä Kalevalan piiristä tultih jokavuotisen Priznanije-palkinnon

Lisätiedot

Oma Mua. 4 (1244) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Joga tansi panou nagroh s.7

Oma Mua. 4 (1244) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Joga tansi panou nagroh s.7 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 4 (1244) Kolmaspäivy Serota 04.02.2015 ÔÔ Kalevala. Uuši kačahuš eepossah s.5 Karjalan taitehmusejošša avautu näyttely Kalevala. Uuši näky, kumpani on

Lisätiedot

Pyhät da arret yksih kanzih

Pyhät da arret yksih kanzih черный K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 02 (1040) Pakkaskuun 19. päivy 2011 ÔÔ Joga ruadoh on neruo s. 3 ÔÔ Pajo hengen hoivendau s. 4 ÔÔ Juurettah ni kargei heinäine ei kazva s. 5 Synnynmuanaigua

Lisätiedot

Oma Mua. 31 (1221) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Troičanšuari on pyhä paikka Tunguol l a s. 4

Oma Mua. 31 (1221) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Troičanšuari on pyhä paikka Tunguol l a s. 4 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 31 (1221) Kolmaspäivy Serota 13.08.2014 ÔÔ Šielä linnut ei lauleta s. 3 Vuuvvešta 1999 alkuan joka vuosi 5. elo kuuta Karhumäjen piirin Sandarmoh-pai kašša

Lisätiedot

Oma Mua. 47 (1237) Kolmaspäivy Serota Paro-ämmyöni muissellen

Oma Mua. 47 (1237) Kolmaspäivy Serota Paro-ämmyöni muissellen Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 47 (1237) Kolmaspäivy Serota 10.12.2014 s.5 ÔÔ Ehti kaččuo Mennyt suovattan Petroskois algavui XVII suomelazien fil moin festivuali. Fil moi festivualih

Lisätiedot

Pagizemmo livvikse a maltammogo kirjuttua? (Puhumme livviä entä osaammeko kirjoittaa?)

Pagizemmo livvikse a maltammogo kirjuttua? (Puhumme livviä entä osaammeko kirjoittaa?) Raija Pyöli Juhlaseminaari "Karjalan kieli ja kulttuuri" Nurmes-talo 23.7.2010 Pagizemmo livvikse a maltammogo kirjuttua? (Puhumme livviä entä osaammeko kirjoittaa?) Hos minul paginan rubriekku on moine,

Lisätiedot

Heinyfestivuali otti vastah gostii

Heinyfestivuali otti vastah gostii K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 27 (1167) Heinykuun 17. päivy 2013 Ô Ô Martti Penttonen: Kielel pidäy kuuluo yhteiskunnas s. 3 Kolmepuolenkevuodine ELDIA-tutkimusprojektu on loppusuoral. Jälgimäine

Lisätiedot

Oma Mua. 29 (1219) Kolmaspäivy Serota

Oma Mua. 29 (1219) Kolmaspäivy Serota Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 29 (1219) Kolmaspäivy Serota 30.07.2014 ÔÔ Kantele kuului Kuujärves s. 2 ÔÔ Oman šeuvun kantarahvaš s. 4 ÔÔ Piämieš pyöri piirileikissä s. 7 ÔÔ Kezäl vezi

Lisätiedot

KARJALAN KIELI SUOMES

KARJALAN KIELI SUOMES Studies in European Language Diversity 27.2 KARJALAN KIELI SUOMES ELDIA-projektan tuloksii Anneli SARHIMAA Lyhendetys suomenkielizes raportas livvikse kiändi Martti PENTTONEN Mainz Wien Helsinki Tartu

Lisätiedot

Oma Mua. 2 (1242) Kolmaspäivy Serota Uuzi kniigu lapsile. s.5

Oma Mua. 2 (1242) Kolmaspäivy Serota Uuzi kniigu lapsile. s.5 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 2 (1242) Kolmaspäivy Serota 21.01.2015 ÔÔ Radikalizman vai demokruatien čotil? s.4 Karjalas on nouzemas jällečel kyzymys karjalan kielen stuatusan suandah

Lisätiedot

Oma Mua. 36 (1226) Kolmaspäivy Serota

Oma Mua. 36 (1226) Kolmaspäivy Serota Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 36 (1226) Kolmaspäivy Serota 17.09.2014 ÔÔ Hos pieni, ga pippurinjyväine s. 3 Opastumah karjalan da vepsän kieldy tänävuon Petroskoin valdivonyliopistoh

Lisätiedot

Oma Mua. ÔÔ Uušie muotoja kulttuuriperinnön šäilyttämiseššä s. 7. enšimmäini kulta s. 9. pitky taival s (1201) Kolmaspäivy Serota

Oma Mua. ÔÔ Uušie muotoja kulttuuriperinnön šäilyttämiseššä s. 7. enšimmäini kulta s. 9. pitky taival s (1201) Kolmaspäivy Serota Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 11 (1201) Kolmaspäivy Serota 26.03.2014 ÔÔ Tveriläzet kerävyttih Helsinkis s. 2 Mennyt nedälil Helsinkis Kodimaizien kielien keskuksen Kotuszualas piettih

Lisätiedot

Jyškyjärveläine opastai parahien rahvahien joukos

Jyškyjärveläine opastai parahien rahvahien joukos K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 03 (1041) Pakkaskuun 26. päivy 2011 ÔÔ Oigevuot da vellallizuot s. 3 ÔÔ Niina Nieglikon sygyzy kielipezien lapsile s. 3 ÔÔ Midä rodih Muumipeigoile Iivananpäivän

Lisätiedot

Oma Mua. 02 (1342) Kolmaspäivy Serota lyydin pagin. Koval čukas.

Oma Mua. 02 (1342) Kolmaspäivy Serota lyydin pagin. Koval čukas. Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 02 (1342) Kolmaspäivy Serota 18.01.2017 ÔÔ Karjalan kielen šanelu -aktijo noušou uuvvella tašolla Š. 3 Tavan mukah, Karjalan Rahvahan Liiton järještämyä

Lisätiedot

Kohennettavua on äijän

Kohennettavua on äijän yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 11 (363) 5. KEŠÄKUUTA, 2013 2 Priäžä vuottau Kerähmön etuštajie 3 Etnokulttuurikeškukšien verkošto leviey Karjalašša

Lisätiedot

Sulakuun 20. päivänny on karjalan da vepsän kirjukielen päivy

Sulakuun 20. päivänny on karjalan da vepsän kirjukielen päivy K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 15 (1053) Sulakuun 20. päivy 2011 Sulakuun 20. päivänny on karjalan da vepsän kirjukielen päivy ÔÔ Rezervuatsii: + vai? s.2 ÔÔ Kirjuttai karjalazekse s.3 ÔÔ Olen

Lisätiedot

Oma Mua. 46 (1236) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Karjalan kielen näyttehet istorijallis-etnografisien tutkimukšien lähtienä s.

Oma Mua. 46 (1236) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Karjalan kielen näyttehet istorijallis-etnografisien tutkimukšien lähtienä s. Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 46 (1236) Kolmaspäivy Serota 3.12.2014 ÔÔ Sel ktas vedes kala kokib s.4 Moine nimi vepsäläzet aktivistat pandih omale kolmandele fil male vepsäläzien elokseh

Lisätiedot

Oma Mua. 46 (1386) Kolmaspäivy Serota

Oma Mua. 46 (1386) Kolmaspäivy Serota Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 46 (1386) Kolmaspäivy Serota 29.11.2017 ÔÔ Kalevala piirrošfilminä Š. 3 Tatjana Torvinen. Karjalan 100-vuotispäivän kynnykšel lä ruvetah luatimah piir

Lisätiedot

Oma Mua. 04 (1194) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Yštävät musiis. kin kautti

Oma Mua. 04 (1194) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Yštävät musiis. kin kautti Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 04 (1194) Kolmaspäivy Serota 05.02.2014 ÔÔ Muutokset muutoksien piäl s. 2 Petroskoin valdivonyliopistos tuliekse opastusvuottu annetah kaikkiedah 21 b

Lisätiedot

33 (1173) Elokuun 28. päivy näh s. 6

33 (1173) Elokuun 28. päivy näh s. 6 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 33 (1173) Elokuun 28. päivy 2013 ÔÔ Samat hommat kaikkiel s. 2 Karjalan tazavallan piämies Aleksandr Hudilainen mennyt nedälil oli ruadomatkois Priäžän da Anuksen

Lisätiedot

Vuozi kielen hyväkse

Vuozi kielen hyväkse K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 14 (1103) Sulakuun 11. päivy 2012 ÔÔ Karjalan Sivistysseuru sai uvven piälikön s. 2 ÔÔ Ahtian kieliopin toine oza Internetas s. 3 ÔÔ Aleksandr Kaštanov: Se oli

Lisätiedot

Seinäkomiksoin luajindaopas

Seinäkomiksoin luajindaopas Seinäkomiksoin luajindaopas Kiändäjien algusanat Tämä seinäkomiksoin luajindaopas on kiännetty karjalakse. Karjalan kielen murdehii on äijän. Erähät erotah toine toizesta ylen äijäldi, toizet tuasten ollah

Lisätiedot

Petroskoin suomalais-ugrilainen koulu

Petroskoin suomalais-ugrilainen koulu Petroskoin suomalais-ugrilainen koulu Koulun historiasta Avattu 1.syyskuuta 1994 106 oppilasta lähti uuteen kouluun Lukuvuosi 2013-2014 920 oppilasta 889 opiskelee suomen kieltä, 34 vepsän kieltä, 130

Lisätiedot

HARJOITUSKNIIGAINE EZIŠKOLAH DA ALGUKLUASSOIH NÄH

HARJOITUSKNIIGAINE EZIŠKOLAH DA ALGUKLUASSOIH NÄH HARJOITUSKNIIGAINE EZIŠKOLAH DA ALGUKLUASSOIH NÄH Kniigan on kirjutannuh da kuvitannuh Maria Kähäri. Tevos on piässyh ilmah Karjalaisen Kulttuurin edistämissäätiön, Suomen kulttuurirahaston da Suomi-Venäjä

Lisätiedot

Oma Mua. 48 (1388) Kolmaspäivy Serota

Oma Mua. 48 (1388) Kolmaspäivy Serota Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 48 (1388) Kolmaspäivy Serota 13.12.2017 ÔÔ Kiirehtäkkiä suamah karjalazii uudizii! S. 3 Tavan mugah Uuttu Vuottu vaste Oman Muan toimitus varustau midätahto

Lisätiedot

Oma Mua. 33 (1223) Kolmaspäivy Serota Saveljevien vellekset. s. 5

Oma Mua. 33 (1223) Kolmaspäivy Serota Saveljevien vellekset. s. 5 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 33 (1223) Kolmaspäivy Serota 27.08.2014 ÔÔ Yrittäkkyä löytyä uuši hahmo omašša luonnošša s 3 Čičiliušku-kuklateatteri avasi uuvven kymmenennen teatterikauven

Lisätiedot

Oma Mua. 07 (1297) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Pyhäjärven šavenvalajat s. 5. Monet kaupukilaiset halutah elyä kyläššä, vain šiinä on

Oma Mua. 07 (1297) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Pyhäjärven šavenvalajat s. 5. Monet kaupukilaiset halutah elyä kyläššä, vain šiinä on Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 07 (1297) Kolmaspäivy Serota 24.02.2016 ÔÔ Karjalazien VIII kerähmön rezol utsien projektu s. 2 ÔÔ Karjalazien VIII kerähmön tunnusmerkin sellittämine

Lisätiedot

Oma Mua. 45 (1235) Kolmaspäivy Serota arbaitus. Jessoilas kižattih

Oma Mua. 45 (1235) Kolmaspäivy Serota arbaitus. Jessoilas kižattih Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 45 (1235) Kolmaspäivy Serota 26.11.2014 ÔÔ Kanzalliskieline media ozutti iččiedäh Suomen piälinnas s. 2 Helsingis 14. kylmykuudu oli valmistettu suuri

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Oma Mua. 21 (1261) Kolmaspäivy Serota

Oma Mua. 21 (1261) Kolmaspäivy Serota Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i Kolmaspäivy Serota 03.06.2015 ÔÔ Kusgi väheni, kusgi liženi s.2 Oraskuun 25. päivänny Karjalan piämies Aleksandr Hudilainen pidi vuoronmugazen press-konferensien.

Lisätiedot

Oma Mua. 06 (1246) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Kiirehtäkkiä poštale!

Oma Mua. 06 (1246) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Kiirehtäkkiä poštale! Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 06 (1246) Kolmaspäivy Serota 18.02.2015 ÔÔ Kiirehtäkkiä poštale! Hyvät Oman Muan lugijat, ku etto vie tilannuh lehtie jiännyön puoliškon kuuloikse, ga

Lisätiedot

27 (1317) Kolmaspäivy Serota Muinosen muan uuvvet perintehet s. 3

27 (1317) Kolmaspäivy Serota Muinosen muan uuvvet perintehet s. 3 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 27 (1317) Kolmaspäivy Serota 20.07.2016 Karjalan kielen statussikyšymyš ei šuanun deputattien kannatušta s. 2 Jo monie vuosie karjalan kielen statussikyšymyštä

Lisätiedot