Oma Mua. Uuvvet autobuššit lähetäh karjalaisih kylih

Transkriptio

1 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 41 (1231) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Šuomelais-ugrilaini matritsa s. 2 Moskovalaini ohjuaja kuvuau filmie šuomelais-ugrilaisešta muinoisperinteheštä. Uuši dokumenttifilmi kertou ikivanhan perintehen etuštajista, korpikylien kantaeläjistä, tietäjistä, noijista, šamaniloista. Filmillä on kekšitty työnimi Šuomelais-ugrilaini matritsa. ÔÔ Vieljärvi pagizou s. 4 Toizeh Paginkanzu-tapahtumah Vieljärven kluubah kerävyi nellitostu hengie, vieljärvelästy da Suomen puolen karjalastu. Paginkanzan gost annu oli Oman Muan piätoimittai, kirjuttai da kiändäi Natalja Sinitskaja. Tapahtuman emändänny toimi Julija Ponomar ova. ÔÔ Luvekkua meigäläzii ven akse s. 5 Anuksen karjalažet piästettih ilmah Vladimir Brendojevan da Zinaida Dubininan runoloin kirju ven akse. Ven an kielele runot kiändi runoilii, Ven an kirjuttajien liittoh kuului Georgii Černobrovkin. Kiännettäväkse otettih meigäläzien klassiekkoin: Vladimir Brendojevan da Zinaida Dubininan runoloi. ÔÔ Tuoppa- ta Piäjärvien šeuvun istorija s. 9 Louhen piirin Sohjanankošen kylä on pieni kylä, missä eläy noin 200 henkie. Niijen joukošša on karjalaisie, venäläisie, valkovenäläisie, ukrainalaisie. Kyläššä nyt ei ole yhtänä tuotantolaitošta. Ihmiset ruatah juuri bydžettilaitokšissa. Toimiu yhekšänluokkani koulu, šiinä opaštuu 39 koululaista. Kulttuurivuuvven puittehissa Aleksandr Hudilainen luovutti avuamet uušista autobuššiloista. Kuva: Andrei Rajev Uuvvet autobuššit lähetäh karjalaisih kylih»»šajekuun 15. päivänä Karjalan piämieš Aleksandr Hudilainen luovutti tašavallan kulttuurilaitokšilla avuamet šeiččemeštä uuvvešta erikoisautobuššista Mercedes ta Renault. Autobuššien luvušša on kolme Klubie pyörillä šekä nellä Etnobuššie. Šivu 3.

2 2 «Oma Mua» 22. ligakuudu 2014»» tazavaldu Ligakuun 18. päivänny Suomes, Eestis, Vengries da Ven al ugrilazen kul tuuran IV kongresal oli piätetty pidiä sug den nedälin lopul. Vuvvennu 1991 sugupäivien pidämzi Kul tuuruministran sanoin mugah, enämbi nygöi pidäs ruadua neroloin da perindöllizien ruadoloin kehittämizekse. Kuva: Ol ga Smotrova, Oma Mua Kul tuuran vuozi jatkuu»»karjalan kul tuuruministru Jelena Bogdanova saneli, midä on da rodieu ruattu Karjalas vuvvennu 2014, kudai Ven al ilmoitettih Kul tuuran vuvvekse. Ol ga Smotrova Kul tuuran vuvven hantuzis Ven an Kul tuuruministerstvu kannatti Karjalan projektan 61 miljounah rubl ah. Nämä dengat mendih eri kul tuurualoin kehittämizekse. Tämän ližäkse hyvän grantan Ven an Kul tuuruministerstvan puoles sai Karjalan muuzikkuteatru. Uuzien spektakliloin luadimizeh teatru sai 21 miljounua rubl ua. Ruadopalkat kazvetah Onnuako piälimäzii ruadoloi kul tuurualan hyväkse on ruadopalkoin nostamine, kudamah tänävuon meni piäl kaheksan miljounan rubl ua. Dengat ei olla suuret, ga palkat hil l akkazin kazvetah, muga tazavallan laitoksien ruadajien keskimäine palku nygöi on 19 tuhattu rubl ua, paikallizien laitoksien ruadajien keskipalku on 16 tuhattu rubl ua. Pienimät palkat tänäpäi suajah Mujejärven kul tuurualan ruadajat. Ielline palkan kazvamine rubieu rippumah sit, kui ruadajat kehitetäh oman laitoksen ruaduo. Muzeit pannah kundoh Jo tämän vuvven lopus avavutah kohendetut Karhu mäen piirin kodirannan muzei da Šoutjärven muzei. Myös tänävuon kohendettih Uspen n an kiriköt Kemis da Kondupohjas, kirikkö Jandomjärves, Mobergan taloi Kalevalas, jatketah kohendusruadoloi lähes kaikis Sortavalan kul tuurulaitoksis, Veškelykses da Jessoilas, Tučinan talois Šoultjärves. Karjalan Kanzallizes muzeis valmistetah Karjalan elättilöin ozutteluu. Kul tuuran vuvven lopus ezitetäh Kul tuuran evol utsii -projektu. Sen hantuzis 16. talvikuudu pietäh Kanzallizen kirjaston kodvan vuotettavan ližähuonuksen avajazet. Kul tuuru rattahil Enämbi 45 miljounua rubl ua oli suadu Karjalah avtoubusoin ostamizekse. Nämmih dengoih ostetah sežo bibliobus da kniigumašin. Jälgimäine on tarkoitettu vastavuksih da ajeluksih kirjuttajienke. Hyvin pädöy tämä ostos tuliekse vuottu, kudai roihes ilmoitettu Literatuuran vuvvekse. Saneli ministru kul tuuruministerstvan pluanois tuliekse vuottugi: silloi ruvetah nostamah kul tuurukeskustu Kostamukses, ruvetah ruadamah Karjalan etnokeskuksien assotsiatsien perustamizekse, jatketah ruadoloi Kanzallizen kirjaston kohendamizekse. Ven an kul tuuruministerstvan hyväksymizekse on jo työtty piäl 60 projektua. Muinoisaikojen kaunotar. Kohtauš tulijašta filmistä. Kuva otettu -nettišivuilta. Šuomelais-ugrilaini matritsa»»moskovalaini ohjuaja kuvuau filmie šuomelais-ugrilaisešta muinoisperinteheštä Olga Pekšujeva Uuši dokumenttifilmi kertou ikivanhan perintehen etuštajista, korpikylien kantaeläjistä, tietäjistä, noijista, šamaniloista. Filmillä on kekšitty työnimi Šuomelais-ugrilaini matritsa. Filmin ohjuaja Dmitri Jermakov kertou, jotta matritsa (matriisi) on yleishahmo. Ohjuaja šiirtäy matematiikan termin omah filmih. Matritsa hänen mieleštä on eryäš kuava, muoto, ohjelma, kumpani on Venäjän pohjana ta näkymättömänä yhistäy šuomelais-ugrilaisih kanšoih kuulujie ihmisie. Dmitri Jermakov on varma, jotta aito, ikivanha perinneh on lähellä meitä: Meijän mualla on vielä elošša niitä aijon ikivanhan kulttuurin etuštajie. Kannattau ajua muutoman šuan kilometrin piäh miljoonikaupunkiloista ta löytyy ušiempie pienie kylijä, missä paikallisrahvaš šuatih šäilyttyä aitoja kulttuurišuarekkeita. Näissä kylissä ihmiset eletäh omien kantatuattojen tapojen mukah, hyö ušotah luonnonvoimih ta kaikin voimin staraijah šäilyttyä ne kantatuattoloilta perimät tiijot. Projektin kuvaušryhmä on esittän tulokšie viime kuvaušmatoista omašša ryhmäššä. Kuvašša vepšäläiset Leningradin alovehelta. Kuva otettu -nettišivuilta. Näissä kylissä ihmiset eletäh omien kantatuattojen tapojen mukah, hyö ušotah luonnonvoimih ta kaikin voimin staraijah šäilyttyä ne kantatuattoloilta perimät tiijot. Filmi šuomelais-ugrilaisešta kulttuurista on moskovalaisen ohjuajan enšimmäini šuuri projekti. Jermakovin mieleštä filmi on yrityš ymmärtyä, voijahko kantatuattojen kokemuš ta nykyajan näkömyš yhistyö ta tarviččouko nykyajan yleisö kanšanperinnehtä. Tullah Karjalahki Alušta Jermakov meinasi kuvata filmin Udmurtijašša, onnakko jälešti filmin luatijat piätettih leventyä alovehrajoja. Fil- min ošat on jo kuvattu Leningradin vepšäläisalovehella ta Iževskissa, lähišuunnitelmissa on jatkua filmin kuvuamista Baškirijašša ta Uralilla. Kuvaušryhmä meinuau tulla enši vuotena Karjalahki, ainaški projektin šivulla on kerrottu, jotta kuvuamista varoin on jo valittu karjalaini Veškelyškylä. Projektin toteuttajat ei voija toistasekši tarkkah šanuo kuin pitälti kuvauštyöt jatutah, šentäh kun filmin kuvaušta toteutetah crowd funding ili kanšanrahotukšella ta kaikki riippuu rahotukšen puolešta. Lisyä tietuo projektista, šen toteuttajista ta kuvaušprosessista löytyy -nettišivuilta.

3 »»šuomelais-ugrilaiset «Oma Mua» 22. šajekuuta piettih suomelas-ugrilazien sugukanzoin päivät. Vuvvennu 1931 Suomelasukanzoin päivät Eestis, Suomes, Vengries joga vuottu ligakuun kolmaneh yhtyttih Ven an suomelas-ugrilazetgi. Saranskas enzi kerdua piettih sanelu Piiterin itämerensuomelazet on-line»»uudizii Valentina Mironova»»opastus Saranskan linnas 18. ligakuudu piettih Mokšan da erz an suuri sanelu. Sen vuoh jogahine, ken tahtoi mustoittua omua kieldy da školavuozii, sai yhtyö sanelun kirjuttamizeh. Pivon valmisti Saranskan linnan halličuksen sotsiopoliitiekan departuamentu. Se kučui kaikki tahtojii ilmai yhtyö täh suureh pidoh. Sanelu piettih Mordvan Ogarevan nmizen yliopiston pohjal. Saneluu kirjuttajua himoniekkua ečittih Internetangi kauti, VKontakteverkon vuoh. Internetas rubei ruadamah saitu, kuduas voibi suaja tieduo vepsäläzien, inkerözien, vadjalazien, inkeriläzien da Tihvinän karjalazien histouries, kul tuuras da nygözes elaijas. Saital kmn-lo.ru šeikkuperäzesti on kirjutettu nämien kanzoin juuris da eländypaikois, nerolois da perindölöis, ulgonävös da tavois. Ližäkse suau kaččuo fotokuvua da kuunnelta iänityksii, kudamii luajittih etnogruaffizis matkois, suau kuulta kanduvähembistön kielien maltajien elävii iänilöi da nähtä, kui hyö elettih perindöllizes ymbäristös. Alalleh uvvistui uudizien lentu andau tieduo juuri nygöi tapahtunnuzis pidolois da viettolois. Saitan ainehisto valmistettih yhteiskunnallizien liittoloin rahvas, tiedomiehet da opastuslaitoksien ruadajat. Tiä on kanzallizien pruazniekoin kalenduaru da nämmien kanzoin perindöllizien syömizien retseptat, on kirjutettu rahvahallizis ruutis da ennevahnazis kirjoinduksis. Tiä löydyygi vadjalazien da inkerözien kieli-urokkua. Saitu on luajittu Piiterin alovehen paikallizen ičehalličuksen, kanzoinvälizien yhtevyksien komitietan avul. KOUKKO-JOUKKO»»Ižoralazet on pandu alguh uvven projektan KOUKKO-JOUKKO kandurahvahien kinostuudii LO. Etnobuššit käyttöh»»šukukanšojen päivien uattona Karjalan kulttuurilaitokšet šuatih avuamet uušista autobuššiloista. Marija Kirillova Autobuššit, kumpaset tultih meijän tašavaltah, ollah erikoiset. Kolme niistä on ihan oikiet Klubit pyörillä, šentäh kun niissä on ašetettu erikoislaittehisto. Šemmoset autobuššit šuatih Ihalan kulttuurikeškuš (Lahenpohjan piirin Miinalan kylä), Priäžän kanšallisen piirin Jessoilan kulttuurilaitoš, šekä Šuojärven piirin Loimolan kylän Dosug-sosiaalikulttuurikeškuš. Uuvvet autobuššit annetah mahollisuuvven järještyä min vain kulttuuripivon piirien kaikissa kylissä. Ne voijah tuuvva loittosih kylih ei vain artistoja, ka i tarvittavan valo- ta musiikkitekniikan. Karjalan teatterit ta konserttilaitokšet niise šuatih uuvvet autobuššit. Nellä 36-paikkaista Etno buššie, kumpasissa on tarvittava valo- ta iänilaittehisto, oli luovutettu Karjalan Musiikkiteatterilla, Kanšallisella teatterilla ta Kanšallisien kulttuurien keškukšella, šekä Belomorskin pii- Karjalan kulttuurilaitokšet šuatih šeiččemen uutta autobuššie. Kuva: Andrei Rajev rin kulttuurilaitokšilla. Uuv ven tekniikan avulla näillä kulttuurijärještöillä levenöy teatteri-, konsertti- ta vierailutoiminta. Niin Karjalan piäkaupunkin teatterit ta konserttilaitokšet tullah lähemmäkši tašavallan toisie kaupunkie ta kylie. Šamoin ne šuahah mahollisuuvven ošallistuo Venäjän ta kanšainvälisih vaihtoprojektiloih. Še noštau meijän tašavallan Luoteis-Venäjän kulttuurikeškukšen imagon. Karjalan alovehella on omie erikoisuukšie. Väještön šuuri oša eläy pienissä kylissä, šano Karjalan piämieš Aleksandr Hudilainen avuamien luovuttamis seremonijašša. Tänäpiänä ei ole mahollisuutta avata joka kyläššä kulttuuritalo. Kylät, kumpasilla on tarkotettu uuvvet autobuššit, šuahah nyt järještyä kulttuuripitoja monissa kylissä ta pos olkoissa. Kaččomatta šiih, missä eläy ihmini, hänellä pitäy olla mahollisuuš liittyö taiteheh ta avata omie neroja. Valentina Mironova Projektan aigua ruvetah luadimah videouudizii vepsän, vadjan, ižoran da suomen kielel, azumah lyhyzii fil moi da mul tfil moi Leningruadan alovehen kandurahvahien histouries da kul tuuras. Täh ruadoh tullah ammatillizet dai tavallizet rahvas. Tärgei ruado on avvonazien seminuaroin da master-kluasoin pidämine lapsih niškoi. Uvven projektan aigah on jo luajittu enzimäine mul tfil mu ižoran kielel. Sen pohjannu on rahvahan pajo Tulen roindas, kudai on kirjutettu Väärnoja-kylän Katti-buabaspäi vuozinnu Kirjutti sen tundiettu suomelaine kielentutkii V. Porkka. Mul tfil mas on sanottu kui tuli suadih taivahaspäi mereh kirvonnuos kybenyös. Sit kuuluu ižoran pajuo, kudamii pajattau Korpi-folkjoukko. Fil man luadijoinnu ollah Ol ga Kon kova, Leontina Saksa da Aleksandr Saksa.

4 4 «Oma Mua» 22. ligakuudu 2014»» paginkanzu Pentti Haanpäädy karjalakse»»pentti Haanpään karjalakse kiännetyt novellat piästih ilmoih Suomes Jätkä da jätkän taivas -kogomuksennu.»»kks Paginkanzu on yksi vuitti Karjalan Kielen Koin toimindua. Kois,kudai on kluubutaloin jyttyöh Vohtajoven varrel, kaksisadua metrii myödyvirdah, ei vie voi vastavuo, ga hyvä on jo harjoitella. Vaigei dielo ei ole koin srojindu, vaigevus on korvien välis kui suaha karjalazet pagizemah omal kielel. Karjalan kielen maltuo on, a se on peitos. Kui avata mielen lukut da andua kielele mahto piästä ilmah? Pagin Paginkanzas kiändyi sežo Natalja Sinitskajan kirjutettuh In azeh da sit, kui se rodih. Monile kirju on tuttavu da ylen äijäl sidä suvaijah. Kuva: Rita Kemppainen, Oma Mua Kogomuksen ilmah piästäjänny on Karjalan Kielen Seura. Novellat kogomukseh niškoi valličči da kiändi varzinkarjalan suvimurdehele Paavo Harakka. Pentti Haanpäädy tietäh romuanoin kirjuttajannu, ga niilöin ližäkse häi kirjutti novelloigi. Nämä pienet kerdomukset pohjavutah kirjuttajan kodirannan suullizeh literatuuruperindöh. Niilöis tunduu Jevroupan tundiettuloin kirjuttajien, kui sanommo, James Joycen, vaikutustugi. Muga Pentti Haanpäädy pietäh kui paikallizennu, mugai kanzallizennu kirjuttajannu. Suomen muutosaijan novellat koskietahgi Suomen da Ven an karjalazien lugijoi, kudamat sežo kestettih 1900-luvun yhteiskunnallizet muutokset. Kniigan hindu on 20 jevruo. Se voibi tilata Jovensuun da Helsinkin toimistolois: Telefon: , sähköpoštu: kirsti.karhinen@karjal.fi libo KKS:n internet-laukas: Petroskoin Paginkanzu uvvessah ruadau»»krl Jelena Filippova Petroskoin karjalazet kezän jälles uvvessah ruvettih kerävymäh Paginkanzan vastavuksile. Paginkanzannu täl kerdua oli Karjalan TV:n da raadivon kanzallizen toimituksen piälikkö Aleksandr Jeremejev. Aleksandr Vasiljevič saneli omua elostu da ruaduo. Pagin koski karjalan, suomen da vepsänkielizien toimittajien ruaduo. Vie Aleksandr Jeremejev ozutti, midä ližiä ruaduo karjalan kielen hyväkse häi ruadau. Paginkanzan gost at kačottih kaksi karjalakse kiännettyy mul tfil mua: Lukomorje da Liikehvalot. Mies kiändi niilöi da oli iänittämäs. Kuunneltih rahvas sežo Kalevalua, kudaman diskale lugi Aleksandr Vasiljevič. Disku vastevai piästettih ilmah Suomes Karjalan Kielen Seuran vuoh. Paginkanzu lugii sežo omii kirjutettuloi da kiännettylöi runoloi. On hyvä mieli sendäh, ku tämän vuvven Paginkanzah tuli uuttu rahvastu. Vieljärvi pagizou»»toizeh Paginkanzu-tapahtumah Vieljärven kluubah kerävyi nellitostu hengie, vieljärvelästy da Suomen puolen karjalastu. Paginkanzan gost annu oli Oman Muan piätoimittai, kirjuttai da kiändäi Natalja Sinitskaja.»»KKK Martti Penttonen Toizeh Paginkanzu-tapahtumah Vieljärven kluubah kerävyi nellitostu hengie, enimät kävelymatkan piäs, loittozimat Suomespäi. Tapahtuman emändänny toimi Julija Ponomar ova da gost annu, paginkanzannu oli Oman Muan piätoimittai Natalja Sinitskaja. Enzimäzes Paginkanzas nedälii aijembi Ol ga Ognevanke pagizemas oli yheksä hengie. Natoi saneli, ku häi on suu- ren vuitin elaijas viettänyh Vieljärvel da täl čural viegi eläy rodn ua monet paikal olluot heidy tundiettihgi. Sit pagin kiändyi In azeh, kui se rodih. Monile kirju oligi tuttavu da ylen äijäl sidä suvaittih. Muumiloisgi tiettih, ga net kirjat ei oldu muga tuttavat. Viga täs on onnuako se, ku net kirjat on painettu Suomes da karjalankielizien kirjoin juandu muitegi ei putilleh toimi kirjat ei puututa rahvahan käzih. Paginua oli myös Oma Mua -lehten luajindas da levitykses da mindäh oli hyvä järilleh yhtistiä vienalaine da liygiläine lehti. Karjalaine keskus sežo nouzi paginale. Paginkanzu on yksi vuitti Karjalan Kielen Koin toimindua. Kois, kudai on kluubutaloin jyttyöh Vohtajoven varrel, kaksisadua metrii myödyvirdah, ei vie voi vastavuo, ga hyvä on jo harjoitella. Kui sanou Karjalan Kielen Muamo, Ol ga Gokkojeva: Vaigei dielo ei ole koin srojindu, vaigevus on korvien välis kui suaha karjalazet pagizemah omal kielel. Karjalan kielen maltuo on, a se on peitos. Kui avata mielen lukut da andua kielele mahto piästä ilmah? Paginkanzah kerdyy uuttu rahvastu da jo hyvin tuttuu. Kuva: Jelena Filippova, Oma Mua Toizeh Paginkanzu-tapahtumah Vieljärven kluubah kerävyi vieljärvelästy da Suomen puolen karjalastu. Kuva: Rita Kemppainen, Oma Mua

5 »»literatuuru «Oma Mua» 22. ligakuudu Luvekkua meigäläzii runoilijoi ven akse»» Anuksen karjalažet piästettih ilmah Vladimir Brendojevan da Zinaida Dubininan runoloin kirju ven akse. Ven an kielele runot kiändi runoilii, Ven an kirjuttajien liittoh kuului Georgii Černobrovkin.»»Uuttu kiännösty Jelena Filippova On olemas karjalankieline literatuuru. Karjalazil on hyviä, kunnon runoilijua da kirjuttajua. Ga äijätgo tietäh sit? Iče karjazet da karjalan kieldy maltajat. Ei joga toine meigävelles ottavu omien runoloin da kerdomuksien kiännändäh, ei ruohtita toiči, huijustahes. Ga suattua meijän literatuuru lugiettavakse toizile, ket kieldy ei malteta, pidäy. Sidä duumaittih anukselazet, konzu ruvettih luadimah uuttu kirjua. Kiännettäväkse otettih meigäläzien klassiekkoin: Vladimir Brendojevan da Zinaida Dubininan runoloi. Uuzi Eloksen langu -kirju on yhtehizen ruavon tulos, kudamah pandih vägie moni hengie da yhtistysty. Anuksen karjalažet kirjutettih projektu, kudaman kannatti Kanzallizen poliitiekan ministerstvu. Galina Fedulova, Anuksen kanzallizen kirjaston ruadai, rubei sana sanah kiändämäh karjalan kielespäi ven akse runoilijoin runoloi. Georgii Černobrovkin, runoilii, sen samazen kirjaston piälikkö, luadi literatuurukiännökset. Allettih tämä ruado onnuako vuozi tagaperin, terväh luajittihgi. Georgii Černobrovkinua tutah nerokkahannu ven an kielel kirjuttajannu. Kiändäjän leivis mies oli enzi kerdua da Eloksen langu -kirju rodih hänen enzimäine kiännöskogomus. Ylen hyvät da kunnon kiännökset roittih, čopakot da tarkat, kiännettäviä tekstua noudajat, mielevät da mieleh painujat. Georgii Ivanovičal on karjalazet juuret. Häi on roinnuhes Kuujärvel, kazvanuh Anukses. Karjalan kieli ainos oli miehel kuuluvis. Jatkua karjalankielizien runoloin kiännändiä ven an kielele mies vois iellehgi. Konzu luajittih tädä kirjua, häi ei olluh nimittumis sobimuksis kiini. Kiändi vai sen, min tahtoi. Erähii runoloi, ku ei kiännändy lykystännyh, jätti bokkah. Niilöih, sanou, vois uvvessah ottavuo dai ruveta kiändämäh uuttu. Kuva: Jelena Filippova, Oma Mua Kiändäi monis runolois noudau karjalankielizien runoloin razmierua horeidu. Karjalan kieleshäi paino on ainos sanan enzimäzel tavul, ližäpaino kolmandel, viijendel da muga ielleh tavuloil. Yhtelläh kiändäjes kiändäi tahtou rikastuttua kirjutandutaba, ottau käyttöh jamban da kolmetavuhizet raz- mierat. Luadiu sen mielevästi da čopakosti, ni yhty ei riko kiännettäviä tekstua. Kenlienne, kui sanou Georgii Ivanovič, lujoitti: kiändiä yhtes kielespäi toizele kielele runo, on ku uvvessah kirjuttua se. Sinus rodieu tämän runon toine kirjuttai. Anukselazethäi uuttu kirjua luadijes piettih mieles se, ku kiännettävät da kiännetyt runot oldas lähäzet niilöin mielis da kuulostandas. Eloksen langah on otettu Vladimir Brendojevan runoloi karjalazis, luonnos, suvaičukses. Zinaida Dubininangi runot ollah samas teemas: karjalazis hierulois da luonnos, karjalan kieles. Georgii Ivanovič sanou Zinaida Dubininua ennustajakse runoilijakse, kudai varaittau meidy, sanou pidäy kallata piädy kieleh, eiga se häviey kogonah. Hyvin nägyy, kui runoilijal vaččua tuskuau oman muamankielen periä. Anna rahvas lugietah, ket ei tietä karjalan kieldy, anna tiijustetah sit, sanotah kirjan luadijat.»»karjalazen literatuuran kehitändäs Georgii Černobrovkin: Karjalankielizen literatuuran pohjannu on ven ankieline literatuuru. Sanozin, se ei ole kogonah hyvä karjalazele runohuole. Runoilijat lähtietäh rifman peräh. Unohtutah alliteratsii, assonansnoit runot. Ei sua mehanizesti ottua da juuruttua vierastu omah. Pidäy olla kehitys, pidäy eččie uuzii formoi, kudamat roittas mieleh lugijoile. Literatuuruprotsessu tietty dielo on jygei ruado. Jogahizele pidäy opastuo ičel, kehittiä omua iččie, tiediä sinuu enne kirjutannuzien ruaduo. Literatuuru nägyy loitoči, aijan mendyy vai ellendämmö, ken oli suuri kirjuttai. Karjalazile sežo pidäy ottua huomivoh toizien neroloi da ruadoloi. Kirjutit runon, se ei luaji vie sinus runoilijua. Pidäy olla literatuuruprotsesas, pidäy yhtyö sih. Kaččokkua, kui ven ankielizil runoilijoil on äijy festivualii. Heile pidäy kuulta toine tostu, pidäy tiediä midä hyö ruatah, pidäy tiediä professionualoin mielii. Ku tahtommo, ku meil olis oma korgiedu tazuo literatuuru, se ičessäh ei tule, ei rodivu, sit roindas, suandas pidäy auttua, pidäy olla n ababuabo abuh. Literatuuras pidäy olla enzimäzen, toizen, kolmanden kluasan kirjuttajua. Pidäy imie ellendiä, sellittiä heijän ruaduo, muokkua nähtägi, sit äski tulou oma. Mi on Dostojevskoin romuanoin pohjannu? Sillozet toizen, kolmanden kluasan kirjuttajat. Mi on Puškinan runohuon pohjannu? Karamzin, Žukovskii. Karjalan kieli ku kehittys, pidäy olla uuzii tevoksii, pidäy olla uuzii nimilöi literatuuras. Sih niškoi piemmö Anukses Brendojevan literatuurukilbua. Tulou uuttu kirjuttajua. Valentina Kondratjeva erinomah kirjuttau, tänäpäi ottazin händy Kirjuttajien liittoh. Nikolai Zaitsev rubei kirjuttamah, Valentina Libertsova kirjutti ezmäi ven akse, nygöi kirjuttau karjalakse. On kirjuttajua, ga minä tahtozin ku olis enämbi. Midä enämbi on, sidä parembi. Lugu sit vaihtuu luavukse. Kymmeneh tuhandeh eläjäh sanotah rouno ku pidäy olla yksi runoilii, kymmeneh tuhandeh sežo yksi prouzan kirjuttai. Anukses on enämbi. Literatuuran kehitykseh niškoi pidäy olla poliittinegi tilavus. Min verran karjalastu on jiännyh? Oppikkua duumaija, min verran jiäy tulieh rahvahanlugussah. Ruammo nygöi, panemmo vägilöi kielen kehitändäh, a jiännöygo sinnesäh kielenmaltajua? Meijän kielel voi roita vahnan slaavilazen kielen oza. Filoulogat tänäpäi opastutah sidä, tietäh se, ga ni niken ei pagize sih kieleh. Kusbo se kieli kuuluu? Kirikös vai. Eläjes emmo käytä sidä. Ellendän, jygei on. Jygei on ruadua Kanzallizen poliitiekan ministerstval, Periodikal, kaikil, anna Jumal heile vägie da tervehytty. Suuren ruavon ruatah yhteiskunnallizet liitot. Meil Anukses niidy on kaksi: Anuksen karjalažet da Korela. On rahvastu, kui Vladimir Lukin da Inga Gurilova, kudamis kai ruado lähtöy. Ligakuun lopul luajimmo Anukses suuren konferensien. Pidäy azettuo da kaččuo, midä olemmo ruadanuh da midä ielleh pidäy ruadua. Voimmo kirjuttua vie kolmekymmen hyviä kirjua, ga midäbo sit? Pidäy muuttua ristikanzan ellendys. Meigäläine Oleg Bobin ei maltanuh karjalua, ga opastui sih. Häi ainos sanoi: kielel pidäy paista, ruvekkua pagizemah, anna ezmäi pahoi rubietto, viäräh sanomah, ga opastutto, livutto.

6 Drolls - 6 «Oma Mua» 22. šajekuuta 2014»»kulttuuri Ksenija Veretennikova Viime piätinččänä Drollsalkumusiikin yhtyveh keräsi omie yštävie ta kollektiivin musiikin harraštajie Petroskoin konservatorijon šuureh šalih. Tiälä yhtyveh juhli omua 15-vuotispäivyä. Drolls on peruššettu vuotena Musiikin šuunnakši tuli Keškiajan ta Renessanssin musiikki. Harjottelun jälkeh šoittajat Dmitri Čerevko, Igor Solovjev ta Aleksei Nikitin kerrottih yhtyvehen tuotannošta ta mukavista hetkilöistä. Granic.NET-projektin johtaja Oleg Lipovetski ta nuoret draamakirjailijat harjottelujen aikana. Kuvat otettu: vk.com/kareliagranicnet -šivulta. Rajoja ei ole»»šajekuun 16. päivänä Kanšallisen teatterin lavalla ammattinäyttelijät esitettih näytelmän, kumpasen kirjutettih teinit.»»teatteri Maikki Spitsina Näytelmä oli ohjattu Granic. NET (Rajoja ei ole) -projektin puittehissa, kumpani tuanoin starttasi Petroskoissa. Projektin alkuhpanijana on ohjuaja Oleg Lipovetski. Granic.NET-projekti on teatterilaboratorija. Kakši netälie tunnetut venäläiset draamakirjailijat V ačeslav Durnenkov ta Marija Zelinskaja opaššettih vuotisie poikie ta tyttöjä lapšienkotiloista, liikuntavaivasie lapšie, šekä Petroskoin teiniikäsie koululaisie kirjuttamah näytökšie. Šamah aikah, kuni koululaisien enšimmäini ryhmä kirjutti omie näytökšie, toini ryhmä šäveltäjän Aleksandr Ulajevin joholla šävelti musiikkie näytelmäh. Granic.NET-näytelmän lavaššukšešta ta disainista vaššattih taiteilijat Jegor Kukuškin ta Al ona Golubeva. Teini-ikäsien lapšien näytö k- šien pohjalta ammattiohjuajat ohjattih esitykšen, kumpasešša roolija esitettih Kanšallisen teatterin, Luovapajan ta Ad Liberum -teatterin ammattinäyttelijät. Pitäy mainita, jotta näyttelijillä oli vain kolme päivyä harjotteluih. Rakkahuš ta vampirit näytökšien teemakši Tuntuu, jotta on vaikieta 14- vuotisena kirjuttua tovelli- Projektih ošallistu teini-ikäsie lapšienkotiloista, liikuntavaivasie lapšie, šekä koululaisie. sen tevokšen. Ka projektin järještäjät ollah varmat, jotta lapšien kokemušta riittäy yhen näytelmän kirjuttamiseh. Nykyjäh teatteriloissa melkein ei ole näytelmie 12+-merkillä, kerto projektin johtaja Oleg Lipovetski. On näytelmie lapšilla ta aikuhisilla. Nykysien teini-ikäsien kera teatteri ei pakaja. Niin teini-ikäsien ta teatterin välillä katou yhteyš. Meijän projektin erikoisuutena on juuri še, jotta še on tarkotettu 12+-ikäluokalla. Projektin aikana draamakirjailijat käytih kouluih ta kučuttih koululaisie ošallistumah täh toimintah. Kahteh luomislaboratorijah tuli harjottelomah 21 teini-ikäni. Projektin tarkotukšena on kašvattua pätövyä teatterikaččojua, eikä eččie uušie shakespeareja, korošti V ačeslav Durnenkov. Projektissa lapši on piäpaikalla. Hiän voit ohjata näytelmyä, muuttua näyttelijie, a oikie ohjuaja ei voi muuttua yhtäkänä šanua lapšen näytökšeššä. Myö tahomma kuulla uušie kirjailijie, šelitti Marija Zelinskaja. Nykyset teini-ikäset ei kirjuteta jäniksistä ta liipukkaisista. Heijän näytökšet kerrotah purovista yhteiskunnallisista teemoista, enšimmäiseštä rakkahuošta, vampiriloista. Teatterilaboratorijan tulokšie Näytelmä, kumpani oli esitetty Kanšallisen teatterin lavalla näytti teatterilaboratorijan toiminnan tulokšie. Tärkietä on še, jotta šinä iltana monet lapšet, heijän lähiset ta yštävät enšimmäistä kertua tultih teatterih. Epätavallista Granic.NETeskiisinäytelmyä oli mahollista nähä vain yhen kerran. Näyttelijät esiinnyttih tekstit kiäššä. Illan aikana hyö näytettih yhekšän pientä näytöštä, kumpaset kirjutettih teinit. Näytökšet oltih ihan erimoiset, ei kaikki niistä kovin onnissuttu. Ka še oli lapšien šuuri ta tärkie henkellini työ. Kaččojie keräyty täyši šali. Näytelmä herätti äijän erilaisie tuntehie. Lapšet, kumpasien pitäis vielä elyä onnellisešša starinamuajilmašša, kirjutettih šemmosie näytökšie, kumpaset pannah šuat aikuhiset ihmiset ajattelomah, kirjutti näytelmän jälkeh Julija Tubis Granic.NET-projektin šivulla Vkontakte-sosiaaliverkoštošša. Kaikki rahat Granic.NETnäytelmän lipunmyönnistä (melkein 16 tuhatta rupl ua) annetah Arina Tubisin nimie kantavalla hyvänluajintašiätijöllä, kumpani auttau vakavie šairaukšie käršivie lapšija. Projektin tarkotukšena on kašvattua pätövyä teatterikaččojua, eikä eččie uušie shakespeareja, korošti V ačeslav Durnenkov. Mitä merkiččöy yhtyvehen nimityš? A.N.: Enklannin kieleššä drolls merkiččöy huvija. Enklannissa XVI- XVII vuosišualla ne oltih oikein šuositut musiikkiesitykšet. Näissä musiikkiesitykšissä tulou esih rahvahallini musiikki. D.Č.: Aikoja takaperin miula lahjotettih vanha musiikin šanakirja, šiinä oli kaikki kirjutettu venäjäkši, äšen ulkomaiset šanatki. Vain šana drolls oli kirjutettu latinan kielellä, mie muissin tämän šanan ta nimitin šillä svittie. Šiitä še tuli yhtyvehen nimekši. Mistä alko yhtyvehen istorija? Mitein ilmešty ajatuš kollektiivin peruštamisešta? D. Č.: Meilä on olomašša kokonaini legenda yhtyvehen enšimmäisistä aškelista. Jokahini meistä kertou šitä oman tavan mukah. Tällä kertua mie yritän muistua tämän kertomukšen. Myö kaikin (viisi šoittajua) opaštuma konservatorijašša, tunsima toini toista ta tiesimä millä šoittimilla jokahini šoitti. Veikokšet Sergei ta Pavel Popovit piätettih šoittua duetilla. Onnakko yksi šoitti kontrabassuo, toini oboeta. Propleema oli šiinä, jotta ei ollun musiikkiteokšie näillä šoittimilla. Veiko kšet pyritettih milma (K.V. jo šilloin Dmitrie tunnettih nerokkahana šäveltäjänä) kirjuttua heilä šovituš. Mie šuoššuin ta kirjutin šovitukšen tunnetun Greensleeves-melodijan mukah. A. N.: Šiitä mie šain tietyä šemmosešta musiikkikokemukšešta ta rupesin ošallistumah harjotteluih. Myö lisäsimä toisie šoittimie ta yhtyveheššä ilmešty viisi šoittajua, kumpaset haluttih improvisoija. Pitäy heti maini-

7 »»vuosipäivä yhtyvehen huvija «Oma Mua» 22. šajekuuta vuuvven aikana Drolls-yhtyvehen joukko ei muuttun. ta, jotta 15 vuuvven aikana yhtyvehen joukko ei muuttun. Mimmoista musiikkišuuntua työ esitättä omašša tuotannošša? Muissattako enšimmäisie esitykšie? I. G. : Myö rupesima šoittamah vanhua musiikkie. Šilloin vanhana musiikkina piettih erilaisie musiikin šuuntie. Oli tunnettu irlantilaini musiikki ta keltijen kulttuuri, šen lisäkši šoittima rahvahallista musiikkie, Barokko-tyylie. Alušta meilä ei tullun šeurušteluo lavalta kaččojien kera, myö šoittima nuottijen mukah, meilä ei ollun esityšpukuja. D. Č.: Pikkuhil l ua rupesima miettimäh omua šuuntua. Klassisešša tyylissä šoittamini on aika vaikieta, šiinä on šuuri kilpailu. Keltien šuunta ei ole meijän kulttuurie. Tällä tavalla kiinittimä huomijuo Keškiajan mualliseh musiikkih. Eččimä erilaisie tietoja täštä šuunnašta ta yrittimä šoittua šitä. A. N.: Kollektiivin istorijan tapahtumana oli esityš valtijonyliopiston lukušalissa, mih tuli tunnettu šoittaja Aleksandr Bikadorov. Hiän šano meilä, jotta šoittima myö hyvin, onnakko piti ottua pois lavalta nuottitelinehet. Šiitä alko murroškohta meijän tuotannošša. Oliko vaikie tottuo esitykšen uuteh tyylih ta muotoh? A. N.: Še oli oikein vaikie. Ottima pois nuottitelinehet ta nyt piti šeuruššella kaččojien kera. Enšin emmä tietän, mitä ruatua, mitä piti šanuo. Kaččojat vuotettih mitä lienöy meistä, ka myö hämmäštymä. Pari vuotta opaštuma muhie lavalta (nakrau šoittaja). Šiitä pikkuhil l ua tottuma. I. G.: Šiitä meilä oli enšimmäini vierailu ta ošallistumini festivaalih Valko-Venäjällä. Še oli rekonstruoinnin festivaali. Tiälä myö enšimmäistä kertua näkimä Keškiajan tyylin šoittajie lavalla. Näkimä heijän pukuja, šoittimie, esiintymistapua, mitein hyö šeuruššellah lavalta kaččojien kera. Myö šaima šuurta impul sie ta ymmärtimä, jotta Drollsyhtyvehen konseptijo oli jo luotu. Yhtyvehen šeuruavana aškelena oli Carmina Burana -näytelmä, ken anto teilä šemmosen ajatukšen? D. Č.: Meilä oikein onnistu, monta vuotta takaperin yhtyveh tutuštu Aleksandr. Nevskaja bitva -filmissä yhtyvehen šoittajat oltih kiertävänäyttelijien rooleissa. Gospodin Pezho -kuklateatterin kera. Hyö nähtih meijän esitykšie ta kyšyttih, mintäh myö emmä käytä näytöštä. Myö piättimä kuot ella. Näin ilmešty Carmina Burana -näytelmä. A. N.: Tällä kertua myö olima ei vain šoittajien roolissa, šen lisäkši meijän piti tanššie. Monta kuukautta myö opaštuma horeografin kera. Še oli vaikie, kenkänä meistä ei šuattan tanššie. I. G.: Näytelmän enšiilta oli vuotena 2006, kevyällä, še oli venäjän ta latinan kielillä. Paičči näytelmyä, teilä oli kokemuš filmin kuvuamisešša. Mitein še šattu? A.N.: Nikola-film -studijo kuvasi Aleksandr. Nevskaja bitva -filmin, kumpasen enši-ilta oli vuotena Filmih ečittih näyttelijie, kumpaset šuatetah šoittua erilaisie šoittimie ta tanššie. Täššä filmissä myö olima kiertävänäyttelijien roolissa. Filmie varoin myö tutkima materiaalie täštä teemašta, eččimä šopivie šoittimie ta luatima muutomie kappalehie. Filmistä meilä jiätih keškiajan puvut. Näin šynty uuši kokonaini konšerttiohjelma. Mitä kuuluu pruasniekan konšerttiohjelmah? I.G.: Valiččima yhtyvehen repertuarista šuosituimpie šävelmie, šiitä näyttimä Carmina Burana -näytelmän pienie kappalehie, mukavie ošie kiertävänäyttelijien ohjelmašta. Uutuukšena oli esityš Petroskoin valtijonyliopiston kuoron kera. Šen lisäkši konšerttiohjelmah ošallistu Gospodin Pezhokuklateatteri. Mimmosie šuunnitelmie on Drolls-yhtyvehellä? D.Č.: Rupiemma levittämäh omua tuotantuo ta toivomma, jotta juhlimma yhtyvehen 50- šyntymäpäivyä (nakrau).»»faktat ÎÎ Drolls-yhtyveh oli peruššettu vuotena ÎÎ 15 vuuvven aikana yhtyvehen joukko ei muuttun. ÎÎ Kollektiivissa on viisi šoittajua. ÎÎ Drolls -šana merkiččöy huvi. Enklannissa XVI-XVII vuosišualla ne oli šuosituimpie musiikkiesitykšie. ÎÎ Kollektiivilla on kymmenen alpumie. ÎÎ Yhtyveheššä on yli 30 vanhojen šoittimien kopijuo.

8 8 «Oma Mua» 22. šajekuuta 2014»» KRL Pohjoni retki»»karjalan Rahvahan Liiton aktivistit käytih Louhen piirin Piäjärven kyläššä.»»piäjärvi Natto Varpuni Matan aikana oli pietty monta tapuamista ta KRL:n aktivistit näkeyvyttih paikallisien karjalaisien kera. Piäjärven keškikoulu oli matan tärkeimpie kohtie. Šuomi fakultatiivina, karjalan kieltä ei ollenkana Monet Piäjärven koulun lapšet ollah karjalaisista perehistä, monet rikeneh käyväh Šuomešša. Monella karjalaini rahvaš ta karjalaini kulttuuri ollah tuttavat. Onnakko nyt Piäjärven koulušša karjalan kieltä ei opaššeta, a šuomen kieltä opaššetah vain fakultatiivilla. Meilä on yksi tunti netälissä. Še on liijan vähän lapšilla, kertou šuomen kielen opaštaja Marija Ostapova, raja on lähellä meitä. Monet perehet käyväh Šuomešša ta šuomelaisetki rikeneh käyväh Piäjärveššä. Olis hyvä, još šuomen kieli olis koulušša. Ketä olemma ta mitä ruamma? Karjalan Rahvahan Liiton aktivistit piettih nellä tuntie, millä kerrottih lapšilla karjalaisista ta karjalaisešta kulttuurista. Hyö kerrottih šamoin ičeštä, omašta työštä, šiitä, mitä karjalan kieli heilä antau ta mitein šiitä tuli heijän elämäntapa. Marija Kundoz orova hyvällä mielin ta rehellisešti vaštasi kaikkih kyšymykših. Tämä koulu on hänen kotikoulu, kaikki lapšet ta opaštajat ollah tutut. Mie olen hyvilläni, kun piäsin käymäh tiälä, šanou Karjalan Rahvahan Liiton johtokunnan jäšen Marija Kundoz orova. Olen iče lopettan tämän koulun ta nyt, konša tuli šemmoni mahollisuuš tulla tänne Karjalan Rahvahan Liiton puolešta kertomah meijän toiminnašta ta Petroskoin valtijon yliopiston karjalan ta vepšän kielen laitokšen toiminnašta, ni miušta tuntuu, jotta tänäpiänä monet opaštujat ta niijen opaštajatki šuatih äijän hyötyö šiitä, mitä myö kertoma heilä. Piäjärven koulušša karjalan kieltä ei opaššeta, a šuomen kieltä opaššetah vain fakultatiivilla. Karjalan Rahvahan Liiton aktivistit kerrottih Petroskoin yliopiston karjalan kielen laitokšešta, šen opaštajista, oppiainehista ta koulutukšen mahollisuukšista. Karjalaini lippu väripaperista ta muuta mukavua Karjalan Rahvahan Liiton tuntiloilla pienemmät lapšet luajittih väripaperista karjalaisen lipun, kačottih kyykkä-videota, mi oli kuvattu Petroskoin Ilveš-nimisen kyykkä-joukon voimin, arvattih karjalaisie arvautukšie ta opittih pienen runon karjalan kielellä. Keškita yläluokkalaiset kuunneltih ta kačottih presentaatijon Petroskoin yliopiston karjalan kielen laitokšešta, šen opaštajista, oppi-ainehista, tämän koulutukšen mahollisuukšista ta šiitä, mimmosista ainehista pitäy šuorittua loppututkinnot niillä, ket tahotah piäššä opaštumah tällä laitokšella. Joka luokašša löyty kakši-kolme lašta, ket tahottais opaštuo juuri tällä laitokšella. Mafija-peli karjalakši Tuntien loppupuolella lapšet pelattih Mafija-nimistä pelie. Nyt tämä psykologini korttipeli on ylen šuosittu nuorien kešen. Šitä voit pelata vaikka millä kielellä, mintähpä ei karjalakši? Lapšet pelattih Mafijua korttiloilla, kumpaset on luajittu karjalaisešša tyylissä ta peluajien nimetki on kirjutettu niih karjalakši. Karjalan Rahvahan Liito lahjotti kortit Piäjärven lapšilla käytettäväkši. Kyllä, lapšet ollah ylen kiinnoštunehet, šanou šuomen kielen opaštaja Marija Ostapova, heilä oli äijän kyšymykšie. Onnakko hyö ollah ujot ta hil l aset, kun TV-ryhmä on vielä täššä. Lapšet pantih paperilla kaikki internetti-adressit ta još heilä on kyšyttävyä, niin hyö kirjutetah laitokšella internetin Karjalan Rahvahan Liiton johtokunnan jäšenet kerrottih lapšilla kyykän istorijašta ta pelin nykytilantehešta Karjalašša. Konša šiännöt tultih šelväkši, lapšet otettih pualikat käteh. Kyykkyä pelattih kakši tuntie peräkkäh. Kuva: Natalja Vorobei Karjalan Rahvahan Liiton tuntiloilla pienemmät lapšet luajittih väripaperista karjalaisen lipun. Kuva: Natalja Vorobei kautti ta kyšytäh tarkkah kaikista asieloista. Tuntien jälkeh Karjalan Rahvahan Liiton johtokunnan jäšenet kučuttih lapšie peluamah kyykkyä. Kyykkä-šana oli lapšilla tuntematoin, ka kuitenki äijän lapšie tuli kisuamah tätä pelie. Kyykkäpeli tutukši Piäjärvi ei ole perintehellini karjalaini kylä, vain šuomelaisien rakentama meččäpos olkka. Karjalaini kulttuuri Piäjärveššä ei ole näkyvissä. Monet lapšet enši kertua kuultih kyykäštä. Karjalan Rahvahan Liiton johtokunnan jäšen ta Ilveškyykkäjoukon peluaja Jevgeni Karakin kerto lapšilla kyykän istorijašta ta pelin nykytilantehešta Karjalašša. Konša šiännöt tultih šelväkši, lapšet otettih pualikat käteh. Kyykkyä pelattih kakši tuntie peräkkäh. Parahakši lyöjäkši tuli yläluokkalaini Angelina Primerova. Hiän šai lahjakši kyykkä-kupin, kumpaseh on pantu I. K. Inhan kuva kyykkä-pelistä. Nyt Piäjärven lapšet tahotah pelata kyykkyä koulušša liikunnan tuntiloilla. Myö lahjottima kyykkävehkehet Piäjärven karjalaisien šeuralla, šanou Jevgeni Karakin. Näin kaikki, ket tahotah pelata, voijah käyttyä niitä. Tänäpiänä myö näyttimä, mitein pitäy pelata ta pelasima kyykkyä lentopallokentällä. Še kenttä on kylän keškuštašša, koulun viereššä. Še hyvin paššuau kyykkäpelih. Piäjärviläiset voijah šamoin pityä kilpailuja kalevalalaisien kera. Matka Piäjärveštä Kalevalah ei ole pit- Myö lahjottima kyykkä-vehkehet Piäjärven karjalaisien šeuralla ta nyt kaikki, ket tahotah pelata, voijah käyttyä niitä. kä. Kalevalaššahan kyykkä on ylen šuosittu. Hyö niise voijah opaštua piäjärviläisie. Järještön aktivistit ušotah, jotta tämmöset matat annetah hyötyö ta autetah karjalan kielen ta karjalaisen kulttuurin kehittämiseššä šekä noššetah oman kanšan arvuo nuoremman šukupolven šilmissä. KRL tahtou jatkua omie kulttuuri- ta koulutušmatkoja muuvvallaki Karjalašša.

9 »»istorija «Oma Mua» 22. šajekuuta Muistaen vanhoja aikoja šäilytämmä nykysen»»tuoppa- ta Piäjärvien šeuvun istorija»»kotišeutu Sohjanankošen maisemat šovan aikana. Anni Vlasova Olen jo aikasemmin kirjuttan Louhen piirin Sohjanankošen kyläštä, ka pitäy vielä muissuttua, jotta še on pieni kylä, missä eläy noin 200 henkie. Niijen joukošša on karjalaisie, venäläisie, valkovenäläisie, ukrainalaisie. Kyläššä nyt ei ole yhtänä tuotantolaitošta. Ihmiset ruatah juuri bydžettilaitokšissa. Toimiu yhekšänluokkani koulu, šiinä opaštuu 39 koululaista, šamašša rakennukšešša on päiväkoti, kumpaseh käyt 11 lašta. Kyläššä on pošti, felššeripunkti, nellä kauppua, kulttuuritalo. Šuuri oša kyläläisistä ollah eläkeläisie, toiset ihmiset šuahah toimehtuloja kalanpyynnistä ta marjan poiminnašta. Monet on lähetty pois kyläštä tai mänty eččimäh työtä toisista paikoista. Tämmöni tilanneh on monissa karjalaisissa kylissä. Uitto tärkienä elinkeinona Nykysen Sohjanankošen kylän istorija ei ole pitkä. Še rakennettih 1930-luvulla kauneheh paikkah, juštih šiih, missä Tuoppajärven vejet purškuttih Sohjananjoven košen kautti ielläh Piäjärveh. Šiitä vesireitti kulki pienie järvie ta jokija myöte ihan Vienanmereh šuate. Še hyvin paššasi puutavaran uittoh, mitä šielä i kehitettih šotah šuate. Šovan aikana niillä paikoin piettih verisie taisteluja ta kylä oli poltettu. Vesivoimala Uuvven elämän kylä šai 1950-luvulla, konša Venäjällä oli šuuri tarveh puutavaroista kanšatalouven noštamiseh. Vielä yksi projekti oli jo šuunnitelmissa vesivoimalan rakentamini Kumajovella juštih mainitun vesistön šuušša. Šitä varoin Laatokan ta Onegajärven jälkeh šuurimmista järvilöistä Tuoppajärveštä ta Piäjärveštä piti laittua vesišäilytyšjärvet ta tašottua niijen pinnat. Šentäh piti noštua Piäjärven pinta kahekšalla metrillä, še tarkotti, jotta kaikki šen tienoilla olijat kylät jouvutah vejen alla. Projektin toteuttamista varoin oli tilattu työväkie Valkovenäjältä Laatokan ta Onegajärven jälkeh šuurimmista järvilöistä Tuoppajärveštä ta Piäjärveštä piti laittua vesišäilytyšjärvet ta tašottua niijen pinnat. ta Ukrainašta. Piäjärven rannoilla oli rakennettu kolme uutta kylyä leipomon ta klubin kera juštih šitä varoin, jotta hakata meččä Piäjärven ta Sohjanaanjoven rannoilta. Väki Piäjärven vanhoista kylistä oli šiirretty Louhen piirin toisih kylih, enimmäkšeh Sohjanankošella. Niskan kylyä ei evakoitu, vain šiirrettih korkiemmalla paikalla, šinne šiirrettih väkie vielä Koštovuarašta, Ruvankyläštä ta oša Oulankašta. Sohjanankošella vielä oli šiirretty väki Tuoppajärven kylistä Kisjovešta, Kuorilahešta, Valasjovešta ta vielä i rajakylistä Tuhkalašta, Šuvannošta niitä piettih perspektiivittöminä, kun šamana aikana ruvettih šuurentamah kolhoosie. Mečänhakkuajat töijen jälkeh šamoin jiätih elämäh Sohjanankošen kyläh. Meččä hauvattuna vejen alla Mitein tuo projekti toteutu? Meččyä hakattih niin, jotta šuuri oša oli jiänyn rannoilla. Šanottih, jotta muka ei keritty kaikkie hakata, kun aikua ei riittän piti miärättyh aikah noštua vesi ta šuaha vesilaitoš käyntih. Ei ole tietuo, oliko še niin, kuitenki täyttyäkšeh plaanit, meččyä oli hakattu hyväštä mečiköštä. Šiitä hyväštä työ štä šilloset hakkuupiäliköt Škarin ta Podobed šuatih Leninin kunnivomerkit. On kulun 50 vuotta šiitä ajašta, kun vesi noššettih, ka meččä, kumpani joutu vejen alla, ei ole vielä lahon ta šeisou muistomerkkilöina niillä hakkuumiehillä ta heijän herroilla. Šattuu nähä, kun kešellä uutta järvie törröttäy puun piä, niin äijä mečällä kattamua alovehta on jiänyn vejen alla. Šilloin olin pienenä, en kaikkie tietän, ka nyt, kun muistelen omua kotie Sohjananšuušša ta kun niän näitä maisemie, ymmärrän, mimmosie rikokšie ta hävitykšie oli šilloin luajittu luonnolla ta talouvella. Ne uuvvet kylät ei jouvuttu vejen alla, ka jiätih tyhjiksi ta muutoman vuuvven piäštä lähikyläläiset oli ne kaikki riičitty omih tarpehih ta loput poltettu. Košen ta kylän oša A miteinpä kaunis Sohjanankoški, kumpaista 1800-luvulla oli ikuissettu taiteilijat ta šanottu šitä yhekši muajilman kaunehimmista koškiloista? Šota-aikoina otettu kuva koškiloistu ei hyvin kuvua šen oikieta kaunehutta, kun kaikki ympäristöt oli taisteluilla mullerrettu. Vuotena 1960 On kulun 50 vuotta šiitä ajašta, kun vesi noššettih, ka meččä, kumpani joutu vejen alla, ei ole vielä lahon ta šeisou muistomerkkilöina niillä hakkuumiehillä ta heijän herroilla. Toičči šatut näkömäh, kun kešellä uutta järvie törröttäy puun piä, niin äijä mečällä kattamua alovehta on jiänyn vejen alla. Sohjanankoški oli piätetty räjähyttyä, jotta laivat piäštäis kulkomah šitä myöte Piäjärveštä Tuoppajärveh. Šiitä paikašta nyt on, valitettavašti, ruma näkö. A kuinpa Sohjanankošen kylä? Šielä peruššettih yhtenäini kalakolhoosi nimeltäh Matka kommunismih, šamanmoini nimi oli ennein Šohjananšuun kolhoosilla. Vielä rakennettih kalatehaš ta meččäpunkti (Kiestinkin meččäkombinaatin ošašto). Kalatehtahalla ei riittän kalua. Kalamiärä järvissä väheni huomattavašti, šentäh kun vesivoimalaitokšen toiminnan takie vejen tašo rikeneh muuttu ta še oli tappiollini kalalla. Oli niitä muitaki šyitä. Kalakolhoosi hävisi ta teräväh šen jälkeh kalatehaški. Nykysen Piäjärven kylän ta meččäkombinaatin rakentamisen jälkeh meččäpunktiki mäni umpeh. Ajatelkua nyt, ennein joka kyläššä molompien järvien rannoilla oltih šiivatta- ta kalakolhoosit, kumpaset elätettih omua väkie ta vielä myötih valtijolla liikoja kala-, maito- ta lihatuottehie. Tuliko niistä projektiloista tolkkuo? Šuurempi tappijo tuli karjalan kanšalla ta eniten kielellä, kumpaista uuši šekoväki rupesi hylkämäh. ÎÎ Jatkuu

10 10 «Oma Mua» 22. ligakuudu 2014»» lapset Lapsien teatrutaiduo lavale»»anuksenlinnas 11. ligakuudu enzikerdua piettih lapsien teatrufestivuali. Sen piäjärjestäjänny oli anukselaine monitoimitaloi, kudai ruadau vuvves 1952.»»Festivuali Ol ga Kuzmina Ozuttamah omii neroloi Anukseh tuli kaksisadua seiččiekymmen yheksä hengie Anuksen da Onieganrannikon piirilöis, Lahtenpohjas, Petroskois, Sortavalas sego Lodienoilpäi. Kaikkiedah ezityi piäl nellänkymmenen lapsien joukkuo yhtestostu opastuslaitoksespäi. Kaččojuagi kerävyi täyzi zualu, lippuloishäi ei pidänyh maksua nimidä. Ezityksien pohjannu oldih tundietut suarnat, kerdomukset Suures Ižänmuallizes voinas sego nygyaigazien kirjuttajien tevokset. Smešariki-nimine tyttiteat ru Lahtenpohjaspäi ozutettavakse valličči Kaži, kukki da reboi -suarnan, tyttilöin ližäkse suarnas ezityi kaksi iloniekkua, kuduat nagratettih kaččojii. Kai lavan čomendukset sego tytit valmisti teatran ohjuaju Jelena Žamgar an, häigi keksi pajon, kuduan nuoret ozuttelijat pajatettih ezityksen lopus, muuzikan sih niškoi kirjutti Oksana Jemeljanova. Minä valličin tämän suarnan ozutettavakse, sendäh gu sidä ylen äijäl suvaiččou minun poigu, enzikerdua suarnan ozutimmo kaksi vuottu tagaperin Kuklantida-nimizes festivualis. Kaikile tundiettuh suarnah ližäimmö kuda-midä omua, gu lapset voidas ozuttua vie pajoda tansineroloi. Suarnu on pitky, se pidi äijäl lyhendiä, gu ozuttua sidä kahteskymmenesviijes minuutas, sanelou Jelena Žamgar an. Kaikkii kaččojii sego teatrujoukkoloi festivuali mielytti, hyö tahtottas yhtyö sih tulien vuongi. Kuva Ol ga Kuzmina, Oma Mua Festivualin ižändät Anuksen monitoimitaloin Fa, sol -nimine muzikaaline teatru ozutti Sosiskan lendo -ezityksen. Se oli valmistettu mennyt vuon da nuoret ozuttelijat suvaijah sidä enämbäl toizii. Ezityksen pohjannu on Natalja Tihovskoin tevos, muuzikan kirjutti Anuksen muuzikkuškolan opastai Irina Stappijeva. Anuksen monitoimitaloin muzikaaline teatru ruadau viizitostu vuottu, sidä ohjuau Natalja Romanova. Festivuali minuu ylen äijäl miellytti, on midä kaččuo. Lapset voijah ozuttua omua iččie, nähtä toizien ezityksii sego löydiä uuzii ystävii, sanelou Natalja Romanova. Sosiskan lendo -ezitys tuli mieldy myöte kaikile kaččojile mugai arvostelijoilegi. Festivualin tuloksien mugah Fa, sol - teatran ozuttelijat Zolotarevskaja Alina da Afanasjev Art om piästih voittajakse Paras sivurouli- da Paras miehen piärouli -nominatsielois. Vahnembien lapsien keskes nämmis nominatsielois voitettih Vladimir Izosimov da Viktor Dralov Sortavalaspäi. Festivualin aigah vai kaksi ezitysty oli ozutettu karjalakse. Enzimäine ozutettih lapset Tuuksen školaspäi. Karjalazet lapset -teatrujoukko ozutti Zinaida Dubininan Kui Vas ka oli tigrannu -ozutelman. Festivualin lopus tuukselazet suadih kiitändykirjaine rahvahallizien perindölöin säilyttämizes. Toine ezitys karjalakse oli Anuksen monitoimitaloin Eloine-nimizel tyttiteatral, ezitys oli omistettu Pakkazele, kuduadu pietäh Anuksen simvolannu. Kaikkiedah festivualin aigah oli ozutettu yheksä näytelmiä, kaikkih ezityksih niškoi oldih valmistetut hyvät lavan čomendukset, ruutat sego muuzikku. Voittajat vallittih nuorembien da vahnembien lapsien joukkolois. Nenga Paras naizen rouli -nominatsies voittajikse piästih Jeršova Jekaterina Petroskoispäi da Arina Ul rih Onieganrannikon piirispäi. Parahakse ozuttelijoin ansamblikse tuli Obraz-nimine teatrustudii Petroskoispäi. Parahakse ozutelmakse arvostelijat vallittih Suarnusormuksen, kuduan ozutti teatru Sortavalaspäi. Parahat vallittu Ezityksien välil festivualin vedäjät Pakkaine da Buolaine piettih kižoi da kilboi lapsile. Sen ližäkse Anuksen muuzikkuškolas oli järjestetty lapsien käziruadoloin ozuttelu, sie sai nähtä kaikkie: tyttilöi, puus, tuohes da biseras luajittuloi ezinehii, karjalazii ruuttii, kuvii sego äijiä midä muudugi. Jogahizen monitoimitaloin edustajat ozutettih omua iččie sego piettih master-kluassoi. Anuksen monitoimitalois saneli Ksenija Sil čenko, häi ozutti keskuksen ruadoloi, arvostelukunnan da kaččojien suurembua huomivuo kiinnitettih karjalaine kirjoindu, perindölline svuad butytti sego nygyaigazet Til da-tytit, kuduat oldih šuoritetut karjalazih ruuttih. Anuksen monitomitaloih Ksenija kävyy kolmattu vuottu. Häi on nerokas tyttö, maltau kuduo, kirjoindua, niegluo sego luadie čomenduksii biiseras, kudomizel oli omistettu hänen tutkimusruado. Tuttavumah karjalazih da vepsäläzih perindölöih yhtes toizien lapsienke Ksenija kävyi Anuksen rahvahallizeh muzeih sego Leningruadan alovehel Vinnitsan kyläs olijah muzeih. Festivualin aigah parahat käziruadomuasterit vallittih eri nominatsielois da eri igäjoukkolois. Ksenija Sil čenko sežo sai oman palkindon. Teatruezityksien, kižoin da käziruadoloin ozuttelun ližäkse festivualin gostile oli valmistettu vie kontsertuohjelmu. Kaikkii kaččojii sego teatrujoukkoloi festivuali miellytti, hyö tahtottas yhtyö sih tulien vuongi. Omii mielii kirjutakkua Kukoin lykky»»on piässyh ilmah uuzi kirju lapsile Kukoin lykky. Kirju on kahtel kielel: ven akse da karjalakse. Kukoin lykyn kirjutti Armas Mišin, karjalakse kiändi Ol ga Mišina.»»Ozutelmu Valentina Mironova Kukoin lykky on ozutelmu, kudaman kirjutti tundiettu runoilii da kiändäi Armas Mišin. Ozutelman pohjannu ollah karjalazet suarnat. Uuzi kirju, kudai vastevai on piässyh ilmah Petroskois Skandinavia-painamos, on kahtel kielel: ven akse da karjalakse. Armas Mišin kirjutti Kukoin lykyn ven akse, hänen akkah, liygiläine runoilii da kirjuttai Ol ga Mišina kiändi sen karjalakse. Kai suarnu on kirjutettu runomuvvos. Pienet lugijat tiijustetah kukois da kanas, heijän tippazis, sit, midä heile tapahtuu, konzu tullah pahat päivät elettäväkse. Tuli vuozi jyvätöi, hädiä kanazil se toi. Himoittaugo nälgäh kuolta? Eliä brosattah et voi Tuli kukoil lähtie linnah eloloin suandah. Hyvin ruadoigi sie, sai ruavos kuldukengät. Matkas, kodih astujes, kukoin muanittelijua löydyy. Ezmäi vaihtoi häi kuldukengät heboh, sit hevon häkkizeh, häkkizen kovažimeh, kovažimen jälgimäi vedeh upotti. Mugai tuli kodih tyhjin käzin. Midä ielleh tapahtui kukoile da kanale, luvekkua iče, emmo rubie sanelemah da pal l astamah kaikkie. Kuvat uvves kirjas on ylen čomat, niidy piirusti Karjalas kuulužu taidoilii Anastasija Trifanova. Net ollah joga sivul, kui pidäygi olla lapsien kirjas.

11 »»sanasuari «Oma Mua» 22. ligakuudu Saaran kuaskut da starinat»»rajakarjalua»»kerdomus Nikolai Zaitsev Yöt vilistih unen hourehis čuassu čuasun peräh, vedellen eloksen mielii sinne-tänne. Täs aijan menos painoi mieldy yksinäžys. Välil häi olis myönnyh ičen ystävällizis kannatuksen sanois, kuduat lujitetannus hänen hengen vägie. Ga sidä ei löydynyh. Hänen mieli paloi vihas: Kui minä väzyin kolmen joudavan kuun aigah, täh meijän demokruatieh da markinoindutalohuoh. Meijän opastunnuoh, kiireheh, gu vierahah muah. Olen kyllästynnyh biznessah da valdah, kuduale ei pie enämbiä Ižänmuadu, gu vai dengua. Meijän vallan piäl istuu dengan valdu. En tahto kuulla prezidentoin muan suavutuksis ni muan prestiižas, kuduadu yhty tottu nostatetah. Midäbo neče prestiižu tuou meigävellele, ruavottah olijoile, hyllättylöile. Minuu potkotettih ruavospäi. Olen pädemätöi omal mual, on huigei karjalazii. En tahto kuulla paruadois da köyhyös, biznesmiehien suavutuksis da varrastuksis, moudis da bomžis, kallehis mašinois da laihtundurohtolois. En suvaiče lehtii, konsertoi dai kaikkie muudu ilopruazniekkoi. En suvaiče čomii paginoi da suurii uskalmoloi eloksen parandukseh näh. Ongo minun elos parannuh tänäpäi uskalmoloin jälles? Ies on köyhys, ga yksikai en rubie syömäh kunnan rokkustauččua! En! Parembi... Mendih nedälipäivät. Välleni vähäzel Mikin mieli kiinitykses emändän jogapäiväzes kalkatukses:... Sinä olet vie väissäh. Pyzyö jalloilleh täs elokses pi- Demokruattu Saara Tuovinen Ei midäi hädiä Poiga oli suanut ajokortin. Kysyi sid tuatois jengua laihinaa, auton ostuo varten. Tuatto rubei neuvomah, laihinaa otamini on paha dielo. Miekui ossin ensimmäsen moottoripyörän omil jengoil. Ensimmäsen auton dai ossin 24-vuodisena omil jengoil. Toisen auton ossin, kui muamois ker ventžal mänimmö, sengi omil jengoil. Poiga ihassuksis sanoo: Eihäi täs ole nimidäi hädiä. Tata, tämägi auto ois ossettu siun omil jengoil. däy dai voibi. Elos iče nevvou sinule kui piästä päiväs piäliči, gu rubiet duumaimah. Sinun nero sinun huoldau, sanoi Duarjuemändy. Älä nenga iččes hengie syö. Opi mihtahto tartuo. Uvven piätöksen jälles Mikki elävyi tartui kohendamah jallaččiloi, ga ei se ruado tuonnuh voidu leivän piäle. Sit rubei vestämäh kirvehen da stoikan varzii, haravoi. Ei ni tämä ammatti andanuh alallistu eduu. Nygöi laukois on kaikkie, vai dengua olis. Nämmil ruadoloil en voi elättiä sinuu dai iččie, meijän valdua, sanoi Mikki emändäle. Olen ihan välläl ruavottah, gu tozi demokruattu. Penziipäiväh vie kolme vuottu. Tämä on jugei aigu meile. Vallal ei ole huoldu omih ristittyzih. Vähätöigo minun jyttymiä joudavua ruavottah eläy köyhyös tuhanzii, rauhoitteli Mikki iččie. Kerran Mikin pihah tuli paginale Tiihozen On ka, sežo joudavu mies. Sinä, Mihal Petrou, olet meijän alovehen nero da poliitiekku, ellendät demokruatien da markinutalohuon parembi gu toine opastunnuh intelligentu. Minä ei voi ellendiä tädä uuttu aigua, tädä demokruatiedu. Kui se muga, sinuu eroitettih fuabrikaspäi, ku et ole joudunuh eläkkehel? Onhäi zakon ruado ristikanzale penziessäh se on zakonan hengi, sanoi On ka tahton mielel. Muga pidäs olla. Myö elämmö oigevuksien valdivos. Zakon on, ga eibo se kuulu fuabrikan piäliköle. Zakon pidäs olla kaikile yksi. Vagavu zakon da sen prinsippu: ammatti ruado palku, sit kodi pereh. Sit oldas kaikin hyväs mieles. Sit olis hengellizesti luja meijän mua. Mikse ei muga luaji meijän valdu? Ongo se ylen vaigei? Minun mieles valdu oikkoi bokkah. Valdivomiehet da deputuatat ollah biznesas biznesmiehet ollah valdivos. Biznes da valdivo sulettih yhteh i nygöi et eroita niidy ni matil ni malitul. Valdu da dengu pidäs olla eriže. Vot ičei kačo, otammo parlamentaarien. Vedäy häi omua biznessua, kudai vuadiu hänelpäi äijän huoldu, vägie, aigua. Jiäygo hänel aigua da mahtuo ottua vastah zakonan piätöksii, kuduat koskietah valdivon talohuon interessoi, meidy ruadajii. Ei heile sih jiä aigua... Duumas hyö muatah. Tämä kai murendau uskon valdah. Ga dengu se on tämänpäiväine zakonan hengi. Dengu istuu vallan piäl. Ei täh pie suurdu naukkua, ku vai on aigua kuunnella da kaččuo tädä nygösty elostu midä eletäh ylähän da midä elämmö myö alahan. Sit rubiet selgieh ellendämäh, mi on, neče, demokruatii da bizness ruavottah olijale, ruadajale, seredn akale da bohatale, hengästih Mikki. Olishäi nygöi äijy partiedu. Olis kel puolistua meidy prostoloi ruadajii, ga nikudamal partiel ei ole omua programmua, ni huoldu meih ruavottah olijoile, keskustui paginah On ka. Ei voija luadie zakonua, kudai puolistas meidy ruadajii ruado da palku eläkehpäivässäh. Vot mi pidäs... Sehäi ongi demokruatii sie ylähän, nagrahtih Mikki. Partiet midä ruatah: yksi partii kai väit panou, gu tovestua, ku toine partii on kyvytöi ohjuamah valdivuo, ga mollembil menöy se dai tämä igru hyvin. On niidy... ukkuo sie. Kaikilehäi pidäy maksua, muhahtih On ka. Kaikile annetah da sen piäle kaikin otetah. Jo ei enämbiä pidäs, ga yksikai... Neče, bohattuon kadehus... Korrupsii... Se, se, virkoi On ka. Johäi prezidentu algoi borčuija, sanommo, Serd ukovua vastah. Häi luadii enzimäzen askelen. Se, minun mieles, vai kuultavakse. Nygözes poliitiekan tilas prezidental on suuri varavo sidä jatkua ielleh, sentäh, gu hänel roih vagavu, ylen vagavu pagin b urokruattuvirgumiehienke. Kuibo nengomas vallan tilas voibi borčuija lahjondusistiemua vastah? Ken kenenke rubieu borčuimah? Ellendä, sinä! On ka oli vaikkani, muhahtih: Kuspäi, neče, liennöy tulluh aijembah demokruatii vai lahjondu? Kaglakkai net tuldih Jevroupaspäi, nagrahtih Mikki. Ižänmuansuvaičendu da oman ičen kunnivoičendu vaihtettih niih. Nygöi Mikki oli uuzi joudavu poliitiekku hierus. Paista dai ruadua häi sai midätahto, ga sillozeh aigah tostu ristikanzua nengomis paginois da ruadolois otettih kiini. Välly mieli (häi opii pyzyö vesselänny, kui enne), ga ei poliitiekan paginoil kevennyh Mikin elos. Nostuu huondeksel syväimeh järgieh kuohahtih nygöine obiidu, endizet aijat, kuduat viettih ruavon duumih. Mitus ruado löydiä, gu pyzyö jalloilleh nämmä kolme vuottu? Se vie vaivai Mikkii. Ihavu huondes astui muale. Ruskei loittoine päiväine ilmai jagoi omii lämmii andimii muailmale. Mikin pertis huondeseinehenny oli ehtälline lämmitetty kagrupudro, čuaju, ruisleiby da čuašku kozan maiduo. (Oli hänen talohuos lypsäi koza, pieni boššiine, kolme kanua da kaži Reppi.) ÎÎ Jatkuu. Algu n:s 40 Löydyy Akkani kehui miul on kolmet očkat. Miksebo siul muga monet pidää? kysyy toine akkani. Kačovai, yksil näjen loitos, toisil lähäl, a kolmasie pien eččijes kui molletit lasit ollah kadeis. Kenbo muu Akal da ukol oli kymmenen lasta. Sid erottii kaikes sovus. Käräjäpertis lähtijes ukko kysyy: Yhtä dieluo mie en ellennä? No midä? Toizil lapsil ollah mussat tukat vai Iivanal on ruskie. Silbä brihačul on eri t u at to. Kenbo? pöllästyy musikka. Sie, kenbo muu, vastua akka. On otettu Saara Tuovizen Saaran kuaskut da starinat -kniigaspäi.