Tašavalta: Vuosi 2013 on ilmotettu Karjalan kielen vuuvvekši

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tašavalta: Vuosi 2013 on ilmotettu Karjalan kielen vuuvvekši"

Transkriptio

1 yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 37 (352) 26. TalviKUUTA, Kielen kehityššuuntua ennuštaen 3 Uuši näkökulma perehen arkielämäštä 4 Tuttu ta tuntomatoin Juakko Rugojev 4 Elyä, eikä tottuo 4 Kohtalon iskut vain teräššettih luonnehta 5 Vuuvven kaunehin juhla on kynnykšellä 7 Kiärmis tuou viisahutta Hyvät lukijat! Vuuvven lopušša on tapana kaččuo ta arvioija šuoritettuo työtä, luatie yhtehvetoja. Vuosi 2012 oli pohatta tapahtumista. Lehen toimittajat äijän ajeltih, ošallissuttih eri pitoloih ta projektiloih kuin Karjalašša, šamoin ni šen ulkopuolella. Heinäkuušta alkuan meijän lehti rupesi ilmeštymäh uušimuotosena, kakši kertua kuukauvešša kahekšalla šivulla. Piiterissä oli luajittu uuši taitto-pohja ta lehti kokonah muuttu ulkonävöltäh. Tietokonehta käyttäjät ihmiset on šuatu mahollisuuvven tilata lehen šähkösen versijon. Enši vuuvven alušta otamma käyttöh uuvvet internet-kotišivut. Paraštaikua toimittajat valmissetah ta kiännetäh ainehistuo kotišivujen täyttämistä varoin. Tämän vuuvven aikana on ollun äijän tapuamisie ta keškušteluja tašavallan valtijon tašolla, missä käsiteltih Periodika-kuštantamon tulevaisuutta. Tilanneh on toistasekši epäšelvä ta asien käsittely vielä jatkuu. Myö kuitenki toivomma, jotta kanšalliskielisie lehtie yhistäjä kuštantamo šäilyttäy iččenäisyyteh ta omaperäisyyteh. Toimituškunta kiittäy kaikkie lehen lukijie, tiluajie šekä avuštajie. Aina on mukava mieleštä, konša lukijat käyväh meijän toimitukšešša tahi kirjutetah meilä kirjasie, tiijuššetah, kyšelläh, kiitetäh tahi huomautetah, još on šattun virheitä. Tämä kaikki ošoittauki, jotta emmä tyhjäh työtä rua, jotta rahvaš tarvitah lehtie. Himottais šanuo šuuret passipot kaikilla, ken meilä kirjuttau. Teijän anšijošta lehti tulou mukavammakši ta monipuolisemmakši. Toivoisin, jotta tulevaisuuvvešša lehen kirjuttajakunta yhä kašvais. Erikoiset kiitokšet lehen rajantakasilla yštävillä ta partn oriloilla hyväštä yhteistyöštä ta kannatukšešta. Tulova vuosi on ilmotettu Karjalan kielen ta kulttuurin vuuvvekši. Toivomma, jotta še antau meilä ušiempie mahollisuukšie kielen šäilyttämiseh ta kehittämiseh. Himottais, jotta karjalan kieltä käytettäis ei yksistäh juhlapakinoissa pruasniekkojen ta virallisien pitojen aikana, ka jotta še enemmän kuuluis arkielämäššä. Vet kieli tovemmaštah šäilyy ta kehittyy šini, kuni šillä paissah. Toivotamma uutena vuotena kaikilla hyvyä ošua, lujua tervehyttä, šopuo ta elämäniluo! Olga Melentjeva»»Huomijo! Hyvät Vienan Karjala -lehen tiluajat! Uuvvenvuuvven pruasniekkojen yhteyveššä lehen painamispäivät pakkaiskuušša on šiirretty. Vienan Karjalan vuuvven 2013 enšimmäini numero ilmeštyy 16. pakkaiskuuta ta šitä šeuruava 30. pakkaiskuuta. Tuiskukuušta ielläh päin lehti rupieu ilmeštymäh entiselläh joka toini ta nelläš serota. Iivanan päivä Jyškyjärveššä. Kuvašša karjalan kielen opaštaja Raisa Ribakova (vaš.) ta Lidija Ametova Lidija-punukkah kera. Kuva: Lidija Tarasova. Kieli etulinjalla Tašavalta: Vuosi 2013 on ilmotettu Karjalan kielen vuuvvekši Marija Kirillova Kanšalaisjärještöjen aloteh oli kuultu Karjalan korkiella tašolla, tulija vuosi on ilmotettu Karjalan kielen ta kulttuurin vuuvvekši. Piätökšeštä ilmotti KT:n piämieš Aleksandr Hudilainen Karjalaisien, vepšäläisien ta šuomelaisien etuštajien neuvoštošša 21. talvikuuta. Karjalan kantakanšojen aktivistien kehotukšešta on allakirjutettu miäräyš Karjalan kielen vuuvven ilmottamisešta. Šamoin on vielä kehotukšie Karjalan šuomelais-ugrilaisien kanšojen kulttuurien ta kielien šäilyttämiseštä ta kehittämiseštä, kumpasie voipi toteuttua tašavallašša, šano KT:n piämieš. Yksi neuvošton issunnon piäkyšymykšistä koški valmistumista VII karjalaisien kerähmöh, kumpani on šuunniteltu pityä 7. kešäkuuta 2013 Priäšäššä. Tulevan kerähmön statussi on korkiempi aikasempah piettyjä: še tulou Yleiskarjalaisekši. Kokoukšen delegaattien joukkoh kučutah ei yksistäh Karjalan tašavallan etuštajie, ka šamoin Venäjän muissa regioniloissa šekä ulkomailla eläjie karjalaisie. Kokoukšen delegaatit käsitelläh yhteistyön perspektiivijä, šekä pienilukusien kantakanšojen šäilyttämista kehittämiskyšymykšie.

2 2 vienan karjala Palkinto velvottau ruatamah hyvin Tunnuššuš. Vuuvven 2012 palkinnonšuajien juhlintatilaisuuš piettih Karjalan taitehmusejošša 24. talvikuuta. Tämä perinneh, joka vuuvven lopušša merkitä ihmisie erikoisešta panokšešta tašavallan kehittämiseh, ottau alun vuuvvešta Palkinnonšuajien luvettelošša on tašavallan laitokšien tavallisie ruatajie ta johtajie opaštajie, liäkärijä, šohverija, urheilijie, tutkijie, muatalouven ta meččäalan ruatajie. Yhteheš 38 henkie. Palkinnonšuajien joukošša on šemmosie, kumpaset hyvällä tunnollisella työllä on anšaitu tunnuššukšen kotišeuvuillah ta šamoin šemmosie, kumpasie tunnetah ei yksistäh Karjalašša ka koko muajilmaššaki. Vuuvven 2012 ihmisekši oli valittu tunnettu karjalaini voimistelija, Venäjän anšijoitunut urheilumeštari Aleksandr Balandin. Vuuvven 2012 palkinnonšuajien joukošša on hyvin tunnettuja ihmisie, kuin Vepšäläisen kuoron ohjuaja L udmila Melentjeva, karjalan kielen opaštaja Olga Stanislavova Vieljärveštä, Haikol an elävyttäjät Mihail ta Olga Stepanovit, musiikintutkija Irina Semakova. Kielikurššit SegeŽašša Opaššuš. 12. talvikuuta Segežašša keräyvyttih kurššilaiset, kumpaset tahotah opaštuo karjalan kieltä. Heitä on läheš 20 ta šuuremmalla ošalla heistä on šuvušša karjalaisie. Monet heistä on kuultu karjalaista pakinua eri murtehilla koissah, on ni šemmosie, ken on iče pienenä šuattan paissa, vain jo pahoin muissetah kieltä nyt. Kaikilla heilä himottais opaštuo pakajamah ta ymmärtämäh ta monilla on meininki šiitä opaštua omie lapšiehki. On ryhmäššä šemmosie opaštujie, kellä ei ole karjalaisie juurie, eikä hyö ole šynnytty Karjalašša, vain hyöki tahottais tuttavuštuo tämän uuvven elinpaikan kieleh ta kulttuurih. Opaštamah vienan karjalan murrehta heilä rupieu Petroskoin yliopiston Šuomen kielen ta kirjallisuuvven laitokšen piäštökäš Inna Nippolainen. Enšimmäistä luventuo pitämäh ta avuamah tätä kurššie kävi Petroskoin yliopiston Karjalan ta vepšän kielen laitokšen karjalan kielen opaštaja Jevgeni Karakin. Uhtua.info nyt vienakši Šuomen enšimmäini vienankielini internet-šivušto avautuu ošoittehešša Šivušto jo on nyt koekäytöššä. Nettišivušton men upainikerivin oikielta puolelta löytyy >vienaksi-kohta. Šiih painamalla tullah näkyvih šeuran vienankieliset šivut. Šivujen kiännöštyö jatkuu ta niitä päivitetäh jatkuvašti, erityisešti >Ajankohtaista-ošua kannattau šeurata šiännöllisešti. Vienankieliset šivut on tarkotettu kaikilla vienua ošuajilla, opaštujilla šekä Vienan Karjalan aseista kiinnoštunehilla, niin Karjalašša kuin Šuomeššaki eläjillä. Karjalankieliset Šuomešša: Vienalaini Kaj Paajaste (vašemmalta lukien), radio- ta tv-toimittaja Anneli Lujanen, šuvikarjalaini Juha Kuikka, Karjalan Heimo -lehen piätoimittaja Aila-Liisa Laurila ta Karjalan Kielen Seuran hallitukšen piämieš Arkkipiispa Leo. Kuvat: Kristiina Praakli Kielen kehityššuuntua ennuštaen Seminaari: ELDIA-projektin ( Eurooppalaista kielidiversiteettie kaikilla ) loppuseminaari piettih 30. pimiekuuta Helsinkissä. Seminaarih kučuttih projektin ošallistujie ta kaikkie, ket on kiinnoššuttu karjalan ta viron kielistä.yhteheš yli 70 henkie tuli paikalla, enimmät niistä oltih karjalaiset. Alušta tutkijat esitettih kyšelyjen tulokšie. Hyö työnnettih tuhat kyšelylistua šuomen kielellä ta karjalan kolmella murtehella: livviksi, šuvi-karjalakši ta vienakši. Kirjutan niin, šentäh kun Šuomeššahan varšinaiskarjalaini tarkottau šuvivaršinkarjalaista, pohjois-varšinkarjalaisie šanotah vienalaisiksi. Enimmät vaššattih kyšymykših šuomekši, viijenneš oša karjalakši, näistä enimmät šuvikarjalakši tai livviksi, harvemmat vienakši. Vaštuajien joukošša šuurin oša oli vanhemman polven etuštajie ta keški-ikäsie, ka oli eryähie nuorissaki ikäluokissa. Tutkimuštulokšie šuau myöhemmällä vaihiella lukie enklanninkieliseššä esitelmäššä, šen lisäkši on meininki julkaissa lyhyt karjalankieliniki esitelmä. Šuurta sensatijota tulokšista en löyvä. Iänettäolomisen vuosikymmenien jälkeh karjalan kielen šäilyttämisalalla on optimismišyitä, ka še tietyšti riippuu šiitä, kuin rahvaš ryhytäh elävytyštyöh. Tutkijien tutkimuštulokšet näytetäh, jotta karjala on Šuomešša kotiperäni kieli, vaikka jälkivuosina valtijo ei tunnuštan karjalan kielen olomaššaoluo. Šamoin oli koroššettu Euroopan Neuvošton vähemmistö- ta alovehellisien kielien peruškirjan merkityš šehän käšköy Šuomen valtijuo ilmottamah, mitä on ruattu vähemmistökielien, ta nimenomah karjalanki, šäilyttämisen hyväkši. Tutkijien esitykšien jälkeh oli keškuštelu, kumpasešša kučutut karjalaiset kerrottih omie kokemukšie ta näkömykšie tulevašta ajašta. Heijänki mieleštä nyt on tullun hyvä aika tehä työtä ennein kaikkie kašvatušalalla, šekä medijašša ta muuvvalla. Šamašša seminaarissa kačottih virolaisien vähemmistön tilua Šuomešša. Šuomešša eläy yli kolmekymmentä tuhatta vironkielista. Seminaarin ošallistujat ihmeteltih kuin näkömättömät ta kuulumattomat ne ollah, ne vain ruatah. Helsinkin yliopiston tutkija Reetta Toivanen. Ero on šuuri verraten venäjänkielisih, kumpasien oikeukšista on ollun äijä hälyö. Venäjänkielisie on enemmän, noin viisikymmentä tuhatta, a heijän oikeukšista äijyä enemmän kirjutellah ta kyšelläh valtijon tašollaki. Tutkijilla on vielä äijän työtä ELDIA-projektissa. Pitäy tulkita kyšelyn tulokšie. Šen lisäkši hyö meinatah luatie barometri, kumpasella šais ennuštua vähemmistökielen kehitykšen šuuntua, ka še ei ole helppo asie. Martti Penttonen

3 vienan karjala 3 Uuši näkökulma perehen arkielämäštä Tutkimuškanta: Karjalaini naini šuatto puolistua oikeukšieh hätätilantehissa. Kielen, istorijan ta kirjallisuuven instituutin tutkijat šuatih rahotušta Venäjän gumanitariselta tietofondilta uuteh kolmevuotiseh projektih, šen nimi on Istorijallis-etnografisien tietojen potentiali tutkimukšissa karjalaisen perehen arkielämäštä XIX vuosišuan lopušta vuosih šuaten (grantti ). Projektin idejana on löytyä, luokitella, arvoštua ta esittyä tietomuajilmalla vähäntunnettuja ta vähänkäytettyjä istorijallis-etnografisie lähteitä karjalaisešta pereheštä, šen arkielämän muuttumisešta XX alkupuolella. Nykyjäh on vaikie tietollisešti šuorittua kyšymykšen käsittämistä, šentäh kuin karjalaisen perehen sisäistä elämyä esittäjie lähteitä on tovella vähän. Muanviljelijät iänettömänä enimmistönä ei dokumentoitu omua elämyä eikä jätetty niin huomattavua jälkie istorijašša, kuin šivistynehet ihmiset. Kielen, istorijan ta kirjallisuuven instituutin fonogramma- ta tietoarhiivoissa on šäilöššä mielenkiintosie ainehistoja: karjalaisien muanviljelijen elämäkertoja ta karjalan kielen näytteitä. Ne ollah memuarintapaset tekstit, kumpasie kerättih Venäjän ta Šuomen tutkijat, jotta šäilyttyä informanttien luonnollista pakinua. Informanttiloina ollah piäasiešša vuosina šyntynehet ihmiset. Karjalaisen perehen sisäelämä (šen konfliktini puoli enši vuorošša) on heijaštun virallisissa paperiloissaki, esim. istorikot harvoin otetah huomijoh volostisuutuja ta armeijašša palvelomista koškovua ainehistuo. Projektin ošallistujina ollah etnologijan sektorin nuoret Julija Litvin ta Marija Kryšen, lingvisti Natalie Pellinen šekä tutkimukšen johtaja istorikko, tietojen tohtori Ol ga Pavlovna Iljuha. Toivottavašti projektin tulokšet tullah hyövykši spesialistoilla, kumpaset tutkitah perehen arkielämän kyšymykšie šekä Venäjän šuomelais-ugrilaisien kanšojen istorijua ta itämerenšuomelaisien rahvahien kulttuurie. Pitäy šanuo, jotta uušien tietošuuntien kehittämini Käsiaštiella. Viena (mah. Vuokkiniemi, Venehjärvi). Kuva: I.K. Inha, 1894 vuosi. on instituutin nuorilla mieltä myöten. Niin Julija Litvin väitöškirjaššah kaččelou karjalaisen naisen jokapäiväistä elämyä XIX vuosišuan loppupuolelta XX vuosišuan alkuh. Tutkimukšen piätarkotukšena on šelvittyä karjalaisen naisen tila pereheššäh ta šen ulkopuolellaki. Julijan rua von piätökšet pohjauvutah kuin Venäjän Imperijan lakiaktiloih, arhiivatietoloih (piäasiešša virallisih dokumenttiloih), šamoin ni matkuštajien ta tutkijien etnografiseh ainehistoh šekä vanha-aikasien julkaisujen kirjutukših. Nuori tutkija kertou, jotta karjalaisen naisen ašema oli iččenäisempi, kuin venäläisen. Karjalaisen perehen vanhin otti huomijoh naisen šanan, kaikista hommista piätettih yheššä. Še tapa johtu karjalaisien elinkeinoloista ta šiitä, jotta miehet ušeičči oltih poissa esim. laukunkannon yhteyveššä. XIX lopušša monet naisetki käytih anšijotöissä Petroskoissa, Piiterissä šekä Šuomen linnoissa. Kašvaja naisien iččenäisyyš mainittuna aikana näkyy paššinšuantie hoitajien miäräštä. Venäjän Imperijan lakien mukah naini šai poistuo volostin ulkopuolella vain miehen tahi perehen vanhimman luvašta (mieš voi olla lupua antamattakana ilmain mitänä šelitykšie). Karjalaisnaiset tahottih šuaha paššin tavallisešti miehen ainehellisen kelvottomuuvven, juopottelun tahi väkivallan vuokši. Niin Pyhäjärven Jekaterina Košina kiänty semstvon piällikön puoleh oleškelukirjua kyšymäššä. Naini šelitti, jotta hänen mieš Nikolai Košin aina rumašti käyttäytyy naiseh ta lapšieh kera. Mieš kieltäyty muatalouvešta ta anto viinaveloista heposen, lehmän šekä kaiken, mitä tarvitah kotihommissa. Talouven tuhon jälkeh Nikolai Košin rupesi vuatimah akaltah rahua, još naini ei antan, mieš löi häntä. Šuoštuon miehen velvollisuukšien hoitamiseh Jekaterina ano paššie lapšien elättämisekši. Semstvon piällikön käškyštä Jekaterina šai vuotisen paššin. Šemmosien dokumenttien käsittely juohattau, jotta karjalaini naini šuatto puolistua omie ta lapšieh oikeukšie hätätilantehissa työntäen valituškirjasieh virkamiehillä, äšen čuarillaki. Natalie Pellinen Hallitušstipenti nerokkahilla nuorilla Palkinto. Nerokkahie nuorie palkittih 13. talvikuuta Karjalan Kanšallisešša musejošša. Tänä vuotena hallitušstipentin šuatih 14 nuorta luovua ihmistä. Niijen joukošša on kirjailijie, lehtimiehie, taiteilijie, disainerija, muusikoita ta Karjalan kulttuurialan ruatajie. Muijen stipentien rinnalla hallituš myöntäy kakši kirjallisuušpalkuntuo: Juakko Rugojevin ta Robert Roždestvenskin palkinnot. Nämä palkinnot oli hyväkšytty vuotena Roždestvenskin palkinto myönnetäh opaštujilla, kumpaset kirjutetah venäjän kielellä. Juakko Rugojevin stipentin tarkotuš on kannuštua niitä, ket kirjutetah karjalan, šuomen tahi vepšän kielellä. Tänä vuotena Juakko Rugojevin palkinnon šai Kielen, kirjallisuuvven ta istorijan instituutin jatko-opaštuja Marija Kundoz orova. Roždestvenskin palkinto myönnettih Petroskoin valtijon yliopiston Liäketietehellisen tietokunnan opaštujalla Jegor Sergejevilla. Tuttu ta tuntomatoin Juakko Rugojev Olga Melentjeva Kirjauutukšie. Uuši kirja avuau vähätuttuja šivuja karjalaisen kirjailijan elämäštä. Karjalan kanšan kirjailija Juakko Rugojev -kirjan on kirjuttan Kielen, kirjallisuuvven ta istorijan instituutin asientuntija, filologisien tietojen tohtori Juri D užev. Vaštapainettu kirja on toini D uževin kirjuttama tietehellini tutkimuš Karjalan kirjailijilla omissetušša šarjašša. Enšimmäini, Ort t o Stepanovilla omissettu kirja oli julkaistu vuotena Juri D užev tutuštu Juakko Rugojevin kera Karjalan kirjailijaliitošša vuotena 1955, konša Rugojevin nimi oli jo hyvin tuttu Karjalašša: Mie šilloin en voinun kuvitellakana, jotta monien vuosikymmenien piäštä kirjutan kirjan täštä kirjailijašta. Tämän ihmisen erikoisominaisuutena oli šuuri kiinnoššuš kaikista elämän puolista. Juakko Rugojevista on kirjutettu äijän. Uuši kirja šuurešti eruou aikasempah painetušta ainehistošta. Še avuau lukijilla tuntomattomie šivuja karjalaisen kirjailijan elämäštä, lapšuuvvešta alkuan viimesih päivih šuate. Kirjailija Rugojev esittäytyy lukijalla lujaluontosena ihmisenä, kumpasella on omie heikkoja puolija. Kirjašša on tuotu esih kappalehie Rugojevin päiväkirjoista šekä henkilökohtasista kirjasista. D uževin mieleštä juuri tämmöni kirjallisuuš, kumpani antau täyvellisen kuvan ihmisen elämäštä, kiinnoštau nykyajan lukijua. Kirjan valmistamistyöt alettih vuotena Juri D užev tutki valtavan miärän Kanšallisešša arhiivašša šäilöššä olijua ainehistuo. Juakko Rugojevin poika Reino šuurešti autto kirjan valmistamistyöššä, hiän anto ainutluatusie ainehistoja kirjailijan henkilökohtasista arhiivoista. Mitä enemmän tutkin ainehistuo, šitä enemmän tunšin, jotta olen Rugojevin ajatukšien ta tuntehien täyttämä. Toičči tuntu, jotta Juakko ihan läheltä šeuruau miun työtä ta myö yheššä hänen kera luvemma šiitä, mitä mie olen kirjuttan, kerto Juri D užev. Kirja on julkaistu Karjalan kulttuuriministerijön tuvella Severnoje sijanije -kuštantamošša. Juri D užev jatkau Karjalan kirjailijat -šarjua. Šeuruavakši hiän meinuau kirjuttua kirjan Antti Timosešta. Karjalan kanšan kirjailija Juakko Rugojev -kirjan presentatijo piettih talvikuun alušša Kanšallisešša kirjaštošša. Šamašša tilaisuuvvešša oli esitetty Juakko Rugojevilla omissetun tulovan filmin kappaleh. Filmi on valmisteluvaihiešša, šitä luatiu Nikolai Heikkinen. Filmi on šuunniteltu šuaha valmehekši kirjailijan 95-vuotispäiväkši, mi pietäh enši vuuvven 15. šulakuuta.

4 4 vienan karjala Elyä, eikä tottuo Vuosi 2000 jako L ubov Roličin elämän kahtie: EN NEIN ta JÄLEŠTI. Kaikki elämän ilot šiirryttih takatauštalla. Loittoset automatat, kävelyt mečäššä ta kalaštamini, romanttiset yöt ropivon luona kaikki jäi männeheh. Näin äkkie ta jyrkkäh muuttu 42- vuotisen naisen elämä, konša hänellä šattu ankara insultti. Pol ničašta myöštyön L ubov ei vuottan elämäštäh mitänä hyvyä. Katkonaini pakina, horjuva käyntitapa ta ruoškana rippuja käsi ei annettu mitänä optimismišyytä. Mie šilloin äijälti itin, muistelou nyt L ubov Rolič. Pihalla on oraškuu, paraš aika käyvä kalalla miehen kera, a mie issun nellän šeinän šiämeššä enkä voi mitänä luatie. Mieheni ihan enšimmäiseštä päiväštä otti kaikki kotihommat harteillah: hiän keitti, pesi vuatteita, šiivosi pirttie, pesi L ubov Rolič liikuntavaivasena ollešša ei ole mukautun elämän rajotukših. Kuva: Galina Luzganova ašteita L uba näki, jotta Viktorin šilmissä peittäyty tuška, vet mieš oikein tykkäsi kalaštua. Eikä naini iče ole tottun istuo kiät rississä. Eryähänä päivänä L ubov ajatteli: Kuin pitkäh miun mieš rupieu ašteita ta vuatteita pešömäh? Onko še hänen homma? Naini alko kuotella luatie kotihommie yhellä vašemmalla kiällä. Ajan mittah pakina pareni, käynti varmistu, ka käteh liikkumiskyky ei myöštyn. Niin 40-vuotisena L ubašta tuli invaliidi. Ka elyä oikein himotti Himotti tuaš piäššä meččäh, nähä pohjoisjärvien rajattomat vesipinnat, kerätä šientä ta marjua. Enšin Lubov yritti luatie mitänih, konša mieštä ei ollun koissa, jotta še ei näkis naisen kömpelöjä liikkehie. L ubov uuvveštah opaštu luatimah kaikkie töitä yhellä kiällä. Naisen käršivällisyyš, halu olla hyövyllisenä ta loppumatoin elämän rakkahuš autettih häntä. L ubov myöšty tavalliseh, još voipi niin šanuo, elämäh. Viktor jo aikoja on vapautettu naishommista. L uba iče pešöy ašteita ta vuatteita, šiivuou pirttie, toičči keittäyki. Šitä varoin kaašuhellan ieštä oli ašetettu šähköhella, jotta keittäjä pärjäis yhellä kiällä. L ubov äšen opaštu paikkuamah vuatteita ta šukkie. A kešällä ta šykyšyllä hiän käypi mieheh kera meččäh ta järvellä, niin kuin enneinki. Još tykkyät perehtä ta elämyä, niin kaikki onnistuu, kertou L ubov Rolič. Invaliiditovissuš kormanošša niise voipi aktiivisešti elyä ta ihailla elämän parahie hetkijä. Nämä šanat ei olla tyhjäh šanottu. Mie tiijän Roličin perehtä jo yli kymmenen vuotta ta aina ihmettelen tätä 55-vuotista naista, kumpani liikuntavaivasena ollešša ei ole mukautun elämän rajotukših, ka eläy täyttä elämyä. Galina Luzganova Kohtalon iskut vahvissettih luonnehta Elämäntiet: Jyškyjärveläisen Marija Sem onovan juuret ollah Kontokin kyläštä Marija Gavrilovna Sem onova on šyntyn vuotena 1926 Koštamukšen piirin Kontokki-kyläššä. Nykyjäh šen kylän paikalla šeisou kaunis Koštamuškaupunki. Hänen muamo oli Sergejevien šukuo Luvajärveštä, a tuatto on Kontokista šyntysin. Tuatto oli Petrovien šukuo. Marija šynty ta kašvo šuurešša karjalaisešša talošša. Hiän hyvin muistau, jotta šiinä oli aina ylen äijän rahvašta. Kontokin arkija ta pyhie Kylä šijoutu oikein kau nehešša paikašša järven rannalla. Marija muistelou, jotta kyläššä oli alkeiskoulu, kirikkö ta melliččä. Ukko rikeneh otti Marijan matkah kalalla ta melličällä. Perehellä oli oma muatila, kašvatettih šiivattua. Koissa paistih karjalan kielellä. Kontokin kyläpruasniekkana oli Il l anpäivä, 2. elokuuta. Ukon tuatto kävi laukunkantajana Šuomeh tavarua hakemah. Ennein vallankumoušta kakši Marijan tiätyä palveltih čuarin armeijašša, a Iivana-tiätä kävi tienestillä Muurmannin rautatiellä. Konša ruvettih peruštamah kolhoosija, kylän rahvaš mäntih šinne ruatamah. Muamo ruato lypšäjänä. Kyläneuvošton johtajana oli German L uutinen. Maša läksi kouluh, koulušša opaššettih šuomen kielellä. Marija Gavrilovna muistau, jotta koulušša oli opaštaja Konstantin Uljanov Jyškyjärveltä. Tyttö lopetti opaššukšen Vuokkiniemeššä. Oli kyläššä venäläisieki. Kontokki šijoutu rajan lähellä ta kyläššä oli rajavartijolaisien komendanttivirašto. Marija muistau, jotta heijän talošša majotettih upšeerija. Vuotena 1939 Kontokin eläjät šiirrettih Uhtuoh. Šotamatat Toisen kerran kontokkilaisien piti lähtie kotipaikoiltah Isänmuallisen šovan aikana. Rahvaš ylitettih pitän ta vaikien matan, ruavahat ta lapšet kulettih aštumalla enšin Koštamukšeh šuate, šiitä Jyškyjärven Lukkiniemeh. Mie kannoin čikkuo šylissä, šelän takuana oli kapšakki, veikko kuletti kiäštä ukkuo, kumpani oli puolišokie. Niin myö piäsimä Sosnovtsah, šieltä jo matkuštima vaunuissa Arhankelin alovehella, muistelou Marija. Šielä heijät miärättih elämäh Ustjanskin piirin Gladanovo-kyläh. Vuotena 1942 Marija jo oli uit Hyvyyš ta rakkahuš ihmisih ta lapših autto Marija Sem onovua keštyä kaikki vaikeuvet. totöissä, a vuotena 1943 hänet šiirrettih Arhankelih, missä hiän ruato Turgenevin šuarella kivihiiltä polttamašša. Työtä nuorešta šuahen Karjalan vapauttamisen jälkeh hyö heti lähettih kotih, onnakko piäštih vain Kemih šuate. Kemissä heijät miärättih töih. Hyö kuormitettih meččyä vaunuloih ta šiitä työnnettih niitä kiskoja myöte. Tämä jykie työ on jättän merkkih koko ijäkši, tytön yksi olkapiä laškeutu. Šovan jälkeh heijät työnnettih Kostroman alovehella käymäh karjua kolhoosie varoin. Marija muistau, kun hyö ajettih lehmie kotih päin. Matalla yksi lehmä kipeyty eikä jakšan kulkie. Karja jatko matkuah, ka Marija joutu jiämäh kipien lehmän kera kešellä šuurta peltuo, tyttö ei voinun jättyä šitä, kun ympäri kierti äijän hukkie. Šovan alušša tuatto otettih armeijah, hiän joutu vankiksi Šuomeh. Konša oli allakirjutettu šopimuš vankien vapauttamisešta, tuatto työnnettih enšin Gruusijah, a jälešti Karjalah. Marija tapasi tuaton ihan šattumalta. Muamo toimitti tytön Kemin pasarilla. Šielä hänen luokše tuli mieš ta rupesi kyšelömäh hänen pereheštä. Tyttö kerto kaiken. Puitto šie et tunne milma? kyšy mieš. Marija tarkkah kaččo miehen šilmih «Marija tarkkah kaččo miehen šilmih ta vašta šilloin tunši šiinä oman tuaton. Šota- ta vankivuuvvet oli jätetty miehen näköh oman šyvän jälen. ta vašta šilloin tunši šiinä oman tuaton. Šota- ta vankivuuvvet oli jätetty miehen näköh oman šyvän jälen. Tuatto šai luvan ta pereh muutti Kemistä Uhtuoh. Elämän viimesih päivih tuatto ruato kombinatilla. Šattu niin, jotta heijän pereh, niin kuin ni monet muutki šen ajan perehet, joutu moničči šiirtymäh paikalta toisella. Uhtuošta ajan piäštä hyö muutettih Vittovuaralla. Tiälä Marija tapasi tulijan miehen, Vasili Sem onovin, kumpani oli uittomiehenä. Šiitä nuoret ruattih Vuopalla, Jyrähmissä. Myöhemmin koko pos olkka šiirrettih Jyškyjärveh. Marijan Nadežda-tytär muistelou lapšuušaikoja. Šilloin hyö elettih vielä Jyrähmissä. Pieni Nad a-tyttö kipeyty ta hänet työnnettih Jyškyjärven bolniččah. Jyrähmistä Jyškyjärveh oli 18 kilometrie ta Marija joka pyhäpäivä kävi aštumalla tyttyöh kaččomah. Nyt Nadežda Vasiljevna ruatau kylän felššerina ta aina päivällä tai yöllä kiirehtäy läsijillä apuh. Pereh šuojana ta apuna Marija Gavrilovna on monen lapšen muamo. Hänellä on yhekšän lašta, kakšitoista punukkua ta nellä pravopunukkua. Kaikki lapšet šuatih koulutukšen, hyö, niin kuin muamoki, ollah oikein ahkerat ta hyväntahtoset. Kuuntelima Marija Gavrilovnan kertomukšie omašta elämäštäh ta ajattelima kuin äijän vaikeukšie šai kokie tämä pieni hoikkani naini. Kuitenki hyvyyš ta rakkahuš ihmisih ta lapših autto keštyä kaikki vaikeuvet. Viime vuotena Marija Sem onova juhli 85-vuotispäivyäh. Nykyjäh hiän eläy kylän šuarella Tat t anatyttäreh ta punukkojeh kera. Lujua tervehyttä šiula, Marija Gavrilovna! Varjelkah šilma Jumala kaikešta pahašta! Nina Nel ubova Helmi Koršunova

5 vienan karjala 5 Lapšet vuotetah Pakkaisukkuo, vuosi Kuva: Raisa Remšujeva. Vuuvven kaunehin pruasniekka Meilä Venyähellä on tapana järještyä pruasniekkaohjelmie koululoissa, päiväkotiloissa ta erilaisissa järještölöissä. Monet kučutah Pakkaisukkuo kotihih. Lapšet vuotetah tätä pruasniekkua ta Pakkaisukkuo. Miula tuli mukava, ainako Pakkaisukon roolissa on mieš, vain naini niise voit šuoriutuo partaukon pukuh? Kyšyin šiitä karjalaisilta naisilta. Jelena Migunova: Hoti olen naini, no oli šemmoni tapahtuma, jotta piti olla Pakkaisukkona. Kun miun lapši kävi kielipešäh, šielä juhlittih Uutta vuotta, no ei ollun niketä mužikkua Pakkaisukokši. Kašvattaja Mirja Hotejeva kyšy miulta, voinko mie olla Pakkaisukkona, kun mie maltan karjalan kieltä. Tietyšti mie hämmäššyin, kun konšana en ollun, enkä tietän, mitä Pakkaisukon pitäy ruatua. Mirja šano: Elä varaja, meijän metodistit annetah šiula kaikki šanat ta kerrotah, mitä pitäy ruatua. Miula annettin šanat ta puku: takki ta houšut. Pantih miun piällä parta, viikšet, kuatančat, kintahat. Annettih lahjašäkki. Konša pantih kaikki vuattiet, niin heti tuli kuuma. Juhlahan piettih pirtissä eikä pihalla. Šielä oli 20 aštetta lämmintä. Mie šiitä vielä vuotin oven takana, kuni lapšet kučutah Pakkaisukkuo. Hyö šielä telmittih, kisattih, laulettih. Utrenikan lopušša mie jo olin ihan markä. Hiki očašša, en nähnyn nimitä, kun vielä piti šilmälasit ottua pois. Jo lapšet kučutah: Pakkaisukko! Pakkaisukko! Tule! Šiitä mie tulin: rahvašta täyši šali, miun lapši niise šielä. Hiän milma ei tunten, kun mie olin toisissa vuatteissa ta vieläi kovalla iänellä pakasin, puitto mužikka olen. Mie kisain lapšien kera, juokšentelin kuušen ympäri. Šiitä miula annettin stuula, pikkaraini šemmoni, kun tavallisešti päiväkotiloissa ollah. Mie šillä stuulalla istuuvvuin, tuumaičin, jotta nyt onnakko en voi nouššaki. Lapšet vielä kerrottih miula runoja. A miun piti kuunnella heitä ta šanuo heilä lämpimie šanoja, ka mie ajattelin vain: konšapa loppuu še pruasniekka. Olin jo vaipun, olin hieštyn, a vielä šen jälkeh piti töih männä. Šiitä kaikki lapšet kerrottih runoja, annoin heilä lahjat. A miun poika šeisou ta miuh tarkkah kaččou. Višših tunti miut, ka ei ruohtin kyšyö: ken täššä on? Puitto kun muamon iäni on, ka ei ole muamoh näköni. A miun vielä piti hänen kera rinnakkah šeisuo ta vetyä piirileikkie kuušen ympäri. Hiän vetäy ta iče miuh kaččou: ken še on? A mie staraičin olla kaččomatta häneh, jotta hiän ei milma tunsis. Pruasniekka mäni Jumalan kera. Mie šanoin kaikilla: Hyväšti, lapšet! Hyö tietyšti kaikki oltih hyvällä mielellä, kun šuatih lahjoja. A šiitä jo myöhempi poika šano miula: Šiekö šielä olit? En. Še oli Pakkaisukko teilä. Ka puitto kun iäni šiun oli. Moušet šie olit? En, en! Nyt, konša kačomma valokuvie ta videofilmie, mit oli luajittu juhlašša, kuiteski poika epäilöy: mie šielä olin, vain ei. Mie tietyšti en šanon, anna tulou lapšella čuutuo ta kummua, jotta Pakkaisukko tulou joka Uuši vuosi lahjottamah lahjoja. Toivotan kaikilla lykkyö, perehonnie, tervehyttä. Paiska myö omalla kielellä, kun kaikki olemma karjalaiset, elämmä Karjalašša. Anna meijän kieli šäilyy ta kehittyy ielläh, ei ainuoštah kylissä, ka kaupunkiloissa niise ta koko muajilmašša, missä eläy karjalaisie! Olga Karlova: Heti muistih tullah nämä hulluvuuvvet ta kaikki elämäni parahat vuuvvet yliopistovuuvvet. Meijän karjalan kielen ryhmä oli kovuan iloni ta vesselä, myö aina mitänih uutta spektaklie kekšimä. Joka pruasniekkah myö yrittimä kekšie mitänih ohjelmua. Eryähänä vuotena, še kait oli kolmannella vuosikurššilla, tuli mieleh luatie Uuvven vuuvven juhla meijän tietokunnalla. Meitä keräyty kait viisi kuuši henkie ta myö piättimä lua tie vesselän spektaklin, missä piärooliloissa oli Vanha vuosi, kumpani ei mitenkänä tahton lähtie täštä muajilmašta pois, ei tahton Uuvvella vuuvvella antua šijua. Šiitä tietyšti kun on ukko, niin pitäy olla akkaki. Spektaklissa oli niise Vanhan vuuvven akka. Ukolla ta akalla oli punukkalapši, Sneguročka. Ta šiitä oli Uuši vuosi, kumpani kuiteski koputti oveh ta tuli tähä muajilmah. Mie olin šilloin Vanhan vuuvven roolissa, olin šemmosena pahanruatajana. Oman akan kera kekšimä kaikenmoista pahua, jotta vain Uuši vuosi ei tulis. Koko spektakli meilä mäni livvin kielellä, ei ollun miun kotimurtehella, vienan kielellä. Še oli kait enšimmäini kokemuš paissa livviksi ta paissa ihan elävyä, puhašta kieltä teatterin oloissa. Nytki vielä muistelen niitä šanoja ta aina niitä olen käyttän ta Vuokkiniemehki vienyn, esimerkiksi: Dielozeni, dielozeni kai käzi kubettau, oliz midä tahto pahua ruadua. Aina, konša miula juolahtau mieleh, jotta pitäiskö täššä mitänih kuutessintua ruatuo kekšie, niin aina hieron käsie ta šanon: Dielozeni, dielozeni. Ta šiitä, konša minnih asieh, hommah ei oikein šuju, niin šilloin aina mieleh tulou täštä spektaklista šemmoset šanat: Ni mittumua Uuttu vuottu teile! še oli Vanhan vuuvven šanat, nyt kačo, uuši vuosi on vallaššah, ei piäššä ketänä uutta tähä. Šemmoista kuutessintuo oli meijän aikanah. Toivotan perehenšopuo kaikilla, pisykkyä kaikin tervehenä ta muistakkua jälkenä. Mie nyt olen šemmoni jankuttaja, jotta joka toivomukšešša nämä šanat tuon esillä. Hyvät karjalaiset, muistakkua, mistä rannašta työ oletta, ketä työ oletta, mitä kieltä pakajatta, elikkä muistakkua jälkenä! ÆÆJatkuu Natto Varpuni»»Kirjasie toimitukšeh Rastavua vuotammo kaikin Aleksis Kiven Seittšemes vel l ekses Impivaaran pert in lat e peitettih olgiloil. Net muissutettih Jiesus-lapsen roinnas soimes olgiloin piäl. Rastavakuuzahaista ei silloin rahvahan keskuuves tundiettu. Vasta 1800-luvun lopus kuusta allettih tuuva pert t ilöih. Taba levii Saksaspäi. Rastavan symboliksi ongi nygöi tulluh rastavakuuzi. Helsingis Suurtoril pyssytettih enzimän i rastavakuuzi Voinan jälgeh algoi valot ložnie Aleksinkavul da Sokoksen da Stockmannin ikkunoih ilmessyttih rastav ukot da rastav tonttuzet. Vai siid oli rišt ikanzoil kattšomista. Helsingih käyves pidi n eprimennä käyvä Aleksin rastavakavul. Sai toizilgi sidä löyhkiä. Allus kuuzet korissettih piparkakkuloil da lippunauhoil. Meijän perehes ol i n ellä sisarusta voinan jälgeh Ruotšinmual. Izändäperehet työnnettih paket t iloi. N iijen sydämes löydyi rastavan al kouffin da n amuloin lišäksi dai lippunauhat. Siit miegi brihattšuzena näin enzimäzen kerran, miittumie oldih eri mualoin liput. Rastavakuusez ol i ennen oigiet kynttilät. N iidä pidi vardoija. Muiten oiz voinuh kuuzi syttyö palamah. Nygöi negi ollah sähköl toimivie. Voi jättiä hoz yöksi piäl. Lapset vuotetah rastav ukkuo. Podarkkatoiviet kirjutetah jo aiganah. Tontut käyväh kattšelemas ikkunois, ollahgo lapset kunnolleh. Enne vanhas tontut käydihgi jagamas podarkat. Muissan lapsuuves, kui rastav ukol ol i piäl lambahan nanas luajittu turkki muurn inpäi. Nygöi Rastav ukko lekkuu ruskies hal l akas da eländäkohtana on vuuves 1927 saite olluh Korvatunduri. Sieldä rastav ukko lähtöö poroloinker jagamah podarkat rastavan al. Nenga myö kaikin vuotammo rastavua. Lapsien kesses podarkat ollah vuotannas ensimäzel sijal. Myö aiguzet t iijämmö, kaikiz suurimman podarkan andoi meil itše Taivahallin i Izändä, kui työndi Jiesuzan muailmah rastavana sovittamah meijän riähkät. Toivotan kaikil Vienan Karjala -aviezan lugijoil hyviä Rastavan Pruazn ikkua da Lykkyö Nouzeval vuuvel 2013! Paavo Harakka (Fed an Paušu) Suomespäi Karjalaiset poštikortit Hyvät rahvaš! Nykyjäh teilä on hyvä mahollisuuš onnitella karjalan kielellä omie ta tuttavie Uuvven Vuuvven ta Roštuon pruasniekalla. Šitä varoin on luajittu kakši poštikorttilajie: yksi Uuvvekši Vuuvvekši, toini Roštuokši. Molompien korttien tekstit on kirjutettu liivvinkarjalakši. Joka poštikorttie on painettu tuhat kappalehta. Niitä voipi oštua Oma Mua -lehen ta Kipinäkuukaušilehen toimitukšista. ÆÆAdressi: Oma Mua, Titovinkatu, 3, huonehet 102 ta 109 ÆÆLisyä tietuo telefonissa: ,

6 6 vienan karjala Vapua-aika «Tulkah kaikilla mieleh vain kirkkahat ta kaunehet ajatukšet, mänkäh kaikki pahat vanhan vuuvven kera unohukših!»»anonssi Karjalan taitehmusejo. Orenburgin villapaikka šuaten Näyttelyššä Orenburgin parahien muasterien kaunehet ta ainutluatuset vil- toiniarki pyhäpäivä lapaikat. ÆÆAdressi: Karl Marxin katu, 8 ÆÆTelefoni: Kaupunkin näyttelyšali. Šinisen taivahan alla šuaten Kuklataiteilija L ubov Malinovskajan (Petroskoi) kuklašuunnittelun kou- toiniarki pyhäpäivä lun 10-vuotispäivällä omissetušša näyttelyššä koulun opaštujien luatimie kukloja, kuklakoteja, linnoja, nuamijoja, piirrokšija ta korište-esinehie. ÆÆAdressi: Lenininkatu, 26 ÆÆTelefoni: Karjalan taitehmusejo. Yötöin yö šuaten Boris Kukšijevin (Petroskoi) eriaiheisien toiniarki pyhäpäivä mualaukšien ta piirrokšien näyttely ÆÆAdressi: Karl Marxin katu, 8 ÆÆTelefoni: Käsityöammattien keškuš. Trollit-anhelit ta muut šuaten Janne Elisabeth Brandåstrøn (Norja) toiniarki šuovatta huopanukkien näyttely ÆÆAdressi: Kirovinkatu, 13 ÆÆTelefoni: Kallehet Vienan Karjala -lehen toimittajat, šen lukijat ta kirjuttajat! Onnittelen kaikkie Uuvvella vuuvvella! Haluosin, jotta lehen tiluajaluku kašvais, ilmeštyis enemmän viisahie ta nerokkahie kirjuttajie. Toivon kaikilla hyvyä mäneššyštä valtijontöissä, opaššukšešša, kotielämäššä ta lapšien kašvatukšešša. Haluosin, jotta kaikki ihmiset oltais onnellisie, hyväntahtosie, käršivällisie, jotta kaikin elettäis hyväššä šovušša! Tyyne Rugojeva Oma Mua -lehten puoles hyvittelen kaikkii Vienan Karjalan lugijoi da kirjuttajii Uvven 2013 Vuvven kel! Toivotan kaikile teile da teijän omahizile lujua tervehytty, perehsobuu, lykkyy da hyviä mieldy! Lugiekkua da paiskua karjalakse! Natalja Sinitskaja, Oma Mua -lehten päštoimittai Toivotammo Vienan Karjalan lugijoil da kogo armahal heimokunnal ozua, tervehyttä, Hyviä Rastavua da Lykkyö Nouzeval Vuuvel 2013! Suojärven Pitäjäseura Hyvyä ta onnellista Uutta vuotta, tervehyttä, uškuo parempah ta elämän jatkuo toivottau Vieno Kettunen UHTUA-SEURA kiittää kaikkia Vienan Karjala -lehden lukijoita ja lehden toimittajia miellyttävästä yhteistyöstä vuonna 2012 ja toivoo yhteistyön edelleen jatkuvan ja monipuolistuvan karjalan kielen, kulttuurin ja tulevaisuuden hyväksi. UH TUA-SEURA toivottaa kaikille teille Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2013! UHTUA-SEURA Kari Kemppinen, puheenjohtaja Olkah rauha Karjalašša! Olkah šopu pereheššä! Olkua, rahvaš, tervehenä, Oman onnen kantajina! Galina Lettijeva Karjalan taitehmusejo. Miun Karjala šuaten VIII Karjalan lapšien taitehnäyttelyššä toiniarki pyhäpäivä nuorien taiteilijien piiruššukšie (akvarelli, guašši, koštiekynät tni), šekä käsitöitä. ÆÆAdressi: Karl Marxin katu, 8 ÆÆTelefoni: Kuklatalo-näyttelyšali. Tekstiilifantasijat šuaten Anna Selifanovan kuklojen ta Natalja enšiarki šuovatta Frolovan kirjonta- ta huopatöijen näyttely. ÆÆAdressi: La Rochellen katu, 13 ÆÆTelefoni: »»Onnittelemma! Oma Mua- ta Vienan Karjala -lehtien toimituškunnat onnitellah šyntymäpäivällä lehtien entistä ruatajua, monivuotista yštävyä ta avuštajua Vladimir Kettuista. Toivotamma hänellä hyvyä vointie, voimie ta elämäniluo! Lämpimäšti onnittelemma Huoti F odorovie Kalevalašta, kumpani talvikuušša täytti 80 vuotta. Antakkah Jumala šiula lujua tervehyttä ta pitkyä ikyä ta varjelkah kaikešta pahašta! Heimokunta Netälin päivä Petroskoi Kemi Kalevala Koštamuš Louhi Mujejärvi yö päivä yö päivä yö päivä yö päivä yö päivä yö päivä se 26 / ne 27 / pi 28 / su 29 / py 30 / en 31 / to 01 / »»Anekdotti Šoittau mieš tuttavalla Uuvven vuuvven uattona ta šanou: Mitein työ šielä elättä šemmosešša pakkasešša? Ka hyvin elämmä, vain 20 aštetta on. Telkkarissa nyt vašta šanottih, jotta teilä on -50!!! Aaaa, ka še on pihalla yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella Karjalan rahvahan lehti on peruššettu 28. talvikuuta Lehen on rekisteröinyn Venäjän Federatijon Kirjapainoalan komitietta, rekisterinumero «3»-0186 PeruŠtajat : Karjalan tašavallan lakijenhyväkšymiskokouš, Karjalan tašavallan hallituš, Karjalan Rahvahan Liitto, Valtijollini unitaarini laitoš Periodika -kuštantamo Piätoimittaja Olga MELENTJEVA toimitukšen ošoiteh : Titovinkatu 3, Petroskoi, Karjalan tašavalta Tel: (8 142) ; faksi: (8 142) vienankarjala@mail.ru; vienan@sampo.ru Julkaisija: Valtijollini unitaarini laitoš «Periodika»-kuštantamo Painettu Verso-kirjapainošša: , Petroskoi, Varkaukšen rantakatu, 1a Painettavakši on allakirjutettu klo * * * ÆÆIndeksi ÆÆPainoš 700 ÆÆTilauš 1228 ÆÆHinta rpl

7 vienan karjala 7 Kiärmis tuou viisahutta Mušta Kiärmis aštuu Muššan Drakonin tilalla 10. tuiskukuuta Legendan mukah Kiärmis kuuvventena tuli Buddan luokše, konša hiän lahjotti elukoilla hallitušvuosija. Kiärmis on kuuvveš vuosi Itähoroskopin 12- vuotisešša šarjašša. Europpalaisen perintehen mukah kiärmistä pietäh kaiken pahan ta monien onnettomuukšien simvolina, ka Itäššä Kiärmis on šiunattu eläin. Še merkiččöy hyvyä ta tuou ihmisellä viisahutta. Kiärmehen luonto Ne, ket on šynnytty Kiärmehen vuotena ollah luonneltah intellektuaaliset filosofit. Ratkaisujen luatimisešša Kiärmehet mieluummin luotetah omah intuitijoh, enšimmäiseh vaikutelmah tahi mieltymykšeh, ei kä omah ta muijen kokemukšeh. Nämä tuntehet oikein harvoin heitä petetäh. Miehet-kiärmehet ollah sentimentaliset, miellyttävät ta huumorintajuset. Naisilla-kiärmehillä on ominaista erikoini kaunehuš. Japanissa, konša tahotah luatie naisella komplimentti, šanotah: Työ oletta tosi kiärmis! Kiärmehet ollah vähäsen skuupat, hyö ei tykätä antua rahua velkah. Hyö ollah piättäväiset ta miärätietoset, oikein vaikiešti keššetäh onnettomuukšie. Ulkonävöltäh rauhallisien Kiärmehien šiämeššä peitteliytyy kiihkie luonto. Pruasniekkapuku Tulovan vuuvven väri on mušta. Šentäh hyvä, kun pruasniekkapuvušša ollou hoti yksi mušta rihma ta vähäsen kultavärie. Niin Kiärmehen voima aktivisoituu ta šen vuosi tulou voimakkahakši, tarmokkahakši ta onnellisekši. Vielä täkši pruasniekakši šopiu vihrie, tummanšinini ta hopieni väri. Piirušti: Ilona Veikkolainen. Korissukšet Kiärmis tykkyäy korissukšista. Niin jotta rohkiešti pane piällä kirkkahie, kiiltäjie helmijä, rannerenkahie, broššija. Tahi, još korissukšie on liijan äijän, niin voit koristua niillä uuvvenvuuvven kuušen. Kullan ta kallehien kivien kiilleh lumotah Kiärmistä ta koko vuuvven še antau šiula voimuah ta viisahuttah. Kojin koristamini Talon koristamisešša käytä kynttilöjä, šimpu kankuorija, meritähtijä. Muissa oštua kiärmis-kuvijoita ta lahjottua yštävillä. Kuvijo voit olla keramiikašta, kristallista tahi puušta, ei pie oštua metallisie kiärmehie. Kiärmis kiinittäy huomijuo kaikkih pienih aseih. Ei pitäis unohtua stolua. Enšimen, stolan pitäy kattua valkiella skuatterilla ta panna muutoma hopieraha, jotta tulovana vuotena rahoista ei olis puutehta. Hopieset- ta kristalliaštiet ollah Kiärmehellä mieleh. On tärkietä, jotta pruasniekkastolalla olis kuuši tuohušta (še on vuuvven luku itäkalenterissa). Juhlastola Tänä vuotena pitäy valmistua kana- ta kaniruokie. Tulovan vuuvven luonnonvoimana on vesi, šentäh stolašša pitäy olla ni kalaruokua. Kiärmis on herkuttelija, šentäh juhlastolah hyvin šovittais, esimerkiksi, skokunan käpälät. Kiärmis on tuhlavaisuuvven vaššuštaja, šentäh juhlaruokijen pitäis olla halpoja ta monenlaisie, šentäh laita pruasniekakši vähintäh 12 ruokalajie. Vaštahottamini Kiärmis ei tykkyä äkkijyrkkie muutokšie ta aukeita paikkoja. Šentäh Kiärmehen vuotta pitäy ottua vaštah koissa pereheh ta yštävieh kera. Elä unoha luatie lahjoja yštävilläš. Lahjojen lisäkši pane kuušen alla kakši jiäliččyä ta muutoma hopienvärini raha, kumpaset kiäri ruškieh kiiltäjäh paperih. Še tuou onnie Kiärmehen vuotena. Muissa, jotta uuvvenvuuvven yönä on tärkeintä pruasniekkamieli ta lähiset ihmiset vierellä. Vet Uuši vuosi on perehjuhla. Jultomten. Père Noël. Weihnachtsmann. Svatý Mikuláš. Lakšmi. Father Christmas. Uuši vuosi on lempipruasniekka Kun šanotah Uuši vuosi, mieleh juohtuu Pakkaisukko, lumi, vihrie kuuši, pakkani, šamppanja ta riemu kellon viimesen lyönnin jälkeh. A miteinpä lämpimäššä Afrikašša, eksottisissa Itämaissa, tahi nykyseššä Europašša vaššatah Uutta vuotta ta ken tuou lapšilla lahjoja? Intija. Ropivon luona. Intijan perinnehtapojen mukah Uutena vuotena pitäy olla hyvä mieli. Intijalaiset ušotah, jotta mitein vuosi alko, šemmoni še i tulou. Illalla ihmiset šytytetäh šuurie ropivoja, kumpasien ympäri tanššitah ta lauletah. Intijašša Pakkaisukon ieštä lahjoja tuou Lakšmijumalatar. Italija. Kluamut pois. Italijalaini Pakkaisukko on Babbo Natale, ka lapšet kuiteski vuotetah Befanahaltijua. Hiän tulou yöllä truvašta ta panou hyvien lapšien jalaččiloih lahjoja. Aikuhisilla on primietta, jotta Uutta vuotta pitäy ottua vaštah ilmain vanhoja veššoja. Šentäh uuvvenvuuvven yönä italijalaiset vinnatah pois ikkunoista vanhat šilityšrauvat, stuulat ta muut kluamut. Primietan mukah, vanhojen esinehien ieštä tullah uuvvet. Ruočči. Valon pruasniekka. Uuvven vuuvven uattona lapšet valitah valon kuninkattaren L učijan. Hiän lahjottau lapšilla potarkkoja, kiššalla antau kermua, koiralla luun, aasilla porkkanan. Uuvvenvuuvven yönä taloissa ei šammu valo ta pihoissa palau monta lyhtyö. Pakkaisukkona on Jultomten (Roštuon tonttu). Afrikka. Juokšu jiäliččä šuušša. Afrikašša Uuvven vuuvven juhlua ohjatah tulen, vejen ta mečän haltijat. Kyläläiset keräyvytäh rituaalitanššiloih, meditatijoh, tavan mukah pruasniekkah kuuluu konttuamalla juokšu jiäliččä šuušša. Jiäliččä on elämän simvoli. Paissah, jotta meditatijon jälkeh tapahtuu kummua: kipietki voijah pareta. Pakkaisukkuo kučutah Papa Noël. Ranška. Piirua lahjakši. Ranškašša emäntä, kumpani Uutena vuotena enšimmäisenä tulou vejellä, jättäy šinne pruasniekkapiiruan. Ken tulou toisekši, še ottau piiruan ta jättäy oman. Niin iltah šuaten emännät kostitetah toini toistah. Père Noël jättäy lahjoja lapšien jalaččiloih. Šakša. Pakkaisukko aasilla. Šakšašša, konša kello lyöy 12 kertua, ihmiset nouššah stolalla tahi stuulalla ta viimesen lyönnin kera hypätäh Uuteh vuoteh. Uuvvenvuuvven yönä lapšet varuššetah stolalla luuvvan, kunne Weihnachtsmann (Roštuon mieš) panou lahjoja, a jalaččiloih tunketah heinyä, jotta šen aasi šais šyyvvä. Čekki. Šuuri jarmanka. Pruasniekka alkau jo 5. talvikuuta, konša Svatý Mikuláš tuou lapšilla, kumpaset hyvin opaššutah koulušša, lahjoja. Hänen apulaisina ollah anheli ta piessa. Šiitä päiväštä alkuan Čekki muuttuu šuurekši jarmankakši: pihoilla kävelläh huuhel niekat, kaupoissa ollah alennukšet, glögi valuu jokena. Skotlanti. Paluaja tervapočka. Skotlantilaiset perehittäin issutah iänettä kotikiukuan luona, kačotah tuleh ta ajatellah ičekšeh toivomukšie tulijakši vuuvvekši. Uuvvenvuuvven yönä skotlantilaisilla on tapana šytyttyä tervapočka ta vierittyä še katuja myöten. Niin hyö poltetah Vanhua vuotta ta kučutah Uutta. Pakkaisukon nimi on Daidaín na Nollaig. Šuuri-Britannija. Avua ovi! Uuvven vuuvven tulošta ilmottau tornin kello ta enklantilaiset avatah talon ovet. Ovešta mänöy vanha vuosi ta tulou uuši. Pakkaisukko on Father Christmas (Tuatto Roštuo). Irlanti. Arvokaš pudingi. Irlannissa uuvvenvuuvven iltana ovet ollah auki ta jokahini voipi tulla taloh. Vierahalla annetah hyvyä viinua ta hiän toivottau: Olkah šopu täššä talošša ta koko muajilmašša. Naiset luajitah kolme pudingie: yksi Roštuokši, toini Uuvvekši vuuvvekši ta kolmaš Vierissäkši. Pakkaisukko on Daidí na Nollaig. Kuuba. 12 viinimarjua. Kuuban eläjät ennein Uutta vuotta kuatah stokanah vettä. Puoliyön aikana hyö luuvvah vesi ikkunašta pihalla. Še on merkki, jotta Vanha vuosi onnellisešti loppu. A konša kello lyöy 12 kertua, kuubalaiset šyyvväh 12 viinimarjua, jotta onnie ta rauhua riittäis koko vuuvvekši. Pakkaisukon nimi on Bal tasar. Šivun ainehiston valmisti: Maikki Spitsina

8 8 vienan karjala Kuva: Kirill Ognev Hyvyä ošua ta lykkyö vuotena 2013! Pakkaiskuu Tuiskukuu Kevätkuu Šulakuu Oraškuu kešäkuu heinäkuu elokuu Šyyškuu Šajekuu Pimiekuu Talvikuu

Karjalaisien istorijua ta elämän tapoja

Karjalaisien istorijua ta elämän tapoja yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 24 (376) 25. TALVIKUUTA, 2013 2 Karjalaiset olemma: šie ta mie 3 Kyykkyä ympäri vuuvven 4 Hänen runoissa on karjalaisien

Lisätiedot

Nuoret kačotah huomispäiväh

Nuoret kačotah huomispäiväh yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 3 (355) 13. TUISKUKUUTA, 2013 2 Mitä myö jätämmä muajilmah 3 Yhteistyö antau toivuo hyväh 4 Joikujen kaunis muajilma

Lisätiedot

Niin viisumin hinta kašvau

Niin viisumin hinta kašvau yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 32 (347) 10. ŠAJEKUUTA, 2012 2 Teatterin juhlavuosi 3 Čičiliuškulaiset Aunukšen šeuvuilla 4 Pistojärven ikkunoissa

Lisätiedot

Karjalan piämieš Aleksandr Hudilainen ta Periodikan johtaja Lidija Rämenen. KuvaT: Julija Veselova. Tärkie ruato

Karjalan piämieš Aleksandr Hudilainen ta Periodikan johtaja Lidija Rämenen. KuvaT: Julija Veselova. Tärkie ruato yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 1 (353) 16. PAKKAISKUUTA, 2013 2 Karjalua leikkiessä 3 Ihmisien tervehyön hyväkši 4 Uuši tovellisuuš 5 Vuuvven kaunehin

Lisätiedot

Vuokkiniemen koulu on kylän kulttuurikeškuš

Vuokkiniemen koulu on kylän kulttuurikeškuš yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 21 (373) 13. PIMIEKUUTA, 2013 3 Laučat-illačušša laučoilla ei issuttu 4 Pelaštua kieli šammumašta 6 Karjalan uuši

Lisätiedot

Oma koti on kaiken alku

Oma koti on kaiken alku yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 10 (362) 22. ORAŠKUUTA, 2013 2 Karjalaisien onnistu šäilyttyä omaperäisyyvven 4 Olen ylpie koko elämäštäni 6 Kuoroja

Lisätiedot

Tämä vuosi on Uhut-šeura istorijassa juhlavuosi pakkaiskuušša 2000 šeura rekisteröitih iččenäisekši kanšalaisjärještökši.

Tämä vuosi on Uhut-šeura istorijassa juhlavuosi pakkaiskuušša 2000 šeura rekisteröitih iččenäisekši kanšalaisjärještökši. Tämä vuosi on Uhut-šeura istorijassa juhlavuosi pakkaiskuušša 2000 šeura rekisteröitih iččenäisekši kanšalaisjärještökši. Vain još laškie vuuvvet ihan alušta šuati, niin voi juhlie šeuran 25-vuotispäivyäki,

Lisätiedot

Merkkipäivä: Kalevalan piiri täytti 85 vuotta. Kalevalan piirin istorija

Merkkipäivä: Kalevalan piiri täytti 85 vuotta. Kalevalan piirin istorija yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 31 (346) 26. šyyškuuta, 2012 2 Tutuštumini karjalaisien muinaismuajilmah 4 Kalevalan kaunis ta ihana šeutu 6 Tekstiilin

Lisätiedot

Nelidov Kižin johtajakši

Nelidov Kižin johtajakši yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 2 (354) 30. PAKKAISKUUTA, 2013 2 Jyškyjärven kylän ylpeyš 3 Kiinnoššuš koiravaljakkokilpailuih kašvau 4 Oššokšilla

Lisätiedot

Urheilun ta tervehyön vuosi

Urheilun ta tervehyön vuosi yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 28 (343) 8. ELOKUUTA, 2012 3 Tähtisien kakšosien karjalaiset tiet 4 Jäkälän mallija kupolilta 5 Kaikista makein ošašto

Lisätiedot

7 Hiihtourheilušta tuli elämäntyö

7 Hiihtourheilušta tuli elämäntyö yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 8 (360) 24. šulakuuta, 2013 2 Vienan karjalan kieliopin uuši versijo 4 Laulan tätä lauluo Kalevalan mualla 7 Hiihtourheilušta

Lisätiedot

Urheilu: Kanšainväliset koiravaljakkokilpailut startattih viime pyhinä Kalevalašša. 2 Kanteletar kulttuuripäivien. huippuna. 3 Kalevalan päivät.

Urheilu: Kanšainväliset koiravaljakkokilpailut startattih viime pyhinä Kalevalašša. 2 Kanteletar kulttuuripäivien. huippuna. 3 Kalevalan päivät. yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 5 (357) 13. KEVÄTKUUTA, 2013 2 Kanteletar kulttuuripäivien huippuna 3 Kalevalan päivät. 4 Emmä hävie, kun ollemma

Lisätiedot

KARJALAN KIELI ŠUOMEŠŠA

KARJALAN KIELI ŠUOMEŠŠA Studies in European Language Diversity 27.4 KARJALAN KIELI ŠUOMEŠŠA ELDIA-projektin tulokšie Anneli SARHIMAA Lyhennykšen šuomenkieliseštä raportista vienakši kiänti Valentina KARAKINA Mainz Wien Helsinki

Lisätiedot

2 Uušie šuunnitelmie. 3 Hämäräštä päivänvaloh. 4 Miun lapšuuvven Rantakatu. 6 Kum totem tuli Karjalah. 7 Boršči ta terveyšmuta FOTO 9

2 Uušie šuunnitelmie. 3 Hämäräštä päivänvaloh. 4 Miun lapšuuvven Rantakatu. 6 Kum totem tuli Karjalah. 7 Boršči ta terveyšmuta FOTO 9 yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 18 (370) 25. ŠyyŠKUUTA, 2013 2 Uušie šuunnitelmie 3 Hämäräštä päivänvaloh 4 Miun lapšuuvven Rantakatu 6 Kum totem

Lisätiedot

Perintehellini talouš. 3 Kyykkäkilpailut. 4 Karjalan kielen kakši murrehta yhteh. 6 Tervehen elämän tavat. 7 Opaššu švuuvvet.

Perintehellini talouš. 3 Kyykkäkilpailut. 4 Karjalan kielen kakši murrehta yhteh. 6 Tervehen elämän tavat. 7 Opaššu švuuvvet. yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 20 (372) 23. ŠAJEKUUTA, 2013 3 Kyykkäkilpailut 4 Karjalan kielen kakši murrehta yhteh 6 Tervehen elämän tavat 7 Opaššu

Lisätiedot

Kilpailu kyläläisillä

Kilpailu kyläläisillä yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 15 (367) 14. ELOKUUTA, 2013 2 Kinnermäjen pruasniekka 3 Istorijašša ei voi olla valkeita šivuja 4 5 Luonnon kešellä

Lisätiedot

Hiihtolatuo myöten tulevaisuutta kohti

Hiihtolatuo myöten tulevaisuutta kohti yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 22 (373) 27. PIMIEKUUTA, 2013 3 Lapšet esitetäh karjalaisie starinoja 4 Kielen šäilyttämisen hyväkši 5 Innoššuš oli

Lisätiedot

Oma Mua. ÔÔ Ruado menöy s. 10. ÔÔ Taitaja šoittaja ta monipuolini ihmini s. 7. ÔÔ Kniigua liženi, ga opastujua väheni s. 2.

Oma Mua. ÔÔ Ruado menöy s. 10. ÔÔ Taitaja šoittaja ta monipuolini ihmini s. 7. ÔÔ Kniigua liženi, ga opastujua väheni s. 2. Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 05 (1195) Kolmaspäivy Serota 12.05.2014 ÔÔ Kniigua liženi, ga opastujua väheni s. 2 Petroskoin administratsien opastusozaston voimil oli pietty lapsien

Lisätiedot

Oma Mua. 19 (1209) Kolmaspäivy Serota 21.05.2014. ÔÔ Yö musejokylyššä S. 7

Oma Mua. 19 (1209) Kolmaspäivy Serota 21.05.2014. ÔÔ Yö musejokylyššä S. 7 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 19 (1209) Kolmaspäivy Serota 21.05.2014 Ô Ô S. 4-5 Midä? Konzu? Kus? Kanzallizien kul tuuroin keskukses karjalan kielen kursiloin salbajazet oldih mennyt

Lisätiedot

Oma Mua. 13 (1203) Kolmaspäivy Serota 09.04.2014. ÔÔ Brendojevan jälgeläzet s.4 5

Oma Mua. 13 (1203) Kolmaspäivy Serota 09.04.2014. ÔÔ Brendojevan jälgeläzet s.4 5 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 13 (1203) Kolmaspäivy Serota 09.04.2014 ÔÔ Kielioppi kynnyksenny s.3 Petroskoil jo kaheksattutostu kerdua piettih Karjalan, vepsän da suomen kielen kilbua,

Lisätiedot

02 (1192) Kolmaspäivy Serota 22.01.2014. s.6

02 (1192) Kolmaspäivy Serota 22.01.2014. s.6 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 02 (1192) Kolmaspäivy Serota 22.01.2014 ÔÔ Uutisie Pohjosen rannoilta s.2 ÔÔ Vanhat paikannimet tutukši s.4 ÔÔ s.6 Hyvä pruazniekku ÔÔ Opastusaigu on kaikes paras

Lisätiedot

Oma Mua. 09 (1199) Kolmaspäivy Serota 12.03.2014. ÔÔ Unohtumatoin kokemuš s. 9. Venäjällä volont oriliikeh šai alun 1980-luvun lopušša.

Oma Mua. 09 (1199) Kolmaspäivy Serota 12.03.2014. ÔÔ Unohtumatoin kokemuš s. 9. Venäjällä volont oriliikeh šai alun 1980-luvun lopušša. Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 09 (1199) Kolmaspäivy Serota 12.03.2014 ÔÔ Arvatut kirjutekset s. 3 Enzimäzen vuozisuan XVII aigazen karjal-ven a sanakirjan luadijannu oli Afonan arhimadrittu

Lisätiedot

45 (1185) Kylmykuun 20. päivy 2013. kylän kulttuurikeškuš s. 5

45 (1185) Kylmykuun 20. päivy 2013. kylän kulttuurikeškuš s. 5 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 45 (1185) Kylmykuun 20. päivy 2013 ÔÔ Suuri eloksenruado kielen hyväkse s. 2 Karjalan Kielen Seura andoi 11. kylmykuudu Helsingis Edvard Ahtian mugah nimitetyn

Lisätiedot

Oma Mua. 20 (1210) Kolmaspäivy Serota 28.05.2014. kannatušta rajan takuata s. 6. johtaja s. 7

Oma Mua. 20 (1210) Kolmaspäivy Serota 28.05.2014. kannatušta rajan takuata s. 6. johtaja s. 7 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 20 (1210) Kolmaspäivy Serota 28.05.2014 ÔÔ Hätken vuotettu kirju s. 3 Vastevai ilmah piässyöh Vladimir Brendojevan kirjah on kerätty runolijan kai runot

Lisätiedot

Oma Mua. 10 (1200) Kolmaspäivy Serota 19.03.2014. ÔÔ Mitä šäilyy kirjan kanšiloissa? s. 4

Oma Mua. 10 (1200) Kolmaspäivy Serota 19.03.2014. ÔÔ Mitä šäilyy kirjan kanšiloissa? s. 4 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 10 (1200) Kolmaspäivy Serota 19.03.2014 s. 2 ÔÔ Leuto šiä ei ollun eštienä V kanšainväliset koiravaljakkokilpailut piettih Kalevalašša. Netälin ajakši

Lisätiedot

Oma Mua. 03 (1193) Kolmaspäivy Serota 29.01.2014. ajatuštakana kaupunkin luovuttamisešta s. 5

Oma Mua. 03 (1193) Kolmaspäivy Serota 29.01.2014. ajatuštakana kaupunkin luovuttamisešta s. 5 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 03 (1193) Kolmaspäivy Serota 29.01.2014 ÔÔ Valjakot kilpailtih Petroskoissa s. 3 Sammon muata myöte -valjakkokilpailut piettih Karjalan piäkaupunkissa

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Oma Mua. 22 (1212) Kolmaspäivy Serota 11.06.2014. Terveh tulgua Kondupohjan piirih

Oma Mua. 22 (1212) Kolmaspäivy Serota 11.06.2014. Terveh tulgua Kondupohjan piirih Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 22 (1212) Kolmaspäivy Serota 11.06.2014 ÔÔ Luojien ta kaunehuon talo s. 8 ÔÔ DNA testauš šukututkimukšen apuna s. 5 ÔÔ Pag i na s a r g ipä i väine s.

Lisätiedot

Oma Mua. Kyykkyä pelattih Priäžän kyläššä»»enšimmäistä kertua Priäžäššä piettih šuuri kyykkäkilpailu. Sivu 2.

Oma Mua. Kyykkyä pelattih Priäžän kyläššä»»enšimmäistä kertua Priäžäššä piettih šuuri kyykkäkilpailu. Sivu 2. Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 17 (1207) Kolmaspäivy Serota 07.05.2014 ÔÔ Elä ainos, Joguine s. 4 Kotkatjärven Joguine-pajojoukko täytti kaksikymmenviizi vuottu. Tälle merkipäiväle omistettu

Lisätiedot

Oma Mua. 24(1214) Kolmaspäivy Serota 25.06.2014. ÔÔ Ikä elyä, aika muistua s. 6

Oma Mua. 24(1214) Kolmaspäivy Serota 25.06.2014. ÔÔ Ikä elyä, aika muistua s. 6 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i Kolmaspäivy Serota 25.06.2014 ÔÔ Levendiä sanasto, kehittiä kaunehkirjutusmalli s. 3 Mennyt nedälil Periodika-julguamon seinih kerryttih karjalan da vepsän

Lisätiedot

18 (1158) Oraskuun 15. päivy 2013

18 (1158) Oraskuun 15. päivy 2013 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 18 (1158) Oraskuun 15. päivy 2013 ÔÔ Opastuo pidäy nuorete s. 3 Marjane-lapsien päivykoin kazvattiiloi mondu vuottu harjaitti karjalan kieleh Alisa Petrovna Gubareva.

Lisätiedot

Kierdomal l u viettih Vieljärven kyläh

Kierdomal l u viettih Vieljärven kyläh K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 41 (1181) Ligakuun 23. päivy 2013 ÔÔ Älgiä andakkua tuldu, agu syttyy. s. 2 ÔÔ Nigo mahtuo, nigo tahtuo s. 3 ÔÔ Kieleh opastumine tulou syväimes s. 4 ÔÔ Konzu

Lisätiedot

Mennyön vuvven parahat kniigat

Mennyön vuvven parahat kniigat K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 15 (1155) Sulakuun 24. päivy 2013 ÔÔ Oman kielen akkiloiččijat s. 2 Sulakuun 20. päivänny on karjalan da vepsän kirjukielen päivy. Sidä vaste Petroskoin valdivonyliopistos

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Petroskoin suomalais-ugrilainen koulu

Petroskoin suomalais-ugrilainen koulu Petroskoin suomalais-ugrilainen koulu Koulun historiasta Avattu 1.syyskuuta 1994 106 oppilasta lähti uuteen kouluun Lukuvuosi 2013-2014 920 oppilasta 889 opiskelee suomen kieltä, 34 vepsän kieltä, 130

Lisätiedot

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

SINNET MIE JÄIN Kauimpana suomesta

SINNET MIE JÄIN Kauimpana suomesta SINNET MIE JÄIN Kauimpana suomesta Mie olin yheksennelä, ko minun unkkelirukka minun nouti siitä. Siinä oli jo vieras, joka meitä hoiti jälkhin muorin kuoleman. Unkkeli viei Pykehän, ja sitte mie olen

Lisätiedot

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde työn ydin on asiakkaan ja työntekijän kohtaamisessa

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Kontokki Melentjev/Melentjeff Osa 2

Kontokki Melentjev/Melentjeff Osa 2 - 1 Melentjev/Melentjeff Osa 2 Vuoden 1890 rippikirjassa esiintyvät Kontokin kunnan Kontokin kylän asukkaiden sukunimet ja niiden suomenkieliset vastineet: mm Melentjev/Melentjeff 32 henkilöä. 1 Henkilö,

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa

Lisätiedot

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU a) TEKSTIVIESTIN KIRJOITTAMINEN Hei Minna! (Hei!) (Kiitos viestistä(si).) Asia lyhyesti Terveisin Minna / T. Minna / Terveisin Minna Aho (MUISTA LÄHETTÄJÄ!!!) Kirjoita tähän

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Modernu & perindö»» Kantelen uvven eksperimentuprogramman tarkoitus on kiinnostuttua nuorižuo kanzallizeh muuzikkah da kul tuurah.

Modernu & perindö»» Kantelen uvven eksperimentuprogramman tarkoitus on kiinnostuttua nuorižuo kanzallizeh muuzikkah da kul tuurah. K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 48 (1188) Talvikuun 11. päivy 2013 ÔÔ Pilkovundu meijät hävittäy s. 2 Hyvä olis, ku uvves Omas Muas suas siännöllizesti lugie suvikarjalastu, tverinkarjalastu

Lisätiedot

MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN?

MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN? MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN? 1. MILLOIN? KOSKA? 2. MIHIN AIKAAN? 3. MINÄ PÄIVÄNÄ? 4. MILLÄ VIIKOLLA? 5. MISSÄ KUUSSA? 6. MINÄ VUONNA? 7. MILLÄ VUOSIKYMMENELLÄ? 8. MILLÄ

Lisätiedot

Enkeli taivaan lausui näin. Miks hämmästyitte säikähtäin? Kello löi jo viisi. lapset herätkää! Joulupuu on rakennettu. joulu on jo ovella.

Enkeli taivaan lausui näin. Miks hämmästyitte säikähtäin? Kello löi jo viisi. lapset herätkää! Joulupuu on rakennettu. joulu on jo ovella. Helppo joululauluvisa Helpossa joululauluvisassa on vanhojen ja tuttujen joululaulujen alkusäkeitä. Tulosta sopiva määrä säkeitä ja leikkaa suikaleiksi. Viimeisenä on vastaussivu, josta voi tarkastaa laulun

Lisätiedot

SUOMALAISUUS. Miltä se näyttää ja mitä se on? Mikä on erilaista, kun vertaat sinun kulttuuriin? Puhutaan

SUOMALAISUUS. Miltä se näyttää ja mitä se on? Mikä on erilaista, kun vertaat sinun kulttuuriin? Puhutaan SUOMALAISUUS Miltä se näyttää ja mitä se on? Mikä on erilaista, kun vertaat sinun kulttuuriin? Puhutaan Mitä suomalaisuus sinulle merkitsee ja mitä siitä haluat ottaa omaksesi? Mitä et? Miksi? Mitä tarkoittavat

Lisätiedot

12 (1152) Sulakuun 3. päivy 2013

12 (1152) Sulakuun 3. päivy 2013 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 12 (1152) Sulakuun 3. päivy 2013 ÔÔ Kielen kehittäjät projektat suajah kannatustu s. 2 Kanzallizen poliitiekan ministerstvu ilmoitti projektoin kilvan tuloksii.

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Arkipäivä kielen kehittäjänä

Arkipäivä kielen kehittäjänä Arkipäivä kielen kehittäjänä Päivi Homanen 18.3.2013 Jyväskylä Ajatusta arkeen se on siinä! Päivä täyttyy lukemattomista tilanteista, joissa voi harjoittaa lapsen kieltä ja kuuloa. Joka päivä Syödään Puetaan

Lisätiedot

Tervetuloa lastenosastolle! MEIDÄN KIRJATARHAMME. 22. lokakuuta Päivän aihe: SUURI KIRJASEIKKAILU

Tervetuloa lastenosastolle! MEIDÄN KIRJATARHAMME. 22. lokakuuta Päivän aihe: SUURI KIRJASEIKKAILU Venäjä teemamaana Helsingin kansainvälisilä kirjamessuilla 22. 25. lokakuuta 2015 Tervetuloa lastenosastolle! MEIDÄN KIRJATARHAMME 22. lokakuuta Päivän aihe: SUURI KIRJASEIKKAILU 10:00-11:30 Meidän kirjatarhamme

Lisätiedot

Kontokki Vuokinsalmi (Salmen kylä) Vatanen/ Harlampijev

Kontokki Vuokinsalmi (Salmen kylä) Vatanen/ Harlampijev Kontokki Vuokinsalmi (Salmen kylä) Vatanen/ Harlampijev 1 Vuoden 1890 rippikirjassa esiintyvät Kontokin kunnan Vuokinsalmen kylän asukkaiden sukunimet ja niiden suomenkieliset vastineet, mm. Harlampijev

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Opittavia asioita. Mikä on rumpalin ammattitauti? Rytmihäiriö.

Opittavia asioita. Mikä on rumpalin ammattitauti? Rytmihäiriö. 1. Rytinää! Opittavia asioita Tiedän, millainen on hyvä lauluasento Opin säätelemään ääneni voimakkuutta. Tiedän, mitä tarkoittavat π, P, F a ƒ. Opettelen beat-komppea kehorytmeinä. Tutustun lyömäsoittimiin

Lisätiedot

DAAVID VOIDELLAAN KUNINKAAKSI

DAAVID VOIDELLAAN KUNINKAAKSI Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) DAAVID VOIDELLAAN KUNINKAAKSI 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin c) Kertomuksessa esiintyvät

Lisätiedot

37 (1177) Syvyskuun 25. päivy 2013. ÔÔ Tervata yhty venehty s. 4

37 (1177) Syvyskuun 25. päivy 2013. ÔÔ Tervata yhty venehty s. 4 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 37 (1177) Syvyskuun 25. päivy 2013 ÔÔ Duumaija tuliedu ruaduo s. 2 ÔÔ Tervata yhty venehty s. 4 ÔÔ Ruado libuu s. 5 ÔÔ Pidäy tahtuo eliä hyväl mielel s. 6 Karjalazien

Lisätiedot

Tverin Karjalan Savusaunamatka 16.8. 23.8.2015

Tverin Karjalan Savusaunamatka 16.8. 23.8.2015 Tverin Karjalan Savusaunamatka 16.8. 23.8.2015 Tämä matka on tehty ennenkin. Se oli niin hyvä että pyysimme Leo Baskinia järjestämään matkan uudelleen. Tämä on tosi Savusaunafaneille. Matalle mahtuu vain

Lisätiedot

TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan. Riikka Mononen

TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan. Riikka Mononen ---------------------------------------- TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan Riikka Mononen ---------------------------------------- Tehtäväkori 2016 TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan -materiaali on kokoelma

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja

Lisätiedot

POSTPOSITIOT 1. - Kenen vieressä sinä istut? - Istun vieressä. 2. (TUNTI) jälkeen menen syömään. 3. Kirjasto on (TEATTERI) lähellä. 4. (HYLLY) päällä on kirja. 5. Me seisomme (OVI) vieressä. 6. Koirat

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti. Oppitunti 11- Adjektiivien taivutus Audio osa 1. kaunis - ruma

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti. Oppitunti 11- Adjektiivien taivutus Audio osa 1. kaunis - ruma 1 Oppitunti 11- Adjektiivien taivutus Audio osa 1 kaunis - ruma kaunis joutsen ruma olio = ruma otus kaunis puutalo Suomessa on paljon kauniita puutaloja. ruma olio Oliolla on yksi silmä. Olio on sininen.

Lisätiedot

^ Harjotukset. 12. Arvuatukšet. Arvua, mipä še on?

^ Harjotukset. 12. Arvuatukšet. Arvua, mipä še on? ^ Harjotukset 12. Arvuatukšet. Arvua, mipä še on? 1. Kukko puušša, šuolet muašša, laulua kukertelou? 2. Riihi rautani palau, käki piällä kiäntelekše 3. Mipä on meri pirtissä? 4. Šata šilmyä, kakši korvua

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

SUOMALAISUUS. Lämmittely. Sano suomalaisuus -sana ja kerro, miksi valitsit tämän sanan.

SUOMALAISUUS. Lämmittely. Sano suomalaisuus -sana ja kerro, miksi valitsit tämän sanan. Lämmittely Sano suomalaisuus -sana ja kerro, miksi valitsit tämän sanan. Oletko samaa mieltä vai eri mieltä? Miksi? On tosi helppo saada suomalaisia ystäviä. Suomalaiset eivät käy missään vaan ovat aina

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi MILLAINEN? vertailu -mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi kevyt - kevyen - kevyempi siisti - siistin - siistimpi iloinen - iloisen hidas hitaan - iloisempi - hitaampi -mpi (komparatiivi) KAKSITAVUISET,

Lisätiedot

Kuluttajien luottamusmaailma

Kuluttajien luottamusmaailma Kuluttajien luottamusmaailma Minna-Kristiina Paakki Tutkimusyliopettaja, T&K ICT ja Tietoturva Rovaniemen Ammattikorkeakoulu 12.12.06 minna.paakki@ramk.fi 1 Tausta eeste projekti, 2003 Alustava kehikko

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Preesens, imperfekti ja perfekti

Preesens, imperfekti ja perfekti Preesens, imperfekti ja perfekti ennen nyt Neljä vuotta sitten olin töissä tehtaassa. Nyt minä olen lähihoitaja. r Olen työskennellyt sairaalassa jo kaksi vuotta. J Joo, kävin toissapäivänä. Sinun tukka

Lisätiedot

ÔÔ Olis kalua, leibiä rodieu s. 6. ÔÔ Hiän löysi šuomen šuvun kojin s. 3. muzeih s. 5. myö elämmö s. 5. 46 (1186) Kylmykuun 27.

ÔÔ Olis kalua, leibiä rodieu s. 6. ÔÔ Hiän löysi šuomen šuvun kojin s. 3. muzeih s. 5. myö elämmö s. 5. 46 (1186) Kylmykuun 27. K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 46 (1186) Kylmykuun 27. päivy 2013 ÔÔ Hiän löysi šuomen šuvun kojin s. 3 Talvikuussa täyttyy 200 vuotta Matias Castrénin šyntymäštä. Šuomen kielen ta šuomelais-ugrilaisien

Lisätiedot

Dialogi 1 Luonto ja ympäristö

Dialogi 1 Luonto ja ympäristö Lämmittely Kuinka paljon Suomen pinta-alasta on metsää? Mikä suo on? Miksi ihmiset liikkuvat syksyllä paljon metsässä? Mikä on villieläimen ja kesyn eläimen ero? Millainen eläin karhu / susi on? Mitkä

Lisätiedot

Enkeli taivaan lausui näin. maan kansoille nyt tulevan. Kello löi jo viisi. muuten matka jää. Joulupuu on rakennettu. ompi kuusen oksilla.

Enkeli taivaan lausui näin. maan kansoille nyt tulevan. Kello löi jo viisi. muuten matka jää. Joulupuu on rakennettu. ompi kuusen oksilla. Joululauluvisa I Joululauluvisa I:ssä on vanhojen ja tuttujen joululaulujen 1. säkeistön alkuja ja loppuja. Tulosta sopiva määrä säkeitä ja leikkaa suikaleiksi. Viimeisenä on vastaussivu, josta voi tarkastaa

Lisätiedot

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri Puuha- Penan päiväkirja by: Basil ja Lauri Eräänä päivänä Puuha-Pena meni ullakolle siivoamaan, koska hänen ystävänsä Plup- Plup tulee hänen luokse kylään ja Plup-Plup kutsuu Keke Keksin, joka on hyvin

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

Tallilehti Kavionkopse nro. 1

Tallilehti Kavionkopse nro. 1 Tallilehti Kavionkopse nro. 1 Sisällys: A osa Tallin säännöt. B osa Haluatko hoitajaksi? Kuvia tallin hevosista. C osa Hevosaiheisia tehtäviä ja kysymyksiä (hoitajille ja henkilökunnan jäsenille). D osa

Lisätiedot

Uhtua Alajärvi Korkkonen/Korkkojev/Gorkojev

Uhtua Alajärvi Korkkonen/Korkkojev/Gorkojev Uhtua Alajärvi Korkkonen/Korkkojev/Gorkojev Vuoden 1890 rippikirjassa esiintyvät Uhtuan kunnan Alajärven kylän asukkaiden sukunimet ja niiden suomenkieliset vastineet, mm. Gorkojev/Korkkonen 9 henkilöä.

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille

Lisätiedot

Karjalazien VIII Kerähmö Petroskoi Veškelys, 4-5.3.2016. Terveh, arvokkahat Kerähmön rahvas!

Karjalazien VIII Kerähmö Petroskoi Veškelys, 4-5.3.2016. Terveh, arvokkahat Kerähmön rahvas! Karjalazien VIII Kerähmö Petroskoi Veškelys, 4-5.3.2016 Karjalan tazavallan karjalazien kielelline da yhteskunnalline aktivižus. Opastus da kul`tuuru kanzallizen kehityksen piälimizii azieloi. Natalja

Lisätiedot

3b. -a + -a tai -i + a tai -e + -a KALA KALAA KALAN KALAAN KALASSA KALOJA KALOJEN KALOISSA

3b. -a + -a tai -i + a tai -e + -a KALA KALAA KALAN KALAAN KALASSA KALOJA KALOJEN KALOISSA SANATYYPIT 1. TYÖ TYÖTÄ TYÖN TYÖHÖN TYÖSSÄ TÖITÄ TÖIDEN TÖISSÄ 3b. -a + -a tai -i + a tai -e + -a KALA KALAA KALAN KALAAN KALASSA KALOJA KALOJEN KALOISSA 3e. MUSTIKKA MUSTIKKAA MUSTIKAN MUSTIKKAAN MUSTIKASSA

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.

Lisätiedot

Miten haluat kasvattaa lapsesi?

Miten haluat kasvattaa lapsesi? tekstit lapsi sidor_layout 209-0-09 3:50 Sida tekstit lapsi sidor_layout 209-0-09 3:50 Sida 2 tekstit lapsi sidor_layout 209-0-09 3:50 Sida 3 Miten haluat kasvattaa lapsesi? tekstit lapsi sidor_layout

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

Viena da liygi: erikseh vai yhteh

Viena da liygi: erikseh vai yhteh K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 30 (1170) Elokuun 7. päivy 2013 ÔÔ Karjalan eläjät tahtotah, ku salvattas kai eläinpuustot s. 2 Kolme kondiedu -zookompleksas tapahtunnuh ozattomus huolestutti

Lisätiedot

Seppo Kantervon Kivikirja-näytelmä

Seppo Kantervon Kivikirja-näytelmä yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 35 (350) 28. PIMIEKUUTA, 2012 2 Kanšallisen puvun huomispäivä 3 Čičiliuškun uušie šeikkailuja 4 Tahon näyttyä mih

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

TYÖKALUJA SELKEÄÄN SEKSUAALITERVEYSKASVATUKSEEN TURVATAIDOT

TYÖKALUJA SELKEÄÄN SEKSUAALITERVEYSKASVATUKSEEN TURVATAIDOT TYÖKALUJA SELKEÄÄN SEKSUAALITERVEYSKASVATUKSEEN TURVATAIDOT Turvaympyrä i TUTUT IHMISET Sinun kehosi on tärkeä ja arvokas. Kukaan ei saa koskea siihen ilman sinun lupaa. Tärkeä tietää: Suorista käsi eteesi

Lisätiedot

TIIJOITUS VUVVEN 2017 KUNNALLISVALLIČENDOIH NÄH

TIIJOITUS VUVVEN 2017 KUNNALLISVALLIČENDOIH NÄH TIIJOITUS VUVVEN 2017 KUNNALLISVALLIČENDOIH NÄH Suomi jagavuu kundih, kudamil konstitutsien mugah on autonoumii. Kunnat ollah vastuollizet monis kunnan eläjii koskijois dielois. Kunnan korgevin piättäi

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Kuusi päivää Vienan runokylissä

Kuusi päivää Vienan runokylissä Matkatoimisto Kotiranta Gorniakovkatu 2A, Kostamus E-mail: kotiranta-tour@mail.ru http://kotiranta-tour.ru/ru/suomeksi/5951/ Kuusi päivää Vienan runokylissä 6.-11.7.2016 Kostamus Jyskyjärvi Haikola Kalevala

Lisätiedot