Karjalan piämieš Aleksandr Hudilainen ta Periodikan johtaja Lidija Rämenen. KuvaT: Julija Veselova. Tärkie ruato

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Karjalan piämieš Aleksandr Hudilainen ta Periodikan johtaja Lidija Rämenen. KuvaT: Julija Veselova. Tärkie ruato"

Transkriptio

1 yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 1 (353) 16. PAKKAISKUUTA, Karjalua leikkiessä 3 Ihmisien tervehyön hyväkši 4 Uuši tovellisuuš 5 Vuuvven kaunehin pruasniekka 6 Ajatukšien kokoelma Uušie kirjoja Presentaatijo. Tavan mukah talvikuun lopušša Petroskoissa esitettih 2012 vuuvven aikana ilmeštynehie kirjoja karjalan, šuomen, vepšän ta venäjän kielellä. Kaikki nämä kirjat oli julkaistu KT:n Kanšallisuušpolitiikan valtijonkomitietan tuvella. Viime vuotena Karjala on meijän koti -ohjelman puittehissa oli julkaistu 10 uutta kirjua. Karjalan kielen livvin murtehella ilmešty Olga Žarinovan Pagizemmo karjalakse -oppikirja CD-levyn kera, kumpani on tarkotettu niillä, ket halutah oppie pakajamah karjalan kieltä. Kirjailija Aleksandr Volkov esitti Kieli meijän -kirjan, a P otr Sem onov Lev Tolstoin Lapsile-kokoelman, kumpasen kiänti karjalakši. Vepšän kulttuurin vuuvven puittehissa oli julkaistu kolme kirjua. Mahtavin niistä on enšimmäini Vepšän kielen orfografini šanakirja. Šen luatimisešta kerto filologi Niina Zaitseva. Periodika-kuštantamo esitti omie kirjauutukšie. Niijen luvušša ollah Priäžan lyydilaižed sananpolved, karjalaini Taival- ta vepšäläini Verez tullei -almanakat, Jelena Filippovan venäläis-karjalais-šuomelaini pakinašanakirja. Kaikki presentaatijon vierahat šuatih lahjakši Karjala on meijän koti -šeinäkalenterin vuuvvekši 2013 ta uušie kirjoja.»»huomijo! Hyvät karjalaiset! Jatkuu lehtien tilauš vuuvven 2013 enšimmäisellä puoliskolla. Tilakkua Vienan Karjala -lehti ičellä ta ehottakkua šukulaisilla ta tuttavilla! Šiitä šuatta lukie mukavie kirjutukšie Karjalan istorijašta, ihmisien elämäštä ta tavoista, nykytapahtumista. Myö luajimma Vienan Karjala -lehtie teilä varoin. Muistakkua, jotta oletta karjalaiset! Ilmain teijän kannatušta ta apuo lehti ei voi olla. Karjalan kielen kannattamini, šäilyttämini ta kehittämini on kaikkien meijän yhtehini huoli. Vienan Karjalan tilaušnumero on Karjalan piämieš Aleksandr Hudilainen ta Periodikan johtaja Lidija Rämenen. KuvaT: Julija Veselova. Tärkie ruato Ajankohtaista: Uuvven vuuvven uattona KT:n piämieš Aleksandr Hudilainen kävi Periodika-kuštantamošša. Marija Kirillova Piämiehen käynti kuštantamoh, kumpani julkaisou kanšalliskielisie lehtijä ta kuukaušilehtijä, ei ollun šatunnaini. Viime vuuvven aikan a oli äijän tapuamisie ta keškušteluja tašavallan valtijon tašolla, missä käsiteltih Periodika-kuštantamon tulevaisuutta, šen yhistämistä mediaholdingih toisien KT:n valtijon rahottamien joukkoviestimien kera, šekä kuštantamon iellistä kehittämistä. Aleksandr Hudilainen monta kertua šano, jotta muutokšet ei košeta tašavallan kanšalliskielien kannattamista ta šäilyttämistä, ka kuiteski tilanneh on epäšelvä ta asien käsittely vielä jatkuu. Karjalaisien, šuomelai sien ta vepšäläisien neuvošton issunnošša šajekuun lopušša KT:n piämieš lupasi, jotta iče tulou kuštantamoh ta pakajau kollektiivin kera Periodikan tulevaisuutta koškijista kyšymykšistä. KuŠtantamon toimittajat paistih piämiehen kera laitokšen tulevaisuuvvešta. Laitokšešša piämieš Hudilainen tapasi Periodikan toimittajien kera. Hiän korošti, jotta Karjalan šuomelais-ugrilaisien kanšojen kielien ta kulttuurin šäilyttämini ta kannattamini ollah piäšijalla. Piätoimittajat kerrottih Aleksandr Hudilaisella, jotta Periodika-kuštantamolla on monta yhtehistä projektie kanšalaisjärještöjen kera. Šentäh myö tahomma, jotta laitokšen tiloissa peruššettais keškuš, missä kaikin oltais yheššä ta voitais ruatua yhtä ruatuo, lisättih toimittajat. Tämä on hyvä ajatuš, ka šitä pitäy vielä tarkkah miettie, piätti piämieš ta lisäi: Teijän ruato on tärkie tašavallan eläjillä, vet työ šäilytättä kanšallisie kielijä. Ka još ei tule kulutukšien optimisointie, niin bydžetti kohta šyöy kaikki meijän hyvät toivomukšet. Olen varma, jotta yheššä meilä onnistuu valmistua tulovan toiminnan šuunnitelma.

2 2 vienan karjala Koko kylä valoissa Jyškyjärvi. Vanhan Uuvven vuuvven pruasniekkah Jyškyjärveššä alettih valmistautuo jo huomenekšella. Kesseli-järještö toi mukavan idejan koristua kylän kynttilöillä. Kynttilöitä oli joka paikašša: katujen vierellä oli luajittu jurtat, kumpasien šiämeššä oli monta tulta, šilloilla oli riputettu kynttilät, rannalla šeisova veneh oli niise korissettu kynttilöillä. Iltapäivänä koko kylä oli valoissa ta tuli vielä kaunehemmakši. Kaikilla tuli mieli lähtie pihalla ta nauttie täštä kaunehuošta. Pruasniekka oli järješšetty kulttuuritalon pihašša. Huuhel niekat ilotettih vierahie, kontie-artista kisasi lapšien ta vanhempien kera. Tanššien ta piirileikkien jälkeh tuli äkieki. No tietyšti Vierissän keškenä piti ennuštua tulevaisuutta. Juhlan lopušša kaikkie kostitettih piirakoilla. Vanhan Uuvven vuuvven pruasniekašta jäi hyvä mieli, ilo ta toivo parempah tulevaisuuteh. A kynttilät palettih vielä koko yön... Marija Urbanovič Jelena Migunova esittäy uušie kisoja Aunukšen piirin koululaisilla. Kuva: Olga Smotrova. Karjalua leikkiessä Projekti: Karjalan Rahvahan Liiton aktivistit kehotetah koululaisie oppie karjalan kieltä mukavalla tavalla. Kuva: Lidija Nikolajeva»»Huomijo Yhtykkyä almanakan valmistamiseh Nellännen almanakan toimittajat kučutah yhtehiseh ruatoh. Nellännen karjalankielisen almanakan toimittajat kučutah karjalaisie kirjuttajie, toimittajie, kanšalaisjärještöjen jäšenie, politiikka-, tieto- ta kulttuurialan ruatajie, opaštujie ošallistumah šen luatimiseh. Kučumma yhtehiseh ruatoh meijän puolen ta rajantakasie karjalaisie: vienalaisie, livviläisie, tverinkarjalaisie ta lyydiläisie. Tavan mukah vuotamma almanakkah proosateokšie, runoja, kuvaukšie, arvošteluja, kiännökšie, publitsistikkakirjutukšie. Kuin enneinki, toimittajat valitah enšimmäisekši ne kirjutukšet, kumpaset ennein ei oltu painettu. Nelläš almanakka meinatah julkaissa vuuvven 2013 oraškuušša, VI Muajilman karjalaisien kerähmökši. Šamoin mielihyvällä otamma vaštah entisien Karjalaisien kerähmöjen kuvie. Kirjutukšet voipi työntyä poštin kautti adressilla: Petroskoi, Titovinkatu, 3, huoneh 107, 108, tahi šähköpoštilla: Lisätietuo: (814-2) Tuoppajärven Orvokki KRL:n šuuri Kičči-kočči kižuamah -projekti alko omua työtä jo 2011 vuotena. Šilloin kišaohjelma oli esitetty enšimmäistä kertua Šuomelaisugrilaisešša koulušša. Ohjelman järještäjät nähtih kiinnoššušta lapšilla ta ruvettih toteuttumah projektie ielläh jo uuvvella vaihiella. Uuvven projektin enšimmäisenä ošana oli stolapelien monistamini. Jyškyjärven lapšet kisatah Tavu-pelih. Kuva: Olga Melentjeva. Halusima kerätä kisojen koko ohjelma yhteh tukkuh, kompleksih ta šiitä julkaissa še. Yhteheš myö šaima kisojen 50 komplektie: 30 kappalehta livvikši ta 20 vienan murhehella. Pitäy šanuo, jotta näitä stolapelijä luajittih ammatillisešti, vet monella luatijalla on pedagogini kokemuš ta lisäkši on omie lapšie. Yheššä myö ajattelima, mitä lapšilla on mukavampi oppie, kerto KRL:n piälikkö Jelena Migunova. Fed a kortit, Paimen, Šanalipaš, Vesselä kirjaimikko, Runopušši, Kauppa -pelien avulla lapšet tutuššutah karjalan kielen uuših šanoih, opaššutah lukomah niitä ta heti käyttämäh omašša pakinašša. Täššä hyvin autetah pelien kaunehet kuvat, kumpasie piiruššettih Kipinäkuukaušilehen taiteilijat Anastasija Trifanova ta Olga Potahina. Piätarkotukšena oli stolapelien levittämini tašavallan koululoih ta päiväkotiloih, missä opaššetah karjalua. Liiton jäšenet ta aktivistit mielelläh šuoššuttih auttamah presentaatijo- jen pitämisešša. Tašavallan eri paikoissa oli esitetty noin 20 presentaatijuo: Aunukšen, Priäžän, Kalevalan, Karhumäjen piirilöissä, Koštamukšešša ta Petroskoissa. Šen lisäkši myö lähetämmä kisoja loittosih koululoih, konša ilmeštyy šemmoni mahollisuuš. Jo šuurin oša kouluista šuatih omat kisojen komplektit, lisäsi Jelena. KRL:n piälikkö on šitä mieltä, jotta projektin parahana tulokšena on kašvattajien, opaštajien ta lapšien kaikuja. Monet aikuhiset šoitetah ta kiitetäh mukavašta ta höyvyllisešta didaktisešta ainehistošta. Karjalan Rahvahan Liiton uuvven projektin toisena ošana on Kyykkä-pelin elävyttämni, kuni še peli ei ole vielä kokonah unohettu Karjalašša. Viime šykšynä Petroskoissa oli pietty pelin seminaari, kumpasešša Karjalan eri piirien liikunnan opaštajat ta kaikki halukkahat opaššuttih peluamah Kyykkä-pelih. Šamoin lähettimä Kyykkä-pelin vehkehet eri kylih, jotta liikunnan opaštajat voitais järještyä omua uhreilijajoukkuo. Šiitä šuunnittelemma pityä Kyykkä-pelin yhtehiset kilpailut. Nyt ajattelemma, konša še ois parempi järještyä, jotta kaikki joukkot oltais valmehet, šelvitti Jelena Migunova.

3 vienan karjala 3 Ihmisien tervehyön hyväkši Tervehyönhoito: Kalevalan piirin keškušpol ničča täytti 90 vuotta Marija Kirillova Kylän tahi posolkan pol ničan merkkipäivä on šuuri ta merkillini tapahtuma ei yksistäh šen ruatajilla, ka varmašti kaikilla kyläläisillä. Vet konša on vaikie ta paha vointi, myö aina kučumma apuh liäkärijä ta juuri näillä ihmisillä luotamma kaikista arvokkahimman arvon, mi meilä on oman tervehyön. XX vuosišatah šuaten Karjalašša liäkittih vain tietäjät. Konštien rinnall a käytettih erilaisie kanšanliäkintäkeinoja. Tartuntatau tien epidemijat šekä vaikiet ilmašto- ta sosiaaliolot aiheutettih šuurta kuolleisuutta. Vuotena 1913 kolmaš oša šyntynehistä lapšista kuoli enšimmäisellä elinvuuvvella, Uhtuon ujez dista toimi vain kakši felššerie: Uhtuošša ta Vuokkiniemeššä. Vašta šotatoimien lopettamisen ta Karjalan Työkommuunin peruštamisen jälkeh ylen vaikeissa oloissa tervehyönhoito rupesi pikkuhil l ua kehittymäh. Vuotena 1922 peruššettu Uhtuon pol ničča oli en šimmäini koko Karjalan pohjoisošašša. Šairalua varte n oli kunnoššettu tyhjänä ollut talo Lamminpohjan ošašša. Šen taloneläjät aikoinah oli šiirrytty Šuomeh. Enšimmäisenä liäkärinä ta enšimmäisen pol ničan johtajana oli Platonov. Šiinä oli 15 šairaššijua. Paičči Platonovie šairalan työkuntah kuuluttih terapeuti, felššeri ta kakši tervehyönhoitajua. Jälešti ruvettih avuamah felššeripunktija piirin eri kylissä. Vuotena 1928 Uhtuoh rakennettih uuši šairala, myöhempäh šen viereh noššettih kulkutautiošašto. Vuo tena 1938 otettih käyttöh uuši poliklinikka ta šynnytyšlaitoš. Šovaniellisenä kautena šuuren panokšen piirin tervehyönhoijon kehittämiseh oli annettu liäkärit M. Aal- Uhtuon šairalan leikkaušošašto, 1938 vuosi. Kuvat otettu vk.com/club nettišivuilta. Kepan felššeripunktissa, 1950-luku. «Paraštaikua Kalevalan piirissä toimiu 16 liäkärie, kumpasista viisi ollah korkeimman luokan liäkärit, šekä 119 keškitašon liäkintäruatajua. to, L. Lišanski, F. Rauvala, S. Mokrovskaja, šekä tervehyönhoitajat I. Samodajeva, L. Joganson, P. Nikulina. Vuosina muijen uhtuolaisien joukošša monet liäkintäalan ruatajat jouvuttih vainon kohtehiksi. Vuuvven 1941 alušša piirissä toimi 12 liäkärie ta 65 keškitašon liäkintäruatajie. Šovan aikana šuurin oša liäkärilöistä ta henkilökunnašta oli kučuttu armeijah. Onnakko Uhtuon pol ničča ei lopettan toimintuah, še šiirrettih Šomman Šynnytyšlaitokšen apuhoitaja Olga Laukkanen, 1970-luku. kyläh. Pol ničan johtajakši tuli P. Ivanova. Pieneššä puutalošša pären valošša hiän leikkasi huavottunehie šotilahie ta partisaanija, autto šynnytykšissä ta liäkičči paikallisie eläjie. Monie unettomie öitä naini vietti šairahien postelien viereššä hoitamašša niitä. Šovanjälkisinä vuosina piirin elämä alko pikkuhil l ua toipuo ta kehittyö ta šamaten kehitty tervehyönhoito. Piirissä avattih uušie lesopunktija ta niijen yhteyteh rakennettih uušie šairaloja luvun puolivälissä Uhtuon pol niččah oli lisätty šairaššijoja, avattih röntgenkabinetti, kliinini laboratorija, baklaboratorija, gigieni- ta epidemija-ašema. Piirih tuli ruatamah monta erikoisalan spesialistie: hirurgi, šynnytyšliäkäri, terapeutti, lapšien-, hammašta röntgenliäkärit. Vuotena 1982 piirin keškušpol ničča šiirrettih entisen keškikoulun uuvvistuneheh rakennukšeh, mi n ympärillä ajan mittah nousi kokonaini šairala-kompleksi. «Vuotena 1922 peruššettu Uhtuon pol ničča oli enšimmäini koko Karjalan pohjoisošašša. Jälešti ruvettih avuamah felššeripunktija piirin eri kylissä. Vuuvvešta 2000 al k u- a n piirin ter vehyön hoito laitokšien ainehellisteh nini pohja oli šuatu huomattavašti parentu a. Ka levalah rakennetti h uuši lapšienneuvolla, enši-apuašema ta šyn nytyšlaitoš. Viimesen kahen vuuvven aikana federalisen bydžetin rahotukšella pol niččah on šuatu oštua uuvvet liäkintälaittehet, diagnostikka- ta hoitovälinehet, šekä kakši ambulanssiautuo. Paraštaikua Kalevalan piirissä toimiu 16 liäkärie, kumpasista viisi ollah korkeimman luokan liäkärit, šekä 119 keškitašon liäkintäruatajua. Monet niistä jo kymmenie vuosie on ruattu Kalevalan piirin rahvahan hyväkši ta omalla tunnollisella työllä on anšaittu ihmisien kunnivoitukšen ta luottamukšen. Onnakko Kalevalan liäkärien erikoisuutena ei olla yksistäh korkie ammattitaito, vaštuullisuuš ta hyväntahtoisuuš. Kalevalan liäkintäalan ruatajat aktiivisešti ošallissutah piirin yhteiskunnalliseh elämäh. Liäkärikollektiivi aina esiintyy erilaisissa pruasniekoissa ta kilpailuissa. Pol ničan uuši kompleksi»»piirin keškušpol ničan 90- vuotispäivän uattona Kalevalua oli kiertän hyvä uutini. Uuvven hirurgija- ta terapijakompleksin rakentamini oli šuatu lopettua. Tämä on tovella pitälti vuotettu ta šuurešti toivottu tapahtuma. Kompleksin rakennuštyöt alettih vielä vuotena 2008 ta ne moničči pietyttih eri šyistä. Juhlallisih avajaisih ošallissuttih korkiet vierahat, kumpasien joukošša oli KT:n ter vehyönhoijon ta sosiaalikehitykšen ministeri Valentina Ulič ta varaministeri Anatoli Golubčenko. On hyvä mieleštä, jotta Kalevalan liäkärit piäššäh ruatamah šekä šairahat piäššäh parantumah hyvissä, mukavammissa oloissa. Nyt uuši rakennuš on šiirrettävä tervehyön hoito laitokšen omaisuuteh ta vašta tämän prosessin jälkeh ošaštoilla aloitetah läsijien vaštahoton. Himottais vain toivuo, jotta byrokrattisien ta muijen šyijen takie tämä prosessi, ei venyis liijän pitällä, niin kuin rikeneh šattuu olomah meijän muašša.

4 4 vienan karjala «Muissa, jotta leikin jälkeh šiun pitäy myöštyö jälelläh tovelliseh elämäh. Leikkie varoin tilatah kenttä, kumpaista korissetah valitun teeman mukah. Kuvat: Natalja Mitrofanovan arhiivašta. Uuši tovellisuuš Harraššuš: Monet ihmiset ei voija elyä ilmain leikkie Lapšena myö kaikki leikkimä erilaisih kisoih oman mavun mukah. Niillä, ket halutah jatkua lapšuutta, tuntie uutta tovellisuutta ta nähä erikoista muajilmua on olomašša «roolimuajilma». Joka leikki alkau šen ilmapiiristä ta Muasterista, kumpani ajattelou, mitein tämä leikki voipi toteuttua. Muasteri keryäy taitoryhmyä ta rupieu miettimäh tulovan leikin joka pikkuasieta. Šiitä pitäy piättyä, montako henkie ošallistuu kisah. Muasteri miäryäy, konša leikki alkau, kirjuttau anonssin ta ilmottau omašta šuunnitelmašta kaikilla kiinnoštunehilla «rooli-ihmisilla», esimerkiksi, netin kautti. Kaikki tämä tapahtuu, konša leikkipäiväh jiäy vielä puoli vuotta taikka äšen koko vuosi. Kunnolliset peluajat ilmotetah omašta ošallistumisešta juuri tällä vaihella. Šeuruavat kuukauvet muas terit ta niijen apulaiset ečitäh šopivan kentän, paissah peluajien kera, kirjutetah šiäntöjä ta ajatellah dekoraatijoista. Pitäy mainita, jotta kaikki nämä velvollisuuvvet muasterit otetah omih käsih ihan vapuaehtosešti, useičči hyö valmistauvutah leikkih ilmain unta ta lepuo monta päivyä. Paššuavan kentän eččimini on hyvin tärkie asie. Rikeneh kisan kentäkši hyvin šovitah turismikeškukšet, lapšien leirit ta kotedžit kaupunkin ulkopuolella. Konša muasterit järješšetäh leikkie ta ečitäh kenttyä, peluajat niise valmistauvutah leikkih. Enšimmäisellä paikalla on peluajan hahmo. Täššä asiešša šuuri merkityš on ulkonävöllä (esimerkiksi, riški mieš ei voi tovellisešti esiintyö pienen elfin roolissa), šukupuolella (huolimatta šiitä, jotta monet neiččyöt tykätäh esiintyö miešroolissa) ta roolikokemukšella. Valittu hahmo šovitah muasterin kera. Šiitä peluaja rupieu pikkuhil l ua toteuttamah šitä elämäh. Enšin hahmolla kekšitäh ta kirjutetah legenda, elämäkerta. Še voit olla kirjutettu kanonin mukah, esimerkikši još šankari on otettu filmistä tai kirjašta, taikka peluajan mielikuvitukšen mukah, još ihmini iče kekši oman hahmon. Legendan kirjut tamisešša šynnytäh leikin uuvvet juonit, kumpaset on šivottu toisih peluajih. Ei niin ammuin Venäjällä ilmeššyttih erikoiskaupat, mistä voipi oštua roolita istorijallispukuja, aksessuarija, korissukšie. Peluajat hyvin tarkkah ajatellah hahmon ulkonäkyö. Ašen Leikissä jokahisella on oma hahmo. Natalja Mitrofanova taikurin roolissa. öillä hyö ommellah erilaisie mekkoja, liivijä, manttelija, takkija ta sortuukkija. Monilla peluajilla roolivuattiet, erilaiset kummalliset vehkehet, kenkät ta tekotukat vallatah vuateškuapin šuurimman ošan. Šen jälkeh, kun legenda on kirjutettu, muasterien kera kaikki on šovittu, kaikki harjottelut luajittu, miärättynä päivänä ihmisryhmä šuurien reppujen kera tulou valmissettuh leikkikenttäh. Tavallisešti roolimuajilman lajin mukah leikki alkau piätinčän illalla ta loppuu pyhäpiän huomenekšella tahi päivällä. Tultuo paikalla jokahini peluaja šuau «paššin», kumpaseh on kirjutettu tietoja hänen hahmošta ta šen neroista. Šiitä peluajat ruttoh šuoriuvutah roolipukuh, luvetah vielä kerran kaikki šiännöt, kačotah kenttyä. Kaikki onnistuu, još peluaja rupieu ajattelomah ta tuntomah iččie kuin hänen hahmo. Šilloin leikkikentäštä tulou tovellini muajilma, a kaikki korissukšet muututah aikakauven esinehiksi. Roolikokemuš antau mahollisuuvven tovellisešti tun tie iččie hahmon paikalla. Tietyšti, šie et voi muuttuo šankariksi, onnakko voit ymmärtyä šen tekoja. Roolileikissä šie voit olla Jumalana tai petturina, voittua šurman ta olla šotajoukon piälikkönä. Voit tulla kenekši tahot, lentyä tulevaisuuteh tai männyöh aikah. Onnakko muissa, jotta šiitä šiun pitäy myöštyö jälelläh tovelliseh elämäh, kumpani niise on kuin roolileikki. Natalja Mitrofanova

5 vienan karjala 5 Vuuvven kaunehin pruasniekka ÆÆAlku n:šša 37, 2012 Meilä Venyähellä on tapana järještyä pruasniekkaohjelmie koululoissa, päivä kotiloissa ta erilaisis sa jär ještölöissä. Monet kučutah Pakkaisukkuo kotihih. Lapšet vuotetah tätä pru asniekkua ta Pakkaisukkuo. Miula tuli mukava, ainako Pakkaisukon roolissa on mieš, vain naini niise voit šuoriutuo partaukon pukuh? Kyšyin šiitä karjalaisilta naisilta. Natalja Antonova: Omašša pereheššä, Vieljärven kyläššä, omien heimolaisien kera konša vellilöin ta čikkojen lapšet oltih vielä pienempät, hyö vuotettih Pakkaisukkuo. Muis san, jotta joka vuosi šielä Vieljärveššä omie heimolaisie ta nuapurija myöten kävelin Pakkaisukkona. No konšanih karjalakši, konšanih venäjäkši. Kun iče opaššuin koulušša, niin meilä joka vuosi oli uuvvenvuuvven pruasniekka. Pakkaisukko oli vuotettava gost a. Mie en tahton miteinkänä smettie, jotta še on joku kylälaini. Mie loppuh šuaten olen uškon, jotta še on oikie Pakkaisukko ta še tuli mečäštä päin. Hoti tietyšti, konša kašvoin, rupesin tietämäh, jotta še on ihan tavallini mieš. Yliopistošša mie opaššuin šamašša ryhmäššä Olga Karlovan kera. Tuošša spektaklissa, mistä Olga kerto, miula oli Uuvven vuuvven rooli. Še oli 15 vuotta takaperin, myö olima kolmannen vuosikurššin opaštujat. Myö olima nuoret ta vesselät, tai meijän Uuši vuosi oli nuorena poikana. Konša eklein mie varuššuin tähä pakinah, niin juoksin Oma mua -lehen toimitukšeh ta kaivelin šielä heijän ar- Kuvat: Mikko Ollikainen hiivua. 15 vuotta takaperin mie ruavoin Oma mua -leheššä ta hyvin muissan, jotta tämä spektakli oli painettu Oman muan šivuilla. Hyväkši mielekši še numero, missä oli painettu tämä meijän spektakli, löyty. Eklein illalla mielelläh luvin, kuin 15 vuotta šitten myö yrittimä šepittyä ta luatie mitä tahto karjalakši. Oikein hyvällä mielellä muistelin näitä vuosie. Mie toivotan kaikilla karjalaisilla hyvyä lykkyö, onnie ta lujua tervehyttä! Valentina Karakina: Mie kun olin pienenä, niin elin Vuokkiniemen kyläššä. Ennein vanhah eihän ne vanha rahvaš karjalaisissa kylissä erikoisešti Kuvat: mikko ollikainen šitä Uutta vuotta pruasnuitu. Oli Roštuo ta muita šemmosie vanhanaikusie juhlie. Muississa on še, jotta meilä tuotih mečäštä kuuši. Myö šitä iče koristelima. Ei ni ollun erikoisie kaupankukkasie šilloin vielä, myö luatima niitä paperista, liimasima kaikenmoisie čeppijä. Mie muissan, jotta ei ollun vielä väripaperie, eikä liimua ollun. Myö keittimä potakkua ta šiitä kuumalla potakalla voitima. Kyllähän ne pisy! Šiitä myö šen čepin kiärimä ympäri kuušen ta šeinie koristelima, luatima paperista kaikenmoisie kukkasie ta karamellie panima riippumah niih okših. Mie olen ammatiltani opaštaja ta alotin koulutyötä Vuonnisen koulušša. Mie tulin Vuonnisen kouluh 1968 vuotena, ruavoin šielä visi vuotta. Vuonnisen kylä oli niih aikoih melko šuuri. Še oli kolmešta ošašta järješšetty: vanha kylä, mi oli ennein jo šatoja vuosie ollun, šiitä kun alettih järještyö meččähakkuutöitä, niin šemmoni lesopunkti ta šiitä oli vielä šuuri šotilašošašto. Joka kylän ošašša oli kauppa, oma ruokala, oma päiväkoti, a koulu oli kaikilla yhtehini. Šentäh lašta oli šiinä koulušša Mie kun olin šielä nuorena opaštajana, ni miun piti šiitä yrittyä ruatua kaikki, mitä enämpyä kehottua ruatua opettajat. Šillä aikua pienissä kylissä ei ollun televisorija. Mitä iče kekšimä, še oliki hyvä. Piti lapšien kera hoš mitä šemmoista kuutessiutuo, jotta ois mukavua. Miula jäi mieleh Uuši vuosi, kun še on šemmoni erikoini juhla, šiih aina valmistauvutah. Pienet lapše t, kumpaset ollah vielä alkeiskoulušša, aina ušotah ka i kenmoiseh kummah, kai ken moiseh starinah. Hyö oi kein vuotetah Uutta vuotta. Mie kun enši vuotta ruavoin, Uuši vuosi kun alko lähetä, niin šiitä tuli pakina, jotta mistäpä še Pakkaisukko ottua. No eihän še kenkänä kylämieš lähe šinne. Opettajat oltih naiset ta van hemmat. Miula šanottih, jotta nyt ei muuta ulošpiäšyö kun šiun pitäis ruveta Pakkaisukokši. Še oli mukava homma. Mie konsana en ollun Pakkaisukkona šitä ennein. Ohjelma oli valmissettu ta še oli venäjänkielistä. Eihän šiitä karjalan kieleštä i pakinua ollun kouluissa. Mie opaššin kaikenmoisie runoja ta lapšet niise valmistauvuttih. Lapšet vuotettih Pakkaisukkuo. Koko kyläššä oli vain yksi puku ta mie otin šen enšimmäisenä, kun ruavahien pruasniekka oli myöhemmin, a koulušša šitä pietäh ennein talvilomua. Še oli tavallini puku: halatti, lakki, parta oli luajittu pumpulista ta marlista. Enši vuotena lapšet ei ni tunnettu, jotta mie olen Pakkaisukon roolissa. A šiitä kun mie olin Pakkaisukkona viisi vuotta peräkkäh, ni šiitä toisena vuotena jo etukäteh tiijettih, jotta mie tuaš tulen ta eikä muuta enämpyä ečitty ketänä. Mie šain šiitä šemmosie juhlakorttija, kun lapšet kirjutettih: Pakkaisukolla Valentina Ivanovnalla. Še oli niin mukava! Koulu kun oli pikkaraini, ei ollun šemmosie huonehie, missä mie voisin šuoriutuo peitočči, jotta lapšet ei nähty. Mie elin lähellä koulušta ta yhen kerran läksin niissä pruasniekkapukuloissa koista, niin koko kylän koirat juoštih miun jälkeh! Vot šemmosie mukavie muisselmie miula jäi! Hyvyä elošta, parempua elošta, jotta rahvaš oltah tervehinä, jotta elettäis perehet šovušša, jotta hoijettais ta kašvatettais hyvin ome lapšieh ta muissettais, jotta hyö eletäh Karjalan mualla, jotta hyö ollah karjalaiset, ei varattais eikä čuipotettais šiitä, jotta hyö ollah karjalaiset! Natto Varpuni

6 6 vienan karjala Vapua-aika» Rahvahan viisahuš Toičči pitäy kiertyä koko muajilma, jotta malttua: uarreh on kaivettu šiun talon luona. Paulo Coelho»»Anonssi Karjalan taitehmusejo. Miun Karjala šuaten VIII Karjalan lapšien taitehnäyttelyššä toiniarki pyhäpäivä nuorien taiteilijien piiruššukšie (akvarelli, guašši, koštiekynät tni), šekä käsitöitä. ÆÆAdressi: Karl Marxin katu, 8 ÆÆTelefoni: Kuklatalo-näyttelyšali. Tekstiilifantasijat šuaten Anna Selifanovan kuklojen ta Natalja enšiarki šuovatta Frolovan kirjonta- ta huopatöijen näyttely. ÆÆAdressi: La Rochellen katu, 13 ÆÆTelefoni: Ajatukšien kokoelma Mieliruato: Sohjanankošešša toimiu mukava klubi Konša Sohjanankošen kyläkirjaštoh tuli Kollektsija idei (Ajatukšien kokoelma) -kuukaušilehen enšimmäini numero kirjaštonhoitajalla Niina Grigorjevalla šynty ajatuš peruštua klubi interessien mukah. Še tapahtu kevyällä 2009.»»Kirjasie toimitukšeh Lämpimät terveiset Vienan Karjala -lehen toimituškunnalla. Olen jo monta vuotta tilannun ta luken tätä lehtie. Lehti milma ylen miellyttäy, šiinä on äijän mukavua ainehistuo meijän omalla karjalan kielellä. Aina vuottamalla vuotan poštie, konša tuuvvah lehti. Monet lehen artikkelit pannah milma muistelomah omie lapšuušaikoja. Kun olin pienenä, ämmöni laulo miula lauluja. Hänellä oli yksi lempilaulu, še oli ylen kaunis. Mie muissan vain yhen kappalehen šiitä. Voit olla, jotta kennih lukijista tietäy koko laulun. Ois mukava, kun leheššä avattais šemmoni rubrikki, missä voisima muissella niitä vanhanaikusie kaunehie lauluja. Tatjana Semečkina Kiitämmä meijän lukijua hyväštä ajatukšešta ta täššä numerošša myö alotamma uuvven rubrikin nimeltäh Muistelemma muinosie, kumpasella rupiemma painamah vanhanaikusien laulujen tekstikappalehie. Vet tovemmaštah kaikilla meilä lapšuušajoista muissutah ne ämmöjen ta muamojen laulamat laulut. Niijen rivit on painuttu šyvällä mieleh ta aina välillä muistelemma ta laulelemma niitä, onnakko tuškin moni meistä tietäy näitä lauluja alušta loppuh šuate. Toivomma, jotta meijän lukijien kešen löytyy šemmosie, ket vielä muissetah näitä vanhoja kanšanlauluja. Täššä numerošša painamma Tatjana Semečkinan lähettämän kappalehen vanhašta laulušta: Laiva se läksi rannasta Kauvaksi etelään, Ja Hilma rannan kivellä Jäi yksin itkemään Još teilä on tämä laulu tuttu ta työ tiijättä šen šanat, kirjuttakkua meilä ta myö painamma šen lehen šivuilla. Niinan ajatukšeh miellyttih Sohjanankošen kulttuuritalon ruatajat. Niin pieneššä pos olkašša ilmešty Ajatukšien kokoelma -klubi, kumpasen tarkotukšena oli yhistyä luomisihmisie ta aktivisoija kirjašton toimintua. Deviisiksi naiset valittih: Opaššu iče ta opašša toisie. Klubin kannattajina ollah 5 16-vuotiset lapšet ta aikuhiset. Vaikka varšinaisie jäšenie klubissa on vähempi 20, ka šen issuntoloih toičči tulou kahta kertua enemmän ihmistä. Još valittu teema oikein kiinnoštau, niin jäšenet tullah perehineh. Ajatukšien kokoelm a -klubin enšimmäiseššä issunnošša piettih šamannimisen kuukaušilehen presentaatijo, kumpan i he - ti miellytti kaikki keräytynehie. Tänäpiänäki kuukaušilehti aina löytäy omie lukijie. Šitä mielelläh luvetah kuin aikuhiset, niin ni lapšet. Klubin joka issunto alkau lehen uuvven numeron šeloššukšešta. A šiitä alkau muasteri-oppi. Vuosien mittah klubin järještäjät opaššettih omakyläläisie laittua mukavie ta makeita voileipijä, ruatua luonnon materiaalien kera, luatie esinehie šuolataikinašta. Šuurella Raisa Kundoz orovan luatima Paraskeva Piätinččä. Kuva: Galina Luzganova. kiinnoššukšella klubin ošallistujat luajittih uuvvenvuuvven jiälyhtyjä. Šamoin šuurta huomijota šuahah karjalaisien kanšalliset perintehet. Kirjaštonhoitaja Niina Grigorjeva aina on issuntojen järještäjänä ta innoštajana, a muasteri-oppija pietäh ne, ket paremmin tiijetäh valittuo teemua ta šuatetah šitä toteuttua. Niin, Raisa Kundoz orova ta Zinaida Ust ugova tuotih Koštamukšešta karjalaisen taikavyön ta opaššettih omakyläläisie luatimah šitä. A männyön vuuvven klubin viimeni issunto oli omissettu Paraskeva Piätinčällä, kumpaista rahvaš tykkäsi ta kunnivoitti. Ihmiset ušottih, jotta Paraskeva šäilyttäy perehonnie. Venäjän pohjoisalovehilla Paraskeva Piätinčän päivänä luajittih šuuri kukla. Naiset ta neiččyöt šuoritettih kuklan kanšallispukuh, a šen käsih riputettih vöitä, lenttoja, prošvua ne oltih lahjoina avušta työššä. Naiset ušottih, jotta mitä enemmän käsitöitä rippuu kuklan käsissä, šitä šatoisammakši ta pohatammakši tulou enši vuosi. Täštä kaikešta kerto keräytynehillä Natalja Borodkina. Ei ole kummallista, jotta tämä teema hyvin kiinnošti kaikkie. Vet jokahini tahtou, jotta tulija vuosi ois pohatta. Lapšet oikein staraitih, konša luajittih omua Paraskevua, vet hyö šuorittih lahjottua kuklat muamoillah. Ajatukšien kokoelma -klu bin ruato vuotena 2012 onnellisešti loppu, kaikki šuunnitelmat oli täytetty. Klubin järještäjät jo mietitäh, mitä mukavua hyö taritah omakyläläisillä uutena vuotena. Galina Luzganova Netälin päivä Petroskoi Kemi Kalevala Koštamuš Louhi Mujejärvi yö päivä yö päivä yö päivä yö päivä yö päivä yö päivä»»anekdotti se 16 / ne 17 / pi 18 / su 19 / py 20 / en 21 / to 22 / Šokolati luajitah kaakaopapuloista. Paput ollah kašvikšet. Šokeri luajitah šokerisv oklašta. Sv okla on kašvis. Piätöš: šokolati niise on kašvis, a kašvikset ollah hyövylliset ta tervehelliset! yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella Karjalan rahvahan lehti on peruššettu 28. talvikuuta Lehen on rekisteröinyn Venäjän Federatijon Kirjapainoalan komitietta, rekisterinumero «3»-0186 PeruŠtajat : Karjalan tašavallan lakijenhyväkšymiskokouš, Karjalan tašavallan hallituš, Karjalan Rahvahan Liitto, Valtijollini unitaarini laitoš Periodika -kuštantamo Piätoimittaja Olga MELENTJEVA toimitukšen ošoiteh : Titovinkatu 3, Petroskoi, Karjalan tašavalta Tel: (8 142) ; faksi: (8 142) Julkaisija: Valtijollini unitaarini laitoš «Periodika»-kuštantamo Painettu Verso-kirjapainošša: , Petroskoi, Varkaukšen rantakatu, 1a Painettavakši on allakirjutettu klo * * * ÆÆIndeksi ÆÆPainoš 700 ÆÆTilauš 011 ÆÆHinta rpl

7 vienan karjala 7 Tortilla-ämmön viisahukšie Terveh, lapšet! Nyt on talven toini kuukauši. Šen karjalankielistä nimie šelittäy rahvahan šananpolvi: Pakkaiskuutuatolla pakkaset, tuiskukuulla tuiskut. Šuomešša kuukauven tammikuu-nimellä enšin oli talven keškikuukauši -tarkotuš, šentäh kun ennein tammišana merkičči šyväin, akseli. Venyähen janvar - nimi tuli latinalaisešta jānuārius mēnsis ( janusin kuukauši ). Čekin kieleššä pakkaiskuu on leden ( jiähini ), liettuan sausis ( kuiva ), valkovenäläisillä kuukauši on студзень ( kylmä ), a saamelaisilla ođđajagimánnu ( uuvvenvuuvven kuukauši ), turkin kieleššä kuukauvella on Ocak-nimi ( kiukua ).»»Lapšen šuušta Muamo lahjotti pienellä Polinalla pehmien koirakukkasen ta kyšy: Min nimen annat koiralla? Feliks! Mukava koirannimi! Ei, Feliks on šukunimi. Nimi on N ura! A tuatonnimen mie kekšin huomena. * * * Mamma, anna lettu! Vuota, kohta tulou päivällini. Ka anna miun Našto-kuklalla. Muamo anto letun ta tyttö heti šöi šen. Mitä šie ruat? Mie vain maistelin, eikö lettu ole liijan kuuma, jotta Anni ei polttais šuuta! * * * Pieni Ontto šanou: Konša mie kašvan šuurekši, niin kekšin šemmosen konehen, kumpani iče pešöy, šiivuou ta keittäy Ajattelou kotvasen: Još en kekši šemmoista konehta, niin akotun! Kuitin kummat uuvvenvuuvven yönä»»oletko kuullun? Tyyne Rugojeva Avoi-voi, kun kumman kuulin uuvvenvuuvven yön ä. Ka mimmosen kumman? Akka ajo heposella jiäpalan piällä. Eihän še mikänä kumma ollun. Še oli kumma, kun heponi upposi avantoh ta reki kuatu piällä. Oliko reješšä tavarua? Šiinä oli šäkki šuolua, toini šäkki jauhuo täyši rasie voita, kolmaš šakki kostinččua koissa olijoilla. Mimmoset ne kostinčat oltih? Oli kakši šieklua makijaista, kolme vyyhtie krinkelie, puoli šäkkie priänikkyä. Mitäpä siitä akka? Akka rupesi itkömäh, itkömäh ta karjumah ta läksi apuo eččimäh. Šaiko akka apuo? Tarvittavašti akka apuo šai. Mitein šuatih heponi avannošta? Hukka tarttu häntäh, kontie veti koipiloista, porot piätä noššettih. Makšoko akka auttajilla? Hukka šai šuolašäkin, kontie voita rasien täyven, priänikkäiset poroloilla. Piäsikö akka kotih? Akka ajua köryytteli Kuittijärvie kotihis. Mitä hiän ruato koissa? Koissa keitti šakien hutun, pani voita šilmäkši. Juottiko čäijyllä koissa olijie? Akka keitti samovuaran, kuato kupit čäijyö. Väkövä čäijy, karamellit, vielä makiet krinkelit kaikilla luati hyvyä. Šäilykö akalla hevoisrukka? Heponi šai kakrua täyven šankon, toisen šankon vettä, lämpimän poppanan šelkähäš, jotta ei tulis pahua. Šiih še loppu Kuitin kummat uuvvenvuuvven yönä. Kontien talviuni Kontie kuuluu šemmoseh eläinryhmäh, kumpani talvella makuau. Šen šyynä on še, jotta kontie ei luaji varaštoja talvekši. Tavallisešti peto šyöy kašvisruokua, ka talven tultuo še loppuu. Vuuvven lämpimänä kautena kontie šiäštäy omašša vartalošša pakšun rašvakerrokšen. Konša eläin jo ei voi löytyä ičellä riittäväšti ruokua, še ryömiy pešäh ta uinuou kevyäh šuaten. Šiih aikah kontie mitänä ei šyö ta eläy šäilytetyn rašvan puolešta. Talviuni ei ole tovellini uni. Šillä aikua eläimen kuumeh laškou, henki hillenöy, a šyväin melkein ei tykytä. Kevyän tultuo šiä muuttuu ta ilma lämpenöy. Šiitä kontie noušou talviunešta, tulou pešäštä ta voipi löytyä ičellä tavallista ruokua.»»luomiskerho Mavot piärynäššä Tämä aplikaatijo on oikein helppo luatie. Šitä voipi käyttyä onnittelukorttijen val mistamisešša. Šiula tarviččou: väripahvi; kakšipuolini väripaperi; liima; šakšet; guašši; värikynät. Šivun ainehiston valmisti: Maikki Spitsina Piärynän voit leikata väripaperista ta liimata väripahvih, taikka piiruštua ta värittyä guaššilla. Piärynäh liimua vihrie lehti ta valkiet piirit (reijät mavoista). Mavon vartalo luaj i kahešta kaitasešta paperijuovašta: pane eriväriset juovat kohtišuorah (kuin L-kirjain) ta taita ne haitarilla (vašemmalta oikiella ta päinvaštoin). Liimua mavon vartaloh nuama šilmien kera ta liimua koko mato piärynäh.

8 8 vienan karjala Roštuošta Vieristäh Talvipruasniekkoja. Kirikönkalenterin talvipruasniekoista tärkiemmät ollah Roštuo (7. pakkaiskuuta) ta Vieristä (19. pakkaiskuuta). Hristossan Roštuo on kaikkijen pruasniekkojen muamo, šentäh kun šiitä šai alun ta peruššan Vieristä, Äijäpäivä ta Stroičča. Roštuon ta Vierissän välini aika šai nimekšeh Vierissän keški. Vierissän keseššä yhissyttih kiriköllisien ta rahvahan muinoset talvipruasniekkojen tavat. Kuva: Lidija Tarasova Vuuvven 2013 kiriköllisie pruasniekkoja Šiirtyväiset pruasniekat Virpopyhä, Hospotin tulo Jerusalimih Äijäpäivä Ruatinčča, Vainuajien muistelupäivä Vosnesenje, Hospotin ylöšnoušu Stroičča, Pyhän Kolminaisuon päivä Duuhunpäivä, Pyhän Henken päivä. Pisyväiset pruasniekat Roštuo, Iisussan Hristossan šynty mini Vasselei Vieristä, Hospotin kaštamini Sreetenie Pyhänlašku (netäli) Plahvešenja, Hyvä viesti Jumalan muamon tulošta Jyrinpäivä Oikieuškoni naisien päivä Miikkulanpäivä Makovei Iivananpäivä Petrunpäivä, Apostolien Petrin ta Puavilan päivä Kiirikki Il l anpäivä I Spuassu, Marja-Makovei II Spuassu, Iisussan pyhänmoisekši muut tumini Pohročča Uspenja, Jumalan muamon kuolinpäivä III Spuassu jälki-pohročča, Jumalan muamon šyntymini Sviisenie, Hospotin rissin ylähäkši noštamini Pokrova, Jumalan muamon pelaštava peitto Kekri Vvedenije, Jumalan muamon kirikköh tuomini Miikkulanpäivä. Kirikön pyhät Šuuri pyhä Petrunpyhä Uspenjan pyhä Roštuon pyhä Uuvven vuuvven jälkeh tulou Vieristä. Kahta pruasniekkua piettih Vieristyä. Enšimmäisenä Vieristänä vielä annettih käyvä kummina, a toisena ei enämpyä. Še aika jo loppu. Še oli Vierissän keški kokonah Roštuošta Vieristäh niin kun pruasniekkua. Ei ni ruattu mitänä likasie töitä ei villatöitä, ei villoja kartattu, eikä kesrätty. Liinua voi kesrätä, a villa oli likani, šitä ei. Enimmäkšeh ommeltih šielä Vierissän kešellä. Še oli koko kakši netälie mitänä pahua työtä ei ruattu. Eikäi meččyä liikutettu, eikä i mitänä. Kummat šuoriuhuttih jottei tunnettais: naiset miehien vuatteih vielä paremmin, a miehet naisien vuatteih. Tuolta kun läksimä myö Kyyröläštä toko. Šieläki oli nuorisuo, milma vanhempua, tai milma otettih matkah. Koko Lammaisjärven puolen kiertimä kokonah tai kylän čärkänreunan puolen. Oli pariskunta šuoritettu, šiitä oli šiinä muita pläššijie, oli meitä 6 7 henkie ainai. Emmä paissun, kun ei liene tunnettu. A šiitä kun lienöy tunnettu, nin šiitä näyttäyhyttih. A eikö häntä liene lähtiessä näyttäyhytty, hoš ei liene i tunnettu. Pläššimä, tanššima ta ken mitäi. A vielä oli pankavakka kainalošša, šiih talošta annettih, kellä liene ollun mitä sriäpnyä, kellä mitä, šiih pantih. A tuola kun Venyähellä olima, ka šielä niise vanhat rahvaš vielä yritettih pityä. Ni yksi vanha akka käveli pankavakka kiäššä ta vielä oli vašta niin kun kylpi, käveli taloja myöte. Šitä nakrettih i venäläiset. En muissa ken oli, oikein smuttiutu. Laulettih iltua istuos s a, ei šielä kävelleššä. Iltua istuos s a laulettih kaikenmoisie piirilauluja. Toiset toisiltah opaššuttih laulamah niitä lauluja. Vierissän jälkeh tuli tavallini työaika talviarki. Roštuon pyhä kun loppuu, ni šiitä on še talviarki pitkä. Šiitähän on Petrun pyhä vašta. Santra Remšujevan muisselmie kirjutti Raisa Remšujeva

Oma koti on kaiken alku

Oma koti on kaiken alku yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 10 (362) 22. ORAŠKUUTA, 2013 2 Karjalaisien onnistu šäilyttyä omaperäisyyvven 4 Olen ylpie koko elämäštäni 6 Kuoroja

Lisätiedot

Nelidov Kižin johtajakši

Nelidov Kižin johtajakši yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 2 (354) 30. PAKKAISKUUTA, 2013 2 Jyškyjärven kylän ylpeyš 3 Kiinnoššuš koiravaljakkokilpailuih kašvau 4 Oššokšilla

Lisätiedot

Niin viisumin hinta kašvau

Niin viisumin hinta kašvau yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 32 (347) 10. ŠAJEKUUTA, 2012 2 Teatterin juhlavuosi 3 Čičiliuškulaiset Aunukšen šeuvuilla 4 Pistojärven ikkunoissa

Lisätiedot

Tämä vuosi on Uhut-šeura istorijassa juhlavuosi pakkaiskuušša 2000 šeura rekisteröitih iččenäisekši kanšalaisjärještökši.

Tämä vuosi on Uhut-šeura istorijassa juhlavuosi pakkaiskuušša 2000 šeura rekisteröitih iččenäisekši kanšalaisjärještökši. Tämä vuosi on Uhut-šeura istorijassa juhlavuosi pakkaiskuušša 2000 šeura rekisteröitih iččenäisekši kanšalaisjärještökši. Vain još laškie vuuvvet ihan alušta šuati, niin voi juhlie šeuran 25-vuotispäivyäki,

Lisätiedot

Nuoret kačotah huomispäiväh

Nuoret kačotah huomispäiväh yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 3 (355) 13. TUISKUKUUTA, 2013 2 Mitä myö jätämmä muajilmah 3 Yhteistyö antau toivuo hyväh 4 Joikujen kaunis muajilma

Lisätiedot

Tašavalta: Vuosi 2013 on ilmotettu Karjalan kielen vuuvvekši

Tašavalta: Vuosi 2013 on ilmotettu Karjalan kielen vuuvvekši yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 37 (352) 26. TalviKUUTA, 2012 2 Kielen kehityššuuntua ennuštaen 3 Uuši näkökulma perehen arkielämäštä 4 Tuttu ta

Lisätiedot

Urheilun ta tervehyön vuosi

Urheilun ta tervehyön vuosi yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 28 (343) 8. ELOKUUTA, 2012 3 Tähtisien kakšosien karjalaiset tiet 4 Jäkälän mallija kupolilta 5 Kaikista makein ošašto

Lisätiedot

Vuokkiniemen koulu on kylän kulttuurikeškuš

Vuokkiniemen koulu on kylän kulttuurikeškuš yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 21 (373) 13. PIMIEKUUTA, 2013 3 Laučat-illačušša laučoilla ei issuttu 4 Pelaštua kieli šammumašta 6 Karjalan uuši

Lisätiedot

Merkkipäivä: Kalevalan piiri täytti 85 vuotta. Kalevalan piirin istorija

Merkkipäivä: Kalevalan piiri täytti 85 vuotta. Kalevalan piirin istorija yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 31 (346) 26. šyyškuuta, 2012 2 Tutuštumini karjalaisien muinaismuajilmah 4 Kalevalan kaunis ta ihana šeutu 6 Tekstiilin

Lisätiedot

7 Hiihtourheilušta tuli elämäntyö

7 Hiihtourheilušta tuli elämäntyö yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 8 (360) 24. šulakuuta, 2013 2 Vienan karjalan kieliopin uuši versijo 4 Laulan tätä lauluo Kalevalan mualla 7 Hiihtourheilušta

Lisätiedot

Karjalaisien istorijua ta elämän tapoja

Karjalaisien istorijua ta elämän tapoja yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 24 (376) 25. TALVIKUUTA, 2013 2 Karjalaiset olemma: šie ta mie 3 Kyykkyä ympäri vuuvven 4 Hänen runoissa on karjalaisien

Lisätiedot

Perintehellini talouš. 3 Kyykkäkilpailut. 4 Karjalan kielen kakši murrehta yhteh. 6 Tervehen elämän tavat. 7 Opaššu švuuvvet.

Perintehellini talouš. 3 Kyykkäkilpailut. 4 Karjalan kielen kakši murrehta yhteh. 6 Tervehen elämän tavat. 7 Opaššu švuuvvet. yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 20 (372) 23. ŠAJEKUUTA, 2013 3 Kyykkäkilpailut 4 Karjalan kielen kakši murrehta yhteh 6 Tervehen elämän tavat 7 Opaššu

Lisätiedot

Urheilu: Kanšainväliset koiravaljakkokilpailut startattih viime pyhinä Kalevalašša. 2 Kanteletar kulttuuripäivien. huippuna. 3 Kalevalan päivät.

Urheilu: Kanšainväliset koiravaljakkokilpailut startattih viime pyhinä Kalevalašša. 2 Kanteletar kulttuuripäivien. huippuna. 3 Kalevalan päivät. yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 5 (357) 13. KEVÄTKUUTA, 2013 2 Kanteletar kulttuuripäivien huippuna 3 Kalevalan päivät. 4 Emmä hävie, kun ollemma

Lisätiedot

Kilpailu kyläläisillä

Kilpailu kyläläisillä yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 15 (367) 14. ELOKUUTA, 2013 2 Kinnermäjen pruasniekka 3 Istorijašša ei voi olla valkeita šivuja 4 5 Luonnon kešellä

Lisätiedot

2 Uušie šuunnitelmie. 3 Hämäräštä päivänvaloh. 4 Miun lapšuuvven Rantakatu. 6 Kum totem tuli Karjalah. 7 Boršči ta terveyšmuta FOTO 9

2 Uušie šuunnitelmie. 3 Hämäräštä päivänvaloh. 4 Miun lapšuuvven Rantakatu. 6 Kum totem tuli Karjalah. 7 Boršči ta terveyšmuta FOTO 9 yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 18 (370) 25. ŠyyŠKUUTA, 2013 2 Uušie šuunnitelmie 3 Hämäräštä päivänvaloh 4 Miun lapšuuvven Rantakatu 6 Kum totem

Lisätiedot

KARJALAN KIELI ŠUOMEŠŠA

KARJALAN KIELI ŠUOMEŠŠA Studies in European Language Diversity 27.4 KARJALAN KIELI ŠUOMEŠŠA ELDIA-projektin tulokšie Anneli SARHIMAA Lyhennykšen šuomenkieliseštä raportista vienakši kiänti Valentina KARAKINA Mainz Wien Helsinki

Lisätiedot

Hiihtolatuo myöten tulevaisuutta kohti

Hiihtolatuo myöten tulevaisuutta kohti yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 22 (373) 27. PIMIEKUUTA, 2013 3 Lapšet esitetäh karjalaisie starinoja 4 Kielen šäilyttämisen hyväkši 5 Innoššuš oli

Lisätiedot

Oma Mua. ÔÔ Ruado menöy s. 10. ÔÔ Taitaja šoittaja ta monipuolini ihmini s. 7. ÔÔ Kniigua liženi, ga opastujua väheni s. 2.

Oma Mua. ÔÔ Ruado menöy s. 10. ÔÔ Taitaja šoittaja ta monipuolini ihmini s. 7. ÔÔ Kniigua liženi, ga opastujua väheni s. 2. Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 05 (1195) Kolmaspäivy Serota 12.05.2014 ÔÔ Kniigua liženi, ga opastujua väheni s. 2 Petroskoin administratsien opastusozaston voimil oli pietty lapsien

Lisätiedot

Oma Mua. 22 (1212) Kolmaspäivy Serota 11.06.2014. Terveh tulgua Kondupohjan piirih

Oma Mua. 22 (1212) Kolmaspäivy Serota 11.06.2014. Terveh tulgua Kondupohjan piirih Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 22 (1212) Kolmaspäivy Serota 11.06.2014 ÔÔ Luojien ta kaunehuon talo s. 8 ÔÔ DNA testauš šukututkimukšen apuna s. 5 ÔÔ Pag i na s a r g ipä i väine s.

Lisätiedot

Oma Mua. 03 (1193) Kolmaspäivy Serota 29.01.2014. ajatuštakana kaupunkin luovuttamisešta s. 5

Oma Mua. 03 (1193) Kolmaspäivy Serota 29.01.2014. ajatuštakana kaupunkin luovuttamisešta s. 5 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 03 (1193) Kolmaspäivy Serota 29.01.2014 ÔÔ Valjakot kilpailtih Petroskoissa s. 3 Sammon muata myöte -valjakkokilpailut piettih Karjalan piäkaupunkissa

Lisätiedot

Oma Mua. 19 (1209) Kolmaspäivy Serota 21.05.2014. ÔÔ Yö musejokylyššä S. 7

Oma Mua. 19 (1209) Kolmaspäivy Serota 21.05.2014. ÔÔ Yö musejokylyššä S. 7 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 19 (1209) Kolmaspäivy Serota 21.05.2014 Ô Ô S. 4-5 Midä? Konzu? Kus? Kanzallizien kul tuuroin keskukses karjalan kielen kursiloin salbajazet oldih mennyt

Lisätiedot

Oma Mua. 09 (1199) Kolmaspäivy Serota 12.03.2014. ÔÔ Unohtumatoin kokemuš s. 9. Venäjällä volont oriliikeh šai alun 1980-luvun lopušša.

Oma Mua. 09 (1199) Kolmaspäivy Serota 12.03.2014. ÔÔ Unohtumatoin kokemuš s. 9. Venäjällä volont oriliikeh šai alun 1980-luvun lopušša. Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 09 (1199) Kolmaspäivy Serota 12.03.2014 ÔÔ Arvatut kirjutekset s. 3 Enzimäzen vuozisuan XVII aigazen karjal-ven a sanakirjan luadijannu oli Afonan arhimadrittu

Lisätiedot

Oma Mua. 24(1214) Kolmaspäivy Serota 25.06.2014. ÔÔ Ikä elyä, aika muistua s. 6

Oma Mua. 24(1214) Kolmaspäivy Serota 25.06.2014. ÔÔ Ikä elyä, aika muistua s. 6 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i Kolmaspäivy Serota 25.06.2014 ÔÔ Levendiä sanasto, kehittiä kaunehkirjutusmalli s. 3 Mennyt nedälil Periodika-julguamon seinih kerryttih karjalan da vepsän

Lisätiedot

Oma Mua. 10 (1200) Kolmaspäivy Serota 19.03.2014. ÔÔ Mitä šäilyy kirjan kanšiloissa? s. 4

Oma Mua. 10 (1200) Kolmaspäivy Serota 19.03.2014. ÔÔ Mitä šäilyy kirjan kanšiloissa? s. 4 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 10 (1200) Kolmaspäivy Serota 19.03.2014 s. 2 ÔÔ Leuto šiä ei ollun eštienä V kanšainväliset koiravaljakkokilpailut piettih Kalevalašša. Netälin ajakši

Lisätiedot

Oma Mua. 13 (1203) Kolmaspäivy Serota 09.04.2014. ÔÔ Brendojevan jälgeläzet s.4 5

Oma Mua. 13 (1203) Kolmaspäivy Serota 09.04.2014. ÔÔ Brendojevan jälgeläzet s.4 5 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 13 (1203) Kolmaspäivy Serota 09.04.2014 ÔÔ Kielioppi kynnyksenny s.3 Petroskoil jo kaheksattutostu kerdua piettih Karjalan, vepsän da suomen kielen kilbua,

Lisätiedot

02 (1192) Kolmaspäivy Serota 22.01.2014. s.6

02 (1192) Kolmaspäivy Serota 22.01.2014. s.6 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 02 (1192) Kolmaspäivy Serota 22.01.2014 ÔÔ Uutisie Pohjosen rannoilta s.2 ÔÔ Vanhat paikannimet tutukši s.4 ÔÔ s.6 Hyvä pruazniekku ÔÔ Opastusaigu on kaikes paras

Lisätiedot

Oma Mua. 20 (1210) Kolmaspäivy Serota 28.05.2014. kannatušta rajan takuata s. 6. johtaja s. 7

Oma Mua. 20 (1210) Kolmaspäivy Serota 28.05.2014. kannatušta rajan takuata s. 6. johtaja s. 7 Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 20 (1210) Kolmaspäivy Serota 28.05.2014 ÔÔ Hätken vuotettu kirju s. 3 Vastevai ilmah piässyöh Vladimir Brendojevan kirjah on kerätty runolijan kai runot

Lisätiedot

45 (1185) Kylmykuun 20. päivy 2013. kylän kulttuurikeškuš s. 5

45 (1185) Kylmykuun 20. päivy 2013. kylän kulttuurikeškuš s. 5 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 45 (1185) Kylmykuun 20. päivy 2013 ÔÔ Suuri eloksenruado kielen hyväkse s. 2 Karjalan Kielen Seura andoi 11. kylmykuudu Helsingis Edvard Ahtian mugah nimitetyn

Lisätiedot

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit!

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! LUONNOS Sukumuistelupeli Tärkeät paikat Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! Voit myös keksiä itse lisää kysymyksiä! Jokainen

Lisätiedot

Kierdomal l u viettih Vieljärven kyläh

Kierdomal l u viettih Vieljärven kyläh K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 41 (1181) Ligakuun 23. päivy 2013 ÔÔ Älgiä andakkua tuldu, agu syttyy. s. 2 ÔÔ Nigo mahtuo, nigo tahtuo s. 3 ÔÔ Kieleh opastumine tulou syväimes s. 4 ÔÔ Konzu

Lisätiedot

Oma Mua. Kyykkyä pelattih Priäžän kyläššä»»enšimmäistä kertua Priäžäššä piettih šuuri kyykkäkilpailu. Sivu 2.

Oma Mua. Kyykkyä pelattih Priäžän kyläššä»»enšimmäistä kertua Priäžäššä piettih šuuri kyykkäkilpailu. Sivu 2. Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 17 (1207) Kolmaspäivy Serota 07.05.2014 ÔÔ Elä ainos, Joguine s. 4 Kotkatjärven Joguine-pajojoukko täytti kaksikymmenviizi vuottu. Tälle merkipäiväle omistettu

Lisätiedot

Opittavia asioita. Mikä on rumpalin ammattitauti? Rytmihäiriö.

Opittavia asioita. Mikä on rumpalin ammattitauti? Rytmihäiriö. 1. Rytinää! Opittavia asioita Tiedän, millainen on hyvä lauluasento Opin säätelemään ääneni voimakkuutta. Tiedän, mitä tarkoittavat π, P, F a ƒ. Opettelen beat-komppea kehorytmeinä. Tutustun lyömäsoittimiin

Lisätiedot

Alexandra Rodionova Petroskoi Karjalan kielen livvin murteen opettamisesta (esimerkkinä Prääsän piirin koulut) Kaksikymmentä vuotta sitten alettiin

Alexandra Rodionova Petroskoi Karjalan kielen livvin murteen opettamisesta (esimerkkinä Prääsän piirin koulut) Kaksikymmentä vuotta sitten alettiin Alexandra Rodionova Petroskoi Karjalan kielen livvin murteen opettamisesta (esimerkkinä Prääsän piirin koulut) Kaksikymmentä vuotta sitten alettiin luoda ja kehittää nuoria kieliä, joihin karjalankin kuuluu.

Lisätiedot

Mennyön vuvven parahat kniigat

Mennyön vuvven parahat kniigat K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 15 (1155) Sulakuun 24. päivy 2013 ÔÔ Oman kielen akkiloiččijat s. 2 Sulakuun 20. päivänny on karjalan da vepsän kirjukielen päivy. Sidä vaste Petroskoin valdivonyliopistos

Lisätiedot

37 (1177) Syvyskuun 25. päivy 2013. ÔÔ Tervata yhty venehty s. 4

37 (1177) Syvyskuun 25. päivy 2013. ÔÔ Tervata yhty venehty s. 4 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 37 (1177) Syvyskuun 25. päivy 2013 ÔÔ Duumaija tuliedu ruaduo s. 2 ÔÔ Tervata yhty venehty s. 4 ÔÔ Ruado libuu s. 5 ÔÔ Pidäy tahtuo eliä hyväl mielel s. 6 Karjalazien

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kontokki Vuokinsalmi (Salmen kylä) Vatanen/ Harlampijev

Kontokki Vuokinsalmi (Salmen kylä) Vatanen/ Harlampijev Kontokki Vuokinsalmi (Salmen kylä) Vatanen/ Harlampijev 1 Vuoden 1890 rippikirjassa esiintyvät Kontokin kunnan Vuokinsalmen kylän asukkaiden sukunimet ja niiden suomenkieliset vastineet, mm. Harlampijev

Lisätiedot

ÔÔ Olis kalua, leibiä rodieu s. 6. ÔÔ Hiän löysi šuomen šuvun kojin s. 3. muzeih s. 5. myö elämmö s. 5. 46 (1186) Kylmykuun 27.

ÔÔ Olis kalua, leibiä rodieu s. 6. ÔÔ Hiän löysi šuomen šuvun kojin s. 3. muzeih s. 5. myö elämmö s. 5. 46 (1186) Kylmykuun 27. K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 46 (1186) Kylmykuun 27. päivy 2013 ÔÔ Hiän löysi šuomen šuvun kojin s. 3 Talvikuussa täyttyy 200 vuotta Matias Castrénin šyntymäštä. Šuomen kielen ta šuomelais-ugrilaisien

Lisätiedot

Karjalazien VIII Kerähmö Petroskoi Veškelys, 4-5.3.2016. Terveh, arvokkahat Kerähmön rahvas!

Karjalazien VIII Kerähmö Petroskoi Veškelys, 4-5.3.2016. Terveh, arvokkahat Kerähmön rahvas! Karjalazien VIII Kerähmö Petroskoi Veškelys, 4-5.3.2016 Karjalan tazavallan karjalazien kielelline da yhteskunnalline aktivižus. Opastus da kul`tuuru kanzallizen kehityksen piälimizii azieloi. Natalja

Lisätiedot

Peltolan uutiset 2/2011

Peltolan uutiset 2/2011 Peltolan uutiset 2/2011 Peltolan uutisten toisessa numerossa luodaan katsaus kentänhoitoon. Mitä kaikkea goflkentän hoitaminen vaatii? Haastattelussa kenttämestari Mikko Eskelinen. Lopuksi katsotaan taas

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Viena da liygi: erikseh vai yhteh

Viena da liygi: erikseh vai yhteh K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 30 (1170) Elokuun 7. päivy 2013 ÔÔ Karjalan eläjät tahtotah, ku salvattas kai eläinpuustot s. 2 Kolme kondiedu -zookompleksas tapahtunnuh ozattomus huolestutti

Lisätiedot

Kuusi päivää Vienan runokylissä

Kuusi päivää Vienan runokylissä Matkatoimisto Kotiranta Gorniakovkatu 2A, Kostamus E-mail: kotiranta-tour@mail.ru http://kotiranta-tour.ru/ru/suomeksi/5951/ Kuusi päivää Vienan runokylissä 6.-11.7.2016 Kostamus Jyskyjärvi Haikola Kalevala

Lisätiedot

Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15. Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan

Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15. Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15 Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan Vuokkiniemi on pieni mutta kuuluisa kylä Vienan Karjalassa suuren Venäjän läntisellä laidalla. Äitisemme Vuokkiniemi on

Lisätiedot

LINNALA NEWS GALLUP: PARAS LAJI LIIKUNTATUNNEILLA UUTISIA LINNALASTA. Perjantaina 21.lokakuuta 2011. Sivu 2

LINNALA NEWS GALLUP: PARAS LAJI LIIKUNTATUNNEILLA UUTISIA LINNALASTA. Perjantaina 21.lokakuuta 2011. Sivu 2 LINNALA NEWS UUTISIA LINNALASTA GALLUP: PARAS LAJI LIIKUNTATUNNEILLA Sivu 2 Perjantaina 21. lokakuuta 2011 PÄÄKIRJOITUS OTA KANTAA Linnala News nettisivut on nyt avattu Kysely loi nettisivut Otso H., Casimir

Lisätiedot

18 (1158) Oraskuun 15. päivy 2013

18 (1158) Oraskuun 15. päivy 2013 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 18 (1158) Oraskuun 15. päivy 2013 ÔÔ Opastuo pidäy nuorete s. 3 Marjane-lapsien päivykoin kazvattiiloi mondu vuottu harjaitti karjalan kieleh Alisa Petrovna Gubareva.

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Tervetuloa lastenosastolle! MEIDÄN KIRJATARHAMME. 22. lokakuuta Päivän aihe: SUURI KIRJASEIKKAILU

Tervetuloa lastenosastolle! MEIDÄN KIRJATARHAMME. 22. lokakuuta Päivän aihe: SUURI KIRJASEIKKAILU Venäjä teemamaana Helsingin kansainvälisilä kirjamessuilla 22. 25. lokakuuta 2015 Tervetuloa lastenosastolle! MEIDÄN KIRJATARHAMME 22. lokakuuta Päivän aihe: SUURI KIRJASEIKKAILU 10:00-11:30 Meidän kirjatarhamme

Lisätiedot

Sukutapaaminen ja proasniekka 2.-3.7. Kuiva- ja Hietajärvellä

Sukutapaaminen ja proasniekka 2.-3.7. Kuiva- ja Hietajärvellä Starinat Toarie ja Lari Huovisen sukuseuran tiedotuslehti toukokuu 2011 Ohjelma: Ella Karttimo Sukutapaaminen ja proasniekka 2.-3.7. Kuiva- ja Hietajärvellä Petri Karttimo Ella Karttimo la 2.7. klo 8.45

Lisätiedot

Kontokki Melentjev/Melentjeff Osa 2

Kontokki Melentjev/Melentjeff Osa 2 - 1 Melentjev/Melentjeff Osa 2 Vuoden 1890 rippikirjassa esiintyvät Kontokin kunnan Kontokin kylän asukkaiden sukunimet ja niiden suomenkieliset vastineet: mm Melentjev/Melentjeff 32 henkilöä. 1 Henkilö,

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

i lc 12. Ö/ LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 4,0 3,8 4,0 1 ( 5 ) L i e d o n a mma t ti - ja aiku isopisto

i lc 12. Ö/ LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 4,0 3,8 4,0 1 ( 5 ) L i e d o n a mma t ti - ja aiku isopisto i lc 12. Ö/ 1 ( 5 ) LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 1=Täysi n en mi eltä. 2=Jokseenki n er i m ieltä, 3= En osaa sanoa 4= Jokseenki n sa m a a mieltä, 5= Täysin sa ma a

Lisätiedot

BUSINESS WORKSHOP OHJELMA

BUSINESS WORKSHOP OHJELMA BUSINESS WORKSHOP Petroskoi, Venäjä 22/11/2005-23/11/2005 Workshopin tavoitteena on edistää käytännön yhteistyötä, siirtää ja kehittää yritysten osaamista OHJELMA Workshopin puheenjohtajat Risto Hiljanen,

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

SINNET MIE JÄIN Kauimpana suomesta

SINNET MIE JÄIN Kauimpana suomesta SINNET MIE JÄIN Kauimpana suomesta Mie olin yheksennelä, ko minun unkkelirukka minun nouti siitä. Siinä oli jo vieras, joka meitä hoiti jälkhin muorin kuoleman. Unkkeli viei Pykehän, ja sitte mie olen

Lisätiedot

Museopäivät Lappeenranta 19.5. 2015 Tarja Raninen- Siiskonen

Museopäivät Lappeenranta 19.5. 2015 Tarja Raninen- Siiskonen KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA POHJOIS- KARJALAN MUSEON JA JOENSUUN KAUPUNGIN YHTEISTYÖHANKKEISTA VENÄLÄISTEN KOLLEGOJEN KANSSA Museopäivät Lappeenranta 19.5. 2015 Tarja Raninen- Siiskonen YHTEISTYÖ On mukavaa ja

Lisätiedot

Modernu & perindö»» Kantelen uvven eksperimentuprogramman tarkoitus on kiinnostuttua nuorižuo kanzallizeh muuzikkah da kul tuurah.

Modernu & perindö»» Kantelen uvven eksperimentuprogramman tarkoitus on kiinnostuttua nuorižuo kanzallizeh muuzikkah da kul tuurah. K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 48 (1188) Talvikuun 11. päivy 2013 ÔÔ Pilkovundu meijät hävittäy s. 2 Hyvä olis, ku uvves Omas Muas suas siännöllizesti lugie suvikarjalastu, tverinkarjalastu

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

8-99- vuotiaille taikuri + yleisö

8-99- vuotiaille taikuri + yleisö 8-99- vuotiaille taikuri + yleisö Pelin tavoite: Tulla taikuriksi FI Sisältö: 61 korttia (48 kortin pakka + 6 tuplatausta korttia + 1 lyhyt kortti + 6 temppukorttia 4 perhettä (punainen, sininen, vihreä,

Lisätiedot

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka Kirkkovuosi Adventti aloittaa kirkkovuoden. Ensimmäisenä adventtina lauletaan Hoosianna ja sytytetään ensimmäinen kynttilä, toisena toinen, kolmantena kolmas ja neljäntenä neljäs kynttilä. Adventti, Adventus

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

2/03 1 Muurame 13.06.2003 SUKUKOKOUS DOMNAN PIRTILLÄ 11.07.2003 KLO

2/03 1 Muurame 13.06.2003 SUKUKOKOUS DOMNAN PIRTILLÄ 11.07.2003 KLO 2/03 1 Muurame 13.06.2003 18.00. SUKUKOKOUS DOMNAN PIRTILLÄ 11.07.2003 KLO KOKOUSKUTSU TOARIE JA LARI HUOVISEN SUKUSEURAN VUOSIKOKOUKSEEN! Sukuseuramme kokoontuu sääntömääräiseen sukukokoukseen Suomussalmen

Lisätiedot

4.1 Samirin uusi puhelin

4.1 Samirin uusi puhelin 4. kappale (neljäs kappale) VÄRI T JA VAATTEET 4.1 Samirin uusi puhelin Samir: Tänään on minun syntymäpäivä. Katso, minun lahja on uusi kännykkä. Se on sedän vanha. Mohamed: Se on hieno. Sinun valkoinen

Lisätiedot

Valmistelut: Aseta kartiot numerojärjestykseen pienimmästä suurimpaan (alkeisopiskelu) tai sekalaiseen järjestykseen (pidemmälle edenneet oppilaat).

Valmistelut: Aseta kartiot numerojärjestykseen pienimmästä suurimpaan (alkeisopiskelu) tai sekalaiseen järjestykseen (pidemmälle edenneet oppilaat). Laske kymmeneen Tavoite: Oppilaat osaavat laskea yhdestä kymmeneen ja kymmenestä yhteen. Osallistujamäärä: Vähintään 10 oppilasta kartioita, joissa on numerot yhdestä kymmeneen. (Käytä 0-numeroidun kartion

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit. duration ca. 23

Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit. duration ca. 23 Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit duration ca. 23 Työskentelimme Henriikka Tavin kanssa löyhässä symbioosissa, keskustelimme ja

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

Uhtua Alajärvi Korkkonen/Korkkojev/Gorkojev

Uhtua Alajärvi Korkkonen/Korkkojev/Gorkojev Uhtua Alajärvi Korkkonen/Korkkojev/Gorkojev Vuoden 1890 rippikirjassa esiintyvät Uhtuan kunnan Alajärven kylän asukkaiden sukunimet ja niiden suomenkieliset vastineet, mm. Gorkojev/Korkkonen 9 henkilöä.

Lisätiedot

runo päivässä Kuvitukset: Mirkka Eskonen

runo päivässä Kuvitukset: Mirkka Eskonen Lue lapselle runo päivässä 2014 Kuvitukset: Mirkka Eskonen Maanantai Oravasatu Oli orava. Unessa hännällään se purjehti kauas etelään. Siis lenteli häntä purjeenaan. Siitä tässä nyt kerrotaan. Se saapui

Lisätiedot

AFANASJEV-SUKUKOKOONTUMINEN 6.7.2013 Rovaniemi, Korundi

AFANASJEV-SUKUKOKOONTUMINEN 6.7.2013 Rovaniemi, Korundi AFANASJEV-SUKUKOKOONTUMINEN 6.7.2013 Rovaniemi, Korundi Ohjelma 8-10 Ilmoittautuminen ja nimikorttien jako Korundin aulassa 10-12 Sukukoontumisen avaus, Paavo Ahava III Vienan Karjala ja Afanasjev-sukunimi,

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Kontokki Akonlahti (Babjegubi) Melentjev/Melentjeff Osa 1

Kontokki Akonlahti (Babjegubi) Melentjev/Melentjeff Osa 1 Kontokki (Babjegubi) Melentjev/Melentjeff Osa 1 1. Melentjev Mikihvoara A.Je.M. 1 1.1. Melentjev Iivana Mikihvoaranpoika A.Je.M. 1 1.2. Melentjev Miihkali Mikihvoaranpoika A.Je.M. 2 1.3. Huovinen Anni

Lisätiedot

8 9 Kopionti ehdottomasti kielletty.

8 9 Kopionti ehdottomasti kielletty. Nä-mä jo o-saam-me. Kir-joi-ta sa-nat so-pi-van ku-van al-le. Li-sää puut-tu-vat ta-vut. Piir-rä ju-tus-ta ku-va. Kek-si pen-nuil-le ni-met.... 8 9 Kirjoita ku-vaan: Piir-rä ku-vaan: Lu-mi-u-kol-le hat-tu

Lisätiedot

LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA

LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA Suomen Lasten Parlamentti Me olemme Suomen Lasten Parlamentin hallituksesta. 9-13 -vuotiaat lapset ympäri Suomea vaikuttavat joka viikko sellaisissa asioissa, jotka itse kokevat

Lisätiedot

Ignatjev-sukua koskevaa aineistoa

Ignatjev-sukua koskevaa aineistoa Irja Rämä Karjalan Sivistysseura ry Ignatjev-sukua koskevaa aineistoa Irja Rämän tutkimukset Uhtuan ja lähikylien karjalaisista suvuista FM Irja Rämä on juuriltaan karjalainen tutkija, joka on vuosikymmenien

Lisätiedot

Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Suomen kielen nauhoitearkisto

Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Suomen kielen nauhoitearkisto Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Suomen kielen nauhoitearkisto Lauri Kettunen: liivin vahalieriöäänitteet Kirjallisuutta: Kettunen, Lauri 1920: Liiviläis-matkalta. Virittäjä 24: 111 119. Kettunen, Lauri

Lisätiedot

ARKKI PYSÄHTYY. b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Tietysti vedenpaisumuksen jälkeen.

ARKKI PYSÄHTYY. b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Tietysti vedenpaisumuksen jälkeen. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ARKKI PYSÄHTYY Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Araratin vuorella. Sen sijaintia ei tarkkaan tiedetä.

Lisätiedot

VALIOEROTUOMAREIDEN KOULUTUSLEIRI 2015

VALIOEROTUOMAREIDEN KOULUTUSLEIRI 2015 VALIOEROTUOMAREIDEN KOULUTUSLEIRI 2015 MATKAPÄIVÄKIRJA Suomen palloliitto järjestää vuosittain valioerotuomareille ja Veikkausliigan avustaville erotuomareille koulutus- ja harjoitusleirin. Tänä vuonna

Lisätiedot

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina Tästä se alkoi Tiinan talli 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina 2 Tässä se kauan odotettu kirjoitus, mitä joskus vuosia sitten lupasin ja itse asiassa jo aloitinkin. Eli mistä kaikki alkoi. Vuosi -85

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 22/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box

Lisätiedot

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa Maanantai 22.6. Hei olen Joni ja aloitin kesätyöt tänään. Päivä alkoi aamupäivästä kahdentoista pintaan perehdytyksellä työtoimista, sekä ohjeista blogin pitämisen suhteen. Loppu päivä menikin hyllyttäessä

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

12 (1152) Sulakuun 3. päivy 2013

12 (1152) Sulakuun 3. päivy 2013 K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 12 (1152) Sulakuun 3. päivy 2013 ÔÔ Kielen kehittäjät projektat suajah kannatustu s. 2 Kanzallizen poliitiekan ministerstvu ilmoitti projektoin kilvan tuloksii.

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

PAKKAA MAT- KALAUKKUAAN PESEE HAMPAANSA KÄYTTÄÄ KRAVAATTIA ON ONNELLINEN VETÄÄ VESSAN ON SURULLINEN SURFFAA NETISSÄ IMUROI ETEISEN

PAKKAA MAT- KALAUKKUAAN PESEE HAMPAANSA KÄYTTÄÄ KRAVAATTIA ON ONNELLINEN VETÄÄ VESSAN ON SURULLINEN SURFFAA NETISSÄ IMUROI ETEISEN PESEE HAMPAANSA ON ONNELLINEN ON SURULLINEN SURFFAA NETISSÄ KEITTÄÄ PERUNOITA PAKKAA MAT- KALAUKKUAAN KÄYTTÄÄ KRAVAATTIA VETÄÄ VESSAN IMUROI ETEISEN POLSKUTTELEE MUTAOJASSA KÄY KAUPASSA SÄÄSTÄÄ EURON SUKELTAA

Lisätiedot