Karjalan piämieš Aleksandr Hudilainen ta Periodikan johtaja Lidija Rämenen. KuvaT: Julija Veselova. Tärkie ruato

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Karjalan piämieš Aleksandr Hudilainen ta Periodikan johtaja Lidija Rämenen. KuvaT: Julija Veselova. Tärkie ruato"

Transkriptio

1 yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 1 (353) 16. PAKKAISKUUTA, Karjalua leikkiessä 3 Ihmisien tervehyön hyväkši 4 Uuši tovellisuuš 5 Vuuvven kaunehin pruasniekka 6 Ajatukšien kokoelma Uušie kirjoja Presentaatijo. Tavan mukah talvikuun lopušša Petroskoissa esitettih 2012 vuuvven aikana ilmeštynehie kirjoja karjalan, šuomen, vepšän ta venäjän kielellä. Kaikki nämä kirjat oli julkaistu KT:n Kanšallisuušpolitiikan valtijonkomitietan tuvella. Viime vuotena Karjala on meijän koti -ohjelman puittehissa oli julkaistu 10 uutta kirjua. Karjalan kielen livvin murtehella ilmešty Olga Žarinovan Pagizemmo karjalakse -oppikirja CD-levyn kera, kumpani on tarkotettu niillä, ket halutah oppie pakajamah karjalan kieltä. Kirjailija Aleksandr Volkov esitti Kieli meijän -kirjan, a P otr Sem onov Lev Tolstoin Lapsile-kokoelman, kumpasen kiänti karjalakši. Vepšän kulttuurin vuuvven puittehissa oli julkaistu kolme kirjua. Mahtavin niistä on enšimmäini Vepšän kielen orfografini šanakirja. Šen luatimisešta kerto filologi Niina Zaitseva. Periodika-kuštantamo esitti omie kirjauutukšie. Niijen luvušša ollah Priäžan lyydilaižed sananpolved, karjalaini Taival- ta vepšäläini Verez tullei -almanakat, Jelena Filippovan venäläis-karjalais-šuomelaini pakinašanakirja. Kaikki presentaatijon vierahat šuatih lahjakši Karjala on meijän koti -šeinäkalenterin vuuvvekši 2013 ta uušie kirjoja.»»huomijo! Hyvät karjalaiset! Jatkuu lehtien tilauš vuuvven 2013 enšimmäisellä puoliskolla. Tilakkua Vienan Karjala -lehti ičellä ta ehottakkua šukulaisilla ta tuttavilla! Šiitä šuatta lukie mukavie kirjutukšie Karjalan istorijašta, ihmisien elämäštä ta tavoista, nykytapahtumista. Myö luajimma Vienan Karjala -lehtie teilä varoin. Muistakkua, jotta oletta karjalaiset! Ilmain teijän kannatušta ta apuo lehti ei voi olla. Karjalan kielen kannattamini, šäilyttämini ta kehittämini on kaikkien meijän yhtehini huoli. Vienan Karjalan tilaušnumero on Karjalan piämieš Aleksandr Hudilainen ta Periodikan johtaja Lidija Rämenen. KuvaT: Julija Veselova. Tärkie ruato Ajankohtaista: Uuvven vuuvven uattona KT:n piämieš Aleksandr Hudilainen kävi Periodika-kuštantamošša. Marija Kirillova Piämiehen käynti kuštantamoh, kumpani julkaisou kanšalliskielisie lehtijä ta kuukaušilehtijä, ei ollun šatunnaini. Viime vuuvven aikan a oli äijän tapuamisie ta keškušteluja tašavallan valtijon tašolla, missä käsiteltih Periodika-kuštantamon tulevaisuutta, šen yhistämistä mediaholdingih toisien KT:n valtijon rahottamien joukkoviestimien kera, šekä kuštantamon iellistä kehittämistä. Aleksandr Hudilainen monta kertua šano, jotta muutokšet ei košeta tašavallan kanšalliskielien kannattamista ta šäilyttämistä, ka kuiteski tilanneh on epäšelvä ta asien käsittely vielä jatkuu. Karjalaisien, šuomelai sien ta vepšäläisien neuvošton issunnošša šajekuun lopušša KT:n piämieš lupasi, jotta iče tulou kuštantamoh ta pakajau kollektiivin kera Periodikan tulevaisuutta koškijista kyšymykšistä. KuŠtantamon toimittajat paistih piämiehen kera laitokšen tulevaisuuvvešta. Laitokšešša piämieš Hudilainen tapasi Periodikan toimittajien kera. Hiän korošti, jotta Karjalan šuomelais-ugrilaisien kanšojen kielien ta kulttuurin šäilyttämini ta kannattamini ollah piäšijalla. Piätoimittajat kerrottih Aleksandr Hudilaisella, jotta Periodika-kuštantamolla on monta yhtehistä projektie kanšalaisjärještöjen kera. Šentäh myö tahomma, jotta laitokšen tiloissa peruššettais keškuš, missä kaikin oltais yheššä ta voitais ruatua yhtä ruatuo, lisättih toimittajat. Tämä on hyvä ajatuš, ka šitä pitäy vielä tarkkah miettie, piätti piämieš ta lisäi: Teijän ruato on tärkie tašavallan eläjillä, vet työ šäilytättä kanšallisie kielijä. Ka još ei tule kulutukšien optimisointie, niin bydžetti kohta šyöy kaikki meijän hyvät toivomukšet. Olen varma, jotta yheššä meilä onnistuu valmistua tulovan toiminnan šuunnitelma.

2 2 vienan karjala Koko kylä valoissa Jyškyjärvi. Vanhan Uuvven vuuvven pruasniekkah Jyškyjärveššä alettih valmistautuo jo huomenekšella. Kesseli-järještö toi mukavan idejan koristua kylän kynttilöillä. Kynttilöitä oli joka paikašša: katujen vierellä oli luajittu jurtat, kumpasien šiämeššä oli monta tulta, šilloilla oli riputettu kynttilät, rannalla šeisova veneh oli niise korissettu kynttilöillä. Iltapäivänä koko kylä oli valoissa ta tuli vielä kaunehemmakši. Kaikilla tuli mieli lähtie pihalla ta nauttie täštä kaunehuošta. Pruasniekka oli järješšetty kulttuuritalon pihašša. Huuhel niekat ilotettih vierahie, kontie-artista kisasi lapšien ta vanhempien kera. Tanššien ta piirileikkien jälkeh tuli äkieki. No tietyšti Vierissän keškenä piti ennuštua tulevaisuutta. Juhlan lopušša kaikkie kostitettih piirakoilla. Vanhan Uuvven vuuvven pruasniekašta jäi hyvä mieli, ilo ta toivo parempah tulevaisuuteh. A kynttilät palettih vielä koko yön... Marija Urbanovič Jelena Migunova esittäy uušie kisoja Aunukšen piirin koululaisilla. Kuva: Olga Smotrova. Karjalua leikkiessä Projekti: Karjalan Rahvahan Liiton aktivistit kehotetah koululaisie oppie karjalan kieltä mukavalla tavalla. Kuva: Lidija Nikolajeva»»Huomijo Yhtykkyä almanakan valmistamiseh Nellännen almanakan toimittajat kučutah yhtehiseh ruatoh. Nellännen karjalankielisen almanakan toimittajat kučutah karjalaisie kirjuttajie, toimittajie, kanšalaisjärještöjen jäšenie, politiikka-, tieto- ta kulttuurialan ruatajie, opaštujie ošallistumah šen luatimiseh. Kučumma yhtehiseh ruatoh meijän puolen ta rajantakasie karjalaisie: vienalaisie, livviläisie, tverinkarjalaisie ta lyydiläisie. Tavan mukah vuotamma almanakkah proosateokšie, runoja, kuvaukšie, arvošteluja, kiännökšie, publitsistikkakirjutukšie. Kuin enneinki, toimittajat valitah enšimmäisekši ne kirjutukšet, kumpaset ennein ei oltu painettu. Nelläš almanakka meinatah julkaissa vuuvven 2013 oraškuušša, VI Muajilman karjalaisien kerähmökši. Šamoin mielihyvällä otamma vaštah entisien Karjalaisien kerähmöjen kuvie. Kirjutukšet voipi työntyä poštin kautti adressilla: Petroskoi, Titovinkatu, 3, huoneh 107, 108, tahi šähköpoštilla: Lisätietuo: (814-2) Tuoppajärven Orvokki KRL:n šuuri Kičči-kočči kižuamah -projekti alko omua työtä jo 2011 vuotena. Šilloin kišaohjelma oli esitetty enšimmäistä kertua Šuomelaisugrilaisešša koulušša. Ohjelman järještäjät nähtih kiinnoššušta lapšilla ta ruvettih toteuttumah projektie ielläh jo uuvvella vaihiella. Uuvven projektin enšimmäisenä ošana oli stolapelien monistamini. Jyškyjärven lapšet kisatah Tavu-pelih. Kuva: Olga Melentjeva. Halusima kerätä kisojen koko ohjelma yhteh tukkuh, kompleksih ta šiitä julkaissa še. Yhteheš myö šaima kisojen 50 komplektie: 30 kappalehta livvikši ta 20 vienan murhehella. Pitäy šanuo, jotta näitä stolapelijä luajittih ammatillisešti, vet monella luatijalla on pedagogini kokemuš ta lisäkši on omie lapšie. Yheššä myö ajattelima, mitä lapšilla on mukavampi oppie, kerto KRL:n piälikkö Jelena Migunova. Fed a kortit, Paimen, Šanalipaš, Vesselä kirjaimikko, Runopušši, Kauppa -pelien avulla lapšet tutuššutah karjalan kielen uuših šanoih, opaššutah lukomah niitä ta heti käyttämäh omašša pakinašša. Täššä hyvin autetah pelien kaunehet kuvat, kumpasie piiruššettih Kipinäkuukaušilehen taiteilijat Anastasija Trifanova ta Olga Potahina. Piätarkotukšena oli stolapelien levittämini tašavallan koululoih ta päiväkotiloih, missä opaššetah karjalua. Liiton jäšenet ta aktivistit mielelläh šuoššuttih auttamah presentaatijo- jen pitämisešša. Tašavallan eri paikoissa oli esitetty noin 20 presentaatijuo: Aunukšen, Priäžän, Kalevalan, Karhumäjen piirilöissä, Koštamukšešša ta Petroskoissa. Šen lisäkši myö lähetämmä kisoja loittosih koululoih, konša ilmeštyy šemmoni mahollisuuš. Jo šuurin oša kouluista šuatih omat kisojen komplektit, lisäsi Jelena. KRL:n piälikkö on šitä mieltä, jotta projektin parahana tulokšena on kašvattajien, opaštajien ta lapšien kaikuja. Monet aikuhiset šoitetah ta kiitetäh mukavašta ta höyvyllisešta didaktisešta ainehistošta. Karjalan Rahvahan Liiton uuvven projektin toisena ošana on Kyykkä-pelin elävyttämni, kuni še peli ei ole vielä kokonah unohettu Karjalašša. Viime šykšynä Petroskoissa oli pietty pelin seminaari, kumpasešša Karjalan eri piirien liikunnan opaštajat ta kaikki halukkahat opaššuttih peluamah Kyykkä-pelih. Šamoin lähettimä Kyykkä-pelin vehkehet eri kylih, jotta liikunnan opaštajat voitais järještyä omua uhreilijajoukkuo. Šiitä šuunnittelemma pityä Kyykkä-pelin yhtehiset kilpailut. Nyt ajattelemma, konša še ois parempi järještyä, jotta kaikki joukkot oltais valmehet, šelvitti Jelena Migunova.

3 vienan karjala 3 Ihmisien tervehyön hyväkši Tervehyönhoito: Kalevalan piirin keškušpol ničča täytti 90 vuotta Marija Kirillova Kylän tahi posolkan pol ničan merkkipäivä on šuuri ta merkillini tapahtuma ei yksistäh šen ruatajilla, ka varmašti kaikilla kyläläisillä. Vet konša on vaikie ta paha vointi, myö aina kučumma apuh liäkärijä ta juuri näillä ihmisillä luotamma kaikista arvokkahimman arvon, mi meilä on oman tervehyön. XX vuosišatah šuaten Karjalašša liäkittih vain tietäjät. Konštien rinnall a käytettih erilaisie kanšanliäkintäkeinoja. Tartuntatau tien epidemijat šekä vaikiet ilmašto- ta sosiaaliolot aiheutettih šuurta kuolleisuutta. Vuotena 1913 kolmaš oša šyntynehistä lapšista kuoli enšimmäisellä elinvuuvvella, Uhtuon ujez dista toimi vain kakši felššerie: Uhtuošša ta Vuokkiniemeššä. Vašta šotatoimien lopettamisen ta Karjalan Työkommuunin peruštamisen jälkeh ylen vaikeissa oloissa tervehyönhoito rupesi pikkuhil l ua kehittymäh. Vuotena 1922 peruššettu Uhtuon pol ničča oli en šimmäini koko Karjalan pohjoisošašša. Šairalua varte n oli kunnoššettu tyhjänä ollut talo Lamminpohjan ošašša. Šen taloneläjät aikoinah oli šiirrytty Šuomeh. Enšimmäisenä liäkärinä ta enšimmäisen pol ničan johtajana oli Platonov. Šiinä oli 15 šairaššijua. Paičči Platonovie šairalan työkuntah kuuluttih terapeuti, felššeri ta kakši tervehyönhoitajua. Jälešti ruvettih avuamah felššeripunktija piirin eri kylissä. Vuotena 1928 Uhtuoh rakennettih uuši šairala, myöhempäh šen viereh noššettih kulkutautiošašto. Vuo tena 1938 otettih käyttöh uuši poliklinikka ta šynnytyšlaitoš. Šovaniellisenä kautena šuuren panokšen piirin tervehyönhoijon kehittämiseh oli annettu liäkärit M. Aal- Uhtuon šairalan leikkaušošašto, 1938 vuosi. Kuvat otettu vk.com/club nettišivuilta. Kepan felššeripunktissa, 1950-luku. «Paraštaikua Kalevalan piirissä toimiu 16 liäkärie, kumpasista viisi ollah korkeimman luokan liäkärit, šekä 119 keškitašon liäkintäruatajua. to, L. Lišanski, F. Rauvala, S. Mokrovskaja, šekä tervehyönhoitajat I. Samodajeva, L. Joganson, P. Nikulina. Vuosina muijen uhtuolaisien joukošša monet liäkintäalan ruatajat jouvuttih vainon kohtehiksi. Vuuvven 1941 alušša piirissä toimi 12 liäkärie ta 65 keškitašon liäkintäruatajie. Šovan aikana šuurin oša liäkärilöistä ta henkilökunnašta oli kučuttu armeijah. Onnakko Uhtuon pol ničča ei lopettan toimintuah, še šiirrettih Šomman Šynnytyšlaitokšen apuhoitaja Olga Laukkanen, 1970-luku. kyläh. Pol ničan johtajakši tuli P. Ivanova. Pieneššä puutalošša pären valošša hiän leikkasi huavottunehie šotilahie ta partisaanija, autto šynnytykšissä ta liäkičči paikallisie eläjie. Monie unettomie öitä naini vietti šairahien postelien viereššä hoitamašša niitä. Šovanjälkisinä vuosina piirin elämä alko pikkuhil l ua toipuo ta kehittyö ta šamaten kehitty tervehyönhoito. Piirissä avattih uušie lesopunktija ta niijen yhteyteh rakennettih uušie šairaloja luvun puolivälissä Uhtuon pol niččah oli lisätty šairaššijoja, avattih röntgenkabinetti, kliinini laboratorija, baklaboratorija, gigieni- ta epidemija-ašema. Piirih tuli ruatamah monta erikoisalan spesialistie: hirurgi, šynnytyšliäkäri, terapeutti, lapšien-, hammašta röntgenliäkärit. Vuotena 1982 piirin keškušpol ničča šiirrettih entisen keškikoulun uuvvistuneheh rakennukšeh, mi n ympärillä ajan mittah nousi kokonaini šairala-kompleksi. «Vuotena 1922 peruššettu Uhtuon pol ničča oli enšimmäini koko Karjalan pohjoisošašša. Jälešti ruvettih avuamah felššeripunktija piirin eri kylissä. Vuuvvešta 2000 al k u- a n piirin ter vehyön hoito laitokšien ainehellisteh nini pohja oli šuatu huomattavašti parentu a. Ka levalah rakennetti h uuši lapšienneuvolla, enši-apuašema ta šyn nytyšlaitoš. Viimesen kahen vuuvven aikana federalisen bydžetin rahotukšella pol niččah on šuatu oštua uuvvet liäkintälaittehet, diagnostikka- ta hoitovälinehet, šekä kakši ambulanssiautuo. Paraštaikua Kalevalan piirissä toimiu 16 liäkärie, kumpasista viisi ollah korkeimman luokan liäkärit, šekä 119 keškitašon liäkintäruatajua. Monet niistä jo kymmenie vuosie on ruattu Kalevalan piirin rahvahan hyväkši ta omalla tunnollisella työllä on anšaittu ihmisien kunnivoitukšen ta luottamukšen. Onnakko Kalevalan liäkärien erikoisuutena ei olla yksistäh korkie ammattitaito, vaštuullisuuš ta hyväntahtoisuuš. Kalevalan liäkintäalan ruatajat aktiivisešti ošallissutah piirin yhteiskunnalliseh elämäh. Liäkärikollektiivi aina esiintyy erilaisissa pruasniekoissa ta kilpailuissa. Pol ničan uuši kompleksi»»piirin keškušpol ničan 90- vuotispäivän uattona Kalevalua oli kiertän hyvä uutini. Uuvven hirurgija- ta terapijakompleksin rakentamini oli šuatu lopettua. Tämä on tovella pitälti vuotettu ta šuurešti toivottu tapahtuma. Kompleksin rakennuštyöt alettih vielä vuotena 2008 ta ne moničči pietyttih eri šyistä. Juhlallisih avajaisih ošallissuttih korkiet vierahat, kumpasien joukošša oli KT:n ter vehyönhoijon ta sosiaalikehitykšen ministeri Valentina Ulič ta varaministeri Anatoli Golubčenko. On hyvä mieleštä, jotta Kalevalan liäkärit piäššäh ruatamah šekä šairahat piäššäh parantumah hyvissä, mukavammissa oloissa. Nyt uuši rakennuš on šiirrettävä tervehyön hoito laitokšen omaisuuteh ta vašta tämän prosessin jälkeh ošaštoilla aloitetah läsijien vaštahoton. Himottais vain toivuo, jotta byrokrattisien ta muijen šyijen takie tämä prosessi, ei venyis liijän pitällä, niin kuin rikeneh šattuu olomah meijän muašša.

4 4 vienan karjala «Muissa, jotta leikin jälkeh šiun pitäy myöštyö jälelläh tovelliseh elämäh. Leikkie varoin tilatah kenttä, kumpaista korissetah valitun teeman mukah. Kuvat: Natalja Mitrofanovan arhiivašta. Uuši tovellisuuš Harraššuš: Monet ihmiset ei voija elyä ilmain leikkie Lapšena myö kaikki leikkimä erilaisih kisoih oman mavun mukah. Niillä, ket halutah jatkua lapšuutta, tuntie uutta tovellisuutta ta nähä erikoista muajilmua on olomašša «roolimuajilma». Joka leikki alkau šen ilmapiiristä ta Muasterista, kumpani ajattelou, mitein tämä leikki voipi toteuttua. Muasteri keryäy taitoryhmyä ta rupieu miettimäh tulovan leikin joka pikkuasieta. Šiitä pitäy piättyä, montako henkie ošallistuu kisah. Muasteri miäryäy, konša leikki alkau, kirjuttau anonssin ta ilmottau omašta šuunnitelmašta kaikilla kiinnoštunehilla «rooli-ihmisilla», esimerkiksi, netin kautti. Kaikki tämä tapahtuu, konša leikkipäiväh jiäy vielä puoli vuotta taikka äšen koko vuosi. Kunnolliset peluajat ilmotetah omašta ošallistumisešta juuri tällä vaihella. Šeuruavat kuukauvet muas terit ta niijen apulaiset ečitäh šopivan kentän, paissah peluajien kera, kirjutetah šiäntöjä ta ajatellah dekoraatijoista. Pitäy mainita, jotta kaikki nämä velvollisuuvvet muasterit otetah omih käsih ihan vapuaehtosešti, useičči hyö valmistauvutah leikkih ilmain unta ta lepuo monta päivyä. Paššuavan kentän eččimini on hyvin tärkie asie. Rikeneh kisan kentäkši hyvin šovitah turismikeškukšet, lapšien leirit ta kotedžit kaupunkin ulkopuolella. Konša muasterit järješšetäh leikkie ta ečitäh kenttyä, peluajat niise valmistauvutah leikkih. Enšimmäisellä paikalla on peluajan hahmo. Täššä asiešša šuuri merkityš on ulkonävöllä (esimerkiksi, riški mieš ei voi tovellisešti esiintyö pienen elfin roolissa), šukupuolella (huolimatta šiitä, jotta monet neiččyöt tykätäh esiintyö miešroolissa) ta roolikokemukšella. Valittu hahmo šovitah muasterin kera. Šiitä peluaja rupieu pikkuhil l ua toteuttamah šitä elämäh. Enšin hahmolla kekšitäh ta kirjutetah legenda, elämäkerta. Še voit olla kirjutettu kanonin mukah, esimerkikši još šankari on otettu filmistä tai kirjašta, taikka peluajan mielikuvitukšen mukah, još ihmini iče kekši oman hahmon. Legendan kirjut tamisešša šynnytäh leikin uuvvet juonit, kumpaset on šivottu toisih peluajih. Ei niin ammuin Venäjällä ilmeššyttih erikoiskaupat, mistä voipi oštua roolita istorijallispukuja, aksessuarija, korissukšie. Peluajat hyvin tarkkah ajatellah hahmon ulkonäkyö. Ašen Leikissä jokahisella on oma hahmo. Natalja Mitrofanova taikurin roolissa. öillä hyö ommellah erilaisie mekkoja, liivijä, manttelija, takkija ta sortuukkija. Monilla peluajilla roolivuattiet, erilaiset kummalliset vehkehet, kenkät ta tekotukat vallatah vuateškuapin šuurimman ošan. Šen jälkeh, kun legenda on kirjutettu, muasterien kera kaikki on šovittu, kaikki harjottelut luajittu, miärättynä päivänä ihmisryhmä šuurien reppujen kera tulou valmissettuh leikkikenttäh. Tavallisešti roolimuajilman lajin mukah leikki alkau piätinčän illalla ta loppuu pyhäpiän huomenekšella tahi päivällä. Tultuo paikalla jokahini peluaja šuau «paššin», kumpaseh on kirjutettu tietoja hänen hahmošta ta šen neroista. Šiitä peluajat ruttoh šuoriuvutah roolipukuh, luvetah vielä kerran kaikki šiännöt, kačotah kenttyä. Kaikki onnistuu, još peluaja rupieu ajattelomah ta tuntomah iččie kuin hänen hahmo. Šilloin leikkikentäštä tulou tovellini muajilma, a kaikki korissukšet muututah aikakauven esinehiksi. Roolikokemuš antau mahollisuuvven tovellisešti tun tie iččie hahmon paikalla. Tietyšti, šie et voi muuttuo šankariksi, onnakko voit ymmärtyä šen tekoja. Roolileikissä šie voit olla Jumalana tai petturina, voittua šurman ta olla šotajoukon piälikkönä. Voit tulla kenekši tahot, lentyä tulevaisuuteh tai männyöh aikah. Onnakko muissa, jotta šiitä šiun pitäy myöštyö jälelläh tovelliseh elämäh, kumpani niise on kuin roolileikki. Natalja Mitrofanova

5 vienan karjala 5 Vuuvven kaunehin pruasniekka ÆÆAlku n:šša 37, 2012 Meilä Venyähellä on tapana järještyä pruasniekkaohjelmie koululoissa, päivä kotiloissa ta erilaisis sa jär ještölöissä. Monet kučutah Pakkaisukkuo kotihih. Lapšet vuotetah tätä pru asniekkua ta Pakkaisukkuo. Miula tuli mukava, ainako Pakkaisukon roolissa on mieš, vain naini niise voit šuoriutuo partaukon pukuh? Kyšyin šiitä karjalaisilta naisilta. Natalja Antonova: Omašša pereheššä, Vieljärven kyläššä, omien heimolaisien kera konša vellilöin ta čikkojen lapšet oltih vielä pienempät, hyö vuotettih Pakkaisukkuo. Muis san, jotta joka vuosi šielä Vieljärveššä omie heimolaisie ta nuapurija myöten kävelin Pakkaisukkona. No konšanih karjalakši, konšanih venäjäkši. Kun iče opaššuin koulušša, niin meilä joka vuosi oli uuvvenvuuvven pruasniekka. Pakkaisukko oli vuotettava gost a. Mie en tahton miteinkänä smettie, jotta še on joku kylälaini. Mie loppuh šuaten olen uškon, jotta še on oikie Pakkaisukko ta še tuli mečäštä päin. Hoti tietyšti, konša kašvoin, rupesin tietämäh, jotta še on ihan tavallini mieš. Yliopistošša mie opaššuin šamašša ryhmäššä Olga Karlovan kera. Tuošša spektaklissa, mistä Olga kerto, miula oli Uuvven vuuvven rooli. Še oli 15 vuotta takaperin, myö olima kolmannen vuosikurššin opaštujat. Myö olima nuoret ta vesselät, tai meijän Uuši vuosi oli nuorena poikana. Konša eklein mie varuššuin tähä pakinah, niin juoksin Oma mua -lehen toimitukšeh ta kaivelin šielä heijän ar- Kuvat: Mikko Ollikainen hiivua. 15 vuotta takaperin mie ruavoin Oma mua -leheššä ta hyvin muissan, jotta tämä spektakli oli painettu Oman muan šivuilla. Hyväkši mielekši še numero, missä oli painettu tämä meijän spektakli, löyty. Eklein illalla mielelläh luvin, kuin 15 vuotta šitten myö yrittimä šepittyä ta luatie mitä tahto karjalakši. Oikein hyvällä mielellä muistelin näitä vuosie. Mie toivotan kaikilla karjalaisilla hyvyä lykkyö, onnie ta lujua tervehyttä! Valentina Karakina: Mie kun olin pienenä, niin elin Vuokkiniemen kyläššä. Ennein vanhah eihän ne vanha rahvaš karjalaisissa kylissä erikoisešti Kuvat: mikko ollikainen šitä Uutta vuotta pruasnuitu. Oli Roštuo ta muita šemmosie vanhanaikusie juhlie. Muississa on še, jotta meilä tuotih mečäštä kuuši. Myö šitä iče koristelima. Ei ni ollun erikoisie kaupankukkasie šilloin vielä, myö luatima niitä paperista, liimasima kaikenmoisie čeppijä. Mie muissan, jotta ei ollun vielä väripaperie, eikä liimua ollun. Myö keittimä potakkua ta šiitä kuumalla potakalla voitima. Kyllähän ne pisy! Šiitä myö šen čepin kiärimä ympäri kuušen ta šeinie koristelima, luatima paperista kaikenmoisie kukkasie ta karamellie panima riippumah niih okših. Mie olen ammatiltani opaštaja ta alotin koulutyötä Vuonnisen koulušša. Mie tulin Vuonnisen kouluh 1968 vuotena, ruavoin šielä visi vuotta. Vuonnisen kylä oli niih aikoih melko šuuri. Še oli kolmešta ošašta järješšetty: vanha kylä, mi oli ennein jo šatoja vuosie ollun, šiitä kun alettih järještyö meččähakkuutöitä, niin šemmoni lesopunkti ta šiitä oli vielä šuuri šotilašošašto. Joka kylän ošašša oli kauppa, oma ruokala, oma päiväkoti, a koulu oli kaikilla yhtehini. Šentäh lašta oli šiinä koulušša Mie kun olin šielä nuorena opaštajana, ni miun piti šiitä yrittyä ruatua kaikki, mitä enämpyä kehottua ruatua opettajat. Šillä aikua pienissä kylissä ei ollun televisorija. Mitä iče kekšimä, še oliki hyvä. Piti lapšien kera hoš mitä šemmoista kuutessiutuo, jotta ois mukavua. Miula jäi mieleh Uuši vuosi, kun še on šemmoni erikoini juhla, šiih aina valmistauvutah. Pienet lapše t, kumpaset ollah vielä alkeiskoulušša, aina ušotah ka i kenmoiseh kummah, kai ken moiseh starinah. Hyö oi kein vuotetah Uutta vuotta. Mie kun enši vuotta ruavoin, Uuši vuosi kun alko lähetä, niin šiitä tuli pakina, jotta mistäpä še Pakkaisukko ottua. No eihän še kenkänä kylämieš lähe šinne. Opettajat oltih naiset ta van hemmat. Miula šanottih, jotta nyt ei muuta ulošpiäšyö kun šiun pitäis ruveta Pakkaisukokši. Še oli mukava homma. Mie konsana en ollun Pakkaisukkona šitä ennein. Ohjelma oli valmissettu ta še oli venäjänkielistä. Eihän šiitä karjalan kieleštä i pakinua ollun kouluissa. Mie opaššin kaikenmoisie runoja ta lapšet niise valmistauvuttih. Lapšet vuotettih Pakkaisukkuo. Koko kyläššä oli vain yksi puku ta mie otin šen enšimmäisenä, kun ruavahien pruasniekka oli myöhemmin, a koulušša šitä pietäh ennein talvilomua. Še oli tavallini puku: halatti, lakki, parta oli luajittu pumpulista ta marlista. Enši vuotena lapšet ei ni tunnettu, jotta mie olen Pakkaisukon roolissa. A šiitä kun mie olin Pakkaisukkona viisi vuotta peräkkäh, ni šiitä toisena vuotena jo etukäteh tiijettih, jotta mie tuaš tulen ta eikä muuta enämpyä ečitty ketänä. Mie šain šiitä šemmosie juhlakorttija, kun lapšet kirjutettih: Pakkaisukolla Valentina Ivanovnalla. Še oli niin mukava! Koulu kun oli pikkaraini, ei ollun šemmosie huonehie, missä mie voisin šuoriutuo peitočči, jotta lapšet ei nähty. Mie elin lähellä koulušta ta yhen kerran läksin niissä pruasniekkapukuloissa koista, niin koko kylän koirat juoštih miun jälkeh! Vot šemmosie mukavie muisselmie miula jäi! Hyvyä elošta, parempua elošta, jotta rahvaš oltah tervehinä, jotta elettäis perehet šovušša, jotta hoijettais ta kašvatettais hyvin ome lapšieh ta muissettais, jotta hyö eletäh Karjalan mualla, jotta hyö ollah karjalaiset, ei varattais eikä čuipotettais šiitä, jotta hyö ollah karjalaiset! Natto Varpuni

6 6 vienan karjala Vapua-aika» Rahvahan viisahuš Toičči pitäy kiertyä koko muajilma, jotta malttua: uarreh on kaivettu šiun talon luona. Paulo Coelho»»Anonssi Karjalan taitehmusejo. Miun Karjala šuaten VIII Karjalan lapšien taitehnäyttelyššä toiniarki pyhäpäivä nuorien taiteilijien piiruššukšie (akvarelli, guašši, koštiekynät tni), šekä käsitöitä. ÆÆAdressi: Karl Marxin katu, 8 ÆÆTelefoni: Kuklatalo-näyttelyšali. Tekstiilifantasijat šuaten Anna Selifanovan kuklojen ta Natalja enšiarki šuovatta Frolovan kirjonta- ta huopatöijen näyttely. ÆÆAdressi: La Rochellen katu, 13 ÆÆTelefoni: Ajatukšien kokoelma Mieliruato: Sohjanankošešša toimiu mukava klubi Konša Sohjanankošen kyläkirjaštoh tuli Kollektsija idei (Ajatukšien kokoelma) -kuukaušilehen enšimmäini numero kirjaštonhoitajalla Niina Grigorjevalla šynty ajatuš peruštua klubi interessien mukah. Še tapahtu kevyällä 2009.»»Kirjasie toimitukšeh Lämpimät terveiset Vienan Karjala -lehen toimituškunnalla. Olen jo monta vuotta tilannun ta luken tätä lehtie. Lehti milma ylen miellyttäy, šiinä on äijän mukavua ainehistuo meijän omalla karjalan kielellä. Aina vuottamalla vuotan poštie, konša tuuvvah lehti. Monet lehen artikkelit pannah milma muistelomah omie lapšuušaikoja. Kun olin pienenä, ämmöni laulo miula lauluja. Hänellä oli yksi lempilaulu, še oli ylen kaunis. Mie muissan vain yhen kappalehen šiitä. Voit olla, jotta kennih lukijista tietäy koko laulun. Ois mukava, kun leheššä avattais šemmoni rubrikki, missä voisima muissella niitä vanhanaikusie kaunehie lauluja. Tatjana Semečkina Kiitämmä meijän lukijua hyväštä ajatukšešta ta täššä numerošša myö alotamma uuvven rubrikin nimeltäh Muistelemma muinosie, kumpasella rupiemma painamah vanhanaikusien laulujen tekstikappalehie. Vet tovemmaštah kaikilla meilä lapšuušajoista muissutah ne ämmöjen ta muamojen laulamat laulut. Niijen rivit on painuttu šyvällä mieleh ta aina välillä muistelemma ta laulelemma niitä, onnakko tuškin moni meistä tietäy näitä lauluja alušta loppuh šuate. Toivomma, jotta meijän lukijien kešen löytyy šemmosie, ket vielä muissetah näitä vanhoja kanšanlauluja. Täššä numerošša painamma Tatjana Semečkinan lähettämän kappalehen vanhašta laulušta: Laiva se läksi rannasta Kauvaksi etelään, Ja Hilma rannan kivellä Jäi yksin itkemään Još teilä on tämä laulu tuttu ta työ tiijättä šen šanat, kirjuttakkua meilä ta myö painamma šen lehen šivuilla. Niinan ajatukšeh miellyttih Sohjanankošen kulttuuritalon ruatajat. Niin pieneššä pos olkašša ilmešty Ajatukšien kokoelma -klubi, kumpasen tarkotukšena oli yhistyä luomisihmisie ta aktivisoija kirjašton toimintua. Deviisiksi naiset valittih: Opaššu iče ta opašša toisie. Klubin kannattajina ollah 5 16-vuotiset lapšet ta aikuhiset. Vaikka varšinaisie jäšenie klubissa on vähempi 20, ka šen issuntoloih toičči tulou kahta kertua enemmän ihmistä. Još valittu teema oikein kiinnoštau, niin jäšenet tullah perehineh. Ajatukšien kokoelm a -klubin enšimmäiseššä issunnošša piettih šamannimisen kuukaušilehen presentaatijo, kumpan i he - ti miellytti kaikki keräytynehie. Tänäpiänäki kuukaušilehti aina löytäy omie lukijie. Šitä mielelläh luvetah kuin aikuhiset, niin ni lapšet. Klubin joka issunto alkau lehen uuvven numeron šeloššukšešta. A šiitä alkau muasteri-oppi. Vuosien mittah klubin järještäjät opaššettih omakyläläisie laittua mukavie ta makeita voileipijä, ruatua luonnon materiaalien kera, luatie esinehie šuolataikinašta. Šuurella Raisa Kundoz orovan luatima Paraskeva Piätinččä. Kuva: Galina Luzganova. kiinnoššukšella klubin ošallistujat luajittih uuvvenvuuvven jiälyhtyjä. Šamoin šuurta huomijota šuahah karjalaisien kanšalliset perintehet. Kirjaštonhoitaja Niina Grigorjeva aina on issuntojen järještäjänä ta innoštajana, a muasteri-oppija pietäh ne, ket paremmin tiijetäh valittuo teemua ta šuatetah šitä toteuttua. Niin, Raisa Kundoz orova ta Zinaida Ust ugova tuotih Koštamukšešta karjalaisen taikavyön ta opaššettih omakyläläisie luatimah šitä. A männyön vuuvven klubin viimeni issunto oli omissettu Paraskeva Piätinčällä, kumpaista rahvaš tykkäsi ta kunnivoitti. Ihmiset ušottih, jotta Paraskeva šäilyttäy perehonnie. Venäjän pohjoisalovehilla Paraskeva Piätinčän päivänä luajittih šuuri kukla. Naiset ta neiččyöt šuoritettih kuklan kanšallispukuh, a šen käsih riputettih vöitä, lenttoja, prošvua ne oltih lahjoina avušta työššä. Naiset ušottih, jotta mitä enemmän käsitöitä rippuu kuklan käsissä, šitä šatoisammakši ta pohatammakši tulou enši vuosi. Täštä kaikešta kerto keräytynehillä Natalja Borodkina. Ei ole kummallista, jotta tämä teema hyvin kiinnošti kaikkie. Vet jokahini tahtou, jotta tulija vuosi ois pohatta. Lapšet oikein staraitih, konša luajittih omua Paraskevua, vet hyö šuorittih lahjottua kuklat muamoillah. Ajatukšien kokoelma -klu bin ruato vuotena 2012 onnellisešti loppu, kaikki šuunnitelmat oli täytetty. Klubin järještäjät jo mietitäh, mitä mukavua hyö taritah omakyläläisillä uutena vuotena. Galina Luzganova Netälin päivä Petroskoi Kemi Kalevala Koštamuš Louhi Mujejärvi yö päivä yö päivä yö päivä yö päivä yö päivä yö päivä»»anekdotti se 16 / ne 17 / pi 18 / su 19 / py 20 / en 21 / to 22 / Šokolati luajitah kaakaopapuloista. Paput ollah kašvikšet. Šokeri luajitah šokerisv oklašta. Sv okla on kašvis. Piätöš: šokolati niise on kašvis, a kašvikset ollah hyövylliset ta tervehelliset! yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella Karjalan rahvahan lehti on peruššettu 28. talvikuuta Lehen on rekisteröinyn Venäjän Federatijon Kirjapainoalan komitietta, rekisterinumero «3»-0186 PeruŠtajat : Karjalan tašavallan lakijenhyväkšymiskokouš, Karjalan tašavallan hallituš, Karjalan Rahvahan Liitto, Valtijollini unitaarini laitoš Periodika -kuštantamo Piätoimittaja Olga MELENTJEVA toimitukšen ošoiteh : Titovinkatu 3, Petroskoi, Karjalan tašavalta Tel: (8 142) ; faksi: (8 142) Julkaisija: Valtijollini unitaarini laitoš «Periodika»-kuštantamo Painettu Verso-kirjapainošša: , Petroskoi, Varkaukšen rantakatu, 1a Painettavakši on allakirjutettu klo * * * ÆÆIndeksi ÆÆPainoš 700 ÆÆTilauš 011 ÆÆHinta rpl

7 vienan karjala 7 Tortilla-ämmön viisahukšie Terveh, lapšet! Nyt on talven toini kuukauši. Šen karjalankielistä nimie šelittäy rahvahan šananpolvi: Pakkaiskuutuatolla pakkaset, tuiskukuulla tuiskut. Šuomešša kuukauven tammikuu-nimellä enšin oli talven keškikuukauši -tarkotuš, šentäh kun ennein tammišana merkičči šyväin, akseli. Venyähen janvar - nimi tuli latinalaisešta jānuārius mēnsis ( janusin kuukauši ). Čekin kieleššä pakkaiskuu on leden ( jiähini ), liettuan sausis ( kuiva ), valkovenäläisillä kuukauši on студзень ( kylmä ), a saamelaisilla ođđajagimánnu ( uuvvenvuuvven kuukauši ), turkin kieleššä kuukauvella on Ocak-nimi ( kiukua ).»»Lapšen šuušta Muamo lahjotti pienellä Polinalla pehmien koirakukkasen ta kyšy: Min nimen annat koiralla? Feliks! Mukava koirannimi! Ei, Feliks on šukunimi. Nimi on N ura! A tuatonnimen mie kekšin huomena. * * * Mamma, anna lettu! Vuota, kohta tulou päivällini. Ka anna miun Našto-kuklalla. Muamo anto letun ta tyttö heti šöi šen. Mitä šie ruat? Mie vain maistelin, eikö lettu ole liijan kuuma, jotta Anni ei polttais šuuta! * * * Pieni Ontto šanou: Konša mie kašvan šuurekši, niin kekšin šemmosen konehen, kumpani iče pešöy, šiivuou ta keittäy Ajattelou kotvasen: Još en kekši šemmoista konehta, niin akotun! Kuitin kummat uuvvenvuuvven yönä»»oletko kuullun? Tyyne Rugojeva Avoi-voi, kun kumman kuulin uuvvenvuuvven yön ä. Ka mimmosen kumman? Akka ajo heposella jiäpalan piällä. Eihän še mikänä kumma ollun. Še oli kumma, kun heponi upposi avantoh ta reki kuatu piällä. Oliko reješšä tavarua? Šiinä oli šäkki šuolua, toini šäkki jauhuo täyši rasie voita, kolmaš šakki kostinččua koissa olijoilla. Mimmoset ne kostinčat oltih? Oli kakši šieklua makijaista, kolme vyyhtie krinkelie, puoli šäkkie priänikkyä. Mitäpä siitä akka? Akka rupesi itkömäh, itkömäh ta karjumah ta läksi apuo eččimäh. Šaiko akka apuo? Tarvittavašti akka apuo šai. Mitein šuatih heponi avannošta? Hukka tarttu häntäh, kontie veti koipiloista, porot piätä noššettih. Makšoko akka auttajilla? Hukka šai šuolašäkin, kontie voita rasien täyven, priänikkäiset poroloilla. Piäsikö akka kotih? Akka ajua köryytteli Kuittijärvie kotihis. Mitä hiän ruato koissa? Koissa keitti šakien hutun, pani voita šilmäkši. Juottiko čäijyllä koissa olijie? Akka keitti samovuaran, kuato kupit čäijyö. Väkövä čäijy, karamellit, vielä makiet krinkelit kaikilla luati hyvyä. Šäilykö akalla hevoisrukka? Heponi šai kakrua täyven šankon, toisen šankon vettä, lämpimän poppanan šelkähäš, jotta ei tulis pahua. Šiih še loppu Kuitin kummat uuvvenvuuvven yönä. Kontien talviuni Kontie kuuluu šemmoseh eläinryhmäh, kumpani talvella makuau. Šen šyynä on še, jotta kontie ei luaji varaštoja talvekši. Tavallisešti peto šyöy kašvisruokua, ka talven tultuo še loppuu. Vuuvven lämpimänä kautena kontie šiäštäy omašša vartalošša pakšun rašvakerrokšen. Konša eläin jo ei voi löytyä ičellä riittäväšti ruokua, še ryömiy pešäh ta uinuou kevyäh šuaten. Šiih aikah kontie mitänä ei šyö ta eläy šäilytetyn rašvan puolešta. Talviuni ei ole tovellini uni. Šillä aikua eläimen kuumeh laškou, henki hillenöy, a šyväin melkein ei tykytä. Kevyän tultuo šiä muuttuu ta ilma lämpenöy. Šiitä kontie noušou talviunešta, tulou pešäštä ta voipi löytyä ičellä tavallista ruokua.»»luomiskerho Mavot piärynäššä Tämä aplikaatijo on oikein helppo luatie. Šitä voipi käyttyä onnittelukorttijen val mistamisešša. Šiula tarviččou: väripahvi; kakšipuolini väripaperi; liima; šakšet; guašši; värikynät. Šivun ainehiston valmisti: Maikki Spitsina Piärynän voit leikata väripaperista ta liimata väripahvih, taikka piiruštua ta värittyä guaššilla. Piärynäh liimua vihrie lehti ta valkiet piirit (reijät mavoista). Mavon vartalo luaj i kahešta kaitasešta paperijuovašta: pane eriväriset juovat kohtišuorah (kuin L-kirjain) ta taita ne haitarilla (vašemmalta oikiella ta päinvaštoin). Liimua mavon vartaloh nuama šilmien kera ta liimua koko mato piärynäh.

8 8 vienan karjala Roštuošta Vieristäh Talvipruasniekkoja. Kirikönkalenterin talvipruasniekoista tärkiemmät ollah Roštuo (7. pakkaiskuuta) ta Vieristä (19. pakkaiskuuta). Hristossan Roštuo on kaikkijen pruasniekkojen muamo, šentäh kun šiitä šai alun ta peruššan Vieristä, Äijäpäivä ta Stroičča. Roštuon ta Vierissän välini aika šai nimekšeh Vierissän keški. Vierissän keseššä yhissyttih kiriköllisien ta rahvahan muinoset talvipruasniekkojen tavat. Kuva: Lidija Tarasova Vuuvven 2013 kiriköllisie pruasniekkoja Šiirtyväiset pruasniekat Virpopyhä, Hospotin tulo Jerusalimih Äijäpäivä Ruatinčča, Vainuajien muistelupäivä Vosnesenje, Hospotin ylöšnoušu Stroičča, Pyhän Kolminaisuon päivä Duuhunpäivä, Pyhän Henken päivä. Pisyväiset pruasniekat Roštuo, Iisussan Hristossan šynty mini Vasselei Vieristä, Hospotin kaštamini Sreetenie Pyhänlašku (netäli) Plahvešenja, Hyvä viesti Jumalan muamon tulošta Jyrinpäivä Oikieuškoni naisien päivä Miikkulanpäivä Makovei Iivananpäivä Petrunpäivä, Apostolien Petrin ta Puavilan päivä Kiirikki Il l anpäivä I Spuassu, Marja-Makovei II Spuassu, Iisussan pyhänmoisekši muut tumini Pohročča Uspenja, Jumalan muamon kuolinpäivä III Spuassu jälki-pohročča, Jumalan muamon šyntymini Sviisenie, Hospotin rissin ylähäkši noštamini Pokrova, Jumalan muamon pelaštava peitto Kekri Vvedenije, Jumalan muamon kirikköh tuomini Miikkulanpäivä. Kirikön pyhät Šuuri pyhä Petrunpyhä Uspenjan pyhä Roštuon pyhä Uuvven vuuvven jälkeh tulou Vieristä. Kahta pruasniekkua piettih Vieristyä. Enšimmäisenä Vieristänä vielä annettih käyvä kummina, a toisena ei enämpyä. Še aika jo loppu. Še oli Vierissän keški kokonah Roštuošta Vieristäh niin kun pruasniekkua. Ei ni ruattu mitänä likasie töitä ei villatöitä, ei villoja kartattu, eikä kesrätty. Liinua voi kesrätä, a villa oli likani, šitä ei. Enimmäkšeh ommeltih šielä Vierissän kešellä. Še oli koko kakši netälie mitänä pahua työtä ei ruattu. Eikäi meččyä liikutettu, eikä i mitänä. Kummat šuoriuhuttih jottei tunnettais: naiset miehien vuatteih vielä paremmin, a miehet naisien vuatteih. Tuolta kun läksimä myö Kyyröläštä toko. Šieläki oli nuorisuo, milma vanhempua, tai milma otettih matkah. Koko Lammaisjärven puolen kiertimä kokonah tai kylän čärkänreunan puolen. Oli pariskunta šuoritettu, šiitä oli šiinä muita pläššijie, oli meitä 6 7 henkie ainai. Emmä paissun, kun ei liene tunnettu. A šiitä kun lienöy tunnettu, nin šiitä näyttäyhyttih. A eikö häntä liene lähtiessä näyttäyhytty, hoš ei liene i tunnettu. Pläššimä, tanššima ta ken mitäi. A vielä oli pankavakka kainalošša, šiih talošta annettih, kellä liene ollun mitä sriäpnyä, kellä mitä, šiih pantih. A tuola kun Venyähellä olima, ka šielä niise vanhat rahvaš vielä yritettih pityä. Ni yksi vanha akka käveli pankavakka kiäššä ta vielä oli vašta niin kun kylpi, käveli taloja myöte. Šitä nakrettih i venäläiset. En muissa ken oli, oikein smuttiutu. Laulettih iltua istuos s a, ei šielä kävelleššä. Iltua istuos s a laulettih kaikenmoisie piirilauluja. Toiset toisiltah opaššuttih laulamah niitä lauluja. Vierissän jälkeh tuli tavallini työaika talviarki. Roštuon pyhä kun loppuu, ni šiitä on še talviarki pitkä. Šiitähän on Petrun pyhä vašta. Santra Remšujevan muisselmie kirjutti Raisa Remšujeva

Perintehellini talouš. 3 Kyykkäkilpailut. 4 Karjalan kielen kakši murrehta yhteh. 6 Tervehen elämän tavat. 7 Opaššu švuuvvet.

Perintehellini talouš. 3 Kyykkäkilpailut. 4 Karjalan kielen kakši murrehta yhteh. 6 Tervehen elämän tavat. 7 Opaššu švuuvvet. yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 20 (372) 23. ŠAJEKUUTA, 2013 3 Kyykkäkilpailut 4 Karjalan kielen kakši murrehta yhteh 6 Tervehen elämän tavat 7 Opaššu

Lisätiedot

Urheilu: Kanšainväliset koiravaljakkokilpailut startattih viime pyhinä Kalevalašša. 2 Kanteletar kulttuuripäivien. huippuna. 3 Kalevalan päivät.

Urheilu: Kanšainväliset koiravaljakkokilpailut startattih viime pyhinä Kalevalašša. 2 Kanteletar kulttuuripäivien. huippuna. 3 Kalevalan päivät. yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 5 (357) 13. KEVÄTKUUTA, 2013 2 Kanteletar kulttuuripäivien huippuna 3 Kalevalan päivät. 4 Emmä hävie, kun ollemma

Lisätiedot

KARJALAN KIELI ŠUOMEŠŠA

KARJALAN KIELI ŠUOMEŠŠA Studies in European Language Diversity 27.4 KARJALAN KIELI ŠUOMEŠŠA ELDIA-projektin tulokšie Anneli SARHIMAA Lyhennykšen šuomenkieliseštä raportista vienakši kiänti Valentina KARAKINA Mainz Wien Helsinki

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan. Riikka Mononen

TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan. Riikka Mononen ---------------------------------------- TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan Riikka Mononen ---------------------------------------- Tehtäväkori 2016 TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan -materiaali on kokoelma

Lisätiedot

Petroskoin suomalais-ugrilainen koulu

Petroskoin suomalais-ugrilainen koulu Petroskoin suomalais-ugrilainen koulu Koulun historiasta Avattu 1.syyskuuta 1994 106 oppilasta lähti uuteen kouluun Lukuvuosi 2013-2014 920 oppilasta 889 opiskelee suomen kieltä, 34 vepsän kieltä, 130

Lisätiedot

Millainen olo sinulle tulee saunassa?

Millainen olo sinulle tulee saunassa? Millainen olo sinulle tulee saunassa? hyvä rauhallinen rento nälkäinen lämmin virkeä huono kiireinen kireä janoinen viluinen väsynyt CC Kirsi Alastalo 2016 Sauna-tekstiin liittyviä kysymyksiä Jos keskustelua

Lisätiedot

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi MILLAINEN? vertailu -mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi kevyt - kevyen - kevyempi siisti - siistin - siistimpi iloinen - iloisen hidas hitaan - iloisempi - hitaampi -mpi (komparatiivi) KAKSITAVUISET,

Lisätiedot

Varissuon koulun joulujuhla Tervetuloa!

Varissuon koulun joulujuhla Tervetuloa! Varissuon koulun joulujuhla 2015 Tervetuloa! Pieni liekki tänään syttyy talven synkkään pimeyteen. Pieni liekki valon antaa, toivon tuikkeen sydämeen. Pieni liekki pimeydessä nyt voi olla jokainen. Pieni

Lisätiedot

Reetta Minkkinen

Reetta Minkkinen 28.4.2016 Reetta Minkkinen Perhe Koska kertaus on opintojen äiti (minun) kirjani. (sinun) kirjasi. hänen kirjansa. (meidän) kirjamme. (teidän) kirjanne. heidän kirjansa. Muistatko: 5 perheenjäsentä 5 eläintä

Lisätiedot

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista Elina Nurmikari kehittämispäällikkö Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö 26.10.2016 Tämän päivän köyhä opiskelija on tulevaisuuden

Lisätiedot

Valmistelut: Aseta kartiot numerojärjestykseen pienimmästä suurimpaan (alkeisopiskelu) tai sekalaiseen järjestykseen (pidemmälle edenneet oppilaat).

Valmistelut: Aseta kartiot numerojärjestykseen pienimmästä suurimpaan (alkeisopiskelu) tai sekalaiseen järjestykseen (pidemmälle edenneet oppilaat). Laske kymmeneen Tavoite: Oppilaat osaavat laskea yhdestä kymmeneen ja kymmenestä yhteen. Osallistujamäärä: Vähintään 10 oppilasta kartioita, joissa on numerot yhdestä kymmeneen. (Käytä 0-numeroidun kartion

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Sarjakuva- www.ransu.info

Sarjakuva- www.ransu.info Sarjakuva- ja puuhakirja Ransun Lue ja pelaa! Heippatirallaa! Tässä kirjassa on Ransun pelastuskoulu -sarjakuvia, joista lukemalla oppii tärkeitä turvallisuuteen liittyviä asioita. Ja sitten on vähän väliä

Lisätiedot

Kenguru 2013 Student sivu 1 / 7 (lukion 2. ja 3. vuosi)

Kenguru 2013 Student sivu 1 / 7 (lukion 2. ja 3. vuosi) Kenguru 2013 Student sivu 1 / 7 NIMI RYHMÄ Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta

Lisätiedot

4.1 Kaikki otti mut tosi hyvin ja ilosella naamalla vastaan, enkä tuntenu oloani mitenkään ulkopuoliseksi, kiitos hyvän yhteishengen työpaikalla.

4.1 Kaikki otti mut tosi hyvin ja ilosella naamalla vastaan, enkä tuntenu oloani mitenkään ulkopuoliseksi, kiitos hyvän yhteishengen työpaikalla. Ranska Chamonix Niin tällänen blogikin pitäis kirjottaa. Meinasin että kirjotan ihan mitä olen Ranskassa tehny ja lisäilen sinne tänne kuvia, en oo mitenkään blogin kirjottaja tyyppiä. 3.1 Lähin Kittilästä

Lisätiedot

Kuusi päivää Vienan runokylissä

Kuusi päivää Vienan runokylissä Matkatoimisto Kotiranta Gorniakovkatu 2A, Kostamus E-mail: kotiranta-tour@mail.ru http://kotiranta-tour.ru/ru/suomeksi/5951/ Kuusi päivää Vienan runokylissä 6.-11.7.2016 Kostamus Jyskyjärvi Haikola Kalevala

Lisätiedot

Kirsi Alastalo Alfred Kordelinin yleinen edistys- ja sivistysrahasto

Kirsi Alastalo Alfred Kordelinin yleinen edistys- ja sivistysrahasto KAHVIBINGO Tässä tiedostossa ovat: ohjeet arvottavat kahvisanat pelimerkit kuvan peittämistä varten 6 erilaista bingoalustaa bingopalkintosanontoja. Lisää bingoalustoja on toisessa tiedostossa. Jokaisessa

Lisätiedot

Jesaja näkee tulevaisuuteen

Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Mary-Anne S. Suomi Kertomus 27/60 www.m1914.org Bible for Children,

Lisätiedot

Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille

Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille 1. Sukupuoli Vastaajien määrä: 113 2. Syntymävuosi Vastaajien määrä: 113 Vastaukset s.1999-2003 3. Oletko ollut mukana nuorisopalveluiden toiminnassa?

Lisätiedot

jääskeläisten Joululounas Karjala-talolla

jääskeläisten Joululounas Karjala-talolla Joululounas jääskeläisten s s y e y minaari S 21.11. Karjala-talolla Viime vuotiseen tapaan syyskokouksen yhteyteen on koottu syysseminaari, jossa karjalaisuuteen perehtyneet puhujat valottavat Karjalan

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU a) TEKSTIVIESTIN KIRJOITTAMINEN Hei Minna! (Hei!) (Kiitos viestistä(si).) Asia lyhyesti Terveisin Minna / T. Minna / Terveisin Minna Aho (MUISTA LÄHETTÄJÄ!!!) Kirjoita tähän

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 22/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena

TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena Turun alueen koordinaattori Karoliina Kallio KM ja Salon ja Paimion koordinaattori Sirpa Stenström sosiaaliohjaaja Miten nuori ohjautuu toimintaan? Kunnan ammattilainen

Lisätiedot

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä.

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä. Sakke aloittaa peruskoulun, Eetu ja Karim menee yhdeksännelle luokalle ja Julija, Emma ja Jenna aloittavat kahdeksannen luokan ja ovat siitä innoissaan. Emma ja Julija ovat ottaneet Jennan mukaan ja Jennakin

Lisätiedot

Selvityksen perusteella esitetään seuraavaa:

Selvityksen perusteella esitetään seuraavaa: Varhaiskasvatus- ja 25 17.03.2016 koulutuslautakunta Henkilöstö- ja työllisyysjaosto 29 19.04.2016 Virkojen perustaminen ja tuntiopettajien siirtäminen virkoihin 89/01.01.00/2013 VARKOLK 17.03.2016 25

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36)

VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36) VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36) Valitusaika Ympäristöteknisen lautakunnan lupajaoston päätökseen saa hakea muu tos ta va littamalla Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen kirjallisella va li tuk sel la.

Lisätiedot

Tervetuloa. koululaisen vanhemmaksi

Tervetuloa. koululaisen vanhemmaksi Tervetuloa koululaisen vanhemmaksi Lukuvuosi 2016-2017 Syyslukukausi ti 16.8. ke 21.12.2016, lisäksi 5.12. on vapaapäivä Syysloma to 13.10. su 16.10. Kevätlukukausi ke 4.1. la 3.6.2017 Talviloma ma 20.

Lisätiedot

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

ARVAA MIKÄ AMMATTI -sanaselityspeli. AMMATTIPELI kysymysnopalla. puutarhuri. poliisi

ARVAA MIKÄ AMMATTI -sanaselityspeli. AMMATTIPELI kysymysnopalla. puutarhuri. poliisi ARVAA MIKÄ AMMATTI -sanaselityspeli Arvaa mikä ammatti -pelin korteissa on 60 suomalaisille tuttua ammattia. Tulosta sopiva määrä kortteja. Kortteja on runsaasti, ja alussa on helpompia sanoja. Lopussa

Lisätiedot

arjen aakkoset a c luku- ja kirjoitustaidon opiskeluun Petra a u t i o e va Lönnbäck Arjen aakkoset turun kristillinen opisto 2012

arjen aakkoset a c luku- ja kirjoitustaidon opiskeluun Petra a u t i o e va Lönnbäck Arjen aakkoset turun kristillinen opisto 2012 arjen aakkoset b a c luku- ja kirjoitustaidon opiskeluun Petra a u t i o e va Lönnbäck turun kristillinen opisto 2012 1 { Tekijät: Julkaisija: isbn 978-952-5803-23-5 Paino: 2 SISÄLTÖ Opettajalle...7 Aakkoset

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Daniel vankeudessa

Nettiraamattu lapsille. Daniel vankeudessa Nettiraamattu lapsille Daniel vankeudessa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible for Children,

Lisätiedot

Taloyhtiön asukkaiden kuulumisia. Kaaduin takahuoneessa ja kaikki muut työntekijät nauroivat KATSO YLLÄTYSTULOS!

Taloyhtiön asukkaiden kuulumisia. Kaaduin takahuoneessa ja kaikki muut työntekijät nauroivat KATSO YLLÄTYSTULOS! TOIMITTAJAT PISTIVÄT KESÄN JÄÄTELÖT JÄRJESTYKSEEN SIVU 3 KATSO YLLÄTYSTULOS! Kaaduin takahuoneessa ja kaikki muut työntekijät nauroivat -Rasmus SIVU 2 Taloyhtiön asukkaiden kuulumisia. SIVU 6 KUINKA KAUPPA

Lisätiedot

Toivoa maailmalle! Paikallinen seurakunta on maailman toivo

Toivoa maailmalle! Paikallinen seurakunta on maailman toivo Toivoa maailmalle! Paikallinen seurakunta on maailman toivo (Matt 16:18) Ja mina sanon sinulle: Sina olet Pietari, ja ta lle kalliolle mina rakennan seurakuntani, eiva tka tuonelan portit sita voita. (Matt

Lisätiedot

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä 6.10. 14.11.2014 Sisustusrakennusalan opiskelijat Anne Kinnunen ja Johanna Laukkanen Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto Ajatuksena oli lähteä työharjoittelujakson

Lisätiedot

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-kreikka

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-kreikka Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Συγχαρητήρια. Σας ευχόμαστε όλη την ευτυχία του κόσμου. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille

Lisätiedot

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan. KYLLÄ, JA Onnistut yrittämässäsi ja saavutat enemmän kuin odotit, enemmän kuin kukaan osasi odottaa. KYLLÄ, MUTTA Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen asia menee vikaan. EI, MUTTA Et

Lisätiedot

22 vastausta. Tiivistelmä. Olen. Vuosiluokkani on. Alakouluni oli. Muokkaa tätä lomaketta. Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot

22 vastausta. Tiivistelmä. Olen. Vuosiluokkani on. Alakouluni oli. Muokkaa tätä lomaketta. Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot vastausta Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot vesa.raasumaa@gmail.com Muokkaa tätä lomaketta Tiivistelmä Olen 5% Tyttö 5 % Poika 5 % 5% Vuosiluokkani on 8,% 3,8% 7. 5 % 8. 8. % 9. 7 3.8 % 5% Alakouluni

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Liturgiset värit. Vihreä on kesän ja kasvun väri. Valkoinen merkitsee iloa ja puhtautta. Punainen kuvaa tulta ja verta. Violetti kuvaa katumusta.

Liturgiset värit. Vihreä on kesän ja kasvun väri. Valkoinen merkitsee iloa ja puhtautta. Punainen kuvaa tulta ja verta. Violetti kuvaa katumusta. Kirkkovuosi Vihreä on kesän ja kasvun väri Liturgiset värit Valkoinen merkitsee iloa ja puhtautta. Punainen kuvaa tulta ja verta. Violetti kuvaa katumusta. Musta on surun ja murheen väri. Talvi Ensimmäinen

Lisätiedot

Sulkakansa-kokonaisuus 2012 6. luokat Opettajan oheismateriaali

Sulkakansa-kokonaisuus 2012 6. luokat Opettajan oheismateriaali Sulkakansa-kokonaisuus 2012 6. luokat Opettajan oheismateriaali Kullervo ja Korppi Kuvataide: 2x45 minuuttia Kuvat osoitteesta: http://www.ateneum.fi/kalevalataidettakouluille/index.html Tarvikkeet: Kalevala

Lisätiedot

Aikaisemmin kiinteistötoimitusten uskottuja miehiä on valittu kym me nen. Heille ei valita varajäseniä.

Aikaisemmin kiinteistötoimitusten uskottuja miehiä on valittu kym me nen. Heille ei valita varajäseniä. Kunnanhallitus 18 14.01.2013 Valtuusto 13 24.01.2013 Kunnanhallitus 102 16.03.2015 Valtuusto 13 26.03.2015 Kunnanhallitus 6 18.01.2016 Valtuusto 8 17.03.2016 Kunnanhallitus 227 22.08.2016 Valtuusto 32

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Ennakkokäsityksiä Mitä sisarussuhteelta ylipäätään odotetaan

Lisätiedot

Toivotamme hyvää ja rauhaisaa joulunaikaa, ja laulun täyttämää tulevaa vuotta!

Toivotamme hyvää ja rauhaisaa joulunaikaa, ja laulun täyttämää tulevaa vuotta! Puheenjohtaja Sihteeri Taiteellinen johtaja Helena Toivanen Irma Pakarinen Rita Varonen Laulutalo, Kauppakatu 51 Laulutalo, Kauppakatu 51 Kilpisenkatu 14 a 13 80100 Joensuu 80100 Joensuu 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

ROCKTAIL NEWS. sekä sekalaista muuta tavaraa. kysy koulutus-kentällä Jannelta tai puhelimitse p tai sähköpostilla

ROCKTAIL NEWS. sekä sekalaista muuta tavaraa. kysy koulutus-kentällä Jannelta tai puhelimitse p tai sähköpostilla 3/2015 1 ROCKTAIL NEWS RockTail News ilmestyy kolme kertaa vuodessa. Mainosmyynti, artikkelit, ilmoitukset ja tiedustelut Anna-Riitta Forss, Vierutie 3 15560 Nastola 040-5956529 rocktail@netti.fi Lehden

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO

Lisätiedot

KAIKKIEN AIKOJEN SANKARITARINA

KAIKKIEN AIKOJEN SANKARITARINA KAIKKIEN AIKOJEN SANKARITARINA kuvat: Samuli Råman teksti: Marita Råman 2016 8.12.2016 Animehahmot Samuli Råman; teksti Marita Råman 1 KAIKKIEN AIKOJEN KERTOJA Väinämöinen KAIKKIEN AIKOJEN NAISTENMIES

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ 1 Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit 3. - 4.5.2013 Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ REGGIO EMILIAN PÄIVÄKOTIEN KASVATUSAJATTELUN OMINAISPIIRTEITÄ: PÄIVÄKOTI

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat? GENETIIVI yksikkö -N KENEN? MINKÄ? monikko -DEN, -TTEN, -TEN, -EN YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian Minkä osia oksat ovat? puu

Lisätiedot

ELIITTIURHEILUJOHTAJAKSI ETENEMISEN KERTOMUKSIA

ELIITTIURHEILUJOHTAJAKSI ETENEMISEN KERTOMUKSIA ELIITTIURHEILUJOHTAJAKSI ETENEMISEN KERTOMUKSIA Tietoisesti pyrkien vai sattumalta edeten? LitM, KK Väitös 19.2.2016 Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Golfliiton liittokokousseminaari 13.2.2016 LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

matsku 1 LUKUMÄÄRÄ Tanja Manner-Raappana Nina Ågren OPETUSHALLITUS

matsku 1 LUKUMÄÄRÄ Tanja Manner-Raappana Nina Ågren OPETUSHALLITUS matsku LUUMÄÄRÄ Tanja Manner-Raappana Nina Ågren OPETUSHALLITUS MATSU Tämän kirjan omistaa: Sisällysluettelo Opetushallitus ja tekijät Opetushallitus PL 380 0053 Helsinki wwwophfi/verkkokauppa Ulkoasu

Lisätiedot

jääskeläisten Joululounas Karjala-talolla

jääskeläisten Joululounas Karjala-talolla Joululounas jääskeläisten s s y e y minaari S 21.11. Karjala-talolla Viime vuotiseen tapaan syyskokouksen yhteyteen on koottu syysseminaari, jossa karjalaisuuteen perehtyneet puhujat valottavat Karjalan

Lisätiedot

Karjalazien VIII Kerähmö Petroskoi Veškelys, 4-5.3.2016. Terveh, arvokkahat Kerähmön rahvas!

Karjalazien VIII Kerähmö Petroskoi Veškelys, 4-5.3.2016. Terveh, arvokkahat Kerähmön rahvas! Karjalazien VIII Kerähmö Petroskoi Veškelys, 4-5.3.2016 Karjalan tazavallan karjalazien kielelline da yhteskunnalline aktivižus. Opastus da kul`tuuru kanzallizen kehityksen piälimizii azieloi. Natalja

Lisätiedot

Kenguru 2015 Mini-Ecolier (2. ja 3. luokka) RATKAISUT

Kenguru 2015 Mini-Ecolier (2. ja 3. luokka) RATKAISUT sivu 1 / 10 3 pistettä 1. Kuinka monta pilkkua kuvan leppäkertuilla on yhteensä? (A) 17 (B) 18 (C) 19 (D) 20 (E) 21 Ratkaisu: Pilkkuja on 1 + 1 + 1 + 2 + 2 + 1 + 3 + 2 + 3 + 3 = 19. 2. Miltä kuvan pyöreä

Lisätiedot

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?

Lisätiedot

TEE OMA BANAANIJOKERI!

TEE OMA BANAANIJOKERI! 01 TEE OMA BANAANIJOKERI! A N A N A B R E K O J Banaanista on moneksi! Se maistuu herkulliselta, ja siitä saa energiaa liikuntaan ja ajatteluun. Sen kuortakin voi käyttää vaikka kuinka moneen tarkoitukseen.

Lisätiedot

Internetin saatavuus kotona - diagrammi

Internetin saatavuus kotona - diagrammi Internetin saatavuus kotona - diagrammi 2 000 ruotsalaista vuosina 2000-2010 vastata Internetiä koskeviin kysymyksiin. Alla oleva diagrammi osoittaa, kuinka suurella osuudella (%) eri ikäryhmissä oli Internet

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Hyvä Sisärengaslainen,

Hyvä Sisärengaslainen, Hyvä Sisärengaslainen, Tervetuloa SLEY:n nuorisotyön sisärenkaan raamattukouluun! Tämän kevään kuluessa käymme läpi Johanneksen evankeliumin lyhyissä jaksoissa. Voit lähettää kysymyksiä, palautetta, esirukousaiheita

Lisätiedot

-ohjelman vaikuttavuus Seurantatutkimuksen ALUSTAVIA TULOKSIA Lukuinto-pilottikoulujen oppilaiden kyselyiden vertailun perusteella

-ohjelman vaikuttavuus Seurantatutkimuksen ALUSTAVIA TULOKSIA Lukuinto-pilottikoulujen oppilaiden kyselyiden vertailun perusteella -ohjelman vaikuttavuus Seurantatutkimuksen ALUSTAVIA TULOKSIA Lukuinto-pilottikoulujen oppilaiden kyselyiden vertailun perusteella Annette Ukkola Oulun yliopisto Tuloksista - lähteenä kolme eri kyselyä

Lisätiedot

EHTOO- JA AAMUPALVELUS JUHLA- JA ARKIPÄIVINÄ SUURET PROKIMENIT. itse juhlapäivän iltana toimitettavassa ehtoopalveluksessa

EHTOO- JA AAMUPALVELUS JUHLA- JA ARKIPÄIVINÄ SUURET PROKIMENIT. itse juhlapäivän iltana toimitettavassa ehtoopalveluksessa 29.1.2007 EHTOO- JA AAMUPALVELUS JUHLA- JA ARKIPÄIVINÄ SUURET PROKIMENIT itse juhlapäivän iltana toimitettavassa ehtoopalveluksessa Tämä ohje löytyy myös netistä osoitteesta: www.ortodoksi.net EHTOO- JA

Lisätiedot

Bulgaria, Pazardzhik 4.3.-15.4.2014

Bulgaria, Pazardzhik 4.3.-15.4.2014 Bulgaria, Pazardzhik 4.3.-15.4.2014 Janet Valliovuo ja Ramoona Rahja, Horaca11 Johdanto Lähdimme ulkomaille, koska halusimme kokeilla jotain erilaista ja kokeilla rajojamme. Halusimme lähteä Iso-Britanniaan,

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA. DOMIK v. 2014/2015

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA. DOMIK v. 2014/2015 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA DOMIK v. 2014/2015 Vuosi Domikissa etenee viikoittain vaihtuvien teemojen mukaan. Domikissa toteutetaan uutta varhaiskasvatussuunnitelmaa, joka on laadittu kaksikielistä perhepäiväkotia

Lisätiedot

Jeesus söi viimeisen aterian oppilaittensa kanssa. Aterialla Jeesus otti leivän, mursi siitä palan ja kiitti.

Jeesus söi viimeisen aterian oppilaittensa kanssa. Aterialla Jeesus otti leivän, mursi siitä palan ja kiitti. Viimeinen ateria Jeesus sanoi oppilailleen: - On tullut minun aikani mennä pois. Jeesus tarkoitti, että hän kuolee pian. Oppilailleen Jeesus lupasi: - Minä olen aina teidän kanssanne. Älkää olko surullisia.

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

y Vanhustyön keskusliiton Vahvikeaineistopankista

y Vanhustyön keskusliiton Vahvikeaineistopankista -kuvalotto 3x3 Suomen eläimiä -kuvalottoon kuuluu y 2 sivua värillisiä lottokortteja y 10 erilaista lottoalustaa y arvoituskortteja palkinnoksi. Tulosta mustavalkoisia lottoalustoja jokaiselle osallistujalle

Lisätiedot

JAKSO MITEN MATKA ALKAA?

JAKSO MITEN MATKA ALKAA? Otavan asiakaspalvelu Puh. 0800 17117 asiakaspalvelu@otava.fi Tilaukset Kirjavälitys Oy Puh. 010 345 1520 Faksi 010 345 1454 kvtilaus@kirjavalitys.fi 1. painos 2015 Kati Aavikko, Satu Arjanne, Sanna Halivaara

Lisätiedot

Leikkipuistomme tavoitteena on tarjota lapsille tuttu, turvallinen, virikkeellinen ja monipuolisesti palveleva ympäristö.

Leikkipuistomme tavoitteena on tarjota lapsille tuttu, turvallinen, virikkeellinen ja monipuolisesti palveleva ympäristö. KUUSISTON LEIKKIPUISTON TOIMINTASUUNNITELMA KEVÄÄLLE 2016. Leikkipuistomme tavoitteena on tarjota lapsille tuttu, turvallinen, virikkeellinen ja monipuolisesti palveleva ympäristö. Lasten kanssa puistossamme

Lisätiedot

sekä sekalaista muuta tavaraa. kysy koulutus-kentällä Jannelta tai puhelimitse p tai sähköpostilla

sekä sekalaista muuta tavaraa. kysy koulutus-kentällä Jannelta tai puhelimitse p tai sähköpostilla 2/2015 1 ROCKTAIL NEWS RockTail News ilmestyy kolme kertaa vuodessa. Mainosmyynti, artikkelit, ilmoitukset ja tiedustelut Anna-Riitta Forss, Vierutie 3 15560 Nastola 040-5956529 rocktail@netti.fi Lehden

Lisätiedot

(Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!) 1. Nimesi:

(Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!) 1. Nimesi: 1 (5) UNTA KOSKEVIA KYSYMYKSIÄ KOULUIKÄISELLE (7-16 VUOTTA) Kysymyksiin voi vastata lapsi itse ja/tai vanhemmat (Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!) Lomakkeen

Lisätiedot

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012 Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 11-12 Lasten kyselyn saivat huoltajien kyselyn yhteydessä 4 lasta, joista palautui 25. Vastausprosentti muodostui siten 62,5%. Lasten kysely muodostui

Lisätiedot

Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100%

Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% KYSELY KÄSITYÖN VERKKOPALVELUISTA Yhteenvetoraportti N=1062 Julkaistu: 2.12.2011 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Olen nainen / tyttö 1038 97,74% 2. mies / poika 24 2,26% Kuulun ikäryhmään alle 13-vuotiaat

Lisätiedot

320075 Mitä nyt (4) What now?

320075 Mitä nyt (4) What now? 320075 Mitä nyt (4) What now? Lapset joutuvat usein tilanteisiin, joissa on hyvä miettiä omia reaktioitaan ennen toimimista. Tässä korttisarjassa esitetään erilaisia hankalia tilanteita, joihin jokainen

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Talent Partners Group / Forma & Furniture lukijatutkimus 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007

Talent Partners Group / Forma & Furniture lukijatutkimus 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007 Lukijoiden ammattiryhmät Ammati Otos (kpl) %-koko otannasta Vähittäiskauppias 141 kpl. 70,5 % Sisäänostaja 7 kpl. 3,4 % Sisustussuunnittelija 11 kpl. 5,7 % Muu 41 kpl. 20,5 % Yhteensä

Lisätiedot

Millainen Pekka on? Kumpi on kauniimpi? Kuka on paras? Mikä on maailman korkein vuori?

Millainen Pekka on? Kumpi on kauniimpi? Kuka on paras? Mikä on maailman korkein vuori? MILLAINEN? vertailu Millainen Pekka on? Kumpi on kauniimpi? Kuka on paras? Mikä on maailman korkein vuori? Sää oli ihana viikonloppuna! Pekka on komea mies. Kumpi teistä haluaa tulla ensin? Kumpi on parempi,

Lisätiedot

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT 11.4.2016 OPAS VANHEMMILLE EFJKVF Joskus pienimmät asiat ottavat suurimman paikan sydämessäsi. A. A. Milne, Nalle Puh Emmi Ristanen, Laura Kolari &

Lisätiedot

Yhtymähallitus 119 26.08.2015 Yhtymähallitus 151 28.10.2015 Yhtymähallitus 163 25.11.2015 Yhtymähallitus 26 25.02.2016

Yhtymähallitus 119 26.08.2015 Yhtymähallitus 151 28.10.2015 Yhtymähallitus 163 25.11.2015 Yhtymähallitus 26 25.02.2016 Yhtymähallitus 119 26.08.2015 Yhtymähallitus 151 28.10.2015 Yhtymähallitus 163 25.11.2015 Yhtymähallitus 26 25.02.2016 Mäntykodin palvelutuotannon kilpailuttaminen 53/00.01.00/2015 Yhtymähallitus 26.08.2015

Lisätiedot

REIPPAAN TYTöN URAPOLKU. Evaitaä uraohjaukseen 9.10 Emilia Mahlio

REIPPAAN TYTöN URAPOLKU. Evaitaä uraohjaukseen 9.10 Emilia Mahlio REIPPAAN TYTöN URAPOLKU Evaitaä uraohjaukseen 9.10 Emilia Mahlio Olipa kerran reipas tyttö, joka oli niin reipas ettei hänestä tarvinnut huolta kantaa. Hän piti puolensa, ilmaisi asiansa, lunasti lupauksensa

Lisätiedot

Keski-Suomen luontomuseo

Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 0-1 lk. Tässä näet museon pohjapiirroksen. Se on meidän karttamme tällä kierroksella. Hei! Olen oppaasi Kalle. Kun teet ristikon saat tietää, mikä eläin minä olen. 1.

Lisätiedot

RIKU VASSINEN MOCCALATTEHIPSTERI

RIKU VASSINEN MOCCALATTEHIPSTERI RIKU VASSINEN MOCCALATTEHIPSTERI KIISTAKIRJOITUKSIA MARKKINOINNISTA TALENTUM HELSINKI Copyright 2011 Talentum Media Oy ja Riku Vassinen ISBN 978-952-14-1761-0 ISBN 978-952-14-1762-7 (sähkökirja) Ulkoasu:

Lisätiedot

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti!

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Ensimmäinen kohteemme tällä viikolla oli Anttolan palvelukeskus. Aloitimme aamun reippaasti pihapeleillä. Yksi asukkaista ymmärsi petanquen idean

Lisätiedot

Seuran mediaviestintä. Suunnitelmallisuutta tekemiseen

Seuran mediaviestintä. Suunnitelmallisuutta tekemiseen Seuran mediaviestintä Suunnitelmallisuutta tekemiseen Sisältö Millaista tietoa media haluaa ja missä muodossa Viestintäsuunnitelman laatiminen seuralle Millaista viestinnän tukea SJAL tarjoaa seuroille

Lisätiedot

Tervehdys kaikille sulkapallon harrastajille! Vuoden alkuun tiivistelmää kevätkauden 2017 keskeisimmistä asioista:

Tervehdys kaikille sulkapallon harrastajille! Vuoden alkuun tiivistelmää kevätkauden 2017 keskeisimmistä asioista: Sulkasato Iisalmi Jäsentiedote 1 /2017 Tervehdys kaikille sulkapallon harrastajille! Vuoden alkuun tiivistelmää kevätkauden 2017 keskeisimmistä asioista: Pelivuorot: Sulkasadon pelivuorot pelataan Kirkonsalmen

Lisätiedot

Pietari ja rukouksen voima

Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

JUMALAN OLEMASSAOLOA. En voinut enää kieltää

JUMALAN OLEMASSAOLOA. En voinut enää kieltää Aikamedia 2 En voinut enää kieltää JUMALAN OLEMASSAOLOA n Vuosia sitten ajattelin, että elämässä ei ole mitään järkeä. Identiteettiongelmien keskellä minulla ei ollut hajuakaan siitä, kuka minä olen, mistä

Lisätiedot

Metsäläisiä olemme pohjimmaltamme, ainakin me mummot.

Metsäläisiä olemme pohjimmaltamme, ainakin me mummot. 19082008 12:42 - Viimeksi päivitetty 23062010 06:06 Mummo menee metsään Toimittaja Terttu Lensun pakina YLE:n radiossa juhannuksena 2008 Metsäpäiviä ja -teemoja 1996-2009 Metsätyömaiden Tehopakkaus 1940-luvulta

Lisätiedot

Suunnittele ja toteuta lukuhetki!

Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Minä luen sinulle -kampanja (2017) Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Tietoa ja vinkkejä oppilaitoksille ja vammais- ja vanhustyön yksiköille Hyvä lukija, Selkokieli - yhteinen kieli tämä pieni opas tarjoaa

Lisätiedot

KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOMINNAN JÄRJESTÄMINEN LUKUVUONNA

KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOMINNAN JÄRJESTÄMINEN LUKUVUONNA Sivistyslautakunta 21 25.03.2015 Sivistyslautakunta 33 22.04.2015 KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOMINNAN JÄRJESTÄMINEN LUKUVUONNA 2015 2016 SIVLTK 21 Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa koskevat

Lisätiedot

Leikitään! karoliina räty johanna saarinen 1

Leikitään! karoliina räty johanna saarinen 1 Leikitään! karoliina räty johanna saarinen 1 Teoskokonaisuus Karoliina Räty, Johanna Saarinen ja Ensi- ja turvakotien liitto, 2014 Toimittanut Karoliina Räty ja Johanna Saarinen, 2014 Sävel ja sanat kansanlauluja

Lisätiedot