TURVERAPORTTI GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosast o. Tapio Muurine n TURVEVAROJEN INVENTOINTI KITTILÄSSÄ VUONNA 198 4

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TURVERAPORTTI 19 8. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosast o. Tapio Muurine n TURVEVAROJEN INVENTOINTI KITTILÄSSÄ VUONNA 198 4"

Transkriptio

1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosast o TURVERAPORTTI 19 8 Tapio Muurine n TURVEVAROJEN INVENTOINTI KITTILÄSSÄ VUONNA Abstract : The Inventory of the Peat Resources in the Municipalit y of Kittilä in Rovaniemi 1987

2 - 2 Muurinen, Tapio Turvevarojen inventointi Kittilässä vuonn a Abstract : The inventory of the peat resources in the municipality of Kittilä in Geological Survey of Finland, Report of Peat Investigation pages, 27 figures, 14 table s and 2 appendices. The Geological Survey of Finland carried out peat resources on a n area hectares of peatland in the municipality of Kittilä. The main emphasis was to find peat for industrial use, but othe r uses of mires and peat deposits were also considered. The field work was carried out using survey grid with study site s at the intervals of 100 meters. At each site the cover type, th e peat type, the decomposition degree of peat and the portion o f dead, undecomposed trees in the deposit was determined and re - corded. Altogether 505 peat samples were taken to the laboratory for ph, water content and ash content determinations. Heating value wa s determined for 447 samples hectares of peatland with a minimum depth of 2 meters wa s considered good for peat production. The quantity of usable pea t is 24,88 million cubic meters in situ. The energy content of th e usable peat is 44,14 million GJ or 12,28 million MWh with th e water content of 50 %. Key words : mire, peat, inventory, peat production, Kittil ä Tapio Muurine n Geological Survey of Finlan d P.O. Box 7 7 SF ROVANIEMI ISBN ISSN

3 - 3 - SISÄLLYSLUETTEL O JOHDANTO 4 TUTKIMUSMENETELMÄT JA AINEISTO 5 Maastotyöt 5 Laboratoriotutkimukset 6 Tutkimusaineiston käsittely ja tulosten esitys 7 Tuotantokelpoisuusperusteet ja laskelmat 7 TUTKITUT SUOT Rässälehdonvuoma Puurokaltionvuoma Huhtavuoma Välivuoma Pitkänlehdonvuoma Mäntyvaaranjänkä Matojänkä Kuusikonvuoma Jyrhämävuoma Jäkälälaenvuoma Koskamanvuoma Heinäräme Naakenavuoman pohjoisosa 6 1 YHTEENVETO 6 8 KIRJALLISUUTTA 7 1 LIITTEET (2 KPL)

4 -4 - JOHDANT O Geologian tutkimuskeskus saattoi päätökseen Kittilän turvevaroje n inventoinnin syksyllä Töitä tehtiin vuodesta 1981 alkaen j a ne keskittyivät Kaukosen kylän ympäristöön. Tutkimusten tarkoituksena oli selvittää alueen turvevarat ja niiden soveltuvuu s turvetuotantoon. Lähtökohtana oli sellaisen alueen löytäminen, joka soveltuisi mandollisesti turvetta raaka-aineenaan käyttävä n tuotantolaitoksen perustamiseen. Geologian tutkimuskeskus on tutkinut Kittilän soista yhteens ä ha eli noin 19 % kunnan yli 20 ha :n kokoisista soista, ku n lasketaan mukaan ja 1970-luvuilla maaperäkartoitusten yhteydessä tehdyt turvetutkimukset. Vuosien tutkimukset on julkaistu aikaisemmin er i raporttina (Muurinen ja Nokela 1984). Tähän toiseen raporttii n kuuluu 13 suota, joiden yhteinen pinta-ala on ha. Suo t sijaitsevat tutkimusalueen reunaosissa lähinnä Kallon ja Kelontekemän kylien suunnilla. Kuvaan 1 suot on merkattu numeroill a ja rasteroitu vinoruudutuksella.

5 -5 - TUTKIMUSMENETELMÄT JA AINEIST O Maastotyö t Tutkimuksissa noudatettiin Geologian tutkimuskeskuksen maasto - oppaassa kuvattuja menetelmiä (Lappalainen ym. 1984). Tutkittavalle suolle laadittiin ensin linjasto. Se muodostui suon hallitsevan osan lävistävästä selkälinjasta ja sitä vastaan kohtisuorista poikkilinjoista, jotka olivat yleensä 400 m :n etäisyydell ä toisistaan. Tutkimuspisteet, jotka merkattiin paaluin ja piste - tunnuksin, olivat linjoilla 100 m :n välein, suon reunoilla tiheämmässäkin. Linjastoja voi olla suon muodosta riippuen useampia, esim. A, B, C jne. Tutkimuslinjastot vaaittiin pisteittäin pinna n kaltevuussuhteiden selvittämiseksi ja korkeudet pyrittiin sitomaa n valtakunnalliseen N 60 -järjestelmän mukaiseen korkeuteen. Linjastojen yhteenlaskettu pituus oli 126,4 km ja niillä oli tutkimuspisteitä kpl. Syvyystietojen tarkentamiseksi mitattiin poikkilinjojen puoli - välistä turvepaksuus linjoittain 50 tai 100 m :n pistevälein. Näitä linjoja ei raivattu eikä pisteitä merkattu maastoon. Tutkimuslinjoilla mitattiin lisäksi turvepaksuus kanden metri n syvyyteen saakka tutkimuspisteiden puolivälistä sekä haettii n 0,3, 1 ja 2 m :n syvyysalueiden rajat. Jokaisella tutkimuspisteellä määritettiin suotyyppi, suonpinna n vetisyys ja mättäisyys sekä puusto ja sen kehitysluokka. Suo -

6 -6 - kairalla otetuista turvenäytteistä määritettiin turvelaji lisätekijöineen, maatuneisuus, kosteus ja kuituisuus. Pohjamaalajeista ja liejuista tehtiin myös havainnot. Turpeeseen hautautuneen maatumattoman puuaineksen määrän selvittämiseksi pliktattiin tutkimuspisteen ympäristössä kymmenestä er i kohdasta kanden metrin syvyyteen. Osumien perusteella voitii n liekoisuus määrittää prosentteina suon turvemäärästä. Täm ä pliktaus tehtiin vain yli metrin syvyisillä alueilla. Viimeiseksi valittiin suon keskeisiltä osilta pisteet, joist a otettiin tilavuustarkat näytteet laboratoriotutkimuksia varten. Näytteenottopisteitä oli yksi tai useampia suota kohden riippue n suon koosta tai osien erilaisuudesta. Yhteensä pisteitä ol i 32 kpl ja näytteitä otettiin 505 kpl. Laboratoriotutkimukse t Tutkimukset tehtiin Geologian tutkimuskeskuksen turvelaboratoriossa Rovaniemellä. Näytteistä määritettiin happamuus, kuivatilavuuspaino, vesipitoisuus, tuhkapitoisuus ja lämpöarvo. Happamuu s mitattiin suoraan märästä näytteestä. Vesipitoisuus laskettii n prosentteina märkäpainosta ja tuhkapitoisuus prosentteina kuiva - painosta. Kuivatilavuuspaino ilmoitetaan kuiva-aineen massan a luonnontilaista tilavuusyksikköä kohden (kg/suo-m 3 ). Osalle

7 -7 - näytteistä määritettiin lämpöarvot Gallenkamp- tai Leco AC-30 0 kalorimetrillä. Tutkimusaineiston käsittely ja tulosten esity s Jokaisesta tutkitusta suosta kirjoitettiin lyhyt suoselostus, jos - sa käsitellään suon sijaintia, ympäristöä ja tieyhteyksiä, kerrotaan yleisimmistä suotyypeistä, ojitustilanteesta ja laskusuhteista sekä turvelajeista ja pohjan laadusta. Tärkeimpiä tietoj a pinta-aloista, syvyyksistä, turvemääristä ja maatuneisuuksist a annetaan myös, joskin suurin osa niistä esitetään taulukkon a liitteessä 4. Kaikista soista piirrettiin pohjakartta ja useimmista soist a yleensä selkälinjan läpileikkausprofiili havainnollistamaan turvekerrostuman rakennetta ja maatuneisuutta. Piirrosten merkit j a lyhenteet esitetään kuvassa 1. Tuotantokelpoisuusperusteet ja laskelma t Suon käyttökelpoisuutta arvioitaessa huomioitiin tuotantoon j a turpeen käyttökelpoisuuteen liittyvät tekijät. Teolliseen turve - tuotantoon soveltuvana pidettiin kokonsa puolesta yli 30 hai n suuruista, yhtenäistä aluetta, jonka syvyys on vähintään 2 m.

8 Rässälehdonvuoma 107. Kuusikonvuom a 101. Puurokaltionvuoma 108. Jyrhämävuom a 102. Huhtavuoma 109. Jäkälälaenvuom a 103. Välivuoma 110. Koskamanvuom a 104. Pitkänlehdonvuoma 111. Heinäräm e 105. Mäntyvaaranjänkä 112. Naakenavuoman pohj.os a 106. Matojänkä Kuva 1. Raporttiin sisältyvät suot (suon numero ja nimi).

9 -9 - SUOKARTT A Suon ja mineraalimaan raj a Pelt o PROFfILI T Turvelaji t Jdrvi tai lamp i Oja ja veden virtaussuunt a Puro tai jok i Rahk a FT Sara I 'a I~ I l Ruskosammal Sararahka Rahkasara S C Ruskosammalsara B C rr Sararuskosammal Rahkaruskosammal I~ I Ruskosammalrahka 1 :--- 1 Tupasvilla Is s ~ l Tupasluikka k x 3 1 I u u a j vi Sinihein d Suolevdkk ö S C B C S C B S B B S E r T r Ml S h Jo_ k==_~ k. C I Ti e Lohkar e Keskimädrdinen maatuneisuu s Heikosti maatuneen pintakerroksen / koko turvekerrostuman paksuus d m Suon syvyyskdyr ä Turvekerrostuman paksuus d m Pohjamaalaji t Turpeen maatuneisuus ~.~0I. Karkeadetritusliej u ~~n KdL j H 1 _ 3 Hienodetritus- HdLj Liej u H 4 Jdrvi mut a JäMu f~7 TI I I I I ~ H 5-6 x x x 1 I x x I I Savi liej u Liejusav i Sav i Hies u Hiet a Hiekka Sora Moreeni Kallio Lohkareita Sa Lj LjS a S a H s H t H k S r M r K a Lo I~~~'~' I I H Muita symboleja : I A A ss Hiilikerro s Saostu m a Liekoisuus : 3/2 Lieko-osumat syvyydess d 0-lm / 1-2 m l l l If~ f M M M Kort e Järviruok o Raat e E q P r Mn / / /I Varpuaines N Puuaines L Luonnontilaiset suotyypit : Avosuo t VL Varsinainen lett o RIL Rimpilett o VSN Varsinainen saranev a RHSN Ruohoinen saranev a RIN Rimpinev a KN Kalvakkanev a LKN Lyhytkortinen neva SIN Silmäkenev a RN Rahkaneva LUN Luhtaneva Muuttuneet suotyypit : oj ojikk o mu muuttum a tk turvekanga s Rdmeet LR Lettoräm e RHSR Ruohoinen sarardme VSR Varsinainen sararäm e LKNR Lyhytkorsinevardme TR Tupasvillardm e PSR Pallosararäm e KGR Kangasrdm e IR Isovarpuinen rdm e RR Rahkardme KER Keidasräm e KR Korpirdm e Korve t LK Lettokorp i KOLK Koivulett o LHK Lehtokorp i RHK Ruoho ja heinä korp i KGK Kangaskorp i VK Varsinainen korp i NK Nevakorp i RAK Radseikk ö ksmu Karhunsammalmuuttuma kh Kytöheitt o rhtk Ruohoturvekangas pc Pelt o mtk Mustikkaturvekangas ta l urpeennostoalu e ptk Puolukkaturvekangas pta Palaturpeen nostoalu e vatk Varputurvekangas jta Jyrsinturpeen nostoalu e jätk Jäkdläkanervaturvekangas Kuva 2. Suokartoissa ja profiileissa käytetyt merkit j a lyhenteet.

10 Pientuotanto palaturvemenetelmällä on mandollista, jos heikost i maatunut (H 1-4 ) pintakerros on alle 0,5 m paksu eikä turve ol e liian saravaltaista. Pientuotannossa valmis tieyhteys ja alhaise t kustannukset suon tuotantokuntoon saattamiseksi ovat ratkaisevia. Turvemäärät laskettiin syvyysvyöhykkeittäin. Esimerkiksi kok o suon turvemäärä on 0,3-0,9 m :n, 1,0-1,9 m :n jne. syvyysvyöhykkeiden summa. Tuotantokelpoinen turvemäärä saatiin kertomalla ko. alueen pinta-ala yli 2 m syvyisen alueen keskisyvyydellä, jost a vähennettiin käyttämättä jäävää ylintä pintakerrosta ja alint a pohjakerrosta yhteensä 0,5 m. Energiasisältö laskettiin kuivall e ja 50 % :n käyttökosteudessa olevalle turpeelle. Turve- j a energiamääristä on yhteenvetotaulukko (taulukko 14). Tuloste n laskemisessa on käytetty apuna automaattista tietojenkäsittelyä.

11 TUTKITUT SUO T 100. Rässälehdonvuoma sijaitsee karttalehden alueell a (7481,5/516,6) noin 25 km Kaukosesta lounaaseen. Suo rajoittu u pohjoisessa tiehen, etelässä viereiseen suohon ja muualla moreeniselänteisiin sekä -saarekkeisiin (kuva 3). Suon pinta-ala on 88 ha, josta on yli metrin syvyistä aluett a 29 ha ja yli kanden metrin aluetta 7 ha. Suonpinta viettä ä pohjoiseen.

12 Suo on luonnontilainen ja suurimmaksi osaksi avosuota. Yleisimmä t suotyypit ovat rimpineva, jota on varsinkin eteläosassa, ja korpi - räme suon reunoilla. Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,1 m, yli metrin syvyisell ä alueella 1,7 m ja yli kanden metrin alueella 2,7 m. Pohjamaalaj i on enimmäkseen moreenia. Turpeista on saravaltaisia 77 % ja rahkavaltaisia 23 %. Yleisimmät turvelajit ovat rahkasaraturve (72 %) ja sararahkaturv e (22 %). Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,2. Heikost i maatuneen pintakerroksen (paksuus 0,6 m) maatuneisuus on 3,0 j a paremmin maatuneen pohjan 5,6 (kuva 4). Turpeiden keskimääräinen vesipitoisuus on 90,3 % ja tuhkapitoisuu s 3,9 %. Kuiva-ainetta on 98 kg/suo-m 3 (taulukko 1). Rässälehdonvuoman turvevarat ovat 0,94 milj. suo-m 3. Suon syv ä alue on pinta-alaltaan liian pieni turvetuotantoon.

13 Puurokaltionvuoma sijaitsee karttalehden alueell a (7461,0/518,3) noin 25 km Kaukosesta lounaaseen. Suo yhtyy pohjoispäästään Rässälehdonvuomaan. Muualla suo rajoittuu moreeniselänteisiin ja -saarekkeisiin (kuva 5). Suon pinta-ala on 253 ha, josta on yli metrin syvyistä aluett a 159 ha ja yli kanden metrin aluetta 111 ha. Suonpinta viettä ä länteen ja luoteeseen. Osa vedestä kerääntyy suon pohjoispääss ä olevaan Ampiaisjärveen, josta lähtee laskuoja.

14 Suo on lähes luonnontilainen. Vain reunaosia on paikoitelle n ojitettu. Suon keskiosat ovat enimmäkseen avosoita. Yleisimmä t suotyypit ovat ruohoinen saraneva ja rimpineva. Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,8 m, yli metrin syvyisell ä alueella 2,5 m ja yli kanden metrin alueella 3,0 m. Ampiaisjärve n ympäristössä on liejua paksuimmillaan 1,3 m. Pohjamaalajit ovat moreeni ja hiekka.

15 Turpeista on saravaltaisia 78 % ja rahkavaltaisia 22 %. Yleisimmät turvelajit ovat rahkasaraturve (74 %) ja sararahkaturv e (22 %). Turvekerrostuman keskimaatuneisuus 4,6. Heikosti maatuneen pintakerroksen (paksuus 0,8 m) maatuneisuus on 3,4 j a paremmin maatuneen pohjan 5,7 (kuva 6). Turpeiden keskimääräinen vesipitoisuus on 91,8 % ja tuhkapitoisuu s 4,7 %. Kuiva-ainetta on 83 kg/suo-m % :n kosteudessa oleva n turpeen tehollinen lämpöarvo on 8,9 MJ/kg (taulukko 2). Puurokaltionvuoman turvevarat ovat 4,63 milj. suo-m 3. Yli metri n syvyisellä alueella turvetta on 4,01 milj. suo-m 3 ja yli kande n metrin alueella 3,36 milj. suo-m 3. Suon itä- ja kaakkoisosan syvästä alueesta soveltuu jyrsinturvetuotantoon 75 ha. Käyttökelpoiset turvevarat ovat 1,90 milj. suo-m 3. Tämän turvemäärän energiasisältö 50 % :n kosteudessa o n 2,80 milj. GJ eli 0,78 milj. MWh. Näytteenottopisteen A pintaosassa on melko korkea tuhkapitoisuus.

16 Huhtavuoma sijaitsee karttalehden alueell a (7478,0/518,2) noin 23 km Kaukosesta lounaaseen. Suon pohjoisos a rajoittuu tiehen ja vanhaan peltoon. Muut osat rajoittuvat moreeniselänteisiin (kuva 7). Suon pinta-ala on 60 ha, josta on yli metrin syvyistä aluett a 32 ha ja yli kanden metrin syvyistä aluetta 22 ha. Pinta viettä ä pohjoiseen. Suo on suurimmaksi osaksi luonnontilaista avosuota. Vallitsev a suotyyppi on ruohoinen saraneva.

17 Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,8 m, yli metrin syvyisell ä alueella 2,8 m ja yli kanden metrin alueella 3,3 m. Pohjamaalaji t ovat enimmäkseen moreenia ja hietaa.

18 -23 - Turpeista on saravaltaisia 94 %, rahkavaltaisia 5 % ja ruskosammalvaltaisia 1 %. Yleisimmät turvelajit ovat rahkasaraturv e (60 %) ja ruskosammalsaraturve (24 %). Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 3,6. Heikosti maatuneen pintakerroksen (paksuu s 1,5 m) maatuneisuus on 3,2 ja paremmin maatuneen pohjan 5, 5 (kuva 8). Turpeiden keskimääräinen vesipitoisuus on 92,2 % ja tuhkapitoisuu s 3,8 %. Kuiva-ainetta on 78 kg/suo-m % :n kosteudessa oleva n turpeen tehollinen lämpöarvo on 9,0 MJ/kg (taulukko 3). Huhtavuoman turvevarat ovat 1,08 milj. suo-m 3. Suo ei sovell u turvetuotantoon pienen kokonsa ja paksun heikosti maatunee n pintakerroksen vuoksi Välivuoma sijaitsee karttalehden alueell a (7476,0/520,5) noin 24 km Kaukosesta lounaaseen. Suo rajoittu u moreeniselänteisiin. Länsipäähän tulee tie (kuva 9). Suon pinta-ala on 48 ha, josta on yli metrin syvyistä aluett a 24 ha ja yli kanden metrin aluetta 9 ha. Suon korkein kohta o n keskellä, josta pinta viettää länteen ja itään. Valtaosa suosta on avosuota. Yleisimmät suotyypit ovat rimpinev a ja varsinainen saraneva. Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,3 m, yli metrin syvyisell ä alueella 1,9 m ja yli kanden metrin alueella 2,4 m. Pohjamaalaj i on enimmäkseen moreenia.

19 -24 - Turpeista on saravaltaisia 70 % ja rahkavaltaisia 30 %. Yleisimmät turvelajit ovat ruskosammalsaraturve (47 %) ja sararahkaturv e (29 %). Turpeiden maatuneisuus on keskimäärin 4,2. Heikost i maatuneen pintakerroksen (paksuus 0,7 m) maatuneisuus on 3,2 j a paremmin maatuneen pohjan 5,4 (kuva 10). Turpeiden keskimääräinen vesipitoisuus on 85,1 % ja tuhkapitoisuu s 2,1 %. Kuiva-ainetta on 86 kg/suo-m 3 (taulukko 4). Välivuoman turvevarat ovat 0,60 milj. suo-m 3. Suo on liian pien i turvetuotantoon.

20 Pitkänlehdonvuoma sijaitsee karttalehden alueell a (7480,5/518,5) noin 22 km Kaukosesta lounaaseen. Suo rajoittu u pohjoisessa ja idässä Petäjäjokeen, lännessä moreenisaarekkeisiin. Eteläreunassa kulkee tie (kuva il). Suon pinta-ala on 233 ha, josta on yli metrin syvyistä aluett a 129 ha ja yli kanden metrin aluetta 73 ha. Suonpinta viettä ä loivasti kohti Petäjäjokea. Suo on lähes luonnontilainen. Saarekkeiden välit ovat avosuota,

21 -27 - Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,4 m, yli metrin syvyisell ä alueella 2,2 m ja yli kanden metrin alueella 2,8 m. Liejua o n paksuimmillaan 0,7 m. Pohja on enimmäkseen hiekkaa.

22 Turpeista on saravaltaisia 75 %, rahkavaltaisia 16 % ja ruskosammalvaltaisia 9 %. Yleisimmät turvelajit ovat ruskosammalsaraturve (67 %) ja rahkasaraturve (14 %). Maatuneisuus on keski - määrin 4,7. Heikosti maatuneen pintakerroksen (paksuus 0,5 m ) maatuneisuus on 2,8 ja paremmin maatuneen pohjan 5,8 (kuva 12). Turpeiden keskimääräinen vesipitoisuus on 90,8 % ja tuhkapitoisuu s 4,3 %. Kuiva-ainetta on 91 kg/suo-m % :n kosteudessa oleva n turpeen tehollinen lämpöarvo on 9,1 MJ/kg (taulukko 5). Pitkänlehdonvuoman turvevarat ovat 3,35 milj. suo-m 3. Yli metri n syvyisellä alueella turvetta on 2,78 milj. suo-m 3 ja yli kande n metrin alueella 2,02 milj. suo-m 3. Turvetuotantoon soveltuvaa aluetta on 42 ha. Tosin pintanäytteissä on melko korkea tuhkapitoisuus ja alhainen lämpöarvo. Tuotantovaihtoehdoista on jyrsinmenetelmä parempi saravaltaisen turpee n ja paksuhkon heikosti maatuneen pintakerroksen takia. Käyttökelpoiset turvevarat ovat 0,93 milj. suo-m 3. Tämän turvemäärä n energiasisältö 50 % :n kosteudessa on 1,55 milj. GJ eli 0,43 milj. MWh.

23 Mäntyvaaranjänkä sijaitsee karttalehden alueell a (7474,0/524,7) noin 20 km Kaukosesta lounaaseen. Suo rajoittu u etelässä Kivikkokurunojaan, muualla moreenisaarekkeisiin j a moreenikankaisiin (kuva 13). Suon pinta-ala on 93 ha, josta on yli metrin syvyistä aluett a 63 ha ja yli kanden metrin aluetta 23 ha. Suonpinta viettä ä loivasti etelään. Suo on lähes luonnontilainen. Vain etelä- ja kaakkoisosassa o n ojitusta. Yleisin suotyyppi on varsinainen saraneva. Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,5 m, yli metrin syvyisell ä alueella 2,0 m ja yli kanden metrin syvyisellä alueella 2,7 m. Hiekka on yleisin pohjamaalaji. Pohjatopografia on vaihteleva.

24 Turpeista on saravaltaisia 71 % ja rahkavaltaisia 29 %. Yleisimmät turvelajit ovat ruskosammalsaraturve (59 %) ja sararahkaturv e (25 %). Maatuneisuus on keskimäärin 4,2. Heikosti maatunee n pintakerroksen (paksuus 0,9 m) maatuneisuus on 3,1 ja paremmi n maatuneen pohjan 6,1 (kuva 14).

25 Turpeiden keskimääräinen vesipitoisuus on 90,3 % ja tuhkapitoisuu s 2,9 %. Kuiva-ainetta on 94 kg/suo-m 3 (taulukko 6). Mäntyvaaranjängän turvevarat ovat 0,61 milj suo-m 3. Suo on liia n pieni turvetuotantoon.

26 Matojänkä sijaitsee karttalehden alueell a (7491,0/544,0) noin 6 km Kaukosesta koilliseen. Suo rajoittu u länsipuolella harjuun, muualla loivapiirteisiin moreenikumpareisiin. Pohjoisreunaa sivuaa uusi tie (kuva 15). Suon pinta-ala on 57 ha, josta on yli metrin syvyistä aluett a 30 ha ja yli kanden metrin aluetta 6 ha. Suonpinta viettä ä loivasti etelään. Suo on luonnontilainen. Yleisimmät suotyypit ovat rimpineva, jot a keskiosa on lähes kokonaan, sekä pallosararäme reunaosissa. Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,2 m, yli metrin syvyisell ä alueella 1,6 m ja yli kanden metrin alueella 2,3 m. Pohja o n suurimmaksi osaksi moreenia ja hiekkaa.

27 -34 - Turpeista on rahkavaltaisia 58 % ja saravaltaisia 42 %. Yleisimmät turvelajit ovat sararahkaturve (56 %) ja rahkasaraturv e (31 %). Maatuneisuus on keskimäärin 4,8. Heikosti maatunee n pintakerroksen (paksuus 0,45 m) maatuneisuus on 3,6 ja paremmi n maatuneen pohjan 5,6.

28 -35 - Turpeiden vesipitoisuus on keskimäärin 89,4 % ja tuhkapitoisuu s 3,2 %. Kuiva-ainetta on 106 kg/suo-m 3 (taulukko 7). Matojängän turvevarat ovat 0,68 milj. suo-m 3. Suo on liian pien i turvetuotantoon Kuusikonvuoma sijaitsee karttalehden alueell a (7476,7/549,7) noin 16 km Kaukosesta kaakkoon. Suo on moreeniselänteiden välissä. Metsäautotie tulee noin kilometrin päähä n pohjoispuolelle (kuva 16). Suon pinta-ala on 157 ha, josta on yli metrin syvyistä aluett a 128 ha ja yli kandenmetrin aluetta 94 ha. Suonpinta viettä ä sivusuunnassa lounaaseen. Luoteispäästä alkaa Ukonoja, jok a laskee Maunujokeen.

29 Suo on luonnontilainen, joskin auratut metsäojat ulottuvat paikoitellen suolle. Suon keskiosa on rimpinevaa ja ruohoista saranevaa. Reunoilla vallitsevia suotyyppejä ovat ruohoinen sararäme ja nevakorpi. Turvekerrostuman keskipaksuus on 2,4 m, yli metrin syvyisellä alueell a 2,9 m ja yli kanden metrin alueella 3,4 m. Moreeni on yleisin pohjamaalaji. Turpeista on saravaltaisia 53 %, rahkavaltaisia 36 % ja ruskosammalvaltaisia 11 %. Yleisimmät turvelajit ovat rahkasaraturve (37 %) j a sararahkaturve (32 %). Maatuneisuus on keskimäärin 4,6. Heikost i maatuneen pintakerroksen (paksuus 0,7 m) maatuneisuus on 3,5 ja pa - remmin maatuneen pohjan 5,0 (kuva 17). Turpeiden vesipitoisuus on keskimäärin 90,8 % ja tuhkapitoisuus 2,8 %. Kuiva-ainetta on 93 kg/suo-m 3. Kuivan turpeen tehollinen lämpöarvo o n 20,6 MJ/kg ja 50 % :n kosteudessa 9,1 MJ/kg (taulukko 8). Kuusikonvuoman turvevarat ovat 3,83 milj. suo-m 3. Yli metri n syvyisellä alueella turvetta on 3,67 milj. suo-m 3 ja yli kanden metri n alueella 3,17 milj. suo-m 3. Turvetuotantoon soveltuvaa aluetta on 82 ha. Koska heikosti maatunu t pintakerros on melko paksu, on ainakin alkuvaiheessa käytettävä jyrsinmenetelmää. Käyttökelpoiset turvevarat ovat 2,35 milj. suo-m 3. Tämän turvemäärän energiasisältö 50 % :n kosteudessa on 3,98 milj. G J eli 1,11 milj. MWh.

30 -39 - Taulukko 8. Kuusikonvuoma (jatkuu). Tutk. Syvyys Turve- Maa- ph Vesi- Kuiva- Tuhka- Teholl.lämpöpiste (cm) laji tu- pit. ainet- pit. arvo (MJ/kq ) nei.- (%) ta (% ) Suo- suur (kg/m³ ) kuiva- 50 % : n tyyppi (H) turve kost. A SC 5. 4,1 90,9 91 2,3 20,4 9, BC 4 4,2 89, ,3 22,8 10, EgCB 4 4,2 89, ,2 21,6 9, EqCB 4 4,2 93,0 68 3,5 18,8 8, EqCB 4 4,2 92,5 75 3,7 19,1 8,3

31 Jyrhämävuoma sijaitsee karttalehden alueell a (7480,4/549,0) noin 15 km Kaukosesta kaakkoon. Suo on muodoltaan pit - kä ja kapea. Se sijaitsee korkeiden moreeniselänteiden välissä. Metsäautotie vie suon poikki (kuva 18). Suon pinta-ala on 230 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 138 h a ja yli kanden metrin syvyistä aluetta 88 ha. Suonpinta viettää luoteeseen. Vedet laskevat Maunujokeen. Suo on lähes luonnontilainen. Vain matalimpia reuna-alueita on paikoitellen ojitettu. Reunoja lukuunottamatta suo on avosuota. Yleisimmät suotyypit ovat ruohoinen saraneva ja rimpineva. Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,9 m, yli metrin syvyisellä alueell a 2,7 m ja yli kanden metrin alueella 3,5 m. Hieta ja hietamoreeni ovat tavallisimmat pohjamaalajit. Turpeista on saravaltaisia 63 %, rahkavaltaisia 30 % ja ruskosammalvaltaisia 7 %. Yleisimmät turvelajit ovat rahkasaraturve (50 %) j a sararahkaturve (30 %). Maatuneisuus on keskimäärin 4,7. Heikost i maatuneen pintakerroksen (paksuus 0,7 m) maatuneisuus on 3,6 ja paremmin maatuneen pohjan 5,3 (kuva 19). Turpeiden vesipitoisuus on keskimäärin 90,0 % ja tuhkapitoisuus 4,8 %. Kuiva-ainetta on 100 kg/suo-m 3. Kuivan turpeen tehollinen lämpöarv o on 20,5 MJ/kg ja 50 % :n kosteudessa 9,0 MJ/kg (taulukko 9).

32 -42 - Jyrhämävuoman turvevarat ovat 4,34 milj. suo-m 3. Yli metrin syvyisellä alueella turvetta on 3,76 milj. suo-m 3 ja yli kanden metrin alueella 3,11 milj. suo-m 3. Turvetuotantoon soveltuvaa aluetta on kandessa osassa yhteens ä 77 ha. Koska heikosti maatunut pintakerros on näillä alueilla yl i metrin paksuinen, on ainakin tuotannon alkuvaiheessa käytettäv ä jyrsinmenetelmää. Käyttökelpoiset turvevarat ovat 2,34 milj. suo-m 3. Tämän turvemäärän energiasisältö 50 % :n kosteudessa o n 4,21 milj. GJ eli 1,17 milj. MWh.

33 Jäkälälaenvuoma sijaitsee karttalehden alueell a (7497,5/556,0) noin 20 km Kaukosesta koilliseen. Pohjoisessa su o rajoittuu Ala-Kuusanjokeen, etelässä moreenimaastoon ja länness ä sekä idässä viereisiin soihin. Suon eteläreunaa sivuaa metsäautotie (kuva 20).

34 Suon pinta-ala on 902 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 474 h a ja yli kanden metrin aluetta 175 ha. Suonpinta viettää loivasti Ala - Kuusanjokeen. Suo jakautuu melko syvään ja yhtenäiseen länsiosaan sekä matalampaa n ja rikkonaisempaan itäosaan. 0hutturpeisia osia ja reuna-alueita o n tehokkaasti ojitettu. Länsiosan syvä alue on enimmäkseen koivuletto a ja matalat alueet lettorämeojikkoa. Itäosan yleisimmät suotyypit ova t ruohoinen sararäme, rimpinevamuuttuma ja pallosararämeojikko. Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,2 m, yli metrin syvyisellä alueell a 1,8 m ja yli kanden metrin alueella 2,5 m. Hiekka ja moreeni ovat yleisimmät pohjamaalajit. Turpeista on saravaltaisia 68 %, ruskosammalvaltaisia 16 % j a rahkavaltaisia 16 %. Turvelajeista eniten on ruskosammalsaraturvetta (54 %) ja sararuskosammalturvetta (16 %). Maatuneisuu s on keskimäärin 5,0. Heikosti maatuneen pintakerroksen (paksuu s 0,3 m) maatuneisuus on 3,7 ja paremmin maatuneen pohjan 5, 4 (kuva 21). Turpeiden vesipitoisuus on keskimäärin 89,9 % ja tuhkapitoisuu s 4,1 %. Kuiva-ainetta on 99 kg/suo-m 3. Kuivan turpeen teholline n lämpöarvo on 20,5 MJ/kg ja 50 % :n kosteudessa 9,0 MJ/k g (taulukko 10). Jäkälälaenvuoman turvevarat ovat 11,12 milj. suo-m 3. Yli metri n syvyisellä alueella turvetta on 8,44 milj. suo-m 3 ja yli kande n metrin alueella 4,40 milj. suo-m 3.

35 Turvetuotantoon soveltuvaa aluetta on suon länsiosassa noi n 100 ha. Koska turpeet ovat tällä alueella pääasiassa sara- j a ruskosammalturpeita, on jyrsinmenetelmä parempi tuotantovaihtoehto. Käyttökelpoiset turvevarat ovat 2,20 milj. suo-m 3. Tämä n turvemäärän energiasisältö 50 % :n kosteudessa on 3,92 milj. GJ el i 1,09 milj. MWh Koskamanvuoma sijaitsee karttalehden alueell a (7496,6/562,4) noin 24 km Kaukosesta itäkoilliseen. Suo rajoittu u moreeniselänteisiin ja -kumpareisiin sekä viereisiin soihin. Pohjoisessa rajana on Ala-Kuusanjoki. Pieni Koskamanjärvi sijaitsee suon eteläosassa. Itä- ja länsipuolelle on tieyhtey s (kuva 22).

36 -49 - Suon pinta-ala on 914 ha, josta on yli metrin syvyistä aluett a 589 ha ja yli kanden metrin aluetta 294 ha. Suonpinta viettä ä pohjoisosassa kohti Ala-Kuusanjokea. Keski- ja eteläosa o n laskusuhteiltaan hyvin tasaista. Koskamanjärvestä on laskuoj a Kelontekemäjärveen.

37 Suo on luonnontilainen ja hyvin vetinen. Suotyypit ovat valta - osaltaan rimpinevaa ja rimpilettoa. Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,6 m, yli metrin syvyisell ä alueella 2,2 m ja yli kanden metrin alueella 2,8 m. Suonpohja o n enimmäkseen hiekkaa. Turpeista on saravaltaisia 72 %, ruskosammalvaltaisia 20 % j a rahkavaltaisia 8 %. Yleisimmät turvelajit ovat rahkasaraturv e (64 %) ja sararuskosammalturve (20. %). Maatuneisuus on keski - määrin 5,3. Heikosti maatuneen pintakerroksen (paksuus 0,45 m ) maatuneisuus on 3,5 ja paremmin maatuneen pohjan 6,0 (kuva 23). Turpeiden vesipitoisuus on keskimäärin 88,3 % ja tuhkapitoisuu s 4,4 %. Kuiva-ainetta on 97 kg/suo-m 3. Kuivan turpeen teholline n lämpöarvo on 20,0 MJ/kg ja 50 % :n kosteudessa 8,8 MJ/k g (taulukko 11). Koskamanvuoman turvevarat ovat 14,80 milj. suo-m 3. Yli metri n syvyisellä alueella turvetta on 12,64 milj. suo- m 3 ja yli kande n metrin alueella 8,27 milj. suo-m 3. Turvetuotantoon soveltuvaa aluetta on 240 ha. Sara- ja ruskosammalvaltaisista turpeista johtuen suo soveltuu parhaiten jyr - sinturvetuotantoon. Käyttökelpoiset turvevarat ovat 5,54 milj. suo-m 3. Tämän turvemäärän energiasisältö 50 % :n kosteudessa o n 9,46 milj. GJ eli 2,63 milj. MWh. Tuotantosuunnitelmissa o n huomioitava järvistä aiheutuvat tai niille koituvat haittavaikutukset. 0

38 Heinäräme sijaitsee karttalehden alueell a (7492,5/563,5) noin 25 km Kaukosesta itään Kelontekemäjärve n länsipuolella. Suon pohjois- ja eteläosa rajoittuvat viereisii n soihin, länsiosa rajoittuu mataliin moreeniselänteisiin ja itäos a Kelontekemäjärveä kiertävään tiehen (kuva 24).

39 Suon pinta-ala on ha, josta on yli metrin syvyistä aluett a 615 ha ja yli kanden metrin aluetta 280 ha. Suonpinta viettä ä kauttaaltaan loivasti itään kohti Kelontekemäjärveä. Suo on lähes luonnontilainen. Vain itäreunaa läheltä tietä o n paikoitellen ojitettu, missä osia suosta on raivattu pelloksi. Suon keskiosa on yleensä märkää avosuota. Rimpiletto ja rimpinev a ovat vallitsevat suotyypit, samoin koivulettokorpi suon syvill ä alueilla. Reunaosissa ja matalammilla alueilla ovat vallitsevin a lettoräme ja ruohoinen sararäme. Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,4 m, yli metrin syvyisell ä alueella 2,0 ja yli kanden metrin alueella 2,6 m. Moreeni o n yleisin pohjamaalaji. Turpeista on saravaltaisia 78 %, rahkavaltaisia 12 % ja ruskosammalvaltaisia 10 %. Yleisimmät turvelajit ovat ruskosammalsaraturve (57 %) ja rahkasaraturve (21 %). Maatuneisuus o n keskimäärin 4,7. Heikosti maatuneen pintakerroksen (paksuu s 0,6 m) maatuneisuus on 3,7 ja paremmin maatuneen pohjan 5, 2 (kuva 25). Turpeiden vesipitoisuus on keskimäärin 88,9 % ja tuhkapitoisuu s 5,0 %. Kuiva-ainetta on 113 kg/suo-m 3. Kuivan turpeen teholline n lämpöarvo on 20,3 MJ/kg ja 50 % :n kosteudessa 8,9 MJ/k g (taulukko 12). Heinärämeen turvevarat ovat 14,72 milj. suo-m 3. Yli metri n syvyisellä alueella turvetta on 8,10 milj. suo- m 3 ja yli kande n metrin alueella 7,37 milj. suo-m 3.

40 Jyrsinturvetuotantoon soveltuvaa aluetta on kandessa osass a yhteensä 210 ha. Käyttökelpoiset turvevarat ovat 4,47 milj. suo-m 3. Tämän turvemäärän energiasisältö on 50 % :n kosteudess a 8,99 milj. GJ eli 2,50 milj. MWh. Suon kuivatuksesta mandollisesti aiheutuvat haitat Kelontekemäjärven vesistöön on huomioitav a tuotantosuunnitelmissa.

41 Naakenavuoman pohjoisosa. Suo sijaitsee karttalehden alueella (7512,2/546,4) Kittilän kirkonkylän itäpuolella noi n 25 km Kaukosesta pohjoiskoilliseen. Suo rajoittuu itäpuolell a Naakenavaaraan ja länsipuolella peltoihin sekä Kiistalan tiehe n (kuva 26). Suon eteläosa on tutkittu erikseen ja tulokset siit ä on julkaistu raportin ensimmäisessä osassa (Muurinen ja Nokel a 1984).

42 -62 - Pohjoisosan pinta-ala on 639 ha, josta on yli metrin syvyist ä aluetta 425 ha ja yli kanden metrin aluetta 247 ha. Suonpint a viettää etelään. Vedet laskevat pääasiassa Naakenaojan kautta. Suo on lähes kokonaan ojitettu. Länsireuna on suureksi osaks i vanhaa peltoa. Vain paikoitellen itä- ja keskiosassa on luonnontilaista suota. Yleisimmät suotyypit ovat karhunsammalmuuttuma j a koivulettokorpimuuttuma. Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,8 m, yli metrin syvyisell ä alueella 2,3 m ja yli kanden metrin alueella 3,0 m. Pohjamaalaj i on enimmäkseen moreenia. Naakenaojan varressa on pohjalla lieju a pienellä alueella 0,4 m. Turpeista on saravaltaisia 78 %, rahkavaltaisia 12 % ja ruskosammalvaltaisia 10 %. Yleisimmät turvelajit ovat ruskosammalsaraturve (57 %) ja rahkasaraturve (21 %). Maatuneisuus o n keskimäärin 4,1. Heikosti maatuneen pintakerroksen (paksuu s 1,2 m) maatuneisuus on 3,6 ja paremmin maatuneen pohjan 5, 0 (kuva 27). Turpeiden vesipitoisuus on keskimäärin 89,8 % ja tuhkapitoisuu s 5,3 %. Kuiva-ainetta on 103 kg/suo-m 3. Kuivan turpeen teholline n lämpöarvo on 19,9 MJ/kg ja 50 % :n kosteudessa 8,7 MJ/k g (taulukko 13). Naakenavuoman pohjoisosan turvevarat ovat 11,18 milj. suo-m 3. Yl i metrin syvyisellä alueella turvetta on 9,93 milj. suo-m 3 ja yl i kanden metrin alueella 7,29 milj. suo-m 3.

43 - 6 7 Suo soveltuu jyrsinturvetuotantoon. Tuotantokelpoisen aluee n pinta-ala on 210 ha ja sen käyttökelpoiset turvevarat ovat 5,1 5 milj. suo-m 3. Tämän turvemäärän energiasisältö on 50 % :n kosteudessa 9,23 milj. GJ eli 2,57 milj. MWh.

44 -68 - YHTEENVET O Vuonna 1984 tutkittiin Kittilässä 13 suota yhteispinta-alaltaa n ha. Soille raivattiin tutkimuslinjastoa 126,4 km. Niill ä oli tutkimuspisteitä kpl (3,7 kpl/ha). Suot jakautuva t kokoluokittain seuraavasti : alle 99 ha 5 kp l ha 1 " ha 3 " ha 3 yli 1000 ha 1 " Pienin suo on Välivuoma (48 ha) ja suurin Heinäräme (1 033 ha). Pinta-alojen aritmeettinen keskiarvo on 362 ha. Turvepaksuudeltaan yli metrin syvyistä aluetta on yhteens ä ha (60 %) ja yli kanden metrin aluetta ha (30 %). Tutkimuspisteistä laskettuna ja pinta-aloihin painotettuna o n luonnontilaisia soita 75 % ja ojikoita tai muuttumia 25 %. Avosoita on 49 %, rämeitä 32 %, korpia 16 % ja turvekankaita sek ä peltoja yhteensä 3 %. Avosuot ovat useimmiten rimpinevaa ja ruohoista saranevaa. Rämeistä yleisimpiä ovat ruohoinen sararäme j a pal1osararäme.

45 Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,5 m, josta on heikosti maatunutta pintakerrosta 0,6 m. Yli metrin syvyisillä alueill a vastaavat keskiarvot ovat 2,1 m ja 0,8 m, sekä yli kanden metri n alueilla 2,9 m ja 1,0 m. Heikosti maatunut pintakerros on paksuimmillaan vetisillä ja syvillä avosoilla. Suuri osa täst ä pintakerroksesta on maatuneisuudeltaan H 4. Kaikkien turpeide n keskimaatuneisuus on 4,7. Soiden kokonaisturvemäärä on 72,68 milj. suo-m 3. Saravaltaisi a turpeita on 73 %, rahkavaltaisia turpeita 16 % ja ruskosammalvaltaisia turpeita 11 %. Yleisimmät turvelajit ovat ruskosammalsaraturve (49 %) ja rahkasaraturve (23 %). Tavalliset lisätekijä t ovat kortteen jäänteet ja varpuaines. Liekoja on erittäin vähän. Turpeiden happamuus on keskimäärin 4,9. Näytesarjojen keskimääräinen vaihteluväli on ph 4,7-5,3. Happamimpia ovat lähell ä pintaa olevat heikosti maatuneet turpeet. Turpeiden vesipitoisuus on keskimäärin 89,6 % ja kuiva-ainepitoisuus 98 kg/suo-m 3. Keskimääräiset vaihteluvälit ovat vesipitoisuudessa 88,2-91,8 % sekä kuiva-aineen määrässä kg / suo-m 3. Ominaisuudet ovat kääntäen verrannollisia toisiinsa. Saman näytesarjan eri näytteiden välinen ero vesipitoisuudessa vo i olla 7 %-yksikköä. Tuhkapitoisuus on yleensä suurin pinta- ja pohjaturpeissa. Sara - ja ruskosammalvaltaiset turpeet ovat lisäksi tuhkaisempia kuin

46 rahkavaltaiset turpeet. Tulvavesien tuoma kivennäisaines lisä ä tuhkapitoisuutta jokien ja purojen varsilla sekä soiden reuna - alueilla. Vähiten tuhkaa on suurten ja paksuturpeisten soide n keskellä. Näytteiden tuhkapitoisuus on keskimäärin 4,3 %. Näytesarjojen keskimääräinen vaihteluväli on 3,2-6,4 %. Kuivan turpeen tehollinen lämpöarvo on käyttökelpoisilla alueill a keskimäärin 20,3 MJ/kg ja 50 % :n käyttökosteudessa 8,9 MJ/kg. Lämpöarvoon vaikuttavat mm. turvelaji, maatuneisuus ja tuhkapitoisuus. Runsas tuhkapitoisuus ja heikko maatuneisuus alentava t lämpöarvoa. Näytesarjojen keskimääräinen vaihteluväli 50 % : n kosteudessa on 8,2-9,5 MJ/kg. Tuotantoon soveltuvaa suota on yhteensä ha. Tuotantokelpoinen turvemäärä on 24,88 milj. suo-m 3 eli 34 % soiden kokonaisturvemäärästä. Kuiva-aineeksi muutettuna sen massa on 2,4 9 milj. tn ja vastaava energiasisältö 50,23 milj. GJ. Energiasisältö 50 % :n käyttökosteudessa on 44,14 milj. GJ eli 12,28 milj. MWh. Saravaltaisina ja pintaosastaan heikosti maatuneina suot soveltuvat paremmin jyrsinturvetuotantoon.

47 KIRJALLISUUTT A Lappalainen, E., Sten, C-G. ja Häikiö, J., Turvetutkimuste n maasto-opas. Geologian tutkimuskeskus. Opas N :o 12. Muurinen, T. ja Nokela, A., Kittilässä vuosina tutkittujen soiden turvevarat ja niiden tuotantokelpoisuus. Geologian tutkimuskeskus, Maaperäosasto. Raportt i P 13,4/84/154.

48 Taulukko 14. Yhteenveto tuotantokelpoisista soista, niiden turve- ja energiamääristä sekä mandollinen tuotantomenetelm ä Suon numero ja nimi Tuotanto - Käyttö - Kuiva - Energiasisält ö Mandolline n kelpoine n kelpoine n ainee n tuotanto - pinta-al a turvemäär ä määr ä Kuiva turv e 50 % :n kosteudess a menetelm ä (ha) (10 6 suo-m 3 ) (10 6 tn) (10 6 GJ) (10 6 GJ) (10 6 MWh) (MWh/ha ) 101. Puurokaltionvuoma 75 1,90 0,158 3,16 2,80 0, J 104. Pitkänlehdonvuoma 42 0,93 0,085 1,74 1,55 0, J 107. Kuusikonvuoma 82 2,35 0,219 4,51 3,98 1, J 108. Jyrhämävuoma 77 2,34. 0,234 4,80 4,21 1, J 109. Jäkälälaenvuoma 100 2,20 0,218 4,46 3,92 1, J 110. Koskamanvuoma 240 5,54 0,537 10,75 9,46 2, J 111. Heinäräme 210 4,47 0,505 10,25 8,99 2, J 112. Naakenavuoman pohj.osa 210 5,15 0,530 10,56 9,23 2, J Yhteensä ,88 2,486 50,23 44,14 12, (keskiarvo) Mandollinen tuotantomenetelmä : J = soveltuu teolliseen jyrsinturvetuotantoon

49 Liite 1 YHTEENVETOTAULUKKO Koko su o Suon numero ja nimi Pinta - ala Keskipaksuus (m) Keskimaatuneisuus Turvemäärä (10 6 suo -m3 ) (ha) H1-4 H5-10 H1-10 Hl-4 H5-10 H1-10 Hl-4 H5-10 H1-10, 100. Rässälehdonvuoma 88 0,56 0,51 1,07 3,0 5,6 4,2 0,49 0,45 0, Puurokaltionvuoma 253 0,84 0,99 1,83 3,4 5,7 4,6 2,12 2,50 4, Huhtavuoma 60 1,45 0,35 1,80 3,2 5,5 3,6 0,87 0,21 1, Välivuoma 48 0,67 0,59 1,26 3,2 5,4 4,2 0,32 0,28 0, Pitkänlehdonvuoma 233 0,52 0,92 1,44 2,8 5,8 4,7 1,20 2,15 3, Mäntyvaaranjänkä 93 0,94 0,58 1,52 3,1 6,1 4,2 0,88 0,54 1, Matojänkä 57 0,45 0,74 1,19 3,6 5,6 4,8 0,26 0,42 0, Kuusikonvuoma 157 0,66 1,78 2,44 3,5 5,0 4,6 1,03 2,80 3, Jyrhämävuoma 230 0,68 1,21 1,89 3,6 5,3 4,7 1,57 2,77 4, Jäkälälaenvuoma 902 0,31 0,92 1,23 3,7 5,4 5,0 2,82 8,30 11, Kosi<amanvuoma 914 0,45 1,17 1,62 3,5 6,0 5,3 4,14 10,66 14, Heinäräme ,52 0,91 1,43 3,7 5,2 4,7 5,42 9,30 14, Naakenavuoman pohj.osa 639 1,16 0,59 1,75 3,6 5,0 4,1 7,42 3,76 11,1 8 Yhteensä/keskiarvo ,61 0,93 1,54 3,5 5,5 4,7 28,54 44,14 72,6 8 _

50 Liite 1 (jatkuu ) YHTEENVETOTAULUKKO Yli 1 m syvä alue Yli 2 m syvä alue Suon numero ja nimi Pinta- Pinta - ala Keskipaksuus (m) Turvemäärä (10 6 suo-m 3 ) ala Keskipaksuus (m) Turvemäärä (10 6 suo-m 3 ) (ha) Hl-4 H5-10 H1-10 Hl-4 H5-10 H1-10 (ha) Hl-4 H5-10 H1-10 Hl-4 H5-10 H Rässälehdonvuom a 2 9 0,84 0,89 1,7 3 0,24 0,26 0, ,88 1,82 2,7 0 0,06 0,13 0, Puurokaltionvuom a ,13 1,39 2,5 2 1,79 2,22 4, ,35 1,68 3,0 3 1,49 1,87 3, Huhtavuom a 3 2 2,21 0,54 2,7 5 0,71 0,17 0, ,65 0,65 3,3 0 0,59 0,14 0, Välivuom a 2 4 0,97 0,92 1,8 9 0,23 0,22 0, ,23 1,12 2,3 5 0,11 0,10 0, Pitkänlehdonvuom a ,68 1,48 2,1 6 0,88 1,90 2, ,78 1,99 2,7 7 0,57 1,45 2, Mäntyvaaranjänk ä 6 3 1,21 0,77 1,9 8 0,77 0,48 1, ,56 1,10 2,6 6 0,36 0,25 0, Matojänk ä 3 0 0,58 1,05 1,6 3 0,17 0,32 0, ,53 1,74 2,2 7 0,03 0,11 0, Kuusikonvuom a ,72 2,15 2,8 7 0,93 2,74 3, ,72 2,65 3,3 7 0,67 2,50 3, Jyrhämävuom a ,94 1,78 2,7 2 1,29 2,47 3, ,12 2,42 3,5 4 0,99 2,12 3, Jäkälälaenvuom a ,40 1,38 1,7 8 1,88 6,56 8, ,50 2,02 2,5 2 0,88 3,52 4, Koskamanvuom a ,55 1,60 2,1 5 3,22 9,42 12, ,65 2,16 2,8 1 1,91 6,36 8, Heinäräm e ,64 1,32 1,9 6 3,95 8,10 12, ,75 1,88 2,6 3 2,10 5,27 7, Naakenavuoman pohj.osa 425 1,56 0,78 2,34 6,62 3,31 9, ,96 0,98 2,95 4,87 2,42 7,2 9 Yhteensä/keskiarvo ,80 1,35 2,15 22,68 38,17 60, ,02 1,84 2,86 14,63 26,24 40,87

51 Liite 2 Turvelajien prosenttiset osuudet suon turvemääräst ä Suon numero ja nimi S - valtaiset C - valtaiset B - valtaise t J S CS BS, yht. C SC BC yht. B SB CB yht Rässälehdonvuoma Puurokaltionvuoma Huhtavuoma Välivuoma Pitkänlehdonvuoma Mäntyvaaranjänkä Matojänkä Kuusikonvuoma Jyrhämävuoma Jäkälälaenvuoma Koskamanvuoma Heinäräme Naakenavuoman pohj.osa Prosentteina kokonaisturve - määrästä

Turvetutkimusraportti 413

Turvetutkimusraportti 413 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 413 2010 Ranualla tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 3 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Ranua, Northern

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 1 Jouko Saarelaine n SONKAJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUU S POLTTOTURVETUOTANTOON OSA 2 Kuopio 1985 SISÄLTÖ JOHDANTO 3 TUTKIMUSMENETELMÄT

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus. Turveraportti 238. Jukka Leino ja Jouko Saarelainen OUTOKUMMUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus. Turveraportti 238. Jukka Leino ja Jouko Saarelainen OUTOKUMMUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 238 Jukka Leino ja Jouko Saarelainen OUTOKUMMUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 Kuopio 1990 Leino. Jukka jasaarelainen. Jouko 1990. Outokummussa

Lisätiedot

ALAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1. Abstract: The mires and peat reserves of Alajärvi Part 1

ALAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1. Abstract: The mires and peat reserves of Alajärvi Part 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 339 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Report of Peat Investigation 339 ALAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 Abstract: The mires and peat reserves

Lisätiedot

P13,6/80/16. Erkki Raikamo HEINOLAN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S. Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä

P13,6/80/16. Erkki Raikamo HEINOLAN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S. Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä P13,6/80/16 Erkki Raikamo HEINOLAN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä Espoo 1980 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSMENETELMÄT

Lisätiedot

Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/12 1

Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/12 1 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/12 1 Tapio Toivone n JAALAN TURVEVARAT JA NIIDE N KÄYTTÖKELPOISUU S Espoo 1983 Tekijän osoite : Geologinen tutkimuslaito s Kivimiehentie 1 02150

Lisätiedot

ALAVUDELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

ALAVUDELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turveraportti 253 Tapio Toivonen ALAVUDELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and peat reserves of Alavus Espoo 1992 Toivonen. Tapio. 1992. Alavudella tutkitut

Lisätiedot

JÄMIJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON

JÄMIJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti. P 13.4/83/ :13 8 Carl-Göran Sten ja Lasse Svahnback JÄMIJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON Espoo 1983 3 - SI SÄALLYSLUETTELq 1 Johdanto

Lisätiedot

KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 7

KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 7 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 362 Ari Luukkanen KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 7 Abstract: The peatlands and peat reserves of Kiuruvesi Part 7 Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. MAAPERÄOSASTO, raportti P 13.6 / 80 / 2 0. Eino Lappalainen ja Hannu Pajune n

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. MAAPERÄOSASTO, raportti P 13.6 / 80 / 2 0. Eino Lappalainen ja Hannu Pajune n GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S MAAPERÄOSASTO, raportti P 13.6 / 80 / 2 0 Eino Lappalainen ja Hannu Pajune n LAPIN TURVEVARAT Yhteenveto vuosina 1962-1975 Lapiss a tehdyistä turvetutkimuksist a Espoo 1980 Eino

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 406

Turvetutkimusraportti 406 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 406 2010 Maaningalla tutkitut suot ja niiden turvevarat Abstract: The peatlands and peat reserves of Maaninka, Central Finland Ari Luukkanen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

PUNKALAITUMEN TURVEVAROISTA J A NIIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSIST A

PUNKALAITUMEN TURVEVAROISTA J A NIIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSIST A GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S MAAPERAOSASTO, raportti P13.4/81/55 Carl-Göran Sten ja Timo Varila PUNKALAITUMEN TURVEVAROISTA J A NIIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSIST A Espoo 1981 PUNKALAITUMEN TURVEVAROISTA JA NIIDEN

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/85/17 9

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/85/17 9 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13,4/85/17 9 Erkki Raikamo ja Pertti Silen KRISTIINAN KAUPUNGIN SUOT JA TURVEVAROJEN K.AYTTÖMAHDOLLISUUDE T Kuopio 1985 Tekijöiden osoitteet : Geologian

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 421

Turvetutkimusraportti 421 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 421 2011 Ranualla tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 4 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Ranua, Northern

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 18 7. Tapio Muurine n ROVANIEMEN ALUEEN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS, OSA

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 18 7. Tapio Muurine n ROVANIEMEN ALUEEN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS, OSA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 18 7 Tapio Muurine n ROVANIEMEN ALUEEN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS, OSA I Abstract : Peat recources and their suitabilit y in the area

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. MAAPERÄOSASTO, raportti P 13,4/82/9 1. Helmer Tuittila MYNÄMAEN TU RVEVARAT. Osaraportti Varsinais-Suomen turvevaroist a

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. MAAPERÄOSASTO, raportti P 13,4/82/9 1. Helmer Tuittila MYNÄMAEN TU RVEVARAT. Osaraportti Varsinais-Suomen turvevaroist a GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S MAAPERÄOSASTO, raportti P 13,4/82/9 1 Helmer Tuittila MYNÄMAEN TU RVEVARAT Osaraportti Varsinais-Suomen turvevaroist a Espoo 1982 JOHDANTO Mynämäen kunnan alueella olevia soita

Lisätiedot

KIIMINGIN SUOT, TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2

KIIMINGIN SUOT, TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 351 KIIMIGI SUOT, TURVEVARAT JA IIDE KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2 Abstract: The peatlands of Kiiminki, peat reserves and their potential use Part 2 Geologian

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Turvetutkimusraportti 305. Tapio Muurinen. YLI-IIN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTOKELPOISUUS Osa 2

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Turvetutkimusraportti 305. Tapio Muurinen. YLI-IIN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTOKELPOISUUS Osa 2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 305 Tapio Muurinen YLI-IIN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTOKELPOISUUS Osa 2 The Mires and Useful Peat Reserves of Yli-Ii, Central Finland Part 2 Espoo 1997 Muurinen,

Lisätiedot

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA X GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 252. Pauli Hänninen ja Satu Jokinen

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA X GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 252. Pauli Hänninen ja Satu Jokinen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 252 Pauli Hänninen ja Satu Jokinen PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA X Abstract : The mires and peat reserves of the commune of Pudasjärvi.

Lisätiedot

RENGON SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Summary: The peatlands of Renko, southern Finland

RENGON SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Summary: The peatlands of Renko, southern Finland GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 338 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Report of Peat Investigation 338 RENGON SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Summary: The peatlands of Renko, southern Finland Espoo

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 391

Turvetutkimusraportti 391 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 391 2009 Pyhännällä tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves of Pyhäntä, Northern Ostrobothnia Part 2 Teuvo Herranen

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 377

Turvetutkimusraportti 377 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 377 2007 Pyhäjoella tutkitut suot, ja niiden turvevarat, osa 1 Abstract: The peatlands and peat resources of Pyhäjoki, western Finland, Part I Jukka Turunen

Lisätiedot

YLIVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2

YLIVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 360 Jukka Turunen ja Teuvo Herranen YLIVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIEN TURVEVARAT Osa 2 Abstract: The peatlands and peat resources of Ylivieska, western

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 415

Turvetutkimusraportti 415 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 415 2010 Karstulassa tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 3 Abstract: The peatlands and peat reserves of Karstula, Part 3 Riitta-Liisa Kallinen GEOLOGIAN

Lisätiedot

SEINAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

SEINAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 268 Tapio Toivonen SEINAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract: The mires and peat reserves of Seinäjoki Espoo 1993 Toivonen. Tapio. 1993. Seinäjoella

Lisätiedot

HUITTISTEN TUTKITUT SUOT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS. Summary : The mires investigated and the usefulness of peat in southwestern Finland

HUITTISTEN TUTKITUT SUOT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS. Summary : The mires investigated and the usefulness of peat in southwestern Finland GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 309 Carl-Göran Sten HUITTISTEN TUTKITUT SUOT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS Summary : The mires investigated and the usefulness of peat in southwestern Finland

Lisätiedot

TURVERAPORTTI 213. Markku Mäkilä ja Grundström TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract :

TURVERAPORTTI 213. Markku Mäkilä ja Grundström TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract : GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 213 MAAPERÄOSASTO Markku Mäkilä ja Ale Grundström KUUSANKOSKELLA JA KOUVOLASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The peat resources of Kuusankoski and

Lisätiedot

YLISTAROSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

YLISTAROSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 293 Tapio Toivonen YLISTAROSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and peat reserves of Ylistaro Kuopio 1995 Toivonen, Tapio, 1995. Ylistarossa

Lisätiedot

The peat resources of Ähtäri and their potential use Part 1

The peat resources of Ähtäri and their potential use Part 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 225 TAPIO TOIVONEN ÄHTÄRIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS OSA 1 Abstract : The peat resources of Ähtäri and their potential use Part 1 Espoo

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 389

Turvetutkimusraportti 389 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 389 2008 Keuruun tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves of Keuruu Part 2 Timo Suomi, Kari Lehmuskoski, Markku

Lisätiedot

Forssan suot ja turpeen käyttökelpoisuus

Forssan suot ja turpeen käyttökelpoisuus TURVETUTKIMUSRAPORTTI REPORT OF PEAT INVESTIGATION 320 Carl-Göran Sten ja Markku Moisanen Forssan suot ja turpeen käyttökelpoisuus Summary : The mires and the usefulness of peat in Forssa, southern Finland

Lisätiedot

PERHOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

PERHOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GELGIA TUTKIUSKESKUS TURVETUTKIUSRAPRTTI 294 artti Korpij aakko PERHSSA TUTKITUT SUT JA IIDE TURVEVARAT Abstract : The ires and peat reserves in the unicipality of Perho, Western Finland Kuopio 1995 Korpijaakko,

Lisätiedot

KALAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1

KALAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1 Kalajoella tutkitut suot ja niiden turvevarat, osa 1 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 367 KALAJOELLA TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 1 Abstract: The peatlands and peat resources

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 432

Turvetutkimusraportti 432 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 432 2012 Lapinlahdella (Varpaisjärvellä) tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 5 Abstract: The Peatlands and Peat Reserves of Lapinlahti (Varpaisjärvi),

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 404

Turvetutkimusraportti 404 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 404 2010 Kuusamossa tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Kuusamo, Northern

Lisätiedot

,!7IJ5B6-jajijc! Turvetutkimusraportti 375 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Kauhavalla tutkitut suot ja niiden turvevarat. www.gtk.fi info@gtk.

,!7IJ5B6-jajijc! Turvetutkimusraportti 375 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Kauhavalla tutkitut suot ja niiden turvevarat. www.gtk.fi info@gtk. 345. 346. 347. 348. 349. 350. 351. 352. 353. 354. 355. 356. 357. 358. 359. 360. 361. 362. 363. 364. 365. 366. 367. 368. 369. 370. 371. 372. 373. 374. 375. Kimmo Virtanen, Riitta-Liisa Kallinen ja Teuvo

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 452

Turvetutkimusraportti 452 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 452 2014 Vaalassa tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 4 Abstract: The Peatlands and Peat Reserves of Vaala Part 4 Hannu Pajunen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Maaperäosasto, raportti P 13.4/84/141

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Maaperäosasto, raportti P 13.4/84/141 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Maaperäosasto, raportti P 13.4/84/141 Eino Lappalainen ja Tapio Toivonen LASKELMAT SUOMEN TURVEVAROISTA Espoo 1984 Tekijöiden osoite: Geologian tutkimuskeskus Kivimiehentie 1 02150

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 2

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 2 Jukka Häikiö, Pirjo Löytynoja ja Heimo Porkka KAJAANISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA I I Kuopio 1985 Tekijöiden osoite : Geologian

Lisätiedot

ANJALANKOSKEN TURVEVARA T JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S

ANJALANKOSKEN TURVEVARA T JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S MAAPERÄOSASTO, raportti P 13.4/84/159 Markku Mäkilä ja Ale Grundströ m ANJALANKOSKEN TURVEVARA T JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S Espoo 1984 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto,

Lisätiedot

KAUSTISEN KUNNAN ALUEELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT

KAUSTISEN KUNNAN ALUEELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT GELGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 325 Martti Korpijaakko ja Pertti Silen KAUSTISEN KUNNAN ALUEELLA TUTKITUT SUT JA NIIDEN TURVE VARAT Abstract : The mires and peat reserves of the municipality

Lisätiedot

VEHKALAHDEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S

VEHKALAHDEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 18 6 Markku Mäkilä j a Ale Grundström VEHKALAHDEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S Abstract : The peat resources of Vehkalahti municipality

Lisätiedot

Abstract : The peat resources of Kotka and their potential use. Geological Survey of Finland, Report of Peat Investigatio n

Abstract : The peat resources of Kotka and their potential use. Geological Survey of Finland, Report of Peat Investigatio n GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 20 0 Markku Mäkilä Ale Grundströ m j a KOTKAN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The peat resources of Kotka and their potential use.

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 447

Turvetutkimusraportti 447 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 447 2013 Lopen tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 1 Abstract: The Peatlands and Peat Resources of Loppi, Southern Finland Part 1 Markku Moisanen GEOLOGIAN

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Turvetutkimusraportti 327. Carl-Göran Sten ja Markku Moisanen ESPOON JA KAUNIAISTEN SUOT

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Turvetutkimusraportti 327. Carl-Göran Sten ja Markku Moisanen ESPOON JA KAUNIAISTEN SUOT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 327 Carl-Göran Sten ja Markku Moisanen ESPOON JA KAUNIAISTEN SUOT Sammandrag : Myrarna i Esbo och Grankulla Summary : The peatlands in Espoo and Kauniainen,

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 385

Turvetutkimusraportti 385 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 385 2008 Ikaalisissa tutkitut suot ja niiden turvevarat Abstract: The peatlands and peat reserves of Ikaalinen Tapio Toivonen ja Onerva Valo GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

TOHOLAMMIN TURVEVAROJEN KÄYTTÖ - KELPOISUUS JA TURPEEN OMINAISUUKSIE N VÄLINEN RIIPPUVUUS

TOHOLAMMIN TURVEVAROJEN KÄYTTÖ - KELPOISUUS JA TURPEEN OMINAISUUKSIE N VÄLINEN RIIPPUVUUS GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S MAAPERÄOSASTO, raportti P 134/80/ 5 Markku Mäkil ä TOHOLAMMIN TURVEVAROJEN KÄYTTÖ - KELPOISUUS JA TURPEEN OMINAISUUKSIE N VÄLINEN RIIPPUVUUS summary : The peat resources of Toholampi

Lisätiedot

MIKKELIN KUNNASSA TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVE VARAT JA KÄYTTÖKELPOISUUS

MIKKELIN KUNNASSA TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVE VARAT JA KÄYTTÖKELPOISUUS Turvetutkimusraportti Report of peat Ivestigatio 336 Jukka Leio MIKKELIN KUNNSS TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVE VRT J KÄYTTÖKELPOISUUS bstract : The mires, peat reserves ad their potetial use i Mikkeli Geologia

Lisätiedot

Turpeen rikkipitoisuus Suomen soissa tuloksia laajasta turveinventoinnista

Turpeen rikkipitoisuus Suomen soissa tuloksia laajasta turveinventoinnista Suoseura Finnish Peatland Society ISSN 0039-5471 Helsinki 2010 Suo 61(2): 49 56 Suo / Katsaukset 61(2) 2010 Reviews 49 Turpeen rikkipitoisuus Suomen soissa tuloksia laajasta turveinventoinnista Sulphur

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

Turpeen ikä ja kerrostumisnopeus Lounais-Suomen soilla

Turpeen ikä ja kerrostumisnopeus Lounais-Suomen soilla Työraportti 2008-12 Turpeen ikä ja kerrostumisnopeus Lounais-Suomen soilla Markku Mäkilä Ale Grundström Helmikuu 2008 POSIVA OY Olkiluoto FI-27160 EURAJOKI, FINLAND Tel +358-2-8372 31 Fax +358-2-8372 3709

Lisätiedot

Turveraportti 106. Jukka Lein o JOROISTEN TURVEVARAT JA NIIDE N KAYTTOKELPOISUU S

Turveraportti 106. Jukka Lein o JOROISTEN TURVEVARAT JA NIIDE N KAYTTOKELPOISUU S Turveraportti 106 Jukka Lein o JOROISTEN TURVEVARAT JA NIIDE N KAYTTOKELPOISUU S Geologinen tutkimuslaito s Kuopio 1981 SISÄLTÖ JOHDANTO 3 TUTKIMUSMENETELMÄT JA TULOSTEN ESITYS 3 Kenttätutkimukset 3 Laboratoriotutkimukset

Lisätiedot

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Metsäkeskus 2014 Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt 2014 { 2 } Metsälaki Metsälaissa on lueteltu joukko suojeltuja elinympäristöjä, jotka ovat monimuotoisuuden

Lisätiedot

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...

Lisätiedot

335. Laajanneva-Mustasuo (Vaala)

335. Laajanneva-Mustasuo (Vaala) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 335. Laajanneva-Mustasuo

Lisätiedot

P 13,6/80/23. Erkki Raikamo PÄIJÄT-HAMEEN SUOT JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDE T

P 13,6/80/23. Erkki Raikamo PÄIJÄT-HAMEEN SUOT JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDE T P 13,6/80/23 Erkki Raikamo PÄIJÄT-HAMEEN SUOT JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDE T Espoo 1980 Raikamo, E. 1981 : Päijät-Hämeen suot ja turvevarojen käyttämandollisuudet. Päijät-Hämeen seutukaavaliiton

Lisätiedot

GTK:n TURVETUTKIMUS -MISTÄ TULLAAN..

GTK:n TURVETUTKIMUS -MISTÄ TULLAAN.. GTK:n TURVETUTKIMUS -MISTÄ TULLAAN.., GTK 28.11.2012 Lähtökohtia turvetutkimukselle Suomessa: Suomi on maailman soistunein maa Suomen energiaomavaraisuus on huono Suomessa on suuri suoluonnon potentiaali

Lisätiedot

ERKKI RAIKAMO RAIMO HEIKKILÄ

ERKKI RAIKAMO RAIMO HEIKKILÄ Suot syntyvät ERKKI RAIKAMO RAIMO HEIKKILÄ Suomi on suomaa: haluttiinpa sitä tai ei. Etymologisesti Suomi lienee suo-sanan johdannainen vaikka sitä ei yleisesti tunnustettaisikaan. Toisaalta englanninkielinen

Lisätiedot

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

GEOLOGIA. Evon luonto-opas Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.

Lisätiedot

Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla

Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen yksikkö Kokkola Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla Anton Boman ja Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Soiden ojitus: hiilivarat ja ilmastopäästöt

Soiden ojitus: hiilivarat ja ilmastopäästöt Soiden ojitus: hiilivarat ja ilmastopäästöt Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto, Joensuu Hiiltä Suomen luonnossa miniseminaari 4.2. 2011, Helsinki Suomen luonnonsuojeluliitto Luonnon hiilivarastot Suomessa

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 Savonlinnan seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 Savonlinnan seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 2.3 Rantasalmi Rantasalmen kunnan alueelta valittiin kaksi potentiaalista kohdetta, joista Varpasharjun alueella suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko 1 ja

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue

Lisätiedot

Syrjävaara-Karjaoja I-luokka Kohdenumero (kartalla) 2. Koko ja sijainti

Syrjävaara-Karjaoja I-luokka Kohdenumero (kartalla) 2. Koko ja sijainti Syrjävaara-Karjaoja Kohdenumero (kartalla) 2. 350 ha tuulivoimarakentamista puoltavat ja rajoittavat tekijät Vaiheyleiskaavan luontoselvityksissä huomioitavaa Sijaitsee Nuojuan pohjoispuolella, molemmin

Lisätiedot

Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen

Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen Suomi on maailman soisimpia maita. Suot peittävät kolmasosan maapinta-alasta alasta mitä moninaisimpina suo- tyyppeinä. Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua

Lisätiedot

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Vastaselitys Vaasan Hallinto-oikeus PL 204 65101 VAASA Viite: VHO 28.9.2015, lähete 5401/15 Dnro 00714/15/5115 Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Oy Ahlholmens Kraft Ab:n vastineen johdosta

Lisätiedot

RN:o 23:36. n.58,8 ha

RN:o 23:36. n.58,8 ha ?? RN:o 23:36 n.58,8 ha 0 metri Mittakaava: 1:10 000 400,0? Maanmittauslaitos 2014 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2014? Tammasuo 687-414-23-36 0 3 000 metri Mittakaava: 1:75 000 Maanmittauslaitos

Lisätiedot

Metsänhoidon perusteet

Metsänhoidon perusteet Metsänhoidon perusteet Kasvupaikkatekijät, metsätyypit ja puulajit Matti Äijö 18.9.2013 1 KASVUPAIKKATEKIJÄT JA METSÄTYYPIT kasvupaikkatekijöiden merkitys puun kasvuun metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn

Lisätiedot

Bioenergia pilottihanke alueellinen turvevaranto Pohjois-Satakunta ja Luoteis-Pirkanmaa

Bioenergia pilottihanke alueellinen turvevaranto Pohjois-Satakunta ja Luoteis-Pirkanmaa Geologian tutkimuskeskus P40.4/2007/101 20.10.2008 Bioenergia pilottihanke alueellinen turvevaranto Pohjois-Satakunta ja Luoteis-Pirkanmaa Hänninen Pekka, Laatikainen Matti, Virtanen Kimmo, Vartiainen

Lisätiedot

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset.

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset. GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan

Lisätiedot

Tammisaari 110 kv voimajohtolinjauksen Österby-Skarpkulla muinaisjäännösinventointi 2010.

Tammisaari 110 kv voimajohtolinjauksen Österby-Skarpkulla muinaisjäännösinventointi 2010. 1 Tammisaari 110 kv voimajohtolinjauksen Österby-Skarpkulla muinaisjäännösinventointi 2010. Timo Jussila Kustantaja: Tammisaaren Energia 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen aika...

Lisätiedot

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit Sisältö Kasvupaikkatekijöiden merkitys metsänkasvuun Metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn ja kasvupaikan (kivennäismaa/turvemaa) perusteella Metsätyyppien merkitys

Lisätiedot

Kolari Kurtakko - Ylläsjärvi 110 kv voimajohtolinjan muinaisjäännösinventointi 2013 Hannu Poutiainen Antti Bilund

Kolari Kurtakko - Ylläsjärvi 110 kv voimajohtolinjan muinaisjäännösinventointi 2013 Hannu Poutiainen Antti Bilund 1 Kolari Kurtakko - Ylläsjärvi 110 kv voimajohtolinjan muinaisjäännösinventointi 2013 Hannu Poutiainen Antti Bilund Tilaaja: Torniojokilaakson Sähkö Oy/TLT-Engineering Oy 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot...

Lisätiedot

Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro. Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto

Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro. Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto Taustalla: Lempaatsuon lettorämettä (CR). Rajauksesta riippuen luonnontilaisuusluokan 2 tai 3 suo. Alueella

Lisätiedot

Heinijärvien elinympäristöselvitys

Heinijärvien elinympäristöselvitys Heinijärvien elinympäristöselvitys Kuvioselosteet Kuvio 1. Lehto Kuviolla kahta on lehtotyyppiä. Ylempänä tuoretta runsasravinteista sinivuokko-käenkaalityyppiä (HeOT) ja alempana kosteaa keskiravinteista

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014

SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014 3697 SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ JA SUORITETUT TUTKIMUKSET 1 2. TUTKIMUSTULOKSET 1 2.1 Rakennuspaikka

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 414

Turvetutkimusraportti 414 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 414 11 Turvetutkimusten menetelmäkehitystarkastelu Abstract: A new approach for peat inventory methods Matti Laatikainen, Jukka Leino, Jouni Lerssi, Johanna

Lisätiedot

- Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20).

- Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20). 1 Kartat (kpl 2) - Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20). - Mittakaava kertoo, kuinka paljon kohteita on pienennetty. Mittakaava 1: 20 00 tarkoittaa, että 1 cm kartalla on 20

Lisätiedot

Espoo Kurttila Kurtbacka Arkeologinen valvonta historiallisen ajan kylätontilla 2014

Espoo Kurttila Kurtbacka Arkeologinen valvonta historiallisen ajan kylätontilla 2014 1 Espoo Kurttila Kurtbacka Arkeologinen valvonta historiallisen ajan kylätontilla 2014 Timo Jussila Johanna Stenberg Tilaaja: Neste Oil Oyj 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Valvonta... 6 Vanhoja

Lisätiedot

Millaisia suometsät ovat VMI10:n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston tilavuudesta ja kasvusta

Millaisia suometsät ovat VMI10:n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston tilavuudesta ja kasvusta Uutta tietoa suometsätalouteen Suometsätalous tutkimusohjelman tulokset käytäntöön seminaari Sokos Hotelli Vantaa, Tikkurila 12.4.2011 Millaisia suometsät ovat :n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston

Lisätiedot

Karkkila Nuijajoen ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2014

Karkkila Nuijajoen ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2014 1 Karkkila Nuijajoen ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Tilaaja: UPM-Kymmene Oyj / Karttaako Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Muinaisjäännökset... 4 1 KARKKILA

Lisätiedot

RN:o 2:95 2,5 ha. RN:o 2:87 n.19,3 ha

RN:o 2:95 2,5 ha. RN:o 2:87 n.19,3 ha RN:o 2:95 2,5 ha RN:o 2:87 n.19,3 ha Maanmittauslaitos 2014 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2014 2,5 ha Palonen 595-427-2-95 Raimola 595-427-2-87 Maanmittauslaitos 2014 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 79 Mikkelin seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 79 Mikkelin seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 79 2.3 Hirvensalmi Hirvensalmen kunnan alueella tehtiin tutkimuksia kahdessa kohteessa, joista Iso-Lautharjulla suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko 1 ja karttakuva

Lisätiedot

Turvevarat, turvemaiden käyttö ja turpeen energiakäyttö Suomessa

Turvevarat, turvemaiden käyttö ja turpeen energiakäyttö Suomessa Turvevarat, turvemaiden käyttö ja turpeen energiakäyttö Suomessa (energianäkökulma) Esitelmä Suomen Geologisessa Seurassa 10.2.2011, SGS:n energiateemaan liittyen. KIMMO VIRTANEN Johdanto Suomessa valmistui

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet Metsälain mukaiset

Lisätiedot

Paikkatiedon hyödyntämismahdollisuudet pienvesien tilan ja kunnostustarpeen arvioinnissa

Paikkatiedon hyödyntämismahdollisuudet pienvesien tilan ja kunnostustarpeen arvioinnissa Paikkatiedon hyödyntämismahdollisuudet pienvesien tilan ja kunnostustarpeen arvioinnissa Teemu Ulvi, SYKE Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli 22.9.2015 Sisältö Purojen tila arviointimenetelmien tarve

Lisätiedot

PISPALAN KEVÄTLÄHTEET

PISPALAN KEVÄTLÄHTEET FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 1 (1) PISPALAN KEVÄTLÄHTEET MAASTOTYÖ Kuva 1 Lähteiden sijainti kartalla Pispalan kevätlähteiden kartoitus suoritettiin 20.4.2011, 3.5.2011 ja 27.5.2011.

Lisätiedot

Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa. Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK)

Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa. Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio M173K2015 Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK) Kokkovaran tilan pintamalli. Korkeusulottuvuutta

Lisätiedot

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Lappeenrannan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta, tutkimusalue,

Lisätiedot

Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998

Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998 Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998 Vuonna 1998 Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi keskittyi Änättijärven rantoihin. Kyseessä oli jatko vuonna 1987 alkaneelle inventointityölle.

Lisätiedot

Metsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu?

Metsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu? Kuva: Kari Minkkinen, Kalevansuo 2011 Metsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu? Paavo Ojanen, Suoseura 26.3.2012 (sekä Kari Minkkinen [HY] ja Timo Penttilä [Metla]) Metsäojitettu suo ja kasvihuonekaasut

Lisätiedot

Tammela Pääjärvi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Tammela Pääjärvi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Tammela Pääjärvi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Tilaaja: Ympäristösuunnittelu Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Arkistolähteet:...

Lisätiedot

TURVETUTKIMUKSEN MENETELMÄT JA KUSTANNUKSET

TURVETUTKIMUKSEN MENETELMÄT JA KUSTANNUKSET Taisto Pentikäinen TURVETUTKIMUKSEN MENETELMÄT JA KUSTANNUKSET Opinnäytetyö Metsätalouden koulutusohjelma Huhtikuu 2007 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.4.2007 Tekijä Taisto Pentikäinen Nimeke

Lisätiedot

LIITE 5. Arkeologinen inventointi Hikiä Forssa 400 + 110 kv:n. voimajohtohankkeen alueella. Vesa Laulumaa 2008

LIITE 5. Arkeologinen inventointi Hikiä Forssa 400 + 110 kv:n. voimajohtohankkeen alueella. Vesa Laulumaa 2008 1 Arkeologinen inventointi Hikiä Forssa 400 + 110 kv:n voimajohtohankkeen alueella Vesa Laulumaa 2008 Sisällys Johdanto 2 Inventointialue 2 Työnkulku ja tulokset 3 Kommenteja voimalinjan alueella sijaitsevista

Lisätiedot

VARKAUS Konnasalon asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2006

VARKAUS Konnasalon asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 VARKAUS Konnasalon asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Varkauden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Mastokarttaote... 3 Konnansalon muinaisjäännökset...

Lisätiedot

V Päästön havaittavuus ja valvonta VI Päästön todennäköisyys

V Päästön havaittavuus ja valvonta VI Päästön todennäköisyys Riskilu, Riskilu Vuoden Kankainen 0421001 I maatalou s peltoviljely en pinta-alasta lähes puolet peltoaluett kartanolla kasvihue. Peltoalueet sijoittuvat reuna-alueille, jossa maaperä hietavaltaist vedenottamo

Lisätiedot

Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava

Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava Raportti 67080546.ABT 5.11.2008 Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava Luontoselvitys 1 Yhteenveto Tämä ympäristöselvitys on tehty Korpilahden kunnassa sijaitsevalle Lapinjärven alueelle ranta-asemakaavaa

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU 1-2 KAIV.REK.NRO 4465 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU 1-2 KAIV.REK.NRO 4465 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M 06/2633/-91/1/10 Rovaniemen maalaiskunta Rosvohotu Seppo Rossi 29.11.1991 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU

Lisätiedot

Heijastusspektrin (350-2500 nm) antama informaatio turpeen ominaisuuksien arvioinnissa

Heijastusspektrin (350-2500 nm) antama informaatio turpeen ominaisuuksien arvioinnissa GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ESY RS/2007/98 20.12.2007 Espoo Heijastusspektrin (350-2500 nm) antama informaatio turpeen ominaisuuksien arvioinnissa Hilkka Arkimaa, Jukka Laitinen, Markku Mäkilä ja Viljo Kuosmanen

Lisätiedot

laskeminen tur 'iri;n~!f~'::_!oj!-.si;illön _,.~...,,_u~en ja maatumisas- ~nt of peat TUTKIMUSRAPORTTI REPORT OF INVESTIGATION 77

laskeminen tur 'iri;n~!f~'::_!oj!-.si;illön _,.~...,,_u~en ja maatumisas- ~nt of peat TUTKIMUSRAPORTTI REPORT OF INVESTIGATION 77 TUTKMUSRAPORTT REPORT OF NVESTGATON 77.',.f laskeminen tur _,.~...,,_u~en ja maatumisas- 'iri;n~!f~'::_!oj!-.si;illön ~nt of peat ~ 1 1'.2*.o~ content and GEOLOGAN TUTKMUSKESKUS TUTKlMUSRAPORT 77 GEOLOGCAL

Lisätiedot