TURVERAPORTTI GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosast o. Tapio Muurine n TURVEVAROJEN INVENTOINTI KITTILÄSSÄ VUONNA 198 4

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TURVERAPORTTI 19 8. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosast o. Tapio Muurine n TURVEVAROJEN INVENTOINTI KITTILÄSSÄ VUONNA 198 4"

Transkriptio

1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosast o TURVERAPORTTI 19 8 Tapio Muurine n TURVEVAROJEN INVENTOINTI KITTILÄSSÄ VUONNA Abstract : The Inventory of the Peat Resources in the Municipalit y of Kittilä in Rovaniemi 1987

2 - 2 Muurinen, Tapio Turvevarojen inventointi Kittilässä vuonn a Abstract : The inventory of the peat resources in the municipality of Kittilä in Geological Survey of Finland, Report of Peat Investigation pages, 27 figures, 14 table s and 2 appendices. The Geological Survey of Finland carried out peat resources on a n area hectares of peatland in the municipality of Kittilä. The main emphasis was to find peat for industrial use, but othe r uses of mires and peat deposits were also considered. The field work was carried out using survey grid with study site s at the intervals of 100 meters. At each site the cover type, th e peat type, the decomposition degree of peat and the portion o f dead, undecomposed trees in the deposit was determined and re - corded. Altogether 505 peat samples were taken to the laboratory for ph, water content and ash content determinations. Heating value wa s determined for 447 samples hectares of peatland with a minimum depth of 2 meters wa s considered good for peat production. The quantity of usable pea t is 24,88 million cubic meters in situ. The energy content of th e usable peat is 44,14 million GJ or 12,28 million MWh with th e water content of 50 %. Key words : mire, peat, inventory, peat production, Kittil ä Tapio Muurine n Geological Survey of Finlan d P.O. Box 7 7 SF ROVANIEMI ISBN ISSN

3 - 3 - SISÄLLYSLUETTEL O JOHDANTO 4 TUTKIMUSMENETELMÄT JA AINEISTO 5 Maastotyöt 5 Laboratoriotutkimukset 6 Tutkimusaineiston käsittely ja tulosten esitys 7 Tuotantokelpoisuusperusteet ja laskelmat 7 TUTKITUT SUOT Rässälehdonvuoma Puurokaltionvuoma Huhtavuoma Välivuoma Pitkänlehdonvuoma Mäntyvaaranjänkä Matojänkä Kuusikonvuoma Jyrhämävuoma Jäkälälaenvuoma Koskamanvuoma Heinäräme Naakenavuoman pohjoisosa 6 1 YHTEENVETO 6 8 KIRJALLISUUTTA 7 1 LIITTEET (2 KPL)

4 -4 - JOHDANT O Geologian tutkimuskeskus saattoi päätökseen Kittilän turvevaroje n inventoinnin syksyllä Töitä tehtiin vuodesta 1981 alkaen j a ne keskittyivät Kaukosen kylän ympäristöön. Tutkimusten tarkoituksena oli selvittää alueen turvevarat ja niiden soveltuvuu s turvetuotantoon. Lähtökohtana oli sellaisen alueen löytäminen, joka soveltuisi mandollisesti turvetta raaka-aineenaan käyttävä n tuotantolaitoksen perustamiseen. Geologian tutkimuskeskus on tutkinut Kittilän soista yhteens ä ha eli noin 19 % kunnan yli 20 ha :n kokoisista soista, ku n lasketaan mukaan ja 1970-luvuilla maaperäkartoitusten yhteydessä tehdyt turvetutkimukset. Vuosien tutkimukset on julkaistu aikaisemmin er i raporttina (Muurinen ja Nokela 1984). Tähän toiseen raporttii n kuuluu 13 suota, joiden yhteinen pinta-ala on ha. Suo t sijaitsevat tutkimusalueen reunaosissa lähinnä Kallon ja Kelontekemän kylien suunnilla. Kuvaan 1 suot on merkattu numeroill a ja rasteroitu vinoruudutuksella.

5 -5 - TUTKIMUSMENETELMÄT JA AINEIST O Maastotyö t Tutkimuksissa noudatettiin Geologian tutkimuskeskuksen maasto - oppaassa kuvattuja menetelmiä (Lappalainen ym. 1984). Tutkittavalle suolle laadittiin ensin linjasto. Se muodostui suon hallitsevan osan lävistävästä selkälinjasta ja sitä vastaan kohtisuorista poikkilinjoista, jotka olivat yleensä 400 m :n etäisyydell ä toisistaan. Tutkimuspisteet, jotka merkattiin paaluin ja piste - tunnuksin, olivat linjoilla 100 m :n välein, suon reunoilla tiheämmässäkin. Linjastoja voi olla suon muodosta riippuen useampia, esim. A, B, C jne. Tutkimuslinjastot vaaittiin pisteittäin pinna n kaltevuussuhteiden selvittämiseksi ja korkeudet pyrittiin sitomaa n valtakunnalliseen N 60 -järjestelmän mukaiseen korkeuteen. Linjastojen yhteenlaskettu pituus oli 126,4 km ja niillä oli tutkimuspisteitä kpl. Syvyystietojen tarkentamiseksi mitattiin poikkilinjojen puoli - välistä turvepaksuus linjoittain 50 tai 100 m :n pistevälein. Näitä linjoja ei raivattu eikä pisteitä merkattu maastoon. Tutkimuslinjoilla mitattiin lisäksi turvepaksuus kanden metri n syvyyteen saakka tutkimuspisteiden puolivälistä sekä haettii n 0,3, 1 ja 2 m :n syvyysalueiden rajat. Jokaisella tutkimuspisteellä määritettiin suotyyppi, suonpinna n vetisyys ja mättäisyys sekä puusto ja sen kehitysluokka. Suo -

6 -6 - kairalla otetuista turvenäytteistä määritettiin turvelaji lisätekijöineen, maatuneisuus, kosteus ja kuituisuus. Pohjamaalajeista ja liejuista tehtiin myös havainnot. Turpeeseen hautautuneen maatumattoman puuaineksen määrän selvittämiseksi pliktattiin tutkimuspisteen ympäristössä kymmenestä er i kohdasta kanden metrin syvyyteen. Osumien perusteella voitii n liekoisuus määrittää prosentteina suon turvemäärästä. Täm ä pliktaus tehtiin vain yli metrin syvyisillä alueilla. Viimeiseksi valittiin suon keskeisiltä osilta pisteet, joist a otettiin tilavuustarkat näytteet laboratoriotutkimuksia varten. Näytteenottopisteitä oli yksi tai useampia suota kohden riippue n suon koosta tai osien erilaisuudesta. Yhteensä pisteitä ol i 32 kpl ja näytteitä otettiin 505 kpl. Laboratoriotutkimukse t Tutkimukset tehtiin Geologian tutkimuskeskuksen turvelaboratoriossa Rovaniemellä. Näytteistä määritettiin happamuus, kuivatilavuuspaino, vesipitoisuus, tuhkapitoisuus ja lämpöarvo. Happamuu s mitattiin suoraan märästä näytteestä. Vesipitoisuus laskettii n prosentteina märkäpainosta ja tuhkapitoisuus prosentteina kuiva - painosta. Kuivatilavuuspaino ilmoitetaan kuiva-aineen massan a luonnontilaista tilavuusyksikköä kohden (kg/suo-m 3 ). Osalle

7 -7 - näytteistä määritettiin lämpöarvot Gallenkamp- tai Leco AC-30 0 kalorimetrillä. Tutkimusaineiston käsittely ja tulosten esity s Jokaisesta tutkitusta suosta kirjoitettiin lyhyt suoselostus, jos - sa käsitellään suon sijaintia, ympäristöä ja tieyhteyksiä, kerrotaan yleisimmistä suotyypeistä, ojitustilanteesta ja laskusuhteista sekä turvelajeista ja pohjan laadusta. Tärkeimpiä tietoj a pinta-aloista, syvyyksistä, turvemääristä ja maatuneisuuksist a annetaan myös, joskin suurin osa niistä esitetään taulukkon a liitteessä 4. Kaikista soista piirrettiin pohjakartta ja useimmista soist a yleensä selkälinjan läpileikkausprofiili havainnollistamaan turvekerrostuman rakennetta ja maatuneisuutta. Piirrosten merkit j a lyhenteet esitetään kuvassa 1. Tuotantokelpoisuusperusteet ja laskelma t Suon käyttökelpoisuutta arvioitaessa huomioitiin tuotantoon j a turpeen käyttökelpoisuuteen liittyvät tekijät. Teolliseen turve - tuotantoon soveltuvana pidettiin kokonsa puolesta yli 30 hai n suuruista, yhtenäistä aluetta, jonka syvyys on vähintään 2 m.

8 Rässälehdonvuoma 107. Kuusikonvuom a 101. Puurokaltionvuoma 108. Jyrhämävuom a 102. Huhtavuoma 109. Jäkälälaenvuom a 103. Välivuoma 110. Koskamanvuom a 104. Pitkänlehdonvuoma 111. Heinäräm e 105. Mäntyvaaranjänkä 112. Naakenavuoman pohj.os a 106. Matojänkä Kuva 1. Raporttiin sisältyvät suot (suon numero ja nimi).

9 -9 - SUOKARTT A Suon ja mineraalimaan raj a Pelt o PROFfILI T Turvelaji t Jdrvi tai lamp i Oja ja veden virtaussuunt a Puro tai jok i Rahk a FT Sara I 'a I~ I l Ruskosammal Sararahka Rahkasara S C Ruskosammalsara B C rr Sararuskosammal Rahkaruskosammal I~ I Ruskosammalrahka 1 :--- 1 Tupasvilla Is s ~ l Tupasluikka k x 3 1 I u u a j vi Sinihein d Suolevdkk ö S C B C S C B S B B S E r T r Ml S h Jo_ k==_~ k. C I Ti e Lohkar e Keskimädrdinen maatuneisuu s Heikosti maatuneen pintakerroksen / koko turvekerrostuman paksuus d m Suon syvyyskdyr ä Turvekerrostuman paksuus d m Pohjamaalaji t Turpeen maatuneisuus ~.~0I. Karkeadetritusliej u ~~n KdL j H 1 _ 3 Hienodetritus- HdLj Liej u H 4 Jdrvi mut a JäMu f~7 TI I I I I ~ H 5-6 x x x 1 I x x I I Savi liej u Liejusav i Sav i Hies u Hiet a Hiekka Sora Moreeni Kallio Lohkareita Sa Lj LjS a S a H s H t H k S r M r K a Lo I~~~'~' I I H Muita symboleja : I A A ss Hiilikerro s Saostu m a Liekoisuus : 3/2 Lieko-osumat syvyydess d 0-lm / 1-2 m l l l If~ f M M M Kort e Järviruok o Raat e E q P r Mn / / /I Varpuaines N Puuaines L Luonnontilaiset suotyypit : Avosuo t VL Varsinainen lett o RIL Rimpilett o VSN Varsinainen saranev a RHSN Ruohoinen saranev a RIN Rimpinev a KN Kalvakkanev a LKN Lyhytkortinen neva SIN Silmäkenev a RN Rahkaneva LUN Luhtaneva Muuttuneet suotyypit : oj ojikk o mu muuttum a tk turvekanga s Rdmeet LR Lettoräm e RHSR Ruohoinen sarardme VSR Varsinainen sararäm e LKNR Lyhytkorsinevardme TR Tupasvillardm e PSR Pallosararäm e KGR Kangasrdm e IR Isovarpuinen rdm e RR Rahkardme KER Keidasräm e KR Korpirdm e Korve t LK Lettokorp i KOLK Koivulett o LHK Lehtokorp i RHK Ruoho ja heinä korp i KGK Kangaskorp i VK Varsinainen korp i NK Nevakorp i RAK Radseikk ö ksmu Karhunsammalmuuttuma kh Kytöheitt o rhtk Ruohoturvekangas pc Pelt o mtk Mustikkaturvekangas ta l urpeennostoalu e ptk Puolukkaturvekangas pta Palaturpeen nostoalu e vatk Varputurvekangas jta Jyrsinturpeen nostoalu e jätk Jäkdläkanervaturvekangas Kuva 2. Suokartoissa ja profiileissa käytetyt merkit j a lyhenteet.

10 Pientuotanto palaturvemenetelmällä on mandollista, jos heikost i maatunut (H 1-4 ) pintakerros on alle 0,5 m paksu eikä turve ol e liian saravaltaista. Pientuotannossa valmis tieyhteys ja alhaise t kustannukset suon tuotantokuntoon saattamiseksi ovat ratkaisevia. Turvemäärät laskettiin syvyysvyöhykkeittäin. Esimerkiksi kok o suon turvemäärä on 0,3-0,9 m :n, 1,0-1,9 m :n jne. syvyysvyöhykkeiden summa. Tuotantokelpoinen turvemäärä saatiin kertomalla ko. alueen pinta-ala yli 2 m syvyisen alueen keskisyvyydellä, jost a vähennettiin käyttämättä jäävää ylintä pintakerrosta ja alint a pohjakerrosta yhteensä 0,5 m. Energiasisältö laskettiin kuivall e ja 50 % :n käyttökosteudessa olevalle turpeelle. Turve- j a energiamääristä on yhteenvetotaulukko (taulukko 14). Tuloste n laskemisessa on käytetty apuna automaattista tietojenkäsittelyä.

11 TUTKITUT SUO T 100. Rässälehdonvuoma sijaitsee karttalehden alueell a (7481,5/516,6) noin 25 km Kaukosesta lounaaseen. Suo rajoittu u pohjoisessa tiehen, etelässä viereiseen suohon ja muualla moreeniselänteisiin sekä -saarekkeisiin (kuva 3). Suon pinta-ala on 88 ha, josta on yli metrin syvyistä aluett a 29 ha ja yli kanden metrin aluetta 7 ha. Suonpinta viettä ä pohjoiseen.

12 Suo on luonnontilainen ja suurimmaksi osaksi avosuota. Yleisimmä t suotyypit ovat rimpineva, jota on varsinkin eteläosassa, ja korpi - räme suon reunoilla. Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,1 m, yli metrin syvyisell ä alueella 1,7 m ja yli kanden metrin alueella 2,7 m. Pohjamaalaj i on enimmäkseen moreenia. Turpeista on saravaltaisia 77 % ja rahkavaltaisia 23 %. Yleisimmät turvelajit ovat rahkasaraturve (72 %) ja sararahkaturv e (22 %). Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,2. Heikost i maatuneen pintakerroksen (paksuus 0,6 m) maatuneisuus on 3,0 j a paremmin maatuneen pohjan 5,6 (kuva 4). Turpeiden keskimääräinen vesipitoisuus on 90,3 % ja tuhkapitoisuu s 3,9 %. Kuiva-ainetta on 98 kg/suo-m 3 (taulukko 1). Rässälehdonvuoman turvevarat ovat 0,94 milj. suo-m 3. Suon syv ä alue on pinta-alaltaan liian pieni turvetuotantoon.

13 Puurokaltionvuoma sijaitsee karttalehden alueell a (7461,0/518,3) noin 25 km Kaukosesta lounaaseen. Suo yhtyy pohjoispäästään Rässälehdonvuomaan. Muualla suo rajoittuu moreeniselänteisiin ja -saarekkeisiin (kuva 5). Suon pinta-ala on 253 ha, josta on yli metrin syvyistä aluett a 159 ha ja yli kanden metrin aluetta 111 ha. Suonpinta viettä ä länteen ja luoteeseen. Osa vedestä kerääntyy suon pohjoispääss ä olevaan Ampiaisjärveen, josta lähtee laskuoja.

14 Suo on lähes luonnontilainen. Vain reunaosia on paikoitelle n ojitettu. Suon keskiosat ovat enimmäkseen avosoita. Yleisimmä t suotyypit ovat ruohoinen saraneva ja rimpineva. Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,8 m, yli metrin syvyisell ä alueella 2,5 m ja yli kanden metrin alueella 3,0 m. Ampiaisjärve n ympäristössä on liejua paksuimmillaan 1,3 m. Pohjamaalajit ovat moreeni ja hiekka.

15 Turpeista on saravaltaisia 78 % ja rahkavaltaisia 22 %. Yleisimmät turvelajit ovat rahkasaraturve (74 %) ja sararahkaturv e (22 %). Turvekerrostuman keskimaatuneisuus 4,6. Heikosti maatuneen pintakerroksen (paksuus 0,8 m) maatuneisuus on 3,4 j a paremmin maatuneen pohjan 5,7 (kuva 6). Turpeiden keskimääräinen vesipitoisuus on 91,8 % ja tuhkapitoisuu s 4,7 %. Kuiva-ainetta on 83 kg/suo-m % :n kosteudessa oleva n turpeen tehollinen lämpöarvo on 8,9 MJ/kg (taulukko 2). Puurokaltionvuoman turvevarat ovat 4,63 milj. suo-m 3. Yli metri n syvyisellä alueella turvetta on 4,01 milj. suo-m 3 ja yli kande n metrin alueella 3,36 milj. suo-m 3. Suon itä- ja kaakkoisosan syvästä alueesta soveltuu jyrsinturvetuotantoon 75 ha. Käyttökelpoiset turvevarat ovat 1,90 milj. suo-m 3. Tämän turvemäärän energiasisältö 50 % :n kosteudessa o n 2,80 milj. GJ eli 0,78 milj. MWh. Näytteenottopisteen A pintaosassa on melko korkea tuhkapitoisuus.

16 Huhtavuoma sijaitsee karttalehden alueell a (7478,0/518,2) noin 23 km Kaukosesta lounaaseen. Suon pohjoisos a rajoittuu tiehen ja vanhaan peltoon. Muut osat rajoittuvat moreeniselänteisiin (kuva 7). Suon pinta-ala on 60 ha, josta on yli metrin syvyistä aluett a 32 ha ja yli kanden metrin syvyistä aluetta 22 ha. Pinta viettä ä pohjoiseen. Suo on suurimmaksi osaksi luonnontilaista avosuota. Vallitsev a suotyyppi on ruohoinen saraneva.

17 Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,8 m, yli metrin syvyisell ä alueella 2,8 m ja yli kanden metrin alueella 3,3 m. Pohjamaalaji t ovat enimmäkseen moreenia ja hietaa.

18 -23 - Turpeista on saravaltaisia 94 %, rahkavaltaisia 5 % ja ruskosammalvaltaisia 1 %. Yleisimmät turvelajit ovat rahkasaraturv e (60 %) ja ruskosammalsaraturve (24 %). Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 3,6. Heikosti maatuneen pintakerroksen (paksuu s 1,5 m) maatuneisuus on 3,2 ja paremmin maatuneen pohjan 5, 5 (kuva 8). Turpeiden keskimääräinen vesipitoisuus on 92,2 % ja tuhkapitoisuu s 3,8 %. Kuiva-ainetta on 78 kg/suo-m % :n kosteudessa oleva n turpeen tehollinen lämpöarvo on 9,0 MJ/kg (taulukko 3). Huhtavuoman turvevarat ovat 1,08 milj. suo-m 3. Suo ei sovell u turvetuotantoon pienen kokonsa ja paksun heikosti maatunee n pintakerroksen vuoksi Välivuoma sijaitsee karttalehden alueell a (7476,0/520,5) noin 24 km Kaukosesta lounaaseen. Suo rajoittu u moreeniselänteisiin. Länsipäähän tulee tie (kuva 9). Suon pinta-ala on 48 ha, josta on yli metrin syvyistä aluett a 24 ha ja yli kanden metrin aluetta 9 ha. Suon korkein kohta o n keskellä, josta pinta viettää länteen ja itään. Valtaosa suosta on avosuota. Yleisimmät suotyypit ovat rimpinev a ja varsinainen saraneva. Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,3 m, yli metrin syvyisell ä alueella 1,9 m ja yli kanden metrin alueella 2,4 m. Pohjamaalaj i on enimmäkseen moreenia.

19 -24 - Turpeista on saravaltaisia 70 % ja rahkavaltaisia 30 %. Yleisimmät turvelajit ovat ruskosammalsaraturve (47 %) ja sararahkaturv e (29 %). Turpeiden maatuneisuus on keskimäärin 4,2. Heikost i maatuneen pintakerroksen (paksuus 0,7 m) maatuneisuus on 3,2 j a paremmin maatuneen pohjan 5,4 (kuva 10). Turpeiden keskimääräinen vesipitoisuus on 85,1 % ja tuhkapitoisuu s 2,1 %. Kuiva-ainetta on 86 kg/suo-m 3 (taulukko 4). Välivuoman turvevarat ovat 0,60 milj. suo-m 3. Suo on liian pien i turvetuotantoon.

20 Pitkänlehdonvuoma sijaitsee karttalehden alueell a (7480,5/518,5) noin 22 km Kaukosesta lounaaseen. Suo rajoittu u pohjoisessa ja idässä Petäjäjokeen, lännessä moreenisaarekkeisiin. Eteläreunassa kulkee tie (kuva il). Suon pinta-ala on 233 ha, josta on yli metrin syvyistä aluett a 129 ha ja yli kanden metrin aluetta 73 ha. Suonpinta viettä ä loivasti kohti Petäjäjokea. Suo on lähes luonnontilainen. Saarekkeiden välit ovat avosuota,

21 -27 - Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,4 m, yli metrin syvyisell ä alueella 2,2 m ja yli kanden metrin alueella 2,8 m. Liejua o n paksuimmillaan 0,7 m. Pohja on enimmäkseen hiekkaa.

22 Turpeista on saravaltaisia 75 %, rahkavaltaisia 16 % ja ruskosammalvaltaisia 9 %. Yleisimmät turvelajit ovat ruskosammalsaraturve (67 %) ja rahkasaraturve (14 %). Maatuneisuus on keski - määrin 4,7. Heikosti maatuneen pintakerroksen (paksuus 0,5 m ) maatuneisuus on 2,8 ja paremmin maatuneen pohjan 5,8 (kuva 12). Turpeiden keskimääräinen vesipitoisuus on 90,8 % ja tuhkapitoisuu s 4,3 %. Kuiva-ainetta on 91 kg/suo-m % :n kosteudessa oleva n turpeen tehollinen lämpöarvo on 9,1 MJ/kg (taulukko 5). Pitkänlehdonvuoman turvevarat ovat 3,35 milj. suo-m 3. Yli metri n syvyisellä alueella turvetta on 2,78 milj. suo-m 3 ja yli kande n metrin alueella 2,02 milj. suo-m 3. Turvetuotantoon soveltuvaa aluetta on 42 ha. Tosin pintanäytteissä on melko korkea tuhkapitoisuus ja alhainen lämpöarvo. Tuotantovaihtoehdoista on jyrsinmenetelmä parempi saravaltaisen turpee n ja paksuhkon heikosti maatuneen pintakerroksen takia. Käyttökelpoiset turvevarat ovat 0,93 milj. suo-m 3. Tämän turvemäärä n energiasisältö 50 % :n kosteudessa on 1,55 milj. GJ eli 0,43 milj. MWh.

23 Mäntyvaaranjänkä sijaitsee karttalehden alueell a (7474,0/524,7) noin 20 km Kaukosesta lounaaseen. Suo rajoittu u etelässä Kivikkokurunojaan, muualla moreenisaarekkeisiin j a moreenikankaisiin (kuva 13). Suon pinta-ala on 93 ha, josta on yli metrin syvyistä aluett a 63 ha ja yli kanden metrin aluetta 23 ha. Suonpinta viettä ä loivasti etelään. Suo on lähes luonnontilainen. Vain etelä- ja kaakkoisosassa o n ojitusta. Yleisin suotyyppi on varsinainen saraneva. Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,5 m, yli metrin syvyisell ä alueella 2,0 m ja yli kanden metrin syvyisellä alueella 2,7 m. Hiekka on yleisin pohjamaalaji. Pohjatopografia on vaihteleva.

24 Turpeista on saravaltaisia 71 % ja rahkavaltaisia 29 %. Yleisimmät turvelajit ovat ruskosammalsaraturve (59 %) ja sararahkaturv e (25 %). Maatuneisuus on keskimäärin 4,2. Heikosti maatunee n pintakerroksen (paksuus 0,9 m) maatuneisuus on 3,1 ja paremmi n maatuneen pohjan 6,1 (kuva 14).

25 Turpeiden keskimääräinen vesipitoisuus on 90,3 % ja tuhkapitoisuu s 2,9 %. Kuiva-ainetta on 94 kg/suo-m 3 (taulukko 6). Mäntyvaaranjängän turvevarat ovat 0,61 milj suo-m 3. Suo on liia n pieni turvetuotantoon.

26 Matojänkä sijaitsee karttalehden alueell a (7491,0/544,0) noin 6 km Kaukosesta koilliseen. Suo rajoittu u länsipuolella harjuun, muualla loivapiirteisiin moreenikumpareisiin. Pohjoisreunaa sivuaa uusi tie (kuva 15). Suon pinta-ala on 57 ha, josta on yli metrin syvyistä aluett a 30 ha ja yli kanden metrin aluetta 6 ha. Suonpinta viettä ä loivasti etelään. Suo on luonnontilainen. Yleisimmät suotyypit ovat rimpineva, jot a keskiosa on lähes kokonaan, sekä pallosararäme reunaosissa. Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,2 m, yli metrin syvyisell ä alueella 1,6 m ja yli kanden metrin alueella 2,3 m. Pohja o n suurimmaksi osaksi moreenia ja hiekkaa.

27 -34 - Turpeista on rahkavaltaisia 58 % ja saravaltaisia 42 %. Yleisimmät turvelajit ovat sararahkaturve (56 %) ja rahkasaraturv e (31 %). Maatuneisuus on keskimäärin 4,8. Heikosti maatunee n pintakerroksen (paksuus 0,45 m) maatuneisuus on 3,6 ja paremmi n maatuneen pohjan 5,6.

28 -35 - Turpeiden vesipitoisuus on keskimäärin 89,4 % ja tuhkapitoisuu s 3,2 %. Kuiva-ainetta on 106 kg/suo-m 3 (taulukko 7). Matojängän turvevarat ovat 0,68 milj. suo-m 3. Suo on liian pien i turvetuotantoon Kuusikonvuoma sijaitsee karttalehden alueell a (7476,7/549,7) noin 16 km Kaukosesta kaakkoon. Suo on moreeniselänteiden välissä. Metsäautotie tulee noin kilometrin päähä n pohjoispuolelle (kuva 16). Suon pinta-ala on 157 ha, josta on yli metrin syvyistä aluett a 128 ha ja yli kandenmetrin aluetta 94 ha. Suonpinta viettä ä sivusuunnassa lounaaseen. Luoteispäästä alkaa Ukonoja, jok a laskee Maunujokeen.

29 Suo on luonnontilainen, joskin auratut metsäojat ulottuvat paikoitellen suolle. Suon keskiosa on rimpinevaa ja ruohoista saranevaa. Reunoilla vallitsevia suotyyppejä ovat ruohoinen sararäme ja nevakorpi. Turvekerrostuman keskipaksuus on 2,4 m, yli metrin syvyisellä alueell a 2,9 m ja yli kanden metrin alueella 3,4 m. Moreeni on yleisin pohjamaalaji. Turpeista on saravaltaisia 53 %, rahkavaltaisia 36 % ja ruskosammalvaltaisia 11 %. Yleisimmät turvelajit ovat rahkasaraturve (37 %) j a sararahkaturve (32 %). Maatuneisuus on keskimäärin 4,6. Heikost i maatuneen pintakerroksen (paksuus 0,7 m) maatuneisuus on 3,5 ja pa - remmin maatuneen pohjan 5,0 (kuva 17). Turpeiden vesipitoisuus on keskimäärin 90,8 % ja tuhkapitoisuus 2,8 %. Kuiva-ainetta on 93 kg/suo-m 3. Kuivan turpeen tehollinen lämpöarvo o n 20,6 MJ/kg ja 50 % :n kosteudessa 9,1 MJ/kg (taulukko 8). Kuusikonvuoman turvevarat ovat 3,83 milj. suo-m 3. Yli metri n syvyisellä alueella turvetta on 3,67 milj. suo-m 3 ja yli kanden metri n alueella 3,17 milj. suo-m 3. Turvetuotantoon soveltuvaa aluetta on 82 ha. Koska heikosti maatunu t pintakerros on melko paksu, on ainakin alkuvaiheessa käytettävä jyrsinmenetelmää. Käyttökelpoiset turvevarat ovat 2,35 milj. suo-m 3. Tämän turvemäärän energiasisältö 50 % :n kosteudessa on 3,98 milj. G J eli 1,11 milj. MWh.

30 -39 - Taulukko 8. Kuusikonvuoma (jatkuu). Tutk. Syvyys Turve- Maa- ph Vesi- Kuiva- Tuhka- Teholl.lämpöpiste (cm) laji tu- pit. ainet- pit. arvo (MJ/kq ) nei.- (%) ta (% ) Suo- suur (kg/m³ ) kuiva- 50 % : n tyyppi (H) turve kost. A SC 5. 4,1 90,9 91 2,3 20,4 9, BC 4 4,2 89, ,3 22,8 10, EgCB 4 4,2 89, ,2 21,6 9, EqCB 4 4,2 93,0 68 3,5 18,8 8, EqCB 4 4,2 92,5 75 3,7 19,1 8,3

31 Jyrhämävuoma sijaitsee karttalehden alueell a (7480,4/549,0) noin 15 km Kaukosesta kaakkoon. Suo on muodoltaan pit - kä ja kapea. Se sijaitsee korkeiden moreeniselänteiden välissä. Metsäautotie vie suon poikki (kuva 18). Suon pinta-ala on 230 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 138 h a ja yli kanden metrin syvyistä aluetta 88 ha. Suonpinta viettää luoteeseen. Vedet laskevat Maunujokeen. Suo on lähes luonnontilainen. Vain matalimpia reuna-alueita on paikoitellen ojitettu. Reunoja lukuunottamatta suo on avosuota. Yleisimmät suotyypit ovat ruohoinen saraneva ja rimpineva. Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,9 m, yli metrin syvyisellä alueell a 2,7 m ja yli kanden metrin alueella 3,5 m. Hieta ja hietamoreeni ovat tavallisimmat pohjamaalajit. Turpeista on saravaltaisia 63 %, rahkavaltaisia 30 % ja ruskosammalvaltaisia 7 %. Yleisimmät turvelajit ovat rahkasaraturve (50 %) j a sararahkaturve (30 %). Maatuneisuus on keskimäärin 4,7. Heikost i maatuneen pintakerroksen (paksuus 0,7 m) maatuneisuus on 3,6 ja paremmin maatuneen pohjan 5,3 (kuva 19). Turpeiden vesipitoisuus on keskimäärin 90,0 % ja tuhkapitoisuus 4,8 %. Kuiva-ainetta on 100 kg/suo-m 3. Kuivan turpeen tehollinen lämpöarv o on 20,5 MJ/kg ja 50 % :n kosteudessa 9,0 MJ/kg (taulukko 9).

32 -42 - Jyrhämävuoman turvevarat ovat 4,34 milj. suo-m 3. Yli metrin syvyisellä alueella turvetta on 3,76 milj. suo-m 3 ja yli kanden metrin alueella 3,11 milj. suo-m 3. Turvetuotantoon soveltuvaa aluetta on kandessa osassa yhteens ä 77 ha. Koska heikosti maatunut pintakerros on näillä alueilla yl i metrin paksuinen, on ainakin tuotannon alkuvaiheessa käytettäv ä jyrsinmenetelmää. Käyttökelpoiset turvevarat ovat 2,34 milj. suo-m 3. Tämän turvemäärän energiasisältö 50 % :n kosteudessa o n 4,21 milj. GJ eli 1,17 milj. MWh.

33 Jäkälälaenvuoma sijaitsee karttalehden alueell a (7497,5/556,0) noin 20 km Kaukosesta koilliseen. Pohjoisessa su o rajoittuu Ala-Kuusanjokeen, etelässä moreenimaastoon ja länness ä sekä idässä viereisiin soihin. Suon eteläreunaa sivuaa metsäautotie (kuva 20).

34 Suon pinta-ala on 902 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 474 h a ja yli kanden metrin aluetta 175 ha. Suonpinta viettää loivasti Ala - Kuusanjokeen. Suo jakautuu melko syvään ja yhtenäiseen länsiosaan sekä matalampaa n ja rikkonaisempaan itäosaan. 0hutturpeisia osia ja reuna-alueita o n tehokkaasti ojitettu. Länsiosan syvä alue on enimmäkseen koivuletto a ja matalat alueet lettorämeojikkoa. Itäosan yleisimmät suotyypit ova t ruohoinen sararäme, rimpinevamuuttuma ja pallosararämeojikko. Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,2 m, yli metrin syvyisellä alueell a 1,8 m ja yli kanden metrin alueella 2,5 m. Hiekka ja moreeni ovat yleisimmät pohjamaalajit. Turpeista on saravaltaisia 68 %, ruskosammalvaltaisia 16 % j a rahkavaltaisia 16 %. Turvelajeista eniten on ruskosammalsaraturvetta (54 %) ja sararuskosammalturvetta (16 %). Maatuneisuu s on keskimäärin 5,0. Heikosti maatuneen pintakerroksen (paksuu s 0,3 m) maatuneisuus on 3,7 ja paremmin maatuneen pohjan 5, 4 (kuva 21). Turpeiden vesipitoisuus on keskimäärin 89,9 % ja tuhkapitoisuu s 4,1 %. Kuiva-ainetta on 99 kg/suo-m 3. Kuivan turpeen teholline n lämpöarvo on 20,5 MJ/kg ja 50 % :n kosteudessa 9,0 MJ/k g (taulukko 10). Jäkälälaenvuoman turvevarat ovat 11,12 milj. suo-m 3. Yli metri n syvyisellä alueella turvetta on 8,44 milj. suo-m 3 ja yli kande n metrin alueella 4,40 milj. suo-m 3.

35 Turvetuotantoon soveltuvaa aluetta on suon länsiosassa noi n 100 ha. Koska turpeet ovat tällä alueella pääasiassa sara- j a ruskosammalturpeita, on jyrsinmenetelmä parempi tuotantovaihtoehto. Käyttökelpoiset turvevarat ovat 2,20 milj. suo-m 3. Tämä n turvemäärän energiasisältö 50 % :n kosteudessa on 3,92 milj. GJ el i 1,09 milj. MWh Koskamanvuoma sijaitsee karttalehden alueell a (7496,6/562,4) noin 24 km Kaukosesta itäkoilliseen. Suo rajoittu u moreeniselänteisiin ja -kumpareisiin sekä viereisiin soihin. Pohjoisessa rajana on Ala-Kuusanjoki. Pieni Koskamanjärvi sijaitsee suon eteläosassa. Itä- ja länsipuolelle on tieyhtey s (kuva 22).

36 -49 - Suon pinta-ala on 914 ha, josta on yli metrin syvyistä aluett a 589 ha ja yli kanden metrin aluetta 294 ha. Suonpinta viettä ä pohjoisosassa kohti Ala-Kuusanjokea. Keski- ja eteläosa o n laskusuhteiltaan hyvin tasaista. Koskamanjärvestä on laskuoj a Kelontekemäjärveen.

37 Suo on luonnontilainen ja hyvin vetinen. Suotyypit ovat valta - osaltaan rimpinevaa ja rimpilettoa. Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,6 m, yli metrin syvyisell ä alueella 2,2 m ja yli kanden metrin alueella 2,8 m. Suonpohja o n enimmäkseen hiekkaa. Turpeista on saravaltaisia 72 %, ruskosammalvaltaisia 20 % j a rahkavaltaisia 8 %. Yleisimmät turvelajit ovat rahkasaraturv e (64 %) ja sararuskosammalturve (20. %). Maatuneisuus on keski - määrin 5,3. Heikosti maatuneen pintakerroksen (paksuus 0,45 m ) maatuneisuus on 3,5 ja paremmin maatuneen pohjan 6,0 (kuva 23). Turpeiden vesipitoisuus on keskimäärin 88,3 % ja tuhkapitoisuu s 4,4 %. Kuiva-ainetta on 97 kg/suo-m 3. Kuivan turpeen teholline n lämpöarvo on 20,0 MJ/kg ja 50 % :n kosteudessa 8,8 MJ/k g (taulukko 11). Koskamanvuoman turvevarat ovat 14,80 milj. suo-m 3. Yli metri n syvyisellä alueella turvetta on 12,64 milj. suo- m 3 ja yli kande n metrin alueella 8,27 milj. suo-m 3. Turvetuotantoon soveltuvaa aluetta on 240 ha. Sara- ja ruskosammalvaltaisista turpeista johtuen suo soveltuu parhaiten jyr - sinturvetuotantoon. Käyttökelpoiset turvevarat ovat 5,54 milj. suo-m 3. Tämän turvemäärän energiasisältö 50 % :n kosteudessa o n 9,46 milj. GJ eli 2,63 milj. MWh. Tuotantosuunnitelmissa o n huomioitava järvistä aiheutuvat tai niille koituvat haittavaikutukset. 0

38 Heinäräme sijaitsee karttalehden alueell a (7492,5/563,5) noin 25 km Kaukosesta itään Kelontekemäjärve n länsipuolella. Suon pohjois- ja eteläosa rajoittuvat viereisii n soihin, länsiosa rajoittuu mataliin moreeniselänteisiin ja itäos a Kelontekemäjärveä kiertävään tiehen (kuva 24).

39 Suon pinta-ala on ha, josta on yli metrin syvyistä aluett a 615 ha ja yli kanden metrin aluetta 280 ha. Suonpinta viettä ä kauttaaltaan loivasti itään kohti Kelontekemäjärveä. Suo on lähes luonnontilainen. Vain itäreunaa läheltä tietä o n paikoitellen ojitettu, missä osia suosta on raivattu pelloksi. Suon keskiosa on yleensä märkää avosuota. Rimpiletto ja rimpinev a ovat vallitsevat suotyypit, samoin koivulettokorpi suon syvill ä alueilla. Reunaosissa ja matalammilla alueilla ovat vallitsevin a lettoräme ja ruohoinen sararäme. Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,4 m, yli metrin syvyisell ä alueella 2,0 ja yli kanden metrin alueella 2,6 m. Moreeni o n yleisin pohjamaalaji. Turpeista on saravaltaisia 78 %, rahkavaltaisia 12 % ja ruskosammalvaltaisia 10 %. Yleisimmät turvelajit ovat ruskosammalsaraturve (57 %) ja rahkasaraturve (21 %). Maatuneisuus o n keskimäärin 4,7. Heikosti maatuneen pintakerroksen (paksuu s 0,6 m) maatuneisuus on 3,7 ja paremmin maatuneen pohjan 5, 2 (kuva 25). Turpeiden vesipitoisuus on keskimäärin 88,9 % ja tuhkapitoisuu s 5,0 %. Kuiva-ainetta on 113 kg/suo-m 3. Kuivan turpeen teholline n lämpöarvo on 20,3 MJ/kg ja 50 % :n kosteudessa 8,9 MJ/k g (taulukko 12). Heinärämeen turvevarat ovat 14,72 milj. suo-m 3. Yli metri n syvyisellä alueella turvetta on 8,10 milj. suo- m 3 ja yli kande n metrin alueella 7,37 milj. suo-m 3.

40 Jyrsinturvetuotantoon soveltuvaa aluetta on kandessa osass a yhteensä 210 ha. Käyttökelpoiset turvevarat ovat 4,47 milj. suo-m 3. Tämän turvemäärän energiasisältö on 50 % :n kosteudess a 8,99 milj. GJ eli 2,50 milj. MWh. Suon kuivatuksesta mandollisesti aiheutuvat haitat Kelontekemäjärven vesistöön on huomioitav a tuotantosuunnitelmissa.

41 Naakenavuoman pohjoisosa. Suo sijaitsee karttalehden alueella (7512,2/546,4) Kittilän kirkonkylän itäpuolella noi n 25 km Kaukosesta pohjoiskoilliseen. Suo rajoittuu itäpuolell a Naakenavaaraan ja länsipuolella peltoihin sekä Kiistalan tiehe n (kuva 26). Suon eteläosa on tutkittu erikseen ja tulokset siit ä on julkaistu raportin ensimmäisessä osassa (Muurinen ja Nokel a 1984).

42 -62 - Pohjoisosan pinta-ala on 639 ha, josta on yli metrin syvyist ä aluetta 425 ha ja yli kanden metrin aluetta 247 ha. Suonpint a viettää etelään. Vedet laskevat pääasiassa Naakenaojan kautta. Suo on lähes kokonaan ojitettu. Länsireuna on suureksi osaks i vanhaa peltoa. Vain paikoitellen itä- ja keskiosassa on luonnontilaista suota. Yleisimmät suotyypit ovat karhunsammalmuuttuma j a koivulettokorpimuuttuma. Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,8 m, yli metrin syvyisell ä alueella 2,3 m ja yli kanden metrin alueella 3,0 m. Pohjamaalaj i on enimmäkseen moreenia. Naakenaojan varressa on pohjalla lieju a pienellä alueella 0,4 m. Turpeista on saravaltaisia 78 %, rahkavaltaisia 12 % ja ruskosammalvaltaisia 10 %. Yleisimmät turvelajit ovat ruskosammalsaraturve (57 %) ja rahkasaraturve (21 %). Maatuneisuus o n keskimäärin 4,1. Heikosti maatuneen pintakerroksen (paksuu s 1,2 m) maatuneisuus on 3,6 ja paremmin maatuneen pohjan 5, 0 (kuva 27). Turpeiden vesipitoisuus on keskimäärin 89,8 % ja tuhkapitoisuu s 5,3 %. Kuiva-ainetta on 103 kg/suo-m 3. Kuivan turpeen teholline n lämpöarvo on 19,9 MJ/kg ja 50 % :n kosteudessa 8,7 MJ/k g (taulukko 13). Naakenavuoman pohjoisosan turvevarat ovat 11,18 milj. suo-m 3. Yl i metrin syvyisellä alueella turvetta on 9,93 milj. suo-m 3 ja yl i kanden metrin alueella 7,29 milj. suo-m 3.

43 - 6 7 Suo soveltuu jyrsinturvetuotantoon. Tuotantokelpoisen aluee n pinta-ala on 210 ha ja sen käyttökelpoiset turvevarat ovat 5,1 5 milj. suo-m 3. Tämän turvemäärän energiasisältö on 50 % :n kosteudessa 9,23 milj. GJ eli 2,57 milj. MWh.

44 -68 - YHTEENVET O Vuonna 1984 tutkittiin Kittilässä 13 suota yhteispinta-alaltaa n ha. Soille raivattiin tutkimuslinjastoa 126,4 km. Niill ä oli tutkimuspisteitä kpl (3,7 kpl/ha). Suot jakautuva t kokoluokittain seuraavasti : alle 99 ha 5 kp l ha 1 " ha 3 " ha 3 yli 1000 ha 1 " Pienin suo on Välivuoma (48 ha) ja suurin Heinäräme (1 033 ha). Pinta-alojen aritmeettinen keskiarvo on 362 ha. Turvepaksuudeltaan yli metrin syvyistä aluetta on yhteens ä ha (60 %) ja yli kanden metrin aluetta ha (30 %). Tutkimuspisteistä laskettuna ja pinta-aloihin painotettuna o n luonnontilaisia soita 75 % ja ojikoita tai muuttumia 25 %. Avosoita on 49 %, rämeitä 32 %, korpia 16 % ja turvekankaita sek ä peltoja yhteensä 3 %. Avosuot ovat useimmiten rimpinevaa ja ruohoista saranevaa. Rämeistä yleisimpiä ovat ruohoinen sararäme j a pal1osararäme.

45 Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,5 m, josta on heikosti maatunutta pintakerrosta 0,6 m. Yli metrin syvyisillä alueill a vastaavat keskiarvot ovat 2,1 m ja 0,8 m, sekä yli kanden metri n alueilla 2,9 m ja 1,0 m. Heikosti maatunut pintakerros on paksuimmillaan vetisillä ja syvillä avosoilla. Suuri osa täst ä pintakerroksesta on maatuneisuudeltaan H 4. Kaikkien turpeide n keskimaatuneisuus on 4,7. Soiden kokonaisturvemäärä on 72,68 milj. suo-m 3. Saravaltaisi a turpeita on 73 %, rahkavaltaisia turpeita 16 % ja ruskosammalvaltaisia turpeita 11 %. Yleisimmät turvelajit ovat ruskosammalsaraturve (49 %) ja rahkasaraturve (23 %). Tavalliset lisätekijä t ovat kortteen jäänteet ja varpuaines. Liekoja on erittäin vähän. Turpeiden happamuus on keskimäärin 4,9. Näytesarjojen keskimääräinen vaihteluväli on ph 4,7-5,3. Happamimpia ovat lähell ä pintaa olevat heikosti maatuneet turpeet. Turpeiden vesipitoisuus on keskimäärin 89,6 % ja kuiva-ainepitoisuus 98 kg/suo-m 3. Keskimääräiset vaihteluvälit ovat vesipitoisuudessa 88,2-91,8 % sekä kuiva-aineen määrässä kg / suo-m 3. Ominaisuudet ovat kääntäen verrannollisia toisiinsa. Saman näytesarjan eri näytteiden välinen ero vesipitoisuudessa vo i olla 7 %-yksikköä. Tuhkapitoisuus on yleensä suurin pinta- ja pohjaturpeissa. Sara - ja ruskosammalvaltaiset turpeet ovat lisäksi tuhkaisempia kuin

46 rahkavaltaiset turpeet. Tulvavesien tuoma kivennäisaines lisä ä tuhkapitoisuutta jokien ja purojen varsilla sekä soiden reuna - alueilla. Vähiten tuhkaa on suurten ja paksuturpeisten soide n keskellä. Näytteiden tuhkapitoisuus on keskimäärin 4,3 %. Näytesarjojen keskimääräinen vaihteluväli on 3,2-6,4 %. Kuivan turpeen tehollinen lämpöarvo on käyttökelpoisilla alueill a keskimäärin 20,3 MJ/kg ja 50 % :n käyttökosteudessa 8,9 MJ/kg. Lämpöarvoon vaikuttavat mm. turvelaji, maatuneisuus ja tuhkapitoisuus. Runsas tuhkapitoisuus ja heikko maatuneisuus alentava t lämpöarvoa. Näytesarjojen keskimääräinen vaihteluväli 50 % : n kosteudessa on 8,2-9,5 MJ/kg. Tuotantoon soveltuvaa suota on yhteensä ha. Tuotantokelpoinen turvemäärä on 24,88 milj. suo-m 3 eli 34 % soiden kokonaisturvemäärästä. Kuiva-aineeksi muutettuna sen massa on 2,4 9 milj. tn ja vastaava energiasisältö 50,23 milj. GJ. Energiasisältö 50 % :n käyttökosteudessa on 44,14 milj. GJ eli 12,28 milj. MWh. Saravaltaisina ja pintaosastaan heikosti maatuneina suot soveltuvat paremmin jyrsinturvetuotantoon.

47 KIRJALLISUUTT A Lappalainen, E., Sten, C-G. ja Häikiö, J., Turvetutkimuste n maasto-opas. Geologian tutkimuskeskus. Opas N :o 12. Muurinen, T. ja Nokela, A., Kittilässä vuosina tutkittujen soiden turvevarat ja niiden tuotantokelpoisuus. Geologian tutkimuskeskus, Maaperäosasto. Raportt i P 13,4/84/154.

48 Taulukko 14. Yhteenveto tuotantokelpoisista soista, niiden turve- ja energiamääristä sekä mandollinen tuotantomenetelm ä Suon numero ja nimi Tuotanto - Käyttö - Kuiva - Energiasisält ö Mandolline n kelpoine n kelpoine n ainee n tuotanto - pinta-al a turvemäär ä määr ä Kuiva turv e 50 % :n kosteudess a menetelm ä (ha) (10 6 suo-m 3 ) (10 6 tn) (10 6 GJ) (10 6 GJ) (10 6 MWh) (MWh/ha ) 101. Puurokaltionvuoma 75 1,90 0,158 3,16 2,80 0, J 104. Pitkänlehdonvuoma 42 0,93 0,085 1,74 1,55 0, J 107. Kuusikonvuoma 82 2,35 0,219 4,51 3,98 1, J 108. Jyrhämävuoma 77 2,34. 0,234 4,80 4,21 1, J 109. Jäkälälaenvuoma 100 2,20 0,218 4,46 3,92 1, J 110. Koskamanvuoma 240 5,54 0,537 10,75 9,46 2, J 111. Heinäräme 210 4,47 0,505 10,25 8,99 2, J 112. Naakenavuoman pohj.osa 210 5,15 0,530 10,56 9,23 2, J Yhteensä ,88 2,486 50,23 44,14 12, (keskiarvo) Mandollinen tuotantomenetelmä : J = soveltuu teolliseen jyrsinturvetuotantoon

49 Liite 1 YHTEENVETOTAULUKKO Koko su o Suon numero ja nimi Pinta - ala Keskipaksuus (m) Keskimaatuneisuus Turvemäärä (10 6 suo -m3 ) (ha) H1-4 H5-10 H1-10 Hl-4 H5-10 H1-10 Hl-4 H5-10 H1-10, 100. Rässälehdonvuoma 88 0,56 0,51 1,07 3,0 5,6 4,2 0,49 0,45 0, Puurokaltionvuoma 253 0,84 0,99 1,83 3,4 5,7 4,6 2,12 2,50 4, Huhtavuoma 60 1,45 0,35 1,80 3,2 5,5 3,6 0,87 0,21 1, Välivuoma 48 0,67 0,59 1,26 3,2 5,4 4,2 0,32 0,28 0, Pitkänlehdonvuoma 233 0,52 0,92 1,44 2,8 5,8 4,7 1,20 2,15 3, Mäntyvaaranjänkä 93 0,94 0,58 1,52 3,1 6,1 4,2 0,88 0,54 1, Matojänkä 57 0,45 0,74 1,19 3,6 5,6 4,8 0,26 0,42 0, Kuusikonvuoma 157 0,66 1,78 2,44 3,5 5,0 4,6 1,03 2,80 3, Jyrhämävuoma 230 0,68 1,21 1,89 3,6 5,3 4,7 1,57 2,77 4, Jäkälälaenvuoma 902 0,31 0,92 1,23 3,7 5,4 5,0 2,82 8,30 11, Kosi<amanvuoma 914 0,45 1,17 1,62 3,5 6,0 5,3 4,14 10,66 14, Heinäräme ,52 0,91 1,43 3,7 5,2 4,7 5,42 9,30 14, Naakenavuoman pohj.osa 639 1,16 0,59 1,75 3,6 5,0 4,1 7,42 3,76 11,1 8 Yhteensä/keskiarvo ,61 0,93 1,54 3,5 5,5 4,7 28,54 44,14 72,6 8 _

50 Liite 1 (jatkuu ) YHTEENVETOTAULUKKO Yli 1 m syvä alue Yli 2 m syvä alue Suon numero ja nimi Pinta- Pinta - ala Keskipaksuus (m) Turvemäärä (10 6 suo-m 3 ) ala Keskipaksuus (m) Turvemäärä (10 6 suo-m 3 ) (ha) Hl-4 H5-10 H1-10 Hl-4 H5-10 H1-10 (ha) Hl-4 H5-10 H1-10 Hl-4 H5-10 H Rässälehdonvuom a 2 9 0,84 0,89 1,7 3 0,24 0,26 0, ,88 1,82 2,7 0 0,06 0,13 0, Puurokaltionvuom a ,13 1,39 2,5 2 1,79 2,22 4, ,35 1,68 3,0 3 1,49 1,87 3, Huhtavuom a 3 2 2,21 0,54 2,7 5 0,71 0,17 0, ,65 0,65 3,3 0 0,59 0,14 0, Välivuom a 2 4 0,97 0,92 1,8 9 0,23 0,22 0, ,23 1,12 2,3 5 0,11 0,10 0, Pitkänlehdonvuom a ,68 1,48 2,1 6 0,88 1,90 2, ,78 1,99 2,7 7 0,57 1,45 2, Mäntyvaaranjänk ä 6 3 1,21 0,77 1,9 8 0,77 0,48 1, ,56 1,10 2,6 6 0,36 0,25 0, Matojänk ä 3 0 0,58 1,05 1,6 3 0,17 0,32 0, ,53 1,74 2,2 7 0,03 0,11 0, Kuusikonvuom a ,72 2,15 2,8 7 0,93 2,74 3, ,72 2,65 3,3 7 0,67 2,50 3, Jyrhämävuom a ,94 1,78 2,7 2 1,29 2,47 3, ,12 2,42 3,5 4 0,99 2,12 3, Jäkälälaenvuom a ,40 1,38 1,7 8 1,88 6,56 8, ,50 2,02 2,5 2 0,88 3,52 4, Koskamanvuom a ,55 1,60 2,1 5 3,22 9,42 12, ,65 2,16 2,8 1 1,91 6,36 8, Heinäräm e ,64 1,32 1,9 6 3,95 8,10 12, ,75 1,88 2,6 3 2,10 5,27 7, Naakenavuoman pohj.osa 425 1,56 0,78 2,34 6,62 3,31 9, ,96 0,98 2,95 4,87 2,42 7,2 9 Yhteensä/keskiarvo ,80 1,35 2,15 22,68 38,17 60, ,02 1,84 2,86 14,63 26,24 40,87

51 Liite 2 Turvelajien prosenttiset osuudet suon turvemääräst ä Suon numero ja nimi S - valtaiset C - valtaiset B - valtaise t J S CS BS, yht. C SC BC yht. B SB CB yht Rässälehdonvuoma Puurokaltionvuoma Huhtavuoma Välivuoma Pitkänlehdonvuoma Mäntyvaaranjänkä Matojänkä Kuusikonvuoma Jyrhämävuoma Jäkälälaenvuoma Koskamanvuoma Heinäräme Naakenavuoman pohj.osa Prosentteina kokonaisturve - määrästä

Turvetutkimusraportti 413

Turvetutkimusraportti 413 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 413 2010 Ranualla tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 3 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Ranua, Northern

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 1 Jouko Saarelaine n SONKAJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUU S POLTTOTURVETUOTANTOON OSA 2 Kuopio 1985 SISÄLTÖ JOHDANTO 3 TUTKIMUSMENETELMÄT

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus. Turveraportti 238. Jukka Leino ja Jouko Saarelainen OUTOKUMMUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus. Turveraportti 238. Jukka Leino ja Jouko Saarelainen OUTOKUMMUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 238 Jukka Leino ja Jouko Saarelainen OUTOKUMMUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 Kuopio 1990 Leino. Jukka jasaarelainen. Jouko 1990. Outokummussa

Lisätiedot

Turveraportti 211. Tapio Muurinen TURVETUTKIMUKSET TERVOLASSA VUONNA Abstract : Peat Surveys in the Municipality of Tervola in 1985

Turveraportti 211. Tapio Muurinen TURVETUTKIMUKSET TERVOLASSA VUONNA Abstract : Peat Surveys in the Municipality of Tervola in 1985 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosasto Turveraportti 211 Tapio Muurinen TURVETUTKIMUKSET TERVOLASSA VUONNA 1985 Abstract : Peat Surveys in the Municipality of Tervola in 1985 Rovaniemi 1988 Muurinen Tapio.

Lisätiedot

ALAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1. Abstract: The mires and peat reserves of Alajärvi Part 1

ALAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1. Abstract: The mires and peat reserves of Alajärvi Part 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 339 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Report of Peat Investigation 339 ALAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 Abstract: The mires and peat reserves

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/83/14 2 TERVOLASSA VUONNA 1982 TUTKITUT SUO T JA NIIDEN TURVEVARA T

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/83/14 2 TERVOLASSA VUONNA 1982 TUTKITUT SUO T JA NIIDEN TURVEVARA T GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13,4/83/14 2 Matti Maun u TERVOLASSA VUONNA 1982 TUTKITUT SUO T JA NIIDEN TURVEVARA T Rovaniemi 1983 Tekijän osoite : Geologinen tutkimuslaito s Pohjois-Suomen

Lisätiedot

P13,6/80/16. Erkki Raikamo HEINOLAN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S. Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä

P13,6/80/16. Erkki Raikamo HEINOLAN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S. Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä P13,6/80/16 Erkki Raikamo HEINOLAN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä Espoo 1980 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSMENETELMÄT

Lisätiedot

ALAVUDELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

ALAVUDELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turveraportti 253 Tapio Toivonen ALAVUDELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and peat reserves of Alavus Espoo 1992 Toivonen. Tapio. 1992. Alavudella tutkitut

Lisätiedot

Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/12 1

Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/12 1 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/12 1 Tapio Toivone n JAALAN TURVEVARAT JA NIIDE N KÄYTTÖKELPOISUU S Espoo 1983 Tekijän osoite : Geologinen tutkimuslaito s Kivimiehentie 1 02150

Lisätiedot

KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 7

KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 7 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 362 Ari Luukkanen KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 7 Abstract: The peatlands and peat reserves of Kiuruvesi Part 7 Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

TOHMAJÄRVEN KUNNASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1

TOHMAJÄRVEN KUNNASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 355 TOHMAJÄRVE KUASSA TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 1 Abstract: The peatlands and peat reserves of Tohmajärvi Part 1 Geologian tutkimuskeskus Espoo

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/84/14 4

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/84/14 4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13,4/84/14 4 Matti Maun u SIMOSSA'TUTKITUT SUOT JA NIIDE N TURVEVARA T Rovaniemi 1984 Tekijän osoite : Geologinen tutkimuslaito s Pohjois-Suomen aluetoimist

Lisätiedot

JÄMIJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON

JÄMIJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti. P 13.4/83/ :13 8 Carl-Göran Sten ja Lasse Svahnback JÄMIJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON Espoo 1983 3 - SI SÄALLYSLUETTELq 1 Johdanto

Lisätiedot

PUNKALAITUMEN TURVEVAROISTA J A NIIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSIST A

PUNKALAITUMEN TURVEVAROISTA J A NIIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSIST A GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S MAAPERAOSASTO, raportti P13.4/81/55 Carl-Göran Sten ja Timo Varila PUNKALAITUMEN TURVEVAROISTA J A NIIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSIST A Espoo 1981 PUNKALAITUMEN TURVEVAROISTA JA NIIDEN

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/85/17 9

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/85/17 9 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13,4/85/17 9 Erkki Raikamo ja Pertti Silen KRISTIINAN KAUPUNGIN SUOT JA TURVEVAROJEN K.AYTTÖMAHDOLLISUUDE T Kuopio 1985 Tekijöiden osoitteet : Geologian

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. MAAPERÄOSASTO, raportti P 13.6 / 80 / 2 0. Eino Lappalainen ja Hannu Pajune n

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. MAAPERÄOSASTO, raportti P 13.6 / 80 / 2 0. Eino Lappalainen ja Hannu Pajune n GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S MAAPERÄOSASTO, raportti P 13.6 / 80 / 2 0 Eino Lappalainen ja Hannu Pajune n LAPIN TURVEVARAT Yhteenveto vuosina 1962-1975 Lapiss a tehdyistä turvetutkimuksist a Espoo 1980 Eino

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 406

Turvetutkimusraportti 406 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 406 2010 Maaningalla tutkitut suot ja niiden turvevarat Abstract: The peatlands and peat reserves of Maaninka, Central Finland Ari Luukkanen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

ROVANIEMEN ALUEEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S

ROVANIEMEN ALUEEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosast o TURVERAPORTTI 20 1 Tapio Muurine n ROVANIEMEN ALUEEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S OSA I I Abstract : Peat resources and their suitability in the area

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 334. Tapio Toivonen PORVOOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 334. Tapio Toivonen PORVOOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 334 PORVOOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT Abstract : The mires and peat reserves of Porvoo Sammandrag : De undersökta myrarna i Borgå och deras torvtillgångar

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 421

Turvetutkimusraportti 421 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 421 2011 Ranualla tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 4 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Ranua, Northern

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. MAAPERÄOSASTO, raportti P 13,4/82/9 1. Helmer Tuittila MYNÄMAEN TU RVEVARAT. Osaraportti Varsinais-Suomen turvevaroist a

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. MAAPERÄOSASTO, raportti P 13,4/82/9 1. Helmer Tuittila MYNÄMAEN TU RVEVARAT. Osaraportti Varsinais-Suomen turvevaroist a GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S MAAPERÄOSASTO, raportti P 13,4/82/9 1 Helmer Tuittila MYNÄMAEN TU RVEVARAT Osaraportti Varsinais-Suomen turvevaroist a Espoo 1982 JOHDANTO Mynämäen kunnan alueella olevia soita

Lisätiedot

KIIMINGIN SUOT, TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2

KIIMINGIN SUOT, TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 351 KIIMIGI SUOT, TURVEVARAT JA IIDE KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2 Abstract: The peatlands of Kiiminki, peat reserves and their potential use Part 2 Geologian

Lisätiedot

Tapio Muurinen ja Anne Nokel a KITTILÄSSÄ VUOSINA TUTKITTUJEN SOIDE N TURVEVARAT JA NIIDEN TUOTANTOKELPOISUU S

Tapio Muurinen ja Anne Nokel a KITTILÄSSÄ VUOSINA TUTKITTUJEN SOIDE N TURVEVARAT JA NIIDEN TUOTANTOKELPOISUU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13,4/84/15 4 Tapio Muurinen ja Anne Nokel a KITTILÄSSÄ VUOSINA 1981-1983 TUTKITTUJEN SOIDE N TURVEVARAT JA NIIDEN TUOTANTOKELPOISUU S Rovaniemi 1984

Lisätiedot

RENGON SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Summary: The peatlands of Renko, southern Finland

RENGON SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Summary: The peatlands of Renko, southern Finland GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 338 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Report of Peat Investigation 338 RENGON SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Summary: The peatlands of Renko, southern Finland Espoo

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Turvetutkimusraportti 305. Tapio Muurinen. YLI-IIN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTOKELPOISUUS Osa 2

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Turvetutkimusraportti 305. Tapio Muurinen. YLI-IIN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTOKELPOISUUS Osa 2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 305 Tapio Muurinen YLI-IIN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTOKELPOISUUS Osa 2 The Mires and Useful Peat Reserves of Yli-Ii, Central Finland Part 2 Espoo 1997 Muurinen,

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 377

Turvetutkimusraportti 377 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 377 2007 Pyhäjoella tutkitut suot, ja niiden turvevarat, osa 1 Abstract: The peatlands and peat resources of Pyhäjoki, western Finland, Part I Jukka Turunen

Lisätiedot

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA X GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 252. Pauli Hänninen ja Satu Jokinen

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA X GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 252. Pauli Hänninen ja Satu Jokinen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 252 Pauli Hänninen ja Satu Jokinen PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA X Abstract : The mires and peat reserves of the commune of Pudasjärvi.

Lisätiedot

YLIVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2

YLIVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 360 Jukka Turunen ja Teuvo Herranen YLIVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIEN TURVEVARAT Osa 2 Abstract: The peatlands and peat resources of Ylivieska, western

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 230. Tapio Muurinen SIMOSSA VUOSINA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 230. Tapio Muurinen SIMOSSA VUOSINA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGAN TUTKMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 230 Tapio Muurinen SMOSSA VUOSNA 1985-1986 TUTKTUT SUOT JA NDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and peat resources of the commune of Simo in 1985-1986

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 391

Turvetutkimusraportti 391 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 391 2009 Pyhännällä tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves of Pyhäntä, Northern Ostrobothnia Part 2 Teuvo Herranen

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 415

Turvetutkimusraportti 415 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 415 2010 Karstulassa tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 3 Abstract: The peatlands and peat reserves of Karstula, Part 3 Riitta-Liisa Kallinen GEOLOGIAN

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 18 7. Tapio Muurine n ROVANIEMEN ALUEEN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS, OSA

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 18 7. Tapio Muurine n ROVANIEMEN ALUEEN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS, OSA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 18 7 Tapio Muurine n ROVANIEMEN ALUEEN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS, OSA I Abstract : Peat recources and their suitabilit y in the area

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 386

Turvetutkimusraportti 386 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 386 2008 Kemijärvellä tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Kemijärvi, Northern

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 389

Turvetutkimusraportti 389 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 389 2008 Keuruun tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves of Keuruu Part 2 Timo Suomi, Kari Lehmuskoski, Markku

Lisätiedot

HUITTISTEN TUTKITUT SUOT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS. Summary : The mires investigated and the usefulness of peat in southwestern Finland

HUITTISTEN TUTKITUT SUOT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS. Summary : The mires investigated and the usefulness of peat in southwestern Finland GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 309 Carl-Göran Sten HUITTISTEN TUTKITUT SUOT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS Summary : The mires investigated and the usefulness of peat in southwestern Finland

Lisätiedot

YLISTAROSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

YLISTAROSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 293 Tapio Toivonen YLISTAROSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and peat reserves of Ylistaro Kuopio 1995 Toivonen, Tapio, 1995. Ylistarossa

Lisätiedot

TURVERAPORTTI 213. Markku Mäkilä ja Grundström TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract :

TURVERAPORTTI 213. Markku Mäkilä ja Grundström TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract : GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 213 MAAPERÄOSASTO Markku Mäkilä ja Ale Grundström KUUSANKOSKELLA JA KOUVOLASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The peat resources of Kuusankoski and

Lisätiedot

KALAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1

KALAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1 Kalajoella tutkitut suot ja niiden turvevarat, osa 1 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 367 KALAJOELLA TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 1 Abstract: The peatlands and peat resources

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 222 MAAPERÄOSASTO. Ari Luukkanen ja Heimo KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 222 MAAPERÄOSASTO. Ari Luukkanen ja Heimo KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 222 MAAPERÄOSASTO Ari Luukkanen ja Heimo Porkka KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and their peat resources in Kiuruvesi Kuopio

Lisätiedot

SEINAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

SEINAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 268 Tapio Toivonen SEINAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract: The mires and peat reserves of Seinäjoki Espoo 1993 Toivonen. Tapio. 1993. Seinäjoella

Lisätiedot

The peat resources of Ähtäri and their potential use Part 1

The peat resources of Ähtäri and their potential use Part 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 225 TAPIO TOIVONEN ÄHTÄRIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS OSA 1 Abstract : The peat resources of Ähtäri and their potential use Part 1 Espoo

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 402

Turvetutkimusraportti 402 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 402 2009 Ranualla tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 2 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Ranua, Northern

Lisätiedot

Forssan suot ja turpeen käyttökelpoisuus

Forssan suot ja turpeen käyttökelpoisuus TURVETUTKIMUSRAPORTTI REPORT OF PEAT INVESTIGATION 320 Carl-Göran Sten ja Markku Moisanen Forssan suot ja turpeen käyttökelpoisuus Summary : The mires and the usefulness of peat in Forssa, southern Finland

Lisätiedot

PERHOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

PERHOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GELGIA TUTKIUSKESKUS TURVETUTKIUSRAPRTTI 294 artti Korpij aakko PERHSSA TUTKITUT SUT JA IIDE TURVEVARAT Abstract : The ires and peat reserves in the unicipality of Perho, Western Finland Kuopio 1995 Korpijaakko,

Lisätiedot

Geologian tutkimuskeskuksen valtakunnallisen turvetutkimuksen tuottamat aineistot. Soidensuojelutyöryhmän kokous

Geologian tutkimuskeskuksen valtakunnallisen turvetutkimuksen tuottamat aineistot. Soidensuojelutyöryhmän kokous Geologian tutkimuskeskuksen valtakunnallisen turvetutkimuksen tuottamat aineistot Soidensuojelutyöryhmän kokous 19.12.2012 Asta Harju 1 GTK:n systemaattinen turvevarojen kartoitus GTK kartoittaa vuosittain

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus TURVERAPORTTI 226. Jouko Saarelainen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus TURVERAPORTTI 226. Jouko Saarelainen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus TURVERAPORTTI 226 Jouko Saarelainen ILOMANTSIN KUNNASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS POLTTOTURVETUOTANTOON Osa 1. Abstract : The peat resources of the municipality

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 394

Turvetutkimusraportti 394 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 394 2009 Oravaisissa tutkitut suot ja niiden turvevarat Abstract: The peatlands and peat reserves of Oravainen Abstract: Undersökta myrar i Oravais och deras

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 432

Turvetutkimusraportti 432 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 432 2012 Lapinlahdella (Varpaisjärvellä) tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 5 Abstract: The Peatlands and Peat Reserves of Lapinlahti (Varpaisjärvi),

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 446

Turvetutkimusraportti 446 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 446 2013 Ranualla tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 6 Abstract: The peatlands, peat resources and their potential use of Ranua, Northern

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 404

Turvetutkimusraportti 404 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 404 2010 Kuusamossa tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Kuusamo, Northern

Lisätiedot

Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/13 6

Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/13 6 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/13 6 Pauli Hänninen PUDASJÄRVEN INVENTOIDUT TURVEVARA T JA NIIDEN SOVELTUVUUS POLTTOTURVE- TUOTANTOON OSA I I Kuopio 1983 - 1 - SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 374

Turvetutkimusraportti 374 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 374 2007 Kolarissa tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus, osa 1 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Kolari, Northern

Lisätiedot

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA IX

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA IX GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 246 Pauli Hänninen ja Arto Hyvönen PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA IX Kuopio 1991 Hänninen, Pauli ja Hyvönen, Arto 1991. Pudasjärvellä

Lisätiedot

LAMMIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS

LAMMIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 260 Markku Mäkilä ja Ale Grundström LAMMIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The peat reserves of Lammi and their potential use Espoo 1993

Lisätiedot

KUIVANIEMEN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa II

KUIVANIEMEN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa II GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 264 Tapio Muurinen KUIVANIEMEN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa II Abstract : The mires and peat reserves of Kuivaniemi and their usefulness Part

Lisätiedot

,!7IJ5B6-jajijc! Turvetutkimusraportti 375 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Kauhavalla tutkitut suot ja niiden turvevarat. www.gtk.fi info@gtk.

,!7IJ5B6-jajijc! Turvetutkimusraportti 375 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Kauhavalla tutkitut suot ja niiden turvevarat. www.gtk.fi info@gtk. 345. 346. 347. 348. 349. 350. 351. 352. 353. 354. 355. 356. 357. 358. 359. 360. 361. 362. 363. 364. 365. 366. 367. 368. 369. 370. 371. 372. 373. 374. 375. Kimmo Virtanen, Riitta-Liisa Kallinen ja Teuvo

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13,4/83/11 8 Pauli Hänninen PUDASJÄRVEN INVENTOIDUT TURVEVARAT JA NIIDEN SOVELTUVUUS POLTTOTURVE TUOTANTOON OSA I Kuopio 1983 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 452

Turvetutkimusraportti 452 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 452 2014 Vaalassa tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 4 Abstract: The Peatlands and Peat Reserves of Vaala Part 4 Hannu Pajunen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 217 MAAPERÄOSASTO. Markku Mäkilä ja Grundström IITIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 217 MAAPERÄOSASTO. Markku Mäkilä ja Grundström IITIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 217 MAAPERÄOSASTO Markku Mäkilä ja Ale Grundström IITIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The peat resources of Iitti and their potential use Geological

Lisätiedot

KAUSTISEN KUNNAN ALUEELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT

KAUSTISEN KUNNAN ALUEELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT GELGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 325 Martti Korpijaakko ja Pertti Silen KAUSTISEN KUNNAN ALUEELLA TUTKITUT SUT JA NIIDEN TURVE VARAT Abstract : The mires and peat reserves of the municipality

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Timo Varil a YLIKIIMINGIN INVENTOIDUT TURVEVARA T JA NIIDEN SOVELTUVUUS POLTTOTURVE- TUOTANTOON OSA I I

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Timo Varil a YLIKIIMINGIN INVENTOIDUT TURVEVARA T JA NIIDEN SOVELTUVUUS POLTTOTURVE- TUOTANTOON OSA I I GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13,4/82/11 6 Timo Varil a YLIKIIMINGIN INVENTOIDUT TURVEVARA T JA NIIDEN SOVELTUVUUS POLTTOTURVE- TUOTANTOON OSA I I Kuopio 1982 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 400

Turvetutkimusraportti 400 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 400 2009 Kolarissa tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 2 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Kolari, Northern

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/84/16 5

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/84/16 5 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/84/16 5 Jukka Häikiö ja Heimo Porkka KAJAANISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T OSA I Kuopio 1984 Tekijöiden osoite : Geologian tutkimuskesku

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 2

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 2 Jukka Häikiö, Pirjo Löytynoja ja Heimo Porkka KAJAANISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA I I Kuopio 1985 Tekijöiden osoite : Geologian

Lisätiedot

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA V

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA V GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S TURVERAPORTTI 19 2 Pauli Hännine n PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA V Kuopio 1986 Hänninen,Pauli1986. Pudasjärvellä tutkitut suot ja niide n turvevarat, osa

Lisätiedot

ANJALANKOSKEN TURVEVARA T JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S

ANJALANKOSKEN TURVEVARA T JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S MAAPERÄOSASTO, raportti P 13.4/84/159 Markku Mäkilä ja Ale Grundströ m ANJALANKOSKEN TURVEVARA T JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S Espoo 1984 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto,

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Maaperäosasto, raportti P 13.4/84/141

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Maaperäosasto, raportti P 13.4/84/141 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Maaperäosasto, raportti P 13.4/84/141 Eino Lappalainen ja Tapio Toivonen LASKELMAT SUOMEN TURVEVAROISTA Espoo 1984 Tekijöiden osoite: Geologian tutkimuskeskus Kivimiehentie 1 02150

Lisätiedot

VEHKALAHDEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S

VEHKALAHDEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 18 6 Markku Mäkilä j a Ale Grundström VEHKALAHDEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S Abstract : The peat resources of Vehkalahti municipality

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI Jukka Leino ja Jouko Kokko LIEKSAN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUU S OSA I

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI Jukka Leino ja Jouko Kokko LIEKSAN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUU S OSA I GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 18 4 Jukka Leino ja Jouko Kokko LIEKSAN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUU S TURVETUOTANTOON OSA I Abstract : The peat resources and their potentialitie s

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVETUTKIMUS TURVERAPORTTI 232. Jukka Leino HANKASALMELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVETUTKIMUS TURVERAPORTTI 232. Jukka Leino HANKASALMELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVETUTKIMUS TURVERAPORTTI 232 Jukka Leino HANKASALMELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 Kuopio 1989 Leino.Jukka 1989. Hankasalmella tutkitut suot ja niiden turvevarat.

Lisätiedot

Maaperäosasto, Raportti P 13.4/82/9 8. Pihtiputaan soiden turvevaroje n kokonaisselvityksestä

Maaperäosasto, Raportti P 13.4/82/9 8. Pihtiputaan soiden turvevaroje n kokonaisselvityksestä GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, Raportti P 13.4/82/9 8 Tapio Toivonen PIHTIPUTAAN TURtIEVARAT Kp;YTTÖKELPO ISUUS JA NIIDE N Osaraportti Pihtiputaan soiden turvevaroje n kokonaisselvityksestä

Lisätiedot

NURMOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

NURMOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 258 Tapio Toivonen NURMOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and peat reserves of Nurmo Espoo 1993 Toivonen. Tapio.1993. Nurmossa tutkitut

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turveraportti 228. Turvetutkimus. Timo Suomi. ISOKYRÖSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVAVARAT Osa I

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turveraportti 228. Turvetutkimus. Timo Suomi. ISOKYRÖSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVAVARAT Osa I GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turveraportti 228 Turvetutkimus Timo Suomi ISOKYRÖSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVAVARAT Osa I Abstract : The peat resources of Isokyrö and their potential use KUOPIO 1989 Suomi.Timo1989.

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 4

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 4 Pauli Hännine n PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T Osa IV Kuopio 1985 Tekijän osoite : Geologian tutkimuskesku s PL 23 7

Lisätiedot

KALVOLASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

KALVOLASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 372 Timo Suomi ja Kari Lehmuskoski KALVOLASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract: The peatlands and peat reserves of Kalvola Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

Abstract : The peat resources of Kotka and their potential use. Geological Survey of Finland, Report of Peat Investigatio n

Abstract : The peat resources of Kotka and their potential use. Geological Survey of Finland, Report of Peat Investigatio n GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 20 0 Markku Mäkilä Ale Grundströ m j a KOTKAN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The peat resources of Kotka and their potential use.

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/12 2

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/12 2 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/12 2 Kimmo Virtanen TYRNÄVÄLLÄ TUTKITUT SUO T JA NIIDEN TURVEVARAT Kuopio 1983 SISÄLLYS Johdanto 1 Tutkimusmenetelmät ja tulosten esitys 1 Kenttätutkimukset

Lisätiedot

TURVERAPORTTI 219. Jukka Leino ja Pertti SUONENJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract :

TURVERAPORTTI 219. Jukka Leino ja Pertti SUONENJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract : GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 219 Maaperäosasto Jukka Leino ja Pertti Silen SUONENJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The Mires and Peat Resources of the Commune of Suonenjoki

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/82/9 9. Jukka Häikiö, Jouko Saarelainen ja Pirjo Löytynoj a

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/82/9 9. Jukka Häikiö, Jouko Saarelainen ja Pirjo Löytynoj a GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13,4/82/9 9 Jukka Häikiö, Jouko Saarelainen ja Pirjo Löytynoj a SOTKAMON KUNNASSA INVENTOIDUT TURVEVARAT JA NIIDE N SOVELTUVUUS POLTTOTURVETUOTANTOO

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 397

Turvetutkimusraportti 397 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 397 2009 Muhoksella tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 4 Abstract: Mires and peat reserves of Muhos, Central Finland. Part 4 Hannu Pajunen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, Raportti P 13.4/81/6 3. Markku Makin ja Tapio Toivane n PYHÄJÄRVEN TURVEVARAT JA NIIDE N KÄYTTÖKELPOISUUS

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, Raportti P 13.4/81/6 3. Markku Makin ja Tapio Toivane n PYHÄJÄRVEN TURVEVARAT JA NIIDE N KÄYTTÖKELPOISUUS GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, Raportti P 13.4/81/6 3 Markku Makin ja Tapio Toivane n PYHÄJÄRVEN TURVEVARAT JA NIIDE N KÄYTTÖKELPOISUUS Espoo 1981 SISÄLTÖ 1. Johdanto 5 1.1. Tutkimuksen tarkoitus

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S TURVERAPORTTI Hannu Pajune n UTAJKRVELLK TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T OSA I I

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S TURVERAPORTTI Hannu Pajune n UTAJKRVELLK TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T OSA I I GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S TURVERAPORTTI 18 9 Hannu Pajune n UTAJKRVELLK TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T OSA I I Kuopio 1986 Pajunen, Hannu 1986. Utajärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat, osa

Lisätiedot

YLIKIIMINGISSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 9

YLIKIIMINGISSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 9 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 356 Hannu Pajunen YLIKIIMIGISSÄ TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 9 Abstract: The mires and peat reserves of Ylikiiminki, Central Finland Part 9 Geologian

Lisätiedot

Abstract : The peat resources of the municipalit y of Vieremä and their potentialities i n fuel peat production part I

Abstract : The peat resources of the municipalit y of Vieremä and their potentialities i n fuel peat production part I GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 18 3 Jouko Saarelaine n VIEREM'_N SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUU S POLTTOTURVETUOTANTOO N OSA I Abstract : The peat resources of the municipalit y of Vieremä

Lisätiedot

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT, OSA VIII - P. Hänninen ja A. Hyvönen, GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT, OSA VIII - P. Hänninen ja A. Hyvönen, GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 240 Pauli Hänninen ja Arto Hyvärinen PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa Vili Kuopio 1990 PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT, OSA VIII - P. Hänninen ja A. Hyvönen, GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1990

Lisätiedot

ILOMANTSISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON

ILOMANTSISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 243 Timo Suomi ILOMANTSISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON OSA II Abstract : The mires and their potentialities in peat production

Lisätiedot

KAAVILLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2

KAAVILLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 350 KAAVILLA TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves in Kaavi Part 2 Geologian tutkimuskeskus Espoo 2004 Kaavilla

Lisätiedot

TUTKIMUS HAUKIPUTAAN SOISTA JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUDESTA

TUTKIMUS HAUKIPUTAAN SOISTA JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUDESTA Tutkimus Haukiputaan soista ja turvevarojen käyttökelpoisuudesta GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 342 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Report of Peat Investigation 342 TUTKIMUS HAUKIPUTAAN SOISTA

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 408

Turvetutkimusraportti 408 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 408 2010 Haapajärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 3 Abstract: The peatlands and peat resources of Haapajärvi, western Finland, Part 3 Jukka Turunen

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 447

Turvetutkimusraportti 447 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 447 2013 Lopen tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 1 Abstract: The Peatlands and Peat Resources of Loppi, Southern Finland Part 1 Markku Moisanen GEOLOGIAN

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Turvetutkimusraportti 327. Carl-Göran Sten ja Markku Moisanen ESPOON JA KAUNIAISTEN SUOT

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Turvetutkimusraportti 327. Carl-Göran Sten ja Markku Moisanen ESPOON JA KAUNIAISTEN SUOT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 327 Carl-Göran Sten ja Markku Moisanen ESPOON JA KAUNIAISTEN SUOT Sammandrag : Myrarna i Esbo och Grankulla Summary : The peatlands in Espoo and Kauniainen,

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13,4/84/15 0 Hannu Pajunen YLI-IISSÄ TUTKITUT SUO T JA NIIDEN TURVEVARA T Kuopio 1984 Tekijän osoite : Geologian tutkimuskesku s PL 23 7 70101 KUOPIO

Lisätiedot

RISTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVEVARAT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2

RISTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVEVARAT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 266 Ari Luukkanen ja Heimo Porkka RISTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVEVARAT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2 Abstract : The mires and peat reserves

Lisätiedot

YLIKIIMINGIN INVENTOIDUT TURVEVARAT JA NIIDEN SOVELTUVUU S POLTTOTURVETUOTANTOO N

YLIKIIMINGIN INVENTOIDUT TURVEVARAT JA NIIDEN SOVELTUVUU S POLTTOTURVETUOTANTOO N GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S MAAPER.AOSASTO, Raportti P 13.4/81/6 4 Jukka Häikiö ja Hannu Pajune n YLIKIIMINGIN INVENTOIDUT TURVEVARAT JA NIIDEN SOVELTUVUU S POLTTOTURVETUOTANTOO N Kuopio 1981 SISÄLT Ö JOHDANTO

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS

MÄNTSÄLÄN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turveraportti 249 Markku Mäkilä ja Ale Grundström MÄNTSÄLÄN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The peat reserves of Mäntsälä and their potential use. Espoo 1992 Mäkilä,

Lisätiedot

LESTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2

LESTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 Lestijärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat, osa 2 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 365 LESTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 385

Turvetutkimusraportti 385 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 385 2008 Ikaalisissa tutkitut suot ja niiden turvevarat Abstract: The peatlands and peat reserves of Ikaalinen Tapio Toivonen ja Onerva Valo GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

PERÄSEINÄJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS

PERÄSEINÄJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS GEOLOGIA TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 265 Riitta Korhonen PERÄSEIÄJOELLA TUTKITUT SUOT JA IIDE KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The mires of Peräseinäjoki and their usefulness Espoo 1993 Korhonen Riitta

Lisätiedot

TURVERAPORTTI 19 5 VIEREMÄN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUU S POLTTOTURVETUOTANTOO N OSA 2

TURVERAPORTTI 19 5 VIEREMÄN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUU S POLTTOTURVETUOTANTOO N OSA 2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 19 5 Maaperäosast o Jouko Saarelainen VIEREMÄN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUU S POLTTOTURVETUOTANTOO N OSA 2 Abstract : The peat resources of the municipalit y of Vieremä

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 419

Turvetutkimusraportti 419 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 419 2011 Pihtiputaalla tutkittut suot ja niiden turvevarat Osa 3 Abstract: The peatlands and peat resources of Pihtipudas, Central Finland, Part 3 Jukka Turunen

Lisätiedot