GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S TURVERAPORTTI Hannu Pajune n UTAJKRVELLK TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T OSA I I

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S TURVERAPORTTI Hannu Pajune n UTAJKRVELLK TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T OSA I I"

Transkriptio

1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S TURVERAPORTTI 18 9 Hannu Pajune n UTAJKRVELLK TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T OSA I I Kuopio 1986

2 Pajunen, Hannu Utajärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat, osa II. Geologian tutkimuskeskus, Maaperäosasto, Turveraportti 189, 93 sivua, 49 kuvaa, 25 taulukkoa, 1 liite. Geologian tutkimuskeskus tutki vuonna 1985 Utajärvellä 13 suota. Niiden yhteenlaskettu pinta-ala on ha. Aineisto koottiin käyttäen tutkimuslinjastoa, jossa tutkimuspisteet sijaitsevat 100 m :n välein. Jokaisella pisteellä määritettiin pinnan korkeus, suotyyppi, turvelaji, turpeen maatuneisuus, liekoisuus ja pohjamaalaji. Laboratorionäytteitä otettiin 468 kpl. Niistä määritettiin ph, vesipitoisuus, kuiva-ainepitoisuus ja tuhkapitoisuus. Lämpäarvo määritettiin 120 näytteestä, rikkipitoisuus 40 näytteestä j a tuhkan sulamiskäyttäytyminen 12 näytteestä. Polttoturvetuotantoon soveltuvia alueita on 11 suolla yhteens ä ha., Tuotantokelpoista turvetta on yhteensä 24,21 milj. suo-m 3. Sen kuiva-aineen energiasisältö on 48,0 milj. GJ el i 13,3 milj. MWh. Avainsanat : suo, turve, inventointi, Utajärv i Hannu Pajune n Geologian tutkimuskesku s PL KUOPIO ISBN ISSN KUOPION TYÖKESKUS, KUOPIO 1986

3 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 4 TUTKIMUSMENETELMÄT 4 Kenttätutkimukset 4 Laboratoriomääritykset 6 TULOSTEN ESITYS 6 Kartat ja profiilit 6 Taulukot 7 Suoselostukset 8 TULOSTEN TARKASTELU 9 Suot ja niiden turvekerrokset 9 Soveltuvuus turvetuotantoon 1 1 YHTEENVETOTAULUKOT 1 2 SUOKOHTAISET TULOKSET 2 1 LIITE : Tutkimuspisteiden sijainti

4 - 4 - JOHDANTO Geologian tutkimuskeskus on tutkinut tähän mennessä Utajärvellä 35 suota. Niiden yhteenlaskettu pinta-ala on ha, mikä on 28 % peruskartoilta mitattujen yli 20 ha :nlaajuisten soiden yhteisalasta. Vuosien 1983 ja 1984 tutkimusten tulokse t on julkaistu turveraportissa n :o 182. Tässä raportissa käsitellään vuoden 1985 tuloksia. TUTKIMUSMENETELMÄT Kenttätutkimukse t Tutkittavalle suolle tehtiin linjaverkosto, jossa selkälinja kulkee pitkin suon hallitsevaa osaa ja poikkilinjat sitä vastaan kohtisuoraan, tavallisesti 400 m :n välein. Tutkimuspistee t sijaitsevat linjastolla 100 m :n välein, suon reunoilla usein myö s tiheämmässä. Syvyyshavaintoja tehtiin varsinaisella linjastoll a tutkimuspisteiden puolivälissä ja poikkilinjojen välissä sijaitsevilla syvyysmittauslinjoilla 50 m :n välein. Tutkittujen soide n sijainti ilmenee kuvasta 1 ja tutkimuspisteiden sijaint i teestä 1. Tutkimuspisteet vaaittiin ja vaaitukset kiinnitettiin valtakunnalliseen kiintopisteverkkoon. Jokaisella tutkimuspisteellä määritettiin suotyyppi, suon pinnan vetisyys, mättäisyys j a mättäiden korkeus ; metsäisillä alueilla lisäksi puulajisuhteet, tiheys- ja kehitysluokka sekä mahdolliset hakkuut. Maatumattoman puuaineksen määrä eli liekoisuus selvitettii n pliktaamalla turvekerros kairan varsilla. Maastossa määritettiin turvekerroksen turvelaji, maatuneisuus (H1,10), kosteus (B1-5 ) ja tupasvillan kuitujen suhteellinen osuus (FO-6). Laboratoriomäärityksiä varten otettiin mäntäkairalla mandollisimman vähä n häiriintyneitä tilavuustarkkoja näytteitä. Tutkimusmenetelmä t on kuvattu yksityiskohtaisesti GTK :n oppaassa n :o 12.

5 Kapustasuo (J) 6. Makkarasuo 10. Säynäjänpääsu o 2. Kapustasuo (N) 7. Marjosuo 11. Sä'åskisu o 3. Kortesuo 8. Neuvostensuo 12. Virtasuo 4. Kumpusuo 9. Nimetönsuo 13. Ayrisuo 5. Leipisuo

6 - 6 - Laboratoriomääritykse t LaboratoriQmäärityksiä varten otettiin 468 turvenäytettä. Niistä määritettiin ph märästä näytteestä ja vesipitoisuus ku i vattamalla turve 105 C :.ssa vakiopainoon. Tilavuudeltaan tunnetuista näytteistä laskettiin kuiva-ainemäärä suokuuti.ota kohden. Kuivatuista turvenäytteistä määritettiin tuhkapitoisuus hehkuttamalla ne 815 ± 25 0C :ssa ja osasta näytteitä lämpöarvo (AST M D 3286), rikkipitoisuus ja tuhkan sulamispiste (DIN 51731). Lämpöarvomäärityksiä tehtiin 120 kpl. Rikkipitoisuus määritettiin 40 näytteestä ja tuhkan sulamiskäyttäytyminen 12 näytteestä. TULOSTEN ESITY S Kartat ja profiili t Jokaisesta suosta piirrettiin kartta mittakaavass a 1 : Siitä selviää suon turvekerroksen paksuus, heikosti maatuneen pintakerroksen osuus ja koko kerroksen keskimääräinen maatuneisuus kullakin tutkimuspisteellä. Soiden turvekerroksia havainnollistetaan joiltakin tutkimuslinjoilta piirretyillä turvelaji- ja maatuneisuusprofiileilla. Niiden pystymittakaavana käytettiin 1 : 50 ja vaakamittakaavana 1 : Turvelajien ja maatuneisuuden ohella niistä ilmenee myös suo - tyyppi, liekoisuus ja pohjamaalaji. Merkkien ja lyhenteiden selitykset ovat sivull a Tärkeimmistä tuotantosoista piirrettiin soveltuvuuskartta, josta ilmenevät tuotantokelpoiset alueet ja alueet, jotka on rajattu pois esim. kuivatusvaikeuksientakia (ks. sivu 61). Samassa kartassa ovat myös tuhkapitoisuuden, lämpöarvon ja kuivaainepitoisuuden pistekohtaiset keskiarvot. Kaikki raportissa esitetyt kartat ja profiilit ovat pienennettyjä. Alkuperäisessä mittakaavassa niitä saa Geologian tutkimuskeskuksesta Kuopiosta.

7 Yhteenvetotaulukot ovat sivuilla ja suokohtaise t taulukot suoselostusten yhteydessä. Arvio käyttökelpoisen turpeen määrästä on taulukossa 1. Siitä ilmenevät tuotantokelpoisen alueen pinta-ala, turvemäärä, kuiva-ainemäärä, energiasisältö ja sopivimmaksi katsottu tuotantotapa. Tuotantokelpoisena alueena pidettiin yleensä yli 1,5 syvää aluetta. Kapeat lahdekkeet ja saarekkeiset alueet rajattiin pois. Toisaalta vanhoilla ojitusalueilla ulotettiin tuotantokelpoinen alue metrin syvyyskäyrälle saakka. Kymmentä hehtaaria pienemmät erilliset altaat jätettiin pois. Koska turvekerrosta ei voida käyttää mineraalimaata myöten, vähennettiin tuotantokelpoista turvemäärää laskettaessa kesk.isyvyydestä 0,5 m. Turvemäärät ilmoitetaan suokuutioina. Kuiva-ainemäärä saatiin kertomalla tuotantokelpoisten suokuutioiden määrä suokuution keskim.ääräisellä kuiva-ainemäärällä. Kuivan turpeen energiasisältö laskettiin kaavalla 1 ja kos - tean turpeen kaavalla E = Nsuo-m3. Dd. Hu 2. E = N suo-m 3. Dd. (100/100-K). Hu (E = energiasisältö, Nsuo-m3 = suokuutioiden lukumäärä, D d suokuution sisältämä kuiva-aine (kg/suo-m 3 ), H u= kuivan turpee n tehollinen lämpöarvo (MJ/kg), Hu = kosteudessa K olevan turpee n tehollinen lämpöarvo (MJ/kg), K turpeen kosteus (%) ). Turvepalojen murenemisen takia suositellaan palaturvetuotantoon pääasiassa hyvin tai kohtalaisesti maatuneita rahkavaltaisia turvekerroksia. Heikosti maatunut turve ja puhdas sara turve soveltuu paremmin tuotettavaksi jyrsinturpeena. Laboratoriomääritysten keskiarvotiedot ovat taulukossa 2. Niissä ovat mukana kaikki näytepisteet. Tuotantokelpoisen alueen tulokset näkyvät soveltuvuuskartoista. Suotyyppijakauma laskettiin prosentteina tutkimuspisteittäin tehdyistä määrityksistä. Tulokset esitetään taulukossa 3. Soiden ojitustilanne ilmenee taulukosta 4. Rahkavaltaiset turvelajit jaettiin rahka-, sararahka- j a ruskosammalrahkaturpeisiin ja saravaltaiset vastaavasti sara-, rahkasara- ja ruskosammalsaraturpeisi.in (taulukko 5). m

8 - 8 - Soiden turvevaroja ja m.aatunei.suutta koskevat tiedot ova t taulukossa 6. Se jakautuu syvyysalueiden mukaan neljään osaan : koko suo, yli 1 m syvä alue, Yli 1,5 m syvä alue ja yli 2 m sy - vä alue. Turvekerrosten.kesk syvyydet, turvemäärät ja keskimaatuneisuudet laskettiin heikosti maatuneelle pintakerroksell e (H1_-4), paremmin maatuneelle pohjakerrokselle (H5-10) ja kok o turvekerrokselle(h1-10). Turvemäärät laskettiin syvyysvyöhykkeittäin. Eri syvyysalueiden turvemäärät saatiin laskemall a yhteen kyseisen alueen syvyysvyöhykkeiden turvemäärät. Liekoisuus ilmenee taulukosta 7. Se laskettiin tilavuus - prosentteina. Keskimääräisenä liekoisuutena voidaan pitää 2-3 Alle 1.% :n liekoisuus on jo erittäin alhainen. Soiden sijaintia ja tutkiinustarkkuutta koskevat numerotie - dot ovat taulukossa 8. Suoselostusten yhteydessä esitetään taulukkoina kaikki laboratoriomääritysten tulokset.. Suon pohjalle jäävän osan tulok - set ovat suluissa. Niitä ei huomioitu keskiarvoja laskettaessa. Suoselostukse t Suoselostuksissa kuvataan sanallisesti suoaltaan ja se n ympäristön pinnanmuotoja, suotyyppejä, ojitustilannetta ja turvekerroksen rakennetta. Taulukkoina esitetyistä tuloksist a kommentoidaan tärkeimpiä. Suoselostusten lopussa on arvio suo n soveltuvuudesta polttoturvetuotantoon.

9 TULOSTEN TARKASTELUA Suot ja niiden turvekerrokse t Tutkittujen soiden yhteenlaskettu pinta-ala on ha. Suot ovat melko suuria, useimmat ha. Suurimman suo n pinta-ala on ha ja pienimmän 140 ha. Yli metrin syvyistä aluetta on yhteensä ha ja yli 1,5 m :n syvyistä 1922 ha. Tutkitusta suoalasta on avosuota 40 % ja rämettä 56 %. Loppuosa onturvekangasta (3 %) ja peltoa (1 %). Yleisin suo - tyyppi on rimpineva, jota on viidesosa kaikista suotyyppihavainnoista. Yleisiä avosuoalueen suotyyppejä ovat myös varsi - nainen saraneva ja lyhytkortinen neva.. Yleisimmäträmeet ova t varsinainen sararäme ja lyhytkortinen nevaräme. Korpia on tutkituilla soilla hyvin vähän. Suoalasta on suurin osa ojitettu (62%). Lähes kokonaan ojitettuja soita ovat Virtasuo ja turvetuotantoon valmistellut Kapustasuo (J) ja Leipisuo. Luonnontilaisimpia soita ovat Neuvostensuo ja Äyrisuo, joita on ojitettu vain reunamilta. Koko aineiston perusteella laskettu soiden keskisyvyys o n 1,2 m. Yli 1,5 m syvän alueen keskisyvyys on 2,3 m. Heikost i maatunutta pintakerrosta on keskimäärin vajaa puolet koko kerroksen paksuudesta. Soiden keskisyvyys ja heikosti maatunee n pintakerroksen osuus vaihtelevat soittain. Syvimpiä soita ova t Kortesuo ja Kapustasuo (J). Niissä on yli 1,5 m syvää aluett a yli puolet pinta-alasta. Matalimpia taas ovat Virtasuo ja Kumpusuo, joissa yli 1,5 m syvää aluetta on alle 10 %. Turpeen keskimääräinen maatuneisuus on 4,7. Suokohtaise t keskiarvot vaihtelevat 4,1-5,4. Tutkitusta turvemäärästä on saravaltaista turvetta 62 % j a rahkavaltaista 38. %. Useimmissa soissa on sekä sara- että rahkaturvealueita. Tulvien vaikutuspiirissä olevilla alueilla o n yleensä saraturvetta, muualla rahkaturvetta. Vesi- ja ravinneolojen muutosten takia voi samalla alueella osa kerroksesta oll a saraturvetta, osa rahkaturvetta (esiin,. kuva 20 ). Suurin os a turpeesta sisältää sekä sarojen että rahkasammalien jäänteitä. Rahkasaraturvetta on 35 % ja sararahkaturvetta 24 %.

10 Liekoisuus on useimmissa soissa erittäin alhainen (all e 1 %). Millään. suolla ei liekopuista ole turvetuotannolle mainittavaa haittaa. ph-lukujen suokohtaiset keskiarvot vaihtelevat 3,9-5,5. Happamimpia soita ovat Sääskisuo ja Neuvostensuo. Vähiten happamia taas ovat Nimetönsuo ja Makkarasuo. Turpeen keskimääräinen vesipitoisuus on 90,2 %. Useimma t suokohtaiset keskiarvot ovat %. Pienimmät vesipitoisuudet ovat Leipisuossa ja Äyrisuossa. Edellinen on ojitett u turvetuotantoa varten, jälkimmäinen on sen sijaan lähes luonnontilainen. Korkeimmat kuiva-ainepitoisuudet ovat kuivimmiss a soissa. Suokuutio sisältää kuiva-ainetta keskimäärin 96 kg. Turpeen keskimääräinen tuhkapitoisuus on 3,8 %. Pienimmä t tuhkapitoisuudet ovat rahkaturvealueilla ja suurimmat saraturvealueilla. Millään suolla ei korkea tuhkapitoisuus estä polttoturvetuotantoa. Rikkipitoisuus määritettiin 9 suolta. Määritysten keski - arvo on 0,24 % ja vaihteluväli 0,08-0,64 %. Yli 0 ;3 % :n rikkipitoisuuksia on Kapustasuon (J), Makkarasuon ja Säynäjänpääsuon näytteissä. Korkeimmat suokohtaiset keskiarvot ovat 0,26%. Turveteollisuusliiton ohjeen mukaan rikkipitoisuus on ilmoitettava, mikäli se on yli 0,3 %. Kaikki suokbhtaiset keskiarvo t ovat kyseistä arvoa pienempiä, joten rikkipitoisuus ei ole mainittava haitta turvetuotannolle. Tuhkallisen turpeen keskimääräinen lämpöarvo on 21,5 MJ/kg. Pienimmät arvot ovat heikosti maatuneella rahkaturpeella ja suu - rimmat hyvin maatuneella turpeella turvelajista riippumatta. Käytännössä polttoturpeen lämpöarvo riippuu myös tuotantokosteudesta. Kuivan turpeen keskiarvoa 21,5 MJ/kg vastaavat lämpöarvo t ovat 30 % kosteana 15,0 MJ/kg ja 50 % kosteana 9,5 MJ/kg. Suu - rimmat lämpöarvot ovat Marjosuon ja Nimetönsuon näytteissä. Tuhkan sulamiskäyttäytyminen määritettiin 12 näytteestä. Turveteollisuusliiton ohjeen mukaan puolipallopiste on ilmoitettava, jos se on alle C. Kaikki määritykset ylittävät kyseisen arvon.

11 Soveltuvuus turvetuotantoo n Tutkituista soista 11 soveltuu polttoturvetuotantoon. Tur - vetuotantoa rajoittavia tekijöitä on lähes kaikilla soilla. Tär - keimmät niistä ovat suon mataluus, kuivatusvaikeudet ja suoal - taan rikkonaisuus. Turvetuotantoon soveltuvaa aluetta on yhteensä ha. Suurimmat tuotantokelpoiset alueet ovat Kapustasuolla (J) (34 0 ha), Makkarasuolla (220 ha) ja Kortesuolla (180 ha). Niissä jo - kaisessa on tuotantokelpoista turvetta 5-6 milj, suo-m 3. Teollisen tuotannon kannalta edullisimman muotoiset aluee t ovat Makkarasuolla, Kortesuolla ja Neuvostensuolla. Tuotantokel - poinen alue muodostuu kahdesta erillisestä alueesta Kapustasuol - la (N), Leipisuolla, Marjosuolla ja Sääskisuolla. Alueet ova t kuitenkin niin lähellä toisiaan, että ne muodostavat yhden tuo - tantokokonaisuuden. Tuotantokelpoista turvetta on yhteensä 24,2 milj. suo-m3. Kyseisen turvemäärän energiasisältö on kuivana 48,0 milj. GJ (13,3 milj. MWh) ja 50 % kosteana 42,3 milj. GJ (11,8 milj. MWh). Utajärveltä on tutkittu tähän mennessä ( ) yhteens ä ha. Siitä on arvioitu tuotantokelpoiseksi ha.

12 YHTEENVETOTAULUKOT sivu Taulukko 1. Käyttökelpoiset turvevarat 1 2 Taulukko 2. Laboratoriomääritykset 1 3 Taulukko 3. Suotyypit 1 4 Taulukko 4. Kuivatustilanne 1 5 Taulukko 5. Turvelajit 1 6 Taulukko 6. Soiden kokoa ja turpeen maatu - neisuutta koskevia numerotietoja 17 ja 1 8 Taulukko 7. Liekoisuus 1 9 Taulukko 8. Soiden sijainti ja tutkimus - tarkkuus 20

13 Taulukko 1. Käyttökelpoiset turvevarat. Suon nimi Pinta- Turvemäärä Kuiva- Kuiva-aineen energia- Sopivin ala 3 ainemäärä sisältö tuotanto - (ha) (milj.suo-m ) (1000 tn) milj.gj 1000 GJ/ha tapa Kapustasuo (J) 340 5, ,2 35,9 J Kapustasuo (N) 121 2, ,1 33,9 J Kortesuo 180 5, ,3 46,1 J Kumpusuo 64 0, ,3 20,3 J Leipisuo 126 1, ,1 32,5 J, P Makkarasuo 220 5, ,5 43,2 J Marjosuo 55 1, ,4 43,6 J Neuvostensuo 70 1, ,4 34,3 J Nimetönsuo 24 0, ,7 29,2 J, P Säynäjänpääsuo 30 0, ,9 30,0 J Sääskisuo 75 0, ,1 28,0 J, P Yhteensä , (f 48,0 J = jyrsinturvetuotant o P = palaturvetuotant o

14 Taulukko 2. Laboratoriomääritykset. ph Vesipitoisuus Kuiva-ainem. Tuhkapit. Rikkipit. Teholl.lämpö - (%) (kg/suo-m 3 ) (%) (%) arvo (MJ/kg ) Suon nimi vaihtelu- vaihtelu- vaihtelu- vaihtelu- ' vaihtelu - ka väli ka väli ka väli ka väli ka ka väl i Kapustasuo (J) 5,2 3,9-6,2 90,2 82,7-94, ,9 1,7-7,7 0,26 21,7 19,7-24, 0 Kapustasuo (N) 5,0 3,4-6,0 91,1 84,2-93, ,0 1,6-12,5 0,23 21,5 19,1-23, 4 Kortesuo 4,6 3,8-5,1 91,5 85,9-93, ,6 1,1-4,6 0,25 21,1 19,8-22, 4 Kumpusuo 5,2 4,8-6,0 89,7 86,5-93, ,7 3,6-12,2 0,26 21,0 18,3-22, 5 Leipisuo 5,1 5,0-5,4 88,1 87,0-89, ,3 2,8-9,3-22,2 20,8-22, 9 Makkarasuo 5,3 3,9-6,1 91,1 86,2-94, ,1 2,8-10,8 0,26 21,1 19,2-23, 3 Marjosuo 4,7 4,1-5,3 90,5 83,1-93, ,2 1,5-10,7 0,24 22,5 20,1-25, 2 Neuvostensuo 4,0 3,4-4,6 90,2 84,4-96, ,7 1,1-2,5 0,13 20,2 17,6-22, 7 Nimetönsuo 5,5 3,4-6,0 89,7 87,7-92, ,4 2,0-4,2-22,6 21,9-23, 5 Säynäjänpääsuo 4,7 3,4-5,3 90,1 84,7-94, ,3 1,3-8,9 0,21 21,1 17,8-22, 5 Sääskisuo 3,9 3,3-4,5 89,5 84,6-94, ,0 0,8-5,9 0,21 21,1 18,8-23, 4 Virtasuo 4,9 3,9-5,6 89,9 87,8-91,5' ,1 1,6-5,1-22,2 21,3-23, 1 Äyrisuo 4,6 4,2-5,2 89,0 85,5-95, ,4 2,1-5,6-22,2 18,6-24, 0 Keskiarvo 4,9 90,2 96 3,8 0,24 21,5

15 Taulukko 3. Suotyypit. A V O S U O T R P, M E E T KORVET RIL LUN RHSN VSN RIN LKN RN RHSR VSR LKNR TR PSR KR KGR IR RR VK Kapustasuo (J) Kapustasuo (N) Kortesuo Kumpusuo Leipisuo Makkarasuo Marjosuo Neuvostensuo Nimetönsuo Säynäjänpä.äåuo Sääskisuo Virtasuo Äyrisuo Keskiarvo

16 Taulukko 4. Kuivatustilanne, Suon nimi Luonnontilainen Kuivatett u oj mu tk pe Kapustasuo (J) Kapustasuo (N) Kortesuo Kumpusuo Leipisuo Makkarasuo Marjosuo Neuvostensuo Nimetönsuo Säynäjänpääsuo Sääskisuo Virtasuo Äyrisuo Keskiarvo oj = ojikkoast e mu = muuttuma-aste tk = turvekanga s pe = pelto

17 Taulukko 5. Turvelajit. Suon nimi S-valtaiset C-valtaiset B -valt. S CS BS yht. C SC BC yht. yht. Kapustasuo (J) Kapustasuo (N) Kortesuo Kumpusuo Leipisuo Makkarasuo Marjosuo Neuvostensuo Nimetönsuo Säynäjänpääsuo Sääskisuo Virtasuo Äyrisuo Keskiarvo

18 Taulukko 6. Soiden kokoa ja turpeen maatuneisuutta koskevia numerotietoja. SYUYYSALUE > 0.3 M SUON NIMI PINTA- XESKISYUYYS KESKIMAATUNEISUU5 TURUEMAäRA MILJ. M3 ALA HA H1-10 H1-4 H5-10 H1-10 H1-4 H5-10 H1-10 H1-4 H5-1 0 KAPUSTASUO J KAPUSTASUO N KORTESUD KUMPUSUO LEIPISUD MAKKARASUO MARJOSUO NEUUOSTENSUO NIMETöNSUO SÄYNÄJ pnpäasuo SAASKISUO B UI RTASUO ÄYRISUO YHTEENSÄ SYUYYSALUE > 1.0 M SUON NIMI PINTA- KESKISYUYYS KESKIMAATUNEISUUS TURUEMAAiRA MILJ. M3 ALA HA H1-10 H1-4 H5-10 H1-10 H1-4 H5-10 H1-10 H1-4 H5-1 0 KAPUSTASUO J KAPUSTASUO N KORTESUO KUMPUSUO LEIPISUO MAKKARASUO MARJOSUO NEUUOSTENSUO NIMETÖNSUO SAYNÄJANPAÄSUO SAASKISUO UIRTASUO ÄYRISUO YHTEENSÄ

19 Taulukko 6 jatkuu SYUYYSALUE > 1.5 M SUON NIMI PINTA- KESKISYUYYS KESKIMAATUNEISUUS TURUEMAARA MILJ. M3 ALA HA H1-10 H1-'4 HS-10 H1-10 H1-4 H5-10 H1-10 H1-4 H5-1 0 KAPUSTASUO J KAPUSTASUO N KORTESUO KUMPUSUO LEIPISUO MAKKARASUO MARJOSUO NEUUOSTENSUO ' ' NIMETbNSUO SAYNAJANPAASUO SÄÄSKISUO UIRTASUO AYRISUO SYUYYSALUE > 2.0 M YHTEENSA SUON NIMI PINTA- KESKISYUYYS KESKIMAATUNEISUUS TURUEMAARA MILJ. M3 ALA HA H1-10 H1-4 H5-10 H1-10 H1-'4 H5-10 H1-10 H1-'4 H5-1 0 KAPUSTASUO J KAPUSTASUO N KORTESUO KUMPUSUO LEIPISUO MAKKARASUO MARJOSUO NEUUOSTENSUO NIMETäNSUO SAYNAJANPAASUO : SAASK I SUO 18 2.i UIRTASUO AYR I SUO YHTEENSA

20 Taulukko 7. Liekoisuus. SYVYYSALUE > 1.0 METRIÄ KAPUSTASUO J KAPUSTASUO N KORTESUO KUMPUSUO LEIPISUO MAKKARASUD MARJOSUO NEUVOSTENSUO NIMETÖNSUO SÄYNÄJÄNPÄÄSUO SÄÄSKISUO UIRTASUO ÄYP.ISUO SYVYYSALUE > 2.0 METRIÄ KAPUSTASUO J KAPUSTASUO N KORTESUO KUMPUSUO LEIPISUO MAKKARASUO , MARJOSUO NEUVOSTENSUO NIMEIÖNSUO SÄYNÄJÄNPÄÄSUO SÄÄSKISUO UIRTASUO ÄYRISUO

21 Taulukko 8. Soiden sijainti ja tutkimustarkkuus. Suon nimi Karttalehti Koordinaatit Pinnankorkeu s x y (m mpy) Tutkimus - pisteitä / ha Syvyysmittauksia / ha Lab. näytteitä / milj.suo -m 3 Kapustasuo (J) ,0 3494, ,2 0,4 4 Kapustasuo (N) ,0 3490, ,3 0,6 1 1 Kortesuo ,5 3492, ,1 1,8 3 Kumpusuo ,0 3481, ,3 0,6 5 Leipisuo ,5 3492, ,1 0,5 2 Makkarasuo ,5 3508, ,3 0,5 7 Marjosuo ,0 3486, ,6 0,7 1 1 Neuvostensuo ,4 3477, ,3 0,5 9 Nimetönsuo ,5 3486, ,4 0,6 9 II Säynäjänpääsuo ,5 3506, ,3 0,5 9 Sääskisuo ,2 3511, ,3 0,5 7 Virtasuo ,5 3513, ,3 0,6 7 Äyrisuo ,7 3502, ,3 0,6 7

22 - 21 -

23 SUOKOHTAISET TULOKSET sivu Kapustasuo (J) 2 2 Kapustasuo (N) 3 1 Kortesuo 3 8 Kumpusuo 4 1 Leipisuo 4 6 Makkarasuo 5 0 Marjosuo 5 8 Neuvostensuo 6 4 Nimetönsuo 7 0 Säynäjänpääsuo 7 2 Sääskisuo 7 9 Virtasuo 8 5 Äyrisuo 88

24 Kapustasuo(J)(kl ) sijaitsee Puolangantien var - ressa noin 32 km, kunnan keskustasta koilliseen. Se rajoittu u lännessä Kiiminkijokeen, lounaassa Leipisuohon ja muualla suuriin moreenisaarekkeisiin. Kapustasuon keskiosa on Vapo Oy : n hallussa ojitettuna turvetuotantoa varten. Vapon alue on tutkittu käyttäen harvaa linjaverkostoa. Aineistoa on täydennett y Vapon syvyysm.ittausten tuloksilla (kuva.3 ). Pohjois- ja itä - osan aiemmin tutkimattomilla alueilla on tutkimuspisteitä tavallista vähemmän, jotta reunamat eivät korostuisi liikaa koko suo n keskiarvoja laskettaessa. Syvyyshavaintoja on kuitenkin tavan - omaista inventointia vastaava määrä. Tutkitun alueen pinta-al a on noin ha. Vallitsevana suotyyppinä on rimpineva.: Se käsittää A-1injaston lähes kokonaan. Linjaston alkupäässä on peltoa ja muuttuma-asteella olevia rämeitä. B-linjaston alkupää on erilaisi a rämemuuttumia ja loppupää rimpinevaa, varsinaista saranevaa j a rahkanevaa. Pohjoisosa (C-linjasto) on ojitettu lähes kokonaan. Yleisin alkuperäinen suotyyppi on ollut varsinainen sararäme. D-linjaston alue (Välisuo) on pääasiassa ojikkoasteella oleva a varsinaista saranevaa ja rimpinevaa. Kapustasuo on ojitett u lähes kokonaan, keskusta turvetuotantoa ja reunamat metsän kasvatusta varten. Turve on enimmäkseen saravaltaista. Rahkavaltaista turvetta on paikoin ohuena pinta- tai pohjakerroksena.(kuvat 4-7 ). Turve on sarasuoksi varsin hyvin maatunutta. Liekoja on jonki n verran kerroksen pintaosassa. Pohjamaalajina on reunamilla moreeni ja syvänteissä hiekka, hieta ja hiesu. Laboratorionäytteitä otettiin viideltä tutkimuspisteeltä. Näytteiden keskimääräinen tuhkapitoisuus on 3,9 % ja lämpöarv o 21,7 MJ/kg. Suokuutio sisältää kuiva-ainetta keskimäärin 96 k g (taulukko 9). Näytepisteiden väliset erot ovat melko pieni ä (kuva 8 ). Ri.kkipitoisuus määritettiin kolmelta tutkimuspisteeltä. Määritysten keskiarvo on 0,26 %. Tuhkan sulamiskäyttäytyminen määritettiin A-linjaston keskiosasta. Tulokset ova t taulukossa 10. Kapustasuossa on tuotantokelpoista aluetta noin 340 ha. Siitä on A- ja D-linjaston alueella 260 ha ja pohjoisosassa kah - tena erillisenä syvänteenä 80 ha (kuva 8 ). Tuotantokelpoist a turvetta on yhteensä noin 5,84 milj. suo-m 3.

25 Kapustasuo,.(N.) (kl ) sijaitsee Naamankyiassä Naamanjoen pohjoispuolella,. Se rajoittuu itä- ja pohjoisreunall a mataliin moreenisaarekkeisii n.., Länsireunalla ja keskiosassa o n rantavalleja (kuva 9 ). Surin pinta-ala on noin. 380 ha. A-linjaston keskiosa on vetista rimpinevaa. Sen itäpuolella on m leveä varsinaisen saranevan vyöhyke, Etelä - päässä se muuttuu ruohoiseksi saranevaksi. Saranevan itäpuolella on tupasvillarämettä ja rahkarämettä. Lyhytkortista nevaa o n rimpineva-alueen länsi- ja pohjoispuolella. B-linjaston alue o n muuttumia, peltoa ja turvekangasta. Kapustasuo on ojitettu A- linjaston neva-alueita lukuun ottamatta.. Ojitetun alueen suo - tyypit ovat A-linjastossa enimmäkseen ojikko- ja B-linjastoss a muuttuma-asteella. Turve on enimmäkseen saravaltaista. Rahkavaltaista turvetta on A-linjaston pohjois- ja itäreunalla (kuvat 10-12). Rusko - sammalvaltaista turvetta on ohut kerros suon pohjalla A-linjaston keskiosassa. Pohjamaalajeina ovat itä- ja pohjoisreunall a moreeni, muualla hiekka ja hieta. Laboratorionäytteitä otettiin neljältä tutkimuspisteeltä. Näytteiden keskimääräinen tuhkapitoisuus on 5,0% ja lämpöarvo 21,5 MJ/kg. Suokuutio sisältää kuiva-ainetta keskimäärin 87 k g (taulukko 11). Tuhkapitoisuudet ovat rimpineva-alueella melk o korkeita. Korkeimmat lämpöarvot.ja kuiva-ainepitoisuudet ova t kaakkoisosan näytepisteellä. Rikkipitoisuus määritettiin neljästä A-linjaston ja kandesta B-linjaston näytteestä. Määritysten keskiarvo on 0,23 %. Tuhkan sulamiskäyttäytyminen määritettiin kolmesta A-linjastonnäytteestä (taulukko 12). Kapustasuossa on tuotantokelpoista aluetta noin 121 ha. Siitä on A-linjaston alueella 88 ha ja B-linjaston alueell a 33 ha (kuva 13). Tuotantokelpoista turvetta on noin 2,17 milj. suo-m3. Suoaltaat ovat yhtenäisiä ja melko tasapohjaisia. Lisäksi ne ovat helposti kuivattavissa.

26 Taulukko 12. Tuhkan sulamiskäyttäytyminen ( C). Tutk. piste Syvyy s (cm) Puolipallo - piste= sula - mispiste Sintrautumispiste Pehmenemispiste Juoksupiste A _ Kortesuo (kl ) sijaitsee Sanginkylässä Puolangan - tien itäpuolella., Se on Vapo Oy :n omistama ja ojittama. Siitä on tutkittu vain selkälinja. Muut syvyystiedot ovat Vapon a i neistoa. Suota rajoittavat suuret moreenimäet. Suoallas on yhtenäinen, nopeasti reunoilta syvenevä, ja melko tasapohjainen (kuva 14). Se kuuluu Oulujoen sadealueeseen. Kortesuon pinta-al a on noin 320 ha. Vallitsevina suotyyppeinä ovat keskiosassa lyhytkortine n neva ja rimpineva. Pohjoisreunalla on rahkarämettä ja etelä - reunalla varsinaista sararämettä ja tupasvillarämettä. Suo on ojitettu turvetuotantoa varten. Selkälinjan turvekerros on rahkavaltainen ja heikosti maatunut (kuva 15). Lisätekijänä on runsaasti suoleväkön jäänteitä. Ne parantavat turpeen polttoaineominaisuuksia,lähinn ä lämpöarvoa. Pohjamaalajeina ovat pohjoisreunalla moreeni, keskiosassa hiesu jå eteläreunalla hiekka. Laboratorionäytteet otettiin pisteeltä A1100. Niiden keskimääräinen tuhkapitoisuus on 2,6 % ja lämpöarvo 21,1 MJ/kg. Suokuutio sisältää kuiva-ainetta keskimäärin 79 kg (taulukk o 13). Tuhkapitoisuudet ovat verrattain alhaisia. Rikkipitoisuus on keskimäärin 0,25 %. Kortesuossa on tuotantokelpoista aluetta noin 180 ha j a tuotantokelpoista turvetta noin 5,00 milj. suo-m3.

27 Kumpusuo (kl ) sijaitsee noin 9 km kunnan keskustasta itäkoilliseen. Se rajoittuu moreenisaarekkeisiin ja ympäröiviin soihin (kuva 16). Kumpusuon pinta-ala on noin 530 ha. Keskiosan yleisimmät suotyypit ovat rimpineva ja varsinainen saraneva. Reunamat ovat pääasiassa varsinaista sararämettä. Tutkimuspisteiden suotyypeistäpuolet on luonnontilaisia. Rämereunukset on ojitettu lähes kokonaan. Paikoin on ojitett u myös avosuoalueen reunaosia. Ojitetun alueen suotyypit ova t enimmäkseen muuttuma-asteella.

28 Turvekerros on lähes kokonaan saravaltainen (kuva 17). Yleisin lisätekijä on korte. Liekoja on turpeessa erittäin vä - hän. Maatuneisuuden suhteen turve on hyvin tasalaatuista. Pohjamaalajeina ovat hiekka ja hieta. Laboratorionäytteitä otettiin kolmelta tutkimuspisteeltä. Näytteiden keskimääräinen tuhkapitoisuus on 5,7 % jalämpöarv o 21,0 MJ/kg. Suokuutio sisältää kuiva-ainetta keskimäärin 100 kg. Näytepisteiden väliset erot ovat pieniä (taulukko 14, kuva 18). Rikkipitoisuus määritettiin kolmesta keskiosan näytteestä. Määritysten keskiarvo on 0,26 %.

29 Kumpusuo on hyvin matala. Metriä syvempää aluetta on 30 % ja yli 1,5 m syvää aluetta 9 % suon pinta-alasta. Yli 2 m syvää aluetta ei ole lainkaan. Suoallas ontasapohjainen, joten turvekerros pystytään käyttämään tehokkaasti. Suon keskiosasta o n arvioitu tuotantokelpoiseksi 64 ha (kuva 18). Jos suon pohjall e jätetään 0,5 m turvetta, on tuotantokelpoisen kerroksen paksuu s 1,0 m. Tuotantokelpoista turvetta on siten 0,64 milj. suo-m 3.

30 Leipisuo (kl ) sijaitsee Ki.imi.nkijoen. varressa,. vä littmästi. Kapustasuon lounaispuolelia., Se rajoittuu lännessä Kiiminkijokeen ja etelä.ssäleipi.ojaa;n (kuva 19). Vapo Oy o n ojittanut sen turvetuotantoa varten. Siitä on tutkittu vai n selkälinja ja yksi poikkilinja. Suurin osa syvyystiedoista o n Vapon aineistoa. Suon pinta-ala on noin 350 ha. Keskiosa on turvetuotantoa varten ojitettua rimpinevaa. Sen itäpuolella on rahkarämettä ja varsinaista sararämettä. Suo on ojitettu lähes koko- Länsireunalla on turvekankaita. naan. Suurin osa turpeesta on saravaltaista. Keskiosassa vuorottelevat saravaltaisen ja rahkavaltaisen turpeen kerrokse t (kuva 20). Rahkavaltainen turve on paremmin maatunutta kui n sen alla oleva saravaltainen turve. Pohjamaana on pääasiass a lajittunutta ainesta - hiekkaa, hietaa ja hiesua. Laboratorionäytteet otettiin suon keskiosasta, pisteelt ä A600. Niiden keskimääräinen tuhkapitoisuus on 4,3 % ja lämpö - arvo 22,2 M3/kg (taulukko 15). Suokuutio sisältää kuiva-ainetta keskimäärin 116 kg. Kuiva-ainepitoisuudet ovat melko korkeita, koska löyhä pintaosa on ehtinyt tiivistyä ojituksen vaikutuksesta. Leipisuossa on tuotantokelpoista aluetta noin 126 ha (kuva 21). Siitä on keski- ja länsiosassa 113 ha ja Kapustanaho n ja Koskutkummun välissä 13 ha. Tuotantokelpoista turvetta on noin 1,60 milj. suo-m3.

31 M,åkkarasuo (kl, ) sijaitsee Kiin,inkijoen pohjq.i.spuolella Kaihlasen kohdalla, Suon, eteläosa on hyvinrikkonainen (kuva 22). Vedet valuvat länsiosasta lähtevää Makkaraoja a pitkin Kai.hiaseen. Suon pinta-ala on noin 810 ha. Keskiosan avosuoalue on ruohoistarimpinevaa, varsinaist a saranevaa ja ruohoista saranevaa. Reunamat ja eteläosa ovat rämettä. Yleisimpiä rämetyyppejä ovat varsinainen såraräme j a isovarpuinen räme. Tutkimuspisteiden suotyypeistä puolet o n luonnontilaisia. Reunamat on ojitettu. Ojitetun alueen suo - tyypeistä ojikot ovat.muuttumia yleisempiä. Turpeesta on 82 % saravaltaisia, Saraturpeen yleisin l i sätekijä on korte. Rahkavaltaista turvetta on syvänteiden pohjaosassa (kuvat 23 ja 24). Liejua on keskiosan syvänteen pohjalla noin 0,5 m paksu kerros. Yleisimmät pohjamaalajit ova t hiekka ja hieta. Laboratorionäytteitä otettiin viideltä tutkimuspisteeltä. Näytteiden keskimääräinen tuhkapitoisuuson 5,1 %, ja lämpöarv o 21,1 MJ/kg. Suokuutio sisältää kuiva ainetta keskimäärin 88 kg. Rikkipitoisuus on keskimäärin 0,26 %. Tuotantokelpoisen aluee n turve on laboratoriotulosten perusteella hyvin tasalaatuist a (kuva 25, taulukko 16). Korkeimmat lämpöarvot ja kuiva-ainepitoisuudet ovat eteläosan hajanaisella, metsäoji_tetulla alueella. Tuhkan sulamiskäyttäytyminen määritettiin kolmesta näyt - teestä. Tulokset ovat taulukossa 17. Makkarasuossa on tuotantokelpoista aluetta noin 22.0 ha j a tuotantokelpoista turvetta noin 5,10 milj. suo-m3. Alue on yhtenäinen ja tasapohjainen. Tieyhteydet ovat hyvät. Koska turve on melko heikosti maatunutta, tulee tuotantomuotona kyseeseen lähinnä jyrsinturvetuotanto.

32 Marjosuo (kl ) sijaitsee Lavajärven ja Korpisenoja n välissäylikiimingin rajan tuntumassa. Sen pinta-ala on noin 270 ha. Suo rajoittuu moreeniselanteisiin ja ympäröivien soi - hin. Moreeniselänteiden ja saarekkeiden takia suo on hajanaine n (kuva 26). Metsätie ulottuu suon pohjoisreunaan. Vallitsevina suotyyppeinä ovat avosuöalueilla rimpineva j a rämealueilla varsinainen sararäme, lyhytkortinen nevaräme ja isovarpuinen räme. Suurin rimpineva-alue on keskiosassa (A A1800). Selkälinjalta on jäänyt kolme tutkimuspistettä kairaa - matta vetisyyden takia. Marjosuo on suurimmaksi osaksi ojitettu. Qjitetut alueet ovat pääasiassa muuttuma-asteella. Keski - osan rimpineva-alue on suurin luonnontilainen alue. Pienempi ä luonnontilaisia alueita on A600-poikkilinjalla ja B-selkälinja n loppupäässä. Turpeesta on 60 % saravaltaista. Rahkavaltaista turvetta on monin paikoin ohuenapinta- tai pohjakerroksena (kuvat27 j a 28). A- ja C-linjaston maatuneisuudet ovat sarasoille tyypillisiä. B-linjaston saraturvekerros on keskimääräistä paremmi n maatunut. Liejua ja järvimutaa on Lavajärveen ja Lauttalampee n rajoittuvissa syvänteissä. Yleisimmät pohjamaalajit ovat hiekka ja moreeni. Laboratorionäytteitä otettiin neljältä tutkimuspisteeltä. Näytteiden keskimääräinen tuhkapitoisuus on 3,2 % ja lämpöarv o 22,5 MJ/kg (taulukko 18). Suokuutio sisältää kuiva-ainetta keskimäärin 95 kg. Kuiva-ainepitoisuuksissa on huomattavia pistekohtaisia eroja ; B-linjastossa 75 kg/suo-m3, mutta A-linjasto n alkupäässä peräti 148 kg/suo-m 3 linjaston näytepisteellä keskimäärin 0,24 %. Marjosuon B-linjastossa on (kuva 29). Rikkipitoisuus on B tuotantokelpoista aluetta noi n 30 ha ja C-linjastossa noin 25 ha (kuva 29). Tuotantokelpoist a turvetta on yhteensä noin 1,10 milj. suo-m3. Suon käyttökelpoisuutta rajoittavat suokuvion rikkonaisuus ja kuivatusvaikeude t vesistöihin rajoittuvissa syvänteissä.

33 64 - Neuvostensuo (kl ) sijaitsee Qulujoen koillispuolella Utasen voimalaitoksen kohdalla. Loiraskankaan metsäti e kulkee suon poikki.. 30). Sen pinta-ala on noin 370 ha. Suo on muodoltaan melko yhtenäinen (kuv a Vallitsevina suotyyppeinä ovat lyhytkortinen neva ja rah - kaneva. Keskiosassa on vetinen rimpineva-alue, jota ympäröivä t lyhytkortisen nevan alueet. Rahkanevaa ja rahkarämettä on it ä ja kaakkoisreunalla ja luoteisosassa. Neuvostensuo on lähe s kokonaan luonnontilainen. Turve on rahkavaltaista. Yleisimmät turvelajit ovat rahka- ja tupasvillarahkaturve. Heikostimaatunut pintakerros o n syvällä alueella cm paksu (kuvat 31-33). Pohjamaalajeina ovat keskiosan syvänteessä hieta sa moreeni ja muualla hiekka. ja hiesu, pohjoisosas-

34 Laboratorionäytteitä otettiin kolmelta tutkimuspisteeltä. Näytteiden keskimääräinen tuhkapitoisuus on 1,7 % ja lämpöarv o 20,2 MJ/kg. Suokuutio sisältää kuiva-ainetta keskimääri n 102 kg. Tuhkapitoisuudet ovat hyvin alhaisia kaikilla näyt e pisteillä (taulukko 19, kuva 34). Rikkipitoisuus on alhainen, keskimäärin 0,13 %. Tuhkan sulamiskäyttäytyminen määritettii n kolmesta keskiosan näytteestä (taulukko 20). Yli 1,5 m syvä alue muodostuu kahdesta erillisestä syvän - teestä. Luoteisosan syvänne on turvetuotantoa ajatellen liia n pieni (6 ha). Keskiosan syvänne on muodoltaan yhtenäinen ja tasapohjainen. Siinä on tuotantokelpoista aluetta noin 70 ha. Tuotantokelpoista turvetta on noin 1,15 milj. suo-m3. Tieyhteydet suolle ovat hyvät. Merkittävin tuotantoa rajoittava tekij ä on turvekerroksen pintaosan heikko maatuneisuus.

35 Nimetönsuo (kl ) sijaitsee M,ax'josuon ja Korpisen - ojan välissä osittain Ylikiimingin puolella. Se rajoittuu moreenisaarekkeisiin ja ympäröiviin soihin (kuva 35). Sen pinta - ala on noin 140 ha. Vallitsevina suotyyppeinä ovat rahkaräme, varsinainen sararäme ja lyhytkortinen nevaräme. Tutki tuspisteid.en suotyypeistä on puolet luonnontilaisia, puolet muuttuma-asteella ole - via. Turpeesta on 65 % rahkavaltaisia. Matalat alueet ovat rahkavaltaisia, syvänteet saravaltais.a. Turve on melko hyvin maatunutta. Yleisin pohjamaalajion hiekka. Laboratorionäytteet otettiin suon eteläosasta. Niiden keskimääräinen tuhkapitoisuus on 3,4 % ja lämpöarvo 22,6 MJ/k g (taulukko 21). Suokuutio sisältää kuiva-ainetta keskimääri n 105 kg. Hyvän maatuneisuuden takia ovat lämpöarvot melko korkeita. Suon eteläosassa on tuotantokelpoista aluetta noin 24 ha. Tuotantokelpoista turvetta on noin 0,28 milj. suo-m3. Nimetön - suo soveltuu Marjosuon lisäalueeksi.

36 Säynäjänpääsuo (kl ) sijaitsee kunnan itäosass a noin 8 kmsärkijärveltä etelään. Se rajoittuu lännessä Nuanjokeen ja Säynäjään ja muualla moreenisaarekkeisiin. Suon keski - osassa on suuria saarekkeita (kuva 37). Tutkitun alueen pint a ala on noin 490 ha. Yleisimmät suotyypit ovat rimpineva, varsinainen sararäm e ja tupasvillaräme. Rimpinevaa on A-linjaston keskiosassa j a B-linjaston pohjoisosassa. Varsinaista sararämettä on suon reunamilla ja A-linjaston loppupäässä Säynäjän itäpuolella. B-linjastossa on Väliojan eteläpuolella yhtenäinen tupasvillarämealue ja sen kaakkoispuolella rahkarämealue. Säynäjänpääsu o on suurimmaksi osaksi ojitettu. Suurin luonnontilainen alue on A-linjastonkeskiosassa. Turpeesta on hieman yli puolet saravaltaista. Saravaltaista turvetta on pääasiassa A-linjaston alueella ja rahkavaltaista B-linjastossa Väliojan eteläpuolella (kuvat 38-40). Yleisimmät pohjamaalajit ovat moreenija hiekka. Liejua on Säynäjän rannassa, B-linjaston keskiosassa ja Nuanjoen varressa. Laboratorionäytteitä otettiin neljältä tutkimuspisteeltä. Yksi näytepiste on rahkaturvealueella, muut saraturvealueella. Näytteiden keskimääräinen tuhkapitoisuuson 3,3 % ja lämpöarv o 21,1 MJ/kg. Suokuutio sisältää kuiva-ainetta keskimäärin 97 k g (taulukko 22). Tuhkapitoisuus on melko alhainen kaikilla näytepisteillä. Pienimmät arvot ovat B-linjaston rahkaturvealueella (kuva 41). Rikkipitoisuus on rahkaturvealueella keskimääri n 0,21 %. A-linjaston keskiosassa on noin 30 ha :n saraturvealue, joka soveltuu polttoturvetuotantoon(kuva 41). Tuotantokelpoist a turvetta on noin 0,43 milj. suo-m3. Säynäjään rajoittuva syvän - ne on osittain vedenpinnan alapuolella, joten sitä ei voida kuivattaa ojittamalla. B-linjaston turvekerroksen pohja on suunnilleen Säynäjän vedenpinnan tasossa. B-linjaston keskiosast a on Säynäjään matkaa 1,5 km, joten turvekerros voidaan kuivatta a vain puoliväliin asti. B-linjastonturvekerros ei sovellu turvetuotantoon kuivatusvaikeuksien takia.

37 Sääskiuo(kl ) sijaitsee kunnan, eteläosassa Särki - järven kylän eteläpuolella. Tutkittu alue on osa, laajaa suoverkostoa. Saarekkeiden takia suo on melko rikkonainen (kuva 42). Tutkitun alueen pinta-ala on noin 630 ha.. Yleisin suotyyppi on rimpineva. Suurin yhtenäinenrimpineva-alue alkaa länsiosasta ja ulottuu keskiosaan saakka. Itä- j a koillisosan suotyypit ovat hyvin vaihtelevia. Suo on ojitettu länsi- ja keskiosan rimpineva-aluetta lukuun ottamatta. Ojitetut suotyypit ovat enimmäkseen ojikkoasteella. Turpeesta on 58 % saravaltaista. Keski- ja länsiosan pienten syvänteiden turvekerrokset ovat saravaltaisia. Itäosass a vuorottelevat rahka- ja saravaltaisen turpeen kerrokset (kuv a 43). Turvekerros on erityisen vaihteleva koillisosan voimakkaasti viettävällä alueella. Vaihtelevuus on havaittavissa se - kä turvelajeissa että maatuneisuudessa. Yleisin pohjamaalaj i on hiekka. Sitä on huuhtoutunut suon itäosaan Pahkavaaran rinteiltä. Laboratorionäytteitä otettiin neljältä tutkimuspisteeltä. Näytteiden keskimääräinen tuhkapitoisuus on 2,0 %ja lämpöarvo 21,1 MJ/kg. Suokuutio sisältää kuiva-ainetta keskimääri n 108 kg. Tuhkapitoisuus on erittäin alhainen (kuva 44, taulukko 23). Rikkipitoisuus on koillisosan näytepisteellä keskimäärin 0,21 %. Sääsk.isuon itäosassa on kaksi teollista turvetuotanto a ajatellen riittävän laajaa syvännettä (kuva 44). Niissä o n Tuotan- tuotantokelpoiseksi arvioitua aluetta yhteensä 75 ha. tokelpoista turvetta on noin 0,90 milj. suo-m 3.

38 Virtasuo (kl ) sijaitsee kunnan pohjoisosassa Tilanjoen itäpuolella. Sen pinta-ala on noin 395 ha (kuva 45). Vallitsevina suotyyppei,näovat rämeet. Niistä ovat yleisimpiä lyhytkortinen nevaräme, varsinainen sararäme ja tupasvillaräme. Virtasuo on ojitettu kokonaan. Suotyypit ovat j o muuttuvia-asteella. Turve on enimmäkseen rahkavaltaista, Yleisimmät turvelajit ovat tupasvillasararahkaturve (29 %) ja sararahkaturve. Pohjamaalajeinaovat hiekka ja hieta. Laboratorionäytteitä otettiin kahdelta tutkimuspisteeltä. Näytteiden keskimääräinen tuhkapitoisuus on 3,1 % ja lämpöarv o 22,2 MJ/kg. Suokuutio sisältää kuiva-ainetta keskimäärin 96 kg. Näytepisteiden välillä ei ole mainittavia eroja (taulukko 24). Virtasuo on hyvin matala. Metriä syvempää aluetta on all e 10 % suon pinta-alasta ja se on jakautunut kolmeen erillisee n syvänteeseen. Syvänteet ovat niin pieniä, ettei niillä ol e turveteollista merkitystä.

39 Äyrisuo (kl ) sijaitsee kunnan pohjoisosassa. Se rajoittuu lännessä Iso-Ruohoseen, Välijokeen ja Vähä-Ruohosee n ja muualla kumpuilevaan moreenimaastoon (kuva 46). Eteläosass a on runsaasti saarekkeita. Äyrisuon pinta-ala on noin 400 ha. Yleisimpiä suotyyppejä ovat rimpineva, varsinainen sarane - va ja lyhytkortinen neva. Rämereunukset ovat pääasiassa varsi - naista sararämettä ja lyhytkortista nevarämettä. Äyrisuo o n suurimmaksi osaksi luonnontilainen. Ojia on vain pohjois- j a itäreunalla. Ojitetun alueen suotyypit ovat enimmäkseen ojik - koasteella.

40 Turve on enimmäkseen saravaltaista. Rahkavaltaista tur - vetta on vain paikoin ohuena pintakerroksena (kuvat 47 ja 48). Yleisimmät pohjamaalajit ovat hiesu ja hieta. Laboratorionäytteitä otettiin neljältä tutkimuspisteeltä. Näytteiden keskimääräinen tuhkapitoisuus on 3,4 % ja lämpöarvo 22,2 MJ/kg. Suokuutio sisältää kuiva-ainetta keskimäärin 119 k g (taulukko 25). Kuiva-ainepitoisuudet ovat korkeita, vaikk a kaikki näytepisteet sijaitsevat luonnontilaisilla alueilla. Länsi- ja eteläosan turvekerros sijaitsee osittain ympäröivien järvien vedenpinnan alapuolella. Itäosan syvänteet voidaan.kuivattaa painovoiman avulla. Ne ovat kuitenkin turvetuo - tantoa ajatellen liian pieniä. Äyri.suo jää kokonaan turvetuo - tannon ulkopuolelle.

41

42

43

44

45

46

47

48

49

50

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/83/14 2 TERVOLASSA VUONNA 1982 TUTKITUT SUO T JA NIIDEN TURVEVARA T

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/83/14 2 TERVOLASSA VUONNA 1982 TUTKITUT SUO T JA NIIDEN TURVEVARA T GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13,4/83/14 2 Matti Maun u TERVOLASSA VUONNA 1982 TUTKITUT SUO T JA NIIDEN TURVEVARA T Rovaniemi 1983 Tekijän osoite : Geologinen tutkimuslaito s Pohjois-Suomen

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus. Turveraportti 238. Jukka Leino ja Jouko Saarelainen OUTOKUMMUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus. Turveraportti 238. Jukka Leino ja Jouko Saarelainen OUTOKUMMUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 238 Jukka Leino ja Jouko Saarelainen OUTOKUMMUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 Kuopio 1990 Leino. Jukka jasaarelainen. Jouko 1990. Outokummussa

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/84/14 4

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/84/14 4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13,4/84/14 4 Matti Maun u SIMOSSA'TUTKITUT SUOT JA NIIDE N TURVEVARA T Rovaniemi 1984 Tekijän osoite : Geologinen tutkimuslaito s Pohjois-Suomen aluetoimist

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 1 Jouko Saarelaine n SONKAJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUU S POLTTOTURVETUOTANTOON OSA 2 Kuopio 1985 SISÄLTÖ JOHDANTO 3 TUTKIMUSMENETELMÄT

Lisätiedot

UTAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

UTAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 241 Hannu Pajunen UTAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA V Kuopio 1990 Pasunen, Hannu 1990. Utajärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat,

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 413

Turvetutkimusraportti 413 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 413 2010 Ranualla tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 3 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Ranua, Northern

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13,4/84/15 0 Hannu Pajunen YLI-IISSÄ TUTKITUT SUO T JA NIIDEN TURVEVARA T Kuopio 1984 Tekijän osoite : Geologian tutkimuskesku s PL 23 7 70101 KUOPIO

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 222 MAAPERÄOSASTO. Ari Luukkanen ja Heimo KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 222 MAAPERÄOSASTO. Ari Luukkanen ja Heimo KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 222 MAAPERÄOSASTO Ari Luukkanen ja Heimo Porkka KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and their peat resources in Kiuruvesi Kuopio

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 421

Turvetutkimusraportti 421 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 421 2011 Ranualla tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 4 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Ranua, Northern

Lisätiedot

ALAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1. Abstract: The mires and peat reserves of Alajärvi Part 1

ALAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1. Abstract: The mires and peat reserves of Alajärvi Part 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 339 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Report of Peat Investigation 339 ALAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 Abstract: The mires and peat reserves

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVETUTKIMUS TURVERAPORTTI 232. Jukka Leino HANKASALMELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVETUTKIMUS TURVERAPORTTI 232. Jukka Leino HANKASALMELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVETUTKIMUS TURVERAPORTTI 232 Jukka Leino HANKASALMELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 Kuopio 1989 Leino.Jukka 1989. Hankasalmella tutkitut suot ja niiden turvevarat.

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 452

Turvetutkimusraportti 452 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 452 2014 Vaalassa tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 4 Abstract: The Peatlands and Peat Reserves of Vaala Part 4 Hannu Pajunen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus TURVERAPORTTI 226. Jouko Saarelainen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus TURVERAPORTTI 226. Jouko Saarelainen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus TURVERAPORTTI 226 Jouko Saarelainen ILOMANTSIN KUNNASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS POLTTOTURVETUOTANTOON Osa 1. Abstract : The peat resources of the municipality

Lisätiedot

ALAVUDELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

ALAVUDELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turveraportti 253 Tapio Toivonen ALAVUDELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and peat reserves of Alavus Espoo 1992 Toivonen. Tapio. 1992. Alavudella tutkitut

Lisätiedot

TURVERAPORTTI 19 8. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosast o. Tapio Muurine n TURVEVAROJEN INVENTOINTI KITTILÄSSÄ VUONNA 198 4

TURVERAPORTTI 19 8. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosast o. Tapio Muurine n TURVEVAROJEN INVENTOINTI KITTILÄSSÄ VUONNA 198 4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosast o TURVERAPORTTI 19 8 Tapio Muurine n TURVEVAROJEN INVENTOINTI KITTILÄSSÄ VUONNA 198 4 Abstract : The Inventory of the Peat Resources in the Municipalit y of Kittilä

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Timo Varil a YLIKIIMINGIN INVENTOIDUT TURVEVARA T JA NIIDEN SOVELTUVUUS POLTTOTURVE- TUOTANTOON OSA I I

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Timo Varil a YLIKIIMINGIN INVENTOIDUT TURVEVARA T JA NIIDEN SOVELTUVUUS POLTTOTURVE- TUOTANTOON OSA I I GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13,4/82/11 6 Timo Varil a YLIKIIMINGIN INVENTOIDUT TURVEVARA T JA NIIDEN SOVELTUVUUS POLTTOTURVE- TUOTANTOON OSA I I Kuopio 1982 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO

Lisätiedot

KIIMINGIN SUOT, TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2

KIIMINGIN SUOT, TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 351 KIIMIGI SUOT, TURVEVARAT JA IIDE KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2 Abstract: The peatlands of Kiiminki, peat reserves and their potential use Part 2 Geologian

Lisätiedot

Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/13 6

Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/13 6 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/13 6 Pauli Hänninen PUDASJÄRVEN INVENTOIDUT TURVEVARA T JA NIIDEN SOVELTUVUUS POLTTOTURVE- TUOTANTOON OSA I I Kuopio 1983 - 1 - SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 2

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 2 Jukka Häikiö, Pirjo Löytynoja ja Heimo Porkka KAJAANISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA I I Kuopio 1985 Tekijöiden osoite : Geologian

Lisätiedot

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA IX

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA IX GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 246 Pauli Hänninen ja Arto Hyvönen PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA IX Kuopio 1991 Hänninen, Pauli ja Hyvönen, Arto 1991. Pudasjärvellä

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 404

Turvetutkimusraportti 404 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 404 2010 Kuusamossa tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Kuusamo, Northern

Lisätiedot

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA V

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA V GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S TURVERAPORTTI 19 2 Pauli Hännine n PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA V Kuopio 1986 Hänninen,Pauli1986. Pudasjärvellä tutkitut suot ja niide n turvevarat, osa

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 446

Turvetutkimusraportti 446 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 446 2013 Ranualla tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 6 Abstract: The peatlands, peat resources and their potential use of Ranua, Northern

Lisätiedot

The peat resources of Ähtäri and their potential use Part 1

The peat resources of Ähtäri and their potential use Part 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 225 TAPIO TOIVONEN ÄHTÄRIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS OSA 1 Abstract : The peat resources of Ähtäri and their potential use Part 1 Espoo

Lisätiedot

YLIKIIMINGIN INVENTOIDUT TURVEVARAT JA NIIDEN SOVELTUVUU S POLTTOTURVETUOTANTOO N

YLIKIIMINGIN INVENTOIDUT TURVEVARAT JA NIIDEN SOVELTUVUU S POLTTOTURVETUOTANTOO N GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S MAAPER.AOSASTO, Raportti P 13.4/81/6 4 Jukka Häikiö ja Hannu Pajune n YLIKIIMINGIN INVENTOIDUT TURVEVARAT JA NIIDEN SOVELTUVUU S POLTTOTURVETUOTANTOO N Kuopio 1981 SISÄLT Ö JOHDANTO

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 415

Turvetutkimusraportti 415 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 415 2010 Karstulassa tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 3 Abstract: The peatlands and peat reserves of Karstula, Part 3 Riitta-Liisa Kallinen GEOLOGIAN

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 230. Tapio Muurinen SIMOSSA VUOSINA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 230. Tapio Muurinen SIMOSSA VUOSINA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGAN TUTKMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 230 Tapio Muurinen SMOSSA VUOSNA 1985-1986 TUTKTUT SUOT JA NDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and peat resources of the commune of Simo in 1985-1986

Lisätiedot

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT, OSA VIII - P. Hänninen ja A. Hyvönen, GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT, OSA VIII - P. Hänninen ja A. Hyvönen, GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 240 Pauli Hänninen ja Arto Hyvärinen PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa Vili Kuopio 1990 PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT, OSA VIII - P. Hänninen ja A. Hyvönen, GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1990

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/85/17 9

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/85/17 9 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13,4/85/17 9 Erkki Raikamo ja Pertti Silen KRISTIINAN KAUPUNGIN SUOT JA TURVEVAROJEN K.AYTTÖMAHDOLLISUUDE T Kuopio 1985 Tekijöiden osoitteet : Geologian

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 386

Turvetutkimusraportti 386 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 386 2008 Kemijärvellä tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Kemijärvi, Northern

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 389

Turvetutkimusraportti 389 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 389 2008 Keuruun tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves of Keuruu Part 2 Timo Suomi, Kari Lehmuskoski, Markku

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 402

Turvetutkimusraportti 402 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 402 2009 Ranualla tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 2 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Ranua, Northern

Lisätiedot

TOHMAJÄRVEN KUNNASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1

TOHMAJÄRVEN KUNNASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 355 TOHMAJÄRVE KUASSA TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 1 Abstract: The peatlands and peat reserves of Tohmajärvi Part 1 Geologian tutkimuskeskus Espoo

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 4

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 4 Pauli Hännine n PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T Osa IV Kuopio 1985 Tekijän osoite : Geologian tutkimuskesku s PL 23 7

Lisätiedot

Tapio Muurinen ja Anne Nokel a KITTILÄSSÄ VUOSINA TUTKITTUJEN SOIDE N TURVEVARAT JA NIIDEN TUOTANTOKELPOISUU S

Tapio Muurinen ja Anne Nokel a KITTILÄSSÄ VUOSINA TUTKITTUJEN SOIDE N TURVEVARAT JA NIIDEN TUOTANTOKELPOISUU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13,4/84/15 4 Tapio Muurinen ja Anne Nokel a KITTILÄSSÄ VUOSINA 1981-1983 TUTKITTUJEN SOIDE N TURVEVARAT JA NIIDEN TUOTANTOKELPOISUU S Rovaniemi 1984

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 397

Turvetutkimusraportti 397 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 397 2009 Muhoksella tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 4 Abstract: Mires and peat reserves of Muhos, Central Finland. Part 4 Hannu Pajunen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Turvetutkimusraportti 305. Tapio Muurinen. YLI-IIN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTOKELPOISUUS Osa 2

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Turvetutkimusraportti 305. Tapio Muurinen. YLI-IIN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTOKELPOISUUS Osa 2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 305 Tapio Muurinen YLI-IIN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTOKELPOISUUS Osa 2 The Mires and Useful Peat Reserves of Yli-Ii, Central Finland Part 2 Espoo 1997 Muurinen,

Lisätiedot

ILOMANTSISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON

ILOMANTSISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 243 Timo Suomi ILOMANTSISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON OSA II Abstract : The mires and their potentialities in peat production

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 377

Turvetutkimusraportti 377 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 377 2007 Pyhäjoella tutkitut suot, ja niiden turvevarat, osa 1 Abstract: The peatlands and peat resources of Pyhäjoki, western Finland, Part I Jukka Turunen

Lisätiedot

YLIKIIMINGISSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

YLIKIIMINGISSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 250 Hannu Pajunen YLIKIIMINGISSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA IV Abstract : The mires and peat reserves of Ylikiiminki. Part IV Kuopio 1992 Paiunen,

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. MAAPERÄOSASTO, raportti P 13,4/82/9 1. Helmer Tuittila MYNÄMAEN TU RVEVARAT. Osaraportti Varsinais-Suomen turvevaroist a

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. MAAPERÄOSASTO, raportti P 13,4/82/9 1. Helmer Tuittila MYNÄMAEN TU RVEVARAT. Osaraportti Varsinais-Suomen turvevaroist a GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S MAAPERÄOSASTO, raportti P 13,4/82/9 1 Helmer Tuittila MYNÄMAEN TU RVEVARAT Osaraportti Varsinais-Suomen turvevaroist a Espoo 1982 JOHDANTO Mynämäen kunnan alueella olevia soita

Lisätiedot

PULKKILASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T

PULKKILASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S TURVERAPORTTI 19 0 Jukka Häiki ö PULKKILASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T OSA 1 Kuopio 1986 Häikiö, Jukka 1986. Pulkkilassa tutkitut suot ja niiden - turvevarat, osa I.

Lisätiedot

TURVERAPORTTI 223. Martti Korpijaakko ja Markku Koivisto LESTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

TURVERAPORTTI 223. Martti Korpijaakko ja Markku Koivisto LESTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 223 Turvetutkimus Martti Korpijaakko ja Markku Koivisto LESTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The peat resources of seven peat deposits in

Lisätiedot

YLIKIIMINGISSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 9

YLIKIIMINGISSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 9 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 356 Hannu Pajunen YLIKIIMIGISSÄ TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 9 Abstract: The mires and peat reserves of Ylikiiminki, Central Finland Part 9 Geologian

Lisätiedot

YLISTAROSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

YLISTAROSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 293 Tapio Toivonen YLISTAROSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and peat reserves of Ylistaro Kuopio 1995 Toivonen, Tapio, 1995. Ylistarossa

Lisätiedot

Geologian tutkimuskeskuksen valtakunnallisen turvetutkimuksen tuottamat aineistot. Soidensuojelutyöryhmän kokous

Geologian tutkimuskeskuksen valtakunnallisen turvetutkimuksen tuottamat aineistot. Soidensuojelutyöryhmän kokous Geologian tutkimuskeskuksen valtakunnallisen turvetutkimuksen tuottamat aineistot Soidensuojelutyöryhmän kokous 19.12.2012 Asta Harju 1 GTK:n systemaattinen turvevarojen kartoitus GTK kartoittaa vuosittain

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/82/9 9. Jukka Häikiö, Jouko Saarelainen ja Pirjo Löytynoj a

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/82/9 9. Jukka Häikiö, Jouko Saarelainen ja Pirjo Löytynoj a GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13,4/82/9 9 Jukka Häikiö, Jouko Saarelainen ja Pirjo Löytynoj a SOTKAMON KUNNASSA INVENTOIDUT TURVEVARAT JA NIIDE N SOVELTUVUUS POLTTOTURVETUOTANTOO

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13,4/83/11 8 Pauli Hänninen PUDASJÄRVEN INVENTOIDUT TURVEVARAT JA NIIDEN SOVELTUVUUS POLTTOTURVE TUOTANTOON OSA I Kuopio 1983 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO

Lisätiedot

P13,6/80/16. Erkki Raikamo HEINOLAN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S. Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä

P13,6/80/16. Erkki Raikamo HEINOLAN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S. Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä P13,6/80/16 Erkki Raikamo HEINOLAN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä Espoo 1980 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSMENETELMÄT

Lisätiedot

TURVERAPORTTI 219. Jukka Leino ja Pertti SUONENJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract :

TURVERAPORTTI 219. Jukka Leino ja Pertti SUONENJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract : GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 219 Maaperäosasto Jukka Leino ja Pertti Silen SUONENJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The Mires and Peat Resources of the Commune of Suonenjoki

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turveraportti 228. Turvetutkimus. Timo Suomi. ISOKYRÖSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVAVARAT Osa I

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turveraportti 228. Turvetutkimus. Timo Suomi. ISOKYRÖSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVAVARAT Osa I GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turveraportti 228 Turvetutkimus Timo Suomi ISOKYRÖSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVAVARAT Osa I Abstract : The peat resources of Isokyrö and their potential use KUOPIO 1989 Suomi.Timo1989.

Lisätiedot

KALAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1

KALAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1 Kalajoella tutkitut suot ja niiden turvevarat, osa 1 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 367 KALAJOELLA TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 1 Abstract: The peatlands and peat resources

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 432

Turvetutkimusraportti 432 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 432 2012 Lapinlahdella (Varpaisjärvellä) tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 5 Abstract: The Peatlands and Peat Reserves of Lapinlahti (Varpaisjärvi),

Lisätiedot

PERHOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

PERHOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GELGIA TUTKIUSKESKUS TURVETUTKIUSRAPRTTI 294 artti Korpij aakko PERHSSA TUTKITUT SUT JA IIDE TURVEVARAT Abstract : The ires and peat reserves in the unicipality of Perho, Western Finland Kuopio 1995 Korpijaakko,

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. MAAPERÄOSASTO, raportti P 13.6 / 80 / 2 0. Eino Lappalainen ja Hannu Pajune n

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. MAAPERÄOSASTO, raportti P 13.6 / 80 / 2 0. Eino Lappalainen ja Hannu Pajune n GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S MAAPERÄOSASTO, raportti P 13.6 / 80 / 2 0 Eino Lappalainen ja Hannu Pajune n LAPIN TURVEVARAT Yhteenveto vuosina 1962-1975 Lapiss a tehdyistä turvetutkimuksist a Espoo 1980 Eino

Lisätiedot

,!7IJ5B6-jajijc! Turvetutkimusraportti 375 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Kauhavalla tutkitut suot ja niiden turvevarat. www.gtk.fi info@gtk.

,!7IJ5B6-jajijc! Turvetutkimusraportti 375 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Kauhavalla tutkitut suot ja niiden turvevarat. www.gtk.fi info@gtk. 345. 346. 347. 348. 349. 350. 351. 352. 353. 354. 355. 356. 357. 358. 359. 360. 361. 362. 363. 364. 365. 366. 367. 368. 369. 370. 371. 372. 373. 374. 375. Kimmo Virtanen, Riitta-Liisa Kallinen ja Teuvo

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 217 MAAPERÄOSASTO. Markku Mäkilä ja Grundström IITIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 217 MAAPERÄOSASTO. Markku Mäkilä ja Grundström IITIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 217 MAAPERÄOSASTO Markku Mäkilä ja Ale Grundström IITIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The peat resources of Iitti and their potential use Geological

Lisätiedot

YLIVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2

YLIVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 360 Jukka Turunen ja Teuvo Herranen YLIVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIEN TURVEVARAT Osa 2 Abstract: The peatlands and peat resources of Ylivieska, western

Lisätiedot

YLIKIIMINGISSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 10

YLIKIIMINGISSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 10 Ylikiimingissä tutkitut suot ja niiden turvevarat, osa 10 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 366 Hannu Pajunen YLIKIIMIGISSÄ TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 10 Abstract: The mires

Lisätiedot

JÄMIJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON

JÄMIJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti. P 13.4/83/ :13 8 Carl-Göran Sten ja Lasse Svahnback JÄMIJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON Espoo 1983 3 - SI SÄALLYSLUETTELq 1 Johdanto

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 334. Tapio Toivonen PORVOOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 334. Tapio Toivonen PORVOOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 334 PORVOOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT Abstract : The mires and peat reserves of Porvoo Sammandrag : De undersökta myrarna i Borgå och deras torvtillgångar

Lisätiedot

TURVERAPORTTI 213. Markku Mäkilä ja Grundström TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract :

TURVERAPORTTI 213. Markku Mäkilä ja Grundström TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract : GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 213 MAAPERÄOSASTO Markku Mäkilä ja Ale Grundström KUUSANKOSKELLA JA KOUVOLASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The peat resources of Kuusankoski and

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 392

Turvetutkimusraportti 392 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 392 2009 Tyrnävällä tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 Abstract: The mires and peat reserves of Tyrnävä, Central Finland Part 2 Hannu Pajunen GEOLOGIAN

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 374

Turvetutkimusraportti 374 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 374 2007 Kolarissa tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus, osa 1 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Kolari, Northern

Lisätiedot

YLIKIIMINGISSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 8. Abstract: The mires and peat reserves of Ylikiiminki, Central Finland Part 8

YLIKIIMINGISSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 8. Abstract: The mires and peat reserves of Ylikiiminki, Central Finland Part 8 GEOLOGIA TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 340 GEOLOGICAL SURVEY OF FILAD Report of Peat Investigation 340 YLIKIIMIGISSÄ TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT OSA 8 Abstract: The mires and peat reserves

Lisätiedot

YLIVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T

YLIVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosast o TURVERAPORTTI 19 6 Martti Korpijaakko ja Markku Koivist o YLIVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T Abstract : The Mires and Peat Resources of the Commune

Lisätiedot

KUIVANIEMEN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa II

KUIVANIEMEN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa II GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 264 Tapio Muurinen KUIVANIEMEN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa II Abstract : The mires and peat reserves of Kuivaniemi and their usefulness Part

Lisätiedot

ANJALANKOSKEN TURVEVARA T JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S

ANJALANKOSKEN TURVEVARA T JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S MAAPERÄOSASTO, raportti P 13.4/84/159 Markku Mäkilä ja Ale Grundströ m ANJALANKOSKEN TURVEVARA T JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S Espoo 1984 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto,

Lisätiedot

KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 7

KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 7 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 362 Ari Luukkanen KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 7 Abstract: The peatlands and peat reserves of Kiuruvesi Part 7 Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/12 1

Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/12 1 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/12 1 Tapio Toivone n JAALAN TURVEVARAT JA NIIDE N KÄYTTÖKELPOISUU S Espoo 1983 Tekijän osoite : Geologinen tutkimuslaito s Kivimiehentie 1 02150

Lisätiedot

ROVANIEMEN ALUEEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S

ROVANIEMEN ALUEEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosast o TURVERAPORTTI 20 1 Tapio Muurine n ROVANIEMEN ALUEEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S OSA I I Abstract : Peat resources and their suitability in the area

Lisätiedot

KALVOLASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

KALVOLASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 372 Timo Suomi ja Kari Lehmuskoski KALVOLASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract: The peatlands and peat reserves of Kalvola Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

HAAPAJÄRVELLÄ TUTKITUT UOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2

HAAPAJÄRVELLÄ TUTKITUT UOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 GEOLOGIAN TUTKIMU KE KU, Maaperäosasto TURVERAPORTTI 214 Martti Korpijaakko ja Markku Koivisto HAAPAJÄRVELLÄ TUTKITUT UOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 Kuopio 1987 Martti Korpijaakko ja Markku Koivisto 1987

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 453

Turvetutkimusraportti 453 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 453 451 2014 Ruokolahden tutkitut suot ja niiden turvevarat Iisalmen turpeiden kemiasta Osa 2 Abstract: The chemistry of Iisalmi peat bogs Abstract: The Peatlands

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 391

Turvetutkimusraportti 391 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 391 2009 Pyhännällä tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves of Pyhäntä, Northern Ostrobothnia Part 2 Teuvo Herranen

Lisätiedot

SEINAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

SEINAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 268 Tapio Toivonen SEINAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract: The mires and peat reserves of Seinäjoki Espoo 1993 Toivonen. Tapio. 1993. Seinäjoella

Lisätiedot

UTAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa IX

UTAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa IX GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 290 Hannu Pajunen UTAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa IX Abstract : The mires and peat reserves of Utajärvi, Part IX Central Finland Kuopio

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 409

Turvetutkimusraportti 409 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 409 2010 Soinissa tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 1 Abstract: The peatlands and peat reserves of Soini, Part 1 Tapio Toivonen ja Asta Harju GEOLOGIAN

Lisätiedot

KAAVILLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2

KAAVILLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 350 KAAVILLA TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves in Kaavi Part 2 Geologian tutkimuskeskus Espoo 2004 Kaavilla

Lisätiedot

Abstract : The peat resources of the municipalit y of Vieremä and their potentialities i n fuel peat production part I

Abstract : The peat resources of the municipalit y of Vieremä and their potentialities i n fuel peat production part I GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 18 3 Jouko Saarelaine n VIEREM'_N SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUU S POLTTOTURVETUOTANTOO N OSA I Abstract : The peat resources of the municipalit y of Vieremä

Lisätiedot

PUNKALAITUMEN TURVEVAROISTA J A NIIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSIST A

PUNKALAITUMEN TURVEVAROISTA J A NIIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSIST A GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S MAAPERAOSASTO, raportti P13.4/81/55 Carl-Göran Sten ja Timo Varila PUNKALAITUMEN TURVEVAROISTA J A NIIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSIST A Espoo 1981 PUNKALAITUMEN TURVEVAROISTA JA NIIDEN

Lisätiedot

VEHKALAHDEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S

VEHKALAHDEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 18 6 Markku Mäkilä j a Ale Grundström VEHKALAHDEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S Abstract : The peat resources of Vehkalahti municipality

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Maaperäosasto, raportti P 13.4/84/16 6. Martti Korpijaakko ja Markku Koivisto SIEVISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDE N TURVEVARA T

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Maaperäosasto, raportti P 13.4/84/16 6. Martti Korpijaakko ja Markku Koivisto SIEVISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDE N TURVEVARA T GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Maaperäosasto, raportti P 13.4/84/16 6 Martti Korpijaakko ja Markku Koivisto SIEVISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDE N TURVEVARA T Kuopio 1984 Tekijöiden osoite : Geologian tutkimuskesku

Lisätiedot

KAUSTISEN KUNNAN ALUEELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT

KAUSTISEN KUNNAN ALUEELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT GELGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 325 Martti Korpijaakko ja Pertti Silen KAUSTISEN KUNNAN ALUEELLA TUTKITUT SUT JA NIIDEN TURVE VARAT Abstract : The mires and peat reserves of the municipality

Lisätiedot

TÖYSÄSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

TÖYSÄSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 245 Tapio Toivonen TÖYSÄSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The peat resources of Töysä and their potential use Espoo 1991 3 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 406

Turvetutkimusraportti 406 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 406 2010 Maaningalla tutkitut suot ja niiden turvevarat Abstract: The peatlands and peat reserves of Maaninka, Central Finland Ari Luukkanen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/16 9. Jukka Leino. Kuopiossa tutkitut suot j a niiden turvevara t

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/16 9. Jukka Leino. Kuopiossa tutkitut suot j a niiden turvevara t GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/16 9 Jukka Leino Kuopiossa tutkitut suot j a niiden turvevara t Kuopio 1985 Tekijän osoite : Geologian tutkimuskesku s PL 23 7 70101 Kuopio 10

Lisätiedot

Abstract : The peat resources of Kotka and their potential use. Geological Survey of Finland, Report of Peat Investigatio n

Abstract : The peat resources of Kotka and their potential use. Geological Survey of Finland, Report of Peat Investigatio n GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 20 0 Markku Mäkilä Ale Grundströ m j a KOTKAN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The peat resources of Kotka and their potential use.

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 394

Turvetutkimusraportti 394 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 394 2009 Oravaisissa tutkitut suot ja niiden turvevarat Abstract: The peatlands and peat reserves of Oravainen Abstract: Undersökta myrar i Oravais och deras

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/84/16 5

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/84/16 5 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/84/16 5 Jukka Häikiö ja Heimo Porkka KAJAANISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T OSA I Kuopio 1984 Tekijöiden osoite : Geologian tutkimuskesku

Lisätiedot

RISTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVEVARAT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2

RISTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVEVARAT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 266 Ari Luukkanen ja Heimo Porkka RISTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVEVARAT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2 Abstract : The mires and peat reserves

Lisätiedot

LAMMIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS

LAMMIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 260 Markku Mäkilä ja Ale Grundström LAMMIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The peat reserves of Lammi and their potential use Espoo 1993

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI Jukka Leino ja Jouko Kokko LIEKSAN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUU S OSA I

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI Jukka Leino ja Jouko Kokko LIEKSAN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUU S OSA I GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 18 4 Jukka Leino ja Jouko Kokko LIEKSAN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUU S TURVETUOTANTOON OSA I Abstract : The peat resources and their potentialitie s

Lisätiedot

RENGON SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Summary: The peatlands of Renko, southern Finland

RENGON SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Summary: The peatlands of Renko, southern Finland GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 338 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Report of Peat Investigation 338 RENGON SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Summary: The peatlands of Renko, southern Finland Espoo

Lisätiedot

REISJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

REISJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimukset TURVERAPORTTI 233 Martti Korpijaakko ja Markku Koivisto REISJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The peat resources of seventeen peat deposits

Lisätiedot

NURMOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

NURMOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 258 Tapio Toivonen NURMOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and peat reserves of Nurmo Espoo 1993 Toivonen. Tapio.1993. Nurmossa tutkitut

Lisätiedot

8. Kurkisuo 9. Lantiasu o 10. Lammasmäensuo 11. Kaatronsu o 12. Kotasuo 13. Kurkisuo 14. Pohjoissu o 15. Kasakkasuo, A-linjast o

8. Kurkisuo 9. Lantiasu o 10. Lammasmäensuo 11. Kaatronsu o 12. Kotasuo 13. Kurkisuo 14. Pohjoissu o 15. Kasakkasuo, A-linjast o SISÄLTÖ JOHDANTO 3 TUTKIMUSMENETELMÄT JA TULOSTEN ESITYS 3 Kenttätutkimukset 3 Laboratoriotutkimukset 4 Tutkimusaineiston käsittely 4 TUTKITUT SUOT 7 TULOSTEN TARKASTELU 6 0 Suotiedot 6 0 Laboratoriotulosten

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 400

Turvetutkimusraportti 400 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 400 2009 Kolarissa tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 2 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Kolari, Northern

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/12 2

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/12 2 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/12 2 Kimmo Virtanen TYRNÄVÄLLÄ TUTKITUT SUO T JA NIIDEN TURVEVARAT Kuopio 1983 SISÄLLYS Johdanto 1 Tutkimusmenetelmät ja tulosten esitys 1 Kenttätutkimukset

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 449

Turvetutkimusraportti 449 436. Tapio Toivonen (2013). Korsnäsissä tutkitut suot ja niiden turvevarat. 66 s. 437. Riitta-Liisa Kallinen (2013). Karstulassa tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa 4. 73 s. 438. Tapio Toivonen (2013).

Lisätiedot