Turveraportti 211. Tapio Muurinen TURVETUTKIMUKSET TERVOLASSA VUONNA Abstract : Peat Surveys in the Municipality of Tervola in 1985

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Turveraportti 211. Tapio Muurinen TURVETUTKIMUKSET TERVOLASSA VUONNA Abstract : Peat Surveys in the Municipality of Tervola in 1985"

Transkriptio

1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosasto Turveraportti 211 Tapio Muurinen TURVETUTKIMUKSET TERVOLASSA VUONNA 1985 Abstract : Peat Surveys in the Municipality of Tervola in 1985 Rovaniemi 1988

2 Muurinen Tapio. Turvetutkimukset Tervolassa vuonna Abstract : Peat Surveys in the Municipality of Tervola in Geological Survey of Finland, Report of Peat Investigation pages, 27 figures, 10 tables and 4 appendices. The Geological Survey of Finland made an inventory of the peat resources in the municipality of Tervola in Altogether hectares of peatlands were surveyed. The main emphasis was to find peat for energy use. The field work was carried out using survey line grids with study sites at the intervals of 100 metres. At each site the cover type, the peat type and the decomposition degree of peat as well as the portion of dead, undecomposed trees in the depostis were determined and recorded. Altogether 299 peat samples were taken to the laboratory for ph, water content and ash content determinations. Heating value was determined for 117 samples and sulphur content for 82 samples. About 539 hectares of peatland with a minimum depth of 1,5 metres was considered good for fuel peat production. The quantity of usable peat is 9,34 million cubic metres in situ. The energy content of the usable peat is 16,39 million GJ or 4,55 million MWh at the 50 % moisture content. Key words : mire, peat, inventory, fuel peat production, Tervola. Tapio Muurinen Geological Survey of Finland P.O. Box 77 SF ROVANIEMI

3 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 4 TUTKIMUKSET 4 Maastotutkimukset 4 Laboratoriotutkimukset 5 TULOSTEN ESITYS 7 Tuotantokelpoisuusperusteet ja laskelmat 7 TUTKITUT SUOT 9 1. Lika-aapa 9 2. Lautamaanjänkä Korttenmaanräme Poikkimaanaapa Konttikankaanaapa Poikkimaidenjänkä Pitäjänrajanaapa Heiniaapa II Ahmarakanaapa Poroharjunaapa 43 TULOSTEN TARKASTELU 48 KIRJALLISUUSLUETTELO 50 LIITTEET (4 kpl)

4 -4- JOHDANTO Geologian tutkimuskeskus on tehnyt turvetutkimuksia Tervolan kunnan alueella vuosina 1969, 1974, 1982 ja Ennen vuotta 1974 tehdyt tutkimukset olivat maaperäkartoitukseen liittyviä perustutkimuksia. Sen jälkeen turvetutkimuksia tehtiin osana valtakunnan turvevarojen kokonaisinventointia. Aluksi ne kohdennettiin turveteollisuuden kannalta tärkeämmille soille. Vuosina 1969 ja 1974 Tervolassa tutkittiin 15 suota yhteispinta-alaltaan ha (Lappalainen ja Pajunen 1980). Aineisto on nykyistä turpeen käytön suunnittelua ajatellen osittain puutteellinen. Vuonna 1982 tutkittiin 5 suota pinta-alaltaan ha (Maunu 1983). Tämän raportin 10 suota on tutkittu vuonna Soiden pinta-ala on yhteensä ha (kuva 1). Yhteensä Tervolassa on tutkittu 30 suota pinta-alaltaan ha. Tämä on noin 24 % kunnan yli 20 ha :n kokoisten soiden pinta-alasta eli ha :sta (Lappalainen ym. 1980). TUTKIMUKSET Maastotutkimukset Tutkimuksissa noudatettiin Geologian tutkimuskeskuksen turvetutkimusten maastooppaassa kuvattuja menetelmiä (Lappalainen ym. 1984). Pääasiassa käytettiin ns. linjatutkimusmenetelmää, jossa suon hallitsevan osan läpi linjoitettiin selkälinja ja sille kohtisuoria poikkilinjoja yleensä 400 m :n välein. Tutkimuspisteet, jotka on merkitty paaluin ja pistetunnuksin, ovat linjoilla 100 m :n välein. Suon muodosta riippuen voi linjastoja olla useampia. Tutkittujen soiden linjastojen yhteispituus on 75,5 km. Linjatutkimusta voitiin täydentää hajapistein. Jokaiselta tutkimuspisteeltä havainnoitiin suotyyppi, suonpinnan vetisyys ja mättäisyys sekä puusto ja sen tila.

5 - 5 - Turvekerrostuman rakenteen selvittämiseksi kairattiin sen läpi kovaan mineraalimaahan saakka. Kairaukset tehtiin venäläismallisella siipikairalla. Näytteistä määritettiin maastossa turvelajit lisätekijöineen 10 cm :n tarkkuudella, maatuneisuus, kosteus ja kuituisuus. Pohjamaalajeista ja liejuista tehtiin myös havainnot. Turpeeseen hautautuneiden liekopuiden ja kantojen määrän selvittämiseksi pliktattiin tutkimuspisteen ympäristössä kymmenestä eri kohdasta kahden metrin syvyyteen. Osumien perusteella voitiin liekoisuus määrittää prosentteina suon turvemäärästä. Tämä pliktaus tehtiin vain yli metrin syvyisillä alueilla. Linjastot vaaittiin tutkimuspisteittäin ja korkeudet pyrittiin sitomaan valtakunnalliseen N-60 järjestelmän mukaiseen kiintopistekorkeuteen. Suon syvyystietojen tarkentamiseksi tehtiin poikkilinjojen puoliväliin niiden kanssa yleensä samansuuntaiset pliktauslinjat, joilta turvepaksuus mitattiin 50 m :n tai 100 m :n välein. Näitä linjoja ei merkitty maastoon. Viimeiseksi valittiin suon keskeisiltä osilta pisteet, joista otettiin tilavuustarkat näytesarjat laboratoriotutkimusia varten. Näytteenottopisteitä oli yksi tai useampia suota kohden, riippuen suon koosta tai osien erilaisuudesta. Periaatteena oli, että ne edustaisivat mahdollisimman hyvin suon tuotantokelpoista aluetta. Kaikkiaan otettiin 229 näytettä, 9 suolta, 19 eri pisteestä. Menetelmästä johtuen ensimmäiset pintanäytteet eivät ole tilavuustarkkoja. Laboratoriotutkimukset Tutkimukset tehtiin rikkimäärityksiä lukuunottamatta Geologian tutkimuskeskuksen turvelaboratoriossa Rovaniemellä. Rikkianalyysit tehtiin Otaniemessä geokemian laboratoriossa. Näytteistä määritettiin happamuus, kuivatilavuuspaino, tuhkapitoisuus, lämpöarvo ja rikkipitoisuus.

6 1. Lika-aapa 6. Poikkimaidenjänkä 2. Lautamaanjänkä 7. Pitäjänrajanaapa 3. Kortteenmaanräme 8. Heiniaapa II 4. Poikkimaanaapa 9. Ahmarakanaapa 5. Konttikankaanaapa 10. Poroharjunaapa Kuva 1. Raporttiin sisältyvät suot.

7 - 7 - TULOSTEN ESITYS Jokaisesta suosta kirjoitettiin lyhyt suoselostus. Selostuksessa käsitellään suon sijaintia, ympäristöä ja valmiita tieyhteyksiä. Lisäksi kerrotaan suotyypeistä, ojitustilanteesta ja laskusuhteista sekä turvelajeista ja pohjan laadusta. Tärkeimpiä numerotietoja pinta-aloista, syvyyksistä, turvemääristä ja maatuneisuuksista annetaan myös, joskin suurin osa niistä on liitetaulukoina. Laboratoriotulosten keskiarvoja käsitellään lyhyesti. Näytteistä on erilliset tulokset selostuksen yhteydessä olevassa taulukossa. Kaikista soista piirrettiin kartta ja lähes jokaisesta yksi tai useampia leikkausprofiileja. Ne havainnollistavat turvekerrostuman rakennetta ja maatuneisuutta. Piirrosten merkinnät esitetään kuvassa 2. Tuotantokelpoisuusperusteet ja laskelmat Suon käyttökelpoisuutta arvioitaessa on pyritty huomioimaan tärkeimmät tuotantoon vaikuttavat tekijät. Jyrsinturvetuotantoon soveltuvana on pidetty yhtenäistä ja sopivanmuotoista aluetta, jonka pinta-ala on vähintään 30 ha ja turvekerrostuman paksuus ojittamattomana yli 1,5 m. Pienemmätkin alueet 10 ha :sta alkaen on katsottu tarkastelussa sopiviksi, mikäli lähistöllä on muita tuotantokelpoisia alueita. Pientuotanto palaturvemenetelmällä on mahdollista pienemmilläkin alueilla, jos heikosti maatunut pintakerros on alle 0,5 m paksu eikä turve ole liian saravaltaista. Pienimuotoisessa tai tilakohtaisessa tuotannossa valmis tieyhteys ja vähäinen puusto alentavat valmistelukustannuksia ja ovat siten ratkaisevia tekijöitä. Turpeiden käyttökelpoisuusluokittelussa on noudatettu pääpiirteissään Turveteollisuusliiton laadunmääritysohjetta. Suon kuivattamiseksi on jokiin ja järviin nähden pidetty pintojen välisenä korkeuserona vähintään kahta metriä. Tuotantokelpoinen turvemäärä on saatu kertomalla alueen pinta-ala yli 1,5 metrin syvyisen alueen keskisyvyydellä, josta on vähennetty käyttämättä jäävä 0,5 m :n kerros. Samoin runsaasti rikkiä sisältävät alueet on rajattu pois. Energiasisältö on laskettu kuivalle ja 50 % :n kosteudessa olevalle turpeelle. Turve- ja energiamääristä on yhteenvetotaulukko (taulukko 10).

8 - 8 - SUOKARTTA Luonnontilaiset suotyypit : Avosuot Rämeet Korvet VL Varsinainen l etto LR Lettoräme LK Lettokorpi RIL Rimpiletto RHSR Ruohoinen sararäme KOLK Koivuletto VSN Varsinainen saraneva VSR Varsinainen sararäme LHK Lehtokorpi RHSN Ruohoinen saraneva LKNR Lyhytkorsinevaräme RHK Ruoho ja heinäkorpi RIN Rimpineva TR Tupasvillaräme KGK Kangaskorpi KN Kalvakkaneva PSR Pallosararäme VK Varsinainen korpi LKN Lyhytkortinen neva KGR Kangasräme NK Nevakorpi SIN Silmäkeneva IR Isovarpuinen räme RAK Rääseikkö RN Rahkaneva RR Rahkaräme LUN Luhtaneva KER Keidasräme KR Korpiräme Muuttuneet suotyypit : oj ojikko ksmu Karhunsammalmuuttuma kh Kytöheitto mu muuttuma rhtk Ruohoturvekangas pc Pelto tk turvekangas mtk Mustikkaturvekangas ptk Puolukkaturvekangas ta turpeennostoalue pta Palaturpeen nostoalue vatk Varputurvekangas j ta Jyrsinturpeen nostoalue jätk Jäkäläkanervaturvekangas Kuva 2. Suokartoissa ja profiileissa käytetyt merkinnät ja lyhenteet.

9 - 9 - Kokonaisturvemäärät on laskettu syvyysvyöhykkeittäin, mutta ilmoitettu syvyysalueittain laskemalla eri syvyysvyöhykkeiden turvemäärät yhteen (Liite 1/1). Laskelmissa käytettiin apuna automaattista tietojenkäsittelyä. TUTKITUT SUOT 1. Lika-aapa sijaitsee karttalehden alueella (x = 7336,9, y = 559,2) noin 23 km Tervolan kirkolta itään. Suo rajoittuu yleensä hiekka- ja moreenikumpuihin, länsi- ja eteläpuolella osittain myös tiehen (kuva 3).

10 Pinta-ala on 216 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 53 ha, yli 1,5 metrin aluetta 31 ha ja yli kahden metrin aluetta 11 ha. Suon reunat sekä pohjois- ja eteläosa on ojitettu. Eteläosassa on lisäksi peltoa. Yleisimmät suotyypit ovat ruohoinen sararämeojikko ja lyhytkortinen neva. Suonpinta viettää etelään. Vedet laskevat kaivettua ojaa pitkin Ylä-Runkausjokeen. Turvekerrostuman keskipaksuus on 0,8 m, yli metrin syvyisellä alueella 1,6 m, yli 1,5 metrin alueella 2,0 m ja yli kahden metrin alueella 2,3 m. Pohja on lähes kokonaan hiekkaa.

11 Turpeista on rahkavaltaisia 55 % ja saravaltaisia 45 %. Yleisimmät turvelajit ovat sararahkaturve ja rahkasaraturve. Turpeiden keskimaatuneisuus on 4,0. Heikosti maatuneen pintakerroksen (paksuus 0,6 m) maatuneisuus on 3,6 ja paremmin maatuneen pohjan 5,0 (kuvat 4 ja 5). Turpeiden keskimääräinen vesipitoisuus on 89,8 % ja tuhkapitoisuus 5,2 %. Kuivaainetta on 100 kg/suo-m³. Teholliset lämpöarvot ovat kuivalle turpeelle 19,0 MJ/kg ja 50 % :n kosteudessa 8,3 MJ/kg (taulukko 1). Lika-aavan turvevarat ovat 1,81 milj. suo-m³. Yli metrin syvyisellä alueella turvetta on 0,86 milj. suo-m³, yli 1,5 metrin alueella 0,60 milj. suo-m³ ja yli kahden metrin alueella 0,25 milj. suo-m³.

12 Suon eteläosassa on peltojen ympäristössä tuotantokelpoista suota 29 ha. Alue soveltuu sekä pala- että jyrsinturvetuotantoon. Käyttökelpoiset turvevarat ovat 0,42 milj. suo-m³ (0,04 milj.tn kuiva-ainetta). Tämän turvemäärän energiasisältö on 50 % :n kosteudessa 0,70 milj. GJ eli 0,19 milj. MWh. 2. Lautamaanjänkä sijaitsee karttalehtien ja alueella (x = 7339,5, y = 558,6) noin 23 km Tervolan kirkolta itäkoilliseen. Suo rajoittuu moreeni- ja hiekkakumpareisiin. Eteläosaan tulee kärrytie (kuva 6). Suon pinta-ala on 256 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 76 ha ja yli 1,5 metrin aluetta 15 ha. Suo on lähes kokonaan ojitettu. Ojitus on vanhaa ja suotyypit ovat osittain muuttuneita. Yleisimmät suotyypit ovat rahkanevamuuttuma ja ruohoinen sararämemuuttuma. Suonpinta viettää lounaaseen. Vedet laskevat suon eteläpäästä Kiviojaan.

13 Turvekerrostuman keskipaksuus on 0,8 m, yli metrin syvyisellä alueella 1,3 m ja yli 1,5 metrin alueella 1,6 m. Suon pohjamaalaji on hiekkaa. Turpeista on rahkavaltaisia 79 % ja saravaltaisia 21 %. Yleisimmät turvelajit ovat sararahkaturve ja rahkaturve. Turpeiden keskimaatuneisuus on 3,6. Heikosti maatuneen pintakerroksen (paksuus 0,6 m) maatuneisuus on 3,1 ja paremmin maatuneen pohjan 5,1 (kuva 7).

14 Turpeiden keskimääräinen vesipitoisuus on 89,3 % ja tuhkapitoisuus 6,4 %. Kuivaainetta on 108 kg/suo-m³. Teholliset lämpöarvot ovat kuivalle turpeelle 19,1 MJ/kg ja 50 % :n kosteudessa 8,3 MJ/kg (taulukko 2). Suon turvevarat ovat 2,09 milj. suo-m³. Teolliseen turvetuotantoon suo ei sovellu. Korkeintaan isäntälinjan palaturvetuotanto voisi tulla kysymykseen suon eteläosassa muutaman hehtaarin alueella.

15 Kortteenmaanräme sijaitsee karttalehtien ja 07 alueella (x = 7342,9, y = 559,8) noin 25 km Tervolan kirkolta itäkoilliseen. Suo rajoittuu mataliin moreeni- ja hiekkakumpareisiin. Eteläreunaa sivuaa metsäautotie (kuva 8). Suon pinta-ala on 124 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 6 ha ja yli 1,5 metrin aluetta 1 ha. Suo on suurimmaksi osaksi vanhaa ojikkoa ja suotyypit ovat muuttuneita. Yleisimmät suotyypit ovat rahkaneva-, rahkaräme- ja isovarpuinen rämemuuttuma. Suonpinta viettää luoteeseen ja ojitus johtaa vedet Vähäjokeen.

16 Turvekerrostuman keskipaksuus on vain 0,6 m, yli metrin syvyisellä alueella 1,3 m ja yli 1,5 metrin alueella 1,5 m. Pohjamaalaji on hiekkaa. Turpeista on rahkavaltaisia 98 % ja saravaltaisia 2 %. Yleisimmät turvelajit ovat sararahkaturve ja rahkaturve. Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 3,6. Heikosti maatuneen pintakerroksen (paksuus 0,4 m) maatuneisuus on 2,9 ja paremmin maatuneen pohjan 5,0. Kortteenmaanrämeen turvevarat ovat 0,60 milj. suo-m³. Suo ei sovellu turvetuotantoon.

17 Poikkimaanaapa sijaitsee karttalehden alueella (x = 7344,8, y = 435,5) noin 36 km Tervolan kirkolta itäkoilliseen. Suo on alueeltaan laaja ja melko epäyhtenäinen. Sitä rajoittavat ja rikkovat monet moreeni- ja hiekkakankaat sekä saarekkeet. Suon eteläpuolitse virtaa Vähäjoki ja länsiosassa Suolijoki. Useita teitä tulee suon reunaan monelta suunnalta (kuva 9). Suon pinta-ala on 1282 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 592 ha, yli 1,5 metrin aluetta 397 ha ja yli kahden metrin aluetta 184 ha. Suon reunaosat ja matalat alueet on yleensä ojitettu ja suotyypit ovat osittain muuttumia. Yleisimmät suotyypit ovat ruohoinen sararämemuuttuma ja -ojikko sekä ruoho- ja heinäkorpi. Suonpinta viettää lounaaseen. Pohjoisosan vedet laskevat Suolijokeen ja eteläosan vedet Vähäjokeen. Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,2 m, yli metrin syvyisellä alueella 1,8 m, yli 1,5 metrin alueella 2,0 m ja yli kahden metrin alueella 2,4 m. Pohjamaalajit ovat hiekka ja hieta. Turpeista on rahkavaltaisia 53 % ja saravaltaisia 47 %. Yleisimmät turvelajit ovat sararahkaturve ja rahkasaraturve. Turpeiden keskimaatuneisuus on 3,8. Heikosti maatuneen pintakerroksen (paksuus 1,0 m) maatuneisuus on 3,6 ja paremmin maatuneen pohjan 4,9 (kuvat 10 ja 11). Turpeiden keskimääräinen vesipitoisuus on 89,4 % ja tuhkapitoisuus 5,7 %. Kuivaainetta on 105 kg/suo-m³. Teholliset lämpöarvot ovat 19,0 MJ/kg kuivalle turpeelle ja 8,3 MJ/kg 50 % :n kosteudessa. Kuivan turpeen rikkipitoisuus on keskimäärin 0,24 % (taulukko 3). Tällöin ei pisteen C näytteitä ole laskettu mukaan. Poikkimaanaavan turvevarat ovat 15,06 milj. suo-m³. Yli metrin syvyisillä alueilla turvetta on 10,42 milj. suo-m³, yli 1,5 metrin alueilla 8,05 milj. suo-m³ ja yli kahden metrin alueilla 4,36 milj. suo-m³. Suolla on tuotantokelpoista aluetta kahdessa osassa yhteensä 293 ha. Runsaasti rikkiä sisältävä alue C-linjastolla on rajattu pois. Melko alhaisesta maatuneisuudesta johtuen suo soveltuu paremmin jyrsinturvetuotantoon. Käyttökelpoiset turvevarat ovat 4,48 milj. suo-m³ (kuiva-ainetta 0,47 milj. tn). Tämän turvemäärän energiasisältö on 50 % :n kosteudessa 7,81 milj. GJ eli 2,17 milj. MWh.

18 Konttikankaanaapa sijaitsee karttalehden alueella (x = 7342,4, y = 436,1) noin 38 km Tervolan kirkolta itäkoilliseen. Suo rajoittuu hiekka- ja moreenikankaisiin. Metsäautotiet kiertävät suon reunoja (kuva 12). Suon pinta-ala on 171 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 66 ha, yli 1,5 metrin aluetta 29 ha ja yli kahden metrin aluetta 17 ha. Suolla on vanha ojitus ja suotyypit ovat enimmäkseen muuttumia. Yleisimmät suotyypit ovat länsiosassa esiintyvä rahkanevamuuttuma ja itäosassa varsinainen korpimuuttuma. Suonpinta viettää lounaaseen. Vedet laskevat suon eteläpuolella virtaavaan Vähäjokeen. Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,1 m, yli metrin syvyisellä alueella 1,6 m, yli 1,5 metrin alueella 2,3 m ja yli kahden metrin alueella 2,7 m. Pohjaamalaji on hiekkaa.

19 Turpeista on rahkavaltaisia 82 % ja saravaltaisia 18 %. Yleisimmät turvelajit ovat sararahkaturve ja rahkasaraturve. Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 3,7. Heikosti maatuneen pintakerroksen (paksuus 0,8 m) maatuneisuus on 3,3 ja paremmin maatuneen pohjan 5,0 (kuvat 13 ja 14). Turpeiden keskimääräinen vesipitoisuus on 88,5 % ja tuhkapitoisuus 4,9 %. Kuivaainetta on 113 kg/suo-m³. Teholliset lämpöarvot ovat kuivalle turpeelle 19,1 MJ/kg ja 50 % :n kosteudessa 8,3 MJ/kg (taulukko 4). Konttikankaanaavan turvevarat ovat 1,82 milj. suo-m³. Yli metrin syvyisellä alueella turvetta on 1,07 milj. suo-m³, yli 1,5 metrin alueella 0,66 milj. suo-m³ ja yli kahden metrin alueella 0,46 milj. suo-m³.

20 25 - Palaturvetuotantoon soveltuvaa suota on B-linjastolla 22 ha. Jyrsinturvetuotantoon suo on liian pieni. Käyttökelpoiset turvevarat ovat 0,39 milj. suo-m³ ( kuiva-ainetta 0,04 milj. tn ). Tämän turvemäärän energiasisältö on 50 % :n kosteudessa 0,73 milj GJ eli 0,20 milj. MWh. Koska suon heikosti maatunut pintakerros on melko paksu, saattaa tuotettavasta palaturpeesta tulla helposti murenevaa. Puusto on huomioitava valmistelukustannuksia lisäävänä tekijänä.

21 Poikkimaidenjänkä sijaitsee karttalehden alueella (x = 7347,2, y = 438,6) noin 40 km Tervolan kirkolta itäkoilliseen. Suo rajoittuu moreenikankaisiin ja -saarekkeisiin. Lounaisosassa on lampia. Suon itä- ja pohjoispuolelle on tieyhteys (kuva 15). Suon pinta-ala on 177 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 84 ha, yli 1,5 metrin aluetta 55 ha ja yli kahden metrin aluetta 32 ha. Suo on luonnontilaista lammen ympäristössä ja A-linjaston osalta. Yleisimmät suotyypit ovat suon reunaosissa esiintyvä korpirämemuuttuma, keskellä rimpiletto ja koillisosassa pelto. Suonpinta viettää pääasiassa luoteeseen.

22 Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,3 m, yli metrin syvyisellä alueella 1,9 m, yli 1,5 metrin alueella 2,2 m ja yli kahden metrin alueella 2,6 m. Pohjamaalajit ovat moreeni, hiesu ja hieta. Syvillä alueilla liejukerrostumat ovat tavallisia. Paksuimmillaan liejua on noin 1 m lampien ympäristössä. Turpeista on saravaltaisia 73 %, rahkavaltaisia 24 % ja ruskosammalvaltaisia 3 %. Yleisimmät turvelajit ovat rahkasaraturve ja ruskosammalsaraturve. Turpeiden keskimaatuneisuus on 3,8. Heikosti maatuneen pintakerroksen (paksuus 1,0 m) maatuneisuus on 3,3 ja paremmin maatuneen pohjan 6,2 (kuvat 16 ja 17). Turpeiden keskimääräinen vesipitoisuus on 90,9 % ja tuhkapitoisuus 6,9 %. Kuivaainetta on 91 kg/suo-m³. Teholliset lämpöarvot ovat kuivalle turpeelle 19,0 MJ/kg ja 50 % :n kosteudessa 8,3 MJ/kg. Kuivan turpeen rikkipitoisuus on keskimäärin 0,87 %. Se on koillisosan näytteissä varsin korkea (taulukko 5).

23 Poikkimaidenjängän turvevarat ovat 2,22 milj. suo-m³. Yli metrin syvyisellä alueella turvetta on 1,56 milj. suo-m³, yli 1,5 metrin alueilla 1,21 milj. suo-m³ ja yli kahden metrin alueilla 0,82 milj. suo-m³. Suo ei sovellu turvetuotantoon. Koillisosassa rikki- ja tuhkapitoisuus ovat korkeita. Lounaisosassa lammet haittaavat kuivatusta.

24 Pitäjänrajanaapa sijaitsee karttalehden alueella (x = 7347,1, y = 442,7) noin 44 km Tervolan kirkolta itäkoilliseen. Suo rajoittuu loivapiirteisiin moreenikankaisiin. Tieyhteyttä ei ole (kuva 18). Suon pinta-ala on 120 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 24 ha, yli 1,5 metrin aluetta 7 ha ja yli kahden metrin aluetta 2 ha. Suo on lähes kokonaan ojitettu. Osa ojista on aivan uusia. Enimmäkseen ojat ovat kuitenkin vanhoja ja suotyypit ovat jo muuttuma-asteella. Yleisimmät suotyypit ovat pallosararämemuuttuma ja ruohoturvekangas. Suonpinta viettää koilliseen.

25 Turvekerrostuman keskipaksuus on 0,8 m, yli metrin syvyisellä alueella 1,5 m, yli 1,5 metrin alueella 1,9 m ja yli kahden metrin alueella 2,5 m. Pohjamaalajeina ovat enimmäkseen hieta ja hiesu. Turpeista on rahkavaltaisia 76 % ja saravaltaisia 24 %. Yleisimmät turvelajit ovat sararahkaturve ja rahkasaraturve. Turpeiden keskimaatuneisuus on 4,2. Heikosti maatuneen pintakerroksen (paksuus 0,4 m) maatuneisuus on 2,4 ja paremmin maatuneen pohjan 6,8 (kuva 19).

26 Turpeiden keskimääräinen vesipitoisuus on vain 84,5 % ja tuhkapitoisuus 4,1 %. Kuiva-ainetta on suokuutiossa 158 kg. Teholliset lämpöarvot ovat kuivalle turpeelle 21,5 MJ/kg ja 50 % :n kosteudessa 9,5 MJ/kg (taulukko 6). Suon turvevarat ovat 0,91 milj. suo-m³. Yli metrin syvyisellä alueella turvetta on 0,36 milj. suo-m³, yli 1,5 metrin alueella 0,14 milj. suo-m³ ja yli kahden metrin alueella 0,05 milj. suo-m³. Syrjäisen sijainnin ja pienen koon johdosta suo ei sovellu turvetuotantoon. 8. Heiniaapa II sijaitsee karttalehden alueella (x = 7341,8, y = 445,9) noin 46 km Tervolan kirkolta itäkoilliseen. Suo rajoittuu yleensä moreenikankaisiin, eteläosassa lisäksi osittain Ali-Konttijokeen. Suon länsiosan poikki kulkee tie (kuva 20). Pinta-ala on 216 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 136 ha, yli 1,5 metrin aluetta 101 ha ja yli kahden metrin aluetta 81 ha.

27 Suon keskellä oleva lampi on vedenjakajalla, josta vedet virtaavat länteen ja kaakkoon. Suo on luonnontilainen. Yleisimmät suotyypit ovat lyhytkortinen neva ja ruohoinen sararäme. Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,7 m, yli metrin syvyisellä alueella 2,4 m, yli 1,5 metrin alueella 2,9 m ja yli kahden metrin alueella 3,1 m. Pohjamaalajeina ovat hiekka, hieta ja hiesu. Turpeista on rahkavaltaisia 75 % ja saravaltaisia 25 %. Yleisimmät turvelajit ovat sararahkaturve ja rahkasaraturve. Turpeiden keskimaatuneisuus on 4,0. Heikosti maatuneen pintakerroksen (paksuus 1,1 m) maatuneisuus on 3,5 ja paremmin maatuneen pohjan 4,0 (kuvat 21 ja 22).

28 Turpeiden keskimääräinen vesipitoisuus on 89,4 % ja tuhkapitoisuus 4,7 %. Suokuutiossa on kuiva-ainetta 108 kg. Teholliset lämpöarvot ovat kuivalle turpeelle 20,1 MJ/kg ja 50 % :n kosteudessa 8,9 MJ/kg. Kuivan turpeen rikkipitoisuus on keskimäärin 0,22 %. Muutamat pohjanäytteet on tällöin rajattu pois (taulukko 7). Suon turvevarat ovat 3,72 milj. suo-m³. Yli metrin syvyisillä alueilla on turvetta 3,28 milj. suo-m³, yli 1,5 metrin alueilla 2,88 milj. suo-m³ ja yli kahden metrin alueilla 2,53 milj. suo-m³. Tuotantokelpoista suota on kahdessa osassa yhteensä 88 ha. Itäpuolen syvä alue on rajattu noin 200 m lammesta. Käyttökelpoiset turvevarat ovat 2,07 milj. suo-m³ (0,22 milj. tn kuiva-ainetta). Tämän turvemäärän energiasisältö on 50 % :n kosteudessa 3,98 milj GJ eli 1,11 milj. MWh. Paksun, heikosti maatuneen pintakerroksen vuoksi suo soveltuu paremmin jyrsin- kuin palaturvetuotantoon. 9. Ahmarakanaapa sijaitsee karttalehden alueella (x = 7344,1, y = 448,6) noin 49 km Tervolan kirkolta itäkoilliseen. Suo rajoittuu yleensä moreenikankaisiin ja -selänteisiin. Itäpuolella maasto on lohkareista, paikoitellen rakkaista. Suon länsipuolelle tulee metsäautotie (kuva 23). Suon pinta-ala on 368 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 170 ha, yli 1,5 metrin aluetta 123 ha ja yli kahden metrin aluetta 85 ha. Suo on luonnontilainen. Vallitseva suotyyppi on ruohoinen sararäme, jota itäosa on suurimmaksi osaksi. Länsiosassa tavallisia suotyyppejä ovat lettoräme ja lyhytkorsinevaräme. Suonpinta viettää luoteeseen ja vedet laskevat Yli-Konttijokeen. Länsiosassa viettosuunta on lounaaseen. Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,3 m, yli metrin syvyisellä alueella 2,0 m, yli 1,5 metrin alueella 2,4 m ja yli kahden metrin alueella 2,6 m. Pohjamaalaji on hiekkaa. Turpeista on rahkavaltaisia 52 % ja saravaltaisia 48 %. Yleisimmät turvelajit ovat sararahkaturve ja rahkasaraturve. Turpeiden keskimaatuneisuus on 3,9. Heikosti maatuneen pintakerroksen (paksuus 1,1 m) maatuneisuus on 3,7 ja paremmin - maatuneen pohjan 5,0 (kuva 24 ja 25).

29 Turpeiden keskimääräinen vesipitoisuus on 90,7 % ja tuhkapitoisuus 4,4 %. Kuivaainetta on 93 kg/suo-m³. Teholliset lämpöarvot ovat kuivalle turpeelle 19,6 MJ/kg ja 50 % :n kosteudessa 8,6 MJ/kg. Kuivan turpeen rikkipitoisuus on keskimäärin 0,25 % (taulukko 8 ). Ahmarakanaavan turvevarat ovat 4,67 milj. suo-m³. Yli metrin syvyisillä alueilla turvetta on 3,42 milj. suo-m³, yli 1,5 metrin alueilla 2,89 milj. suo-m³ ja yli kahden metrin alueilla 2,24 milj. suo-m³. Tuotantokelpoista aluetta on kahdessa osassa yhteensä 107 ha. Käyttökelpoiset turvevarat ovat 1,98 milj. suo-m³ (0,18 milj. tn kuiva-ainetta). Tämän turvemäärän energiasisältö on 50 % :n kosteudessa 3,17 milj. GJ eli 0,88 milj. MWh. Paksun, heikosti maatuneen pintakerroksen vuoksi suo soveltuu paremmin jyrsin- kuin palaturvetuotantoon.

30 Ahmarakanaavan turvevarat ovat 4,67 milj. suo-m³. Yli metrin syvyisillä alueilla turvetta on 3,42 milj. suo-m³, yli 1,5 metrin alueilla 2,89 milj. suo-m³ ja yli kahden metrin alueilla 2,24 milj. suo-m³. Tuotantokelpoista aluetta on kahdessa osassa yhteensä 107 ha. Käyttökelpoiset turvevarat ovat 1,98 milj. suo-m³ (0,18 milj. tn kuiva-ainetta). Tämän turvemäärän energiasisältö on 50 % :n kosteudessa 3,17 milj. GJ eli 0,88 milj. MWh. Paksun, heikosti maatuneen pintakerroksen vuoksi suo soveltuu paremmin jyrsin- kuin palaturvetuotantoon.

31 Poroharjunaapa sijaitsee karttalehden alueella (x = 7343,5, y = 451,3) noin 51 km Tervolan kirkolta itäkoilliseen. Suo rajoittuu yleensä moreenikankaisiin ja -selänteisiin muualla paitsi itäpuolella, missä se rajoittuu Poroharjuun. Metsäautotie tulee suon itäreunaan (kuva 26). Suon pinta-ala on 105 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 45 ha, yli 1,5 metrin aluetta 28 ha ja yli kahden metrin aluetta 15 ha. Suo on aivan pohjoisinta osaa lukuunottamatta luonnontilainen. Yleisimmät suotyypit ovat ruohoinen sararäme ja ruohoinen saraneva. Suonpinta viettää pohjoiseen.

32 -44- Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,1 m, yli metrin syvyisellä alueella 1,7 m, yli 1,5 metrin alueella 2,0 m ja yli kahden metrin alueella 2,3 m. Pohjamaalaji on hiekkaa. Turpeista on rahkavaltaisia 53 % ja saravaltaisia 47 %. Yleisimmät turvelajit ovat sararahkaturve ja rahkasaraturve. Turpeiden keskimaatuneisuus on 4,0. Heikosti maatuneen pintakerroksen (paksuus 0,9 m) maatuneisuus on 3,7 ja paremmin maatuneen pohjan 5,1.

33 -47- Turpeiden keskimääräinen vesipitoisuus on 90,7 % ja tuhkapitoisuus 7,4 %. Kuivaainetta on 92 kg/suo-m³. Teholliset lämpöarvot ovat kuivalle turpeelle 19,0 MJ/kg ja 50 % :n kosteudessa 8,3 MJ/kg (taulukko 9). Poroharjunaavan turvevarat ovat 1,16 milj. suo-m³. Yli metrin syvyisillä alueilla turvetta on 0,75 milj. suo-m³, yli 1,5 metrin alueilla 0,56 milj. suo-m³ ja yli kahden metrin alueilla 0,35 milj. suo-m³. Suon koillisosan turpeissa on korkea tuhkapitoisuus. Luoteisosa jää yksin liian pieneksi turvetuotantoon.

34 TULOSTEN TARKASTELU Vuonna 1985 Tervolassa tutkittiin 10 suota pinta-alaltaan yhteensä ha. Soille raivattiin tutkimuslinjastoa 75,5 km. Niillä oli tutkimuspisteitä 815 kpl. Soiden keskimääräinen koko on 304 ha. Suurin suo on Poikkimaanaapa (1 282 ha) ja pienin Poroharjunaapa (105 ha). Turvepaksuudeltaan yli metrin syvyisiä alueita on ha (41 % soiden yhteispinta-alasta), yli 1,5 metrin alueita 787 ha (26 %) ja yli kahden metrin alueita 427 ha (14 %). Tutkimuspisteistä laskettuna ja pinta-alalla painotettuna on luonnontilaisia soita 55 %, ojikoita 14 % ja muuttumia 31 %. Erilaisia rämeitä on 57 %, avosoita 19 %, korpia 18 %, turvekankaita 3 % ja peltoja 3 %. Turvekerrostumien keskipaksuus on 1,13 m, josta on heikosti maatunutta pintakerrosta 0,88 m. Yli metrin syvyisillä alueilla vastaavat keskiarvot ovat 1,82 m ja 1,41 m sekä yli 1,5 metrin alueilla 2,19 m ja 1,72 m. Turvekerrostumien keskimaatuneisuus on 3,9. Heikosti maatuneen pintakerroksen keskimaatuneisuus on 3,5 ja paremmin maatuneen pohjan 5,1. Heikosti maatuneen pintakerroksen paksuus vaihtelee suuresti eri soilla ja myös samalla suolla eri osissa. Yleensä tästä pintakerroksesta suurin osa on maatuneisuudeltaan H4. Soiden kokonaisturvemäärä on 34,19 milj. suo-m³. Siitä on rahkavaltaisia turpeita 58 % ja saravaltaisia turpeita 42 %. Yleisimmät turvelajit ovat sararahkaturve (55 %) ja rahkasaraturve (38 %). Yli metrin syvyisten alueiden turvemäärä on 22,73 milj. suo-m³ (66 % soiden kokonaisturvemäärästä) ja yli 1,5 metrin alueiden 17,26 milj. suo-m³ (50 %). Tavallisia lisätekijöitä ovat varpuaines, kortteen jäänteet ja tupasvilla. Liekoja on erittäin vähän eikä niistä ole haittaa turvetuotannolle. Turpeiden tuhkapitoisuus on keskimäärin 5,5 % kuivapainosta. Vesipitoisuus on 89,6 % ja kuiva-aineen määrä 104 kg/suo-m³. Kuivan turpeen tehollinen lämpöarvo on 19,5 MJ/kg ja 50 % :n kosteudessa 8,5 MJ/kg.

35 Rikkimäärityksiä tehtiin 4 suolta 13 eri pisteestä. Analysoitavia näytteitä oli 82 kpl ja niiden rikkipitoisuuden keskiarvo on 0,49 % kuiva-aineesta. Korkea keskiarvo johtuu muutamista Poikkimaanaavan, Poikkimaidenjängän ja Heiniaapa II :n hyvin rikkipitoisista näytteistä. Kun tarkastellaan teolliseen käyttöön soveltuvien turvevarojen rikkipitoisuutta, saadaan keskiarvoksi 0,23 %. Tuotantokelpoista aluetta on viidellä suolla yhteensä 539 ha. Suurin yhtenäinen alue on Poikkimaanaavalla, lähes 300 ha. Yli 50 ha :n alueita on Heiniaapa Il :lla ja Ahmarakanaavalla. Yleensä paksun, heikosti maatuneen pintakerroksen vuoksi suot soveltuvat paremmin jyrsin- kuin palaturvetuotantoon. Käyttökelpoisen turpeen määrä on yhteensä 9,34 milj. suo-m³, joka on 27 % soiden kokonaisturvemäärästä. Kuiva-aineeksi muutettuna sen massa on 0,95 milj. tn. Energiasisältö on 50 % :n käyttökosteudessa 16,39 milj. GJ eli 4,55 milj. MWh.

36 Taulukko 10. Yhteenveto tuotantokelpoisista soista, niiden turve- ja energiamääristä sekä mahdollinen tuotantomenetelmä. Energiasisältö Kuiva turve Kosteus 50 % (10 6 GJ) (MWh/suo-m³) (10 6 GJ) (10 6 MWh) (MWh/ha) Mahdollinen Suon numero ja nimi Tuotantokelpoinen pinta-ala (ha) Käyttökelpoinen turvemäärä (106 suo-m³) Kuivaaineen määrä (10 6 tn) tuotantomenetelmä 1. Lika-aapa 29 0,42 0,04 0,80 0,53 0,70 0, J, P 4. Poikkimaanaapa 293 4,48 0,47 8,94 0,55 7,81 2, J, (P) 5. Konttikankaanaapa 22 0,39 0,04 0,85 0,60 0,73 0, P 8. Heiniaapa II 88 2,07 0,22 4,49 0,60 3,98 1, J, (P) 9. Ahmarakanaapa 107 1,98 0,18 3,61 0,51 3,17 0, J, (P) Yhteensä 539 9,34 0,95 18,69 16,39 4,55 Mahdollinen tuotantomenetelmä : J = soveltuu teolliseen turvetuotantoon P = soveltuu palaturvetuotantoon (P) = soveltuu varauksin palaturvetuotantoon

37 KIRJALLISUUSLUETTELO Lappalainen, E., Häikiö, J. ja Heiskanen, P., Suomen suovarat. Geologinen tutkimuslaitos, Maaperäosasto, Raportti P 13,4/80/34. Lappalainen, E. ja Pajunen, H., Turvetutkimusten maasto-opas. Geologian tutkimuskeskus, Opas nro 12. Maunu, M., Tervolassa vuonna 1982 tutkitut suot ja niiden turvevarat. Geologinen tutkimuslaitos, Maaperäosasto, Raportti P 13,4/83/142. Turveteollisuusliitto, Turveteollisuusliiton polttoturpeen laadunmääritysohje. Turveteollisuus 1976 (3). Turveteollisuusliitto, Turveteollisuusliiton palaturpeen luokitus Turveteollisuus 1982 (3).

38 Liite 1/1 YHTEENVETOTAULUKKO Koko suo Suon numero ja nimi Pintaala Keskipaksuus (m) Keskimaatuneisuus Turvemäärä (106 suo-m ³) (ha) H1-4 H5-10 H1-10 H1-4 H5-10 H1-10 H1-4 H5-10 H Lika-aapa 216 0,59 0,25 0,84 3,6 5,0 4,0 1,28 0,53 1,81 2. Lautamaanjänkä 256 0,60 0,21 0,81 3,1 5,1 3,6 1,54 0,55 2,09 3. Kortteenmaanräme 124 0,40 0,20 0,60 2,9 5,0 3,6 0,49 0,25 0,74 4. Poikkimaanaapa ,96 0,21 1,17 3,6 4,9 3,8 12,43 2,63 15,06 5. Konttikankaanaapa 171 0,82 0,25 1,07 3,3 5,0 3,7 1,40 0,42 1,82 6. Poikkimaidenjänkä 177 1,02 0,23 1,25 3,3 6,2 3,8 1,81 0,41 2,22 7. Pitäjänrajanaapa 120 0,44 0,32 0,76 2,4 6,8 4,2 0,53 0,38 0,91 8. Heiniaapa II 216 1,08 0,64 1,72 3,5 5,0 4,0 2,34 1,38 3,72 9. Ahmarakanaapa 368 1,07 0,20 1,27 3,7 5,0 3,9 3,93 0,74 4, Poroharjunaapa 105 0,88 0,22 1,10 3,7 5,1 4,0 0,93 0,23 1,16 Yhteensä/keskiarvo ,88 0,25 1,13 3,5 5,1 3,9 26,68 7,51 34,19

39 Liite 1/ 2 YHTEENVETOTAULUKKO (jatkuu) Yli metrin syvyiset alueet Suon numero ja nimi Pintaala Keskipaksuus (m) Turvemäärä (10 6 suo-m³ ) (ha) H1-4 H5-10 H1-10 H1-4 H5-10 H Lika-aapa 53 1,13 0,31 1,62 0,70 0,16 0,86 2. Lautamaanjänkä 76 0,94 0,31 1,25 0,71 0,24 0,95 3. Kortteenmaanräme 6 0,47 0,82 1,29 0,03 0,05 0,08 4. Poikkimaanaapa 592 1,40 0,36 1,76 8,30 2,12 10,42 5. Konttikankaanaapa 66 1,19 0,42 1,61 0,79 0,28 1,07 6. Poikkimaidenjänkä 84 1,56 0,29 1,85 1,31 0,25 1,56 7. Pitäjänrajanaapa 24 0,74 0,74 1,48 0,18 0,18 0,36 8. Heiniaapa II 136 1,47 0,94 2,41 2,00 1,28 3,28 9. Ahmarakanaapa 170 1,71 0,30 2,01 2,91 0,51 3, Poroharjunaapa 45 1,41 0,27 1,68 0,63 0,12 0,75 Yhteensä/keskiarvo ,40 0,41 1,82 17,56 5,17 22,73

40 Liite 1 /3 YHTEENVETOTAULUKKO (jatkuu) Yli 1,5 m :n syvyiset alueet Suon numero ja nimi Pintaala (ha) Keskipaksuus (m) Turvemäärä (10 6 suo-m³ ) H1-4 H5-10 H1-10 H1-4 H5-10 H Lika-aapa 31 1,80 0,15 1,95 0,55 0,05 0,60 2. Lautamaanjänkä 15 1,26 0,37 1,63 0,18 0,06 0,24 3. Kortteenmaanräme 1 0,55 0,95 1,50 0,01 0,00 0,01 4. Poikkimaanaapa 397 1,63 0,40 2,03 6,45 1,60 8,05 5. Konttikankaanaapa 29 1,59 0,69 2,28 0,46 0,20 0,66 6. Poikkimaidenjänkä 55 1,88 0,33 2,21 1,03 0,18 1,21 7. Pitäjänrajanaapa 7 0,73 1,20 1,93 0,06 0,08 0,14 8. Heiniaapa II 101 1,74 1,11 2,85 1,76 1,12 2,88 9. Ahmarakanaapa 123 2,06 0,29 2,35 2,54 0,35 2, Poroharjunaapa 28 1,68 0,33 2,01 0,47 0,09 0,56 Yhteensä/keskiarvo 787 1,72 0,48 2,19 13,52 3,75 17,26

41 Liite 1 /4 YHTEENVETOTAULUKKO (jatkuu) Yli 2 m :n syvyiset alueet Suon numero ja nimi Pintaala (ha) Keskipaksuus (m) Turvemäärä (10 6 suo-m³ ) H1-4 H5-10 H1-10 H1-4 H5-10 H Lika-aapa 11 2,23 0,07 2,30 0,25-0,25 2. Lautamaanjänkä Kortteenmaanräme Poikkimaanaapa 184 1,83 0,54 2,37 3,37 0,99 4,36 5. Konttikankaanaapa 17 1,81 0,91 2,72 0,31 0,15 0,46 6. Poikkimaidenjänkä 32 2,24 0,31 2,55 0,72 0,10 0,82 7. Pitäjänrajanaapa 2 0,95 1,55 2,50 0,02 0,03 0,05 8. Heiniaapa II 81 1,87 1,25 3,12 1,52 1,01 2,53 9. Ahmarakanaapa 85 2,32 0,31 2,63 1,97 0,27 2, Poroharjunaapa 15 1,82 0,51 2,33 0,27 0,08 0,35 Yhteensä 427 8,43 2,63 11,06

42 Liite 2 Eräitä yhteenvetoja soiden yli 1,5 m syvistä alueista Pinta- Keskipaksuus Keskimaatun. Turvelajeittain (%) Suon numero ja nimi ala (ha) H1-4 H1-10 H1-4 H1-10 S-valt. C-valt. B-valt. 1. Lika-aapa 31 1,80 1,95 3,7 3, Lautamaanjänkä 15 1,26 1,63 3,6 3, Kortteenmaanräme 1 0,55 1,50 2,8 4, Poikkimaanaapa 397 1,63 2,03 3,8 4, Konttikankaanaapa 29 1,59 2,28 3,7 4, Poikkimaidenjänkä 55 1,88 2,21 3,4 3, Pitäjänrajanaapa 7 0,73 1,93 2,3 5, Heiniaapa II 101 1,74 2,85 3,7 4, Ahmarakanaapa 123 2,06 2,35 3,9 4, Poroharjunaapa 28 1,68 2,01 3,8 4,

43 Liite 3 Turvelajien prosenttiset osuudet suon turvemäärästä Suon numero ja nimi S-valtaiset C-valtaiset B-valtaiset S CS BS yht. C SC BC yht. B SB CB yht. 1. Lika-aapa Lautamaanjänkä Kortteenmaanräme Poikkimaanaapa Konttikankaanaapa Poikkimaidenjänkä Pitäjänrajanaapa Heiniaapa II Ahmarakanaapa Poroharjunaapa Keskimäärin

44 Liite 4 PALATURPEEN LUOKITUS 1982 POS.* OMINAISUUS YKSIKKÖ LAATU P10 LAATU P12 LAATU P13 3 Kosteus, toimituserä Tehollinen läapöarvo saa- MJ/kg pumistilassa, vähintään MWh/m 1,0 1,2 1,3 5.1 Tuhka kuiva-aineessa, ax - kuukausikeskiarvo toimituserä (tarvittaessa) % Tuhkan sulamiskäyttäytyminen** 8 Kappalekoko, max mitat mm 150x200x 150x200x 100x100x Murskan määrä, alle 20 mm, % Rikkipitoisuus, ilmoitetaan % jos yli 0,3 0,3 0,3 * Positionumerot viittaavat turveteollisuusliiton laadunmääritysohjeeseen ** Ilmoitetaan, jos puolipallopiste on alle 1120 C (Turveteollisuus ) JYRSINTURPEEN LUOKITUS 1976 POS. OMINAISUUS YKSIKKÖ LAATU J9 LAATU J11 LAATU J11S 3 Kosteus % Tehollinen lämpöarvo Hu MJ/kq yli 8 11 ± 2 11 ± 2 MJ/m yli 2500 yli 3000 yli Tuhka, kuukausikeskiarvo, max % yksittäinen näyte, max % Tuhkan sulamiskäyttäytyminen x x x 5.3 Tuhkan kemiallinen koostumus x x x 6 Kuljetustilavuuspaino liki- kg/m 3 main Karkeus, ritilän mitat mm 100 x x x 40 9 Puun määrä, max. % Rikkipitoisuus % y y y Tuotanto-, käsittely- ja kuljetustapa ym. lisätiedot x x x HUOM. : Turpeen tulisi olla olosuhteisiin nähden mahdollisimman vapaa lumesta ja jäästä. X - ilmoitetaan tarvittaessa y - ilmoitetaan, jos on yli 0,3 % Eo. standardiluokituksen ohella voidaan kaupassa tarvittaessa yksittäistapauksissa soveltaa poikkeavia laatuvaatimuksia. Pos.-numerot viittaavat Turveteollisuusliiton laadunmäärittelyohjeeseen (Turveteollisuus )

TURVERAPORTTI 19 8. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosast o. Tapio Muurine n TURVEVAROJEN INVENTOINTI KITTILÄSSÄ VUONNA 198 4

TURVERAPORTTI 19 8. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosast o. Tapio Muurine n TURVEVAROJEN INVENTOINTI KITTILÄSSÄ VUONNA 198 4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosast o TURVERAPORTTI 19 8 Tapio Muurine n TURVEVAROJEN INVENTOINTI KITTILÄSSÄ VUONNA 198 4 Abstract : The Inventory of the Peat Resources in the Municipalit y of Kittilä

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/83/14 2 TERVOLASSA VUONNA 1982 TUTKITUT SUO T JA NIIDEN TURVEVARA T

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/83/14 2 TERVOLASSA VUONNA 1982 TUTKITUT SUO T JA NIIDEN TURVEVARA T GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13,4/83/14 2 Matti Maun u TERVOLASSA VUONNA 1982 TUTKITUT SUO T JA NIIDEN TURVEVARA T Rovaniemi 1983 Tekijän osoite : Geologinen tutkimuslaito s Pohjois-Suomen

Lisätiedot

ROVANIEMEN ALUEEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S

ROVANIEMEN ALUEEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosast o TURVERAPORTTI 20 1 Tapio Muurine n ROVANIEMEN ALUEEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S OSA I I Abstract : Peat resources and their suitability in the area

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 413

Turvetutkimusraportti 413 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 413 2010 Ranualla tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 3 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Ranua, Northern

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus. Turveraportti 238. Jukka Leino ja Jouko Saarelainen OUTOKUMMUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus. Turveraportti 238. Jukka Leino ja Jouko Saarelainen OUTOKUMMUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 238 Jukka Leino ja Jouko Saarelainen OUTOKUMMUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 Kuopio 1990 Leino. Jukka jasaarelainen. Jouko 1990. Outokummussa

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 421

Turvetutkimusraportti 421 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 421 2011 Ranualla tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 4 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Ranua, Northern

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 386

Turvetutkimusraportti 386 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 386 2008 Kemijärvellä tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Kemijärvi, Northern

Lisätiedot

TURVERAPORTTI 213. Markku Mäkilä ja Grundström TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract :

TURVERAPORTTI 213. Markku Mäkilä ja Grundström TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract : GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 213 MAAPERÄOSASTO Markku Mäkilä ja Ale Grundström KUUSANKOSKELLA JA KOUVOLASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The peat resources of Kuusankoski and

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/84/14 4

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/84/14 4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13,4/84/14 4 Matti Maun u SIMOSSA'TUTKITUT SUOT JA NIIDE N TURVEVARA T Rovaniemi 1984 Tekijän osoite : Geologinen tutkimuslaito s Pohjois-Suomen aluetoimist

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 402

Turvetutkimusraportti 402 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 402 2009 Ranualla tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 2 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Ranua, Northern

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 230. Tapio Muurinen SIMOSSA VUOSINA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 230. Tapio Muurinen SIMOSSA VUOSINA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGAN TUTKMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 230 Tapio Muurinen SMOSSA VUOSNA 1985-1986 TUTKTUT SUOT JA NDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and peat resources of the commune of Simo in 1985-1986

Lisätiedot

ALAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1. Abstract: The mires and peat reserves of Alajärvi Part 1

ALAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1. Abstract: The mires and peat reserves of Alajärvi Part 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 339 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Report of Peat Investigation 339 ALAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 Abstract: The mires and peat reserves

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 415

Turvetutkimusraportti 415 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 415 2010 Karstulassa tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 3 Abstract: The peatlands and peat reserves of Karstula, Part 3 Riitta-Liisa Kallinen GEOLOGIAN

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 377

Turvetutkimusraportti 377 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 377 2007 Pyhäjoella tutkitut suot, ja niiden turvevarat, osa 1 Abstract: The peatlands and peat resources of Pyhäjoki, western Finland, Part I Jukka Turunen

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 446

Turvetutkimusraportti 446 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 446 2013 Ranualla tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 6 Abstract: The peatlands, peat resources and their potential use of Ranua, Northern

Lisätiedot

TOHMAJÄRVEN KUNNASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1

TOHMAJÄRVEN KUNNASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 355 TOHMAJÄRVE KUASSA TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 1 Abstract: The peatlands and peat reserves of Tohmajärvi Part 1 Geologian tutkimuskeskus Espoo

Lisätiedot

ALAVUDELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

ALAVUDELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turveraportti 253 Tapio Toivonen ALAVUDELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and peat reserves of Alavus Espoo 1992 Toivonen. Tapio. 1992. Alavudella tutkitut

Lisätiedot

KIIMINGIN SUOT, TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2

KIIMINGIN SUOT, TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 351 KIIMIGI SUOT, TURVEVARAT JA IIDE KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2 Abstract: The peatlands of Kiiminki, peat reserves and their potential use Part 2 Geologian

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 217 MAAPERÄOSASTO. Markku Mäkilä ja Grundström IITIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 217 MAAPERÄOSASTO. Markku Mäkilä ja Grundström IITIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 217 MAAPERÄOSASTO Markku Mäkilä ja Ale Grundström IITIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The peat resources of Iitti and their potential use Geological

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 1 Jouko Saarelaine n SONKAJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUU S POLTTOTURVETUOTANTOON OSA 2 Kuopio 1985 SISÄLTÖ JOHDANTO 3 TUTKIMUSMENETELMÄT

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Turvetutkimusraportti 305. Tapio Muurinen. YLI-IIN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTOKELPOISUUS Osa 2

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Turvetutkimusraportti 305. Tapio Muurinen. YLI-IIN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTOKELPOISUUS Osa 2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 305 Tapio Muurinen YLI-IIN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTOKELPOISUUS Osa 2 The Mires and Useful Peat Reserves of Yli-Ii, Central Finland Part 2 Espoo 1997 Muurinen,

Lisätiedot

The peat resources of Ähtäri and their potential use Part 1

The peat resources of Ähtäri and their potential use Part 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 225 TAPIO TOIVONEN ÄHTÄRIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS OSA 1 Abstract : The peat resources of Ähtäri and their potential use Part 1 Espoo

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 389

Turvetutkimusraportti 389 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 389 2008 Keuruun tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves of Keuruu Part 2 Timo Suomi, Kari Lehmuskoski, Markku

Lisätiedot

KALAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1

KALAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1 Kalajoella tutkitut suot ja niiden turvevarat, osa 1 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 367 KALAJOELLA TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 1 Abstract: The peatlands and peat resources

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 222 MAAPERÄOSASTO. Ari Luukkanen ja Heimo KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 222 MAAPERÄOSASTO. Ari Luukkanen ja Heimo KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 222 MAAPERÄOSASTO Ari Luukkanen ja Heimo Porkka KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and their peat resources in Kiuruvesi Kuopio

Lisätiedot

Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/12 1

Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/12 1 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/12 1 Tapio Toivone n JAALAN TURVEVARAT JA NIIDE N KÄYTTÖKELPOISUU S Espoo 1983 Tekijän osoite : Geologinen tutkimuslaito s Kivimiehentie 1 02150

Lisätiedot

YLIVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2

YLIVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 360 Jukka Turunen ja Teuvo Herranen YLIVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIEN TURVEVARAT Osa 2 Abstract: The peatlands and peat resources of Ylivieska, western

Lisätiedot

LAMMIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS

LAMMIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 260 Markku Mäkilä ja Ale Grundström LAMMIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The peat reserves of Lammi and their potential use Espoo 1993

Lisätiedot

KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 7

KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 7 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 362 Ari Luukkanen KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 7 Abstract: The peatlands and peat reserves of Kiuruvesi Part 7 Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus TURVERAPORTTI 226. Jouko Saarelainen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus TURVERAPORTTI 226. Jouko Saarelainen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus TURVERAPORTTI 226 Jouko Saarelainen ILOMANTSIN KUNNASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS POLTTOTURVETUOTANTOON Osa 1. Abstract : The peat resources of the municipality

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 391

Turvetutkimusraportti 391 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 391 2009 Pyhännällä tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves of Pyhäntä, Northern Ostrobothnia Part 2 Teuvo Herranen

Lisätiedot

YLISTAROSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

YLISTAROSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 293 Tapio Toivonen YLISTAROSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and peat reserves of Ylistaro Kuopio 1995 Toivonen, Tapio, 1995. Ylistarossa

Lisätiedot

Tapio Muurinen ja Anne Nokel a KITTILÄSSÄ VUOSINA TUTKITTUJEN SOIDE N TURVEVARAT JA NIIDEN TUOTANTOKELPOISUU S

Tapio Muurinen ja Anne Nokel a KITTILÄSSÄ VUOSINA TUTKITTUJEN SOIDE N TURVEVARAT JA NIIDEN TUOTANTOKELPOISUU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13,4/84/15 4 Tapio Muurinen ja Anne Nokel a KITTILÄSSÄ VUOSINA 1981-1983 TUTKITTUJEN SOIDE N TURVEVARAT JA NIIDEN TUOTANTOKELPOISUU S Rovaniemi 1984

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turveraportti 228. Turvetutkimus. Timo Suomi. ISOKYRÖSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVAVARAT Osa I

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turveraportti 228. Turvetutkimus. Timo Suomi. ISOKYRÖSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVAVARAT Osa I GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turveraportti 228 Turvetutkimus Timo Suomi ISOKYRÖSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVAVARAT Osa I Abstract : The peat resources of Isokyrö and their potential use KUOPIO 1989 Suomi.Timo1989.

Lisätiedot

Geologian tutkimuskeskuksen valtakunnallisen turvetutkimuksen tuottamat aineistot. Soidensuojelutyöryhmän kokous

Geologian tutkimuskeskuksen valtakunnallisen turvetutkimuksen tuottamat aineistot. Soidensuojelutyöryhmän kokous Geologian tutkimuskeskuksen valtakunnallisen turvetutkimuksen tuottamat aineistot Soidensuojelutyöryhmän kokous 19.12.2012 Asta Harju 1 GTK:n systemaattinen turvevarojen kartoitus GTK kartoittaa vuosittain

Lisätiedot

JÄMIJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON

JÄMIJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti. P 13.4/83/ :13 8 Carl-Göran Sten ja Lasse Svahnback JÄMIJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON Espoo 1983 3 - SI SÄALLYSLUETTELq 1 Johdanto

Lisätiedot

ANJALANKOSKEN TURVEVARA T JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S

ANJALANKOSKEN TURVEVARA T JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S MAAPERÄOSASTO, raportti P 13.4/84/159 Markku Mäkilä ja Ale Grundströ m ANJALANKOSKEN TURVEVARA T JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S Espoo 1984 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto,

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 432

Turvetutkimusraportti 432 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 432 2012 Lapinlahdella (Varpaisjärvellä) tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 5 Abstract: The Peatlands and Peat Reserves of Lapinlahti (Varpaisjärvi),

Lisätiedot

VEHKALAHDEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S

VEHKALAHDEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 18 6 Markku Mäkilä j a Ale Grundström VEHKALAHDEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S Abstract : The peat resources of Vehkalahti municipality

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 406

Turvetutkimusraportti 406 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 406 2010 Maaningalla tutkitut suot ja niiden turvevarat Abstract: The peatlands and peat reserves of Maaninka, Central Finland Ari Luukkanen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA X GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 252. Pauli Hänninen ja Satu Jokinen

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA X GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 252. Pauli Hänninen ja Satu Jokinen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 252 Pauli Hänninen ja Satu Jokinen PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA X Abstract : The mires and peat reserves of the commune of Pudasjärvi.

Lisätiedot

KUIVANIEMEN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa II

KUIVANIEMEN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa II GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 264 Tapio Muurinen KUIVANIEMEN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa II Abstract : The mires and peat reserves of Kuivaniemi and their usefulness Part

Lisätiedot

NURMOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

NURMOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 258 Tapio Toivonen NURMOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and peat reserves of Nurmo Espoo 1993 Toivonen. Tapio.1993. Nurmossa tutkitut

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 334. Tapio Toivonen PORVOOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 334. Tapio Toivonen PORVOOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 334 PORVOOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT Abstract : The mires and peat reserves of Porvoo Sammandrag : De undersökta myrarna i Borgå och deras torvtillgångar

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 452

Turvetutkimusraportti 452 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 452 2014 Vaalassa tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 4 Abstract: The Peatlands and Peat Reserves of Vaala Part 4 Hannu Pajunen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Abstract : The peat resources of Kotka and their potential use. Geological Survey of Finland, Report of Peat Investigatio n

Abstract : The peat resources of Kotka and their potential use. Geological Survey of Finland, Report of Peat Investigatio n GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 20 0 Markku Mäkilä Ale Grundströ m j a KOTKAN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The peat resources of Kotka and their potential use.

Lisätiedot

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA V

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA V GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S TURVERAPORTTI 19 2 Pauli Hännine n PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA V Kuopio 1986 Hänninen,Pauli1986. Pudasjärvellä tutkitut suot ja niide n turvevarat, osa

Lisätiedot

P13,6/80/16. Erkki Raikamo HEINOLAN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S. Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä

P13,6/80/16. Erkki Raikamo HEINOLAN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S. Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä P13,6/80/16 Erkki Raikamo HEINOLAN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä Espoo 1980 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSMENETELMÄT

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. MAAPERÄOSASTO, raportti P 13,4/82/9 1. Helmer Tuittila MYNÄMAEN TU RVEVARAT. Osaraportti Varsinais-Suomen turvevaroist a

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. MAAPERÄOSASTO, raportti P 13,4/82/9 1. Helmer Tuittila MYNÄMAEN TU RVEVARAT. Osaraportti Varsinais-Suomen turvevaroist a GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S MAAPERÄOSASTO, raportti P 13,4/82/9 1 Helmer Tuittila MYNÄMAEN TU RVEVARAT Osaraportti Varsinais-Suomen turvevaroist a Espoo 1982 JOHDANTO Mynämäen kunnan alueella olevia soita

Lisätiedot

SEINAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

SEINAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 268 Tapio Toivonen SEINAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract: The mires and peat reserves of Seinäjoki Espoo 1993 Toivonen. Tapio. 1993. Seinäjoella

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. MAAPERÄOSASTO, raportti P 13.6 / 80 / 2 0. Eino Lappalainen ja Hannu Pajune n

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. MAAPERÄOSASTO, raportti P 13.6 / 80 / 2 0. Eino Lappalainen ja Hannu Pajune n GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S MAAPERÄOSASTO, raportti P 13.6 / 80 / 2 0 Eino Lappalainen ja Hannu Pajune n LAPIN TURVEVARAT Yhteenveto vuosina 1962-1975 Lapiss a tehdyistä turvetutkimuksist a Espoo 1980 Eino

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 18 7. Tapio Muurine n ROVANIEMEN ALUEEN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS, OSA

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 18 7. Tapio Muurine n ROVANIEMEN ALUEEN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS, OSA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 18 7 Tapio Muurine n ROVANIEMEN ALUEEN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS, OSA I Abstract : Peat recources and their suitabilit y in the area

Lisätiedot

HAAPAJÄRVELLÄ TUTKITUT UOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2

HAAPAJÄRVELLÄ TUTKITUT UOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 GEOLOGIAN TUTKIMU KE KU, Maaperäosasto TURVERAPORTTI 214 Martti Korpijaakko ja Markku Koivisto HAAPAJÄRVELLÄ TUTKITUT UOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 Kuopio 1987 Martti Korpijaakko ja Markku Koivisto 1987

Lisätiedot

Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/13 6

Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/13 6 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/13 6 Pauli Hänninen PUDASJÄRVEN INVENTOIDUT TURVEVARA T JA NIIDEN SOVELTUVUUS POLTTOTURVE- TUOTANTOON OSA I I Kuopio 1983 - 1 - SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 400

Turvetutkimusraportti 400 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 400 2009 Kolarissa tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 2 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Kolari, Northern

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 374

Turvetutkimusraportti 374 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 374 2007 Kolarissa tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus, osa 1 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Kolari, Northern

Lisätiedot

ILOMANTSISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON

ILOMANTSISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 243 Timo Suomi ILOMANTSISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON OSA II Abstract : The mires and their potentialities in peat production

Lisätiedot

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA IX

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA IX GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 246 Pauli Hänninen ja Arto Hyvönen PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA IX Kuopio 1991 Hänninen, Pauli ja Hyvönen, Arto 1991. Pudasjärvellä

Lisätiedot

TUTKIMUS HAUKIPUTAAN SOISTA JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUDESTA

TUTKIMUS HAUKIPUTAAN SOISTA JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUDESTA Tutkimus Haukiputaan soista ja turvevarojen käyttökelpoisuudesta GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 342 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Report of Peat Investigation 342 TUTKIMUS HAUKIPUTAAN SOISTA

Lisätiedot

RENGON SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Summary: The peatlands of Renko, southern Finland

RENGON SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Summary: The peatlands of Renko, southern Finland GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 338 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Report of Peat Investigation 338 RENGON SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Summary: The peatlands of Renko, southern Finland Espoo

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 404

Turvetutkimusraportti 404 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 404 2010 Kuusamossa tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Kuusamo, Northern

Lisätiedot

TURVERAPORTTI 219. Jukka Leino ja Pertti SUONENJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract :

TURVERAPORTTI 219. Jukka Leino ja Pertti SUONENJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract : GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 219 Maaperäosasto Jukka Leino ja Pertti Silen SUONENJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The Mires and Peat Resources of the Commune of Suonenjoki

Lisätiedot

RISTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVEVARAT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2

RISTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVEVARAT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 266 Ari Luukkanen ja Heimo Porkka RISTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVEVARAT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2 Abstract : The mires and peat reserves

Lisätiedot

TURVERAPORTTI 223. Martti Korpijaakko ja Markku Koivisto LESTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

TURVERAPORTTI 223. Martti Korpijaakko ja Markku Koivisto LESTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 223 Turvetutkimus Martti Korpijaakko ja Markku Koivisto LESTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The peat resources of seven peat deposits in

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVETUTKIMUS TURVERAPORTTI 232. Jukka Leino HANKASALMELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVETUTKIMUS TURVERAPORTTI 232. Jukka Leino HANKASALMELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVETUTKIMUS TURVERAPORTTI 232 Jukka Leino HANKASALMELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 Kuopio 1989 Leino.Jukka 1989. Hankasalmella tutkitut suot ja niiden turvevarat.

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. MAAPERAOSASTO, raportti P 13.4/84/160. Markku Mäkilä ja Ale Grundströ m ELIMAEN TURVEVARA T JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. MAAPERAOSASTO, raportti P 13.4/84/160. Markku Mäkilä ja Ale Grundströ m ELIMAEN TURVEVARA T JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S MAAPERAOSASTO, raportti P 13.4/84/160 Markku Mäkilä ja Ale Grundströ m ELIMAEN TURVEVARA T JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S Espoo 1984 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti

Lisätiedot

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT, OSA VIII - P. Hänninen ja A. Hyvönen, GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT, OSA VIII - P. Hänninen ja A. Hyvönen, GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 240 Pauli Hänninen ja Arto Hyvärinen PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa Vili Kuopio 1990 PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT, OSA VIII - P. Hänninen ja A. Hyvönen, GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1990

Lisätiedot

PUNKALAITUMEN TURVEVAROISTA J A NIIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSIST A

PUNKALAITUMEN TURVEVAROISTA J A NIIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSIST A GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S MAAPERAOSASTO, raportti P13.4/81/55 Carl-Göran Sten ja Timo Varila PUNKALAITUMEN TURVEVAROISTA J A NIIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSIST A Espoo 1981 PUNKALAITUMEN TURVEVAROISTA JA NIIDEN

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/85/17 9

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/85/17 9 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13,4/85/17 9 Erkki Raikamo ja Pertti Silen KRISTIINAN KAUPUNGIN SUOT JA TURVEVAROJEN K.AYTTÖMAHDOLLISUUDE T Kuopio 1985 Tekijöiden osoitteet : Geologian

Lisätiedot

KAUSTISEN KUNNAN ALUEELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT

KAUSTISEN KUNNAN ALUEELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT GELGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 325 Martti Korpijaakko ja Pertti Silen KAUSTISEN KUNNAN ALUEELLA TUTKITUT SUT JA NIIDEN TURVE VARAT Abstract : The mires and peat reserves of the municipality

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 449

Turvetutkimusraportti 449 436. Tapio Toivonen (2013). Korsnäsissä tutkitut suot ja niiden turvevarat. 66 s. 437. Riitta-Liisa Kallinen (2013). Karstulassa tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa 4. 73 s. 438. Tapio Toivonen (2013).

Lisätiedot

LESTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2

LESTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 Lestijärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat, osa 2 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 365 LESTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves

Lisätiedot

,!7IJ5B6-jajijc! Turvetutkimusraportti 375 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Kauhavalla tutkitut suot ja niiden turvevarat. www.gtk.fi info@gtk.

,!7IJ5B6-jajijc! Turvetutkimusraportti 375 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Kauhavalla tutkitut suot ja niiden turvevarat. www.gtk.fi info@gtk. 345. 346. 347. 348. 349. 350. 351. 352. 353. 354. 355. 356. 357. 358. 359. 360. 361. 362. 363. 364. 365. 366. 367. 368. 369. 370. 371. 372. 373. 374. 375. Kimmo Virtanen, Riitta-Liisa Kallinen ja Teuvo

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Timo Varil a YLIKIIMINGIN INVENTOIDUT TURVEVARA T JA NIIDEN SOVELTUVUUS POLTTOTURVE- TUOTANTOON OSA I I

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Timo Varil a YLIKIIMINGIN INVENTOIDUT TURVEVARA T JA NIIDEN SOVELTUVUUS POLTTOTURVE- TUOTANTOON OSA I I GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13,4/82/11 6 Timo Varil a YLIKIIMINGIN INVENTOIDUT TURVEVARA T JA NIIDEN SOVELTUVUUS POLTTOTURVE- TUOTANTOON OSA I I Kuopio 1982 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S TURVERAPORTTI Hannu Pajune n UTAJKRVELLK TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T OSA I I

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S TURVERAPORTTI Hannu Pajune n UTAJKRVELLK TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T OSA I I GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S TURVERAPORTTI 18 9 Hannu Pajune n UTAJKRVELLK TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T OSA I I Kuopio 1986 Pajunen, Hannu 1986. Utajärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat, osa

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S MAAPERÄOSASTO RAPORTTI P 13,4/85/17 8 MARKKU MÄKILÄ JA ALE GRUNDSTRÖ M - VIROLAHDEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S MAAPERÄOSASTO RAPORTTI P 13,4/85/17 8 MARKKU MÄKILÄ JA ALE GRUNDSTRÖ M - VIROLAHDEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S MAAPERÄOSASTO RAPORTTI P 13,4/85/17 8 MARKKU MÄKILÄ JA ALE GRUNDSTRÖ M - VIROLAHDEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S ESPOO 1985 Tekijöiden osoite : Geologian tutkimuskesku

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 396

Turvetutkimusraportti 396 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 396 2009 Pyhännällä tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 3 Abstract: The peatlands and peat reserves of Pyhäntä, Northern Ostrobothnia, Finland. Part 3

Lisätiedot

PERÄSEINÄJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS

PERÄSEINÄJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS GEOLOGIA TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 265 Riitta Korhonen PERÄSEIÄJOELLA TUTKITUT SUOT JA IIDE KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The mires of Peräseinäjoki and their usefulness Espoo 1993 Korhonen Riitta

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 397

Turvetutkimusraportti 397 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 397 2009 Muhoksella tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 4 Abstract: Mires and peat reserves of Muhos, Central Finland. Part 4 Hannu Pajunen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13,4/83/11 8 Pauli Hänninen PUDASJÄRVEN INVENTOIDUT TURVEVARAT JA NIIDEN SOVELTUVUUS POLTTOTURVE TUOTANTOON OSA I Kuopio 1983 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO

Lisätiedot

KAAVILLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2

KAAVILLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 350 KAAVILLA TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves in Kaavi Part 2 Geologian tutkimuskeskus Espoo 2004 Kaavilla

Lisätiedot

Maaperäosasto, Raportti P 13.4/82/9 8. Pihtiputaan soiden turvevaroje n kokonaisselvityksestä

Maaperäosasto, Raportti P 13.4/82/9 8. Pihtiputaan soiden turvevaroje n kokonaisselvityksestä GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, Raportti P 13.4/82/9 8 Tapio Toivonen PIHTIPUTAAN TURtIEVARAT Kp;YTTÖKELPO ISUUS JA NIIDE N Osaraportti Pihtiputaan soiden turvevaroje n kokonaisselvityksestä

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 408

Turvetutkimusraportti 408 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 408 2010 Haapajärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 3 Abstract: The peatlands and peat resources of Haapajärvi, western Finland, Part 3 Jukka Turunen

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS

MÄNTSÄLÄN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turveraportti 249 Markku Mäkilä ja Ale Grundström MÄNTSÄLÄN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The peat reserves of Mäntsälä and their potential use. Espoo 1992 Mäkilä,

Lisätiedot

KALVOLASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

KALVOLASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 372 Timo Suomi ja Kari Lehmuskoski KALVOLASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract: The peatlands and peat reserves of Kalvola Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

ILMAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

ILMAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 289 Tapio Toivonen ILMAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The Mires and Peat Reserves of Ilmajoki Kuopio 1995 Toivonen, Tapio, 1995 Ilmajoella

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 430

Turvetutkimusraportti 430 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 430 2012 Pihtiputaalla tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 4 Abstract: The Peatlands and Peat Resources of Pihtipudas, Central Finland Part 4 Heikki Meriluoto

Lisätiedot

PERHOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

PERHOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GELGIA TUTKIUSKESKUS TURVETUTKIUSRAPRTTI 294 artti Korpij aakko PERHSSA TUTKITUT SUT JA IIDE TURVEVARAT Abstract : The ires and peat reserves in the unicipality of Perho, Western Finland Kuopio 1995 Korpijaakko,

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, KEURUULLA TUTKITUT SUOT JA MAAPERÄOSASTO TURVERAPORTTI 221 RIITTA KORHONEN. Abstract : The mires and their peat resources in

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, KEURUULLA TUTKITUT SUOT JA MAAPERÄOSASTO TURVERAPORTTI 221 RIITTA KORHONEN. Abstract : The mires and their peat resources in GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 221 MAAPERÄOSASTO RIITTA KORHONEN KEURUULLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA I Abstract : The mires and their peat resources in Keuruu ESPOO 1988 Korhonen,

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/12 2

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/12 2 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/12 2 Kimmo Virtanen TYRNÄVÄLLÄ TUTKITUT SUO T JA NIIDEN TURVEVARAT Kuopio 1983 SISÄLLYS Johdanto 1 Tutkimusmenetelmät ja tulosten esitys 1 Kenttätutkimukset

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, Raportti P 13.4/81/6 3. Markku Makin ja Tapio Toivane n PYHÄJÄRVEN TURVEVARAT JA NIIDE N KÄYTTÖKELPOISUUS

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, Raportti P 13.4/81/6 3. Markku Makin ja Tapio Toivane n PYHÄJÄRVEN TURVEVARAT JA NIIDE N KÄYTTÖKELPOISUUS GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, Raportti P 13.4/81/6 3 Markku Makin ja Tapio Toivane n PYHÄJÄRVEN TURVEVARAT JA NIIDE N KÄYTTÖKELPOISUUS Espoo 1981 SISÄLTÖ 1. Johdanto 5 1.1. Tutkimuksen tarkoitus

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 4

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 4 Pauli Hännine n PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T Osa IV Kuopio 1985 Tekijän osoite : Geologian tutkimuskesku s PL 23 7

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 419

Turvetutkimusraportti 419 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 419 2011 Pihtiputaalla tutkittut suot ja niiden turvevarat Osa 3 Abstract: The peatlands and peat resources of Pihtipudas, Central Finland, Part 3 Jukka Turunen

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI Jukka Leino ja Jouko Kokko LIEKSAN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUU S OSA I

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI Jukka Leino ja Jouko Kokko LIEKSAN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUU S OSA I GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 18 4 Jukka Leino ja Jouko Kokko LIEKSAN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUU S TURVETUOTANTOON OSA I Abstract : The peat resources and their potentialitie s

Lisätiedot

YLIKIIMINGISSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 9

YLIKIIMINGISSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 9 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 356 Hannu Pajunen YLIKIIMIGISSÄ TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 9 Abstract: The mires and peat reserves of Ylikiiminki, Central Finland Part 9 Geologian

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 2

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 2 Jukka Häikiö, Pirjo Löytynoja ja Heimo Porkka KAJAANISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA I I Kuopio 1985 Tekijöiden osoite : Geologian

Lisätiedot

YLIVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T

YLIVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosast o TURVERAPORTTI 19 6 Martti Korpijaakko ja Markku Koivist o YLIVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T Abstract : The Mires and Peat Resources of the Commune

Lisätiedot

Turveraportti 236. Carl-Göran Sten ja Tapio Toivonen KIHNIÖSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Summary :

Turveraportti 236. Carl-Göran Sten ja Tapio Toivonen KIHNIÖSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Summary : GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turveraportti 236 Turvetutkimus Carl-Göran Sten ja Tapio Toivonen KIHNIÖSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Summary : The peat resources and their potential use in Kihniö,

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Maaperäosasto, raportti P 13.4/84/141

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Maaperäosasto, raportti P 13.4/84/141 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Maaperäosasto, raportti P 13.4/84/141 Eino Lappalainen ja Tapio Toivonen LASKELMAT SUOMEN TURVEVAROISTA Espoo 1984 Tekijöiden osoite: Geologian tutkimuskeskus Kivimiehentie 1 02150

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 453

Turvetutkimusraportti 453 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 453 451 2014 Ruokolahden tutkitut suot ja niiden turvevarat Iisalmen turpeiden kemiasta Osa 2 Abstract: The chemistry of Iisalmi peat bogs Abstract: The Peatlands

Lisätiedot