GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. MAAPERÄOSASTO, raportti P 13.6 / 80 / 2 0. Eino Lappalainen ja Hannu Pajune n

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. MAAPERÄOSASTO, raportti P 13.6 / 80 / 2 0. Eino Lappalainen ja Hannu Pajune n"

Transkriptio

1 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S MAAPERÄOSASTO, raportti P 13.6 / 80 / 2 0 Eino Lappalainen ja Hannu Pajune n LAPIN TURVEVARAT Yhteenveto vuosina Lapiss a tehdyistä turvetutkimuksist a Espoo 1980

2 Eino Lappalainen ja Hannu Pajunen LAPIN.TURVE VARAT Yhteenveto vuosina Lapiss a tehdyistä turvetutkimuksista Espoo 1980

3 Alkulaus e Tämä tutkimus on yhteenveto Geologisen tutkimuslaitokse n toimesta Lapissa tehdyistä turvetutkimuksista, joiden suo - rittamisaikaan, pääasiassa 1960-Luvulla ei teknillis-telou - dellisista tekijöistä johtuen tutkimustavoitteisiin katsot - tu kuuluvan turpeen energiataloudellisen käytön selvitt ä- mistä. Alkuperäisenä tavoitteena oli selvittää turvemaalajien alueellista vaihtelua, kerrosjärjestystä, kehitys - historiaa ja riippuvuutta muusta geologisesta ympäristöstä. Tarkasteltaessa nyt esitettäväviä tutkimustuloksia o n tarpeen pitää nämä em. tekijät mielessä jo senkin vuoks i että maamme turveteollisuudelle asetettujen uusien tavoit - teiden vuoksi tämä teollisuuden haara on 1970-luvull a kehittänyt uusia taloudellisesti kilpailukykyisiä tuotanto - menetelmiä. Esitettyjä tutkimustuloksia voitaneen kuitenki n pitää laajamittaisenkin turveteollisuuden suunnittelun kan - nalta vähintäinkin suuntaa-antavina, sillä Lapin laaja t suot tarjoavat raaka-ainepohjan puolesta varsin mittava t lähtökohdat. Tutkimuksessa on pidättäydytty pelkästään raaka - ainevaroissa, ottamatta kantaa tuotantomandollisuuksiin. Tutkimukset on tehty valtiongeologi Eino Lappalaisen johdol - la. Tutkimuksiin ovat osallistuneet erikoistutkija Heikk i Tanskanen, geologi Markku Mäkilä, tutkimusassistentt i Antti Leino, työnjohtajat Tauno Virtanen,. Sauli Valkama, Mikko Pöllä, Timo Hi.rvasniemi, laboratorioapulaiset Marjatt a Heikkilä ja Marketta Pernilä. Aineistojen yhdistelemise n julkaisukuntoon on tehnyt geologi Hannu Pajunen. Piirtämise t on tehty työnjohtaja Pirkko Oranteen johdolla. Heille, samoinkuin töihin osallistuneille lukuisille harjoitteli - joille tekijät haluavat lausua parhaat kiitokset. Aineistojen saattamiseen esitettävään muotoon on merkittä - vältä osalta tehnyt mandolliseksi kauppa- ja teollisuus - ministeriön Lapin seutukaavaliitolle myöntämä rahoitus, jossa yhteydessä lausumme lämpimät kiitokset yhteistyöhö n osallistuneelle seutukaavajohtaja Pekka Leinoselle ja seutu - ka.avainsinööri Tuomo Auttille.

4 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. TUTKIMUSMENETELMXT JA TUTKIMUSAINEISTO 2 3. Suotutkimukset kunnittain Enontekiö 6 Yhteenveto 6 Tutkitut suot 7 Suokohtainen soveltuvuus Inari 1 5 Yhteenveto 1 5 Tutkitut suot 1 6 Suokohtainen soveltuvuus Kemijärvi 4 2 Yhteenveto 4 2 Tutkitut suot 4 3 Suokohtainen soveltuvuus Keminmaa 5 3 'Yhteenveto 5 3 Tutkitut suot 5 3 Suokohtainen soveltuvuus Kittilä 5 5 Yhteenveto 5 5 Tutkitut suot 5 6 Suokohtainen soveltuvuus Kolari 8 4 Yhteenveto 8 4 Tutkitut suot 8 5 Suokohtainen soveltuvuus Muonio 9 1 Yhteenveto 9 1 Tutkitut suot 9 1 Suokohtainen soveltuvuus Pelkosenniemi 9 9 Yhteenveto 9 9 Tutkitut suot 10 0 Suokohtainen soveltuvuus 105

5 3.9. Pello Yhteenveto 10 8 Tutkitut suot 10 9 Suokohtainen soveltuvuus,,,,,,,,,,,,,,, Rovaniemen mlk 11 8 Yhteenveto 11 8 Tutkitut suot 11 9 Suokohtainen soveltuvuus Salla 14 3 Yhteenveto 14 3 Tutkitut suot 14 3 Suokohtainen soveltuvuus ,12. Savukoski 14 7 Yhteenveto 14 7 Tutkitut suot 14 8 Suokohtainen soveltuvuus Sodankylä 15 6 Yhteenveto 15 6 Tutkitut suot 15 7 Suokohtainen soveltuvuus,,,,,,,,,,,,,,, Tervola 18 3 Yhteenveto 18 3 Tutkitut suot 18 4 Suokohtainen soveltuvuus Tornio 19 7 Yhteenveto 19 7 Suokohtainen soveltuvuus Utsjoki,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,, 20 4 Yhteenveto 20 4 Tutkitut suot 20 4 Suokohtainen sove7,.tavuus,,,,,,....1,,,, Ylitornio 20 5 Yhteenveto 20 5 Tutkitut suot 20 5 Suokohtainen soveltuvuus TULOSTEN TARKASTELU KOKO L1,NTN OSALTA Turpeen paksuus ja määrä Turpeen paksuus ja määrä Maatuneisuus 216

6 4. 4. Happamuus Tuhkapitoisuus..~ Lämpöarvo YHTEENVETO 21 9 KIRJALLISUUTTA 22 9 Tekijäin osoitteet : Eino Lappalainen Hannu Pajunen Geologinen tutkimuslaitos Geologinen tutkimuslaito s Espoo 15 PL Kuopio 10

7 JOHDANTO Lapissa on suoritettu suo.tutkimuksia.useiden eri yhteisöje n ja yksityisten toimesta. Turvevaroihin kohdistuneet tutki - mukset ovat pääasiassa Geologisen tutkimuslaitoksen tekemiä. Tämä selvitys perustuu Geologisen tutkimuslaitoksen kokoa - maan aineistoon. Sen käsittelyssä on pyritty kiinnittämää n erityistä huomiota poltto.turveteollisuuden kannalta merkit - täviin seikkoihin. ilmastoon ja soidensuojeluun liittyvä t kysymykset on jätetty tarkastelun ulkopuolelle. Pääosa Geologisen tutkimuslaitoksen Lapissa suorittamist a turvetutkimuksista on 1960-luvulta ja 1970-luvun alkupuoliskolta. Vuoden ja sitä vanhemmat tutkimukset o n tehty maaperäkartoitukseen liittyvinä perustutki,muksina. Tällöin on pyritty saamaan mandollisimman luotettava käsi - tys eri karttalehtialueiden soista ja niiden kerrostumie n rakenteesta. Tutkittavat suot on valittu eri puolilt a karttalehtialuetta eikä niiden koko ole vaikuttanut sanotta - vasti valintaan. Vuonna 1974 alkaneeseen valtakunnan turve - varojen inventointiin liittyvät tutkimukset on pyritty koh - distamaan turveteollisuuden kannalta merkittävimmill e alueille. Siten turve.tutkimusten pääpaino on siirtyny t alueellisesta tutkimuksesta tietyn kulutuskeskuksen raaka - aineen saantimandollisuuksia selvittävään inventointiin.. ' Suurin osa Lapin suotutkimuksista on tehty maaperäkartoi - tukseen liittyen. Varsinaisia turvevarojen inventointej a on tehty Kemijärvellä, Kittilässä, Kolarissa, Pellossa, Sodankylässä ja Tervolassa. Kyseisestä aineistosta on laa - dittu muutamia kuntakohtaisia lausuntoja ja tutkimuksi a (Lappalainen 1973 f , 1978 ja Maunu 19791,

8 2-2. TUTKIMUSMENETELM +it JA TUTKIMUSAINEISTO Geologisen tutkimuslaitoksen Lapin aineisto käsittää tiedo t 260 suosta. Tutkimuspisteitä on yhteensä noin kpl. Eniten soita on tutkittu Inarissa, Kittilässä, Rovaniemen mlk :ssa ja Sodankylässä. Keminmaalta ja Utsjoelta on tutkittu ainoastaan yksi suo. Posiolla, Ranualla ja Simoss a ei ole suoritettu lainkaan turvetutkimuksia. Kenttätutkimukset on suoritettu linjaverkostoa käyttäen. Suon vallitsevan osan poikki on vedetty selkälinja. Sitä vastaan kohtisuoraan on tehty poikkilinjoja, jotka sijaitsevat useimmiten 500 m :n päässä toisistaan. Linjastossa o n tutkimuspisteitä sadan metrin välein. Suon reunaosissa o n voitu käyttää lyhyempää pisteväliä syvyyskäyrien kulun tarkentamiseksi. Kultakin tutkimuspisteeltä on määritetty suotyyppi, turvekerrostuman paksuus ja pohjamaan laatu. Turvekerrostumasta on määritetty turvelajit, turpeen maatu - neisuus, kosteus ja kuituisuus. Vuoden 1973 jälkeen tutki - tuista soista on lisäksi määritetty pinnan vetisyys, mät - täisyys, mättäiden korkeus, puulajisuhteet, puuston tiheys - luokka ja mandolliset hakkuut. Inventointeihin liittyvie n tutkimusten osalta on suoritettu pliktauksia lahoamattoma n puuaineksen määrän selvittämiseksi. Maatuneisuus on määritelty kymmenasteikolla, siten että täysin maatumaton turv e saa arvon 1 ja täysin maatunut arvon 10. Heikosti maatuneel - la kerroksella ymmärretään maatuneisuusväliä 1-4 ja paremmi n maatuneella kerroksella väliä 5-10 (Lappalainen, Stan, Häikiö 1878). Osasta tutkittuja soita on laadittu kartat, joista ilmene e turpeen keskimääräinen maatuneisuus, koko turvekerrostuma n ja heikosti maatuneen pintakerroksen paksuus pisteittäi n sekä syvyyskäyrien kulku. Muutamia pienennettyjä kopioit a suokartoista on liitetty tekstin joukkoon (esim. Katajavuo - ma, Tornio s.200). Käytettävissä olevat kartat ilmenevä t taulukosta 18. Kyseisiä suokarttoja voidaan tilata Geologi - sesta tutkimuslaitoksesta kopiointikustannuksia vastaan. Turvekerrostumien havainnollistamiseksi on laadittu

9 3 Maotuneisuus Kuva 1. Profiileissa käytettyjen merkkien selitykset j a suokarttojen pistekohtaiset tiedot. profiileja (esim. Katajavuoma, Tornio, s. 201). käytetyt symbolit ilmenevät kuvasta 1. Niiss ä

10 4 - Suotyypeistä, turvelajeista ja pohjan mineraalimaast a käytetty luokittelu lyhenteineen on seuraava : Avosuo t 1. Varsinainen letto VL 2. Rimpiletto RiL 3. Saraneva SN 4. Rimpineva RiN 5. Lyhytkortinen neva LkN 6. Kalvakkaneva KN 7. Silmäkeneva SiN 8. Rahkaneva RN 9. Luhtaneva LvN Korve t 1. Lettokorpi LK 2. Lehtokorpi LhK 3. Ruoho- ja h :einäkorpi RhK 4. Kangaskorpi KgK 5. Varsinainen korpi VK 6. Nevakorpi NK 7. Rääseikkökorpi RäK Pääturvelaj i t 1. Rahkaturve S 2. Sararahkaturve C S 3. Ruskosammalrahkaturve B C 4. Saraturve C 5. Rahkasaraturve S C 6. Ruskosammalsaraturve B C 7. Ruskosammalturve B 8. Rahkaruskosammalturve SB 9. Sararuskosammalturve CB Rämeet 1. Lettoräme LR 2. Sararä.me SR 3. Tupasvillaräme TR 4. Pallosararäme Ps R 5. Korpiräme KR 6. Kangasräme KgR 7. Isovarpuinen räme I R 8. Rahkaräme. RR 9. Keidasräme KdR Muuttununeet suotyypi t 1. Ojikot OJ 2. Muuttumat MU 3. Turvekankaat TK - Ruohoturvekangas RhT K - Must ikkaturvekangas MT K - Puolukkaturvekangas PT K - Varputurvekangas VAT K - Jäkäläturvekangas JATK 9. Kytöheitto KH 10.Pelto PE Lisätekij ät 1. Tupasvilla E r 2. Puuaines L 3. Varpuaines N 4. Korte tq 5. Järviruoko Phr 6. Suoleväkkö Sc h 7. Tupasluikka T r 8. Raate Mn

11 - 5 - Moreenit Lajittee t Silttimoreeni Hiekkamoreeni Soramoreeni Kivinen moreeni SiMr HkMr SrMr KiMr Saves Siltti Hiekka Sora Kivi Lohkare Sa S i Hk Sr K i Lo Selviteltäessä soiden turveteollista käyttökelpoisuutt a käytetään termejä "teollinen tuotanto" ja "pientuotanto". Teollisella tuotannolla tarkoitetaan laajamittaista turve - tuotantoa. Tuotantokelpoista aluetta tulisi olla vähintään 100 ha yhdellä suolla tai lähekkäin olevilla soilla yhteen - sä. Pientuotannolla tarkoitetaan yleensä palaturvetuotantoa, joka tapahtuu maataloustraktoriin kiinnitettävällä pienel - lä palaturvekoneella. Pientuotantoon suositeltavien aluei - den minimikokona on pidetty 20 hehtaaria, joskin tuotant o kotitarvekäyttöä varten voi tulla kyseeseen jo hehtaarin, parin suuruisella alueella. Pientuotantosoilta voidaa n tuottaa polttoturvetta lähinnä pienten asutuskeskuste n ja yksittäisten talojen käyttöön. Soiden energiasisällön laskemisessa on käytetty perustan a yli 2 m syvän alueen turvemäärää. Siitä on v&llennetty keskimäärin 30 cm paksu kerros, joka on käyttökelvotonta pohjaosa n runsaan tuhkapitoisuuden ja pohjan epätasaisuuden takia. Käyttökelpoinen turvemäärä on jaettu kandella, jolloin o n saatu arvio suosta saatavien tuotantokuutioiden määrästä. Kyseinen kuutiomäärä on muutettu painoyksiköiksi kertomal - la tuotantokuution keskimääräisellä painolla (330 kg ) ja energiamääräksi kertomalla lämpöarvolla. Gigajoulein a saatu energiamäärä on muutettu megavattitunneiksi (1 GJ = 0,278 MWh). Arvioitaessa puutteellisesti tutkittujen soide n energiasisältöä on pidetty käyttökelpoisena turvemäärän ä 30 % ;a suon kokonaisturvemäärästä ja lämpöarvoa 9,3 MJ/kg.

12 6-3. SUOTUTKIMUKSET KUNNITTAI N 3.1. Enonteki ö Yhteenveto Enontekiöllä on suoritettu turvetutkimuksia vuosina ja Tutkimuksen kohteena on ollut 10 suota, joide n yhteeenlaskettu pinta-ala on ha. Kolme tutkituist a soista sijaitsee Peltovuoman kylän ympäristössä ja lopu t Muonio - Kilpisjärvi -maantien varressa. Tutkittujen soiden turvelajeista on saravaltaisia 76 %, ruskosammalvaltaisia 21 % ja rahkavaltaisia 3 %. Turpeen keskimääräinen maatunesuus on 4,1. Suurimmat suot ova t keskimäärin heikommin maatuneita ja selvemmin sarava1ta - sia kuin pienimmät suot. Teollinen polttoturvetuotanto voisi tulla kyseesee n ainoastaan yhdellä suolla, Markkina-aavalla. Muut pinta - alaltaan laajat suot ovat muodoltaan landekkeisia j a mineraalimaan saarekkeiden rikkomia. Pientuotantoon so - veltuvia soita ovat Palovuoma, Tuulivuoma, Järämänpalo, Ruonavuoma ja Riipivuoma. Polttoturpeen tarve Enontekiöll ä pystytään tyydyttämään muutamalla pientuotantosuolla. Turvetuotantoa vaikeuttavat kuitenkin turpeen kuivatuk - seen liittyvät seikat.

13 - 7 - Tutkitut suo t 1. Kuonnavuoma (kl ) sijaitsee 10 km Kaare - suvannosta luoteeseen. Kilpisjärvi - Muonio -maantie kulkee suon eteläosan poikki. Suo rajoitttuu lännessä ja ete - lässä Lätäsenoön ja idässä Kuonnajärveen ja siitä lähte - vään laskuojaan. Suon pinnan korkeus on 330 m mpy. Tutkitun osan pinta-ala on 70 ha, josta yli 1 zn syvää on 50 ha ja yli 2 m syvää 10 ha. Tutkimuslinjaa on m ja tutkimuspisteitä 25 kpl. Tutkimuspistetiheys o n 3,6 pistettä/10 ha. Kuonnavuoma on pääosiltaan jänteistä rimpilettoa. Selkälinjan pohjoisosassa se muuttuu vähitellen lettopainentei - seksi rahkanevaksi. Jänteet ovat laajoja ja varpuisia. Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,42 m, josta hiekommi n maatunutta pintaturvettå on 0,37 m. Pohjamaana on hiet a tai hiesu. Turvelajiesta on saravaitaisia 43 %, ruskosammalvaltaisi a 56 % ja rahkavaltaisia 1 %, Kerrostuman keskimaatuneisuu s on 4,5, heikosti maatuneen pintaosan 2,2 ja paremmin maatu - neen pohjaosan 5,3. Turpeen kokonaismäärä on 1,0 milj, m3. 2. Markkina-aapa (kl ) sijaitsee 7 km Kaare - suvannon kylästä luoteeseen. Muonio - Kilpisjärvi -maanti e kulkee suon eteläosan poikki. Suon eteläpuolitse virta a Muonionjoki ja itäpuolitse Jietajoki. Pinta-ala on 915 ha, josta yli 1 m syvää aluetta on 45o ha ja yli 2 m syvää 200 ha. Tutkimuslinjaa on m j a tutkimuspisteitä 201 kpl. Tutkimuspistetiheys on 2,2 pis - tettä/10 ha. Markkina-aapa on pääasiassa varsinaista lettoa ja rimpi - lettoa. Jänteet ovat usein selväpiirteisiä. Suon lounais - osassa on palsoja. Ruskosammalrimmet muodostavat laajoja,

14 8 - upottavia lettoalueita. Eteläosassa on paikoin matalaturpeista, rahkoittuvaa neva- ja rämealuetta. Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,60 m, jota heikosti maatunutta pintakerrosta on 0,89 m. Pohjamaana on hiekk a tai hieta. Saravaltaista turvetta on 60 %, ruskosammalvaltaista 38 % ja rahkavaltaista 2 %. Kerrostuman keskimaatuneisuu s on 3,9, heikosti maa.tuneen pintakerroksen 3,1 ja paremmi n maatuneen pohjakerroksen 5,0. Turpeen kokonaismäärä o n 14,6 milj. m3. 3. Kotavuoma (k ) sijaitsee Kaaresuvanno n kylän itäpuolella, Nuonio - Kilpisjärvi -tien pohjoispuo - lella. Pinnan korkeus on noin 320 m mpy. Suon pinta-al a on 670 ha, josta yli 1 m syvää aluetta on 360 ha ja yl i 2 m syvää 170 ha. Tutkimuslinjaa on m ja tutkimus - pisteitä 190 kpl. Tutkimuspistetiheys on 2,8 pistettä/10 ha. Suurin osa suosta on jänteistä rimpilettoa. Jänteet ova t selväpiirteisiä ja korkeita. Näillä kasvaa matalaa koivua. Rimmet ovat suon keskustassa laajoja, yhtenäisiä letto - pintoja. Reunaosissa vallitsevat ruskosammalsaratyypit. Suon reunamilla on usein koivulettoa, jossa rahkoittumine n on selvästi havaittavissa. Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,69 m, josta heikost i maatunutta pintakerrosta on 0,63 m. Pohjamaana on hiekk a tai hieta. Saravaltaisen turpeen osuus on 58 %, ruskosammalvaltaise n 40 % ja rahkavaltaisen 2 %. Yleisin turvelaji on rusko - sammalsaraturve. Turvekerrostuman keskimaatuneisuus o n 4,5. Heikosti maatuneessa pintakerroksessa se on 2,7 j a paremmin maatuneessa pohjakerroksessa 5,5. Turpeen määr ä on 11,3 milj. m3. Keskimääärinen ph-arvo on 4,2 ja tuhkapitoisuus 11,1 %.

15 Palovuoma (kl ) sijaitsee noin 13 km Kaaresuvannosta itäkaakkoon Muonio - Kilpisjärvi -maantie n ja Muonionjoen välissä. Suon pinnan korkeus on m mpy. Suon pinta-ala on 305 ha, josta yli 1 m syvää aluett a on 180 ha ja yli 2 m syvää 100 ha. Tutkimuslinjaa on m ja tutkimuspisteitä 88 kpl. Tutkimuspistetihey s on 2,9 pistettä/10 ha. Suurimmaksi osaksi suo on.heikosti jänteistä tai varpu - mättäistä rimpilettoa. Pohjoisosassa on paikoin korkeita, miltei palsamaisia jänteitä. Rimmet ovat varsinaista lettoa. Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,76 m, josta heikost i- maatunutta pintakerrosta on 0,83 m. Pohjamaana on hiekk a tai hieta. Saravaltaisen turpeen osuus on 50 %, ruskosazrunalvaltaise n 48 % ja rahkavaltaisen 2 %. Pelkkää ruskosammalturvett a on noin viidennes. Turvekerrostuman keskimaatuneisuus o n 4,0. Heikosti maatuneessa pintakerroksessa se on 3,0 j a paremmin maatuneessa pohjakerroksessa 4,9. Turpeen koko - naismäärä on 5,4 milj. m3, S. Saaravuoma (kl ) sijaitsee noin 6 km Peltovuo - man kylästä luoteeseen. Suo rajoittuu idässä Käkkälöjokeen, pohjoisessa Kokkovaaran ja lännessä osaksi Kuonnajärve n osaksi soistuvaan metsämaahan. Suo on hyvin saarekkeinen, Pinnan korkeus on m xnpy. Suon pinta-ala on ha, josta yli 1 m syvä aluett a on 450 ha ja yli 2 m syvää 160 ha. Tutkimuslinjaa o n m ja tutkimuspisteitä 370 kpl. Tutkimuspistetihey s on 2,5 pistettä/10 ha. Suotyypit ovat vaihtelevia. Etelä- ja pohjoisosat ova t pääasiassa voimakkaasti jänteistä rimpilettoa. Suon keski - osa Kuonnajärvestä koilliseen on lähes jänteetöntä rimpi - lettoa. Paikoin tavataan myös koivulettokorpea. Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,50 m, josta heikosti

16 10 - maatunutta pintakerrosta on 1,16 m. Pohjamaana on hiet a tai kivikko. Saravaltaisen turpeen osuus on 94 % ja ruskosammalvalta i- sen 6 %. Yleisin turvelaji on ruskosammalsaraturve. Turve - kerrostuman keskimaatuneisuus on 3,8. Heikosti maatunees - sa pintakerroksessa se on 3,4 ja paremmin maatuneess a pohjakerroksessa 5,2. Turpeen kokonaismäärä on 22,5 milj. m Tuulivuoma (kl ) sijaitsee noin 4 km Peltovuo - man kylästä etelälounaaseen Ketomellan tien. varressa. Suon pinnan korkeus on m mpy. Suon pinta-ala on 255 ha, josta. yli 1 m syvää aluetta on 125 ha ja yli 2 m syvää 50 ha. Tutkimuslinjaa on m ja tutkimuspisteit ä 79 kpl. Tutkimuspistetiheys on 3,1 pistettä/10 ha. Tuulivuoma on suurimmaksi osaksi matalajänteista varsi - naista lettoa. Reunaosissa on mättäitä. Suolle on kaivettu joitakin ojia. Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,76 m, josta heikost i maatunutta pintakerrosta on 1,09 m. Pohjamaana on karke a hiekka tai hieta. Saravaltaisen turpeen osuus on 97 % ja rahkavaltaisen 3 %. Ruskosammalvaltaista turvetta ei ole tavattu. Yleisin tur- ' velaji on ruskosammalsaraturve. Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,0. Heikosti maatuneessa pintakerroksess a se on 3,3 ja paremmin maatuneessa pohjakerroksessa 5,3. Turpeen kokonaismäärä on 4,5 milj. m3. 7. Suomajänkä (kl ) sijaitsee noin 4 km Peltovu o- man kylästä itään Nunnaseen menevän tien eteläpuolella. Suo rajoittuu pohjoisessa Pasmavaaraan, lännessä Pasma - järveen ja kaakossa Ylijokeen. Suon pinnan korkeus on noi n 300 m mpy. Suon pinta-ala on 750 ha, josta yli 1 m syvä ä aluetta on 385 ha ja yli 2 m syvää 210 ha. Tutkimuslinjaa

17 - 11 on m ja tutkimuspisteitä 180 kpl. Tutkimuspist e- tiheys on 2,4 pistettä/10 ha. Suurin osa suosta on jänteistä rimpilettoa. Laitaosiss a jänteet ja mättäät ovat korkeita ja selväpiirteisiä. Eteläosassa varpuisuus on runsasta. Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,771m, josta heikost i maatunutta pintakerrosta on 1,21 m. Pohjamaana on hies u tai hieta. Saravaltaisen turpeen osuus on 94 %, ruskosammalvaltaise n 1 % ja rahkavaltaisen 5 %.Turvekerrostuman keskimaatune i - suus on 3,8. Heikosti maatuneessa pintakerroksessa se on 3,3 ja paremmin maatuneessa pohjakerroksessa 5,2. Turve on kuivaa ja tiukkaa. Turpeen kokonaismäärä on 13,3 milj. m Järämänpalo (kl ) sijaitsee noin 10 km Palojoe n- suusta etelään Muonio Kilpisjärvi -maantien ja Muonion - joen välissä. Suon pinnan korkeus on m mpy. Suon pinta-ala on 170 ha, josta yli 1 m syvää aluetta on 40 ha ja yli 2 m syvää 25 ha. Tutkimuslinjaa on m ja tutkimuspisteitä 42 kpl. Tutkimuspistetiheys on 2,4 pis - tettä/10 ha. Järämänpalo on suurimmaksi. osaksi saranevaa ja varsinaista ' lettoa. Reunaosissa on rahkarämettä. Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,80 m, josta heikosti maatunutta pinta - kerrosta on 0,80 m. Pohjamaana on hieta tai hiekka. Saravaltaisen turpeen osuus on 69 %, ruskosammalvaltaise n turpeen 28 % ja rahkavaltaisen 3 %. Turpeen keskimääräine n imaatuneisuus on 4,6. Heikosti maatuneessa pintakerroksess a se on 3,3 ja paremmin maatuneessa pohjakerroksessa 5,7. Turpeen kokonaismäärä on 3,1 milj. m3.

18 Ruonavuoma (kl ) sijaitsee noin 30 km Enon - tekiön keskustasta lounaaseen, Muonioon menevän maantie n ja Muonionjoen välissä. Suon pinta-ala on 295 ha. Tutkimus - linjaa on m ja tutkimuspisteitä 62 kpl. Keskimää - räinen pistetiheys on 2,1 pistettä/l0 ha. Ruonavuoman vallitsevina suotyyppeinä ovat rimpineva, rimpiletto, kangasräme ja isovarpuräme. TurvekerrostuMan keskipaksuus on 1,30 m, josta heikosti maatunutta pinta - kerrosta on 0,34 m. Pohjamaana on hiekka. _ Saravaltaisen turpeen osuus on 56 %, ruskosamma.lvaltaisen 35 % ja rahkavaltaisen 9 %. Kortepitoista turvetta o n 29 %. Turpeen keskimääräinen maatuneisuus on 5,6. Heikost i maatuneessa pintakerroksessa se on 3,4 ja paremmin ma a- tuneessa pohjakerroksessa 6,4. Luonnontilaisen turpee n määrä on 3,8 milj. m Riipivuoma (kl ) sijaitsee noin 24 km Enontekiön keskustasta lounaaseen, Palojoensuun kylän kaakkois - puolella. Suon pintarala on. 320 ha. Tutkimuslinjaa on m ja tutkimuspisteitä 56 kpl. Keskimääräinen piste - tiheys on 1,7 pistettä/l0 ha.. Riipivuoman yleisin suotyyppi on rimpineva. Reunaosie n yleisimpiä rämetyyppejä ovat tupasvilla-, isovarpu- j a kangas räme. Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,15 m, josta heikost i maatunutta pintakerrosta on 0,53 m. Pohjamaana on hiekk a tai moreeni. Saravaltaisen turpeen osuus on 74 %, ruskosammalvaltaise n turpeen 17 % ja rahkavaltaisen 9 %. Turpeen keskimäärä i - nen maatuneisuus on 4,5. Heikosti maatuneessa pintakerrok - sessa se on 3,3 ja paremmin maatuneessa pohjakerroksess a 5,5. Luonnontilaisen turpeen määrä on 3,7 milj. m3.

19 Suokohtainen soveltuvuu s 1. Kuonnavuoma on pieni jokivarsisuo. Pienestä koosta j a mandollisesti korkeasta tuhkapitoisuudesta johtuen sill ä ei ole turveteollista merkitystä. 2. Markkina-aavan tuotantokelpoinen alue koostuu kolmesta erillisestä syvänteestä. Suon länsiosan syvä alue on riit - tävän laaja teollista tuotantoa ajatellen. Turve soveltuu turvelajien ja maatuneisuuden suhteen polttoturpeeksi. 3. Kotavuomalla on runsaasti pieniä mineraalimaan saarek - keita ja pieniä syvänteitä. Turpeen tuhkapitoisuus on liian korkea polttoturvekäyttöä ajatellen. 4. Pal:ovuoma soveltuu turvelajien, maatuneisuuden ja suo - altaan muodon suhteen polttoturpeen pientuotantoon. 5. Saaravuomalla on runsaasti pieniä mineraalimaan saarek - keita. Suo on koillisosan pientä, yhtenäistä aluett a lukuunottamatta turvetuotantoon soveltumaton. 6. T.uulivuoma soveltuu turvelajien, maatuneisuuden ja suo - altaan muodon suhteen hyvin polttoturpeen pientuotantoon. 7. Suomajängän suoalue on mineraalimaan saarekkeiden rik - koura. Osassa suota voisi tulla kyseeseen polttoturpee n pientuotanto. 8. Järämänpalo soveltuu turvelajien, maatuneisuuden j a tuotantokelpoisen alueen koon suhteen polttoturpeen pien - tuotantoon. 9. Ruonavuoma ja 10.Riipivuoma ovat melko matalia soita. Niiden turve soveltuu turvelajien ja maatuneisuuden suhtee n polttoturpeeksi. Soiden koko mandollistaa lähinnä pien - tuotannon.

20 Taulukko 1 : Yhteenveto Enontekiöltä tutkituista soist a Suonriimi Pinta -ala, keskipaksuus ja turvemäärä Keski - maatu- Koko Yli ] m suo Y1~ 2 m syvä alue nei- syvä alue suus Turvelajit % Energia - sisält ö ` mi1 j. ha m milj. ha_ m ha m milj. C-valt. B-valt. S-valt. MWh m3 m 3 1. Kuonnavuoma 70 1,42 1,0 50 1, ,03 0,2 4, , 1 2. Markkina -aapa 915 1,60 14, , ,69 5,4 3, ,2 2, 0 3. Kotavuoma 670 1,69 11, , ,50 4,3 4, , 6 4. Palovuoma 305 1,76 5, , ,70 2,7 4,o , 0 5. Saaravuoma ,50 22, , ,84 4,5 3, , 7 6. Tuulivuoma 255 1,76 4, , ,66 1,3 4, , 5 7. Suomajänkä ,77 13, , ,54 5,3 3, , 0 8. Järämänpalo 170 1,80 3,1 40 2, ,99 0,8 4, , 3 0,5x 9. Ruonavuoma 295 1,30 3, , Riipivuoma 320 1,15 3, , ,5x ,2 4, ,2 x x arvio

21 Inar i Yhteenveto Inarissa on suoritettu turvetutkimuksia vuosina 1969, ja Kaikkiaan on tutkittu 47 suota, joiden yhteen - laskettu pinta-ala on ha. Suot ovat enimmäkseen pieniä ja useimmat niistä on tutkittu hajapisteitä käyt - täen. Inarissa tutkituista soista ei ole laadittu karttoja. Myös tuhkapitosuus- ja lämpöarvomääritykset puuttuvat. Soiden turveteollinen käyttökelpoisuus riippuu turvelajie n ja maatuneisuuden ohella ratkaisevasti suoaltaan muodost a ja turpeen tuhkapitoisuudesta. Siksi aineiston täydentämi - nen merkittävimpien soiden osalta on aiheellista. Tutkittujen soiden turvelajeista on saravaltaisia 36 %, ruskosammalvaltaisia 39 % ja rahkavaltaisia 25 %. Turpeen keskimääräinen maatuneisuus on 4,7. Tutkitut suot sisältä - vät turvetta 150,9 milj. m 3.(taulukko 2). Teollista polttoturvetuotantoa ajatellen riittävän suuri a soita ovat Karhunaapa, Tuuruniemensuo, Tuuruharjunjänkä, Sammuttijänkä ja Alakarinvuoma. Palaturpeen pientuotanto tulee kyseeseen 12 suolla. Lopuilla 30 suolla ei ol e turveteollista merkitystä pienen pinta-alan, ohuen turve - kerrostuman tai syrjäisen sijainnin takia. Lähinnä Inarin kirkonkylää sijaitsevat, pientuotantoo n soveltuvat suot ovat (6) Pesemäjänkä, (46) Aunusjänkä j a (47) Keinojänkä. Ivalon ympäristöstä tutkituista soist a soveltuu polttoturvetuotantoon ainoastaan (9) Kotajärven - jänkä.

22 16 - Tutkitut suo t 1. Haapalandenjänkä (kl ) sijaitsee noin 20 k m Inarin kirkonkylästä pohjoiseen, Mutusjärven koillispäässä. Suon pinnan korkeus on m mpy. Suon pinta-ala on 100 ha. Tutkimuspisteitä on 14 kpl. Keskimääräinen piste - tiheys on 1,4 pistettä/10 ha. Suon keskiosa on rimpin.evaa ja rimpilettoa. Pohjisosass a ja suon reunamilla on rahka- ja isovarpurämettä. Turve - kerrostuman keskipaksuus on 2,11m, josta hiekosti maatunutta pintakerrosta on 0,34 m. Pohjamaana on hiekka tai siltti. Saravaltaisen turpeen osuus on. 30 %, ruskosammalvaltaisen turpeen 59 % ja rahkavaltaisen 11 %. Turpeen keskimääräine n maatuneisuus on 5,6.. Heikosti maatuneessa pintakerroksess a se on 3,2 ja paremmin maatuneessa pohjakerroksessa 6,1,. Luonnontilaisen turpeen määrä on 2,1 milj. m3. 2. Tuorisjänkä (kl ) sijaitsee noin 11 km Inari n kirkonkylästä länsiluoteeseen, Mutusjärven etelärannalla. Suon pinnan korkeus on m mpy. Suon pinta-ala on 220 ha, Tutkimuspisteitä on 21 kpl. Keskimääräinen piste - tiheys on 1,0 pistettä/l0 ha. Suolla olevilla pounuilla ja palsoilla on rahka- ja is o- varpurämettä. Niiden välisillä alueilla esiintyy rimpi - ja lyhytkorsinevaa. Turvekerros.tuman keskipaksuus on 0,66 m, josta heikost i maatunutta pintakerrosta on 0,44 m. Yli 1 m syviä kohti a ei ole tavattu. Pohjamaana on hiekka. Ruskosammalvaltaisen turpeen osuus on 8 % ja rahkavalta i - sen turpeen 92 %. Tupasvillapitoista turvetta on 25 %. Turpeen keskimääräinen maatuneisuus on 3,7. Heikosti maat u- neessa pintakerroksessa se on 2,8 ja paremmin maatuneessa

23 pohjakerroksessa 5,8. Luonnontilaisen turpeen määrä o n 1,5 milj. m3. 3. Akujoenjänkä (kl._ ) sijaitsee noin 5 km Ivalosta koilliseen, Ivalojoen itärannalla. Suon itäreunalla virta a Akujoki. Suon pinnan korkeus on noin 122 m mpy. Suon pinta - ala on 570 ha. Tutkimuspisteitä on 73 kpl. Keskimääräine n pistetiheys on 1,3 pistettä/10 ha. Suolla on runsaasti entisiä Ivalojoen juoluoita, jotk a ovat joko kokonaan tai osittain umpeenkasvaneet. Entiste n uomien reunoilla on tulvakerrostumia. Uomien väliset aluee t ovat kangas-, nahka- ja isovarpurämettä. Jokiuomien umpeen - kaavualueet ovat pääasiassa saranevaa. Paikoin esiintyy myös lettoja. Turvekerrostuman keskipaksuus on 0,86 m, josta heikost i maatunutta pintakerrosta on 0,67 m. Pohjamaana on hiekka. Saravaltaisen turpeen osuus on 50 %, ruskosammalvaltaise n turpeen 10 % ja rahkavaltaisen 40 %. Turpeen keskimääräine n maatuneisuus on 4,0. Heikosti maatuneesså pintakerroksess a se on 3,0 ja paremmin maatuneessa pohjakerroksessa 7,1. Luonnontilaisen turpeen määrä on 4,9 milj. m3. 4. Aksujärvenvuoma (kl ) sijaitsee noin 35 km Inarin kirkonkylästä pohjoiseen, Karigasniemeen menevän maan - tien koillispuolella. Suon pinta-ala on 100 ha. Tutkimus - pisteitä on 20 kpl. Keskimääräinen pistetiheys on 2 pistettä/ 10 ha. Suon keskiosat ovat rimpinevaa. Reunaosat ovat pääasiass a isovarpurämettä. Paikoin esiintyy myös lettorämettä. Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,16 m, josta heiksot i maatunutta pintakerrosta on 0,68 m. Pohjamaana on moreeni. Saravaltaisen turpeen osuus on 29 %, ruskosammalvaltaise n turpeen 42 % ja rahkavaltaisen 29 %, Turpeen keskimääräine n maatuneisuus on 4,8. Heikosti maatuneessa pintakerroksessa

24 - 18 se on 3,8 ja paremmin maatuneessa pohjakerroksessa 6,2. Luonnontilaisen turpeen määärä on l,2 milj. m3. 5. Karhuaapa (k sijaitsee noin 50 km Ivalost a lounaaseen, Laanilasta Kutturaan menevän maantien etelä - puolella. Suon itäpuolitse virtaa Vuijeminhaara. Suon pinta-ala on ha. Tutkimuslinjaa on m j a tutkimuspisteitä 87 kpl. Keskimääräinen pistetiheys on 0,7 pistettä/10 ha. - Suo on pääasiassa. varsinaista lettoa ja rimpilettoa. Keski - osassa esiintyy myös nevoja. Rämeiden ja korpien osuus on melko vähäinen. Turvekerrostuman keskipaksuus on. 3,14 m, josta heikost i maatunutta pintakerrosta on 1,39 m. Pohjamaana on moreeni. Paikoin esiintyy myös hiekkaa ja kivikkoa. Yleisimmät turvelajit ovat sararuskosammalturve ja rusko - sammalsaraturve. Turpeen keskimääräinen maatuneisuus o n 4,4. Heikosti maatuneessa pintakerroksessa se on 3,0 j a paremmin maatuneessa pohjakerroksessa 5,1. Luonnontilaisen turpeen määrä on. 38,6 milj. m3. 6. Pesemäjänkä (kl ) sijaitsee noin 6 km Inari n kirkonkylästä luoteeseen, Riutulan tien pohjoispuolella. Suon pinnan korkeus on m mpy. Suon pinta-ala on 180 ha. Tutkimuspisteitä on 28 kpl. Keskimääräinen piste - tiheys on 1,6 pistettä/10 ha. Suon keskiosa on saranevaa ja rimpilettoa. Rimpilettoaluei l- la esiintyy pounikoita. Reunaosat ovat isovarpurämettä. Turvekerrostuman keskipaksuus on 2,10 m, josta heikost i maatunutta pintakerrosta on 0,60 m. Pohjamaana on savi, reunaosissa moreeni. Saravaltaisen turpeen osuus on 42 %, ruskosammalvaltaisen

25 turpeen 47 % ja rahkavaltaisen 1,1 %. Turpeen keskimäärä i - nen maatuneisuus on 5,7. Heikosti maatuneessa pintakerrok - sessa se on 3,4 ja paremmin maatuneessa pohjakerroksess a 6,1. Luonnontilaisen turpeen määrä on 3,8 milj. m3. 7.Valkkojärvenlompolot (kl ) sijaitsevat noin 22. km Inarin kirkonkylästä koilliseen, Sevettijärvelle menevä n tien eteläpuolella. Suon pinnan korkeus on m mpy. Suon pinta-ala on 150 ha. Tutkimuspisteitä on 6 kpl. Keskimääräinen pistetiheys on 0,4 pistettä./10 ha. Suon halki virtaavan puron reunamat ja suon keskiosass a olevien lompoloiden ympäristöt ovat saranevaa. Pohjois - osassa on pienehkö rimpineva-alue. Reunaosat ovat rahka - ja isovarpurämettä. Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,51 m, josta heikost i maatunutta pintakerrosta on 0,50 m. Pohjamaana on keski - osassa hiekka, reunoilla moreeni. Ruskosaznmalvaltaisen turpeen osuus on 75 % ja rahkavalta i- sen turpeen 25 %. Saravaltaista turvetta ei ole tavattu. Turpeen keskimääräinen maatuneisuus on 5,1. Heikosti ma a- tuneessa pintakerroksessa se on 3,2 ja paremmin maat u- neessa pohjakerroksessa 6,0. Luonnontilaisen turpeen määrä on 2,3 milj. m3. 8. Jätkänpissimänjänkä (kl ) sijaitsee noin 23 km Inarin kirkonkylästä koilliseen, Sevettijärvelle menevä n tien pohjoispuolella. Suon pinta-ala on 30 ha. Tutkimus - pisteitä on 8 kpl. Keskimääräinen pistetiheys on 2,7 pis - tettä/10 ha. Vallitsevana suotyyppinä on rimpi],etto. Turvekerrostuman keskipaksuus on 3,17 m, josta hiekosti maatunutta pinta - kerrosta on 0,98 m. Pohjamaana on moreeni. Saravaltaisen turpeen osuus on 9 %, ruskosammalvaltaise n turpeen 84 % ja rahkavaltaisen 7 %. Turpeen keskimääräinen

26 maatuneisuus on 4,7. Heikosti maatuneessa pintakerroksess a se on 3,7 ja paremmin maatuneessa pohjakerroksessa 5,0. Luonnontilaisen turpeen määrä on 1,0 milj. m3. 9. Kotajärvenjänkä (kl ) sijaitsee noin 12 km Iva - losta itäkoilliseen, Nellimöön menevän tien eteläpuolella. Suon pinnan korkeus on m mpy. Suon pinta-ala on 70 ha. Tutkimuspisteitä on 10 kp1. Keskimääräinen piste - tiheys on 1,3 pistettä/10 ha. Suon Kotajärveen ja keskellä olevaan lampeen rajoittuva os a on rimpilettoa ja saranevaa. Reunaosissa on rahkarämett ä ja isovarpurämettä. Pohjoisosaa on ojitettu. Turvekerrostuman keskipaksuus on 2,43 m, josta heekosti ma a - tunutta pintakerrosta on 0,91 m. Keskiosassa on suon poh - jalla liejua. Pohjamaana on reunaosissa siltti. Keskiosass a on siltin päällä savikerros. Saravaltaisen turpeen osuus on 6 %, ruskosammalvaltaise n turpeen 86 % ja rahkavaltaisen 8 %. Turpeen keskimääräine n maatuneisuus on 4,7. Heikosti maatuneessa pintakerroksess a se on 3,5 ja paremmin maatuneessa pohjakerroksessa 5,6. Luonnontilaisen turpeen määrä on 1,7 milj. m Matinjärvenjänkä (kl ). sijaitsee noin 31 k m Inarin kirkonkylästä koilliseen, Sevettijärvelle menevä n tien pohjoispuolella. Suon pinta-ala on 170 ha. Tutkimus - pisteitä on 12 kpl. Keskimääräinen pistetiheys o n 0,7 pistettä/10 ha. Suon keskiosat ovat pääasiassa rimpilettoa. Paikoin esii n - tyy myös. varsinaista lettoa. Reunaosat ovat pounikkoist a rahka- ja isovarpurämettä. Turvekerros.tuman keskipaksuus on 2,24 m, josta heikosti maatunutta pintakerrosta o n 1,00 m. Pohjamaana on siltti. Saravaltaisen turpeen osuus on 55 %, ruskosamma.lvaltaise n turpeen 31 % ja rahkavaltaisen 14 %. Turpeen keski-

27 -,21 - määräinen maatuneisuus on 4,3. Heikosti maatuneessa pinta - kerroksessa se on 3,1 ja paremmin maatuneessa kerroksess a 5,3. Luonnontilaisen turpeen määrä on 3,8 milj, m Paloniemensuo (kl ) sijaitsee noin 31 km Inari n kirkonkylästä koilliseen, $evettijärvelle menevän tie n molemmin puolin. Suon pinnan korkeus on m mpy. Suon pinta-ala on 150 ha. Tutkimuspisteitä on 10 kpl. Keskimääräinen pistetiheys on 0,7 pistettä/10 ha. Suon keskiosan poikki virtaavan puron laitamilla on sara - neva-alue. Sitä ympäröi rimpilettoalue. Reunaosat ova t pounikkoista rahka- ja isovarpurämettä. Turvekerrostuman keskipaksuus on 2,50 m, josta heikosti maatunutta pintake r - rosta on 0,63 m. Pohjamaana on siltti. Ruskosammalvaltaisen turpeen osuus on 58 % ja rahkavalta i- sen turpeen 4.2 %. Turpeen keskimääräinen maatuneisuus o n 5,9. Heikosti maatuneessa pintakerroksessa se on 3,0 j a paremmin maatuneesa pohjakerrokseea 6,8. Luonnontilaisen turpeen määrä on 3,8 milj. m J'uppurajänkä (kl ) sijaitsee noin 20 km Inari n kirkonkylästä koilliseen, Vastusjärven ja nelostien välissä. Suon pinta-ala on 80 ha. Tutkimuspisteitä on 8 kpl. Keski - määräinen pistetiheys on 1,0.pistettä/10 ha. Suon Vastusjärveen rajoittuva osa on saranevaa. Muuten su o on rahka- ja isovarpurämettä. Turvekerrostuman keskipak - suus on 1,00 m, josta heikosti maatunutta pintakerrost a on 0,47 m. Pohjamaana on moreeni. Saravaltaisen turpeen osuus on 19 % ja rahkavaltaisen tur - peen 81 %. Turpeen keskimääräinen maatuneisuus on 4,7. Heikosti maatuneessa pintakerroksessa se on 3,2 ja paremmin maatuneessa pohjakerroksessa 6,1. Luonnontilaisen turpeen määrä on 0,8 milj. m3.

28 Viimassaarensuo (kl ) sijaitsee noin 26 k m Inarin kirkonkylästä itäkoilliseen, Inarijärvessä olevass a Viimassaaressa. Suon pinnan korkeus on m mpy. Suon pinta-ala on 50 ha. Tutkimuspisteitä on 3 kpl. Keski - määräinen pistetiheys on 0,6 pistettä/1.0 ha. Suon keskiosa on sara- ja rimpinevaa. Reunaosissa on pou - nuista rahkarämettä. Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,97 m, josta heikosti maatunutta pintakerrosta on 0,67 m. Pohjamaana on keskiosassa savi,, muualla moreeni. Saravaltaisen turpeen osuus on 27 %, ruskosammalvaltaise n turpeen 48 % ja rahkavaltaisen 25 %. Turpeen keskimääräine n maatuneisuus on 4,8. Heikosti naatuneessa pintakerroksess a se on 2,9 ja paremmin maatuneessa pohjakerroksessa 5,9. Luonnontilaisen turpeen määrä on 1,0 milj. m Hirvasjänkä I..(k ) sijaitsee noin 40 km Ivalosta itäkaakkoon, Raja-Joosepin tien eteläpuolella, noin - 4 km ennen valtakunnanrajaa. Suon pinnan korkeus on m mpy. Suon pinta-ala on 5 ha. Tutkimuspisteitä on 3 kpl. Suo on isovarpurämettä lukuunottamatta koillisosassa ole - vaa noin 1,5 ha :n suuruista rimpineva-aluetta. Turvekerros - tuman keskipaksuus on 2,00 in, josta heikosti maatunutta pintakerrosta on 1,30 m. Pohjamaana on moreeni. Ruskosammalvaltaista turvetta on 65 % ja rahkvaltaist a turvetta 35 %. Turpeen keskimääräinen maatuneisuus o n 5,5. Heikosti maatuneessa pintakerroksessa se on 3,7 j a paremmin maatuneessa pohjakerroksessa 8,7. Luonnontilaisen turpeen määrä on 0,1 milj. m Mustajänkä (kl ) sijaitsee noin 6 km Ivalost a pohjoiskoilliseen, Koppeloon menevän tien länsipuolella. Suon pinnan korkeus on m mpy. Suon pinta-ala on 210 ha. Tutkimuspisteitä on 30 kpl. Keskimääräinen piste - tiheys on 1,4 pistettä/10 ha.

29 - 23 Suon vetinen keskiosa on varsinaista lettoa ja rimpilettoa. Pitkänomaisen Mustajängän molemmissa päissä on saranevaa. Reunaosissa vaihtelevat erityypiset rämeet. Turvekerrostuman keskipaksuus on 0,80 m, josta heikosti maatunutta pinta - kerrosta on 0,63 m. Pohjamaana on silttiä ja hiekkaa. Saravaltaisen turpeen osuus on 42 %, ruskosammalvaltaise n turpeen 36 % ja rahkavaltaisen 22 %. Turpeen keskimääräine n maatuneisuus on 4,1. Heikosti maatuneessa pintakerroksess a se on 3,1 ja paremmin maatuneessa pohjakerrokseeea 8,0. Luonnontilaisen turpeen määrä on 1,7 milj. m Ivalonjoendeltta (kl ). sijaitsee noin 12 km Ivalosta pohjoiskoilliseen. Suon pinnan korkeus on noi n 120 m mpy. Suon pinta-ala on 190 ha. Tutkimuspisteitä o n 6 kpl. Keskimääräinen pistetiheys on 0,3 pistettä/l0 ha. Suo on pääasiassa saranevaa. Reunaosat ovat nevakorpea. Turvekerrostuman keskipaksuus on 0,47 m, josta heikost i maatunutta pintakerrosta on 0,30 m. Pohjamaana on hiekka. Saravaltaisen turpeen osuus on 64 % ja rahkavaltaisen turpeen 36 %. Turpeen keskimääräinen maatuneisuus on 4,1. Heikosti maatuneessa pintakerroksessa se on 2,9 ja paremmi n maatuneessa pohjakerroksessa 6,3. 'Luonnontilaisen turpee n määrä on 0,9 milj. m Ristijänkä (kl , 08) sijaitsee noin 18 k m Inarin kirkonkylästä luoteeseen, Vaskjoen ja Kaitavaara n välisellä alueella. Suon pinnan korkeus on m mpy. Suon pinta-ala on 140 ha. Tutkimuspisteitä on 8 kpl. Kes - kimääräinen pistetiheys on 0,6 pistettä/l0 ha. Ristijänkä on palsasuo. Palsojen pinnoilla on varpuist a rahkarämettä ja niiden välisillä alueilla saranevaa j a paikoin varsinaista lettoa. Turvekerrostuman keskipaksuus on 2,41 m, josta hiekost i maatunutta pintakerrosta on 0,57 m. Pohjamaana on hiekka.

30 24 Saravaltaisen turpeen osuus on 21 %, ruskosammalvaltaise n turpeen 40 % ja rahkavaltaisen 39 %. Turpeen keskimäärä i - nen maatuneisuus on 5,7. Heikosti maatuneessa pintakerro k - sessa se on 3,0 ja paremmin maatuneessa pohjakerroksess a 6,3. Luonnontilaisen turpeen määrä on 3,4 milj, m Pitkäselänjänkä (kl ) sijaitsee noin 15 kin Inarin kirkonkylästä luoteeseen, Mutusjärven länsirannalla, Terstojoen eteläpuolella. Suon pinnan korkeus on m mpy. Suon pinta-ala on 35 ha. Tutkimuspisteitä on 4 kpl, keskimääräinen pistetiheys on 1,1 pistettä/10 ha. Suurin osa suosta on rahkarämettä, jossa on paikoin rimpi - lettojuotteja. Suon keskiosassa on kapea saraneva-alue. Reunaosat ovat isovarpurämettä. Turvekerrostuman keskipa k- suus on 2,30 m, josta hiekosti znaatunutta pintakerrosta on 0,70 m. Pohjamaana on keskiosassa siltti, reunoilla hiekka. Saravaltaisen turpeen osuus on 7 %, ruskosammalvaltaise n turpeen 66 % ja rahkavaltaisen 27 %. Turpeen keskimääräine n maatuneisuus on 5,9. Heikosti maatuneessa pintakerroksess a se on 3,4 ja paremmin maatuneessa pohjakerroksessa 6,4. Luonnontilaisen turpeen määrä on 0,8 milj. m Pirttikompsiojänkä (kl ) sijaitsee noin 23 k m Ivalosta kaakkoon, Raja-Joosepin tien ja Lutto-joen välissä. Suon pinnan korkeus on noin 146 m mpy. Suolla on umpee n kasvaneita jokiuomia ja juoluaj.ärviä. Suon pinta-ala on 35 ha. Tutkimuspisteitä on 3 kpl. Keskimääräinen pistetihey s on 0,9 pistettä/10 ha. Suon keskiosa on rimpilettoa. Reunaosissa on pounikkoist a rahkarämettä ja jokivarressa nevakorpea. Turvekerrostuma n keskipaksuus on 1,27 m, josta heikosti znaatunutta pintakerrosta on 0,37 m. Pohjamaana on hiekka. Saravaltaisen turpeen osuus on 6 %, ruskosammalvaltaise n turpeen 78 % ja rahkavaltaisen 16 %, Turpeen keskimääräine n maatuneisuus on 5,8. Heikosti maatuneessa pintakerroksessa

31 se on 3,8 ja paremmin maatuneessa pohjakerroksessa 6,2. Luonnontilaisen turpeen määrä on 0,4 milj. m Muuraisniemensuo (kl ) sijaitsee noin 26 k m Inarin kirkonkylästä koilliseen, Inarijärven länsirannalla. Suon pinta-ala on 50 ha. Tutkimuspisteitä on 10 kpl. Keski - määräinen pistetiheys on 2,0 pistettä/l0 ha. Suo on pääasiassa rimpilettoa ja rimpinevaa. Rimpien väliss ä on pounuja ja korkeita jänteitä. Suolla olevien lampie n ympärillä on saranevaa. Turvekerrostuman keskipaksuus o n 2,08 m, josta hiekosti maatunutta pintakerrosta on 1,14 m. Pohjamaana on moreeni. Saravaltaisen turpeen osuus on 46 %, ruskosammalvaltaisen turpeen 34 % ja rahkavaltaisen 20 %. Turpeen keskimääräine n maatuneisuus on 4,9. Heikosti maatuneessa pintakerroksess a se on 3,6 ja paremmin maatuneessa pohjakerroksessa 6,6. Luonnontilaisen turpeen määrä on 1,0 milj. m Tuuruniemensuo (Hanhijänkä) (kl sijaitse e noin 30 km Inarin kirkonkylästä pohjoiseen, Kaamasjoen j a nelostien välisellä alueella. Suon pinnan korkeus on m mpy. Suon pinta-ala on ha. Tutkimuspisteitä o n 58 kpl. Keskimääräinen pistetiheys on 0,6 pistettä/l0 ha. Suon keskiosat ovat varsinaista lettoa, rimpilettoa ja rim - pinevaa. Avosuoalueen laitamilla on sara- ja rahkanevaa. Reunaosissa on vallitsevana suotyyppinä isovarpuräme. Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,50 m, josta heikosti maa - tunutta pintakerrosta on 0,50 m. Pohjamaana on pääasiass a moreeni. Saravaltaisen turpeen osuus on 8 %, ruskosammalvaltaise n 55 % ja rahkavaltaisen 37 %. Turpeen keskimääräinen maatu - neisuus on 5,4. Heikosti maatuneessa pintakerroksessa s e on 3,3 ja paremmin maatuneessa pohjakerroksessa 6,5. Luonnontilaisen turpeen määrä on 15,0 milj. m3.

32 Tuuruharjunjänkä (Karvakenkäjänkä) (kl ) sijaitsee noin 33 km Inarin kirkonkylästä koilliseen, Utsjoe n tien itäpuolella. Suon pinnan korkeus on m mpy. Suon pinta-ala on 500 ha. Tutkimuspisteitä on 32 kpl. Keski - määräinen pistetiheys on 0,6 pistettä/10 ha. Suolla olevien lampien ympärillä on saranevaa. Muutoin suon keksiosa on rimpilettoa. Reunaosissa ovat vallitsevina isovarpuräme ja rahkaräme. Turvekerrostuman keskipaksuu s on 1,55 m, josta heikosti maatunutta pintakerrosta o n 0,55 m. Pohjamaana on moreeni. Saravaltaisen turpeen osuus on 36 %, zuskosammalvaltaise n turpeen 33 % ja rahkavaltaisen 31 %. Turpeen keskimääräine n maatuneisuus on 5,3. Heikosti maatuneessa pintakerroksess a se on. 3,6 ja paremmin maatuneessa pohjakerroksessa 5,9. Luonnontilaisen turpeen määrä on 7,8 milj. m Sammuttijänkä (kl ) sijaitsee noin 47 km Inari n kirkonkylästä pohjoiskoilliseen, Syysjärven koillispuolella. Suon pinnan korkeus on m mpy. Suon tutkitun osan pinta-ala on ha. Tutkimuspisteitä, on 39 kpl. Keskimä ä- räinen pistetiheys on 0,4 pistettä/10 ha. Sammuttijängän keskiosat ovat rin\pilettoa. Reunaosat ova t lettorämettä ja isovarpurämettä. Suon koillispäässä esiinty y runsaasti palsoja. Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,56 m, josta heikosti maatunutta pintakerrosta on 0,98 m. Pohjamaana on moreeni. Saravaltaisen turpeen osuus on. 34 %, ruskosammalvaltaiesen turpeen 48 % ja rahkavaltaisen 18 %. Turpeen keskimääräine n maatuneisuus on 4,0. Heikosti maatuneessa pintakerroksess a se on 3,1 ja paremmin maatuneessa pohjakerroksessa 6,0. Luonnontilaisen turpeen määrä on 15,6 milj. m Mustalakkijärvenjänkä (kl sijaitsee noi n 30 km Inarin kirkonkylästä lounaaseen, Kittilään menevä n maantien varressa. Suon. pinta-ala o n. 140 ha. Tutkimuspisteitä

33 on 8 kpl. Keskimääräinen pistetiheys on 0,6 pistettä/10 ha, Suon keskiosat.ovat saranevaa ja rimpinevaa. Reunaosat ova t sararämettä ja isovarpurämettä. Turvekerrostuman keski - paksuus on 0,98 m, josta hiekosti maatunutta pintakerrost a on 0,59 m. Pohjamaana on moreeni. Saravaltaisen turpeen osuus on, 2.3 % ja rahkavaltaisen tur - peen 77 %. Turpeen keskimääräinen maatuneisuus on 4,4. Heikosti maatuneessa pintakerroksessa se on 2,7 ja paremmi n maatuneessa pohjakerroksessa 7,0. Luonnontilaisen turpee n määrä on 1,4 milj, m, 25. Lemmenjoentienvarsisuot (kl, ) sijaitsevat noi n 33 km Inarin kirkonkylästä lounaaseen. Soiden yhteenlaskett u pinta-ala on noin 35 ha. Tutkimuspisteitä on 2 kpl. Keski - määräinen pistetiheys on 0,6 kpl/1.0 ha. Suot ovat tyypiltään pieniä rahkanevoja. Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,45 m. Koko kerrostuma on ollut heikost i maatunutta molemmilla pisteillä. Pohjamaana on moreeni. Turvelajeista on saravaltaisia noin 60 % ja rahkavaltaisi a noin 40 %. Turpeen keskimääräinen maatumisaste on 3,4. Luonnontilaisen turpeen määrä on 0,5 milj. m Taarumjärvenjänkä (kl ) sijaitsee Sammakkoniemessä, Inarijärven itärannalla, noin 47 km Inarin keskustas - ta itäkoilliseen. Suon pinnan korkeus on m mpy. Pinta-ala on 65 ha. Tutkimuspisteitä on 4 kpl. Keskimääräi - nen pistetiheys on 0,6 pistettä/10 ha. Suon keskiosassa ovat. vallitsevina suotyyppeinä rimpilett o ja varsinainen letto. Reunaosat ovat isovarpu- ja rahka - räme ttä. Turvekerrostuman keskipaksuus on 2,43 m, josta heikost i maatunutta pintakerrosta on 1,95 m. Pohjamaana on moreeni.

34 Saravaltaisen turpeen osuus on 18 %, ruskosammalvaltaisen turpeen 58 % ja rahkavaltaisen turpeen 24 %. Turpeen keski - määräinen maatuneisuus on 4,1. Heikosti maatuneessa pinta - kerroksessa se on 3,3 ja paremmin maatuneessa pohjakerro k- sessa 7,8. Luonnontilaisen turpeen määrä on 1,6 milj. m Iso-Roironsuo (kl ) sijaitsee Iso-Roiro -saare n kaakkoisosassa, noin 48 km Inarin kirkonkylästä itäkoill i - seen. Suon pinta-ala on 15 ha. Tutkimuspisteitä on 2 kpl. Keskimääräinen pistetiheys on 1,4 pistettä/10 ha. Pitkänomaisen suon koillispää on vetistä lettoa ja lounais - pää saranevaa. Turvekerrostuman keskipaksuus on 2,90 m, josta heikosti maatunutta pintakerrosta on 2,50m. Pohjamaana on moreeni. Saravaltaisen. tarpeen; osuus on 16 %, a ruskosammalvaltaise n turpeen 55 % ja rahkavaltaisen 29 %. Turpeen keskimääräine n maatuneisuus on 4,5. Heikosti maatuneessa pintakerroksess a se on 3,5 ja paremmin maatuneessa pohjakerroksessa 6,0. Luonnontilaisen turpeen määrä on 0,4 milj. m Karhunjänkä (kl ).. sijaitsee Kirakkaniemessä, Inarijärven itärannalla, noin 53 km Inarin kirkonkyläst ä itäkoi.11iseen. Suon pinnan korkeus on m mpy. Suon pinta-ala on 65 ha. Tutkimuspisteitä on 4 kpl. Keskimääräinen pistetiheys on 0,6 pistettä/10 ha. Suon keskiosat ovat is.ovarpurämejänteistä varsinaista let - toa ja reunaosat rahkarämettä. Turvekerrostuman keskipa k- suus on 2,30 m, josta heikosti maatunutta pintakerrosta o n 1,50 m. Pohjamaana on moreeni. Saravaltaisen turpeen osuus on 51 %, ruskosamma.lvaltaisen turpeen 33 % ja rahkavåltaisen 16 %. Turpeen keskimääräine n maatuneisuus on 4,7. Heikosti maatuneessa pintakerroksess a se on 3,7 ja paremmin maatuneessa pohjakerroksessa 6,5. Luonnontilaisen turpeen määrä on 1,5 milj. m3.

35 Kuoskerniemen suot (kl ) sijaitsevat Inarijärven itärannalla, noin 58 km Inarin kirkonkylästä itäkoilli - seen. Soiden pinnan korkeus on noin 120 m mpy. Soiden pinta - ala on 50 ha. Tutkimuspisteitä on 4 kpl. Keskimääräinen pis - tetiheys on 0,8 pistettä/10 ha. Suoalueen keskiosa on rimpi - nevaa ja rimpilettoa. Reunaosien vallitsevina suotyyppein ä ovat isovarpu- ja rahkaräme. Turvekerrostuman keskipaksuu s on 3,30 m, josta heikosti maatunutta pintakerrosta on 1,57m. Pohjamaana on moreeni, jonka päällä on paikoin ohut siltti - kerros. Saravaltaisen turpeen osuus on 24 %, ruskosammalvaltaise n turpeen 73 % ja rahkavaltaisen turpeen 3 %. Turpeen keski - määräinen maatuneisuus on 4,4. Heikosti maatuneessa pinta - kerroksessa se on 3,2 ja paremmin maatuneessa pohjakerrok - sessa 5,0. Luonnontilaisen turpeen määrä on 1,7 milj. m Hizvaslänkä II (kl , 06) sijaitsee Inarijärve n itärannalla, Kirakkavuonon itäpuolella, noin 50 km Inari n kirkonkylästä itäkoilliseen. Suon pinnan korkeus on m mpy. Suon pinta-ala on 185 ha. Tutkimuspisteitä o n 4 kpl. Keskimääräinen pistetiheys on 0,2 pistettä/10 ha. Hirvasjängän keski- ja länsiosassa on rimpilettoa, varsi - naista lettoa ja saranevaa. Niitä. ympäröivät isovarpu- j a rahkarämealueet. Suon reunamili+a on kangasrämettä. Turvekerrostuman keskipaksuus on 3,11 in, josta heikost i maatunutta pintakerrosta on 1,71 m. Pohjamaana on pääasiassa moreeni, syvänteissa savi. Saravaltaisen turpeen osuus on 94 %, ruskosammalvaltaise n turpeen 4 % ja rahkavaltaisen 2 %. Kortteen jäänteitä sisäl - tävää turvetta on 75 %. Turpeen keskimääräinen znaatunei - suus on 4,2. Heikosti maatuneessa pintakerroksessa se o n 3,4 ja paremmin maatuneessa pohjakerroksessa 5,0. Luonnontilaisen turpeen määrä on 5,8 milj. m Hämähäkkijärvensuo (kl sijaitsee Inarijärve n itärannalla, Tervavuonon pohjoispuolella, noin 50 km Inari n kirkonkylästä itään. Suon pinta-ala on 10 ha. Tutkimus-

36 30 - pisteitä. on 4 kpl. Keskimääräinen pistetiheys on. 3,3 pis - tettä/10 ha. Suon keskiosa on saranevaa ja varsinaista lettoa. Reunaosien vallitseva suotyyppi on isovarpurä e. Turvekerrostuman keskipaksuus on 2,87 m, josta heikosti maatunutta pi n- takerrosta.on 0,80 m. Suonsyvimmissa kohdissa on pohjama a- lajina savi, muualla moreeni tai hiekka. Saravaltaisen turpeen osuus on 12 %, ruskosammalvaltaise n turpeen 74 % ja rah :k.avaltaisen 14 % Turpeen keskimääräinen maatuneisuus on 3,8. Heikosti maatuneessa pintakerro k - sessa se on. 3,0 ja paremmin znaa.tuneessa pohjakerroksess a 4,2. Luonnontilaisen turpeen määrä on 0,3 milj. m Naalammensuo (kl._ ). sijaitsee Tervavuoman pohjoispuolella, Inarijärven itärannalla, noin 50 km kirkon - kylästä itään. Suon pinta-ala on 10 ha. Tutkimuspisteitä o n 2 kpl. Suolla olevan lammen' ympärillä on letto- ja sararämettä. Suon reunamilla on isovarpurämettä. Turvekerros.tuman keski - paksuus on 3,701m, josta heikosti maatunutta pintakerrost a on 1,00 m. Pohjamaana on savi. Saravaltaisen turpeen osuus on 13 % ja ruskosaznmalvaltaise n turpeen 87 %. Turpeen keskimääräinen maatuneisuus on 4,5. Heikosti maatuneessa pintakerroksessa se on 3,1 ja paremmi n maatuneessa pohjakerroksessa 5,0. Luonnontilaisenturpee n määrä on 0,4 milj. m Rautaportinsuo (kl ) sijaitsee Inarijärven itä - rannalla olevan Tervavuonon pohjoispuolella, noin 50 k m kirkonkylästä itään. Suon pinta-ala on 10 ha. Tutkimuspi, s - teitä on 3 kpl. Suon keskustassa on. varsinaista lettoa ja reunamilla iso - varpu- ja lettorämettä. Turvekerrostuman keskipaksuus o n 3,92 m, josta heikosti maatunutta pintakerrosta on 0,52 m.

P13,6/80/16. Erkki Raikamo HEINOLAN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S. Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä

P13,6/80/16. Erkki Raikamo HEINOLAN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S. Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä P13,6/80/16 Erkki Raikamo HEINOLAN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä Espoo 1980 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSMENETELMÄT

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus. Turveraportti 238. Jukka Leino ja Jouko Saarelainen OUTOKUMMUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus. Turveraportti 238. Jukka Leino ja Jouko Saarelainen OUTOKUMMUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 238 Jukka Leino ja Jouko Saarelainen OUTOKUMMUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 Kuopio 1990 Leino. Jukka jasaarelainen. Jouko 1990. Outokummussa

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 1 Jouko Saarelaine n SONKAJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUU S POLTTOTURVETUOTANTOON OSA 2 Kuopio 1985 SISÄLTÖ JOHDANTO 3 TUTKIMUSMENETELMÄT

Lisätiedot

PUNKALAITUMEN TURVEVAROISTA J A NIIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSIST A

PUNKALAITUMEN TURVEVAROISTA J A NIIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSIST A GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S MAAPERAOSASTO, raportti P13.4/81/55 Carl-Göran Sten ja Timo Varila PUNKALAITUMEN TURVEVAROISTA J A NIIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSIST A Espoo 1981 PUNKALAITUMEN TURVEVAROISTA JA NIIDEN

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. MAAPERÄOSASTO, raportti P 13,4/82/9 1. Helmer Tuittila MYNÄMAEN TU RVEVARAT. Osaraportti Varsinais-Suomen turvevaroist a

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. MAAPERÄOSASTO, raportti P 13,4/82/9 1. Helmer Tuittila MYNÄMAEN TU RVEVARAT. Osaraportti Varsinais-Suomen turvevaroist a GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S MAAPERÄOSASTO, raportti P 13,4/82/9 1 Helmer Tuittila MYNÄMAEN TU RVEVARAT Osaraportti Varsinais-Suomen turvevaroist a Espoo 1982 JOHDANTO Mynämäen kunnan alueella olevia soita

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 413

Turvetutkimusraportti 413 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 413 2010 Ranualla tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 3 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Ranua, Northern

Lisätiedot

Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/12 1

Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/12 1 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/12 1 Tapio Toivone n JAALAN TURVEVARAT JA NIIDE N KÄYTTÖKELPOISUU S Espoo 1983 Tekijän osoite : Geologinen tutkimuslaito s Kivimiehentie 1 02150

Lisätiedot

ALAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1. Abstract: The mires and peat reserves of Alajärvi Part 1

ALAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1. Abstract: The mires and peat reserves of Alajärvi Part 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 339 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Report of Peat Investigation 339 ALAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 Abstract: The mires and peat reserves

Lisätiedot

ALAVUDELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

ALAVUDELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turveraportti 253 Tapio Toivonen ALAVUDELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and peat reserves of Alavus Espoo 1992 Toivonen. Tapio. 1992. Alavudella tutkitut

Lisätiedot

JÄMIJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON

JÄMIJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti. P 13.4/83/ :13 8 Carl-Göran Sten ja Lasse Svahnback JÄMIJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON Espoo 1983 3 - SI SÄALLYSLUETTELq 1 Johdanto

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/85/17 9

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/85/17 9 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13,4/85/17 9 Erkki Raikamo ja Pertti Silen KRISTIINAN KAUPUNGIN SUOT JA TURVEVAROJEN K.AYTTÖMAHDOLLISUUDE T Kuopio 1985 Tekijöiden osoitteet : Geologian

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 406

Turvetutkimusraportti 406 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 406 2010 Maaningalla tutkitut suot ja niiden turvevarat Abstract: The peatlands and peat reserves of Maaninka, Central Finland Ari Luukkanen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

RENGON SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Summary: The peatlands of Renko, southern Finland

RENGON SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Summary: The peatlands of Renko, southern Finland GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 338 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Report of Peat Investigation 338 RENGON SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Summary: The peatlands of Renko, southern Finland Espoo

Lisätiedot

KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 7

KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 7 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 362 Ari Luukkanen KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 7 Abstract: The peatlands and peat reserves of Kiuruvesi Part 7 Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

PERHOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

PERHOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GELGIA TUTKIUSKESKUS TURVETUTKIUSRAPRTTI 294 artti Korpij aakko PERHSSA TUTKITUT SUT JA IIDE TURVEVARAT Abstract : The ires and peat reserves in the unicipality of Perho, Western Finland Kuopio 1995 Korpijaakko,

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 421

Turvetutkimusraportti 421 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 421 2011 Ranualla tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 4 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Ranua, Northern

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 391

Turvetutkimusraportti 391 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 391 2009 Pyhännällä tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves of Pyhäntä, Northern Ostrobothnia Part 2 Teuvo Herranen

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 415

Turvetutkimusraportti 415 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 415 2010 Karstulassa tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 3 Abstract: The peatlands and peat reserves of Karstula, Part 3 Riitta-Liisa Kallinen GEOLOGIAN

Lisätiedot

HUITTISTEN TUTKITUT SUOT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS. Summary : The mires investigated and the usefulness of peat in southwestern Finland

HUITTISTEN TUTKITUT SUOT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS. Summary : The mires investigated and the usefulness of peat in southwestern Finland GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 309 Carl-Göran Sten HUITTISTEN TUTKITUT SUOT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS Summary : The mires investigated and the usefulness of peat in southwestern Finland

Lisätiedot

YLISTAROSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

YLISTAROSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 293 Tapio Toivonen YLISTAROSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and peat reserves of Ylistaro Kuopio 1995 Toivonen, Tapio, 1995. Ylistarossa

Lisätiedot

Forssan suot ja turpeen käyttökelpoisuus

Forssan suot ja turpeen käyttökelpoisuus TURVETUTKIMUSRAPORTTI REPORT OF PEAT INVESTIGATION 320 Carl-Göran Sten ja Markku Moisanen Forssan suot ja turpeen käyttökelpoisuus Summary : The mires and the usefulness of peat in Forssa, southern Finland

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Turvetutkimusraportti 305. Tapio Muurinen. YLI-IIN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTOKELPOISUUS Osa 2

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Turvetutkimusraportti 305. Tapio Muurinen. YLI-IIN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTOKELPOISUUS Osa 2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 305 Tapio Muurinen YLI-IIN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTOKELPOISUUS Osa 2 The Mires and Useful Peat Reserves of Yli-Ii, Central Finland Part 2 Espoo 1997 Muurinen,

Lisätiedot

TURVERAPORTTI 213. Markku Mäkilä ja Grundström TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract :

TURVERAPORTTI 213. Markku Mäkilä ja Grundström TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract : GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 213 MAAPERÄOSASTO Markku Mäkilä ja Ale Grundström KUUSANKOSKELLA JA KOUVOLASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The peat resources of Kuusankoski and

Lisätiedot

The peat resources of Ähtäri and their potential use Part 1

The peat resources of Ähtäri and their potential use Part 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 225 TAPIO TOIVONEN ÄHTÄRIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS OSA 1 Abstract : The peat resources of Ähtäri and their potential use Part 1 Espoo

Lisätiedot

KIIMINGIN SUOT, TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2

KIIMINGIN SUOT, TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 351 KIIMIGI SUOT, TURVEVARAT JA IIDE KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2 Abstract: The peatlands of Kiiminki, peat reserves and their potential use Part 2 Geologian

Lisätiedot

TOHOLAMMIN TURVEVAROJEN KÄYTTÖ - KELPOISUUS JA TURPEEN OMINAISUUKSIE N VÄLINEN RIIPPUVUUS

TOHOLAMMIN TURVEVAROJEN KÄYTTÖ - KELPOISUUS JA TURPEEN OMINAISUUKSIE N VÄLINEN RIIPPUVUUS GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S MAAPERÄOSASTO, raportti P 134/80/ 5 Markku Mäkil ä TOHOLAMMIN TURVEVAROJEN KÄYTTÖ - KELPOISUUS JA TURPEEN OMINAISUUKSIE N VÄLINEN RIIPPUVUUS summary : The peat resources of Toholampi

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 377

Turvetutkimusraportti 377 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 377 2007 Pyhäjoella tutkitut suot, ja niiden turvevarat, osa 1 Abstract: The peatlands and peat resources of Pyhäjoki, western Finland, Part I Jukka Turunen

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 2

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 2 Jukka Häikiö, Pirjo Löytynoja ja Heimo Porkka KAJAANISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA I I Kuopio 1985 Tekijöiden osoite : Geologian

Lisätiedot

,!7IJ5B6-jajijc! Turvetutkimusraportti 375 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Kauhavalla tutkitut suot ja niiden turvevarat. www.gtk.fi info@gtk.

,!7IJ5B6-jajijc! Turvetutkimusraportti 375 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Kauhavalla tutkitut suot ja niiden turvevarat. www.gtk.fi info@gtk. 345. 346. 347. 348. 349. 350. 351. 352. 353. 354. 355. 356. 357. 358. 359. 360. 361. 362. 363. 364. 365. 366. 367. 368. 369. 370. 371. 372. 373. 374. 375. Kimmo Virtanen, Riitta-Liisa Kallinen ja Teuvo

Lisätiedot

SEINAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

SEINAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 268 Tapio Toivonen SEINAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract: The mires and peat reserves of Seinäjoki Espoo 1993 Toivonen. Tapio. 1993. Seinäjoella

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 389

Turvetutkimusraportti 389 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 389 2008 Keuruun tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves of Keuruu Part 2 Timo Suomi, Kari Lehmuskoski, Markku

Lisätiedot

KALAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1

KALAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1 Kalajoella tutkitut suot ja niiden turvevarat, osa 1 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 367 KALAJOELLA TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 1 Abstract: The peatlands and peat resources

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 452

Turvetutkimusraportti 452 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 452 2014 Vaalassa tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 4 Abstract: The Peatlands and Peat Reserves of Vaala Part 4 Hannu Pajunen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 432

Turvetutkimusraportti 432 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 432 2012 Lapinlahdella (Varpaisjärvellä) tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 5 Abstract: The Peatlands and Peat Reserves of Lapinlahti (Varpaisjärvi),

Lisätiedot

KAUSTISEN KUNNAN ALUEELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT

KAUSTISEN KUNNAN ALUEELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT GELGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 325 Martti Korpijaakko ja Pertti Silen KAUSTISEN KUNNAN ALUEELLA TUTKITUT SUT JA NIIDEN TURVE VARAT Abstract : The mires and peat reserves of the municipality

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 404

Turvetutkimusraportti 404 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 404 2010 Kuusamossa tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Kuusamo, Northern

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 385

Turvetutkimusraportti 385 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 385 2008 Ikaalisissa tutkitut suot ja niiden turvevarat Abstract: The peatlands and peat reserves of Ikaalinen Tapio Toivonen ja Onerva Valo GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

YLIVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2

YLIVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 360 Jukka Turunen ja Teuvo Herranen YLIVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIEN TURVEVARAT Osa 2 Abstract: The peatlands and peat resources of Ylivieska, western

Lisätiedot

Abstract : The peat resources of Kotka and their potential use. Geological Survey of Finland, Report of Peat Investigatio n

Abstract : The peat resources of Kotka and their potential use. Geological Survey of Finland, Report of Peat Investigatio n GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 20 0 Markku Mäkilä Ale Grundströ m j a KOTKAN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The peat resources of Kotka and their potential use.

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 18 7. Tapio Muurine n ROVANIEMEN ALUEEN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS, OSA

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 18 7. Tapio Muurine n ROVANIEMEN ALUEEN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS, OSA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 18 7 Tapio Muurine n ROVANIEMEN ALUEEN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS, OSA I Abstract : Peat recources and their suitabilit y in the area

Lisätiedot

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit Sisältö Kasvupaikkatekijöiden merkitys metsänkasvuun Metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn ja kasvupaikan (kivennäismaa/turvemaa) perusteella Metsätyyppien merkitys

Lisätiedot

Metsänhoidon perusteet

Metsänhoidon perusteet Metsänhoidon perusteet Kasvupaikkatekijät, metsätyypit ja puulajit Matti Äijö 18.9.2013 1 KASVUPAIKKATEKIJÄT JA METSÄTYYPIT kasvupaikkatekijöiden merkitys puun kasvuun metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Maaperäosasto, raportti P 13.4/84/141

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Maaperäosasto, raportti P 13.4/84/141 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Maaperäosasto, raportti P 13.4/84/141 Eino Lappalainen ja Tapio Toivonen LASKELMAT SUOMEN TURVEVAROISTA Espoo 1984 Tekijöiden osoite: Geologian tutkimuskeskus Kivimiehentie 1 02150

Lisätiedot

ANJALANKOSKEN TURVEVARA T JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S

ANJALANKOSKEN TURVEVARA T JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S MAAPERÄOSASTO, raportti P 13.4/84/159 Markku Mäkilä ja Ale Grundströ m ANJALANKOSKEN TURVEVARA T JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S Espoo 1984 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto,

Lisätiedot

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA X GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 252. Pauli Hänninen ja Satu Jokinen

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA X GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 252. Pauli Hänninen ja Satu Jokinen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 252 Pauli Hänninen ja Satu Jokinen PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA X Abstract : The mires and peat reserves of the commune of Pudasjärvi.

Lisätiedot

VEHKALAHDEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S

VEHKALAHDEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 18 6 Markku Mäkilä j a Ale Grundström VEHKALAHDEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S Abstract : The peat resources of Vehkalahti municipality

Lisätiedot

MIKKELIN KUNNASSA TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVE VARAT JA KÄYTTÖKELPOISUUS

MIKKELIN KUNNASSA TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVE VARAT JA KÄYTTÖKELPOISUUS Turvetutkimusraportti Report of peat Ivestigatio 336 Jukka Leio MIKKELIN KUNNSS TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVE VRT J KÄYTTÖKELPOISUUS bstract : The mires, peat reserves ad their potetial use i Mikkeli Geologia

Lisätiedot

335. Laajanneva-Mustasuo (Vaala)

335. Laajanneva-Mustasuo (Vaala) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 335. Laajanneva-Mustasuo

Lisätiedot

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

GEOLOGIA. Evon luonto-opas Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.

Lisätiedot

VIRRAT Herraskosken kanavan itä- ja eteläpuolisen alueen muinaisjäännösinventointi

VIRRAT Herraskosken kanavan itä- ja eteläpuolisen alueen muinaisjäännösinventointi 1 VIRRAT Herraskosken kanavan itä- ja eteläpuolisen alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Pirkanmaan liitto 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Muinaisjäännöksen kuvaus...

Lisätiedot

Turveraportti 106. Jukka Lein o JOROISTEN TURVEVARAT JA NIIDE N KAYTTOKELPOISUU S

Turveraportti 106. Jukka Lein o JOROISTEN TURVEVARAT JA NIIDE N KAYTTOKELPOISUU S Turveraportti 106 Jukka Lein o JOROISTEN TURVEVARAT JA NIIDE N KAYTTOKELPOISUU S Geologinen tutkimuslaito s Kuopio 1981 SISÄLTÖ JOHDANTO 3 TUTKIMUSMENETELMÄT JA TULOSTEN ESITYS 3 Kenttätutkimukset 3 Laboratoriotutkimukset

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Turvetutkimusraportti 327. Carl-Göran Sten ja Markku Moisanen ESPOON JA KAUNIAISTEN SUOT

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Turvetutkimusraportti 327. Carl-Göran Sten ja Markku Moisanen ESPOON JA KAUNIAISTEN SUOT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 327 Carl-Göran Sten ja Markku Moisanen ESPOON JA KAUNIAISTEN SUOT Sammandrag : Myrarna i Esbo och Grankulla Summary : The peatlands in Espoo and Kauniainen,

Lisätiedot

Koskikaltiojoen suu (länsi) /1-;p 01 0311- 3844 03 SUOJANPERÄ x= 7691 52-3, y= 3543 641~ z= n. 120 Inari ) t_/ Suojanperä. 14 f' Of o.

Koskikaltiojoen suu (länsi) /1-;p 01 0311- 3844 03 SUOJANPERÄ x= 7691 52-3, y= 3543 641~ z= n. 120 Inari ) t_/ Suojanperä. 14 f' Of o. TARKASTUSRAPORTTI FM Tiina Äikäs tarkasti seuraavat kohteet Pohjois-, Itä- ja tunturi-lapin alueella 2.7.- 12.7.2007 osana väitöskirjaansa liittyviä kenttätöitä. Apuna kenttätöissä oli fil. yo Siiri Tolonen.

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 Savonlinnan seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 Savonlinnan seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 2.3 Rantasalmi Rantasalmen kunnan alueelta valittiin kaksi potentiaalista kohdetta, joista Varpasharjun alueella suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko 1 ja

Lisätiedot

Turpeen ikä ja kerrostumisnopeus Lounais-Suomen soilla

Turpeen ikä ja kerrostumisnopeus Lounais-Suomen soilla Työraportti 2008-12 Turpeen ikä ja kerrostumisnopeus Lounais-Suomen soilla Markku Mäkilä Ale Grundström Helmikuu 2008 POSIVA OY Olkiluoto FI-27160 EURAJOKI, FINLAND Tel +358-2-8372 31 Fax +358-2-8372 3709

Lisätiedot

Maa-ainesmuodostuma. !. GM200 -kairaus. !. GM50 -kairaus !. KP2 LIITE

Maa-ainesmuodostuma. !. GM200 -kairaus. !. GM50 -kairaus !. KP2 LIITE 526000 527000 528000 LIITE 529000!. AP9 ALAPITKÄ Tutkimuspistekartta!. GM200 -kairaus 7009000!. AP8!. KP_10!. GM50 -kairaus Pohjaveden havaintoputki Maatutkaluotauslinja 7009000 Painovoimamittauslinja

Lisätiedot

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 447

Turvetutkimusraportti 447 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 447 2013 Lopen tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 1 Abstract: The Peatlands and Peat Resources of Loppi, Southern Finland Part 1 Markku Moisanen GEOLOGIAN

Lisätiedot

GTK:n TURVETUTKIMUS -MISTÄ TULLAAN..

GTK:n TURVETUTKIMUS -MISTÄ TULLAAN.. GTK:n TURVETUTKIMUS -MISTÄ TULLAAN.., GTK 28.11.2012 Lähtökohtia turvetutkimukselle Suomessa: Suomi on maailman soistunein maa Suomen energiaomavaraisuus on huono Suomessa on suuri suoluonnon potentiaali

Lisätiedot

Kolari Kurtakko - Ylläsjärvi 110 kv voimajohtolinjan muinaisjäännösinventointi 2013 Hannu Poutiainen Antti Bilund

Kolari Kurtakko - Ylläsjärvi 110 kv voimajohtolinjan muinaisjäännösinventointi 2013 Hannu Poutiainen Antti Bilund 1 Kolari Kurtakko - Ylläsjärvi 110 kv voimajohtolinjan muinaisjäännösinventointi 2013 Hannu Poutiainen Antti Bilund Tilaaja: Torniojokilaakson Sähkö Oy/TLT-Engineering Oy 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot...

Lisätiedot

Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä.

Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä. M 17 / Mh, Oj -51 / 1 / 84 Muhos ja Oulunjoki E. Aurola 14.6.51. Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä. Oulu OY:n puolesta tiedusteli maisteri K. Kiviharju kevättalvella 1951

Lisätiedot

Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998

Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998 Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998 Vuonna 1998 Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi keskittyi Änättijärven rantoihin. Kyseessä oli jatko vuonna 1987 alkaneelle inventointityölle.

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Lappeenrannan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta, tutkimusalue,

Lisätiedot

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Metsäkeskus 2014 Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt 2014 { 2 } Metsälaki Metsälaissa on lueteltu joukko suojeltuja elinympäristöjä, jotka ovat monimuotoisuuden

Lisätiedot

Enontekiö. Kittilä. Muonio. Kolari. Pello Rovaniemi. Ylitornio. Tornio. Kemi

Enontekiö. Kittilä. Muonio. Kolari. Pello Rovaniemi. Ylitornio. Tornio. Kemi LAPIN LUKIOT, AMMATILLISET OPPILAITOKSET JA KANSANOPISTOT, JOISSA AMMATILLISTA KOULUTUSTA LUKUVUONNA 2011-2012 Utsjoki Inari Enontekiö Lukioita 23 Kittilä Ammatillisia oppilaitoksia tai niiden sivuopetuspisteitä

Lisätiedot

P 13,6/80/23. Erkki Raikamo PÄIJÄT-HAMEEN SUOT JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDE T

P 13,6/80/23. Erkki Raikamo PÄIJÄT-HAMEEN SUOT JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDE T P 13,6/80/23 Erkki Raikamo PÄIJÄT-HAMEEN SUOT JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDE T Espoo 1980 Raikamo, E. 1981 : Päijät-Hämeen suot ja turvevarojen käyttämandollisuudet. Päijät-Hämeen seutukaavaliiton

Lisätiedot

Tammisaari 110 kv voimajohtolinjauksen Österby-Skarpkulla muinaisjäännösinventointi 2010.

Tammisaari 110 kv voimajohtolinjauksen Österby-Skarpkulla muinaisjäännösinventointi 2010. 1 Tammisaari 110 kv voimajohtolinjauksen Österby-Skarpkulla muinaisjäännösinventointi 2010. Timo Jussila Kustantaja: Tammisaaren Energia 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen aika...

Lisätiedot

ERKKI RAIKAMO RAIMO HEIKKILÄ

ERKKI RAIKAMO RAIMO HEIKKILÄ Suot syntyvät ERKKI RAIKAMO RAIMO HEIKKILÄ Suomi on suomaa: haluttiinpa sitä tai ei. Etymologisesti Suomi lienee suo-sanan johdannainen vaikka sitä ei yleisesti tunnustettaisikaan. Toisaalta englanninkielinen

Lisätiedot

Lastensuojelun tilastotietoon liittyvää pohdintaa

Lastensuojelun tilastotietoon liittyvää pohdintaa Lastensuojelun tilastotietoon liittyvää pohdintaa Lastensuojelun suunnitelmat tukiprosessi Työkokous 9.12.29 Avohuollon piirissä olevien osuus kaikista -17-vuotiaista 18 16 14 12 12,8 12,2 1,9 % 1 8 6

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila

LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila 1 LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila Tilaaja: Lempäälän kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat...

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Suot ja kosteikot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Suot ja kosteikot Suot ja kosteikot 47. Mantereenrahka Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status: Metso soveltuvuus: 4,2 ha Hulaus Yksityinen Arvokas luontokohde Kyllä Mantereenrahka sijaitsee Hulausjärven rannalla Vesilahden ja

Lisätiedot

Heinijärvien elinympäristöselvitys

Heinijärvien elinympäristöselvitys Heinijärvien elinympäristöselvitys Kuvioselosteet Kuvio 1. Lehto Kuviolla kahta on lehtotyyppiä. Ylempänä tuoretta runsasravinteista sinivuokko-käenkaalityyppiä (HeOT) ja alempana kosteaa keskiravinteista

Lisätiedot

Rovaniemen Työvoimatoimisto TYÖLLISYYSKATSAUS

Rovaniemen Työvoimatoimisto TYÖLLISYYSKATSAUS Rovaniemen Työvoimatoimisto TYÖLLISYYSKATSAUS Tammikuu 2008 Työttömyys Rovaniemellä laskee edelleen vuositasolla Tammikuun lopussa työttömiä työnhakijoita oli Rovaniemen työvoimatoimiston alueella (Rovaniemi

Lisätiedot

Oikaisu päätökseen kiinteistöjen Sirola RN:o 28:6 ja RN:o 28:24 myynnistä Vaarankylän kyläyhdistykselle

Oikaisu päätökseen kiinteistöjen Sirola RN:o 28:6 ja RN:o 28:24 myynnistä Vaarankylän kyläyhdistykselle Kunnanhallitus 46 25.02.2014 Kunnanhallitus 76 24.03.2014 Kunnanhallitus 126 13.05.2014 Oikaisu päätökseen kiinteistöjen Sirola RN:o 28:6 ja RN:o 28:24 myynnistä Vaarankylän kyläyhdistykselle 135/1/2013

Lisätiedot

Evijärvi Joensuu 1 ja 3 Maakaapelilinjojen tarkkuusinventointi 2014

Evijärvi Joensuu 1 ja 3 Maakaapelilinjojen tarkkuusinventointi 2014 1 Evijärvi Joensuu 1 ja 3 Maakaapelilinjojen tarkkuusinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Elenia Oy 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi... 4 Joensuu 1...

Lisätiedot

Millaisia suometsät ovat VMI10:n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston tilavuudesta ja kasvusta

Millaisia suometsät ovat VMI10:n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston tilavuudesta ja kasvusta Uutta tietoa suometsätalouteen Suometsätalous tutkimusohjelman tulokset käytäntöön seminaari Sokos Hotelli Vantaa, Tikkurila 12.4.2011 Millaisia suometsät ovat :n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston

Lisätiedot

Sievi 2014. Tuppuranevan tuulivoimapuiston arkeologinen inventointi

Sievi 2014. Tuppuranevan tuulivoimapuiston arkeologinen inventointi Sievi 2014 Tuppuranevan tuulivoimapuiston arkeologinen inventointi Hans-Peter Schulz 10.11.2014 KESKI-POHJANMAAN ARKEOLOGIAPALVELU Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu Sievin Tuppuranevan tuulivoimapuisto

Lisätiedot

MAANHANKINTA JA -MYYNTI

MAANHANKINTA JA -MYYNTI MAANHANKINTA JA -MYYNTI Vuosittain: 2000-2009 Lapin työ- ja elinkeinokeskus, maaseutu ja energia Vuositilastot 2009 MAANHANKINTA 2009 ULOSOTTOMIEHEN TOIMITTAMAT MYYNNIT 2009*) Huutokaupat ja vapaat myynnit

Lisätiedot

Mänttä-Vilppula Kolhon alueen maakaapelointihankkeen muinaisjäännösinventointi 2015

Mänttä-Vilppula Kolhon alueen maakaapelointihankkeen muinaisjäännösinventointi 2015 1 Mänttä-Vilppula Kolhon alueen maakaapelointihankkeen muinaisjäännösinventointi 2015 Teemu Tiainen Tilaaja: Elenia Oy 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Vanhat kartat... 4 Inventointi...

Lisätiedot

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 1 Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Muistokivi Oy M. Kaila 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Tutkimus... 3 Tutkimuskartat... 5 Vanhat kartat...

Lisätiedot

- Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20).

- Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20). 1 Kartat (kpl 2) - Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20). - Mittakaava kertoo, kuinka paljon kohteita on pienennetty. Mittakaava 1: 20 00 tarkoittaa, että 1 cm kartalla on 20

Lisätiedot

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...

Lisätiedot

Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla

Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen yksikkö Kokkola Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla Anton Boman ja Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

6 km 1750 m 6 km 1250 m 1750 m K K K 1250 m P K P 250 m 8 9 10 11 12 13 14 250 m 7 6 5 4 3 2 1 Metsikön valtapituus, m 12 10 8 6 4 2 0 30 50 70 90 110 130 150 Metsikön ikä, v MORFOLOGIA

Lisätiedot

Tuulivoimarakentamisen vaikutukset

Tuulivoimarakentamisen vaikutukset Metsähallitus Laatumaa 1 FCG Finnish Consulting Group Oy FCG Finnish Consulting Group Oy 2 Metsähallitus Laatumaa Metsähallitus Laatumaa 3 FCG Finnish Consulting Group Oy Kuvasta FCG Finnish Consulting

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-93/1/10 Kuusamo Sarkanniemi Heikki Pankka 29.12.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532

Lisätiedot

6. MAAPERÄN VUOKSI SELLAISENAAN RAKENTAMISEEN SOVELTUMATTOMAT ALUEET KAAKKOIS-PIRKANMAAN SEUTUKUNNAN ALUEELLA Yleistä etoa maaperästä

6. MAAPERÄN VUOKSI SELLAISENAAN RAKENTAMISEEN SOVELTUMATTOMAT ALUEET KAAKKOIS-PIRKANMAAN SEUTUKUNNAN ALUEELLA Yleistä etoa maaperästä 6. MAAPERÄN VUOKSI SELLAISENAAN RAKENTAMISEEN SOVELTUMATTOMAT ALUEET KAAKKOIS-PIRKANMAAN SEUTUKUNNAN ALUEELLA Yleistä etoa maaperästä Maaperä on syntynyt geologisten prosessien tuloksena. Näitä ovat rapautuminen

Lisätiedot

VARPAISJÄRVEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

VARPAISJÄRVEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3332 11 VARPAISJÄRVEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Jouko Saarelainen 3332 09 3332 12 3334 03 KIUKONMÄKI PÄLLIKÄS SYVÄRINPÄÄ Lapinlahti Varpaisjärvi 3332 08 3332 11 3334

Lisätiedot

Urjala Naurismonlahti mt. 230 parannusalueen ja suunnitellun kevyen liikenteen väylän alueen muinaisjäännöskartoitus 2011

Urjala Naurismonlahti mt. 230 parannusalueen ja suunnitellun kevyen liikenteen väylän alueen muinaisjäännöskartoitus 2011 1 Urjala Naurismonlahti mt. 230 parannusalueen ja suunnitellun kevyen liikenteen väylän alueen muinaisjäännöskartoitus 2011 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Sepänmaa Timo Jussila Kustantajat: Pirkanmaan

Lisätiedot

JÄÄKAUDEN JÄLJET SUOMEN MAAPERÄSSÄ OLLI RUTH, YLIOPISTONLEHTORI GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS

JÄÄKAUDEN JÄLJET SUOMEN MAAPERÄSSÄ OLLI RUTH, YLIOPISTONLEHTORI GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS JÄÄKAUDEN JÄLJET SUOMEN MAAPERÄSSÄ OLLI RUTH, YLIOPISTONLEHTORI GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS Pohjois-Euroopan mannerjäätiköiden laajimmat levinneisyydet ja reuna-asemat Jäätiköitymishistorialla keskeinen

Lisätiedot

Hämeenkyrö Vt. 3:n parannusalueen välillä Turkimus - Kostula muinaisjäännösinventointi 2012

Hämeenkyrö Vt. 3:n parannusalueen välillä Turkimus - Kostula muinaisjäännösinventointi 2012 1 Hämeenkyrö Vt. 3:n parannusalueen välillä Turkimus - Kostula muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Ramboll Finland Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 8 Vanhat

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton 22.10.2010. Vapo Oy:n Meranevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Perho

Suomen luonnonsuojeluliiton 22.10.2010. Vapo Oy:n Meranevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Perho Suomen luonnonsuojeluliiton 22.10.2010 Pohjanmaan piiri ry MUISTUTUS Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL 200 65101 VAASA DRNO: LSSAVI/197/04.08/2010

Lisätiedot

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

297. Pärnäsenlammet (Rautavaara)

297. Pärnäsenlammet (Rautavaara) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 297. Pärnäsenlammet

Lisätiedot

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Vastaselitys Vaasan Hallinto-oikeus PL 204 65101 VAASA Viite: VHO 28.9.2015, lähete 5401/15 Dnro 00714/15/5115 Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Oy Ahlholmens Kraft Ab:n vastineen johdosta

Lisätiedot

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys Liite 5 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KAUHAVAN KAUPUNKI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4.2.2015 P24345P002 1 (11) Tuomo Pihlaja 4.2.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät...

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Posio ELY-keskus: Lappi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Posio ELY-keskus: Lappi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Posio ELY-keskus: Lappi 2.1.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 2 Posio Ansiotulorakenne

Lisätiedot

Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen

Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen Suomi on maailman soisimpia maita. Suot peittävät kolmasosan maapinta-alasta alasta mitä moninaisimpina suo- tyyppeinä. Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua

Lisätiedot