GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 222 MAAPERÄOSASTO. Ari Luukkanen ja Heimo KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 222 MAAPERÄOSASTO. Ari Luukkanen ja Heimo KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT"

Transkriptio

1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 222 MAAPERÄOSASTO Ari Luukkanen ja Heimo Porkka KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and their peat resources in Kiuruvesi Kuopio 1988

2 Luukkanen,Ari ja Porkka,Heimo1988. Kiuruvedellä tutkitut suot ja niiden turvevarat. Abstract : The Mires and their peat resources in Kiuruvesi. Geological Survey of Finland, Report of Peat Investigation pages, 104 figures, 53 tables and 4 appendix. The Geological Survey of Finland surveyed the area of hectares of mires in the municipality of Kiuruvesi during 1984 and The survey covered about 17 % of the total area of peatlands in Kiuruvesi. The field work was carried out by using a survey grid with study sites at the intervals of 100 meters. At each study site such features as botanical cover type, wetness of mire, density and quality of tree stand were determined first. Then the peat deposit was studied from the surface to the bottom. Peat type was determined according to its botanical origin and the degree of humification on von Post's ten scale. A volumetric peat sampler was used to take peat samples from selected sites to determine ph, water content, bulk density, heating value of peat, ash content and sulphur content. Some heavy metals and uranium were also recorded. The area of 770 hectares was considered good for fuel peat production. The quantity of usable peat is about 15,5 million cubic meters in situ. The energy content of the usable peat is about 32 million GJ or about 9,0 million MWh as calculated for dry peat. Key words : mire, peat, inventory, fuel peat production, Kiuruvesi. Ari Luukkanen and Heimo Porkka Geological Survey of Finland P.O. Box 237 SF KUOPIO ISBN ISSN

3 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 5 2. TUTKIMUSMENETELMÄT JA TULOSTEN ESITYS Kenttätutkimukset Laboratoriotutkimukset Tutkimusaineiston käsittely ja tulosten esitys SOIDEN SOVELTUVUUDESTA TURVETUOTANTOON TUTKITUT SUOT Pieni Lehmisuo Iso Lehmisuo Pahkasuo Tulponsuo Kielisuo Hallasuo Liinalamminsuo Huttusuo Toukkasuo Sarvisuo Iso-Tulppo Saarisuo Heinäsuo Iso Aittosuo Kivisuo Nauharäme Rikkasuo Iso Lintusuo Koniräme Pilpansuo Keikkuvansuo TULOSTEN TARKASTELUA Tutkittu suoala SuotyyPit Turvekerrostuman paksuus ja maatuneisuus Turvelajijakauma Liekoisuus Turpeiden fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet Happamuus Tuhkapitoisuus 159

4 Vesipitoisuus ja kuiva-aineen määrä Lämpöarvo Rikkipitoisuus Raskasmetallipitoisuudet Uraanipitoisuudet SOIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET Polttoturvetuotanto Soidensuojelu 165 KIRJALLISUUS 167 LIITTEET

5 5 1. JOHDANTO Geologian tutkimuskeskus on suorittanut valtakunnan turvevarojen kokonaisinventointiin liittyviä turvetutkimuksia Ylä-Savossa vuodesta Tutkimusten painopiste oli vuosina 1984 ja 1987 Kiuruveden alueella. Vuoden 1984 tutkimuksen kohteina olleet suot sijaitsevat kunnan lounaisosassa. Vuonna 1987 tutkimukset kohdistuivat kunnan luoteisosaan. Tutkimusten tarkoituksena oli selvittää soiden soveltuvuus erityisesti polttoturvetuotantoon, tuotantokelpoisen turpeen määrä ja laatu sekä soiden energiasisältö. Tutkimuksiin kuului myös Toukkasuon-Huttusuon soidensuojeluselvitys. Kiuruveden alueen polttoturvetutkimukset palvelevat erityisesti Kuopion kaupungin Haapaniemen turvevoimalan polttoainehuoltoa. Kiuruvedellä on peruskartoilta tehdyn mittauksen mukaan vähintään 20 hehtaarin suuruisia suokuvioita 282 kpl ja suota yhteensä ha (Lappalainen & al. 1984). Tähän raporttiin sisältyvän 21 suon yhteisala on ha eli n. 17 % kunnan koko suoalasta.

6 6 2. TUTKIMUSMENETELMAT JA TULOSTEN ESITYS 2.1. Kenttätutkimukset Kenttätutkimuksissa on noudatettu Geologian tutkimuskeskuksen "Turvetutkimusten maasto-oppaassa" kuvattuja menetelmiä (Lappalainen, Sten, Häikiö 1984). Isot, yhtenäiset suot tutkittiin käyttäen linjatutkimusmenetelmää, jossa suon hallitsevan osan poikki vedetään selkälinja ja tälle poikkilinjoja, jotka ovat yleensä 400 metrin etäisyydellä toisistaan. Tutkimuspisteet ovat linjoilla sadan metrin välein ja ne on merkitty maastoon paaluin. Lisäksi soille on tehty syvyysmittauslinjoja, joilta mitattiin turvekerrostuman paksuus 50 m :n välein. Pienet ja rikkonaiset suot tutkittiin hajapistemenetelmällä. Jokaiselta tutkimuspisteeltä havainnoitiin suotyyppi, suon pinnan vetisyys (5-asteikko) ja mättäisyys (peittävyys-% ja kosteus) sekä puuston tila (kehitysluokka ja tiheys). Kairauksin selvitettiin turvelajit lisätekijöineen (6-asteikko), kosteus (5-asteikko), tupasvillan kuitujen määrä, liekoisuus (%-osuus) ja turpeen maatuneisuus (10-asteikko). Lisäksi tehtiin havaintoja turvekerrostuman alla olevista maalajeista. Tutkimuslinjat vaaittiin ja korkeudet yhdistettiin valtakunnalliseen kiintopisteverkkoon Laboratoriotutkimukset Kenttätutkimustietojen perusteella otettiin laboratorionäytteet siten, että ne edustavat mahdollisimman hyvin suon käyttökelpoista turvekerrostumaa. Näytteistä määritettiin Geologian tutkimuskeskuksen turvelaboratoriossa Kuopiossa happamuus, tuhkapitoisuus, vesipitoisuus, kuivatilavuuspaino ja lämpöarvo. Tuhkapitoisuus ilmoitetaan prosentteina kuivan turpeen painosta, hehkutettuna 815 ± 25 C :ssa. Vesipitoisuus ilmoitetaan prosentteina märkäpainosta. Kuivatilavuuspaino ilmoittaa suossa olevan turpeen kuiva-aineen

7 7 Kuva 1. Kiuruvedellä 1984 ja 1987 tutkitut suot. 1. Pieni Lehmisuo 8. Huttusuo 15. Kivisuo 2. Iso Lehmisuo 9. Toukkasuo 16. Nauharäme 3. Pahkasuo 10. Sarvisuo 17. Rikkasuo 4. Tulponsuo 11. Iso-Tulppo 18. Iso Lintusuo 5. Kielisuo 12. Saarisuo 19. Koniräme 6. Hallasuo 13. Heinäsuo 20. Pilpansuo 7. Liinalamminsuo 14. Iso Aittosuo 21. Keikkuvansuo

8 8 määrän tilavuusyksikköä kohden (kg/suo-m3 ). Lämpöarvot on mitattu jauhetuista, homogenisoiduista ja pilleriksi puristetuista turvenäytteistä LECO AC-300 isotermisellä kalorimetrillä (ASTM D3286). Tulokset ilmoitetaan tehollisina lämpöarvoina sekä kuivalle turpeelle että 50 % :n käyttökosteudelle (MJ/kg). Muutamista näytteistä on analysoitu turpeen rikkipitoisuudet LECO SC-32-rikkianalysaattorilla 105 :ssa kuivatusta ja jauhetusta turpeesta. Turpeen raskasmetallipitoisuudet on analysoitu AAS :llä (Percin Elmer 4000) 500 :ssa poltettujen turpeiden tuhkista, jotka on liuotettu 6-N suolahappoon. Tutkimustulokset ilmoitetaan keskiarvoina tutkimuspisteen pintaturpeelle (0-30 cm tai 0-50 cm) turvekerrostuman keskikerrokselle (pintaja pohjaturpeen välinen turvekerros, jonka paksuus vaihtelee eri tutkimuspisteillä) ja pohjaturvekerrokselle (20-40 cm suon pohjalla). Tulokset on ilmoitettu metallin pitoisuuksina kuivan turpeen painosta (ppm). Suomessa ei ole polttoturpeen raskasmetallipitoisuuksista määräyksiä tai suosituksia. Sen sijaan turpeen rikkipitoisuus on ilmoitettava käyttäjälle mikäli se on yli 0,3 % (Turveteollisuus 1982) (liite 4). Turpeen uraanipitoisuudet on analysoitu Otaniemessä, VTT :n reaktorilaboratorion hiukkaskiihdyttimessä ja pitoisuudet ilmoitetaan pitoisuuksina (ppm) kuivasta turpeesta Tutkimusaineiston käsittely ja tulosten esitys Jokaisesta tutkitusta suosta on kirjoitettu selostus sekä piirretty kartta mittakaavassa 1 : Siitä selviää turvekerroksen paksuus, heikosti maatuneen pintakerroksen osuus ja koko kerroksen keskimääräinen maatuneisuus kullakin tutkimuspisteellä. On huomattava, että kartoista ilmenee heikosti maatuneen pintaturvekerroksen paksuus, mutta ei sen turvelaji, joten tätä lukemaa ei sinällään, tarkistamatta myös pintakerroksen turvelajia, voida hyödyntää arvioitaessa suon käyttökelpoisuutta. Soiden turvekerroksia havainnollistetaan joiltakin tutkimuslinjoilta piirretyillä turvelaji- ja maatuneisuusprofiileilla. Niiden pystymittakaavana käytettiin 1 :50 ja vaakamittakaavana 1 :4000. Turvelajien ja maatuneisuuden ohella niistä ilmenee myös suotyyppi, liekoisuus ja pohjamaalaji. Merkkien ja lyhenteiden selitys on liitteessä 1. Julkaisuteknisistä syistä

9 9 suokartat ja profiilit ovat raportissa pienennettyinä. Kopioita alkuperäisistä 1 : kartoista on saatavissa GTK :n Väli- Suomen aluetoimistosta. Selostuksissa käsitellään tietoja suon sijainnista, ympäristöstä, suon pinta-aloista ja syvyyksistä, suotyypeistä, ojitustilanteesta ja laskusuhteistä sekä suon stratigrafiasta, turvelajeista ja maatuneisuudesta. Suokohtaisissa taulukoissa on suon keskisyvyydet ja turvemäärät ilmoitettu vanhalla menetelmällä eli esim. heikosti maatuneeseen pintakerrokseen (H1-4) kuuluvat kaikki turvelajit. Yhteenvetotaulukoissa on uusi menetelmä eli esim. em. heikosti maatunut pintakerros koostuu vain heikosti (H1-3) maatuneesta rahkaturpeesta ja välikerroksena on H4- maatunut rahkaturve. Laboratoriotuloksia on käsitelty lyhyesti ja lisäksi ne on esitetty taulukoissa. Suon käyttökelpoisuudesta on tehty selvitys, jossa on pyritty huomioituaan tärkeimmät tuotantoon vaikuttavat tekijät. Osa laskelmista on tehty ATK :ta apuna käyttäen, osa käsin. Laskentamenetelmät on selvitetty Geologian tutkimuskeskuksen maaperäosaston raportissa P 13,4/ 83/131 (Hänninen ym. 1983). Suotyyppien jakaumat on laskettu havaintojen kokonaismäärästä. Suon pinta-alat on ilmoitettu eri syvyysalueille hehtaarin tarkkuudella. Turvemäärät on laskettu syvyysvyöhykkeittäin, mutta ilmoitettu syvyysalueittain. Laskuissa on käytetty seuraavia syvyysvyöhykkeitä : cm, cm, cm, cm, cm, cm. Suon eri syvyysalueiden keskisyvyydet on saatu jakamalla syvyysalueiden turvemäärä vastaavalla pinta-alalla. Tästä syystä keskisyvyys ei ole sama kuin tutkimuspisteiden syvyyksien keskiarvo kullakin syvyysalueella. Liekoisuudet on laskettu soveltaen Pavlovin kokeellista menetelmää. Tässä sovellutuksessa lieko-osumien lukumäärä muutetaan prosenttiluvuksi, joka

10 1 0 ilmoittaa lahoamattoman puuaineksen osuuden suon tilavuudesta. Liekojen määrä on luokiteltu seuraavasti : on liekoisuus on liekoja on liekojen määrä alle 1 % erittäin alhainen erittäin vähän erittäin pieni 1-2 % alhainen vähän pieni 2-3 % keskimääräinen kohtalaisesti keskimääräinen 3-4 % korkea runsaasti suuri yli 4 % erittäin korkea erittäin run- erittäin suuri saasti Käyttökelpoisten turvevarojen energiasisältö on laskettu sekä kuivalle, 50 % kostealle että 35 % kostealle turpeelle. Kuivalle turpeelle se saadaan kaavasta 1 ja kostealle turpeelle kaavasta E = Nsuo-m3. Dd. Hu 2. E = Nsuo-m 3. Dd. (100/100-K). Hu - E = energiasisältö, Nsuo-m3 = suokuutioiden lukumäärä, jossa Dd = suokuution sisältämä kuiva-aine (kg/suo-m 3 ), Hu = kuivan turpeen tehollinen lämpöarvo (MJ/kg), Hu = kosteudessa K olevan turpeen tehollinen lämpöarvo (MJ/kg), K = turpeen kosteus (%). Tulos on ilmoitettu miljoonina gigajouleina (milj. GJ) ja myös miljoonina megawattitunteina (milj. MWh). Keskiarvoja laskettaessa on jätetty huomioimatta suon pohjalta otettu cm pitkä näyte. Alimpaan näytteeseen vaikuttaa suon pohjan mineraalimaa ja toisaalta tämä osa jää turvetuotannossa käyttämättä. Myös ylin kerros on jätetty huomioimatta, jos se on katsottu poistettavaksi ennen polttoturvetuotantoa.

11 SOIDEN SOVELTUVUUDESTA TURVETUOTANTOON Turvetuotantoon sopiviksi alueiksi on yleensä katsottu joko yli metrin, yli 1,5 m :n tai yli 2 m :n syvyiset alueet riippuen tuotantotavasta, turpeen laadusta, ojitusasteesta, kosteudesta sekä suon pohjan muodoista jne. Tuotantoon soveltuvista soista on ilmoitettu tuotantokelpoisen alueen pinta-ala ja turvemäärä. Tätä turvemäärää laskettaessa on huomioitu suon pohjalle jäävä turvekerros (0,5 m) ja mahdollisesti pinnasta poistettava kerros. Turpeiden käyttökelpoisuutta selvitettäessä on nojauduttu Turveteollisuusliiton laadunmäärittelyohjeeseen (liite 4). Mikäli turve täyttää nämä vaatimukset tuhka- ja rikkipitoisuuden ja lämpöarvon suhteen, se soveltuu polttoturpeeksi seuraavasti : - saraturve (C) soveltuu myös heikosti maatuneena jyrsinturpeeksi. Palaturpeeksi se soveltuu mikäli mukana on riittävästi sitovaa ainetta, esim. maatunutta rahkaa, jotta palat pysyvät koossa. - rahkaturve (S) ja sekaturve soveltuu kohtalaisesti ja hyvin maatuneena (H5-10) sekä jyrsin- että palaturpeeksi. Palaturvemenetelmällä polttoturpeeksi soveltuvalta suolta edellytetään, että : - turpeen maatuneisuus on yli H4 - suon tuotantoon soveltuvan alueen vähimmäissyvyytenä on 1,5 m (ei koske tilakohtaiseen tuotantoon otettavia turvepeltoja) - heikosti maatuneen pintakerroksen (H1-4) on oltava alle 0,5 metrin paksuinen (luonnontilaisella suolla) - pienimuotoisen tuotantoalueen pinta-ala voi olla jopa alle 10 ha. Jyrsinturvemenetelmällä polttoturpeeksi soveltuvalta suolta edellytetään, että : - mikäli turve on puhdasta rahkaturvetta, sen maatuneisuuden on oltava yli H4 - luonnontilaisen suon tuotantoon soveltuvan alueen vähimmäissyvyytenä on 1,5 metriä - heikosti maatuneen rahkaisen pintakerroksen (H1-3) on oltava alle 0,5 metrin paksuinen (luonnontilaisella suolla) - tuotantoalueen on oltava yhtenäinen ja kooltaan yli 25 ha.

12 1 2 Tärkeimmistä tuotantosoista piirrettiin soveltuvuuskartta, josta ilmenevät tuotantokelpoiset alueet ja alueet, jotka on rajattu pois esim. kuivatusvaikeuksien takia. Samassa kartassa ovat myös tuhkapitoisuuden, lämpöarvon ja kuiva-ainepitoisuuden pistekohtaiset keskiarvot.

13 1 3 TUTKITUT SUOT 1. Pieni Lehmisuo (kl , x = 7046,8, y = 466,8) sijaitsee n. 25 km Kiuruveden keskustasta lounaaseen. Suo rajoittuu länsi- ja itäpuolelta loivapiirteisiin moreeniselänteisiin, pohjoisessa Porrassuohon ja etelässä Lehmisuohon. Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät. Pohjoisosan halki kulkee metsäautotie (kuva 2). Pinta on m mpy ja viettää kaakkoon 3,5 m/km. Vedet laskevat ojia myöten lounaaseen Myllypuroon, josta edelleen Koivujärveen (kuva 3). Tutkimuspisteitä on 3,9 kpl/10 ha ja syvyyspisteitä kaikkiaan 3,9 kpl/10 ha. Taulukko 1. Pienen Lehmisuon pinta-alat, keskisyvyydet ja turvemäärät syvyysalueittain. Syvyysalue Pintaala Keskisyvyys (m) Turve (milj. suo-m3 ) (ha) pinta pohja yht. pinta pohja yht. % H 1-4 H5-10 H1-10 H 1-4 H5-10 H1-10 Koko suo 153 0,50 0,45 0,95 0,77 0,68 1, Yli 1 m 69 0,66 0,67 1,33 0,46 0,46 0,92 63 Yli 1,5 m 22 0,81 0,93 1,74 1,18 0,20 0,38 26 Yli 2 m 3 0,79 1,54 2,33 0,02 0,05 0,07 5 Tutkimuspisteistä on 8 % avosuolla, 53 % rämeellä, 8 % korvessa, 28 % turvekankaalla ja 3 % pellolla. Luoteiskulmaa lukuun ottamatta suo on ojitettu kauttaaltaan. Kuivatusmahdollisuudet ovat hyvät. Turpeesta on 34 % rahka-, 63 % sara- ja 3 % ruskosammalvaltaista (kuva 4). Puun jäännöksiä sisältävää turvetta on 15 % samoin kuin tupasvillaturvettakin. Yleisimmät turvelajit ovat rahkasaraturve (21 %), saraturve (15 %) ja tupasvillaa sisältävä sararahkaturve (8 %).

14 1 8 Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,6, heikosti maatuneen rahkavaltaisen pintakerroksen 3,4 ja pohjakerroksen 6,1. Liekoja on runsaasti (3,4 %). Runsaimmin liekoja esiintyy 0-0,5 m :n syvyysvälillä (taulukko 49). Yleisimmät pohjamaalajit ovat moreeni, hiesu ja hieta (kuva 5). Laboratoriomäärityksiä varten on otettu tilavuustarkat näytteet pisteeltä A Turpeen tuhkapitoisuus on keskimäärin 4,0 % (vaihteluväli 3,5-11,4 %). Kuiva-ainetta on 102 kg/m 3 ja kuivan turpeen tehollinen lämpöarvo 21,8 MJ/kg. Rikkiä on keskimäärin 0,24 % turpeen kuiva-aineesta (taulukko 2).

15 2 0 Pienestä Lehmisuosta soveltuu turvetuotantoon n. 25 ha. Tuotantoalueet ovat suon keski- ja eteläosassa (kuva 6). Turve on saravaltaista ja keskinkertaisesti maatunutta. Soveliain tuotantotapa olisi jyrsinturvetuotanto. Turvetuotantoon soveltuvan alueen turvemäärät ja energiasisältö ovat : Pintaala (ha) Turvetta milj. suo-m 3 Kuivaainetta 10 3 t Energiasisältö milj. GJ Kuiva 50 % 35 % turve kostea kostea turve turve 25 0, ,84 0,75 0,79 Laskelmissa on käytetty seuraavia laboratoriotulosten keskiarvoja : Suokuution sisältämän kuiva-aineen määrä 102 kg, kuivan turpeen tehollinen lämpöarvo 21,8 MJ/kg, 50 % kostean turpeen lämpöarvo 9,7 MJ/kg ja 35 % kostean turpeen 13,3 MJ/kg. Soveltuvan alueen tuotantokelpoisena keskisyvyytenä on laskelmissa käytetty 1,53 m. 2. Iso Lehmisuo (kl , x = 7045,9, y = 346,7) sijaitsee n. 25 km Kiuruveden keskustasta lounaaseen. Suo rajoittuu matalapiirteisiin moreenisaarekkeisiin. Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät. Suon eteläpuolitse kulkee paikallistie ja pohjoispuolitse metsäautotie (kuva 7). Suon pinta on m mpy ja viettää lounaaseen n. 4 m/km. Vedet laskevat ojia pitkin lounaaseen Myllypuroon ja Lehmipuroon, joita pitkin edelleen lounaaseen Koivujärveen (kuva 3). Tutkimuspisteitä on 3,5 kpl/10 ha ja syvyyspisteitä kaikkiaan 3,4 kpl/10 ha.

16 2 2 Taulukko 3. Ison Lehmisuon pinta-alat, keskisyvyydet ja turvemäärät syvyysalueittain. Syvyysalue Pinta- Keskisyvyys (m) Turve (milj. suo-m3 ) ala (ha) pinta pohja yht. pinta pohja yht. % H 1-4 H5-10 H1-10 H 1-4 H5-10 H1-10 Koko suo 214 0,34 0,45 0,79 0,73 0,96 1, Yli 1 m 52 0,58 0,85 1,43 0,30 0,44 0,74 44 Yli 1,5 m 22 0,66 1,21 1,87 0,14 0,27 0,41 24 Yli 2 m 7 0,76 1,46 2,22 0,05 0,10 0,15 9 Tutkimuspisteistä on 9 % avosuolla, 76 % rämeellä, 12 % korvessa ja 3 % turvekankaalla. Suo on kauttaaltaan ojitettu (kuvat 8, 9 ja 10). Kuivatusmahdollisuudet ovat hyvät. Turpeesta on 53 % rahka, 45 % sara- ja 2 % ruskosammalvaltaista. Puun jäännöksiä sisältävää turvetta on 25 %. Yleisimmät turvelajit ovat sararahkaturve (11 %), puuta sisältävä sararahkaturve (11 %) ja saraturve (10 %) (kuva 8). Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,7, heikosti maatuneen rahkavaltaisen pintakerroksen 2,9 ja pohjakerroksen 6,0. Liekoja on runsaasti (3,5 %). Eniten liekoja esiintyy 0-0,5 m :n syvyysvälillä (taulukko 49). Yleisin pohjamaalaji on moreeni (kuva 9). Suon pohjalla on paikoin ohut liejukerros (kuvat 8, 9 ja 10). Laboratoriomäärityksiä varten on otettu tilavuustarkat näytteet pisteeltä C Turpeen tuhkapitoisuus on keskimäärin 4,6 %. Kuutiossa on kuiva-ainetta 99 kg ja kuivan turpeen tehollinen lämpöarvo on keskimäärin 20,2 MJ/kg.

17 2 6 Isosta Lehmisuosta soveltuu turvetuotantoon n. 19 ha. Tuotantoon soveltuva alue sijaitsee suon luoteisosassa (kuva 11) Pienen Lehmisuon tuotantoalueen vieressä. Alueen turve on keskinkertaisesti maatunutta saraturvetta ja soveltuu parhaiten jyrsinturvetuotantoon. Turvetuotantoon soveltuvan alueen turvemäärät ja energiasisältö ovat : Pinta- Turvetta Kuiva- Energiasisältö milj. GJ ala milj. ainetta Kuiva 50 % 35 % (ha) suo-m t turve kostea kostea turve turve 19 0, ,56 0,50 0,53 Laskelmissa on käytetty seuraavia laboratoriotulosten keskiarvoja : suokuution sisältämän kuiva-aineen määrä 97 kg, kuivan turpeen tehollinen lämpöarvo 21,4 MJ/kg, 50 % kostean turpeen lämpöarvo 9,5 MJ/kg ja 35 % kostean turpeen 13,1 MJ/kg. Soveltuvan alueen tuotantokelpoisena keskisyvyytenä on laskelmissa käytetty 1,40 m.

18 28 3. Pahkasuo (kl , x = 7051,7, y = 471,3) sijaitsee n. 20 km Kiuruveden keskustasta lounaaseen. Suo rajoittuu matalapiirteisiin moreeniselänteisiin. Suon pohjois-, keski- ja luoteisosa on peltoa. Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät, pohjoispäähän tulee yksityistie (kuva 12). Suon pinta on m mpy ja viettää luoteeseen n. 4 m/km. Vedet laskevat suon itäpuolitse virtaavaa Säynepuroa pitkin pohjoiseen Kalliojärveen (kuva 13). Tutkimuspisteitä on 4,2 kpl/10 ha ja syvyyspisteitä kaikkiaan 4,9 kpl/10 ha. Taulukko 5. Pahkasuon pinta-alat, keskisyvyydet ja turvemäärät syvyysalueittain. Syvyysalue Pintaala Keskisyvyys (m) Turvemäärä (milj. suo-m3 ) (ha) pinta H 1-4 pohja H5-10 yht. H1-10 pinta H 1-4 pohja H5-10 yht. H1-10 Koko suo 134 0,97 0,87 1,84 1,30 1,16 2, Yli 1 m 91 1,31 1,15 2,46 1,19 1,05 2,24 91 Yli 1,5 m 77 1,48 1,22 2,70 1,14 0,94 2,08 84 Yli 2 m 59 1,62 1,39 3,01 0,96 0,82 1,78 72 Tutkimuspisteistä on 19 % avosuolla, 33 % rämeellä, 18 % korvessa, 19 % turvekankaalla ja 11 % pellolla. Suo on kauttaaltaan ojitettu. Kuivatusmahdollisuudet ovat hyvät (kuva 14). Turpeesta on 9 % rahka-, 88 % sara- ja 3 % ruskosammalvaltaista (kuva 16). Puun jäännöksiä sisältävää turvetta on 10 %. Yleisimmät turvelajit ovat saraturve (26 %), ruskosammalsaraturve (22 %) ja kortetta sisältävä saraturve (17 %). Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,7, heikosti maatuneen saravaltaisen pintakerroksen 3,6 ja pohjakerroksen 5,8. Koko suolla on liekoja erittäin vähän (0,8 %) (taulukko 49).

19 32 Yleisimmät pohjamaalajit ovat moreeni ja hiesu (kuvat 14 ja 15). Suon pohjalla on ohut liejukerros (kuvat 14, 15, 16 ja 17).

20 3 4 Laboratoriomäärityksiä varten on otettu tilavuustarkat näytteet pisteeltä A 700±0 (kuva 18). Turvenäytteiden tuhkapitoisuudet ovat k.o. pisteen pintaosassa (0-80 cm) erittäin korkeat (11,3-29,8 %). Tämä johtunee läheisen Säynepuron tulvimisesta (kuva 13). Kuiva-ainetta on kuutiossa melko vähän (76 kg). Kuivan turpeen tehollinen lämpöarvo on keskimäärin 20,0 MJ/kg. Rikkipitoisuuden vaihteluväli on 0,18-0,29 % (taulukko 6). Turpeen

21 3 5 raskasmetallipitoisuudet ovat Pahkasuossa normaalit. Arseenipitoisuus on pintanäytteessä lievästi kohonnut (43,2 ppm) (taulukko 7). Pahkasuon alue on lähellä Kiuruveden Kalliokylän rautakiisumalmialuetta, jossa sinkki- ja kuparipitoiset rautakiisumalmit sijaitsevat mereen kerrostuneen sedimenttipatjan osana olevan vulkaniittisarjan happamissa jäsenissä (Häkli, T.A., Papunen, H. ja Tontti, M. 1978). Taulukko 7. Raskasmetallipitoisuuksia Pahkasuosta (ppm turpeen kuiva-aineesta, Fe % :na). Näyte piste Syvyys (cm) Co Cu Mn Ni Pb Zn Fe Cd As A ,2 4,5 104,3 7,5 6,6 31,6 3,3 0,6 43, ,2 28,0 104,1 6,0 2,4 11,7 0,9 0,4 6, ,7 9,7 132,9 4,5 1,5 7,2 0,9 0,1 4, ,6 14,7 197,3 4,2 1,7 7,2 1,2 0,2 3, ,6 32,1 336,0 8,4 2,6 7,7 1,4 0,7 6,0

22 3 6 Pahkasuosta soveltuisi syvyytensä puolesta n. 73 ha :n alue polttoturvetuotantoon. Tämä tuotantokelpoinen turve, lähinnä sen pintaosa, on kuitenkin runsastuhkainen ja normaalia enemmän raskasmetalleja (etenkin arseenia) sisältävä. Näin ollen emme suosittele Pahkasuota polttoturvetuotantoon olettaen ettei k.o. turvetta voida tuotannon jossakin vaiheessa sekoittaa vähempituhkaiseen turpeeseen. Em. varauksin turvetuotantoon soveltuvan alueen turvemäärät ja energiasisältö ovat :

23 37 Pinta- Turvetta Kuiva- Energiasisältö milj. GJ ala milj. ainetta Kuiva 50 % 35 % (ha) suo-m3 10 3t turve kostea kostea turve turve 73 1, ,99 2,63 2,81 Laskelmissa on käytetty seuraavia laboratoriotulosten keskiarvoja : Suokuution sisältämän kuiva-aineen määrä 76 kg, kuivan turpeen tehollinen lämpöarvo 20,0 MJ/kg, 50 % kostean turpeen lämpöarvo 8,8 MJ/kg ja 35 % kostean turpeen 12,2 MJ/kg. Soveltuvan alueen tuotantokelpoisena keskisyvyytenä on laskelmissa käytetty 2,7 metriä. Ennen mahdollisen polttoturvetuotannon aloittamista olisi Pahkasuolta syytä ottaa useita tuhkanäytteitä runsastuhkaisen pintaturpeen laajuuden selville saamiseksi. 4. Tulponsuo (kl , 05, x = 7049,4, y = 472,9) sijaitsee n. 25 km Kiuruveden keskustasta lounaaseen. Suo rajoittuu idässä ja lännessä mataliin moreeniselänteisiin (kuva 13). Iso-Tulppo ja Pahkasuo ovat Tulponsuon pohjoispuolella. Suon eteläpuolitse kulkee paikallistie. Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät. Suon lounaispuolitse ja keskiosan halki kulkee metsäautotie (kuva 18). Pinta on m mpy ja viettää kaakkoon n. 3 m/km. Suon pohjoisosan vedet laskevat pohjoiseen Iso- Tulpolle. Etelä- ja keskiosien vedet laskevat ojia pitkin etelään Ristipuroon (kuva 13). Tutkimuspisteitä on 4,4 kpl/10 ha ja syvyyspisteitä kaikkiaan 6,1 kpl/10 ha. Taulukko 8. Tulponsuon pinta-alat, keskisyvyydet ja turvemäärät syvyysalueittain. Syvyysalue Pinta- Keskisyvyys (m) Turvemää rä (milj. suo-m3 ) ala (ha) pinta pohja yht. pinta pohja yht. % H 1-4 H5-10 H1-10 H 1-4 H5-10 H1-10 Koko suo 113 0,53 0,46 0,99 0,59 0,53 1, Yli 1 m 35 0,93 0,92 1,85 0,33 0,32 0,65 58 Yli 1,5 m 24 1,08 1,04 2,12 0,26 0,25 0,51 46 Yli 2 m 6 1,55 0,97 2,52 0,20 0,13 0,33 29

24 3 8 Tutkimuspisteistä on 27 % avosuolla, 59 % rämeellä, 9 % korvessa ja 5 % turvekankaalla. Tulponsuo on ojitettu etelä- ja keskiosastaan. Pohjoisosan avosuoalue on luonnontilainen (kuva 20). Sen kuivattaminen on mahdollista pohjoiseen Pahkasuolle (kuva 13). Etelä- ja keskiosan kuivatusmahdollisuudet ovat hyvät.

25 4 0 Turpeesta on 40 % rahka-, 57 % sara- ja 3 % ruskosammalvaltaista. Puunjäännöksiä sisältävää turvetta on 22 %. Yleisimmät turvelajit ovat rahkasaraturve (21 %), saraturve (15 %) j a puuta sisältävä sararahkaturve (8 %). Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,6, heikosti maatuneen pintakerroksen 2,9 ja pohjakerroksen 6,5. Liekoja on kohtalaisesti (2,0 %). Runsaimmin liekoja esiintyy 0-0,5 m :n syvyysvälillä (taulukko 49).

26 4 1 Yleisimmät pohjamaalajit ovat moreeni, hiekka ja hieta (kuvat 20 ja 21). Suon luoteis- ja kaakkoispäässä on ohut liejukerros (kuva 20). Laboratoriomäärityksiä varten on otettu tilavuustarkat näytteet pisteeltä A 700. Turpeen tuhkapitoisuus on tällä pisteellä keskimäärin 2,9 %. Kuiva-ainetta on kuutiossa 96 kg ja kuivan turpeen tehollinen lämpöarvo on 22,5 MJ/kg (taulukko 9). K.o. näytteenottopiste ei sijaitse tuotantoon soveltuvalla alueella (kuva 22). Tulponsuosta soveltuu turvetuotantoon n. 20 ha. Tuotantokelpoinen, suon luoteispäässä oleva alue on yhtenäistä avosuota. Turve on saravaltaista ja keskinkertaisesti maatunutta sekä soveltuu ensisijaisesti jyrsinturvetuotantoon. Turvetuotantoon soveltuvan alueen turvemäärät ja energiasisältö ovat : Pinta- Turvetta Kuiva- Energiasisältö milj. GJ ala milj. ainetta Kuiva 50 % 35 % (ha) suo-m t turve kostea kostea turve turve 20 0, ,95 0,84 0,89 Laskelmissa on käytetty seuraavia laboratoriotulosten keskiarvoja : Suokuution sisältämän kuiva-aineen määrä 96 kg, kuivan

27 4 2 turpeen tehollinen lämpöarvo 22,5 MJ/kg, 50 % kostean turpeen lämpöarvo 10,0 MJ/kg ja 35 % kostean turpeen 13,8 MJ/kg. Soveltuvan alueen tuotantokelpoisena keskisyvyytenä on laskelmissa käytetty 2,20 metriä.

28 Kielisuo (kl , x = 7048,4, y = 471,7) sijaitsee n. 25 km Kiuruveden keskustasta lounaaseen. Suo rajoittuu matalapiirteisiin moreeniselänteisiin (kuva 13). Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät, kaakkoisosan sivuitse kulkee paikallistie (kuva 23). Suon pinta on m mpy ja viettää kaakkoon n. 3-4 m/ km. Vedet laskevat ojia pitkin kaakkoon Tuomijokeen. Tutkimuspisteitä on 4,5 kpl/10 ha ja syvyyspisteitä kaikkiaan 5,5 kpl/10 ha. Taulukko 10. Kielisuon pinta-alat, keskisyvyydet ja turvemäärät syvyysalueittain. Syvyysalue Pinta- Keskisyvyys (m) Turve (milj. suo-m3 ) ala (ha) pinta pohja yht. pinta pohja yht. % H 1-4 H5-10 H1-10 H 1-4 H5-10 H1-10 Koko suo 62 0,39 0,63 1,02 0,24 0,39 0, Yli 1 m 27 0,55 1,11 1,66 0,15 0,30 0,45 71 Yli 1,5 m 14 0,62 1,55 2,17 0,08 0,22 0,30 48 Yli 2 m 7 0,92 1,72 2,64 0,07 0,12 0,19 30 Tutkimuspisteistä on 7 % avosuolla, 56 % rämeellä, 18 % korvessa, 8 % turvekankaalla ja 11 % pellolla. Suo on ojitettu kauttaaltaan. Kuivatusmahdollisuudet ovat hyvät (kuva 24). Turpeesta on 42 % rahka-, 53 % sara- ja 5 % ruskosammalvaltaista. Puun jäännöksiä sisältävää turvetta on 23 %. Yleisimmät turvelajit ovat rahkasaraturve (18 %), saraturve (11 %) ja ruskosammalrahkaturve (10 %). Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,9, heikosti maatuneen saravaltaisen pintakerroksen 2,7 ja pohjakerroksen 6,3.

29 4 4 Liekoja on kohtalaisesti (2,4 %). Runsaimmin liekoja esiintyy 0-0,5 m :n syvyysvälillä (taulukko 49). Moreeni on yleisin pohjamaalaji (kuva 24). Suon kaakkoispäässä on paksuhko, osittain turvekerrosten välissä sijaitseva, pienialainen liejukerros (kuva 25).

30 4 6 Laboratoriomäärityksiä varten on otettu tilavuustarkat näytteet pisteeltä A 200. Turpeen tuhkapitoisuus on keskimäärin 4,1 %. Kuiva-ainetta on suokuutiossa 95 kg. Kuivan turpeen tehollinen lämpöarvo on keskimäärin 21,2 MJ/kg. Rikkipitoisuus vaihtelee 0,16-0,26 % (taulukko 11). Kielisuon turpeen raskasmetallipitoisuudet ovat normaaleja (taulukko 12).

31 4 7 Taulukko 12. Raskasmetallipitoisuuksia Kielisuosta (ppm turpeen kuiva-aineesta, Fe % :na) Näyte piste Syvyys (can) Cu Mn Ni Pb Zn Fe Od As A ,4 2,8 27,3 2,0 20,6 19,3 0,5 0,3 1, ,5 8,1 99,3 4,0 2,6 4,7 0,5 0,3 5, ,9 10,8 121,3 4,4 1,8 3,3 0,5 0,2 3, ,9 18,4 245,8 6,2 2,9 5,2 0,9 0,8 3,3

32 4 8 Kielisuosta soveltuu polttoturvetuotantoon n. 14 ha. Suolla on kaksi eri allasta, pohjoisempi (4 ha) ja eteläisempi (10 ha). Pohjoisempi allas on paremmin maatunutta ja soveltuu ensisijaisesti palaturvetuotantoon, samoin kuin eteläisempi allas, josta n. kolmannes on peltona.

33 4 9 Turvetuotantoon soveltuvan alueen turvemäärät ja energiasisältö ovat : Pinta- Turvetta Kuiva- Energiasisältö milj. GJ ala milj. ainetta Kuiva 50 % 35 % (ha) suo-m t turve kostea kostea turve turve 14 0, ,54 0,48 0,51 Laskelmissa on käytetty seuraavia laboratoriotulosten keskiarvoja : suokuution sisältämän kuiva-aineen määrä 95 kg, kuivan turpeen tehollinen lämpöarvo 21,2 MJ/kg, 50 % kostean turpeen lämpöarvo 9,4 MJ/kg ja 35 % kostean turpeen 12,9 MJ/kg. Soveltuvan alueen tuotantokelpoisena keskisyvyytenä on laskelmissa käytetty 1,95 m. 6. Hallasuo (kl , 05, x = 7049,7, y = 473,2) sijaitsee n. 25 km Kiuruveden kirkolta lounaaseen. Suo rajoittuu itäpuolelta jyrkkäpiirteiseen harjuun ja muualla loivaan moreenimaastoon. Suon pohjoisosassa on palaturvetuotannossa oleva pelto (kuva 13). Kulkuyhteydet suolla ovat hyvät. Eteläosan sivuitse kulkee paikallistie (kuva 27). Suon pinta on m mpy ja viettää kaakkoon ja lounaaseen n. 3-4 m/km. Vedet laskevat ojia pitkin etelään Ristipuroon, josta edelleen Tuomijokeen. Tutkimuspisteitä on 4,1 kpl/10 ha ja syvyyspisteitä kaikkiaan 5,4 kpl/10 ha. Taulukko 13. Hallasuon pinta-alat, keskisyvyydet ja turvemäärät syvyysalueittain. Syvyysalue Pinta- Keskisyvyys (m) Turvemäärä (milj. suo-m3 ) ala (ha) pinta pohja yht. pinta pohja yht. % H 1-4 H5-10 H1-10 H 1-4 H5-10 H1-10 Koko suo 91 1,71 1,15 1,86 0,65 1,05 1, Yli 1 m 57 1,01 1,65 2,66 0,58 0,94 1,52 89 Yli 1,5 m 46 1,10 1,91 3,01 0,51 0,88 1,39 82 Yli 2 m 36 1,25 2,13 3,38 0,45 0,77 1,22 72

34 5 1 Tutkimuspisteistä on 7 % avosuolla, 46 % rämeellä, 14 % korvessa, 8 % turvekankaalla ja 25 % pellolla. Suo on ojitettu kauttaaltaan. Kuivatusmahdollisuudet ovat hyvät. Turpeesta on 20 % rahka-, 67 % sara- ja 13 % ruskosammalvaltaista (kuva 28). Puun jäännöksiä sisältävää turvetta on 17 %. Yleisimmät turvelajit ovat rahkasaraturve (15 %), ruskosammalsaraturve (12 %) ja saraturve (11 %). Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,3, heikosti maatuneen saravaltaisen pintakerroksen 3,6 ja pohjakerroksen 6,3. Liekoja on erittäin vähän (0,9 %) (taulukko 49). Yleisimmät pohjamaalajit ovat moreeni, hiekka ja hiesu (kuvat 29 ja 30). Suon pohjalla on ohut liejukerros (kuva 28). Syvimmässä altaassa liejukerros on poikkeuksellisesti jopa 2,5 m paksu (kuva 30). Laboratoriomäärityksiä varten on otettu tilavuustarkat näytteet pisteeltä A Turpeen tuhkapitoisuus on keskimäärin 5,1 %. Suokuutiossa on kuiva-ainetta 95 kg. Kuivan turpeen tehollinen lämpöarvo on 20,5 MJ/kg (taulukko 14). Hallasuon raskasmetallipitoisuudet ovat normaaleja (taulukko 15).

35 54 Taulukko 15. Raskasmetallipitoisuuksia Hallasuosta. (ppm turpeen kuiva-aineesta, Fe % :na) Näyte piste Syvyys (cm) Co Cu Mn Ni Pb Zn Fe Cd As A ,4 3,6 11,2 2,0 12,0 4,1 0,3 0,2 0, ,6 12,1 160,7 4,0 3,0 3,3 0,9 0,2 3, ,1 17,6 215,2 5,0 3,1 5,4 1,1 0,3 3, ,1 16,2 224,9 4,8 3,2 3,2 1,0 0,3 4,6

36 5 5 Hallasuosta soveltuu turvetuotantoon n. 46 ha. Tuotantoalue on yhtenäinen (kuva 32). Alueen pohjoisosassa sijaitseva pelto on palaturvetuotannossa. Tuotantoon soveltuvan alueen eteläosan turve on paremmin maatunutta kuin pohjoisosassa eli se soveltuu palaturvetuotantoon vieläkin paremmin. Jyrsinturvetuotanto on myös mahdollista.

37 5 6 Turvetuotantoon soveltuvan alueen turvemäärät ja energiasisältö ovat : Pinta- Turvetta Kuiva- Energiasisältö milj. GJ ala milj. ainetta Kuiva 50 % 35 % (ha) suo-m t turve kostea kostea turve turve 46 1, ,59 2,27 2,43 Laskelmissa on käytetty seuraavia laboratoriotulosten keskiarvoja : suokuution sisältämän kuiva-aineen määrä 95 kg, kuivan turpeen tehollinen lämpöarvo 20,5 MJ/kg, 50 % kostean turpeen lämpöarvo 9,0 MJ/kg ja 35 % kostean turpeen 12,5 MJ/kg. Soveltuvan alueen tuotantokelpoisena keskisyvyytenä on laskelmissa käytetty 2,90 m. 7. Liinalamminsuo (kl , x = 7050,9, y = 465,3) sijaitsee n. 25 km Kiuruveden keskustasta lounaaseen. Suo rajoittuu länsilaidalta jyrkkärinteiseen moreenimäkeen. Pohjoisessa on Huttusuo ja luoteessa Toukkasuo (kuva 32). Muualla on loivapiirteistä moreenimaastoa. Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät, lounais-koillissuunnassa suon poikki kulkee paikallistie (kuva 33). Suon pinta on m mpy ja viettää itä-kaakkoon n. 3 m/km. Suon eteläosien vedet laskevat sekä lounaaseen Ruotepuroon, että itään Köpsinnevalle. Keski- ja pohjoisosien vedet laskevat itään Sikopuroon, josta edelleen Sarvisuolle. Tutkimuspisteitä on 3,0 kpl/10 ha ja syvyyspisteitä kaikkiaan 5,2 kpl/10 ha. Tutkimuspisteistä on 27 % avosuolla, 63 % rämeellä, 4 % korvessa, 5 % turvekankaalla ja 1 % pellolla. Liinalamminsuon luoteisosa kuuluu soidensuojeluohjelmaan. Tällä alueella kasvaa mm. punakämmekkä (Orchis incarnata) (Maaperäosasto, turvetutkimusyksikkö, lausunto 19/84). Muilta osin suo on ojitettu.

38 59 Taulukko 16. Liinalamminsuon pinta-alat, keskisyvyydet ja turvemäärät syvyysalueittain. Syvyysalue Pinta- Keskisyvyys (m) Turvemäärä (milj. suo-m3 ) ala (ha) pinta H 1-4 pohja H5-10 yht. H1-10 pinta H 1-4 pohja H5-10 yht. H1-10 Koko suo 243 0,57 0,68 1,25 1,39 1,65 3, Yli 1 m 139 0,78 0,97 1,75 1,09 1,35 2,44 80 Yli 1,5 m 80 1,03 1,18 2,21 0,83 0,94 1,77 58 Yli 2 m 42 1,42 1,30 2,72 0,59 0,55 1,14 36 Turpeesta on 38 % rahka-, 61 % sara- ja 1 % ruskosammalvaltaisia (kuva 34). Puun jäännöksiä sisältävää turvetta on 4 % ja tupasvillan jäännöksiä sisältävää 13 %. Yleisimmät turvelajit ovat saraturve (20 %), rahkasaraturve (19 %) ja sararahkaturve (11 %). Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,0, heikosti maatuneen saravaltaisen pintakerroksen 3,1 ja pohjakerroksen 6,6. Liekoja on vähän (1,8 %). Runsaimmin niitä esiintyy 0-0,5 m :n syvyysvälillä (taulukko 49). Yleisimmät pohjamaalajit ovat moreeni ja hiekka (kuvat 34 ja 35). Pohjalla on lähes kauttaaltaan ohut liejukerros (kuvat 35 ja 36). Liinalammen läheisyydessä liejukerros on noin metrin paksuinen (kuvat 34). Laboratoriomäärityksiä varten on otettu tilavuustarkat näytteet pisteiltä A ja A 500 (kuva 38). Turpeen tuhkapitoisuus on keskimäärin 2,5 %. Suokuution kuiva-ainemäärä, keskimäärin 123 kg, on erittäin korkea. Kuivan turpeen tehollinen lämpöarvo vaihtelee 17,7 ja 23,6 MJ/kg :n välillä (taulukko 17).

39 6 1 Polttoturvetuotantoon soveltuvaa aluetta on suon poikki kulkevan paikallistien eteläpuoleinen osa, eli n. 22 ha. Tällä alueella on tuotantoon soveltuvaa turvetta n. 0,33 milj. suo-m3.

40 6 2 Turvetuotantoon soveltuvat alueen turvemäärät ja energiasisällöt ovat : Pinta- Turvetta Kuiva- Energiasisältö milj. GJ ala milj. ainetta Kuiva 50 % 35 % (ha) suo-m t turve kostea kostea turve turve 22 0, ,87 0,77 0,82 Laskelmissa on käytetty seuraavia laboratoriotulosten keskiarvoja : Suokuution sisältämän kuiva-aineen määrä 123 kg, kuivan turpeen tehollinen lämpöarvo 21,5 MJ/kg, 50 % kostean turpeen lämpöarvo 9,5 MJ/kg ja 35 % kostean turpeen 13,1 MJ/kg. Soveltuvan alueen tuotantokelpoisena keskisyvyytenä on laskelmissa käytetty 1,50 m.

41 66 8. Huttusuo (kl , x = 7052,7, y = 464,6) sijaitsee n. 30 km Kiuruveden kirkolta lounaaseen. Suo rajoittuu luoteesta, pohjoisesta ja idästä moreeniharjainteisiin. Etelässä on Liinalamminsuo ja lännessä Toukkasuo (kuva 34). Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät. Suon pohjoispuolitse kulkee yksityistie (kuva 40). Suon pinta on m mpy ja viettää kaakkoon n. 3,5 m/km. Vedet laskevat etelä-kaakkoon Liinalamminsuolle, josta edelleen itään virtaavaan Sikopuroon. Tutkimuspisteitä on 3,9 kpl/10 ha ja syvyyspisteitä kaikkiaan 13,1 kpl/10 ha. Taulukko 18. Huttusuon pinta-alat, keskisyvyydet ja turvemäärät syvyysalueittain. Syvyysalue Pintaala (ha) Keskisyvyys (m) Turvemäärä (milj. suo-m3 ) pinta H 1-4 pohja H5-10 yht. H1-10 pinta H 1-4 pohja H5-10 yht. H1-10 Koko suo 90 0,69 0,79 1,48 0,62 0,72 1, Yli 1 m 52 0,95 1,24 2,19 0,50 0,64 1,14 85 Yli 1,5 m 40 1,03 1,47 2,50 0,41 0,59 1,00 75 Yli 2 m 29 1,11 1,69 2,80 0,32 0,49 0,81 60 Tutkimuspisteistä on 51 % avosuolla, 34 % rämeellä, 14 % korvessa ja 1 % turvekankaalla. Suo on luonnontilainen. Turpeesta on 25 % rahka- ja 75 % saravaltaista (kuva 41). Puun jäännöksiä sisältävää turvetta on 5 %. Yleisimmät turvelajit ovat kortetta sisältävä saraturve (18 %), rahkasaraturve (16 %) ja sararahkaturve (14 %). Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,6, heikosti maatuneen rahkavaltaisen pintakerroksen 3,4 ja pohjakerroksen 5,7.

42 6 7 Liekoja on vähän (1,2 %). Runsaimmin liekoja esiintyy 0,6-1,0 m :n syvyysvälillä (taulukko 49). Yleisimmät pohjamaalajit ovat moreeni, hiekka ja hieta (kuvat 41 ja 42). Pohjalla esiintyy liejua vain kapealla alueella suon keskiosassa (kuvat 41 ja 42).

43 6 8 Laboratoriomäärityksiä varten on otettu tilavuustarkat näytteet pisteeltä A Turpeen tuhkapitoisuus on keskimäärin 3,0 %. Suokuutiossa on kuiva-ainetta n. 73 kg ja kuivan turpeen tehollinen lämpöarvo on keskimäärin 19,2 MJ/kg. Rikkipitoisuus on alle 0,2 % :n (taulukko 19).

44 70 Tuotantokelpoista aluetta on n. 37 ha ja siinä tuotantokelpoista turvetta n. 0,71 milj. suo-m 3. Suo on kuitenkin lunastettu suojeluun, joten se jää turvetuotannon ulkopuolelle.

45 71 Turvetuotantoon ovat : soveltuvan alueen turvemäärät ja energiasisältö Pinta- Turvetta Kuiva- Energiasisältö milj. GJ ala milj. ainetta Kuiva 50 % 35 % (ha) suo-m t turve kostea kostea turve turve 37 0, ,99 0,87 0,92 Laskelmissa on käytetty seuraavia laboratoriotulosten keskiarvoja : Suokuution sisältämän kuiva-aineen määrä 73 kg, kuivan turpeen tehollinen lämpöarvo 19,2 MJ/kg, 50 % kostean turpeen lämpöarvo 8,4 MJ/kg ja 35 % kostean turpeen 11,6 MJ/kg. Soveltuvan alueen tuotantokelpoisena keskisyvyytenä on laskelmissa käytetty 1,93 m. 9. Toukkasuo (kl , x = 7052,6, y = 463,3) sijaitsee n. 30 km Kiuruveden keskustasta lounaaseen. Suo rajoittuu itäpuolelta Huttusuohon, muualta mataliin moreeniselänteisiin (kuva 34). Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät. Kärrytiet tulevat suon pohjoispäässä ja eteläpuolella oleville pelloille (kuva 40). Taulukko 20. Toukkasuon pinta-alat, keskisyvyydet ja turvemäärät syvyysalueittain. Syvyysalue Pintaala Keskisyvyys (m) Turvemäärä (milj. suo-m3 ) (ha) pinta H 1-4 pohja H5-10 yht. H1-10 pinta H 1-4 pohja H5-10 yht. H1-10 Koko suo 102 0,54 0,84 1,38 0,55 0,85 1, Yli 1 m 68 0,63 1,15 1,78 0,43 0,78 1,21 86 Yli 1,5 m 45 0,70 1,38 2,08 0,32 0,62 0,94 67 Yli 2 m 26 0,80 1,58 2,38 0,21 0,41 0,62 44

46 7 2 Suon pinta on m mpy. Pinnaltaan suo on lähes tasainen (kuva 45) tai keidassuomainen (kuvat 46 ja 47). Vedet laskevat suon pohjoispäästä ojaa pitkin länteen Kivipuroon, jota pitkin edelleen etelään Pönkäpuroon. Etelä- ja keskiosien vedet laskevat lounaaseen Pönkäpuroon (kuva 34). Tutkimuspisteitä on 2,0 kpl/10 ha ja syvyyspisteitä kaikkiaan 7,7 kpl/10 ha.

47 7 3 Tutkimuspisteistä on 28 % avosuolla, 61 % rämeellä, 9 % korvessa ja 2 % turvekankaalla. Suo on luonnontilainen. Turpeesta on 56 % rahka-, 42 % sara- ja 2 % ruskosammalvaltaista (kuvat 47 ja 48). Puun jäännöksiä sisältävää turvetta on 7 %. Yleisimmät turvelajit ovat rahkasaraturve (26 %), sararahkaturve (20 %) ja tupasvillaa sisältävä sararahkaturve (15 %). Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,3, heikosti maatuneen rahkavaltaisen pintakerroksen 2,7 ja pohjakerroksen 6,9. Liekoja on vähän (1,1 %). Eniten liekoja esiintyy 0,6-1,0 m :n syvyysvälillä (taulukko 49).

48 7 5 Yleisimmät pohjamaalajit ovat moreeni ja hiekka (kuvat 45 ja 47). Suon keski- ja kaakkoisosan pohjalla on ohut liejukerros (kuvat 45, 46 ja 48). Laboratoriomäärityksiä varten on otettu tilavuustarkat näytteet pisteiltä A 300 ja A 500 (A 300 on suojelualueen ulkopuolella ja A 500 suojelualueella). Turpeen tuhkapitoisuus on näillä pisteillä keskimäärin 3,7 %. Suokuutiossa on kuiva-ainetta 102 kg ja kuivan turpeen tehollinen lämpöarvo on 22,3 MJ/kg. Rikkipitoisuuden vaihteluväli on 0,12-0,24 % (taulukko 21).

49 7 6 Valtaosa Toukkasuosta lunastettiin suojeluun v (vrt. Huttusuo ja Liinalamminsuo). Toukkasuo kuuluu suoyhdistymätyypiltään Sisä-Suomen keidassoihin, ja siinä olisi polttoturvetuotantoon soveltuvaa aluetta n. 40 ha (kuva 43).

50 7 7 Turvetuotantoon soveltuvan alueen turvemäärät ja energiasisältö ovat : Pinta- Turvetta Kuiva- Energiasisältö milj. GJ ala milj. ainetta Kuiva 50 % 35 % (ha) suo-m t turve kostea kostea turve turve 40 0, ,87 1,65 1,75 Laskelmissa on käytetty seuraavia laboratoriotulosten keskiarvoja : Suokuution sisältämän kuiva-aineen määrä 102 kg, kuivan turpeen tehollinen lämpöarvo 22,3 MJ/kg, 50 % kostean turpeen lämpöarvo 9,9 MJ/kg ja 35 % kostean turpeen 13,6 MJ/kg. Soveltuvan alueen tuotantokelpoisena keskisyvyytenä on laskelmissa käytetty 2,05 m. 10. Sarvisuo (kl , x = 7051,1, y = 467,8) sijaitsee runsaat 20 km Kiuruveden keskustasta lounaaseen. Suo rajoittuu mataliin moreeniselänteisiin. Pohjois-, itä- ja eteläosissa on pieniä peltokaistaleita. Suon keskiosa on moreenisaarekkeiden rikkomaa. Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät ; itäpuolitse kulkee paikallistie (kuvat 49 ja 50). Pinta on m mpy ja viettää itään n. 4-5 m/km. Vedet laskevat suon poikki virtaavaa Sikopuroa pitkin kaakkoon. Tutkimuspisteitä on 2,2 kpl/10 ha ja syvyyspisteitä kaikkiaan 3,9 kpl/10 ha. Taulukko 22. Sarvisuon pinta-alat, keskisyvyydet ja turvemäärät syvyysalueittain. Syvyysalue Pintaala Keskisyvyys (m) Turvemäärä (milj. suo-m3 ) (ha) pinta H 1-4 pohja H5-10 yht. H1-10 pinta H 1-4 pohja H5-10 yht. H1-10 Koko suo 288 0,68 0,64 1,32 1,97 1,82 3, Yli 1 m 124 1,15 1,09 2,24 1,42 1,35 2,77 73 Yli 1,5 m 92 1,33 1,28 2,61 1,22 1,18 2,40 63 Yli 2 m 68 1,44 1,48 2,92 0,98 1,01 1,99 53

51 7 8 Tutkimuspisteistä on 19 % avosuolla, 64 % rämeellä, 5 % korvessa, 4 % turvekankaalla ja 8 % pellolla. Suo on kauttaaltaan ojitettu. Uudempaa ojitusta on suon itäja länsiosissa. Kuivatusmahdollisuudet ovat hyvät.

52 7 9 Turpeesta on 10 % rahka, 89 % sara- ja 1 % ruskosammalvaltaista (kuva 51). Puun jäännöksiä sisältävää turvetta on 8 %. Yleisimmät turvelajit ovat rahkasaraturve (32 %), kortetta sisältävä saraturve (14 %) ja kortetta sisältävä rahkasaraturve (13 %). Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,7, heikosti maatuneen saravaltaisen pintakerroksen 3,6 ja pohjakerroksen 5,8.

53 81 Liekoja on koko suolla erittäin vähän (0,9 %) (taulukko 49). Yleisimmät pohjamaalajit ovat moreeni, hiekka ja hiesu (kuva 52). Pohjalla on paikoin ohut liejukerros (kuvat 51 ja 53).

54 83 Laboratoriomäärityksiä varten on otettu tilavuustarkat näytteet pisteiltä A ja A (kuva 54). Turpeen tuhkapitoisuus on keskimäärin 4,1 %. Keskiarvolaskuihin ei ole otettu huomioon pinnan ja pohjan runsastuhkaisia (14,2-21,6 %) kerroksia. Suokuutiossa on kuiva-ainetta keskimäärin 82 kg. Kuivan turpeen tehollinen lämpöarvo on 21,6 MJ/kg. Rikkipitoisuus on suon pinnalla kohtalaisen korkea, 0,30-0,31 % (taulukko 23). Raskasmetallipitoisuudet em. näytepisteillä ovat normaaleja. Pintaturpeen arseenipitoisuus (23,5 ppm) pisteellä A on lievästi kohonnut. K.o. näytteenottopisteet sijaitsevat Kalliokylän Cu-Zn-malmista n. 4 km etelään. Turpeiden kupari- ja sinkkipitoisuudet ovat kuitenkin normaaleja (taulukko 24).

55 34 Taulukko 24. Raskasmetallipitoisuuksia Sarvisuosta. (ppm turpeen kuiva-aineesta, Fe % :na) Näyte piste Syvyys (an) Co Cu Mn Ni Pb Zn Fe Od As, A ,1 6,3 41,0 5,0 17,7 13,4 2,6 0,4 23, ,6 10,1 138,8 2,9 1,4 3,7 0,5 0,2 7, ,9 17,9 200,0 3,5 1,6 3,1 0,8 0,2 5, ,5 21,9 274,3 4,9 1,8 2,8 1,0 0,3 3,0 A ,5 13,6 105,8 3,5 8,2 10,2 1,1 0,2 6, ,8 11,1 157,9 2,3 2,2 3,5 0,6 0,2 3, ,7 11,8 163,5 2,9 1,7 2,9 0,7 0,1 2, ,4 15,3 164,5 3,6 1,5 3,0 0,8 0,2 3,3 Sarvisuosta soveltuu turvetuotantoon n. 86 ha. Tuotantoalue on yhtenäinen (kuva 54). Sarvisuon turve on heikosti maatunutta saraturvetta eli se soveltuu jyrsinturvetuotantoon. Suon pinnalta on tosin vähennettävä, ainakin pisteen A läheisyydessä, n. 40 cm paksuinen runsastuhkainen kerros. Ennen mahdollista turvetuotannon aloittamista on syytä ottaa lisänäytteitä tuhkapitoisuuksien selville saamiseksi. Turvetuotantoon soveltuvan alueen turvemäärät ja energiasisältä ovat : Pinta- Turvetta Kuiva- Energiasisältö milj. GJ ala milj. ainetta Kuiva 50 % 35 % (ha) suo-m t turve kostea kostea turve turve 86 1, ,52 3,11 3,31 Laskelmissa on käytetty seuraavia laboratoriotulosten keskiarvoja : Suokuution sisältämän kuiva-aineen määrä 92 kg, kuivan turpeen tehollinen lämpöarvo 21,3 MJ/kg, 50 % kostean turpeen lämpöarvo 9,4 MJ/kg ja 35 % kostean turpeen 13,0 MJ/kg. Soveltuvan alueen tuotantokelpoisena keskisyvyytenä on laskelmissa käytetty 2,10 m.

56 Iso-Tulppo (kl , x = 7051,0, y = 470,6) sijaitsee n. 20 km Kiuruveden keskustasta lounaaseen. Suo rajoittuu luoteessa Rakosuohon ja pohjoisessa peltoihin. Muualla on loivapiirteistä moreenimaastoa (kuva 13). Kulkuyhteydet suolle ovat kohtalaiset. Kärrytie tulee suon pohjoispäässä sijaitsevalle pellolle (kuva 55). Suon pinta on m mpy ja viettää luoteeseen n. 3 m/km. Vedet laskevat suon pohjoispäästä pelto-ojia pitkin pohjoiseen Kalliojärveen (142,4 m mpy). Tutkimuspisteitä on 4,8 kpl/10 ha ja syvyyspisteitä kaikkiaan 3,5 kpl/10 ha. Taulukko 25. Ison-Tulpon pinta-alat, keskisyvyydet ja turvemäärät syvyysalueittain. Syvyysalue Pinta- Keskisyvyys (m) Turvemäärä (milj. suo-m3 ) ala (ha) pinta H 1-4 pohja H5-10 yht. H1-10 pinta H 1-4 pohja H5-10 yht. H1-10 Koko suo 94 0,50 0,49 0,99 0,47 0,46 0, Yli 1 m 43 0,69 0,81 1,50 0,30 0,35 0,65 70 Yli 1,5 m 18 0,88 1,14 2,02 0,16 0,20 0,36 39 Yli 2 m 6 1,41 1,30 2,71 0,09 0,08 0,16 17 Tutkimuspisteitä on 37 % avosuolla, 49 % rämeellä, 11 % korvessa, 2 % turvekankaalla ja 1 % pellolla. Suon pohjois- ja luoteisosissa on vanhaa ojitusta, muuten suo on luonnontilainen. Kuivatusvaikeuksia ei ole. Turpeesta on 38 % rahka-, 60 % sara- ja 2 % ruskosammalvaltaista. Puun jäännöksiä sisältävää turvetta on 23 %. Yleisemmät turvelajit ovat rahkasaraturve (24 %) ja sararahkaturve (16 %).

57 8 7 Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,6, heikosti maatuneen saravaltaisen pintakerroksen 3,0 ja pohjakerroksen 6,2. Liekoja on koko suolla erittäin vähän (0,9 %) (taulukko 49).

58 8 8 Yleisimmät pohjamaalajit ovat hiesu, moreeni ja hiekka (kuva 57). Pohjalla on vaihtelevan vahvuinen liejukerros lähes kauttaaltaan (kuvat 56, 57 ja 58).

59 9 0 Laboratoriomäärityksiä varten on otettu tilavuustarkat näytteet pisteeltä A (kuva 59). Turpeen tuhkapitoisuus on keskimäärin 5,0 %. Suokuutiossa on kuiva-ainetta 91 kg ja kuivan turpeen tehollinen lämpöarvo on 21,7 MJ/kg. Rikkipitoisuudet ovat 0,2-0,3 % (taulukko 26). Ison-Tulpon raskasmetallipitoisuudet ovat normaaleja (taulukko 27). Taulukko 27. Raskasmetallipitoisuuksia Isosta-Tulposta. (ppm turpeen kuiva-aineesta, Fe % :na) Näyte piste Syvyys (an) Co Cu Mn Ni Pb Zn Fe Cd As A ,6 4,4 383,0 3,0 17,2 33,7 1,0 0,5 1, ,9 8,7 207,0 7,2 2,1 5,6 1,2 0,3 7, ,6 5,7 147,5 4,0 1,4 3,7 0,8 0,2 4, ,0 11,2 172,7 5,6 1,7 5,0 1,1 0,2 4,6

60 9 1 Isosta-Tulposta soveltuu turvetuotantoon n. 29 ha. Tuotantoalue on pääosin avosuota. Turve on saravaltaista ja kohtalaisesti maatunutta soveltuen lähinnä jyrsinturvetuotantoon.

61 9 2 Turvetuotantoon soveltuvan alueen turvemäärät ja energiasisältö ovat : Pinta- Turvetta Kuiva- Energiasisältö milj. GJ ala milj. ainetta Kuiva 50 % 35 % (ha) suo-m t turve kostea kostea turve turve 29 0, ,13 0,99 1,06 Laskelmissa on käytetty seuraavia laboratoriotulosten keskiarvoja : Suokuution sisältämän kuiva-aineen määrä 91 kg, kuivan turpeen tehollinen lämpöarvo 21,7 MJ/kg, 50 % kostean turpeen lämpöarvo 9,6 MJ/kg ja 35 % kostean turpeen 13,3 MJ/kg. Soveltuvan alueen tuotantokelpoisena keskisyvyytenä on laskelmissa käytetty 1,98 m. 12. Saarisuo (kl , x = 7088,8, y = 348,1) sijaitsee n. 25 km Kiuruveden keskustasta pohjoiseen. Suo rajoittuu etelässä, idässä ja lännessä matalapiirteisiin moreeniselänteisiin sekä pohjoisessa ablaatiomoreenikumpareisiin (kuva 61). Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät. Suon kaakkois- ja lounaispuolitse kulkee paikallistie ja keskiosassa sijaitsevalle pellolle tulee kärrytie (kuva 60). Taulukko 28. Saarisuon pinta-alat, keskisyvyydet ja turvemäärät syvyysalueittain. Syvyysalue Pinta- Keskisyvyys (m) Turvemäärä (milj. suo-m3 ) ala (ha) pinta pohja yht. pinta pohja yht. % H 1-4 H5-10 H1-10 H 1-4 H5-10 H1-10 Koko suo 405 0,68 0,82 1,50 2,76 3,32 6, Yli 1 m 225 0,92 1,29 2,21 2,08 2,89 4,97 82 Yli 1,5 m 164 1,08 1,51 2,59 1,77 2,48 4,25 70 Yli 2 m 113 1,23 1,77 3,00 1,39 2,00 3,39 56

62 9 4 Suon pinta on m mpy ja viettää kaakkoon ja luoteeseen n. 3-4 m/km. Saarisuon etelä- ja keskiosien vedet laskevat kaakkoon Suojokeen ja luoteisosien vedet luoteeseen Kukkopuroon, jota pitkin edelleen lounaaseen Rikkajokeen. Tutkimuspisteitä on 3,6 kpl/10 ha ja syvyyspisteitä kaikkiaan 3,4 kpl/10 ha.

63 9 6 Tutkimuspisteistä on 61 % avosuolla, 27 % rämeellä, 4 % korvessa, 5 % turvekankaalla ja 3 % pellolla. Suon itä- j a keskiosassa on vanhaa ojitusta (kuva 61). Länsi- ja pohjoisosat ovat luonnontilaisena. Kuivatusmahdollisuudet ovat hyvät. Turpeesta on 30 % rahka-, 67 % sara- ja 3 % ruskosammalvaltaista. Puun jäännöksiä sisältävää turvetta on 7 % samoin kuin tupasvillaturvettakin. Yleisimmät turvelajit ovat saraturve (33 %), rahkasaraturve (20 %) ja sararahkaturve (13 %) (kuvat 62 ja 63). Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,0, heikosti maatuneen saravaltaisen pintakerroksen 3,2 ja pohjakerroksen 6,5. Liekoja on koko suolla erittäin vähän (0,3 %) (taulukko 49). Yleisimmät pohjamaalajit ovat hiesu, hiekka ja hieta (kuvat 64 ja 66). Suon pohjalla on ohut liejukerros (kuvat 62, 63, 64, 65 ja 67).

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus. Turveraportti 238. Jukka Leino ja Jouko Saarelainen OUTOKUMMUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus. Turveraportti 238. Jukka Leino ja Jouko Saarelainen OUTOKUMMUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 238 Jukka Leino ja Jouko Saarelainen OUTOKUMMUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 Kuopio 1990 Leino. Jukka jasaarelainen. Jouko 1990. Outokummussa

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus TURVERAPORTTI 226. Jouko Saarelainen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus TURVERAPORTTI 226. Jouko Saarelainen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus TURVERAPORTTI 226 Jouko Saarelainen ILOMANTSIN KUNNASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS POLTTOTURVETUOTANTOON Osa 1. Abstract : The peat resources of the municipality

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/83/14 2 TERVOLASSA VUONNA 1982 TUTKITUT SUO T JA NIIDEN TURVEVARA T

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/83/14 2 TERVOLASSA VUONNA 1982 TUTKITUT SUO T JA NIIDEN TURVEVARA T GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13,4/83/14 2 Matti Maun u TERVOLASSA VUONNA 1982 TUTKITUT SUO T JA NIIDEN TURVEVARA T Rovaniemi 1983 Tekijän osoite : Geologinen tutkimuslaito s Pohjois-Suomen

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 415

Turvetutkimusraportti 415 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 415 2010 Karstulassa tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 3 Abstract: The peatlands and peat reserves of Karstula, Part 3 Riitta-Liisa Kallinen GEOLOGIAN

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 413

Turvetutkimusraportti 413 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 413 2010 Ranualla tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 3 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Ranua, Northern

Lisätiedot

TOHMAJÄRVEN KUNNASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1

TOHMAJÄRVEN KUNNASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 355 TOHMAJÄRVE KUASSA TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 1 Abstract: The peatlands and peat reserves of Tohmajärvi Part 1 Geologian tutkimuskeskus Espoo

Lisätiedot

KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 7

KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 7 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 362 Ari Luukkanen KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 7 Abstract: The peatlands and peat reserves of Kiuruvesi Part 7 Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

ALAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1. Abstract: The mires and peat reserves of Alajärvi Part 1

ALAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1. Abstract: The mires and peat reserves of Alajärvi Part 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 339 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Report of Peat Investigation 339 ALAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 Abstract: The mires and peat reserves

Lisätiedot

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT, OSA VIII - P. Hänninen ja A. Hyvönen, GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT, OSA VIII - P. Hänninen ja A. Hyvönen, GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 240 Pauli Hänninen ja Arto Hyvärinen PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa Vili Kuopio 1990 PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT, OSA VIII - P. Hänninen ja A. Hyvönen, GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1990

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVETUTKIMUS TURVERAPORTTI 232. Jukka Leino HANKASALMELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVETUTKIMUS TURVERAPORTTI 232. Jukka Leino HANKASALMELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVETUTKIMUS TURVERAPORTTI 232 Jukka Leino HANKASALMELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 Kuopio 1989 Leino.Jukka 1989. Hankasalmella tutkitut suot ja niiden turvevarat.

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 1 Jouko Saarelaine n SONKAJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUU S POLTTOTURVETUOTANTOON OSA 2 Kuopio 1985 SISÄLTÖ JOHDANTO 3 TUTKIMUSMENETELMÄT

Lisätiedot

ALAVUDELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

ALAVUDELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turveraportti 253 Tapio Toivonen ALAVUDELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and peat reserves of Alavus Espoo 1992 Toivonen. Tapio. 1992. Alavudella tutkitut

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 377

Turvetutkimusraportti 377 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 377 2007 Pyhäjoella tutkitut suot, ja niiden turvevarat, osa 1 Abstract: The peatlands and peat resources of Pyhäjoki, western Finland, Part I Jukka Turunen

Lisätiedot

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA IX

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA IX GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 246 Pauli Hänninen ja Arto Hyvönen PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA IX Kuopio 1991 Hänninen, Pauli ja Hyvönen, Arto 1991. Pudasjärvellä

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 421

Turvetutkimusraportti 421 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 421 2011 Ranualla tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 4 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Ranua, Northern

Lisätiedot

YLIVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2

YLIVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 360 Jukka Turunen ja Teuvo Herranen YLIVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIEN TURVEVARAT Osa 2 Abstract: The peatlands and peat resources of Ylivieska, western

Lisätiedot

KALAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1

KALAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1 Kalajoella tutkitut suot ja niiden turvevarat, osa 1 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 367 KALAJOELLA TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 1 Abstract: The peatlands and peat resources

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 389

Turvetutkimusraportti 389 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 389 2008 Keuruun tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves of Keuruu Part 2 Timo Suomi, Kari Lehmuskoski, Markku

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turveraportti 228. Turvetutkimus. Timo Suomi. ISOKYRÖSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVAVARAT Osa I

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turveraportti 228. Turvetutkimus. Timo Suomi. ISOKYRÖSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVAVARAT Osa I GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turveraportti 228 Turvetutkimus Timo Suomi ISOKYRÖSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVAVARAT Osa I Abstract : The peat resources of Isokyrö and their potential use KUOPIO 1989 Suomi.Timo1989.

Lisätiedot

The peat resources of Ähtäri and their potential use Part 1

The peat resources of Ähtäri and their potential use Part 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 225 TAPIO TOIVONEN ÄHTÄRIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS OSA 1 Abstract : The peat resources of Ähtäri and their potential use Part 1 Espoo

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 391

Turvetutkimusraportti 391 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 391 2009 Pyhännällä tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves of Pyhäntä, Northern Ostrobothnia Part 2 Teuvo Herranen

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 334. Tapio Toivonen PORVOOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 334. Tapio Toivonen PORVOOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 334 PORVOOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT Abstract : The mires and peat reserves of Porvoo Sammandrag : De undersökta myrarna i Borgå och deras torvtillgångar

Lisätiedot

KIIMINGIN SUOT, TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2

KIIMINGIN SUOT, TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 351 KIIMIGI SUOT, TURVEVARAT JA IIDE KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2 Abstract: The peatlands of Kiiminki, peat reserves and their potential use Part 2 Geologian

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Turvetutkimusraportti 305. Tapio Muurinen. YLI-IIN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTOKELPOISUUS Osa 2

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Turvetutkimusraportti 305. Tapio Muurinen. YLI-IIN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTOKELPOISUUS Osa 2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 305 Tapio Muurinen YLI-IIN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTOKELPOISUUS Osa 2 The Mires and Useful Peat Reserves of Yli-Ii, Central Finland Part 2 Espoo 1997 Muurinen,

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 386

Turvetutkimusraportti 386 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 386 2008 Kemijärvellä tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Kemijärvi, Northern

Lisätiedot

TURVERAPORTTI 219. Jukka Leino ja Pertti SUONENJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract :

TURVERAPORTTI 219. Jukka Leino ja Pertti SUONENJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract : GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 219 Maaperäosasto Jukka Leino ja Pertti Silen SUONENJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The Mires and Peat Resources of the Commune of Suonenjoki

Lisätiedot

RENGON SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Summary: The peatlands of Renko, southern Finland

RENGON SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Summary: The peatlands of Renko, southern Finland GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 338 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Report of Peat Investigation 338 RENGON SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Summary: The peatlands of Renko, southern Finland Espoo

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 432

Turvetutkimusraportti 432 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 432 2012 Lapinlahdella (Varpaisjärvellä) tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 5 Abstract: The Peatlands and Peat Reserves of Lapinlahti (Varpaisjärvi),

Lisätiedot

,!7IJ5B6-jajijc! Turvetutkimusraportti 375 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Kauhavalla tutkitut suot ja niiden turvevarat. www.gtk.fi info@gtk.

,!7IJ5B6-jajijc! Turvetutkimusraportti 375 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Kauhavalla tutkitut suot ja niiden turvevarat. www.gtk.fi info@gtk. 345. 346. 347. 348. 349. 350. 351. 352. 353. 354. 355. 356. 357. 358. 359. 360. 361. 362. 363. 364. 365. 366. 367. 368. 369. 370. 371. 372. 373. 374. 375. Kimmo Virtanen, Riitta-Liisa Kallinen ja Teuvo

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 230. Tapio Muurinen SIMOSSA VUOSINA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 230. Tapio Muurinen SIMOSSA VUOSINA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGAN TUTKMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 230 Tapio Muurinen SMOSSA VUOSNA 1985-1986 TUTKTUT SUOT JA NDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and peat resources of the commune of Simo in 1985-1986

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 406

Turvetutkimusraportti 406 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 406 2010 Maaningalla tutkitut suot ja niiden turvevarat Abstract: The peatlands and peat reserves of Maaninka, Central Finland Ari Luukkanen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

KAAVILLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2

KAAVILLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 350 KAAVILLA TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves in Kaavi Part 2 Geologian tutkimuskeskus Espoo 2004 Kaavilla

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 404

Turvetutkimusraportti 404 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 404 2010 Kuusamossa tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Kuusamo, Northern

Lisätiedot

KALVOLASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

KALVOLASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 372 Timo Suomi ja Kari Lehmuskoski KALVOLASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract: The peatlands and peat reserves of Kalvola Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

ILOMANTSISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON

ILOMANTSISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 243 Timo Suomi ILOMANTSISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON OSA II Abstract : The mires and their potentialities in peat production

Lisätiedot

TURVERAPORTTI 213. Markku Mäkilä ja Grundström TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract :

TURVERAPORTTI 213. Markku Mäkilä ja Grundström TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract : GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 213 MAAPERÄOSASTO Markku Mäkilä ja Ale Grundström KUUSANKOSKELLA JA KOUVOLASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The peat resources of Kuusankoski and

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 452

Turvetutkimusraportti 452 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 452 2014 Vaalassa tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 4 Abstract: The Peatlands and Peat Reserves of Vaala Part 4 Hannu Pajunen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 217 MAAPERÄOSASTO. Markku Mäkilä ja Grundström IITIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 217 MAAPERÄOSASTO. Markku Mäkilä ja Grundström IITIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 217 MAAPERÄOSASTO Markku Mäkilä ja Ale Grundström IITIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The peat resources of Iitti and their potential use Geological

Lisätiedot

YLISTAROSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

YLISTAROSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 293 Tapio Toivonen YLISTAROSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and peat reserves of Ylistaro Kuopio 1995 Toivonen, Tapio, 1995. Ylistarossa

Lisätiedot

TURVERAPORTTI 19 8. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosast o. Tapio Muurine n TURVEVAROJEN INVENTOINTI KITTILÄSSÄ VUONNA 198 4

TURVERAPORTTI 19 8. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosast o. Tapio Muurine n TURVEVAROJEN INVENTOINTI KITTILÄSSÄ VUONNA 198 4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosast o TURVERAPORTTI 19 8 Tapio Muurine n TURVEVAROJEN INVENTOINTI KITTILÄSSÄ VUONNA 198 4 Abstract : The Inventory of the Peat Resources in the Municipalit y of Kittilä

Lisätiedot

TURVERAPORTTI 223. Martti Korpijaakko ja Markku Koivisto LESTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

TURVERAPORTTI 223. Martti Korpijaakko ja Markku Koivisto LESTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 223 Turvetutkimus Martti Korpijaakko ja Markku Koivisto LESTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The peat resources of seven peat deposits in

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 447

Turvetutkimusraportti 447 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 447 2013 Lopen tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 1 Abstract: The Peatlands and Peat Resources of Loppi, Southern Finland Part 1 Markku Moisanen GEOLOGIAN

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 449

Turvetutkimusraportti 449 436. Tapio Toivonen (2013). Korsnäsissä tutkitut suot ja niiden turvevarat. 66 s. 437. Riitta-Liisa Kallinen (2013). Karstulassa tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa 4. 73 s. 438. Tapio Toivonen (2013).

Lisätiedot

SEINAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

SEINAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 268 Tapio Toivonen SEINAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract: The mires and peat reserves of Seinäjoki Espoo 1993 Toivonen. Tapio. 1993. Seinäjoella

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 2

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 2 Jukka Häikiö, Pirjo Löytynoja ja Heimo Porkka KAJAANISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA I I Kuopio 1985 Tekijöiden osoite : Geologian

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 374

Turvetutkimusraportti 374 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 374 2007 Kolarissa tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus, osa 1 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Kolari, Northern

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 394

Turvetutkimusraportti 394 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 394 2009 Oravaisissa tutkitut suot ja niiden turvevarat Abstract: The peatlands and peat reserves of Oravainen Abstract: Undersökta myrar i Oravais och deras

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 400

Turvetutkimusraportti 400 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 400 2009 Kolarissa tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 2 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Kolari, Northern

Lisätiedot

UTAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

UTAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 241 Hannu Pajunen UTAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA V Kuopio 1990 Pasunen, Hannu 1990. Utajärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat,

Lisätiedot

Abstract : The peat resources of Kotka and their potential use. Geological Survey of Finland, Report of Peat Investigatio n

Abstract : The peat resources of Kotka and their potential use. Geological Survey of Finland, Report of Peat Investigatio n GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 20 0 Markku Mäkilä Ale Grundströ m j a KOTKAN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The peat resources of Kotka and their potential use.

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 430

Turvetutkimusraportti 430 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 430 2012 Pihtiputaalla tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 4 Abstract: The Peatlands and Peat Resources of Pihtipudas, Central Finland Part 4 Heikki Meriluoto

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN TURVEVAROJEN HARVAPISTEKARTOITUS KESKI- SUOMEN MAAKUNNAN ALUEELLA MAAKUNTAKAAVOITUKSEN TARPEITA VARTEN

KESKI-SUOMEN TURVEVAROJEN HARVAPISTEKARTOITUS KESKI- SUOMEN MAAKUNNAN ALUEELLA MAAKUNTAKAAVOITUKSEN TARPEITA VARTEN Itä-Suomen yksikkö/länsi-suomen yksikkö Turvetutkimusseloste 115/2008 17.12.2008 Kuopio/Kokkola KESKI-SUOMEN TURVEVAROJEN HARVAPISTEKARTOITUS KESKI- SUOMEN MAAKUNNAN ALUEELLA MAAKUNTAKAAVOITUKSEN TARPEITA

Lisätiedot

JÄMIJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON

JÄMIJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti. P 13.4/83/ :13 8 Carl-Göran Sten ja Lasse Svahnback JÄMIJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON Espoo 1983 3 - SI SÄALLYSLUETTELq 1 Johdanto

Lisätiedot

YLIKIIMINGISSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 9

YLIKIIMINGISSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 9 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 356 Hannu Pajunen YLIKIIMIGISSÄ TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 9 Abstract: The mires and peat reserves of Ylikiiminki, Central Finland Part 9 Geologian

Lisätiedot

P13,6/80/16. Erkki Raikamo HEINOLAN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S. Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä

P13,6/80/16. Erkki Raikamo HEINOLAN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S. Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä P13,6/80/16 Erkki Raikamo HEINOLAN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä Espoo 1980 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSMENETELMÄT

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S TURVERAPORTTI Hannu Pajune n UTAJKRVELLK TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T OSA I I

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S TURVERAPORTTI Hannu Pajune n UTAJKRVELLK TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T OSA I I GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S TURVERAPORTTI 18 9 Hannu Pajune n UTAJKRVELLK TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T OSA I I Kuopio 1986 Pajunen, Hannu 1986. Utajärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat, osa

Lisätiedot

ROVANIEMEN ALUEEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S

ROVANIEMEN ALUEEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosast o TURVERAPORTTI 20 1 Tapio Muurine n ROVANIEMEN ALUEEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S OSA I I Abstract : Peat resources and their suitability in the area

Lisätiedot

Forssan suot ja turpeen käyttökelpoisuus

Forssan suot ja turpeen käyttökelpoisuus TURVETUTKIMUSRAPORTTI REPORT OF PEAT INVESTIGATION 320 Carl-Göran Sten ja Markku Moisanen Forssan suot ja turpeen käyttökelpoisuus Summary : The mires and the usefulness of peat in Forssa, southern Finland

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 453

Turvetutkimusraportti 453 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 453 451 2014 Ruokolahden tutkitut suot ja niiden turvevarat Iisalmen turpeiden kemiasta Osa 2 Abstract: The chemistry of Iisalmi peat bogs Abstract: The Peatlands

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 401

Turvetutkimusraportti 401 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 401 2009 Reisjärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 Abstract: The peatlands and peat resources of Reisjärvi, western Finland Part 2 Jukka Turunen

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 419

Turvetutkimusraportti 419 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 419 2011 Pihtiputaalla tutkittut suot ja niiden turvevarat Osa 3 Abstract: The peatlands and peat resources of Pihtipudas, Central Finland, Part 3 Jukka Turunen

Lisätiedot

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA X GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 252. Pauli Hänninen ja Satu Jokinen

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA X GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 252. Pauli Hänninen ja Satu Jokinen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 252 Pauli Hänninen ja Satu Jokinen PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA X Abstract : The mires and peat reserves of the commune of Pudasjärvi.

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Timo Varil a YLIKIIMINGIN INVENTOIDUT TURVEVARA T JA NIIDEN SOVELTUVUUS POLTTOTURVE- TUOTANTOON OSA I I

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Timo Varil a YLIKIIMINGIN INVENTOIDUT TURVEVARA T JA NIIDEN SOVELTUVUUS POLTTOTURVE- TUOTANTOON OSA I I GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13,4/82/11 6 Timo Varil a YLIKIIMINGIN INVENTOIDUT TURVEVARA T JA NIIDEN SOVELTUVUUS POLTTOTURVE- TUOTANTOON OSA I I Kuopio 1982 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 397

Turvetutkimusraportti 397 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 397 2009 Muhoksella tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 4 Abstract: Mires and peat reserves of Muhos, Central Finland. Part 4 Hannu Pajunen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

KUIVANIEMEN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa II

KUIVANIEMEN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa II GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 264 Tapio Muurinen KUIVANIEMEN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa II Abstract : The mires and peat reserves of Kuivaniemi and their usefulness Part

Lisätiedot

HUITTISTEN TUTKITUT SUOT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS. Summary : The mires investigated and the usefulness of peat in southwestern Finland

HUITTISTEN TUTKITUT SUOT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS. Summary : The mires investigated and the usefulness of peat in southwestern Finland GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 309 Carl-Göran Sten HUITTISTEN TUTKITUT SUOT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS Summary : The mires investigated and the usefulness of peat in southwestern Finland

Lisätiedot

KAUSTISEN KUNNAN ALUEELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT

KAUSTISEN KUNNAN ALUEELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT GELGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 325 Martti Korpijaakko ja Pertti Silen KAUSTISEN KUNNAN ALUEELLA TUTKITUT SUT JA NIIDEN TURVE VARAT Abstract : The mires and peat reserves of the municipality

Lisätiedot

ANJALANKOSKEN TURVEVARA T JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S

ANJALANKOSKEN TURVEVARA T JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S MAAPERÄOSASTO, raportti P 13.4/84/159 Markku Mäkilä ja Ale Grundströ m ANJALANKOSKEN TURVEVARA T JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S Espoo 1984 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto,

Lisätiedot

RISTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVEVARAT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2

RISTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVEVARAT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 266 Ari Luukkanen ja Heimo Porkka RISTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVEVARAT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2 Abstract : The mires and peat reserves

Lisätiedot

VEHKALAHDEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S

VEHKALAHDEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 18 6 Markku Mäkilä j a Ale Grundström VEHKALAHDEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S Abstract : The peat resources of Vehkalahti municipality

Lisätiedot

Abstract : The peat resources of the municipalit y of Vieremä and their potentialities i n fuel peat production part I

Abstract : The peat resources of the municipalit y of Vieremä and their potentialities i n fuel peat production part I GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 18 3 Jouko Saarelaine n VIEREM'_N SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUU S POLTTOTURVETUOTANTOO N OSA I Abstract : The peat resources of the municipalit y of Vieremä

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 411

Turvetutkimusraportti 411 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 411 2010 Juuassa tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 Abstract: The peatlands and peat resources of Juuka, Eastern Finland, Part 2 Jukka Leino GEOLOGIAN

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 385

Turvetutkimusraportti 385 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 385 2008 Ikaalisissa tutkitut suot ja niiden turvevarat Abstract: The peatlands and peat reserves of Ikaalinen Tapio Toivonen ja Onerva Valo GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 4

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 4 Pauli Hännine n PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T Osa IV Kuopio 1985 Tekijän osoite : Geologian tutkimuskesku s PL 23 7

Lisätiedot

LESTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2

LESTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 Lestijärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat, osa 2 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 365 LESTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves

Lisätiedot

TUTKIMUS HAUKIPUTAAN SOISTA JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUDESTA

TUTKIMUS HAUKIPUTAAN SOISTA JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUDESTA Tutkimus Haukiputaan soista ja turvevarojen käyttökelpoisuudesta GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 342 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Report of Peat Investigation 342 TUTKIMUS HAUKIPUTAAN SOISTA

Lisätiedot

Turveraportti 236. Carl-Göran Sten ja Tapio Toivonen KIHNIÖSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Summary :

Turveraportti 236. Carl-Göran Sten ja Tapio Toivonen KIHNIÖSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Summary : GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turveraportti 236 Turvetutkimus Carl-Göran Sten ja Tapio Toivonen KIHNIÖSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Summary : The peat resources and their potential use in Kihniö,

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 381

Turvetutkimusraportti 381 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 381 2008 Pyhännällä tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 1 Abstract: The peatlands and peat reserves of Pyhäntä, part 1, Northern Ostrobothnia Tapio Toivonen

Lisätiedot

KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 4. Abstract: The mires and peat reserves of Kiuruvesi Part 4

KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 4. Abstract: The mires and peat reserves of Kiuruvesi Part 4 Kiuruvedellä tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa 4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 341 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Report of Peat Investigation 341 KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN

Lisätiedot

PULKKILASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T

PULKKILASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S TURVERAPORTTI 19 0 Jukka Häiki ö PULKKILASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T OSA 1 Kuopio 1986 Häikiö, Jukka 1986. Pulkkilassa tutkitut suot ja niiden - turvevarat, osa I.

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 396

Turvetutkimusraportti 396 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 396 2009 Pyhännällä tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 3 Abstract: The peatlands and peat reserves of Pyhäntä, Northern Ostrobothnia, Finland. Part 3

Lisätiedot

YLIVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T

YLIVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosast o TURVERAPORTTI 19 6 Martti Korpijaakko ja Markku Koivist o YLIVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T Abstract : The Mires and Peat Resources of the Commune

Lisätiedot

PERHOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

PERHOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GELGIA TUTKIUSKESKUS TURVETUTKIUSRAPRTTI 294 artti Korpij aakko PERHSSA TUTKITUT SUT JA IIDE TURVEVARAT Abstract : The ires and peat reserves in the unicipality of Perho, Western Finland Kuopio 1995 Korpijaakko,

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/85/17 9

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/85/17 9 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13,4/85/17 9 Erkki Raikamo ja Pertti Silen KRISTIINAN KAUPUNGIN SUOT JA TURVEVAROJEN K.AYTTÖMAHDOLLISUUDE T Kuopio 1985 Tekijöiden osoitteet : Geologian

Lisätiedot

Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/12 1

Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/12 1 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/12 1 Tapio Toivone n JAALAN TURVEVARAT JA NIIDE N KÄYTTÖKELPOISUU S Espoo 1983 Tekijän osoite : Geologinen tutkimuslaito s Kivimiehentie 1 02150

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI Jukka Leino ja Jouko Kokko LIEKSAN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUU S OSA I

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI Jukka Leino ja Jouko Kokko LIEKSAN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUU S OSA I GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 18 4 Jukka Leino ja Jouko Kokko LIEKSAN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUU S TURVETUOTANTOON OSA I Abstract : The peat resources and their potentialitie s

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/16 9. Jukka Leino. Kuopiossa tutkitut suot j a niiden turvevara t

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/16 9. Jukka Leino. Kuopiossa tutkitut suot j a niiden turvevara t GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/16 9 Jukka Leino Kuopiossa tutkitut suot j a niiden turvevara t Kuopio 1985 Tekijän osoite : Geologian tutkimuskesku s PL 23 7 70101 Kuopio 10

Lisätiedot

TURVERAPORTTI 218. Kimmo Virtanen ja Teuvo Herranen OULAISISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract : The mires and their peat resources in

TURVERAPORTTI 218. Kimmo Virtanen ja Teuvo Herranen OULAISISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract : The mires and their peat resources in GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 218 MAAPERÄOSASTO Kimmo Virtanen ja Teuvo Herranen OULAISISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and their peat resources in Oulainen Kuopio

Lisätiedot

YLIKIIMINGISSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 10

YLIKIIMINGISSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 10 Ylikiimingissä tutkitut suot ja niiden turvevarat, osa 10 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 366 Hannu Pajunen YLIKIIMIGISSÄ TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 10 Abstract: The mires

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13,4/83/11 8 Pauli Hänninen PUDASJÄRVEN INVENTOIDUT TURVEVARAT JA NIIDEN SOVELTUVUUS POLTTOTURVE TUOTANTOON OSA I Kuopio 1983 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, KEURUULLA TUTKITUT SUOT JA MAAPERÄOSASTO TURVERAPORTTI 221 RIITTA KORHONEN. Abstract : The mires and their peat resources in

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, KEURUULLA TUTKITUT SUOT JA MAAPERÄOSASTO TURVERAPORTTI 221 RIITTA KORHONEN. Abstract : The mires and their peat resources in GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 221 MAAPERÄOSASTO RIITTA KORHONEN KEURUULLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA I Abstract : The mires and their peat resources in Keuruu ESPOO 1988 Korhonen,

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/14 0 Ari Luukkanen JUANKOSKEN TURVEVARAT JA NIIDE N SOVELTUVUUS POLTTOTURVETUOTANTOO N Kuopio 1983 Tekijän osoite : Geologinen tutkimuslaito

Lisätiedot

Tapio Muurinen ja Anne Nokel a KITTILÄSSÄ VUOSINA TUTKITTUJEN SOIDE N TURVEVARAT JA NIIDEN TUOTANTOKELPOISUU S

Tapio Muurinen ja Anne Nokel a KITTILÄSSÄ VUOSINA TUTKITTUJEN SOIDE N TURVEVARAT JA NIIDEN TUOTANTOKELPOISUU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13,4/84/15 4 Tapio Muurinen ja Anne Nokel a KITTILÄSSÄ VUOSINA 1981-1983 TUTKITTUJEN SOIDE N TURVEVARAT JA NIIDEN TUOTANTOKELPOISUU S Rovaniemi 1984

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13,4/84/15 0 Hannu Pajunen YLI-IISSÄ TUTKITUT SUO T JA NIIDEN TURVEVARA T Kuopio 1984 Tekijän osoite : Geologian tutkimuskesku s PL 23 7 70101 KUOPIO

Lisätiedot

KANGASNIEMELLÄ TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVE VARAT JA TURPEIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS. Abstract : The mires and peat reserves and their potential use in

KANGASNIEMELLÄ TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVE VARAT JA TURPEIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS. Abstract : The mires and peat reserves and their potential use in GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 315 Jukka Leino ja Heimo Porkka KANGASNIEMELLÄ TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVE VARAT JA TURPEIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The mires and peat reserves and

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS MAAPERÄOSASTO KANKAANPÄÄN LÄNSIOSAN SUOT JA NIIDEN TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS TURVERAPORTTI 215 CARL - GÖRAN STÉN

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS MAAPERÄOSASTO KANKAANPÄÄN LÄNSIOSAN SUOT JA NIIDEN TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS TURVERAPORTTI 215 CARL - GÖRAN STÉN GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS MAAPERÄOSASTO TURVERAPORTTI 215 CARL - GÖRAN STÉN LASSE SVAHNBÄCK JA KANKAANPÄÄN LÄNSIOSAN SUOT JA NIIDEN TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The mires in the western part

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 423

Turvetutkimusraportti 423 391. 392. 393. 394. 395. 396. 397. 398. 399. 400. 401. 402. 403. 404. 405. 406. 407. 408. 409. 410. 411. 412. 413. 414. 415. 416. 417. 418. 419. 420. 421. 422. 423. Teuvo Herranen (2009). Pyhännällä tutkitut

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 407

Turvetutkimusraportti 407 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 407 2010 Kruunupyyssä tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 1 Abstrakt: De undersökta myrarna i Kronoby och deras torvtillgångar, Del 1 Abstract: The peatlands

Lisätiedot

TURVERAPORTTI 19 5 VIEREMÄN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUU S POLTTOTURVETUOTANTOO N OSA 2

TURVERAPORTTI 19 5 VIEREMÄN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUU S POLTTOTURVETUOTANTOO N OSA 2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 19 5 Maaperäosast o Jouko Saarelainen VIEREMÄN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUU S POLTTOTURVETUOTANTOO N OSA 2 Abstract : The peat resources of the municipalit y of Vieremä

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 392

Turvetutkimusraportti 392 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 392 2009 Tyrnävällä tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 Abstract: The mires and peat reserves of Tyrnävä, Central Finland Part 2 Hannu Pajunen GEOLOGIAN

Lisätiedot