PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA V

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA V"

Transkriptio

1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S TURVERAPORTTI 19 2 Pauli Hännine n PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA V Kuopio 1986

2 Hänninen,Pauli1986. Pudasjärvellä tutkitut suot ja niide n turvevarat, osa V. Geologian tutkimuskeskus, Maaperäosasto, Turveraportti 192, 121 sivua, 92 kuvaa, 21 taulukkoa, 4 lii - tettä. Geologian tutkimuskeskus tutki vuonna 1985 Pudasjärvellä 1 9 suota. Niiden yhteenlaskettu pinta-ala on ha. Aineisto koottiin käyttäen tutkimuslinjastoa, jossa tutkimus - pisteet sijaitsevat 100 m :n välein. Jokaisella pisteellä mää - ritettiin pinnan korkeus, suotyyppi, turvelaji, turpeen maatu - neisuus, liekoisuus ja pohjamaalaji. Laboratorionäytteitä otettiin 554 kpl. Niistä määritettiin ph, vesipitoisuus, kuiva-ainepitoisuus ja tuhkapitoisuus. Lämpö - arvo määritettiin 466 näytteestä ja rikkipitoisuus 59 näyttees - tä. Polttoturvetuotantoon soveltuvia alueita on 19 suolla yhteens ä ha. Tuotantokelpoista turvetta on yhteensä 19,38 milj. suo-m3. Sen kuiva-aineen energiasisältö on 36,53 milj. GJ el i 10,16 milj. MWh. Avainsanat : suo, turve, inventointi, Pudasjärv i Pauli Hännine n Geologian tutkimuskesku s PL KUOPIO ISBN ISSN KUOPION TYÖKESKUS, KUOPIO 1986

3 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 3 TUTKIMUSMENETELMÄT JA TULOSTEN ESITYS 3 Kenttätutkimukset 3 Laboratoriotutkimukset 5 Tutkimusaineiston käsittely ja arviointiperusteet 5 TUTKITUT SUOT 8 1. Juurikkasuo 8 2. Arosuo Sammalsuo Riepulehdonsuo Mäntyharjunsuo Kotisuo Huttusuo Valkiaissuo Taljasuo Niskasuo-Hautasuo Paatinsuo Ahvensuo Korppisuo Takasuo Sarvisuo Koivuojanlatvasuo Isosuo E Nahkiaissuo Mikansuo 11 0 TULOSTEN TARKASTELU 11 6 Tutkittu suoala ja suotyypit 11 6 Turvekerrostuman paksuus ja maatuneisuus 11 6 Turvelajijakauma ja liekoisuus 11 7 Laboratoriotulosten tarkastelu 11 7 Soveltuvuus turvetuotantoon 11 9 KIRJALLISUUTTA 12 1 LIITTEET

4 - 3 - JOHDANT O Geologian tutkimuskeskus on suorittanut turvetutkimuksia Pu - dasjärven kunnan alueella vuosina 1974, Tutkimukset liittyvät valtakunnan turvevarojen inventointiin. Vuosien 1974, tutkimusten tulokset on julkaistu aiemmin (P. Hänni - nen 1983 a ja b, 1984, 1985). Tässä raportissa käsitellään v tutkittuja soita. Kunnassa on luetteloitu kaikkiaan 947 yli 20 ha :n kokoist a suota, joiden yhteispinta-ala on ha (Lappalainen, Häikiö, Heiskanen 1980). Vuonna 1985 tutkittiin yhteensä 19 suota yhteis - pinta-alaltaan ha (kuva 1). Kaikkiaan vuoden 1985 loppuu n mennessä on tutkittu yhteensä 137 suota yhteispinta-alaltaa n ha eli noin 24 % kunnan suoalasta. Tutkimukset jatkuva t edelleen. TUTKIMUSMENETELMÄT JA TULOSTEN ESITY S Kenttätutkimukse t Kenttätutkimuksissa on noudatettu Geologian tutkimuskeskuk - sen "Turvetutkimusten maasto-oppaassa" (Lappalainen, Sten, Häiki ö 1978) kuvattuja menetelmiä. Suot on tutkittu käyttäen linjatut - kimusmenetelmää, jossa suon hallitsevan osan halki vedetään sel - kälinja ja tälle poikkilinjoja 400 m :n välein. Varsinaisten tutkimuslinjojen väliin on tehty syvyystutkimuslinjoja, joilta o n kairaamalla tutkittu turvekerroksen paksuus. Tutkimuslinjastot on vaaittu ja korkeudet on pyritty kiin - nittämään valtakunnalliseen kiintopisteverkkoon. Jokaisella tut - kimuspisteellä määritettiin suotyyppi, suon pinnan vetisyys (kui - va, normaali, vetinen, hyllyvä, rimpinen), mättäisyys (peittävyys - %) ja mättäiden korkeus sekä puustoisilla suotyypeillä puulaji - suhteet, puuston tiheys- ja kehitysluokka ja mahdolliset hakkuut. Maatumattoman puuaineksen, ns. liekoisuuden selvittämiseksi pli k- tattiin turvekerrostuma tutkimuspisteiden ympärillä kymmenen ker - taa 2 m :n syvyyteen asti. Kairalla otetuista turvenäytteistä mää - ritettiin turvelaji, maatuneisuus (H1-10), kosteus ja kuituisuus. Tilavuustarkalla mäntäkairalla otettiin turvenäytteitä laborato - riotutkimuksia varten. Näytteenottopisteet valittiin siten, että ne edustaisivat mahdollisimman hyvin ko. suon turvekerrostumaa.

5 Juurikkasuo 8. Valkiaissuo 14. Takasu o 2. Arosuo 9. Taljasuo 15. Sarvisu o 3. Sammalsuo 10. Niskasuo- 16. Koivuojan - 4. Riepulehdonsuo Hautasuo latvasuo 5. Mäntyharjunsuo 11. Paatinsuo 17. Isosuo E 6. Kotisuo 12. Ahvensuo 18. Nahkiaissu o 7. Huttusuo 13. Korppisuo 19. Mikansuo

6 - 5 - Laboratoriotutkimukse t Laboratoriossa määritettiin turvenäytteistä ph suoraan mä - rästä näytteestä, vesipitoisuus kuivaamalla turve 10 50C :ssa vakio - painoon, tuhkapitoisuus hehkuttamalla kuiva näyte 815 ± 2 5 0C :ss a ja turpeen lämpöarvo LECO AC-300 -kalorimetrillä (ASTM D 3286). Lisäksi määritettiin muutamilta soilta turpeen rikkipitoisuu s LECO -kalorimetrillä. Tutkimusaineiston käsittely ja arviointiperustee t Jokaisesta suosta piirrettiin kartta, josta selviää suo n turvekerrostuman paksuus, keskimaatuneisuus ja heikosti maatu - neen pintakerroksen paksuus. Lisäksi soista on laadittu perus - karttapohjalle tutkimuspisteiden sijaintia kuvaavat kartat. Soi - den turvekerrostumia on havainnollistettu tutkimuslinjoista piir - retyillä turvelaji- ja maatuneisuusprofiileilla. Selitykset käy - tetyistä merkinnöistä ovat kuvassa 2. Suokarttojen kopioita o n saatavissa mittakaavassa 1 : Kuopion aluetoimistosta. Turpeen käyttösuunnitelmien laatimisen kannalta välttämättö - miä keskiarvoja on koottu taulukkoon (liite 2). Siinä olevat tur - vekerrostumien keskisyvyydet ja turvemäärät laskettiin heikost i maatuneen pintakerroksen (H 1_4 ), paremmin maatuneen pohjakerrok - sen (H5_10) ja koko turvekerrostuman (H1_10) osalta erikseen koko suon, yli metrin, yli 1,5 metrin ja yli kahden metrin syvyi - sille suon osille. Keskisyvyydet ja turvemäärät on laskettu ns. vyöhykelaskutapaa käyttäen (Tuittila 1982). Turvelajijakaumat esitetään liitteessä 3. Siinä turvelaji t on jaettu rahka- ja saravaltaisiin. Rahkavaltaiset on jaett u rahka- ja sararahkaturpeisiin. Tutkimuspisteiden suotyyppimääritysten perusteella lasket - tiin suotyyppien prosenttijakauma (liite 4). Linjaverkoston si - jainnista suolla johtuu, että saaduissa prosenttiluvuissa soide n keskustojen suotyypit painottuvat reunaosien suotyyppejä enemmän. Kuitenkin saadut keskiarvot kuvastavat sangen hyvin kunkin suo n suotyyppien suhteita sekä antavat kuvan ojituksen laajuudesta. Liekojen eli lahoamattoman puun määrää on selvitetty laske - malla ns. Pavlov'in menetelmää soveltaen liekojen prosentuaali - nen osuus turvekerrostumasta 0-1 m :n ja 1-2 m :n syvyysväleil-

7 - 7 - lä soiden >- 1 m :n ja 2 m :n syvyisiltä alueilta. Liekojen mää - rä on luokiteltu seuraavasti : erittäin vähän (liekoisuus all e 1 %), vähän (liekoisuus 1-2 %), kohtalaisesti (liekoisuus 2-3 %), runsaasti (liekoisuus 3-4 %) ja erittäin runsaasti (lie - koisuus yli 4 %). Soista on kirjoitettu selostukset, joista selviää suon si - jainti, ympäristön topografia ja suon koko, suotyyppien jakauma, puustoisuus ja ojitustilanne tutkimusajankohtana sekä kuivatusmah - dollisuus. Turvekerrostumaa koskevista keskiarvotiedoista käsitel - lään turpeen käytön kannalta merkityksellisimpiä. Pintakerroksella tarkoitetaan näissä selostuksissa suon pintaosan käsittävää, yleensä yhtenäistä turvekerrosta, jossa maatuneisuus on korkein - taan H 4. Pohjaosalla tarkoitetaan tämän alle jäävää kerrostuma n osaa. Se on tavallisesti kohtalaisesti (H 5_6 ) tai hyvin (H 7_10 ) maatunutta, mutta siinä voi esiintyä heikosti maatuneita kerrok - sia. Käytettyjen lyhenteiden ja luokitusten selitykset ovat ku - vassa 2. Turvenäytteistä tehdyistä laboratoriomäärityksistä esitetää n ph, tuhkapitoisuus (% :eina märkäpainosta), kuiva-ainemäärä (kg / suo-m 3 ), kuivan turpeen tehollinen lämpöarvo ja rikkipitoisuu s (% :eina kuiva-aineesta) sekä näiden keskiarvot. Keskiarvoja las - kettaessa on jätetty huomioimatta näytesarjan kaksi alinta näy - tettä. Yleensä tämä osa turvekerrostumaa jää myös tuotannoss a käyttämättä. Lopuksi on annettu arvio ko. suon turvekerrostuman käyttökelpoisuudesta, siihen vaikuttavista tekijöistä, tuotanto - kelpoisesta alasta ja sen sisältämästä polttoturpeeksi kelpaavas - ta luonnontilaisesta turvemäärästä. Tuotantokelpoinen turvemäärä on laskettu vähentämällä suo n pohjalle jäävä turvekerros (0,4-0,6 m). Tuotantoon sopivaks i on otettu yleensä yli 1,5 m syvät alueet. Saraturpeen (C) o n katsottu soveltuvan myös heikosti maatuneena jyrsinturpeeksi. Palaturpeeksi se soveltuu mikäli mukana on riittävästi sitova a ainetta, esim. maatunutta rahkaa. Sekaturpeet ja rahkaturve (S ) soveltuu kohtalaisesti ja hyvin maatuneena (H5-10) joko jyrsintai palaturpeeksi. Suon omistussuhteita ei tässä tutkimuksess a ole otettu huomioon. Sen sijaan mm. pitkälle viedyt metsähoidol - liset toimenpiteet, turvealueiden sijainti vesistöjen suhteen se - kä luonnonsuojelulliset näkökohdat on huomioitu.

8 - 8 - TUTKITUT SUO T 1. Juurikkasuo (kl , x = 7233, y = 472) sijaitse e noin 30 km Pudasjärven keskustasta lounaaseen. Suo rajoittuu rantakerrostumiin. Suon pohjoispuolella kulkee Kuusamontie j a eteläpuolella metsäautotie (kuvat 3 ja 4). Pinta-ala on ha, josta yli metrin syvyistä aluetta o n 330 ha, yli 1,5 m :n 170 ha ja yli kahden metrin 55 ha. Tutkimus - pisteitä on 2,8/10 ha ja syvyystutkimuspisteitä 0,9/10 ha. Suon pinta viettää suon eteläosissa etelään ja pohjoisosassa pohjoiseen ja vedet purkautuvat etelässä Juurikkajoen ja Nuorittajoen kautta Kiiminkijokeen ja pohjoisessa Levo-ojan kautt a Panumajärveen. Vallitsevina suotyyppeinä ovat rimpineva ja lyhytkortine n neva. Suoalasta on ojitettu noin neljännes. Turvekerrostuman keskipaksuus on 0,8 m. Tästä on heikost i maatuneen pintaturpeen osuus 0,3 m ja hyvin maatuneen osuu s 0,5 m. Yli metrin syvyisen alueen keskisyvyys on 1,5 m ja yl i kahden metrin 2,4 m. Suon pohja on tasainen ja yleisimpänä pohjamaalajina on hiekka. Turpeista on noin 56 % rahkavaltaisia ja 44 % saravaltaisia. Lisätekijöistä eniten tavataan tupasvillaa (kuvat 5-10). Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,1, heikost i maatuneen pinnan 2,8 ja hyvin maatuneen osan 6,6. tavattu. Liekoja e i Turpeen tuhkapitoisuus on melko alhainen, keskimäärin 3,2 % (taulukko 1). Tuhkapitoisuus on alhaisin pisteeltä A otetuissa näytteissä. Vesipitoisuus on keskimäärin 90,2 % j a suokuution kuiva-ainepitoisuus 97 kg/m 3. Tehollinen lämpöarv o on keskimäärin 21,4 MJ/kg. Turvetta on suossa kaikkiaan noin 11,0 milj. suo-m3, jost a on heikosti maatunutta noin 4,3 milj. suo-m3 (39 %) ja hyvi n maatunutta noin 6,7 milj. suo-m3 (61 %).

9 17 - Juurikkasuon pohjoisosa on hyvin vetinen ja siellä on pal - jon pieniä lampia. Turve on lisäksi pääosin erittäin vetistä j a kuivatilavuuspainot ovat pienet. Juurikkasuon pohjoisosat j a Iso Juurikkajärven länsipuoli ei sovellu turvetuotantoon. Juurikkasuon keskiosassa ja Iso Juurikkajärven eteläpuolella on kahdessa eri altaassa turvetuotantoon soveltuvaa yli 1,5 metriä sy - vää aluetta noin 100 ha ja käyttökelpoista turvetta noin 1, 4 milj. suo-m 3. Turve on pääosin kohtalaisesti ja hyvin maatunutta rahkasaraturvetta, joka soveltuu sekä jyrsin- että palaturvetuotantoon. Lähes maatumaton (H 1_3 ) rahkainen pintakerros o n ohut. 2. Arosuo (kl , x = 7237, y = 472) sijaitsee noi n 30 km Pudasjärven keskustasta lounaaseen. Suo rajoittuu pohjoisessa Panumajärveen ja muualla harjuihin ja rantakerrostumiin. Suon eteläpuolella kulkee Kuusamontie (kuvat 11 ja 12). Pinta-ala on 565 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta o n 33 ha, yli 1,5 m :n 7 ha. Tutkimuspisteitä on 2/10 ha ja syvyystutkimuspisteitä 0,2/10 ha. Suon pinta viettää pohjoiseen ja vedet purkautuvat Panumajärveen. Vallitsevina suotyyppeinä ovat lyhytkortinen neva ja lyhytkortinen nevaräme. Suoalasta on ojitettu yli puolet ; yli puole t ojitetusta alueesta on jo muuttuma-asteella. Turvekerrostuman keskipaksuus on 0,7 m. Tästä on heikost i maatuneen pintaturpeen osuus 0,4 m ja hyvin maatuneen osuu s 0,3 m. Yli metrin syvyisen alueen keskisyvyys on 1,2 m. Suo n pohja on tasainen ja yleisimpinä pohjamaalajina on hiekka. Turpeista on noin 95 % rahkavaltaisia ja 5 % saravaltaisia. Yleisimpinä lisätekijöinä tavataan tupasvillaa ja varpua (kuv a 13). Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,5, heikost i maatuneen pinnan 2,8 ja hyvin maatuneen osan 6,4. Liekoja e i tavattu. Turpeen tuhkapitoisuus on melko alhainen, keskimäärin 3,3 % (taulukko 2). Vesipitoisuus on melko alhainen, keskimäärin 86 % ja suokuution kuiva-ainepitoisuus korkea, keskimäärin 120 kg/m 3. Tehollinen lämpöarvo on keskimäärin 21,6 MJ/kg.

10 Turvetta on kaikkiaan noin 3,7 milj. suo-m3, jost a on heikosti maatunutta noin 2,0 milj. suo-m3 (54 %) ja hyvin maatunutta noin 1,7 milj. suo-m3 (46 %). Arosuossa on isäntälinjan turvetuotantoon soveltuvaa yl i 1,5 metriä syvää aluetta noin 7 ha ja käyttökelpoista turvett a noin 0,08 milj. suo-m3. Turve on pääosin kohtalaisesti ja hyvi n maatunutta sararahka- ja rahkasaraturvetta, joka soveltuu hyvi n sekä pala- että jyrsinturvetuotantoon. Rahkainen pintakerros o n ohut, Tuotantokelpoinen alue on tiheään ojitettu ja puuston kas - vu on alueella selvästi elpynyt. 3. Sammalsuo (kl , x = 7241, y = 475) sijaitsee noi n 30 km Pudasjärven keskustasta lounaaseen. Suo rajoittuu eteläss ä ja lännessä harjuihin, muualla suo rajoittuu rantakerrostumiin. Suon eteläpuolellsuoss aa kulkee Panumantie (kuvat 14 ja 15). Pinta-ala on 590 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta o n 270 ha, yli 1,5 m :n 190 ha ja yli kahden metrin 130 ha. Tutkimuspisteitä on 2,9/10 ha ja syvyystutkimuspisteitä 1,3/10 ha. Suon pinta viettää luoteeseen ja vedet purkautuvat Panumaojan kautta Iijokeen.

11 Vallitsevina suotyyppeinä ovat lyhytkortinen neva, rimpineva ja varsinainen saraneva. Suoalasta on ojitettu noin neljännes. Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,2 m. Tästä on heikost i maatuneen pintaturpeen osuus 0,3 m ja hyvin maatuneen osuu s 0,9 m. Yli metrin syvyisen alueen keskisyvyys on 2,1 m ja yl i kahden metrin 2,8 m. Suon pohja on tasainen ja yleisimpänä pohjamaalajina on hiekka. Turpeista on noin 63 % saravaltaisia ja 37 % rahkavaltaisia. Yli 60 % turpeista on rahkasaraturvetta. Yleisimpinä lisätekijöinä tavataan raatetta, tupasvillaa ja varpua (kuvat 16-20). Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,1, heikost i maatuneen pinnan 3,2 ja hyvin maatuneen osan 5,8. Liekoja esiintyy erittäin vähän (0,1 %) 0-1 metrin syvyysvyöhykkeellä j a 1-2 metrin vyöhykkeellä liekoja ei tavattu. Turpeen tuhkapitoisuus on pisteeltä A 700 otetuissa näytteissä melko korkea, keskimäärin 6,4 % (taulukko 3). Muuall a turpeen tuhkapitoisuus on alhainen, keskimäärin 2,1 %. Vesipitoisuus on keskimäärin 91,9 % ja suokuution kuiva-ainepitoisuu s 77 kg/m 3. Pisteeltä A 1600 otetuissa näytteissä on turve hyvi n vetinen ja suokuution kuiva-ainepitoisuus erittäin alhainen, keskimäärin 52 kg/m 3. Tehollinen lämpöarvo ei vaihtele suuresti suon eri osissa. Lämpöarvo on kohtalainen, keskimääri n 20,8 MJ/kg. Turvetta on suossa kaikkiaan noin 7,3 milj. suo-m3, jost a on heikosti maatunutta noin 2,0 milj. suo-m3 (27 %) ja hyvi n maatunutta noin 5,3 milj. suo-m3 (73 %). Sammalsuossa on turvetuotantoon soveltuvaa yli 1,5 metri ä syvää aluetta noin 170 ha ja käyttökelpoista turvetta noi n 2,9 milj. suo-m 3. Turve on pääosin heikosti ja kohtalaisest i maatunutta rahkasaraturvetta, joka soveltuu sekä pala- että jyrsinturvetuotantoon. Tuotantokelpoinen alue on pääosin luonnontilainen ja alueen keskiosa on paikoin erittäin vetinen. Lähe s maatumaton (H 1_3 ) rahkainen pintakerros on ohut.

12 Riepulehdonsuo (kl , x =7245, y = 478) sijaitsee noin 30 km Pudasjärven keskustasta lounaaseen. Suo rajoittuu pohjoisessa harjuun ja muualla rantakerrostumiin (kuvat 2 1 ja 22). Suon länsipuolella kulkee Yli-Iintie. Pinta-ala on 370 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta o n 130 ha, yli 1,5 m :n 65 ha ja yli kahden metrin 25 ha. Tutkimus - pisteitä on 3,1/10 ha ja syvyystutkimuspisteitä 0,1/10 ha.

13 Suon pinta viettää länteen ja vedet purkautuvat Iijokeen. Vallitsevina suotyyppeinä ovat lyhytkortinen nevaräme ja lyhytkortinen neva. Suoalasta on ojitettu noin puolet ja suurin os a tästä alueesta on muuttuma-asteella. Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,0 m. Tästä on heikost i maatuneen pintaturpeen osuus 0,2 m ja hyvin maatuneen osuu s 0,8 m.. Yli metrin syvyisen alueen keskisyvyys on 1,6 m ja yl i kahden metrin 2,5 m. Suon pohja on tasainen ja yleisimpänä pohjamaalajina on hiekka. Turpeista on noin 81 % saravaltaisia ja 19 % rahkavaltaisia. Lähes 75 % turpeista on rahkasaraturpeita. Yleisimpinä lisätekijöinä tavataan tupasvillaa, raatetta ja varpua (kuvat 23-25).

14 Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,4, heikost i maatuneen pinnan 3,0 ja hyvin maatuneen osan 6,1. Liekoja esiintyy erittäin vähän (0,1 %) 0-1 metrin syvyysvyöhykkeellä j a 1-2 metrin vyöhykkeellä liekoja ei tavattu. Turpeen tuhkapitoisuus on melko alhainen, keskimäärin 3,4 % (taulukko 4). Turpeen vesipitoisuus on keskimäärin 90,3 % j a suokuution kuiva-ainepitoisuus 92 kg/m 3. Tehollinen lämpöarv o on keskimäärin 21,3 MJ/kg.

15 Turvetta on suossa kaikkiaan noin 3,6 milj. suo-m3, jost a on heikosti maatunutta noin 0,9 milj. suo-m3 (25 %) ja hyvin maatunutta noin 2,7 milj. suo-m3 (75 %). Riepulehdonsuossa on turvetuotantoon soveltuvaa yli 1, 5 metriä syvää aluetta kolmessa eri altaassa yhteensä noin 60 h a ja käyttökelpoista turvetta noin 0,9 milj. suo-m3. Turve o n pääosin heikosti- ja kohtalaisesti maatunutta rahkasaraturvetta, joka soveltuu sekä pala- että jyrsinturvetuotantoon. Lähes maa - tumaton (H 1_3 ) rahkainen pintakerros on ohut.

16 Mäntyharjunsuo (kl , x = 7246, y = 479) sijaitsee noin 30 km Pudasjärven keskustasta lounaaseen. Suo rajoittuu etelässä harjuun ja muualla rantakerrostumiin. Suon etelä - puolella kulkee metsäautotie (kuvat 21 ja 26). Pinta-ala on 225 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta o n 60 ha, yli 1,5 m :n 35 ha ja yli kahden metrin 15 ha. Tutkimus - pisteitä on 3,7/10 ha ja syvyystutkimuspisteitä 0,1/10 ha. Suon pinta viettää länteen ja vedet purkautuvat Iijokeen. Vallitsevina suotyyppeinä ovat lyhytkortinen nevaräme, lyhytkortinen neva ja varsinainen saraneva. Suo on ojitettu lähes kauttaaltaan. Turvekerrostuman keskipaksuus on 0,9 m. Tästä on heikost i maatuneen pintaturpeen osuus 0,2 m ja hyvin maatuneen osuu s 0,7 m. Yli metrin syvyisen alueen keskisyvyys on 1,6 m ja yl i kahden metrin 2,4 m. Suon pohja on tasainen ja yleisimpänä pohjamaalajina on hiekka. Turpeista on noin 70 % saravaltaisia ja 30 % rahkavaltaisia. Saravaltaisesta turpeesta lähes kaikki on rahkasaraturvetta. Yleisimpinä lisätekijöinä on tupasvilla ja raate (kuva t 27-29). Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,5, heikost i maatuneen pinnan 2,9 ja hyvin maatuneen osan 6,2. Liekoja esiintyy erittäin vähän (0,2 %) 0-1 metrin syvyysvyöhykkeellä j a 1-2 metrin vyöhykkeellä liekoja ei tavattu. Turpeen tuhkapitoisuus on melko alhainen, keskimäärin 3,3 % (taulukko 5). Turpeen vesipitoisuus on keskimäärin 90,0 % j a suokuution kuiva-ainepitoisuus 88 kg/m 3. Tehollinen lämpöarv o on keskimäärin 21,3 MJ/kg. Turvetta on suossa kaikkiaan noin 2,1 milj. suo-m3, jost a on heikosti maatunutta noin 0,5 milj. suo-m3 (24 %) ja hyvi n maatunutta noin 1,6 milj. suo-m 3 (76 %). Mäntyharjunsuossa on turvetuotantoon soveltuvaa yli 1, 5 metriä syvää aluetta kahdessa eri altaassa yhteensä noin 30 ha ja käyttökelpoista turvetta noin 0,4 milj. suo-m3. Turve o n pääosin heikosti ja kohtalaisesti maatunutta rahkasaraturvetta, joka soveltuu sekä jyrsin- että palaturvetuotantoon. Lähes maatumaton (H 1_3 ) rahkainen pintakerros on ohut.

17 Kotisuo (kl , x = 7236, y = 486) sijaitsee noi n 30 km Pudasjärven keskustasta lounaaseen. Suo rajoittuu rantakerrostumiin. Suon eteläpuolella kulkee metsäautotie (kuvat 3 0 ja 31). Pinta-ala on 195 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta o n 100 ha, yli 1,5 m :n 50 ha ja yli kahden metrin 15 ha. Tutkimus - pisteitä on 3,6/10 ha ja syvyystutkimuspisteitä 2,2/10 ha. Suon pinta viettää itään ja vedet purkautuvat Väliojan, Heteojan ja Nuorittajoen kautta Kiiminkijokeen. Vallitsevina suotyyppeinä ovat lyhytkortinen nevaräme j a lyhytkortinen neva. Suo on ojitettu lähes kauttaaltaan. Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,1 m. Tästä on heikosti maatuneen pintaturpeen osuus 0,3 m ja hyvin maatuneen osuu s 0,8 m. Yli metrin syvyisen alueen keskisyvyys on 1,6 m ja yl i kahden metrin 2,3 m. Suon pohja on tasainen ja yleisimpänä pohjamaalajina on hiekka. Turpeista on noin 88 % saravaltaisia ja 12 % rahkavaltaisia. Rahkasaraturpeita on lähes 80 Yleisimpinä lisätekijöinä tavataan suoleväkköä, varpua ja raatetta (kuvat 32-34).

18 Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,3, heikost i maatuneen pinnan 3,6 ja hyvin maatuneen osan 5,8. Liekoja esiintyy erittäin vähän (0,1 %) 0-1 metrin syvyysvyöhykkeellä j a 1-2 metrin vyöhykkeellä liekoja ei tavattu. Turpeen tuhkapitoisuus on keskimäärin 4,7 % (taulukko 6). Turpeen vesipitoisuus on keskimäärin 90 % ja suokuution kuivaainepitoisuus 86 kg/m 3. Tehollinen lämpöarvo on keskimääri n 21,0 MJ/kg.

19 Turvetta on suossa kaikkiaan noin 2,2 milj. suo-m3, jost a on heikosti maatunutta noin 0,5 milj. suo-m 3 (23 %) ja hyvi n maatunutta noin 1,7 milj. suo-m3 (77 %). Kotisuossa on turvetuotantoon soveltuvaa yli 1,5 metri ä syvää aluetta kolmessa eri altaassa yhteensä noin 45 hehtaari a ja tuotantokelpoista turvetta noin 0,7 milj. suo-m3. Tuotanto - kelpoisella alueella turve on lähes kauttaaltaan heikosti ta i kohtalaisesti maatunutta rahkasaraturvetta, joka soveltuu sek ä pala- että jyrsinturvetuotantoon. Lähes maatumaton (H 1_3 ) nahkainen pintakerros on ohut. 7. Huttusuo (kl , x = 7236, y = 484) sijaitsee noi n 30 km Pudasjärven keskustasta lounaaseen. Suo rajoittuu harjui - hin ja rantakerrostumiin (kuvat 30 ja 35). Suon itäpuolella kul - kee Ylikiimingintie. Pinta-ala on 250 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta o n 105 ha, yli 1,5 m :n 60 ha ja yli kahden metrin 25 ha. Tutkimus - pisteitä on 3,9/10 ha ja syvyystutkimuspisteitä 1,4/10 ha. Suon pinta viettää länsiosassa etelään ja itäosassa itää n ja vedet purkautuvat länsiosassa Valkiaislampeen ja itäosass a Väliojan, Heteojan ja Nuorittajoen kautta Kiiminkijokeen. Vallitsevina suotyyppeinä ovat ruohoinen saraneva ja lyhyt - kortinen nevaräme. Suoalasta on ojitettu noin neljännes. Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,0 m. Tästä on heikosti maatuneen pintaturpeen osuus 0,4 m ja hyvin maatuneen osuu s 0,6 m. Yli metrin syvyisen alueen keskisyvyys on 1,6 m ja yl i kahden metrin 2,3 m. Suon pohja on tasainen ja yleisimpänä poh - jamaalajina on hiekka. Turpeista on noin 59 % rahkavaltaisia ja 41 % saravaltai - sia. Puhtaita rahkaturpeita on noin 20 %. Lisätekijöinä tava - taan eniten varpua, suoleväkköä, raatetta ja tupasvillaa (kuva t 36 ja 37). Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,1, heikost i maatuneen pinnan 3,6 ja hyvin maatuneen osan 6,1. Liekoja esiin - tyy erittäin vähän (0,4 %) 0-1 metrin syvyysvyöhykkeellä j a 1-2 metrin vyöhykkeellä liekoja ei tavattu.

20 Turpeen tuhkapitoisuus, vesipitoisuus ja kuiva-ainepitoi - suus vaihtelee eri näytteissä (taulukko 7). Pisteeltä A otetuissa näytteissä tuhkapitoisuus on erittäin korkea, kes - kimäärin 8,6 Pisteeltä B 600 otetuissa näytteissä tuhkapi - toisuus on alhainen, keskimäärin 1,3 %. Pisteellä A ve - sipitoisuus on keskimäärin 88 %, suokuution kuiva-ainepitoisuu s 121 kg/ m 3 ja tehollinen lämpöarvo 20,5 MJ/kg. Pisteellä B 60 0 vesipitoisuus on keskimäärin 93,6 %, suokuution kuiva-ainepitoi - suus 62 kg/m 3 ja tehollinen lämpöarvo 21,2 MJ/kg. Turvetta on suossa kaikkiaan noin 2,6 milj. suo-m3, josta on heikosti maatunutta noin 1,0 milj. suo-m 3 (38 %) ja hyvi n maatunutta noin 1,6 milj. suo-m3 (62 %).

21 Huttusuossa on turvetuotantoon soveltuvaa aluetta neljäs - sä eri altaassa yhteensä noin 55 ha ja käyttökelpoista turvet - ta noin 0,8 milj. suo-m3. A-linjaston alueella havaittujen kor - keiden tuhkapitoisuuksien vuoksi on ennen mahdollista turvetuo - tantoa selvitettävä yksityiskohtaisesti turpeen tuhkapitoisuu s A-linjaston alueella. B-linjaston alueella turve on vetist ä rahkaturvetta, jossa turpeen kuivatilavuuspainot ovat melko al - haiset. Turve on tuotantokelpoisella alueella pääosin sekatur - vetta, joka soveltuu sekä pala- että jyrsinturvetuotantoon. Lä - hes maatumaton (H 1 _ 3 ) rahkainen pintakerros on ohut.

22 Valkiaissuo (kl , x = 7235, y = 484) sijaitse e noin 30 km Pudasjärven keskustasta lounaaseen. Suo rajoittuu harjuihin. Suon keskustasta on itäpuolella olevalle tielle mat - kaa noin 2 kilometriä (kuvat 30 ja 38). Pinta-ala on 220 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta o n 105 ha, yli 1,5 m :n 80 ha ja yli kahden metrin 60 ha. Tutkimuspisteitä on 3,1/10 ha ja syvyystutkimuspisteitä 1,6/10 ha. Suon pinta viettää itään ja vedet purkautuvat suo-ojien, Väliojan, Heteojan ja Nuorittajoen kautta Kiiminkijokeen.

23 51 - Vallitsevina suotyyppeinä ovat lyhytkortinen neva ja rim - pineva. Suoalasta on ojitettu noin neljännes. Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,3 m. Tästä on heikost i maatuneen pintaturpeen osuus 0,7 m ja hyvin maatuneen osuu s 0,6 m. Yli metrin syvyisen alueen keskisyvyys on 2,0 m ja yl i kahden metrin 2,4 m. Suon pohja on tasainen ja yleisimpänä poh - jamaalajina on hiekka. Turpeista on noin 72 rahkavaltaisia ja 28 % saravaltai - sia. Puhtaita rahkaturpeita on noin 20 Yleisimpinä lisäte - kijöinä tavataan tupasvillaa, suoleväkköä ja varpua (kuvat 3 9 ja 40). Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,3, heikost i maatuneen pinnan 3,1 ja hyvin maatuneen osan 5,6. Liekoja e i tavattu.

24 Turpeen tuhkapitoisuus on melko alhainen, keskimäärin 2,4 % (taulukko 8). Turpeen vesipitoisuus on keskimäärin 91,3 % j a suokuution kuiva-ainepitoisuus 87 kg/ m3. Tehollinen lämpöarv o on keskimäärin 20,6 MJ/kg. Turvetta on suossa kaikkiaan noin 2,8 milj. suo-m3, jost a on heikosti maatunutta noin 1,4 milj. suo-m3 (50 %) ja hyvi n maatunutta noin 1,4 milj. suo-m3 (50 %). Valkiaissuossa on turvetuotantoon soveltuvaa yli 1,5 met - riä syvää aluetta noin 80 ha ja käyttökelpoista turvetta noi n 1,4 milj. suo-m3. Lähes maatumaton (H 1_3 ) rahkainen pintaker - ros on melko paksu, paikoin jopa metrin paksuinen. Tuotanto - kelpoisella alueella turve on pääasiassa heikosti maatunutt a sararahkaturvetta, jonka välissä on ohuita maatuneita sararah - katurvelinssejä. Turve soveltuu parhaiten jyrsinturvetuotan - toon.

25 Taljasuo (kl , x = 7234, y = 484) sijaitsee noi n 30 km Pudasjärven keskustasta lounaaseen. Suo rajoittuu harjui - hin. Suon keskustasta on itäpuolella olevalle tielle matkaa noi n 2 kilometriä (kuvat 30 ja 41). Pinta-ala on 100 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta o n 17 ha, yli 1,5 m :n 11 ha ja yli kahden metrin 2 ha. Tutkimus - pisteitä on 3,7/10 ha ja syvyystutkimuspisteitä 0,1/10 ha.

26 Suon pinta viettää itään ja vedet purkautuvat suo-ojien, Väliojan, Heteojan ja Nuorittajoen kautta Kiiminkijokeen. Vallitsevana suotyyppinä on lyhytkortinen neva. Suoalas - ta on ojitettu noin neljännes. Turvekerrostuman keskipaksuus on 0,7 m. Tästä on heikost i maatuneen pintaturpeen osuus 0,3 m ja hyvin maatuneen osuu s 0,4 m. Yli metrin syvyisen alueen keskisyvyys on 1,6 m ja yl i kahden metrin 2,3 m. Suon pohja on tasainen ja yleisimpänä poh - jamaalajina on hiekka. Turpeista on noin 92 % rahkavaltaisi.a ja 8 % saravaltaisia. Puhtaita rahkaturpeita on noin puolet. Yleisimpänä lisätekijänä tavataan tupasvillaa (kuva 42).

27 Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,6, heikost i maatuneen pinnan 2,0 ja hyvin maatuneen osan 6,8. Liekoja e i tavattu. Turpeen tuhkapitoisuus on alhainen, keskimäärin 2,0 % (tau - lukko 9). Turpeen vesipitoisuus on keskimäärin 90,7 % ja suo - kuution kuiva-ainepitoisuus 93 kg/m3 ja tehollinen lämpöarvo 20,5 MJ/kg. Turvetta on suossa kaikkiaan noin 0,7 milj. suo-m3, josta on heikosti maatunutta noin 0,3 milj. suo-m3 (43 %) ja hyvi n maatunutta noin 0,4 milj. suo-m3 (57 %). Taljasuossa on turvetuotantoon soveltuvaa yli 1,5 metri ä syvää aluetta noin 10 ha ja käyttökelpoista turvetta noin 0, 1 milj. suo-m3. Lähes maatumaton (H 1_3 ) rahkainen pintakerro s on melko paksu. Kerroksen paksuus vaihtelee kahdestakymmenes - tä kahdeksaankymmeneen senttiin. Tuotantokelpoisella alueell a turve on pääasiassa kohtalaisesti ja hyvin maatunutta sararah - ka- ja rahkasaraturvetta, joka soveltuu sekä pala- että jyrsin - turvetuotantoon.

28 Niskasuo-Hautasuo (kl , x = 7244, y = 481) si - jaitsee noin 25 km Pudasjärven keskustasta lounaaseen. Suo rajoittuu rantakerrostumiin ja osin moreenikumpareisiin. Suon pohjoispuolella kulkee tie (kuva 21 sivulla 30 ja kuva 43). Pinta-ala on 345 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta o n 110 ha, yli 1,5 m :n 65 ha ja yli kahden metrin 25 ha. Tutkimuspisteitä on 3,4/10 ha ja syvyystutkimuspisteitä 1,2/10 ha. Suon pinta viettää itään ja vedet purkautuvat suo-ojie n kautta Iijokeen. Vallitsevina suotyyppeinä ovat lyhytkortinen neva ja lyhyt - kortinen nevaräme. Suoalasta on ojitettu lähes puolet. Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,0 m. Tästä on heikost i maatuneen pintaturpeen osuus 0,2 m ja hyvin maatuneen osuu s 0,8 m. Yli metrin syvyisen alueen keskisyvyys on 1,6 m ja yl i kahden metrin 2,3 m. Suon pohja on tasainen ja yleisimpänä poh - jamaalajina on hiekka. Turpeista on noin 75 saravaltaisi.a ja 25 % rahkavalta i - sia. Saravaltaisista turpeista lähes kaikki on rahkasaraturve t- ta. Yleisimpinä lisätekijöinä tavataan tupasvillaa, varpua j a raatetta. Puunjäänteitä sisältävien turpeiden osuus on 1 % (kuvat 44-48).

29 Koko turvekerrostuman keskimaatunei.suus on 5,6, heikost i maatuneen pinnan 3,2 ja hyvin maatuneen osan 6,1. Liekoja esiin - tyy erittäin vähän (0,1 %) 0-1 metrin syvyysvyöhykkeellä j a 1-2 metrin vyöhykkeellä liekoja ei tavattu.

30 61 - Turpeen tuhkapitoisuus on A- ja C-linjastoilta otetuiss a näytteissä melko alhainen, keskimäärin 3,2 % (taulukko 10). B- linjaston alueelta otetuissa näytteissä tuhkapitoisuus on kor - kea, keskimäärin 8,0 %. Turpeen vesipitoisuus on keskimääri n 88,7 % ja suokuution kuiva-ainepitoisuus 114 kg/ m3. Teholli - nen lämpöarvo on keskimäärin 21,4 MJ/kg. Turvetta on suossa kaikkiaan noin 3,3 milj. suo-m3, josta on heikosti maatunutta noin 0,6 milj. suo-m3 (18 %) ja hyvi n maatunutta noin 2,7 milj. suo-m3 (82 %).

31 62 - Niskasuo-Hautasuossa on neljässä eri altaassa turvetuotan - toon soveltuvaa yli 1,5 metriä syvää aluetta noin 60 ha ja käyt - tökelpoista turvetta noin 0,8 milj. suo-m 3. B-linjaston alueel - la havaittujen korkeiden tuhkapitoisuuksien vuoksi on ennen mah - dollista turvetuotantoa selvitettävä yksityiskohtaisesti turpee n tuhkapitoisuus B-linjaston alueella. Tuotantokelpoisilla alu - eilla turve on pääasiassa kohtalaisesti ja hyvin maatunutta rah - saraturvetta, joka soveltuu sekä pala että jyrsinturvetuotan - toon. Lähes maatumaton ( H 1-3 ) rahkainen pintakerros on ohut.

32 Paatinsuo (kl , x = 7249, y = 489) sijaitse e noin 15 km Pudasjärven keskustasta länteen. Suo rajoittuu ran - takerrostumiin ja moreenikumpareisiin. Suon pohjoispuolell a kulkee tie (kuvat 49 ja 50).

33 Pinta-ala on 330 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta o n 155 ha, yli 1,5 m :n 70 ha ja yli kahden metrin 30 ha. Tutkimus - pisteitä on 4,5/10 ha ja syvyystutkimuspisteitä 0,1/10 ha. Suon pinta viettää pohjoiseen ja vedet purkautuvat suo-ojien kautta lijokeen.

34 Vallitsevina suotyyppeinä ovat lyhytkortinen neva, lyhytkortinen nevaräme ja varsinainen saraneva. Suo on lähes luonnontilainen ja melko rehevä. Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,0 m. Tästä on heikost i maatuneen pintaturpeen osuus 0,3 m ja hyvin maatuneen osuu s 0,7 m. Yli metrin syvyisen alueen keskisyvyys on 1,5 m ja yl i kahden metrin 2,4 m. Suon pohja on tasainen ja yleisimpänä pohjamaalajina on hiekka. Turpeista on noin 67 % saravaltaisia ja 33 % rahkavaltaisia. Saravaltaisista turpeista kaikki on rahkasaraturvetta. Yleisimpinä lisätekijäinä tavataan tupasvillaa ja raatetta (kuvat 51-54). Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,4, heikost i maatuneen pinnan 3,1 ja hyvin maatuneen osan 6,1. tavattu. Liekoja e i Turpeen tuhkapitoisuus on melko alhainen, keskimäärin 3,1 % (taulukko 11). Vesipitoisuus on keskimäärin 90,9 % ja suokuution kuiva-ainepitoisuus 94 kg/m 3. Tehollinen lämpöarvo on keskimäärin 21,2 MJ/kg.

35 Turvetta on suossa kaikkiaan noin 3,4 milj. suo-m 3, josta on heikosti maatunutta noin 0,9 milj. suo-m3 (26 %) ja hyvi n maatunutta noin 2,5 milj. suo-m 3 (74 %). Paatinsuossa on turvetuotantoon soveltuvaa yli 1,5 metri ä syvää aluetta useassa eri altaassa yhteensä noin 65 ha ja käyt - tökelpoista turvetta noin 0,9 milj. suo-m3. Turve on pääosi n kohtalaisesti maatunutta rahkasaraturvetta, joka soveltuu sek ä pala- että jyrsinturvetuotantoon. Lähes maatumaton (H 1_3 ) nahkainen pintakerros on ohut. 12. Ahvensuo (kl , x = 7247, y = 488) sijaitse e noin 15 km Pudasjärven keskustasta länteen. Suo rajoittuu poh - joisessa harjuihin, idässä Paatinjärveen, etelässä Paatinojaa n ja lännessä Naisjärveen. Suon keskustasta on matkaa pohjoispuo - lella kulkevalle tielle noin 2 kilometriä (kuvat 49 ja 55). Pinta-ala on 330 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta o n 105 ha, yli 1,5 m :n 75 ha ja yli kahden metrin 35 ha. Tutkimuspisteitä on 3,2/10 ha ja syvyystutkimuspisteitä 1,4/10 ha.

36 Suon pinta viettää etelään ja vedet purkautuvat Naisjärve n kautta Lijokeen. Vallitsevina suotyyppeinä ovat lyhytkortinen neva ja lyhyt - kortinen nevaräme. Suoalasta on ojitettu noin 20 %. Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,0 m. Tästä on heikost i maatuneen pintaturpeen osuus 0,3 m ja hyvin maatuneen osuu s 0,7 m,. Yli metrin syvyisen alueen keskisyvyys on 1,9 m ja yl i kahden metrin 2,7m. Suon pohja on tasainen ja yleisimpänä poh - jamaalajina on hiekka. Turpeista on noin 52 % rahkavaltaisia ja 48 % saravaltaisia. Puhtaita rahkaturpeita on noin 5 %. Saravaltaisista turpeista lähes kaikki on rahkasaraturpeita. Yleisimpinä lisäteki - jöinä tavataan varpua, suoleväkköä, tupasvillaa, raatetta ja kortetta

37 Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,2, heikost i maatuneen pinnan 3,6 ja hyvin maatuneen osan 5,8. Liekoja esiintyy erittäin vähän (0,1 %) 0-1 metrin syvyysvyöhykkeellä j a 1-2 metrin vyöhykkeellä liekoja ei tavattu. Turpeen tuhkapitoisuus on keskimäärin 4,2 % (taulukko 12). Vesipitoisuus on keskimäärin 91,5 % ja suokuution kuiva-ainepi - toisuus 89 kg/ m3. Tehollinen lämpöarvo on keskimäärin 20,7 MJ / kg. Turvetta on suossa kaikkiaan noin 3,2 milj. suo-m3, jost a on heikosti maatunutta noin 0,8 milj. suo-m3 (25 %) ja hyvi n maatunutta noin 2,4 milj. suo-m 3 (75 %). Ahvensuossa on turvetuotantoon soveltuvaa yli 1,5 metri ä syvää aluetta noin 65 ha ja käyttökelpoista turvetta noin 1, 1 milj. suo-m3. Turve on pääosin heikosti ja kohtalaisesti maa - tunutta rahkasaraturvetta, joka soveltuu sekä pala- että jyrsin - turvetuotantoon. Lähes maatumaton (H 1_3 ) rahkainen pintakerro s on ohut.

38 Turvetta on suossa kaikkiaan noin 3,1 milj. suo-m3, josta on heikosti maatunutta noin 0,7 milj. suo-m3 (23 %) ja hyvi n maatunutta noin 2,4 milj. suo-m3 (77 %). Isosuossa (E) on turvetuotantoon soveltuvaa yli 1,5 metri ä syvää aluetta kahdessa eri altaassa yhteensä noin 60 ha ja käyt - tökelpoista turvetta noin 1,0 milj. suo-m3. Turve on pääasias - sa kohtalaisesti maatunutta rahkasaraturvetta, joka soveltuu se - kä pala- että jyrsinturvetuotantoon. Lähes maatumaton (H 1_3 ) rahkainen pintakerros on ohut. 18. Nahkiaissuo (kl , x =7252, y = 482) sijaitse e noin 20 km Pudasjärven keskustasta länteen. Suo rajoittuu ete - lässä Nahkiaisojaan ja muualla harjuihin. Suon eteläosassa kul - kee tie

39 Pinta-ala on 140 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta o n 65 ha, yli 1,5 m :n 40 ha ja yli kahden metrin 25 ha. Tutkimus - pisteitä on 6,2/1.0 ha. Suon pinta viettää etelään ja vedet purkautuvat Nahkiais - ojan kautta Iijokeen.

40 Vallitsevina suotyyppeinä ovat lyhytkortinen neva ja lyhyt - kortinen nevaräme. Suoalasta on ojitettu yli puolet. Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,2 m. Tästä on heikost i maatuneen pintaturpeen osuus 0,4 m ja hyvin maatuneen osuu s 0,8 m. Yli metrin syvyisen alueen keskisyvyys on 1,9 m ja yl i kahden metrin 2,2 m. Suon pohja on melko tasainen ja yleisim - pinä pohjamaalajeina ovat hiekka ja moreeni. Turpeista on noin 68 % rahkavaltaisia ja 32 % saravaltai - sia. Puhtaita rahkaturpeita on noin 12 %. Yleisimpinä lisäte - kijöinä tavataan varpua, raatetta ja tupasvillaa (kuvat 86 j a 87). Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,1, heikost i maatuneen pinnan 3,2 ja hyvin maatuneen osan 6,1. Liekoja e i tavattu. Laboratoriotulokset vaihtelevat suon eri osissa (taulukk o 18). Pisteeltä A 600 otetuissa näytteissä tuhkapitoisuus o n keskimäärin 5,7 %, vesipitoisuus 90,5 %, suokuution kuiva-ai - nepitoisuus 89 kg/ m3 ja tehollinen lämpöarvo 20,1 MJ/kg. Pis - teeltä B otetuissa näytteissä tuhkapitoisuus on keski - määrin 2,9 %, vesipitoisuus on korkea, keskimäärin 95,6 %, suo - kuution kuiva-ainepitoisuus on alhainen, keskimäärin 38 kg/ m 3 ja tehollinen lämpöarvo melko alhainen, keskimäärin 19,8 MJ/kg. Turvetta on suossa kaikkiaan noin 1,7 milj. suo-m3, jost a on heikosti maatunutta noin 0,6 milj. suo-m 3 (35 %) ja hyvi n maatunutta noin 1,1 milj. suo-m3 (65 %). Nahkiaissuossa on turvetuotantoon soveltuvaa yli 1,5 met - riä syvää aluetta noin 35 ha ja käyttökelpoista turvetta noi n 0,6 milj. suo-m3. Turve on pääasiassa heikosti ja kohtalaisesti maatunutta rahkasara- ja sararahkaturvetta, joka soveltu u sekä pala- että jyrsinturvetuotantoon. Lähes maatumaton (H 1-3 ) rahkainen pintakerros on ohut. Suo on paikoin erittäin veti - nen.

41 Mikansuo (kl , x = 7256, y = 494) sijaitse e noin 10 km Pudasjärven keskustasta luoteeseen. Suo rajoittuu harjuihin. Suon eteläpuolella kulkee Yli-Siuruanti e Pinta-ala on 235 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta o n 85 ha, yli 1,5 m :n 45 ha ja yli kahden metrin 15 ha. Tutkimus - pisteitä on 4,2/10 ha. Suon pinta viettää pohjoiseen ja vedet purkautuvat Mikan - ojan ja Livojoen kautta Iijokeen. Vallitsevina suotyyppeinä ovat lyhytkortinen nevaräme j a rimpineva. Suoalasta on ojitettu noin neljännes. Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,0 m. Tästä on heikost i maatuneen pintaturpeen osuus 0,2 m ja hyvin maatuneen osuu s 0,8 m. Yli metrin syvyisen alueen keskisyvyys on 1,6 m ja yl i kahden metrin 2,5 m. Suon pohja on tasainen ja yleisimpänä pohjamaalajina on hiekka.

42 Turpeista on noin 53 % saravaltaisia ja 47 % rahkavaltaisia. Puhtaita rahkaturpeita on noin 16 %. Yleisimpinä lisätekijöinä tavataan tupasvillaa, raatetta ja varpua (kuvat 90-92). Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,1, heikost i maatuneen pinnan 2,9 ja hyvin maatuneen osan 5,7. Liekoja esiintyy erittäin vähän (0,1 %) 0-1 metrin syvyysvyöhykkeellä j a 1-2 metrin vyöhykkeellä liekoja ei tavattu. Turpeen tuhkapitoisuus on keskimäärin 3,3 % (taulukko 19). Vesipitoisuus on keskimäärin 91,5 % ja suokuution kuiva-ainepitoisuus 87 kg/m3. Tehollinen lämpöarv.o on keskimäärin 21, 1 MJ/kg. Turvetta on suossa kaikkiaan noin 2,3 milj. suo-m 3, jost a on heikosti maatunutta noin 0,5 milj. suo-m3 (22 %) ja hyvi n maatunutta noin 1,8 milj. suo-m3 (78 %). Mikansuossa on turvetuotantoon soveltuvaa yli 1,5 metri ä syvää aluetta noin 40 ha ja käyttökelpoista turvetta noin 0, 6 milj. suo-m 3. Turve on pääasiassa kohtalaisesti ja hyvin maatunutta rahkasaraturvetta, joka soveltuu sekä pala- että jyrsinturvetuotantoon. Lähes maatumaton (H 1_3 ) rahkainen pintakerro s on ohut.

43 TULOSTEN TARKASTELU Tutkittu suoala ja suotyypi t Tutkittujen soiden yhteenlaskettu pinta-ala on ha, josta on yli 1 m :n syvyistä aluetta ha eli 32,8 %, yl i 1,5 m :n ha eli 19,9 % ja yli 2 m :n 670 ha eli 9,8 % (liite 2). Tutkituista 19 suoalueesta o n ha 7 kp l ha 9 kp l > 500 ha 3 kpl yht. 19 kpl Tutkimuslinjaa on yhteensä 190,7 km ja kairauspisteit ä kpl. Keskimääräinen tutkimuspistetiheys on 4,2 pistettä / 10 ha ja syvyystutkimustiheys 0,9 pistettä/10 ha. Kairauspisteillä määritetyistä suotyypeistä 53 % on luonnontilaisia, 15 % ojikkoa, 29 % muuttumia ja 3 % turvekankaita, peltoja tai kytöheittoja (liite 4). Soiden luonnontilaisuusaste on siis melko korkea. Ojitusta on eniten soiden reuna-alueilla ja pienemmillä soilla. Suotyypeistä rämeet ovat yleisimpiä ; osuus on 55 % määrityksistä. Pudasjärven alueen suot kuu - luvat Pohjanmaan aapasuoyhdistymätyyppiin. Turvekerrostuman paksuus ja maatuneisuu s Alueen suot ovat suhteellisen matalia. Turvekerrostumie n keskipaksuus on 0,96 m (liite 2). Tästä on heikosti maatunee n pintakerroksen osuus 0,30 m ja hyvin maatuneen pohjakerrokse n osuus 0,66 m. Yli metrin syvyisen alueen keskisyvyys on 1,74 m, yli puolentoista metrin 2,12 m ja yli kahden metrin 2,59 m. Pienin keskisyvyys on Arosuossa (0,66 m) ja suurin Koivuojanlatvasuossa (1,37 m). Heikosti maatuneen pintakerroksen paksuus vaihtelee suuresti eri soiden ja myös soiden eri osien välillä. Turvekerrostumien keskimaatuneisuuksien vaihteluväli o n 3,4-5,6 ja keskiarvo 5,1 (liite 2). Parhaiten maatunut turvekerros on Niskasuo-Hautasuossa ja heikoimmin maatunut Paatinsuossa.

44 Vanhoilla ojikoilla, muuttumilla ja peltoalueilla turv e on pintaosissa keskimäärin paremmin maatunutta kuin luonnonti - laisilla soilla. Vetisillä rimpinevoilla voi heikosti maatunu t pintakerros olla hyvinkin paksu. Soiden reunaosissa turve o n maatuneempaa kuin keskustassa. Turvelajijakauma ja liekoisuu s Liitteessä 3 on yhdistelmä turvelajijakaumasta. Taulukos - sa turvelajit on yhdistetty ryhmiksi. Näin ollen kaikkia soil - la esiintyviä turvelajeja ei liitteessä mainita. Turpeista on saravaltaisia 52 % (liite 3). Puhtaita sara - turpeita on 2 % ja rahkasaraturpeita 50 %. Rahkavaltaisia tur - peita on 48 %. Näistä puhdasta rahkaturvetta on 16 % ja sara - rahkaturvetta 32 %. Yleisimpiä yksittäisiä turvelajeja ova t SC-, CS-, S- ja ErCS-turpeet. Tupasvillan jäänteitä sisältävi - en turpeiden osuus on keskimäärin 16 % ja varpujen jäänteitä si - sältävien 16 %. Lahoamatonta puuainesta eli liekoja on alueen soissa hyvi n vähän. Yleisesti ottaen soiden reunat ovat keskustaa liekoisem - pia. Turvetuotannolle ei näin vähäisestä liekoisuudesta ol e haittaa. Laboratoriotulosten tarkastel u Laboratoriomäärityksiä varten otettiin kaikilta soilta ti - lavuustarkkoja näytteitä. Näytteenottopisteet valittiin edusta - maan mahdollisimman hyvin ko. suota ja tarvittaessa otettiin yh - deltä suolta useampia näytesarjoja. Keskiarvoista ja vaihtelu - väleistä on jätetty pois jokaisesta näytesarjasta kaksi alint a näytettä. Laboratoriotulosten yhteenveto on taulukossa 20. Koko aineiston ph-lukujen keskiarvo on 4,7, vaihteluväli n ollessa 3,9-5,4. Happamuus vähenee yleensä tasaisesti syvyy - den lisääntyessä. Sara- ja saravaltaisten turpeiden ph-arvo t ovat korkeammat. Vesipitoisuuden aritmeettinen keskiarvo on 90,3 % vaihtelu - välin ollessa 86-92,8 %. Keskiarvo on selvästi luonnontilaisen suon turpeen vesipitoisuuden (noin %) alapuolella. Vaihteluväli näytesarjojen sisällä on huomattava.

45 Taulukko 20. Laboratoriotulosten yhteenveto. ph Vesipit. (4) Tuhkapit. (8) Teholl.lämpö- Kuiva-a4nem. Rikkipit. (8 ) arvo (MJ/kg ) (kg/m ) Suon numero ja vaihtelu- vaihtelu- vaihtelu- vaihtelu- vaihtelu- vaihtelunimi ka väli ka väli ka väli ka väli ka väli ka väl i 1. Juurikkasuo 4,8 4,1-5,4 90,2 85,6-94,1 3,2 1,7-5,7 21,4 17,5-23, ,22 0,16-0, Arosuo 4,0 3,1-4,7 86,0 82,7-89,4 3,3 2,0-5,3 21,6 18,4-23, ,21 0,20-0, Sammalsuo 4,5 3,3-6,2 91,9 85,3-96,4 3,0 0,5-8,7 20,8 17,6-22, ,19 0,09-0, Riepulehdonsuo 4,6 3,5-5,5 90,3 85,0-94,1 3,4 2,0-5,6 21,3 17,3-24, ,17 0,10-0, Mäntyharjunsuo 4,5 3,7-5,3 90,0 85,6-93,0 3,3 2,2-12,5 21,3 17,7-22, ,18 0,17-0, Kotisuo 5,1 3,8-5,7 90,0 87,1-92,7 4,7 2,4-9,3 21,0 17,9-22, Huttusuo 4,7 3,6-6,1 91,1 87,0-96,1 4,5 0,9-13,8 20,9 16,7-22, Valkiaissuo 4,3 3,6-5,4 91,3 87,7-96,2 2,4 1,3-7,8 20,6 16,6-22, ,15 0,14-0, Taljasuo 3,9 3,4-4,3 90,7 87,9-94,2 2,0 1,3-3,2 20,5 17,6-22, ,14 0,12-0, Niskasuo - Hautasuo 4,6 3,6-5,7 88,7 84,0-93,3 4,9 2,3-19,9 21,5 17,5-23, Paatinsuo 5,3 4,3-6,1 90,9 86,4-93,5 3,1 2,0-5,1 21,2 18,2-22, Ahvensuo 5,2 4,5-5,6 91,5 87,4-93,3 4,2 2,4-10,9 20,7 16,4-22, Korppisuo 4,5 3,9-4,9 88,3 84,7-92,2 3,6 3,0-5,6 21,3 17,2-23, Takasuo 4,8 3,3-5,9 90,2 85,9-96,6 3,8 1,7-5,8 21,0 17,2-23, Sarvisuo 5,2 4,8-5,7 90,4 87,2-93,9 5,9 3,1-13,9 20,6 17,1-22, ,23 0,19-0, Koivuojan - latvasuo 5,3 3,9-5,7 89,4 60,9-94,9 3,8 1,7-74,8 21,0 2,3-23, Isosuo (E) 5,4 4,3-5,7 91,2 88,4-92,9 4,5 3,5-6,3 20,6 16,8-22, Nahkiaissuo 4,8 3,9-5,5 92,8 86,4-97,3 4,5 2,2-8,0 20,0 17,4-21, Mikansuo 4,5 3,8-5,2 91,5 84,6-94,9 3,3 1,0-9,2 21,1 17,6-23, Keskiarvo 4,7 90,3 3,8 21,0 94 0,19 Tuhkapitoisuus on suhteellisen alhainen, aritmeettinen keskiarvo on 3,8 %. Vaikka vaihteluväli on suuri, esiintyy korkeita tuhkapitoisuuksia harvoin. Tuhkapitoisuus on yleensä alhaisin turvekerroksen keskiosassa. Kaikkien näytesarjojen tehollisten lämpöarvojen keskiarv o 21,0 MJ/kg täyttää hyvin laadunmäärittelyohjeen vaatimukset. Vaihteluväli on suuri. Turpeen kuivatilavuuspainon keskiarvo on 94 kg/m 3. Vaihtelurajat ovat suuret. Kuivatilavuuspaino saattaa myös näytesarjan sisällä vaihdella huomattavasti. Polttoaineessa oleva rikki aiheuttaa lämmityskattiloide n syöpymistä ja ympäristön saastekuormituksen lisääntymistä. Rikkimäärityksiä tehtiin kaikkiaan 8 suolta. Turvenäytteiden keskimääräinen rikkipitoisuus kuiva-aineesta on 0,19 % vaihteluvälin ollessa 0,09-0,28 %. Turveteollisuusliitto ry :n laadunmääritysohjeen mukaan tulee rikkipitoisuus ilmoittaa, mikäli s e ylittää arvon 0,3 % (liite 5). Turpeen rikkipitoisuutta voidaa n tutkituissa soissa pitää alhaisena, koska 59 rikkimäärityksest ä ei yhdenkään näytteen rikkipitoisuus ylittänyt 0,3 %.

46 119 - Soveltuvuus turvetuotantoo n Yhteenveto turvetuotantoon soveltuvasta suoalueista on tau - lukossa 21. Tarkemmat tiedot ovat suoselostusten yhteydessä. Taulukko 21. Yhteenveto tuotantokelpoisista alueista. Suon numero ja nimi Tuotant o pinta - ala Tuotanto - kelp.turve - määrä 3 Kuivaainee n määrä Kuivan turpee n energiasisältö Tuotantotap a Jyrsinturve (J ) (ha) (milj.suo-m ) (milj.tn) (mi1j.gj) (mi1j.mwh) Palaturve (P ) 1. Juurikkasuo 100 1,4 0,14 2,91 0,81 J, P 2. Arosuo 7 0,08 0,01 0,21 0,06 J, P 3. Sammalsuo 170 2,9 0,22 4,64 1,29 J, P 4. Riepulehdonsuo 60 0,9 0,08 1,76 0,49 J, P 5. Mäntyharjunsuo 30 0,4 0,04 0,75 0,21 J, P 6. Kotisuo 45 0,7 0,06 1,26 0,35 J, P 7. Huttusuo 55 0,8 0,07 1,47 0,41 J, P 8. Valkiaissuo 80 1,4 0,12 2,51 0,70 J 9. Taljasuo 10 0,1 0,01 0,19 0,05 J, P 10. Niskasuo-Hautasuo 60 0,8 0,09 1,96 0,54 J, P 11. Paatinsuo 65 0,9 0,08 1,79 0,50 J, P 12. Ahvensuo 65 1,1 0,10 2,03 0,56 J, P 13. Korppisuo 20 0,3 0,04 0,78 0,22 J, P 14. Takasuo 80 1,1 0,11 2,31 0,64 J, P 15. Sarvisuo 60 1,1 0,10 2,04 0,57 J, P 16. Koivuojanlatvasuo 160 3,2 0,29 6,05 1,68 J, P 17. Isosuo (E) 60 1,0 0,09 1,87 0,52 J, P 18. Nahkiaissuo 35 0,6 0,04 0,90 0,25 J, P 19. Mikansuo 40 0,6 0,05 1,10 0,31 J, P Yhteensä ,38 1,74 36,53 10,16 Polttoturvetuotantoon soveltuvan alueen turvepaksuusrajan a on useammilla soilla pidetty puoltatoista metriä. Tuotantokel - poista turvemäärää laskettaessa on keskisyvyydestä vähennett y tuotannossa suon pohjalle jäävän kerroksen osuus (0,4-0,6 m). Tutkituista soista on polttoturvetuotantoon soveltuvia alu - eita 19 suolla yhteensä ha (taulukko 21), mikä on 17,6 % koko tutkitusta suoalasta. Seitsemällä suolla tuotantokelpoine n alue on alle 50 ha. Alueiden yhteenlaskettu tuotantokelpoine n

47 turvemäärä on 19,4 milj. suo-m3 ja sisältää 1,74 milj. tonnia kuiva-ainetta. Kuivana tämän turvemäärän energiasisältö o n noin 37 milj. GJ eli 10 milj. MWh. Turpeen ominaisuuksien pe - rusteella on kunkin suon kohdalla mainittu sopivin tuotantota - pa. Kaikkiaan vuoden 1985 loppuun mennessä on tutkituissa sois - sa polttoturvetuotantoon soveltuvaa aluetta yhteensä ha. Alueiden yhteenlaskettu tuotantokelpoinen turvemäärä on 257, 4 milj. suo-m 3 ja sisältää 25,9 milj. tonnia kuiva-ainetta.

48 KIRJALLISUUTT A Hänninen, P., 1983 a. Pudasjärven inventoidut turvevara t ja niiden soveltuvuus poittoturvetuotantoon. Osa I. Geologinen tutkimuslaitos, maaperäosasto, raportt i P 13.4/83/118. Hänninen, P., 1983 b. Pudasjärven inventoidut turvevara t ja niiden soveltuvuus poittoturvetuotantoon. Osa II. Geologinen tutkimuslaitos, maaperäosasto, raportt i P 13.4/84/136. Hänninen, P., Pudasjärven inventoidut turvevara t ja niiden soveltuvuus poittoturvetuotantoon. Osa III. Geologian tutkimuskeskus, maaperäosasto, raportt i P 13.4/84/156. Hänninen, P., Pudasjärvellä tutkitut suot ja niide n turvevarat. Osa IV. Geologian tutkimuskeskus, maa - peräosasto, raportti P13.4/85/174. Lappalainen, E. ;, Sten, C-G., Häikiö, J., Turvetut - kimusten maasto-opas. Geologinen tutkimuslaitos. Opas nro Lappalainen, E., Häikiö, J., Heiskanen, P., Oulun läänin suoinventointi. Yhdistelmä pinta-alamittaus - ten tuloksista.geologinen tutkimuslaitos, maaperä - osasto, raportti P 13.4/80/24. Tuittila, H., Ennakkotieto uudesta turvearviointi - menetelmästä. Suo No. 1. Turveteollisuusliiton polttoturpeen laadunmääritysohj e Turveteollisuus 1976 No. 3. Turveteollisuusliiton polttoturpeen laadunmääritysohjee t Turveteollisuus 1981 No. 3.

49 Tilastotietojen yhteenvet o Suon nimi Kartta - lehti Koko suo (yli 0,3 m.n syvyinen alue) Yli 1 m syvyinen alue Yli 1,5 m.n syvyinen alue Yli 2 m.n syvyinen alu e Keskimaatuneisuu s (H) Keskisyvyys (m) Turvemäär ä (milj. m3 ) Keskisyvyys (m) Turvemäärä (milj. m3) Keskisyvyy s (m) Turvemäärä (milj. m 3 ) Pintaala (ha) Pintaala Pintaala Pintaala Keskisyvyy s (m) Turvemäärä (milj. m 3 ) H7-9 H5-70 H7-10 H1-9 H5-10 H1-10 H H1-10 Thai H7-4 H5-10 H1-10 H1-4 H5-70 H1-10 (ha) H1-4 H5-10 H1-10 H7-4 H5-10 H1-10 (ha) H1-4 H5-10 H1-10 H1-9 H5-10 HI Juurikkasuo ,8 6,8 5,1 0,32 0,49 0,81 4,33 6,62 10, ,54 0,99 1,53 1,79 3,25 5, ,65 1,25 1,90 1,10 2,13 3, ,87 1,47 2,34 0,50 0,83 1, Arosuo ,8 6,4 4,5 0,35 0,31 0,66 1,99 1,75 3, ,44 0,79 1,23 0,15 0,25 0,40 7 0,29 1,29 1,58 0,02 0,09 0, Sammalsuo ,2 5,8 5,1 0,34 0,90 1,24 2,02 5,31 7, ,48 1,57 2,05 1,30 4,21 5, ,57 1,84 2,41 1,08 3,50 4, ,67 2,09 2,76 0,87 2,71 3, Riepulehdonsuo ,9 6,1 5,3 0,23 0,74 0,97 0,85 2,72 3, ,26 1,29 1,55 0,34 1,66 2, ,30 1,67 1,97 0,19 1,05 1, ,40 2,07 2,47 0,09 0,48 0, Mäntyharjunsuo ,9 6,2 5,5 0,20 0,72 0,92 0,44 1,62 2, ,34 1,26 1,60 0,20 0,73 0, ,37 1,54 1,91 0,12 0,51 0, ,34 2,02 2,36 0,04 0,26 0, Kotisuo ,6 5,8 5,3 0,26 0,85 1,11 0,51 1,66 2, ,32 1,24 1,56 0,32 1,25 1, ,39 1,50 1,89 0,20 0,74 0, ,70 1,64 2,34 0,12 0,26 0, Huttusuo ,5 6,0 5,0 0,41 0,62 1,03 1,03 1,55 2, ,59 1,03 1,62 0,62 1,08 1, ,64 1,28 1,92 0,39 0,78 1, ,75 1,50 2,25 0,19 0,39 0, Valkiaissuo ,1 5,6 4,3 0,65 0,62 1,27 1,43 1,37 2, ,94 1,03 1,97 0,99 1,08 2, ,08 1,15 2,23 0,87 0,94 1, ,06 1,37 2,43 0,63 0,81 1, Taljasuo ,0 6,8 4,6 0,34 0,40 0,74 0,34 0,40 0, ,52 1,06 1,58 0,09 0,18 0, ,57 1,21 1,78 0,06 0,14 0,20 2 0,70 1,60 2,30 0,02 0,03 0, Niskasuo - Hautasuo ,2 6,1 5,6 0,17 0,78 0,95 0,58 2,68 3, ,26 1,34 1,60 0,28 1,48 1, ,31 1,59 1,90 0,20 1,00 1, ,40 1,92 2,32 0,09 0,44 0, Paatinsuo ,1 6,1 3,4 0,26 0,77 1,03 0,87 2,53 3, ,30 1,18 1,48 0,47 1,86 2, ,32 1,65 1,97 0,22 1,12 1, ,34 2,05 2,39 0,10 0,62 0, Ahvensuo ,6 5,8 5,2 0,25 0,71 0,96 0,84 2,34 3, ,43 1,46 1,89 0,45 1,53 1, ,49 1,71 2,20 0,36 1,25 1, ,60 2,12 2,72 0,22 0,79 1, Korppisuo ,8 5,9 5,2 0,27 0,61 0,88 0,27 0,61 0, ,41 1,10 1,51 0,14 0,36 0, ,52 1,30 1,82 0,09 0,24 0,33 3 0,70 1,75 2,45 0,02 0,05 0, Takasuo ,2 6,3 5,3 0,33 0,71 1,04 0,90 1,96 2, ,52 1,13 1,65 0,65 1,42 2, ,61 1,27 1,88 0,51 1,07 1, ,67 1,61 2,28 0,19 0,47 0, Sarvisu o ,8 6,1 5,5 0,24 0,61 0,85 1,06 2,75 3, ,50 1,19 1,69 0,53 1,25 1, ,62 1,38 2,00 0,40 0,88 1, ,17 1,59 2,76 0,20 0,27 0, Koivuojanlatvasuo ,5 5,9 5,2 0,41 0,96 1,37 1,94 4,49 6, ,70 1,56 2,26 1,52 3,39 4, ,80 1,78 2,58 1,36 3,00 4, ,91 1,98 2,89 1,15 2,52 3, Isosuo (E) ,1 6,0 5,4 0,23 0,81 1,04 0,68 2,44 3, ,26 1,57 1,83 0,24 1,48-1, ,26 1,95 2,21 0,15 1,73 1, ,26 2,23 2,49 0,10 0,85 0, Nahkiaissuo ,2 6,1 5,1 0,40 0,80 1,20 0,56 1,13 1, ,60 1,27 7,87 0,38 0,82 1, ,78 1,42 2,20 0,33 0,60 0, ,03 1,51 2,54 0,26 0,37 0, Mikansuo ,9 5,7 5,1 0,20 0,78 0,98 0,47 1,84 2, ,30 1,32 1,62 0,25 1,09 1, ,38 1,62 2,00 0,17 0,73 0, ,45 2,07 2,52 0,07 0,31 0,3 8 Yhteensä/keskiarvo ,1 6,1 5,1 0,30 0,66 0,96 21,13 45,77 66, ,48 1,26 1,74 10,72 28,39 39, ,58 1,54 2,12 7,83 20,88 28, ,73 1,86 2,59 4,85 12,47 17,32

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 4

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 4 Pauli Hännine n PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T Osa IV Kuopio 1985 Tekijän osoite : Geologian tutkimuskesku s PL 23 7

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/83/14 2 TERVOLASSA VUONNA 1982 TUTKITUT SUO T JA NIIDEN TURVEVARA T

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/83/14 2 TERVOLASSA VUONNA 1982 TUTKITUT SUO T JA NIIDEN TURVEVARA T GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13,4/83/14 2 Matti Maun u TERVOLASSA VUONNA 1982 TUTKITUT SUO T JA NIIDEN TURVEVARA T Rovaniemi 1983 Tekijän osoite : Geologinen tutkimuslaito s Pohjois-Suomen

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/84/14 4

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/84/14 4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13,4/84/14 4 Matti Maun u SIMOSSA'TUTKITUT SUOT JA NIIDE N TURVEVARA T Rovaniemi 1984 Tekijän osoite : Geologinen tutkimuslaito s Pohjois-Suomen aluetoimist

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13,4/83/11 8 Pauli Hänninen PUDASJÄRVEN INVENTOIDUT TURVEVARAT JA NIIDEN SOVELTUVUUS POLTTOTURVE TUOTANTOON OSA I Kuopio 1983 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus. Turveraportti 238. Jukka Leino ja Jouko Saarelainen OUTOKUMMUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus. Turveraportti 238. Jukka Leino ja Jouko Saarelainen OUTOKUMMUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 238 Jukka Leino ja Jouko Saarelainen OUTOKUMMUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 Kuopio 1990 Leino. Jukka jasaarelainen. Jouko 1990. Outokummussa

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 1 Jouko Saarelaine n SONKAJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUU S POLTTOTURVETUOTANTOON OSA 2 Kuopio 1985 SISÄLTÖ JOHDANTO 3 TUTKIMUSMENETELMÄT

Lisätiedot

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA IX

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA IX GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 246 Pauli Hänninen ja Arto Hyvönen PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA IX Kuopio 1991 Hänninen, Pauli ja Hyvönen, Arto 1991. Pudasjärvellä

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 413

Turvetutkimusraportti 413 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 413 2010 Ranualla tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 3 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Ranua, Northern

Lisätiedot

P13,6/80/16. Erkki Raikamo HEINOLAN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S. Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä

P13,6/80/16. Erkki Raikamo HEINOLAN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S. Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä P13,6/80/16 Erkki Raikamo HEINOLAN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä Espoo 1980 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSMENETELMÄT

Lisätiedot

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT, OSA VIII - P. Hänninen ja A. Hyvönen, GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT, OSA VIII - P. Hänninen ja A. Hyvönen, GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 240 Pauli Hänninen ja Arto Hyvärinen PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa Vili Kuopio 1990 PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT, OSA VIII - P. Hänninen ja A. Hyvönen, GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1990

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Timo Varil a YLIKIIMINGIN INVENTOIDUT TURVEVARA T JA NIIDEN SOVELTUVUUS POLTTOTURVE- TUOTANTOON OSA I I

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Timo Varil a YLIKIIMINGIN INVENTOIDUT TURVEVARA T JA NIIDEN SOVELTUVUUS POLTTOTURVE- TUOTANTOON OSA I I GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13,4/82/11 6 Timo Varil a YLIKIIMINGIN INVENTOIDUT TURVEVARA T JA NIIDEN SOVELTUVUUS POLTTOTURVE- TUOTANTOON OSA I I Kuopio 1982 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 421

Turvetutkimusraportti 421 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 421 2011 Ranualla tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 4 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Ranua, Northern

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 222 MAAPERÄOSASTO. Ari Luukkanen ja Heimo KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 222 MAAPERÄOSASTO. Ari Luukkanen ja Heimo KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 222 MAAPERÄOSASTO Ari Luukkanen ja Heimo Porkka KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and their peat resources in Kiuruvesi Kuopio

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 415

Turvetutkimusraportti 415 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 415 2010 Karstulassa tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 3 Abstract: The peatlands and peat reserves of Karstula, Part 3 Riitta-Liisa Kallinen GEOLOGIAN

Lisätiedot

ALAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1. Abstract: The mires and peat reserves of Alajärvi Part 1

ALAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1. Abstract: The mires and peat reserves of Alajärvi Part 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 339 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Report of Peat Investigation 339 ALAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 Abstract: The mires and peat reserves

Lisätiedot

KIIMINGIN SUOT, TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2

KIIMINGIN SUOT, TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 351 KIIMIGI SUOT, TURVEVARAT JA IIDE KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2 Abstract: The peatlands of Kiiminki, peat reserves and their potential use Part 2 Geologian

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 2

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 2 Jukka Häikiö, Pirjo Löytynoja ja Heimo Porkka KAJAANISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA I I Kuopio 1985 Tekijöiden osoite : Geologian

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVETUTKIMUS TURVERAPORTTI 232. Jukka Leino HANKASALMELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVETUTKIMUS TURVERAPORTTI 232. Jukka Leino HANKASALMELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVETUTKIMUS TURVERAPORTTI 232 Jukka Leino HANKASALMELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 Kuopio 1989 Leino.Jukka 1989. Hankasalmella tutkitut suot ja niiden turvevarat.

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus TURVERAPORTTI 226. Jouko Saarelainen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus TURVERAPORTTI 226. Jouko Saarelainen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus TURVERAPORTTI 226 Jouko Saarelainen ILOMANTSIN KUNNASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS POLTTOTURVETUOTANTOON Osa 1. Abstract : The peat resources of the municipality

Lisätiedot

JÄMIJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON

JÄMIJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti. P 13.4/83/ :13 8 Carl-Göran Sten ja Lasse Svahnback JÄMIJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON Espoo 1983 3 - SI SÄALLYSLUETTELq 1 Johdanto

Lisätiedot

TURVERAPORTTI 19 8. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosast o. Tapio Muurine n TURVEVAROJEN INVENTOINTI KITTILÄSSÄ VUONNA 198 4

TURVERAPORTTI 19 8. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosast o. Tapio Muurine n TURVEVAROJEN INVENTOINTI KITTILÄSSÄ VUONNA 198 4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosast o TURVERAPORTTI 19 8 Tapio Muurine n TURVEVAROJEN INVENTOINTI KITTILÄSSÄ VUONNA 198 4 Abstract : The Inventory of the Peat Resources in the Municipalit y of Kittilä

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/85/17 9

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/85/17 9 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13,4/85/17 9 Erkki Raikamo ja Pertti Silen KRISTIINAN KAUPUNGIN SUOT JA TURVEVAROJEN K.AYTTÖMAHDOLLISUUDE T Kuopio 1985 Tekijöiden osoitteet : Geologian

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 377

Turvetutkimusraportti 377 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 377 2007 Pyhäjoella tutkitut suot, ja niiden turvevarat, osa 1 Abstract: The peatlands and peat resources of Pyhäjoki, western Finland, Part I Jukka Turunen

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 452

Turvetutkimusraportti 452 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 452 2014 Vaalassa tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 4 Abstract: The Peatlands and Peat Reserves of Vaala Part 4 Hannu Pajunen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. MAAPERÄOSASTO, raportti P 13,4/82/9 1. Helmer Tuittila MYNÄMAEN TU RVEVARAT. Osaraportti Varsinais-Suomen turvevaroist a

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. MAAPERÄOSASTO, raportti P 13,4/82/9 1. Helmer Tuittila MYNÄMAEN TU RVEVARAT. Osaraportti Varsinais-Suomen turvevaroist a GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S MAAPERÄOSASTO, raportti P 13,4/82/9 1 Helmer Tuittila MYNÄMAEN TU RVEVARAT Osaraportti Varsinais-Suomen turvevaroist a Espoo 1982 JOHDANTO Mynämäen kunnan alueella olevia soita

Lisätiedot

YLIKIIMINGIN INVENTOIDUT TURVEVARAT JA NIIDEN SOVELTUVUU S POLTTOTURVETUOTANTOO N

YLIKIIMINGIN INVENTOIDUT TURVEVARAT JA NIIDEN SOVELTUVUU S POLTTOTURVETUOTANTOO N GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S MAAPER.AOSASTO, Raportti P 13.4/81/6 4 Jukka Häikiö ja Hannu Pajune n YLIKIIMINGIN INVENTOIDUT TURVEVARAT JA NIIDEN SOVELTUVUU S POLTTOTURVETUOTANTOO N Kuopio 1981 SISÄLT Ö JOHDANTO

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 386

Turvetutkimusraportti 386 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 386 2008 Kemijärvellä tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Kemijärvi, Northern

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S TURVERAPORTTI Hannu Pajune n UTAJKRVELLK TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T OSA I I

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S TURVERAPORTTI Hannu Pajune n UTAJKRVELLK TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T OSA I I GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S TURVERAPORTTI 18 9 Hannu Pajune n UTAJKRVELLK TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T OSA I I Kuopio 1986 Pajunen, Hannu 1986. Utajärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat, osa

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 389

Turvetutkimusraportti 389 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 389 2008 Keuruun tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves of Keuruu Part 2 Timo Suomi, Kari Lehmuskoski, Markku

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/82/9 9. Jukka Häikiö, Jouko Saarelainen ja Pirjo Löytynoj a

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/82/9 9. Jukka Häikiö, Jouko Saarelainen ja Pirjo Löytynoj a GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13,4/82/9 9 Jukka Häikiö, Jouko Saarelainen ja Pirjo Löytynoj a SOTKAMON KUNNASSA INVENTOIDUT TURVEVARAT JA NIIDE N SOVELTUVUUS POLTTOTURVETUOTANTOO

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turveraportti 228. Turvetutkimus. Timo Suomi. ISOKYRÖSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVAVARAT Osa I

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turveraportti 228. Turvetutkimus. Timo Suomi. ISOKYRÖSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVAVARAT Osa I GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turveraportti 228 Turvetutkimus Timo Suomi ISOKYRÖSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVAVARAT Osa I Abstract : The peat resources of Isokyrö and their potential use KUOPIO 1989 Suomi.Timo1989.

Lisätiedot

YLIVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2

YLIVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 360 Jukka Turunen ja Teuvo Herranen YLIVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIEN TURVEVARAT Osa 2 Abstract: The peatlands and peat resources of Ylivieska, western

Lisätiedot

KALAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1

KALAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1 Kalajoella tutkitut suot ja niiden turvevarat, osa 1 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 367 KALAJOELLA TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 1 Abstract: The peatlands and peat resources

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. MAAPERÄOSASTO, raportti P 13.6 / 80 / 2 0. Eino Lappalainen ja Hannu Pajune n

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. MAAPERÄOSASTO, raportti P 13.6 / 80 / 2 0. Eino Lappalainen ja Hannu Pajune n GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S MAAPERÄOSASTO, raportti P 13.6 / 80 / 2 0 Eino Lappalainen ja Hannu Pajune n LAPIN TURVEVARAT Yhteenveto vuosina 1962-1975 Lapiss a tehdyistä turvetutkimuksist a Espoo 1980 Eino

Lisätiedot

The peat resources of Ähtäri and their potential use Part 1

The peat resources of Ähtäri and their potential use Part 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 225 TAPIO TOIVONEN ÄHTÄRIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS OSA 1 Abstract : The peat resources of Ähtäri and their potential use Part 1 Espoo

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Turvetutkimusraportti 305. Tapio Muurinen. YLI-IIN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTOKELPOISUUS Osa 2

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Turvetutkimusraportti 305. Tapio Muurinen. YLI-IIN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTOKELPOISUUS Osa 2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 305 Tapio Muurinen YLI-IIN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTOKELPOISUUS Osa 2 The Mires and Useful Peat Reserves of Yli-Ii, Central Finland Part 2 Espoo 1997 Muurinen,

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 230. Tapio Muurinen SIMOSSA VUOSINA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 230. Tapio Muurinen SIMOSSA VUOSINA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGAN TUTKMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 230 Tapio Muurinen SMOSSA VUOSNA 1985-1986 TUTKTUT SUOT JA NDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and peat resources of the commune of Simo in 1985-1986

Lisätiedot

ALAVUDELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

ALAVUDELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turveraportti 253 Tapio Toivonen ALAVUDELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and peat reserves of Alavus Espoo 1992 Toivonen. Tapio. 1992. Alavudella tutkitut

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 404

Turvetutkimusraportti 404 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 404 2010 Kuusamossa tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Kuusamo, Northern

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 391

Turvetutkimusraportti 391 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 391 2009 Pyhännällä tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves of Pyhäntä, Northern Ostrobothnia Part 2 Teuvo Herranen

Lisätiedot

TURVERAPORTTI 213. Markku Mäkilä ja Grundström TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract :

TURVERAPORTTI 213. Markku Mäkilä ja Grundström TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract : GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 213 MAAPERÄOSASTO Markku Mäkilä ja Ale Grundström KUUSANKOSKELLA JA KOUVOLASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The peat resources of Kuusankoski and

Lisätiedot

ROVANIEMEN ALUEEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S

ROVANIEMEN ALUEEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosast o TURVERAPORTTI 20 1 Tapio Muurine n ROVANIEMEN ALUEEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S OSA I I Abstract : Peat resources and their suitability in the area

Lisätiedot

Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/12 1

Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/12 1 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/12 1 Tapio Toivone n JAALAN TURVEVARAT JA NIIDE N KÄYTTÖKELPOISUU S Espoo 1983 Tekijän osoite : Geologinen tutkimuslaito s Kivimiehentie 1 02150

Lisätiedot

TOHMAJÄRVEN KUNNASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1

TOHMAJÄRVEN KUNNASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 355 TOHMAJÄRVE KUASSA TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 1 Abstract: The peatlands and peat reserves of Tohmajärvi Part 1 Geologian tutkimuskeskus Espoo

Lisätiedot

PUNKALAITUMEN TURVEVAROISTA J A NIIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSIST A

PUNKALAITUMEN TURVEVAROISTA J A NIIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSIST A GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S MAAPERAOSASTO, raportti P13.4/81/55 Carl-Göran Sten ja Timo Varila PUNKALAITUMEN TURVEVAROISTA J A NIIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSIST A Espoo 1981 PUNKALAITUMEN TURVEVAROISTA JA NIIDEN

Lisätiedot

TURVERAPORTTI 219. Jukka Leino ja Pertti SUONENJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract :

TURVERAPORTTI 219. Jukka Leino ja Pertti SUONENJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract : GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 219 Maaperäosasto Jukka Leino ja Pertti Silen SUONENJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The Mires and Peat Resources of the Commune of Suonenjoki

Lisätiedot

Tapio Muurinen ja Anne Nokel a KITTILÄSSÄ VUOSINA TUTKITTUJEN SOIDE N TURVEVARAT JA NIIDEN TUOTANTOKELPOISUU S

Tapio Muurinen ja Anne Nokel a KITTILÄSSÄ VUOSINA TUTKITTUJEN SOIDE N TURVEVARAT JA NIIDEN TUOTANTOKELPOISUU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13,4/84/15 4 Tapio Muurinen ja Anne Nokel a KITTILÄSSÄ VUOSINA 1981-1983 TUTKITTUJEN SOIDE N TURVEVARAT JA NIIDEN TUOTANTOKELPOISUU S Rovaniemi 1984

Lisätiedot

,!7IJ5B6-jajijc! Turvetutkimusraportti 375 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Kauhavalla tutkitut suot ja niiden turvevarat. www.gtk.fi info@gtk.

,!7IJ5B6-jajijc! Turvetutkimusraportti 375 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Kauhavalla tutkitut suot ja niiden turvevarat. www.gtk.fi info@gtk. 345. 346. 347. 348. 349. 350. 351. 352. 353. 354. 355. 356. 357. 358. 359. 360. 361. 362. 363. 364. 365. 366. 367. 368. 369. 370. 371. 372. 373. 374. 375. Kimmo Virtanen, Riitta-Liisa Kallinen ja Teuvo

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/12 2

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/12 2 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/12 2 Kimmo Virtanen TYRNÄVÄLLÄ TUTKITUT SUO T JA NIIDEN TURVEVARAT Kuopio 1983 SISÄLLYS Johdanto 1 Tutkimusmenetelmät ja tulosten esitys 1 Kenttätutkimukset

Lisätiedot

ANJALANKOSKEN TURVEVARA T JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S

ANJALANKOSKEN TURVEVARA T JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S MAAPERÄOSASTO, raportti P 13.4/84/159 Markku Mäkilä ja Ale Grundströ m ANJALANKOSKEN TURVEVARA T JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S Espoo 1984 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto,

Lisätiedot

JOHDANTO TUTKIMUSMENETELMÄT JA TULOSTEN ESITY S. Kenttätutkimukset

JOHDANTO TUTKIMUSMENETELMÄT JA TULOSTEN ESITY S. Kenttätutkimukset SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 1 TUTKIMUSMENETELMÄT JA TULOSTEN ESITYS 1 Kenttätutkimukset 1 Laboratoriotutkimukset 4 Tutkimusaineiston käsittely 4 TUTKITUT SUOT 7 TULOSTEN TARKASTELU 27 3 Tutkittu suoala,

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13,4/84/15 0 Hannu Pajunen YLI-IISSÄ TUTKITUT SUO T JA NIIDEN TURVEVARA T Kuopio 1984 Tekijän osoite : Geologian tutkimuskesku s PL 23 7 70101 KUOPIO

Lisätiedot

ILOMANTSISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON

ILOMANTSISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 243 Timo Suomi ILOMANTSISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON OSA II Abstract : The mires and their potentialities in peat production

Lisätiedot

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA X GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 252. Pauli Hänninen ja Satu Jokinen

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA X GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 252. Pauli Hänninen ja Satu Jokinen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 252 Pauli Hänninen ja Satu Jokinen PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA X Abstract : The mires and peat reserves of the commune of Pudasjärvi.

Lisätiedot

KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 7

KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 7 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 362 Ari Luukkanen KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 7 Abstract: The peatlands and peat reserves of Kiuruvesi Part 7 Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 217 MAAPERÄOSASTO. Markku Mäkilä ja Grundström IITIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 217 MAAPERÄOSASTO. Markku Mäkilä ja Grundström IITIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 217 MAAPERÄOSASTO Markku Mäkilä ja Ale Grundström IITIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The peat resources of Iitti and their potential use Geological

Lisätiedot

8. Kurkisuo 9. Lantiasu o 10. Lammasmäensuo 11. Kaatronsu o 12. Kotasuo 13. Kurkisuo 14. Pohjoissu o 15. Kasakkasuo, A-linjast o

8. Kurkisuo 9. Lantiasu o 10. Lammasmäensuo 11. Kaatronsu o 12. Kotasuo 13. Kurkisuo 14. Pohjoissu o 15. Kasakkasuo, A-linjast o SISÄLTÖ JOHDANTO 3 TUTKIMUSMENETELMÄT JA TULOSTEN ESITYS 3 Kenttätutkimukset 3 Laboratoriotutkimukset 4 Tutkimusaineiston käsittely 4 TUTKITUT SUOT 7 TULOSTEN TARKASTELU 6 0 Suotiedot 6 0 Laboratoriotulosten

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 334. Tapio Toivonen PORVOOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 334. Tapio Toivonen PORVOOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 334 PORVOOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT Abstract : The mires and peat reserves of Porvoo Sammandrag : De undersökta myrarna i Borgå och deras torvtillgångar

Lisätiedot

TURVERAPORTTI 223. Martti Korpijaakko ja Markku Koivisto LESTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

TURVERAPORTTI 223. Martti Korpijaakko ja Markku Koivisto LESTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 223 Turvetutkimus Martti Korpijaakko ja Markku Koivisto LESTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The peat resources of seven peat deposits in

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus TURVERAPORTTI 227. Pauli Hänninen ja Arto Hyvönen PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA VII

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus TURVERAPORTTI 227. Pauli Hänninen ja Arto Hyvönen PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA VII GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus TURVERAPORTTI 227 Pauli Hänninen ja Arto Hyvönen PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA VII Kuopio 1989 Hänninen, PaulijaHyvönen,Arto 1989. Pudasjärvellä

Lisätiedot

Abstract : The peat resources of Kotka and their potential use. Geological Survey of Finland, Report of Peat Investigatio n

Abstract : The peat resources of Kotka and their potential use. Geological Survey of Finland, Report of Peat Investigatio n GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 20 0 Markku Mäkilä Ale Grundströ m j a KOTKAN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The peat resources of Kotka and their potential use.

Lisätiedot

KALVOLASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

KALVOLASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 372 Timo Suomi ja Kari Lehmuskoski KALVOLASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract: The peatlands and peat reserves of Kalvola Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

YLISTAROSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

YLISTAROSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 293 Tapio Toivonen YLISTAROSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and peat reserves of Ylistaro Kuopio 1995 Toivonen, Tapio, 1995. Ylistarossa

Lisätiedot

PULKKILASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T

PULKKILASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S TURVERAPORTTI 19 0 Jukka Häiki ö PULKKILASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T OSA 1 Kuopio 1986 Häikiö, Jukka 1986. Pulkkilassa tutkitut suot ja niiden - turvevarat, osa I.

Lisätiedot

HAAPAJÄRVELLÄ TUTKITUT UOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2

HAAPAJÄRVELLÄ TUTKITUT UOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 GEOLOGIAN TUTKIMU KE KU, Maaperäosasto TURVERAPORTTI 214 Martti Korpijaakko ja Markku Koivisto HAAPAJÄRVELLÄ TUTKITUT UOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 Kuopio 1987 Martti Korpijaakko ja Markku Koivisto 1987

Lisätiedot

KAAVILLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2

KAAVILLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 350 KAAVILLA TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves in Kaavi Part 2 Geologian tutkimuskeskus Espoo 2004 Kaavilla

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 432

Turvetutkimusraportti 432 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 432 2012 Lapinlahdella (Varpaisjärvellä) tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 5 Abstract: The Peatlands and Peat Reserves of Lapinlahti (Varpaisjärvi),

Lisätiedot

Erkki Raikamo ORIMATTILAN JA ARTJÄRVEN TURVEVARA T JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S. Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä

Erkki Raikamo ORIMATTILAN JA ARTJÄRVEN TURVEVARA T JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S. Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä 4 Erkki Raikamo ORIMATTILAN JA ARTJÄRVEN TURVEVARA T JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä Espoo 1980 - 1 - SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSMENETELMÄT

Lisätiedot

Abstract : The peat resources of the municipalit y of Vieremä and their potentialities i n fuel peat production part I

Abstract : The peat resources of the municipalit y of Vieremä and their potentialities i n fuel peat production part I GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 18 3 Jouko Saarelaine n VIEREM'_N SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUU S POLTTOTURVETUOTANTOO N OSA I Abstract : The peat resources of the municipalit y of Vieremä

Lisätiedot

PERHOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

PERHOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GELGIA TUTKIUSKESKUS TURVETUTKIUSRAPRTTI 294 artti Korpij aakko PERHSSA TUTKITUT SUT JA IIDE TURVEVARAT Abstract : The ires and peat reserves in the unicipality of Perho, Western Finland Kuopio 1995 Korpijaakko,

Lisätiedot

YLIKIIMINGISSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 9

YLIKIIMINGISSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 9 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 356 Hannu Pajunen YLIKIIMIGISSÄ TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 9 Abstract: The mires and peat reserves of Ylikiiminki, Central Finland Part 9 Geologian

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/16 9. Jukka Leino. Kuopiossa tutkitut suot j a niiden turvevara t

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/16 9. Jukka Leino. Kuopiossa tutkitut suot j a niiden turvevara t GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/16 9 Jukka Leino Kuopiossa tutkitut suot j a niiden turvevara t Kuopio 1985 Tekijän osoite : Geologian tutkimuskesku s PL 23 7 70101 Kuopio 10

Lisätiedot

RENGON SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Summary: The peatlands of Renko, southern Finland

RENGON SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Summary: The peatlands of Renko, southern Finland GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 338 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Report of Peat Investigation 338 RENGON SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Summary: The peatlands of Renko, southern Finland Espoo

Lisätiedot

YLIVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T

YLIVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosast o TURVERAPORTTI 19 6 Martti Korpijaakko ja Markku Koivist o YLIVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T Abstract : The Mires and Peat Resources of the Commune

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/12 0. Helmer Tuittila PÖYTYÄN TURVEVARAT. Osaraportti Varsinais-Suomen turvevaroist a

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/12 0. Helmer Tuittila PÖYTYÄN TURVEVARAT. Osaraportti Varsinais-Suomen turvevaroist a GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/12 0 Helmer Tuittila PÖYTYÄN TURVEVARAT Osaraportti Varsinais-Suomen turvevaroist a Espoo 1983 Tekijän osoite : Helmer Tuittila Geologinen tutkimuslaito

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/14 0 Ari Luukkanen JUANKOSKEN TURVEVARAT JA NIIDE N SOVELTUVUUS POLTTOTURVETUOTANTOO N Kuopio 1983 Tekijän osoite : Geologinen tutkimuslaito

Lisätiedot

VEHKALAHDEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S

VEHKALAHDEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 18 6 Markku Mäkilä j a Ale Grundström VEHKALAHDEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S Abstract : The peat resources of Vehkalahti municipality

Lisätiedot

SEINAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

SEINAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 268 Tapio Toivonen SEINAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract: The mires and peat reserves of Seinäjoki Espoo 1993 Toivonen. Tapio. 1993. Seinäjoella

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 447

Turvetutkimusraportti 447 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 447 2013 Lopen tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 1 Abstract: The Peatlands and Peat Resources of Loppi, Southern Finland Part 1 Markku Moisanen GEOLOGIAN

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Maaperäosasto, raportti P 13, 4/81/6 1. Jukka Leino KARTTULASSA TUTKITTUJEN SOIDE N TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Maaperäosasto, raportti P 13, 4/81/6 1. Jukka Leino KARTTULASSA TUTKITTUJEN SOIDE N TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13, 4/81/6 1 Jukka Leino KARTTULASSA TUTKITTUJEN SOIDE N TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S Kuopio 1981 SISÄLTÖ JOHDANTO 3 TUTKIMUSMENETELMÄT JA

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 449

Turvetutkimusraportti 449 436. Tapio Toivonen (2013). Korsnäsissä tutkitut suot ja niiden turvevarat. 66 s. 437. Riitta-Liisa Kallinen (2013). Karstulassa tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa 4. 73 s. 438. Tapio Toivonen (2013).

Lisätiedot

Erkki Raikamo KOSKEN (HL) TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S OSARAPORTTI PÄIJÄT-HÄMEE N TURVEVAROJEN KOKONAISSELVITYKSEST Ä

Erkki Raikamo KOSKEN (HL) TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S OSARAPORTTI PÄIJÄT-HÄMEE N TURVEVAROJEN KOKONAISSELVITYKSEST Ä P136/80/7 Erkki Raikamo KOSKEN (HL) TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S OSARAPORTTI PÄIJÄT-HÄMEE N TURVEVAROJEN KOKONAISSELVITYKSEST Ä Espoo 1980 - 1 - SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSMENETELMÄT

Lisätiedot

KAUSTISEN KUNNAN ALUEELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT

KAUSTISEN KUNNAN ALUEELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT GELGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 325 Martti Korpijaakko ja Pertti Silen KAUSTISEN KUNNAN ALUEELLA TUTKITUT SUT JA NIIDEN TURVE VARAT Abstract : The mires and peat reserves of the municipality

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/84/16 5

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/84/16 5 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/84/16 5 Jukka Häikiö ja Heimo Porkka KAJAANISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T OSA I Kuopio 1984 Tekijöiden osoite : Geologian tutkimuskesku

Lisätiedot

KUIVANIEMEN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa II

KUIVANIEMEN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa II GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 264 Tapio Muurinen KUIVANIEMEN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa II Abstract : The mires and peat reserves of Kuivaniemi and their usefulness Part

Lisätiedot

- 1 - JOHDANTO TUTKIMUSMENETELMAT JA TULOSTEN ESITY S. Kenttätutkimukse t

- 1 - JOHDANTO TUTKIMUSMENETELMAT JA TULOSTEN ESITY S. Kenttätutkimukse t SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 1 TUTKIMUSMENETELMÄT JA TULOSTEN ESITYS 1 Kenttätutkimukset 1 Laboratoriotutkimukset 4 Tutkimusaineiston käsittely 4 TUTKITUT SUOT 7 TULOSTEN TARKASTELU 11 2 Tutkittu suoala,

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 397

Turvetutkimusraportti 397 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 397 2009 Muhoksella tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 4 Abstract: Mires and peat reserves of Muhos, Central Finland. Part 4 Hannu Pajunen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

UTAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

UTAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 241 Hannu Pajunen UTAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA V Kuopio 1990 Pasunen, Hannu 1990. Utajärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat,

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS MAAPERÄOSASTO KANKAANPÄÄN LÄNSIOSAN SUOT JA NIIDEN TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS TURVERAPORTTI 215 CARL - GÖRAN STÉN

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS MAAPERÄOSASTO KANKAANPÄÄN LÄNSIOSAN SUOT JA NIIDEN TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS TURVERAPORTTI 215 CARL - GÖRAN STÉN GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS MAAPERÄOSASTO TURVERAPORTTI 215 CARL - GÖRAN STÉN LASSE SVAHNBÄCK JA KANKAANPÄÄN LÄNSIOSAN SUOT JA NIIDEN TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The mires in the western part

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 406

Turvetutkimusraportti 406 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 406 2010 Maaningalla tutkitut suot ja niiden turvevarat Abstract: The peatlands and peat reserves of Maaninka, Central Finland Ari Luukkanen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

TURVERAPORTTI 19 5 VIEREMÄN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUU S POLTTOTURVETUOTANTOO N OSA 2

TURVERAPORTTI 19 5 VIEREMÄN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUU S POLTTOTURVETUOTANTOO N OSA 2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 19 5 Maaperäosast o Jouko Saarelainen VIEREMÄN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUU S POLTTOTURVETUOTANTOO N OSA 2 Abstract : The peat resources of the municipalit y of Vieremä

Lisätiedot

YLIKIIMINGISSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 10

YLIKIIMINGISSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 10 Ylikiimingissä tutkitut suot ja niiden turvevarat, osa 10 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 366 Hannu Pajunen YLIKIIMIGISSÄ TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 10 Abstract: The mires

Lisätiedot

(2234) ITÄOSAN SUOT PETÄJÄVEDEN KARTTALEHDE N. Carl-Göran Ste n Riitta Korhonen Lasse Svahnbäc k

(2234) ITÄOSAN SUOT PETÄJÄVEDEN KARTTALEHDE N. Carl-Göran Ste n Riitta Korhonen Lasse Svahnbäc k GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S MAAPERÅOSASTO, raportti P 13,4/82/11 0 CarlGöran Ste n Riitta Korhonen Lasse Svahnbäc k PETÄJÄVEDEN KARTTALEHDE N (2234) ITÄOSAN SUOT Väliraportti Petäjävedellä, Korpilandella,

Lisätiedot

Erkki Raikamo SYSMÄN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S OSARAPORTTI PÄIJÄT-HÄMEE N TURVEVAROJEN KOKONAISSELVITYKSEST Ä

Erkki Raikamo SYSMÄN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S OSARAPORTTI PÄIJÄT-HÄMEE N TURVEVAROJEN KOKONAISSELVITYKSEST Ä Erkki Raikamo SYSMÄN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S OSARAPORTTI PÄIJÄT-HÄMEE N TURVEVAROJEN KOKONAISSELVITYKSEST Ä Espoo 1980 - 1 - SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSMENETELMÄT 3 2.1 Maastotutkimukset

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 374

Turvetutkimusraportti 374 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 374 2007 Kolarissa tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus, osa 1 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Kolari, Northern

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 453

Turvetutkimusraportti 453 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 453 451 2014 Ruokolahden tutkitut suot ja niiden turvevarat Iisalmen turpeiden kemiasta Osa 2 Abstract: The chemistry of Iisalmi peat bogs Abstract: The Peatlands

Lisätiedot

RISTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVEVARAT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2

RISTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVEVARAT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 266 Ari Luukkanen ja Heimo Porkka RISTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVEVARAT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2 Abstract : The mires and peat reserves

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. MAAPERAOSASTO, raportti P 13.4/84/160. Markku Mäkilä ja Ale Grundströ m ELIMAEN TURVEVARA T JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. MAAPERAOSASTO, raportti P 13.4/84/160. Markku Mäkilä ja Ale Grundströ m ELIMAEN TURVEVARA T JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S MAAPERAOSASTO, raportti P 13.4/84/160 Markku Mäkilä ja Ale Grundströ m ELIMAEN TURVEVARA T JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S Espoo 1984 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S MAAPERÄOSASTO RAPORTTI P 13,4/85/17 8 MARKKU MÄKILÄ JA ALE GRUNDSTRÖ M - VIROLAHDEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S MAAPERÄOSASTO RAPORTTI P 13,4/85/17 8 MARKKU MÄKILÄ JA ALE GRUNDSTRÖ M - VIROLAHDEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S MAAPERÄOSASTO RAPORTTI P 13,4/85/17 8 MARKKU MÄKILÄ JA ALE GRUNDSTRÖ M - VIROLAHDEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S ESPOO 1985 Tekijöiden osoite : Geologian tutkimuskesku

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 396

Turvetutkimusraportti 396 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 396 2009 Pyhännällä tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 3 Abstract: The peatlands and peat reserves of Pyhäntä, Northern Ostrobothnia, Finland. Part 3

Lisätiedot