VEHKALAHDEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VEHKALAHDEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S"

Transkriptio

1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 18 6 Markku Mäkilä j a Ale Grundström VEHKALAHDEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S Abstract : The peat resources of Vehkalahti municipality an d their potential use. Geological Survey of Finland, Report of Peat Investigation Espoo 1986

2 Mäkilä, Markku ja Grundström, Ale Vehkalanden turvevarat ja niide n käyttökelpoisuus. Abstract : The peat resources of Vehkalahti municipality and their potential use. Geological Survey of Finland, Report of Pea t Investigation. Geological Survey of Finland investigated the quantity and quality of th e industrially exploitable peatlands in the municipality of Vehkalahti, southeastern Finland, during Altogether hectares of peatlan d were studied. This area cowers 5.3 % of the municipalitys land area. The total peatland area suitable for fuel peat production is 57 0 hectares. Useful peat resources are million m3 in situ. The energy content equals to 4.35 million MWh as calculated for 50 % moistur e content. The area suitable for horticultural peat production is 72 0 hectares, containing about 9.00 million m 3 of peat in situ. The average depth of peat deposits is 2.19 m, including 1.05 m of slightly humified surfical layer. The total amount of peat of the studie d peatlands is 76.7 million m3. Area deeper than 2 m contains 60.4 millio n m 3 or 78.7 % of the total reserves including 30.3 million m 3 of better humified peat. 55 % of the peat layers are Sphagnum predominant and res t of the peat is Carex predominant. The average net calorific value of dry peat is 20.5 MJ/kg and 9.1 MJ/k g when calculated for 50 % moisture content. The average bulk density o f the samples is 69.4 kg/m3 in situ, moisture content 92.7 % of wet weight, ph-value 4.3, ash content 2.7 % on dry bases and sulphure content 0.19 %. Rajasuo (22) belongs to The National Mire Preservation Programme. Key words : bog, peat, inventory, fuel peat production, horticultura l peat, Vehkalahti. Markku Mäkilä and Ale Grundström Geological Survey of Finland Kivimiehentie 1 SF ESPOO FINLAND ISBN ISSN

3 SISÄLTÖ Sivu 1 JOHDANTO Tutkimuksen tarkoitus Tutkimusmenetelmät ja aineisto Turpeen tuotantoon vaikuttavia tekijöitä ALUEEN LUONNONOLOT Maa- ja kallioperä Maanpinnan topografia Soiden yleinen kuvaus TUTKITUT SUOT 1 8 Sivu Sivu Siv u 1. Muurassuo Riitasuo Lelunsuo Takasuo Ruokosuo Tursanmetsä Lintusuo Ruotsinsuo Rajasuo Tervahaudansuo Tolppasuo Mäyränsuo Hepo ojansuo Kajasuo Ormussuo Vehkalamminsuo Ymmyriäissuo Teerisuo Lehmänsillansuo Lotmusa Karhussuo Papukorvensuo Ihakkasuo Suurisuo Kärpänsuo Karattava Korkuussuo Liisansuo Pahanlamminsuo Homeperseensuo Teirisuo Ruokosuo Huosiossuo Veteläsuo Niittysuo Saunasuo Viitasuo Paskolamminsuo Suurenlähteensuo Summansuo Rajasuo Hautaussuo Lamminsuo Heinäsuo Riissuo Ratasuo Kynssuo Kuttusuo Mustajärvi Kurjensuo Hepolampi Pitkänsillansuo Suurisuo (Mäntlahti) Uudissiltasensuo Vehkaojankorpi Rajasuo (Mäntlahti) Lähdesuo Lähdesuo (Mäntlahti) Palosuo 130

4 4 TULOSTEN TARKASTELU Turpeen paksuus ja turvemäärä Suotyypit Turvelajit ja turvetekijät Maatuneisuus Liekoisuus Pohjamaalajit ja liejut Happamuus ` 190 ' 4.8 Tuhkapitoisuus Vesipitoisuus Kuivatilavuuspaino Lämpöarvo Rikkipitoisuus YHTEENVETO : 19 2 KIRJALLISUUTTA

5 - 5-1 JOHDANTO 1.1 Tutkimuksen tarkoitu s Geologian tutkimuskeskus teki vuonna 1984 turveraaka-aineen teollist a soveltuvuutta selvittäviä tutkimuksia Vehkalandella. Tutkimuksessa pää - paino asetettiin nykyisillä tuotantomenetelmillä hyödynnettävissä oleva n turvemäärän ja turvetuotantoon soveltuvien alueiden selvittämiseen. Tutkittujen soiden sijainti näkyy kuvassa Tutkimusmenetelmät ja aineisto t Kenttätutkimukset suoritettiin siten, että tutkittavalle suolle laadittii n linjaverkosto, joka koostuu suon hallitsevan osan poikki vedetystä selkä - linjasta ja sitä vastaan kohtisuoraan olevista poikkilinjoista (Lappalainen, Sten, Häikiö, 1984). Poikkilinjojen väli on 400 m. Näin laaditull a linjastolla tutkimuspisteiden väli on 100 m. Linjojen päissä käytettii n tiheämpää pisteväliä. Osa soista tutkittiin hajapistein. Tutkimuslinjat o n vaaittu ja korkeudet on pyritty mandollisuuksien mukaan sitomaan valta - kunnalliseen kiintopisteverkkoon. Tutkimuspisteillä määritettiin suotyyppi, suon pinnan vetisyys 5-astei - kolla (kuiva, normaali, vetinen, hyllyvä, rimpinen) sekä mättäiden pelt - tävyysprosentti ja mättäisyyden keskimääräinen korkeus. Edelleen huomioitiin puuston puulajisuhteet, tiheysluokka ja mandolliset hakkuut. Turvekerrostumien kairauksissa tutkittiin turvelaji sekä siinä olevie n lisätekijöiden määrä (6-asteikolla). Turpeen maatuneisuus määritettiin von Postin maastotöihin soveltuvalla menetelmällä (10-asteikko). Mit ä maatuneempaa turve on, sitä enemmän siitä puristettaessa pursuaa sormie n välistä. Lisäksi määritettiin kosteus (5-asteikolla) sekä kuituisuus (0-6-asteikolla). Suossa olevan lahoamattoman puuaineksen (liekojen) määrän arvioimiseks i kunkin tutkimuspisteen ympäristö luodattiin kanden metrin syvyyteen ast i kymmenessä eri kohdassa. Todetut lieko-osumat on ilmoitettu erikseen 0-1 m :n ja 1-2 m :n välisissä syvyyskerroksissa kantopitoisuusprosenttein a turvemäärästä. Prosenttiluvut on laskettu ns. Pavlovin menetelmän mukaan,

6 1. Nuurassuo 20. Riitasuo Lelunsuo 39. Takasu o 2. Ruokosuo 21. Tursanmetsä 40. Lintusu o 3. Ruotsinsuo 22. Rajasuo 41. Tervahaudansu o 4. Tolppasuo 23. Näyränsuo 42. Hepo ojansu o 5. Kajasuo 24. Ormussuo 43. Vehkalamminsu o 6. Ymmyriäissuo 25. Teerisuo 44. Lehmänsillansu o 7. Lotmusa 26. Karhussuo 45. Papukorvensu o 8. Ihakkasuo 27. Suurisuo 46. Kärpänsu o 9. Karattava 28. Korkuussuo 47. Liisansu o 10. Pahanlamminsuo 29. Homeperseensuo 48. Teirisu o 11. Ruokosuo Huosiossuo 30. Veteläsuo Niittysuo 49. Saunasu o 12. Viitasuo 31. Paskolamminsuo 50. Suurenlähteensu o 13. Summansuo 32. Rajasuo Hautaussuo 51. Lamminsu o 14. Heinäsuo 33. Riissuo 52. Ratasu o 15. Kynssuo 34. Kuttusuo 53. Nustajärv i 16. Kurjensuo 35. Hepolampi 54. Pitkänsillansu o 17. Suurisuo (Näntlahti) 36. Uudissiltasensuo 55. Vehkaojankorp i 18. Rajasuo (Näntlahti) 37. Lähdesu o 19. Lähdesuo (Näntlahti) 38. Palosuo

7 - 7 - jossa kantopitoisuus on jaettu viiteen eri luokkaan : liekoja on hyvi n vähän (alle 1 %), vähän (1-2 %), kohtalaisesti (2-3 %), runsaasti (3-4 %) ja erittäin runsaasti (yli 4 %). Eräiltä soilta otettiin pinna sta pohjaan ulottuva näytesarja laboratorio - tutkimuksia varten. Näytteenottopaikka valittiin siten, että se edusta a mandollisimman hyvin suon turvekerrostumia. Tilavuustarkoista näytteist ä määritettiin laboratoriossa ph-arvo, vesipitoisuus painoprosentteina (105 C :ssa kuivaamalla), kuivatilavuuspaino (kg/suo-m3 ), tuhkapitoisuus prosentteina kuivapainosta (815 ± 25 C :ssa hehkutettuna) sekä lämpöarvo Lec o AC 200 -kalorimetrillä. Lämpöarvo on laskettu erikseen kuivalle turpeell e sekä 50 % :n käyttökosteudessa olevalle turpeelle. Osasta näytteitä o n määritetty lisäksi rikkipitoisuus. Niiden soiden osalta, joilta ei ole otettu laboratorionäytteitä, on käytetty Vehkalanden kunnasta otettujen näytteiden keskiarvoja. Tutkittujen soiden polttoturve- sekä kuivike- ja kasvuturvemääristä o n kerätty tiedot soveltuvuustaulukkoon. Turvetuotantoon soveltuvina aluein a on pidetty suon yli 2 tai 3 m syvää osaa. Laskettaessa käyttökelpoisia polttoturvevaroja on alueen turvemääräst ä vähennetty suon pohjalle jäävä keskimäärin 50 cm :n paksuinen runsastuhkainen turvekerros, jota ei käytännössä voi hyödyntää. Muita teknillis-taloudellisia tekijöitä ei ole huomioitu. Useimmilla tutkituilla soilla polttoturvetuotannon estää käytännössä paks u heikosti maatunut rahkaturvekerros. Kajasuolla (5), Ihakkasuolla (8), Heinäsuolla (14), Lähdesuolla (37) ja Kärpänsuolla (46) on laskett u erikseen kasvu- ja polttoturvemäärät. Soveltuvuustaulukossa ilmoitett u energiasisältö on tällöin pohjaturpeen sisältämä energiamäärä. Suo - selostuksen yhteydessä on ilmoitettu tällöin myös suon koko turvemäärän energiasisältö. Kasvu- ja kuiviketurpeeksi on laskettu heikosti maatunut H1 - H4 rahkaturve, joka ei sisällä saraturvetta.

8 - 8 - Tutkimuspisteiden syvyyden aritmeettinen keskiarvo voi antaa suon turve - varoista virheellisen kuvan. Tässä tutkimuksessa onkin käytetty turve - määrien laskussa syvyysvyöhykkeittäin pinta-alaan painotettuja keskisyvyyksiä, jolloin saadaan luotettavampi kuva suon todellisista turve - varoista. Kairaustulosten tulkintaa on havainnollistettu karttojen ja profiilie n avulla. Suokohtaisista kartoista ilmenevät linjaverkosto, tutkimuspisteittäin keskimääräinen maatuneisuus sekä heikosti maatuneen (Hl - H4) pinta - turpeen ja koko kerrostuman paksuus. Karttoihin on piirretty myös turpee n paksuutta 1 m :n välein esittävät syvyyskäyrät sekä suon pinnan korkeus - käyrät. Maatuneisuusprofiileissa on turpeet jaettu maatuneisuuden mukaan kolmee n ryhmään : H1 - H3, H4 ja H5 - H10. Turvelajiprofiileissa on kunkin kairauspisteen yläpuolella esitetty suotyyppi ja liekoisuus (0-1 m :n syvyys - kerroksen osumat / 1-2 m :n syvyyskerroksen osumat). Turvelajit on esitetty symbolein (kuva 2). Lisäksi on ilmoitettu kunkin kairauspistee n pohjamaan laatu. Osasta soita on laadittu kolmiulotteinen profiili, joss a on selkälinjan lisäksi poikkilinjat kuvaamassa suon pinnan ja pohja n muotoja. Muu tutkimusaineisto on arkistoitu Geologian tutkimuskeskuksen turve - arkistoon.

9 - 9 -

10 Suntvvnni pn cpkä turn ppn lvh pnt ppt nvat cpuraavat! I Avosuot II Rämee t 1. Varsinainen letto VL 2. Rimpiletto RI L 3. Ruohoinen saraneva RHS N 4. Varsinainen saraneva VS N 5. Rimpineva RI N 6. Lyhytkortinen neva LKN 7. Kalvakkaneva KN 8. Silmäkeneva SIN 9. Rahkaneva RN 10. Luhtaneva LU N 1. Lettoräme LR 2. Ruohoinen sararäme RHS R 3. Varsinainen sararäme VSR 4. Lyhytkorsinevaräme LKN R 5. Tupasvillaräme TR 6. Pallosararäme PS R 7. Korpiräme KR 8. Kangasräme KG R 9. Isovarpuräme I R 10. Rahkaräme RR 11. Keidasräme KE R III Korve t 1. Lettokorpi LK 2. Koivuletto KO L 3. Lehtokorpi LHK 4. Ruoho- ja heinäkorpi RHK 5. Kangaskorpi KGK 6. Varsinainen korpi V K 7. Nevakorpi NK 8. Rääseikkö RAK IV Muuttuneetsuotyypi t 1. Ojikko OJ 2. Muuttuma MU 3. Karhunsamnalmuuttuma KSMU 4. Ruohoturvekangas RHTK 5. Mustikkaturvekangas MTK 6. Puolukkaturvekangas PTK 7. Varputurvekangas VATK 8. Jäkäläturvekangas JATK 9. Kytöheitto KH 10. Pelto PE 11. Palaturpeen nostoalue PTA 12. Jyrsinturpeen nostoalue JTA Pääturvelaji t 1. Rahkaturve S 2. Sararahkaturve CS 3. Ruskosamnalrahkaturve BS 4. Saraturve C 5. Rahkasaraturve SC 6. Ruskosammalsaraturve BC 7. Ruskosamnalturve B 8. Rahkaruskosanmalturve SB 9. Sararuskosammalturve CB Lisätekijä t 1. Tupasvilla (Eriophorum) ER 2. Puuaines (Lignidi) L 3. Varpuaines (NanoZignidi) N 4. Korte (Equisetum) EQ 5. Järviruoko (Phragmites) PR 6. Suoleväkkö (Scheuchzeria) SH 7. Tupasluikka (Trichophorum) TR 8. Raate (Menyanthes) MN 9. Siniheinä (MoZinia) ML 10. Järvikaisla (Scirpus) S P

11 Tuotantoon vaikuttavia tekijöitä Turpeen pääasiallisia lämmönlä hteitä ovat hiili ja vety. Maatumisen edistyessä kasviainek sen hiilipitoisuus lisääntyy ja lämpöarvo kasvaa. Maatuminen vaikuttaa turpeen lämpöarvoon myös siten, että maatumisen kasvaess a kuivatilavuuspaino suurenee ja lämpöarvo tilavuusyksikköä kohden kasvaa. Merkitys tuntuu mm. kuljetuskustannusten alenemisena. Myös itse turvelaji vaikuttaa turpeen käyttökelpoisuuteen siten, että saraturve soveltu u polttoturpeeksi heikommin maatuneena kuin rahkaturve. Maatumisen edistyessä kasvaa kivennäisaineksen (tuhkan) osuus turpeessa. Sen lisäksi, että tuhka alentaa lämpöarvoa, se sintraantumalla kattiloihi n hankaloittaa polttoa ja aiheuttaa polttokattiloiden mekaanista kulumista. Happamien turpeiden on puolestaan todettu aiheuttavan enemmän korroosiot a kuin vähemmän happamien. Turpeen ph-asteella on tässä mielessä merkitystä. Rikki on vähemmän toivottava aine polttoturpeessa, koska se aiheuttaa lämmityskattiloiden syöpymistä ja ympäristön saastekuormituksen lisääntymistä. Tärkeä laatutekijä on myös puuaineksen osuus turpeessa. Arvioitaess a turpeen kelpoisuutta polttoaineeksi nojaudutaan Turveteollisuusliito n laadunmääritysohjeisiin (taulukko 1). Turpeen tuotantokustannuksiin vaikuttavia seikkoja edellä mainittuje n turvetekijöiden ohella ovat suotekijät, joista tärkeimpiä ovat suo n sijainti kulutuskohteeseen nähden ja tieyhteydet. Myös kantoisuus ja liekoisuus ovat taloudellisesti merkittäviä tekijöitä. Muita tuotanto - kustannuksiin vaikuttavia seikkoja ovat mm. turvekerrostumien paksuus, pohjamaan laatu, suon koko ja muoto, kuivatusmandollisuudet ja ilmastolliset olosuhteet. Polttoturpeella tarkoitetaan energiahuollossa lämmön ja sähkön tuotantoo n käytettävää turvetta (Polttoturvekomitean mietintö ). Nostotekniikan perusteella voidaan puhua joko pala- tai jyrsinturpeesta. Palaturvemenetelmässä suosta nostettu turve sekoitetaan ja muokataan sek ä puristetaan lopuksi suuttimen läpi tuotantokentän pinnalle kuivumaan. Palaturpeen valmistusmenetelmien kehittyminen ja palakoon pienentämine n ovat tehneet siitä varteenotettavan vaihtoehdon jyrsinturpeelle. Polttokattilateknologian kehityksen myötä näyttää siltä, että halvempien käyttö - kulujen ansiosta palaturve on jyrsinturvetta edullisempaa polttoainetta

12 Taulukko 1. Turveteollisuusliiton laadunmääritysohjeet. PALATURPEEN LWKI'US POS.* OMINAISUUS YKSIKKÖ LAATU P10 LAATU P12 LAATU P1 3 3 Kosteus, toimituserä % Tehollinen länpöarvo saa- M7/kg pumistilassa, vähintään PUh/m 1,0 1,2 1, Tuhka kuiva-aineessa, max - kuukausikeskiarvo toimituserä (tarvittaessa) % Tuhkan sulamiskäyttäytyminen* * 8 Kappalekoko, max mitat mn 1S0x200x 150x200x 100xlOOx Morskan määrä, alle 20 mm, % ma x 11 Rikkipitoisuus, ilmoitetaan % 0,3 0,3 0, 3 jos yl i * Positionumerot viittaavat turveteollisuusliiton laadunmääritysohjeeseen ** Ilmoitetaan, jos puolipallopiste on alle 1120 c (7urveteollisuus ) JYRSINIURPfXN LtDKITUS P06. OMINAISUUS YKSIKKÖ LAATU J9 LAATU J11 LAATU J11 S 3 Kosteus % Tehollinen lämpöarvo Hu M7/kg yli ! 2 M7/m yli 2500 yli 3000 yli Tuhka, kuukausikeskiarvc,sax % yksittäinen näyte,sax % Tuhkan sulamiskäyttäytyminen x x x 5.3 Tuhkan kemiallinen koostumus x x x 6 Kuljetustilavuuspaino liki- kg/m main 7 Karkeus, ritilän mitat mm 100 x x x Puun määrä, max Rikkipitoisuus 8 y y y Tuotanto-, käsittely- ja kul - jetustapa ym. lisätiedot x x x HUOM. : Turpeen tulisi olla olosuhteisiin nähden mandollisimman vapaa lumest a ja jäästä. X - ilmoitetaan tarvittaessa y - ilmoitetaan, jos on yli 0,3 % Eo. standardiluokituksen ohella voidaan kaupassa tarvittaessa yksittäista - pauksissa soveltaa poikkeavia laatuvaatimuksia. Pos.-numerot viittaavat Turveteollisuusliiton laadunmäärittely hjeeseen (TUrveteollisuus )

13 vielä ainakin 10 MWh :n laitoksissa (Kotimaisten polttoaineiden käytt ö kiinteistö- ja aluekohtaisissa lämpökeskuksissa 1979). Polttoturpeen käytön yleistyminen pienissä yksiköissä, kuten maatiloilla, pientaloissa ja kuntien aluelämpökeskuksissa, heijastuu tuotantojärjestelmään pientuottajia suosivasti. Uusimmat maataloustraktorin perään kilnnitettävät palaturvekoneet mandollistavat yhä pienempien, käytännössä jop a alle 10 ha :n suuruisten tuotantokenttien käyttöönoton. Siten mm. monet hylätyt turvepellot soveltuvat palaturvetuotantoon. Polttotekniikan kehittyessä voidaan käytettävän turpeen laatuvaatimuksia muuttaa. Jyrsinturpeella tarkoitetaan ohuina kerroksina suon pinnalta jyrsimäll ä irrotettua turvejauhoa. Jyrsinturvetuotanto vaatii laajoja tuotantokentti ä ja kalliita koneinvestointeja. Lisäksi jyrsinturpeen laatu vaihtelee tuntuvasti aiheuttaen vaikeuksia polton säädössä. Turpeen tilavuuspaino o n alhainen, mikä lisää kuljetus- ja varastointikustannuksia. Kuljetuksen osuus on nyt lähes kolmannes jyrsinturpeen kuluttajahinnasta ja tule e edelleen kasvamaan. Edellä mainitut tekijät tekevät jyrsinturpeen jalostamisen ajankohtaiseksi. Eräs jyrsinturpeesta saatava jaloste on turvepelletti. Tehdyt tutkimukset ja kokeet (Suoninen 1979) osoittavat jyrsinturpeen pelletöinni n mandolliseksi verraten laajalla laatu- ja kosteusalueella. Koska myös heikkolaatuinen jyrsinturve on pelletöitävissä, sattaa menetelmä tarjot a tähänastista edullisemman ratkaisun laadultaan heikkojen turvekerrosten hyväksikäyttöön. Turpeen keskeinen käyttömuoto on myös käyttö kasvuturpeena. Parasta kasvu - turvetta on heikosti (H1 - H3) maatunut rahkaturve, ennen kaikkea Sphagnum fuseum -turve, jolla on korkea ravinteiden pidätys- ja luovutuskyky. Kasvuturpeen tuotantoa harjoitettaessa laajassa mittakaavassa edellytetään, että suossa on vähintään 1 m :n paksuinen kerros kunnollist a raaka-ainetta. Tuotantoon suunniteltavan alueen tulisi olla mieluimmi n avosuota tai vähäpuustoista.

14 Kuiviketurpeeksi soveltuu heikosti (H1 - H4) maatunut rahkaturve. Kuiviketurve näyttää olevan taloudellisesti varsin järkevä keino edistää karja - talouden jätehuoltoa pienillä tiloilla. Turpeeseen sidottuna pienenee lannan ravinnehävikki sitä varastoitaessa ja levitettäessä pelloille. Kuiviketurpeen nosto mandollistaa myös isäntälinjan polttoturvetuotannon var - sinkin pienehköillä soilla, koska tällöin heikosti maatunut pintaturv e poistetaan ennen tuotantoa. 2 ALUEEN LUONNONOLO T 2.1 Maa- ja kallioperä Vehkalanden kallioperä on pääasiassa rapakivigraniittia, joka sisämaa n korkeimmilla alueilla on voimakkaasti rapautunutta. Rapakivialueill e ominaiset jyrkät rinteet antavat maaston pienille piirteille vaihtelua j a tekevät alueen mäkiseksi ja kumpuilevaksi. Kalliopaljastumia on alueell a suhteellisen runsaasti. Erityisen selvä kallioisuus on saaristossa, joll e ovat luonteenomaisia luode-kaakkosuuntaiset saarimuodostumat. Rapakivikumpujen väliset notkelmat ovat rantakerrostumien tai savimaalajien peitossa. Laajimmat savikot sijoittuvat suurimpien järvie n liepeille Metsäkylään, Kannusjärvelle, Pyhättöön ja Onkamaalle. Moreeni n osuus maa-alasta on pieni. Sitä esiintyy vain korkeimpien kalliomäkie n kupeilla. Vaikkakaan Vehkalandella ei ole jyrkkärinteisiä harjumuodostumia, esiinty y paikoin laajoja sora- ja hiekkamuodostumia. Näistä tärkeimmät ovat Neuvottoman kylän kankaat, Summan ja Salmenkylän välillä sijaitsev a Laakamalminkangas, Mäntlanden ja Lelun välinen tasoittunut harjujakso sek ä lähes luonnontilaisena säilynyt Vilniemenkangas. Alueen harjuihin liittyy usein hieta hiekka-alueita, joita rantavoimat ovat kerrostanee t uudelleen.

15 Maanpinnan topografi a Aluetta luonnehtii maaston loivahko nousu Suomenlanden rannikolta koht i sisämaata. Rannikkoviivaa pirstoo joukko sisämaahan työntyviä lahtia. Tasaisimmat alueet sijoittuvat Summanjoen ja Vehkajoen laaksoihin. Varsinkin kunnan pohjoisosat ovat pienpiirteissään vaihtelevaa mäki - maastoa, jonka korkeimmat huiput ovat yli 90 metriä merenpinnan ylä - puolella. 2.3 Soiden yleinen kuvau s Kaikkiaan tutkittiin ha :n suoalueet, joista Vehkalanden kunnan alueelle sijoittuu ha (5,3 % maa-alasta). Tolppasuo (4), Kajasu o (5), Suurisuo, Mäntlahti (17), Rajasuo, Mäntlahti (18), Hepo-ojansuo (42 ) ja Vehkaojankorpi (55) ovat osaksi muiden kuntien alueilla. Täss ä tutkimuksessa ovat mukana Vehkalanden yli 20 ha :n suot sekä 4 alle 20 ha : n suota. Laajimmat suoalueet ovat sijoittuneet kunnan länsi- ja kaakkoisosiin. Muualla ovat suot vaihtelevan topografian vuoksi jääneet suhteellise n pienialaisiksi (kuva 3). Suurin osa kunnan soista on ojitettu. Laajimmat luonnontilaiset aluee t ovat Kajasuolla (5) ja soidensuojelun perusohjelmaan kuuluvalla Rajasuoll a (22). Pääosa Vehkalanden soista kuuluu Rannikko-Suomen kermikeidassuovyöhykkeesen. Eteläisimmät, rannikon tuntumassa olevat suot ovat Saaristo-Suome n keidassuovyöhykkeellä. Soiden keskisyvyys on 2,2 m, josta heikosti maatunutta, yleensä rahkavaltaista pintaturvetta on keskimäärin 1,1 m. Avosuota on tutkittujen soiden pinta-alasta 21 %. Päätyypeittäin suotyyppijakauma on seuraava : nevoja 21 %, rämeitä 56 %, korpia 6 % j a turvekankaita 10 %. Loput 7 % ovat turpeennostoalueita ja turvepeltoja.

16 Yleisimmät suotyypit ovat isovarpu-, tupasvilla- ja rahkaräme. Nevoist a yleisin on lyhytkorsineva. Ravinteisilla reunaosilla on korpia, turve - kankaita sekä sararämeitä. Taulukko 2. Tutkittujen soiden pinta-ala (ha) ja lukumäärä kokoluokittai n Vehkalandella. I Tutkittujen soiden I I I I I I I I pinta-ala (ha) I < 50 I 51 I 101 I 201 I 301 I > 500 I I ja 1km. (kpl) I I 100 I 200 I 300 I 500 I I I I I I I I I I * I I 589 I 287 I 455 I - I I 55 I 29 I 19 I 5 I 1 I 1 I - I * Pinta-alassa on mukana kuusi suota, jotka sijoittuvat osaksi muide n kuntien alueille.

17 TUTKITUT SUO T 1. Muurassuo (kl , x = 6716,0, y = 3503,8) sijaitsee noin 9 k m Haminan keskustasta länteen Neuvottoman kylässä. Suon itäreunaa sivua a autotie. Suon pinnan korkeus merenpinnasta on 5-7 m, ja pinta viettä ä länteen. Suo rajoittuu idässä hiekkakankaaseen ja muualla peltoihin. Suolla on 7 tutkimuspistettä. Tutkimuspistetiheys on 3,9/10 ha(kuva 4). Muurassuon yleisimmät suotyypit ovat isovarpu- ja tupasvillaräme. Suo n keskiosasta on nostettu kuiviketurvetta. Puusto on riukuasteella ja harva a tai keskitiheää. Muurassuo on reunaosistaan ojitettu. Turpeen keskimaatuneisuus on 4,7. Heikosti maatuneen yleensä rahkavaltaisen pintakerroksen maatuneisuus on 3,3 ja hyvin maatuneen pääasiass a saravaltaisen pohjakerroksen 6,1. Suurin turpeen paksuus, 2,40 m, on tavattu pisteessä P 4. Yleisin pohjamaalaji on hiekka. Liejua on suon keskiosan pohjalla noin metrin paksuine n kerros.

18 Taulukko 3. Muurassuon pinta-alat, keskisyvyydet ja turvemäärät alueittain. syvyy s I Syvyys-I Pinta-I Keskisyvyys (m) I Turvemäärä(milj.suo-m 3 ) I I alue ala I pinta-i pohja I yht. I pinta I pohja I yht. I I (ha) I H1-4 I H5-10I H1-10I H1-4 I H5-10I H1-10 I % I (Koko suot 18 I 0,53 I 0,54 I 1,07 I 0,10 I 0,09 I 0, I IYli 1 m I 8 I 1,19 I 0,67 I 1,86 I 0,09 I 0,06 I 0,15 I 78,9 I IYli 2 mi 3 I 1,60I 0,65I 2,25I 0,05I 0,02I 0,07I 36,8I Muurassuon turpeista on rahkavaltaisia 89 % ja saravaltaisia 11 %. Pääturvelajeittain jakaantuma on S 66 %, CS 23 %, C 4 % ja SC 7 %. Tupasvillaa lisätekijänä sisältäviä turpeita on 15 % ja puun jäännöksiä sisältäviä turpeita 21 %. Yleisimpien turvetekijöiden osuudet kokonaisturvemäärästä ovat S 78 %, C 12 %, ER 2 %, SH 3 %, L 3 % ja PR 2 %. Käyttökelpoisuus Polttoturvetuotannon estää paksu heikosti maatunut pintaturvekerros sek ä suon pieni koko. Suolta on nostettu kuiviketurvetta. 2.Ruokosuo (kl , x = 6719,1, y = 3503,3) sijaitsee noin 10 k m Haminan keskustasta länteen Neuvottoman kylässä. Suolle johtaa autotie. Suon pinnan korkeus merenpinnasta on m. Pinta viettää eteläosass a etelään ja pohjoisosassa pohjoiseen. Suo rajoittuu pohjoisessa kaato - paikkaan ja muualla runsaslohkareiseen kallio- ja hiekkamaastoon. Suoll a on 12 tutkimuspistettä. Tutkimuspistetiheys on 4,6/10 ha (kuva 5). Ruokosuon yleisimmät suotyypit ovat keskiosassa lyhytkorsi- ja saraneva. Reunemmalla suo vaihettuu sararämeojikoksi ja -muuttumaksi. Eteläosista o n nostettu kuiviketurvetta. Keskimääräinen pinnan mättäisyys on 7 % j a mättäiden korkeus on 2 dm. Puusto on rämealueilla kitukasvuista tai riukuasteella ja harvaa. Ruokosuo on pohjoisosistaan ojitettu. Turpeen keskimaatuneisuus on 3,9. Heikosti maatuneen pintakerrokse n maatuneisuus on 3,3 ja hyvin maatuneen pohjakerroksen 5,7. Suurin turpeen paksuus, 4,40 m, on tavattu pisteessä P 2. Yleisimmät pohjamaalajit ova t hiekka, hieta ja savi.

19 -20 - Taulukko4. Ruokosuon pinta-alat, keskisyvyydetja turvemäärät syvyys - alueittain

20 Ruokosuon turpeista on rahkavaltaisia 26 % ja saravaltaisia 74 %. Pääturvel a jei ttai n jakaantuma on S 20 %, CS 5 %, C 25 % ja SC 50 %. Tupas - villaa lisätekijänä sisältäviä turpeita on 4 % ja puun jäännöksiä sisaltäviä turpeita 30 %. Yleisimpien turvetekijöiden osuudet kokonaisturvemäärästä ovat S 32 %, C 55 %, L 6 % ja PR 5 %. Liekoja on koko suon alueella 0-1 m :n syvyydessä keskimäärin 0,5 % ja 1-2 m :n syvyydessä 0,4 %. Yli 2 m :n syvyisellä alueella liekoja on 0-1 m :n syvyydessä 0,3 % ja 1-2 m :n syvyydessä 0,7 %. Käyttökelpoisuu s Suo ei sovellu turvetuotantoon rikkonaisuutensa vuoksi. Suolla on lukuisi a saarekkeita ja lohkareita, jotka ulottuvat suon pinnalle. Suon pohjois - osassa on kaatopaikka. 3.Ruotsinsuo (kl , x = 6723,0, y = 3501,0) sijaitsee noin 20 k m Haminan keskustasta luoteeseen. Suolle johtaa metsäautotie. Suon pinna n korkeus merenpinnasta on m, ja pinta viettää pohjoiseen (kuva 6). Suo rajoittuu pohjoisessa savipeltoon ja muualla louhikkoiseen moreeni- j a hiekkamaastoon. Suolla on 19 tutkimuspistettä. Tutkimuspistetiheys on 4,5/10 ha. Tutkimuslinjaston pituus on m (kuva 7). Ruotsinsuon yleisimmät suotyypit ovat länsiosassa isovarpuräme ja itä - osassa rahkaneva. Keskiosassa on rahka- ja keidasrämettä. Reunoill a vallitsevat kangaskorpi sekä erilaiset turvekankaat. Suon keski- ja itä - osista on nostettu kuiviketurvetta. Keskimääräinen pinnan mättäisyys o n 4 % ja mättäiden korkeus on 1 dm. Puusto on länsiosissa pinotavara- tai tukkipuuasteella ja keskitiheää. Itäosat ovat puutonta nevaa tai kitukasvuista rämealuetta. Ruotsinsuo on länsiosistaan ojitettu. Taulukko 5. Ruotsinsuon pinta-alat, keskisyvyydet ja turvemäärät syvyys - alueittain. I Syvyys-( Pinta-I Keskisyvyys (m) I Turvemäärä(milj.suo-m 3 ) I 1 alue I ala I pinta-i pohja I yht. I pinta I pohja I yht. I I I (ha) 1 H1-4 I H5-10I H1-10 I H1-4 I H5-10I H1-10 I % I (Koko suot 42 I 1,90 1 1,09 ( 2,99 I 0,80 1 0,46 I 1, IYli 1 m I 39 I 2,03 I 1,15 I 3,18 1 0,79 I 0,45 I 1,24 I 98,4 I (Yli 2m( 33 I 2,32 I 1,15 I 3,47 I 0,771 0,38I 1,15I 91,3I

21 -22 - Turpeen keskimaatuneisuus on 4,2. Heikosti maatuneen yleensä rahkavaltaisen pintakerroksen maatuneisuus on 3,6 ja hyvin maatuneen pääasiassa sara - valtaisen pohjakerroksen 5,3. Suurin turpeen paksuus, 5,10 m, on tavatt u pisteessä A 400. Yleisimmät pohjamaalajit ovat savi ja hiekka. Liejua o n suon luoteisosan pohjalla paksu kerros (kuva 8). Ruotsinsuon turpeista on rahkavaltaisia 50 % ja saravaltaisia 50 %. Pääturvelajeittain jakaantuma on S 34 %CS 16 %, C 3 % ja SC 47 %. Tupasvillaa lisätekijänä sisältäviä turpeita on 17 % ja puun jäännöksiä sisältäviä turpeita 26 %. Yleisimpien turvetekijöiden osuudet kokonaisturvemäärästä ovat S 53 %, C 30 % ER 3 %, L 7 % ja N 6 %. Liekoja on koko suon alueella 0-1 m :n syvyydessä keskimäärin 0,5 % ja 1-2 m :n syvyydessä 0,1 %. Yli 2 m :n syvyisellä alueella liekoja on 0-1 m :n syvyydessä 0,3 % ja 1-2 m :n syvyydessä 0,1 %.

22 Käyttökelpoisuu s Kuivatusmahdollisuudet ovat tyydyttävät. Polttoturvetuotannon estää paks u heikosti maatunut pintaturvekerros. Heikosti maatunut rahkapintaturve soveltuu lähinnä kasvu- tai kuiviketurpeeksi ja sitä saadaan suon yli 3m syvän 24 ha alueen keskimääri n 1,42m paksusta pintakerroksesta 0,34 milj. suo-m3.

23 -25-4.Tolppasuo (kl , x = 6726,2, y = 3496,2) sijaitsee noin 22 k m Haminan keskustasta luoteeseen. Suolle johtaa metsäautotie. Suo on osaks i myös Kotkan ja Anjalankosken alueilla. Suon pinnan korkeus merenpinnast a on m, ja pinta viettää etelään(kuva 10). Suo rajoittuu kallioisee n moreenimaastoon. Eteläpuolella on kallioiden välisissä painanteissa myö s hiekkaisia alueita. Suolla on 28 tutkimuspistettä ja 16 syvyyspistettä. Tutkimuspistetiheys on 5,4/10 ha. Tutkimuslinjaston pituus on m (kuva 9).

24 -27 - Tolppasuon yleisimmät suotyypit ovat keskiosissa rahka- ja isovarpurämeojikko. Pohjoisosissa on yleisesti sararämemuuttumaa ja eteläosie n reunoilla korpirämettä. Suon keskiosista on nostettu kuiviketurvetta. Keskimääräinen pinnan mättäisyys on 15 % ja mättäiden korkeus on 2 dm. Puusto on pääosin taimikko- tai riukuasteella ja keskitiheää. Tolppasuo on keskiosia lukuunottamatta ojitettu. Taulukko 6. Tolppasuon pinta-alat, keskisyvyydet ja turvemäärät syvyys - alueittain. I Syvyys-I Pinta-I Keskisyvyys (m) I Turvemäärä(milj.suo-m 3 ) I alue I ala I pinta-i pohja I yht. I pinta I pohja I yht. I I I (ha) I H1-4 I H5-10 I H1-10I H1-4 I H5-10I H1-10 I % I (Koko suot 52 I 1,21 I 0,79 I 2,00 I 0,63 I 0,41 I 1, I IYli 1 m I 37 I 1,63 I 1,04 I 2,67 I 0,60 I 0,39 I 0,99 I 95,2 I Yli 2 mi 30 I 1,86 I 1,07 I 2,93I 0,56I 0,32I 0,88I 84,6I Turpeen keskimaatuneisuus on 4,6. Heikosti maatuneen yleensä rahkavaltaisen pintakerroksen maatuneisuus on 3,5 ja hyvin maatuneen pääasiassa sara - valtaisen pohjakerroksen 6,3. Suurin turpeen paksuus, 3,70 m, on tavatt u pisteessä A Yleisimmät pohjamaalajit ovat savi, hiesu ja hiekk a (kuva 11). Tolppasuon turpeista on rahkavaltaisia 67 % ja' saravaltaisia 33 %. Pääturvelajeittain jakaantuma on S 54 %, CS 13 %, C 10 % ja SC 23 %. Tupasvillaa lisätekijänä sisältäviä turpeita on 16 % ja puun jäännöksiä sisältäviä turpeita 19 %. Yleisimpien turvetekijöiden osuudet kokonaisturvemäärästä ovat S 65 %, C 27 %, ER 3 % ja L 5 %. Liekoja on koko suon alueella 0-1 m :n syvyydessä keskimäärin 0,3 % ja 1-2 m :n syvyydessä 0,1 %. Yli 2 m :n syvyisellä alueella liekoja on 0-1 m :n syvyydessä 0,2 % ja 1-2 m :n syvyydessä 0,1 %. Käyttökelpoisen turpeen keskimääräinen tuhkapitoisuus pisteessä A 600 o n 1,6 % (vaihteluväli 0,9-3,8) kuivapainosta, ph-arvo 3,7 (3,4-4,4), vesipitoisuus märkäpainosta 91,2 % (89,0-93,3), vesipitoisuus tilavuudesta 84,2 % (71,9-90,5) ja kuivatilavuuspaino 81 kg/m3 (63-111). Keskimääräinen lämpöarvo laskettuna kuivalle turpeelle on 19,6 MJ/kg (17, 6-22,2) ja 50 % :n kosteudessa 8,6 MJ/kg (taulukko 7).

TURVERAPORTTI 213. Markku Mäkilä ja Grundström TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract :

TURVERAPORTTI 213. Markku Mäkilä ja Grundström TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract : GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 213 MAAPERÄOSASTO Markku Mäkilä ja Ale Grundström KUUSANKOSKELLA JA KOUVOLASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The peat resources of Kuusankoski and

Lisätiedot

ANJALANKOSKEN TURVEVARA T JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S

ANJALANKOSKEN TURVEVARA T JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S MAAPERÄOSASTO, raportti P 13.4/84/159 Markku Mäkilä ja Ale Grundströ m ANJALANKOSKEN TURVEVARA T JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S Espoo 1984 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto,

Lisätiedot

The peat resources of Ähtäri and their potential use Part 1

The peat resources of Ähtäri and their potential use Part 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 225 TAPIO TOIVONEN ÄHTÄRIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS OSA 1 Abstract : The peat resources of Ähtäri and their potential use Part 1 Espoo

Lisätiedot

Abstract : The peat resources of Kotka and their potential use. Geological Survey of Finland, Report of Peat Investigatio n

Abstract : The peat resources of Kotka and their potential use. Geological Survey of Finland, Report of Peat Investigatio n GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 20 0 Markku Mäkilä Ale Grundströ m j a KOTKAN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The peat resources of Kotka and their potential use.

Lisätiedot

ALAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1. Abstract: The mires and peat reserves of Alajärvi Part 1

ALAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1. Abstract: The mires and peat reserves of Alajärvi Part 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 339 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Report of Peat Investigation 339 ALAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 Abstract: The mires and peat reserves

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 389

Turvetutkimusraportti 389 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 389 2008 Keuruun tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves of Keuruu Part 2 Timo Suomi, Kari Lehmuskoski, Markku

Lisätiedot

ALAVUDELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

ALAVUDELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turveraportti 253 Tapio Toivonen ALAVUDELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and peat reserves of Alavus Espoo 1992 Toivonen. Tapio. 1992. Alavudella tutkitut

Lisätiedot

YLISTAROSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

YLISTAROSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 293 Tapio Toivonen YLISTAROSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and peat reserves of Ylistaro Kuopio 1995 Toivonen, Tapio, 1995. Ylistarossa

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 415

Turvetutkimusraportti 415 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 415 2010 Karstulassa tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 3 Abstract: The peatlands and peat reserves of Karstula, Part 3 Riitta-Liisa Kallinen GEOLOGIAN

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 421

Turvetutkimusraportti 421 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 421 2011 Ranualla tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 4 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Ranua, Northern

Lisätiedot

Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/12 1

Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/12 1 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/12 1 Tapio Toivone n JAALAN TURVEVARAT JA NIIDE N KÄYTTÖKELPOISUU S Espoo 1983 Tekijän osoite : Geologinen tutkimuslaito s Kivimiehentie 1 02150

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus. Turveraportti 238. Jukka Leino ja Jouko Saarelainen OUTOKUMMUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus. Turveraportti 238. Jukka Leino ja Jouko Saarelainen OUTOKUMMUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 238 Jukka Leino ja Jouko Saarelainen OUTOKUMMUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 Kuopio 1990 Leino. Jukka jasaarelainen. Jouko 1990. Outokummussa

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 1 Jouko Saarelaine n SONKAJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUU S POLTTOTURVETUOTANTOON OSA 2 Kuopio 1985 SISÄLTÖ JOHDANTO 3 TUTKIMUSMENETELMÄT

Lisätiedot

TOHMAJÄRVEN KUNNASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1

TOHMAJÄRVEN KUNNASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 355 TOHMAJÄRVE KUASSA TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 1 Abstract: The peatlands and peat reserves of Tohmajärvi Part 1 Geologian tutkimuskeskus Espoo

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 413

Turvetutkimusraportti 413 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 413 2010 Ranualla tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 3 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Ranua, Northern

Lisätiedot

,!7IJ5B6-jajijc! Turvetutkimusraportti 375 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Kauhavalla tutkitut suot ja niiden turvevarat. www.gtk.fi info@gtk.

,!7IJ5B6-jajijc! Turvetutkimusraportti 375 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Kauhavalla tutkitut suot ja niiden turvevarat. www.gtk.fi info@gtk. 345. 346. 347. 348. 349. 350. 351. 352. 353. 354. 355. 356. 357. 358. 359. 360. 361. 362. 363. 364. 365. 366. 367. 368. 369. 370. 371. 372. 373. 374. 375. Kimmo Virtanen, Riitta-Liisa Kallinen ja Teuvo

Lisätiedot

KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 7

KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 7 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 362 Ari Luukkanen KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 7 Abstract: The peatlands and peat reserves of Kiuruvesi Part 7 Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 334. Tapio Toivonen PORVOOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 334. Tapio Toivonen PORVOOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 334 PORVOOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT Abstract : The mires and peat reserves of Porvoo Sammandrag : De undersökta myrarna i Borgå och deras torvtillgångar

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 377

Turvetutkimusraportti 377 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 377 2007 Pyhäjoella tutkitut suot, ja niiden turvevarat, osa 1 Abstract: The peatlands and peat resources of Pyhäjoki, western Finland, Part I Jukka Turunen

Lisätiedot

SEINAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

SEINAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 268 Tapio Toivonen SEINAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract: The mires and peat reserves of Seinäjoki Espoo 1993 Toivonen. Tapio. 1993. Seinäjoella

Lisätiedot

RENGON SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Summary: The peatlands of Renko, southern Finland

RENGON SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Summary: The peatlands of Renko, southern Finland GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 338 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Report of Peat Investigation 338 RENGON SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Summary: The peatlands of Renko, southern Finland Espoo

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Turvetutkimusraportti 305. Tapio Muurinen. YLI-IIN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTOKELPOISUUS Osa 2

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Turvetutkimusraportti 305. Tapio Muurinen. YLI-IIN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTOKELPOISUUS Osa 2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 305 Tapio Muurinen YLI-IIN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTOKELPOISUUS Osa 2 The Mires and Useful Peat Reserves of Yli-Ii, Central Finland Part 2 Espoo 1997 Muurinen,

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 391

Turvetutkimusraportti 391 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 391 2009 Pyhännällä tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves of Pyhäntä, Northern Ostrobothnia Part 2 Teuvo Herranen

Lisätiedot

KIIMINGIN SUOT, TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2

KIIMINGIN SUOT, TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 351 KIIMIGI SUOT, TURVEVARAT JA IIDE KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2 Abstract: The peatlands of Kiiminki, peat reserves and their potential use Part 2 Geologian

Lisätiedot

P13,6/80/16. Erkki Raikamo HEINOLAN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S. Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä

P13,6/80/16. Erkki Raikamo HEINOLAN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S. Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä P13,6/80/16 Erkki Raikamo HEINOLAN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä Espoo 1980 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSMENETELMÄT

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 406

Turvetutkimusraportti 406 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 406 2010 Maaningalla tutkitut suot ja niiden turvevarat Abstract: The peatlands and peat reserves of Maaninka, Central Finland Ari Luukkanen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

TURVERAPORTTI 19 8. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosast o. Tapio Muurine n TURVEVAROJEN INVENTOINTI KITTILÄSSÄ VUONNA 198 4

TURVERAPORTTI 19 8. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosast o. Tapio Muurine n TURVEVAROJEN INVENTOINTI KITTILÄSSÄ VUONNA 198 4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosast o TURVERAPORTTI 19 8 Tapio Muurine n TURVEVAROJEN INVENTOINTI KITTILÄSSÄ VUONNA 198 4 Abstract : The Inventory of the Peat Resources in the Municipalit y of Kittilä

Lisätiedot

JÄMIJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON

JÄMIJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti. P 13.4/83/ :13 8 Carl-Göran Sten ja Lasse Svahnback JÄMIJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON Espoo 1983 3 - SI SÄALLYSLUETTELq 1 Johdanto

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 432

Turvetutkimusraportti 432 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 432 2012 Lapinlahdella (Varpaisjärvellä) tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 5 Abstract: The Peatlands and Peat Reserves of Lapinlahti (Varpaisjärvi),

Lisätiedot

KALAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1

KALAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1 Kalajoella tutkitut suot ja niiden turvevarat, osa 1 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 367 KALAJOELLA TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 1 Abstract: The peatlands and peat resources

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 385

Turvetutkimusraportti 385 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 385 2008 Ikaalisissa tutkitut suot ja niiden turvevarat Abstract: The peatlands and peat reserves of Ikaalinen Tapio Toivonen ja Onerva Valo GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

YLIVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2

YLIVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 360 Jukka Turunen ja Teuvo Herranen YLIVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIEN TURVEVARAT Osa 2 Abstract: The peatlands and peat resources of Ylivieska, western

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 394

Turvetutkimusraportti 394 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 394 2009 Oravaisissa tutkitut suot ja niiden turvevarat Abstract: The peatlands and peat reserves of Oravainen Abstract: Undersökta myrar i Oravais och deras

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 2

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 2 Jukka Häikiö, Pirjo Löytynoja ja Heimo Porkka KAJAANISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA I I Kuopio 1985 Tekijöiden osoite : Geologian

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/85/17 9

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/85/17 9 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13,4/85/17 9 Erkki Raikamo ja Pertti Silen KRISTIINAN KAUPUNGIN SUOT JA TURVEVAROJEN K.AYTTÖMAHDOLLISUUDE T Kuopio 1985 Tekijöiden osoitteet : Geologian

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 452

Turvetutkimusraportti 452 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 452 2014 Vaalassa tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 4 Abstract: The Peatlands and Peat Reserves of Vaala Part 4 Hannu Pajunen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. MAAPERÄOSASTO, raportti P 13,4/82/9 1. Helmer Tuittila MYNÄMAEN TU RVEVARAT. Osaraportti Varsinais-Suomen turvevaroist a

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. MAAPERÄOSASTO, raportti P 13,4/82/9 1. Helmer Tuittila MYNÄMAEN TU RVEVARAT. Osaraportti Varsinais-Suomen turvevaroist a GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S MAAPERÄOSASTO, raportti P 13,4/82/9 1 Helmer Tuittila MYNÄMAEN TU RVEVARAT Osaraportti Varsinais-Suomen turvevaroist a Espoo 1982 JOHDANTO Mynämäen kunnan alueella olevia soita

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 447

Turvetutkimusraportti 447 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 447 2013 Lopen tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 1 Abstract: The Peatlands and Peat Resources of Loppi, Southern Finland Part 1 Markku Moisanen GEOLOGIAN

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 404

Turvetutkimusraportti 404 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 404 2010 Kuusamossa tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Kuusamo, Northern

Lisätiedot

Forssan suot ja turpeen käyttökelpoisuus

Forssan suot ja turpeen käyttökelpoisuus TURVETUTKIMUSRAPORTTI REPORT OF PEAT INVESTIGATION 320 Carl-Göran Sten ja Markku Moisanen Forssan suot ja turpeen käyttökelpoisuus Summary : The mires and the usefulness of peat in Forssa, southern Finland

Lisätiedot

KAUSTISEN KUNNAN ALUEELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT

KAUSTISEN KUNNAN ALUEELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT GELGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 325 Martti Korpijaakko ja Pertti Silen KAUSTISEN KUNNAN ALUEELLA TUTKITUT SUT JA NIIDEN TURVE VARAT Abstract : The mires and peat reserves of the municipality

Lisätiedot

HUITTISTEN TUTKITUT SUOT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS. Summary : The mires investigated and the usefulness of peat in southwestern Finland

HUITTISTEN TUTKITUT SUOT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS. Summary : The mires investigated and the usefulness of peat in southwestern Finland GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 309 Carl-Göran Sten HUITTISTEN TUTKITUT SUOT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS Summary : The mires investigated and the usefulness of peat in southwestern Finland

Lisätiedot

PUNKALAITUMEN TURVEVAROISTA J A NIIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSIST A

PUNKALAITUMEN TURVEVAROISTA J A NIIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSIST A GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S MAAPERAOSASTO, raportti P13.4/81/55 Carl-Göran Sten ja Timo Varila PUNKALAITUMEN TURVEVAROISTA J A NIIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSIST A Espoo 1981 PUNKALAITUMEN TURVEVAROISTA JA NIIDEN

Lisätiedot

PERHOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

PERHOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GELGIA TUTKIUSKESKUS TURVETUTKIUSRAPRTTI 294 artti Korpij aakko PERHSSA TUTKITUT SUT JA IIDE TURVEVARAT Abstract : The ires and peat reserves in the unicipality of Perho, Western Finland Kuopio 1995 Korpijaakko,

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. MAAPERÄOSASTO, raportti P 13.6 / 80 / 2 0. Eino Lappalainen ja Hannu Pajune n

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. MAAPERÄOSASTO, raportti P 13.6 / 80 / 2 0. Eino Lappalainen ja Hannu Pajune n GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S MAAPERÄOSASTO, raportti P 13.6 / 80 / 2 0 Eino Lappalainen ja Hannu Pajune n LAPIN TURVEVARAT Yhteenveto vuosina 1962-1975 Lapiss a tehdyistä turvetutkimuksist a Espoo 1980 Eino

Lisätiedot

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA X GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 252. Pauli Hänninen ja Satu Jokinen

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA X GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 252. Pauli Hänninen ja Satu Jokinen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 252 Pauli Hänninen ja Satu Jokinen PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA X Abstract : The mires and peat reserves of the commune of Pudasjärvi.

Lisätiedot

TOHOLAMMIN TURVEVAROJEN KÄYTTÖ - KELPOISUUS JA TURPEEN OMINAISUUKSIE N VÄLINEN RIIPPUVUUS

TOHOLAMMIN TURVEVAROJEN KÄYTTÖ - KELPOISUUS JA TURPEEN OMINAISUUKSIE N VÄLINEN RIIPPUVUUS GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S MAAPERÄOSASTO, raportti P 134/80/ 5 Markku Mäkil ä TOHOLAMMIN TURVEVAROJEN KÄYTTÖ - KELPOISUUS JA TURPEEN OMINAISUUKSIE N VÄLINEN RIIPPUVUUS summary : The peat resources of Toholampi

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Maaperäosasto, raportti P 13.4/84/141

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Maaperäosasto, raportti P 13.4/84/141 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Maaperäosasto, raportti P 13.4/84/141 Eino Lappalainen ja Tapio Toivonen LASKELMAT SUOMEN TURVEVAROISTA Espoo 1984 Tekijöiden osoite: Geologian tutkimuskeskus Kivimiehentie 1 02150

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 18 7. Tapio Muurine n ROVANIEMEN ALUEEN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS, OSA

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 18 7. Tapio Muurine n ROVANIEMEN ALUEEN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS, OSA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 18 7 Tapio Muurine n ROVANIEMEN ALUEEN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS, OSA I Abstract : Peat recources and their suitabilit y in the area

Lisätiedot

Turveraportti 106. Jukka Lein o JOROISTEN TURVEVARAT JA NIIDE N KAYTTOKELPOISUU S

Turveraportti 106. Jukka Lein o JOROISTEN TURVEVARAT JA NIIDE N KAYTTOKELPOISUU S Turveraportti 106 Jukka Lein o JOROISTEN TURVEVARAT JA NIIDE N KAYTTOKELPOISUU S Geologinen tutkimuslaito s Kuopio 1981 SISÄLTÖ JOHDANTO 3 TUTKIMUSMENETELMÄT JA TULOSTEN ESITYS 3 Kenttätutkimukset 3 Laboratoriotutkimukset

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 210 MAAPERÄOSASTO. Kimmo Virtanen ja Teuvo Herranen RUUKISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA II

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 210 MAAPERÄOSASTO. Kimmo Virtanen ja Teuvo Herranen RUUKISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA II GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 210 MAAPERÄOSASTO Kimmo Virtanen ja Teuvo Herranen RUUKISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA II Abstract : The mires and their peat resources in Ruukki part

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Turvetutkimusraportti 327. Carl-Göran Sten ja Markku Moisanen ESPOON JA KAUNIAISTEN SUOT

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Turvetutkimusraportti 327. Carl-Göran Sten ja Markku Moisanen ESPOON JA KAUNIAISTEN SUOT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 327 Carl-Göran Sten ja Markku Moisanen ESPOON JA KAUNIAISTEN SUOT Sammandrag : Myrarna i Esbo och Grankulla Summary : The peatlands in Espoo and Kauniainen,

Lisätiedot

P 13,6/80/23. Erkki Raikamo PÄIJÄT-HAMEEN SUOT JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDE T

P 13,6/80/23. Erkki Raikamo PÄIJÄT-HAMEEN SUOT JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDE T P 13,6/80/23 Erkki Raikamo PÄIJÄT-HAMEEN SUOT JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDE T Espoo 1980 Raikamo, E. 1981 : Päijät-Hämeen suot ja turvevarojen käyttämandollisuudet. Päijät-Hämeen seutukaavaliiton

Lisätiedot

MAAPERÄOSASTO, raportti P 13,4/83/11 9. Markku Mäkilä ja Ale Grundströ m

MAAPERÄOSASTO, raportti P 13,4/83/11 9. Markku Mäkilä ja Ale Grundströ m GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S MAAPERÄOSASTO, raportti P 13,4/83/11 9 Markku Mäkilä ja Ale Grundströ m LUUMÄEN JA LÄHIKUNTIEN ERÄIDE N SOIDEN TURVEVARAT JA NIIDE N KÄYTTÖKELPOISUU S Raportti Geologisen tutkimuslaitoksen,

Lisätiedot

Turpeen ikä ja kerrostumisnopeus Lounais-Suomen soilla

Turpeen ikä ja kerrostumisnopeus Lounais-Suomen soilla Työraportti 2008-12 Turpeen ikä ja kerrostumisnopeus Lounais-Suomen soilla Markku Mäkilä Ale Grundström Helmikuu 2008 POSIVA OY Olkiluoto FI-27160 EURAJOKI, FINLAND Tel +358-2-8372 31 Fax +358-2-8372 3709

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue

Lisätiedot

MIKKELIN KUNNASSA TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVE VARAT JA KÄYTTÖKELPOISUUS

MIKKELIN KUNNASSA TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVE VARAT JA KÄYTTÖKELPOISUUS Turvetutkimusraportti Report of peat Ivestigatio 336 Jukka Leio MIKKELIN KUNNSS TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVE VRT J KÄYTTÖKELPOISUUS bstract : The mires, peat reserves ad their potetial use i Mikkeli Geologia

Lisätiedot

Turpeen rikkipitoisuus Suomen soissa tuloksia laajasta turveinventoinnista

Turpeen rikkipitoisuus Suomen soissa tuloksia laajasta turveinventoinnista Suoseura Finnish Peatland Society ISSN 0039-5471 Helsinki 2010 Suo 61(2): 49 56 Suo / Katsaukset 61(2) 2010 Reviews 49 Turpeen rikkipitoisuus Suomen soissa tuloksia laajasta turveinventoinnista Sulphur

Lisätiedot

LUUMAEN TURVEVARAT J A NIIDEN KAYTTOKELPOISUU S

LUUMAEN TURVEVARAT J A NIIDEN KAYTTOKELPOISUU S GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S MAAPERAOSASTO, raportti P13,4/82/9 7 Markku Mäkilä ja Tapio Toivone n LUUMAEN TURVEVARAT J A NIIDEN KAYTTOKELPOISUU S 0saraportti Luumäen soiden turve - varojen kokonaisselvityksest

Lisätiedot

Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla

Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen yksikkö Kokkola Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla Anton Boman ja Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

LINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS

LINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS GEOPALVELU OY TYÖ N:O 11294 SKOL jäsen LINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS Lepsämäntie 01800 KLAUKKALA POHJATUTKIMUSRAPORTTI 15.12.2011 Liitteenä 4 kpl pohjatutkimuspiirustuksia: - 001 pohjatutkimusasemapiirros 1:1000-002

Lisätiedot

Metsän uudistamisen erityispiirteitä turvemailla

Metsän uudistamisen erityispiirteitä turvemailla Metsän uudistamisen erityispiirteitä turvemailla Markku Saarinen METLA Parkano 3000 Ojitetut suot keskiläpimittaluokittain: muutos VMI10 -> VMI11 VMI / 2014 / Antti Ihalainen 2500 VMI 11 VMI 10 11 Mänty

Lisätiedot

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

GEOLOGIA. Evon luonto-opas Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.

Lisätiedot

ERKKI RAIKAMO RAIMO HEIKKILÄ

ERKKI RAIKAMO RAIMO HEIKKILÄ Suot syntyvät ERKKI RAIKAMO RAIMO HEIKKILÄ Suomi on suomaa: haluttiinpa sitä tai ei. Etymologisesti Suomi lienee suo-sanan johdannainen vaikka sitä ei yleisesti tunnustettaisikaan. Toisaalta englanninkielinen

Lisätiedot

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit Sisältö Kasvupaikkatekijöiden merkitys metsänkasvuun Metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn ja kasvupaikan (kivennäismaa/turvemaa) perusteella Metsätyyppien merkitys

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

SEINÄJOEN KAUPUNKI ROVEKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 10.8.2010

SEINÄJOEN KAUPUNKI ROVEKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 10.8.2010 3136 SEINÄJOEN KAUPUNKI POHJATUTKIMUSSEOSTUS 10.8.2010 SUUNNITTEUTOIMISTO 3136 AUETEKNIIKKA OY TUTKIMUSSEOSTUS JP 10.8.2010 SISÄYSUETTEO 1 TEHTÄVÄ JA SUORITETUT TUTKIMUKSET... 1 2 TUTKIMUSTUOKSET... 1

Lisätiedot

PYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS

PYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS Geologian tutkimuskeskus Länsi-Suomen yksikkö Kokkola 21.3.2013 PYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 21.03.2013 / M29L2013

Lisätiedot

GTK:n TURVETUTKIMUS -MISTÄ TULLAAN..

GTK:n TURVETUTKIMUS -MISTÄ TULLAAN.. GTK:n TURVETUTKIMUS -MISTÄ TULLAAN.., GTK 28.11.2012 Lähtökohtia turvetutkimukselle Suomessa: Suomi on maailman soistunein maa Suomen energiaomavaraisuus on huono Suomessa on suuri suoluonnon potentiaali

Lisätiedot

LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA

LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA GEOPALVELU OY TYÖ N:O 11113 SKOL jäsen ROUTION ALUETUTKIMUS Ratsutilantie 08350 LOHJA LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA 30.06.2011 Liitteenä 6 kpl pohjatutkimuspiirustuksia - 001 pohjatutkimusasemapiirros

Lisätiedot

KIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 15.2.2013

KIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 15.2.2013 KIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 15.2.2013 Viite 8214459921 Versio 1 Pvm 15.2.2013 Hyväksynyt Tarkistanut Ari Könönen Kirjoittanut Jari Hirvonen 1 1. YLEISTÄ Tilaajan toimeksiannosta

Lisätiedot

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Metsäkeskus 2014 Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt 2014 { 2 } Metsälaki Metsälaissa on lueteltu joukko suojeltuja elinympäristöjä, jotka ovat monimuotoisuuden

Lisätiedot

VALKEAKOSKEN SUOT JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS

VALKEAKOSKEN SUOT JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 255 Carl-Göran Sten VALKEAKOSKEN SUOT JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The mires and the potential use of the peat reserves in southern Finland

Lisätiedot

Millaisia suometsät ovat VMI10:n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston tilavuudesta ja kasvusta

Millaisia suometsät ovat VMI10:n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston tilavuudesta ja kasvusta Uutta tietoa suometsätalouteen Suometsätalous tutkimusohjelman tulokset käytäntöön seminaari Sokos Hotelli Vantaa, Tikkurila 12.4.2011 Millaisia suometsät ovat :n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston

Lisätiedot

Metsänhoidon perusteet

Metsänhoidon perusteet Metsänhoidon perusteet Kasvupaikkatekijät, metsätyypit ja puulajit Matti Äijö 18.9.2013 1 KASVUPAIKKATEKIJÄT JA METSÄTYYPIT kasvupaikkatekijöiden merkitys puun kasvuun metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn

Lisätiedot

Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo. Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys

Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo. Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys Knowledge taking people further --- MIKKELIN VESILAITOS Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys Yhteenveto 16.2.2009 Viite 82122478 Versio 1 Pvm 16.2.2009

Lisätiedot

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...

Lisätiedot

Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet

Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet Merja Paakkari 16.11.2011 1(19) Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet Kunta Alue Tuulisuus/ tuuliatlas [m/s] Tuulisuus 100m/ WAsP [m/s] Vuosituotanto 100m / WAsP [GWh] Tuulipuiston maksimikoko [MW]

Lisätiedot

335. Laajanneva-Mustasuo (Vaala)

335. Laajanneva-Mustasuo (Vaala) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 335. Laajanneva-Mustasuo

Lisätiedot

Bioenergia pilottihanke alueellinen turvevaranto Pohjois-Satakunta ja Luoteis-Pirkanmaa

Bioenergia pilottihanke alueellinen turvevaranto Pohjois-Satakunta ja Luoteis-Pirkanmaa Geologian tutkimuskeskus P40.4/2007/101 20.10.2008 Bioenergia pilottihanke alueellinen turvevaranto Pohjois-Satakunta ja Luoteis-Pirkanmaa Hänninen Pekka, Laatikainen Matti, Virtanen Kimmo, Vartiainen

Lisätiedot

297. Pärnäsenlammet (Rautavaara)

297. Pärnäsenlammet (Rautavaara) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 297. Pärnäsenlammet

Lisätiedot

Energiaturpeen laatuohjeen 2006 käyttö energiateollisuudessa. Matti Nuutila, ET Eija Alakangas, VTT Jaakko Lehtovaara, Vapo Oy

Energiaturpeen laatuohjeen 2006 käyttö energiateollisuudessa. Matti Nuutila, ET Eija Alakangas, VTT Jaakko Lehtovaara, Vapo Oy Energiaturpeen laatuohjeen 2006 käyttö energiateollisuudessa Matti Nuutila, ET Eija Alakangas, VTT Jaakko Lehtovaara, Vapo Oy Energiaturpeen laatuohje 2006 Nordtest, NT Method, NT ENVIR 009, Approved 2005-

Lisätiedot

JANAKKALAN KUNTA OMAKOTITALOTONTTIEN RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS: TERVAKOSKI 601

JANAKKALAN KUNTA OMAKOTITALOTONTTIEN RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS: TERVAKOSKI 601 Vastaanottaja Janakkalan kunta Leena Turkka Junttilantie 1 14200 Turenki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 19.3.2010 Viite 82127816 JANAKKALAN KUNTA OMAKOTITALOTONTTIEN RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS: TERVAKOSKI

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 297. Tapio Toivonen ISOSSAKYRÖSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT OSA 2

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 297. Tapio Toivonen ISOSSAKYRÖSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT OSA 2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 297 ISOSSAKYRÖSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT OSA 2 Abstract : The mires and peat reserves of Isokyrö Part 2 Espoo 1996 Toivonen, Tapio, 1996. Isossakyrössä

Lisätiedot

Kymenlaakson liitto. Maakuntakaavan turvetuotantoalueiden inventoinnit 2008

Kymenlaakson liitto. Maakuntakaavan turvetuotantoalueiden inventoinnit 2008 Kymenlaakson liitto Maakuntakaavan turvetuotantoalueiden inventoinnit 2008 Petri Parkko 13.10.2008 Sisällys 1. Yleistä... 1 2. Tutkimusmenetelmät ja aineisto... 1 3. Tutkitut suokohteet... 3 3.1. Hamina,

Lisätiedot

Suometsien ravinnehäiriöt ja niiden tunnistaminen

Suometsien ravinnehäiriöt ja niiden tunnistaminen Suometsien ravinnehäiriöt ja niiden tunnistaminen Suomen metsäkeskus 2014 Suometsien ravinnehäiriöt ja niiden tunnistaminen Jari Toivoniemi Julkaisija: Kuvat: Taitto: Suometsien kokonaisvaltainen käsittely

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 79 Mikkelin seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 79 Mikkelin seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 79 2.3 Hirvensalmi Hirvensalmen kunnan alueella tehtiin tutkimuksia kahdessa kohteessa, joista Iso-Lautharjulla suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko 1 ja karttakuva

Lisätiedot

- Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20).

- Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20). 1 Kartat (kpl 2) - Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20). - Mittakaava kertoo, kuinka paljon kohteita on pienennetty. Mittakaava 1: 20 00 tarkoittaa, että 1 cm kartalla on 20

Lisätiedot

OSASELVITYS: Tutkimuksessa mukana olleiden soiden ojitustilannekartoitus

OSASELVITYS: Tutkimuksessa mukana olleiden soiden ojitustilannekartoitus Jyväskylä 31.12.2010 KESKI-SUOMEN LIITTO/TURVA-HANKE OSASELVITYS: Tutkimuksessa mukana olleiden soiden ojitustilannekartoitus Ojituskartoituksen työmenetelmä: - Suokohtaisina kartoitusalueina käytettiin

Lisätiedot

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...

Lisätiedot

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Samuel Vaneeckhout Aura OK Työn suorittaja: FT Samuel Vaneeckhout (Osuuskunta Aura) Työn tilaaja: Rautalammin kunta Kenttätyöajankohta:

Lisätiedot

YLIVIESKAN PAJUKOSKEN TUULIVOIMAPUISTO. Luontoselvityksen täydennys muuttuneille voimalapaikoille ja maakaapelireitille LIITE 3 TM VOIMA OY

YLIVIESKAN PAJUKOSKEN TUULIVOIMAPUISTO. Luontoselvityksen täydennys muuttuneille voimalapaikoille ja maakaapelireitille LIITE 3 TM VOIMA OY S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A TM VOIMA OY YLIVIESKAN PAJUKOSKEN TUULIVOIMAPUISTO Luontoselvityksen täydennys muuttuneille voimalapaikoille ja maakaapelireitille LIITE 3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

Lisätiedot

Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen

Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen Suomi on maailman soisimpia maita. Suot peittävät kolmasosan maapinta-alasta alasta mitä moninaisimpina suo- tyyppeinä. Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 398

Turvetutkimusraportti 398 361. 362. 363. 364. 365. 366. 367. 368. 369. 370. 371. 372. 373. 374. 375. 376. 377. 378. 379. 380. 381. 382. 383. 384. 385. 386. 387. 388. 389. 390. 391. 392. 393. 394. 395. 396. 397. 398. Jukka Häikiö

Lisätiedot

LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS

LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS Vastaanottaja Lapuan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.3.2014 Viite 1517874 LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS

Lisätiedot

Soiden ojitus: hiilivarat ja ilmastopäästöt

Soiden ojitus: hiilivarat ja ilmastopäästöt Soiden ojitus: hiilivarat ja ilmastopäästöt Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto, Joensuu Hiiltä Suomen luonnossa miniseminaari 4.2. 2011, Helsinki Suomen luonnonsuojeluliitto Luonnon hiilivarastot Suomessa

Lisätiedot

JÄÄKAUDEN JÄLJET SUOMEN MAAPERÄSSÄ OLLI RUTH, YLIOPISTONLEHTORI GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS

JÄÄKAUDEN JÄLJET SUOMEN MAAPERÄSSÄ OLLI RUTH, YLIOPISTONLEHTORI GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS JÄÄKAUDEN JÄLJET SUOMEN MAAPERÄSSÄ OLLI RUTH, YLIOPISTONLEHTORI GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS Pohjois-Euroopan mannerjäätiköiden laajimmat levinneisyydet ja reuna-asemat Jäätiköitymishistorialla keskeinen

Lisätiedot

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09 VIHDIN KUNTA Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3401/09 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 3401/09/1 1:3000 Leikkaus A-A

Lisätiedot

Tarvaalan tilan rakennettavuusselvitys

Tarvaalan tilan rakennettavuusselvitys SAARIJÄRVEN KAUPUNKI P17623 21.8.2012 2 (5) SISÄLLYSLUETTELO: 1 YEISTÄ... 3 2 TUTKIMUKSET... 3 3 POHJASUHTEET... 3 4 ALUEEN RAKENNETTAVUUS... 4 4.1 Yleistä... 4 4.2 Rakennukset... 4 4.3 Kunnallistekniikka...

Lisätiedot

Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009

Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009 1 Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Plus arkkitehdit 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvia... 5 Kansikuva: rakennettavaa tonttialuetta,

Lisätiedot