GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Maaperäosasto, raportti P 13.4/84/141

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Maaperäosasto, raportti P 13.4/84/141"

Transkriptio

1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Maaperäosasto, raportti P 13.4/84/141 Eino Lappalainen ja Tapio Toivonen LASKELMAT SUOMEN TURVEVAROISTA Espoo 1984

2 Tekijöiden osoite: Geologian tutkimuskeskus Kivimiehentie ESPOO 15

3 3 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1 JOHDANTO 5 2 SUOMEN SUOVARAT 6 3 TURVEVAROJEN LASKENTAMENETELMÄT 9 4 YHTEENVETO VUOSINA TUTKITUISTA SOISTA Turvemäärät Suotyypit Turvelajit Pohjamaalajit YHTEENVETOTIETOJA SUOMEN TURVEVAROISTA 27 6 SUOJELUSUOT KÄYTTÖKELPOISET TURVEVARAT 35 8 POLTTOTURVEVARAT 37 9 KASVUTURVEVARAT KUNTAKOHTAINEN YHTEENVETO VUOSINA TUTKITUISTA SOISTA JA TURVEVAROISTA 45 Lapin lääni 49 Oulun lääni 51 Vaasan lääni 54 KeskiSuomen lääni 57 Kuopion lääni 59 PohjoisKarjalan lääni 61 Mikkelin lääni 62 Kymen lääni 64 Hämeen lääni 66 Turun ja Porin lääni 69 Uudenmaan lääni 74 Ahvenanmaan maakunta KUNTAKOHTAISIA KESKIARVOTIETOJA TUTKITUISTA SOISTA TUTKIt'IUKSIIN PERUSTUVAT TIEDOT ERI KUNTIEN POLTTO JA KASVUTURVEVAROISTA RAPORTTILUETTELO 94 KIRJALLISUUTTA 104

4 5 1 JOHDANTO Geologian tutkimuskeskuksen eräänä tehtävänä on Suomen turvevarojen kokonaisinventointi painottuen poltto ja kasvuturpeen tuottamiseen soveltuvien suoalueiden löytämiseen. Valtion eri laitokset, seutukaavaliitot, kunnat, yritykset ym. tarvitsevat eriasteisissa suunnitelmissaan mahdollisimman tarkkoja perustietoja maamme turvevaroista, niiden laadusta, määrästä ja sijainnista sekä turpeen eri ominaisuuksista. Tässä raportissa esitetään lääni ja kuntakohtaiset arviot maamme geologisista kokonaisturvevaroista sekä teollisesti käyttökelpoisiksi katsottavista turvevaroista. Näiden laskelmien lähtökohtana on pidetty Geologian tutkimuskeskuksessa tehtyä raporttia, Laskelmat Suomen suovaroista (Lappalainen, Häikiö ja Heiskanen 1980) ja siitä myöhemmin tehtyä uutta selvitystä (Lappalainen ja Häikiö 1984). Siinä on kuntakohtaisesti esitetty peruskartoilta mi tatut yli 20 ha suuruisten lähinnä ns. geologisten suoalueiden pintaalat. Sen mukaan Suomen suoala on 5,12 mil j. 'ha (taulukko 1). Muut käytetyt tiedot perustuvat Geologian tutkimuskeskuksessa vuosina tehtyihin turvetutkimuksiin, joiden tiedot on tallennettu atktiedostoihin ja käsitelty yhtäläisi11ä menetelmillä. Kun laskelmissa haluttiin käyttää vain yhtäläis esti tilastoituja aineistoja, jätettiin ennen vuotta 1975 tutkitut suoalueet (n ha) pois. Mainittakoon, että Suomen turvevaroista on vuosikymmenien aikana tehty useita arvioita (Salmi 1950, Mikola 1961 ja Lappalainen 1981). Vuosien kuluessa laskentatavat ovat kuitenkin muuttuneet, samoin kuin tutkimusmenetelmät ovat kehittyneet ja tarkentuneet. Tämä on luonnollisesti vaikuttanut myös turvevaralaskelmiin. Kaikkiaan tässä raportissa on tutkimustietoja ha: n suoalueista, mikä on noin 10 % maamme suoalasta. Esitettävät turvevaralaskelmat tarkentuvat jatkuvasti valtakunnan turveinventoinnin tutkimustavoitteen ollessa noin ha vuosittain.

5 6 2 SUOMEN SUOVARAT Turvevarojen arvioinnin pohjaksi tarvitaan mahdollisimman luotettavia tietoja maamme suovaroista. Aiemmat laskelmat Suomen suovaroista on saatu valtakunnan metsien linjaarvioinneista. Näiden mukaan suota on noin 9,7 milj. ha (Ilvessalo 1960). Linjaarviointien tulokset ovat kuitenkin liian optimistisia.k:äyttöke lpoisten geologisten turvevaro j en arvioinnissa. Linjaarviointien tulokset antavat hyvän käsityksen lähinnä ns. biologiseksi suoksi k'atsottavan maaperän levinneisyydestä. Ne sisältävät myös rikkonaiset, ohutturpeiset ja vain suokasvillisuuden peittämät soistuvat alueet. Toisaalta maassamme on jo suoritettu 1: mittakaavainen perus ja topografinen kartoitus, jossa ilmakuvan tulkinnan ja maastokäyntien avulla suot on rajattu, ja niissä erotettu metsäiset kuviot avosuo.k:uvioista. Tätä karttamateriaalia on käytetty, kun Kauppa ja teollisuusministeriön rahoittamana ja toime.k:siannosta mitattiin suoalat ja ryhmitettiin kokoluo.k:ittain kunnittain ja lääneittäin. Mittauksen tulokset jul.k:aistaan omana raporttinaan (Lappalainen ja Häikiö 1984). Tässä yhteydessä esitetään vain läänikohtaiset suoalat kokoluo.k:ittain ryhmiteltyinä (taulukko 1). Pienin mitattu suokuvio on ollut 20 hae Mittauksen ulkopuolelle ovat jääneet ohutturpeiset soistuvat mineraalimaat sekä hyvin rikkonaiset ja vaikeasti rajattavat suokuviot. Turvepohjaiset pellot on mahdollisuu.k:sien mukaan otettu huomioon. Näin ollen taulukossa 1 esitettyjä läänikohtaisia suoaloja voidaan pitää tarkimpina saatavissa olevina lukuina myös arvioitaessa maamme turvevaroja.

6 Taulukko 1. Läänikohtainen yhteenveto Suomen suovaroista kokoluokittain ryhmiteltyinä (Lappalainen ja Häikiö 1984). Lääni Soita Koko suoala Soiden pintaala (ha) ja lukumäärä koko1uokittain Avosuoala Soiden keskikoko kp1 ha < >500 ha % (ha) LAPIN LÄÄNI :! OULUN LÄÄNI VAASAN LÄÄNI KESKISUOMEN LÄÄNI KUOPION LÄÄNI POHJOISKARJALAN L MIKKELIN LÄÄNI KYMEN LÄÄNI HÄMEEN LÄÄNI TURUN JA PORIN LÄÄNI UUDENMAAN LÄÄNI AHVENANMAAN MAAKUNTA ha YHTEENSÄ kp Osuus Suota koko maasuoalasta alasta (% ) (%) 40,4 21,9 30,0 27,1 10,5 20,5 2, 7 8,4 3,3 10,0 5,2 14,8 1,6 4,9 1,3 6,4 1,6 4,8 3,2 7,5 0,4 2,0 0,01 0,4 100,0 16,7 J

7 8 SUOMEN SUOVARAT I<OKOLUOKITTAIN milj. ha Soiden kokoluol!at he _ 2050 ~ F:::::::} ~ :::,::: o >500 ~;o q,,(!),!! o km GEOLOGIA/<! TUTKlMU$KESI(US Maap.räosasto Kuva 1. Suomen suovarat lääneittäin ja KoKoluokittain.

8 9 3 TURVEVAROJEN LASKENTAt1ENETELNÄT Kaikkien laskelmien pohjana on tutkittujen soiden mahdollis imman tarkka turvemäärän laskentamenetelmä Tutkimuspisteet sijoittuvat suolle lähes aina epätasaisesti. Tämä aiheuttaa virhelähteen, jos turvevarojen laskemisessa käytettäisiin vain suon keskisyvyyttä ja pintaalaa. Luotettavan tuloksen saamiseksi on turvemäärät laskettu suokohtaisesti syvyysvyöhykkeittäin. Menetelmässä tutkitun suon kahden vierekkäisen syvyyskäyrän väliin, sekä matalimman SYVYYSkäyrän ja suon reunan väliin tai syvimmän syvyyskäyrän sisäpuolelle jäävän alueen pintaala kerrotaan tälle alueelle sijoittuvien syvyystietojen keskiarvolla. Näin saatujen syvyysvyöhykkeiden turvemäärät lasketaan yhteen ja saadaan selville koko suon turvemäärä. Eri lääneissä vuosina tehtyjen tutkimusten tulokset esitetään omana kappaleenaan. Tutkimuksissa saatuja keskiarvotietoja on edelleen käytetty kuntakohtaisissa taulukoissa, mikäli kunnan suoalasta on tutkittu alle 20 %. Mikäli suoalasta on tutkittu enemmän, on tutkimusten katsottu olevan niin kattavia, että on voitu käyttää tutkittujen soiden kes Kiarvotietoja kunnan turvevarojen esittämisessä. Tällöin tulee kuitenkin muistaa, että joissakin kunnissa tutkimus on painottunut suurimpiin soihin, jolloin tutkimuksen edustavuus ei Kokonaisuutta ajatellen liene paras mahdollinen. Suomen kokonaisturvevarojen arvioinnissa on Käytetty perustana kuntakohtaisista taulukoista saatavia turvemääriä Heikosti maatuneen pintakerroksen osuus koko turvemäärästä on läänikohtaisissa taulukoissa laskettu tutkittujen soiden pinta ja pohjakerrosten suhteessa. Käyttökelpoisten turvevarojen arvioinnin perustana on pidetty yli 50 ha suuruisten soiden yli 2 m syviä alueita. NiKäli kunnan suoalasta on tutkittu alle 20 %, on yli 2 m syvyisen

9 Taulukko 2. Laskelmissa käytetyt keskiarvotiedot alueilta, missä suoalasta on tutkittu alle 20 %. 1. LÄÄNI 2. Keskisyvyys m 3. Yli 2 m syvyisten alueiden pintaala kerroin 4. Yli 2 m syvyisten alueiden keskisyvyys m 5. Pintakerros Yhteensä Kuivatilavuus)aino kg/suom 8. Pohjakerros Yhteensä Lämpöarvo 1l. Kuivaturve MJ/kg %:n kosteus LAPIN LÄÄNI 1,53 0,17 1,32 3, ,4 9,5 OULUN LÄÄNI 1,29 0,20 0,98 2, ,2 9,4 VAASAN LÄÄNI 1,53 0,29 1,32 2, ,8 9,7 KESKISUOMEN LÄÄNI 1,50 0,23 0,64 3, ,2 9,4 f' o KUOPION LÄÄNI 1,34 0,22 0,75 2, ,2 9,4 POHJOISKARJALAN LÄÄNI 1,80 0,31 0,74 2, ,7 10,1 MIKKELIN LÄÄNI 1,78 0,37 0,75 3, ,0 9,8 KYMEN LÄÄNI 2,37 0,50 0,85 3, ,5 9,5 HÄMEEN LÄÄNI 2,08 0,33 0,84 3, ,0 9,8 TURUN JA PORIN LÄÄNI 2,21 0,46 2,05 3, ,9 9,7 UUDENMAAN LÄÄNI AHVENANMAAN MAAKUNTA 2,22 1,10 0,57 0,11 1,36 2,50 3,49 2, ,2 19,5 9,9 8,5

10 11 suopintaalan laskemisessa käytetty läänikohtaista pintaalakerrointa (yli 2 m alueen osuutta koko suoalasta). Ne on saatu pääasiassa taulukkojen 3 ja 4 tiedoista. Pintaalakerroin on tärkein tekijä arvioitaessa yli 2 m syvyisten alueiden käyttökelpoisia turvevaroja. Energiasisällön laskemisessa tarvittavat lämpöarvo ja kuivatilavuuspainotiedot on saatu Geologian tutkimuskeskuksen tutkimuksista. Taulukossa 2 esitettyjä kuntakohtaisia keskiarvotietoja on käytetty, kun kunnan suoalasta on tutkittu alle 20 % tai jos tietoja ei ole. Keskiarvoja on käytetty myös läänikohtaisissa laskelmissa, jos tarkempia tietoja ei ole ollut. Ilmoitetut suojelusoiden pintaalat on saatu Turvekomitean mietinnöstä (1983). Turvemäärä ja muut keskiarvotiedot on saatu painottamalla SUO, J<unta ja läänikohtaiset tiedot joko turvemääriin tai pintaaloihin. Näin vältytään pelkän aritmeettisen keskiarvon aiheuttamalta virheeltä. Käytetyt erikoislaskutavat on ilmo~tettu kunkin taulukon yhteydessä erikseen. Turvetutkimuksissa käytetyt menetelmät on kuvattu Geologian tutkimuskeskuksen julkaisemassa Turvetutkimusten maastooppaassa (Lappalainen, Sten ja Häikiö 1978 ja 1984).

11 12 4 YHTEENVETO VUOSINA TUTKITUISTA SOISTA 4.1 Turvemäärät Tässä kappaleessa esitetään läänikohtaiset yhteenveto ja keskiarvotiedot vuonna 1975 ja sen jälkeen tutkituista soista. Näitä on kaikkiaan suosta yhteispintaalaltaan ha eli noin 10 %:sta Suomen geologisesta suoalasta. Näitä tutkimustuloksia on käytetty tehtäessä laskelmia läänija Kuntakohtaisista turvevaroista. Taulukoissa 3 ja 4 on esitetty tutkittujen soiden läänikohtaisia yhteenvetotietoja koko suon ja yli 2 m syvyisten alueiden keskisyvyyksistä, keskimaatuneisuuksista ja turvemääristä. Tiedot on jaettu heikosti naatuneeseen pintakerrokseen (Hl4), hyvin maatuneeseen pohjakerrokseen (H5l0) sekä koko turvekerrostumaan (HIlO). Maatuneisuuden kohdalla "yhteensä" sarakkeessa on läänin keskimääräinen turpeen maatumisaste. Alimpana "yhteensä/keskimäärin" sarakkeessa keskimaatuneisuudet kuvaavat tutkittujen soiden keskiarvotietoja turvemääriin painotettuna. Painotettaessa keskimaatuneisuudet läänikohtaisiin kokonaisturvemääriin saadaan koko maassa pintakerroksen keskimaatuneisuudeksi 3,3, pohjakerroksen 5,9 ja kaikkien turvekerrostumien keskimääräiseksi maatumisasteeksi 4,9. TauluKon 3 viimeisessä sarakkeessa on ilmoitettu soille raivatun tutkimuslinjaston pituus kilometreinä. Kuvassa 2 on esitetty tutkittujen suoalueiden osuus kokonaissuoalasta. Eniten tutkittuja ovat Ahvenanmaan maakunta sekä Mikkelin ja Kymen läänit ja vähiten Lapin lääni. Tässä yhteydessä huomattakoon myös, että ennen vuotta 1975 tutkittuja soita on noin ha.

12 Taulukko 3. Keskiarvo ja yhteenvetotietoja vuosina tutkituista soita. 1. LÄÄNI Keskisyvyys m 8. Keskimaatuneisuus 12. Turvemaar äil' m J. suom 3 Soiden Pintaala luku ha määrä Pinta Pohja Yhteen Pinta Pohja Yhteen Pinta pohja Yhteenkerros kerros sä kerros kerros sä kerros kerros sä fll4 HSIO Hl10 fll4 HSI0 HII0 814 HSlO HI Linjaston pituus km LAPIN LÄÄNI ,74 0,79 1,53 3,4 5,4 4,5 330,7 353,4 684,1 OULUN LÄÄNI ,46 0,83 1,29 3,2 6,1 5,1 982,8 1756,6 2739,4 VAASAN LÄÄNI ,62 0,91 1,53 3,2 6,2 5,2 640,7 925,9 1566,6 KESKISUOMEN LÄÄNI ,36 1,14 1,50 3,5 6,3 5,6 31,6 100,7 132,3 KUOPION LÄÄNI ,38 0,96 1,34 3,1 6,5 5,6 84,1 213,9 298,0 POHJOISKARJALAN LÄÄNI ,52 1,28 1,80 3,3 6,2 5,4 108,2 264,7 372,9 MIKKELIN LÄÄNI ,44 1,34 1,78 3,2 6,7 5,9 131,1 396,3 527,4 KYMEN LJUiNI ,63 1,74 2,37 3,5 5,9 5,3 144,1 401,0 545,1 HÄMEEN LÄÄNI ,62 1,46 2,08 3,3 6,4 5,5 52.,9 123,6 176,5 TURUN JA PORIN LÄÄNI ,18 1,03 2,21 3,3 6,3 4,7 543,7 473,8 1017,5 UUDENMAAN LÄÄNI ,86 1,36 2,22 3,4 6,4 5,2 14,9 23,5 38,4 AHVENANMAAN MAAKUNTA ,48 0,62 1,10 3,1 6,4 5,0 3,4 4,3 7, ' W 17. YHTEENSÄ/KESKIMÄÄRIN ,59 0,97 1,56 3,3 6,2 5,1 3068,2 5037,7 8105,

13 14 SUOMEN SUOVARAT VUOSINA TUTKITTUJEN SIlIDEN OSUUS KOKO SUDALASTA ; ;. ~JO ""0 o ~ 100km,! GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Maaperöosaslo Kuva 2. Vuosina tutkittujen soiden osuus koko suoalasta.

14 Taulukko 4. Keskiarvo ja yhteenvetotietoja vuosina tutkittujen soiden yli 2 m:n syvyisistä alueista. L LÄÄNI 2. Soiden lukumäärä 3. Pintaala ha 4. Keskisyvyys m 5. Pintakerros Pohjakerros Yhteensä Keskimaatuneisuus 9. Pintakerros Hl4 10. Pohjakerros Yhteensä Turvemäärä milj. suom 13. Pintakerros Hl4 14. Pohjakerros HSI0 15. Yhteensä 8110 LAPIN LÄÄNI ,32 1,75 3,07 3,5 5,3 4,5 116,2 153,9 270,1 OULUN LÄÄNI VAASAN LÄÄNI ,98 ',32 ',71 1,67 2,69 2,99 3,3 3,3 5,9 6,1 5,0 4,9 406,0 393,4 714,7 497,8 1120,7 891,2 KESKISUOMEN LÄÄNI ,64 2,42 3,06 3,6 6,2 5,7 13,3 50,0 63,3 1' V1 KUOPION LÄÄNI ,75 2,' 0 2,85 3,3 6,4 5,6 37,2 103,8 141,0 POHJOISKARJALAN LÄÄNI ,74 2,25 2,99 3,4 6,1 5,4 45,3 137,2 182,5 MIKKELIN LÄÄNI ,75 2,28 3,03 3,3 6,6 5,8 82,3 251,3 333,6 KYMEN LÄÄNI O 0,85 2,60 3,45 3,5 5,8 5,2 94,8 288,6 383,4 HÄMEEN LÄÄNI ,84 2,42 3,26 3,3 6,4 5,6 22,2 63,6 85,8 TURUN JA PORIN LÄÄNI 467 ' ,05 1,42 3,47 3,3 6,2 4,5 407,6 282,0 689,6 UUDENMAAN LÄÄNI ,36 2,13 3,49 3,5 6,4 5,2 6,3 9,9 16,2 AHVENANMAAN MAAKUNTA ,65 0,90 2,55 3,0 6,4 4,2 ',2 0,7 1,9 16. YHTEENSÄ/KESKIMÄÄRIN ,17 1,85 3,02 3,3 6,1 5,0 1625,8 2553,5 4179,3

15 Suotyypit Taulukossa 5 on esitetty tutkittujen soiden suotyyppijakautuma pääryhmittäin. Prosenttiset osuudet on saatu painottamalla suotyyppihavainnot suokohtaisesti pintaaloihin (kuva 3). Taulukon alaosassa on keskimäärin sarake, jossa on esitetty keskimääräinen suotyyppijakautuma painotettuna läänien kokonaissuoaloihin. Tällöin on oletettu, että tutkittujen soiden suotyyppien jakautuminen kuvastaisi koko läänin tilannetta. Tuloksia voidaankin pitää lähinnä suuntaa antavina, sillä puutteena on suotyypin suokohtaisessa määrityksessä sen pistekohtaisuus. Avosuot käsittävät sekä nevat että letot. Taulukossa on varsinaiset suotyyppiryhmät eli avosuot, rämeet ja korvet jaettu ojitustilanteen mukaan luonnontilaisiin, ojikkoihin ja muuttumiin (kts esim. Heikurainen 1980). Sarakkeessa 1I~1uuttuneet suotyypit II on es i tetty turvekankaiden, peltojen ja turpeennostoalueiden %osuus kaikista suotyypeistä (mukana avosuot, rämeet ja korvet). Viimeisessä sarakkeessa on esitetty tutkittujen soiden läänikohtainen ojitusprosentti, jossa ovat mukana varsinaisten suotyyppien lisäksi myös turvekankaat, pellot ja turpeennostoalueet (kuva 4). Esitetty läänikohtainen ojitusprosentti ei anna täysin yksiselitteistä kuvaa soiden ojitustilanteesta, koska havainnot ovat pistekohtaisia ja tiedot kuvastavat tutkimushetken tilannetta vuosina Todennäköisesti läänikohtainen ojitusprosentti on nykyisin jonkin verran esitettyjä suurempi. Kuitenkin tulee huomata, että ojitushavainnot ovat pääasiassa varsinaisilta geologisilta soilta eikä soistuvilta kankailta, jotka taas ovat olleet pääasiallisimpia ojituskohteita.

16 Taulukko 5. ojituksen osuus. Tutkittujen soiden suotyyppiryhmien prosenttinen jakaantuminen ja 1. LÄÄNI 2. Suotyyppiryhmät 10. Muuttuneet suotyypit Ojitustilanne Ojitus Turve Turpeen prosent Avosuot Rämeet Korvet kankaat Pellot nosto ti Luonnon Ojikot Muuttu alueet tilaiset mat LAPIN LÄÄNI 37,1 48,0 10,5 74,3 16,0 9,7 2,5 1,9 26 OULUN LÄÄNI 37,8 50,1 3,6 55,1 26,6 18,3 5,7 2,7 45 I VAASAN LÄÄNI 28,7 61,6 1,9 59,4 20,2 20,4 5,7 1,7 0,4 40 KESKISUOMEN r~ni 12,1 69,6 6,6 35,5 31,3 33,2 8,2 1,8 1,7 64 f'.,j KUOPION LÄÄNI 15,3 61,4 11,7 33,6 20,9 45,5 8,6 2,7 0,3 66 POHJOISKARJALAN LÄÄNI 17,8 64,0 14,0 30,9 32,1 37,0 2,8 1, 1 0,3 69 MIKKELIN LÄÄNI 8,6 63,7 16,3 19,2 24,6 56,2 10,1 0,6 0,7 81 KYMEN LÄÄNI 10,5 58,8 11,2 27,0 35,6 37,4 15,1 2,8 1,6 73 HÄMEEN LÄÄNI 16,2 56,8 17,9 41,9 27,7 30,4 6,9 0,6 1,6 57 TURUN JA PORIN LÄÄNI 23,1 58,9 8,5 48,1 33,7 18,2 6,9 0,8 1,8 52 UUDENMAAN LÄÄNI 7,5 59,9 11,1 22,0 41,8 36,2 9,2 12,3 78 AHVENANMAAN MAAKUNTA 15,9 48,6 18,7 46,8 31,6 21,6 16, KESKIMÄÄRIN 32,3 52,9 7,8 4,7 2,0 0,3 41

17 18 SUOMEN SUOVARAT TUTKITTUJEN SDIDEN suonvppijakautuma o AVOSUDT [ill] RÄMEET!II KORVET MUUT KOKO MAA ~, o I 50 look..! ~JO.Ci} GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS MaaperäosQsto Kuva 3. Tutkittujen soiden suotyyppiryhmien esiintyminen eri lääneissä.

18 19 SUOMEN SUOVARAT TUTKITTUJEN SOIDEN OJITUSPROSENTTI KOKO MAA 53'1. ~;O 1) km, GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Maoperöososto I Kuva 4. Tutkittujen soiden ojitusprosentti eri lääneissä.

19 20 "KeSKimäärin" sarakkeessa olevat luvut on saatu painottamalla läänikohtaisia prosenttilukuja läänien kokonaissuoaloilla. Näiden lukujen voi katsoa Kuvastavan koko maan tilannetta edellä esitetyt varaukset huomioiden. Taulukosta nähdään, että erilaiset rämeet ovat kaikkialla Suomessa yleisimpiä suotyyppejä. 4.3 Turvelajit Turvetutkimuksissa jaetaan turve silmämääräisesti havaittavan kasvinjäännekoostumuksen mukaan kolmeen pääturvelajiryhmään: rahkavaltaisiin, saravaltaisiin ja ruskosammalvaltaisiin. Lisäksi erotetaan näiden sekamuotoja. Taulukossa 6 on esitetty tutkittujen soiden pääturvelajien jakaantuminen läänittäin. Läänikohtaiset arvot on saatu painottamalla suokohtaisia arvoja turvemääriin. "Keskimäärin" sarakkeessa on esitetty tutkittujen soiden päätu~velajien suhteet läänien kokonaisturvemääriin painotettuna. Taulukosta nähdään, että turpeista hieman yli puolet on saravaltaisia (Ct) ja loput ovat pääasiassa rahkavaltaisia (St). Ruskosammalvaltaisia (Bt) tavataan pääasiassa Lapin läänissä. Turpeet ovat EteläSuomen keidassuoalueella yleensä varsinkin soiden pintaosissa rahkavaltaisia ja PohjoisSuomen aapasuoalueella saravaltaisia. Kuvasta 5 käy ilmi vastaavasti pääturvelajien osuudet läänien turvemääristä. 4.4 Pohjamaalajit Taulukossa 7 on esitetty tutkittujen soiden pohjamaalajien esiintyminen lääneittäin. Jakaantuminen on laskettu painottamalla kairaushav&lnnot pintaaloilla. Taulukosta nähdään, että moreeni on selvästi yleisin pohjamaalaji. Saven osuus

20 Taulukko 6. Tutkittujen soiden pääturvelajien prosenttiset osuudet. 1. LÄÄNI 2. RAHKAVALTAISET 3. SARAVALTAISET 4. RUSKOSAMMALVALTAISET S es BS S YHT. e se BC c YHT. B S8 CB B YHT. LAPIN LÄÄNI 4,4 20,1 2,7 27,2 6,3 33,6 18,7 58,6 2,4 1,9 9,9 14,2 OULUN LÄÄNI 18,9 21,4 0,3 40,6 22,4 35,4 1,2 59,0 0,0 0,1 0,3 0,4 VAASAN LÄÄNI 44,8 22,7 0,1 67,6 12,8 19,5 0,1 32,4 KESKISUOMEN LÄÄNI 12,3 21,9 0,2 34,4 27,2 37,9 0,4 65,5 0,1 0,1 KUOPION LÄÄNI 19,5 31,0 0,9 51,4 21,2 25,6 1,2 48,0 0,1 0,2 0,3 0,6 N i' POHJOISKARJALAN LÄÄNI 39,5 40,4 0,4 80,3 3,7 15,2 0,3 19,2 0,1 0,1 0,3 0,5 MIKKELIN LÄÄNI 55,1 26,4 0,1 81,6 8,1 10,0 0,2 18,3 0,1 0,1 KYMEN LÄÄNI 33,0 28,5 0,2 61,7 9,8 26,7 1,2 37,7 0,1 0,5 0,6 HÄMEEN LÄÄNI 31,7 12,2 0,1 44,0 37,0 17,7 0,7 55,4 0,1 0,5 0,6 TURUN JA PORIN LÄÄNI 56,1 10,9 67,0 18,3 14,6 0,1 33,0 UUDENMAAN LÄÄNI 40,7 8,6 49,3 34,5 15,5 0,4 50,4 0,1 0,2 0,3 AHVENANMAAN MAAKUNTA 15,6 9,8 25,4 46,2 25,7 2,0 73,9 0,7 0,7 5. KESKIMÄÄRIN 19,9 21,9 1,3 43,1 13,4 29,4 8,1 50,9 1,0 0,8 4,2 6,0

21 22 SUOMEN TURVE VARAT PÄÄTURVElAJIEH OSUUDET KOKO TURVEMÄÄRÄSTÄ RUSKOSAMMALVAtTAISIA mrahkavaltaisia o SARAVALTAISIA KOKO MAA ~;. o 50 IOOkm!!! GEOLOGIAH TUTKIMUSKESKUS Moap.räosQsto Kuva 5. Pääturvelajien prosenttiset osuudet kokonaisturvevaroista eri lääneissä.

22 23 lisääntyy selvästi EteläSuomessa. "Keskimäärin" sarakkeessa on esitetty pohjamaalajien osuudet koko maan osalta painotettuna läänien kokonaissuoaloihin. Kuvassa 6 näkyy vastaava pohjamaalajien jakaantuminen. Taulukko 7. Pohjamaalajien ja liejun prosenttiset osuudet suoalasta. 1. LÄÄNI 2. POhjama".1ajit 'Hiesu+ 6. Sora+ Lieju Moreeni Savi Hieta Hiekka LAPIN LÄÄNI 51,2 2,0 17,3 29,5 7,9 OULUN LÄÄNI 41,4 6,2 18, 1 34,3 12,7 VAASAN LÄÄNI 37,2 4,5 13,5 44,8 11,5 KESKISUOMEN LÄÄNI 38,2 7,0 27,6 27,2 18,7 KUOPION LÄÄNI 41,6 14,2 17,6 26,6 16,5 POHJOISKARJALAN LÄÄNI 23,S 11,2 13,7 51,6 20,3 MIKKELIN LÄÄNI 37,2 5,8 17,2 39,8 20,9 KYMEN LÄÄNI 17,6 27,0 30,0 25,4 34,9 HÄMEEN LÄÄNI 14,3 34,3 24,9 26,5 36,0 TURUN JA PORIN LÄÄNI 21,9 42,0 11,8 24,3 24,7 UUDENMAAN LÄÄNI 7,0 75,8 5,8 11,4 46,1 AHVENANMAAN MAAKUNTA 34,S 3,7 33,3 28,5 84,9 8. KESKIMÄÄRIN 42,3 7,0 17,3 33,4 12,6 L. ' Taulukossa 7 on esitetty myös liejun esiintyminen soiden pohjalla lääneittäin tutkittuun pintaalaan painotettuna. Taulukosta ei voi suoraan päätellä liejua sisältävien soiden osuutta, vaan se kuvastaa parerruminkin liejualueiden laajuutta läänin tutkittuun suoalaan nähden. Liejun yleisyydestä suon

23 24 SUOMEN SUOVARAT POHJAMAALAJIEN JAKAANTUMINEN o HIESU JA HIETA o SORA JA HIEKKA 6] SAVI II MDREENI KOKO MAA ~. ~Jo o 50 IOOkm,., GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Maaperiiosasto Kuva 6. Pohjamaalajien osuudet suoalasta eri lääneissä.

24 25 SUOMEN SUOVARAT LIEJU" ESIINTYMINEN TUTKITTUJEN SOIDEN POHJALLA KOKO MAA ~. "(9 o so 100"",!,! GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Mcaperäososto Kuva 7. Liejun esiintyminen tutkittujen soiden pohjalla pintaalaan painotettuna.

25 26 pohjalla voidaan päätellä suon syntyolosuhteita. Lieju kuvastaa soiden syntyä vesistöjen umpeenkasvun seurauksena. Taulukosta voidaan nähdä, että vesistöjen umpeenkasvu on ollut vars in yleinen soistumisen syy varsinkin keidassuoalueella Kuvassa 7 näkyy vastaava liejumaalajien yleisyys suoaltaissa maan eri puolilla.

26 27 5 YHTEENVETOTIETOJA SUOMEN TURVEVAROISTA Laskelmat Suomen kokonaisturvevaroista on esitetty taulukossa 8. Siinä kuten muissakin taulukoissa on läänikohtaisina suoaloina käytetty pintaalamittauksessa saatuja tuloksia. LääniKohtaiset KOkonaisturvevarat on saatu suoraan kuntakohtaisista turvevarataulukoista. Heikosti ja hyvin maatuneen turpeen osuudet on saatu tutkittujen soiden läänikohtaisen taulukon vastaavista luvuista. Ilmoitetut keskisyvyydet on saatu jakamalla turvemäärä pintaalalla. Sarakkeessa kuivaainemäärä on läänikohtaiset arvot saatu kertomalla kokonaisturvemäärä läänikohtaisella kuivatilavuuspainon arvolla (taulukko l). TaulUkossa 8 on esitetty myös laskennallinen energiasisältö kuivalie sekä 50 %:n kosteudessa olevalle turpeelle Kuivaaineen energiasisältö on saatu kertomalla kuivaainemäärä läänikohtaisella keskimääräisellä lämpöarvolla. Kuvassa 8 on esitetty läänikohtaisesti heikosti (Hl4) maatuneen pintaturpeen osuus koko turvemäärästä. TauluKossa 9 on esitetty vastaavat laskelmat yli 2 m syvyisten alueiden osalta. Yli 2 m syvyisten alueiden laskennalliset pintaalat on saatu kuntakohtaisista taulukoista. Käyttämällä yli 50 ha soiden yli 2 m syvien alueiden pintaalakerrointa myös alle 50 ha soiden yli 2 m syvien osien laskemisessa ja laskemalla lopuksi saadut luvut yhteen saadaan mahdollisimman luotettava yli 2 m syvyinen suoala selville. Syvyystiedot on myös saatu Kuntakohtaisista taulu Koista. Kuivaainemäärät ja energiasisällöt on laskettu samalla tavoin kuin taulukossa 8. Kuvassa 9 on esitetty lääni Kohtaisesti yli 2 m syvyisten alueiden turvevarojen osuus koko turvemäärästä. Taulukossa 10 on esitetty laskelmat yli 50 ha soiden yli 2 m syvien alueiden kokonaisturvevaroista. Pintaala ja keskisyvyystiedot on saatu edellisten taulukkojen tavoin kuntakohtaisista taulukoista. Kuivaainemäärät ja energiasisällöt on saatu käyttämällä läänikohtaisia keskiarvoja.

27 TaulukkO 8. Laskelmat Suomen kokonaisturvevaroista. 1. LÄÄNI Keskisyvyys m 7. Turvemäärä3 > 20 ha mrd. suom soiden pintaala Pinta Pohja Yhteen Pinta Pohja Yhteenha kerros kerros sä kerros kerros sä H14 H510 HI10 Hl4 HSI0 HI10 1lo 12. Energiasisältö Kuiva kuivaaineella ainemäärä mrd. tn mrd. GJ mrd. MWh 15. Energiasisältö 50 %:n kosteudella mrd.gj mrd. MWh LAPIN LÄÄNI ,74 0,79 1,53 15,24 16,27 31,51 2,489 53,27 14,81 47,29 13,15 OULUN LÄÄNI ,46 0,83 1,29 7,06 12,68 19,74 1,816 38,50 10,70 34,14 9,49 VAASAN LÄÄNI ,60 0,89 1,49 3,21 4,80 8,01 0,672 14,66 4,07 13,04 3,63 KESKISUOMEN LÄÄNI ,36 1,12 1,48 0,50 1,54 2,04 KUOPION LÄÄNI ,38 0,95 1,33 0,63 1,59 2,22 POHJOISKARJALAN LÄÄNI ,51 1,27 1,78 1,36 3,37 4,73 MIKKELIN LÄÄNI ,45 1,35 1,80 0,37 1,09 1,46 KYMEN LÄÄNI ,63 1,74 2,37 0,43 1,19 1,62 HÄMEEN LÄÄNI ,62 1,45 2,07 0,51 1,18 1,69 TURUN JA PORIN LÄÄNI ,19 1,03 2,22 1,95 1,69 3,64 0,188 3,98 1, 11 0,215 4,56 1,27 0,441 10,01 2,78 0,131 2,88 0,80 0,126 2,71 0,75 0,128 2,83 0,79 0,251 5,50 1,53 3,53 0,98 4,04 1,12 8,91 2,48 2,57 0,71 2,40 0,67 2,52 0,70 4,88 1,36 ~ ro UUDENMAAN LÄÄN I ,86 1,37 2,23 0,17 0,27 0,44 AHVENANMAAN MAAKUNTA 575 0,48 0,63 1, 11 0,003 0,004 0,007 0,037 0,82 0,23 0,73 0, YHTEENSÄ/KESKIMÄÄRIN ,62 0,89 1,51 31,43 45,67 77,10 6, ,72 38,84 124,05 34,49

28 29 SUOMEN TURVEVARAT HEIKOSTI IHl41 MAATUHEEH KOKO TURVE MÄÄRÄSTÄ PIHTATURPEEH OSUUS KOKO MAA 71.1mrd. s1j0_ra 3 ~;a o! 50, 'OO~m j GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Maoper<iosaslo Kuva 8. Suomen kokonaisturvevarat lääneittäin ja heikosti (H 14) maatuneen pintakerroksen osuus.

29 Taulukko 9. Laskelmat yli 2 m syvyisten alueiden KOkonaisturvevaroista. 1. LÄÄNI Keskisyvyys m 7. Turvemäilril Energiasisältö ~ 20 ha mrd. suomj Kuiva kuivaaineella soiden aineyli 2 m määrä syvät Pinta Pohja Yhteen pinta Pohja Yhteen mrd. tn alueet kerros kerros so! kerros kerros so! ha 814 HSI mrd. GJ mrd. MWh LAPIN LÄÄNI ,32 1,75 3,07 4,62 6,13 10,75 0,849 18,17 5,05 OULUN LÄÄNI ,00 1,68 2,68 3,02 5,06 8,08 0,743 15,75 4,38 VAASAN LÄÄNI ,28 1,65 2,93 1,91 2, ,368 8,02 2,23 KESKISUOMEN LÄÄNI , ,05 0,20 0,73 0,93 0,086 1,82 0,51 KUOPION LÄÄNI ,75 2,09 2,94 0,27 0, ,098 2,08 0,58 POHJOISKARJALAN LÄÄNI ,74 2,24 2,98 0,61 1,83 2,44 0,227 5,15 1, 43 ~UKKELIN LÄÄNI ,78 2,25 3,03 0,24 0,71 0,95 0,086 1,89 0,53 KYMEN LÄ)mI ,91 2,58 3,49 0,32 0,92 1,24 0,097 2,09 0,58 HÄMEEN LÄ.)\N I ,82 2,43 3,25 0,22 0,64 0,86 0,065 1,43 0,40 TURUN JA PORIN LÄÄNI ,06 1,40 3,46 1,58 1, 07 2,65 0,183 4,00 1,11 UUDENMAAN LÄÄN I ,36 2,13 3,49 0,15 0,24 0,39 0,033 0,71 0,20 AHVENAN~.AAN MAAKUNTA 80 2,50 2, YHTEENSÄ/KESKIMÄXRIN ,16 1,82 2,9B 13, ,68 2,835 61,13 17,0:1 ' 15. Energiasisältö 50 '!.:n kosteudella mrd. GJ mrd. MWh 16,13 4,48 13,97 3,88 7,14 1,98 1,62 0,45 1,84 0,51 4,59 1,27 1,69 0,47 1,84 0,51 1,27 0,35 3,55 0,99 0,65 0,18 54,29 15,07 w o

30 31 SUOMEN TURVEVARAT YLI 2M SYVIEN ALUEIDEN OSUUS KOKONAISTURVEVAROISTA KOKO MAA mrd. suom ~. ~J. ~O 100km J GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Maop*r;;osQslo Kuva 9. Yli 2 m syvyisten alueiden turvevarojen osuus kokonaisturvevaroista.

31 TauluKko 10. LaSKelmat yli 50 ha soiden yli 2 m syvien alueiden kokonaisturvevaroista. 1. LAANI 2. Yli 50 ha soiden yli 2 m syvät alueet ha 3. Keskisyvyys m 4. Pintakerros 814, 5. Pohja' kerros Yhteensä Pintakerros Turvemäärä mrd. suom 3 9. Pohjakerros Yhteensä HI10 Ii. Kuivaainemäärä mrd. tn 12. Energiasisältö 50 %:n kosto 13. mrd. GJ 14. mrd. MWh LAPIN LÄÄNI ,32 1,75 3,07 4,51 5,97 10,48 0,828 15,73 4,37 OULUN LÄÄNI ,00 1,68 2,68 2,84 4,76 7,60 0,699 13,14 3,65 VAASAN LÄÄNI ,28 1,65 2,93 1,73 2,23 3,96 0,333 6,46 1,80 KESKISUOMEN LÄÄNI KUOPION LÄÄNI ,67 0,75 2,38 2,09. 3,05 2,84 0,16 0,21 0,57 0,57 0,73 0,78 0,067 0,076 1,26 1,43 0,35 0,40 W N POHJOISKARJALAN LÄÄNI ,74 2,24 2,98 0,54 1,63 2,17 0,202 4,08 1,13 MIKKELIN LÄÄNI ,78 2,25 3,03 0,18 0,52 0,10 0,063 1,24 0,34 KYMEN LÄÄNI ,90 2,59 3,49 0,25 0,73 0,98 0,076 1,44 0,40 HÄMEEN LÄ,ÄNI ,82 2,43 3,25 0,15 0,44 0,59 0,045 0,88 0,25 TVRUN JA PORIN LÄÄNI ,06 1,40 3,46 1,34 0,91 2,25 0,155 3,01 0,84 UUDENMAAN LÄÄNI AHVENANMAAN MAAKUNTA 25 1,36 2,50 2,13 3,49 2,50 0,10 0,16 0,26 0,022 0,44 0, YHTEENSÄ/KESKIMÄÄRIN ,17 1,80 2,97 12,01 18,49 30,50 2,566 49,11 13,65

32 33 Taulukoissa 8, 9 ja 10 esitettyjä tietoja Suomen geologisista turvevaroista voidaan pitää tarkimpina mahdollisina saatavissa olevina. Tutkitut suot käsittävät toistaiseksi vain noin 10 % koko suoalasta ja ne jakaantuvat epätasaisesti eri läänien kesken. Tutkimustietojen määrän lisääntyessä nykyvauhdilla noin ha:lla vuosittain tulevat taulukoissa esiintyvät kertoimet ja syvyys ja pintaalatiedot jonkin verran muuttumaan vuosittain. Taulukosta 8 käy selville, että Suomen 5,12 milj. suohehtaarin keskisyvyys on 1,51 m. Tästä heikosti (Hl4) maatunutta pintakerrosta on keskimäärin 0,62 m:n paksuudelta. Kokonaisturvevarat ovat 77,1 mrd. suom3 Mittausten perusteella yhdessä suokuutiossa on kuivaainetta keskimäärin 84 kg. Keskimääräinen kuivan turpeen lämpöarvo on 21,S NJ/kg.

33 34 6 SUOJELUSUOT Taulukossa 11 on esitetty lääneittäin soidensuojelun perusohjelmassa olevat suot ja niiden arvioidut turvemäärät. Läänikohtaiset suojelualat on saatu Turvekomitean mietinnöstä. Syvyystietoina on käytetty taulukon 8 arvoja. Suojelusoiden rajauksesta johtuen niihin voi kuulua myös joitakin mineraalimaasaarekkeita yms. Tämän laskelman mukaan soissa olisi turvetta vajaa 10 mrd. suokuutiota eli runsaat 12 % koko maan turvevaroista. Taulukko 11. Laskelmat suojelusoiden turvevaroista. 1. LÄÄNI 2. Pintaala ha 3. Keskisyvyys m 4. Turvemäärä mrd. m Pinta Pohja. Yhteenkerros kerros sä Hl4 H5l0 Hll0 LAPIN LÄÄNI ',53 2,37 2,54 4,91 OULUN LÄÄNI ',29 0,73 1,31 2,04 VAASAN LÄÄNI ,49 0,31 0,46 0,77 KESKISUOMEN LÄÄNI ,48 0,03 0,10 0,13 KUOPION LÄÄNI ,33 0,04 0,11 0,'5 POHJOISKARJALAN LÄÄNI ,78 0,12 0,30 0,42 MIKKELIN LÄÄNI ,80 0,04 0, 14 0,18 KYMEN LÄÄNI ,37 0,03 0,10 0,13 HÄMEEN LÄÄNI TURUN JA PORIN LÄÄNI ,07 2,22 0,09 0,22 0,31 0,32 0,28 0,60 UUDENMAAN LÄÄNI AHVENANMAAN MAAKUNTA ,23 0,03 0,04 0,07 8. YHTEENSÄ/KESKIMÄÄRIN ,53 4, 11 5,60 9,71

34 35 7 KÄYTTÖKELPOISET TURVEVARAT Käyttökelpoisilla turvevaroilla tarkoitetaan tässä yhteydessä yli 50 ha suuruisten soiden yli 2 m syvillä alueilla olevia turvevaroja. Poltto ja kasvuturvetuotantoon soveltuvaa suota on kaikkiaan noin ha eli 16,5 % koko suoalasta. Käyttökelpoiset turvevarat ovat 21,8 mrd. suom3 eli 27 % maamme KOkonaisturvevaroista (77 11 mrd. suom3 ). Kuvassa lo on esitetty käyttökelpoisten turvevarojen osuus kokonaisturvevaroista. Pintaturve (H 14) sisältää sekä poltto että kasvuturpeeksi soveltuvia kerrostumia.

35 36 SUOMEN TURVEVARAT KÄYTTÖKelPOISTEN TURVEVAROJEN OSUUS koko TURVEMÄÄRÄSTÄ PIHTATURVE Hl4 POHJATURVE mh510 KOKO MAA mrd. suom ~, "'~Jo o, 50 J loolcm j GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS MaapetQosaslo Kuva 10. Käyttökelpoisen pinta ja pohjaturpeen osuus kokonaisturvevaroista.

36 37 8 POLTTOTURVEVARAT Polttoturpeeksi soveltuvat sekä rahka, sara että ruskosammalturpeet, mikäli ne ovat riittävästi maatuneet. Saravaltaista turvetta käytetään yleisesti polttoturpeena kun se on maatumisasteeltaan vähintään H3. Rahka ruskosammalvaltaiset turpeet katsotaan polttotarkoitukseen sopiviksi, kun niiden maatumisaste on H4 tai mielellään vielä korkeampi. Kuljetusetäisyys tuotantoalueelta käyttökohteeseen vaikuttaa huomattavasti heikosti maatuneen (Hl4) pintakerroksen käyttöön polttotarkoitukseen. Heikosti maatuneen turpeen tuotantokuution paino on huomattavasti alhaisempi kuin paremmin maatuneen turpeen. Taulukossa 12 on esitetty laskelmat Suomen teknisesti käyttökelpoisista polttoturvevaroista (kuva 11). Peruslähtökohtana on pidetty kuntakohtaisissa taulukoissa esitettyjä yli 50 ha soiden yli 2 m syvien alueiden turvevaroja, joista on pohjalta vähennetty 50 cm paksu yleensä runsastuhkainen, teknisesti vaikeasti hyödynnettävä kerros. Suoalasta on lisäksi vähennetty yli 50 ha suojelusoiden yli 2 m syvät alueet käyttäen läänikohtaisia pintaalakertoimia. Alle 50 ha suojelusuot on pystytty huomioimaan vain, jos kunnan suojelusoiden yhteispintaala on alle 50 ha. Lisäksi Utsjoen, Inarin ja Enontekiön kuntien suoalat on tässä yhteydessä jätetty laskelmien ulkopuolelle. Kymen, Hämeen, Turun ja Porin sekä Uudenmaan läänien kohdalla on heikosti maatunut pintaturve katsottu polttoturpeeksi soveltumattomaksi. Näissä lääneissä pintaturve on yleens~ rahkavaltaista. Muissa lääneissä pintaturve on turvelajiltaan yleensä vaihtelevampaa, ja sitä käytetään yleisesti polttoturpeena. Kuivaaineen määrän laskemisessa on käytetty läänikohtaisia kuivatilavuuspainon arvoja (taulukko 2), jotka on neljän eteläisimmän läänin osalta laskettu erikseen hyvin maatuneelle pohjaturpeelle.

37 Taulukko 12. LasKelmat Suomen käyttökelpoisista polttoturvevaroista. 1. LÄÄNI lcliyttilkelpoinen 7. Käyttökelpoinen poltto Polttoturpeen energiasisältö lcliyttö turvepaksuus turvemåärä] KUivakelpainen m mrd. suom ainemåäpintaala rli 13. KUivaaineella %:n kosteuha mrd. tn della pinta Pohja Yht. pinta Pohja Yht kerros kerros kerros kerros mrd. GJ mrd. MWh mrd. GJ mrd. MWh BIlO 814 B51.0 HI1O 19. Polttoturvetta m 3 /ha 20. Polttoturpeen energiasisältö 50 %:n kosto lo3mwh/ha LAPIN LÄÄNI ,32 1,25 2,57 3,23 3,05 6,28 0,496 10,61 2,95 9,42 2,62 25,7 10,7 OULUN LÄÄNI ,00 1,18 2,18 2,52 2,97 5,49 0,505 10,70 2,98 9,49 2,64 21,7 10,5 VAASAN LÄÄNI ,28 1,15 2,43 1,54 1,38 2,92 0,245 5,34 1,48 4,75 1,32 KESKISUOMEN LÄÄNI ,67 1,88 2,55 0,14 0,41 0,55 0,051 1,11 0,31 0,99 0,28 KUOPION LÄÄNI ,75 1,59 2,34 0,19 0,40 0,59 0,057 1,21 0,34 1,07 0,30 POHJOISKARJALAN LÄÄNI ,74 ',74 2,48 0,48,,14 ',62 0,151 3,43 0,95 3,05 0,85 24,3 25,3 23,5 24,8 10,9 12,9 11,9 13,0 w 00 MIKKELIN LÄÄNI ,78 1,75 2,53 0,15 0,34 0,49 0,044 0,97 0,27 0,86 0,24 25,3 12,4 KYMEN LÄÄNI ,91 2,08 2,99 0,53 0,53 0,051 1,10 0,31 0,97 0,27 20,7 10,5 HÄMEEN LÄÄNI ,82 1,93 2,75 0,26 0,26 0,023 0,51 0,14 0,45 0,13 19,2 9,5 TURUN JA PORIN LÄÄNI ,06 0,90 2,96 0,48 0,48 0,043 0,94 0,26 0,83 0,23 8,9 4,4 UUDENMAAN LÄÄNI ,36 1,63 2,99 0,09 0,09 0,010 0,22 0,06 0,20 0,05 AHVENANMAAN MAAKUNTA 16,3 9,8 21. YHTEENSÄ/KESKIMÄÄRIN, ,28 8,25 11,05 19,30 1,676 36,14 10,05 32,08 8,93 22,8 10,6

38 39 SUOMEN TURVEVARAT KÄmOKELPOISEN POLTTOTURPEEN OSUUS KOKO TURVEHÄÄRÄSTÄ KDKO MAA ~t ~Jo!! o km GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS MaQP<fI'Öososto Kuva 11. Käyttökelpoisen polttoturpeen osuus kokonaisturvevaroista.

39 40 Energiasisältö on laskettu sekä kuivaaineelle että 50 %:n käyttökosteudessa olevalle turpeelle sekä gigajouleina että megawattitunteina. Taulukossa 12 on lisäksi esitetty polttoturpeen laskennallinen määrä suokuutioina hehtaaria kohden. Suo ja kuntakohtaisessa tarkastelussa luku voi olla merkittävästi toisenlainen. Viimeisessä sarakkeessa on käyttökelpoisen turpeen energiasisältö 50 %: n kosteudessa hehtaaria kohden. Taulukossa on lisäksi huomattava, että mikäli halutaan hyödyntää neljän eteläisimmän läänin käyttökelpoisia polttoturvevaroja, täytyy ensin hyödyntää tai poistaa tämän kerroksen päältä paksuhko heikosti maatunut rahkavaltainen pintakerros. Arviossa Suomen polttoturvevaroista ei ole huomioitu soiden omistussuhteita, kuivatusmahdollisuuksia eikä etäisyyksiä kulutuskeskuksiin. Lisäksi tulee huomata, että vaikka kaikkea polttoturvetuotantoon soveltuvaksi esitettyä aluetta ei voitaisikaan käyttää ko. tarkoitukseen, käytetään turvetuotantoon otetulla suolla hyväksi usein myös alle 2 m:n syvyisiä alueita, mikä kompensoi mahdollista edellä mainittua puutetta. Tämän laskelman mukaan Suomessa on noin ha suota, missä on katsottu olevan mainituin varauksin käyttökelpoista polttoturvetta yhteensä 19,3 mrd. suom 3 Tällöin hyödynnettävissä olevan turvekerroksen keskipaksuudeksi saadaan 2,28 m. Keskimääräinen suokuution kuivapaino on 87 kg. Mikäli kaikki polttoturvevarat hyödynnettäisiin, saataisiin energiaa 50 %:n käyttökosteudella 8,93 mrd. MWh, eli yhden suokuution energiasisällöksi muodostuu keskimäärin 0,46 MWh. Polttoturveteollisuutta ajatellen eniten turvetta on Oulun ja Vaasan lääneissä, yhteensä 8,4 mrd. suom3 eli 43,6 % maan laskennallisesta polttoturpeeksi soveltuvan turpeen määrästä.

40 41 Eniten yhdellä suohehtaarilla on polttoturpeeksi soveltuvaa turvetta Mikkelin ja KeskiSuomen läänissä (keskimäärin m3/ha). Vastaavasti koko maassa on edellä mainitulla tavalla rajattuna polttoturvetta keskimäärin suom3 hehtaarilla.

41 42 9 KASVUTURVEVARAT Kasvuturpeeksi soveltuvalla turpeella on huomattavasti tarkemmat laatuvaatimukset kuin polttoturpeella. Hyvälaatuiseksi kasvuturpeeksi soveltuvat lähinnä vain heikosti maatuneet Acutifoliaryhmän rahkaturpeet. Siten käyttökelpoiset kasvuturvevarat löytyvät lähes yksinomaan keidassuoalueelta ja sielläkin pääasiassa LounaisSuomesta (kuva 12). Koska myös muunlaisella rahkavaltaisella heikosti maatuneella pintaturpeella on käyttöä kasvu ja maanparannusturpeena, on kasvuturvearvioissa tähän tarkoitukseen soveltuvana alueena pidetty keidassuoaluetta (vrt. Kasvuturvetoimikunnan mietintö 1972) TaulUkossa 13 on esitetty laskelmat käyttökelpoisista pintaturvevaroista. Koska käytännössä ei toistaiseksi ole mahdol Taulukko 13. Laskelmat käyttökelpoisista lähinnä kasvuturpeeksi soveltuvista pintaturvevaroista. 1. LÄÄNI 2. Yli 50 ha soiden yli 2 m syvyiset alueet ha 3. Pintakerroksen Hl4 paksuus m 4. Turvemäärä mrd. 3 suom OULUN LÄÄNI ,00 0,18 VAASAN LÄÄNI ,28 0,97 KESKISUOMEN LÄÄNI ,67 0,05 KUOPION LÄÄNI ,75 0,02 POHJOISKARJALAN LÄÄNI ,74 0,35 MIKKELIN LÄÄNI ,78 0,15 KYMEN LÄÄNI ,90 0,23 HJ:.MEEN LÄÄNI ,82 0, 11 TURUN JA PORIN LÄÄNI ,06 1,09 UUDENM.l\AN LÄÄNI ,36 0,08 5. YHTEENSÄ/KESKIMÄÄRIN ,20 3,23

42 43 SUOMEN TURVEVARAT KÄYlTÖKElPOIHEN KOKO MAA 3.23 mrd suom 3 ~t ~..to Qo", o 50 IOOkm I! t GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Moaperiiososlo Kuva 12. Käyttökelpoiset pintaturvevarat.

43 44 lista erottaa heikosti (Hl4) maatuneesta pintakerroksesta rahka ja saraturpeen osuuksia lääneittäin, on soveltuviksi alueiksi otettu keidassuoalueelle sijoittuvien kuntien yli 50 ha suuruisten soiden yli 2 m:n syvyiset alueet vähennettynä suojelualueiden pintaaloilla. Käyttökelpoisena turvepaksuutena on käytetty samoja heikosti maatuneen pintakerrosten arvoja kuin polttoturvevarataulukossa. Kuvassa 12 on esitetty lääneittäin käyttökelpoiset pintaturvevarat sekä keidas ja aapasuoalueen raja. Tässä yhteydessä tulee huomata, että Oulun, Vaasan/KeskiSuomen, Kuopion, PohjoisKarjalan ja Mikkelin läänien Käyttökelpoiset pintaturvevarat sisältyvät myös polttoturvevaroihin, KOSKa näitä pintaturpeita voidaan käytännössä hyödyntää tilanteen ja tarpeen mukaan sekä kasvu että polttoturpeena. Pintaturpeen laatu Kumpaankaan tarkoitukseen ei ole yleensä erityisen hyvä näissä lääneissä. Kaikkiaan Kasvuturpeeksi, maanparannusturpeeksi ja turvepehkun raakaaineeksi soveltuvaa pintaturvetta on laskelmissa saatu ha:n alueelta 3,23 mrd. suom3 Kerroksen keskipaksuus on l, 20 m. Hyvälaatuiset kasvuturvevarat sijoittuvat käytännössä neljään eteläisimpään lääniin, keskittyen sielläkin VarsinaisSuomeen. Näiden neljän läänin yhteenlas Kettu käyttökelpoinen suoala on ha ja pintaturvevarat 1,51 mrd. suom 3

44 45 10 KUNTAKOHTAINEN YHTEENVETO VUOSINA TUTKITUISTA SOITA JA TURVEVAROISTA Tässä kappaleessa on esitetty kuntakohtainen yhteenveto 1äänikohtaisesti tau1ukoituna. Tiedot perustuvat atktilanteeseen Siten taulukoissa on mukana lähes kaikki vuoden 1982 tutkimustiedot. Ennen kuntakohtaista tarkastelua on taulukossa 14 esitetty läänikohtainen yhteenveto. Taulukoissa on kuntakohtaisesti tutkittujen soiden pintaala, lukumäärä, keskisyvyys ja keskimaatuneisuus. Turvemäärän kohdalla on ilmoitettu koko turvemäärä sekä heikosti (H 14) maatuneen pintakerroksen turvemäärä. Hyvin (H 510) maatuneen pohjakerroksen turvemäärä saadaan tarvittaessa selville vähentämällä koko turvemäärästä heikosti maatuneen pintakerroksen osuus. Samoin heikosti maatuneen pintakerroksen paksuus saadaan selville jakamalla pintaturpeen määrä pintaalalla. ~arakkeessa "Osuus kunnan suoalasta" on laskettu tutkittujen soiden prosenttiosuus kunnan koko suoalasta. Prosenttiluvusta voidaan päätellä tutkittujen soiden edustavuutta kunnan koko suoalaan nähden. Geologian tutkimuskeskus on suorittanut useissa kunnissa turvetutkimuksia ennen vuotta Koska näitä tietoja ei ole tallennettu atk:l1e, ei niitä ole myöskään tässä yhteydessä esitetty. Sarakkeessa "Kunnan ~ 20 ha:n suot" on esitetty arviolaskelmat kunnan geologisista turvevaroista sekä käyttökelpoisista turvevaroista (yli 50 ha soiden yli 2 m syvät alueet). Kunnan kokonaissuoala on saatu raportista Suomen suovarat, ja se kuvaa ~ 20 laajuisia yhtenäisiä suoalueita. Koska jotkut suot sijoittuvat usean kunnan alueelle, on kyseinen suo sijoitettu näissä tapauksissa pintaalamittauksissa siihen kuntaar., jossa suurin osa siitä sijaitsee. Kuntakohtaisessa tutkimuksessa tällainen suo on kuitenkin jossakin tapauksessa

45 Taulukko 14. Yhteenveto tutkituista soita ja turvevaroista. 2. TUTKITUT SUOT ( ) 10. Pinta 11. Turve 1. LÄÄNI Turvemäärä 3 8. ala määrä Pinca Soide~ Keski Keski milj. suom Osuus ha milj. 3 ala luku syvyy! maatu läänin suom ha määrä m nei pincayhteenssuus kerros suo alasta H 110 H 110 H 14 % LAPIN LÄÄNI ,53 4,5 330,7 684, ,8 OULUN LÄÄNI ,29 5,1 982, , ,2 VAASAN IJU:l.NI ,53 5,2 640, , ,5 KESKISUOMEN IJU:l.NI ,50 5,6 31,6 132, ,5 KUOPION IJU:l.NI ,34 5,6 84,1 298, ,3 POHJOISKARJALAN L ,80 5,4 108,2 312, ,4 MIKKELIN IJU:l.NI ,78 5,9 131,1 527, ,6 KYMEN LÄÄNI ,37 5,3 144,1 545, ,6 HÄMEEN LÄÄNI ,08 5,5 52,9 176, ,9 TURUN JA PORIN LÄÄNI ,21 4,7 543, , ,6 UUDENMAAN IJU:l.NI ,22 5,2 14,9 38, ,7 AHVENANMAAN MAAKUNTA ,09 5,0 3,4 7, ,3 9. I.JU\NIN? 20 ha:n SUOT 12. Yli 50 ha soiden yli 2 m syvät alueet (arvio) 13. Pinta 14. Käyttökelpoinen 15. Energiasisältö ala turvemäärä 3 50 %:0 kosteus ha milj. suom pinta yhteensä mi1j.gj mi 1j. r1'~'h kerros H 14 H , , , , , ,4 o 132, , , , , , ,8 606, ,6 291, ,5 645, ,0 326, , , ,7 942, ,8 584, ,0 287, ,0 843, ,4 299,2 le ,0 496,7 614,9 170, , , ,4 285, ,2 222,1 260,6 72,1 25 0,5 0,5 ~ (j\ YHTEENSÄ/KESKIMÄÄRIN ,56 5, , , , , , , ,2

46 47 voitu sijoittaa toiseen kuntaan. Useissa kunnissa on myös alle 20 ha:n soita tutkittu. Ottaen vielä huomioon tutkitut turvepellot ja peruskartalle metsämaaksi merkityt suot voi jossakin kunnassa tutkittujen soiden pintaala olla suurempi kuin ilmoitettu > 20 ha soiden pintaala. Mikäli kunnan suoalasta on tutkittu 20 % tai enemmän, on turvevaralaskelmissa käytetty tutkituista soista saatavia keskiarvotietoja. Käytetyt tunnusluvut on esitetty taulukossa %:n tutkimusosuutta on tässä yhteydessä pidetty riittävän edustavana otoksena. Mikäli kunnan suoalasta on tutkittu alle 20 %, on käytetty läänikohtaisia keskiarvoja (taulukko 2). Arvio kunnan turvevaroista on saatu kertomalla pintaala keskisyvyydellä. Koko turvemäärän lisäksi on taulukoissa esitetty laskelmat käyttökelpoisista kokonaisturvevaroista. Kriteerinä tässä kuten aikaisemmissakin taulukoissa on pidetty yli 50 ha suuruisten soiden yli 2 m syviä alueita. Alle 50 ha soiden pintaaloja käsitellään raportissa Suomen suovarat (Lappalainen ja Häikiö 1984). Käyttökelpoisen turvemäärän arvioinnissa on yli 2 m syvyisen alueen keskisyvyydestä vähennetty pohjalta 50 cm paksu vaikeasti hyödynnettävissä oleva runsastuhkainen kerros. Tässä yhteydessä ei muita, kuten suojelluksi ehdotettuja suoalueita tai kuivatusteknisiä vähennyksiä ole tehty. Käyttökelpoisen turpeen energiasisältö on laskettu 50 %:n kosteuteen. Se on laskettu koko käyttökelpoiselle turvemäärälle muissa lääneissä paitsi Turun ja Porin, Uudenmaan, Kymen ja Hämeen lääneissä, joissa mukaan on otettu vain hyvin maatuneet (H510) pohjaturpeet. Näin siksi, että näiden läänien rahkavaltaista pintaturvetta ei ole nykyisin yleensä taloudellista käyttää polttoturpeena varsinkaan, jos kuljetusmatka on pitkä.

47 48 Oulun ja Vaasan lääneissä en rannikkokuntien kohdalla k~ytetty alhaisempia keskisyvyyksiä ja pintaalakertoimia kuin muissa näiden läänien kunnissa. Käytetyt arvot ovat: KesKisyvyys 1,28 m, yli 2 m alueen pintaalakerroin 0,20, yli 2 m alueen keskisyvyys m ja Hl4 maatuneen pintakerroksen paksuus 1,10 m. RannikkoKunnat ovat: Hailuoto Haukipudas Ii Kalajoki Lumijoki Pattijoki Pyhäjoki Raahe Siikajoki Yliii HimanKa KoKKola Korsnäs Kristiinankaup. Kruunupyy Lohtaja Maalahti Maksamaa Mustasaari Närpiö Oravainen Pietarsaari Pietarsaaren mlk. Uusikaarlepyy Vaasa Vähäkyrö Viimeisessä sarakkeessa on ilmoitettu kunnasta julkaistun uusimman raportin numero ja vuosi. Raporteista löytyvät yksityiskohtaiset tiedot tutkituista soista. Luettelo julkaistuista raporteista alkaa sivulta 94.

48 TauluKko 15. Lapin läänin Kuntien suo ja turvevarat. 2. TUTKITUT SUOT ( ) 1. KUNTA 10. Pinta 11. Turve S Turvemää rä 3 8. ala määrä Pinta Soider Keski Keski milj. suom Osuus ha milj. 3 ala luku syvyy maatu kunnan suom ha määrä m nei pintayhteensä suosuus kerros alasta H 110 H 14 H 110 % ENONTEKIö ,6 INARI ,4 KEMI 65 1,0 KEMIJÄRVI ,6 KEMINMAA ,9 9. KIJ!INAN? 20 ha:n SUOT 12. Yli 50 ha soiden yli 2 m syvät alueet (arvio) 13. Pinta 14. Käyttökelpoinen 15. Energiasisältö ala turvemäärä 3 SO %:n kosteus ha mi lj. suom pinta yhteensä milj.gj milj. MWb kerros H 14 H ,3 541,8 813,2 226, ,1 654,5 982,4 273, ,6 264,1 396,4 110, ,9 68,0 102,1 28,4 16. Raportti vuosi! numero KITTILÄ ,48 4,5 133,9 291, ,8 KOLARI ,51 4,5 37,4 79, ,0 MUONIO ,1 PELKOSENNIEMI ,06 4,5 6,8 15, ,0 PELLO ,66 4,2 11,3 21, , , ,9 774,0 493, ,8 355,9 534,2 148, ,9 11.8,6 178,0 49, ,5 267,7 401,8 111, ,3 138,9 208,5 58,0 82/94.p. ID POSIO ,0 RANUA ,69 4,6 51,5 133, ,1 ROVANIEMI 240 3,7 ROVANIEMEN MLK ,3 SALLA , ,4 265,5 398,5 110, ,9 650,1 975,8 271,3 25 0,3 0,6 0,9 0, ,1 761,5 P 143,0 317, ,3 397,7 596,9 165,9 82/103 I SAVUKOSKI ,6 SIMO ,94 4,3 24,4 41, ,4 SODANKYLÄ ,54 4,0 42,1 67, ,3 TERVOLA ,23 4,1 19,6 21, ,4 TORNIO , ,9 570,3 856,0 238, ,8 326,8 490,5 136, , , ,8 607, ,7 244,8 367,4 102, ,9 155,5 233,4 64,9

49 TauluKko 15. Jatkuu. 1. KUNTA 2. TUTKITUT SUOT ( ) Turvemäärä 3 8. I'inta Soi det Keski: Keski milj. $uom Osuus ala 1uku syvyy maatu kunnan ha määrä II nei pintayhteensä suosuus kerros alasta H 110 H 14 H 110 % 10. pinta Il. TU'CYemäärä ala ba milj 3 suom 9. KUNNAN ~ 20 ha:n SUOT 12. Yli 50 ha soiden yli 2 m syvät alueet (arvio) 13. I'inta 14. Käyttökelpoinen 15. Energiasisältö ala turvemäärä 3 50 %:n kosteus ha milj. suom pinta yhteensä milj.gj milj. MWh kerros Ii 14 H Raportti vuosi! numero UTSJOKI YLITORNIO ,22 4,5 3,7 6,4 0, , , ,2 82,1 123,2 34, ,3 269,2 404,1 112,3 Ul o, YHTEENSÄ/KESKIMÄÄRIN ,53 4,5 330,7 6S4, , ,6 S 770, , ,'1

50 TauluKKO 16. Oulun läänin Kuntien suo ja turvevarat. 1. KUNTA ALAVIESKA HAAPAJÄRVI HAAPAVESI HAILUOTO HAUKIPUDAS 3. Pintaala ha TUTKITUT SUOT ( ) Soide~ luku määrll Turvemäärä 3 Keski Keski milj. suom syvyy maatunei pinta m yhteensä suus kerros II' 110 H14 H 110 1,26 0,92 5,1 6,6 4,0 1,1 15,9 1,6 8. Osuus ktmnan suoalasta % Pinta ala ha Turvemäärä milj'l suom 62,5 271,2 473,6 8,0 81,7 9. KUNNAN? 20 ha:n SUOT 12. Yli 50 ha soiden yli 2 m syvät alueet (arvio) 13. Pintaala ha Käyttökelpoinen turvemäärä 3 milj. suom pintakerros yhteensä H 14 H 110 8,4 37,8 66,9 1,2 11,1 18,8 84,4 149,6 2,2 20,1 15. Energiasisältö 50 %:n kosteus milj.gj 32,S 146,0 258,7 3,8 34,8 milj. MWh 9,0 40,6 71,9 1,1 9,7 16. Raportti wosil numero HYRYNSALMI II KAJAANI KALAJOKI KEMPELE ,07 1,23 0,79 5,3 0,4 5,3 42,4 4,6 5,3 2,1 124,1 10, ,4 209,7 321,9 189,0 21, SO 54,3 32,1 38,3 26,4 0,4 121,4 58,3 96,8 48,0 0,8 210,0 100,8 167,4 83,0 1,4 58,4 28,0 46,5 23,1 0,4 81/49 lj1 1' KESTILÄ KIIMINKI KUHMO KUIVANIEMI KUUSAMO ,23 1,13 1,46 1,36 4,9 19,1 4,8 10,9 4,9 21,9 4,1 108,3 54,2 25,7 65,3 167,6 16 S ,4 49, ,8 553,5 955,8 S ,5 4,4 173,6 170,8 141,0 115,2 7,9 387,8 197,1 315,0 199,2 13,7 670,7 340,9 544,8 55,4 3,8 186,S 94,8 151,5 78/33 82/105 82/113 83/123 KÄRSÄMÄKI LIMINKA LUMI JOKI MERI JÄRVI MUHOS ,32 8 1, ,44 5,6 37,8 4,8 22,0 5,1 51,5 170,9 58,9 130, ,6 419,8 51,8 74,3 449, ,2 63,3 8,5 10,0 89,1 92,8 141,5 15,5 22,3 175,1 160,5 244,7 26,8 38,6 302,9 44,6 68,0 7,5 10,7 84,2 78/33 81/48

P13,6/80/16. Erkki Raikamo HEINOLAN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S. Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä

P13,6/80/16. Erkki Raikamo HEINOLAN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S. Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä P13,6/80/16 Erkki Raikamo HEINOLAN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä Espoo 1980 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSMENETELMÄT

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus. Turveraportti 238. Jukka Leino ja Jouko Saarelainen OUTOKUMMUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus. Turveraportti 238. Jukka Leino ja Jouko Saarelainen OUTOKUMMUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 238 Jukka Leino ja Jouko Saarelainen OUTOKUMMUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 Kuopio 1990 Leino. Jukka jasaarelainen. Jouko 1990. Outokummussa

Lisätiedot

ALAVUDELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

ALAVUDELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turveraportti 253 Tapio Toivonen ALAVUDELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and peat reserves of Alavus Espoo 1992 Toivonen. Tapio. 1992. Alavudella tutkitut

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 1 Jouko Saarelaine n SONKAJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUU S POLTTOTURVETUOTANTOON OSA 2 Kuopio 1985 SISÄLTÖ JOHDANTO 3 TUTKIMUSMENETELMÄT

Lisätiedot

ALAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1. Abstract: The mires and peat reserves of Alajärvi Part 1

ALAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1. Abstract: The mires and peat reserves of Alajärvi Part 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 339 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Report of Peat Investigation 339 ALAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 Abstract: The mires and peat reserves

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 413

Turvetutkimusraportti 413 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 413 2010 Ranualla tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 3 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Ranua, Northern

Lisätiedot

TOHMAJÄRVEN KUNNASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1

TOHMAJÄRVEN KUNNASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 355 TOHMAJÄRVE KUASSA TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 1 Abstract: The peatlands and peat reserves of Tohmajärvi Part 1 Geologian tutkimuskeskus Espoo

Lisätiedot

The peat resources of Ähtäri and their potential use Part 1

The peat resources of Ähtäri and their potential use Part 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 225 TAPIO TOIVONEN ÄHTÄRIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS OSA 1 Abstract : The peat resources of Ähtäri and their potential use Part 1 Espoo

Lisätiedot

Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/12 1

Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/12 1 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/12 1 Tapio Toivone n JAALAN TURVEVARAT JA NIIDE N KÄYTTÖKELPOISUU S Espoo 1983 Tekijän osoite : Geologinen tutkimuslaito s Kivimiehentie 1 02150

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. MAAPERÄOSASTO, raportti P 13.6 / 80 / 2 0. Eino Lappalainen ja Hannu Pajune n

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. MAAPERÄOSASTO, raportti P 13.6 / 80 / 2 0. Eino Lappalainen ja Hannu Pajune n GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S MAAPERÄOSASTO, raportti P 13.6 / 80 / 2 0 Eino Lappalainen ja Hannu Pajune n LAPIN TURVEVARAT Yhteenveto vuosina 1962-1975 Lapiss a tehdyistä turvetutkimuksist a Espoo 1980 Eino

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 415

Turvetutkimusraportti 415 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 415 2010 Karstulassa tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 3 Abstract: The peatlands and peat reserves of Karstula, Part 3 Riitta-Liisa Kallinen GEOLOGIAN

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. MAAPERÄOSASTO, raportti P 13,4/82/9 1. Helmer Tuittila MYNÄMAEN TU RVEVARAT. Osaraportti Varsinais-Suomen turvevaroist a

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. MAAPERÄOSASTO, raportti P 13,4/82/9 1. Helmer Tuittila MYNÄMAEN TU RVEVARAT. Osaraportti Varsinais-Suomen turvevaroist a GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S MAAPERÄOSASTO, raportti P 13,4/82/9 1 Helmer Tuittila MYNÄMAEN TU RVEVARAT Osaraportti Varsinais-Suomen turvevaroist a Espoo 1982 JOHDANTO Mynämäen kunnan alueella olevia soita

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 391

Turvetutkimusraportti 391 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 391 2009 Pyhännällä tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves of Pyhäntä, Northern Ostrobothnia Part 2 Teuvo Herranen

Lisätiedot

RENGON SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Summary: The peatlands of Renko, southern Finland

RENGON SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Summary: The peatlands of Renko, southern Finland GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 338 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Report of Peat Investigation 338 RENGON SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Summary: The peatlands of Renko, southern Finland Espoo

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 421

Turvetutkimusraportti 421 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 421 2011 Ranualla tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 4 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Ranua, Northern

Lisätiedot

KIIMINGIN SUOT, TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2

KIIMINGIN SUOT, TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 351 KIIMIGI SUOT, TURVEVARAT JA IIDE KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2 Abstract: The peatlands of Kiiminki, peat reserves and their potential use Part 2 Geologian

Lisätiedot

TURVERAPORTTI 19 8. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosast o. Tapio Muurine n TURVEVAROJEN INVENTOINTI KITTILÄSSÄ VUONNA 198 4

TURVERAPORTTI 19 8. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosast o. Tapio Muurine n TURVEVAROJEN INVENTOINTI KITTILÄSSÄ VUONNA 198 4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosast o TURVERAPORTTI 19 8 Tapio Muurine n TURVEVAROJEN INVENTOINTI KITTILÄSSÄ VUONNA 198 4 Abstract : The Inventory of the Peat Resources in the Municipalit y of Kittilä

Lisätiedot

TURVERAPORTTI 213. Markku Mäkilä ja Grundström TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract :

TURVERAPORTTI 213. Markku Mäkilä ja Grundström TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract : GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 213 MAAPERÄOSASTO Markku Mäkilä ja Ale Grundström KUUSANKOSKELLA JA KOUVOLASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The peat resources of Kuusankoski and

Lisätiedot

SEINAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

SEINAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 268 Tapio Toivonen SEINAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract: The mires and peat reserves of Seinäjoki Espoo 1993 Toivonen. Tapio. 1993. Seinäjoella

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/85/17 9

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/85/17 9 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13,4/85/17 9 Erkki Raikamo ja Pertti Silen KRISTIINAN KAUPUNGIN SUOT JA TURVEVAROJEN K.AYTTÖMAHDOLLISUUDE T Kuopio 1985 Tekijöiden osoitteet : Geologian

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 406

Turvetutkimusraportti 406 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 406 2010 Maaningalla tutkitut suot ja niiden turvevarat Abstract: The peatlands and peat reserves of Maaninka, Central Finland Ari Luukkanen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Turvetutkimusraportti 305. Tapio Muurinen. YLI-IIN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTOKELPOISUUS Osa 2

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Turvetutkimusraportti 305. Tapio Muurinen. YLI-IIN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTOKELPOISUUS Osa 2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 305 Tapio Muurinen YLI-IIN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTOKELPOISUUS Osa 2 The Mires and Useful Peat Reserves of Yli-Ii, Central Finland Part 2 Espoo 1997 Muurinen,

Lisätiedot

JÄMIJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON

JÄMIJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti. P 13.4/83/ :13 8 Carl-Göran Sten ja Lasse Svahnback JÄMIJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON Espoo 1983 3 - SI SÄALLYSLUETTELq 1 Johdanto

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 389

Turvetutkimusraportti 389 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 389 2008 Keuruun tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves of Keuruu Part 2 Timo Suomi, Kari Lehmuskoski, Markku

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 334. Tapio Toivonen PORVOOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 334. Tapio Toivonen PORVOOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 334 PORVOOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT Abstract : The mires and peat reserves of Porvoo Sammandrag : De undersökta myrarna i Borgå och deras torvtillgångar

Lisätiedot

YLIVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2

YLIVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 360 Jukka Turunen ja Teuvo Herranen YLIVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIEN TURVEVARAT Osa 2 Abstract: The peatlands and peat resources of Ylivieska, western

Lisätiedot

OYS-ERVA ERVA-KPP HANKE

OYS-ERVA ERVA-KPP HANKE OYS-ERVA ERVA-KPP HANKE (DRG:n hyödyntäminen, kustannuslaskenta, tuotteistus, laskutus, toiminnan ohjaus) IX DRG -KÄYTTÄJÄPÄIVÄT 24.11.2011 Pasi Parkkila, kehitysjohtaja, PPSHP OULUN YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN

Lisätiedot

Pohjoisen sote-alueen valmistelu

Pohjoisen sote-alueen valmistelu Pohjoisen sote-alueen valmistelu Kuntakokous 5.2.2015 Apulaiskaupunginjohtaja Sinikka Salo Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

ANJALANKOSKEN TURVEVARA T JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S

ANJALANKOSKEN TURVEVARA T JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S MAAPERÄOSASTO, raportti P 13.4/84/159 Markku Mäkilä ja Ale Grundströ m ANJALANKOSKEN TURVEVARA T JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S Espoo 1984 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto,

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 404

Turvetutkimusraportti 404 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 404 2010 Kuusamossa tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Kuusamo, Northern

Lisätiedot

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 11 poliisilaitosaluetta Lapin poliisilaitos Oulun poliisilaitos Pohjanmaan poliisilaitos Sisä Suomen poliisilaitos Itä Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

KALAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1

KALAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1 Kalajoella tutkitut suot ja niiden turvevarat, osa 1 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 367 KALAJOELLA TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 1 Abstract: The peatlands and peat resources

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 377

Turvetutkimusraportti 377 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 377 2007 Pyhäjoella tutkitut suot, ja niiden turvevarat, osa 1 Abstract: The peatlands and peat resources of Pyhäjoki, western Finland, Part I Jukka Turunen

Lisätiedot

PUNKALAITUMEN TURVEVAROISTA J A NIIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSIST A

PUNKALAITUMEN TURVEVAROISTA J A NIIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSIST A GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S MAAPERAOSASTO, raportti P13.4/81/55 Carl-Göran Sten ja Timo Varila PUNKALAITUMEN TURVEVAROISTA J A NIIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSIST A Espoo 1981 PUNKALAITUMEN TURVEVAROISTA JA NIIDEN

Lisätiedot

KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 7

KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 7 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 362 Ari Luukkanen KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 7 Abstract: The peatlands and peat reserves of Kiuruvesi Part 7 Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 447

Turvetutkimusraportti 447 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 447 2013 Lopen tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 1 Abstract: The Peatlands and Peat Resources of Loppi, Southern Finland Part 1 Markku Moisanen GEOLOGIAN

Lisätiedot

GTK:n TURVETUTKIMUS -MISTÄ TULLAAN..

GTK:n TURVETUTKIMUS -MISTÄ TULLAAN.. GTK:n TURVETUTKIMUS -MISTÄ TULLAAN.., GTK 28.11.2012 Lähtökohtia turvetutkimukselle Suomessa: Suomi on maailman soistunein maa Suomen energiaomavaraisuus on huono Suomessa on suuri suoluonnon potentiaali

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ VUONNA 2014 KÄYNNISTYVISTÄ JULKISTA TUKEA HAKEVISTA LAAJAKAISTAHANKKEISTA

LAUSUNTOPYYNTÖ VUONNA 2014 KÄYNNISTYVISTÄ JULKISTA TUKEA HAKEVISTA LAAJAKAISTAHANKKEISTA Lausuntopyyntö 1 (5) Dnro: 5.11.2014 1236-1317/940/2014 Teleyritykset LAUSUNTOPYYNTÖ VUONNA 2014 KÄYNNISTYVISTÄ JULKISTA TUKEA HAKEVISTA LAAJAKAISTAHANKKEISTA Seuraavat maakuntaliitot käynnistävät laajakaistarakentamisen

Lisätiedot

HUITTISTEN TUTKITUT SUOT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS. Summary : The mires investigated and the usefulness of peat in southwestern Finland

HUITTISTEN TUTKITUT SUOT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS. Summary : The mires investigated and the usefulness of peat in southwestern Finland GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 309 Carl-Göran Sten HUITTISTEN TUTKITUT SUOT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS Summary : The mires investigated and the usefulness of peat in southwestern Finland

Lisätiedot

YLISTAROSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

YLISTAROSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 293 Tapio Toivonen YLISTAROSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and peat reserves of Ylistaro Kuopio 1995 Toivonen, Tapio, 1995. Ylistarossa

Lisätiedot

Abstract : The peat resources of Kotka and their potential use. Geological Survey of Finland, Report of Peat Investigatio n

Abstract : The peat resources of Kotka and their potential use. Geological Survey of Finland, Report of Peat Investigatio n GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 20 0 Markku Mäkilä Ale Grundströ m j a KOTKAN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The peat resources of Kotka and their potential use.

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 394

Turvetutkimusraportti 394 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 394 2009 Oravaisissa tutkitut suot ja niiden turvevarat Abstract: The peatlands and peat reserves of Oravainen Abstract: Undersökta myrar i Oravais och deras

Lisätiedot

VEHKALAHDEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S

VEHKALAHDEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 18 6 Markku Mäkilä j a Ale Grundström VEHKALAHDEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S Abstract : The peat resources of Vehkalahti municipality

Lisätiedot

,!7IJ5B6-jajijc! Turvetutkimusraportti 375 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Kauhavalla tutkitut suot ja niiden turvevarat. www.gtk.fi info@gtk.

,!7IJ5B6-jajijc! Turvetutkimusraportti 375 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Kauhavalla tutkitut suot ja niiden turvevarat. www.gtk.fi info@gtk. 345. 346. 347. 348. 349. 350. 351. 352. 353. 354. 355. 356. 357. 358. 359. 360. 361. 362. 363. 364. 365. 366. 367. 368. 369. 370. 371. 372. 373. 374. 375. Kimmo Virtanen, Riitta-Liisa Kallinen ja Teuvo

Lisätiedot

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP N:o 453 3591 TAAJUUSALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Paikkakunta Kanavanippu ERP A B C D E Vaasa (kw) Akaa 42 13 Enontekiö 53 58

Lisätiedot

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit Sisältö Kasvupaikkatekijöiden merkitys metsänkasvuun Metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn ja kasvupaikan (kivennäismaa/turvemaa) perusteella Metsätyyppien merkitys

Lisätiedot

Forssan suot ja turpeen käyttökelpoisuus

Forssan suot ja turpeen käyttökelpoisuus TURVETUTKIMUSRAPORTTI REPORT OF PEAT INVESTIGATION 320 Carl-Göran Sten ja Markku Moisanen Forssan suot ja turpeen käyttökelpoisuus Summary : The mires and the usefulness of peat in Forssa, southern Finland

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

N:o 434 1269. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu C (kw)

N:o 434 1269. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu C (kw) N:o 434 1269 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.3 Digitaalinen televisiotoiminta Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu

Lisätiedot

Millaisia suometsät ovat VMI10:n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston tilavuudesta ja kasvusta

Millaisia suometsät ovat VMI10:n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston tilavuudesta ja kasvusta Uutta tietoa suometsätalouteen Suometsätalous tutkimusohjelman tulokset käytäntöön seminaari Sokos Hotelli Vantaa, Tikkurila 12.4.2011 Millaisia suometsät ovat :n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Posio ELY-keskus: Lappi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Posio ELY-keskus: Lappi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Posio ELY-keskus: Lappi 2.1.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 2 Posio Ansiotulorakenne

Lisätiedot

KAUSTISEN KUNNAN ALUEELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT

KAUSTISEN KUNNAN ALUEELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT GELGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 325 Martti Korpijaakko ja Pertti Silen KAUSTISEN KUNNAN ALUEELLA TUTKITUT SUT JA NIIDEN TURVE VARAT Abstract : The mires and peat reserves of the municipality

Lisätiedot

Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT

Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT Sote- seminaari: Integraatiolla puhtia sote- palveluihin Kuntamarkkinat 11.9.2014 Palveluintegraation johtaminen ja talouden hallinta Erva- alueen näkökulma Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta Annettu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 2013

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 432

Turvetutkimusraportti 432 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 432 2012 Lapinlahdella (Varpaisjärvellä) tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 5 Abstract: The Peatlands and Peat Reserves of Lapinlahti (Varpaisjärvi),

Lisätiedot

Bioenergia pilottihanke alueellinen turvevaranto Pohjois-Satakunta ja Luoteis-Pirkanmaa

Bioenergia pilottihanke alueellinen turvevaranto Pohjois-Satakunta ja Luoteis-Pirkanmaa Geologian tutkimuskeskus P40.4/2007/101 20.10.2008 Bioenergia pilottihanke alueellinen turvevaranto Pohjois-Satakunta ja Luoteis-Pirkanmaa Hänninen Pekka, Laatikainen Matti, Virtanen Kimmo, Vartiainen

Lisätiedot

Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta

Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw) ANJALANKOSKI

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 2

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 2 Jukka Häikiö, Pirjo Löytynoja ja Heimo Porkka KAJAANISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA I I Kuopio 1985 Tekijöiden osoite : Geologian

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 385

Turvetutkimusraportti 385 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 385 2008 Ikaalisissa tutkitut suot ja niiden turvevarat Abstract: The peatlands and peat reserves of Ikaalinen Tapio Toivonen ja Onerva Valo GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Enontekiö. Kittilä. Muonio. Kolari. Pello Rovaniemi. Ylitornio. Tornio. Kemi

Enontekiö. Kittilä. Muonio. Kolari. Pello Rovaniemi. Ylitornio. Tornio. Kemi LAPIN LUKIOT, AMMATILLISET OPPILAITOKSET JA KANSANOPISTOT, JOISSA AMMATILLISTA KOULUTUSTA LUKUVUONNA 2011-2012 Utsjoki Inari Enontekiö Lukioita 23 Kittilä Ammatillisia oppilaitoksia tai niiden sivuopetuspisteitä

Lisätiedot

Tuulivoimarakentamisen vaikutukset

Tuulivoimarakentamisen vaikutukset Metsähallitus Laatumaa 1 FCG Finnish Consulting Group Oy FCG Finnish Consulting Group Oy 2 Metsähallitus Laatumaa Metsähallitus Laatumaa 3 FCG Finnish Consulting Group Oy Kuvasta FCG Finnish Consulting

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 452

Turvetutkimusraportti 452 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 452 2014 Vaalassa tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 4 Abstract: The Peatlands and Peat Reserves of Vaala Part 4 Hannu Pajunen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Metsänhoidon perusteet

Metsänhoidon perusteet Metsänhoidon perusteet Kasvupaikkatekijät, metsätyypit ja puulajit Matti Äijö 18.9.2013 1 KASVUPAIKKATEKIJÄT JA METSÄTYYPIT kasvupaikkatekijöiden merkitys puun kasvuun metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn

Lisätiedot

Pohjoisen sote-alueen ja tuotantoalueiden valmistelusta. HUS 4.2.2015 Hannu Leskinen

Pohjoisen sote-alueen ja tuotantoalueiden valmistelusta. HUS 4.2.2015 Hannu Leskinen Pohjoisen sote-alueen ja tuotantoalueiden valmistelusta HUS 4.2.2015 Hannu Leskinen OULUN YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN ERITYISVASTUUALUE 2014 UTSJOKI Vaasa Pirkanmaa Satakunta Varsinais- Suomi Pohjois- Pohjanmaa

Lisätiedot

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö N:o 6 27 TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö Taajuuskokonaisuus 1 105,7 Anjalankoski 106,2 Espoo 106,0 Eurajoki 104,1 Haapavesi

Lisätiedot

11 Lappi. 11.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

11 Lappi. 11.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 11 Lappi 11.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Lappi on Suomen pohjoisin maakunta, jonka ainoa naapurimaakunta on Pohjois-Pohjanmaa. Lapin maakunnan muodostavat 21 kuntaa,

Lisätiedot

PERHOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

PERHOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GELGIA TUTKIUSKESKUS TURVETUTKIUSRAPRTTI 294 artti Korpij aakko PERHSSA TUTKITUT SUT JA IIDE TURVEVARAT Abstract : The ires and peat reserves in the unicipality of Perho, Western Finland Kuopio 1995 Korpijaakko,

Lisätiedot

Lastensuojelun tilastotietoon liittyvää pohdintaa

Lastensuojelun tilastotietoon liittyvää pohdintaa Lastensuojelun tilastotietoon liittyvää pohdintaa Lastensuojelun suunnitelmat tukiprosessi Työkokous 9.12.29 Avohuollon piirissä olevien osuus kaikista -17-vuotiaista 18 16 14 12 12,8 12,2 1,9 % 1 8 6

Lisätiedot

Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke. Riitta Pitkänen Projektijohtaja Pohjois-Pohjanmaan SOTEhanke

Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke. Riitta Pitkänen Projektijohtaja Pohjois-Pohjanmaan SOTEhanke Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Riitta Pitkänen Projektijohtaja Pohjois-Pohjanmaan SOTEhanke . Pohjois-Pohjanmaan sote- hanke Tavoitteena on yhdessä maakunnan alueen keskeisten toimijoiden

Lisätiedot

ERKKI RAIKAMO RAIMO HEIKKILÄ

ERKKI RAIKAMO RAIMO HEIKKILÄ Suot syntyvät ERKKI RAIKAMO RAIMO HEIKKILÄ Suomi on suomaa: haluttiinpa sitä tai ei. Etymologisesti Suomi lienee suo-sanan johdannainen vaikka sitä ei yleisesti tunnustettaisikaan. Toisaalta englanninkielinen

Lisätiedot

P 13,6/80/23. Erkki Raikamo PÄIJÄT-HAMEEN SUOT JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDE T

P 13,6/80/23. Erkki Raikamo PÄIJÄT-HAMEEN SUOT JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDE T P 13,6/80/23 Erkki Raikamo PÄIJÄT-HAMEEN SUOT JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDE T Espoo 1980 Raikamo, E. 1981 : Päijät-Hämeen suot ja turvevarojen käyttämandollisuudet. Päijät-Hämeen seutukaavaliiton

Lisätiedot

Metsätaloudellisesti kannattamattomat ojitetut suot - turvetuottajan näkökulma

Metsätaloudellisesti kannattamattomat ojitetut suot - turvetuottajan näkökulma Suoseuran kevätseminaari 2014 Metsätaloudellisesti kannattamattomat ojitetut suot - turvetuottajan näkökulma Juha Ovaskainen Soiden ojitustilanne Suomen suopinta-alasta yli puolet ojitettua (n. 4,8 milj.

Lisätiedot

LUONNOS. Valtioneuvoston asetus

LUONNOS. Valtioneuvoston asetus LUONNOS Valtioneuvoston asetus televisio- ja radiotoimintaan sekä toimiluvanvaraiseen teletoimintaan määrättyjen taajuusalueiden käyttösuunnitelmasta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Annettu

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 18 7. Tapio Muurine n ROVANIEMEN ALUEEN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS, OSA

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 18 7. Tapio Muurine n ROVANIEMEN ALUEEN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS, OSA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 18 7 Tapio Muurine n ROVANIEMEN ALUEEN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS, OSA I Abstract : Peat recources and their suitabilit y in the area

Lisätiedot

2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta

2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta 176 N:o 22 Liite 2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta 2.1 Analoginen radiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Taajuus ERP (MHz) (kw) AAVASAKSA 87,9 10 AAVASAKSA AAVASAKSA

Lisätiedot

Rovaniemen Työvoimatoimisto TYÖLLISYYSKATSAUS

Rovaniemen Työvoimatoimisto TYÖLLISYYSKATSAUS Rovaniemen Työvoimatoimisto TYÖLLISYYSKATSAUS Tammikuu 2008 Työttömyys Rovaniemellä laskee edelleen vuositasolla Tammikuun lopussa työttömiä työnhakijoita oli Rovaniemen työvoimatoimiston alueella (Rovaniemi

Lisätiedot

Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä

Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä Viestintävirasto 70/2014 M 1 (27) Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014 Viestintävirasto määrää 7 päivänä marraskuuta

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirin talous

Sairaanhoitopiirin talous POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Sairaanhoitopiirin talous Valtuustoinfo 29.5.2013 Talousjohtaja Jarkko Raatikainen S ERVA 2013 OLEMME PUOLI SUOMEA UTSJOKI Vaasa Pohjois- Pohjanmaa Etelä- Pohjanmaa

Lisätiedot

Kunnan kuuluminen Risen yks-toimiston ja arviointikeskuksen toimialueeseen

Kunnan kuuluminen Risen yks-toimiston ja arviointikeskuksen toimialueeseen YKS-toimisto Kunta Yhdyskuntaseuraamustoimisto Osoite Puhelin Telekopio Arviointikeskus Akaa Tampereen yhdyskuntaseuraamustoimisto Rautatienkatu 10, 4 krs. 33100 TAMPERE 029 56 80900 029 56 80945 Länsi-Suomen

Lisätiedot

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 8 N:o 1 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw) ANJALANKOSKI

Lisätiedot

KUNTIEN MAKSAMAT MAATALOUSTUET

KUNTIEN MAKSAMAT MAATALOUSTUET KUNTIEN MAKSAMAT MAATALOUSTUET Vuosittain: 2000-2015 Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, maaseutu ja energia Vuositilastot 2015 Elänten hyvinvointituki Eläinten hyvinv.tuki 2012- EU:n nautapalkkio

Lisätiedot

LAPIN SHP:N VALTUUSTO- SEMINAARI 9.4.2013 Hannu Leskinen

LAPIN SHP:N VALTUUSTO- SEMINAARI 9.4.2013 Hannu Leskinen LAPIN SHP:N VALTUUSTO- SEMINAARI 9.4.2013 Hannu Leskinen OYS ERVA 2013 OLEMME PUOLI SUOMEA UTSJOKI Vaasa Pohjois- Pohjanmaa Etelä- Pohjanmaa Pirkanmaa Länsi- Pohja Keski- Pohjanmaa Keski- Suomi HYKS Lappi

Lisätiedot

SUOT POHJOIS-POHJANMAAN ALUEKEHITTÄMISESSÄ JA MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA

SUOT POHJOIS-POHJANMAAN ALUEKEHITTÄMISESSÄ JA MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA SUOT POHJOIS-POHJANMAAN ALUEKEHITTÄMISESSÄ JA MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA Jussi Rämet Suunnittelujohtaja Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaa on suomaakunta suot aina osa maakunnan kehittämistä Esityksen

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016 Yhteensä: Manner-Suomi 101 405 363,59 11,10 59,0 115 631 335,39 11,83 52,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 6 115 429,83 12,46 63,7

Lisätiedot

Lapin maakuntatilaisuus 23.5.2016

Lapin maakuntatilaisuus 23.5.2016 Lapin maakuntatilaisuus 23.5.2016 Lapin maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta verkkoaivoriihen välitulokset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet

Lisätiedot

2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta. Taajuus (MHz) ERP (kw)

2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta. Taajuus (MHz) ERP (kw) 382 Liite TAAJUUSALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta 2.1 Analoginen radiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Taajuus (MHz) ERP (kw) Anjalankoski,

Lisätiedot

MAANHANKINTA JA -MYYNTI

MAANHANKINTA JA -MYYNTI MAANHANKINTA JA -MYYNTI Vuosittain: 2000-2009 Lapin työ- ja elinkeinokeskus, maaseutu ja energia Vuositilastot 2009 MAANHANKINTA 2009 ULOSOTTOMIEHEN TOIMITTAMAT MYYNNIT 2009*) Huutokaupat ja vapaat myynnit

Lisätiedot

T erveyttä. avoitteena

T erveyttä. avoitteena T erveyttä avoitteena Terveydenhuollon huipputoimija Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, PPSHP, on innovatiivinen, uudistuva ja tuloksellinen terveydenhuollon huipputoimija. Se on myös vetovoimainen

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 831. Valtioneuvoston asetus. kuljetusten alueellisesta tukemisesta annetun lain soveltamisalueesta

SISÄLLYS. N:o 831. Valtioneuvoston asetus. kuljetusten alueellisesta tukemisesta annetun lain soveltamisalueesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2007 Julkaistu Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 2007 N:o 831 834 SISÄLLYS N:o Sivu 831 Valtioneuvoston asetus kuljetusten alueellisesta tukemisesta annetun lain soveltamisalueesta...

Lisätiedot

asumisoikeus ARAvuokraasunnot

asumisoikeus ARAvuokraasunnot 29.11.2012 RAJOITUSTEN PIIRISSÄ OLEVA ARA-ASUNTOKANTA VUONNA 2011 ARAVA ARA 1 Uusimaa Muu maa Askola 32 32 0 32 1 Uusimaa Pääkaupunkiseutu Espoo 17493 3105 6818 1697 24311 4802 29113 1 Uusimaa Muu maa

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot Yhteensä: Manner-Suomi 87 200 334,6 10,9 58,4 97 008 300,0 11,7 51,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 4 735 399,7 12,2 63,6 3 745 380,1 14,4 56,3 Helsinki 14 957 399,2 12,1 62,4 13 921 349,0 16,7 44,0 Vantaa 5 652

Lisätiedot

Suot maataloudessa. Martti Esala ja Merja Myllys, MTT. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari

Suot maataloudessa. Martti Esala ja Merja Myllys, MTT. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Suot maataloudessa Martti Esala ja Merja Myllys, MTT Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Alussa oli suo, kuokka ja Jussi (soiden maatalouskäytön historiaa) Satunnaisia mainintoja soiden raivauksesta pelloiksi

Lisätiedot

15 Pohjois-Pohjanmaa. 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

15 Pohjois-Pohjanmaa. 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 15 Pohjois-Pohjanmaa 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 15.1. POHJOIS-POHJANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 6 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset:

Lisätiedot

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Vastaselitys Vaasan Hallinto-oikeus PL 204 65101 VAASA Viite: VHO 28.9.2015, lähete 5401/15 Dnro 00714/15/5115 Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Oy Ahlholmens Kraft Ab:n vastineen johdosta

Lisätiedot

Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013

Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013 Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualue 18.11.2014 Pohjois-Pohjanmaan yritystuet 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta

Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta Maakunnat 2014 Vuonna 2011 voimaan tullut Valtioneuvoston päätös maakunnista (VNP 799/2009) 020 Akaa 06 Pirkanmaa 005

Lisätiedot

Soiden ojitus: hiilivarat ja ilmastopäästöt

Soiden ojitus: hiilivarat ja ilmastopäästöt Soiden ojitus: hiilivarat ja ilmastopäästöt Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto, Joensuu Hiiltä Suomen luonnossa miniseminaari 4.2. 2011, Helsinki Suomen luonnonsuojeluliitto Luonnon hiilivarastot Suomessa

Lisätiedot

Soidensuojelun täydennystarpeet. Aulikki Alanen, ympäristöministeriö Suot Suomen luonnossa ja taloudessa, GTK:n juhlaseminaari 28.11.

Soidensuojelun täydennystarpeet. Aulikki Alanen, ympäristöministeriö Suot Suomen luonnossa ja taloudessa, GTK:n juhlaseminaari 28.11. Soidensuojelun täydennystarpeet Aulikki Alanen, ympäristöministeriö Suot Suomen luonnossa ja taloudessa, GTK:n juhlaseminaari 28.11. 2012 Suoluonnon tilan heikentymisen syyt Metsäojitus Pellonraivaus Muita

Lisätiedot