PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA X GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 252. Pauli Hänninen ja Satu Jokinen

Transkriptio

1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 252 Pauli Hänninen ja Satu Jokinen PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA X Abstract : The mires and peat reserves of the commune of Pudasjärvi. Part X Kuopio 1992

2 Hänninen, Pauli ja Jokinen Satu 1992., Pudasjärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa X. Geologian tutkimuskeskus, Turvetutkimukset, Turvetutkimusraportti 252, 20 sivua, 3 kuvaa, 3 liitettä. Geologian tutkimuskeskus tutki vuonna 1990 Pudasjärven kunnan alueelta 19 suota yhteispinta-alaltaan 7270 ha. Aineisto koottiin tutkimuslinjastoilta, joilla tutkimuspisteet sijaitsivat 100 m :n välein. Jokaisella pisteellä määritettiin pinnan korkeus, suotyyppi, turvekerroksen paksuus, turvelajit, pohjamaalaji. Kahdeksalta suolta turpeen luodattu maatutkalla. tupeen maatuneisuus, liekoisuus ja paksuus ja pohjamaalaji on Laboratorionäytteitä otettiin 17 suolta. Näytteistä määritettiin vesipitoisuus, kuiva-ainemäärä ja tuhkapitoisuus. Osasta näytteistä määritettiin lämpöarvo ja rikkipitoisuus. Kolmelta suolta on turpeen kosteus- ja kuiva-ainemäärä sekä energiasisältö määritetty suosondia käyttäen. Energiaturvetuotantoon soveltuvia alueita löydettiin 18 suolta yhteensä ha. Tuotantokelpoista turvetta on yhteensä noin 21 milj. suo-m'. Sen energiasisältö on noin 11 milj. MWh 50 % kostealle jyrsinturpeelle laskettuna. ph, Avainsanat : suo, energiaturve, Pudasjärvi Pauli Hänninen Geologian tutkimuskeskus PL 1237 SF KUOPIO FINLAND

3 Abstract : Hänninen. PauliandJokinen, Satu. Pudasjärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa X - The mires and peat reserves of the commune of Pudasjärvi. Part X. Geologian tutkimuskeskus, Turvetutkimukset, Turvetutkimusraportti Geological Survey of Finland, Peat Researches, Report of Peat Investigation pages, 3 figures, 3 appendices. The Geological Survey of Finland made a peatland study in the commune of Pudasjärvi in 1990 in nineteen mires. They cover hectares. The field work was carried out on survey line grids with study sites at the intervals of 100 meters. At each site the following determinations were made and recorded : cover type, peat thickness, wetness of mire, amount and height of peat hummocks, density of forest, size and quality of trees, peat type, humification degree, fibre content and wetness of peat and the number of stumps and snags in the deposits. The peat thickness and subsoils of eight peatlands were studied with ground penetrating radar. Peat samples were taken with a volumetric peat sampler for laboratory determinations from 17 mires. All samples were tested for ph-value, water content, dry bulk density and ash content. In addition to this heating value and sulphur content of peat were determined from part of samples. The water content, bulk density and energy content of three peatlands were measured with a radio wave moisture probe. Altogether hectares of peatland were evaluated to be suitable for energy peat production. The amount of recoverable energy peat is about 21 million cubic meters of peat in situ. The energy content equals to 11 million MWh as calculated for 50 % moisture content. Key words : mire, energy peat, Pudasjärvi Pauli Hänninen Geological Survey of Finland P.O. Box 1237 SF KUOPIO FINLAND

4 SISÄLLYSLUETTELO 1JOHDANTO 7 2 TUTKIMUSMENETELMÄT JA TULOSTEN ESITYS Kenttätutkimukset Laboratoriomääritykset Tutkimusaineiston käsittely ja arviointiperusteet 9 3 TUTKITUT SUOT Rattisuo Patosuo Palosuo Hietakaistonsuo Iso Pylkönsuo Pieni Kalliosuo Tangonsuo Paitasuo Ruunasuo Ukonsaarensuo Kortesalmensuo Lehtiahonsuo Lakisuo Lammintakasuo Ruonasuo Räsäniitynsuo Vääräjoensuo Matkasuo-Koirasuo Joutensuo-Vihtapuhonsuo 17 4 TULOSTEN TARKASTELU 18 KIRJALLISUUTTA 19

5 7 1 JOHDANTO Geologian tutkimuskeskus on suorittanut turvetutkimuksia Pudasjärven kunnan alueella vuosina 1974, Tutkimukset liittyvät valtakunnan turvevarojen kokonaisinventointiin. Vuosien 1974, tutkimusten tulokset on julkaistu aiemmin (Hänninen, P aja b, 1984, 1985, 1986, 1988, Hänninen, P. ja Hyvönen, A. 1989, 1990, 1991) (liite 2). Tässä raportissa käsitellään vuonna 1990 tutkittuja soita. Kunnassa on luetteloitu kaikkiaan 947 yli 20 hain kokoista suota, joiden yhteispinta-ala on ha ( Lappalainen, Häikiö, Heiskanen 1980). Vuonna 1990 tutkittiin yhteensä 19 suota yhteispinta-alaltaan ha (kuva 1). Vuoden 1990 loppuun mennessä on tutkittu 323 suota yhteispinta-alaltaan ha eli noin 54 % kunnan suoalasta. Liitteessä 1 on Pudasjärvellä vuoteen 1990 mennessä tutkitut suot aakkosjärjestyksessä. Tutkimukset jatkuvat edelleen. 2 TUTKIMUSMENETELMÄT JA TULOSTEN ESITYS 2.1 Kenttätutkimukset Kenttätutkimuksissa on noudatettu Geologian tutkimuskeskuksen "Turvetutkimusten maasto-opas" (Lappalainen, Sten, Häikiö 1984) kuvattuja menetelmiä. Suot on tutkittu käyttäen linjatutkimusmenetelmää, jossa suon hallitsevan osan halki vedetään selkälinja ja tälle poikkilinjoja 400 m :n välein. Varsinaisten tutkimuslinjojen väliin on tehty syvyystutkimuslinjoja, joilta on kairaamalla tutkittu turvekerroksen paksuus. Kahdeksalta suolta turpeen paksuus sekä pohjamaalajit on luodattu maatutkalla. Ajolinjat ovat 100 metrin välein. Tutkaprofiilien avulla on määritetty suon syvyyskäyrät. Turpeen laatuominaisuudet on tutkittu seuraavassa kappaleessa kuvatuilla menetelmillä tutkimuslinjan pisteiltä. Kolmelta suolta on turpeen kosteus- ja kuiva-ainemäärä sekä energiasisältö määritetty suosondia käyttäen. Turvetuotantoon soveltuvilta alueilta on esitetty suosonditulosten perusteella piirretyt suon kuiva-ainepitoisuusprofiilit. Maatutkaluotaus sekä suosondaus tutkimusmenetelminä on yksityiskohtaisesti selvitetty erillisessä raportissa (Hänninen, P. ja Lappalainen, E. 1987).

6 1 8 OS OB \1 uollp 11 \ y 'l udasjdrvi 35 a , oe 09 t A , ~ 7l1 e 0 ]o Rattisuo 2. Patosuo 3. Palosuo 4. Hietakaistonsuo 5. Iso Pylkönsuo 6. Pieni Kalliosuo 7. Tangonsuo 8. Paitasuo 9. Ruunasuo 10. Ukonsaarensuo 11. Kortesalmensuo 12. Lehtiahonsuo 13. Lakisuo 14. Lammintakasuo 15. Ruonasuo 16. Räsäniitynsuo 17. Vääräjoensuo 18. Matkasuo-Koirasuo 19. Joutensuo-Vihtapuhonsuo Kuva 1. Vuonna 1990 Pudasjärvellä tutkitut suot.

7 9 Tutkimuslinjastot on vaaittu ja korkeudet on pyritty kiinnittämään valtakunnalliseen kiintopisteverkkoon. Jokaisella tutkimuspisteellä määritettiin suotyyppi, suon pinnan vetisyys (kuiva, normaali, vetinen, hyllyvä, rimpinen), mättäisyys (peittävyys-%) ja mättäiden korkeus sekä puustoisilla suotyypeillä puulajisuhteet, puuston tiheys- ja kehitysluokka ja mahdolliset hakkuut. Maatumattoman puuaineksen, ns. liekoisuuden selvittämiseksi pliktattiin turvekerrostuma tutkimuspisteiden ympärillä kymmenen kertaa 2 m :n syvyyteen asti. Kairalla otetuista turvenäytteistä määritettiin turvelaji, maatuneisuus, kosteus ja kuituisuus. Tilavuustarkalla mäntäkairalla otettiin turvenäytteitä laboratoriotutkimuksia varten. 2.2 Laboratoriomääritykset Kenttätutkimustietojen perusteella otettiin laboratorionäytteet siten, että ne edustavat mahdollisimman hyvin suon käyttökelpoista turvekerrostumaa. Näytteistä määritettiin Geologian tutkimuskeskuksen turvelaboratoriossa Kuopiossa happamuus, tuhkapitoisuus, vesipitoisuus, kuivatilavuuspaino ja lämpöarvo. Tuhkapitoisuus ilmoitetaan prosentteina kuivan turpeen painosta, hehkutettuna 815 ± 25 C :ssa. Vesipitoisuus ilmoitetaan prosentteina märkäpainosta. Kuivatilavuuspaino ilmoittaa suosta olevan turpeen kuiva-aineen määrän tilavuusyksikköä kohden (kg/suo-m 3 ). Lämpöarvot on mitattu jauhetuista, homogenisoiduista ja pilleriksi puristetuista turvenäytteistä LECO AC-300 isometrisellä kalorimetrillä (ASTM D 3286). Tulokset ilmoitetaan tehollisina lämpöarvoina kuivalle turpeelle ja 50 % :n käyttökosteudelle (MJ/kg). Turpeen rikkipitoisuus on analysoitu LECO SC-32 -rikkianalysaattorilla. 2.3 Tutkimusaineiston käsittely ja arviointiperusteet Jokaisesta suosta piirrettiin kartta, josta selviää suon turvekerrostuman paksuus, keskimaatuneisuus ja heikosti maatuneen rahkaisen pintakerroksen paksuus. Esimerkki kartasta on kuvassa 2. Lisäksi soista on laadittu peruskarttapohjalle tutkimuspisteiden sijainnin ilmoittavat kartat. Pohjakarttoina on käytetty maanmittaushallituksen peruskarttoja. Soiden turvekerrostumia on havainnollistettu tutkimuslinjoista piirretyillä turvelajija maatuneisuusprofiileilla, joista esimerkki on kuvassa 3.

8 10 Soista on kirjoitettu selostukset, joista selviää suon sijainti, ympäristön topografia ja suon koko, suotyyppien jakauma, puustoisuus ja ojitustilanne sekä kuivatusmahdollisuus. Turvekerrostumaa koskevista keskiarvotiedoista käsitellään turpeen käytön kannalta merkityksellisimpiä. Tuotantokelpoinen turvemäärä on laskettu vähentämällä suon pohjalle jäävä turvekerros (0,4-0,8 m). Tuotantoon sopivaksi on otettu yleensä yli 1,5 metriä syvät alueet. Saraturpeen (C) on katsottu soveltuvan myös heikosti maatuneena jyrsinturpeeksi. Palaturpeeksi se soveltuu mikäli mukana on riittävästi sitovaa ainetta, esim. maatunutta rahkaa. Sekaturpeet ja rahkaturve (S) soveltuvat kohtalaisesti ja hyvin maatuneena (H 5-10) joko jyrsin- tai palaturpeeksi. Selvitettäessä turpeiden käyttökelpoisuutta perustana on ollut Turveteollisuusliiton laadunmäärittelyohjeet (liite 1). Suon omistussuhteita ei tässä tutkimuksessa ole otettu huomioon. Sen sijaan mm. pitkälle viedyt metsähoidolliset toimenpiteet, turvealueiden sijainti vesistöjen suhteen sekä luonnonsuojelulliset näkökohdat on huomioitu. Käyttökelpoisten turvevarojen energiasisällöt on laskettu seuraavilla kaavoilla : E = N s o_,rs D d x w (kuiva turve) E = N s o_n,, Dd X (100/100-K) x W (kosteudessa K % oleva turve), jossa E = energiasisältö, N,,._., = suokuutioiden lukumäärä, D d = suokuution sisältämä kuiva-aineenmäärä (kg/suo-m 3 ), w = kuivan turpeen tehollinen lämpöarvo (MJ/kg), W = kosteudessa K % olevan turpeen tehollinen lämpöarvo (MJ/KG), K = turpeen kosteus (%). Edellämainituista suokartoista ja -profiileista sekä tarkoista suoselostuksista on tilattavissa kopioita GTK :n Väli-Suomen aluetoimistosta. Seuraavassa esitetään lyhyet suoselostukset tutkituista soista sekä yhteenveto.

9 m -i-3i6li ns 'A m.t ~~1m \3.93/5 G~ _ ~%16 49 ~ sns BO n m.;- yy130'\1 3T -290m / \\ U m r.si \ 1~ /20 49 B m 1 \5 17) N n --3m i 4132~ ~ 45 2m \ l 49~ ~1m~ d720~~ ;7 80,11 4 v16 A4Q0+570m 316 \\. 3 I- /55 5 i ,17 3%29 1l \ , m +3)13 _ 45 i5 7 /3727 / \26 1 g 48 I 1 1 3i7 IiO ' 3.m / :2 3i21\ 1 a 45 5 \s Iv \ I 20 \ 1 46 n0 \ \: 49 3) ! Ā800, B5 +320m m 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tulvetutkimus 1989 Kuva 2. Esimerkki suokartasta. Kuva on pienennetty 1 : mittakaavaisesta kartasta. II IIPY MRRTUNEISUUS M SPY _115 _114 oma _ l i 'j"~1~!irll~' Illl~ri _ _110 SUOTYYPIT.LIEKO-OSUMRT.TURVELRJIT JA POMJRMRRLRJIT _11 _us _112 S ISi _110 Kuva 3. Esimerkki suon turvelaji- ja maatuneisuusprofiilista.

10 12 3 TUTKITUT SUOT 1. Rattisuo (ki ) sijaitsee n. 26 km Pudasjärven keskustasta länteen, Vengasvaaran eteläpuolella. Suo rajoittuu hajanaisiin moreenikumpuihin, ja sen eteläpuolitse kulkee maantie. Rattisuon pinta-ala on 520 ha, josta yli metrin syvyistä on 118 ha ja yli kahden metrin syvyistä 5 ha. Yleisin suotyyppi on rimpineva. Turvekerrostuma muodostuu pääosin sararahka- ja rahkasaraturpeista, ja sen keskimaatuneisuus on 4,0. pohjamaalajit ovat moreeni ja hiekka. Yleisimmät Rattisuo soveltuu energiaturvetuotantoon. Rahkainen pintakerros on paksu. 2. Patosuo (kl ) sijaitsee n. 30 km Pudasjärven keskustasta länteen, Vengasjärven pohjoispuolella. Suo rajoittuu moreenimuodostumiin ja etelässä Vengas- ja Alajärveen. Suon halki kulkee maantie. Patosuon pinta-ala on 265 ha, josta yli metrin syvyistä on 77 ha ja yli kahden metrin syvyistä 5 ha. Yleisimmät suotyypit ovat varsinainen sararäme ja -neva. Turvekerrostuma on pääosin rahkasara- ja sararahkaturvetta, jossa on raatten jäännöksiä. Turpeen keskimaatuneisuus on 4,4. Yleisimmät pohjamaalajit ovat moreeni, hieta ja hiekka. Patosuo soveltuu tietyin rajoituksin energiaturvetuotantoon. 3. Palosuo (kl ) sijaitsee n. 32 km Pudasjärven keskustasta länteen, Saunajärven pohjoispuolella. Suo rajoittuu lajittuneisiin hiekka- ja soramuodostumiin, ja sen länsi- ja eteläpuolelle johtaa metsäautotie. Palosuon pinta-ala on 315 ha, josta yli metrin syvyistä on 58 ha. Yli kahden metrin syvyisiä alueita ei tavattu. Yleisin suotyyppi on rimpineva. Turvekerrostuma on pääosin sararahka- ja rahkasaraturvetta, ja sen keskimaatuneisuus on 4,1. pohjamaalajit ovat moreeni ja hiekka. Yleisimmät Ohuen turvekerrostuman vuoksi Palosuo ei sovellu turvetuotantoon. 4. Hietakaistonsuo (kl ) sijaitsee n. 35 km Pudasjärven keskustasta länteen, Saunajärven länsipuolella. Suo rajoittuu hiekka- ja moreenimuodostumiin, ja sen

11 13 pohjois-, itä- ja eteläpuolitse kulkee tie. Hietakaistonsuon pinta-ala on 500 ha, josta yli metrin syvyistä on 82 ha ja yli kahden metrin syvyistä 8 ha. Yleisimmät suotyypit ovat tupasvillarämeojikko ja ruohoinen sararämemuuttuma. Pääosin rahkasaravaltaisen turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,1. Yleisin pohjamaalaji on hiekka. Hietakaistonsuo soveltuu energiaturvetuotantoon. 5. Iso Pylkönsuo (kl ) sijaitsee n. 39 km Pudasjärven keskustasta länteen, Säynäjäjärven pohjoispuolella. Suo rajoittuu etelässä harjuun, lännessä ja pohjoisessa moreenimuodostumiin ja idässä suoalueeseen ja hiekkamuodostumiin. Suon eteläpuolitse kulkee maantie, ja itä- ja länsipuolille johtaa metsäautotiet. Ison Pylkönsuon pinta-ala on 730 ha, josta yli metrin syvyistä on 410 ha ja yli kahden metrin syvyistä 152 ha. Yleisimmät suotyypit ovat karhunsammalmuuttuma ja tupasvillarämeojikko. Pääosin rahkasara- ja sararahkavaltaisen turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,5. Yleisimmät pohjamaalajit ovat moreeni ja hiekka. Iso Pylkönsuo soveltuu tietyin rajoituksin energiaturvetuotantoon. 6. Pieni Kalliosuo (ki ) sijaitsee n. 30 km Pudasjärven keskustasta länteen, Vengasvaaran pohjoispuolella. Suon länsi- ja eteläpuolella on hiekka- ja soramuodostumia, ja sen länsipuolelle johtaa metsäautotie. Pienen Kalliosuon pinta-ala on 270 ha, josta yli metrin syvyistä on 69 ha ja yli kahden metrin syvyistä 14 ha. Vallitseva suotyyppi on rimpineva. Yleisimmät turvelajit ovat sararahkaturve, jossa on tupasvillan jäänteitä sekä rahkasaraturve. Turpeen keskimaatuneisuus on 4,1. Yleisimmät pohjamaalajit ovat hiekka ja moreeni. Pieni Kalliosuo soveltuu energiaturvetuotantoon. 7. Tangonsuo (kl ) sijaitsee n. 33 km Pudasjärven keskustasta länteen, Kolijärven pohjoispuolella. Suo rajoittuu pohjoisessa suoalueeseen, lännessä moreenikankaisiin ja muualla sora- ja hiekkamaastoon. Suon etelä- ja itäpuolitse kulkee metsäautotie. Tangonsuon pinta-ala on 300 ha, josta yli metrin syvyistä on 172 haja yli kahden metrin syvyistä 56 ha. Yleisimmät suotyypit ovat tupasvillarämemuuttuma ja -ojikko sekä varsinainen sararämemuuttuma. Turvekerrostuma on pääosin rahkasaraturvetta sekä

12 14 sararahkaturvetta, jossa on tupasvillan jäänteitä. Turpeen keskimaatuneisuus on 4,2. Yleisimmät pohjamaalajit ovat moreeni ja hiekka. Tangonsuo soveltuu energiaturvetuotantoon. 8. Paitasuo (kl ) sijaitsee n. 28 km Pudasjärven keskustasta länteen, Vengasvaaran pohjoispuolella. Suo rajoittuu etelässä harjuun, idässä Ruonalampeen ja muualla hiekkamuodostumiin. Suon etelä- ja länsipuolitse kulkee tie. Paitasuon pinta-ala on 280 ha, josta yli metrin syvyistä on 110 ha ja yli kahden metrin syvyistä 42 ha. Yleisimmät suotyypit ovat varsinainen saraneva ja -räme sekä kangasräme. Turvekerrostuman muodostaa pääosin rahkasaraturve, jossa on raatteen ja suoleväkön jäänteitä sekä sararahkaturve. Turpeen keskimaatuneisuus on 4,6. Yleisimmät pohjamaalajit ovat hiekka ja hiesu. Paitasuo soveltuu energiaturvetuotantoon. 9. Ruunasuo (kl ) sijaitsee n. 36 km Pudasjärven keskustasta länteen, Kolijärven länsipuolella. Suo rajoittuu etelässä ja lännessä saumamuodostumaan, pohjoisessa hiekkamuodostumaan ja idässä Kolijärveen. kulkee maantie ja luoteispuolitse metsäautotie. Suon länsi- ja eteläpuolitse Ruunasuon pinta-ala on 280 ha, josta yli metrin syvyistä on 70 ha ja yli kahden metrin syvyistä 12 ha. Yleisimmät suotyypit ovat rimpineva ja sen muuttuma sekä karhunsammalmuuttuma. Turvekerrostuman muodostaa pääasiassa rahkasaraturve, jossa on raatteen jäännöksiä, ja sen keskimaatuneisuus on 4,2. Yleisimmät pohjamaalajit ovat hiekka ja moreeni. Ruunasuo soveltuu energiaturvetuotantoon. Turpeen rikkipitoisuus on kuitenkin paikoin korkea, jonka vuoksi rikkipitoisuus suon eri osissa on selvitettävä yksityiskohtaisesti ennen mahdollista turvetuotantoa. 10. Ukonsaarensuo (kl ) sijaitsee n. 24 km Pudasjärven keskustasta länteen, Vengasvaaran itäpuolella. Suon ympärillä on hiekka- ja moreenimuodostumia, ja sen eteläpäähän johtaa metsäautotie. Ukonsaarensuon pinta-ala on 135 ha, josta yli metrin syvyistä on 59 ha ja yli kahden metrin syvyistä 19 ha. Yleisin suotyyppi on varsinainen saraneva. Turvekerrostu-

13 15 man muodostaa pääosin rahkasaraturve, jossa on metsäkortteen jäännöksiä sekä sararahkaturve. Turpeen keskimaatuneisuus on 4,3. Yleisimmät pohjamaalajit ovat hiekka, hiesu ja hieta. Ukonsaarensuo soveltuu energiaturvetuotantoon. 11. Kortesalmensuo (kl ) sijaitsee n. 22 km Pudasjärven keskustasta länteen, Siuruan eteläpuolella. Suo rajoittuu huuhtoutuneisiin moreenimuodostumiin, sen eteläpuolitse kulkee tie. ja Kortesalmensuon pinta-ala on 390 ha, josta yli metrin syvyistä on 71 ha ja yli kahden metrin syvyistä 11 ha. Vallitseva suotyyppi on rimpinevamuuttuma. Turvekerrostuma muodostuu pääosin rahkasaraturpeesta, jossa on varpujen jäänteitä sekä sararahkaturpeesta. Turpeen keskimaatuneisuus on 4,6. Yleisimmät pohjamaalajit ovat hiekka ja moreeni. Kortesalmensuo soveltuu energiaturvetuotantoon. 12. Lehtiahonsuo (kl ) sijaitsee n. 22 km Pudasjärven keskustasta länteen, Vengasvaaran kaakkoispuolella. Suo rajoittuu kaakossa Matalalampeen ja muualla hiekka- ja moreenimuodostumiin. Suon pohjoispuolella kulkee metsäautotie. Lehtiahonsuon pinta-ala on 290 ha, josta yli metrin syvyistä on 98 ha ja yli kahden metrin syvyistä 16 ha. Yleisimmät suotyypit ovat varsinainen saraneva ja lyhytkorsineva. Pääosin rahkasara- ja sararahkavaltaisen turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,5. Yleisimmät pohjamaalajit ovat hiekka ja moreeni. Lehtiahonsuo soveltuu tietyin rajoituksin energiaturvetuotantoon. 13. Lakisuo (kl ) sijaitsee n. 44 km Pudasjärven keskustasta luoteeseen, Asmuntin länsipuolella. Suo rajoittuu idässä Asmuntijokeen, pohjoisessa lääninrajaan ja muualla moreenikumpuihin. Suon pohjoispuolitse ja itäosan yli kulkee maantie. Lakisuon pinta-ala on 1130 ha, josta yli metrin syvyistä on 341 haja yli kahden metrin syvyistä 74 ha. Yleisimmät suotyypit ovat rimpineva, lyhytkorsineva ja pallosararämeojikko. Turvekerrostuma muodostuu pääosin rahkasara- ja sararahkaturpeesta, ja sen keskimaatuneisuus on 4,5. Yleisimmät pohjamaalajit ovat moreeni ja hiekka. Lakosuo soveltuu energiaturvetuotantoon.

14 Lammintakasuo (kl ) sijaitsee n. 41 km Pudasjärven keskustasta luoteeseen, Liekokylän itäpuolella. Suo rajoittuu länsipuolella Liekolampeen ja muualla hiekka- ja moreenimuodostumiin. Suon eteläpuolelle johtaa maantie. Lammintakasuon pinta-ala on 310 ha, josta yli metrin syvyistä on 187 ha ja yli kahden metrin syvyistä 113 ha. Vallitsevat suotyypit ovat varsinainen saraneva ja -räme. Turvekerrostuman muodostaa pääosin rahkasaraturve, jossa on raatteen jäännöksiä sekä sararahkaturve, ja sen keskimaatuneisuus on 4,5. Yleisimmät pohjamaalajit ovat hiekka ja moreeni. Lammintakasuo soveltuu energiaturvetuotantoon. 15. Ruonasuo (kl ) sijaitsee n. 45 km Pudasjärven keskustasta luoteeseen, Asmuntin länsipuolella. Suo rajoittuu lännessä Korpijokeen ja muualla moreenimuodostumiin. Suon pohjoispäähän johtaa metsäautotie. Ruonasuon pinta-ala on 600 ha, josta yli metrin syvyistä on 404 haja yli kahden metrin syvyistä 225 ha. Vallitseva suotyyppi on varsinainen saraneva. Turvekerrostuman muodostaa pääosin rahkasaraturve, jossa on raatteen jäännöksiä sekä sararahkaturve, ja sen keskimaatuneisuus on 4,5. Yleisimmät pohjamaalajit ovat hiekka ja moreeni. Ruonasuo soveltuu tietyin rajoituksin energiaturvetuotantoon. rahkainen pintakerros on paikoin paksu. Suon eteläosassa 16. Räsäniitynsuo (kl ) sijaitsee n. 8 km Pudasjärven keskustasta länteen, Härmänjoen rannalla. Suo rajoittuu pohjoisessa harjuun (Auralankangas), idässä Pudasjärveen ja etelässä lijokeen ja Härmänjokeen. Suon pohjoispuolelle johtaa maantie. Räsäniitynsuon pinta-ala on 130 ha, josta yli metrin syvyistä on 57 ha ja yli kahden metrin syvyistä 8 ha. Vallitseva suotyyppi on ruohoinen sararämeojikko. Pääosin rahkasara- ja sararahkavaltaisen turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,6. Yleisimmät pohjamaalajit ovat hiekka ja moreeni. Räsäniitynsuo soveltuu tietyin rajoituksin energiaturvetuotantoon. 17. Vääräjoensuo (kl ) sijaitsee n. 1 km Pudasjärven keskustasta pohjoiseen. Suo rajoittuu pohjoisessa Törröjokeen ja lännessä Vääräjokeen, ja sen itäosan yli kulkee maantie.

15 17 Vääräjoensuon pinta-ala on 35 ha, josta yli metrin syvyistä on 20 haja yli kahden metrin syvyistä 12 ha. Yleisimmät suotyypit ovat ruohoinen sararäme ja tupasvillaräme sekä niiden ojikot. Turvekerrostuma muodostuu pääosin rahkasaraturpeesta, jossa on varpujen ja kortteen jäänteitä sekä sararahkaturpeesta. Turpeen keskimaatuneisuus on 5,1. Yleisimmät pohjamaalajit ovat hieta ja hiekka. Vääräjoensuo soveltuu energiaturvetuotantoon. 18. Matkasuo-Koirasuo (kl ) sijaitsee n. 7 km Pudasjärven keskustasta länteen, Iijoen etelärannalla. Suon ympärillä on huuhtoutunutta moreenimaastoa, ja eteläpuolella kulkee maantie. sen Matkasuo-Koirasuon pinta-ala on 270 ha, josta yli metrin syvyistä on 100 haja yli kahden metrin syvyistä 23 ha. Yleisimmät suotyypit ovat varsinainen sararämeojikko ja tupasvillarämeojikko. Turvekerrostuman muodostaa pääosin rahkasaraturve sekä sararahkaturve, jossa on tupasvillan jäänteitä. Turpeen keskimaatuneisuus on 4,3. pohjamaalajit ovat moreeni ja hiekka. Yleisimmät Matkasuo-Koirasuo soveltuu tietyin rajoituksin energiaturvetuotantoon. 19. Joutensuo-Vihtapuhonsuo (kl ) sijaitsee n. 10 km Pudasjärven keskustasta länteen, Hollonlammen länsipuolella. Suon ympärillä on pinnaltaan lajittunutta moreenimaastoa, ja sen pohjoispuolitse kulkee maantie. Joutensuo-Vihtapuhonsuon pinta-ala on 520 ha, josta yli metrin syvyistä on 183 haja yli kahden metrin syvyistä 53 ha. Vallitseva suotyyppi on rimpineva. Turvekerrostuman muodostaa pääosin rahkasaraturve, jossa on raatteen ja suoleväkön jäänteitä sekä sararahkaturve. Turpeen keskimaatuneisuus on 4,6. Yleisimmät pohjamaalajit ovat hiekka ja moreeni. Joutensuo-Vihtapuhonsuon soveltuu tietyin rajoituksin energiaturvetuotantoon.

16 18 4 TULOSTEN TARKASTELU Vuonna 1990 tutkittiin 19 suota yhteispinta-alaltaan ha, josta on yli 1 m :n syvyistä aluetta ha (37 %), yli 1,5 m :n ha (22 %) ja yli 2 m :n 848 ha (12 %). Yli 250 ha :n soita on 16 kpl, joista yli 500 ha :n soita on 6 kpl. Tutkimuslinjaa on yhteensä 196 km. Alueen suot ovat suhteellisen matalia. Turvekerrostumien keskipaksuus on 1,1 m. Tästä on kohtalaisesti tai hyvin maatunutta rahkaturvetta sekä saraturvetta 0,8 m. Heikosti maatuneen rahkaisen pintakerroksen paksuus vaihtelee suuresti eri soiden ja myös soiden eri osien välillä. Turvekerrostumien keskimaatuneisuus on keskimäärin 4,5, ja se vaihtelee välillä 4,0-5,6. Vanhoilla ojikoilla, muuttumilla ja peltoalueilla turve on pintaosissa keskimäärin paremmin maatunutta kuin luonnontilaisilla soilla. Soiden reunaosissa turve on maatuneempaa kuin keskustassa. Turpeista on rahkavaltaisia 38 % ja saravaltaisia 62 %. Tupasvillan jäänteitä sisältävien turpeiden osuus on keskimäärin 9,3 %, puun jäänteitä sisältävien 0,7 % ja varpujen jäänteitä sisältävien 8,2 %. Laboratorionäytteiden ph on koko aineistossa 4,3. Happamuus vähenee yleensä tasaisesti syvyyden lisääntyessä. Sara- ja saravaltaisten turpeiden ph-arvot ovat korkeammat kuin rahka- ja rahkavaltaisten turpeiden. Polttoturpeeksi soveltuvien turpeiden tuhkapitoisuus on keskimäärin 4,4 %, tuhkapitoisuus on yleensä alhaisin turvekerroksen keskiosassa. Tehollinen lämpöarvo on keskimäärin 21,3 MJ/kg, ja se on yleensä suurin turvekerrostuman keskiosassa. Kuiva-ainemäärän keskiarvo on 101 kg/m3, kuivaainemäärä saattaa suon eri osien tai jopa näytesarjan sisällä vaihdella suuresti. Turpeiden rikkipitoisuus on keskimäärin 0,18 %. Tutkituista soista on polttoturvetuotantoon soveltuvia alueita 18 suolla yhteensä ha, mikä on noin 19 % koko tutkitusta suoalasta. Alueiden yhteenlaskettu tuotantokelpoinen turvemäärä on 21,2 milj. suo-m 3 ja sisältää 1,9 milj. tonnia kuiva-ainetta. Kuivana tämän turvemäärän energiasisältö on noin 43 milj. GJ (12 milj. MWh) ja 50 % :n käyttökosteuteen laskettuna noin 38 milj. GJ (11 milj. MWh). Vuoden 1990 loppuun mennessä tutkituista soista on polttoturvetuotantoon soveltuvaa aluetta yhteensä ha. Alueiden yhteenlaskettu tuotantokelpoinen turvemäärä on noin 502 milj. suo-m3. Se sisältää kuiva-ainetta noin 47,7 milj. tonnia.

17 1 9 KIRJALLISUUTTA Energiataloudellinen Yhdistys, Lämpölaitosyhdistys ry ja Turveteollisuusliitto, Polttoturpeen laatuohje. Hänninen, P., 1983 a. Pudasjärven inventoidut turvevarat ja niiden soveltuvuus polttoturvetuotantoon. Osa I. Geologinen tutkimuslaitos, maaperäosasto, Raportti 13.4/83/118. Hänninen, P., 1983 b. Pudasjärven inventoidut turvevarat ja niiden soveltuvuus polttoturvetuotantoon. Osa II. Geologinen tutkimuslaitos, maaperäosasto, Raportti 13.4/84/136. Hänninen, P., Pudasjärven inventoidut turvevarat ja niiden soveltuvuus polttotur vetuotantoon. Osa III. Geologian tutkimuskeskus, maaperäosasto, Raportti 13.4/84/156. Hänninen, P., Pudasjärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa IV. tutkimuskeskus, maaperäosasto, Raportti P 13.4/85/174. Geologian Hänninen, P., Pudasjärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa V. Geologian tutkimuskeskus, maaperäosasto, Turveraportti 192. Hänninen, P. ja Lappalainen, E., Maatutkan ja suosondin soveltuvuus turvevarojen määrän ja laadun selvittämiseen. Geologian tutkimuskeskus, maaperäosasto, Turveraportti 202. Hänninen, P., Pudasjärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa VI. tutkimuskeskus, maaperäosasto, Turveraportti 212. Geologian

18 20 Hänninen, P. ja Hyvönen, A., Pudasjärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa VII. Geologian tutkimuskeskus, turvetutkimus, Turveraportti 227. Hänninen, P. ja Hyvönen, A., Pudasjärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa VIII. Geologian tutkimuskeskus, turvetutkimus, Turveraportti 240. Hänninen, P. ja Hyvönen, A., Pudasjärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa IX. Geologian tutkimuskeskus, turvetutkimus, Turveraportti 246. Hänninen, P. ja Jokinen, S., Pudasjärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat. Geologian tutkimuskeskus, turvetutkimukset. Julkaisematon arkistoraportti. Lappalainen, E., Sttsn, C-G. ja Häikiö, J., Turvetutkimusten maasto-opas. Geologinen tutkimuslaitos. Opas nro 12. Lappalainen, E., Häikiö, J. ja Heiskanen, 0., Oulun läänin suoinventointi. Yhdistelmä pinta-alamittausten tuloksista. Geologinen tutkimuslaitos, maaperäosasto, Raportti P 13.4/80/24.

19 POLTTOTURPEEN LAATUOHJE 1991 LIITE la JYRSINPOLTTOTURPEEN LAATULUOKAT, OMINAISUUKSIEN RAJA-ARVOT Kohta Ominaisuus Raja-arvon kohdiatuminen Raja-arvot Toteamistapa - kantavuus Ykaikk8 linnoitustarkkuus Laatuluokittain ja taajuus ilo 1. KOSTEUS Toimituserii SAAPUMIS- -viihintåin p% 0,1 40,0 40,0 40,0 A, l/vrk TILASSA -sointiin p% 0,1 60,0 56,0 50,0 A, I/vrk Yksit~ kuorma -våhintåån p% 0,1 38,0 38,0 38,0 C -enintåån p% 0,1 65,0 63,0 60,0 2. TEHOLLINEN Toimituserå, LÄMPÖARVO vihintiiin Mi/kg 0,1 6,0 8,0 10,0 A, 1/vrk SAAPUMIS- TILASSA 3. ENERGIA- Toimituser8, TIHEYS våhintiån MWh/m' 0,01 0,50 0,70 0,80 A, l/vrk SAAPUMIS- TILASSA 4. TEHOLLINEN Kuulmusierå, LÄMPÖARVO våhintåin Ml/kg 0,01 18,00 18,00 19,00 B, l/vrk KUIVA- AINEESSA 5. TUHKA- Kuukausierä PITOISUUS enintåän p% 0,1 10,0 10,0 10,0 B, 1/kk KUIVA- AINEESSA Toimituserå ja kuukausierå p% 0,1 15,0 15,0 15,0 C yhdelti toimituapaikalta enintåån 6. TUHKAN Kuukausierå, SULAMIS- puolipallopiate 'C C KÄYTTÄYTYM. vai~ ellei etukåteon toisin ole ilmoitettu 7. RIKKI- Kuukausierå, PITOISUUS enintiån p% 0,01 0,30 0,30 I 0,30 B, 1/kk KUIVA- AINEESSA ellei etukåteen toisin ole ilmoitettu 8. SUURET Kuorma, KAPPALEET' silmåkooltaan p% 0,2 1,0 1,0 0,5 C 200x200 mm tiryritilålle jååvå osuus enintiin Ykaittåisen 0,1 1,0 1,0 1,0 C kappaleen suurin sallittu ulottuvuus ja m' 0,2 0,2 0,2 C tilavuus ellei etukiiteen toisin ole sovittu 9. KARKEA Toimituserå, AINES 200x200 mm p% C tåryritilån 18- påisevå, mutta 40x40 mm seu- ellei etukåteen toisin ole sovittu lalle jååvå osuus enintiån 10. IRTOTIHEYS Kuorma, -våhintiån kg/m' C _en~ kg/r' Raja-arvot Kattavuus Ominaisuuden arvon katsotaan olevan ilmoitetun arvon mukainen, mikåli se poikkeaa raja-arvosta enhuåån puolet ilmoitustarkkuudesta epiedulliseen suuntaan. A. Koko turvemäärän kattava såånnsllieen ominaisuuden måiritys turpeen arvon måårittåmiatå varten. B. Koko turvemå8rån kattava ahntwllinen ominaisuuden mååritys, ei ole suoraan sidottu turpeen arvoon. C. Ominaisuus måiritetåån satunnaisesti tai tarpeen vaatiessa. Taajuus Ilmoitettu laajuus on våhimmåistaajuus, jolla ominaisuus miiritetåin.

20 POLTTOTURPEEN LAATUOHJE 1991 LIITE lb PALATURPEEN LAATULUOKAT, OMINAISUUKSIEN RAJA-ARVOT Kohua Ominaisuus Raja-arvon kohdistuminen Yksikkö Ilmoitustarkkuus Raja-arvot Laatuluokittain Toteamistapa - kattavuus ja taaja us P9 P11 P13 P15 *) 1. KOSTEUS Toimituserå SAAPUMIS- -vähintään p-% 0,1 35,0 30,0 27,0 20,0 A, I/vrk TILASSA ") -enintään p-% 0,1 53,0 47, ,0 A, l/vrk 2. TEHOLLINEN Toimituserä, LÄMPÖARVO vähintään MJ/kg 0,1 9, ,0 15,0 A, llvrk SAAPUMIS- TILASSA "') 3. ENERGIA- Toimituserä, TIHEYS vähintään MWh/m' 0,01 1, ,50 A, l/vrk SAAPUMIS- TILASSA "') 4. TEHOLLINEN Kuukausierä, LÄMPÖARVO vähintään MJ/kg 0,01 18,00 19,00 19, B, l/vrk KUIVA- AINEESSA 5. TUHKA- Kuukausierä PITOISUUS enintään p-% 0,1 10,0 10,0 8,0 60 B, 1/kk KUIVA- AINEESSA Toimituserä ja kuukausierä p-% 0,1 15,0 15,0 12,0 8,0 C yhdeltä toimituspaikalta enintään 6. TUHKAN Kuukausierä, SULAMIS- puolipallopiste 'C C KÄYTTÄYTYM. vähintäin ellei etukäteen toisin ole ilmoitettu 7. RIKKI- Kuukausierä, PITOISUUS enintään p % 0,01 0,30 0,30 0,30 0,30 B, 1/kk KUIVA- AINEESSA ellei etukäteen toisin ole ilmoitettu I I 8. SUURET Kuorma, KAPPALEET suurin ulottuvuus mm C enintään osuus enintään p-% 0,1 1,0 1,0 1,0 1,0 ellei etukäteen toisin ole sovittu 9. PALAKOKO Keskimääräiset mitat -halkaisija mm ellei etukäteen toisin c -pituus mm ole sovittu 10. HIENOAINEKSEN Kuorma, OSUUS sihnikooltaan 20x20 mm verk- p-% ) 5 ) C koseulan lipii- tai sevi osuus 10 enintään ellei etukäteen toisin ole 'hnoiteltu 11. IRTOTIHEYS Kuorma -vähintäin kg/n? C -enintään kg/m' HUOMAUTUKSET, Plenkäyttöluokka, jonka osalta toteamistapa (-kattavuus ja laajuus) sovitaan tapauskohtaisesti. Erityisrajoitus kohdassa 5.2 Sovitaan toimitussopimuksessa kiytetäänkö MJ/kg vai MWh/m', ei molempia samanaikaisesti. Lisähuomautus: MJ/kg- ja MWh/m'- arvoja ei ole tästä syystä synkronoitu keskenään. Seulottu kuormausvaiheessa. Raja-arvot Ominaisuuden arvon katsotaan olevan ilmoitetun arvon mukainen, mikäli se poikkeaa raja-arvosta enintään puolet ilmoitustarkkuudeata epäedulliseen suuntaan. Kattavuus A. Koko turvemäärin kattava säännöllinen ominaisuuden määritys turpeen arvon mäirittämistä varten. B. Koko turvemiirin kattava säännöllinen ominaisuuden mäinltys ei ole suoraan sidottu turpeen arvoon. C. Ominaisuus miiritetään satunnaisesti tai tarpeen vaatiessa. Taajuus Ilmoitettu taajuus on viihimmäistaajuus, jolla ominaisuus ~tetåän.

21 PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT LIITE 2 SUON NIMI KARTTALEHTI RAPORTTI/SIVUT AHMASUO /31-37 AHOSUO II/84-88 AHVENSUO V/69-76 AIROKASSUO VII/ ALAKOIRASUO VIII/ AROSUO V/17-21 EERANRANNANSUO VII/ ELLINPERÄNSUO VII/ EMÄNNÄNSUO / EPÄILYKSENSUO / EROSUO IX/ HAAPASUO-MAIJANSUO VI/45-49 HAAPOSUO / HAARASUO /93-98 HAARASUO VIII/ HAASIOSUO VIII/ HALMESUO VII/ HANGANPOHJANSUO VIII/69-76 HANHIJÄRVENSUO VII/46-54 HAUKKASUO VI/12-16 HAUTASUO VIII/21-23 HAUTASUO-TUPAKKISUO VII/ HAVAHARJUNSUO VI/ HELKALANSUO VII/ HETESUO IV/8-16 HETESUO VII/ HIETAKAISTONSUO X/12 HIIRISUO VIII/ HIISISUO VIII/12-19 HIRVASKORPI VII/64-69 HIRVISUO VI/ HOIKKASUO I/100 HOIKKASUO VIII/ HOLLONSUO I/82-84 HONGIKONKANKAANSUO VIII/53-58 HONGIKONSUO VIII/52-53 HONKASUO VIII/ HONKISUO VII/ HONKISUO VIII/ HUTTUSUO V/46-50 HYRSYNSUO VII/12-13 HÄRKÖSUO VIII/ HÖRHILÄISSUO VII/ ISOAHONTAUSSUO VII/ ISO AHMASUO /38-43 ISO JOUTENSUO /29-33 ISO KALLIOSUO / ISO KONTIOSUO /47-52 ISO LEVÄSUO /32-39 ISONEVA VII/59-64 ISONNIITYNSUO VIII/ ISO PASKO / ISO PETÄJÄSUO VIII/ ISO PYLKÖNSUO X/13 ISO PYÖRIÄSUO VI/37-42

22 LIITE 2 jatkoa SUON NIMI KARTTALEHTI RAPORTTI/SIVUT ISOSUO /76-78 ISOSUO E IV/84-91 ISOSUO W IV/ ISOSUO E V/ ISOSUO VII/ ISOSUO VII/ ISOSUO VIII/ ISOSUO-JÄNISSUO VII/ ISO RAATESUO IX/81-85 ISO TEERISUO VI/85-89 JAALANGANSUO I/64-69 JOKISUO VI/74-79 JOUSISUO VII/ JOUSISUO-PALOSUO /27-31 JOUTENSUO IV/47-50 JOUTENSUO VIII/ JOUTENSUO-VIHTAPUHO X/17 JUHMUNSUO IX/26-33 JUPUTINSUO VII/ JUURIKKASUO V/8-17 JUURIKKASUO VII/14-18 JYSKYSUO VI/ KAAHAINSUO / KAARTOSUO IV/57-60 KALETTOMANSUO / KALETTOMANSUO VIII/76-82 KALLASUO E / KALLASUO W / KALLIOSUO / KALLIOSUO-JOKISUO VIII/ KAPUSTASUO VI/89-94 KARJOSUO / KARKUSUO /50-52 KARHUSUO / KARHUSUO /70-86 KARHUSUO VII/ KARHUSUO IX/69-81 KATOSSUO /87-90 KATUSUO / KELLOSUO VIII/ KESKIJÄRVENSUO , 03 1/18-22 KESKIJÄRVENSUO VII/33-40 KESKIJÄRVENSUO VIII/63-69 KETTUSUO /40-43 KIISKISUO /11-13 KIISKISUO-MARJASUO VIII/ KIPINÄSUO VII/ KIRKKOSUO VII/ KIRSISUO /27-32 KIVISUO / KOIRAOJANLATVASUO VII/ KOIRASUO IX/ KOIVULAMMINSUO /55-58 KOIVUOJANLATVASUO , 08 V/92-99 KOIVUSUO II/79-84 KOIVUSUO /45-51

23 LIITE 2 jatkoa SUON NIMI KARTTALEHTI RAPORTTI/SIVUT KOIVUSUO VI/ KOIVUSUO IX/ KOKKOSUO VIII/ KOLMIKOPRANSUO VI/64-69 KONNUNSUO VIII/ KONTTISUO / KONTTISUO /58-64 KOPPELOSUO VIII/ KORPPI SUO V/76-80 KORTESALMENSUO X/15 KORTESUO / KORTESUO VIII/37-47 KOTI SUO /20-27 KOTI SUO V/40-46 KOTI SUO VI/49-52 KOTI SUO IX/12-17 KUIKKASUO / KURKISUO VIII/ KUUSIKKOMAANSUO VII/18-21 KUUSISUO / KUVAJASUO VII/ KYLMÄNPERÄNSUO IV/30-36 KYRMINSUO VII/69-74 KÄRPPÄSUO IV/40-47 LAKISUO VIII/ LAKISUO X/15 LAKISUO B VIII/ LAKISUO C VIII/ LAKISUO D VIII/ LAKKI SUO VIII/ LAMMANSUO IX/38-40 LAMMINSUO /53-55 LAMMINSUO VII/ LAMMINSUO VIII/ LAMMINTAKASUO X/16 LAMPI SUO IV/51-57 LATVANSUO IV/81-83 LATVASUO-HAUTASUO / LAULAJASUO / LAVASUO VII/ LEHMISUO VII/ LEHTIAHONSUO X/15 LEHTOINSUO VIII/ LEHTOSUO /61-64 LEHTOSUO IV/68-71 LEPPISUO-KAUHASUO VII/ LIEJUSUO I/44-47 LIMASUO VIII/ LINTUPERÄNSUO /18-22 LUHTARÄMIÄ /69-72 LUODESUO VII/74-79 LUSIKKASUO /43-46 LÄHTEENSUO VIII/58-63 LAMPSÄNSUO I/79-82 MARJASUO IX/42-47 MATKALAMMINSUO /

24 LIITE 2 jatkoa SUON NIMI KARTTALEHTI RAPORTTI/SIVUT MATKASUO-KOIRASUO X/17 MATKASUO-KORPPISUO /51-57 MATOSUO VII/ MERKKIPETÄJÄNSUO VII/ METSOSUO / METSOSUO VII/ MIKANSUO V/ MURJOLANSUO / MURTOSUO /22-27 MURTOSUO /64-69 MURTOSUO VI/22-30 MURTOSUO VIII/ MUSTASUO /72-76 MUTKAVAULUNSUO /13-18 MÄNTYHARJUNSUO V/36-40 MÄTÄSSUO VIII/ NAHKASUO-HALMESUO IV/64-67 NAHKIAISSUO V/ NAVETTASUO IV/37-40 NIITTYSUO VII/27-32 NIITTYSUO VII/ NIKUOJANSUO VIII/ NIMETÖNSUO / NISKASUO-HAUTASUO V/57-63 NIVASUO /70-74 NUTISUO VII/80-84 NUUVINSUO /25-29 NÄLKÄSUO /65-70 NÄLKÄSUO VIII/ NÄLKÄNIEMENSUO VIII/ NÄÄTÄSUO /8-12 OJASUO /84-88 OJASUO-KÄÄNNESUO VIII/ ORAVISUO VII/ PAATINSUO V/64-69 PAATINSUO VI/52-57 PAHASUO /33-39 PAHKASUO-KÄÄNNESUO VII/ PAITASUO X/14 PALOSUO / PALOSUO IV/92-95 PALOSUO VIII/ PALOSUO X/12 PARATIISINSUO / PARKKOSENSUO VI/ PASKONSUO VII/54-59 PATOSUO X/12 PENIKKASUO / PENIKKASUO VIII/ PERÄSUO / PEURASUO /88-93 PIENI KALLIOSUO X/13 PIENI PARATIISINSUO / PIENI RAATESUO IX/64-69 PIIPPUSUO VIII/ PIKKU KONTIOSUO /52-57

25 LIITE 2 jatkoa SUON NIMI KARTTALEHTI RAPORTTI/SIVUT PIKKU-LAVASUO VII/ PIKKU PETÄJÄSUO VIII/ PIKKU RUOSUO VII/ PETÄJÄSUO /57-61 PUNKINSUO VIII/ PUOLAKKASUO IX/17-25 PUOLAKKAVAARANSUO IX/33-37 PUOLIVÄLINSUO IX/52-63 PUUSUO VII/40-46 PYÖRIÄSUO VI/80-84 PYÖRIÄSUO VI/ PYÖRIÄSUO VII/ PÄRJÄNSUO / PÄÄKALLORÄME IX/40-42 PÖKKIÖSUO /8-10 PÖKÖNSUO VIII/ RAISKIONSUO VIII/ RAISKIOSUO VIII/ RAKANSUO VII/ RAPASUO VI/ RASVASUO VII/ RASVASUO VII/ RATTISUO X/12 RAUDANSUO VII/85-91 RAUMANSUO VI/16-22 RAUTASUO VIII/89-97 RIEPULEHDONSUO V/29-35 RIKKISUO IV/76-80 RISUSUO IV/ RISUSUO VI/57-64 RONISUO IX/92-99 RUONASUO X/16 RUOSTESUO /74-79 RUOSUO VII/ RUUNASUO VII/21-26 RUUNASUO X/14 RYTILAMMENSUO VIII/28-37 RYTISUO /39-45 RÄPÄTTÄJÄNSUO VI/70-74 RÄSÄNIITYNSUO X/16 SAARISUO / SAARISUO VIII/23-28 SAARISUO B VIII/ SADINSELÄNSUO /61-65 SAMMAKKOSUO / SAMMALSUO V/21-29 SARJOSUO /88-90 SARVISUO V/85-92 SAVISUO /58-61 SAVISUO /90-94 SILIÄSUO IV/60-64 SILIÄSUO IX/85-92 SOIDINSUO VIII/ SORSUANPERÄNSUO VI/42-44 SUMUSUO IV/16-25 SUSISUO VII/

26 LIITE 2 jatkoa SUON NIMI KARTTALEHTI RAPORTTI/SIVUT SYRJÄNIEMENSUO VIII/ SYRJÄSUO / SYVÄNLAMMINSUO VIII/ SÄNGENSUO-VENEHEITON IX/48-52 TAKASUO I/13-18 TAKASUO V/80-85 TALASSUO /22-25 TALJASUO V/54-57 TANGONSUO X/13 TANELINSUO VIII/ TEERISUO VI/30-36 TIPPASUO VII/ TOLPANSUO VIII/ TURKKISUO-KAITASUO / TYRÄSUO / TÖRMÄSENSUO /172 UKONSAARENSUO VIII/82-89 UKONSAARENSUO X/14 UOLEVINSUO /14-19 VAARASUO VIII/ VAASSANSUO /94-97 VALKIAISSUO V/50-54 VALKINSUO VIII/ VARISSUO /47-50 VASIKKASUO VI/ VASTASUO VII/91-98 VELLISUO VII/ VENYMÄNSUO VIII/ VERKONLAMMINSUO / VIHANTASUO VIII/ VIIDANMAANSUO /8-13 VILMINSUO VII/ VIRSUSUO VIII/ VIRTAANSUO VIII/19-21 VITIKKOSUO IV/25-29 VITTASUO /189 VOILAMMINSUO / VÄLIAHONSUO / VÄLISUO VIII/47-52 VÄÄRÄJOENSUO X/16 VÄÄRÄSUO / YLÄ-KOIRASUO VII/ ÄLLINSUO / ÄMMÄNSUO IV/71-76

27 e Moreeni LIITE 3 SUO KARTTA k Suon Q Pelto ja mineroolim aan raja -.III_ Lohkot* 5.1 Keskimääräinen maatuneisuus Heikosti maatuneen pintakerroksen/ 7/23 koko turvekerrostuman paksuus dm Järvi tai lampi 22 Turvekerrostuman paksuus dm./ Oja ja veden virtaussuunta Puro tai joki,2m2 Suon syvyyskäyrä -g0 Suon pinnan korkeuskäyrä Tie PROFIILIT Turvetajit, Pohjamaala jit Turpeen maatuneisuus : Rahko ( Sphagnum 1 S Sara ( Cares I C Ruskosammal ( Bryales 1 B M Karkeadetritus- Kdlj lieju Hienodetritus- HdLj HL Iieju Järvimuta JaMu H 1-3 H S-6 Sorarahka 1 Carex-Sphagnum I CS Ixxx 1xx Savilieju SaLj H 7-10 Rahkasara ( Sphagnum-Corex 1 SC Liejusavi LjSa Ruskosammal-( Bryales-Carex ) BC Sovi k== Sara Tuposyilla IEriophorum 1 Er Hiesu Sa Muita symboleja : Hs F A Hiilikerros Tupasluikka ( Trichophorum ) Tr Hieta Ht Soostuma Sinihe,nö ( Molima 1 MI Suolevökkö ( Scheuchzeria I Sh Korte ( Equisetum 1 Eq Hiekka 1 ---] n Sora 1 1 Hk Mr Sr Liekoisuus : 3/2 Lieko-osumat syvyydesso 0-Im/I-2m { Y i idrviruoko 1 Phragmrtes ) Pr <1~_ 1 Kallio Ko Raot* ( Menyanthes I Mn I ~ Lohkareita Lo Varpuaines ( Nanolignidi ) N Puuaines ( Lignidi 1 L Luonnontilaiset suotyypit : Avosuot Rämeet Korvet VL Varsinainen Ietto LR Lettordme VLK Varsinainen lettokorpi RIL Rimprretto RHSR Ruohoinen sorarame KOLK Koivula t tokorpi VSN Varsinainen soroneva VSR Varsinainen sorarome LHK Lehtokorpi RHSN Ruohoinen soroneva LKNR Lyhytkorsmevorame RHK Ruoho-jo heindkorpi RIN Rimpmevo TR Tupasvillorome KGK Kangas korpi KN Kalvokkoneva PSR Pallosorordme VK Varsinainen korpi LKN Lyhytkortinen neva KGR Kongasröme NK Nevakorpi SIN Silmokeneva IR Isowrpuinen rome RAK Rääseikkö RN Rahkoneva RR Rehkarame LUN Luhtoneva KER Keidasrame KR Korpirome Muuttuneet suotyypit oj ojikko mu muuttuma tk turvekongas Suotyyppi- ja IRmu Suotyyppi Iiekoisuuskortta 1230 Lieko-osumat Ikpll syvyysvaleillil o 1,5-2.Om ksmu KGrhunsammalmuuttuma rhtk Ruohoturvekongas mtk Mustikkaturvekangas ptk Puolukkaturvekangos vatk Varputurvekangos jotk IhkölÖkoniirvaturvekongos tm Suon syvyysköyrö kh Kytöheilto pe pelto to Turpeennostoolue pta Palaturpecn nostoalue jta Jyrsinturpeen nostoolue