PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA X GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 252. Pauli Hänninen ja Satu Jokinen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA X GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 252. Pauli Hänninen ja Satu Jokinen"

Transkriptio

1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 252 Pauli Hänninen ja Satu Jokinen PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA X Abstract : The mires and peat reserves of the commune of Pudasjärvi. Part X Kuopio 1992

2 Hänninen, Pauli ja Jokinen Satu 1992., Pudasjärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa X. Geologian tutkimuskeskus, Turvetutkimukset, Turvetutkimusraportti 252, 20 sivua, 3 kuvaa, 3 liitettä. Geologian tutkimuskeskus tutki vuonna 1990 Pudasjärven kunnan alueelta 19 suota yhteispinta-alaltaan 7270 ha. Aineisto koottiin tutkimuslinjastoilta, joilla tutkimuspisteet sijaitsivat 100 m :n välein. Jokaisella pisteellä määritettiin pinnan korkeus, suotyyppi, turvekerroksen paksuus, turvelajit, pohjamaalaji. Kahdeksalta suolta turpeen luodattu maatutkalla. tupeen maatuneisuus, liekoisuus ja paksuus ja pohjamaalaji on Laboratorionäytteitä otettiin 17 suolta. Näytteistä määritettiin vesipitoisuus, kuiva-ainemäärä ja tuhkapitoisuus. Osasta näytteistä määritettiin lämpöarvo ja rikkipitoisuus. Kolmelta suolta on turpeen kosteus- ja kuiva-ainemäärä sekä energiasisältö määritetty suosondia käyttäen. Energiaturvetuotantoon soveltuvia alueita löydettiin 18 suolta yhteensä ha. Tuotantokelpoista turvetta on yhteensä noin 21 milj. suo-m'. Sen energiasisältö on noin 11 milj. MWh 50 % kostealle jyrsinturpeelle laskettuna. ph, Avainsanat : suo, energiaturve, Pudasjärvi Pauli Hänninen Geologian tutkimuskeskus PL 1237 SF KUOPIO FINLAND

3 Abstract : Hänninen. PauliandJokinen, Satu. Pudasjärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa X - The mires and peat reserves of the commune of Pudasjärvi. Part X. Geologian tutkimuskeskus, Turvetutkimukset, Turvetutkimusraportti Geological Survey of Finland, Peat Researches, Report of Peat Investigation pages, 3 figures, 3 appendices. The Geological Survey of Finland made a peatland study in the commune of Pudasjärvi in 1990 in nineteen mires. They cover hectares. The field work was carried out on survey line grids with study sites at the intervals of 100 meters. At each site the following determinations were made and recorded : cover type, peat thickness, wetness of mire, amount and height of peat hummocks, density of forest, size and quality of trees, peat type, humification degree, fibre content and wetness of peat and the number of stumps and snags in the deposits. The peat thickness and subsoils of eight peatlands were studied with ground penetrating radar. Peat samples were taken with a volumetric peat sampler for laboratory determinations from 17 mires. All samples were tested for ph-value, water content, dry bulk density and ash content. In addition to this heating value and sulphur content of peat were determined from part of samples. The water content, bulk density and energy content of three peatlands were measured with a radio wave moisture probe. Altogether hectares of peatland were evaluated to be suitable for energy peat production. The amount of recoverable energy peat is about 21 million cubic meters of peat in situ. The energy content equals to 11 million MWh as calculated for 50 % moisture content. Key words : mire, energy peat, Pudasjärvi Pauli Hänninen Geological Survey of Finland P.O. Box 1237 SF KUOPIO FINLAND

4 SISÄLLYSLUETTELO 1JOHDANTO 7 2 TUTKIMUSMENETELMÄT JA TULOSTEN ESITYS Kenttätutkimukset Laboratoriomääritykset Tutkimusaineiston käsittely ja arviointiperusteet 9 3 TUTKITUT SUOT Rattisuo Patosuo Palosuo Hietakaistonsuo Iso Pylkönsuo Pieni Kalliosuo Tangonsuo Paitasuo Ruunasuo Ukonsaarensuo Kortesalmensuo Lehtiahonsuo Lakisuo Lammintakasuo Ruonasuo Räsäniitynsuo Vääräjoensuo Matkasuo-Koirasuo Joutensuo-Vihtapuhonsuo 17 4 TULOSTEN TARKASTELU 18 KIRJALLISUUTTA 19

5 7 1 JOHDANTO Geologian tutkimuskeskus on suorittanut turvetutkimuksia Pudasjärven kunnan alueella vuosina 1974, Tutkimukset liittyvät valtakunnan turvevarojen kokonaisinventointiin. Vuosien 1974, tutkimusten tulokset on julkaistu aiemmin (Hänninen, P aja b, 1984, 1985, 1986, 1988, Hänninen, P. ja Hyvönen, A. 1989, 1990, 1991) (liite 2). Tässä raportissa käsitellään vuonna 1990 tutkittuja soita. Kunnassa on luetteloitu kaikkiaan 947 yli 20 hain kokoista suota, joiden yhteispinta-ala on ha ( Lappalainen, Häikiö, Heiskanen 1980). Vuonna 1990 tutkittiin yhteensä 19 suota yhteispinta-alaltaan ha (kuva 1). Vuoden 1990 loppuun mennessä on tutkittu 323 suota yhteispinta-alaltaan ha eli noin 54 % kunnan suoalasta. Liitteessä 1 on Pudasjärvellä vuoteen 1990 mennessä tutkitut suot aakkosjärjestyksessä. Tutkimukset jatkuvat edelleen. 2 TUTKIMUSMENETELMÄT JA TULOSTEN ESITYS 2.1 Kenttätutkimukset Kenttätutkimuksissa on noudatettu Geologian tutkimuskeskuksen "Turvetutkimusten maasto-opas" (Lappalainen, Sten, Häikiö 1984) kuvattuja menetelmiä. Suot on tutkittu käyttäen linjatutkimusmenetelmää, jossa suon hallitsevan osan halki vedetään selkälinja ja tälle poikkilinjoja 400 m :n välein. Varsinaisten tutkimuslinjojen väliin on tehty syvyystutkimuslinjoja, joilta on kairaamalla tutkittu turvekerroksen paksuus. Kahdeksalta suolta turpeen paksuus sekä pohjamaalajit on luodattu maatutkalla. Ajolinjat ovat 100 metrin välein. Tutkaprofiilien avulla on määritetty suon syvyyskäyrät. Turpeen laatuominaisuudet on tutkittu seuraavassa kappaleessa kuvatuilla menetelmillä tutkimuslinjan pisteiltä. Kolmelta suolta on turpeen kosteus- ja kuiva-ainemäärä sekä energiasisältö määritetty suosondia käyttäen. Turvetuotantoon soveltuvilta alueilta on esitetty suosonditulosten perusteella piirretyt suon kuiva-ainepitoisuusprofiilit. Maatutkaluotaus sekä suosondaus tutkimusmenetelminä on yksityiskohtaisesti selvitetty erillisessä raportissa (Hänninen, P. ja Lappalainen, E. 1987).

6 1 8 OS OB \1 uollp 11 \ y 'l udasjdrvi 35 a , oe 09 t A , ~ 7l1 e 0 ]o Rattisuo 2. Patosuo 3. Palosuo 4. Hietakaistonsuo 5. Iso Pylkönsuo 6. Pieni Kalliosuo 7. Tangonsuo 8. Paitasuo 9. Ruunasuo 10. Ukonsaarensuo 11. Kortesalmensuo 12. Lehtiahonsuo 13. Lakisuo 14. Lammintakasuo 15. Ruonasuo 16. Räsäniitynsuo 17. Vääräjoensuo 18. Matkasuo-Koirasuo 19. Joutensuo-Vihtapuhonsuo Kuva 1. Vuonna 1990 Pudasjärvellä tutkitut suot.

7 9 Tutkimuslinjastot on vaaittu ja korkeudet on pyritty kiinnittämään valtakunnalliseen kiintopisteverkkoon. Jokaisella tutkimuspisteellä määritettiin suotyyppi, suon pinnan vetisyys (kuiva, normaali, vetinen, hyllyvä, rimpinen), mättäisyys (peittävyys-%) ja mättäiden korkeus sekä puustoisilla suotyypeillä puulajisuhteet, puuston tiheys- ja kehitysluokka ja mahdolliset hakkuut. Maatumattoman puuaineksen, ns. liekoisuuden selvittämiseksi pliktattiin turvekerrostuma tutkimuspisteiden ympärillä kymmenen kertaa 2 m :n syvyyteen asti. Kairalla otetuista turvenäytteistä määritettiin turvelaji, maatuneisuus, kosteus ja kuituisuus. Tilavuustarkalla mäntäkairalla otettiin turvenäytteitä laboratoriotutkimuksia varten. 2.2 Laboratoriomääritykset Kenttätutkimustietojen perusteella otettiin laboratorionäytteet siten, että ne edustavat mahdollisimman hyvin suon käyttökelpoista turvekerrostumaa. Näytteistä määritettiin Geologian tutkimuskeskuksen turvelaboratoriossa Kuopiossa happamuus, tuhkapitoisuus, vesipitoisuus, kuivatilavuuspaino ja lämpöarvo. Tuhkapitoisuus ilmoitetaan prosentteina kuivan turpeen painosta, hehkutettuna 815 ± 25 C :ssa. Vesipitoisuus ilmoitetaan prosentteina märkäpainosta. Kuivatilavuuspaino ilmoittaa suosta olevan turpeen kuiva-aineen määrän tilavuusyksikköä kohden (kg/suo-m 3 ). Lämpöarvot on mitattu jauhetuista, homogenisoiduista ja pilleriksi puristetuista turvenäytteistä LECO AC-300 isometrisellä kalorimetrillä (ASTM D 3286). Tulokset ilmoitetaan tehollisina lämpöarvoina kuivalle turpeelle ja 50 % :n käyttökosteudelle (MJ/kg). Turpeen rikkipitoisuus on analysoitu LECO SC-32 -rikkianalysaattorilla. 2.3 Tutkimusaineiston käsittely ja arviointiperusteet Jokaisesta suosta piirrettiin kartta, josta selviää suon turvekerrostuman paksuus, keskimaatuneisuus ja heikosti maatuneen rahkaisen pintakerroksen paksuus. Esimerkki kartasta on kuvassa 2. Lisäksi soista on laadittu peruskarttapohjalle tutkimuspisteiden sijainnin ilmoittavat kartat. Pohjakarttoina on käytetty maanmittaushallituksen peruskarttoja. Soiden turvekerrostumia on havainnollistettu tutkimuslinjoista piirretyillä turvelajija maatuneisuusprofiileilla, joista esimerkki on kuvassa 3.

8 10 Soista on kirjoitettu selostukset, joista selviää suon sijainti, ympäristön topografia ja suon koko, suotyyppien jakauma, puustoisuus ja ojitustilanne sekä kuivatusmahdollisuus. Turvekerrostumaa koskevista keskiarvotiedoista käsitellään turpeen käytön kannalta merkityksellisimpiä. Tuotantokelpoinen turvemäärä on laskettu vähentämällä suon pohjalle jäävä turvekerros (0,4-0,8 m). Tuotantoon sopivaksi on otettu yleensä yli 1,5 metriä syvät alueet. Saraturpeen (C) on katsottu soveltuvan myös heikosti maatuneena jyrsinturpeeksi. Palaturpeeksi se soveltuu mikäli mukana on riittävästi sitovaa ainetta, esim. maatunutta rahkaa. Sekaturpeet ja rahkaturve (S) soveltuvat kohtalaisesti ja hyvin maatuneena (H 5-10) joko jyrsin- tai palaturpeeksi. Selvitettäessä turpeiden käyttökelpoisuutta perustana on ollut Turveteollisuusliiton laadunmäärittelyohjeet (liite 1). Suon omistussuhteita ei tässä tutkimuksessa ole otettu huomioon. Sen sijaan mm. pitkälle viedyt metsähoidolliset toimenpiteet, turvealueiden sijainti vesistöjen suhteen sekä luonnonsuojelulliset näkökohdat on huomioitu. Käyttökelpoisten turvevarojen energiasisällöt on laskettu seuraavilla kaavoilla : E = N s o_,rs D d x w (kuiva turve) E = N s o_n,, Dd X (100/100-K) x W (kosteudessa K % oleva turve), jossa E = energiasisältö, N,,._., = suokuutioiden lukumäärä, D d = suokuution sisältämä kuiva-aineenmäärä (kg/suo-m 3 ), w = kuivan turpeen tehollinen lämpöarvo (MJ/kg), W = kosteudessa K % olevan turpeen tehollinen lämpöarvo (MJ/KG), K = turpeen kosteus (%). Edellämainituista suokartoista ja -profiileista sekä tarkoista suoselostuksista on tilattavissa kopioita GTK :n Väli-Suomen aluetoimistosta. Seuraavassa esitetään lyhyet suoselostukset tutkituista soista sekä yhteenveto.

9 m -i-3i6li ns 'A m.t ~~1m \3.93/5 G~ _ ~%16 49 ~ sns BO n m.;- yy130'\1 3T -290m / \\ U m r.si \ 1~ /20 49 B m 1 \5 17) N n --3m i 4132~ ~ 45 2m \ l 49~ ~1m~ d720~~ ;7 80,11 4 v16 A4Q0+570m 316 \\. 3 I- /55 5 i ,17 3%29 1l \ , m +3)13 _ 45 i5 7 /3727 / \26 1 g 48 I 1 1 3i7 IiO ' 3.m / :2 3i21\ 1 a 45 5 \s Iv \ I 20 \ 1 46 n0 \ \: 49 3) ! Ā800, B5 +320m m 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tulvetutkimus 1989 Kuva 2. Esimerkki suokartasta. Kuva on pienennetty 1 : mittakaavaisesta kartasta. II IIPY MRRTUNEISUUS M SPY _115 _114 oma _ l i 'j"~1~!irll~' Illl~ri _ _110 SUOTYYPIT.LIEKO-OSUMRT.TURVELRJIT JA POMJRMRRLRJIT _11 _us _112 S ISi _110 Kuva 3. Esimerkki suon turvelaji- ja maatuneisuusprofiilista.

10 12 3 TUTKITUT SUOT 1. Rattisuo (ki ) sijaitsee n. 26 km Pudasjärven keskustasta länteen, Vengasvaaran eteläpuolella. Suo rajoittuu hajanaisiin moreenikumpuihin, ja sen eteläpuolitse kulkee maantie. Rattisuon pinta-ala on 520 ha, josta yli metrin syvyistä on 118 ha ja yli kahden metrin syvyistä 5 ha. Yleisin suotyyppi on rimpineva. Turvekerrostuma muodostuu pääosin sararahka- ja rahkasaraturpeista, ja sen keskimaatuneisuus on 4,0. pohjamaalajit ovat moreeni ja hiekka. Yleisimmät Rattisuo soveltuu energiaturvetuotantoon. Rahkainen pintakerros on paksu. 2. Patosuo (kl ) sijaitsee n. 30 km Pudasjärven keskustasta länteen, Vengasjärven pohjoispuolella. Suo rajoittuu moreenimuodostumiin ja etelässä Vengas- ja Alajärveen. Suon halki kulkee maantie. Patosuon pinta-ala on 265 ha, josta yli metrin syvyistä on 77 ha ja yli kahden metrin syvyistä 5 ha. Yleisimmät suotyypit ovat varsinainen sararäme ja -neva. Turvekerrostuma on pääosin rahkasara- ja sararahkaturvetta, jossa on raatten jäännöksiä. Turpeen keskimaatuneisuus on 4,4. Yleisimmät pohjamaalajit ovat moreeni, hieta ja hiekka. Patosuo soveltuu tietyin rajoituksin energiaturvetuotantoon. 3. Palosuo (kl ) sijaitsee n. 32 km Pudasjärven keskustasta länteen, Saunajärven pohjoispuolella. Suo rajoittuu lajittuneisiin hiekka- ja soramuodostumiin, ja sen länsi- ja eteläpuolelle johtaa metsäautotie. Palosuon pinta-ala on 315 ha, josta yli metrin syvyistä on 58 ha. Yli kahden metrin syvyisiä alueita ei tavattu. Yleisin suotyyppi on rimpineva. Turvekerrostuma on pääosin sararahka- ja rahkasaraturvetta, ja sen keskimaatuneisuus on 4,1. pohjamaalajit ovat moreeni ja hiekka. Yleisimmät Ohuen turvekerrostuman vuoksi Palosuo ei sovellu turvetuotantoon. 4. Hietakaistonsuo (kl ) sijaitsee n. 35 km Pudasjärven keskustasta länteen, Saunajärven länsipuolella. Suo rajoittuu hiekka- ja moreenimuodostumiin, ja sen

11 13 pohjois-, itä- ja eteläpuolitse kulkee tie. Hietakaistonsuon pinta-ala on 500 ha, josta yli metrin syvyistä on 82 ha ja yli kahden metrin syvyistä 8 ha. Yleisimmät suotyypit ovat tupasvillarämeojikko ja ruohoinen sararämemuuttuma. Pääosin rahkasaravaltaisen turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,1. Yleisin pohjamaalaji on hiekka. Hietakaistonsuo soveltuu energiaturvetuotantoon. 5. Iso Pylkönsuo (kl ) sijaitsee n. 39 km Pudasjärven keskustasta länteen, Säynäjäjärven pohjoispuolella. Suo rajoittuu etelässä harjuun, lännessä ja pohjoisessa moreenimuodostumiin ja idässä suoalueeseen ja hiekkamuodostumiin. Suon eteläpuolitse kulkee maantie, ja itä- ja länsipuolille johtaa metsäautotiet. Ison Pylkönsuon pinta-ala on 730 ha, josta yli metrin syvyistä on 410 ha ja yli kahden metrin syvyistä 152 ha. Yleisimmät suotyypit ovat karhunsammalmuuttuma ja tupasvillarämeojikko. Pääosin rahkasara- ja sararahkavaltaisen turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,5. Yleisimmät pohjamaalajit ovat moreeni ja hiekka. Iso Pylkönsuo soveltuu tietyin rajoituksin energiaturvetuotantoon. 6. Pieni Kalliosuo (ki ) sijaitsee n. 30 km Pudasjärven keskustasta länteen, Vengasvaaran pohjoispuolella. Suon länsi- ja eteläpuolella on hiekka- ja soramuodostumia, ja sen länsipuolelle johtaa metsäautotie. Pienen Kalliosuon pinta-ala on 270 ha, josta yli metrin syvyistä on 69 ha ja yli kahden metrin syvyistä 14 ha. Vallitseva suotyyppi on rimpineva. Yleisimmät turvelajit ovat sararahkaturve, jossa on tupasvillan jäänteitä sekä rahkasaraturve. Turpeen keskimaatuneisuus on 4,1. Yleisimmät pohjamaalajit ovat hiekka ja moreeni. Pieni Kalliosuo soveltuu energiaturvetuotantoon. 7. Tangonsuo (kl ) sijaitsee n. 33 km Pudasjärven keskustasta länteen, Kolijärven pohjoispuolella. Suo rajoittuu pohjoisessa suoalueeseen, lännessä moreenikankaisiin ja muualla sora- ja hiekkamaastoon. Suon etelä- ja itäpuolitse kulkee metsäautotie. Tangonsuon pinta-ala on 300 ha, josta yli metrin syvyistä on 172 haja yli kahden metrin syvyistä 56 ha. Yleisimmät suotyypit ovat tupasvillarämemuuttuma ja -ojikko sekä varsinainen sararämemuuttuma. Turvekerrostuma on pääosin rahkasaraturvetta sekä

12 14 sararahkaturvetta, jossa on tupasvillan jäänteitä. Turpeen keskimaatuneisuus on 4,2. Yleisimmät pohjamaalajit ovat moreeni ja hiekka. Tangonsuo soveltuu energiaturvetuotantoon. 8. Paitasuo (kl ) sijaitsee n. 28 km Pudasjärven keskustasta länteen, Vengasvaaran pohjoispuolella. Suo rajoittuu etelässä harjuun, idässä Ruonalampeen ja muualla hiekkamuodostumiin. Suon etelä- ja länsipuolitse kulkee tie. Paitasuon pinta-ala on 280 ha, josta yli metrin syvyistä on 110 ha ja yli kahden metrin syvyistä 42 ha. Yleisimmät suotyypit ovat varsinainen saraneva ja -räme sekä kangasräme. Turvekerrostuman muodostaa pääosin rahkasaraturve, jossa on raatteen ja suoleväkön jäänteitä sekä sararahkaturve. Turpeen keskimaatuneisuus on 4,6. Yleisimmät pohjamaalajit ovat hiekka ja hiesu. Paitasuo soveltuu energiaturvetuotantoon. 9. Ruunasuo (kl ) sijaitsee n. 36 km Pudasjärven keskustasta länteen, Kolijärven länsipuolella. Suo rajoittuu etelässä ja lännessä saumamuodostumaan, pohjoisessa hiekkamuodostumaan ja idässä Kolijärveen. kulkee maantie ja luoteispuolitse metsäautotie. Suon länsi- ja eteläpuolitse Ruunasuon pinta-ala on 280 ha, josta yli metrin syvyistä on 70 ha ja yli kahden metrin syvyistä 12 ha. Yleisimmät suotyypit ovat rimpineva ja sen muuttuma sekä karhunsammalmuuttuma. Turvekerrostuman muodostaa pääasiassa rahkasaraturve, jossa on raatteen jäännöksiä, ja sen keskimaatuneisuus on 4,2. Yleisimmät pohjamaalajit ovat hiekka ja moreeni. Ruunasuo soveltuu energiaturvetuotantoon. Turpeen rikkipitoisuus on kuitenkin paikoin korkea, jonka vuoksi rikkipitoisuus suon eri osissa on selvitettävä yksityiskohtaisesti ennen mahdollista turvetuotantoa. 10. Ukonsaarensuo (kl ) sijaitsee n. 24 km Pudasjärven keskustasta länteen, Vengasvaaran itäpuolella. Suon ympärillä on hiekka- ja moreenimuodostumia, ja sen eteläpäähän johtaa metsäautotie. Ukonsaarensuon pinta-ala on 135 ha, josta yli metrin syvyistä on 59 ha ja yli kahden metrin syvyistä 19 ha. Yleisin suotyyppi on varsinainen saraneva. Turvekerrostu-

13 15 man muodostaa pääosin rahkasaraturve, jossa on metsäkortteen jäännöksiä sekä sararahkaturve. Turpeen keskimaatuneisuus on 4,3. Yleisimmät pohjamaalajit ovat hiekka, hiesu ja hieta. Ukonsaarensuo soveltuu energiaturvetuotantoon. 11. Kortesalmensuo (kl ) sijaitsee n. 22 km Pudasjärven keskustasta länteen, Siuruan eteläpuolella. Suo rajoittuu huuhtoutuneisiin moreenimuodostumiin, sen eteläpuolitse kulkee tie. ja Kortesalmensuon pinta-ala on 390 ha, josta yli metrin syvyistä on 71 ha ja yli kahden metrin syvyistä 11 ha. Vallitseva suotyyppi on rimpinevamuuttuma. Turvekerrostuma muodostuu pääosin rahkasaraturpeesta, jossa on varpujen jäänteitä sekä sararahkaturpeesta. Turpeen keskimaatuneisuus on 4,6. Yleisimmät pohjamaalajit ovat hiekka ja moreeni. Kortesalmensuo soveltuu energiaturvetuotantoon. 12. Lehtiahonsuo (kl ) sijaitsee n. 22 km Pudasjärven keskustasta länteen, Vengasvaaran kaakkoispuolella. Suo rajoittuu kaakossa Matalalampeen ja muualla hiekka- ja moreenimuodostumiin. Suon pohjoispuolella kulkee metsäautotie. Lehtiahonsuon pinta-ala on 290 ha, josta yli metrin syvyistä on 98 ha ja yli kahden metrin syvyistä 16 ha. Yleisimmät suotyypit ovat varsinainen saraneva ja lyhytkorsineva. Pääosin rahkasara- ja sararahkavaltaisen turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,5. Yleisimmät pohjamaalajit ovat hiekka ja moreeni. Lehtiahonsuo soveltuu tietyin rajoituksin energiaturvetuotantoon. 13. Lakisuo (kl ) sijaitsee n. 44 km Pudasjärven keskustasta luoteeseen, Asmuntin länsipuolella. Suo rajoittuu idässä Asmuntijokeen, pohjoisessa lääninrajaan ja muualla moreenikumpuihin. Suon pohjoispuolitse ja itäosan yli kulkee maantie. Lakisuon pinta-ala on 1130 ha, josta yli metrin syvyistä on 341 haja yli kahden metrin syvyistä 74 ha. Yleisimmät suotyypit ovat rimpineva, lyhytkorsineva ja pallosararämeojikko. Turvekerrostuma muodostuu pääosin rahkasara- ja sararahkaturpeesta, ja sen keskimaatuneisuus on 4,5. Yleisimmät pohjamaalajit ovat moreeni ja hiekka. Lakosuo soveltuu energiaturvetuotantoon.

14 Lammintakasuo (kl ) sijaitsee n. 41 km Pudasjärven keskustasta luoteeseen, Liekokylän itäpuolella. Suo rajoittuu länsipuolella Liekolampeen ja muualla hiekka- ja moreenimuodostumiin. Suon eteläpuolelle johtaa maantie. Lammintakasuon pinta-ala on 310 ha, josta yli metrin syvyistä on 187 ha ja yli kahden metrin syvyistä 113 ha. Vallitsevat suotyypit ovat varsinainen saraneva ja -räme. Turvekerrostuman muodostaa pääosin rahkasaraturve, jossa on raatteen jäännöksiä sekä sararahkaturve, ja sen keskimaatuneisuus on 4,5. Yleisimmät pohjamaalajit ovat hiekka ja moreeni. Lammintakasuo soveltuu energiaturvetuotantoon. 15. Ruonasuo (kl ) sijaitsee n. 45 km Pudasjärven keskustasta luoteeseen, Asmuntin länsipuolella. Suo rajoittuu lännessä Korpijokeen ja muualla moreenimuodostumiin. Suon pohjoispäähän johtaa metsäautotie. Ruonasuon pinta-ala on 600 ha, josta yli metrin syvyistä on 404 haja yli kahden metrin syvyistä 225 ha. Vallitseva suotyyppi on varsinainen saraneva. Turvekerrostuman muodostaa pääosin rahkasaraturve, jossa on raatteen jäännöksiä sekä sararahkaturve, ja sen keskimaatuneisuus on 4,5. Yleisimmät pohjamaalajit ovat hiekka ja moreeni. Ruonasuo soveltuu tietyin rajoituksin energiaturvetuotantoon. rahkainen pintakerros on paikoin paksu. Suon eteläosassa 16. Räsäniitynsuo (kl ) sijaitsee n. 8 km Pudasjärven keskustasta länteen, Härmänjoen rannalla. Suo rajoittuu pohjoisessa harjuun (Auralankangas), idässä Pudasjärveen ja etelässä lijokeen ja Härmänjokeen. Suon pohjoispuolelle johtaa maantie. Räsäniitynsuon pinta-ala on 130 ha, josta yli metrin syvyistä on 57 ha ja yli kahden metrin syvyistä 8 ha. Vallitseva suotyyppi on ruohoinen sararämeojikko. Pääosin rahkasara- ja sararahkavaltaisen turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,6. Yleisimmät pohjamaalajit ovat hiekka ja moreeni. Räsäniitynsuo soveltuu tietyin rajoituksin energiaturvetuotantoon. 17. Vääräjoensuo (kl ) sijaitsee n. 1 km Pudasjärven keskustasta pohjoiseen. Suo rajoittuu pohjoisessa Törröjokeen ja lännessä Vääräjokeen, ja sen itäosan yli kulkee maantie.

15 17 Vääräjoensuon pinta-ala on 35 ha, josta yli metrin syvyistä on 20 haja yli kahden metrin syvyistä 12 ha. Yleisimmät suotyypit ovat ruohoinen sararäme ja tupasvillaräme sekä niiden ojikot. Turvekerrostuma muodostuu pääosin rahkasaraturpeesta, jossa on varpujen ja kortteen jäänteitä sekä sararahkaturpeesta. Turpeen keskimaatuneisuus on 5,1. Yleisimmät pohjamaalajit ovat hieta ja hiekka. Vääräjoensuo soveltuu energiaturvetuotantoon. 18. Matkasuo-Koirasuo (kl ) sijaitsee n. 7 km Pudasjärven keskustasta länteen, Iijoen etelärannalla. Suon ympärillä on huuhtoutunutta moreenimaastoa, ja eteläpuolella kulkee maantie. sen Matkasuo-Koirasuon pinta-ala on 270 ha, josta yli metrin syvyistä on 100 haja yli kahden metrin syvyistä 23 ha. Yleisimmät suotyypit ovat varsinainen sararämeojikko ja tupasvillarämeojikko. Turvekerrostuman muodostaa pääosin rahkasaraturve sekä sararahkaturve, jossa on tupasvillan jäänteitä. Turpeen keskimaatuneisuus on 4,3. pohjamaalajit ovat moreeni ja hiekka. Yleisimmät Matkasuo-Koirasuo soveltuu tietyin rajoituksin energiaturvetuotantoon. 19. Joutensuo-Vihtapuhonsuo (kl ) sijaitsee n. 10 km Pudasjärven keskustasta länteen, Hollonlammen länsipuolella. Suon ympärillä on pinnaltaan lajittunutta moreenimaastoa, ja sen pohjoispuolitse kulkee maantie. Joutensuo-Vihtapuhonsuon pinta-ala on 520 ha, josta yli metrin syvyistä on 183 haja yli kahden metrin syvyistä 53 ha. Vallitseva suotyyppi on rimpineva. Turvekerrostuman muodostaa pääosin rahkasaraturve, jossa on raatteen ja suoleväkön jäänteitä sekä sararahkaturve. Turpeen keskimaatuneisuus on 4,6. Yleisimmät pohjamaalajit ovat hiekka ja moreeni. Joutensuo-Vihtapuhonsuon soveltuu tietyin rajoituksin energiaturvetuotantoon.

16 18 4 TULOSTEN TARKASTELU Vuonna 1990 tutkittiin 19 suota yhteispinta-alaltaan ha, josta on yli 1 m :n syvyistä aluetta ha (37 %), yli 1,5 m :n ha (22 %) ja yli 2 m :n 848 ha (12 %). Yli 250 ha :n soita on 16 kpl, joista yli 500 ha :n soita on 6 kpl. Tutkimuslinjaa on yhteensä 196 km. Alueen suot ovat suhteellisen matalia. Turvekerrostumien keskipaksuus on 1,1 m. Tästä on kohtalaisesti tai hyvin maatunutta rahkaturvetta sekä saraturvetta 0,8 m. Heikosti maatuneen rahkaisen pintakerroksen paksuus vaihtelee suuresti eri soiden ja myös soiden eri osien välillä. Turvekerrostumien keskimaatuneisuus on keskimäärin 4,5, ja se vaihtelee välillä 4,0-5,6. Vanhoilla ojikoilla, muuttumilla ja peltoalueilla turve on pintaosissa keskimäärin paremmin maatunutta kuin luonnontilaisilla soilla. Soiden reunaosissa turve on maatuneempaa kuin keskustassa. Turpeista on rahkavaltaisia 38 % ja saravaltaisia 62 %. Tupasvillan jäänteitä sisältävien turpeiden osuus on keskimäärin 9,3 %, puun jäänteitä sisältävien 0,7 % ja varpujen jäänteitä sisältävien 8,2 %. Laboratorionäytteiden ph on koko aineistossa 4,3. Happamuus vähenee yleensä tasaisesti syvyyden lisääntyessä. Sara- ja saravaltaisten turpeiden ph-arvot ovat korkeammat kuin rahka- ja rahkavaltaisten turpeiden. Polttoturpeeksi soveltuvien turpeiden tuhkapitoisuus on keskimäärin 4,4 %, tuhkapitoisuus on yleensä alhaisin turvekerroksen keskiosassa. Tehollinen lämpöarvo on keskimäärin 21,3 MJ/kg, ja se on yleensä suurin turvekerrostuman keskiosassa. Kuiva-ainemäärän keskiarvo on 101 kg/m3, kuivaainemäärä saattaa suon eri osien tai jopa näytesarjan sisällä vaihdella suuresti. Turpeiden rikkipitoisuus on keskimäärin 0,18 %. Tutkituista soista on polttoturvetuotantoon soveltuvia alueita 18 suolla yhteensä ha, mikä on noin 19 % koko tutkitusta suoalasta. Alueiden yhteenlaskettu tuotantokelpoinen turvemäärä on 21,2 milj. suo-m 3 ja sisältää 1,9 milj. tonnia kuiva-ainetta. Kuivana tämän turvemäärän energiasisältö on noin 43 milj. GJ (12 milj. MWh) ja 50 % :n käyttökosteuteen laskettuna noin 38 milj. GJ (11 milj. MWh). Vuoden 1990 loppuun mennessä tutkituista soista on polttoturvetuotantoon soveltuvaa aluetta yhteensä ha. Alueiden yhteenlaskettu tuotantokelpoinen turvemäärä on noin 502 milj. suo-m3. Se sisältää kuiva-ainetta noin 47,7 milj. tonnia.

17 1 9 KIRJALLISUUTTA Energiataloudellinen Yhdistys, Lämpölaitosyhdistys ry ja Turveteollisuusliitto, Polttoturpeen laatuohje. Hänninen, P., 1983 a. Pudasjärven inventoidut turvevarat ja niiden soveltuvuus polttoturvetuotantoon. Osa I. Geologinen tutkimuslaitos, maaperäosasto, Raportti 13.4/83/118. Hänninen, P., 1983 b. Pudasjärven inventoidut turvevarat ja niiden soveltuvuus polttoturvetuotantoon. Osa II. Geologinen tutkimuslaitos, maaperäosasto, Raportti 13.4/84/136. Hänninen, P., Pudasjärven inventoidut turvevarat ja niiden soveltuvuus polttotur vetuotantoon. Osa III. Geologian tutkimuskeskus, maaperäosasto, Raportti 13.4/84/156. Hänninen, P., Pudasjärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa IV. tutkimuskeskus, maaperäosasto, Raportti P 13.4/85/174. Geologian Hänninen, P., Pudasjärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa V. Geologian tutkimuskeskus, maaperäosasto, Turveraportti 192. Hänninen, P. ja Lappalainen, E., Maatutkan ja suosondin soveltuvuus turvevarojen määrän ja laadun selvittämiseen. Geologian tutkimuskeskus, maaperäosasto, Turveraportti 202. Hänninen, P., Pudasjärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa VI. tutkimuskeskus, maaperäosasto, Turveraportti 212. Geologian

18 20 Hänninen, P. ja Hyvönen, A., Pudasjärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa VII. Geologian tutkimuskeskus, turvetutkimus, Turveraportti 227. Hänninen, P. ja Hyvönen, A., Pudasjärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa VIII. Geologian tutkimuskeskus, turvetutkimus, Turveraportti 240. Hänninen, P. ja Hyvönen, A., Pudasjärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa IX. Geologian tutkimuskeskus, turvetutkimus, Turveraportti 246. Hänninen, P. ja Jokinen, S., Pudasjärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat. Geologian tutkimuskeskus, turvetutkimukset. Julkaisematon arkistoraportti. Lappalainen, E., Sttsn, C-G. ja Häikiö, J., Turvetutkimusten maasto-opas. Geologinen tutkimuslaitos. Opas nro 12. Lappalainen, E., Häikiö, J. ja Heiskanen, 0., Oulun läänin suoinventointi. Yhdistelmä pinta-alamittausten tuloksista. Geologinen tutkimuslaitos, maaperäosasto, Raportti P 13.4/80/24.

19 POLTTOTURPEEN LAATUOHJE 1991 LIITE la JYRSINPOLTTOTURPEEN LAATULUOKAT, OMINAISUUKSIEN RAJA-ARVOT Kohta Ominaisuus Raja-arvon kohdiatuminen Raja-arvot Toteamistapa - kantavuus Ykaikk8 linnoitustarkkuus Laatuluokittain ja taajuus ilo 1. KOSTEUS Toimituserii SAAPUMIS- -viihintåin p% 0,1 40,0 40,0 40,0 A, l/vrk TILASSA -sointiin p% 0,1 60,0 56,0 50,0 A, I/vrk Yksit~ kuorma -våhintåån p% 0,1 38,0 38,0 38,0 C -enintåån p% 0,1 65,0 63,0 60,0 2. TEHOLLINEN Toimituserå, LÄMPÖARVO vihintiiin Mi/kg 0,1 6,0 8,0 10,0 A, 1/vrk SAAPUMIS- TILASSA 3. ENERGIA- Toimituser8, TIHEYS våhintiån MWh/m' 0,01 0,50 0,70 0,80 A, l/vrk SAAPUMIS- TILASSA 4. TEHOLLINEN Kuulmusierå, LÄMPÖARVO våhintåin Ml/kg 0,01 18,00 18,00 19,00 B, l/vrk KUIVA- AINEESSA 5. TUHKA- Kuukausierä PITOISUUS enintåän p% 0,1 10,0 10,0 10,0 B, 1/kk KUIVA- AINEESSA Toimituserå ja kuukausierå p% 0,1 15,0 15,0 15,0 C yhdelti toimituapaikalta enintåån 6. TUHKAN Kuukausierå, SULAMIS- puolipallopiate 'C C KÄYTTÄYTYM. vai~ ellei etukåteon toisin ole ilmoitettu 7. RIKKI- Kuukausierå, PITOISUUS enintiån p% 0,01 0,30 0,30 I 0,30 B, 1/kk KUIVA- AINEESSA ellei etukåteen toisin ole ilmoitettu 8. SUURET Kuorma, KAPPALEET' silmåkooltaan p% 0,2 1,0 1,0 0,5 C 200x200 mm tiryritilålle jååvå osuus enintiin Ykaittåisen 0,1 1,0 1,0 1,0 C kappaleen suurin sallittu ulottuvuus ja m' 0,2 0,2 0,2 C tilavuus ellei etukiiteen toisin ole sovittu 9. KARKEA Toimituserå, AINES 200x200 mm p% C tåryritilån 18- påisevå, mutta 40x40 mm seu- ellei etukåteen toisin ole sovittu lalle jååvå osuus enintiån 10. IRTOTIHEYS Kuorma, -våhintiån kg/m' C _en~ kg/r' Raja-arvot Kattavuus Ominaisuuden arvon katsotaan olevan ilmoitetun arvon mukainen, mikåli se poikkeaa raja-arvosta enhuåån puolet ilmoitustarkkuudesta epiedulliseen suuntaan. A. Koko turvemäärän kattava såånnsllieen ominaisuuden måiritys turpeen arvon måårittåmiatå varten. B. Koko turvemå8rån kattava ahntwllinen ominaisuuden mååritys, ei ole suoraan sidottu turpeen arvoon. C. Ominaisuus måiritetåån satunnaisesti tai tarpeen vaatiessa. Taajuus Ilmoitettu laajuus on våhimmåistaajuus, jolla ominaisuus miiritetåin.

20 POLTTOTURPEEN LAATUOHJE 1991 LIITE lb PALATURPEEN LAATULUOKAT, OMINAISUUKSIEN RAJA-ARVOT Kohua Ominaisuus Raja-arvon kohdistuminen Yksikkö Ilmoitustarkkuus Raja-arvot Laatuluokittain Toteamistapa - kattavuus ja taaja us P9 P11 P13 P15 *) 1. KOSTEUS Toimituserå SAAPUMIS- -vähintään p-% 0,1 35,0 30,0 27,0 20,0 A, I/vrk TILASSA ") -enintään p-% 0,1 53,0 47, ,0 A, l/vrk 2. TEHOLLINEN Toimituserä, LÄMPÖARVO vähintään MJ/kg 0,1 9, ,0 15,0 A, llvrk SAAPUMIS- TILASSA "') 3. ENERGIA- Toimituserä, TIHEYS vähintään MWh/m' 0,01 1, ,50 A, l/vrk SAAPUMIS- TILASSA "') 4. TEHOLLINEN Kuukausierä, LÄMPÖARVO vähintään MJ/kg 0,01 18,00 19,00 19, B, l/vrk KUIVA- AINEESSA 5. TUHKA- Kuukausierä PITOISUUS enintään p-% 0,1 10,0 10,0 8,0 60 B, 1/kk KUIVA- AINEESSA Toimituserä ja kuukausierä p-% 0,1 15,0 15,0 12,0 8,0 C yhdeltä toimituspaikalta enintään 6. TUHKAN Kuukausierä, SULAMIS- puolipallopiste 'C C KÄYTTÄYTYM. vähintäin ellei etukäteen toisin ole ilmoitettu 7. RIKKI- Kuukausierä, PITOISUUS enintään p % 0,01 0,30 0,30 0,30 0,30 B, 1/kk KUIVA- AINEESSA ellei etukäteen toisin ole ilmoitettu I I 8. SUURET Kuorma, KAPPALEET suurin ulottuvuus mm C enintään osuus enintään p-% 0,1 1,0 1,0 1,0 1,0 ellei etukäteen toisin ole sovittu 9. PALAKOKO Keskimääräiset mitat -halkaisija mm ellei etukäteen toisin c -pituus mm ole sovittu 10. HIENOAINEKSEN Kuorma, OSUUS sihnikooltaan 20x20 mm verk- p-% ) 5 ) C koseulan lipii- tai sevi osuus 10 enintään ellei etukäteen toisin ole 'hnoiteltu 11. IRTOTIHEYS Kuorma -vähintäin kg/n? C -enintään kg/m' HUOMAUTUKSET, Plenkäyttöluokka, jonka osalta toteamistapa (-kattavuus ja laajuus) sovitaan tapauskohtaisesti. Erityisrajoitus kohdassa 5.2 Sovitaan toimitussopimuksessa kiytetäänkö MJ/kg vai MWh/m', ei molempia samanaikaisesti. Lisähuomautus: MJ/kg- ja MWh/m'- arvoja ei ole tästä syystä synkronoitu keskenään. Seulottu kuormausvaiheessa. Raja-arvot Ominaisuuden arvon katsotaan olevan ilmoitetun arvon mukainen, mikäli se poikkeaa raja-arvosta enintään puolet ilmoitustarkkuudeata epäedulliseen suuntaan. Kattavuus A. Koko turvemäärin kattava säännöllinen ominaisuuden määritys turpeen arvon mäirittämistä varten. B. Koko turvemiirin kattava säännöllinen ominaisuuden mäinltys ei ole suoraan sidottu turpeen arvoon. C. Ominaisuus miiritetään satunnaisesti tai tarpeen vaatiessa. Taajuus Ilmoitettu taajuus on viihimmäistaajuus, jolla ominaisuus ~tetåän.

21 PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT LIITE 2 SUON NIMI KARTTALEHTI RAPORTTI/SIVUT AHMASUO /31-37 AHOSUO II/84-88 AHVENSUO V/69-76 AIROKASSUO VII/ ALAKOIRASUO VIII/ AROSUO V/17-21 EERANRANNANSUO VII/ ELLINPERÄNSUO VII/ EMÄNNÄNSUO / EPÄILYKSENSUO / EROSUO IX/ HAAPASUO-MAIJANSUO VI/45-49 HAAPOSUO / HAARASUO /93-98 HAARASUO VIII/ HAASIOSUO VIII/ HALMESUO VII/ HANGANPOHJANSUO VIII/69-76 HANHIJÄRVENSUO VII/46-54 HAUKKASUO VI/12-16 HAUTASUO VIII/21-23 HAUTASUO-TUPAKKISUO VII/ HAVAHARJUNSUO VI/ HELKALANSUO VII/ HETESUO IV/8-16 HETESUO VII/ HIETAKAISTONSUO X/12 HIIRISUO VIII/ HIISISUO VIII/12-19 HIRVASKORPI VII/64-69 HIRVISUO VI/ HOIKKASUO I/100 HOIKKASUO VIII/ HOLLONSUO I/82-84 HONGIKONKANKAANSUO VIII/53-58 HONGIKONSUO VIII/52-53 HONKASUO VIII/ HONKISUO VII/ HONKISUO VIII/ HUTTUSUO V/46-50 HYRSYNSUO VII/12-13 HÄRKÖSUO VIII/ HÖRHILÄISSUO VII/ ISOAHONTAUSSUO VII/ ISO AHMASUO /38-43 ISO JOUTENSUO /29-33 ISO KALLIOSUO / ISO KONTIOSUO /47-52 ISO LEVÄSUO /32-39 ISONEVA VII/59-64 ISONNIITYNSUO VIII/ ISO PASKO / ISO PETÄJÄSUO VIII/ ISO PYLKÖNSUO X/13 ISO PYÖRIÄSUO VI/37-42

22 LIITE 2 jatkoa SUON NIMI KARTTALEHTI RAPORTTI/SIVUT ISOSUO /76-78 ISOSUO E IV/84-91 ISOSUO W IV/ ISOSUO E V/ ISOSUO VII/ ISOSUO VII/ ISOSUO VIII/ ISOSUO-JÄNISSUO VII/ ISO RAATESUO IX/81-85 ISO TEERISUO VI/85-89 JAALANGANSUO I/64-69 JOKISUO VI/74-79 JOUSISUO VII/ JOUSISUO-PALOSUO /27-31 JOUTENSUO IV/47-50 JOUTENSUO VIII/ JOUTENSUO-VIHTAPUHO X/17 JUHMUNSUO IX/26-33 JUPUTINSUO VII/ JUURIKKASUO V/8-17 JUURIKKASUO VII/14-18 JYSKYSUO VI/ KAAHAINSUO / KAARTOSUO IV/57-60 KALETTOMANSUO / KALETTOMANSUO VIII/76-82 KALLASUO E / KALLASUO W / KALLIOSUO / KALLIOSUO-JOKISUO VIII/ KAPUSTASUO VI/89-94 KARJOSUO / KARKUSUO /50-52 KARHUSUO / KARHUSUO /70-86 KARHUSUO VII/ KARHUSUO IX/69-81 KATOSSUO /87-90 KATUSUO / KELLOSUO VIII/ KESKIJÄRVENSUO , 03 1/18-22 KESKIJÄRVENSUO VII/33-40 KESKIJÄRVENSUO VIII/63-69 KETTUSUO /40-43 KIISKISUO /11-13 KIISKISUO-MARJASUO VIII/ KIPINÄSUO VII/ KIRKKOSUO VII/ KIRSISUO /27-32 KIVISUO / KOIRAOJANLATVASUO VII/ KOIRASUO IX/ KOIVULAMMINSUO /55-58 KOIVUOJANLATVASUO , 08 V/92-99 KOIVUSUO II/79-84 KOIVUSUO /45-51

23 LIITE 2 jatkoa SUON NIMI KARTTALEHTI RAPORTTI/SIVUT KOIVUSUO VI/ KOIVUSUO IX/ KOKKOSUO VIII/ KOLMIKOPRANSUO VI/64-69 KONNUNSUO VIII/ KONTTISUO / KONTTISUO /58-64 KOPPELOSUO VIII/ KORPPI SUO V/76-80 KORTESALMENSUO X/15 KORTESUO / KORTESUO VIII/37-47 KOTI SUO /20-27 KOTI SUO V/40-46 KOTI SUO VI/49-52 KOTI SUO IX/12-17 KUIKKASUO / KURKISUO VIII/ KUUSIKKOMAANSUO VII/18-21 KUUSISUO / KUVAJASUO VII/ KYLMÄNPERÄNSUO IV/30-36 KYRMINSUO VII/69-74 KÄRPPÄSUO IV/40-47 LAKISUO VIII/ LAKISUO X/15 LAKISUO B VIII/ LAKISUO C VIII/ LAKISUO D VIII/ LAKKI SUO VIII/ LAMMANSUO IX/38-40 LAMMINSUO /53-55 LAMMINSUO VII/ LAMMINSUO VIII/ LAMMINTAKASUO X/16 LAMPI SUO IV/51-57 LATVANSUO IV/81-83 LATVASUO-HAUTASUO / LAULAJASUO / LAVASUO VII/ LEHMISUO VII/ LEHTIAHONSUO X/15 LEHTOINSUO VIII/ LEHTOSUO /61-64 LEHTOSUO IV/68-71 LEPPISUO-KAUHASUO VII/ LIEJUSUO I/44-47 LIMASUO VIII/ LINTUPERÄNSUO /18-22 LUHTARÄMIÄ /69-72 LUODESUO VII/74-79 LUSIKKASUO /43-46 LÄHTEENSUO VIII/58-63 LAMPSÄNSUO I/79-82 MARJASUO IX/42-47 MATKALAMMINSUO /

24 LIITE 2 jatkoa SUON NIMI KARTTALEHTI RAPORTTI/SIVUT MATKASUO-KOIRASUO X/17 MATKASUO-KORPPISUO /51-57 MATOSUO VII/ MERKKIPETÄJÄNSUO VII/ METSOSUO / METSOSUO VII/ MIKANSUO V/ MURJOLANSUO / MURTOSUO /22-27 MURTOSUO /64-69 MURTOSUO VI/22-30 MURTOSUO VIII/ MUSTASUO /72-76 MUTKAVAULUNSUO /13-18 MÄNTYHARJUNSUO V/36-40 MÄTÄSSUO VIII/ NAHKASUO-HALMESUO IV/64-67 NAHKIAISSUO V/ NAVETTASUO IV/37-40 NIITTYSUO VII/27-32 NIITTYSUO VII/ NIKUOJANSUO VIII/ NIMETÖNSUO / NISKASUO-HAUTASUO V/57-63 NIVASUO /70-74 NUTISUO VII/80-84 NUUVINSUO /25-29 NÄLKÄSUO /65-70 NÄLKÄSUO VIII/ NÄLKÄNIEMENSUO VIII/ NÄÄTÄSUO /8-12 OJASUO /84-88 OJASUO-KÄÄNNESUO VIII/ ORAVISUO VII/ PAATINSUO V/64-69 PAATINSUO VI/52-57 PAHASUO /33-39 PAHKASUO-KÄÄNNESUO VII/ PAITASUO X/14 PALOSUO / PALOSUO IV/92-95 PALOSUO VIII/ PALOSUO X/12 PARATIISINSUO / PARKKOSENSUO VI/ PASKONSUO VII/54-59 PATOSUO X/12 PENIKKASUO / PENIKKASUO VIII/ PERÄSUO / PEURASUO /88-93 PIENI KALLIOSUO X/13 PIENI PARATIISINSUO / PIENI RAATESUO IX/64-69 PIIPPUSUO VIII/ PIKKU KONTIOSUO /52-57

25 LIITE 2 jatkoa SUON NIMI KARTTALEHTI RAPORTTI/SIVUT PIKKU-LAVASUO VII/ PIKKU PETÄJÄSUO VIII/ PIKKU RUOSUO VII/ PETÄJÄSUO /57-61 PUNKINSUO VIII/ PUOLAKKASUO IX/17-25 PUOLAKKAVAARANSUO IX/33-37 PUOLIVÄLINSUO IX/52-63 PUUSUO VII/40-46 PYÖRIÄSUO VI/80-84 PYÖRIÄSUO VI/ PYÖRIÄSUO VII/ PÄRJÄNSUO / PÄÄKALLORÄME IX/40-42 PÖKKIÖSUO /8-10 PÖKÖNSUO VIII/ RAISKIONSUO VIII/ RAISKIOSUO VIII/ RAKANSUO VII/ RAPASUO VI/ RASVASUO VII/ RASVASUO VII/ RATTISUO X/12 RAUDANSUO VII/85-91 RAUMANSUO VI/16-22 RAUTASUO VIII/89-97 RIEPULEHDONSUO V/29-35 RIKKISUO IV/76-80 RISUSUO IV/ RISUSUO VI/57-64 RONISUO IX/92-99 RUONASUO X/16 RUOSTESUO /74-79 RUOSUO VII/ RUUNASUO VII/21-26 RUUNASUO X/14 RYTILAMMENSUO VIII/28-37 RYTISUO /39-45 RÄPÄTTÄJÄNSUO VI/70-74 RÄSÄNIITYNSUO X/16 SAARISUO / SAARISUO VIII/23-28 SAARISUO B VIII/ SADINSELÄNSUO /61-65 SAMMAKKOSUO / SAMMALSUO V/21-29 SARJOSUO /88-90 SARVISUO V/85-92 SAVISUO /58-61 SAVISUO /90-94 SILIÄSUO IV/60-64 SILIÄSUO IX/85-92 SOIDINSUO VIII/ SORSUANPERÄNSUO VI/42-44 SUMUSUO IV/16-25 SUSISUO VII/

26 LIITE 2 jatkoa SUON NIMI KARTTALEHTI RAPORTTI/SIVUT SYRJÄNIEMENSUO VIII/ SYRJÄSUO / SYVÄNLAMMINSUO VIII/ SÄNGENSUO-VENEHEITON IX/48-52 TAKASUO I/13-18 TAKASUO V/80-85 TALASSUO /22-25 TALJASUO V/54-57 TANGONSUO X/13 TANELINSUO VIII/ TEERISUO VI/30-36 TIPPASUO VII/ TOLPANSUO VIII/ TURKKISUO-KAITASUO / TYRÄSUO / TÖRMÄSENSUO /172 UKONSAARENSUO VIII/82-89 UKONSAARENSUO X/14 UOLEVINSUO /14-19 VAARASUO VIII/ VAASSANSUO /94-97 VALKIAISSUO V/50-54 VALKINSUO VIII/ VARISSUO /47-50 VASIKKASUO VI/ VASTASUO VII/91-98 VELLISUO VII/ VENYMÄNSUO VIII/ VERKONLAMMINSUO / VIHANTASUO VIII/ VIIDANMAANSUO /8-13 VILMINSUO VII/ VIRSUSUO VIII/ VIRTAANSUO VIII/19-21 VITIKKOSUO IV/25-29 VITTASUO /189 VOILAMMINSUO / VÄLIAHONSUO / VÄLISUO VIII/47-52 VÄÄRÄJOENSUO X/16 VÄÄRÄSUO / YLÄ-KOIRASUO VII/ ÄLLINSUO / ÄMMÄNSUO IV/71-76

27 e Moreeni LIITE 3 SUO KARTTA k Suon Q Pelto ja mineroolim aan raja -.III_ Lohkot* 5.1 Keskimääräinen maatuneisuus Heikosti maatuneen pintakerroksen/ 7/23 koko turvekerrostuman paksuus dm Järvi tai lampi 22 Turvekerrostuman paksuus dm./ Oja ja veden virtaussuunta Puro tai joki,2m2 Suon syvyyskäyrä -g0 Suon pinnan korkeuskäyrä Tie PROFIILIT Turvetajit, Pohjamaala jit Turpeen maatuneisuus : Rahko ( Sphagnum 1 S Sara ( Cares I C Ruskosammal ( Bryales 1 B M Karkeadetritus- Kdlj lieju Hienodetritus- HdLj HL Iieju Järvimuta JaMu H 1-3 H S-6 Sorarahka 1 Carex-Sphagnum I CS Ixxx 1xx Savilieju SaLj H 7-10 Rahkasara ( Sphagnum-Corex 1 SC Liejusavi LjSa Ruskosammal-( Bryales-Carex ) BC Sovi k== Sara Tuposyilla IEriophorum 1 Er Hiesu Sa Muita symboleja : Hs F A Hiilikerros Tupasluikka ( Trichophorum ) Tr Hieta Ht Soostuma Sinihe,nö ( Molima 1 MI Suolevökkö ( Scheuchzeria I Sh Korte ( Equisetum 1 Eq Hiekka 1 ---] n Sora 1 1 Hk Mr Sr Liekoisuus : 3/2 Lieko-osumat syvyydesso 0-Im/I-2m { Y i idrviruoko 1 Phragmrtes ) Pr <1~_ 1 Kallio Ko Raot* ( Menyanthes I Mn I ~ Lohkareita Lo Varpuaines ( Nanolignidi ) N Puuaines ( Lignidi 1 L Luonnontilaiset suotyypit : Avosuot Rämeet Korvet VL Varsinainen Ietto LR Lettordme VLK Varsinainen lettokorpi RIL Rimprretto RHSR Ruohoinen sorarame KOLK Koivula t tokorpi VSN Varsinainen soroneva VSR Varsinainen sorarome LHK Lehtokorpi RHSN Ruohoinen soroneva LKNR Lyhytkorsmevorame RHK Ruoho-jo heindkorpi RIN Rimpmevo TR Tupasvillorome KGK Kangas korpi KN Kalvokkoneva PSR Pallosorordme VK Varsinainen korpi LKN Lyhytkortinen neva KGR Kongasröme NK Nevakorpi SIN Silmokeneva IR Isowrpuinen rome RAK Rääseikkö RN Rahkoneva RR Rehkarame LUN Luhtoneva KER Keidasrame KR Korpirome Muuttuneet suotyypit oj ojikko mu muuttuma tk turvekongas Suotyyppi- ja IRmu Suotyyppi Iiekoisuuskortta 1230 Lieko-osumat Ikpll syvyysvaleillil o 1,5-2.Om ksmu KGrhunsammalmuuttuma rhtk Ruohoturvekongas mtk Mustikkaturvekangas ptk Puolukkaturvekangos vatk Varputurvekangos jotk IhkölÖkoniirvaturvekongos tm Suon syvyysköyrö kh Kytöheilto pe pelto to Turpeennostoolue pta Palaturpecn nostoalue jta Jyrsinturpeen nostoolue

ALAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1. Abstract: The mires and peat reserves of Alajärvi Part 1

ALAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1. Abstract: The mires and peat reserves of Alajärvi Part 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 339 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Report of Peat Investigation 339 ALAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 Abstract: The mires and peat reserves

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 413

Turvetutkimusraportti 413 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 413 2010 Ranualla tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 3 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Ranua, Northern

Lisätiedot

ALAVUDELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

ALAVUDELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turveraportti 253 Tapio Toivonen ALAVUDELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and peat reserves of Alavus Espoo 1992 Toivonen. Tapio. 1992. Alavudella tutkitut

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus. Turveraportti 238. Jukka Leino ja Jouko Saarelainen OUTOKUMMUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus. Turveraportti 238. Jukka Leino ja Jouko Saarelainen OUTOKUMMUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 238 Jukka Leino ja Jouko Saarelainen OUTOKUMMUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 Kuopio 1990 Leino. Jukka jasaarelainen. Jouko 1990. Outokummussa

Lisätiedot

KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 7

KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 7 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 362 Ari Luukkanen KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 7 Abstract: The peatlands and peat reserves of Kiuruvesi Part 7 Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 1 Jouko Saarelaine n SONKAJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUU S POLTTOTURVETUOTANTOON OSA 2 Kuopio 1985 SISÄLTÖ JOHDANTO 3 TUTKIMUSMENETELMÄT

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 389

Turvetutkimusraportti 389 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 389 2008 Keuruun tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves of Keuruu Part 2 Timo Suomi, Kari Lehmuskoski, Markku

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 391

Turvetutkimusraportti 391 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 391 2009 Pyhännällä tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves of Pyhäntä, Northern Ostrobothnia Part 2 Teuvo Herranen

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 406

Turvetutkimusraportti 406 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 406 2010 Maaningalla tutkitut suot ja niiden turvevarat Abstract: The peatlands and peat reserves of Maaninka, Central Finland Ari Luukkanen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

RENGON SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Summary: The peatlands of Renko, southern Finland

RENGON SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Summary: The peatlands of Renko, southern Finland GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 338 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Report of Peat Investigation 338 RENGON SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Summary: The peatlands of Renko, southern Finland Espoo

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 421

Turvetutkimusraportti 421 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 421 2011 Ranualla tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 4 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Ranua, Northern

Lisätiedot

SEINAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

SEINAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 268 Tapio Toivonen SEINAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract: The mires and peat reserves of Seinäjoki Espoo 1993 Toivonen. Tapio. 1993. Seinäjoella

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 377

Turvetutkimusraportti 377 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 377 2007 Pyhäjoella tutkitut suot, ja niiden turvevarat, osa 1 Abstract: The peatlands and peat resources of Pyhäjoki, western Finland, Part I Jukka Turunen

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 415

Turvetutkimusraportti 415 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 415 2010 Karstulassa tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 3 Abstract: The peatlands and peat reserves of Karstula, Part 3 Riitta-Liisa Kallinen GEOLOGIAN

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Turvetutkimusraportti 305. Tapio Muurinen. YLI-IIN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTOKELPOISUUS Osa 2

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Turvetutkimusraportti 305. Tapio Muurinen. YLI-IIN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTOKELPOISUUS Osa 2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 305 Tapio Muurinen YLI-IIN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTOKELPOISUUS Osa 2 The Mires and Useful Peat Reserves of Yli-Ii, Central Finland Part 2 Espoo 1997 Muurinen,

Lisätiedot

JÄMIJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON

JÄMIJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti. P 13.4/83/ :13 8 Carl-Göran Sten ja Lasse Svahnback JÄMIJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON Espoo 1983 3 - SI SÄALLYSLUETTELq 1 Johdanto

Lisätiedot

Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/12 1

Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/12 1 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/12 1 Tapio Toivone n JAALAN TURVEVARAT JA NIIDE N KÄYTTÖKELPOISUU S Espoo 1983 Tekijän osoite : Geologinen tutkimuslaito s Kivimiehentie 1 02150

Lisätiedot

Forssan suot ja turpeen käyttökelpoisuus

Forssan suot ja turpeen käyttökelpoisuus TURVETUTKIMUSRAPORTTI REPORT OF PEAT INVESTIGATION 320 Carl-Göran Sten ja Markku Moisanen Forssan suot ja turpeen käyttökelpoisuus Summary : The mires and the usefulness of peat in Forssa, southern Finland

Lisätiedot

TURVERAPORTTI 213. Markku Mäkilä ja Grundström TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract :

TURVERAPORTTI 213. Markku Mäkilä ja Grundström TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract : GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 213 MAAPERÄOSASTO Markku Mäkilä ja Ale Grundström KUUSANKOSKELLA JA KOUVOLASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The peat resources of Kuusankoski and

Lisätiedot

YLISTAROSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

YLISTAROSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 293 Tapio Toivonen YLISTAROSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and peat reserves of Ylistaro Kuopio 1995 Toivonen, Tapio, 1995. Ylistarossa

Lisätiedot

YLIVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2

YLIVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 360 Jukka Turunen ja Teuvo Herranen YLIVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIEN TURVEVARAT Osa 2 Abstract: The peatlands and peat resources of Ylivieska, western

Lisätiedot

The peat resources of Ähtäri and their potential use Part 1

The peat resources of Ähtäri and their potential use Part 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 225 TAPIO TOIVONEN ÄHTÄRIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS OSA 1 Abstract : The peat resources of Ähtäri and their potential use Part 1 Espoo

Lisätiedot

KIIMINGIN SUOT, TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2

KIIMINGIN SUOT, TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 351 KIIMIGI SUOT, TURVEVARAT JA IIDE KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2 Abstract: The peatlands of Kiiminki, peat reserves and their potential use Part 2 Geologian

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 404

Turvetutkimusraportti 404 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 404 2010 Kuusamossa tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Kuusamo, Northern

Lisätiedot

PERHOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

PERHOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GELGIA TUTKIUSKESKUS TURVETUTKIUSRAPRTTI 294 artti Korpij aakko PERHSSA TUTKITUT SUT JA IIDE TURVEVARAT Abstract : The ires and peat reserves in the unicipality of Perho, Western Finland Kuopio 1995 Korpijaakko,

Lisätiedot

HUITTISTEN TUTKITUT SUOT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS. Summary : The mires investigated and the usefulness of peat in southwestern Finland

HUITTISTEN TUTKITUT SUOT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS. Summary : The mires investigated and the usefulness of peat in southwestern Finland GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 309 Carl-Göran Sten HUITTISTEN TUTKITUT SUOT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS Summary : The mires investigated and the usefulness of peat in southwestern Finland

Lisätiedot

KALAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1

KALAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1 Kalajoella tutkitut suot ja niiden turvevarat, osa 1 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 367 KALAJOELLA TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 1 Abstract: The peatlands and peat resources

Lisätiedot

,!7IJ5B6-jajijc! Turvetutkimusraportti 375 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Kauhavalla tutkitut suot ja niiden turvevarat. www.gtk.fi info@gtk.

,!7IJ5B6-jajijc! Turvetutkimusraportti 375 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Kauhavalla tutkitut suot ja niiden turvevarat. www.gtk.fi info@gtk. 345. 346. 347. 348. 349. 350. 351. 352. 353. 354. 355. 356. 357. 358. 359. 360. 361. 362. 363. 364. 365. 366. 367. 368. 369. 370. 371. 372. 373. 374. 375. Kimmo Virtanen, Riitta-Liisa Kallinen ja Teuvo

Lisätiedot

P13,6/80/16. Erkki Raikamo HEINOLAN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S. Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä

P13,6/80/16. Erkki Raikamo HEINOLAN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S. Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä P13,6/80/16 Erkki Raikamo HEINOLAN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä Espoo 1980 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSMENETELMÄT

Lisätiedot

PUNKALAITUMEN TURVEVAROISTA J A NIIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSIST A

PUNKALAITUMEN TURVEVAROISTA J A NIIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSIST A GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S MAAPERAOSASTO, raportti P13.4/81/55 Carl-Göran Sten ja Timo Varila PUNKALAITUMEN TURVEVAROISTA J A NIIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSIST A Espoo 1981 PUNKALAITUMEN TURVEVAROISTA JA NIIDEN

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 432

Turvetutkimusraportti 432 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 432 2012 Lapinlahdella (Varpaisjärvellä) tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 5 Abstract: The Peatlands and Peat Reserves of Lapinlahti (Varpaisjärvi),

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. MAAPERÄOSASTO, raportti P 13,4/82/9 1. Helmer Tuittila MYNÄMAEN TU RVEVARAT. Osaraportti Varsinais-Suomen turvevaroist a

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. MAAPERÄOSASTO, raportti P 13,4/82/9 1. Helmer Tuittila MYNÄMAEN TU RVEVARAT. Osaraportti Varsinais-Suomen turvevaroist a GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S MAAPERÄOSASTO, raportti P 13,4/82/9 1 Helmer Tuittila MYNÄMAEN TU RVEVARAT Osaraportti Varsinais-Suomen turvevaroist a Espoo 1982 JOHDANTO Mynämäen kunnan alueella olevia soita

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 452

Turvetutkimusraportti 452 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 452 2014 Vaalassa tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 4 Abstract: The Peatlands and Peat Reserves of Vaala Part 4 Hannu Pajunen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. MAAPERÄOSASTO, raportti P 13.6 / 80 / 2 0. Eino Lappalainen ja Hannu Pajune n

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. MAAPERÄOSASTO, raportti P 13.6 / 80 / 2 0. Eino Lappalainen ja Hannu Pajune n GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S MAAPERÄOSASTO, raportti P 13.6 / 80 / 2 0 Eino Lappalainen ja Hannu Pajune n LAPIN TURVEVARAT Yhteenveto vuosina 1962-1975 Lapiss a tehdyistä turvetutkimuksist a Espoo 1980 Eino

Lisätiedot

KAUSTISEN KUNNAN ALUEELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT

KAUSTISEN KUNNAN ALUEELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT GELGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 325 Martti Korpijaakko ja Pertti Silen KAUSTISEN KUNNAN ALUEELLA TUTKITUT SUT JA NIIDEN TURVE VARAT Abstract : The mires and peat reserves of the municipality

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/85/17 9

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/85/17 9 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13,4/85/17 9 Erkki Raikamo ja Pertti Silen KRISTIINAN KAUPUNGIN SUOT JA TURVEVAROJEN K.AYTTÖMAHDOLLISUUDE T Kuopio 1985 Tekijöiden osoitteet : Geologian

Lisätiedot

ANJALANKOSKEN TURVEVARA T JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S

ANJALANKOSKEN TURVEVARA T JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S MAAPERÄOSASTO, raportti P 13.4/84/159 Markku Mäkilä ja Ale Grundströ m ANJALANKOSKEN TURVEVARA T JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S Espoo 1984 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto,

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 385

Turvetutkimusraportti 385 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 385 2008 Ikaalisissa tutkitut suot ja niiden turvevarat Abstract: The peatlands and peat reserves of Ikaalinen Tapio Toivonen ja Onerva Valo GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 447

Turvetutkimusraportti 447 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 447 2013 Lopen tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 1 Abstract: The Peatlands and Peat Resources of Loppi, Southern Finland Part 1 Markku Moisanen GEOLOGIAN

Lisätiedot

VEHKALAHDEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S

VEHKALAHDEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 18 6 Markku Mäkilä j a Ale Grundström VEHKALAHDEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S Abstract : The peat resources of Vehkalahti municipality

Lisätiedot

Abstract : The peat resources of Kotka and their potential use. Geological Survey of Finland, Report of Peat Investigatio n

Abstract : The peat resources of Kotka and their potential use. Geological Survey of Finland, Report of Peat Investigatio n GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 20 0 Markku Mäkilä Ale Grundströ m j a KOTKAN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The peat resources of Kotka and their potential use.

Lisätiedot

OSASELVITYS: Tutkimuksessa mukana olleiden soiden ojitustilannekartoitus

OSASELVITYS: Tutkimuksessa mukana olleiden soiden ojitustilannekartoitus Jyväskylä 31.12.2010 KESKI-SUOMEN LIITTO/TURVA-HANKE OSASELVITYS: Tutkimuksessa mukana olleiden soiden ojitustilannekartoitus Ojituskartoituksen työmenetelmä: - Suokohtaisina kartoitusalueina käytettiin

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Turvetutkimusraportti 327. Carl-Göran Sten ja Markku Moisanen ESPOON JA KAUNIAISTEN SUOT

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Turvetutkimusraportti 327. Carl-Göran Sten ja Markku Moisanen ESPOON JA KAUNIAISTEN SUOT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 327 Carl-Göran Sten ja Markku Moisanen ESPOON JA KAUNIAISTEN SUOT Sammandrag : Myrarna i Esbo och Grankulla Summary : The peatlands in Espoo and Kauniainen,

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 2

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 2 Jukka Häikiö, Pirjo Löytynoja ja Heimo Porkka KAJAANISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA I I Kuopio 1985 Tekijöiden osoite : Geologian

Lisätiedot

MIKKELIN KUNNASSA TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVE VARAT JA KÄYTTÖKELPOISUUS

MIKKELIN KUNNASSA TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVE VARAT JA KÄYTTÖKELPOISUUS Turvetutkimusraportti Report of peat Ivestigatio 336 Jukka Leio MIKKELIN KUNNSS TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVE VRT J KÄYTTÖKELPOISUUS bstract : The mires, peat reserves ad their potetial use i Mikkeli Geologia

Lisätiedot

Turpeen rikkipitoisuus Suomen soissa tuloksia laajasta turveinventoinnista

Turpeen rikkipitoisuus Suomen soissa tuloksia laajasta turveinventoinnista Suoseura Finnish Peatland Society ISSN 0039-5471 Helsinki 2010 Suo 61(2): 49 56 Suo / Katsaukset 61(2) 2010 Reviews 49 Turpeen rikkipitoisuus Suomen soissa tuloksia laajasta turveinventoinnista Sulphur

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 18 7. Tapio Muurine n ROVANIEMEN ALUEEN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS, OSA

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 18 7. Tapio Muurine n ROVANIEMEN ALUEEN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS, OSA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 18 7 Tapio Muurine n ROVANIEMEN ALUEEN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS, OSA I Abstract : Peat recources and their suitabilit y in the area

Lisätiedot

Turpeen ikä ja kerrostumisnopeus Lounais-Suomen soilla

Turpeen ikä ja kerrostumisnopeus Lounais-Suomen soilla Työraportti 2008-12 Turpeen ikä ja kerrostumisnopeus Lounais-Suomen soilla Markku Mäkilä Ale Grundström Helmikuu 2008 POSIVA OY Olkiluoto FI-27160 EURAJOKI, FINLAND Tel +358-2-8372 31 Fax +358-2-8372 3709

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Maaperäosasto, raportti P 13.4/84/141

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Maaperäosasto, raportti P 13.4/84/141 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Maaperäosasto, raportti P 13.4/84/141 Eino Lappalainen ja Tapio Toivonen LASKELMAT SUOMEN TURVEVAROISTA Espoo 1984 Tekijöiden osoite: Geologian tutkimuskeskus Kivimiehentie 1 02150

Lisätiedot

TOHOLAMMIN TURVEVAROJEN KÄYTTÖ - KELPOISUUS JA TURPEEN OMINAISUUKSIE N VÄLINEN RIIPPUVUUS

TOHOLAMMIN TURVEVAROJEN KÄYTTÖ - KELPOISUUS JA TURPEEN OMINAISUUKSIE N VÄLINEN RIIPPUVUUS GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S MAAPERÄOSASTO, raportti P 134/80/ 5 Markku Mäkil ä TOHOLAMMIN TURVEVAROJEN KÄYTTÖ - KELPOISUUS JA TURPEEN OMINAISUUKSIE N VÄLINEN RIIPPUVUUS summary : The peat resources of Toholampi

Lisätiedot

Energiaturpeen laatuohjeen 2006 käyttö energiateollisuudessa. Matti Nuutila, ET Eija Alakangas, VTT Jaakko Lehtovaara, Vapo Oy

Energiaturpeen laatuohjeen 2006 käyttö energiateollisuudessa. Matti Nuutila, ET Eija Alakangas, VTT Jaakko Lehtovaara, Vapo Oy Energiaturpeen laatuohjeen 2006 käyttö energiateollisuudessa Matti Nuutila, ET Eija Alakangas, VTT Jaakko Lehtovaara, Vapo Oy Energiaturpeen laatuohje 2006 Nordtest, NT Method, NT ENVIR 009, Approved 2005-

Lisätiedot

GTK:n TURVETUTKIMUS -MISTÄ TULLAAN..

GTK:n TURVETUTKIMUS -MISTÄ TULLAAN.. GTK:n TURVETUTKIMUS -MISTÄ TULLAAN.., GTK 28.11.2012 Lähtökohtia turvetutkimukselle Suomessa: Suomi on maailman soistunein maa Suomen energiaomavaraisuus on huono Suomessa on suuri suoluonnon potentiaali

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 Savonlinnan seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 Savonlinnan seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 2.3 Rantasalmi Rantasalmen kunnan alueelta valittiin kaksi potentiaalista kohdetta, joista Varpasharjun alueella suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko 1 ja

Lisätiedot

ERKKI RAIKAMO RAIMO HEIKKILÄ

ERKKI RAIKAMO RAIMO HEIKKILÄ Suot syntyvät ERKKI RAIKAMO RAIMO HEIKKILÄ Suomi on suomaa: haluttiinpa sitä tai ei. Etymologisesti Suomi lienee suo-sanan johdannainen vaikka sitä ei yleisesti tunnustettaisikaan. Toisaalta englanninkielinen

Lisätiedot

Soiden ojitus: hiilivarat ja ilmastopäästöt

Soiden ojitus: hiilivarat ja ilmastopäästöt Soiden ojitus: hiilivarat ja ilmastopäästöt Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto, Joensuu Hiiltä Suomen luonnossa miniseminaari 4.2. 2011, Helsinki Suomen luonnonsuojeluliitto Luonnon hiilivarastot Suomessa

Lisätiedot

Turveraportti 106. Jukka Lein o JOROISTEN TURVEVARAT JA NIIDE N KAYTTOKELPOISUU S

Turveraportti 106. Jukka Lein o JOROISTEN TURVEVARAT JA NIIDE N KAYTTOKELPOISUU S Turveraportti 106 Jukka Lein o JOROISTEN TURVEVARAT JA NIIDE N KAYTTOKELPOISUU S Geologinen tutkimuslaito s Kuopio 1981 SISÄLTÖ JOHDANTO 3 TUTKIMUSMENETELMÄT JA TULOSTEN ESITYS 3 Kenttätutkimukset 3 Laboratoriotutkimukset

Lisätiedot

P 13,6/80/23. Erkki Raikamo PÄIJÄT-HAMEEN SUOT JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDE T

P 13,6/80/23. Erkki Raikamo PÄIJÄT-HAMEEN SUOT JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDE T P 13,6/80/23 Erkki Raikamo PÄIJÄT-HAMEEN SUOT JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDE T Espoo 1980 Raikamo, E. 1981 : Päijät-Hämeen suot ja turvevarojen käyttämandollisuudet. Päijät-Hämeen seutukaavaliiton

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 414

Turvetutkimusraportti 414 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 414 11 Turvetutkimusten menetelmäkehitystarkastelu Abstract: A new approach for peat inventory methods Matti Laatikainen, Jukka Leino, Jouni Lerssi, Johanna

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

Maa-ainesmuodostuma. !. GM200 -kairaus. !. GM50 -kairaus !. KP2 LIITE

Maa-ainesmuodostuma. !. GM200 -kairaus. !. GM50 -kairaus !. KP2 LIITE 526000 527000 528000 LIITE 529000!. AP9 ALAPITKÄ Tutkimuspistekartta!. GM200 -kairaus 7009000!. AP8!. KP_10!. GM50 -kairaus Pohjaveden havaintoputki Maatutkaluotauslinja 7009000 Painovoimamittauslinja

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 79 Mikkelin seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 79 Mikkelin seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 79 2.3 Hirvensalmi Hirvensalmen kunnan alueella tehtiin tutkimuksia kahdessa kohteessa, joista Iso-Lautharjulla suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko 1 ja karttakuva

Lisätiedot

Kylpyturpeen ominaisuudet ja laatusuositukset Suomessa

Kylpyturpeen ominaisuudet ja laatusuositukset Suomessa Suoseura Finnish Peatland Society ISSN 009-41 Helsinki 2012 Suo 6(1): Suo 1 8 6(1) Research 2012 articles 1 Kylpyturpeen ominaisuudet ja laatusuositukset Suomessa Characteristics and the quality guidelines

Lisätiedot

Metsänhoidon perusteet

Metsänhoidon perusteet Metsänhoidon perusteet Kasvupaikkatekijät, metsätyypit ja puulajit Matti Äijö 18.9.2013 1 KASVUPAIKKATEKIJÄT JA METSÄTYYPIT kasvupaikkatekijöiden merkitys puun kasvuun metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn

Lisätiedot

Ojittamaton pinta-ala yht. ha Kasvillisuus Linnusto Suurin osa ojitettu, ennallistumassa. Uhanalaiset suotyypit (NT), Natura-tyypit

Ojittamaton pinta-ala yht. ha Kasvillisuus Linnusto Suurin osa ojitettu, ennallistumassa. Uhanalaiset suotyypit (NT), Natura-tyypit Suon nimi Kunta Luonnontilakka (suostrategia) Turve >1,5m ha min Turve >1,5m ha max Selvityspinta-ala ha Ahvenneva Keuruu 1 35 35 76 2,2 Ahvensuo Multia 1 31 31 84 1,7 Ojittamaton pinta-ala yht. ha Kasvillisuus

Lisätiedot

Millaisia suometsät ovat VMI10:n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston tilavuudesta ja kasvusta

Millaisia suometsät ovat VMI10:n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston tilavuudesta ja kasvusta Uutta tietoa suometsätalouteen Suometsätalous tutkimusohjelman tulokset käytäntöön seminaari Sokos Hotelli Vantaa, Tikkurila 12.4.2011 Millaisia suometsät ovat :n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston

Lisätiedot

laskeminen tur 'iri;n~!f~'::_!oj!-.si;illön _,.~...,,_u~en ja maatumisas- ~nt of peat TUTKIMUSRAPORTTI REPORT OF INVESTIGATION 77

laskeminen tur 'iri;n~!f~'::_!oj!-.si;illön _,.~...,,_u~en ja maatumisas- ~nt of peat TUTKIMUSRAPORTTI REPORT OF INVESTIGATION 77 TUTKMUSRAPORTT REPORT OF NVESTGATON 77.',.f laskeminen tur _,.~...,,_u~en ja maatumisas- 'iri;n~!f~'::_!oj!-.si;illön ~nt of peat ~ 1 1'.2*.o~ content and GEOLOGAN TUTKMUSKESKUS TUTKlMUSRAPORT 77 GEOLOGCAL

Lisätiedot

Turvevarat, turvemaiden käyttö ja turpeen energiakäyttö Suomessa

Turvevarat, turvemaiden käyttö ja turpeen energiakäyttö Suomessa Turvevarat, turvemaiden käyttö ja turpeen energiakäyttö Suomessa (energianäkökulma) Esitelmä Suomen Geologisessa Seurassa 10.2.2011, SGS:n energiateemaan liittyen. KIMMO VIRTANEN Johdanto Suomessa valmistui

Lisätiedot

YLIKIIMINGIN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

YLIKIIMINGIN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3422 12 YLIKIIMINGIN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Jouni Pihlaja, Jukka Räisänen ja Ulpu Väisänen 351107 351110 351301 KIIMINKI HANNUSPERÄ JOLOSKYLÄ 342209 342212 342403

Lisätiedot

TURVETUTKIMUKSEN MENETELMÄT JA KUSTANNUKSET

TURVETUTKIMUKSEN MENETELMÄT JA KUSTANNUKSET Taisto Pentikäinen TURVETUTKIMUKSEN MENETELMÄT JA KUSTANNUKSET Opinnäytetyö Metsätalouden koulutusohjelma Huhtikuu 2007 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.4.2007 Tekijä Taisto Pentikäinen Nimeke

Lisätiedot

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit Sisältö Kasvupaikkatekijöiden merkitys metsänkasvuun Metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn ja kasvupaikan (kivennäismaa/turvemaa) perusteella Metsätyyppien merkitys

Lisätiedot

Mäntsälä, LUO-aluetunnus 46

Mäntsälä, LUO-aluetunnus 46 Mäntsälä, LUO-aluetunnus 46 MÄNTSÄLÄ (46) LUO-alue sijaitsee Mäntsälän keskiosissa Lukon kylässä pääosin asumattomalla metsäisellä harjualueella. osalta pääosin tietoon alueella laaja-alaisesti esiintyvästä

Lisätiedot

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Vastaselitys Vaasan Hallinto-oikeus PL 204 65101 VAASA Viite: VHO 28.9.2015, lähete 5401/15 Dnro 00714/15/5115 Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Oy Ahlholmens Kraft Ab:n vastineen johdosta

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-93/1/10 Kuusamo Sarkanniemi Heikki Pankka 29.12.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532

Lisätiedot

Heinijärvien elinympäristöselvitys

Heinijärvien elinympäristöselvitys Heinijärvien elinympäristöselvitys Kuvioselosteet Kuvio 1. Lehto Kuviolla kahta on lehtotyyppiä. Ylempänä tuoretta runsasravinteista sinivuokko-käenkaalityyppiä (HeOT) ja alempana kosteaa keskiravinteista

Lisätiedot

VARPAISJÄRVEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

VARPAISJÄRVEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3332 11 VARPAISJÄRVEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Jouko Saarelainen 3332 09 3332 12 3334 03 KIUKONMÄKI PÄLLIKÄS SYVÄRINPÄÄ Lapinlahti Varpaisjärvi 3332 08 3332 11 3334

Lisätiedot

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

GEOLOGIA. Evon luonto-opas Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.

Lisätiedot

Suot maataloudessa. Martti Esala ja Merja Myllys, MTT. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari

Suot maataloudessa. Martti Esala ja Merja Myllys, MTT. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Suot maataloudessa Martti Esala ja Merja Myllys, MTT Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Alussa oli suo, kuokka ja Jussi (soiden maatalouskäytön historiaa) Satunnaisia mainintoja soiden raivauksesta pelloiksi

Lisätiedot

Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi

Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Etelä-Suomen yksikkö C/KA 33/09/01 3.7.2009 Espoo Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Geologian tutkimuskeskus Etelä-Suomen yksikkö Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO

Lisätiedot

YLIVIESKAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

YLIVIESKAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 2431 07 YLIVIESKAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Jouko Saarelainen ja Jukka Turunen Alavieska 2431 05 2431 08 2431 11 ALAVIESKA NIEMELÄNKYLÄ KANGAS Rautio YLIVIESKA 2431

Lisätiedot

Paikkatiedon hyödyntämismahdollisuudet pienvesien tilan ja kunnostustarpeen arvioinnissa

Paikkatiedon hyödyntämismahdollisuudet pienvesien tilan ja kunnostustarpeen arvioinnissa Paikkatiedon hyödyntämismahdollisuudet pienvesien tilan ja kunnostustarpeen arvioinnissa Teemu Ulvi, SYKE Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli 22.9.2015 Sisältö Purojen tila arviointimenetelmien tarve

Lisätiedot

Bioenergia pilottihanke alueellinen turvevaranto Pohjois-Satakunta ja Luoteis-Pirkanmaa

Bioenergia pilottihanke alueellinen turvevaranto Pohjois-Satakunta ja Luoteis-Pirkanmaa Geologian tutkimuskeskus P40.4/2007/101 20.10.2008 Bioenergia pilottihanke alueellinen turvevaranto Pohjois-Satakunta ja Luoteis-Pirkanmaa Hänninen Pekka, Laatikainen Matti, Virtanen Kimmo, Vartiainen

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 3 Savonlinnan seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 3 Savonlinnan seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 3 2.2 Heinävesi Heinäveden kunnan alueella tehtiin tutkimuksia kolmessa kohteessa, joista Konttilanlehdon Hepoharjun alueilla suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko

Lisätiedot

Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla

Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen yksikkö Kokkola Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla Anton Boman ja Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

6. MAAPERÄN VUOKSI SELLAISENAAN RAKENTAMISEEN SOVELTUMATTOMAT ALUEET KAAKKOIS-PIRKANMAAN SEUTUKUNNAN ALUEELLA Yleistä etoa maaperästä

6. MAAPERÄN VUOKSI SELLAISENAAN RAKENTAMISEEN SOVELTUMATTOMAT ALUEET KAAKKOIS-PIRKANMAAN SEUTUKUNNAN ALUEELLA Yleistä etoa maaperästä 6. MAAPERÄN VUOKSI SELLAISENAAN RAKENTAMISEEN SOVELTUMATTOMAT ALUEET KAAKKOIS-PIRKANMAAN SEUTUKUNNAN ALUEELLA Yleistä etoa maaperästä Maaperä on syntynyt geologisten prosessien tuloksena. Näitä ovat rapautuminen

Lisätiedot

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Metsäkeskus 2014 Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt 2014 { 2 } Metsälaki Metsälaissa on lueteltu joukko suojeltuja elinympäristöjä, jotka ovat monimuotoisuuden

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 451

Turvetutkimusraportti 451 436. Tapio Toivonen (2013). Korsnäsissä tutkitut suot ja niiden turvevarat. 66 s. 437. Riitta-Liisa Kallinen (2013). Karstulassa tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa 4. 73 s. 438. Tapio Toivonen (2013).

Lisätiedot

Metsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu?

Metsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu? Kuva: Kari Minkkinen, Kalevansuo 2011 Metsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu? Paavo Ojanen, Suoseura 26.3.2012 (sekä Kari Minkkinen [HY] ja Timo Penttilä [Metla]) Metsäojitettu suo ja kasvihuonekaasut

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4522/-89/1/10 Kuusamo Ollinsuo Heikki Pankka 17.8.1989 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

SEINÄJOEN KAUPUNKI ROVEKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 10.8.2010

SEINÄJOEN KAUPUNKI ROVEKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 10.8.2010 3136 SEINÄJOEN KAUPUNKI POHJATUTKIMUSSEOSTUS 10.8.2010 SUUNNITTEUTOIMISTO 3136 AUETEKNIIKKA OY TUTKIMUSSEOSTUS JP 10.8.2010 SISÄYSUETTEO 1 TEHTÄVÄ JA SUORITETUT TUTKIMUKSET... 1 2 TUTKIMUSTUOKSET... 1

Lisätiedot

KUIVANIEMI JOKIKYLÄ VESKANKANGAS (KUIVANIEMI 3 VESKANKANKANGAS)

KUIVANIEMI JOKIKYLÄ VESKANKANGAS (KUIVANIEMI 3 VESKANKANKANGAS) KUIVANIEMI JOKIKYLÄ VESKANKANGAS (KUIVANIEMI 3 VESKANKANKANGAS) Selvitys V. Luhon vuonna 958 suorittamasta kaivauksesta kivikautisella asuinpaikalla Tuija Wallenius 989 Vuonna 958 Ville Luho suoritti tutkimuksia

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila

LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila 1 LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila Tilaaja: Lempäälän kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat...

Lisätiedot

Koskikaltiojoen suu (länsi) /1-;p 01 0311- 3844 03 SUOJANPERÄ x= 7691 52-3, y= 3543 641~ z= n. 120 Inari ) t_/ Suojanperä. 14 f' Of o.

Koskikaltiojoen suu (länsi) /1-;p 01 0311- 3844 03 SUOJANPERÄ x= 7691 52-3, y= 3543 641~ z= n. 120 Inari ) t_/ Suojanperä. 14 f' Of o. TARKASTUSRAPORTTI FM Tiina Äikäs tarkasti seuraavat kohteet Pohjois-, Itä- ja tunturi-lapin alueella 2.7.- 12.7.2007 osana väitöskirjaansa liittyviä kenttätöitä. Apuna kenttätöissä oli fil. yo Siiri Tolonen.

Lisätiedot

- Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20).

- Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20). 1 Kartat (kpl 2) - Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20). - Mittakaava kertoo, kuinka paljon kohteita on pienennetty. Mittakaava 1: 20 00 tarkoittaa, että 1 cm kartalla on 20

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 398

Turvetutkimusraportti 398 361. 362. 363. 364. 365. 366. 367. 368. 369. 370. 371. 372. 373. 374. 375. 376. 377. 378. 379. 380. 381. 382. 383. 384. 385. 386. 387. 388. 389. 390. 391. 392. 393. 394. 395. 396. 397. 398. Jukka Häikiö

Lisätiedot

Heijastusspektrin (350-2500 nm) antama informaatio turpeen ominaisuuksien arvioinnissa

Heijastusspektrin (350-2500 nm) antama informaatio turpeen ominaisuuksien arvioinnissa GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ESY RS/2007/98 20.12.2007 Espoo Heijastusspektrin (350-2500 nm) antama informaatio turpeen ominaisuuksien arvioinnissa Hilkka Arkimaa, Jukka Laitinen, Markku Mäkilä ja Viljo Kuosmanen

Lisätiedot

Suotyyppeihin ja ojituksen jälkeiseen puuston

Suotyyppeihin ja ojituksen jälkeiseen puuston Metsätieteen aikakauskirja 2/2 Raija Laiho, Timo Penttilä ja Jukka Laine Riittävätkö ravinteet suometsissä? e e m t a Turvemaiden ravinteisuuden kuvaaminen Suotyyppeihin ja ojituksen jälkeiseen puuston

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSASTO TURVERAPORTTI 202. Pauli Hänninen ja Eino Lappalainen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSASTO TURVERAPORTTI 202. Pauli Hänninen ja Eino Lappalainen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSASTO TURVERAPORTTI 202 Pauli Hänninen ja Eino Lappalainen MAATUTKAN JA SUOSONDIN SOVELTUVUUS TURVEVAROJEN MÄÄRÄN JA LAADUN SELVITTÄMISEEN KUOPIO 1987 Hänninen Pauli &

Lisätiedot

Kannus; Karinainen Kaustinen Kemiö; Kestilä; Kiikkala; Kiiminki; Kisko;

Kannus; Karinainen Kaustinen Kemiö; Kestilä; Kiikkala; Kiiminki; Kisko; GTK:ssa ilmestyneet turvetutkimusraportit kunnittain Hinnat sisältävät arvonlisäveron 8 % Myynti: GTK, Itä-Suomen yksikkö, Kirjasto, puh. 0205 50 3255 fax: 0205 50 13, kuolibrary@gtk.fi Päivitetty 24.2.2010

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

PUDASJÄRVEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3514 10 PUDASJÄRVEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Peter Johansson, Jukka Räisänen ja Ulpu Väisänen 351408 TYRÄSUO 351411 ALA-LIVO 353202 KIVARINJOKI A 351407 AITTOJÄRVI 351410

Lisätiedot

Tammisaari 110 kv voimajohtolinjauksen Österby-Skarpkulla muinaisjäännösinventointi 2010.

Tammisaari 110 kv voimajohtolinjauksen Österby-Skarpkulla muinaisjäännösinventointi 2010. 1 Tammisaari 110 kv voimajohtolinjauksen Österby-Skarpkulla muinaisjäännösinventointi 2010. Timo Jussila Kustantaja: Tammisaaren Energia 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen aika...

Lisätiedot